ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2011.163.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 163

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

54. vuosikerta
23. kesäkuu 2011


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Neuvoston päätös 2011/361/YUTP, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010, puitteiden luomista Serbian tasavallan osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin koskevan Euroopan unionin ja Serbian tasavallan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä

1

Euroopan unionin ja Serbian tasavallan välinen sopimus puitteiden luomisesta Serbian tasavallan osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin

2

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 602/2011, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

8

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 603/2011, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

10

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 604/2011, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

12

 

*

Komission asetus (EU) N:o 605/2011, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011, Saksan lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä NAFO 3M -alueella

14

 

*

Komission asetus (EU) N:o 606/2011, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011, Saksan lipun alla purjehtivien alusten punasimpunkalastuksen kieltämisestä NAFO 3LN -alueella

16

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 607/2011, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2011, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

18

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 608/2011, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2011, asetuksella (EY) N:o 2535/2001 avatuissa tiettyjen maitotuotteiden tariffikiintiöissä kesäkuussa 2011 jätettyjen tuontitodistushakemusten hyväksyttävyydestä

20

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 609/2011, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2011, sokerialan tuotteiden tuontitodistusten jättämisen keskeyttämisen peruuttamisesta eräissä tariffikiintiöissä

22

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 610/2011, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2011, asetuksella (EY) N:o 431/2008 avatussa tariffikiintiössä 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2012 väliseksi ajaksi haettujen jäädytettyä naudanlihaa koskevien tuontioikeuksien myöntämisestä

23

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2011/362/Euratom

 

*

Neuvoston päätös, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2011, yritykselle Hochtemperatur-Kernkraftwerk GmbH (HKG) myönnetyn yhteisyrityksen oikeudellisen aseman jatkamisesta

24

 

 

2011/363/EU

 

*

Neuvoston täytäntöönpanopäätös, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011, luvan antamisesta Romanialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta poikkeava erityistoimenpide

26

 

 

2011/364/EU

 

*

Komission päätös, annettu 15 päivänä syyskuuta 2010, valtiontuesta C 26/09 (ex N 289/09), jonka Latvia aikoo myöntää AS Parex bankan rakenneuudistukseen (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 6202)  ( 1 )

28

 

 

2011/365/EU

 

*

Komission päätös, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2011, päätöksen 2006/197/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse muuntogeenisestä maissilinjasta 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) valmistetun olemassa olevan rehun markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4159)  ( 1 )

52

 

 

2011/366/EU

 

*

Komission päätös, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2011, muuntogeenistä maissia MON 89034 × MON 88017 (MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4164)  ( 1 )

55

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2011/361/YUTP,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2010,

puitteiden luomista Serbian tasavallan osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin koskevan Euroopan unionin ja Serbian tasavallan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, erityisesti sen 218 artiklan 5 ja 6 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Edellytykset kolmansien valtioiden osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin olisi vahvistettava sopimuksessa, jolla luodaan puitteet tällaiselle mahdolliselle tulevalle osallistumiselle, sen sijaan, että edellytykset määritellään tapauskohtaisesti kunkin operaation osalta.

(2)

Neuvoston tehtyä 26 päivänä huhtikuuta 2010 päätöksen neuvottelujen aloittamista koskevasta valtuutuksesta, korkea edustaja on neuvotellut Euroopan unionin ja Serbian tasavallan välisen sopimuksen puitteiden luomisesta Serbian tasavallan osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin, jäljempänä ’sopimus’.

(3)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään unionin puolesta Euroopan unionin ja Serbian tasavallan välinen sopimus puitteiden luomisesta Serbian tasavallan osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionia sitovasti.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. SCHAUVLIEGE


KÄÄNNÖS

Euroopan unionin ja Serbian tasavallan välinen

SOPIMUS

puitteiden luomisesta Serbian tasavallan osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin

EUROOPAN UNIONI

ja

SERBIAN TASAVALTA,

jäljempänä ’osapuolet’,

jotka

katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unioni (EU) voi päättää toteuttaa toimia kriisinhallinnan alalla.

(2)

Euroopan unioni päättää, pyydetäänkö kolmansia valtioita osallistumaan EU:n kriisinhallintaoperaatioon. Serbian tasavalta voi hyväksyä Euroopan unionin esittämän pyynnön ja tehdä osallistumista koskevan tarjouksen. Siinä tapauksessa Euroopan unioni päättää Serbian tasavallan osallistumistarjouksen hyväksymisestä.

(3)

Edellytykset Serbian tasavallan osallistumiselle EU:n kriisinhallintaoperaatioihin olisi määriteltävä sopimuksessa, jolla luodaan puitteet tällaiselle mahdolliselle tulevalle osallistumiselle, sen sijaan, että nämä edellytykset määritellään kunkin kyseessä olevan operaation osalta tapauskohtaisesti.

(4)

Tällainen sopimus ei saisi vaikuttaa Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuteen eikä sillä saisi rajoittaa niiden päätösten tapauskohtaista luonnetta, jotka Serbian tasavalta tekee osallistumisestaan EU:n kriisinhallintaoperaatioon.

(5)

Tällaisen sopimuksen olisi koskettava vain tulevia EU:n kriisinhallintaoperaatioita, eikä se saisi vaikuttaa mahdollisiin olemassa oleviin sopimuksiin, jotka koskevat Serbian tasavallan osallistumista jo käynnistettyyn EU:n kriisinhallintaoperaatioon,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I   JAKSO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Osallistumiseen liittyvät päätökset

1.   Euroopan unionin tehtyä päätöksen pyytää Serbian tasavaltaa osallistumaan EU:n kriisinhallintaoperaatioon ja kun Serbian tasavalta on päättänyt siihen osallistumisesta, Serbian tasavalta antaa Euroopan unionille tiedon osallistumistarjouksestaan.

2.   Euroopan unioni arvioi Serbian tasavallan osuuden neuvotellen Serbian tasavallan kanssa.

3.   Euroopan unioni toimittaa Serbian tasavallalle mahdollisimman pian alustavan arvion sen todennäköisestä osuudesta operaation yhteisiin kustannuksiin avustaakseen Serbian tasavaltaa osallistumistarjouksen laatimisessa.

4.   Euroopan unioni ilmoittaa arvioinnin tuloksen Serbian tasavallalle kirjeellä varmistaakseen Serbian tasavallan osallistumisen tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

2 artikla

Puitteet

1.   Serbian tasavalta liittyy tämän sopimuksen määräysten ja tarvittavien täytäntöönpanojärjestelyjen mukaisesti neuvoston päätökseen, jolla Euroopan unionin neuvosto päättää EU:n kriisinhallintaoperaation toteuttamisesta, ja mahdollisiin päätöksiin, joilla Euroopan unionin neuvosto päättää jatkaa EU:n kriisinhallintaoperaatiota.

2.   Serbian tasavallan osallistuminen EU:n kriisinhallintaoperaatioon ei vaikuta Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuteen.

3 artikla

Henkilöstön ja joukkojen asema

1.   Serbian tasavallan EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähettämän henkilöstön ja/tai EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon lähettämien joukkojen asemaan sovelletaan sopimusta joukkojen/operaation henkilöstön asemasta, jos sellainen on tehty Euroopan unionin ja sen valtion tai niiden valtioiden välillä, jossa tai joissa operaatio toteutetaan.

2.   Sen valtion tai niiden valtioiden, jossa tai joissa EU:n kriisinhallintaoperaatio toteutetaan, ulkopuolella sijaitseviin esikunta- tai johtoyksiköihin lähetetyn henkilöstön asemaan sovelletaan kyseisten esikunta- tai johtoyksiköiden ja Serbian tasavallan välisiä järjestelyjä.

3.   Serbian tasavalta käyttää lainkäyttövaltaansa EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistuvaan henkilöstöönsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitetun joukkojen/operaation henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen soveltamista.

4.   Serbian tasavalta vastaa kaikista EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistumiseen liittyvien, sen henkilöstön jäsenen esittämien tai jäsentä koskevien vaatimusten ratkaisemisesta. Serbian tasavalta huolehtii lainsäädäntönsä ja määräystensä mukaisesti sellaisten, erityisesti oikeudellisten tai kurinpidollisten, menettelyjen vireillepanosta, joihin mahdollisesti ryhdytään sen henkilöstön jäsentä vastaan.

5.   Serbian tasavalta sitoutuu antamaan tämän sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä lausuman, joka koskee vaatimuksista luopumista sellaista valtiota kohtaan, joka osallistuu sellaiseen EU:n kriisinhallintaoperaatioon, johon Serbian tasavalta osallistuu.

6.   Euroopan unioni sitoutuu varmistamaan, että Euroopan unionin jäsenvaltiot antavat tämän sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä lausuman, joka koskee vaatimuksista luopumista siltä osin kuin on kyse Serbian tasavallan tulevasta osallistumisesta EU:n kriisinhallintaoperaatioon.

4 artikla

Turvaluokitellut tiedot

1.   Serbian tasavalta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EU:n turvaluokitellut tiedot suojataan neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EY (1) olevien EU:n neuvoston turvallisuussääntöjen sekä toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien EU:n operaation komentajan EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation osalta tai EU:n operaation johtajan EU:n siviilikriisinhallintaoperaation osalta, antamien lisäohjeiden mukaisesti.

2.   Jos EU ja Serbian tasavalta ovat tehneet sopimuksen turvaluokiteltujen tietojen vaihtamiseen sovellettavista turvallisuusmenettelyistä, kyseisen sopimuksen määräyksiä sovelletaan EU:n kriisinhallintaoperaation yhteydessä.

II   JAKSO

MÄÄRÄYKSET OSALLISTUMISESTA SIVIILIKRIISINHALLINTAOPERAATIOIHIN

5 artikla

EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähetetty henkilöstö

1.   Serbian tasavalta varmistaa, että sen EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähetetty henkilöstö noudattaa tehtäväänsä suorittaessaan

a)

edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoston päätöstä ja siihen tehtyjä muutoksia;

b)

operaatiosuunnitelmaa;

c)

täytäntöönpanotoimenpiteitä.

2.   Serbian tasavalta antaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johtajalle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ajoissa tiedon kaikista muutoksista, jotka koskevat sen osallistumista EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon.

3.   EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähetettävälle henkilöstölle suoritetaan terveystarkastus, heidät rokotetaan ja Serbian tasavallan toimivaltainen viranomainen vahvistaa lääkärintodistuksella heidän sopivuutensa tehtäviin. EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähetetyn henkilöstön jäsenen on esitettävä jäljennös tästä todistuksesta.

6 artikla

Johtamisjärjestely

1.   Serbian tasavallan lähettämä henkilöstö suorittaa tehtävänsä ja käyttäytyy yksinomaan EU:n siviilikriisinhallintaoperaation etujen mukaisesti.

2.   Kaikki henkilöstön jäsenet toimivat täysin kansallisten viranomaistensa alaisina.

3.   Kansalliset viranomaiset siirtävät operatiivisen johtosuhteen Euroopan unionille.

4.   Operaation johtaja vastaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiosta ja sen johtamisjärjestelystä operaation toiminnan tasolla.

5.   Operaation johtaja johtaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiota ja vastaa sen päivittäisestä hallinnosta.

6.   Serbian tasavallalla on operaation päivittäisessä toteuttamisessa samat oikeudet ja velvoitteet kuin kyseiseen operaatioon osallistuvilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeudellisten välineiden mukaisesti.

7.   EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johtaja vastaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon osallistuvan henkilöstön kurinpidollisesta valvonnasta. Asianomainen kansallinen viranomainen toteuttaa tarvittaessa kurinpitotoimia.

8.   Serbian tasavalta nimeää yhteyspisteen, joka edustaa sen kansallista osastoa operaatiossa. Yhteyspiste raportoi EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johtajalle kansallisista asioista ja vastaa kansallisen osaston päivittäisestä kurinpidosta.

9.   Päätöksen operaation lopettamisesta tekee Euroopan unioni, joka kuulee Serbian tasavaltaa ennen päätöksen tekemistä, jos Serbian tasavalta osallistuu yhä EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon sen lopettamispäivänä.

7 artikla

Rahoitusnäkökohdat

1.   Serbian tasavalta vastaa kaikista sen operaatioon osallistumiseen liittyvistä kustannuksista lukuun ottamatta operaation toimintaa koskevan talousarvion mukaisia toimintamenoja. Tämä ei rajoita 8 artiklan soveltamista.

2.   Operaation toteuttamisvaltion tai -valtioiden luonnollisen tai oikeushenkilön kohtaaman kuolemantapauksen, loukkaantumisen, menetyksen tai vahingon osalta Serbian tasavalta maksaa korvauksia, jos sen on todettu olevan vastuussa tapahtumasta, 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa operaation henkilöstön asemaa koskevassa sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti.

8 artikla

Toimintamenoihin osallistuminen

1.   Serbian tasavalta osallistuu EU:n siviilikriisinhallintaoperaation talousarvion rahoittamiseen.

2.   Serbian tasavallan rahoitusosuus toimintaa koskevasta talousarviosta lasketaan soveltaen seuraavista kaavoista sitä, joka johtaa pienempään määrään:

a)

se osuus ohjeellisesta määrästä, joka vastaa suhteellisesti Serbian tasavallan BKTL:n osuutta kaikkien operaation toimintaa koskevaan talousarvioon osallistuvien valtioiden BKTL:ien kokonaismäärästä; tai

b)

se osuus toimintaa koskevan talousarvion ohjeellisesta määrästä, joka vastaa suhteellisesti Serbian tasavallasta operaatioon osallistuvan henkilöstön lukumäärän osuutta kaikkien operaatioon osallistuvien valtioiden henkilöstön kokonaismäärästä.

3.   Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, Serbian tasavalta ei osallistu Euroopan unionin jäsenvaltioiden henkilöstölle maksettavien päivärahojen rahoittamiseen.

4.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, Euroopan unioni vapauttaa periaatteessa Serbian tasavallan yksittäisen EU:n siviilikriisinhallintaoperaation rahoitukseen osallistumisesta, kun:

a)

Euroopan unioni päättää, että Serbian tasavalta tarjoaa operaation kannalta välttämättömän merkittävän osuuden; tai

b)

Serbian tasavallan BKTL henkeä kohti ei ylitä minkään Euroopan unionin jäsenvaltion BKTL:ää henkeä kohti.

5.   EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johtajan ja Serbian tasavallan asianomaisen hallinnollisen yksikön välillä sovitaan järjestelystä, joka koskee Serbian tasavallan osuuksien suorittamista EU:n siviilikriisinhallintaoperaation toimintaa koskevaan talousarvioon. Mainittuun järjestelyyn sisällytetään määräykset muun muassa seuraavista asioista:

a)

kyseessä oleva määrä;

b)

rahoitusosuuden maksamista koskevat järjestelyt;

c)

tilintarkastusmenettely.

III   JAKSO

MÄÄRÄYKSET OSALLISTUMISESTA SOTILAALLISIIN KRIISINHALLINTAOPERAATIOIHIN

9 artikla

Osallistuminen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon

1.   Serbian tasavalta varmistaa, että sen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuvat joukot ja henkilöstö noudattavat tehtäväänsä suorittaessaan:

a)

edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoston päätöstä ja siihen tehtyjä muutoksia;

b)

operaatiosuunnitelmaa;

c)

täytäntöönpanotoimenpiteitä.

2.   Serbian tasavallan lähettämä henkilöstö suorittaa tehtävänsä ja käyttäytyy yksinomaan EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation etujen mukaisesti.

3.   Serbian tasavalta antaa EU:n operaation komentajalle ajoissa tiedon kaikista muutoksista, jotka koskevat sen osallistumista operaatioon.

10 artikla

Johtamisjärjestely

1.   Kaikki EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuvat joukot ja henkilöstön jäsenet toimivat täysin kansallisten viranomaistensa alaisina.

2.   Kansalliset viranomaiset siirtävät joukkojensa ja henkilöstönsä operatiivisen ja taktisen johdon ja/tai valvonnan EU:n operaation komentajalle, jolla on oikeus siirtää toimivaltansa toiselle henkilölle.

3.   Serbian tasavallalla on operaation päivittäisessä toteuttamisessa samat oikeudet ja velvoitteet kuin operaatioon osallistuvilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla.

4.   EU:n operaation komentaja voi Serbian tasavaltaa kuultuaan milloin tahansa pyytää Serbian tasavallan osuuden pois vetämistä.

5.   Serbian tasavalta nimeää johtavan sotilasedustajan, joka edustaa Serbian kansallista osastoa EU:n sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Johtava sotilasedustaja neuvottelee EU:n joukkojen komentajan kanssa kaikista operaatioon vaikuttavista asioista ja vastaa serbialaisen osaston päivittäisestä kurinpidosta.

11 artikla

Rahoitusnäkökohdat

1.   Serbian tasavalta vastaa kaikista sen operaatioon osallistumiseen liittyvistä kustannuksista, jolleivät kustannukset kuulu yhteisesti rahoitettaviin tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa oikeudellisten välineiden sekä Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, 18 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/975/YUTP (2) mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista.

2.   Operaation toteuttamisvaltiosta tai -valtioista olevan luonnollisen tai oikeushenkilön kohtaaman kuolemantapauksen, loukkaantumisen, menetyksen tai vahingon osalta Serbian tasavalta maksaa korvauksia, jos sen on todettu olevan vastuussa tapahtumasta, 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa joukkojen asemaa koskevassa sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti.

12 artikla

Yhteisiin kustannuksiin osallistuminen

1.   Serbian tasavalta osallistuu EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation yhteisten kustannusten rahoittamiseen.

2.   Serbian tasavallan rahoitusosuus yhteisistä kustannuksista lasketaan soveltamalla seuraavista kahdesta kaavasta sitä, joka johtaa pienempään määrään:

a)

se osuus yhteisistä kustannuksista, joka vastaa suhteellisesti Serbian tasavallan BKTL:n osuutta kaikkien operaation yhteisiin kustannuksiin osallistuvien valtioiden BKTL:ien kokonaismäärästä; tai

b)

se osuus yhteisistä kustannuksista, joka vastaa suhteellisesti Serbian tasavallasta operaatioon osallistuvan henkilöstön lukumäärän osuutta kaikkien operaatioon osallistuvien valtioiden henkilöstön kokonaismäärästä.

Jos Serbian tasavalta lähettää henkilöstöä vain operaatioesikuntaan tai joukkojen esikuntaan, 2 kohdan b alakohdan mukaista kaavaa sovellettaessa käytetään perusteena Serbian tasavallan henkilöstön osuutta kyseisen esikunnan henkilöstön kokonaismäärästä. Muissa tapauksissa perusteena käytetään Serbian tasavallan lähettämän henkilöstön lukumäärän suhdetta operaation koko henkilöstön lukumäärään.

3.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, Euroopan unioni vapauttaa periaatteessa Serbian tasavallan yksittäisen EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation yhteisiin kustannuksiin osallistumisesta, kun:

a)

Euroopan unioni päättää, että Serbian tasavalta tarjoaa operaation kannalta välttämättömiin voimavaroihin merkittävän osuuden; tai

b)

Serbian tasavallan BKTL henkeä kohti ei ylitä minkään Euroopan unionin jäsenvaltion BKTL:ää henkeä kohti.

