14.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/1

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 968/2006 (2) 6 artiklassa säädetään, että ajanjaksoa, jonka aikana tuotantovälineet on purettava ja asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetut sosiaaliset ja ympäristöä koskevat sitoumukset täytettävä, voidaan jatkaa enintään 30 päivään syyskuuta 2011.

(2)

Eräät sokerintuottajat eivät pysty purkamaan kaikkia tuotantovälineitään ajoissa, jollei kyseistä määräaikaa jatketa vielä lisää. Määräaikaa ei tulisi kuitenkaan jatkaa pidempään kuin on ehdottomasti tarpeen jäljellä olevien purkutöiden loppuun saattamiseksi. Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella määräaikaa olisi jatkettava enintään 31 päivään maaliskuuta 2012.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 968/2006 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalousrahastojen komitean lausunnon mukaiset,

14.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/2

14.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/4

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 61 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 56 artiklassa tarkoitetun kiintiön ulkopuolella markkinointivuoden aikana tuotettu sokeri voidaan viedä ainoastaan komission vahvistaman määrällisen rajoituksen puitteissa.

(2)

Kiintiön ulkopuolisen isoglukoosin ja sokerin viennin määrällisen rajoituksen vahvistamisesta markkinointivuoden 2010/2011 loppuun 7 päivänä toukokuuta 2010 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 397/2010 (3) vahvistetaan edellä mainitut rajoitukset.

(3)

Vientitodistushakemusten mukaiset määrät sokeria ylittävät asetuksessa (EU) N:o 397/2010 vahvistetun määrällisen rajoituksen. Sen vuoksi olisi vahvistettava 4, 5, 6, 7 ja 8 päivänä heinäkuuta 2011 haetuille määrille hyväksymisprosentti. Lisäksi olisi hylättävä kaikki 8 päivän heinäkuuta 2011 jälkeen jätetyt sokerin vientitodistushakemukset ja keskeytettävä vientitodistushakemusten jättäminen,

14.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/5

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 1067/2008 (3) avataan muun tavallisen vehnän kuin korkealaatuisen vehnän 2 989 240 tonnin vuotuinen kokonaistuontitariffikiintiö. Tämä kiintiö on jaettu kolmeen alakiintiöön.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1067/2008 3 artiklan 3 kohdassa alakiintiö III (järjestysnumero 09.4125) jaetaan neljään kolmen kuukauden osakauteen sekä vahvistetaan osakauden nro 3 määräksi 594 597 tonnia 1 päivän heinäkuuta ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisellä kaudella.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 632/2011 (4) poiketaan asetuksen (EY) N:o 1067/2008 3 artiklan 3 kohdasta vuodeksi 2011 siten, että alakiintiön III (järjestysnumero 09.4125) osakaudet 3 ja 4 yhdistetään ja osakauden 3, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2011, määräksi vahvistetaan 1 189 193 tonnia.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1067/2008 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetusta tiedonannosta ilmenee, että mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan mukaisesti 1 päivänä heinäkuuta 2011 kello 13.00 Brysselin aikaa ja 8 päivänä heinäkuuta 2011 kello 13.00 Brysselin aikaa välisenä aikana jätetyt hakemukset koskevat käytettävissä olevia määriä suurempia määriä. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin.

(5)

Lisäksi on syytä keskeyttää tuontitodistusten myöntäminen asetuksessa (EY) N:o 1067/2008 tarkoitetussa alakiintiössä III kuluvan kiintiökauden ajaksi.

(6)

Tuontitodistusten myöntämismenettelyn tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

14.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/7

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2010/11 on vahvistettu komission asetuksessa (EU) N:o 867/2010 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 663/2011 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

14.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/9

(1)

Komissio vastaanotti 5 päivänä marraskuuta 2007 Kreikalta ilmoituksen, joka koski pelastamistukea yritykselle Varvaressos SA, jäljempänä ’Varvaressos’. Tietojenvaihdon jälkeen komissio päätti 16 päivänä heinäkuuta 2008 olla vastustamatta ilmoitettua toimenpidettä.

(2)

Komissio vastaanotti 15 päivänä tammikuuta 2009 Kreikalta ilmoituksen, joka koski Varvaressokselle myönnettävää rakenneuudistustukea.

(3)

Tietojenvaihdon jälkeen komissio aloitti 9 päivänä maaliskuuta 2010 muodollisen tutkintamenettelyn Kreikan 15 päivänä tammikuuta 2009 ilmoittamasta rakenneuudistustuesta sekä valtiontakauksesta, jonka Kreikka oli myöntänyt sääntöjenvastaisesti Varvaressokselle vuonna 2007. Valtiontakauksen vuoksi komissio totesi, että oli mahdollista, että Varvaressokselle myönnettävästä pelastamistuesta 16 päivänä heinäkuuta 2008 tehty myönteinen päätös kumotaan.

(4)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin 10 päivänä maaliskuuta 2009Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Menettelyn aloittamisen jälkeen Kreikka toimitti 28 päivänä heinäkuuta 2010 huomautuksia ja tietoja. Myös Varvaressos toimitti huomautuksia ja tietoja 18 päivänä kesäkuuta 2010. Muut kolmannet osapuolet toimittivat huomautuksia 4, 14 ja 17 päivänä kesäkuuta 2010 (4).

(5)

Komissio pyysi edellä mainituista valtiontukitoimenpiteistä lisätietoja 9 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Kreikan viranomaiset vastasivat 14 päivänä syyskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Tuensaajan pyynnöstä 14 päivänä heinäkuuta 2010 järjestettiin kokous, jossa käsiteltiin muutettua rakenneuudistussuunnitelmaa.

(7)

Varvaressos perustettiin vuonna 1975 ja se on tekstiilimarkkinoilla toimiva lankakehräämö (lankojen tuotanto ja myynti). Se vie lankoja 20 maahan, esimerkiksi Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Italiaan, Espanjaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Sloveniaan. Vuonna 2009 sen liikevaihdosta 52 prosenttia tuli myynnistä muissa EU-maissa kuin Kreikassa (57 prosenttia vuonna 2008 ja 67 prosenttia vuonna 2007), 42 prosenttia myynnistä Kreikassa (40 prosenttia vuonna 2008 ja 32 prosenttia vuonna 2007) ja 6 prosenttia myynnistä EU:n ulkopuolisissa maissa (2 prosenttia vuonna 2008 ja 1 prosentti vuonna 2007).

(8)

Vuonna 2009 yrityksellä oli keskimäärin 205 työntekijää (212 vuonna 2008), ja sen liikevaihto oli 19 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 tietojen perusteella se oli 10. suurin yritys Kreikan tekstiilimarkkinoilla. Sillä oli lankamarkkinoilla […] prosentin osuus vuonna 2008.

(9)

Vuosina 2004–2009 yrityksen vuotuinen liikevaihto laski 28,4 miljoonasta eurosta 19,2 miljoonaan euroon (32 prosentin lasku). Vuosina 2006–2009 yrityksen tappiot nousivat: vuonna 2006 tappiot olivat 2 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 puolestaan 17,2 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa 1 esitetään yrityksen keskeiset tilinpäätöstiedot vuosilta 2004–2009.

Taulukko 1

Varvaressoksen keskeiset tilinpäätöstiedot vuosilta 2004–2009

(10)

Vuosina 2007 ja 2008 Varvaressoksen hyväksi toteutettiin kaksi valtion toimenpidettä: olemassa olevien lainojen uudelleenjärjestelyä varten myönnettiin toukokuussa 2007 valtiontakaus, josta ei ilmoitettu (toimenpide 1), ja uudelle pelastamislainalle myönnettiin valtiontakaus, josta ilmoitettiin ja jonka komissio hyväksyi heinäkuussa 2008 (toimenpide 2). Kreikka ilmoitti tammikuussa 2009 rakenneuudistustuesta, joka myönnetään suoran avustuksen muodossa (toimenpide 3).

