29.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/1

NEUVOSTON JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011,

Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta sekä Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen soveltamista koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kuningaskunnan välisen lisäsopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta

(2011/708/EU)

NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan ja 8 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisessä lentoliikennesopimuksessa (1), jäljempänä ’lentoliikennesopimus’, jonka Amerikan yhdysvallat, Euroopan yhteisön jäsenvaltiot ja Euroopan yhteisö allekirjoittivat 25 ja 30 päivänä huhtikuuta 2007, sellaisena kuin se on muutettuna Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen 25 ja 30 päivänä huhtikuuta 2007 allekirjoitetun lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevalla pöytäkirjalla (2), jonka Amerikan yhdysvallat, Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Euroopan unioni allekirjoittivat 24 päivänä kesäkuuta 2010, jäljempänä ’pöytäkirja’, määrätään nimenomaisesti kolmansien maiden liittymisestä lentoliikennesopimukseen.

(2)	Lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 18 artiklan 5 kohdalla perustettu sekakomitea on laatinut ehdotuksen Islannin ja Norjan kuningaskunnan liittymisestä lentoliikennesopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla.

(3)	Sekakomitea antoi 16 päivänä marraskuuta 2010 ehdotuksen Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan väliseksi lentoliikennesopimukseksi, jäljempänä ’liittymissopimus’.

(4)

Komissio on neuvotellut Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen soveltamista koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kuningaskunnan välisen lisäsopimuksen, jäljempänä ’lisäsopimus’.

(5)	Liittymissopimus ja lisäsopimus olisi allekirjoitettava ja niitä olisi sovellettava väliaikaisesti kunnes niiden tekemistä varten tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen sekä Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen soveltamista koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kuningaskunnan välisen lisäsopimuksen allekirjoittamiseen unionin puolesta sillä varauksella, että mainitut sopimukset tehdään.

Liittymissopimuksen ja lisäsopimuksen tekstit on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa liittymissopimus ja lisäsopimus unionin puolesta.

3 artikla

Unioni ja sen jäsenvaltiot, siinä määrin kuin se on mahdollista sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla, sekä muut sopimuspuolet soveltavat sopimusta ja lisäsopimusta sen tekemistä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamiseen asti väliaikaisesti sen allekirjoittamisesta lukien (3).

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä kesäkuuta 2011.

Puheenjohtaja

VÖLNER P.

(1) EUVL L 134, 25.5.2007, s. 4.

(2) EUVL L 223, 25.8.2010, s. 3.

(3) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee liittymissopimuksen ja lisäsopimuksen allekirjoituspäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

KÄÄNNÖS

LENTOLIIKENNESOPIMUS

AMERIKAN YHDYSVALLAT, jäljempänä ’Yhdysvallat’,

sekä

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jotka ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen osapuolia ja Euroopan unionin jäsenvaltioita, jäljempänä ’jäsenvaltiot’,

EUROOPAN UNIONI,

ISLANTI

NORJAN KUNINGASKUNTA, jäljempänä ’Norja’,

jotka

HALUAVAT edistää sellaista kansainvälistä ilmailujärjestelmää, joka perustuu lentoyhtiöiden keskinäiseen kilpailuun markkinoilla, joilla valtion osallistuminen ja sääntely on mahdollisimman vähäistä,

HALUAVAT helpottaa kansainvälisten lentoliikennemahdollisuuksien laajenemista muun muassa kehittämällä lentoliikenneverkostoja, jotka vastaavat tarkoituksenmukaisia lentoliikennepalveluja koskeviin matkustajien ja rahdinlähettäjien tarpeisiin,

HALUAVAT taata lentoyhtiöille mahdollisuudet tarjota matkustajille ja rahdinlähettäjille kilpailukykyisiä hintoja ja palveluja avoimilla markkinoilla,

HALUAVAT, että lentoliikenteen kaikki sektorit, mukaan lukien lentoyhtiöiden työntekijät, hyötyvät markkinoiden vapauttamista koskevasta sopimuksesta,

HALUAVAT varmistaa, että kansainvälinen lentoliikenne on mahdollisimman turvallista ja vaaratonta, ja vahvistavat olevansa erityisen huolissaan ilma-aluksiin kohdistuvista teoista tai uhkista, jotka vaarantavat ihmisten tai omaisuuden turvallisuuden ja vaikuttavat kielteisesti lentoliikenteeseen sekä heikentävät yleisön luottamusta siviili-ilmailun turvallisuuteen,

OTTAVAT HUOMIOON Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avatun kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan yleissopimuksen,

TOTEAVAT, että valtion tuet voivat vaikuttaa kielteisesti lentoyhtiöiden kilpailuun ja voivat vaarantaa tämän sopimuksen perustavoitteiden saavuttamisen,

VAHVISTAVAT ympäristönsuojelun merkityksen kansainvälisen ilmailupolitiikan kehittämiselle ja täytäntöönpanolle,

OTTAVAT HUOMIOON kuluttajansuojan tärkeyden, mukaan lukien Montrealissa 28 päivänä toukokuuta 1999 eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen mukainen suojelu,

AIKOVAT toimia voimassa olevilla sopimuksilla luodun kehyksen pohjalta tavoitteena avata markkinoille pääsy ja maksimoida hyödyt kuluttajille, lentoyhtiöille, työntekijöille ja yhteisöille Atlantin molemmin puolin,

TOTEAVAT, että niiden on tärkeää parantaa lentoyhtiöidensä pääsyä maailmanlaajuisille pääomamarkkinoille kilpailun vahvistamiseksi ja tämän sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi,

AIKOVAT OLLA esikuvana muulle maailmalle edistääkseen tämän keskeisen talouden alan vapauttamista,

TOTEAVAT, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön ja on sen seuraaja ja että mainitusta päivästä alkaen kaikkia Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 25 ja 30 päivänä huhtikuuta 2007 allekirjoittamassa lentoliikennesopimuksessa vahvistettuja Euroopan yhteisön oikeuksia ja velvoitteita ja kaikkia siinä olevia viittauksia Euroopan yhteisöön sovelletaan Euroopan unioniin,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmä

’Osapuolella’ tarkoitetaan Yhdysvaltoja, Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita, Islantia tai Norjaa.

2 artikla

Lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla ja tämän sopimuksen liitteellä, soveltaminen

Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 25 ja 30 päivänä huhtikuuta 2007 allekirjoittaman lentoliikennesopimuksen, jäljempänä ’lentoliikennesopimus’, sellaisena kuin se on muutettuna lentoliikennesopimusta muuttavalla pöytäkirjalla, jonka Amerikan yhdysvallat sekä Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat 24 päivänä kesäkuuta 2010, jäljempänä ’pöytäkirja’, määräyksiä, jotka ovat osa tätä sopimusta, sovelletaan kaikkiin tämän sopimuksen osapuoliin, jollei tämän sopimuksen liitteestä muuta johdu. Lentoliikennesopimuksen määräyksiä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina pöytäkirjalla, sovelletaan Islantiin ja Norjaan siten kuin ne olisivat Euroopan unionin jäsenvaltioita, joten Islannilla ja Norjalla on samat oikeudet ja velvoitteet kuin jäsenvaltioilla kyseisen sopimuksen nojalla. Tämän sopimuksen liitteissä olevat määräykset ovat olennainen osa tätä sopimusta.

3 artikla

Irtisanominen tai väliaikaisen soveltamisen lopettaminen

1. Yhdysvallat tai Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot voivat milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti diplomaattiteitse muille osapuolille päätöksestään irtisanoa tämä sopimus tai lopettaa tämän sopimuksen 5 artiklan mukainen väliaikainen soveltaminen.

Tällaisesta ilmoituksesta on toimitettava samanaikaisesti jäljennös Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle (ICAO). Tämän sopimuksen voimassaolo tai sen väliaikainen soveltaminen lakkaa keskiyöllä (GMT) sen kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) liikennekauden päättyessä, joka oli käynnissä vuoden kuluttua sopimuksen irtisanomista koskevan kirjallisen ilmoituksen päiväyksestä, jollei irtisanomisilmoitusta peruuteta kaikkien osapuolten sopimuksella ennen mainitun ajanjakson päättymistä.

2. Islanti tai Norja voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti diplomaattiteitse muille osapuolille päätöksestään irtisanoa tämä sopimus tai lopettaa tämän sopimuksen 5 artiklassa tarkoitettu väliaikainen soveltaminen. Tällaisesta ilmoituksesta on toimitettava samanaikaisesti jäljennös ICAO:lle. Tällainen irtisanominen tai väliaikaisen soveltamisen lakkautus tulee voimaan keskiyöllä (GMT) sen kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) liikennekauden päättyessä, joka oli käynnissä vuoden kuluttua sopimuksen irtisanomista koskevan kirjallisen ilmoituksen päiväyksestä, jollei irtisanomisilmoitusta peruuteta kirjallisen ilmoituksen tehneen osapuolen, Yhdysvaltojen sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sopimuksella ennen mainitun ajanjakson päättymistä.

3. Yhdysvallat tai Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot voivat milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti diplomaattiteitse Islannille tai Norjalle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus tai lopettaa tämän sopimuksen 5 artiklassa tarkoitettu väliaikainen soveltaminen Islannin tai Norjan osalta. Ilmoituksesta on toimitettava samanaikaisesti jäljennökset tämän sopimuksen kahdelle muulle osapuolelle ja ICAO:lle. Irtisanominen tai väliaikaisen soveltamisen lopettaminen Islannin tai Norjan osalta tulee voimaan keskiyöllä (GMT) sen kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) liikennekauden päättyessä, joka oli käynnissä vuoden kuluttua sopimuksen irtisanomista koskevan kirjallisen ilmoituksen päiväyksestä, jollei irtisanomisilmoitusta peruuteta Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kirjallisen ilmoituksen vastaanottaneen osapuolen sopimuksella ennen mainitun ajanjakson päättymistä.