4.   Päätöksessä 2008/975/YUTP tarkoitetun hallinnoijan ja Serbian tasavallan toimivaltaisten hallintoviranomaisten välillä sovitaan järjestelystä. Tässä järjestelyssä määrätään muun muassa seuraavista asioista:

a)

kyseessä oleva määrä;

b)

rahoitusosuuden maksamista koskevat järjestelyt;

c)

tilintarkastusmenettely.

IV   JAKSO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

13 artikla

Täytäntöönpanojärjestelyt

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämistä teknisistä ja hallinnollisista järjestelyistä sovitaan Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan sekä Serbian tasavallan toimivaltaisten viranomaisten välillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 5 kohdan ja 12 artiklan 4 kohdan määräysten soveltamista.

14 artikla

Noudattamatta jättäminen

Mikäli osapuoli ei noudata tässä sopimuksessa määrättyjä velvoitteitaan, toisella osapuolella on oikeus irtisanoa tämä sopimus yhden kuukauden irtisanomisajalla.

15 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvät riidat ratkaistaan osapuolten välillä diplomaattisin keinoin.

16 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä sopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että ne ovat saattaneet päätökseen tarvittavat sisäiset menettelyt.

2.   Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivästä alkaen.

3.   Tätä sopimusta tarkastellaan uudelleen säännöllisesti.

4.   Tätä sopimusta voidaan muuttaa osapuolten keskinäisen kirjallisen sopimuksen perusteella.

5.   Kumpi tahansa osapuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti toiselle osapuolelle annetulla kirjallisella irtisanomisilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun toinen osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen.

Tehty Belgradissa kahdeksantena päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattayksitoista kahtena englanninkielisenä kappaleena.

Euroopan unionin puolesta

Serbian tasavallan puolesta


(1)  EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.

(2)  EUVL L 345, 23.12.2008, s. 96.

LAUSUMIEN TEKSTI

EU:n jäsenvaltioita koskeva teksti:

”Ne EU:n jäsenvaltiot, jotka soveltavat EU:n neuvoston päätöstä sellaisesta EU:n kriisinhallintaoperaatiosta, johon Serbian tasavalta osallistuu, pyrkivät omien oikeusjärjestelmiensä mukaisissa rajoissa mahdollisuuksien mukaan luopumaan mahdollisista vaatimuksista Serbian tasavaltaa kohtaan jäsenvaltioiden henkilöstön jäsenen loukkaantumisen tai kuoleman johdosta taikka sellaisen omaisuuden vahingoittumisen tai menetyksen vuoksi, jonka ne omistavat ja jota EU:n kriisinhallintaoperaatio käyttää,

jos loukkaantumisen, kuoleman, vahingon tai menetyksen on aiheuttanut Serbian tasavallasta olevan henkilöstön jäsen suorittaessaan tehtäviään EU:n kriisinhallintaoperaation yhteydessä, paitsi jos on kyse törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä, tai

jos loukkaantuminen, kuolema, vahinko tai menetys on aiheutunut Serbian tasavallan omistaman omaisuuden käyttämisestä edellyttäen, että sitä käytettiin operaation yhteydessä, paitsi jos on kyse mainittua omaisuutta käyttävän Serbian tasavallasta olevan EU:n kriisinhallintaoperaation henkilöstön jäsenen törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä.”

Serbian tasavaltaa koskeva teksti:

”Serbian tasavalta, joka soveltaa EU:n kriisinhallintaoperaatiota koskevaa EU:n neuvoston päätöstä, pyrkii oman oikeusjärjestelmänsä mukaisissa rajoissa mahdollisuuksien mukaan luopumaan vaatimuksista EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistuvaa valtiota kohtaan Serbian henkilöstön jäsenen loukkaantumisen tai kuoleman johdosta taikka sellaisen omaisuuden vahingoittumisen tai menetyksen vuoksi, jonka se omistaa ja jota EU:n kriisinhallintaoperaatio käyttää,

jos loukkaantumisen, kuoleman, vahingon tai menetyksen on aiheuttanut henkilöstön jäsen suorittaessaan tehtäviään EU:n kriisinhallintaoperaation yhteydessä, paitsi jos on kyse törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä, tai

jos loukkaantuminen, kuolema, vahinko tai menetys on aiheutunut EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistuvien valtioiden omistaman omaisuuden käyttämisestä edellyttäen, että sitä käytettiin operaation yhteydessä, paitsi jos on kyse kyseistä omaisuutta käyttävän EU:n kriisinhallintaoperaation henkilöstön jäsenen törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä.”


ASETUKSET

23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/8


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 602/2011,

annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden ajan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan vedota asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.


LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Tuote, joka koostuu aluslaatallisesta pultista, laajenevasta ankkurihylsystä ja mutterista, jotka on kaikki valmistettu ruostumattomasta teräksestä.

Pultti on kannaltaan kuusikulmainen, 55 mm pitkä ja kokonaan kierteitetty. Sen vetomurtolujuus on 490 MPa.

Ankkurihylsy on 42 mm pitkä, ja sen ulkoläpimitta laajentamattomana on 10 mm. Se on kierteetön.

Tuotetta käytetään kappaleiden kiinnittämiseen kovaan aineeseen, kuten betoniseinään, siten, että porattuun reikään työnnetään ensin ankkurihylsy, jonka sisällä mutteri on, ja tämän jälkeen pultti, joka kiristetään paikoilleen. Pulttia kiristettäessä mutteri siirtyy pultin kantaa kohti ja saa ankkurihylsyn laajenemaan, jolloin kappale kiinnittyy tukevasti kovaan aineeseen.

7318 19 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 7318 ja 7318 19 00 nimiketekstien mukaan.

Tuote ei ole 3 yleisen tulkintasäännön b kohdassa tarkoitettu kokoonpantu tavara, sillä yksittäisistä osista muodostuu yhdessä yksi tuote, levityspultti. Sen vuoksi tuotetta ei voida luokitella sen osan mukaan, joka antaa tuotteelle sen olennaisen luonteen.

Tuotetta ei voida luokitella alanimikkeen 7318 15 mukaiseksi pultiksi, siihen kuuluvine muttereineen ja aluslaattoineen tai ilman niitä, koska ankkurihylsy ei ole mutterin tai aluslaatan kaltainen tuote.

Ominaisuuksiensa perusteella tuote on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 7318 19 00 muuna kierteettömänä tavarana.


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/10


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 603/2011,

annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden ajan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan vedota asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.


LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Tavara, joka on erityisesti suunniteltu asennettavaksi tietyn moottoriajoneuvomallin merkinantolaitteisiin.

Tavara koostuu kahdesta toisiinsa liitetystä elektronisesta rakenneyhdistelmästä, joista kummassakin on painettuja piirejä, passiivisia komponentteja (kondensaattoreita ja vastuksia) ja aktiivisia komponentteja (diodeja, valodiodeja (LED), transistoreita ja integroituja piirejä). Toinen levy on varustettu liitännällä sen yhdistämiseksi moottoriajoneuvon valaistusjärjestelmään.

Valodiodit tuottavat merkinantotoiminnon.

 (1) Katso kuva.

8512 90 90

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, XVI jakson 2 huomautuksen b alakohdan ja CN-koodien 8512, 8512 90 ja 8512 90 90 nimiketekstien mukaisesti.

Koska tavara koostuu elektronisista rakenneyhdistelmistä, joissa on painettuja piirejä (ks. selittävät huomautukset yhdistettyyn nimikkeistöön, elektronisia rakenneyhdistelmiä koskeva alanimike 8443 99 10), se ei täytä puolijohdekomponentteja ja elektronisia integroituja piirejä koskevia vaatimuksia (ks. 85 ryhmän 8 huomautus). Sen vuoksi luokittelu nimikkeisiin 8541 ja 8542 ei tule kyseeseen.

Koska tavara ei ole täydellinen vaan sen on suunniteltu erityisesti käytettäväksi yhdessä linssien kaltaisten muiden osien kanssa moottoriajoneuvojen merkinantolaitteissa, luokittelu CN-koodiin 8512 20 00 ei tule kyseeseen.

Sen vuoksi tavara on luokiteltava CN-koodiin 8512 90 90 sellaisen sähköllä toimivan valaistus- tai merkinantolaitteen osana, jollaista käytetään moottoriajoneuvoissa.

Image


(1)  Kuva on ainoastaan ohjeellinen.


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/12


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 604/2011,

annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden ajan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan vedota asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.


LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

1.

Sylinterimäinen teräksinen säiliö, jonka pituus on noin 30 cm ja halkaisija noin 3 cm (ns. turvatyynyn täyttöjärjestelmä).

Laite koostuu sähköisistä kosketusnastoista, sytyttimestä, kammiosta, jossa on pyroteknistä ainetta, kammiosta, jossa on kaasuseosta, suodattimista ja kaasusuuttimesta.

Kaasuseos koostuu typpioksiduulista, argonista ja heliumista.

Moottoriajoneuvon anturijärjestelmästä tuleva sähkösignaali aktivoi sytyttimen, joka käynnistää prosessin, jonka aikana palava pyrotekninen aine lämmittää kaasuja, jolloin syntyy korkea paine. Sen seurauksena kaasut vapautuvat suuttimen kautta ja täyttävät turvatyynyn.

Laite on suunniteltu käytettäväksi moottoriajoneuvon turvatyynyjärjestelmässä.

8708 95 99

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön määräysten, XVII jakson 3 huomautuksen sekä CN-koodien 8708, 8708 95 ja 8708 95 99 nimiketekstien mukaisesti.

Laitteen tehtävänä on täyttää ilmatyyny kaasuilla eikä tuottaa 36 ryhmässä tarkoitettua pyroteknistä vaikutusta. Näin ollen sitä ei voida luokitella nimikkeeseen 3604.

”Generaattorikaasugeneraattorit” ovat tavaroita, jotka tuottavat polttokaasua koksista, antrasiitista tai muusta hiilipitoisesta aineksesta. Kaasun tuottaminen pyroteknisten aineiden nopeiden kemiallisten reaktioiden (räjähdysten) seurauksena ei kuulu nimikkeen 8405 soveltamisalaan. Sen vuoksi turvatyynyn täyttöjärjestelmää ei voida luokitella nimikkeeseen 8405. (Ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8405, A ja B kohta).

Koska laite on osa turvatyynyä, jossa on täyttöjärjestelmä (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8708, O kohta), se on luokiteltava CN-koodiin 8708 95 99.

2.

Sylinterimäinen teräksinen säiliö, jonka pituus on noin 21 cm ja halkaisija noin 5 cm (ns. turvatyynyn täyttöjärjestelmä).

Laite koostuu sähköisistä kosketusnastoista, sytyttimestä, kammiosta, jossa on pyroteknistä ainetta, paisuntakammiosta, suodattimista ja kaasusuuttimesta.

Moottoriajoneuvon anturijärjestelmästä tuleva sähkösignaali aktivoi sytyttimen, joka käynnistää prosessin, jonka aikana pyrotekninen aine palaa, minkä vuoksi paisuntakammio täyttyy kaasuilla, jolloin syntyy korkea paine. Sen seurauksena kaasut vapautuvat suuttimen kautta ja täyttävät turvatyynyn.

Laite on suunniteltu käytettäväksi moottoriajoneuvon turvatyynyjärjestelmässä.

8708 95 99

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön määräysten, XVII jakson 3 huomautuksen sekä CN-koodien 8708, 8708 95 ja 8708 95 99 nimiketekstien mukaisesti.

Laitteen tehtävänä on täyttää ilmatyyny kaasuilla eikä tuottaa 36 ryhmässä tarkoitettua pyroteknistä vaikutusta. Näin ollen sitä ei voida luokitella nimikkeeseen 3604.

”Generaattorikaasugeneraattorit” ovat tavaroita, jotka tuottavat polttokaasua koksista, antrasiitista tai muusta hiilipitoisesta aineksesta. Kaasun tuottaminen pyroteknisten aineiden nopeiden kemiallisten reaktioiden (räjähdysten) seurauksena ei kuulu nimikkeen 8405 soveltamisalaan. Sen vuoksi turvatyynyn täyttöjärjestelmää ei voida luokitella nimikkeeseen 8405. (Ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8405, A ja B kohta).

Koska laite on osa turvatyynyä, jossa on täyttöjärjestelmä (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8708, O kohta), se on luokiteltava CN-koodiin 8708 95 99.


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/14


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 605/2011,

annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011,

Saksan lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä NAFO 3M -alueella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin vesillä ja Euroopan unionin aluksiin tietyillä Euroopan unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2011 18 päivänä tammikuuta 2011 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 57/2011 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2011.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2011 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2011 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään näiltä aluksilta erityisesti pyydetyn kannan aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Lowri EVANS

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 24, 27.1.2011, s. 1.


LIITE

Nro

16/T&Q

Jäsenvaltio

Saksa

Kanta

COD/N3M.

Laji

Turska (Gadus morhua)

Alue

NAFO 3M

Päivämäärä

24.5.2011


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/16


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 606/2011,

annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011,

Saksan lipun alla purjehtivien alusten punasimpunkalastuksen kieltämisestä NAFO 3LN -alueella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin vesillä ja Euroopan unionin aluksiin sellaisilla vesillä, joilla saalisrajoitukset ovat tarpeen, sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2011 18 päivänä tammikuuta 2011 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 57/2011 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2011.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2011 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2011 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään näiltä aluksilta erityisesti pyydetyn kannan aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Lowri EVANS

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 24, 27.1.2011, s. 1.


LIITE

Nro

17/T&Q

Jäsenvaltio

Saksa

Kanta

RED/N3LN.

Laji

Punasimput (Sebastes spp.)

Alue

NAFO 3LN

Päivämäärä

24.5.2011


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/18


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 607/2011,

annettu 22 päivänä kesäkuuta 2011,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanosetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä kesäkuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MA

57,8

MK

54,8

TR

55,0

ZZ

55,9

0707 00 05

TR

95,0

ZZ

95,0

0709 90 70

TR

117,7

ZZ

117,7

0805 50 10

AR

75,4

BR

40,6

TR

65,0

UY

65,6

ZA

85,9

ZZ

66,5

0808 10 80

AR

123,2

BR

76,1

CL

90,5

CN

95,4

NZ

142,3

UY

58,7

ZA

93,4

ZZ

97,1

0809 10 00

TR

283,9

ZZ

283,9

0809 20 95

TR

366,8

XS

382,4

ZZ

374,6


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/20


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 608/2011,

annettu 22 päivänä kesäkuuta 2011,

asetuksella (EY) N:o 2535/2001 avatuissa tiettyjen maitotuotteiden tariffikiintiöissä kesäkuussa 2011 jätettyjen tuontitodistushakemusten hyväksyttävyydestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan tuontijärjestelmän ja tariffikiintiöiden avaamisen osalta 14 päivänä joulukuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2535/2001 (3) liitteessä I tarkoitetuissa tietyissä tariffikiintiöissä 1 päivän ja 10 päivän kesäkuuta 2011 välisenä aikana jätetyt tuontitodistushakemukset koskevat käytettävissä olevia määriä suurempaa määrää. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettavat jakokertoimet,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2535/2001 liitteessä I olevassa I.A, I.F, I.H, I.I ja I.J osassa tarkoitettuihin tariffikiintiöihin kuuluville tuotteille, joita koskevat tuontitodistushakemukset on jätetty 1 päivän ja 10 päivän kesäkuuta 2011 välisenä aikana, myönnetään tuontitodistuksia haetuille määrille, joihin sovelletaan tämän asetuksen liitteessä vahvistettuja jakokertoimia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä kesäkuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(3)  EYVL L 341, 22.12.2001, s. 29.


LIITE

I.A

Kiintiön numero

Jakokerroin

09.4590

09.4599

09.4591

09.4592

09.4593

09.4594

09.4595

10,484082 %

09.4596

100 %

”—”: Komissiolle ei ole toimitettu yhtään todistushakemusta.

I.F

Sveitsistä peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Jakokerroin

09.4155

48,007681 %

I.H

Norjasta peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Jakokerroin

09.4179

100 %

I.I

Islannista peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Jakokerroin

09.4205

100 %

09.4206

100 %

I.J

Moldovan tasavallasta peräisin olevat tuotteet

Kiintiön numero

Jakokerroin

09.4210

”—”: Komissiolle ei ole toimitettu yhtään todistushakemusta.


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/22


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 609/2011,

annettu 22 päivänä kesäkuuta 2011,

sokerialan tuotteiden tuontitodistusten jättämisen keskeyttämisen peruuttamisesta eräissä tariffikiintiöissä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon tiettyjen yhteisön tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sokerialalla 25 päivänä syyskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 891/2009 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Todistushakemusten jättäminen keskeytettiin asetuksen (EY) N:o 891/2009 mukaisesti järjestysnumeron 09.4318 osalta 20 päivästä tammikuuta 2011 sokerialan tuotteiden tuontitodistushakemusten jättämisen keskeyttämisestä eräissä tariffikiintiöissä 19 päivänä tammikuuta 2011 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 42/2011 (3).

(2)

Käyttämättömiä ja/tai osittain käytettyjä todistuksia koskevien ilmoitusten perusteella kyseisen järjestysnumeron osalta saatiin taas käyttöön määriä. Sen vuoksi olisi peruutettava hakemusten jättämisen keskeyttäminen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Peruutetaan asetuksessa (EU) N:o 42/2011 säädetty hakemusten jättämisen keskeyttäminen järjestysnumeron 09.4318 osalta 20 päivästä tammikuuta 2011.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 254, 26.9.2009, s. 82.

(3)  EUVL L 15, 20.1.2011, s. 10.


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/23


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 610/2011,

annettu 22 päivänä kesäkuuta 2011,

asetuksella (EY) N:o 431/2008 avatussa tariffikiintiössä 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2012 väliseksi ajaksi haettujen jäädytettyä naudanlihaa koskevien tuontioikeuksien myöntämisestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),

ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

CN-koodiin 0202 kuuluvaa jäädytettyä naudanlihaa ja CN-koodiin 0206 29 91 kuuluvia tuotteita koskevan tuontitariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 19 päivänä toukokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 431/2008 (3) avataan naudanliha-alan tuotteiden tuontia koskeva tariffikiintiö.

(2)

Tuontioikeushakemusten, jotka on jätetty 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2012 väliseksi ajaksi, määrät ylittävät käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontioikeuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Järjestysnumeroon 09.4003 kuuluvan kiintiön tuontioikeuksiin, joita koskevat hakemukset on jätetty asetuksen (EY) N:o 431/2008 nojalla 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2012 väliseksi ajaksi, sovelletaan jakokerrointa, jonka suuruus on 28,953811 prosenttia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä kesäkuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(3)  EUVL L 130, 20.5.2008, s. 3.