(11)

Saadakseen edellä mainitun tuen Varvaressos toimitti joulukuussa 2006 Kreikan viranomaisille elvytyssuunnitelman (’Strateginen liiketoimintasuunnitelma vuosille 2006–2011). Siinä kuvaillaan yrityksen strategista tavoitetta ja välttämättömiä toimia sekä myös yrityksen ennustettua taloudellista asemaa vuosina 2006–2011. Suunnitelmaan sisältyvät seuraavat toimet: a) nostetaan erikoiskuitujen osuutta kokonaistuotannossa vuoden 2007 […] prosentista […] prosenttiin vuonna 2011 yrityksen voittomarginaalin kasvattamiseksi; b) supistetaan kokonaistuotantokapasiteettia vuoden 2007 […] tuhannesta tonnista […] tuhanteen tonniin vuosina 2008–2011; ja c) vähennetään yrityksen henkilöstöä vuonna 2007 työllistetyistä 237 työntekijästä 217 työntekijään vuonna 2011.

(12)

Yrityksen pitkäaikaiset lainat, joiden määrä on 15,6 miljoonaa euroa, on tarkoitus maksaa takaisin vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäksi odotetaan, että investoinneista yrityksen johdon uudelleenorganisointiin ja sen tuotannon uudelleensuuntaamiseen kannattavampiin tuotteisiin aiheutuu vuosina 2006–2009 kustannuksia [1,0–2,0] miljoonaa euroa. Vuosina 2007–2011 tarvittavan valtiontuen määrä on 13,5 miljoonaa euroa, ja sillä hyvitetään vuosien 2000–2005 epäonnistuneet investoinnit, jotka johtivat yrityksen vaikeuksiin. Yrityksen elinkelpoisuuden odotetaan palautuvan vuonna 2010, jolloin sen tuloksen ennen veroja odotetaan olevan 1 miljoona euroa ja voittomarginaalin 3,5 prosenttia (vuonna 2011 tulos ennen veroja 0,8 miljoonaa ja voittomarginaali 2,6 prosenttia). Myynnin odotetaan kasvavan vuonna 2006 saavutetusta 26,2 miljoonasta eurosta 29,3 miljoonaan euroon vuonna 2011 (12 prosentin kasvu).

(13)

Kreikka myönsi 30 päivänä toukokuuta 2007 ministeriön päätöksellä Varvaressokselle valtiontakauksen vakuudeksi yrityksen 22,7 miljoonan euron suuruisten lainojen uudelleenjärjestelylle. Takauksen oli tarkoitus kattaa 80 prosenttia lainoista, toisin sanoen 18,2 miljoonaa euroa, mutta itse asiassa se ylitti lainojen kokonaismäärän (ks. jäljempänä johdanto-osan 16 kappale).

(14)

Ennen vuonna 2007 suoritettua uudelleenjärjestelyä ainoastaan osa yrityksen kiinteistöomaisuudesta oli kiinnitetty lainojen vakuudeksi. Vuonna 2007 suoritetun uudelleenjärjestelyn yhteydessä loput yrityksen kiinteistöistä kiinnitettiin. Kiinnitys otettiin yrityksen lainanantajapankkien eikä valtion hyväksi. Kreikan lainsäädännön (5) mukaan ennen takaukseen perustuvien maksujen suorittamista valtion on saatava takauksen kohteena olevien lainojen vakuudet.

(15)

Toimenpiteestä ei koskaan ilmoitettu komissiolle. Sen sijaan Kreikka totesi 5 päivänä marraskuuta 2007 pelastamistuesta tekemässään ilmoituksessa, että yritys ei ollut saanut aikaisemmin pelastamis- tai rakenneuudistustukea.

(16)

Toimenpide perustui ilmoittamatta jätettyyn takausohjelmaan, jonka Kreikan valtiovarainministeriö hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2007. Ohjelman nojalla myönnettiin valtiontakauksia 31 päivänä joulukuuta 2006 maksamatta olleiden lainojen muuntamiseksi uudeksi lainaksi riippumatta siitä, oliko lainojen maksu myöhässä. Kyseiset lainat oli myönnetty kiinteään omaisuuteen ja käyttöpääomaan tehtäviä investointeja varten teollisuus-, kaivos-, karjatalous- ja hotellialan yrityksille, jotka sijaitsevat ja harjoittavat toimintaa Imathian alueella Pohjois-Kreikassa. Ohjelmaan ei sisältynyt valtiontakauksesta maksettavaa palkkiota. Ohjelmaan sisältyi määräys, jonka perusteella takaus kattoi lopulta enintään 30 miljoonaa euroa ja korot, eli takaus ylitti kyseisten lainojen määrän (22,7 miljoonaa euroa) (6).

(17)

Komissio hyväksyi 16 päivänä heinäkuuta 2008 ilmoitetun pelastamistuen, joka myönnettiin Varvaressokselle valtiontakauksena 2,4 miljoonan euron lainalle (7). Tämä päätös perustui tietoihin, joiden mukaan yritys oli oikeutettu pelastamistukeen, koska sille ei ollut myönnetty aikaisemmin pelastamis- tai rakenneuudistustukea (8).

(18)

Takaus myönnettiin ilman takaajalle (valtio) maksettavaa palkkiota, ja se kattoi koko lainasumman eli 2,4 miljoonaa euroa.

(19)

Kreikan viranomaisten 5 päivänä marraskuuta 2007 tekemän ilmoituksen mukaan tuella, jonka kokonaismäärä on [1,0–2,0] miljoonaa euroa, rahoitettaisiin seuraavat investoinnit: a) yrityksen johdon uudelleenorganisointi ja uudistaminen ([…] miljoonaa euroa), joka toteutetaan vuosina 2006–2009; ja b) tuotannon suuntaaminen kannattavampiin tuotteisiin ([…] miljoonaa euroa), joka toteutetaan vuosina 2007–2009. Nämä investoinnit olivat osa myös 15 päivänä tammikuuta 2009 toimitettua rakenneuudistussuunnitelmaa ja ne oli tarkoitus tehdä suunnitelman kattaman ajanjakson aikana (ks. jäljempänä johdanto-osan 22–23 ja 42–43 kappale).

(20)

Kreikka ilmoitti 15 päivänä tammikuuta 2009 yrityksen rakenneuudistussuunnitelman rahoittamiseen myönnettävästä 14 miljoonan euron suorasta avustuksesta.

(21)

Toimitetun rakenneuudistussuunnitelman mukaan yrityksen vaikeudet johtuivat vuosina 2000–2005 toteutetun investointiohjelman suurista rahoituskustannuksista, suurista toimintakustannuksista ja yrityksen johdon puutteista.

(22)

Suunnitelma kattaa vuodet 2006–2011. Sitä on päivitetty ja muutettu asianmukaisesti muodollisen tutkintamenettelyn aikana. Rakenneuudistussuunnitelman keskeisiä toimenpiteitä ovat yrityksen useimpien pankkilainojen maksaminen takaisin kokonaisuudessaan (mukaan lukien laina, jolle hyväksyttiin pelastamistukea heinäkuussa 2008), tuotannon ja henkilöstön (9) vähentäminen, tuotannon suuntaaminen kannattavampiin tuotteisiin (erikoislankojen tuotannon osuus kokonaistuotannosta nostetaan […] prosenttiin vuoteen 2012 mennessä) ja yrityksen johdon uudelleenorganisointi ja uudistaminen.

