26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/1

(1)

Euroopan yhteisön ja Australian välinen sopimus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, todistusten ja merkintöjen vastavuoroisesta tunnustamisesta (1), jäljempänä ’vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus’, tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999 (2).

(2)

Neuvosto valtuutti 8 päivänä heinäkuuta 2002 komission aloittamaan neuvottelut Australian kanssa vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen muuttamisesta. Neuvottelut saatiin menestyksekkäästi päätökseen, kun vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroista tunnustamista koskevan Euroopan yhteisön ja Australian välisen sopimuksen muuttamista koskeva Euroopan unionin ja Australian välinen sopimus, jäljempänä ’sopimus’, parafoitiin Brysselissä 23 päivänä kesäkuuta 2009.

(3)

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on.

(4)

Sopimus olisi allekirjoitettava,

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/2

(1)

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1), jäljempänä ’ETA-sopimus’, pöytäkirjaan 31 sisältyy erityismääräyksiä ja järjestelyjä, jotka koskevat yhteistyötä muilla kuin neljän vapauden alaan kuuluvilla erityisalueilla.

(2)

On aiheellista laajentaa ETA-sopimuksen sopimuspuolten yhteistyö kattamaan kolmansien maiden ammattilaisten kanssa toteutettavan audiovisuaalilalan MEDIA Mundus -yhteistyöohjelman perustamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1041/2009/EY (2).

(3)

ETA-sopimuksen pöytäkirja 31 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(4)

Unionin kannan ETA:n sekakomiteassa olisi perustuttava tähän päätöksen liitettyyn päätösluonnokseen,

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/4

(1)

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1), jäljempänä ’ETA-sopimus’, liitteeseen XIII sisältyy tiettyjä liikennettä koskevia määräyksiä ja järjestelyjä.

(2)

Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24 päivänä syyskuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008 (2) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(3)

Yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2407/92 (3), yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92 (4) ja lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksuista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2409/92 (5), jotka on otettu osaksi ETA-sopimusta, on kumottu asetuksella (EY) N:o 1008/2008.

(4)

ETA-sopimuksen liite XIII olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(5)

Unionin kannan ETA:n sekakomiteassa olisi perustuttava tähän päätökseen liitettyyn päätösluonnokseen,

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/6

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 91/2009 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön 85 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa kaikkien muiden yritysten kuin niiden osalta, jotka mainitaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä 1. Kyseisistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’voimassa olevat toimenpiteet’, ja tutkimuksesta, joka johti alkuperäisellä asetuksella käyttöön otettuihin toimenpiteisiin, käytetään nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Alkuperäisen tutkimuksen pohjalta komission käytettävissä oleva näyttö osoitti, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä kierretään kuljettamalla tuote Malesian kautta.

(3)

Komission käytettävissä ollut alustava näyttö osoitti, että voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena Kiinasta ja Malesiasta unioniin suuntautuvan vientikaupan rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos, jonka näytti aiheuttaneen voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönotto. Kyseiselle muutokselle ei ollut olemassa muuta perusteltua syytä kuin voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönotto.

(4)

Lisäksi näyttö osoitti, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuivat sekä määrän että hinnan osalta. Näyttöä oli lisäksi siitä, että tämä lisääntynyt tuonti Malesiasta tapahtuu hinnoilla, jotka alittavat alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyn vahinkoa aiheuttamattoman hinnan.

(5)

Saadun näytön mukaan tiettyjä Malesiasta lähetettyjä rauta- ja teräskiinnittimiä myytiin polkumyyntihinnoin verrattuna alkuperäisessä tutkimuksessa samankaltaiselle tuotteelle vahvistettuun normaaliarvoon.

(6)

Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä alustava näyttö perusasetuksen 13 artiklan mukaisen tutkimuksen aloittamiselle, ja pani omasta aloitteestaan vireille tutkimuksen asetuksella (EU) N:o 966/2010 (3), jäljempänä ’vireillepanoasetus’. Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan nojalla komissio myös velvoitti vireillepanoasetuksella tulliviranomaiset kirjaamaan Malesiasta lähetettävien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnin.

(7)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti Kiinan ja Malesian viranomaisille, kyseisissä maissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille ja kauppiaille, niille unionin tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, ja unionin tuotannonalalle. Kyselylomakkeet lähettiin Kiinassa ja Malesiassa toimiville tuottajille/viejille, jotka olivat komission tiedossa tai jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoasetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa asetetuissa määräajoissa. Kyselylomakkeet lähetettiin lisäksi tuojille unionissa. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoasetuksessa asetetussa määräajassa.

(8)

Yhdeksäntoista vientiä harjoittavaa tuottajaa Malesiassa, kolme vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää Kiinassa ja kolme etuyhteydetöntä tuojaa unionissa ilmoittautui. Useat muut yritykset ottivat yhteyttä komissioon mutta väittivät, että ne eivät osallistu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tai vientiin.

(9)

Kyselyyn vastasivat seuraavat yritykset, joiden toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti, lukuun ottamatta yrityksiä Menara Kerjaya Fasteners Sdn. Bhd, TR Formac Sdn. Bhd. ja Excel Fastener Manufacturing Sdn. Bhd:

Malesialaiset vientiä harjoittavat tuottajat:

(10)

Tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän tammikuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2010 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Tietoja kerättiin tutkimusajanjaksolta muun muassa sen tutkimiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut väitettyjä muutoksia. Tarkempia tietoja kerättiin 1 päivän lokakuuta 2009 ja 30 päivän syyskuuta 2010 väliseltä ajanjaksolta sen tutkimiseksi, ovatko voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset mahdollisesti heikentyneet ja onko olemassa polkumyyntiä.

(11)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteiden kiertämisen esiintymistä arvioitiin analysoimalla järjestyksessä seuraavia seikkoja: onko kolmansien maiden ja unionin välisen kaupan rakenteissa muutoksia; johtuuko tämä muutos käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai jolla ei ole muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen; onko olemassa näyttöä vahingosta tai siitä, että tullin korjaavat vaikutukset vaarantuvat samankaltaisen tuotteen hintojen ja/tai määrien osalta; ja onko näyttöä polkumyynnistä verrattuna samankaltaisen tuotteen aikaisemmin määritettyihin normaaliarvoihin, tarvittaessa perusasetuksen 2 artiklan säännösten mukaisesti.

