8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 893/2011,

annettu 22 päivänä elokuuta 2011,

erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suurten muutosten hyväksymisestä (Bresaola della Valtellina (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja 17 artiklan 2 kohdan nojalla tutkinut Italian esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 1107/96 (2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1263/96 (3), nojalla rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän ”Bresaola della Valtellina” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä eivät ole asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklassa tarkoitetut vähäiset muutokset, komissio julkaisi muutospyynnön mainitun asetuksen 6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4). Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan mukaisia vastaväitteitä, muutokset olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään tämän asetuksen liitteessä olevaa nimitystä koskevat eritelmän muutokset, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä elokuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Cecilia MALMSTRÖM

Komission jäsen

(1) EUV L 93, 31.3.2006, s. 12.

(2) EYV L 148, 21.6.1996, s. 1.

(3) EYV L 163, 2.7.1996, s. 19.

(4) EUV C 321, 26.11.2010, s. 23.

LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.2 Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

ITALIA

Bresaola della Valtellina (SMM)

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/3

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 894/2011,

annettu 22 päivänä elokuuta 2011,

erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suurten muutosten hyväksymisestä (Coppa Piacentina (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja 17 artiklan 2 kohdan nojalla tutkinut Italian esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 1107/96 (2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1263/96 (3), nojalla rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Coppa Piacentina” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään tämän asetuksen liitteessä olevaa nimitystä koskevat eritelmän muutokset, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä elokuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Cecilia MALMSTRÖM

Komission jäsen

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(2) EYVL L 148, 21.6.1996, s. 1.

(3) EYVL L 163, 2.7.1996, s. 19.

(4) EUVL C 311, 16.11.2010, s. 24.

LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.2 – Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

ITALIA

Coppa Piacentina (SAN)

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/5

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 895/2011,

annettu 22 päivänä elokuuta 2011,

erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suurten muutosten hyväksymisestä (Pimiento Asado del Bierzo (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Espanjan esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 2400/96 (2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 417/2006 (3), nojalla rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän ”Pimiento Asado del Bierzo” eritelmän muutosten hyväksymistä.

(2)

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään tämän asetuksen liitteessä olevaa nimitystä koskevat eritelmän muutokset, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä elokuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Cecilia MALMSTRÖM

Komission jäsen

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(2) EYVL L 327, 18.12.1996, s. 11.

(3) EUVL L 72, 11.3.2006, s. 8.

(4) EUVL C 321, 26.11.2010, s. 18.

LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

ESPANJA

Pimiento Asado del Bierzo (SMM)

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/7

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 896/2011,

annettu 2 päivänä syyskuuta 2011,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamia sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä syyskuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Paluuheijastavat nauhat, jotka on tarkoitettu kiinnitettäviksi turva- ja virka-asuihin lämpöherkällä liimalla.

Tuotteen paksuus on 140–155 μm (suojapaperi poisluettuna), ja se koostuu seuraavista kerroksista:

—	60–70 μm:n paksuinen kerros lasisia mikropalloja, joissa on metallinen peili yhdellä puolella ja jotka on kiinnitetty 15–20 μm:n paksuiseen poly (butadieenikoakryylinitriili) elastomeerikerrokseen

—	80–85 μm:n paksuinen kerros lämpöherkkää polyesteriliimaa ja

—	suojapaperi, joka poistetaan ennen käyttöä.

Tuote esitetään tullille erillisinä kaistaleina tai rullina.

4008 21 90

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä 40 ryhmän 1 ja 9 huomautuksen sekä CN-koodien 4008, 4008 21 ja 4008 21 90 nimiketekstien mukaisesti.

Tuote koostuu eri ainetta olevista kerroksista, minkä vuoksi tuote on luokiteltava niiden aineiden mukaan, jotka antavat sille sen olennaisen luonteen.

Lasisten mikropallojen merkitys on tärkeä tuotteen paluuheijastavuuden kannalta, mutta luokittelu nimikkeeseen 7018 lasijyväsinä (microspheres) ei ole mahdollista, koska lasiset mikropallot paikallaan pitävän elastomeerin merkitys on suurin.

Vaikka polyesterikerros on kerroksista paksuin, luokittelu nimikkeeseen 3920 lämpömuovautuvaa polymeeriä olevana levynä ei ole mahdollista, koska elastomeeri, johon lasiset mikropallot on kiinnitetty, on tärkein aine lasisten mikropallojen yhdessä pitämisen ja näin ollen tuotteen paluuheijastavuusominaisuuden kannalta.

Koska elastomeeri antaa tuotteelle sen olennaisen ominaisuuden, se on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan mukaisesti nimikkeeseen 4008 vulkanoitua kumia, ei kuitenkaan kovakumia, olevina laattoina, levyinä ja kaistaleina.

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/9

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 897/2011,

annettu 2 päivänä syyskuuta 2011,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä syyskuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Tuote, joka on pakattu vähittäismyyntiä varten 500 ml:n pulloon ja joka sisältää (painoprosentteina ilmaistuna):

—	vettä	45,9
—	fruktoosia	33,3
—	oligofruktoosia	7,6
—	omenamehutiivistettä	3,6
—	mustaherukkamehutiivistettä	2,3
—	kasviperäisiä oligopeptidejä	2,3
—	sitruunahappoa	3,6
—	matetiivistettä	0,7
—	ravintohiivaa	0,5
—	L-karnitiinia	0,1
—	kaliumsorbaattia	0,1

Tuote on punertavan ruskea, samea, hieman tahmea neste, jonka tiheys on 1,1812 g/cm3 ja Brix-arvo 40.

Pakkausselosteen mukaan ravintoaineilla rikastettu vesipohjainen tuote on tarkoitettu nautittavaksi osana ruokavaliota.

Käyttöohje: 50 ml tuotetta sekoitetaan 100 ml:aan vettä tai mehua.

2106 90 92

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 2106, 2106 90 ja 2106 90 92 nimiketekstien mukaisesti.

Tuotteen sokeripitoisuuden sekä sen sisältämien eräiden muiden aineosien (kaliumsorbaatti ja sitruunahappo) vuoksi tuote on laimennettava ennen käyttöä, minkä vuoksi sitä ei voida pitää nimikkeen 2202 juomana (ks. myös yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, 22 ryhmä, yleisohjeita, toinen kohta).