PÄÄTÖKSET

23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/24


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 17 päivänä kesäkuuta 2011,

yritykselle Hochtemperatur-Kernkraftwerk GmbH (HKG) myönnetyn yhteisyrityksen oikeudellisen aseman jatkamisesta

(2011/362/Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 49 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto myönsi päätöksellä 74/295/Euratom (1) Hochtemperatur-Kernkraftwerk GmbH:lle, jäljempänä ’HKG’, yhteisyrityksen aseman 25 vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 1974.

(2)

HKG:n tehtävä oli 300 MWe:n ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja varustaminen Uentropiin (Unnan piirikuntaan) Saksan liittotasavallassa sekä tämän laitoksen käyttö.

(3)

Ydinvoimalaa käytettiin vuosina 1987–1988, ja sen käyttö lopetettiin 1 päivänä syyskuuta 1989 teknisten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

(4)

HKG:n tehtävänä on 1 päivästä syyskuuta 1989 ollut voimalan käytöstä poistamista koskevan ohjelman toteuttaminen laitoksen turvalliseen sulkemiseen asti ja tämän jälkeen soveltaa suljettujen ydinvoimalaitosten valvontaohjelmaa.

(5)

Neuvosto teki 16 päivänä marraskuuta 1992 Kernkraftwerk Lingen GmbH:lle myönnetyn yhteisyrityksen oikeudellisen aseman jatkamista koskevan päätöksen 92/547/Euratom (2), jossa se totesi, että yhteisössä ei ollut käynnissä muita vastaavia ohjelmia, että niiden toteuttaminen on tärkeää ja että niistä saatiin yhteisön ydinvoimateollisuutta ja ydinenergian kehittämistä hyödyttäviä kokemuksia.

(6)

Jotta HKG voisi suorittaa tehtävänsä, se pyysi yhteisyrityksen oikeudellisen aseman jatkamista 1 päivästä tammikuuta 1999.

(7)

Neuvosto jatkoi päätöksellä 2002/355/Euratom (3) HKG:lle myönnettyä yhteisyrityksen oikeudellista asemaa 31 päivään joulukuuta 2009 asti, jotta HKG kykenisi erityisesti rahoituskustannusten vähentymisen johdosta toteuttamaan käytöstä poistamista ja valvontaa koskevat ohjelmat.

(8)

Pidennetty aika vastasi kestoltaan Saksan liittotasavallan, Nordrhein-Westfalenin osavaltion sekä HKG:n ja sen osakkaiden sopimia HKG:n toiminnan rahoittamista koskevien järjestelyjen kestoa.

(9)

HKG pyysi 26 päivänä huhtikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä, että yhteistyrityksen oikeudellista asemaa jatkettaisiin uudella 25 vuoden jaksolla yrityksen tehtävien toteuttamiseksi.

(10)

Yhteisyrityksen oikeudellisen aseman jatkamisella olisi erityisesti rahoituskustannusten vähentymisen johdosta mahdollistettava, että HKG voi toteuttaa käytöstä poistamista ja valvontaa koskevat ohjelmat.

(11)

Saksan liittotasavalta, Nordrhein-Westfalenin osavaltio sekä HKG ja sen osakkaat ovat sopineet HKG:n toiminnan rahoittamista koskevista järjestelyistä ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2017 asti.

(12)

Tämän vuoksi HKG:lle myönnettyä yhteisyrityksen oikeudellista asemaa olisi jatkettava samaksi ajaksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Jatketaan Hochtemperatur-Kernkraftwerk GmbH:lle (HKG) myönnettyä Euratomin perustamissopimuksen mukaista yhteisyrityksen oikeudellista asemaa kahdeksalla vuodella 1 päivästä tammikuuta 2010.

2.   HKG:n tehtävä on Uentropissa (Unnan piirikunnassa) Saksan liittotasavallassa sijaitsevan ydinvoimalan käytöstä poistamista koskevan ohjelman toteuttaminen laitoksen täydelliseen sulkemiseen asti, ja sen jälkeen soveltaa suljettujen ydinvoimalaitosten valvontaohjelmaa.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille ja HKG:lle.

Tehty Luxemburgissa 17 päivänä kesäkuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

CZOMBA S.


(1)  EYVL L 165, 20.6.1974, s. 7.

(2)  EYVL L 352, 2.12.1992, s. 9.

(3)  EYVL L 123, 9.5.2002, s. 53.


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/26


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 20 päivänä kesäkuuta 2011,

luvan antamisesta Romanialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta poikkeava erityistoimenpide

(2011/363/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Romania on hakenut komissiossa 4 päivänä marraskuuta 2009, 2 päivänä heinäkuuta 2010, 26 päivänä heinäkuuta 2010 ja 20 päivänä joulukuuta 2010 vastaanotetuiksi kirjatuissa kirjeissään kahden vuoden ajaksi lupaa voida nimetä arvonlisäverovelvolliseksi tiettyjen viljojen ja öljysiementen luovutusten vastaanottaja, mikä poikkeaa direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta. Romania on ilmoittanut, ettei se tule hakemaan luvan voimassaololle jatkoa.

(2)

Komissio on toimittanut Romanian esittämän hakemuksen muille jäsenvaltioille 15 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. Komissio on ilmoittanut Romanialle 22 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(3)

Romania on todennut veropetoksia tiettyjen jalostamattomien maataloustuotteiden, viljojen ja öljysiementen kaupassa. Tietyt toimijat eivät tuotteidensa luovutuksen tapahduttua tilitä arvonlisäveroa veroviranomaisille, etenkin jos ne ovat hankkineet tuotteet maksamatta tuotantopanoksista maksettavaa veroa. Näiden toimijoiden asiakkailla on kuitenkin oikeus vähentää arvonlisävero, koska niillä on hallussaan pätevä kauppalasku.

(4)

Tavaroiden vastaanottajana olevan verovelvollisen nimeäminen arvonlisäverovelvolliseksi tavaroiden luovuttajan sijasta olisi väliaikainen kiireellinen toimenpide, jolla tällaiset petokset saataisiin loppumaan. Tämän erityistoimenpiteen soveltaminen kahden vuoden ajan antaisi Romanialle aikaa ottaa maatalouden alalla käyttöön direktiivin 2006/112/EY mukaiset lopulliset toimenpiteet, joilla ehkäistäisiin ja torjuttaisiin tällaisia petoksia.

(5)

Jotta voitaisiin estää petollisen toiminnan siirtyminen elintarvikkeiden tai teollisuustuotteiden jalostusvaiheeseen tai koskemaan muita tuotteita, Romanian olisi otettava samanaikaisesti käyttöön asianmukaiset ilmoitus- ja valvontatoimenpiteet sekä ilmoitettava niistä komissiolle.

(6)

Jotta varmistettaisiin, että tätä erityistoimenpidettä sovelletaan yksinomaan jalostamattomiin maataloustuotteisiin ja että asianomaisille verovelvollisille ei aiheudu kohtuuttomia hallinnollisia kustannuksia tai että oikeusvarmuus ei vaarannu niiden osalta, tämän erityistoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden nimeämisessä olisi käytettävä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (2) käyttöön otettua yhdistettyä nimikkeistöä.

(7)

Tämä erityistoimenpide on perusteltu ja oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin nähden. Sen voimassaoloaika on rajallinen, ja se koskee yksinomaan tiettyjä tarkasti nimettyjä tavaroita, joita ei yleensä käytetä sellaisinaan lopullisessa kulutuksessa ja joiden avulla on tehty veropetoksia, jotka ovat aiheuttaneet huomattavia arvonlisäverotulomenetyksiä. Näiden menetettyjen verotulojen suuruus huomioon ottaen kyseinen toimenpide olisi hyväksyttävä mahdollisimman pian.

(8)

Tämä erityistoimenpide ei vaikuta Romaniassa lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan arvonlisäveron kokonaismäärään, eikä se vaikuta kielteisesti arvonlisäverosta saataviin unionin omiin varoihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 193 artiklassa säädetään, Romanialle annetaan lupa nimetä arvonlisäverovelvolliseksi sellaisten luovutusten, jotka koskevat asetuksella (ETY) N:o 2658/87 käyttöön otetussa yhdistetyssä nimikkeistössä mainittuja seuraavia tuotteita, verovelvollinen vastaanottaja:

CN-koodi

Tuote

1001 10 00

Durumvehnä

1001 90 10

Spelttivehnä, kylvämiseen tarkoitettu

ex 1001 90 91

Tavallinen vehnä, siemenvilja

ex 1001 90 99

Muu spelttivehnä ja muu tavallinen vehnä, ei kylvämiseen tarkoitettu

1002 00 00

Ruis

1003 00

Ohra

1005

Maissi

1201 00

Soijapavut, myös murskatut

1205

Rapsin- ja rypsinsiemenet, myös murskatut

1206 00

Auringonkukansiemenet, myös murskatut

1212 91

Sokerijuurikas

2 artikla

Edellä 1 artiklassa säädetty lupa edellyttää, että Romania ottaa mainitun luvan soveltamisalaan kuuluvia tavaroita luovuttavien verovelvollisten osalta käyttöön ilmoitusvelvoitteet sekä asianmukaiset ja tehokkaat valvontatoimenpiteet.

Romanian on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden ja toimenpiteiden käyttöönotosta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.

Sitä sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2011 alkaen 31 päivään toukokuuta 2013 saakka.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Romanialle.

Tehty Luxemburgissa 20 päivänä kesäkuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

MATOLCSY Gy.


(1)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(2)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/28


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 15 päivänä syyskuuta 2010,

valtiontuesta C 26/09 (ex N 289/09), jonka Latvia aikoo myöntää AS Parex bankan rakenneuudistukseen

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 6202)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2011/364/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Latvia ilmoitti komissiolle 10 päivänä marraskuuta 2008 AS Parex bankan (jäljempänä ”Parex banka”) hyväksi myönnettävästä toimenpidepaketista, jonka tarkoituksena oli tukea rahoitusjärjestelmän vakautta ja jonka komissio hyväksyi 24 päivänä marraskuuta 2008 (2) (jäljempänä ”ensimmäinen pelastamista koskeva päätös”) sillä perusteella, että Latvia sitoutui toimittamaan Parex bankan rakenneuudistussuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa. Latvia ilmoitti komissiolle 26 päivänä tammikuuta 2009 useista muutoksista Parex bankalle myönnettyyn julkiseen tukeen. Muutokset hyväksyttiin 11 päivänä helmikuuta 2009 (3) (jäljempänä ”toinen pelastamista koskeva päätös”). Latvia ilmoitti komissiolle 29 päivänä maaliskuuta 2009 tarpeesta tehdä uusia muutoksia pääomanpohjan vahvistamista koskevaan toimenpiteeseen. Nämä muutokset hyväksyttiin 11 päivänä toukokuuta 2009 tehdyllä komission päätöksellä (4) (jäljempänä ”kolmas pelastamista koskeva päätös”).

(2)

Latvia ilmoitti Parex bankan rakenneuudistussuunnitelmasta 11 päivänä toukokuuta 2009. Latvian viranomaisille lähetettiin tietopyyntö 5 päivänä kesäkuuta 2009. Latvian viranomaisten ja komission kesken pidettiin kokous 15 päivänä kesäkuuta 2009. Latvia vastasi tietopyyntöön osittain 7 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä.

(3)

Komissio ilmoitti Latvialle 29 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä päättäneensä aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn (5) (jäljempänä ”aloituspäätös”) rakenneuudistustukitoimenpiteistä.

(4)

Aloituspäätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä6 päivänä lokakuuta 2009 ja asianomaisia pyydettiin esittämään huomautuksensa ehdotetuista rakenneuudistustukitoimenpiteistä kuukauden kuluessa julkaisemispäivästä. Komissio ei saanut asianomaisilta huomautuksia. Määräajan päätyttyä komissio sai kuitenkin 15 päivänä kesäkuuta 2010 ja 13 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyt kirjeet Valerijs Karginsilta ja Viktors Krasovickisilta, Parex bankan entisiltä enemmistöosakkailta (jäljempänä ”entiset enemmistöosakkaat”). Lisäksi komissio sai 22 päivänä kesäkuuta 2010 ja 1 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyt kirjeet Latvian parlamentin jäseniltä.

(5)

Latvian viranomaiset pyysivät 12 päivänä elokuuta 2009 päivätyllä kirjeellä pidentämään aloituspäätöksessä asetettua lisätietojen toimittamisen määräaikaa 15 päivään lokakuuta 2009. Viranomaiset esittivät 4 päivänä syyskuuta 2009 Parex bankan tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman sekä lisätietoja vastauksena aloituspäätökseen. Tarkistettua rakenneuudistussuunnitelmaa päivitettiin 22 päivänä syyskuuta 2009 ja samalla annettiin lisätietoja. Latvian viranomaisten ja komission kesken pidettiin kokoukset 11 ja 17 päivänä syyskuuta 2009.

(6)

Lisäksi Latvia toimitti lisätietoja ja selvennyksiä 11 päivänä syyskuuta 2009, 6 päivänä lokakuuta 2009, 26 päivänä lokakuuta 2009, 9 päivänä joulukuuta 2009, 23 päivänä joulukuuta 2009, 19 päivänä helmikuuta 2010 ja 2 päivänä maaliskuuta 2010.

(7)

Latvia antoi 12 ja 26 päivänä lokakuuta 2009 tietoja mahdollisesta Parex bankan rakenneuudistusstrategiaan tehtävästä muutoksesta. Komission ja Latvian viranomaisten kesken pidettiin kokous 22 päivänä maaliskuuta 2010. Latvia toimitti 31 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä 31 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyn uuden version Parex bankan rakenneuudistussuunnitelmasta, jota täydennettiin myöhemmin 14 päivänä toukokuuta 2010, 9 päivänä kesäkuuta 2010, 12 päivänä kesäkuuta 2010, 17 päivänä kesäkuuta 2010 ja 21 päivänä kesäkuuta 2010 päivätyillä kirjeillä.

(8)

Komissio pyysi lisätietoja 10 päivänä toukokuuta 2010. Latvia vastasi 7 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Tässä kirjeessä Latvia toimitti myös päivitetyn version 31 päivänä maaliskuuta 2010 päivätystä rakenneuudistussuunnitelmasta. Rakenneuudistussuunnitelmaa muutettiin vielä tämän jälkeen 18 ja 27 päivänä elokuuta 2010 (jäljempänä ”lopullinen rakenneuudistussuunnitelma”).

(9)

Latvia selvensi annettavia sitoumuksia 2 päivänä elokuuta 2010, 18 päivänä elokuuta 2010, 27 päivänä elokuuta 2010 ja 2 päivänä syyskuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. Komissio sai 3 päivänä syyskuuta 2010 lopullisen luettelon sitoumuksista.

(10)

Latvian viranomaiset ilmoittivat komissiolle 2 päivänä syyskuuta 2010 hyväksyvänsä poikkeuksellisesti sen, että tämä päätös annetaan englannin kielellä.

2.   KUVAUS

2.1.   TUENSAAJA JA SEN VAIKEUDET

(11)

Parex banka oli Latvian toiseksi suurin pankki, ja 31 päivänä joulukuuta 2008 sen tase oli 3,4 miljardia Latvian latia (4,9 miljardia euroa). Vuoden 2007 lopussa ennen kriisiä sillä oli suurin osuus (18 prosenttia) maan talletusmarkkinoista ja kolmanneksi suurin osuus (12 prosenttia) maan antolainausmarkkinoista. (6) Näin ollen Latvian viranomaiset pitivät sitä rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävänä.

(12)

Parex banka tarjosi laajaa valikoimaa pankkituotteita sekä suoraan että erikoistuneiden tytäryhtiöiden kautta, mukaan luettuina antolainaus, maksukorttipalvelut, leasing, varainhoito ja arvopaperinvälitys. Latvian pankkitoiminnan lisäksi Parex bankalla oli tytärpankit Liettuassa ja Sveitsissä (AP Anlage & Privatbank AG) sekä sivuliikkeet Virossa, Ruotsissa ja Saksassa, koko Baltian alueen varainhoitaja ja useita Itsenäisten valtioiden yhteisössä (jäljempänä ”IVY”) toimivia leasingyhtiöitä.

(13)

Parex banka perustettiin vuonna 1992, ja sen enemmistöomistajina oli kaksi yksityishenkilöä, jotka omistivat ennen valtion väliintuloa 84,83 prosentin osuuden pankin osakepääomasta. Ongelmiensa johdosta Parex banka kansallistettiin osittain ostamalla entisten enemmistöosakkaiden koko omistusosuus nimelliseen 2 Latvian latin (noin 3 euron) kokonaishintaan (7). Huhtikuussa 2009 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (jäljempänä ”EBRD”) teki osakkeenostosopimuksen, jonka mukaan EBRD ostaisi Parex bankan osakepääomasta 25 prosenttia ja yhden osakkeen päälle. (8)

(14)

Vaikka Parex banka on ollut aiemmin tuottava pankkilaitos, jonka pankkitoiminnalla oli Latviassa vankka asema, pankin johto valitsi epäasianmukaisen liiketoimintastrategian ja teki muutamia suuren riskin sisältäviä päätöksiä tiukassa kilpailussa ulkomaisten pankkien pitkälle erikoistuneiden tytäryhtiöiden kanssa. Parex banka lisäsi toimintaansa erityisesti IVY-maiden markkinoilla ja perusti toimintansa liiaksi suuriin, lyhytaikaisiin muiden maiden asukkaiden talletuksiin. Finanssikriisi vaikutti pahoin kehittyviin markkinoihin, myös IVY-maihin, ja Parex bankan kyvystä jälleenrahoittaa sen helmikuussa 2009 erääntyvät syndikoidut lainat alkoi kiertää huhuja. Näiden tapahtumien seurauksena tallettajien luottamus menetettiin, ja etenkin muiden maiden asukkaat alkoivat nostaa talletuksiaan pankista. Pankkipaon aikana pankista virtasi pahimmillaan päivittäin pois jopa 100 miljoonaa euroa, eikä pakoa saatu pysäytettyä pankin osittaisella kansallistamisella. Tämän tuloksena talletukset vähenivät 36 prosenttia vuoden 2007 loppuun verrattuna, mikä aiheutti pahan likviditeettikriisin. Talletusten poisviennin jatkumisen estämiseksi Latvian sääntelyviranomainen, rahoitus- ja pääomamarkkinoiden valvontakomissio (Finanšu un kapitāla tirgus komisija), asetti nostorajoituksia.

(15)

Vuonna 2008 konsolidoitujen tappioiden määrä oli 131 miljoonaa Latvian latia (185 miljoonaa euroa), kun vuonna 2007 voittoa oli saatu 40 miljoonaa Latvian latia (58 miljoonaa euroa). Vuoden 2008 lopussa pankin oma pääoma oli 65 prosenttia edellistä vuotta pienempi, 77 miljoonaa Latvian latia, lähinnä lisääntyneiden luottotappiovarausten ja arvopaperisalkusta aiheutuneiden tappioiden takia. Parex bankan vakavaraisuussuhde oli yksin tarkasteltuna vain 4,1 prosenttia ja koko konsernin tasolla vain 3,1 prosenttia (9). Parex banka ei näin ollen pystynyt enää täyttämään lainsäädäntöön perustuvia vakavaraisuusvaatimuksia.