(23)

Rakenneuudistussuunnitelmassa esitettyjen kolmen skenaarion (optimistinen, pessimistinen ja keskivälin skenaario) mukaan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus voidaan palauttaa vuoden 2011 loppuun mennessä.

(24)

Kaikissa kolmessa skenaariossa yrityksen myynnin odotetaan kasvavan ja kustannusten ja menojen (ilman poistoja) pienentyvän. Tämän perusteella yrityksen EBT + D:n (10) odotetaan olevan negatiivinen vuonna 2010 ja positiivinen vuonna 2011 rakenneuudistusprosessin lopussa. Samaan aikaan vuonna 2011 yrityksen ROE (11) on korkeampi kuin sen vieraan pääoman menot (12) (keskivälin ja optimistisessa skenaariossa) tai samalla tasolla niiden kanssa (pessimistisessä skenaariossa).

(25)

Päätöksessään menettelyn aloittamisesta komissio totesi, että tukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioitaisiin valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (13), jäljempänä ’pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivat’, perusteella. Sen vuoksi komissio arvioi tukitoimenpiteitä alustavasti pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa vahvistettujen kriteerien perusteella.

(26)

Komissio totesi ensin, että Kreikka ei ollut ilmoittanut sille aikaisemmasta valtiontakauksesta, joka myönnettiin Varvaressokselle toukokuussa 2007. Komissio totesi myös, että Kreikka oli ilmoittanut sille marraskuussa 2007 pelastamistuesta tekemässään ilmoituksessa, että Varvaressos ei ollut saanut aikaisemmin pelastamis- tai rakenneuudistustukea. Tämän vuoksi komissio epäili, olisiko se katsonut heinäkuussa 2008 tekemässään päätöksessä yrityksen olevan oikeutettu pelastamistukeen, jos Kreikka ei olisi toimittanut virheellisiä tietoja vuoden 2007 takauksesta.

(27)

Toiseksi komissio asetti vuoden 2007 takauksen vuoksi kyseenalaiseksi myös sen, oliko yritys oikeutettu ilmoitettuun rakenneuudistustukeen, toisin sanoen oliko tuen ainutkertaisuuden periaatetta noudatettu.

(28)

Tuensaajan luokittelusta vaikeuksissa olevaksi yritykseksi komissio totesi, että Varvaressos voitaisiin luokitella vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, koska se oli tehnyt tappiota ja sen myynti oli vähentynyt edellisten vuosien aikana. Komissio epäili kuitenkin sitä, oliko Varvaressos todella vaikeuksissa ajankohtana, jolloin vuoden 2007 takaus myönnettiin, koska yritys olisi oletettavasti pystynyt järjestelemään lainansa uudelleen samojen pankkien kanssa ilman valtion väliintuloa.

(29)

Elinkelpoisuuden palauttamisen osalta komissio esitti epäilyjä, jotka koskivat suunnitelman aikataulua, jonka mukaan pitkän aikavälin elinkelpoisuus palautuisi vuoden 2009 loppuun mennessä. Koska vuosi 2009 oli jo päättynyt ja suurin osa rakenneuudistuksesta oli vielä toteuttamatta, komissio katsoi, että pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiselle esitettyä aikataulua ei voitu enää pitää realistisena.

(30)

Lisäksi komissiolla oli epäilyjä, jotka koskivat toimitettuja kehruumarkkinoita koskevia tutkimuksia, jotka olivat vuodelta 2007. Koska tutkimusten tekemisestä oli jo kulunut kaksi vuotta ja maailmantaloudessa oli tapahtunut sen jälkeen suuria muutoksia, oli mahdollista, että nämä tutkimukset olivat vanhentuneet. Sen vuoksi komissio pyysi uusia tietoja ja ennusteita sekä tuoreempia markkinatutkimuksia.

(31)

Komissio epäili sitä, voitaisiinko ehdotettujen kahden vastasuoritteen avulla välttää kilpailun kohtuuton vääristyminen. Kyseiset vastasuoritteet olivat seuraavat: a) yrityksen kolmesta tuotantolaitoksesta yhden, Naoussan tuotantolaitoksen, sulkeminen; ja b) omistusosuuden myyminen tytäryhtiöstä Thiva Ginning Mills SA. Molempien toimenpiteiden katsottiin olevan välttämättömiä tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi eivätkä ne sen vuoksi hyvittäneet yrityksen kilpailijoille kilpailun vääristymistä.

(32)

Arvioidessaan tuen rajoittamista välttämättömään vähimmäismäärään komissio katsoi Varvaressoksen olevan suuri yritys (vuonna 2006 sen vuotuinen liikevaihto oli 28 miljoonaa euroa) ja totesi, että se sijaitsi alueella, joka on tukikelpoinen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla. Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että yrityksen oman rahoitusosuuden olisi oltava periaatteessa vähintään 40 prosenttia suunnitelman kokonaiskustannuksista.

(33)

Kreikan viranomaisten väitetyistä valtiontukitoimenpiteistä toimittamat tiedot voidaan tiivistää seuraavasti:

(34)

Kreikka myöntää, että se myönsi kyseisen valtiontakauksen toukokuussa 2007. Kreikka kuitenkin väittää, ettei kyse ollut valtiontuesta. Erityisesti Kreikka väittää seuraavaa: a) lainanantajapankit olisivat suostuneet uudelleenjärjestelyyn ilman valtiontakaustakin, b) valtiontakaukselle ei ollut tarvetta, koska lainojen vakuutena uudelleenjärjestelyssä oli omaisuuseriä, joiden arvo oli maksamatta olevaa lainamäärää korkeampi, ja c) vuoden 2007 takaus ei parantanut yrityksen kykyä saada rahoitusta pääomamarkkinoilta, koska Varvaressos pystyi edelleen hankkimaan rahoitusta itse.

(35)

Kreikka väittää, että Varvaressos todella oli vaikeuksissa vuonna 2007 ja että se pystyi saamaan markkinoilta rahoitusta ilman valtiontakausta ainoastaan arvokkaan kiinnittämättömän omaisuutensa ansiosta.

(36)

Kreikka väittää lisäksi, että lainojen uudelleenjärjestely vuonna 2007 ei riittänyt rakenneuudistuksen rahoittamiseen. Sen avulla ainoastaan järjestellään uudelleen olemassa oleva raskas velkataakka. Uutta rahoitusta tarvittiin edelleen, eikä sitä saatu vuonna 2007 toteutetun uudelleenjärjestelyn kautta. Sen vuoksi yritys ei pystynyt palauttamaan elinkelpoisuuttaan omin voimin vaan tarvitsi julkista apua. Näin ollen Varvaressos täyttää pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 9 kohdan mukaisen edellytyksen.

(37)

Tämän perusteella Kreikka väittää, että jos vuoden 2007 toimenpide katsotaan valtiontueksi, yritys oli oikeutettu pelastamis- ja rakenneuudistustukeen.

(38)

Kreikan mukaan kaikki tarkasteltavina olevat kolme toimenpidettä (vuoden 2007 valtiontakaus, vuoden 2008 valtiontakaus ja ilmoitettu suora avustus) myönnettiin yhden ainoan rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanemisen helpottamiseksi.