Sen vuoksi tuote on luokiteltava nimikkeeseen 2106 muualle kuulumattomana elintarvikevalmisteena (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 2106, toisen kohdan 7 kohta).

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/11

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 898/2011,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2011,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muuttamisesta niiden määrien osalta, joista alkaen tomaateista kannetaan lisätullia

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 143 artiklan b alakohdan yhdessä 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 (2) säädetään sen liitteessä XVIII lueteltujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)	Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2008, 2009 ja 2010 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella olisi mukautettava määrää, josta alkaen tomaateista kannetaan lisätullia.

(3)	Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011 olisi muutettava.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liite XVIII tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä syyskuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

(3) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(4) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.

LIITE

”LIITE XVIII

LISÄTUONTITULLIT: IV OSASTON I LUVUN 2 JAKSO

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen soveltamista. Lisätullien soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestysnumero	CN-koodi	Tavaran kuvaus	Soveltamisjakso	Kynnystaso (tonnia)
78.0015	0702 00 00	Tomaatit	1. lokakuuta – 31. toukokuuta	481 762
78.0020	0702 00 00	Tomaatit	1. kesäkuuta – 30. syyskuuta	44 251
78.0065	0707 00 05	Kurkut	1. toukokuuta – 31. lokakuuta	31 289
78.0075	0707 00 05	Kurkut	1. marraskuuta – 30. huhtikuuta	26 583
78.0085	0709 90 80	Artisokat	1. marraskuuta – 30. kesäkuuta	17 258
78.0100	0709 90 70	Kesäkurpitsat	1. tammikuuta – 31. joulukuuta	57 955
78.0110	0805 10 20	Appelsiinit	1. joulukuuta – 31. toukokuuta	368 535
78.0120	0805 20 10	Klementiinit	1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun	175 110
78.0130	0805 20 30 0805 20 50 0805 20 70 0805 20 90	Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat); wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit	1. marraskuuta alkaen helmikuun loppuun	115 625
78.0155	0805 50 10	Sitruunat	1. kesäkuuta – 31. joulukuuta	346 366
78.0160	0805 50 10	Sitruunat	1. tammikuuta – 31. toukokuuta	88 090
78.0170	0806 10 10	Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet	21. heinäkuuta – 20. marraskuuta	80 588
78.0175	0808 10 80	Omenat	1. tammikuuta – 31. elokuuta	700 556
78.0180	0808 10 80	Omenat	1. syyskuuta – 31. joulukuuta	65 039
78.0220	0808 20 50	Päärynät	1. tammikuuta – 30. huhtikuuta	229 646
78.0235	0808 20 50	Päärynät	1. heinäkuuta – 31. joulukuuta	35 541
78.0250	0809 10 00	Aprikoosit	1. kesäkuuta – 31. heinäkuuta	5 794
78.0265	0809 20 95	Kirsikat (muut kuin hapankirsikat)	21. toukokuuta – 10. elokuuta	30 783
78.0270	0809 30	Persikat, myös nektariinit	11. kesäkuuta – 30. syyskuuta	5 613
78.0280	0809 40 05	Luumut	11. kesäkuuta – 30. syyskuuta	10 293”

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/13

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 899/2011,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2011,

irlantilaisena viskinä vietyihin viljoihin sovellettavista kertoimista jaksolla 2011/2012

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyinä tislattuina alkoholijuomina vietyjä viljoja koskevien mukautettujen tukien vahvistamisen ja myöntämisen osalta 10 päivänä marraskuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1670/2006 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1670/2006 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuki myönnetään niistä viljamääristä, jotka on tislattu ja tarkastutettu, korjattuna kertoimella, joka vahvistetaan vuosittain kullekin kyseiselle jäsenvaltiolle. Tämä kerroin ilmaisee kyseisten tislattujen alkoholijuomien vietyjen kokonaismäärien ja kaupan pidettyjen kokonaismäärien välisen suhteen kyseisen tislatun alkoholijuoman keskimääräistä ikääntymiskautta vastaavana aikana näiden määrien kehityksessä havaitun suuntauksen perusteella.

(2)	Irlannin toimittamien, 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2010 välistä jaksoa koskevien tietojen perusteella irlantilaisen viskin keskimääräinen ikääntymiskausi vuonna 2010 oli viisi vuotta.

(3)	Sen vuoksi on syytä vahvistaa kertoimet 1 päivän lokakuuta 2011 ja 30 päivän syyskuuta 2012 väliseksi ajaksi.

(4)

Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa 10 artiklassa suljetaan vientitukien ulkopuolelle Liechtensteiniin, Islantiin ja Norjaan suuntautuva vienti. Unioni on lisäksi tehnyt joidenkin kolmansien maiden kanssa sopimuksia, joihin sisältyy vientitukien poistaminen. Se olisi sen vuoksi otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 1670/2006 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettaessa kertoimia jaksoksi 2011/2012.

(5)

Irlantilaisena viskinä vietyihin viljoihin sovellettavista kertoimista jaksolla 2010/2011 2 päivänä joulukuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1116/2010 (3) oikeusvaikutukset ovat lakanneet, koska se koskee vuonna 2010/2011 sovellettuja kertoimia. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi kyseinen asetus olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1670/2006 4 artiklassa säädetyt kertoimet, joita sovelletaan Irlannissa irlantilaisen viskin valmistuksessa käytettäviin viljoihin, vahvistetaan 1 päivän lokakuuta 2011 ja 30 päivän syyskuuta 2012 väliseksi ajaksi tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 201130 päivään syyskuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä syyskuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 312, 11.11.2006, s. 33.

(3) EUVL L 317, 3.12.2010, s. 1.

LIITE

Irlannissa sovellettavat kertoimet
Soveltamisjakso	Sovellettava kerroin
	irlantilaisen viskin valmistuksessa käytettävään ohraan, luokka B (1)	irlantilaisen viskin valmistuksessa käytettäviin viljoihin, luokka A
1. lokakuuta 2011 – 30. syyskuuta 2012	0,173	0,147

(1) Myös maltaaksi jalostettu ohra.