2.2.   AIEMMIN HYVÄKSYTYT PELASTAMISTOIMET

(16)

Parex banka haki valtiontukea marraskuun alussa vuonna 2008. Parex bankan kansallistamisen jälkeen Latvia päätti toteuttaa pelastamistoimia, joilla Parex bankan tilanne saatiin vakautettua tilapäisesti. Euroopan komissio hyväksyi pelastamistukena väliaikaisesti kaikkiaan i) enintään 1,5 miljardin Latvian latin suuruisen maksuvalmiusjärjestelyn; ii) valtion takaukset, jotka kattoivat olemassa olevat 775 miljoonan euron syndikoidut lainat sekä 275 miljoonan euron syndikoidun lainan jälleenrahoittamiseksi myönnetyt uudet lainat, ja iii) pääoman vahvistamista koskevat toimenpiteet, joiden avulla Parex bankan vakavaraisuussuhde nousi pelastamistoimien yhteydessä 11 prosenttiin. (10)

2.3.   RAKENNEUUDISTUSSUUNNITELMA

2.3.1.   ALKUPERÄINEN RAKENNEUUDISTUSSUUNNITELMA

(17)

Latvia esitti 11 päivänä toukokuuta 2009 ensimmäisen pääoman vahvistamista koskevan toimenpiteen jatkona Parex bankan rakenneuudistussuunnitelman (jäljempänä ”alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma”), jonka sisältöä on kuvattu tarkemmin aloituspäätöksen 2.4 kohdassa.

(18)

Suunnitelmaan sisältyivät alustava analyysi Parex bankan liiketoiminnasta, suunnitellut rakenneuudistustukitoimenpiteet, Parex bankan tuleva liiketoimintastrategia ja toimenpiteet elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(19)

Suunnitelma kattoi ajanjakson 2009–2013. Yrityspankkitoiminta, vähittäispankkitoiminta ja varainhoitotoiminta (11) arvioitiin Parex bankan tuleviksi keskeisiksi liiketoiminta-alueiksi. Suunnitelmassa esitettiin sellaisen uuden strategian täytäntöönpano, jolla Parex banka pyrkisi koko Baltian alueen johtavaksi pankiksi. Kaikki Baltian alueen ulkopuolinen toiminta katsottiin toissijaiseksi. Suunnitelma ei kuitenkaan sisältänyt niiden mahdollista myyntiä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

(20)

Suunniteltu liiketoimintastrategia sisälsi houkuttelevia suhdelukuja ja aggressiivisen markkinointistrategian, jolla pyritään tukemaan Parex bankan kasvua ja saamaan menetetty talletuspohja takaisin. Suunnitelmassa oletettiin, että Parex banka olisi riippuvainen maksuvalmiuden turvaamiseen tähtäävistä valtion toimenpiteistä myös rakenneuudistuskauden jälkeen.

2.3.2.   TARKISTETTU RAKENNEUUDISTUSSUUNNITELMA

(21)

Latvia toimitti 4 päivänä syyskuuta 2009 tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman, jota muutettiin myöhemmin 22 päivänä syyskuuta 2009. Tämän suunnitelman tarkoituksena oli ottaa huomioon epäilyt, joita komissio esitti aloituspäätöksessä.

(22)

Myös Parex bankan tarkistettu strategia perustui Baltian alueen vankan toiminnan kehittämiseen yrityspankki-, vähittäispankki- ja varainhoitotoiminnan aloilla. Tarkistetun suunnitelman mukaan Parex banka pystyisi maksamaan takaisin kaikki maksuvalmiuden turvaamiseen tähtäävät valtion toimenpiteet rakenneuudistuskauden loppuun mennessä.

(23)

Toisin kuin alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa, tarkistetun suunnitelman mukaan Parex bankan tase kuitenkin pienenisi keskeisiin liiketoiminta-alueisiin keskittymisen vuoksi. Etenkin Parex bankan antolainausta karsittaisiin.

(24)

Lisäksi suunnitelmassa viitattiin mahdollisuuteen yhtiöittää muut kuin keskeiset liiketoiminta-alat. Kun Latvia hyväksyi tämän strategisen muutoksen myöhemmässä vaiheessa, oli rakenneuudistussuunnitelmasta laadittava uusi tämän mukainen versio.

2.3.3.   LOPULLINEN RAKENNEUUDISTUSSUUNNITELMA

(25)

Lopullisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan strategisena päätavoitteena on palauttaa pankki yksityiselle sektorille myymällä se strategiselle sijoittajalle, joka vapauttaa pankin valtion rahoitusjärjestelyistä ja varmistaa samalla sen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden. Latvia on jo houkutellut EBRD:a vahvana ja maineikkaana ulkoisena sijoittajana, jolla on riittävästi rahavaroja ja joka voi sitoutua pitkäaikaisesti (ks. johdanto-osan (13) kappale).

(26)

Lopullisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan Parex bankan omaisuus jaetaan kahtia vasta perustetulle pankille nimeltä AS Citadele banka (jäljempänä ”Citadele banka”), joka on niin sanottu ”hyvä pankki” ja keskittyy perinteiseen pankkitoimintaan, ja niin sanotulle ”huonolle pankille” (Parex banka), […] (12).

(27)

Pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi ydinpankki erotetaan toissijaisista omaisuuseristä ja järjestämättömistä saamisista. Ehdotettu rakenneuudistus perustuu ”hyvän lopputuloksen” skenaarioon, jossa perustetaan pankki, jolla on Latvian sääntelyviranomaisen valvonnassa oleva kestävä pääomapohja ja joka keskittyy Baltian alueeseen. Kaikki keskeiset omaisuuserät ja osa toissijaisista omaisuuseristä (etenkin IVY-maiden sovitusti hoidetut lainat) siirretään Parex bankalta vasta perustetulle pankille. Muut toissijaiset omaisuuserät ja järjestämättömät saamiset (lainat, arvopaperit ja takaisin otetut kiinteistöt) säilyvät Parex bankalla, […].

(28)

Taulukossa 1 havainnollistetaan Citadele bankan ja Parex bankan rakennetta jakamisen jälkeen.

Taulukko 1

Osakasrakenne jakamisen jälkeen

Image

(29)

Latvia on jo toteuttanut ensitoimet ”hyvän lopputuloksen” skenaarion toteuttamiseksi. Uusi pankki, Citadele banka, rekisteröitiin 30 päivänä kesäkuuta 2010 ja suurin osa omaisuuseristä siirrettiin 1 päivänä elokuuta 2010 (13). Periaatteessa Citadele bankan ja Parex bankan toiminnan täydellinen erottaminen toisistaan on määrä saada päätöksen 12 kuukauden kuluessa omaisuuserien siirtämisestä.

(30)

Näin ollen seuraavat varat ja velat siirretään Parex bankalta Citadele bankalle:

Baltian alueen sovitusti hoidetut lainat ([300–800] miljoonaa Latvian latia);

IVY-maiden sovitusti hoidetut lainat ([50–350] miljoonaa Latvian latia);

sivuliikkeet Ruotsissa ja Saksassa;

varainhoitotoimintaan liittyvät talletukset.

(31)

Seuraavat varat ja velat säilyvät Parex bankalla:

Baltian alueen järjestämättömät lainat ([200–800] miljoonaa Latvian latia) (14);

jäljellä oleville osakkaille annetut lainat ([…] miljoonaa Latvian latia);

IVY-maiden leasingtytäryhtiöt;

IVY-maiden järjestämättömät lainat ([50–350] miljoonaa euroa).

(32)

Taulukossa 2 on esitetty Citadele bankalle siirrettävät omaisuuserät ja Parex bankalle jäävät omaisuuserät sekä taseen pienentäminen verrattuna kriisiä edeltävään aikaan, siten kuin sitä arvioitiin lopullisessa rakenneuudistussuunnitelmassa ja muutettiin 27 päivänä elokuuta 2010:

Taulukko 2

Omaisuuserien jakaminen Citadele bankan ja Parex bankan välillä

(tuhatta Latvian latia)

 

Parex banka – 2008

Parex banka – 2009

Parex banka – 31.7.2010 (15)

Citadele banka

Parex banka jaon jälkeen (16)

Varat

Käteisvarat ja talletukset keskuspankeissa

79 154

136 769

131 693

119 783

30 876

Saamiset luottolaitoksilta

228 752

189 321

227 741

245 069

5 583

Lainat

1 744 871

1 429 466

1 355 831

748 457

627 471

Arvopaperit

941 293

405 800

356 439

224 735

130 936

Osakkeet ja osuudet tytäryhtiöissä

51 442

72 725

81 691

5 530

51 962

Muut varat

323 797

220 097

75 584

45 604

52 747

Varat yhteensä

3 369 309

2 484 501

2 228 978

1 389 179

899 576

Velat ja oma pääoma

Latvian keskuspankki

587 183

140 449

Luottolaitokset

129 584

50 865

27 295

41 571

51 703

Syndikaatti

544 673

381 271

163 402

163 402

Valtiovarainministeriö

676 398

622 048

692 454

131 000

458 454

Asiakkaiden talletukset

1 225 488

911 318

1 006 202

928 686

75 314

Euro-obligaatiot

88 712

87 489

113 136

109 244

Pääomalainat (jäljellä olevat osakkaat)

52 848

52 857

52 863

52 878

Pääomalainat (valtio)

37 338

37 338

50 270

Pääomalainat (EBRD)

12 932

12 932

Muut velat

35 556

31 458

34 754

30 280

21 522

Velat yhteensä

3 340 442

2 328 025

2 140 376

1 291 051

823 274

Oma pääoma

28 867

156 476

88 602

98 127  (17)

76 302

Velat ja oma pääoma yhteensä

3 369 309

2 484 501

2 228 978

1 389 179

899 576

Jakosuhde, mukaan luettuna Liettuan tytäryhtiössä sekä AP Anlage & Privatbank AG:ssä olevien osuuksien ja Saksan sivuliikkeen talletusten siirto (18)

 

 

 

64 %

36 %

Suhteessa Parex bankaan vuonna 2008

 

 

 

44 %

 

(33)

Citadele bankan strategia pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi perustuu vahvan toiminnan kehittämiseen Baltian alueella niin, että painopiste on Latviassa kaikilla keskeisillä liiketoiminta-alueilla eli yrityspankki-, vähittäispankki- ja varainhoitotoiminnassa (19). Varainhoito säilyy kuitenkin Citadele bankan keskeisenä liiketoiminta-alueena vain, jos pankki myydään […] mennessä. Jos myynti ei toteudu, varainhoitotoiminta myydään erillisenä samaan päivämäärään mennessä.

(34)

Citadele banka ei harjoita antolainausta IVY-maissa, joten IVY-maiden sovitusti hoidettujen lainojen salkkua pidetään toissijaisena. Uutta lainaa ei myönnetä tällä segmentillä, ja nykyisestä salkusta luovutaan […] mennessä.

(35)

Parex bankan toiminta Liettuassa ja Virossa oli huomattavasti vähäisempää kuin Latviassa. Myös Citadele banka aikoo säilyttää jatkossa toimintansa vähäisenä näillä markkinoilla.

(36)

Ruotsissa ja Saksassa sijaitsevien, Citadele bankalle siirrettyjen kahden talletuksia vastaanottavan sivuliikkeen osalta Latvia selitti, että talletuspaon vuoksi merkittävä osa pankin Baltiasta peräisin olevasta rahoituksesta on kulunut loppuun. Ulkoisen rahoituksen saaminen on sitä paitsi vaikeaa Latvian nykyisessä makrotaloudellisessa tilanteessa. Baltian maiden asukkaiden kokonaistalletukset ovat huomattavasti alueen lainasalkkua pienemmät, kun taas Parex bankan pääkilpailijat saavat rahoitusta muissa maissa (lähinnä Ruotsissa) sijaitsevilta emoyhtiöiltään. Citadele bankan on siis säilytettävä jonkin verran rahoituspohjaa ulkomailla (Ruotsissa ja Saksassa).

(37)

Citadele banka pyrkii korjaamaan ongelmat, joiden vuoksi Parex banka joutui hakemaan valtiontukea, ja palauttamaan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden seuraavilla keskeisillä toimenpiteillä.

(38)

Johtamistavan muuttaminen ja omistajaohjaus: Ennen kansallistamista Parex bankan päätöksenteko oli keskitetty pääomistajille. Citadele banka pyrkii lisäämään vastikään käyttöön otettua omistajaohjausta. Se ottaa käyttöön johtokunnan ja hallintoneuvoston menettelyjä, joilla pyritään varmistamaan laadukas omistajaohjaus. Citadele bankan omistajaohjauksen keskeisiä periaatteita ovat omistuksen ja johdon tiukka erottaminen toisistaan, osakkeenomistajien oikeuksien varmistaminen, tiedonanto ja avoimuus, johtokunnan tehtävät ja rakenne ja eettisen ja vastuullisen päätöksenteon edistäminen.

(39)

Riskienhallinnan vahvistaminen: Parex bankan johto on tarkistanut ja vahvistanut riskienhallintaa ja pankin sisäistä valvontaa sekä yhtiön että toiminnan tasolla kaikissa keskeisissä riskiluokissa (markkina-, luotto- ja toimintariskit). Etenkin luottoriskin valvontaa uudistetaan Citadele bankassa huomattavasti, ja Parex bankan aiemmasta toimintamallista, joka perustuu vakuudelliseen antolainaukseen, jossa vakuusarviointi on lähtökohtaisesti epävarmaa, luovutaan ja siirrytään lainanottajan lainanhoitokyvyn arvioimiseen kassavirran perusteella. Riskienhallinta on oleellinen osa Citadele bankan johtamista. Riskienhallintaa valvoo Citadele bankan sisällä riippumaton yksikkö. Lisäksi Citadele bankan hallintoneuvosto osallistuu riskienhallinnan valvontaan ja on valinnut yhden jäsenistään vastaamaan riskienhallinnan valvonnasta, sisäisistä tarkastuksista ja vaatimusten noudattamisen valvonnasta. Hallintoneuvostolle laaditaan kuukausittain riskiraportit, joissa on ajantasaistetut tiedot luottoriskeistä ja vaatimusten noudattamisesta pankissa.

(40)

Keskeisiin segmentteihin keskittyvä pienempi tase: Citadele bankan toiminta keskittyy Baltian alueelle, ja johdon painopisteenä on Citadele bankan kannattavuuden palauttaminen tällä alueella. Toissijaisena pidetty IVY-maiden sovitusti hoidettujen lainojen salkku siirretään Citadele bankalle, mutta se myydään […] mennessä. Keskittymällä keskeisiin toiminta-alueisiin ja vähentämällä konkreettisesti taseensa kokoa Citadele bankan toiminnasta saadaan kestävällä tavalla kannattavaa.

(41)

Kassatilanteen vakauttaminen: Citadele bankan strategiana on kehittää kestävä ja pieniriskinen rahoitusmalli vähentämällä tukkurahoituksen käyttöä, pidentämällä erääntymisprofiilia ja monipuolistamalla rahoituslähteitä niin, että asiakkaiden pitkäaikaistalletusten osuutta Citadele bankan rahoituspohjassa lisätään. Latvian sääntelyviranomaisen asettamat nostorajoitukset eivät koske Citadele bankassa olevia talletuksia.

(42)

Kannattavuuden palautuminen keskeisellä segmentillä vuoteen 2011 mennessä: Citadele banka suunnittelee vähentävänsä hallintokuluja ja henkilöstömenoja sekä muita hallintokuluja. Parex bankan hallintokulut ovat jo vähentyneet 39 prosenttia eli 32 miljoonaa Latvian latia vuonna 2009. Citadele bankan kulu/tuotto-suhteen odotetaan pienentyvän entisestään ja pysyvän [35–55] prosentissa vuonna 2014. Tämä pienentyminen saadaan aikaan […] karsimalla henkilöstömenoja sekä tarkistamalla Citadele bankan sisäisiä prosesseja. Toimintakulujensa vähentämiseksi ja taloutensa vakauttamiseksi Citadele banka jatkaa Parex bankan jo aloittamia toimia, jolla kustannusrakenne järjestellään uusiksi optimoimalla sivuliikeverkosto, […] ja toteuttamalla muita kustannussäästötoimenpiteitä. Kulujen vähentämistä täydennetään erilaisilla tulojen lisäämiseen tähtäävillä toimilla ja keskittymällä omaisuuden laadun hallintaan oman pääoman tuoton parantamiseksi.

(43)

Lopulliseen rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvien ennusteiden mukaan Citadele bankan elinkelpoisuuden odotetaan palautuvan perusskenaariossa jo vuonna 2011 ja sen tulosten kohenevan jatkuvasti vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2014 Citadele bankan oman pääoman tuotto olisi [18–28] prosenttia. Taulukossa 3 on esitetty Citadele bankan keskeisiä tunnuslukuja vuosina 2010–2014. Pankin johdossa tehtyjen rakenneuudistustoimien vaikutukset näkyvät vuoden 2014 tunnusluvuissa: kulu/tuotto-suhde on [35–55] prosenttia ja oman pääoman tuotto [18–28] prosenttia. Vuonna 2015 pääomarakennetta saadaan lujitettua, ja omavaraisuusaste on [8–14] prosenttia.

Taulukko 3

Citadele bankan keskeiset tunnusluvut perusskenaariossa vuosina 2010–2014

 

elokuu – joulukuun loppu 2010

Vuoden 2011 loppu

Vuoden 2012 loppu

Vuoden 2013 loppu

Vuoden 2014 loppu

Kuluanalyysi

Toimintamenot/kokonaistulot

[…] %

[…] %

[…] %

[…] %

[35–55] %

Arvonalennukset/nettolainat

[…] %

[…] %

[…] %

[…] %

[1–3] %

Kannattavuus

Nettovoitto (-tappio), miljoonaa Latvian latia

[tappio]

[voitto]

[voitto]

[voitto]

[voitto]

Oman pääoman tuotto

[—] %

[…] %

[…] %

[…] %

[18–28] %

Tase

Taseen loppusumma (miljoonaa Latvian latia)

(…)

(…)

(…)

(…)

[1 400–1 650]

Talletukset/tase

[…] %

[…] %

[…] %

[…] %

[…] %

Lainat / asiakkaiden talletukset

[…] %

[…] %

[…] %

[…] %

[50–80] %

Omavaraisuusaste

[…] %

[…] %

[…] %

[…] %

[9–13] %

Vakavaraisuussuhde

[10–14] %

[11–15] %

[12–16] %

[14–19] %

[16–20] %

(44)

Pahimmassa skenaariossa Citadele bankan kannattavuuden odotetaan palautuvan vuonna 2013 ja tulosten kohenevan lisää vuonna 2014. Vuonna 2014 pankin oman pääoman tuotto olisi [> 0] prosenttia. (20) Suunnitelman mukaan Citadale bankan ja koko konsernin pääomasuhteet pysyisivät selvästi lainsäädännön vähimmäisvaatimusten yläpuolella. Taulukossa 4 esitetään Citadele bankan keskeiset tunnusluvut vuosina 2010–2014 pahimmassa skenaariossa.