4. Tässä artiklassa tarkoitettua noottienvaihtoa varten, tapauksen mukaan, Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille osoitetut nootit on toimitettava Euroopan unionille ja Euroopan unioni vastaa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden noottien toimittamisesta.

5. Sen estämättä, mitä tässä artiklassa muutoin määrätään, tämä sopimus irtisanotaan samanaikaisesti, jos lentoliikennesopimus, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, irtisanotaan.

4 artikla

Rekisteröinti ICAO:ssa

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö rekisteröi tämän sopimuksen ja sen muutokset ICAO:ssa.

5 artikla

Väliaikainen soveltaminen

Osapuolet soveltavat tätä sopimusta väliaikaisesti, siinä määrin kuin se on mahdollista sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla, sopimuksen allekirjoituspäivästä sen voimaantuloon saakka. Jos lentoliikennesopimus, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, irtisanotaan sen 23 artiklan mukaisesti tai kyseisen sopimuksen väliaikainen soveltaminen lakkaa sen 25 artiklan mukaisesti tai jos pöytäkirjan väliaikainen soveltaminen lakkaa pöytäkirjan 9 artiklan mukaisesti, tämän sopimuksen väliaikainen soveltaminen lakkaa samanaikaisesti.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan myöhäisimpänä seuraavista ajankohdista:

1.	lentoliikennesopimuksen voimaantulopäivänä,

2.	pöytäkirjan voimaantulopäivänä tai

3.	kuukauden kuluttua viimeisimmän sellaisen diplomaattisen nootin päiväyksestä, jolla osapuolet vahvistavat, että kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen.

Tätä noottienvaihtoa varten, tapauksen mukaan, Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille osoitetut nootit on toimitettava Euroopan unionille ja Euroopan unioni vastaa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden noottien toimittamisesta. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden nootin tai noottien on sisällettävä kunkin jäsenvaltion tiedonanto, jossa vahvistetaan, että jäsenvaltio on saattanut päätökseen tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tämä sopimus on tehty Luxemburgissa ja Oslossa kuudentenatoista ja kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä kesäkuuta 2011 neljänä kappaleena.

For the United States of America

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l’Union européenne

Per l’Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Fyrir Ísland

For Kongeriket Norge

Voor het Koninkrijk België

Pour le Royaume de Belgique

Für das Königreich Belgien

Deze handtekening verbindt eveneens het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Cette signature engage également la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

За Репyблика Бългaрия

Za Českou republiku

For Kongeriget Danmark

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā –

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

A Magyar Köztársaság részéről

Għal Malta

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pela República Portuguesa

Pentru România

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

YHTEINEN JULISTUS

Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kuningaskunnan edustajat vahvistivat, että Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välinen lentoliikennesopimus, jäljempänä ’sopimus’, on tarkoitus tehdä todistusvoimaiseksi muilla kielillä siten kuin määrätään joko kirjeenvaihdossa ennen sopimuksen allekirjoittamista tai sekakomitean päätöksessä sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Tämä yhteinen julistus on sopimuksen erottamaton osa.

LIITE

Islantia ja Norjaa koskevat erityismääräykset

Lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin on muutettuna pöytäkirjalla, määräyksiä, joita muutetaan seuraavasti, sovelletaan kaikkiin tämän sopimuksen osapuoliin. Lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, määräyksiä sovelletaan Islantiin ja Norjaan siten kuin ne olisivat Euroopan unionin jäsenvaltioita, joten Islannilla ja Norjalla on samat oikeudet ja velvoitteet kuin jäsenvaltioilla kyseisen sopimuksen nojalla, jollei seuraavasta muuta johdu:

Muutetaan lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 1 artiklan 9 kohta seuraavasti:

” ’alueella’ Yhdysvaltojen osalta maa-aluetta (mannerta ja saaria), sisävesiä ja sen suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvia aluemerta sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden osalta maa-aluetta (mannerta ja saaria), sisävesiä ja aluemerta, joihin sovelletaan Euroopan talousalueesta tehtyä sopimusta, lukuun ottamatta Liechtensteinin ruhtinaskunnan suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvia maa-alueita ja sisävesiä, mainitussa sopimuksessa tai sen korvaavassa oikeudellisessa välineessä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Tämän sopimuksen soveltamisella Gibraltarin lentoasemaan ei katsota olevan vaikutusta Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan sen alueen suvereniteettia koskevassa riidassa, jolla kyseinen lentoasema sijaitsee, eikä Gibraltarin lentoaseman jättämiseen edelleen jäsenvaltioiden välillä 18 päivänä syyskuuta 2006 voimassa olleiden unionin ilmailualan toimenpiteiden ulkopuolelle Cordobassa 18 päivänä syyskuuta 2006 annetun Gibraltarin lentoasemaa koskevan ministereiden julkilausuman mukaisesti; ja”

2.	Lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 23–26 artiklaa ei sovelleta Islantiin ja Norjaan.

3.	Pöytäkirjan 9 ja 10 artiklaa ei sovelleta Islantiin ja Norjaan.

Lisätään lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, liitteessä I olevaan 1 jaksoon kohdat seuraavasti:

”w.	Islanti: Lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Washingtonissa 14 päivänä kesäkuuta 1995; muutettu 1 päivänä maaliskuuta 2002 noottienvaihdolla; muutettu 14 päivänä maaliskuuta 2006 ja 9 päivänä maaliskuuta 2007 noottienvaihdolla.

x.	Norjan kuningaskunta: Lentoliikennesopimus, saatettu voimaan noottienvaihdolla Washingtonissa 6 päivänä lokakuuta 1945; muutettu 6 päivänä elokuuta 1954 noottienvaihdolla; muutettu 16 päivänä kesäkuuta 1995 noottienvaihdolla.”

Muutetaan lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, liitteessä 1 oleva 2 jakso seuraavasti:

”Sen estämättä, mitä tämän liitteen 1 jaksossa määrätään, sellaisten alueiden osalta, jotka eivät kuulu tämän sopimuksen 1 artiklassa olevan alueen määritelmän soveltamisalaan, jatketaan mainitun jakson e kohdassa (Tanska–Yhdysvallat), g kohdassa (Ranska–Yhdysvallat), v kohdassa (Yhdistynyt kuningaskunta–Yhdysvallat) ja x kohdassa (Norja–Yhdysvallat) mainittujen sopimusten soveltamista kyseisten sopimusten määräysten mukaisesti.”

Muutetaan lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, liitteessä 1 oleva 3 jakso seuraavasti:

”Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen 3 artiklassa määrätään, Yhdysvaltojen lentoyhtiöillä ei ole oikeutta tarjota pelkkiä rahtikuljetuksia, jos ne eivät ole osa Yhdysvaltojen ja jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välistä liikennettä, lukuun ottamatta Tšekin tasavaltaan, Ranskan tasavaltaan, Saksan liittotasavaltaan, Luxemburgin suurherttuakuntaan, Maltaan, Puolan tasavaltaan, Portugalin tasavaltaan, Slovakian tasavaltaan, Islantiin ja Norjan kuningaskuntaan saapuvaa tai sieltä lähtevää liikennettä.”

Lisätään lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, liitteessä 2 olevan 3 artiklan loppuun virke seuraavasti:

”Islannin ja Norjan osalta järjestelmään sisältyvät muun muassa, ei kuitenkaan ainoastaan, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53, 54 ja 55 artikla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101, 102 ja 105 artiklan täytäntöönpanoa koskevat Euroopan unionin asetukset, siltä osin kuin ne on sisällytetty Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen, sekä niiden mahdolliset muutokset.”

Lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 21 artiklan 4 kohtaa sovelletaan Islantiin ja Norjaan siltä osin kuin asiaan liittyvät Euroopan unionin säädökset ja määräykset on sisällytetty Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen, mahdollisine mukautuksineen. Lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 21 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdassa määrätyt oikeudet koskevat Islantia ja Norjaa ainoastaan, jos melupohjaisten toimintarajoitusten asettamisen osalta Islantiin tai Norjaan sovelletaan Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen sisällytettyjen asiaan liittyvien Euroopan unionin lakien ja asetusten nojalla valvontaa, joka vastaa lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 21 artiklan 4 kohdassa määrättyä valvontaa.

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välinen

LISÄSOPIMUS

Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen soveltamisesta

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jotka ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen osapuolia ja Euroopan unionin jäsenvaltioita, jäljempänä ’jäsenvaltiot’,

sekä

EUROOPAN UNIONI,

ISLANTI

NORJAN KUNINGASKUNTA, jäljempänä ’Norja’,

jotka

OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan komissio on neuvotellut Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta Amerikan yhdysvaltojen kanssa lentoliikennesopimuksen noudattaen neuvoston päätöstä komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut,

OTTAVAT HUOMIOON, että Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välinen lentoliikennesopimus, jäljempänä ’lentoliikennesopimus’, parafoitiin 2 päivänä maaliskuuta 2007 ja allekirjoitettiin Brysselissä 25 päivänä huhtikuuta 2007 ja Washington D.C:ssä 30 päivänä huhtikuuta 2007, ja että sitä on sovellettu väliaikaisesti 30 päivästä maaliskuuta 2008,

OTTAVAT HUOMIOON, että lentoliikennesopimusta muutettiin Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen lentoliikennesopimuksen muuttamisesta tehdyllä pöytäkirjalla, jäljempänä ’pöytäkirja’, joka parafoitiin 25 päivänä maaliskuuta 2010 ja allekirjoitettiin Luxemburgissa 24 päivänä kesäkuuta 2010,

OTTAVAT HUOMIOON, että Islanti ja Norja, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen perusteella täysivaltaisia jäseniä Euroopan ilmailumarkkinoilla, ovat liittyneet lentoliikennesopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, samana päivänä tehdyllä Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisellä sopimuksella, jäljempänä ’sopimus’, johon on sisällytetty lentoliikennesopimus sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla,