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/15

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 900/2011,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2011,

lasalosidinatrium A -valmisteen hyväksymisestä fasaanien, helmikanojen, viiriäisten ja peltopyiden, lukuun ottamatta munivia lintuja, rehun lisäaineeksi (hyväksynnän haltija Alpharma (Belgia) BVBA)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)	Lasalosidinatrium A -valmisteen, CAS-numero 25999-20-06, hyväksymistä varten jätettiin hakemus asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)	Hakemus koskee lasalosidinatrium A -valmisteen, CAS-numero 25999-20-06, hyväksymistä fasaanien, helmikanojen, viiriäisten ja peltopyiden, lukuun ottamatta munivia lintuja, rehun lisäaineena lisäaineluokassa ”kokkidiostaatit ja histomonostaatit”.

(4)	Edellä mainitun lisäaineen käyttö hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi broilerien ja enintään 16 viikon ikäisten kananuorikoiden ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 1455/2004 (2) ja enintään 16 viikon ikäisten kalkkunoiden ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 874/2010 (3).

(5)

Hakemuksen, joka koskee lasalosidinatrium A -valmisteen, CAS-numero 25999-20-06, käytön hyväksymistä fasaanien, helmikanojen, viiriäisten ja peltopyiden, lukuun ottamatta munivia lintuja, ruokinnassa, tueksi on toimitettu uusia tietoja. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 16 maaliskuuta 2011 antamassaan lausunnossa (4), että lasalosidinatrium A -valmisteella, CAS-numero 25999-20-06, ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että sen käyttö riittää kohdelajin kokkidioosin torjumiseen. Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoo, että bakteerien ja Eimeria spp:n resistenssiä koskevaan markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaohjelmaan liittyvät erityisvaatimukset ovat tarpeen. Se myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla kyseinen lisäaine määritetään rehusta.

(6)	Lasalosidinatrium A -valmisteen, CAS-numero 25999-20-06, arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”kokkidiostaatit ja histomonostaatit” kuuluva liitteessä tarkoitettu valmiste eläinten rehussa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä syyskuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2) EUVL L 269, 17.8.2004, s. 14.

(3) EUVL L 263, 6.10.2010, s. 1.

(4) The EFSA Journal 2011; 9(4):2116.

LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut säännökset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

Jäämien enimmäismäärät asianomaisissa eläinperäisissä elintarvikkeissa

mg/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Lisäaineluokka: kokkidiostaatit ja histomonostaatit

5 1 763

Alpharma (Belgium) BVBA

Lasalo-sidinatrium A

15 g / 100 g

(Avatec 150 G)

Lisäaineen koostumus:

lasalosidinatrium A: 15 g / 100 g

Kalsiumsulfaattidihydraatti: 80,9 g / 100 g

kalsiumlignosulfonaatti: 4 g / 100 g

rautaoksidi: 0,1 g / 100 g

Tehoaine:

lasalosidinatrium A,

C34H53NaO8,

CAS-numero: 25999-20-6,

seuraavan natriumsuola: 6-[(3R, 4S, 5S, 7R)-7-[(2S, 3S, 5S)-5-etyyli-5-[(2R, 5R, 6S)-5-etyyli5-hydroksi-6-metyylitetrahydro-2H-pyraani-2-yyli]-tetrahydro-3-metyyli-2-furyyli]-4-hydroksi-3,5-dimetyyli-6-oksononyyli]-2-hydroksi-3-metyylibentsoaatti, jota tuottaa Streptomyces lasaliensis subsp. Lasaliensis (ATCC 31180).

Kemiallisesti samantyyppiset epäpuhtaudet:

lasalosidinatrium B-E: ≤ 10 %

Analyysimenetelmät (1):

korkean erotuskyvyn käänteisfaasinestekromatografia (HPLC) spektrofluorimetridetektoria käyttäen (2) (asetus (EY) N:o 152/2009)

fasaanit, helmikanat, viiriäiset ja peltopyyt, lukuun ottamatta munivia lintuja

—

125

1.	Käyttö kielletty vähintään 5 vrk ennen teurastusta.

2.	Käyttöohjeessa on oltava merkintä: ”Vaarallista hevoseläimille” ”Rehu sisältää ionoforin: samanaikainen käyttö eräiden lääkeaineiden kanssa voi aiheuttaa kontraindikaatioita”

3.	Hyväksynnän haltijan on suunniteltava ja toteutettava bakteerien ja Eimeria spp:n resistenssiä koskeva markkinoille saattamisen jälkeinen seurantaohjelma.

4.	Lisäaine on sekoitettava rehuseokseen esiseoksena.

5.	Lasalosidinatrium A:ta ei saa sekoittaa muihin kokkidiostaatteihin.

28. syyskuuta 2021

Asetus (EU) N:o 37/2010 (3)

(1) Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta yhteisön vertailulaboratorion osoitteesta: http://irmm.jrc.ec.europa.eu/EURLs/EURL_feed_additives/Pages/index.aspx

(2) EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1.

(3) EUVL L 15, 20.1.2010, s. 1.

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/17

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 901/2011,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2011,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanosetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä syyskuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä syyskuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AR	33,3
	EC	32,6
	MK	49,0
	ZZ	38,3
0707 00 05	AR	24,2
	TR	123,3
	ZZ	73,8
0709 90 70	AR	40,2
	EC	39,5
	TR	122,6
	ZZ	67,4
0805 50 10	AR	70,6
	CL	76,8
	MX	39,8
	PY	33,5
	TR	66,0
	UY	37,4
	ZA	73,4
	ZZ	56,8
0806 10 10	EG	156,9
	MA	175,2
	TR	114,6
	ZA	59,8
	ZZ	126,6
0808 10 80	CL	63,1
	CN	78,7
	NZ	102,6
	US	82,4
	ZA	84,3
	ZZ	82,2
0808 20 50	CN	74,4
	TR	118,4
	ZA	72,6
	ZZ	88,5
0809 30	TR	143,9
0809 30	ZZ	143,9
0809 40 05	BA	41,6
	KE	58,0
	ZZ	49,8

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/19

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 902/2011,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2011,

asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2010/11 on vahvistettu komission asetuksessa (EU) N:o 867/2010 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 890/2011 (4).