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on määritelty alkuperäisessä tutkimuksessa: Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat muusta kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut tietyt rauta- ja teräskiinnittimet eli puuruuvit (lukuun ottamatta kansiruuveja), itsekierteittävät ruuvit, muut kannalliset ruuvit ja pultit (myös niihin kuuluvine muttereineen ja aluslaattoineen, mutta lukuun ottamatta poikkileikkaukseltaan täyteisestä materiaalista sorvattuja ruuveja, varren paksuus enintään 6 mm, ja lukuun ottamatta rautatie- tai raitiotieradan rakennusosien kiinnittämiseen tarkoitettuja ruuveja ja pultteja) sekä aluslaatat, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7318 12 90, 7318 14 91, 7318 14 99, 7318 15 59, 7318 15 69, 7318 15 81, 7318 15 89, ex 7318 15 90, ex 7318 21 00 ja ex 7318 22 00.

(13)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin johdanto-osan 12 kappaleessa määritelty tuote, joka on kuitenkin lähetetty Malesiasta, riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia.

(14)

Tutkimus osoitti, että Kiinan kansantasavallasta unioniin viedyillä ja Malesiasta unioniin lähetetyillä edellisen kuvauksen mukaisilla rauta- ja teräskiinnittimillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä perusteella niiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(15)

Kuten johdanto-osan 9 kappaleessa todettiin, yhdeksäntoista malesialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa teki yhteistyötä vastaamalla kyselyyn.

(16)

Kyselyyn vastaamisen jälkeen yksi malesialainen yritys ilmoitti komissiolle lopettaneensa toimintansa ja vetäytyvänsä sen vuoksi yhteistyöstä.

(17)

Useisiin muihin malesialaisiin yrityksiin sovellettiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa jäljempänä johdanto-osan 32–60 kappaleessa selitetyistä syistä.

(18)

COMEXTin mukaan yhteistyössä toimineiden malesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien vienti kattoi tutkimusajanjaksolla 55 prosenttia Malesian unioniin suuntautuvasta tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kokonaisviennistä. Viennin kokonaismäärä perustui COMEXTiin.

(19)

Kiinalaisten tuottajien/viejien yhteistyön aste oli alhainen, sillä vain kolme niistä vastasi kyselyyn. Näistä yrityksistä yksikään ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tai Malesiaan. Tämän vuoksi yhteistyössä toimineiden osapuolten antamien tietojen perusteella ei voitu asianmukaisesti määrittää Kiinasta tapahtuvan tarkasteltavana olevan tuotteen viennin määriä.

(20)

Edellä esitetyn perusteella päätelmät tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnista unioniin ja niiden viennistä Kiinasta Malesiaan oli osittain tehtävä käytettävissä olevien tietojen pohjalta perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Kiinasta unioniin tapahtuvan tuonnin kokonaismäärän määrittämisessä käytettiin COMEXTin tietoja. Kiinan ja Malesian kansallisia tilastoja käytettiin Kiinasta Malesiaan suuntautuvan kokonaisviennin määrittämisessä. Tietoja verrattiin myös Malesian tulliviranomaisten antamiin yksityiskohtaisiin tuonti- ja vientitietoihin.

(21)

Malesian ja Kiinan tilastoihin kirjatut tuontimäärät koskivat tarkasteltavana olevaa tuotetta ja tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta laajempaa tuoteryhmää. COMEXTin tietojen sekä kiinalaisia ja malesialaisia kiinnittimien tuottajia koskevien tarkastettujen tietojen pohjalta voitiin todeta, että tarkasteltavana oleva tuote käsittää merkittävän osan tästä tuontimäärästä. Näitä tietoja voidaan näin ollen käyttää kaupan rakenteen mahdollisten muutosten toteamiseen, ja niitä voidaan verrata muihin tietoihin, kuten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ja tuojien toimittamiin tietoihin.

(22)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin romahti rajusti sen jälkeen, kun alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön tammikuussa 2009.

(23)

Toisaalta tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kokonaistuonti Malesiasta unioniin kasvoi huomattavasti vuosina 2009 ja 2010. Niin COMEXTin tiedoista kuin yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamista vientitiedoista ilmenee, että vienti Malesiasta unioniin kasvoi mainittuina vuosina, kun se oli aiempina vuosina pysynyt vakaana.

(24)

Taulukosta 1 näkyvät tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontimäärät Kiinasta ja Malesiasta unioniin siitä lähtien, kun toimenpiteet otettiin vuonna 2009 käyttöön.

Taulukko 1

Tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien unioniin tapahtuvan tuonnin kehitys toimenpiteiden käyttöön ottamisen jälkeen

(25)

Edellä olevista tiedoista ilmenee selvästi, että vuodesta 2009 lähtien malesialaiset viejät ovat määrällisesti ohittaneet ja jossain määrin korvanneet kiinalaiset viejät unionin markkinoilla. Tuonti Kiinasta unioniin on vähentynyt merkittävästi (94 %) toimenpiteiden käyttöön ottamisen jälkeen.

(26)

Saman ajanjakson aikana voidaan havaita kiinnittimien viennin Kiinasta Malesiaan kasvaneen merkittävästi. Määrä kasvoi suhteellisen vähäisestä 8 829 tonnista (vuonna 2008) 89 471 tonniin tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 2

Kiinnittimien tuonti Kiinasta Malesiaan vuodesta 2008 lähtien

(27)

Jotta voitiin selvittää Kiinasta Malesiaan suuntautuvan tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien kauppavirran kehityssuunta, tarkasteltiin sekä Malesian että Kiinan tilastoja. Molemmat tilastot ovat saatavissa ainoastaan tarkasteltavana olevaa tuotetta laajemmalla tuoteryhmätasolla. COMEXTin tietojen sekä kiinalaisia ja malesialaisia kiinnittimien tuottajia koskevien tarkastettujen tietojen pohjalta voitiin kuitenkin todeta, että tarkasteltavana oleva tuote muodosti määrästä merkittävän osan, joten nämä tiedot voitiin ottaa huomioon.