(39)

Joulukuussa 2006 Varvaressos haki pelastamis- ja rakenneuudistustukea ja toimitti saman suunnitelman kuin se, joka ilmoitettiin myöhemmin komissiolle tammikuussa 2009. Kreikan viranomaisille toimitetun pelastamis- ja rakenneuudistustukihakemuksen (joulukuussa 2006) ja komissiolle vuoden 2009 suorasta avustuksesta tehdyn ilmoituksen (tammikuussa 2009) välillä kulunut aika johtui ainoastaan hallinnollisista seikoista eikä uusiutuvista vaikeuksista ja toistuvasta valtion toimenpiteiden tarpeesta.

(40)

Lisäksi vuoden 2007 takaus (toimenpide 1) oli tarkoitettu ratkaisemaan yrityksen rahoitusongelmat lyhyellä aikavälillä antamalla sille kaksi vuotta aikaa, jolloin sen ei tarvitse maksaa lainalyhennyksiä. Muiden toimenpiteiden tarkoituksena oli poistaa yrityksen rahoitusongelmat pitkällä aikavälillä. Kaikki kolme toimenpidettä olivat luonteeltaan samanlaisia, koska ne kaikki ratkaisivat yrityksen pankkilainoja koskevan ongelman.

(41)

Lopuksi Kreikka väittää, että kaikki kolme toimenpidettä kuuluvat samaan rakenneuudistusprosessiin, minkä vuoksi tuen ainutkertaisuuden periaatetta ei ole rikottu.

(42)

Rakenneuudistuskustannukset muodostuvat pitkäaikaisten pankkilainojen uudelleenjärjestelystä (23 miljoonaa euroa), henkilöstösaneerauksesta (1 miljoona euroa), investoinneista (3 miljoonaa euroa) ja omaisuuden uudelleenjärjestelystä (1 miljoona euroa). Kokonaiskustannukset ovat 28 miljoonaa euroa (14).

(43)

Kreikka väittää, rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista 14 miljoonaa euroa rahoitetaan valtiontuella ja 14 miljoonaa euroa yrityksen omalla rahoitusosuudella. Omaan rahoitusosuuteen sisältyvät […] tulot ja 1 miljoona euroa tytäryhtiön omistusosuuden myynnistä vuonna 2007.

(44)

Vastasuoritteina suunnitelmassa ehdotettiin alun perin (ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista) seuraavia toimia: a) yrityksen kolmesta tuotantolaitoksesta yhden toiminta lopetetaan; kyseisen tuotantolaitoksen toiminnan lopettaminen alkoi vuonna 2007 ja saatiin päätökseen vuonna 2008; ja b) omistusosuuden myynti tytäryhtiöstä; myynti toteutettiin vuonna 2007. Yritys ilmoitti kyseisen tytäryhtiön toiminnan olleen tappiollista vuosina 2005 ja 2006.

(45)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen Kreikka ehdotti seuraavia vaihtoehtoisia vastasuoritteita:

(46)

Kreikka väittää, että lievemmät vastasuoritteet ja pienempi oma rahoitusosuus ovat perusteltuja Varvaressoksen tapauksessa.

(47)

Erityisesti Kreikka toteaa, että Varvaressos sijaitsee Imathian alueella, joka on oikeutettu aluetukeen. Imathian työttömyysaste on kaksi kertaa valtakunnallista keskiarvoa suurempi ja sen BKT on 70 prosenttia valtakunnallisesta keskiarvosta. Samaan aikaan tekstiili-/vaatetusalan yritysten lukumäärä Imathiassa on pienentynyt 296 yrityksestä 181 yritykseen vuonna 2008 (39 prosentin lasku). Yli 10 työntekijää työllistävien yritysten työpaikoista 56 prosenttia on menetetty muutaman viime vuoden aikana.

(48)

Kreikka toteaa myös, että Varvaressoksen koko on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2006, koska kolmesta tuotantolaitoksesta yksi on suljettu ja tytäryhtiö myyty. Tuotantolaitoksen sulkemisen seurauksena työvoima väheni […] henkilötyötunnilla ja tuotantokapasiteetti supistui 30 prosenttia. Tuotantokapasiteetin supistuminen on lisäksi peruuttamatonta (laitteisto romutettu tai myyty). Tytäryhtiön myynti johti vuotuisen liikevaihdon pienentymiseen 6,7 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan yrityksen markkinaosuus pieneni 27 prosenttia myynnin arvon mukaan mitattuna ja 30 prosenttia myynnin määrän mukaan mitattuna. Lisäksi yritys lopetti toimintansa kokonaan Viron, Unkarin ja Romanian markkinoilla ja osittain Itävallan, Saksan, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Bulgarian, Tšekin, Italian ja Puolan markkinoilla (toiminnan supistaminen vaihteli […] prosentista […] prosenttiin).

(49)

Komissio sai huomautuksia Varvaressokselta. Sen esittämät väitteet olivat pitkälti samanlaisia Kreikan viranomaisten väitteiden kanssa.

(50)

Komissio sai huomautuksia myös muilta kolmansilta, joilla oli yhteys Varvaressoksen toimintoihin tai joihin sen toiminta vaikutti. Kaikissa huomautuksissa korostettiin yrityksen merkitystä paikalliselle taloudelle ja todettiin sen olevan vakaa yritys. Huomautuksissa todettiin myös, että yrityksen toiminnan loppuminen heikentäisi merkittävästi työllisyyttä ja tuotantokapasiteettia Kreikassa ja erityisesti Imathiassa. Lisäksi todettiin, että Varvaressokselle myönnetty tuki ei vääristä kilpailua, koska yrityksen markkinaosuus on pieni.

(51)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Jotta toimenpide voitaisiin katsoa valtiontueksi, sen on täytettävä seuraavat neljä kriteeriä.

(52)

Toimenpiteen on oltava jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista myönnetty. Valtiontakaukset muodostavat riskin valtion varoille, sillä takaukseen perustuvat maksut on maksettava valtion talousarviosta. Lisäksi kaikkiin takauksiin, joista ei makseta asianmukaista korvausta, liittyy valtion varojen menetys. Valtiontakaukset myös myönnetään toimivaltaisten ministeriöiden päätöksillä. Tarkasteltavana olevassa asiassa Varvaressokselle myönnettiin vuosina 2007 ja 2008 takaukset Kreikan valtiovarainministeriön päätöksellä. Näin ollen valtion varoja koskeva kriteeri täyttyy.

(53)

Toiseksi toimenpiteestä on oltava tuensaajalle etua. Komissio katsoo, että kyseessä olevat kaksi takausta ovat antaneet Varvaressokselle kohtuutonta etua. EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon (15), jäljempänä ’takaustiedonanto’, 2.2 ja 3.2 kohdassa esitetyistä syistä lainanottaja saa etua, jos sen ei tarvitse maksaa takauksesta markkinahintaa. Tietyissä tapauksissa lainanottaja, joka on vaikeuksissa oleva yritys, ei löytäisi rahoituslaitosta, joka olisi valmis myöntämään lainan minkäänlaisilla ehdoilla ilman valtiontakausta.

(54)

Takaustiedonannon 3.2 kohdassa komissio määrittelee kolme kumulatiivista edellytystä, joiden se katsoo riittävän perusteeksi katsoa, ettei kyse ole takauksen muodossa myönnetystä valtiontuesta (eli edusta). Nämä edellytykset ovat seuraavat:

(55)

Soveltamalla näitä kriteerejä tarkasteltavana olevassa asiassa komissio panee merkille, että

(56)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että yritys ei olisi saanut vuosien 2007 ja 2008 takauksia samoilla ehdoilla markkinoilta, minkä vuoksi nämä toimenpiteet antoivat sille etua.

(57)

Kolmanneksi toimenpiteen on oltava valikoiva, jotta se voitaisiin katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi. Vuoden 2007 takaus perustui alakohtaiseen ohjelmaan ja vuoden 2008 takaus oli ad hoc -toimenpide Varvaressoksen hyväksi. Näin ollen valikoivuutta koskeva kriteeri täyttyy.