(2)	Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä syyskuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä syyskuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3) EUVL L 259, 1.10.2010, s. 3.

(4) EUVL L 229, 6.9.2011, s. 14.

LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 8 päivästä syyskuuta 2011

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 11 10 (1)	47,34	0,00
1701 11 90 (1)	47,34	0,70
1701 12 10 (1)	47,34	0,00
1701 12 90 (1)	47,34	0,40
1701 91 00 (2)	52,94	1,59
1701 99 10 (2)	52,94	0,00
1701 99 90 (2)	52,94	0,00
1702 90 95 (3)	0,53	0,20

(1) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3) Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/21

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 903/2011,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2011,

esikuoritusta riisistä 8 päivänä syyskuuta 2011 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) ja erityisesti sen 137 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio toteaa toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen perusteella, että CN-koodiin 1006 20 kuuluvan esikuoritun riisin tuontitodistuksia on Basmati-riisin tuontitodistuksia lukuun ottamatta myönnetty 438 104 tonnille 1 päivän syyskuuta 2010 ja 31 päivän elokuuta 2011 välisellä jaksolla. CN-koodiin 1006 20 kuuluvan esikuoritun riisin tuontitullia olisi sen vuoksi Basmati-riisiä lukuun ottamatta muutettava.

(2)	Koska kannettava tulli on vahvistettava 10 päivän kuluessa edellä mainitun ajanjakson päättymisestä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan viipymättä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

CN-koodiin 1006 20 kuuluvasta esikuoritusta riisistä kannettava tuontitulli on 42,5 euroa tonnilta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä syyskuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/22

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 904/2011,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2011,

asetuksella (EY) N:o 2305/2003 avatussa ohraa koskevassa tariffikiintiössä 26 päivänä elokuuta 2011 ja 2 päivänä syyskuuta 2011 välisenä aikana jätettyihin tuontitodistushakemuksiin sovellettavasta jakokertoimesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksella (EY) N:o 2305/2003 (3) avataan 306 215 tonnin suuruinen vuotuinen tariffikiintiö (järjestysnumero 09.4126) ohran tuonnille.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2305/2003 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetun tiedonannon mukaan mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti 26 päivästä elokuuta 2011 kello 13.00 Brysselin aikaa alkaen 2 päivään syyskuuta 2011 kello 13.00 Brysselin aikaa saakka jätetyt hakemukset koskevat käytettävissä olevia määriä suurempia määriä. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin.

(3)	On myös syytä lopettaa asetuksen (EY) N:o 2305/2003 mukaisten tuontitodistusten myöntäminen kuluvalta kiintiökaudelta.

(4)	Tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen julkaisemisen jälkeen tuontitodistusten myöntämismenettelyn hallinnon tehokkuuden varmistamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Kaikkien niiden asetuksessa (EY) N:o 2305/2003 tarkoitettua kiintiötä koskevien ohran tuontitodistushakemusten perusteella, jotka on jätetty 26 päivänä elokuuta 2011 kello 13.00 Brysselin aikaa alkaen 2 päivänä syyskuuta 2011 kello 13.00 Brysselin aikaa saakka, myönnetään todistus haetuille määrille siten, että niihin sovellettava jakokerroin on 77,115913 prosenttia.

2. Keskeytetään 2 päivästä syyskuuta 2011 kello 13.00 Brysselin aikaa alkaen haettuja määriä koskevien tuontitodistusten myöntäminen kuluvalta kiintiökaudelta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä syyskuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(3) EUVL L 342, 30.12.2003, s. 7.

8.9.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/23

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 471/09/KOL,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2009,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 74. kerran lisäämällä niihin uusi luku perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN (1), joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (2) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (3) ja erityisesti sen 24 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA Valvontaviranomainen varmistaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artiklan nojalla valtiontukea koskevien ETA-sopimuksen määräysten soveltamisen.

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla valvontaviranomainen antaa tiedonantoja ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa tai valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena.

Valvontaviranomainen PALAUTTAA MIELEEN valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt, jotka se hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 1994 (4).

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä ’komissio’, antoi 11 päivänä elokuuta 2009 tiedonannon perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi (5).

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA Kyseinen tiedonanto on merkityksellinen myös Euroopan talousalueen kannalta.

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on varmistettava koko Euroopan talousalueella.

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevan luvun ”YLEISTÄ” II kohdan mukaan valvontaviranomaisen on komissiota kuultuaan annettava säädökset, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä.

VALVONTAVIRANOMAINEN on kuullut komissiota.

Valvontaviranomainen PALAUTTAA MIELEEN, että se on kuullut EFTA-valtioita 2 päivänä lokakuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (tapausnumerot 532318, 532294 ja 532322),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan valtiontuen suuntaviivoja sisällyttämällä niihin uusi luku perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi. Uusi luku on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2009.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Per SANDERUD

Puheenjohtaja

Kurt JÄGER

Kollegion jäsen

(1) Jäljempänä ’valvontaviranomainen’.

(2) Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(3) Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(4) Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19. tammikuuta 1994 ( Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1). Jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’. Valtiontuen suuntaviivojen ajantasaistettu versio on saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla: http://www.eftasurv.int/state-aid/legal-framework/state-aid-guidelines/.

(5) EUVL C 188, 11.8.2009, s. 1.

LIITE

PERUSTEET KOULUTUKSEEN MYÖNNETTÄVÄN, YKSITTÄISTÄ ILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄN VALTIONTUEN SOVELTUVUUDEN ARVIOIMISEKSI (1)

1. Johdanto

1.	Koulutuksella on yleensä myönteisiä ulkoisvaikutuksia koko yhteiskuntaan, sillä se tuottaa lisää ammattitaitoisia työntekijöitä, joiden joukosta yritykset voivat valita työvoimansa, ja parantaa talouden kilpailukykyä sekä edistää innovatiivisempaa tietoyhteiskuntaa.