(28)

Yhteistyössä toimineiden malesialaisten tuottajien kokonaistuotantomäärän kehitys oli pysynyt suhteellisen vakaana ennen toimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 2009. Malesialaiset tuottajat ovat kuitenkin lisänneet tuotostaan tämän jälkeen huomattavasti.

Taulukko 3

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotanto yhteistyössä toimineissa yrityksissä Malesiassa

(29)

Kiinasta unioniin tapahtuvan viennin vähentyminen vuodesta 2009 lähtien ja samanaikaisesti tapahtunut viennin kasvu Malesiasta sekä viennin kasvu Kiinasta Malesiaan alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen aiheuttivat muutoksen edellä mainittujen maiden ja unionin välisen kaupan rakenteessa.

(30)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan kaupan rakenteen muutoksen on johduttava käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Nämä käytännöt, menettelyt tai toiminnat sisältävät muun muassa toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen lähettämisen kolmansien maiden kautta ja osien kokoonpanon unionissa tai kolmannessa maassa. Tätä varten määritettiin kokoonpanotoiminnan esiintyminen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(31)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että jotkin unionin tuojat hankkivat Kiinasta peräisin olevia kiinnittimiä malesialaisilta viejiltä, jotka eivät toimineet tässä tutkimuksessa yhteistyössä. Näiden tietojen vertailu malesialaisten kauppatietokantojen tietoihin osoitti, että ainakin osa näiden yhteistyössä toimimattomien yritysten viemistä kiinnittimistä oli todellakin valmistettu Kiinassa.

(32)

Lisäksi, kuten jäljempänä johdanto-osan 52–58 kappaleessa todetaan, muutamat yhteistyössä toimineista malesialaisista tuottajista antoivat harhaanjohtavia tietoja erityisesti suhteestaan kiinalaisiin valmistajiin, valmiin tuotteen tuonnista Kiinasta ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unioniin suuntautuvan viennin alkuperästä. Joidenkin näistä tuottajista todettiin vievän Kiinasta peräisin olevia rauta- ja teräskiinnittimiä unioniin. Tämä käy ilmi myös edellä johdanto-osan 29 kappaleessa kuvatuista kaupan rakenteen muutosta koskevista päätelmistä.

(33)

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) käynnisti vuonna 2009 tutkimuksen saman tuotteen väitetystä jälleenlaivaamisesta Malesian kautta. Tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että Malesian viranomaiset suorittivat samaan aikaan väitettyä kiertämistä koskevia tutkimuksia ja totesivat useiden yritysten, pääasiassa kauppiaiden, syyllistyneen petokseen väärentämällä Kiinasta Malesiaan tuotujen tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien alkuperän tuotteiden jälleenviennin yhteydessä.

(34)

Näin voitiin vahvistaa, että kiinalaista alkuperää olevia tuotteita jälleenlaivataan Malesian kautta.

(35)

Yksi tutkituista yrityksistä ei valmistanut kiinnittimiä raaka-aineesta (eli valssilangasta) vaan teki niitä valmiiksi puolivalmiista aihioista (eli valssilangasta, joka on leikattu ja varustettu kannalla muttei vielä kierteitetty, karkaistu tai pinnoitettu). Tämä yritys ei kuitenkaan harjoittanut vientiä tutkimusajanjaksolla. Toinen yritys valmisti kiinnittimiä lähinnä valssilangasta mutta jonkin verran myös puolivalmiista aihioista. Tämän yrityksen osalta todettiin, että toimenpiteiden kiertämistä ei tapahtunut perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan säännösten nojalla, kuten jäljempänä johdanto-osan 62 ja 63 kappaleessa täsmennetään.

(36)

Tutkimuksessa ei tullut esiin muita riittäviä syitä tai taloudellisia perusteita jälleenlaivaukselle kuin Kiinasta peräisin olevia tiettyjä rauta- ja teräskiinnittimiä koskevien voimassa olevien toimenpiteiden välttäminen. Tullin lisäksi ei havaittu muita tekijöitä, joiden voitaisiin katsoa kompensoivan Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen jälleenlaivaamisesta Malesian kautta aiheutuvia erityisesti kuljetusta ja uudelleenlastausta koskevia kustannuksia.

(37)

Koska yhteistyössä toimimattomien yritysten viennin määrästä ja hinnasta saatiin parhaat tiedot COMEXTista ja yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saaduista tarkastetuista tiedoista, näitä tietoja käytettiin sen arvioimiseksi, onko kyseinen tuonti vaarantanut Kiinasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia määrän tai hinnan osalta. Näin saatuja hintoja verrattiin alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 226 kappaleessa unionin tuottajien osalta vahvistettuun vahingon korjaavaan tasoon.

(38)

Malesiasta tapahtuvan tuonnin kasvua pidettiin merkittävänä määrällisesti. Unionin arvioitu kulutus tutkimusajanjaksolla antaa samanlaisen käsityksen kyseisen tuonnin merkityksestä. Alkuperäisessä asetuksessa vahvistetun vahingon korjaavan tason vertaaminen vientihinnan painotettuun keskiarvoon todisti lisäksi merkittävästä alihintaan myynnistä. Näin ollen pääteltiin, että voimassa olevien toimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuvat sekä määrän että hinnan osalta.

(39)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, oliko polkumyynnistä olemassa näyttöä aikaisemmin samankaltaisille tuotteille määritettyyn normaaliarvoon verrattuna.

(40)

Koska alkuperäisessä asetuksessa Intian katsottiin olevan soveltuva markkinataloutta toteuttava vertailumaa Kiinalle, normaaliarvo määritettiin Intiassa sovellettavan hinnan perusteella. Katsottiin aiheelliseksi käyttää aikaisemmin määritettyä normaaliarvoa perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(41)

Huomattava osa Malesian viennistä oli peräisin yhteistyössä toimimattomilta viejiltä tai sellaisilta yhteistyössä toimineilta viejiltä, jotka olivat toimittaneet harhaanjohtavia tietoja. Tästä syystä Malesian vientihintoja määritettäessä päätettiin käyttää perustana käytettävissä olevia tietoja eli COMEXTin tietoihin pohjautuvaa tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien keskimääräistä vientihintaa tutkimusajanjaksolla.