(58)

Lopuksi toimenpiteen on vääristettävä kilpailua ja vaikutettava jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Varvaressos toimii alalla, jonka tuotteilla käydään paljon kauppaa jäsenvaltioiden välillä ja jolla kilpailu on kovaa. Tukitoimenpiteiden myöntämisajankohtana Varvaressoksen myynti suuntautui pääasiassa muihin jäsenvaltioihin (ks. johdanto-osan 7 kappale edellä). Lisäksi kyseessä olevat tukitoimenpiteet antoivat Varvaressokselle etua verrattuna kilpailijoihin (ks. edellä johdanto-osan 53–56 kappale). Kun valtiontuki vahvistaa yrityksen asemaa suhteessa toisiin yrityksiin, joiden kanssa se kilpailee jäsenvaltioiden välisessä kaupassa, tuen on katsottava vaikuttavan näihin muihin yrityksiin. Näin ollen kilpailun vääristymistä ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskeva kriteeri täyttyy.

(59)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että vuosina 2007 ja 2008 myönnetyt valtiontakaukset (toimenpiteet 1 ja 2) ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Varvaressokselle.

(60)

Valtion varoja ja valtion toteuttamaa toimenpidettä koskevan kriteerin osalta voidaan todeta, että suora avustus maksetaan valtion talousarviosta ja sen on hyväksynyt toimivaltainen ministeriö. Sen vuoksi tämä kriteeri täyttyy.

(61)

Etua koskevasta kriteeristä voidaan todeta, että suora avustus myönnettiin taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle. Kreikan valtio ei saa avustuksesta minkäänlaista korvausta. Sen vuoksi avustus antaa Varvaressokselle etua.

(62)

Näin ollen komissio katsoo, että ilmoitettu vuonna 2009 myönnetty suora avustus antaa yritykselle SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua etua.

(63)

Valikoivuutta koskevasta kriteeristä voidaan todeta, että suora avustus myönnettiin yritykselle tapauskohtaisen päätöksen perusteella. Sen vuoksi tämä kriteeri täyttyy.

(64)

Kilpailun vääristymistä ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskeva kriteeri täyttyy samalla tavoin kuin edellä johdanto-osan 58 kappaleessa esitetään.

(65)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että ilmoitettu vuonna 2009 myönnetty suora avustus on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Varvaressokselle.

(66)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (17) 1 artiklan f kohdan mukaan sääntöjenvastaisella tuella tarkoitetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti käyttöönotettua tukea.

(67)

Tarkasteltavana olevassa asiassa Kreikka pani vuonna 2007 Varvaressokselle myönnetyn takauksen täytäntöön ilmoittamatta siitä komissiolle ja odottamatta komission huomautuksia tai lopullista päätöstä toimenpiteen soveltumisesta sisämarkkinoille.

(68)

Tämän vuoksi komissio katsoo tässä vaiheessa, että vuonna 2007 myönnetty valtiontakaus on sääntöjenvastainen.

(69)

Takaustiedonannon 4.1 kohdan mukaan yksittäinen takaus tai takausohjelma sisältää valtiontukea, ellei se ole markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. Sen vuoksi valtiontuen osuus on määritettävä, jotta voidaan tarkistaa, voidaanko tuki katsoa kuuluvaksi tietyn valtiontukia koskevan poikkeuksen piiriin. Komission onkin määritettävä tukiosuus ennen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointia.

(70)

Vuosina 2007 ja 2008 myönnetyt takaukset: Komissio on määritellyt takauksiin sisältyvän tukiosuuden laskemisen yleiset periaatteet takaustiedonannossa.

(71)

Komissio katsoo, että periaatteessa valtiontakaus voidaan katsoa tueksi lainan kokonaismäärään asti, jos tuensaaja ei pysty saamaan markkinoilta rahoitusta itse (ks. takaustiedonannon 2.2 kohta ja 4.1 kohdan a alakohta).

(72)

Takaustiedonannon 4.1 (yleiset säännöt), 4.2 (tukiosuus yksittäisissä takauksissa) ja 4.4 (tukiosuus takausjärjestelmissä) kohdassa vahvistetaan säännöt, joita komissio soveltaa laskiessaan takausten tukiosuutta. Komissio soveltaa jäljempänä näitä sääntöjä ainoastaan toimenpiteisiin 1 ja 2.

(73)

Tarkasteltavana olevassa asiassa Kreikka on osoittanut, että Varvaressos pystyi vielä saamaan rahoitusta markkinoilta (ks. johdanto-osan 35 kappale) vuoden 2007 takauksen myöntämisajankohtana. Sen vuoksi komissio katsoo, että yritys olisi vielä voinut saada rahoitusta markkinoilta ilman vuonna 2007 myönnettyä valtiontakausta.

(74)

Vuoden 2008 takauksesta komissio toteaa, että Kreikka ilmoitti vuoden 2008 takauksesta saman vuoden aikana kuin se myönsi vuoden 2007 takauksen (ilmoitus marraskuussa 2007 ja takaus toukokuussa 2007). Tämän vuoksi komissio katsoo, että myös vuoden 2008 takauksen myöntämisajankohtana yrityksellä oli vielä jonkin verran luottokelpoisuutta ja se pystyi saamaan rahoitusta markkinoilta (18).

(75)

Koska yritys oli toimenpiteiden ajankohtana taloudellisissa vaikeuksissa, liikepankit olisivat kuitenkin perineet korkeampaa korkoa kuin mitä perittiin valtiontakauksen ansiosta, joka muodosti pankeille lisävakuuden. Tämän vuoksi komissio katsoo, että etu, jota Varvaressos sai vuosien 2007 ja 2008 takauksien kautta, ei muodostu lainojen kokonaismäärästä, koska se olisi voinut saada lainat ilman valtiontakauksiakin, vaan alhaisemmasta korosta, jonka se sai takausten ansiosta.

(76)

Takaustiedonannon 4.2 kohdan mukaan silloin, kun takauksen markkinahintaa ei ole saatavilla vertailukohdaksi, verrataan markkinaehtoisen lainan kokonaisrahoituskustannuksia takauksen kanssa ja ilman takausta (toisin sanoen on verrattava vastaavan ilman takausta olevan lainan korkoa valtiontakauksen saaneen lainan korkoon, johon on lisätty takauspalkkio.

(77)

Monissa tapauksissa tällaista markkinakorkoa ei ole käytettävissä. Sen vuoksi komissio on kehittänyt viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä vuonna 2008 antamassaan tiedonannossa (19), jäljempänä ’vuoden 2008 viitekorkotiedonanto’) taloudellisen menetelmän, jota voidaan takaustiedonannon 4.2 kohdassa esitetyistä syistä käyttää korvaavana muuttujana markkinakorolle.

(78)

Tarkasteltavana olevassa asiassa ei ole tietoja siitä, kuinka paljon Varvaressos joutuisi maksamaan vertailukelpoisesta lainasta ilman takausta. Molemmat takaukset myönnettiin ennen talous- ja finanssikriisiä. Lisäksi komissio katsoo, että toimenpiteiden myöntämisestä kuluneen ajan vuoksi ’todellisen’ markkinakoron laskeminen kreikkalaiselle tekstiilialan yritykselle olisi vaikea tehtävä. Sen vuoksi komissio käyttää viitekorkoa markkinakoron korvaavana muuttujana.