Taulukko 4

Citadele bankan keskeiset tunnusluvut pahimmassa skenaariossa vuosina 2010–2014

 

elokuu – joulukuun loppu vuonna 2010

Vuoden 2011 loppu

Vuoden 2012 loppu

Vuoden 2013 loppu

Vuoden 2014 loppu

Kuluanalyysi

Toimintamenot/kokonaistulot

[…] %

[…] %

[…] %

[…] %

[45–60] %

Kannattavuus

Nettovoitto (-tappio), miljoonaa Latvian latia

[tappio]

[tappio]

[tappio]

[voitto]

[voitto]

Oman pääoman tuotto

 

 

[…] %

[> 0] %

Tase

Lainat / asiakkaiden talletukset

[…] %

[…] %

[…] %

[…] %

[40–60] %

Vakavaraisuusaste

[> 8] %

[> 8] %

[> 8] %

[> 8] %

[> 8] %

(45)

Latvian keskuspankin Citadele bankalle tekemän stressitestin tulosten mukaan (ks. taulukko 5) lisäpääomaa ei tarvittaisi pääomaa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin vakavaraisuusaste on [> 8 prosenttia].

Taulukko 5

Citadele bankan stressitestin tulokset

Uusi pankki

Perusskenaario

Tarvittavat lisävaraukset, miljoonaa Latvian latia

Tarvittava lisäpääoma, miljoonaa Latvian latia

Vakavaraisuussuhde

2010

(…)

(…)

(…)

2011

(…)

(…)

(…)

2012

(…)

(…)

(…)

2013

(…)

(…)

(…)

2014

(…)

(…)

(…)

(46)

Jaon jälkeen Parex banka (ja sen tytäryhtiöt) ovat […]. Se myy ja kuluttaa loppuun kaiken omaisuutensa vuosina 2010–2017. Parex bankan päätehtävänä on saada mahdollisimman paljon varoja takaisin sille siirretyistä omaisuuseristä elinikänsä aikana, joksi oletetaan ennusteissa kahdeksan vuotta. Näin Parex banka välttää salkun pakkomyynnin tai vakuuden pikaisen realisoinnin tarpeen. Parex banka keskittyy selvittämään järjestämättömiä lainoja ja jo takaisin otettua kiinteistöomaisuutta. Näin ollen Parex bankan päätehtävänä on suorittaa omaisuuden takaisinottomenettelyjä ja hallinnoida ja realisoida tämän jälkeen omaisuutta järjestelmällisellä tavalla mahdollisimman pian kohtuullisin ehdoin.

(47)

Jaon jälkeen Parex banka ja sen tytäryhtiöt eivät ala harjoittaa uutta taloudellista toimintaa, ellei sen päätehtävänä oleva siirrettyjen omaisuuserien hallinnointi ja myynti tätä edellytä. Parex banka keskeyttää erityisesti uuden antolainauksen. Se voi kuitenkin eriyttää tiettyjä omaisuuseriä erillisille tytäryhtiöille hallinnoitaviksi (myytäviksi).

(48)

Parex banka pyrkii luopumaan IVY-maiden leasingyhtiöiden rahoituksesta. Kuten edellä mainittiin, uusia lainoja – myöskään leasinglainoja – ei anneta, ja jos ostajia ei löydetä, nykyisten leasingsalkkujen oletetaan kuluneen täysin loppuun […] mennessä. Merkittävä osuus leasingsalkuista on […].

(49)

Näillä toimilla odotetaan saatavan likviditeettivirtaa Parex bankaan, jolloin se voi aloittaa valtion talletusten palauttamisen. Talousennusteiden perusteella valtio ei saa kuitenkaan pankkiin sijoittamaansa pääomaa takaisin.

(50)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan Parex banka täyttää pääomaa koskevat vaatimukset vain […] asti.

(51)

Parex banka on kärsinyt jatkuvasta talletuspaosta. Sen tuloksena talletuspohja on tällä hetkellä huomattavasti pienempi kuin ennen kriisiä. Myös antolainaus on vähentynyt merkittävästi rahoituksen puutteen vuoksi. Latvian viranomaiset sitoutuvat asettamaan Citadele bankan antolainaukselle ja talletusten vastaanotolle enimmäisrajat merkityksellisillä maantieteellisillä markkinasegmenteillä (ks. jäljempänä oleva 2.5 kohta). Enimmäisrajojen piiriin kuuluvaa antolainausta ja talletusten vastaanottoa voidaan kasvattaa enintään [9–13] prosenttia vuodessa jo vähennetystä toiminnasta.

(52)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan Citadele bankan liiketoimintaa karsitaan kriisiä edeltäneeseen Parex bankan toimintaan verrattuna. Karsiminen toteutetaan osittain luopumalla tietyistä omaisuuseristä (IVY-maiden sovitusti hoidetut lainat ja varainhoitotoiminta, jos se myydään erillisenä Citadele bankasta). Lisäksi Latvia sitoutuu yksityistämään Citadele bankan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

(53)

Kansallistamisen seurauksena Parex bankan entiset enemmistöosakkaat lähtivät yhtiöstä kokonaan (ks. johdanto-osan (13) kappale). Valtion ja EBRD:n tämän jälkeen toteuttaman Parex bankan pääomapohjan vahvistamisen vuoksi vähemmistöosakkaiden osuus pieneni (aiemmasta 15,2 prosentista 3,7 prosenttiin 7 päivänä heinäkuuta 2010).

2.4.   RAKENNEUUDISTUSTOIMENPITEET

(54)

Lopullisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan aiempaa pelastamistukea jatketaan rakenneuudistuskauden ajan ja se jaetaan vasta perustetun pankin, Citadele bankan, ja Parex bankan välillä. Jo annetun valtiontuen lisäksi suunnitellaan uutta valtiontukea.

(55)

Valtion talletuksina sekä Citadele bankalle että Parex bankalle annettava suunniteltu maksuvalmiustuki on enintään 1,5 miljardia Latvian latia, joka hyväksyttiin Parex bankalle maksuvalmiustukena annettavan pelastamistuen enimmäismääräksi ennen jakoa. (21) Perusskenaariossa ja pahimmassa skenaariossa Citadele bankassa olevat valtion talletukset on maksettu takaisin vuoteen 2012 mennessä. Parhaassa skenaariossa valtion talletukset olisi maksettu kokonaisuudessaan takaisin vuoteen 2011 mennessä. Parex bankassa olevat valtion talletukset ovat maksamatta rakenneuudistuskauden päättyessä perusskenaariossa ja pahimmassa skenaariossa. Maksamattomien määrien suuruus on vähintään [0–100] miljoonaa Latvian latia (perusskenaario) ja enintään [100–200] miljoonaa Latvian latia (pahin skenaario). Takaisinmaksu voi tapahtua aiemmin, jos tuensaajat tai niiden omaisuus myydään. Eri skenaarioiden avoimet saldot on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6

Maksuvalmiuden turvaamiseen tähtäävät valtion toimet (avoimet saldot vuoden lopussa)

Citadele banka

Miljoonaa Latvian latia

 

1.8.10

31.12.10

31.12.11

31.12.12

31.12.13

31.12.14

Perusskenaario

131

143

36

0

Paras skenaario

131

143

Pahin skenaario

131

143

36

0


Parex banka

miljoonaa Latvian latia

 

1.8.10

31.12.10

31.12.11

31.12.12

31.12.13

31.12.14

31.12.15

31.12.16

31.12.17

Perusskenaario

[400–550]

[400–550]

[400–550]

[250–400]

[250–400]

[150–400]

[150–400]

[100–250]

[0–100]

Paras skenaario

[400–550]

[400–550]

[400–550]

[250–400]

[250–400]

[150–400]

[150–400]

[100–250]

0

Pahin skenaario

[400–550]

[400–550]

[400–550]

[250–400]

[250–400]

[150–400]

[150–400]

[100–250]

[100–200]

(56)

Maksuvalmiuden turvaamiseen tähtäävistä toimenpiteistä maksettava korvaus vahvistettiin toisessa pelastamista koskevassa päätöksessä pankkivelkojen valtiontakauksista 20 päivänä lokakuuta 2008 annettujen Euroopan keskuspankin suositusten perusteella. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan sekä Citadele bankan että Parex bankan hinnoittelun määräytymisperusteena ovat valtion rahoituskulut (22), joihin lisätään 50 peruspisteen lisämaksu. Lisäksi Citadele bankan osalta otetaan käyttöön kannustinmaksu, ja huhtikuun 2011 alusta tätä maksua nostetaan enintään 15 peruspistettä kullakin vuosineljänneksellä, minkä tarkoituksena on kannustaa pankkia jälleenrahoittamaan itsensä markkinoilla.

(57)

Valtion maksuvalmiustuen ennustetut kulut verrattuna Citadele bankan asiakkaiden talletusten kuluihin on esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7

Citadele bankassa olevien valtion talletusten kulut asiakkaiden talletusten kuluihin verrattuna

prosentteina

 

vuoden 2010 loppu

vuoden 2011 loppu

vuoden 2012 loppu

vuoden 2013 loppu

Maksuvalmiustuen kulut

9,6 %

5,4 %

6,5 %.

7,9 %

Asiakkaiden talletusten kulut

(…)

(…)

(…)

(…)

(58)

Jaon jälkeen Parex bankan syndikaatin muodostaville lainanantajille annetut aiemmat takaukset, jotka hyväksyttiin ensimmäisessä ja toisessa pelastamista koskevassa päätöksessä, säilyvät Parex bankalla syndikoitujen lainojen ohella. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan ne puretaan 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä ilman, että hallitusta vaaditaan lunastamaan takaustaan.

(59)

Parex banka allekirjoitti maaliskuussa 2010 Euroopan investointipankin (jäljempänä ”EIP”) kanssa sopimuksen, jossa sovitaan enintään 100 miljoonan euron puiteluotosta, joka voidaan käyttää pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään rahoitukseen. Puiteluotto on määrä siirtää Citadele bankalle. EIP vaatii tälle rahoitukselle valtion takausta niin pitkäksi aikaa kuin Citadele banka pysyy investointiluokan alla.

(60)

Citadele banka voi tarvita myös muita valtiontakauksia tai likviditeettiä enintään 88 miljoonaa Latvian latia (126 miljoonaa euroa) toukokuussa 2011 erääntyvien maksamatta olevien euro-obligaatioiden osalta.

(61)

Valtion takausten hinnoittelu vastaa toisessa pelastamista koskevassa päätöksessä hyväksyttyä hinnoittelua. (23) Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvien mahdollisten valtion lisätakausten hinnoittelu tehdään nykyisten valtion takausten perusteella (1,048 prosenttia), johon lisätään käyttöön otettava 12,5 peruspisteen korotettu lisämaksu, jota korotetaan 12,5 peruspistettä jokaisen vuosineljänneksen lopussa.

(62)

Rakenneuudistussuunnitelmassa oletetaan, että Parex bankaan pelastamistoimien yhteydessä lisätty oma pääoma (ensisijainen oma pääoma) säilyy Parex bankassa.

(63)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan valtiolta ei tarvita lisäpääomaa lukuun ottamatta seuraavia:

a.

103 miljoonan Latvian latin suuruinen pääomanlisäys, joka toteutetaan muuttamalla valtion talletukset omaksi pääomaksi Citadele bankassa jaon yhteydessä. Tästä pääomasta on määrä saada korvaus Citadele bankan myynnissä, jonka Latvia on sitoutunut toteuttamaan vuoden 2014 loppuun mennessä;

b.

pääomanlisäys, joka toteutetaan muuttamalla osa Parex bankassa olevista valtion talletuksista ja niiden koroista vuosina 2010–2013 ja jonka suuruus on enintään 210,7 miljoonaa Latvian latia perusskenaariossa ja 218,7 miljoonaa Latvian latia pahimmassa skenaariossa. Parex bankan on määrä maksaa […] prosentin vuosikorko jaon jälkeen pääomaksi muutettavista valtion talletuksista 31 päivään joulukuuta 2013 asti. Vuodesta 2014 lähtien pääomaksi muutetut valtion talletukset vähennetään tuloslaskelmassa […] prosentin tasolla.

(64)

Valtion Parex bankalle antaman ensisijaisen oman pääoman määrät eri skenaarioissa on esitetty taulukoissa 8 ja 9.

Taulukko 8

Parex bankassa olevien valtion talletusten suunniteltu pääomaksi muuttaminen

miljoonaa Latvian latia

 

31.7.10

31.12.10

31.12.11

31.12.12

31.12.13

31.12.14

31.12.15

31.12.16

31.12.17

Perusskenaario

[10–30]

[30–60]

[0–20]

Paras skenaario

[10–30]

[30–60]

[0–20]

Pahin skenaario

[10–30]

[30–60]

[0–20]

Taulukko 9

Laskennalliset / pääomaksi muutetut valtiovarainministeriön korot Parex bankassa

miljoonaa Latvian latia

 

31.7.10

31.12.10

31.12.11

31.12.12

31.12.13

31.12.14

31.12.15

31.12.16

31.12.17

Perusskenaario

[0–10]

[20–40]

[20–40]

[20–40]

Paras skenaario

[0–10]

[20–40]

[20–40]

[20–40]

Pahin skenaario

[0–10]

[20–40]

[20–40]

[20–40]

(65)

Latvia sitoutui siihen, että Parex bankalle annettavan pääoman enimmäismäärä ei ole yli 218,7 miljoonaa Latvian latia eikä se anna suoraan tai epäsuorasti Parex bankalle mitään lisäpääomaa missään muodossa […] päätyttyä.

(66)

Taulukossa 10 on esitetty suunnitelma, jonka mukaan Parex bankan olisi maksettava valtion talletusten pääoma ja korot takaisin.

Taulukko 10

Parex bankan suunnitelman mukainen valtion talletusten pääoman ja korkojen takaisinmaksu

miljoonaa Latvian latia

 

Perusskenaario

Pahin skenaario

Valtion talletuspääoman takaisinmaksu

(…)

(…)

Valtion talletuskoron takaisinmaksu

(…)

(…)

Yhteensä

(…)

(…)

(67)

Toissijaisen lainan muodossa annettava pelastamistuki (toissijainen oma pääoma) siirretään Citadele bankalle. Korvaus vahvistettiin toisessa ja kolmannessa pelastamista koskevassa päätöksessä (24) pääomasijoitusvälineiden hinnoittelusta 20 päivänä marraskuuta 2008 annettujen Euroopan keskuspankin suositusten perusteella. Joulukuusta 2009 lähtien toissijaisen lainan kiinteä korko on […] prosenttia, ja helmikuun 2010 jälkeen sitä korotetaan […] prosenttiin.

(68)

Valtio ei ole antanut eikä anna jatkossakaan toissijaista omaa pääomaa Parex bankalle jaon yhteydessä eikä sen jälkeen.

(69)

Kuten johdanto-osan (27)–(32) kappaleessa kuvataan, tietyt omaisuuserät siirretään Parex bankalta Citadele bankalle, joka jatkaa osaa Parex bankan toiminnasta, kun taas toissijaiset omaisuuserät ja järjestämättömät saamiset säilyvät Parex bankalla. Parex bankalla säilyvien omaisuuserien arvon osalta varovaisesti tehdyn arvion mukaan valtiolle aiheutuisi pahimmassa skenaariossa [200–400] miljoonan Latvian latin tappiot ja perusskenaariossa [50–300] miljoonan Latvian latin tappiot. Tappiot ovat noin [20–50] prosenttia omaisuuserien kirjanpitoarvosta (joka on 814 miljoonaa Latvian latia) pahimmassa skenaariossa ja noin […] prosenttia perusskenaariossa. Jos varaukset otetaan huomioon, omaisuuserien nimellisarvon lasku on vielä suurempi.

(70)

Taulukossa 11 on esitetty arviot maksamatta olevista veloista ja valtion pääomanmenetyksistä Parex bankan omaisuuden realisoinnin jälkeen.

Taulukko 11

Maksamatta olevat velat ja valtion pääomanmenetykset Parex bankan omaisuuden realisoinnin jälkeen

miljoonaa Latvian latia

Perusskenaario

Maksamatta oleva valtion talletus

[0–100]

Valtion toteuttama pääomapohjan vahvistaminen

(…)

Yhteensä

[50–300]

Pahin skenaario

Maksamatta oleva valtion talletus

[100–200]

Valtion toteuttama pääomapohjan vahvistaminen

(…)

Yhteensä

[200–400]

2.5.   LATVIAN SITOUMUKSET

(71)

Jotta komissio voisi todeta Citadele bankalle ja Parex bankalle myönnetyn rakenneuudistustuen soveltuvan sisämarkkinoille, Latvia toimitti 3 päivänä syyskuuta 2010 Latvian, Citadele bankan ja Parex bankan allekirjoittaman asiakirjan ”Sitoumukset Euroopan komissiolle”, joka sisälsi sitoumukset, joilla pyritään varmistamaan rakenneuudistussuunnitelman täysimääräinen täytäntöönpano ja rajoittamaan rakenneuudistustuesta aiheutuvaa kilpailun vääristymistä (jäljempänä ”sitoumukset”). Seuraavaksi kuvataan tärkeimpiä sitoumuksia.

2.5.1.   CITADELE BANKAA KOSKEVAT SITOUMUKSET

(72)

IVY-maiden lainoista luopumista koskeva sitoumus. Citadele banka luopuu IVY-maiden lainoista tai toteuttaa niiden divestoinnin […] mennessä komission hyväksymälle ostajalle komission hyväksymin ehdoin. Divestoinnin toteuttamiseksi Citadele banka etsii ostajan ja tekee lopullisen sitovan myynti- ja ostosopimuksen IVY-maiden lainoista viimeistään […]. Jos Citadele banka ei ole tehnyt tällaista sopimusta kyseiseen päivämäärään mennessä, se antaa luovutuksesta vastaavalle toimitsijalle yksinoikeuden myydä IVY-maiden lainat […] mennessä.

(73)

Varainhoitotoiminnasta luopumista koskeva sitoumus. Varainhoitotoiminta luovutetaan […] mennessä toimivana liiketoimintana komission hyväksymälle ostajalle komission hyväksymin ehdoin. Tätä varten viimeistään […]

a)

Latvian on löydettävä ostaja ja tehtävä lopullinen sitova myynti- ja ostosopimus, joka koskee sataa prosenttia sen omistusosuudesta Citadele bankassa, varainhoitotoiminta mukaan luettuna, tai

b)

Citadele bankan on löydettävä ostaja ja tehtävä lopullinen sitova myynti- ja ostosopimus varainhoitotoiminnan myynnistä erillisenä muusta Citadele bankasta.