(42)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin välillisten verojen sekä kuljetus- ja vakuutuskustannusten osalta yhteistyössä toimineille malesialaisille tuottajille/viejille tutkimusajanjaksolla aiheutuneiden keskimääräisten kustannusten perusteella.

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti polkumyynnin taso määritettiin vertailemalla alkuperäisessä asetuksessa määritettyä normaaliarvon painotettua keskiarvoa tämän tutkimuksen tutkimusajanjaksolta määritettyyn vientihintojen painotettuun keskiarvoon, joka ilmaistiin prosenttimääränä CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(44)

Normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon vertailu osoitti, että polkumyyntiä esiintyy.

(45)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa käyttöön otettua lopullista polkumyyntitullia kierrettiin perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla jälleenlaivaamalla kyseisiä kiinnittimiä Malesian kautta.

(46)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavat voimassa olevat toimenpiteet olisi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti laajennettava koskemaan Malesiasta lähetetyn saman tuotteen tuontia riippumatta siitä, onko tuotteen ilmoitettu olevan peräisin Malesiasta.

(47)

Kun otetaan erityisesti huomioon kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vähäinen yhteistyö, laajennettavien toimenpiteiden olisi oltava asetuksen (EY) N:o 91/2009 1 artiklan 2 kohdassa ”kaikille muille yrityksille” vahvistetut toimenpiteet eli vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava 85 prosentin lopullinen polkumyyntitulli.

(48)

Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 5 kohdassa säädetään, että laajennettuja toimenpiteitä olisi sovellettava vireillepanoasetuksella käyttöön otetun kirjaamisvelvoitteen alaiseen, unioniin tulevaan tuontiin, ja siksi kyseisestä Malesiasta lähetetystä tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien kirjatusta tuonnista olisi kannettava tullit.

(49)

Kyselyyn vastanneet 19 malesialaista yritystä pyysivät perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti vapautusta mahdollisesti käyttöön otettavista laajennetuista toimenpiteistä.

(50)

Kuten edellä johdanto-osan 16 kappaleessa todettiin, yksi näistä yrityksistä on sittemmin lopettanut toimintansa ja peruuttanut vapautusta koskevan pyyntönsä.

(51)

Kaksi näistä yrityksistä ei vienyt kyseistä tuotetta tutkimusajanjaksolla, eikä niiden toiminnan luonteesta voitu tehdä johtopäätöksiä. Näille yrityksille ei siksi voitu myöntää vapautusta tässä vaiheessa. Jos perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan edellytysten kuitenkin havaitaan täyttyvän voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalan laajentamisen jälkeen, kummankin yrityksen tilannetta voidaan pyynnöstä tarkastella uudelleen.

(52)

Koska unionin tuotannonala ei ollut esittänyt kirjaamista koskevaa pyyntöä, yksi näistä yrityksistä kyseenalaisti sen, oliko perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan toista virkettä noudatettu, kun tuonnin kirjaaminen oli saatu aikaan vireillepanoasetuksella. Kyseessä oli kuitenkin komission omasta aloitteestaan perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan ensimmäisen virkkeen perusteella käynnistämä toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus. Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan toisella virkkeellä ei näin ollen ole merkitystä tässä tapauksessa. Muunlainen tulkinta heikentäisi perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdasta aiheutuvaa käytännön hyötyä, sillä kyseisessä kohdassa säädetään, että komissio voi omasta aloitteestaan tutkia mahdollista toimenpiteiden kiertämistä.

(53)

Samainen yritys väitti lisäksi, ettei perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädettyä neuvoa-antavan komitean kuulemista olisi tapahtunut. Komissio kuitenkin käynnisti toimenpiteen perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, vaikkei tätä nimenomaisesti mainittukaan vireillepanoasetuksessa.

(54)

Seitsemän yrityksen todettiin toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti näille yrityksille ilmoitettiin, että niiden toimittamia tietoja ei oteta huomioon, ja yrityksille annettiin määräaika, jonka kuluessa ne saattoivat toimittaa lisäselvityksiä.

(55)

Näiden yritysten toimittamat lisäselvitykset eivät antaneet aihetta muuttaa päätelmää, että ne olivat johtaneet tutkimusta harhaan. Tämän vuoksi kyseisiä yrityksiä koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(56)

Kahden näistä seitsemästä yrityksestä havaittiin salanneen valmiiden tuotteiden tuontia Kiinasta. Yksi yritys oli lisäksi väärentänyt laskuja. Toinen kiinnittimiä valmistava ja vievä malesialainen yritys, joka oli pyytänyt vapautusta, näytti olevan etuyhteydessä tähän yritykseen.

(57)

Kahden muun yrityksen todettiin salanneen suhteensa tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien kiinalaiseen valmistajaan.

(58)

Lisäksi kahden muun yrityksen havaittiin salanneen keskinäisen suhteensa, ja niiden tuotantokapasiteetin todettiin olevan riittämätön tuottamaan niiden vientimääriä, ja niiden todettiin lisäksi haitanneen tutkimusta, koska ne eivät olleet toimittaneet tarvittavia tietoja.

(59)

Kun otettiin huomioon kaupan rakenteen muutoksia ja jälleenlaivauskäytäntöjä koskevat edellä johdanto-osan 22–34 kappaleessa esitetyt päätelmät sekä 56–58 kappaleessa todettu harhaanjohtavien tietojen luonne, näiden seitsemän yrityksen pyytämiä vapautuksia ei voitu perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti myöntää.

(60)

Yksi yritys ei voinut näyttää yhtään kiinnittimien tuotantolaitosta eikä se antanut tutustua kirjanpitoonsa. Lisäksi saatiin näyttöä jälleenlaivauskäytännöistä tutkimusajanjakson ajalta. Tämän vuoksi vapautusta ei voitu perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti myöntää.