(79)

Vuoden 2007 valtiontakauksen myöntämisajankohtana Varvaressoksen lainojen vakuuksien voitiin katsoa olevan suuret vuoden 2008 viitekorkotiedonannon mukaisessa merkityksessä (20). Sen vuoksi vuoden 2007 valtiontakauksen tukiosuus on laskettava käyttämällä 400 peruspisteen suuruista marginaalia, jota sovelletaan sellaisiin vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettäviin lainoihin, joiden vakuudet ovat suuret.

(80)

Tämän perusteella laskettiin, että vuoden 2007 takauksen kattamasta lainasta olisi ilman valtiontakausta pitänyt maksaa markkinakorkoa yhteensä 7,3 miljoonaa euroa. Todellisuudessa siitä maksettiin korkoa (takauspalkkiota ei ollut) yhteensä 4,9 miljoonaa euroa ajanjaksolla tammiskuusta 2007 joulukuuhun 2010. Näin ollen sen markkinakoron, joka yrityksen olisi pitänyt maksaa ilman takausta, ja valtiontakauksen avulla saadun koron välinen ero palkkioiden maksamisen jälkeen on 2,4 miljoonaa euroa (tukiosuus). Tämä summa on lisättävä rakenneuudistussuunnitelman tukimäärään (21).

(81)

Vuonna 2008 myönnetyn valtiontakauksen kohteena oleva 2,4 miljoonan euron laina maksettiin yritykselle 10 päivänä helmikuuta 2009. Sen korko oli kuuden kuukauden euribor lisättynä 3,6 prosenttiyksiköllä ja laina-aika oli kuusi kuukautta (tai rakenneuudistussuunnitelman arvioinnin loppuun asti). Lainaa ei ole vielä maksettu takaisin (lainapääoma on edelleen alkuperäisellä tasolla).

(82)

Yritys oli edelleen vaikeuksissa eikä sillä ollut enää kiinnittämätöntä omaisuutta, jota se olisi voinut tarjota vakuudeksi (22). Koska vakuuksia ei ole, komissio korottaa Kreikkaan sovellettavaa peruskorkoa 1 000 peruspisteellä. Näin vuoden 2008 rahoituksesta olisi pitänyt maksaa 550 000 euron markkinakorko. Todellisuudessa vuoden 2008 lainamääristä maksettiin korkoa (takauspalkkiota ei ollut) yhteensä 0,25 miljoonaa euroa ajanjaksolla helmikuusta 2009 (jolloin kyseinen laina maksettiin) joulukuuhun 2010. Näin ollen sen markkinakoron, joka yrityksen olisi pitänyt maksaa ilman takausta, ja valtiontakauksen avulla saadun koron välinen ero palkkioiden maksamisen jälkeen on 0,3 miljoonaa euroa (tukiosuus). Tämä summa on lisättävä rakenneuudistussuunnitelman tukimäärään.

(83)

Toimenpiteessä 3 on kyse suorasta avustuksesta, jonka vuoksi koko 14 miljoonan euron summa on tukea.

(84)

Edellä esitetyn perusteella toimenpiteisiin 1, 2 ja 3 sisältyvä tukiosuus on yhteensä 16,7 miljoonaa euroa.

(85)

Siltä osin kuin toimenpiteet ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, niiden soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava 107 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeusten perusteella.

(86)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan sekä 107 artiklan 3 kohdan d ja e alakohdan poikkeuksia ei selvästikään voida soveltaa eivätkä Kreikan viranomaiset ole vedonneet niihin.

(87)

Varvaressos oli vaikeuksissa oleva yritys toimenpiteiden myöntämisajankohtana (ks. edellä johdanto-osan 9 kappale ja jäljempänä johdanto-osan 89–90 kappale). Sen vuoksi tukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille voidaan arvioida ainoastaan pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen perusteella eli SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(88)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 10 kohdan a alakohdan osalta komissio toteaa, että vaikka Varvaressos menetti huomattavan osan omasta pääomastaan vuosina 2004–2009, se ei menettänyt yli puolta merkitystä pääomastaan tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana (2007–2009). Se ei täyttänyt kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja edellytyksiä yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle maksukyvyttömyyden vuoksi, kuten suuntaviivojen 10 kohdan c alakohdassa määrätään.

(89)

Toisaalta yrityksen taloudellinen tulos heikkeni merkittävästi vuosina 2006–2009, kuten johdanto-osan 9 kappaleessa osoitetaan. Sen vuoksi komissio päättelee, että Varvaressos oli jo vuonna 2006 pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 11 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys, koska sen tappiot kasvoivat ja liikevaihto pieneni.

(90)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 9 kohdan osalta näyttää siltä, että yritys todellakin tarvitsi vuonna 2007 olemassa olevia lainojaan enemmän rahoitusta elinkelpoisuutensa takaamiseksi. Tästä on osoituksena se, että se haki vuonna 2006 rakenneuudistustukea. Sen vuoksi vuonna 2007 suoritettu lainojen uudelleenjärjestely ei riittänyt palauttamaan elinkelpoisuutta, koska se koski ainoastaan olomassa olevia lainoja eikä sitä kautta saatu uusia lainoja. Tämän vuoksi komissio katsoo, että yritys ei vuonna 2007 pystynyt palauttamaan elinkelpoisuutta ilman julkista tukea ja että sillä oli taloudellisia vaikeuksia myös pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 9 kohdan perusteella.

(91)

Komissio katsoo, että vuosina 2007 ja 2008 myönnetyt valtiontakaukset ovat pelastamistukea. Vuoden 2007 takaus oli tarkoitettu ratkaisemaan Varvaressoksen rahoitusongelmat lyhyellä aikavälillä antamalla sille kaksi vuotta aikaa, jolloin sen ei tarvitse maksaa lainalyhennyksiä. Vuoden 2008 takauksen tarkoituksena oli pitää yritys toiminnassa rakenneuudistussuunnitelman toimittamiseen asti.

(92)

Vaikka vuoden 2007 takaus oli itse asiassa pelastamistukitoimenpide, se ei päättynyt kuuden kuukauden kuluessa myöntämispäivästä (30.5.2007), toisin sanoen 30 päivään marraskuuta 2007 mennessä. Tämän vuoksi kyse olisi periaatteessa (sääntöjenvastaisen) tuen väärinkäytöstä ja tuen ainutkertaisuuden periaatteen rikkomisesta.

(93)

Komission on kuitenkin arvioitava tukitoimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille myös kaikkien muiden mahdollisten perusteiden nojalla. Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 20 kohdassa rajoitetaan tällaiset perusteet niihin, joista määrätään pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa. Tällöinkin olisi mahdollista luokitella pelastamistuki rakenneuudistustueksi osana jatkuvaa rakenneuudistusta (ks. myös asia C 11/07, Ottana Energia (23)).

(94)

Komissio katsoo tässä yhteydessä, että tarkasteltavina olevat kolme toimenpidettä todellakin ovat osa jatkuvaa rakenneuudistusta. Tämä kanta perustuu seuraaviin seikkoihin:

(95)

Ensinnäkin kaikilla kolmella toimenpiteellä oli sama tarkoitus, nimittäin yrityksen suurista lainavelvoitteista aiheutuvan ongelman ratkaiseminen.

(96)

Lisäksi vuosina 2007 ja 2008 myönnetyt takaukset eivät riittäneet antamaan yritykselle rakenneuudistuksessa tarvittavia varoja (vähintään yhtä paljon kuin sen lainat yhteensä, eli 25,4 miljoonaa euroa vuoden 2006 lopussa). Tällaisten varojen saaminen olisi mahdollista ainoastaan kyseisten kolmen toimenpiteen yhdistelmällä yhden rakenneuudistusprosessin puitteissa.