TOTEAVAT, että on tarpeen säätää menettelyistä, joiden mukaisesti voidaan tarvittaessa päättää miten lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 21 artiklan 5 kohdan mukaiset toimenpiteet toteutetaan,

TOTEAVAT, että on lisäksi tarpeen säätää menettelyistä, joiden mukaisesti Norja ja Islanti osallistuvat lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 18 artiklan nojalla perustettuun sekakomiteaan ja lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 19 artiklan määräysten mukaiseen välimiesmenettelyyn. Näillä menettelyillä olisi varmistettava tarvittava yhteistyö, tiedonkulku ja kuulemiset ennen sekakomitean kokouksia sekä lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, tiettyjen määräysten täytäntöönpano, mukaan lukien lentoturvallisuutta, ilmailun turvaamista, liikenneoikeuksien myöntämistä ja peruuttamista sekä valtion tukia koskevat määräykset,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ilmoitukset

Jos Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot päättävät irtisanoa sopimuksen sen 3 artiklan mukaisesti tai päättävät keskeyttää sen väliaikaisen soveltamisen taikka peruuttaa tätä koskevat ilmoitukset, komissio ilmoittaa siitä viipymättä Islannille ja Norjalle ennen Amerikan yhdysvalloille diplomaattiteitse annettavaa ilmoitusta. Vastaavasti Islanti ja/tai Norja ilmoittavat viipymättä komissiolle tällaisista päätöksistä.

2 artikla

Liikennöintioikeuksien peruuttaminen

Lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 21 artiklan 5 kohdan mukaisen päätöksen siitä, että toisen osapuolen lentoyhtiöiden ei sallita liikennöidä lisävuoroja tai tulla uusille markkinoille lentoliikennesopimuksen nojalla, ja tällaisesta päätöksestä ilmoittamisesta Amerikan yhdysvalloille tai tällaisen päätöksen peruuttamiseen suostumisesta tekevät neuvosto, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta yksimielisesti perussopimuksen asiaan liittyvien määräysten mukaisesti, sekä Islanti ja Norja. Neuvoston puheenjohtaja ilmoittaa tämän jälkeen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Norjan ja Islannin puolesta Amerikan yhdysvalloille tällaisesta päätöksestä.

3 artikla

Sekakomitea

1. Euroopan unionia, sen jäsenvaltioita, Islantia ja Norjaa edustavat lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 18 artiklalla perustetussa sekakomiteassa komission, jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan edustajat.

2. Komissio esittää Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden, Norjan ja Islannin kannan sekakomiteassa lukuun ottamatta EU:ssa jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia aloja, joita koskevan kannan esittävät tapauksen mukaan neuvoston puheenjohtajavaltio tai komissio, Islanti ja Norja.

3. Komissio hyväksyy yhdessä Islannin ja Norjan kanssa sekakomitean kokouksissa esitettävän Islannin ja Norjan kannan lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 14 tai 20 artiklan soveltamisalaan kuuluviin asioihin sekä asioihin, jotka eivät edellytä sellaisen päätöksen tekemistä, jolla on oikeusvaikutuksia.

4. Muissa sekakomitean päätöksissä, jotka koskevat Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen sisällytettyjen asetuksien ja direktiivien soveltamisalaan kuuluvia asioita, Islanti ja Norja hyväksyvät komission ehdotuksesta Islannin ja Norjan kannan.

5. Muissa sekakomitean päätöksissä, jotka koskevat Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen sisällytettyjen asetuksien ja direktiivien soveltamisalaan kuulumattomia asioita, Islanti ja Norja hyväksyvät yhdessä komission kanssa Islannin ja Norjan kannan.

6. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Islanti ja Norja osallistuvat täysimääräisesti jäsenvaltioiden kanssa pidettäviin koordinointi-, kuulemis- tai päätöksentekokokouksiin ja että ne saavat kaikki sekakomitean kokousten valmistelussa tarvittavat tiedot.

4 artikla

Välimiesmenettely

1. Komissio edustaa Euroopan unionia, jäsenvaltioita, Islantia ja Norjaa lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 19 artiklan määräysten mukaisessa välimiesmenettelyssä.

2. Komissio toteuttaa tarvittaessa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Islanti ja Norja osallistuvat välimiesmenettelyjen valmisteluun ja koordinointiin.

3. Jos neuvosto päättää peruuttaa etuuksia lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 19 artiklan 7 kohdan mukaisesti, päätöksestä ilmoitetaan Islannille ja Norjalle. Vastaavasti Islanti ja/tai Norja ilmoittavat komissiolle tällaisista päätöksistä.

4. Komissio, jota avustavat neuvoston nimeämä jäsenvaltioiden edustajien erityiskomitea sekä Islanti ja Norja, päättää kaikista muista tarvittavista lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 19 artiklan nojalla toteutettavista tarvittavista toimista asioissa, jotka EU:ssa kuuluvat unionin toimivaltaan.

5 artikla

Tietojen vaihto

1. Islanti ja Norja ilmoittavat viipymättä komissiolle lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 4 tai 5 artiklan nojalla tekemistään päätöksistä olla myöntämättä lupia jollekin Amerikan yhdysvaltojen lentoyhtiölle, peruuttaa luvat kokonaan tai tilapäisesti tai rajoittaa niiden käyttöä. Vastaavasti komissio ilmoittaa viipymättä Islannille ja Norjalle tällaisista jäsenvaltioissa tehdyistä päätöksistä.

2. Islanti ja Norja ilmoittavat viipymättä komissiolle kaikista pyynnöistä tai ilmoituksista, joita ne ovat tehneet tai jotka ne ovat vastaanottaneet lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 8 artiklan nojalla. Vastaavasti komissio ilmoittaa viipymättä Islannille ja Norjalle tällaisista jäsenvaltioissa tehdyistä tai vastaanotetuista päätöksistä.

3. Islanti ja Norja ilmoittavat viipymättä komissiolle kaikista pyynnöistä tai ilmoituksista, joita ne ovat tehneet tai jotka ne ovat vastaanottaneet lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 9 artiklan nojalla. Vastaavasti komissio ilmoittaa viipymättä Islannille ja Norjalle tällaisista jäsenvaltioissa tehdyistä tai vastaanotetuista päätöksistä.

6 artikla

Valtion avustukset ja tuki

1. Jos Islanti tai Norja katsoo, että tuella tai avustuksella, jota valtion yksikkö harkitsee annettavaksi tai antaa Amerikan yhdysvaltojen alueella, on lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kielteisiä vaikutuksia kilpailuun, se ilmoittaa asiasta komissiolle. Jos jokin jäsenvaltio on tuonut vastaavan asian komission tietoon, komissio antaa sen vastaavasti tiedoksi Islannille ja Norjalle.

2. Komissio, Islanti ja Norja voivat ottaa yhteyttä kyseiseen valtion yksikköön tai pyytää lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 18 artiklan nojalla perustetun sekakomitean koolle kutsumista.

3. Komissio, Islanti ja Norja ilmoittavat toisillensa viipymättä, jos Amerikan yhdysvallat ottaa niihin yhteyttä lentoliikennesopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, 14 artiklan 3 kohdan nojalla.

7 artikla

Irtisanominen tai väliaikaisen soveltamisen lopettaminen

1. Osapuoli voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti diplomaattiteitse muille osapuolille päätöksestään irtisanoa tämä lisäsopimus tai lopettaa sen väliaikainen soveltaminen. Tämä lisäsopimus irtisanotaan tai sen väliaikainen soveltaminen lakkaa keskiyöllä (GMT) kuuden kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomista tai väliaikaisen soveltamisen lakkauttamista koskevan kirjallisen ilmoituksen päiväyksestä, jollei irtisanomisilmoitusta peruuteta osapuolten sopimuksella ennen mainitun määräajan päättymistä.

2. Sen estämättä, mitä tässä artiklassa muutoin määrätään, jos sopimus irtisanotaan tai sen väliaikainen soveltaminen lopetetaan, tämä lisäsopimus irtisanotaan tai sen väliaikainen soveltaminen lakkaa samanaikaisesti.

8 artikla

Väliaikainen soveltaminen

Sopimuspuolet sopivat soveltavansa tätä lisäsopimusta väliaikaisesti, siinä määrin kuin se on mahdollista sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla, joko lisäsopimuksen allekirjoituspäivästä tai sopimuksen 5 artiklassa tarkennetusta päivästä sen mukaan, kumpi näistä on myöhäisempi, kunnes sopimus tulee voimaan 9 artiklan nojalla.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan joko a) kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona osapuolten välisen noottienvaihdon, jolla on vahvistettu, että kaikki tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt on saatettu päätökseen, viimeisin nootti on päivätty, tai b) sopimuksen voimaantulopäivänä, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet ovat asianmukaisesti siihen valtuutettuina allekirjoittaneet tämän lisäsopimuksen.