Jos varainhoitotoimintaa ei luovuteta joko Citadele bankan yhteydessä tai siitä erillisenä […] mennessä, Citadele banka antaa luovutuksesta vastaavalle toimitsijalle yksinoikeuden myydä varainhoitotoiminta erillisenä muusta Citadele bankasta […] mennessä.

(74)

Elinkelpoisuuden, markkinoitavuuden ja kilpailukyvyn säilyttäminen. Citadele banka säilyttää varainhoitotoiminnan taloudellisen elinkelpoisuuden, markkinoitavuuden ja kilpailukyvyn hyvien liiketoimintakäytäntöjen mukaisesti varainhoitotoiminnan myynnin toteutumiseen asti ja vähentää sen kilpailupotentiaalin menettämisen riskin mahdollisimman pieneksi.

(75)

Velvollisuus pitää erillisenä. Citadele banka pitää varainhoitotoimintansa erillisenä säilyttämästään muusta liiketoiminnasta varainhoitotoiminnan myynnin toteutumiseen asti ja varmistaa, ettei varainhoitotoiminnan keskeinen henkilöstö osallistu millään tavalla mihinkään muuhun säilytettyyn liiketoimintaan ja päinvastoin. Citadele banka nimittää erillisten omaisuuserien varainhoitajan, joka seuraa varainhoitotoiminnan johtamista valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen valvonnassa. Erillisistä omaisuuseristä vastaava varainhoitaja johtaa varainhoitotoimintaa itsenäisesti ja liiketoiminnan edun mukaisesti ja pyrkii näin varmistamaan sen jatkuvan taloudellisen elinkelpoisuuden, markkinoitavuuden ja kilpailukyvyn sekä riippumattomuuden Citadele bankalla säilyneestä muusta liiketoiminnasta.

(76)

Citadele bankan myyntiä koskeva sitoumus. Latvia luopuu Citadele bankasta tai hoitaa sen luovutuksen 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä komission hyväksymälle ostajalle komission hyväksymin ehdoin. Luovutuksen hoitamiseksi Latvia etsii ostajan ja tekee lopullisen sitovan myynti- ja ostosopimuksen Citadele bankan myynnistä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Tämän sitoumuksen täyttämiseksi Latvian on myytävä kaikki suoraan ja epäsuorasti (myös julkisten yritysten kautta) omistamansa Citadele bankan osakkeet. Jos Latvia ei ole tehnyt tällaista sopimusta 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä, Latvia antaa luovutuksesta vastaavalle toimitsijamiehelle yksinoikeuden Citadele bankan myyntiin 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä.

(77)

Uuden antolainauksen ja talletusten enimmäisrajat Baltian maissa. Latviassa, Liettuassa ja Virossa Citadele banka ja sen sidosyhtiöt sitoutuvat pitämään

a)

uuden antolainauksen bruttomäärän ja antolainauksen markkinaosuudet Citadele bankan ja AB ”Citadele” bankasin (25) kokonaislainasalkun osalta sekä

b)

talletusten saldon niiden määrän ja markkinaosuuksien osalta

taulukoissa 12–17 esitettyjen sallittujen enimmäismäärien rajoissa.

Latvian markkinat

Taulukko 12

Antolainauksen enimmäisrajat Latviassa

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Uusien lainojen bruttomäärät keskeisillä segmenteillä (miljoonaa Latvian latia)

[28–40]

[115–165]

[120–175]

[130–190]

[145–210]

[160–230]

Lainojen markkinaosuus keskeisillä segmenteillä (ilman IVY-maiden lainoja) lainasalkun osuutena lainojen kokonaismäärästä Latviassa (%)

[< 5] %

[< 6] %

[< 6] %

[< 6] %

[< 7] %

[< 7] %

Uusien lainojen bruttomäärät yksityisten pääomasijoitusten hallinnoinnin alalla (26) (miljoonaa Latvian latia)

[0–4]

[9–13]

[9,5–14]

[10–15]

[11–17]

[12,5-18]


Taulukko 13

Talletussaldojen enimmäisrajat Latviassa

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Talletussaldo keskeisillä segmenteillä (ilman yksityisten pääomasijoitusten hallinnoinnin alan talletuksia) (miljoonaa Latvian latia)

[550–790]

[600–860]

[660–950]

[720–1045]

[795–1150]

[875–1260]

Talletusten markkinaosuus keskeisillä segmenteillä (%)

[< 7] %

[< 8] %

[< 8] %

[< 8] %

[< 8] %

[< 8] %

Talletussaldo yksityisten pääomasijoitusten hallinnoinnin alalla (miljoonaa Latvian latia)

[340–490]

[405–585]

[375–540]

[410–590]

[440–630]

[475–685]

Talletusten markkinaosuus yksityisten pääomasijoitusten hallinnoinnin alalla (%)

[< 5] %

[< 5] %

[< 5] %

[< 5] %

[< 5] %

[< 5] %

Liettuan markkinat

Taulukko 14

Antolainauksen enimmäisrajat Liettuassa

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Uusien lainojen bruttomäärät (miljoonaa Latvian latia)

[19–27]

[36,5–53]

[40–58]

[44–63]

[48–70]

[53–76]

Lainojen markkinaosuus (ilman IVY-maiden lainoja) lainasalkun osuutena lainojen kokonaismäärästä Liettuassa (%)

[< 2,5] %

[< 2,5] %

[< 2,5] %

[< 3] %

[< 3] %

[< 3] %


Taulukko 15

Talletussaldojen enimmäisrajat Liettuassa

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Talletussaldo yhteensä (miljoonaa Latvian latia)

[115–170]

[130–185]

[140–205]

[155–225]

[170–245]

[190–270]

Markkinaosuus (%)

[< 3] %

[< 3] %

[< 3] %

[< 4] %

[< 4] %

[< 4] %

Viron markkinat

Taulukko 16

Antolainauksen enimmäisrajat Virossa

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Uusien lainojen bruttomäärät (miljoonaa Latvian latia)

[3,2–4,6]

[7–10]

[7,6–11]

[8–12]

[9–13]

[10–14]

Markkinaosuus lainasalkun osuutena lainojen kokonaismäärästä Virossa (%)

[< 1,5] %

[< 1,5] %

[< 1,5] %

[< 1,5] %

[< 1,5] %

[< 1,5] %


Taulukko 17

Talletussaldojen enimmäisrajat Virossa

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Talletussaldo yhteensä

[85–125]

[95–135]

[105–150]

[115–165]

[125–180]

[135–195]

Markkinaosuus (%)

[< 1] %

[< 1,5] %

[< 2,5] %

[< 2,5] %

[< 2,5] %

[< 2,5] %

(78)

Saksan ja Ruotsin sivuliikkeitä koskeva talletusten enimmäisraja. Citadele banka rajaa talletussaldot Saksan ja Ruotsin sivuliikkeissä määrän ja markkinaosuuden osalta taulukoissa 18 ja 19 esitettyihin sallittuihin enimmäismääriin.

Taulukko 18

Talletussaldojen enimmäisrajat Saksan sivuliikkeessä

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Talletussaldo yhteensä (miljoonaa Latvian latia)

[47–69]

[50–75]

[60–85]

[65–90]

[70–100]

[80–110]

Markkinaosuus (%)

[< 0,5] %

[< 0,5] %

[< 0,5] %

[< 0,5] %

[< 0,5] %

[< 0,5] %

Taulukko 19

Talletussaldojen enimmäisrajat Ruotsin sivuliikkeessä

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Talletussaldo yhteensä (miljoonaa Latvian latia)

[35–50]

[40–55]

[40–60]

[45–70]

[50–75]

[55–80]

Markkinaosuus (%)

[< 0,5] %

[< 0,5] %

[< 0,5] %

[< 0,5] %

[< 0,5] %

[< 0,5] %

(79)

Sivuliikkeiden määrää ei lisätä. Citadele banka ei lisää sivuliikkeiden kokonaismäärää. Tämä ei kuitenkaan estä Citadele bankaa sijoittamasta joitakin sivuliikkeitään uudelleen.

(80)

Johdanto-osan (77)–(79) kappaleessa tarkoitettuja sitoumuksia sovelletaan, kunnes sekä Latvian Citadele bankalle maksuvalmiuden turvaamiseen tähtäävien toimenpiteiden muodossa antama valtiontuki on maksettu kokonaan takaisin että Citadele bankan myynti on toteutunut ja enintään […] asti. Jos varainhoitotoiminnot myydään muusta Citadele Bankasta erillisenä, johdanto-osan (77) kappaleessa tarkoitettujen, yksityisten pääomasijoitusten hallinnoinnin (varainhoitotoiminnan osa) alan lainoja ja talletuksia koskevien enimmäisrajojen soveltaminen lakkaa sen jälkeen, kun varainhoitotoiminta on myyty erillisenä.

(81)

Omaisuuseriin kohdistuvaa tukitoimea koskeva korvaus. Citadele banka maksaa Latvialle korvausta omaisuuseriin kohdistuvasta tukitoimesta enintään sen määrän, joka Latvialle arvioidaan aiheutuvan tappioita pahimmassa skenaariossa ja joka on Latvialta saatujen, omaisuuden realisoinnin päättyessä mahdollisesti menetettävien, maksuvalmiuden turvaamiseen tähtäävien toimenpiteiden ([100–200] miljoonaa Latvian latia) ja Parex bankalle siirtämispäivämäärästä lähtien annettavan arvioidun pääoman ([…] miljoonaa Latvian latia) summa. Maksettava korvaus merkitään kuluiksi tuloslaskelmassa ennen vuotuisen nettotulon laskemista. Korvaus on maksettava jokaisena vuonna, jona Citadele bankan vakavaraisuussuhde on yksin tarkasteltuna vähintään 12 prosenttia ja koko konsernin vakavaraisuussuhde on vähintään 8 prosenttia edellyttäen, ettei kyseinen korvaus johda Citadele bankan tappiolliseen tulokseen asianomaisena vuonna. Tätä sitoumusta sovelletaan, kunnes Citadele bankan myynti on suoritettu.

(82)

Yritysostokielto. Citadele banka pidättyy ostamasta rahoitusyrityksiä ja muita yrityksiä, kunnes Latvian Citadele bankalle maksuvalmiuden turvaamiseen tähtäävien toimenpiteiden muodossa antama rakenneuudistustuki on maksettu kokonaan takaisin ja Citadele bankan myynti on suoritettu.

(83)

Ei uusia IVY-maiden lainoja. Citadele banka ei myönnä uusia lainoja IVY-maiden asiakkaille eikä asiakkaille, joiden lopulliset edunsaajat ovat IVY-maista, ennen kuin IVY-maiden lainojen myynti on saatu toteutettua. Citadele banka ja sen sidosyritykset saavat maksaa varoja vain, jos virallinen lainasopimus on allekirjoitettu ennen siirtämispäivämäärää. Citadele banka ei myönnä enää lisää etumaksuja aiemmista lainoista, paitsi jos tämä on välttämätöntä sen todennäköisyyden säilyttämiseksi tai lisäämiseksi, että maksamatta olevat lainat maksetaan takaisin Citadele bankalle tai sen sidosyhtiöille. Lisäksi tällaisten etumaksujen määrä saa olla enintään 2 prosenttia edellisen vuoden lainasalkusta.

2.5.2.   PAREX BANKAA KOSKEVAT SITOUMUKSET

(84)

Ei uutta toimintaa. Parex banka ja sen sidosyhtiöt eivät aloita mitään uutta toimintaa, mikä ei ole välttämätöntä sen ensisijaisen tehtävän, omaisuuserien hoidon ja niiden myöhemmän myynnin, kannalta.

(85)

Parex banka ja sen sidosyhtiöt eivät enää

a)

myönnä uusia lainoja – myöskään leasinglainoja – yrityksille eivätkä yksityisille. Parex banka ja sen sidosyhtiöt saavat maksaa varoja vain, jos virallinen lainasopimus on allekirjoitettu ennen siirtämispäivämäärää tai jos uutta rahaa ei ole ja laina otetaan rakenneuudistuksen kohteena oleviin omaisuuseriin liittyvän ottolainauksen järjestelyjä varten. Parex banka voi myöntää uusia lainoja sidosyhtiöilleen takaisinotettujen vakuuksien hallinnoimiseksi;

b)

myönnä uusia etumaksuja aiemmista lainoista, paitsi jos tämä on välttämätöntä sen todennäköisyyden säilyttämiseksi tai lisäämiseksi, että maksamatta olevat lainat maksetaan takaisin Parex bankalle tai sen sidosyhtiöille ja jos uusi etumaksu on välttämätön sellaisten korjausten ja parannusten rahoittamiseksi, jotka ovat oleellisia kiinnitetyn omaisuuden rakenteellisen eheyden kannalta. Lisäksi tällaisten etumaksujen määrä saa olla enintään 5 prosenttia edellisen vuoden lainasalkusta;

c)

ota uusia talletuksia yleisöltä.

(86)

Parex banka ja sen sidosyhtiöt lopettavat kaiken leasingtoiminnan tai luopuvat siitä […] mennessä.

(87)

Latvian missä tahansa muodossa Parex bankalle suoraan tai epäsuorasti antaman pääoman ehdoton enimmäismäärä on 218,7 miljoonaa Latvian latia. Latvia ei anna Parex bankalle suoraan eikä epäsuorasti lisää pääomaa missään muodossa […] jälkeen.

2.5.3.   MUUT SITOUMUKSET

(88)

Osinko- ja kuponkikorkokielto. Citadele banka, Parex banka ja niiden sidosyritykset eivät maksa sijoittajille osinkoja tai kuponkikorkoja olemassa olevista pääomasijoitusvälineistä (mukaan luettuina etuosakkeet, B-sarjan osakkeet ja ylemmän ja alemman toissijaisen oman pääoman ehtoiset sijoitusvälineet) tai käytä mitään näihin liittyvää maksukehotusoikeutta, ellei tähän ole lainmukaista velvollisuutta. Tätä sitoumusta ei kuitenkaan sovelleta Latvian suoraan tai epäsuorasti omistamaan pääomaan eikä Citadele bankan ja Parex bankan sidosyhtiöissään omistamaan pääomaan.

(89)

Valtiontukea ei mainita mainonnassa. Citadele banka ja Parex banka eivät käytä valtiontuen myöntämistä, valtion omistajuutta tai mitään muuta tästä tuesta tai omistajuudesta jollain tapaa aiheutuvaa kilpailuetua mainonnassaan.

(90)

Johdanto-osan (88)–(89) kappaleessa mainittuja sitoumuksia sovelletaan Citadele bankaan, kunnes sekä Latvian Citadele bankalle maksuvalmiuden turvaamiseen tähtäävien toimenpiteiden muodossa antama valtiontuki on maksettu kokonaan takaisin että Citadele bankan myynti on suoritettu.

(91)

Citadele bankan ja Parex bankan erottaminen toisistaan. Citadele bankan ja Parex bankan toiminta erotetaan täysin toisistaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2011, lukuun ottamatta muutamia IT-toimintoja ja IVY-maiden lainojen hoitoa ja hallinnointia. Viimeksi mainitusta palvelusta maksetaan markkinaperusteinen korvaus.

(92)

Toimitsijamiehet. Valvonnasta vastaava toimitsijamies nimitetään hoitamaan sitoumusten F osiossa täsmennetyt tehtävät.

(93)

Jos Latvia tai Citadele banka ei ole tehnyt sitovaa myynti- ja ostosopimusta yhtä kuukautta ennen johdanto-osan (72), (73) ja (76) kappaleessa mainittujen määräaikojen päättymistä, nimitetään luovutuksesta vastaava toimitsijamies hoitamaan sitoumusten F osiossa täsmennetyt tehtävät.

(94)

Toimitsijamiehet ovat Citadele bankasta, Parex bankasta ja Latviasta riippumattomia ja riittävän päteviä hoitamaan tehtävänsä, eikä heillä saa olla eikä heille saa tulla eturistiriitoja.

(95)

Komissio voi harkintansa mukaan joko hyväksyä tai hylätä ehdotetut toimitsijamiehet sekä hyväksyä ehdotetun toimeksiannon ja muuttaa toimeksiantoa välttämättömäksi katsomallaan tavalla, jotta toimitsijamiehet voivat täyttää velvollisuutensa.

(96)

Toimitsijamies (toimitsijamiehet) hoitaa (hoitavat) määritetyt tehtävänsä varmistaakseen sitoumusten noudattamisen. Komissio voi omasta aloitteestaan tai toimitsijamiehen, Latvian, Citadele bankan tai Parex bankan pyynnöstä antaa toimitsijamiehelle määräyksiä tai ohjeita, jotta varmistetaan tässä päätöksessä ja sitoumuksissa asetettujen ehtojen ja velvoitteiden noudattaminen.

3.   MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEN PERUSTEET

(97)

Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn tässä tapauksessa 11 päivänä toukokuuta 2009 toimitetusta alkuperäisestä rakenneuudistussuunnitelmasta, koska se epäili muun muassa, ettei alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma ollut riittävä varmistamaan pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palautumista ilman valtiontuen jatkamista.

(98)

Tarkemmin sanottuna ei ollut selvää, miten ja milloin Parex banka täyttäisi jälleen asiaan liittyvät lainsäädännön vaatimukset. Alkuperäisessä suunnitelmassa ei myöskään otettu asianmukaisesti huomioon riskitekijöitä (eikä OECD-maiden ulkopuolisten lainanantajien käyttöä), jotka oli eritelty rakenneuudistussuunnitelman mukana toimitetussa due diligence -tarkastuksesta laaditussa kertomuksessa. Lisäksi alkuperäinen suunnitelma vaikutti perustuvan melko optimistisiin oletuksiin tulevista toimintaedellytyksistä. Komissio epäili, miten pankki pystyisi hoitamaan talletusten nostorajoitusten poistamisen. Likviditeettirajoitteista huolimatta alkuperäinen suunnitelma vaikutti perustuvan laajenevaan liiketoimintastrategiaan kaikilla antolainauksen segmenteillä, eikä siinä esitetty luopumista suuren riskin sisältävästä toiminnasta, kuten antolainauksesta IVY-maiden varakkaille yksityishenkilöille, tai tällaisen toiminnan huomattavaa vähentämistä. Tuolloin ennustetun talletusmäärien ja talletusten keruun kasvun osalta epäiltiin, ettei suunnitelma olisi realistinen eikä kustannustehokas. Latvian viranomaiset eivät olleet myöskään toimittaneet tuossa vaiheessa stressitestin tuloksia. Aloituspäätöksessä komissio kehotti näin ollen Latvian viranomaisia harkitsemaan koko Parex bankan ehdotettua liiketoimintastrategiaa uudelleen.

(99)

Suunnitelmassa esitettiin liiketoiminnan laajentamisstrategia, joka vaikutti perustuvan lähinnä aggressiiviseen hinnoitteluun ja markkinointiin menetettyjen markkinaosuuksien takaisin saamiseksi valtiontuesta saatavan kilpailuedun avulla. Siihen ei kuitenkaan sisältynyt asianmukaisia toimenpiteitä kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi.