(61)

Muiden kahdeksan malesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan ei todettu osallistuneen toimenpiteiden kiertämiskäytäntöihin, ja tämän vuoksi niille voitiin myöntää vapautukset.

(62)

Yhden näistä kahdeksasta yrityksestä perusti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöön ottamisen jälkeen sen kiinalainen emoyhtiö, johon sovelletaan kyseisiä toimenpiteitä. Kiinalainen emoyhtiö on vähitellen siirtänyt osan koneistaan ja laitteistaan Malesiaan tuottaakseen tavaraa unionin markkinoille Malesian kautta. Alkuvaiheessa kyseinen yritys tuotti jonkin verran kiinnittimiä puolivalmiista tuotteista, jotka sen kiinalainen emoyhtiö lähetti viimeisteltäviksi. Myöhemmässä vaiheessa mutta edelleen tutkimusajanjaksolla, kun laitteita oli siirretty enemmän, kiinnittimiä tuotettiin lähinnä raaka-aineena olevasta teräsvalssilangasta, jota kiinalainen emoyhtiö sille toimitti.

(63)

Alun perin katsottiin, ettei yritykselle olisi myönnettävä vapautusta. Ilmoittamisen jälkeen saatujen, muun muassa tuotteelle Malesiassa tapahtunutta arvonlisäystä koskevien huomautusten vuoksi tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että yritys ei osallistunut toimenpiteiden kiertämiskäytäntöihin. Yritykselle voidaan näin ollen myöntää vapautus.

(64)

Toinenkin näistä kahdeksasta yrityksestä on etuyhteydessä kiinalaiseen yritykseen, johon sovelletaan alkuperäisiä toimenpiteitä. Tämän malesialaisen yrityksen perusti kuitenkin vuonna 1998 sen taiwanilainen omistaja, joka vasta myöhemmässä vaiheessa mutta kuitenkin ennen Kiinaan kohdistuvien toimenpiteiden voimaantuloa perusti tytäryrityksen Kiinaan. Ei ole olemassa näyttöä siitä, että tämä suhde olisi luotu tai sitä olisi käytetty Kiinasta peräisin olevaan tuontiin kohdistuvien voimassa olevien toimenpiteiden kiertämiseen perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa mielessä.

(65)

Jotta näitä vapautuksia sovellettaisiin asianmukaisesti, tarvitaan erityistoimenpiteitä. Tällainen erityistoimenpide on vaatimus sellaisen pätevän kauppalaskun esittämisestä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, on sovellettava laajennettua polkumyyntitullia.

(66)

Niiden muiden tuottajien, jotka eivät ilmoittautuneet tässä menettelyssä eivätkä vieneet tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tutkimusajanjakson aikana mutta aikovat esittää laajennetusta polkumyyntitullista vapautusta koskevan pyynnön perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan nojalla, edellytetään täyttävän kyselylomakkeen, jotta komissio voi arvioida pyynnön. Tavallisesti komissio tekee myös tarkastuskäynnin paikan päällä. Jos perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdassa ja 13 artiklan 4 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät, vapautus voidaan myöntää.

(67)

Jos vapautus myönnetään, komissio ehdottaa neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan tämän asetuksen muuttamista. Myönnettyjä vapautuksia seurataan sen varmistamiseksi, että niille asetettuja ehtoja noudatetaan.

(68)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella edellä esitettyyn päätelmään päädyttiin, ja niitä kehotettiin esittämään huomautuksia. Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin. Edellä johdanto-osan 62 ja 63 kappaleessa esitettyjä eräältä yritykseltä saatuja huomautuksia lukuun ottamatta mikään esitetyistä väitteistä ei antanut aihetta muuttaa lopullisia päätelmiä,

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: N-105 04/92

1049 Brussels

Belgium

Faksi (32-2) 2956505.

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/14

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 V luvussa säädetään menettelyistä laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittavien alusten (LIS-kalastusalusten) yksilöimiseksi ja tällaisia aluksia koskevan Euroopan unionin luettelon laatimiseksi. Kyseisen asetuksen 37 artiklassa säädetään toimista, jotka on kohdistettava kyseiseen luetteloon merkittyihin aluksiin.

(2)

Unionin luettelo LIS-kalastusaluksista vahvistetaan komission asetuksessa (EU) N:o 468/2010 (2).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 30 artiklan 1 kohdan mukaan unionin luettelon olisi sisällettävä myös sellaiset kalastusalukset, jotka ovat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymissä LIS-alusluetteloissa.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 30 artiklan mukaan komissio päivittää unionin luettelon saatuaan alueellisilta kalastuksenhoitojärjestöiltä luettelot kalastusaluksista, joiden oletetaan tai on todettu osallistuvan LIS-kalastukseen.

(5)

Komissio on vastaanottanut alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kokouksissa päivitetyt luettelot.

(6)

Koska sama alus voi olla luettelossa eri nimillä ja/tai lippujen alla riippuen sen sisällyttämisestä alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen luetteloihin, unionin päivitettyyn luetteloon olisi sisällytettävä eri nimet ja/tai liput sellaisina kuin asianomaiset alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ovat ne vahvistaneet.

(7)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 468/2010 olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/19

(1)

Uusien ja edistyksellisten hiilidioksidipäästöjä vähentävien ajoneuvoteknologioiden kehittämisen ja pikaisen käyttöönoton edistämiseksi, asetuksessa (EY) N:o 443/2009 säädetään valmistajien ja laitetoimittajien mahdollisuudesta hakea hyväksyntää tietyille innovatiivisille teknologioille, joiden avulla voidaan vähentää henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää ne perusteet, joiden mukaisesti määritetään, mitä teknologioita mainitun asetuksen perusteella voidaan pitää ekoinnovaatioina.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan ekoinnovaatioina ei pidetä teknologioita, jotka ovat osa Yhteisön strategia henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi: uudelleentarkastelun tulokset 7 päivänä helmikuuta 2007 annetussa komission tiedonannossa (2) sekä kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehys 2000-lukua varten 7 päivänä helmikuuta 2007 annetussa komission tiedonannossa (3) esitettyä unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja joita säännellään unionin lainsäädännöllä, eikä muita teknologioita, jotka ovat pakottavia unionin lainsäädännön nojalla. Näitä teknologioita ovat rengaspaineen seurantajärjestelmät, renkaiden vierintävastus ja vaihteen vaihdon ilmaisimet, jotka kuuluvat moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 (4) soveltamisalaan sekä renkaiden vierintävastuksen osalta on mainittava renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta 25 päivänä marraskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1222/2009 (5).