Tämä lisäsopimus on tehty Luxemburgissa ja Oslossa 16 ja 21 päivänä kesäkuuta 2011 kolmena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, islannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, norjan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Fyrir Ísland

For Kongeriket Norge

Voor het Koninkrijk België

Pour le Royaume de Belgique

Für das Königreich Belgien

Deze handtekening verbindt eveneens het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Cette signature engage également la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

За Репyблика Бългaрия

Za Českou republiku

For Kongeriget Danmark

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā –

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

A Magyar Köztársaság részéről

Għal Malta

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pela República Portuguesa

Pentru România

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

29.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/27

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1093/2011,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2011,

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean väliseen vapaakauppasopimukseen liitetyssä alkuperätuotteiden määritelmää koskevassa pöytäkirjassa määrättyjen alkuperäsääntöjen poikkeusten soveltamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta 16 päivänä syyskuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2011/265/EU (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti päätöksellä 2011/265/EU Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen (2), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoittamisen Euroopan unionin puolesta. Päätöksen 2011/265/EU 15.10 artiklan 5 kohdassa säädetään, että sopimusta sovelletaan väliaikaisesti, edellyttäen että se tehdään lopullisesti myöhemmin. Sopimuksen väliaikaisen soveltamisen sovittiin alkavan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

(2)

Alkuperätuotteiden määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan sopimukseen liitetyn pöytäkirjan (3), jäljempänä ’pöytäkirja’, liitteessä II a määrätään useille erikoistuotteille poikkeuksia pöytäkirjan liitteessä II vahvistetuista alkuperäsäännöistä. Poikkeuksia sovelletaan kuitenkin vain vuotuisissa kiintiöissä. Sen vuoksi on tarpeen säätää näiden poikkeusten soveltamista koskevat edellytykset.

(3)	Pöytäkirjan liitteen II a mukaisesti surimivalmisteiden (CN-koodi 1604 20 05) alkuperäselvityksiin olisi liitettävä kirjallinen selvitys siitä, että surimivalmisteessa on kalaa vähintään 40 painoprosenttia ja että surimimassan pääainesosana on käytetty alaskanseitiä (Theragra chalcogramma).

(4)	Pöytäkirjan liitteen II a mukaisesti CN-koodien 5408 22 ja 5408 32 värjättyjen kudottujen kankaiden alkuperäselvityksiin olisi liitettävä kirjallinen selvitys siitä, että käytetyn värjäämättömän kankaan arvo ei ylitä 50:tä prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta.

(5)

Koska komission on määrä hallinnoida pöytäkirjan liitteessä II a vahvistettuja kiintiöitä ensin tullutta palvellaan ensin -periaatteella, niitä olisi hallinnoitava tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (4) mukaisesti.

(6)	Koska sopimus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen liitetyn alkuperätuotteiden määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, liitteessä II a määrättyjä alkuperäsääntöjä sovelletaan tämän asetuksen liitteessä mainittaviin tuotteisiin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja alkuperäsääntöjä sovelletaan liitteessä vahvistetuissa kiintiöissä poiketen siitä, mitä pöytäkirjan liitteen II alkuperäsäännöissä määrätään.

2 artikla

Tässä asetuksessa säädettyjä alkuperäsääntöjä sovelletaan seuraavin edellytyksin:

a)	kun tuotteet luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionissa, annetaan valtuutetun viejän allekirjoittama ilmoitus, jossa vahvistetaan, että asianomaiset tuotteet täyttävät poikkeukselle asetetut edellytykset;

b)	edellä a alakohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on seuraava englanninkielinen ilmaisu: ”Derogation – Annex II(a) of the Protocol concerning the definition of originating products and methods of administrative cooperation”.

3 artikla

1. Kun CN-koodin 1604 20 05 surimivalmisteille annetaan alkuperäselvitys, sen mukaan on liitettävä kirjallinen selvitys siitä, että surimivalmisteessa on kalaa vähintään 40 painoprosenttia ja että surimimassan pääainesosana on käytetty alaskanseitiä (Theragra chalcogramma).

2. Tarvittaessa tullikomitea tulkitsee 1 kohdassa tarkoitetun ilmaisun ”pääainesosa” pöytäkirjan 28 artiklan mukaisesti.

4 artikla

1. Edellä 3 artiklassa tarkoitetussa kirjallisessa selvityksessä on oltava ainakin valtuutetun viejän allekirjoittama englanninkielinen vahvistus siitä, että

a)	surimivalmisteessa on kalaa vähintään 40 painoprosenttia;

b)	surimimassan pääainesosana on käytetty alaskanseitiä (Theragra chalcogramma).

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa vahvistuksessa on mainittava myös

a)	alaskanseitin (Theragra chalcogramma) prosentuaalinen osuus surimin valmistuksessa käytetystä kalasta;

b)	alaskanseitin alkuperämaa.

5 artikla

Kun CN-koodien 5408 22 ja 5408 32 värjätyistä kudotuista kankaista annetaan alkuperäselvitys, niiden mukaan on liitettävä kirjallinen selvitys siitä, että käytetyn värjäämättömän kankaan arvo ei ylitä 50:tä prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta.

6 artikla

Edellä 5 artiklassa tarkoitetussa kirjallisessa selvityksessä on oltava ainakin valtuutetun viejän allekirjoittama englanninkielinen vahvistus siitä, että käytetyn värjäämättömän kankaan arvo ei ylitä 50:tä prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta. Vahvistuksessa on mainittava myös

a)	värjättyjen kudottujen kankaiden (CN-koodit 5408 22 ja 5408 32) valmistuksessa käytettyjen värjäämättömien ei-alkuperäkankaiden hinta euroina;

b)	värjättyjen kudottujen kankaiden (CN-koodit 5408 22 ja 5408 32) vapaasti tehtaalla -hinta euroina.

7 artikla

Komissio hallinnoi tämän asetuksen liitteessä lueteltuja kiintiöitä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 127, 14.5.2011, s. 1.

(2) EUVL L 127, 14.5.2011, s. 6.

(3) EUVL L 127, 14.5.2011, s. 1344.

(4) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

LIITE

Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön tulkintasäännöissä määrätään, tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, joten etuusmenettely määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestys-numero	CN-koodi	Taric-ala-nimike	Tavaran kuvaus	Kiintiökausi	Kiintiön määrä (nettotonnia, jollei toisin mainita)
09.2450	1604 20 05		Surimivalmisteet	1.7.2011–30.6.2012	2 000
				1.7.2012–30.6.2013	2 500
				1.7.2013 alkaen:
				1.7–30.6	3 500
09.2451	1905 90 45		Keksit ja pikkuleivät (biscuits)	1.7–30.6	270
09.2452	2402 20		Tupakkaa sisältävät savukkeet	1.7–30.6	250
09.2453	5204		Puuvillaompelulanka, myös vähittäismyyntimuodossa	1.7–30.6	86
09.2454	5205		Puuvillalanka (muu kuin ompelulanka), jossa on vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodossa	1.7–30.6	2 310
09.2455	5206		Puuvillalanka (muu kuin ompelulanka), jossa on alle 85 painoprosenttia puuvillaa, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodossa	1.7–30.6	377
09.2456	5207		Puuvillalanka (muu kuin ompelulanka), vähittäismyyntimuodossa	1.7–30.6	92
09.2457	5408		Kudotut kankaat, muuntokuitufilamenttilankaa, myös nimikkeen 5405 tuotteista kudotut kankaat	1.7–30.6	17 805 290 m2
09.2458	5508		Ompelulanka, katkottua tekokuitua, myös vähittäismyyntimuodossa	1.7–30.6	286
09.2459	5509		Lanka (muu kuin ompelulanka), synteettikatkokuitua, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodossa	1.7–30.6	3 437
09.2460	5510		Lanka (muu kuin ompelulanka) muuntokatkokuitua, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodossa	1.7–30.6	1 718
09.2461	5511		Lanka (muu kuin ompelulanka), katkottua tekokuitua vähittäismyyntimuodossa	1.7–30.6	203

29.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/32

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1095/2011,

annettu 28 päivänä lokakuuta 2011,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muuttamisesta niiden määrien osalta, joista alkaen kurkuista, latva-artisokista, klementiineistä, mandariineista ja appelsiineista kannetaan lisätullia

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 143 artiklan b alakohdan yhdessä 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 (2) säädetään sen liitteessä XVIII lueteltujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2008, 2009 ja 2010 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella olisi mukautettava määrää, josta alkaen kurkuista, latva-artisokista, klementiineistä, mandariineista ja appelsiineista kannetaan lisätullia.

(3)	Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011 olisi muutettava.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liite XVIII tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä lokakuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

(3) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(4) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.

LIITE

”LIITE XVIII

LISÄTUONTITULLIT: IV OSASTON I LUVUN 2 JAKSO

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen soveltamista. Lisätullien soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestysnumero	CN-koodi	Tavaran kuvaus	Soveltamisjakso	Kynnystaso (tonnia)
78.0015	0702 00 00	Tomaatit	1. lokakuuta – 31. toukokuuta	481 762
78.0020	0702 00 00	Tomaatit	1. kesäkuuta–30. syyskuuta	44 251
78.0065	0707 00 05	Kurkut	1. toukokuuta–31. lokakuuta	92 229
78.0075	0707 00 05	Kurkut	1. marraskuuta–30. huhtikuuta	55 270
78.0085	0709 90 80	Artisokat	1. marraskuuta–30. kesäkuuta	11 620
78.0100	0709 90 70	Kesäkurpitsat	1. tammikuuta–31. joulukuuta	57 955
78.0110	0805 10 20	Appelsiinit	1. joulukuuta–31. toukokuuta	292 760
78.0120	0805 20 10	Klementiinit	1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun	85 392
78.0130	0805 20 30 0805 20 50 0805 20 70 0805 20 90	Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat); wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit	1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun	99 128
78.0155	0805 50 10	Sitruunat	1. kesäkuuta–31. joulukuuta	346 366
78.0160	0805 50 10	Sitruunat	1. tammikuuta–31. toukokuuta	88 090
78.0170	0806 10 10	Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet	21. heinäkuuta–20. marraskuuta	80 588
78.0175	0808 10 80	Omenat	1. tammikuuta–31. elokuuta	700 556
78.0180	0808 10 80	Omenat	1. syyskuuta–31. joulukuuta	65 039
78.0220	0808 20 50	Päärynät	1. tammikuuta–30. huhtikuuta	229 646
78.0235	0808 20 50	Päärynät	1. heinäkuuta–31. joulukuuta	35 541
78.0250	0809 10 00	Aprikoosit	1. kesäkuuta–31. heinäkuuta	5 794
78.0265	0809 20 95	Kirsikat (muut kuin hapankirsikat)	21. toukokuuta–10. elokuuta	30 783
78.0270	0809 30	Persikat, myös nektariinit	11. kesäkuuta–30. syyskuuta	5 613
78.0280	0809 40 05	Luumut	11. kesäkuuta–30. syyskuuta	10 293”

29.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/36

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/84/EU,

annettu 20 päivänä syyskuuta 2011,

kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/768/ETY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Vetyperoksidin käyttöön sovelletaan jo nyt rajoituksia ja edellytyksiä, jotka vahvistetaan direktiivin 76/768/ETY liitteessä III olevassa 1 osassa.