Yritykset saattavat kuitenkin tarjota työntekijöilleen koulutusta vähemmän kuin olisi optimaalista yhteiskunnan kannalta, jos työntekijät voivat vapaasti vaihtaa työnantajaa ja muut yritykset voivat hyötyä toisten yritysten kouluttamien työntekijöiden palkkaamisesta. Tämä koskee erityisesti koulutusta, joka kohdistuu yrityksestä toiseen siirrettävissä oleviin taitoihin. Valtiontuella voidaan luoda työnantajille lisäkannustimia tarjota koulutusta yhteiskunnallisesti suotavalla tasolla.

Tässä luvussa esitetään ohjeita perusteista, joita EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, aikoo soveltaa koulutustukeen liittyvien toimenpiteiden arvioinnissa. Ohjeilla pyritään valvontaviranomaisen perustelujen läpinäkyvyyteen ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi. ETA-sopimuksen liitteen XV 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetun säädöksen (Asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus)) (2), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1 (3) (jäljempänä ’yleinen ryhmäpoikkeusasetus’), 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti näitä ohjeita sovelletaan jokaiseen yksittäiseen koulutustukeen riippumatta siitä, onko kyseessä tapauskohtaisesti vai tukiohjelman perusteella myönnetty tuki, jos tuen avustusekvivalentti on yli 2 miljoonaa euroa koulutushanketta kohden.

4.	Näissä ohjeissa määriteltyjä perusteita ei sovelleta mekaanisesti, vaan valvontaviranomainen toteuttaa arvioinnin suhteessa kilpailun vääristymisen riskiin. Riskin perusteella määräytyy myös se, millaisia tietoja valvontaviranomainen edellyttää. Analyysin kattavuus riippuu asian luonteesta.

2. Tuen myönteiset vaikutukset

2.1. Markkinoiden toimintapuutteiden olemassaolo

Ammattitaitoiset työntekijät lisäävät osaltaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. On kuitenkin monia syitä siihen, miksi työnantajat ja työntekijät saattavat investoida koulutukseen liian vähän. Työntekijät voivat rajoittaa koulutukseen investointia, jos he ovat haluttomia ottamaan riskejä, jos heillä on rahoituksen suhteen ongelmia tai jos heidän on vaikea saada hankkimansa osaamisen taso tulevien työnantajien tietoon.

Yritykset saattavat pidättäytyä tarjoamasta työntekijöilleen koko yhteiskunnan kannalta optimaalista määrää koulutusta. Tämä johtuu koulutuksen myönteisiin ulkoisvaikutuksiin liittyvästä markkinoiden toimintapuutteesta ja yritysten vaikeuksista saada hyötyä koulutuksesta, jos työntekijät voivat vapaasti vaihtaa työnantajaa. Yritykset saattavat investoida koulutukseen vähemmän, jos ne pelkäävät, että koulutusta saanut työntekijä lähtee yrityksestä ennen kuin yritys on saanut investointinsa takaisin. Yritykset saattavat olla haluttomia tarjoamaan riittävää koulutusta työntekijöilleen, jos koulutus ei tuota nopeasti tulosta, jos kyseessä ei ole yrityksen tarpeita vastaava erityiskoulutus tai jos työsopimuksessa ei ole sopimusehtoa, jonka mukaan koulutusta saanut työntekijä ei saa vapaasti lähteä yrityksestä ennen kuin koulutuskustannukset on kuoletettu tai ne (tai osa niistä) on korvattu.

Vaikka yritykset pystyisivätkin saamaan investointinsa täysimääräisenä takaisin, ne saattavat investoida koulutukseen liian vähän, jos niille itselleen koituvat hyödyt ovat koko yhteiskunnalle koituvia hyötyjä pienemmät. Koulutuksella voi olla tällaisia myönteisiä ulkoisvaikutuksia etenkin silloin, kun koulutus parantaa siirrettäviä taitoja eli taitoja, joita voidaan hyödyntää useammassa kuin yhdessä yrityksessä. Erityiskoulutus sen sijaan lisää tuottavuutta ainoastaan tietyssä yrityksessä, ja yritykset voivat hyötyä siitä helposti (4). Näin ollen erityiskoulutuksen myönteiset ulkoisvaikutukset eivät ole yhtä selviä kuin yleiskoulutuksen.

Epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijäryhmien (5) koulutuksesta aiheutuvat korkeammat kustannukset ja siitä saatavan hyödyn epävarmuus saattavat johtaa siihen, että yritykset tarjoavat näille ryhmille vähemmän koulutusta. Epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden koulutuksella voidaan kuitenkin yleensä olettaa olevan myönteisiä ulkoisvaikutuksia koko yhteiskuntaan (6).

EFTA-valtioiden olisi osoitettava sellainen markkinoiden toimintapuute, joka oikeuttaa tukeen. Valvontaviranomainen kiinnittää analyysissaan huomiota muun muassa seuraaviin tekijöihin:

1.	Koulutuksen luonne: – onko kyseessä erityiskoulutus vai yleiskoulutus yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 38 artiklan mukaisesti: Yksittäinen koulutushanke voi koostua sekä yleis- että erityiskoulutuksesta; yleiskoulutuksella on enemmän myönteisiä ulkoisvaikutuksia.

Koulutuksessa saavutettujen taitojen siirrettävyys: Mitä paremmin taidot ovat siirrettävissä, sitä todennäköisempiä ovat myönteiset ulkoisvaikutukset. Koulutuksen katsotaan tarjoavan siirrettäviä taitoja, jos esimerkiksi:

a)	useat eri riippumattomat yritykset järjestävät koulutusta yhdessä, tai siitä voivat hyötyä eri yritysten työntekijät;

b)	koulutuksesta saa todistuksen, se johtaa tunnustettuun tutkintoon tai viranomainen tai julkinen laitos on hyväksynyt sen;

c)	koulutus on tarkoitettu työntekijäryhmille, joiden vaihtuvuus kyseisessä yrityksessä tai toimialalla on suuri;

d)	koulutuksesta voi olla työntekijälle hyötyä hänen nykyisen työnsä ulkopuolella (tulevissa työtehtävissä muissa yrityksissä, sosiaalisessa elämässä, hyvinvoinnin kannalta jne.).

3.	Koulutukseen osallistujat: Alentuneesti työkykyisten tai epäedullisessa asemassa olevien työntekijäryhmien ottaminen koulutuksen piiriin voi lisätä koulutuksen myönteisiä ulkoisvaikutuksia.