(100)

Vastuunjaon ja oman rahoitusosuuden osalta alkuperäisessä suunnitelmassa ei annettu selkeitä tietoja tarvittavan valtiontuen kokonaismäärästä eikä Parex bankan omasta rahoitusosuudesta. Komissio epäili, ettei alkuperäistä suunnitelmaa ollut kohdistettu siten, että tuen määrä rajoitettiin välttämättömään. Pankki oli kaikissa skenaarioissa vielä rakenneuudistuskauden päättyessäkin riippuvainen valtion maksuvalmiusjärjestelyistä tai takauksista. Tässä yhteydessä komission oli tutkittava myös, missä määrin Parex bankan rahoitustarpeita voitaisiin vähentää keskittymällä enemmän keskeisiin liiketoiminta-alueisiin ja pienentämällä pankin kokoa yleisesti.

4.   ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(101)

Asianomaisilta kolmansilta osapuolilta ei saatu huomautuksia aloituspäätöksestä asetetun määräajan kuluessa.

5.   LATVIAN HUOMAUTUKSET

(102)

Vastauksena aloituspäätökseen Latvian viranomaiset toimittivat 4 päivänä syyskuuta 2009 päivätyn tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman, jossa ne pyrkivät korjaamaan komission esittämiä epäilyjä muuttamalla Parex bankan rakenneuudistusstrategiaa. Suunnitelman sisältö on kuvattu 3.2 kohdassa. Kun lopullinen päätös Parex bankan jakamisesta oli tehty, tämä suunnitelma korvattiin kuitenkin 7 päivänä heinäkuuta 2010 toimitetulla lopullisella rakenneuudistussuunnitelmalla.

6.   MUUT HUOMAUTUKSET

(103)

Asetetun määräajan päätyttyä komissio sai 15 päivänä kesäkuuta 2010 ja 13 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyt kirjeet Parex bankan entisiltä enemmistöosakkailta. Lisäksi komissio sai Latvian parlamentin jäseniltä kirjeet, jotka oli päivätty 22 päivänä kesäkuuta 2010 ja 1 päivänä heinäkuuta 2010. Edellä mainituissa 15 päivänä kesäkuuta 2010 ja 13 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyissä kirjeissä esiin otetut keskeiset seikat liittyivät pankin rakenneuudistusta koskevien skenaarioiden valintaan ”hyvän lopputuloksen” ja ”huonon lopputuloksen” skenaarion välillä. Edellä mainituissa 22 päivänä kesäkuuta 2010 ja 1 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyissä kirjeissä keskityttiin vaikutuksiin, joita Parex bankan osalta valitulla strategialla ja käsiteltävinä olevilla lainsäädäntöaloitteilla saattaisi olla Latvian oikeusjärjestelmän kannalta.

(104)

Komissio huomauttaa, että se on ottanut näissä kirjeissä esitetyt seikat tarvittaessa huomioon arvioidessaan lopullista rakenneuudistussuunnitelmaa, siltä osin kuin niillä oli merkitystä asian kannalta ja kuin ne kuuluivat sen toimivaltaan.

7.   ARVIOINTI

7.1.   TUEN OLEMASSAOLO

(105)

Komission on arvioitava, onko kyseessä oleva toimenpide valtiontukea. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(106)

Komissio huomauttaa todenneensa jo ensimmäisessä pelastamista koskevassa päätöksessä (27), että Parex bankan jaon jälkeen rakenneuudistuskauden ajan jatkettavat, Parex bankalle takausten, maksuvalmiustuen ja pääomapohjan vahvistamisen muodossa myönnetyt pelastamistoimet ovat valtiontukea. Komissiolla ei ole mitään syytä muuttaa aiempaa arviotaan tältä osin. Samoin koska nämä toimenpiteet hyödyttävät merkittävää osaa siitä taloudellisesta toiminnasta, jota Parex banka harjoitti aiemmin ja jota Citadele banka jatkaa, ne ovat myös Citadele bankalle myönnettyä valtiontukea.

(107)

Latvia toteuttaa johdanto-osan (63) ja (69) kappaleessa kuvatut tukitoimenpiteet, jotka on tarkoitettu rajatylittävää ja kansainvälistä toimintaa aiemmin harjoittaneen ja tällaista toimintaa osittain jatkavan Parex bankan rakenneuudistukseen. Myös Citadele banka, joka jatkaa Parex bankan taloudellisen toiminnan harjoittamista, toimii nyt ja myös jatkossa aktiivisesti markkinoilla, joilla vallitsee kansainvälinen kilpailu. Näin ollen valtion varoista mahdollisesti saatava etu vaikuttaisi pankkialan kilpailuun ja unionin sisäiseen kauppaan. Lisäksi kyseessä olevat toimenpiteet ovat valikoivia, sillä ne hyödyttävät ainoastaan Citadele bankaa ja Parex bankaa, ja ne rahoitetaan valtion varoista. Nykyisessä talouskriisissä ja Parex bankan talousvaikeudet huomion ottaen markkinataloussijoittaja ei olisi suostunut vastaaviin toimenpiteisiin verrattavissa olevin ehdoin.

(108)

Lisäksi pääomapohjan vahvistamista koskevien toimenpiteiden osalta katsotaan, että markkinataloussijoittaja odottaa saavansa riittävästi tuottoa suhteessa kyseessä olevaan sijoitukseen liittyvään riskiin. Tämä pätee erityisesti Citadele bankaan, jolla ei ole tällä hetkellä luokitusta ja joka on perustettu erottamalla osa vaikeuksissa olevasta pankista rakenneuudistuksen yhteydessä.

(109)

”Hyvän lopputuloksen” skenaariossa (ks. johdanto-osan (69) kappale) Parex bankalta Citadele bankalle tapahtuva omaisuuserien siirtäminen katsotaan omaisuuseriin kohdistuvaksi tukitoimeksi, koska vasta perustettu pankki (Citadele banka) vapautuu mahdollisista tappioista, joita uhkaa syntyä Parex bankaan jääneistä toissijaisista omaisuuseristä ja järjestämättömistä saamisista. Tämän omaisuuseriin kohdistuvan tukitoimen ansiosta Citadele banka voi puolestaan välttää pääomansa loppuun kulumisen. Kyseessä olevasta toimenpiteestä aiheutuu siis etua Citadele bankalle.

(110)

Omaisuuseriin kohdistuva tukitoimi rahoitetaan valtion varoista, koska lopullisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan Latvia antaa Parex bankalle pääomaa enintään 218,7 miljoonaa Latvian latia […] asti ja tätä pääomaa ei, kuten ei myöskään maksamatta olevia [100–200] miljoonan Latvian latin talletuksia, välttämättä makseta takaisin ennakoidun […] ajanjakson päättyessä (ks. edellä oleva taulukko 11).

(111)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että myös pääomapohjan uusi vahvistaminen jaon yhteydessä Citadele Bankalle annettavan 103 miljoonan Latvian latin suuruisen pääomanlisäyksen muodossa, Parex bankassa olevien valtion talletusten ja näistä talletuksista kertyneiden korkojen muuttaminen pääomaksi jaon jälkeen ja sitä myöhemmin (ks. edellä oleva johdanto-osan (63) kappale) ja omaisuuseriin kohdistuva tukitoimi (ks. edellä oleva johdanto-osan (69) kappale) ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

7.2   TUEN SOVELTUMINEN SISÄMARKKINOILLE

7.2.1   OIKEUSPERUSTA TUEN SOVELTUVUUDEN ARVIOIMISEKSI

(112)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan komissio voi todeta tuen soveltuvan sisämarkkinoille, jos tuki on tarkoitettu ”jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”. Kuten aloituspäätöksessä todettiin, komission mielestä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa voidaan soveltaa tässä tapauksessa, koska Parex banka on järjestelmän kannalta merkittävä, joten ilmoitettuja tukitoimenpiteitä olisi arvioitava tämän perusteella.

(113)

Nykyisen talouskriisin aikana annettujen ja päätöksenteon hetkellä voimassa olleiden kolmen tiedonannon (28) perusteella tapausta arvioitiin aloituspäätöksessä alustavasti niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on asetettu valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa suuntaviivoissa (29), ja samalla otettiin huomioon kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisin erityispiirteet.

(114)

Vaikka aloituspäätöksessä viitattiin valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettuihin suuntaviivoihin, komissio selvensi elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella antamansa tiedonannon (jäljempänä ”rakenneuudistustoimenpiteitä koskeva tiedonanto”) (30) 49 kohdassa, että kaikki rahoituslaitoksia koskeva tuki, josta ilmoitetaan komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010, arvioidaan pankeille annettuna rakenneuudistustukena soveltaen rakenneuudistustoimenpiteitä koskevaa tiedonantoa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen sijasta.

(115)

Myös omaisuuseriin kohdistuvaa tukitoimea on arvioitava arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla annetun tiedonannon (31) (jäljempänä ”arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskeva tiedonanto”) perusteella.

(116)

Jo ensimmäisen pelastamista koskevan päätöksen yhteydessä todettiin (ja sama vahvistettiin sittemmin muun muassa aloituspäätöksessä), että Parex banka on vaikeuksissa oleva laitos, ja näin ollen pankin perusteellinen rakenneuudistus oli välttämätön.

7.2.2   TOIMENPITEIDEN YHDENMUKAISUUS ARVOLTAAN ALENTUNEITA OMAISUUSERIÄ KOSKEVAN TIEDONANNON KANSSA

(117)

Kuten edellä johdanto-osan (109), (108) ja (111) kappaleessa todettiin, omaisuuserien siirtämistä Parex bankalta Citadele bankalle voidaan pitää omaisuuseriin kohdistuvana tukitoimena. Valtio ottaa vastattavakseen merkittävän osan tappioista, joita aiheutuu toissijaisista omaisuuseristä ja järjestämättömistä saamisista.

(118)

Omaisuuseriin kohdistuviin tukitoimiin sovellettavat erityiset edellytykset on asetettu arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa. Tiedonannon 5.2 osion mukaan omaisuuseriin kohdistuvalla tukitoimella on varmistettava ensinnäkin tietojen antaminen etukäteen avoimesti, asianmukainen kustannusten jako, tukikelpoisten varojen oikea arvostus ja valtiolle maksettava asianmukainen korvaus, niin että omaisuuseriin kohdistuvalla tukitoimella varmistetaan osakkeenomistajien vastuu eikä kilpailua väärennetä aiheettomasti.

(119)

Kaiken kaikkiaan niiltä osin, kuin tässä tapauksessa ovat lähtökohtana samankaltaiset liiketoimet (32), niiden toteutustapa on myönteinen, sillä Latvia ei kata kaikkia arvoltaan alentuneesta salkusta aiheutuvia tappioita. Sen sijaan kattaminen varmistetaan vain tiettyyn enimmäismäärään asti ja vain niiltä osin kuin on välttämätöntä, jotta Parex banka täyttää jälleen pääomaa koskevat lainsäädännön vaatimukset, […] asti. Omaisuuserien jakoon perustuvissa skenaarioissa, joissa on valittu ”hyvän lopputuloksen” menetelmä, kuten tässä tapauksessa, myös entiset enemmistöosakkaat ja jäljellä olevat vähemmistöosakkaat vastaavat osittain toissijaisista omaisuuseristä ja järjestämättömistä saamisista aiheutuvien tappioiden kustannuksista. Menetelmä vaikuttaa myönteiseltä valtiontuen kannalta katsottuna, koska siinä rajoitetaan jossain määrin tarvetta arvoltaan alentuneiden omaisuuserien suuruuden täydelliseen arvottamiseen.

(120)

Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukaan siirtohinnan ja korvauksen asianmukaisuutta on arvioitava. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on selvää, että Parex bankalle jäävien omaisuuserien kirjanpitoarvo on niiden markkina-arvoa korkeampi, joten se katsotaan Citadele bankalle myönnettäväksi valtiontueksi, kuten johdanto-osan (109)–(111) kappaleessa on jo todettu.

(121)

Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 23 ja 41 kohdan mukaan omaisuuserien ostoa koskevien toimenpiteiden siirtohinta olisi määritettävä niiden pitkän aikavälin taloudellisen arvon perusteella. ”Hyvän lopputuloksen” skenaariossa hyvän pankin pitäisi siis periaatteessa kattaa siirtoarvon ja todellisen taloudellisen arvon välinen erotus. Jos tämä ei ole mahdollista teknisen maksukyvyttömyyden välttämiseksi, erotus on perittävä takaisin esimerkiksi takaisinperintälausekkeen avulla.

(122)

Kuten johdanto-osan (69) kappaleessa todettiin, nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa pahimpaan skenaarioon perustuvassa varovaisessa toimintamallissa valtiolle aiheutuisi [100–400] miljoonan Latvian latin tappiot ja perusskenaariossa […] miljoonan Latvian latin tappiot. Koska suurin osa lainoista on vakuudellisia, nämä omaisuuserien pitkän aikavälin taloudellista arvoa koskevat rahoitusennusteiden arvotukset eivät vaikuta liian optimistisilta. Jos Citadele banka pystyy kattamaan nämä tappiot täysin, toimenpide vastaa omaisuuserien siirtoa siten, että niiden siirtoarvo vastaa todellista taloudellista arvoa.

(123)

Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 5.2 osion mukaisesti komissio katsoo lisäksi, että Citadele bankan olisi maksettava asianmukainen korvaus arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvina toimenpiteinä annetusta pääomatuesta.

(124)

Korvauksen (ja tarvittaessa myös takaisinperinnän) vaatimisella on kaksi tavoitetta: varmistetaan vastuunjako ja yhdenvertaiset toimintaedellytykset (eli minimoidaan kilpailun vääristyminen).

(125)

Kun otetaan huomioon omaisuuseriin kohdistuvien tukitoimien arvioitu vaikutus ja odotettu nettotulo (ks. edellä olevat taulukot 3 ja 4), komissio katsoo, ettei Citadele banka pysty maksamaan vaadittua korvausta (eikä takaisinperintä onnistu kokonaan) omaisuuseriin kohdistuvasta tukitoimesta siten, että se säilyttäisi samalla elinkelpoisuutensa. Odotetun nettotulon ansiosta sen pitäisi kuitenkin pystyä maksamaan ainakin osa tästä korvauksesta, kun sen kannattavuus on palautunut ja pääomapohja saatu riittäväksi.

(126)

Komissio on näin ollen tyytyväinen Latvian antamaan sitoumukseen, jonka mukaan Citadele banka maksaa valtiolle omaisuuseriin kohdistuvasta tukitoimesta korvausta, jonka määrä vastaa enintään pahimmassa skenaariossa arvioitujen tappioiden määrää ja joka määritetään laskemalla yhteen omaisuuserien realisoinnin päättyessä menetettävät valtion talletukset ([100–200] miljoonaa Latvian latia) ja valtion pääomapohjan vahvistamista koskevat toimenpiteet ([…] miljoonaa Latvian latia). Maksettu korvaus merkitään menoiksi tuloslaskelmassa ennen vuotuisen nettotuloksen laskemista, ja se on maksettava jokaisena vuonna, jona Citadele bankan varavaraisuussuhde on vähintään 12 prosenttia, ja enintään sellaisena määränä, joka ei johda Citadele bankan tappiolliseen tulokseen asianomaisena vuonna. Tätä sitoumusta sovelletaan Citadele bankan myynnin toteutumiseen asti (ks. johdanto-osan (81) kappale). Komissio on yleisesti sitä mieltä, että tällä mekanismilla varmistetaan mahdollisimman pitkälti Citadele bankan osallistuminen kustannuksin, joita aiheutuu […].

(127)

Koska korvaus ja takaisinperintä eivät kuitenkaan välttämättä yllä alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa edellytetylle tasolle, alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 41 kohdassa edellytetään laajamittaista rakenneuudistusta. Rakenneuudistukseen on sisällyttävä etenkin ahdingossa olevan pankin koon merkittävä pienentäminen, jotta voidaan kompensoida sitä, ettei Citadele banka vastaa täysin tappioista eikä maksa täysin riittävää korvausta.

(128)

Sen toteamiseksi, onko rakenneuudistus riittävä, sitä on arvioitava korvauksen ja takaisinperinnän tavoitteiden eli vastuunjaon ja kilpailun vääristymisen lieventämisen kannalta. Erityisesti on varmistettava, olisiko riittävä vastuunjako voitu saavuttaa muilla keinoilla ja rajoitetaanko kilpailun vääristymistä, tarkistamalla Citadele bankan markkina-asema ja koko. Arvioinnissa on otettava huomioon muut Parex bankaa ja Citadele bankaa hyödyttäneet tukitoimenpiteet, ja sitä on käsitelty tämän päätöksen siinä osassa, jossa arvioidaan tukitoimenpiteiden yhdenmukaisuutta rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon kanssa (ks. johdanto-osan (144) kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(129)

Jaon jälkeen Parex bankasta tulee erillinen ja organisatorisesti riippumaton Citadele bankasta, kuten arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 5.6 osiossa edellytetään.

(130)

Näin ollen komissio katsoo, että nyt käsiteltävänä oleva tapaus on arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukainen.

7.2.3   TOIMENPITEEN SOVELTUVUUS RAKENNEUUDISTUSTOIMENPITEITÄ KOSKEVAN TIEDONANNON PERUSTEELLA

(131)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevassa tiedonannossa esitetään tämänhetkisessä kriisissä rahoituslaitosten rakenneuudistukseen sovellettavat valtiontukisäännöt. Jotta rahoituslaitoksen rakenneuudistus tämänhetkisessä rahoituskriisissä olisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukainen, sen

i)

seurauksena pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden on palauduttava;

ii)

on sisällettävä tuensaajan riittävä oma osallistuminen (vastuunjako);

iii)

on sisällettävä riittävästi toimenpiteitä kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi.

(132)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 2 osion mukaan jäsenvaltion on toimitettava johdonmukainen, kattava ja yksityiskohtainen rakenneuudistussuunnitelma. Sen on osoitettava, miten pankki pääsee mahdollisimman pian tilanteeseen, jossa se on pitkällä aikavälillä elinkelpoinen ilman valtion tukea. Suunnitelmassa olisi määritettävä myös pankin vaikeuksien syyt ja pankin omat heikkoudet sekä selostettava, miten ehdotetuilla rakenneuudistustoimenpiteillä ratkaistaan pankin ongelmat.

(133)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 11 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti Latvian toimittama lopullinen rakenneuudistussuunnitelma on johdonmukainen, kattava ja yksityiskohtainen. Siinä annetaan yksityiskohtaista tietoa liiketoimintamallista, taustalla olevista oletuksista ja niiden perusteella annettavista rahoitusennusteista. Tiedonannon 10 kohdan mukaisesti suunnitelmassa määritetään myös Parex bankan vaikeuksien syyt, etenkin johdon valitsema epäasianmukainen liiketoimintastrategia ja muutamat suuririskiset päätökset (ks. tämän päätöksen 2.1 osio ja johdanto-osan (38)–(42) kappale). Lopullisessa suunnitelmassa esitetyillä rakenneuudistustoimilla puututaan asianmukaisella tavalla pankin heikkouksiin. Tällä tavoin aloituspäätöksessä esitetyt, alun perin ilmoitettua rakenneuudistussuunnitelmaa koskevat huolet on otettu huomioon lopullisessa rakenneuudistussuunnitelmassa.