(2)

Kulutustavaroita käsittelevä tiedekomitea, joka on korvattu kuluttajien turvallisuuden, kansanterveyden ja ympäristön aloilla toimivien tiedekomiteoiden ja asiantuntijoiden neuvoa-antavan rakenteen luomisesta ja päätöksen 2004/210/EY kumoamisesta 5 päivänä elokuuta 2008 tehdyn komission päätöksen 2008/721/EY (2) mukaisesti kuluttajien turvallisuutta käsittelevällä tiedekomitealla, on vahvistanut, että suuhygieniatuotteisiin sisältyvä tai niissä olevista muista yhdisteistä tai seoksista vapautuva vetyperoksidi ei aiheuta vaaraa, jos sen pitoisuus on enintään 0,1 prosenttia. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista jatkaa vetyperoksidin käyttöä kyseisenä pitoisuutena suuhygieniavalmisteissa, mukaan lukien hampaidenvalkaisutuotteet.

(3)

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea katsoo, että sellaisia hampaidenvalkaisutuotteita, joiden sisältämä tai joissa olevista muista yhdisteistä tai seoksista vapautuva vetyperoksidipitoisuus on enemmän kuin 0,1 prosenttia mutta enintään 6 prosenttia, voi olla turvallista käyttää, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: asianmukainen kliininen tutkimus toteutetaan sen varmistamiseksi, ettei riskitekijöitä tai muita vakavia suusairauksia ole, ja että altistuminen näille tuotteille rajataan siten, että tuotteita käytetään ainoastaan suunnitellulla tavalla, mitä tulee käyttötiheyteen ja käytön kestoon. Näiden edellytysten olisi täytyttävä, jotta vältetään kohtuudella ennakoitavissa oleva väärinkäyttö.

(4)

Sen vuoksi näitä tuotteita olisi säänneltävä siten, että varmistetaan, etteivät ne ole suoraan kuluttajan saatavilla. Kyseessä olevan tuotteen kunkin käyttöjakson yhteydessä sitä saisivat ensimmäisellä kerralla käyttää vain ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (3) määritelmän mukaiset hammaslääkärit tai käytön olisi tapahduttava hammaslääkärin välittömässä valvonnassa, jos voidaan varmistaa vastaava turvallisuuden taso. Hammaslääkärien olisi sitten annettava tuote kuluttajien käyttöön käyttöjakson loppuajaksi.

(5)

Olisi säädettävä enemmän kuin 0,1 prosenttia vetyperoksidia sisältävien hampaidenvalkaisutuotteiden vetyperoksidipitoisuuden asianmukaisesta merkitsemisestä, jotta voidaan varmistaa näiden tuotteiden asianmukainen käyttö. Tästä syystä merkinnöissä olisi selkeästi mainittava kyseisiin tuotteisiin sisältyvän tai niissä olevista muista yhdisteistä tai seoksista vapautuvan vetyperoksidin tarkka pitoisuus prosentteina.

(6)	Direktiiviä 76/768/ETY olisi sen vuoksi muutettava.

(7)	Kosmeettisten valmisteiden pysyvä komitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 76/768/ETY liite III tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset viimeistään 30 päivänä lokakuuta 2012. Niiden on viipymättä ilmoitettava siitä komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 31 päivästä lokakuuta 2012.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä syyskuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. SAWICKI

(1) EYVL L 262, 27.9.1976, s. 169; suomenkielinen erityispainos: alue 13, nide 5, s. 198.

(2) EUVL L 241, 10.9.2008, s. 21.

(3) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.

LIITE

Korvataan direktiivin 76/768/ETY liitteessä III olevaan 1 osaan sisältyvä viitenumero 12 seuraavasti:

Viitenumero

Aine

Rajoitukset

Käytön edellytykset ja varoitukset, jotka on painettava selosteeseen

Soveltamis- tai käyttöala

Suurin sallittu pitoisuus valmiissa kosmeettisessa tuotteessa

Muut rajoitukset ja vaatimukset

”12

Vetyperoksidi ja muut yhdisteet tai seokset, joista vapautuu vetyperoksidia, mm. karbamidiperoksidi ja sinkkiperoksidi

a)	Hiustenhoitoseokset

a)	12 % H2O2 (40 vol.), sisältyneenä tai vapautuneena

a) Käytettävä sopivia käsineitä.

a) b) c) e) Sisältää vetyperoksidia.

Vältettävä valmisteen joutumista silmiin.

Aineen jouduttua silmiin huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä.

b)	Ihonhoitoseokset

b)	4 % H2O2, sisältyneenä tai vapautuneena

c)	Kynsienkovetusseokset

c)	2 % H2O2, sisältyneenä tai vapautuneena

d)	Suuhygieniavalmisteet, mm. suuvedet, hammastahnat ja hampaidenvalkaisutuotteet

d)	≤ 0,1 % H2O2, sisältyneenä tai vapautuneena

e)	Hampaidenvalkaisutuotteet

e)	> 0,1 % ≤ 6 % H2O2, sisältyneenä tai vapautuneena

Myydään ainoastaan hammaslääkäreille. Kunkin käyttöjakson yhteydessä tuotetta saavat ensimmäisellä kerralla käyttää vain direktiivin 2005/36/EY (1) määritelmän mukaiset hammaslääkärit tai käyttö voi tapahtua hammaslääkärin välittömässä valvonnassa, jos voidaan varmistaa vastaava turvallisuuden taso. Myöhemmin tuotetta saa antaa kuluttajalle käyttöjakson saattamiseksi päätökseen.

Ei saa käyttää alle 18-vuotiaille.

e) H2O2:n pitoisuus, sisältyneenä tai vapautuneena, ilmoitetaan prosentteina.

Ei saa käyttää alle 18-vuotiaille.

Myydään ainoastaan hammaslääkäreille. Kunkin käyttöjakson yhteydessä tuotetta saavat ensimmäisellä kerralla käyttää vain hammaslääkärit tai käyttö voi tapahtua hammaslääkärin välittömässä valvonnassa, jos voidaan varmistaa vastaava turvallisuuden taso. Myöhemmin tuotetta saa antaa kuluttajalle käyttöjakson saattamiseksi päätökseen.

(1) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.”

29.10.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 283/39

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 27 päivänä lokakuuta 2011,

kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä

(2011/711/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan digitaalistrategian tavoitteena on saada paras mahdollinen hyöty uusista tietotekniikoista talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja Euroopan kansalaisten elämänlaadun edistämiseksi osana Eurooppa 2020 -strategiaa. Euroopan kollektiivisen kulttuurimuistin digitointi ja säilyttäminen on eräs digitaalistrategian keskeisistä aloista. Tähän kollektiiviseen muistiin kuuluvat painotuotteet (kirjat, aikakauslehdet, sanomalehdet), valokuvat, museoesineet, arkistoasiakirjat, äänitallenteet, audiovisuaalinen aineisto, muistomerkit ja kiinteät muinaisjäännökset, jäljempänä ’kulttuuriaineisto’.

(2)

Kulttuuriaineiston digitointia ja säilyttämistä koskeva EU:n strategia perustuu viime vuosina digitaalisia kirjastoja koskevan aloitteen parissa tehtyyn työhön. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tukeneet EU:n toimia tällä alalla, myös Europeanan, Euroopan digitaalisen kirjaston, kehittämistä. Viimeksi Euroopan parlamentti ilmaisi tukensa 5 päivänä toukokuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa ja neuvosto 10 päivänä toukokuuta 2010 tekemissään päätelmissä. Neuvosto vahvisti istunnossaan 18 ja 19 päivänä marraskuuta 2010 kulttuurialan työsuunnitelman vuosiksi 2011–2014, ja siinä korostetaan tarvetta koordinoida digitointityö.

(3)

Komissio antoi 28 päivänä elokuuta 2006 jäsenvaltioille suosituksen, jonka tavoitteena on optimoida Euroopan kulttuuriperinnön taloudellisten ja kulttuuristen mahdollisuuksien hyödyntäminen internetin avulla. Suosituksen täytäntöönpanoa koskevat jäsenvaltioiden raportit vuosilta 2008 ja 2010 osoittavat, että edistystä on tapahtunut. Edistys ei kuitenkaan ole yhdenmukaista eri jäsenvaltioissa, ja edistys on epätasaista suosituksen eri kohtien osalta.

(4)

Lisäksi EU:n tasolla digitointityön ja yhteistoiminnan perusta on huomattavasti muuttunut viime vuosina. Uusia tekijöitä ovat Europeanan avautuminen marraskuussa 2008, Euroopan kulttuuriperinnön saattamista verkkoon pohtineen asiantuntijakomitean (Comité des Sages) 10 päivänä tammikuuta 2011 julkaisema raportti ”The New Renaissance” ja komission 24 päivänä toukokuuta 2011 antama ehdotus orpoteoksia koskevaksi direktiiviksi.