(3)

Teknologiaa, joka on jo jonkin aikaa ollut markkinoilla yleisesti saatavilla, ei voida pitää asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa tarkoitettuna innovatiivisena teknologiana, eikä sitä sen vuoksi tulisi pitää ekoinnovaationa. Jotta voidaan luoda oikeanlaisia kannustimia, olisi aiheellista rajoittaa teknologian markkinaosuuden taso asetuksen (EY) N:o 443/2009 11 artiklan 4 kohdassa määritellyn pienimuotoisen tuotannon segmentin markkinaosuuden tasoon ja käyttää viitevuotena vuotta 2009. Näitä kynnysarvoja olisi tarkistettava viimeistään vuonna 2015.

(4)

Jotta voidaan edistää teknologioita, joilla henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää mahdollisimman paljon, ja erityisesti innovatiivisten käyttövoimateknologioiden kehittämistä, vain sellaisia teknologioita olisi pidettävä ekoinnovaatioina, jotka ovat ajoneuvon kuljetustehtävän kannalta olennaisia ja parantavat osaltaan merkittävästi ajoneuvon kokonaisenergiankulutusta. Teknologioita, jotka eivät ole tämän tarkoituksen kannalta olennaisia tai joilla pyritään lisäämään kuljettajan tai matkustajien matkustusmukavuutta, ei tulisi ottaa huomioon.

(5)

Hakemuksia voivat asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaan jättää sekä valmistajat että laitetoimittajat. Hakemukseen olisi liitettävä tarvittavaa näyttöä siitä, että kaikki kelpoisuusperusteet täyttyvät, mukaan lukien menetelmä, jolla mitataan innovatiivisen teknologian avulla saavutettavia hiilidioksidisäästöjä.

(6)

Olisi oltava mahdollista mitata ekoinnovaation avulla saavutettavia hiilidioksidisäästöjä riittävällä tarkkuudella. Tämä tarkkuus voidaan saavuttaa vain, jos säästöt ovat vähintään 1 g CO2/km.

(7)

Jos teknologian avulla saavutettavat hiilidioksidisäästöt riippuvat kuljettajan ajotavasta tai muista tekijöistä, jotka eivät ole hakijan hallittavissa, kyseistä teknologiaa ei periaatteessa tulisi pitää ekoinnovaationa, paitsi jos keskimääräisestä ajotavasta voidaan tehdä todennettavia oletuksia vankkojen ja riippumattomien tilastotietojen perusteella.

(8)

Standarditestisykli, jota käytetään ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen mittaamiseen tyyppihyväksynnän yhteydessä, ei osoita kaikkia säästöjä, jotka tiettyjen teknologioiden avulla voidaan saavuttaa. Jotta innovointia varten voidaan luoda oikeanlaisia kannustimia, laskettaessa kokonaishiilidioksidisäästöjä olisi otettava huomioon vain sellaiset säästöt, jotka eivät kuulu standarditestisyklin piiriin.

(9)

Hiilidioksidisäästöjen osoittamiseksi olisi vertailtava toisiinsa saman ajoneuvon ekoinnovaatiolla varustetun ja varustamattoman yksilön hiilidioksidipäästöjä. Käytettävän testimenetelmän olisi tuotettava todennettavia, toistettavia ja vertailukelpoisia mittaustuloksia. Tasapuolisten toimintaolosuhteiden varmistamiseksi ja todenmukaisemman ajosyklin puuttuessa olisi yhteisenä viitekohtana käytettävä ajomalleja, jotka sisältyvät moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 692/2008 (6) tarkoitettuun uuteen eurooppalaiseen testisykliin. Testimenetelmän olisi perustuttava alustadynamometrillä tehtäviin mittauksiin taikka mallinnukseen tai simulaatioon, kun tällaiset menetelmät ovat antavat parempia ja tarkempia tuloksia.

(10)

Komission olisi annettava ohjeita hakemuksen laatimisesta ja testimenetelmistä ja päivitettävä niitä säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon hakemusten arvioinnista saatu kokemus.

(11)

Hakemukseen olisi asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaisesti liitettävä riippumattoman ja sertifioidun elimen laatima todentamisraportti. Tällaisen elimen olisi oltava puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY (7) tarkoitettu luokan A tai luokan B tutkimuslaitos. Jotta voidaan varmistaa elimen riippumattomuus, mainitun direktiivin 41 artiklan 6 kohdan mukaisesti nimettyjä tutkimuslaitoksia ei tulisi pitää tässä asetuksessa tarkoitettuina riippumattomina ja sertifioituina eliminä. Elimen olisi todentamisraportin lisäksi toimitettava asiaankuuluvaa näyttöä siitä, että se on riippumaton hakijasta.

(12)

Yksittäisten ajoneuvojen hiilidioksidisäästöjen rekisteröinnin ja seurannan tehokkuuden varmistamiseksi säästöt olisi sertifioitava ajoneuvon tyyppihyväksynnän yhteydessä ja kokonaissäästöt olisi sisällytettävä vaatimustenmukaisuustodistukseen direktiivin 2007/46/EY mukaisesti.

(13)

Komissiolla olisi oltava mahdollisuus todentaa yksittäisten ajoneuvojen sertifioidut kokonaissäästöt tapauskohtaisesti. Jos on ilmeistä, että sertifioidut säästöt eivät vastaa säästöjä, jotka ovat tulosta päätöksestä antaa teknologialle ekoinnovaatiohyväksyntä, komission olisi keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä laskettaessa voitava olla ottamatta sertifioituja hiilidioksidisäästöjä huomioon. Valmistajalle olisi kuitenkin annettava määräaika, johon mennessä se voi osoittaa, että sertifioidut arvot ovat paikkansapitävät.