2.2. Valtiontuki tarkoituksenmukaisena välineenä

10.

Valtiontuki ei ole ainoa EFTA-valtioiden käytettävissä oleva väline, jolla voidaan tukea koulutusta. Suurin osa koulutuksesta tarjotaan koulutusjärjestelmien kautta (esimerkiksi yliopistot, koulut, valtion viranomaisten toteuttama tai tukema ammattikoulutus). Ihmiset voivat myös kouluttaa itseään joko työnantajan tuella tai ilman.

11.

Jos EFTA-valtio on muita toimintamalleja harkittuaan todennut tietylle yritykselle myönnettävän valtiontuen kaltaisen valikoivan välineen edut, kyseisiä toimenpiteitä pidetään tarkoituksenmukaisena välineenä. Valvontaviranomainen ottaa huomioon erityisesti EFTA-valtion ehdotetusta toimenpiteestä mahdollisesti laatiman vaikutustenarvioinnin.

2.3. Tuen kannustava vaikutus ja välttämättömyys

12.

Koulutukseen myönnettävän valtiontuen johdosta tuensaajan on muutettava käyttäytymistään tarjoamalla enemmän ja/tai parempaa koulutusta kuin mitä se olisi tarjonnut ilman tukea. Jos suunniteltujen koulutustoimien määrä ei kasva tai niiden laatu parane, tuella ei katsota olevan kannustavaa vaikutusta.

13.

Kannustavan vaikutuksen kartoittamiseksi laaditaan niin sanottu kontrafaktuaalinen analyysi, jossa verrataan koulutussuunnitelmia tuen kanssa ja ilman tukea. Useimmat työnantajat pitävät työvoimansa kouluttamista välttämättömänä varmistaakseen yritystensä asianmukaisen toiminnan. Ei kuitenkaan voida olettaa, että koulutukseen, etenkään erityiskoulutukseen, tarvitaan aina valtiontukea.

14.

EFTA-valtion on osoitettava valvontaviranomaiselle, että tukeen liittyy kannustava vaikutus ja että tuki on välttämätöntä. Ensiksi tuensaajan on toimitettava tukihakemus kyseiselle EFTA-valtiolle ennen koulutushankkeen aloittamista. Toiseksi EFTA-valtion on osoitettava, että valtiontuki lisää koulutushankkeen laajuutta tai osallistujamäärää taikka parantaa sen laatua verrattuna tilanteeseen, jossa tukea ei myönnetä. Tuen avulla tarjottu lisäkoulutus voidaan osoittaa esimerkiksi koulutustuntien tai -kurssien suurempana määränä, suurempana osanottajamääränä, siirtymisenä yrityskohtaisesta koulutuksesta yleiskoulutukseen tai tiettyjen epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijäryhmien lisääntyneenä osallistumisena koulutukseen.

15.

Valvontaviranomainen kiinnittää analyysissaan huomiota muun muassa seuraaviin tekijöihin:

a)	koulutuksen kustannuksia, budjettia, osanottajia, sisältöä ja aikataulua koskevat tuensaajan sisäiset asiakirjat, joissa on esitetty tilanne tuen kanssa ja ilman tukea;

b)	työnantajien oikeudellinen velvoite tarjota tietyntyyppistä koulutusta (esimerkiksi turvallisuuskoulutusta): jos tällainen velvoite on olemassa, valvontaviranomainen yleensä katsoo, ettei tuella ole kannustavaa vaikutusta;

c)	ehdotetun hankkeen uskottavuus, joka voidaan osoittaa esimerkiksi vertaamalla hanketta edellisvuosien koulutusbudjetteihin;

koulutusohjelman ja tuensaajan liiketoimintojen välinen yhteys: Mitä läheisempi näiden välinen yhteys on, sitä epätodennäköisempi on tuen kannustava vaikutus. Esimerkiksi tietyllä alalla uuden teknologian käyttöönottoon liittyvällä koulutuksella ei todennäköisesti ole kannustavaa vaikutusta, sillä yritysten on pakko antaa työntekijöilleen tällaista koulutusta.

2.4. Tuen oikeasuhteisuus

16.

EFTA-valtion on osoitettava, että tuki on välttämätöntä ja että sen määrä on rajattu vähimmäismäärään tuen tavoitteen saavuttamiseksi.

Tukikelpoiset kustannukset on laskettava yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 39 artiklan mukaisesti ja ne on rajattava sellaisista koulutustoimista johtuviin kustannuksiin, joita ei olisi toteutettu ilman tukea.

EFTA-valtioiden olisi esitettävä todisteet siitä, ettei tuen määrä ylitä tukikelpoisten kustannusten sitä osuutta, jota yritys ei pysty saamaan takaisin (7). Tuki-intensiteetit eivät missään tapauksessa saa koskaan ylittää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 39 artiklassa säädettyjä tuki-intensiteettejä, ja niitä sovelletaan tukikelpoisiin kustannuksiin (8).

3. Tuen kielteiset vaikutukset

17.

Jos tuki on oikeasuhteista tuen tavoitteen saavuttamiseksi, tuen kielteiset vaikutukset ovat todennäköisesti vähäisiä ja kielteisten vaikutusten analysointi saattaa olla tarpeetonta (9). Vaikka tuki olisi tietylle yritykselle välttämätöntä ja oikeasuhteista tarjottavan koulutuksen lisäämiseksi, tuki voi joissakin tapauksissa johtaa tuensaajan käyttäytymisen muuttumiseen tavalla, joka vääristää merkittävästi kilpailua. Tällaisissa tapauksissa valvontaviranomainen suorittaa perusteellisen kilpailun vääristymistä koskevan analyysin. Tuen aiheuttama kilpailun vääristymisen laajuus voi vaihdella tuen ominaispiirteiden ja vaikutusalaan kuuluvien markkinoiden ominaispiirteiden mukaan (10).

18.

Vääristymien todennäköisyyteen ja laajuuteen vaikuttavia tuen ominaispiirteitä ovat:

a)	selektiivisyys;

b)	tuen suuruus;

c)	tuen toistuvuus ja kesto;

d)	tuen vaikutus yrityksen kustannuksiin.