(97)

Suurin osa siitä lainasta (1,8 miljoonaa euroa yhteensä 2,4 miljoonasta eurosta), jonka vuoden 2008 takaus kattoi, oli tarkoitus käyttää saman investoinnin rahoittamiseen kuin vuoden 2009 avustus. Kyseiset investoinnit oli myös tarkoitus toteuttaa saman ajanjakson aikana kuin vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelma (ks. johdanto-osan 19 kappale).

(98)

Lisäksi vuoden 2009 rakenneuudistussuunnitelma on sama kuin se elvytyssuunnitelma, jonka yritys toimitti Kreikan viranomaisille jo vuonna 2006 (ks. johdanto-osan 11–12 kappale). Suunnitelmaan oli tehty joitakin muutoksia sen arvioinnin yhteydessä.

(99)

Rakenneuudistus alkoi vuonna 2006. Suunnitelmaan sisältyi neljä rakenneuudistustoimenpidettä, jotka oli toteutettu tai joita oli alettu toteuttaa ennen vuoden 2007 takauksen myöntämistä (toukokuu 2007). Kyseiset toimenpiteet ovat tuotannon vähentäminen (2006), työvoiman vähentäminen (2006), tytäryhtiö Thivan myynti (tammikuu 2007) ja yrityksen johdon uudelleenorganisointi ja uudistaminen (2006).

(100)

Tämän perusteella komissio päättelee, että tarkasteltavina olevat tukitoimenpiteet ovat saman rakenneuudistuksen osia, jotka myönnettiin yhden ainoan rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen helpottamiseksi. Näin ollen tuen ainutkertaisuuden periaatetta ei ole rikottu.

(101)

Edellä esitetyn perusteella komissio arvioi kyseessä olevien kolmen toimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille jatkuvana rakenneuudistuksena.

(102)

Komissio katsoo, että rakenneuudistussuunnitelman mukaiset toimenpiteet kohdistuvat yrityksen vaikeuksien todellisiin syihin. Erityisesti komissio on sitä mieltä, että suunnitelmassa tunnistetaan seuraavat (ulkoiset ja sisäiset) tekijät Varvaressoksen vaikeuksien syiksi:

(103)

Ehdotettujen rakenneuudistustoimenpiteiden tavoitteena on ratkaista nämä ongelmat. Ensinnäkin suunnitelmassa ehdotetaan yrityksen taloudellista uudelleenjärjestelyä. Toiseksi siinä ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä yrityksen voittomarginaalin parantamiseksi muuttamalla tuottorakennetta ja pienentämällä toimintakustannuksia. Kolmanneksi siinä ehdotetaan johdon uudistamista. Rakenneuudistustoimenpiteet on jaettu 14 toimeen, joille kustannukset on jaettu. Komissio päättelee, että ehdotetut toimet todella näyttävät riittävän ratkaisemaan yrityksen perimmäiset ongelmat.

(104)

Rakenneuudistuksen taloudellisesta vaikutuksesta voidaan todeta, että rahoitussuunnitelmat noudattavat realistisesti rakenneuudistuspaketin toteuttamista. Sekä liikevaihdon kasvu (noin 5 prosenttia vuodessa) että liikevoiton kasvu (noin 10 prosenttia vuodessa) on kohtuullista rakenneuudistustoimenpiteiden (tuotevalikoiman muuttaminen ja kustannusten rationalisointitoimet) toteuttamisen jälkeen.

(105)

Tämän perusteella komissio katsoo, että rakenneuudistuksen ansiosta yrityksen elinkelpoisuus palautuu vuonna 2011 ja sen osakkaat saavat sijoittamalleen pääomalle tuoton, joka on suurempi tai (pahimmassa tapauksessa) yhtä suuri kuin niiden vieraan pääoman menot ja sen vuoksi tyydyttävällä tasolla. Komissio toteaa, että nämä tulokset saavutetaan kohtuullisessa ajassa ja että odotetut tulokset perustuvat kohtuullisiin oletuksiin.

(106)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että suunnitelma täyttää pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 35–37 kohdan mukaiset kriteerit.

(107)

Rakenneuudistussuunnitelmassa ehdotetaan seuraavia vastasuoritteita: a) yritys supistaa toimintaansa Kreikan markkinoilla vähintään 10 prosenttia suhteessa vuoden 2009 myyntiin ja tämä toiminnan supistaminen kestää vuoden 2013 loppuun, toisin sanoen kaksi vuotta rakenneuudistuksen päättymisen jälkeen; ja b) yritykselle ei myönnetä minkäänlaista valtiontukea vuoden 2013 loppuun ulottuvalla ajanjaksolla, toisin sanoen kaksi vuotta rakenneuudistuksen päättymisen jälkeen.

(108)

Komissio katsoo, että ehdotettu toiminnan supistaminen Kreikassa 10 prosentilla antaa kilpailijoille mahdollisuuden tulla markkinoille tai lisätä myyntiään markkinoilla, joilla yrityksellä on vahva asema. Yrityksen asema Kreikan markkinoilla on parantunut tuntuvasti viime vuosina (32 prosentista 42 prosenttiin) toisin kuin sen myynti EU:ssa, joka on pienentynyt 67 prosentista 52 prosenttiin (ks. johdanto-osan 7 kappale edellä). Yritys on Kreikan tekstiilimarkkinoilla 10. sijalla (vuoden 2007 tietojen perusteella, ks. johdanto-osan 8 kappale). Samaan aikaan yrityksen asema EU:n ulkopuolisten maiden markkinoilla on myös parantunut viime vuosina (1 prosentista 6 prosenttiin). Tämä osoittaa, että yrityksen elinkelpoisuus ei ole riippuvainen aseman parantamisesta EU:n markkinoilla.

(109)

Toiminnan supistaminen Kreikan markkinoilla kuitenkin merkitsee sitä, että Varvaressoksen on osittain tai kokonaan luovuttava vakiintuneista kauppasuhteistaan kotimaassaan ja yritettävä korvata ne uusilla kauppasuhteilla muissa EU:n jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa. Tämä asettaa yrityksen kilpailukyvyn koetukselle.

(110)

Komissio panee myös merkille, että kaikissa elinkelpoisuutta koskevissa kolmessa skenaariossa yrityksen myynnin odotetaan lisääntyvän (ks. johdanto-osan 24 kappale). Myynnin vähentyminen Kreikassa ei kuitenkaan ole ristiriidassa liikevaihdon kasvun kanssa. Myynnin vähentymisestä voi olla etua yrityksen kilpailijoille, sillä se vapauttaa kapasiteettia niille. Liikevaihdon kasvu mahdollistaa tuensaajan elinkelpoisuuden.

(111)

Voitaisiin kuitenkin väittää, että vertailukohtana tuotannon 10 prosentin supistamiselle Kreikan markkinoilla olisi käytettävä vuotta 2006 eikä vuotta 2009. Tämä johtuu siitä, että pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 40 kohdan mukaan ”supistamisen on oltava olennainen osa rakenneuudistussuunnitelman mukaista rakenneuudistusta”. Yrityksen rakenneuudistus alkoi vuonna 2006 ja sen oli tarkoitus kestää viisi vuotta (vuoteen 2011). Tämän ajattelutavan mukaan vastasuoritteen vaikutuksen pitäisi koskea koko ajanjaksoa, jonka rakenneuudistus kestää, eikä vaan osaa siitä.