(14)

Jotta voidaan varmistaa hakumenettelyn avoimuus, olisi asetettava yleisesti saataville tiivistetyt tiedot hakemuksista, joilla innovatiivisille teknologioille ja testimenetelmille haetaan hyväksyntää. Hyväksytyt testimenetelmät olisi asetettava yleisesti saataville. Yleiseen oikeuteen tutustua asiakirjoihin olisi tarvittaessa voitava soveltaa poikkeuksia, joista säädetään Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (8).

(15)

Asetuksen (EY) N:o 443/2009 13 artiklan 3 kohdassa säädetään, että hiilidioksidipäästöjen tarkistetun mittausmenettelyn soveltamispäivästä alkaen innovatiivisia teknologioita ei enää hyväksytä mainitussa asetuksessa säädettyä menettelyä noudattaen. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen ekoinnovaatioita koskevien hyvitysten asianmukainen asteittainen poistaminen, tätä asetusta olisi tarkasteltava uudelleen viimeistään vuonna 2015.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,

a)

ilmastointilaitteiden tehokkuutta parantavat toimenpiteet;

b)

asetuksen (EY) N:o 661/2009 soveltamisalaan kuuluvat rengaspaineen seurantajärjestelmät;

c)

asetuksen (EY) N:o 661/2009 ja asetuksen (EY) N:o 1222/2009 soveltamisalaan kuuluva renkaiden vierintävastus;

d)

asetuksen (EY) N:o 661/2009 soveltamisalaan kuuluvat vaihteen vaihdon ilmaisimet;

e)

biopolttoaineiden käyttö.

a)

teknologia on asennettu enintään 3 prosenttiin kaikista vuonna 2009 rekisteröidyistä uusista henkilöautoista;

b)

teknologia liittyy ajoneuvon tehokkaan toiminnan kannalta olennaisiin tekijöihin ja on yhteensopiva direktiivin 2007/46/EY kanssa.

a)

”innovatiivisella teknologialla” teknologiaa tai teknologioiden yhdistelmää, jolla on samankaltaisia teknisiä piirteitä ja ominaisuuksia, jonka osalta voidaan osoittaa hiilidioksidisäästöt käyttäen yhtä testimenetelmää ja jossa kukin yhdistelmän muodostavista yksittäisistä teknologioista kuuluu 2 artiklassa määritettyyn soveltamisalaan;

b)

”laitetoimittajalla” innovatiivisen teknologian valmistajaa, joka vastaa tuotannon vaatimustenmukaisuudesta tai sen valtuuttamaa edustajaa unionissa taikka maahantuojaa;

c)

”hakijalla” valmistajaa tai laitetoimittajaa, joka jättää hakemuksen, jolla innovatiiviselle teknologialle haetaan ekoinnovaatiohyväksyntää;

d)

”ekoinnovaatiolla” innovatiivista teknologiaa testimenetelmineen, jonka komissio on hyväksynyt tämän asetuksen mukaisesti;

e)

”riippumattomalla ja sertifioidulla elimellä” direktiivin 2007/46/EY 41 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua luokan A tutkimuslaitosta ja b alakohdassa tarkoitettua luokan B tutkimuslaitosta, joka täyttää mainitun direktiivin 42 artiklassa vahvistetut vaatimukset, lukuun ottamatta mainitun direktiivin 41 artiklan 6 kohdan mukaisesti nimettyjä tutkimuslaitoksia.

a)

hakijan yhteystiedot;

b)

kuvaus innovatiivisesta teknologiasta ja siitä, miten se on asennettu ajoneuvoon, mukaan lukien näyttö siitä, että teknologia kuuluu 2 artiklassa määritettyyn soveltamisalaan;

c)

tiivistetty kuvaus innovatiivisesta teknologiasta, mukaan lukien tiedot, jotka osoittavat, että 2 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot täyttyvät, ja tämän kohdan e alakohdassa tarkoitetusta testimenetelmästä. Tiivistetty kuvaus julkaistaan, kun hakemus jätetään komissiolle;

d)

arvio siitä, mihin ajoneuvoihin innovatiivinen teknologia voidaan tai on tarkoitus asentaa, ja siitä, miten suuria hiilidioksidipäästövähennyksiä kyseisen innovatiivisen teknologian avulla saavutetaan näissä ajoneuvoissa;

e)

menetelmä, jolla innovatiivisen teknologian avulla saavutettavat hiilidioksidipäästövähennykset osoitetaan, tai jos komissio on jo hyväksynyt tämän menetelmän, mainita hyväksytystä menetelmästä;

f)

näyttö siitä, että

g)

riippumattoman ja sertifioidun elimen laatima todentamisraportti, kuten 7 artiklassa täsmennetään.

a)

ekoinnovaatioajoneuvo, joka varustetaan innovatiivisella teknologialla;

b)

verrokkiajoneuvo, jota ei varusteta innovatiivisella teknologialla mutta joka on muilta osin täysin samanlainen kuin ekoinnovaatioajoneuvo.

a)

todennettava, että 2 artiklan 2 kohdassa täsmennetyt kelpoisuusperusteet täyttyvät;

b)

todennettava, että 4 artiklan 2 kohdan f alakohdan mukaisesti toimitetut tiedot täyttävät 9 artiklassa vahvistetut perusteet;

c)

todennettava, että 4 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu testimenetelmä on tarkoituksenmukainen innovatiivisen teknologian avulla saatavien hiilidioksidisäästöjen sertifioimisen kannalta 4 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien ajoneuvojen osalta ja että se täyttää 6 artiklan 1 kohdassa täsmennetyt vähimmäisvaatimukset;

d)

todennettava, että innovatiivinen teknologia on yhteensopiva ajoneuvon tyyppihyväksynnälle asetettujen asiaankuuluvien vaatimusten kanssa;

e)

vakuutettava, että se täyttää tämän artiklan 1 kohdassa täsmennetyn vaatimuksen.

a)

hiilidioksidipäästöt, jotka on saatu verrokkiajoneuvosta ja ekoinnovaatioajoneuvosta, joka on varustettu innovatiivisella teknologialla, ja jotka ovat tulosta 4 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamisesta;

b)

hiilidioksidipäästöt, jotka on saatu verrokkiajoneuvosta ja ekoinnovaatioajoneuvosta, joka on varustettu innovatiivisella teknologialla, ja jotka ovat tulosta asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun standarditestisyklin soveltamisesta.