19.

Esimerkiksi tuetulla koulutusohjelmalla, jolla kannustetaan jonkin EFTA-valtion yrityksiä lisäämään koulutusta, on todennäköisesti erilainen vaikutus markkinoihin kuin yksittäiselle yritykselle koulutuksen lisäämiseen myönnettävällä suurella tuella. Jälkimmäinen todennäköisesti vääristää kilpailua merkittävämmin, koska tuensaajan kilpailijoiden kilpailukyky heikkenee (11). Vääristyminen on jopa suurempaa, jos koulutuskustannukset muodostavat suuren osan tuensaajan liiketoiminnan kokonaiskustannuksista.

20.

Markkinoiden ominaispiirteet voivat tarjota tarkemman käsityksen tuen todennäköisestä vaikutuksesta, ja valvontaviranomainen kiinnittää niitä arvioidessaan huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin:

a)	markkinoiden rakenne;

b)	toimialan tai tuotannonalan ominaispiirteet.

21.

Markkinoiden rakennetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota markkinoiden keskittymiseen, yritysten kokoon (12), tuotteiden eriyttämisasteeseen (13) ja markkinoille tulon ja sieltä poistumisen esteisiin. Markkinaosuudet ja markkinoiden keskittymisasteet lasketaan sen jälkeen, kun merkitykselliset markkinat on määritelty. Yleensä mitä vähemmän markkinoilla on yrityksiä, sitä suurempia ovat niiden markkinaosuudet ja sitä vähemmän on odotettavissa kilpailua (14). Jos tuen vaikutusalaan kuuluvat markkinat ovat keskittyneet ja niille tulo on vaikeaa (15) ja jos tuensaaja on merkittävä toimija markkinoilla, tällöin kilpailijat todennäköisemmin joutuvat muuttamaan käyttäytymistään tuen seurauksena.

22.

Toimialan ominaispiirteitä tarkastellessaan valvontaviranomainen kiinnittää huomiota muun muassa siihen, kuinka tärkeää koulutettu työvoima on yritykselle, onko toimialalla ylikapasiteettia ja onko markkinat tuotannonalalla kasvavat, pitkälle kehittyneet vai taantuvat. Lisäksi otetaan huomioon kilpailijoiden koulutukseen soveltamat rahoitusstrategiat (valtiontuki, työntekijät, työnantajat). Esimerkiksi taantuvalle tuotannonalalle myönnettävä koulutustuki saattaa lisätä kilpailun vääristymisriskiä pitämällä tehottomasti toimivan yrityksen toiminnassa.

23.	Koulutustuki voi tietyissä tapauksissa johtaa kilpailun vääristymiseen markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen, kauppaan kohdistuvien vaikutusten sekä koulutusinvestointien syrjäyttämisen osalta.

Markkinoille tulo ja markkinoilta poistuminen

24.

Kilpailukykyisillä markkinoilla yritykset myyvät tuotteita, joista ne saavat voittoa. Koska valtiontuki muuttaa kustannuksia, se vaikuttaa kannattavuuteen ja siten mahdollisesti yrityksen päätökseen siitä, tarjoaako se tiettyä tuotetta. Esimerkiksi tuotannon juoksevia kustannuksia, kuten henkilöstön koulutuskustannuksia, pienentävä valtiontuki tekee houkuttelevammaksi yrityksille, joilla muuten olisi heikot kaupalliset näkymät, tulla markkinoille tai tuoda markkinoille uusia tuotteita, mistä puolestaan on haittaa tehokkaammin toimivien kilpailijoiden tuotteille.

25.

Valtiontuen saatavuus voi myös vaikuttaa yrityksen päätökseen vetäytyä markkinoilta, joilla se jo toimii. Koulutukseen myönnettävä valtiontuki voi pienentää tappioita ja mahdollistaa yrityksen pysymisen markkinoilla pidempään, jolloin muut, tehokkaammin toimivat, tukea saamattomat yritykset saattavat joutua vetämään tuotteitaan pois markkinoilta.

Vaikutus kauppaan

26.	Valtiontuki koulutukseen voi johtaa joidenkin alueiden hyötymiseen suotuisammista tuotanto-olosuhteista. Tämän seurauksena kauppavirrat voivat suuntautua tuetuille alueille.

Koulutusinvestointien syrjäyttäminen

27.

Markkinoilla selviytyminen ja voittojen maksimointi kannustavat yrityksiä investoimaan henkilöstön koulutukseen. Kilpailijoiden investoinnit koulutukseen vaikuttavat myös siihen, kuinka paljon kukin yritys on halukas investoimaan koulutukseen. Valtion tukemat yritykset saattavat vähentää omien investointiensa määrää. Toisaalta jos tuki kannustaa tuensaajaa investoimaan koulutukseen enemmän, kilpailijat saattavat reagoida vähentämällä omia koulutusmenojaan. Jos tuensaajat tai niiden kilpailijat käyttävät saman tavoitteen saavuttamiseen vähemmän rahaa silloin kun tukea on saatavilla kuin tilanteessa ilman tukea, tuki syrjäyttää yritysten yksityisiä investointeja henkilöstön kouluttamiseen.

4. Myönteisten ja kielteisten seikkojen välinen tasapaino päätöksenteossa

28.

Analyysissa arvioidaan lopuksi, kuinka paljon tuen myönteiset vaikutukset ovat sen kielteisiä vaikutuksia suuremmat. Kutakin toimenpidettä arvioidaan tapauskohtaisesti. Punnitakseen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia valvontaviranomainen arvioi niitä ja tekee yleisarvioinnin niiden vaikutuksista tuottajiin ja kuluttajiin kaikilla vaikutusalueeseen kuuluvilla markkinoilla. Jos kvantitatiivisia tietoja ei ole helposti saatavilla, valvontaviranomainen käyttää arvioinnissa kvalitatiivisia tietoja.

29.

Valvontaviranomainen todennäköisesti ottaa myönteisemmän kannan ja siten hyväksyy suuremman kilpailun vääristymisen, jos tuki on välttämätöntä, hyvin kohdennettua ja oikeasuhteista, jotta tietty yritys pystyy lisäämään koulutustoimiaan, ja jos yhteiskunta hyötyy tarjotusta lisäkoulutuksesta tuensaajaa enemmän.