(5)

Tämän vuoksi olisi saatettava ajan tasalle jäsenvaltioille annettavat suositukset toimenpiteistä, jotka koskevat kulttuuriperinnön digitointia, sähköistä saatavuutta ja digitaalista säilyttämistä. Kirjastoista, arkistoista ja museoista saatavan aineiston digitoimista olisi edelleen edistettävä sen varmistamiseksi, että Eurooppa säilyttää asemansa merkittävänä kansainvälisenä toimijana kulttuurin ja luovan sisällön alalla ja käyttää runsasta kulttuuriaineistoaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kuten Euroopan kulttuuriperinnön saattamista verkkoon pohtinut asiantuntijakomitea korosti, saadakseen hyödyn digitoinnista ja digitaalisesta säilyttämisestä Euroopan on toimittava nyt. Mikäli jäsenvaltiot eivät lisää investointejaan tällä alalla, riskinä on, että digitalisoitumisesta saatavat kulttuuri- ja taloushyödyt toteutuvat muualla kuin Euroopassa.

(6)

Kun kulttuuriaineisto on saatavana verkossa, kansalaiset voivat kaikkialla Euroopassa käyttää sitä vapaa-aikanaan, opiskeluun tai työhön. Tämän ansiosta Euroopan moninainen ja monikielinen perintö saa internetissä selkeän profiilin. Euroopan kulttuurilaitosten aineistojen digitointi auttaa laitoksia edelleen hoitamaan tehtäväänsä eli saattamaan käyttöön ja säilyttämään perintöämme digitaalisessa ympäristössä. Lisäksi digitoitua aineistoa voidaan käyttää uudelleen – sekä kaupallisiin että muihin tarkoituksiin – muun muassa oppimis- ja koulutussisältöjen kehittämiseen, dokumentteihin, matkailusovelluksiin, peleihin ja animaatioihin sekä suunnittelun apuvälineinä edellyttäen, että tämä tehdään kunnioittaen täysin tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia.

(7)

Tämä merkitsee tärkeää panostusta luoviin teollisuudenaloihin, joiden osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 3,3 prosenttia ja EU:n työllisyydestä 3 prosenttia. Näillä teollisuudenaloilla vallitsee digitaalinen siirtymäkausi, joka ravistelee perinteisiä malleja, muokkaa arvoketjuja ja edellyttää uusia liiketoimintamalleja. Kulttuurivarojen digitointiin liittyy valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, ja niiden entistä laajemmat käyttömahdollisuudet ovat olennainen edellytys Euroopan kulttuuristen ja luovien valmiuksien edelleen kehittämiselle ja teolliselle toiminnalle tällä alalla.

(8)

Digitointi on tärkeä keino varmistaa kulttuuriaineiston entistä parempi saatavuus ja käyttö. Jos jäsenvaltiot sovittaisivat yhteen toimensa kulttuuriperintönsä digitoimiseksi, voitaisiin aineisto valita johdonmukaisemmin ja välttää päällekkäistä työtä digitoinnissa. Sen ansiosta myös digitointitekniikoihin investoivien yritysten toimintaympäristö muuttuisi turvallisemmaksi. Tavoitteiden saavuttamista edesauttaisivat meneillään olevien ja suunniteltujen digitointitoimien inventointi ja digitoinnille asetettavat määrälliset tavoitteet.

(9)

Euroopan koko kulttuuriperinnön digitoinnin kustannukset ovat korkeat, eikä niitä voida kattaa pelkästään julkisella rahoituksella. Yksityisiä yrityksiä voitaisiin saada mukaan digitointitoimiin yksityisen sektorin digitoinnille antaman sponsorituen tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta, ja tällaista toimintaa olisi sen vuoksi edistettävä. Oikeudenmukaisuuden ja tasapainoisuuden varmistamiseksi kumppanuuksissa olisi noudatettava eräitä keskeisiä periaatteita. Erityisesti on välttämätöntä asettaa aikarajat digitoidun aineiston etuoikeutetulle käytölle. Euroopan kulttuuriperinnön saattamista verkkoon pohtinut asiantuntijakomitea ehdotti, että digitoidun aineiston etuoikeutetun käytön enimmäisrajaksi olisi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa asetettava seitsemän vuotta.

(10)

EU:n rakennerahastoja voidaan käyttää ja niitä käytetäänkin yhteisrahoittamaan digitointitoimia osana hankkeita, joilla on vaikutusta alueelliseen talouselämään. Niiden käytöstä olisi kuitenkin tehtävä nykyistä laajempaa ja järjestelmällisempää. Laajamittaisilla digitointiprosesseilla voidaan lisätä tehokkuutta mittakaavaetujen takia. Tästä syystä olisi kannustettava käyttämään digitointivalmiuksia tehokkaasti ja jakamaan mahdollisuuksien mukaan digitointilaitteita kulttuurilaitosten ja maiden välillä.

(11)

Vain osa kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa olevista aineistoista on vapaasti käytettävissä olevaa ”public domain” -aineistoa siinä mielessä, että ne eivät ole teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamia tai niitä koskevat teollis- ja tekijänoikeudet ovat rauenneet. Muu aineisto on tekijänoikeuden suojaama. Koska tekijänoikeudet ovat ratkaiseva tekijä luovuuden innoittamisessa, Euroopan kulttuuriperintö olisi digitoitava, asetettava saataville ja säilytettävä noudattaen täysimääräisesti tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia.

(12)

Komissio antoi 24 päivänä toukokuuta 2011 ehdotuksen orpoteoksia koskevaksi direktiiviksi. Jotta direktiivistä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, se olisi hyväksyttävä ja pantava täytäntöön nopeasti niin, että koko EU:ssa omaksutaan yhdenmukainen orpoteoksia koskeva toimintamalli. Myynnistä poistuneiden teosten laajamittaista digitointia varten saattaa olla tarpeen, että sidosryhmien vapaaehtoisesti kehittämiä lisenssiratkaisuja tuetaan jäsenvaltioiden lainsäädännöllä ja että samalla otetaan huomioon valtioiden rajat ylittävä vaikutus. Komission tukeman sidosryhmien vuoropuhelun pohjalta on laadittu myynnistä poistuneita kirjoja ja tieteellisiä lehtiä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, joka allekirjoitettiin Brysselissä 20 päivänä syyskuuta 2011. Toimintamallia olisi noudatettava myös tulevissa vuoropuheluissa, joilla pyritään helpottamaan myynnistä poistuneita teoksia koskevien sopimusten tekemistä, jotta niitä saataisiin aikaan mahdollisimman laajasta aineistosta. EU:n tasolla yhteenliitetyt oikeuksia koskevat tietokannat voivat vähentää oikeuksien selvittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi tällaisia järjestelyjä olisi kannustettava läheisessä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa.

(13)

Jotta vapaasti käytettävissä olevan sisällön laaja saatavuus ja käyttö olisi mahdollista, on välttämätöntä varmistaa, että vapaasti käytettävissä oleva sisältö pysyy vapaana sen jälkeen, kun se on digitoitu. Vapaasti käytettävissä olevan aineiston kappaleisiin lisättäviä silmäänpistäviä vesileimoja tai muita visuaalisia suojaustoimia, jotka osoittavat omistusta tai alkuperää, olisi vältettävä.

(14)

Euroopan digitaalinen kirjasto, arkisto ja museo ”Europeana” avautui 20 päivänä marraskuuta 2008. Europeana-portaalin jatkokehittäminen riippuu suurelta osin tavasta, jolla jäsenvaltiot ja niiden kulttuurilaitokset lisäävät siihen sisältöä ja parantavat sen näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa. Tämän suuntaisiin toimenpiteisiin olisi kannustettava.

(15)

Tällä hetkellä Europeana tarjoaa käyttöön yli 19 miljoonaa digitoitua kohdetta. Vain kaksi prosenttia niistä on ääni- tai audiovisuaalisia tallenteita. Sisällön (myös tällä hetkellä aliedustettuna olevan sisällön) lisääminen Europeanaan tekee sivustosta sen käyttäjille entistä kiinnostavamman, ja sitä olisi siitä syystä edistettävä. Kokonaistavoite eli 30 miljoonaa kohdetta vuoteen 2015 mennessä noudattaa Europeanan strategista suunnitelmaa, ja se on alku Euroopan koko kulttuuriperinnön digitoimiseksi vuoteen 2025 mennessä. Kaikkien vapaiden mestariteosten (jäsenvaltioiden määrittämien ja valitsemien kulttuurin tai historian kannalta keskeisten teosten ja kohteiden) saatavuus Europeanan kautta rikastaa sivuston sisältöä käyttäjien odotusten mukaisesti. Jos jäsenvaltioissa annettaisiin säännökset, joiden mukaan kaikki julkisella rahoituksella digitoitu aineisto on annettava käyttöön Europeanan kautta, se vauhdittaisi portaalin kehitystä ja loisi kulttuurilaitoksille selkeät puitteet sisällön lisäämistä varten. Tästä syystä tällaisten säännösten antamista olisi edistettävä.

(16)

Digitaalista aineistoa on hoidettava ja pidettävä yllä, muutoin tiedostot saattavat muuttua lukukelvottomiksi, kun niiden tallentamiseen käytetyt laitteet ja ohjelmistot vanhenevat. Aineistoa saattaa hävitä laitteiden heiketessä ajan myötä, ja tallennuslaitteet saattavat ylikuormittua jo pelkästään uuden ja muuttuvan sisällön määrän takia. Vaikka EU:ssa on edistytty digitaalisen aineiston säilyttämisessä, useissa jäsenvaltioissa ei ole selkeää ja kattavaa politiikkaa digitaalisen sisällön säilyttämiseksi. Tällaisen politiikan puute on uhka digitoidun aineiston säilymiselle, ja se voi johtaa myös digitaalisessa muodossa tuotetun aineiston (alkuaan digitaalisen aineiston) häviämiseen. Tehokkaiden keinojen kehittäminen digitaalista säilyttämistä varten vaikuttaa kauaskantoisesti muihinkin kuin kulttuurilaitoksiin. Digitaalista säilyttämistä koskevat kysymykset ovat tärkeitä jokaiselle yksityiselle tai julkiselle organisaatiolle, jolla on velvoite tai joka haluaa säilyttää digitaalista aineistoa.