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/25

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 (2) säädetään sen liitteessä XVIII lueteltujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2008, 2009 ja 2010 saatavilla olevien viimeisimpien tietojen perusteella olisi mukautettava määrää, josta alkaen omenoista kannetaan lisätullia.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/27

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/29

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2010/11 on vahvistettu komission asetuksessa (EU) N:o 867/2010 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 722/2011 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/31

(1)

Seuraavien Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen, jäljempänä ’virkamiestuomioistuin’, tuomarien toimikausi päättyy 30 päivänä syyskuuta 2011: Stéphane GERVASONI, Paul J. MAHONEY ja Harissios TAGARAS.

(2)

Kolmen tuomarin nimittämiseksi virkamiestuomioistuimeen kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi on julkaistu julkinen viranhakuilmoitus (1).

(3)

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan (N:o 3) liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdan nojalla perustettu komitea kokoontui 13 ja 14 päivänä tammikuuta 2011 sekä 3, 4 ja 22 päivänä maaliskuuta 2011. Keskusteltuaan asiasta komitea antoi lausunnon ehdokkaiden sopivuudesta virkamiestuomioistuimen tuomarin tehtävien hoitamiseen ja liitti lausuntoon luettelon ehdokkaista, joilla on parhaiten soveltuva korkeatasoinen kokemus.

(4)

Edellä mainitussa luettelossa olevista henkilöistä on näin ollen nimitettävä kolme henkilöä 1 päivänä lokakuuta 2011 alkavaksi ja 30 päivänä syyskuuta 2017 päättyväksi kaudeksi huolehtien siitä, että virkamiestuomioistuimessa on eri jäsenvaltioiden kansalaisten sekä heidän edustamiensa oikeusjärjestelmien tasapuolinen ja mahdollisimman laaja maantieteellinen edustus,

—

René BARENTS

—

Kieran BRADLEY

—

Ezio PERILLO

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/32

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi ajaksi.

(2)

Alueiden komiteassa on vapautunut varajäsenen paikka Carin JÄMTINin toimikauden päätyttyä,

—

Roger MOGERT, ledamot i kommunfullmäktige, Stockholms kommun.

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/33

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2006/1014/EY (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi kaudeksi.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Christos MESSISin toimikauden päätyttyä. Yksi varajäsenen paikka on vapautunut, kun Charalambos PITTAS nimettiin alueiden komitean jäseneksi,

a)

jäseneksi:

sekä

b)

varajäseneksi:

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/34

(1)

Saksa toimitti 5 päivänä marraskuuta 1999 komissiolle kaksi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 (2) 5 artiklan liitteessä mainittuja kivennäisvesiä koskevaa rekisteröintihakemusta. Nämä nimitykset eivät sisälly luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY (3) artiklan mukaiseen luetteloon jäsenvaltioiden hyväksymistä luontaisista kivennäisvesistä (4). Sen vuoksi näitä nimityksiä ei voida pitää sisämarkkinoilla myyntikelpoisiksi luontaisiksi kivennäisvesiksi tunnustettuina, eikä niitä näin ollen tulisi rekisteröidä.

(2)

Edellä sanotun perusteella tämän päätöksen liitteessä mainitun kahden nimityksen rekisteröintihakemukset olisi hylättävä.

(3)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

26.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/36

(1)

Komissio teki Euroopan unionin puolesta Bulgarian ja Romanian kanssa monivuotiset rahoitussopimukset maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityisen liittymisohjelman (Sapard) toteutuksen teknisestä, oikeudellisesta ja hallinnollisesta kehyksestä.

(2)

Monivuotisten rahoitussopimusten liitteessä olevan A jakson 11 artiklassa määrätään komission tekemästä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Kyseistä määräystä sovelletaan edelleenkin Bulgariaan ja Romaniaan asetuksen (EY) N:o 248/2007 nojalla.

(3)

Tuensaajamaille myönnetyt määräajat vaadittujen asiakirjojen toimittamiseksi komissiolle ovat päättyneet.

(4)

Komissio päätti 30 päivänä syyskuuta 2009 tekemällään päätöksellä K(2009) 7496 jättää tarkastamatta ja hyväksymättä Bulgarian ja Romanian alueilla sijaitsevien Sapard-virastojen tilit varainhoitovuonna 2008 aiheutuneiden menojen osalta Bulgarian tapauksessa siitä syystä, että tilinpäätös toimitettiin monivuotisen rahoitussopimuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti myöhässä ja Bulgarian kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä mitätöi sen julkisten toimenpiteiden valvontamenettelyissä havaittujen merkittävien puutteiden vuoksi, ja koska todentamisviranomaisen odotettiin vielä toteuttavan lisätarkastuksia, ja Romanian tapauksessa siitä syystä, että tilinpäätösten toimittamisen määräaika oli päättynyt ja koska Romanialta pyydettyjen lisätietojen tarkastelu oli kesken.

(5)

Bulgarialta ja Romanialta odotetut tiedot on tällä välin toimitettu, joten komissio on saanut lisätakeita. Komissio voi toteutettujen lisätarkastusten perusteella tehdä päätöksen Bulgarian ja Romanian asiaankuuluvien Sapard-viranomaisten toimittamien tilien täydellisyydestä, tarkkuudesta ja todenperäisyydestä.

(6)

Tämä päätös tehdään kirjanpitotietojen perusteella. Se ei rajoita komission mahdollisuutta päättää myöhemmin sellaisten menojen jättämisestä EU:n rahoituksen ulkopuolelle, joita ei ole toteutettu asetuksen (EY) N:o 2222/2000 mukaisesti,