(112)

Toisaalta komissio toteaa, että vastasuoritteilla on oltava mahdollisimman suuri vaikutus. Tässä tapauksessa yrityksen myynti Kreikassa vuonna 2009 (8,1 miljoonaa euroa) oli suurempi kuin vuonna 2006 (7,1 miljoonaa euroa). Tämän vuoksi komissio katsoo, että toimenpidettä on verrattava vuoden 2009 myyntiin, koska silloin sen vaikutus on suurempi.

(113)

Yleistä valtiontukikieltoa komissio pitää lisänä toiminnan supistamiselle Kreikan markkinoilla, joka jo on tyydyttävällä tasolla (10 prosenttia). Varvaressos sijaitsee Imathian alueella, joka on oikeutettu aluetukeen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen poikkeuksen nojalla (ks. johdanto-osan 47 kappale edellä). Tämä tarkoittaa sitä, että yritykselle olisi voitu myöntää investointitukea, jonka tuki-intensiteetti on 40 prosenttia. Tuen myöntämiskieltoja on hyväksytty aikaisemmin ylimääräisinä vastasuoritteina asioissa Alstom (24) ja Constructions Mécaniques de Normandie (25).

(114)

Lisäksi komissio katsoo, että yrityksen koko on pienentynyt niin paljon, että sen pienentäminen vielä enemmän olisi kohtalokasta sen elinkelpoisuudelle (ks. johdanto-osan 48 kappale edellä).

(115)

Samaan aikaan komissio toteaa jälleen, että vastasuoritteilla on oltava mahdollisimman suuri vaikutus. Tässä tapauksessa komissio katsoo, että valtiontukikiellon olisi kestettävä yli kaksi vuotta. Tästä ei ole haittaa yrityksen elinkelpoisuudelle, mutta se hyvittää kohtuuttoman kilpailun vääristymisen. Komissio katsoo, että neljän vuoden pituinen kielto on asianmukaisempi.

(116)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että edellä kuvaillut vastasuoritteet täyttävät pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen vaatimukset. Ne erityisesti: a) hyödyttävät Varvaressoksen kilpailijoita 31 kohdan mukaisesti; b) ovat muodoltaan sellaisia kuin 39 kohdassa ja 46 kohdan c alakohdassa määrätään; ja c) toteutetaan markkinoilla, joilla Varvaressoksella on huomattava markkina-asema rakenneuudistuksen jälkeen, kuten 40 kohdassa määrätään.

(117)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 40 kohdan mukaisesti vastasuoritteet on suhteutettu tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin ja etenkin yrityksen kokoon ja suhteelliseen painoarvoon markkinoilla. Varvaressoksella oli vuonna 2008 pieni […] prosentin osuus langan tuotannon EU:n markkinoista (ks. johdanto-osan 8 kappale edellä).

(118)

Suuntaviivojen 56 kohdassa määrätään, että tuen hyväksymisedellytykset voivat olla lievempiä tukialueella. Varvaressos sijaitsee Imathian alueella, joka on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen poikkeuksen nojalla aluetukeen oikeutettu alue (ks. johdanto-osan 47 kappale edellä).

(119)

Edellä esitetyn perusteella Kreikan ehdottamat vastasuoritteet eivät näytä olevan riittäviä. Toisaalta komissio katsoo, että vastasuoritteet yhdessä vuoteen 2015 asti kestävän tukikiellon kanssa täyttävät pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaiset vastasuoritteita koskevat kriteerit.

(120)

Kreikka väittää, että yritys on vuodesta 2009 ollut mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa (26) tarkoitettu keskisuuri yritys. Koska yritys sai valtiontukea ensimmäisen kerran vuonna 2007, sen olisi tässä arvioinnissa katsottava olevan suuri yritys (vuonna 2006 sen liikevaihto oli 28 miljoonaa euroa). Sen vuoksi yrityksen olisi pitänyt osallistua rakenneuudistussuunnitelmaan vastaamalla vähintään 50 prosentista sen kustannuksista, kuten pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdassa määrätään.

(121)

Komissio panee kuitenkin merkille, että yritys sijaitsee alueella, joka on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen poikkeuksen nojalla oikeutettu aluetukeen (ks. johdanto-osan 47 kappale edellä). Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 56 kohdan mukaan tuen hyväksymisedellytykset voivat olla tuensaajan rahoitusosuuden osalta joustavampia tukialueilla, jollei alakohtaisissa valtiontukisäännöissä säädetä toisin.

(122)

Edellä kuvailtujen olosuhteiden perusteella ja käytäntönsä mukaisesti komissio katsoo, että tässä tapauksessa 40 prosentin suuruinen rahoitusosuus voidaan hyväksyä pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaiseksi soveliaaksi omaksi rahoitusosuudeksi.

(123)

Edellä johdanto-osan 70–84 kappaleissa esitetyn tukitoimenpiteiden laskennan perusteella 30,7 miljoonan euron rakenneuudistus rahoitetaan seuraavasti:

(124)

Näin ollen yrityksen oma rahoitusosuus on 46 prosenttia rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista eli enemmän kuin edellä johdanto-osan 122 kappaleessa määritetty 40 prosentin vähimmäismäärä ja siten pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa asetettujen rajojen sisällä.

(125)

Vuonna 2007 myönnetty valtiontakaus osoittaa, että komission heinäkuussa 2008 pelastamistuesta tekemä päätös (ks. johdanto-osan 1 kappale edellä) perustui Kreikan viranomaisten toimittamiin vääriin tietoihin. Kreikan viranomaiset totesivat pelastamistuesta tekemässään ilmoituksessa (marraskuu 2007) erityisesti, että Varvaressos ei ollut saanut pelastamis- tai rakenneuudistustukea, vaikka sille oli myönnetty valtiontakaus toukokuussa 2007.

(126)

Menettelyasetuksen 9 artiklan mukaan komissio voi peruuttaa 4 artiklan 3 kohdan nojalla tehdyn päätöksen annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden toimittaa huomautuksensa, jos päätös on perustunut menettelyn aikana annettuihin virheellisiin tietoihin, jotka ovat olleet päätöksen kannalta ratkaisevia.

(127)

Käsiteltävänä olevassa asiassa komissio ei ollut tietoinen siitä, että Varvaressos oli jo saanut tukea aikaisemmin ollessaan vaikeuksissa. Sen vuoksi tuen ainutkertaisuuden periaatetta ei tarkasteltu eikä jo myönnettyä tukea otettu huomioon laskettaessa pelastamistukea.

(128)

Tehdessään 9 päivänä maaliskuuta 2010 päätöksen menettelyn aloittamisesta komissio antoi Kreikalle tilaisuuden esittää huomautuksensa siitä, että komission heinäkuussa 2008 pelastamistuesta tekemä päätös perustui Kreikan viranomaisten toimittamiin virheellisiin tietoihin, joiden mukaan Varvaressos ei ollut saanut aikaisemmin pelastamis- tai rakenneuudistustukea. Kreikka myönsi huomautuksissaan, että se myönsi valtiontakauksen toukokuussa 2007. Kreikka väitti kuitenkin, että vuoden 2007 takaus ei ollut valtiontukea (ks. edellä johdanto-osan 34 kappale). Komissio ei voi hyväksyä Kreikan väitteitä, koska ne joko perustuvat hypoteettisiin lausumiin ja kriteereihin, jotka eivät liity valtiontukeen, tai vääristävät luottoluokituksen oikeaa merkitystä.

(129)

Edellä esitetyn perusteella komission heinäkuussa 2008 pelastamistuesta tekemä päätös on kumottava.

(130)

Komissio päättelee, että tarkasteltavina olevat tukitoimenpiteet soveltuvat sisämarkkinoille, jos tiettyjä edellytyksiä noudatetaan,