(17)

Digitaalinen säilyttäminen asettaa taloudellisia, organisatorisia ja teknisiä haasteita, ja toisinaan se edellyttää säädösten ajantasaistamista. Useat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tai harkitsevat oikeudellisia velvoitteita, joilla digitaalisen aineiston tuottajien on asetettava aineistostaan vähintään yksi jäljenne valtuutetun arkistoivan laitoksen saataville. Vapaakappaleiden tallentamista koskevat tehokkaat säännökset ja käytännöt voivat vähentää sekä sisällön haltijoiden että tallentajalaitosten hallinnollista taakkaa, joten sitä olisi suositeltava. Tehokas yhteistoiminta jäsenvaltioiden välillä on tarpeen, jotta voidaan välttää suuri vaihtelu digitaalisen aineiston tallettamista koskevissa säännöissä. Tällaista yhteistyötä olisi edistettävä. Tiedon haravointi (web harvesting) on uusi tekniikka, jolla Internetistä kerätään säilytettävää aineistoa. Haravoidessaan tietoa laitokset kokoavat aineistoa aktiivisesti sen sijaan, että ne odottaisivat, että aineisto talletetaan. Tällä tavoin vähennetään digitaalisen aineiston tuottajien hallinnollista taakkaa, ja kansallisessa lainsäädännössä olisi sen vuoksi säädettävä asiasta.

(18)	Tämä suositus täydentää elokuvaperinnöstä ja siihen liittyvän teollisen toiminnan kilpailukyvystä 16 päivänä marraskuuta 2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston suositusta (1) useissa elokuvateoksia koskevissa kysymyksissä,

SUOSITTELEE JÄSENVALTIOILLE, ETTÄ NE

Digitointi: organisaatio ja rahoitus

kehittävät edelleen kirjojen, aikakauslehtien, sanomalehtien, valokuvien, museoesineiden, arkistoasiakirjojen, äänitallenteiden, audiovisuaalisen aineiston, muistomerkkien ja kiinteiden muinaisjäännösten (jäljempänä ’kulttuuriaineiston’) digitointia koskevaa suunnittelua ja seurantaa

asettamalla kulttuuriaineiston digitoinnille selkeät määrälliset tavoitteet 7 kohdassa mainittujen yleistavoitteiden mukaisesti; tavoitteista olisi käytävä ilmi odotettu lisäys digitoidussa aineistossa, joka voidaan liittää osaksi Europeanaa, sekä viranomaisten tähän toimintaan osoittamat määrärahat,

b)	laatimalla kulttuuriaineiston digitointia koskevan yleiskatsauksen ja pyrkimällä yhteistoiminnassa luomaan EU:n tason yleiskatsaus vertailukelpoisten lukujen perusteella;

rohkaisevat kumppanuussuhteita kulttuurilaitosten ja yksityisen sektorin välillä, jotta voidaan luoda uusia tapoja rahoittaa kulttuuriaineiston digitointia ja kannustaa aineiston innovatiiviseen käyttöön, samalla kun varmistetaan, että julkisen ja yksityisen sektorin digitointikumppanuudet ovat oikeudenmukaisia ja tasapainoisia ja noudattavat liitteessä annettuja ehtoja;

3.	hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan EU:n rakennerahastoja digitointitoimien yhteisrahoittamiseksi älykkääseen erikoistumiseen tähtäävien alueellisten innovointistrategioiden puitteissa;

4.	harkitsevat tapoja optimoida digitointivalmiudet ja saavuttaa mittakaavaetuja, mikä saattaa edellyttää kulttuurilaitosten digitointitöiden keräämistä yhteen ja valtioiden rajat ylittävää yhteistoimintaa digitoinnin osaamiskeskusten kautta Euroopassa;

Vapaasti käytettävissä olevan aineiston digitointi ja verkkokäyttö

parantavat vapaasti käytettävissä olevan digitoidun kulttuuriaineiston saatavuutta ja käyttöä

a)	varmistamalla, että vapaasti käytettävissä oleva aineisto pysyy vapaasti käytettävissä olevana digitoinnin jälkeen,

b)	edistämällä vapaasti käytettävissä olevan digitoidun aineiston mahdollisimman laajaa saatavuutta, samoin kuin aineiston mahdollisimman laajaa uudelleenkäyttöä sekä kaupallisiin että muihin tarkoituksiin,

c)	toteuttamalla toimenpiteitä, joilla rajoitetaan silmäänpistävien vesileimojen käyttöä tai muita visuaalisia suojaustoimia, jotka vähentävät vapaasti käytettävissä olevan digitoidun aineiston käytettävyyttä;

Tekijänoikeuden suojaaman aineiston digitointi ja verkkokäyttö

parantavat tekijänoikeuden suojaaman aineiston digitoinnin ja verkkokäytön edellytyksiä

saattamalla orpoteoksia koskeva direktiivi, sen jälkeen kun se on hyväksytty, nopeasti ja oikein osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemalla direktiivin säännökset täytäntöön siten, että jo ennen direktiivin hyväksymistä kuullaan sidosryhmiä nopean täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja seuraamalla direktiivin soveltamista sen hyväksymisen jälkeen,

b)	luomalla oikeudelliset puite-ehdot sidosryhmien nimeämien ja sopimien lisensointijärjestelyjen tukemiseksi, jotta myynnistä poistuneita teoksia voidaan digitoida laajamittaisesti ja käyttää valtioiden rajojen yli,

c)	myötävaikuttamalla ja edistämällä EU:n tasolla yhteenliitettyjen oikeuksia koskevien tietokantojen, kuten ARROW’n, käytettävyyttä;

Europeana

osallistuvat Europeanan jatkokehittämiseen seuraavilla tavoilla:

kannustamalla kulttuurilaitoksia sekä kustantajia ja muita oikeudenhaltijoita antamaan digitoidut aineistonsa käyttöön Europeanan kautta, jotta voidaan auttaa Europeanaa tarjoamaan vuoteen 2015 mennessä suora pääsy 30 miljoonaan digitoituun kohteeseen, joihin sisältyy kaksi miljoonaa ääni- tai audiovisuaalista tallennetta,

b)	asettamalla tulevien digitointihankkeiden julkisen rahoituksen ehdoksi digitoidun aineiston saatavuus Europeanan kautta,

c)	varmistamalla, että kaikki niiden vapaasti käytettävissä olevat mestariteokset ovat saatavana Europeanan kautta vuoteen 2015 mennessä,

d)	perustamalla tai vahvistamalla kansallisia keruuorganisaatioita, jotka tuovat Europeanaan sisältöä eri aloilta, ja edistämällä valtioiden rajat ylittävien keruuorganisaatioiden toimintaa erityisaloilla tai erityisaiheiden suhteen, mikä saattaa tuottaa mittakaavaetuja,

e)	varmistamalla, että Europeanan yhdessä kulttuurilaitosten kanssa määrittelemiä yhteisiä digitointistandardeja käytetään, jotta digitoitu aineisto olisi Euroopan tasolla yhteentoimivaa, ja että pysyviä tunnisteita käytetään järjestelmällisesti,

f)	varmistamalla, että kulttuurilaitosten tuottama olemassa oleva metadata (digitaalisten kohteiden kuvaus) on laajasti ja vapaasti käytettävissä, jotta sitä voidaan käyttää uudelleen eri palveluissa, kuten Europeanassa, ja innovatiivisissa sovelluksissa,

g)	laatimalla yhteistyössä Europeanaan sisältöä toimittavien kulttuurilaitosten kanssa viestintäsuunnitelma, jolla lisätään tietoisuutta sivustosta suuren yleisön keskuudessa ja erityisesti kouluissa;

Digitaalinen säilyttäminen

8.	vahvistavat kansallisia strategioita digitaalisen aineiston pitkäaikaista säilyttämistä varten, saattavat ajan tasalle strategioiden täytäntöönpanosuunnitelmat ja vaihtavat keskenään tietoja strategioista ja toimintasuunnitelmista;

9.	antavat lainsäädännössään täsmälliset ja selkeät säännökset, joiden nojalla julkiset laitokset voivat säilyttämistä varten kopioida ja konvertoida kulttuuriaineistoa siten, että tekijänoikeuksia koskevaa Euroopan unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti;

10.

toteuttavat tarvittavat järjestelyt digitaalisessa muodossa luodun aineiston tallettamista varten, jotta sen pitkäaikainen säilyminen voidaan taata, ja tehostavat digitaalisessa muodossa luodun aineiston nykyisiä talletusjärjestelyjä

varmistamalla, että oikeudenhaltijat antavat teokset vapaakappaleita tallentaviin kirjastoihin ilman teknisiä suojaustoimenpiteitä tai että vaihtoehtoisesti ne antavat vapaakappalekirjastojen käyttöön välineet sen varmistamiseksi, että tekniset suojaustoimenpiteet eivät estä toimia, jotka kirjastojen on tehtävä teosten säilyttämistä varten siten, että tekijänoikeuksia koskevaa Euroopan unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti,

b)	antamalla tarvittaessa säännökset, joiden mukaan digitaalinen vapaakappale voidaan siirtää yhdestä vapaakappalekirjastosta toisiin kirjastoihin, joilla on myös oikeus kyseisiin teoksiin,

c)	sallimalla valtuutettujen laitosten säilyttää verkkosisältöä siten, että ne käyttävät aineiston keruuseen internetistä muun muassa verkkoharavointia ja muita tekniikoita noudattaen täysin tekijänoikeuksia koskevaa Euroopan unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä;

11.	ottavat huomioon muissa jäsenvaltioissa tapahtuneen kehityksen, kun ne vahvistavat tai saattavat ajan tasalle alun perin digitaalisessa muodossa luodun aineiston tallentamista koskevia politiikkoja ja menettelyjä, jotta vältettäisiin tallennusjärjestelyjen suuri vaihtelu;

Suosituksen seuranta

12.	ilmoittavat komissiolle 24 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä suositus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja joka toinen vuosi sen jälkeen tämän suosituksen noudattamiseksi toteutetut toimet.