(1) Tämä luku vastaa Euroopan yhteisöjen komission tiedonantoa – Perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi 2009/C 188/01 (EUVL C 188, 11.8.2009, s. 1).

(2) EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3. Valvontaviranomainen soveltaa tässä luvussa esitettyjä periaatteita soveltuvin osin mutta vähemmän yksityiskohtaisesti suurelle yritykselle myönnettävään 2 miljoonan euron raja-arvon alittavaan tapauskohtaiseen koulutustukeen.

(3) ETA:n sekakomitean päätös N:o 120/2008, tehty 7.11.2008 (EUVL L 339, 18.12.2008, s. 111, ja ETA-täydennysosa N:o 79, 18.12.2008), tuli voimaan 8.11.2008.

(4) Yritykset voivat kuitenkin hyötyä myös yleiskoulutuksen ulkoisvaikutuksista sisällyttämällä työsopimuksiin erityisehdon, joka edellyttää koulutusta saaneen työntekijän pysyvän yrityksen palveluksessa määrätyn ajan sen jälkeen, kun hän on saanut kyseistä koulutusta.

(5) Alentuneesti työkykyiset ja epäedullisessa asemassa olevat työntekijät määritellään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklassa.

(6) Esimerkiksi yhteiskunta antaa enemmän arvoa nuorten ja heikosti koulutettujen työntekijöiden koulutukselle kuin yritykset näiden ryhmien kuvitellun tai todellisen alhaisemman tuottavuuden vuoksi.

(7) Tämä vastaa sitä osuutta koulutuksen lisäkustannuksista, jota yritys ei pysty saamaan takaisin hyötymällä suoraan työntekijöidensä koulutuksessa hankkimista taidoista.

(8) Katso myös nykyinen oikeuskäytäntö, esim. C 35/2007, koulutustuki Belgian Gentissä toimivalle Volvo Carsille, Saksan toimenpiteistä DHL:n ja Leipzig/Hallen lentoaseman hyväksi, 23 päivänä heinäkuuta 2008 tehty komission päätös 2008/948/EY (EUVL L 346, 23.12.2008, s. 1) ja valtiontuesta C 14/06, jonka Belgia aikoo myöntää General Motors Belgiumin (Antwerpen) hyväksi, 4 päivänä huhtikuuta 2007 tehty komission päätös 2007/612/EY (EUVL L 243, 18.9.2007, s. 71).

(9) Jos työmarkkinat toimisivat täydellisesti, työntekijät voisivat pyytää suurempaa palkkaa saamassaan koulutuksessa hankkimiensa taitojen ansiosta ja hyötyä koulutuksen myönteisistä ulkoisvaikutuksista.

(10) Tuki voi vaikuttaa useisiin markkinoihin, koska tuen vaikutus ei välttämättä rajoitu niihin markkinoihin, joilla tuensaaja toimii, vaan voi vaikuttaa myös muihin markkinoihin, kuten tuotannontekijämarkkinoihin.

(11) On kuitenkin syytä huomata, että yhdessä EFTA-valtiossa koko toimialalle myönnettävä koulutustuki voi vääristää sopimuspuolten välistä kauppaa.

(12) Yrityskoko voidaan ilmaista markkinaosuutena sekä liikevaihtona ja/tai työntekijöiden määränä.

(13) Mitä vähäisempää tuotteiden eriyttäminen on, sitä suurempi vaikutus tuella on kilpailijoiden voittoihin.

(14) On kuitenkin tärkeää huomata, että joillakin markkinoilla on kilpailua, vaikka niillä toimivia yrityksiä on vähän.

(15) On kuitenkin syytä huomata, että joskus tuella voidaan auttaa yrityksiä voittamaan markkinoille tulon esteet ja edistää uusien yritysten tuloa markkinoille.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2011.231.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 231

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	54. vuosikerta 8. syyskuu 2011

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 893/2011, annettu 22 päivänä elokuuta 2011, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suurten muutosten hyväksymisestä (Bresaola della Valtellina (SMM))	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 894/2011, annettu 22 päivänä elokuuta 2011, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suurten muutosten hyväksymisestä (Coppa Piacentina (SAN))	3
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 895/2011, annettu 22 päivänä elokuuta 2011, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suurten muutosten hyväksymisestä (Pimiento Asado del Bierzo (SMM))	5
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 896/2011, annettu 2 päivänä syyskuuta 2011, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	7
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 897/2011, annettu 2 päivänä syyskuuta 2011, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	9
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 898/2011, annettu 7 päivänä syyskuuta 2011, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muuttamisesta niiden määrien osalta, joista alkaen tomaateista kannetaan lisätullia	11
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 899/2011, annettu 7 päivänä syyskuuta 2011, irlantilaisena viskinä vietyihin viljoihin sovellettavista kertoimista jaksolla 2011/2012	13
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 900/2011, annettu 7 päivänä syyskuuta 2011, lasalosidinatrium A -valmisteen hyväksymisestä fasaanien, helmikanojen, viiriäisten ja peltopyiden, lukuun ottamatta munivia lintuja, rehun lisäaineeksi (hyväksynnän haltija Alpharma (Belgia) BVBA) ( 1 )	15
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 901/2011, annettu 7 päivänä syyskuuta 2011, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	17
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 902/2011, annettu 7 päivänä syyskuuta 2011, asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta	19
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 903/2011, annettu 7 päivänä syyskuuta 2011, esikuoritusta riisistä 8 päivänä syyskuuta 2011 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta	21
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 904/2011, annettu 7 päivänä syyskuuta 2011, asetuksella (EY) N:o 2305/2003 avatussa ohraa koskevassa tariffikiintiössä 26 päivänä elokuuta 2011 ja 2 päivänä syyskuuta 2011 välisenä aikana jätettyihin tuontitodistushakemuksiin sovellettavasta jakokertoimesta	22

		IV EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset
	*	EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 471/09/KOL, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 74. kerran lisäämällä niihin uusi luku perusteista koulutukseen myönnettävän, yksittäistä ilmoitusta edellyttävän valtiontuen soveltuvuuden arvioimiseksi	23