Tehty Brysselissä 27 päivänä lokakuuta 2011.

Komission puolesta

Neelie KROES

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 323, 9.12.2005, s. 57.

LIITE I

DIGITOINTIA KOSKEVAT JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUDET

Jotta kulttuuriperinnön digitoinnissa edistyttäisiin nopeasti, digitoinnin julkista rahoitusta on täydennettävä yksityisillä investoinneilla. Tämän vuoksi komissio kannustaa julkista ja yksityistä sektoria muodostamaan kumppanuuksia kulttuuriaineiston digitointia varten.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita rohkaisemaan tällaisia kumppanuuksia, joissa olisi noudatettava seuraavia keskeisiä periaatteita:

1. Tekijänoikeuksien kunnioittaminen

Kulttuurilaitosten kokoelmien digitointia varten muodostettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien olisi noudatettava täysin tekijänoikeuksia koskevaa Euroopan unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä.

2. Ei yksinoikeutta

Vapaasti käytettävissä olevan aineiston digitointia koskevien sopimusten ei pitäisi oikeuttaa yksinoikeuteen, vaan millä tahansa muulla yksityisellä kumppanilla pitäisi olla mahdollisuus digitoida sama aineisto vertailukelpoisin ehdoin.

Ajanjakso, jona yksityisellä kumppanilla on etuoikeus käyttää tai hyödyntää aineistoa kaupallisesti, saattaa olla tarpeen, jotta yksityisellä kumppanilla on mahdollisuus saada takaisin investointinsa. Ajanjakson olisi oltava rajallinen ja mahdollisimman lyhyt sen periaatteen noudattamiseksi, että vapaasti käytettävissä olevan aineiston olisi pysyttävä vapaana myös digitoinnin jälkeen. Etuoikeutetun käytön ajanjakso ei saisi ylittää seitsemää vuotta.

Sopimuksissa olisi noudatettava täysin EU:n kilpailusääntöjä.

3. Menettelyn avoimuus

Kulttuurilaitosten hallussa olevien kokoelmien digitointia koskevat sopimukset olisi tehtävä mahdollisten yksityisten kumppanien välisen avoimen kilpailun jälkeen.

4. Sopimusten avoimuus

Kulttuurikokoelmien digitointia koskevat kulttuurilaitosten ja yksityisten kumppanien väliset sopimukset olisi julkistettava.

5. Saatavuus Europeanan kautta

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden ehtona olisi oltava digitoidun aineiston saatavuus Europeanan kautta.

6. Keskeiset perusteet

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevien ehdotusten keskeiset arviointiperusteet ovat seuraavat:

—	yksityisen kumppanin kokonaisinvestointi ottamalla huomioon julkisen kumppanin edellyttämä työmäärä,

—	suuren yleisön mahdollisuus käyttää digitoitua aineistoa, myös Europeanan kautta. Olisi kannustettava valitsemaan kumppanuusmalli, jossa käyttäjällä on vapaa oikeus käyttää digitoitua aineistoa, sellaisten mallien sijasta, joissa käyttäjä joutuu maksamaan aineiston käytöstä,

—	valtioiden rajat ylittävä käytettävyys. Kumppanuussopimusten on mahdollistettava valtioiden rajat ylittävä käytettävyys kaikille,

—	sen ajanjakson pituus, jona yksityisellä kumppanilla on etuoikeus käyttää digitoitua aineistoa kaupallisesti. Ajanjakson pitäisi olla mahdollisimman lyhyt,

—	digitoinnin suunniteltu laatu ja kulttuurilaitoksille annettavien tiedostojen laatu. Yksityisen kumppanin olisi annettava kulttuurilaitoksille samanlaatuisia digitoituja tiedostoja kuin se käyttää itse,

—	tapa, jolla kulttuurilaitokset voivat käyttää digitoitua aineistoa muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Käytön olisi oltava mahdollisimman laajaa, eivätkä tekniset tai sopimuspohjaiset rajoitukset saisi rajoittaa sitä,

—	digitointihankkeen ajallinen kesto.

LIITE II

JÄSENVALTIOIDEN OHJEELLISET TAVOITTEET SISÄLLÖN LISÄÄMISELLE EUROPEANAAN

	Kohteiden määrä Europeanassa kutakin jäsenvaltiota kohti (1)	Ohjeellinen tavoite 2015 (2)
BELGIA	338 098	759 000
BULGARIA	38 263	267 000
TŠEKKI	35 490	492 000
TANSKA	67 235	453 000
SAKSA	3 160 416	5 496 000
VIRO	68 943	90 000
IRLANTI	950 554	1 236 000
KREIKKA	211 532	618 000
ESPANJA	1 647 539	2 676 000
RANSKA	2 745 833	4 308 000
ITALIA	1 946 040	3 705 000
KYPROS	53	45 000
LATVIA	30 576	90 000
LIETTUA	8 824	129 000
LUXEMBURG	47 965	66 000
UNKARI	115 621	417 000
MALTA	56 233	73 000
ALANKOMAAT	1 208 713	1 571 000
ITÄVALTA	282 039	600 000
PUOLA	639 099	1 575 000
PORTUGALI	28 808	528 000
ROMANIA	35 852	789 000
SLOVENIA	244 652	318 000
SLOVAKIA	84 858	243 000
SUOMI	795 810	1 035 000
RUOTSI	1 489 488	1 936 000
YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA	944 234	3 939 000

(1) Lokakuu 2011. Kohteita saadaan lisäksi useilta EU:n ulkopuolisilta mailta (erityisesti Norjasta ja Sveitsistä) sekä EU:n laajuisista hankkeista, jolloin kohteet eivät kuulu minkään jäsenvaltion osuuteen.

(2) Jäsenvaltioiden ohjeelliset tavoitteet lasketaan käyttäen seuraavia perusteita: a) väestön koko ja b) BKT. Yleisenä tavoitteena on saada Europeanaan 30 miljoonaa digitoitua kohdetta vuoteen 2015 mennessä. Niitä jäsenvaltioita varten, jotka ovat jo tai miltei saavuttaneet ohjeellisen tavoitteen, laskennan perustana on Europeanaan jo toimitettujen kohteiden määrä, johon lisätään 30 prosenttia. Kaikkia jäsenvaltioita pyydetään tarkastelemaan myös laadullisia näkökohtia ottaen huomioon se, että on tarpeen saattaa kaikki vapaat mestariteokset Europeanan kautta saataville vuoteen 2015 mennessä.

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2011.283.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 283

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	54. vuosikerta 29. lokakuuta 2011

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
		2011/708/EU
	*	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta sekä Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen soveltamista koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kuningaskunnan välisen lisäsopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta	1
		Lentoliikennesopimus	3
		Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välinen lisäsopimus Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Islannin sekä Norjan kuningaskunnan välisen lentoliikennesopimuksen soveltamisesta	16
		2011/709/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 20 päivänä lokakuuta 2011, Euroopan unionin ja Meksikon yhdysvaltojen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä	25
		2011/710/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 20 päivänä lokakuuta 2011, Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen yhteistyöpöytäkirjan NAT-I-9406 tekemisestä	26
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1093/2011, annettu 28 päivänä lokakuuta 2011, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean väliseen vapaakauppasopimukseen liitetyssä alkuperätuotteiden määritelmää koskevassa pöytäkirjassa määrättyjen alkuperäsääntöjen poikkeusten soveltamisesta	27
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1094/2011, annettu 28 päivänä lokakuuta 2011, skotlantilaisena viskinä vietyihin viljoihin sovellettavista kertoimista jaksolla 2011/2012	30
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1095/2011, annettu 28 päivänä lokakuuta 2011, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muuttamisesta niiden määrien osalta, joista alkaen kurkuista, latva-artisokista, klementiineistä, mandariineista ja appelsiineista kannetaan lisätullia	32
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1096/2011, annettu 28 päivänä lokakuuta 2011, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	34
		DIREKTIIVIT
	*	Neuvoston direktiivi 2011/84/EU, annettu 20 päivänä syyskuuta 2011, kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ( 1 )	36
		SUOSITUKSET
		2011/711/EU
	*	Komission suositus, annettu 27 päivänä lokakuuta 2011, kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä	39

Soveltamisjakso	Sovellettava kerroin
Soveltamisjakso	mallasviskin valmistuksessa käytettävään maltaaksi jalostettuun ohraan	jyväviskin valmistuksessa käytettäviin viljoihin
1. lokakuuta 2011–30. syyskuuta 2012	0,296	0,229

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	82,9
	MA	43,8
	MK	71,7
	ZZ	66,1
0707 00 05	AL	45,6
	EG	151,1
	JO	191,6
	MK	62,2
	TR	150,5
	ZZ	120,2
0709 90 70	AR	33,4
	TR	140,0
	ZZ	86,7
0805 50 10	AR	62,1
	CL	76,5
	TR	66,9
	ZA	79,0
	ZZ	71,1
0806 10 10	BR	224,9
	CL	71,4
	TR	127,6
	US	252,5
	ZA	67,9
	ZZ	148,9
0808 10 80	AR	48,0
	BR	86,4
	CA	92,8
	CL	90,0
	CN	82,6
	NZ	126,9
	US	99,9
	ZA	122,3
	ZZ	93,6
0808 20 50	CN	52,9
	TR	130,3
	ZZ	91,6