(134)

Tarkemmin sanottuna yksi aloituspäätöksen suurimmista huolenaiheista kohdistui liiketoimintamallin painopisteeseen, jonka osalta Citadele banka keskittyy lopullisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan perinteiseen pankkitoimintaan Baltian alueella. Näin ollen Citadele banka keskittyy keskeisiin liiketoiminta-alueisiinsa ja vetäytyy niiltä alueilta, jotka pahentavat sen talousvaikeuksia. Erityisen myönteisenä pidetään kaikkien IVY-maiden leasingyhtiöiden (myös tytäryhtiöiden) ja IVY-maiden järjestämättömien lainojen jättämistä Parex bankalle. Vaikka IVY-maiden sovitusti hoidetut lainat siirrettiin Citadele bankalle, Latvia on sitoutunut siihen, että niistä luovutaan ja että joka tapauksessa uusia lainoja ei anneta (ks. johdanto-osan (72) ja (83) kappale). Lisäksi varainhoitotoiminnasta joko luovutaan Citadele bankasta erillisenä […] mennessä tai sen myydään yhdessä Citadele bankan kanssa, jos koko pankille löytyy ostaja kyseiseen päivämäärään mennessä (ks. tämän päätöksen johdanto-osan (73) kappale).

(135)

Lisäksi kuten komissio ilmoitti aloituspäätöksessä, perustettava Citadele banka on kooltaan paljon pienempi kuin Parex banka oli ennen kriisiä. Pienempi koko johtuu erityisesti omaisuuserien jaosta ja toteutettavista divestoinneista. Alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa kaavailtua aggressiivista laajenemista antolainaus- ja talletusmarkkinoilla on tarkistettu lopullisessa rakenneuudistussuunnitelmassa varovasti alaspäin, ja sille asetetaan enimmäisrajat Latvian antamien sitoumusten mukaisesti (ks. tämän päätöksen johdanto-osan (77) ja (78) kappale).

(136)

Citadele bankan johtamistavan muutokset (enemmistöosakkaat ja johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsenet on jo vaihdettu), omistajaohjaus ja riskienhallinnan ja pankin sisäisen valvonnan vahvistaminen nähdään myönteisinä. Parex banka on jo vähentänyt hallintokuluja 39 prosenttia. Citadele bankan odotettu kulu/tuotto-suhde laskee [35–55] prosenttiin vuonna 2014 lähinnä sivuliikeverkoston ja henkilöstömenojen optimoinnin ansiosta.

(137)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 12–15 kohdassa asetettujen edellytysten mukaisesti lopullisessa rakenneuudistussuunnitelmassa olisi osoitettava myös, miten pankki pääsee mahdollisimman pian tilanteeseen, jossa se on pitkällä aikavälillä elinkelpoinen ilman valtiontukea. Pankin pitäisi etenkin pystyä saamaan asianmukaista oman pääoman tuottoa, vastaamaan kaikista tavanomaisista toimintakuluista ja täyttämään siihen sovellettavat lainsäädännön vaatimukset.

(138)

Rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään ensinnäkin yksityiskohtaiset taloudelliset tiedot ja ennusteet ajanjaksolle 2006–2015 ja annetaan tietoa tuloista, kuluista, arvon alentumisista, voitoista ja pankin pääoma-asemasta. Komission mielestä perusskenaariossa esitetyt ennusteet perustuvat kohtuullisiin makrotaloudellisiin oletuksiin (ne ovat vähemmän optimistisia kuin EU:n kevään 2010 talousennusteessa).

(139)

Citadele banka odottaa saavansa voittoa jälleen vuonna 2011 ja parantavansa jatkuvasti vuotuisia tuloksiaan rakenneuudistuskauden aikana. Vuonna 2014 oman pääoman tuoton suunnitellaan nousevan [18–28] prosentin tasolle, mikä vaikuttaa olevan riittävä tuottotaso Latvian tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tämä on verrattavissa aiempaan oman pääoman tuottoon, joka oli 28 prosenttia vuonna 2006 ja 20 prosenttia vuonna 2007. Citadele bankan ja koko konsernin pääomasuhteet ylittävät selvästi lainsäädännön vähimmäisvaatimukset. Koska pankin liiketoimintamalli vaikuttaa vakaalta ja kun otetaan huomioon Parex bankan aiemmat tulokset näillä keskeisillä liiketoiminta-alueilla, komission mielestä esitetyt ennusteet ovat annettujen tietojen perusteella toteutumiskelpoiset.

(140)

Toiseksi keskuspankin tekemän stressitestin perusteella (ks. johdanto-osan (45) kappale) komissio on sitä mieltä, että Citadele banka pystyy kestämään stressiskenaarion tarvitsematta lisää tukea. Stressiskenaario osoittaa, että pankki täyttää siihen sovellettavat pääomaa koskevat lainsäädännön vaatimukset. Lisäksi stressitestissä käytetty herkkyysanalyysi osoittaa, ettei talouden toimintaedellytyksissä tapahtuvien merkittävien muutosten pitäisi vaarantaa pankin elinkelpoisuutta.

(141)

Kolmanneksi talletusten nostorajoituksia ei sovelleta Citadele bankaan ja kaikkia muita lainsäädännön vaatimuksia noudatetaan. Talletusten nostorajoitusten osalta suurin osa tärkeimmistä tallettajista on suostunut säilyttämään talletukset pankissa tietyn aikaa rajoitusten poistamisen jälkeen. Nämä talletukset on siirretty tosiasiallisesti Citadele bankalle (kuten taulukossa 2 on esitetty). Lisäksi komissio on tyytyväinen ehdotettuun pienen riskin rahoitusmalliin, joka perustuu suurelta osin pitkäaikaisrahoitukseen, millä korjataan aiempi maturiteettiero velkojen ja varojen välillä.

(142)

Suunnitelman mukaan Citadele banka maksaa valtion maksuvalmiuden turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet takaisin 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä jopa pahimmassa skenaariossa. Tässä suunnitellussa takaisinmaksussa otetaan huomioon aloituspäätöksen johdanto-osan 80 kappaleessa esitetty huoli siitä, että pankki jatkaisi valtion maksuvalmiusjärjestelyihin tukeutumista rakenneuudistuskauden jälkeen. Lisäksi komissio huomauttaa, että Citadele bankaan omaisuuserien jakamisen yhteydessä sijoitettu 103 miljoonan Latvian latin suuruinen valtion pääoma ”maksetaan takaisin” Citadele bankan myyntiä 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä koskevan Latvian sitoumuksen mukaisesti (ks. johdanto-osan (76) kappale).

(143)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Citadele bankan uusi liiketoimintamalli on elinkelpoinen ja kestävä pitkällä aikavälillä. Rakenneuudistuksen läpi käynyt pankki pystyy siis kilpailemaan markkinoilla omilla ansioillaan sitä koskevat lainsäädännön vaatimukset täyttäen, eivätkä edes toimintaedellytyksissä tapahtuvat merkittävät muutokset vaaranna sen elinkelpoisuutta. Näin ollen Parex bankan rakenneuudistussuunnitelma täyttää komission mielestä rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon vaatimukset pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen osalta.

(144)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 3 osion mukaan pankin ja sen osakkeenomistajien on osallistuttava rakenneuudistuksen kustannuksiin mahdollisimman pitkälti, jotta tuki saadaan vähennettyä välttämättömään, jotta kilpailun vääristymistä voidaan rajoittaa ja jotta moraalikato voidaan estää. Tämä vaatimus merkitsee, että pankit käyttävät omia varojaan rakenneuudistuksen rahoittamiseen esimerkiksi myymällä omaisuuseriä, ja osakkeenomistajien olisi katettava pankin tappiot mahdollisuuksien mukaan. Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 23 kohdan mukaan rakenneuudistustuki rajoitetaan niihin kustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(145)

Toisin kuin 11 päivänä toukokuuta 2009 toimitetussa alkuperäisessä suunnitelmassa, lopullisessa rakenneuudistussuunnitelmassa on selkeä painopiste ja siinä on luovuttu Parex bankalle alun perin kaavaillusta laajentamisstrategiasta. Kohdennetulla toimintamallilla on onnistuttu rajoittamaan tarvittavan tuen määrää. Tältä osin ehdotetut luopumiset, Citadele bankan taseen pienentäminen ja Parex bankan asettaminen […] nähdään myönteisinä. Etenkin omaisuuserien realisoinnista saatavilla tuloilla rahoitetaan osa rakenneuudistuksen kustannuksista ja rajoitetaan tarvittavan tuen määrää. Komissio tuo esiin, että Latvian viranomaiset ovat esittäneet tarkat määräajat suunnitelluille luopumisille ja sitoutuneet nimittämään valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen sekä luovutuksista vastaavan toimitsijamiehen varmistaakseen näiden sitoumusten täyttämisen. Lisäksi mitä tulee rakenneuudistuksen kustannuksiin osallistumiseen pankin sisältä saatavilla varoilla, komissio huomauttaa, että pankki toteuttaa laajamittaisia kulujen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

(146)

Jo toteutettujen toimenpiteiden ja Latvian sitoumusten katsotaan varmistavan, että omia varoja käytetään ja että Parex bankan yksityiset pääomaomistajat osallistuvat riittävällä osuudella rakenneuudistukseen.

(147)

Entisten enemmistöosakkaiden vastuunkanto voidaan osoittaa siten, että Latvia osti kaikki niiden omistusosuudet Parex bankassa nimelliseen 2 Latvian latin hintaan. Heidät on siirretty syrjään, ja näin heidän voidaan katsoa vastanneen Parex bankan vararikon seurauksista. Entisten enemmistöosakkaiden poistamisen lisäksi vähemmistöosakkaiden vähemmistöosuudet ovat pienentyneet merkittävästi valtion ja EBRD:n toteuttaman, pankin pääomapohjan vahvistamisen johdosta. Vähemmistöosakkaiden omistusosuus on pienentynyt aiemmasta 15,2 prosentista nykyiseen 3,7 prosenttiin, ja omistukset jäävät Parex bankaan jaon jälkeen ([…]). Nämä toimenpiteet ovat merkittävä signaali moraalikadon torjumiseksi.

(148)

Lisäksi jäljellä olevien osakkeenomistajien toissijaisilla lainoilla on huonompi etuoikeus Parex bankassa. Parex bankan omaisuuserien myynnistä ei saada pahimman skenaarion mukaan riittävästi tuottoa kattamaan pankin muita velkoja kuin niitä, joilla on parempi etuoikeus. Koska toissijaiset lainat erääntyvät kaudella 2015–2018 ja valtio tukee Parex bankan pääomaa vain […] ja saa samaan aikaan riittävän korvauksen valtion talletuksista, toissijaisten lainojen antajat kärsivät todennäköisesti tappioita sijoittamastaan pääomasta […].

(149)

Moraalikatoon puututaan riittävällä tavalla pankin aiempien pääomanomistajien omalla osallistumisella. Näin ollen Parex bankan rakenneuudistussuunnitelma sisältää riittävän vastuunjaon ja riittävän osallistumisen rakenneuudistuksen kustannuksiin. Lopullinen rakenneuudistussuunnitelma on siis yhdenmukainen rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 3 osion kanssa.

(150)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 4 osiossa edellytetään, että rakenneuudistussuunnitelma sisältää toimenpiteitä kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi ja pankkialan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Lisäksi näillä toimenpiteillä on varmistettava, ettei valtiontuella rahoiteta kilpailunvastaisia menettelyjä.

(151)

Komission mielestä lopulliseen rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvä toimenpidepaketti on merkittävästi alkuperäistä rakenneuudistussuunnitelmaa parempi ja siinä otetaan huomioon aloituspäätöksessä tästä seikasta esitetyt epäilyt. Kun otetaan huomioon merkittävät divestoinnit, markkinoita koskevat enimmäisrajat ja pankin koon pienentäminen (ks. taulukko 20), komission mielestä suunnitelma on asianmukainen toimenpidepaketti, jolla edistetään yhdenvertaisten toimintaedellytysten ja kilpailukykyisten markkinoiden säilymistä. Ilmoitetun suunnitelman alkuperäistä strategiaa, joka perustui liiketoiminnan laajentamiseen ja jota epäiltiin huomattavasti aloituspäätöksessä, on muutettu, ja lopullinen rakenneuudistussuunnitelma perustuu pankin koon merkittävään pienentämiseen sekä kokonaistaseen että sen keskeisten liiketoiminta-alueiden markkinaosuuksien osalta.

Taulukko 20

Citadele bankan koon pienentäminen ja markkinaosuuksien vähentäminen keskeisillä liiketoiminta-alueilla

Citadele bankan tase verrattuna Parex bankaan ennen kriisiä

Citadele banka rakenneuudistuksen päättyessä

vuoden 2014 lopussa

(lisäkasvu mukaan luettuna)

Markkinaosuuden vähentyminen keskeisillä antolainausmarkkinoilla rakenneuudistuksen päättyessä

(lisäkasvu mukaan luettuna)

Markkinaosuuden vähentyminen talletusmarkkinoilla (keskeiset liiketoiminta-alueet ja varainhoitotoiminta) rakenneuudistuksen päättyessä (lisäkasvu mukaan luettuna)

Jaon jälkeen: 44 %

(tase pienentynyt 1,9 miljardia euroa);

Jos IVY-maiden lainoista luopuminen (vuoden […] lopussa) otetaan huomioon: [35–50] %

(tase pienentynyt [1,6–2,3] miljardia euroa)

[40–55] % (pienentynyt [1,9–2,3] miljardia euroa)

Kriisiä edeltänyt markkinaosuus 11,7 % vs. [< 7] % vuonna 2014 (enimmäisraja): markkinaosuus pienentynyt [50–60] %

Kriisiä edeltänyt markkinaosuus 20 % (33) vs. [< 13] % (joka pienenee [< 10] %:iin vuoteen 2015 mennessä): markkinaosuus pienentynyt [55–65] %

(152)

Pankin rakenneuudistukseen sisältyy pankin toiminnan selvä vähentäminen keskeisillä markkinasegmenteillä. Ensinnäkin rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttamisen seurauksena Citadele banka pienentää tasettaan noin 60 prosenttia ja osuuttaan kaikilla keskeisillä markkinoilla yli 50 prosenttia verrattuna Parex bankaan ennen kriisiä. Pankin pienentyneet markkinaosuudet ja suunnitellut divestoinnit vapauttavat kyseisiä markkinasegmenttejä kilpailijoille. Toiseksi kuten 2.5 osiossa mainittiin, Citadele bankan myy joko Latvia 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä tai luovutuksesta vastaava toimitsijamies 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä, ja varainhoitotoiminta myydään […] mennessä (joko osana Citadele bankaa tai siitä erillisenä), jolloin mahdollisesti vahinkoa kärsineet kilpailijat saavat mahdollisuuden tehdä tarjouksen tästä liiketoiminnasta. Myynti voidaan katsoa kilpailun vääristymistä rajoittavaksi toimenpiteeksi. (34)

(153)

Kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi toteuttavat toimenpiteet katsotaan riittäviksi myös rakenneuudistuksen kohteena olevan pankin melko pienen kokonaiskoon perusteella (noin 2,2 miljardia euroa). Rakenneuudistuksen jälkeen jäljelle jäävät vain sen keskeiset toiminnot. Tärkeimpiä näistä ovat Citadele bankan toiminta Latvian markkinoilla, jotka ovat jo melko keskittyneitä ja joilla määräävässä asemassa on useita ulkomaisia pankkeja. (35) Citadele bankan markkinaosuuden noin [4–7] prosentin enimmäisrajaa lainoissa ja [7–10] prosentin enimmäisrajaa talletuksissa (ks. johdanto-osan (77) kappale) voidaan pitää riittävänä lieventämään kilpailun mahdollista vääristymistä, kun niitä verrataan sen 12 prosentin markkinaosuuteen antolainauksessa ja noin 20 prosentin markkinaosuuteen talletuksissa ennen kriisiä.

(154)

Pankin toiminta muilla maantieteellisillä markkinoilla on vähäistä ja sille asetetaan enimmäisrajat mahdollisen kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi niin, etteivät markkinaosuudet ole yli [< 4] prosenttia Liettuan antolainaus- ja talletusmarkkinoilla, [< 1,5] prosenttia Viron antolainausmarkkinoilla ja [< 2,5] prosenttia Viron talletusmarkkinoilla eivätkä yli [< 0,5] prosenttia Ruotsin ja Saksan talletusmarkkinoilla (ks. johdanto-osan (77) ja (78) kappale). Enimmäisrajat sallivat pienen kasvun kyseisillä markkinoilla, millä vastataan pankin tarpeeseen monipuolistaa rahoituslähteitään. Latvian nykyisen makrotaloudellisen tilanteen vuoksi ulkoista rahoitusta on vaikeaa houkutella. Latviassa asuvien talletukset ovat merkittävästi pienemmät kuin kokonaislainasalkku Latviassa. Pankin pääkilpailijat saavat rahoitusta ulkomailla sijaitsevilta emoyhtiöiltään. Näin ollen on hyväksyttävää, että Citadele bankan on säilytettävä osa rahoituspohjasta ulkomailla (yksi sivuliike sekä Ruotsissa että Saksassa) monipuolistaakseen rahoituspohjaansa. Koska pankin toiminta on noilla markkinoilla vähäistä ja koska rahoituksen monipuolistaminen on välttämätöntä pankin elinkelpoisuuden kannalta, komission mielestä kyseisiä markkinoita koskevat hyväksytyt enimmäisrajat ovat asianmukaiset.

(155)

Komissio on tyytyväinen myös valtiontuen mainostamista koskevaan kieltoon, jolla estetään Citadele bankaa käyttämästä tukea kilpailunvastaiseen menettelyyn markkinoilla, sekä yritysostokieltoon, jolla varmistetaan lisäksi, ettei valtiontukea käytetä kilpailijoiden ostamiseen. Citadele banka ei myöskään lisää sivuliikkeidensä määrää.

(156)

Jaon jälkeen Parex banka ja sen tytäryhtiöt ovat tosiasiallisesti […] sen elinajan, joksi oletetaan kahdeksan vuotta. Tätä ajanjaksoa pidetään asianmukaisena omaisuuden takaisinperintämenettelyjen ja omaisuuseristä luopumisen loppuun saattamiseksi niin, että pakkomyynti vältetään.

(157)

Vaikka Parex banka säilyttää pankkitoimintalupansa, se ja sen tytäryhtiöt eivät saa harjoittaa mitään uutta toimintaa, joka ei ole välttämätöntä niille osoitettujen omaisuuserien hallinnoimiseksi ja myymiseksi. Parex banka lopettaa erityisesti uusien lainojen myöntämisen ja talletusten vastaanottamisen yleisöltä (ks. johdanto-osan (84) ja (85) kappale). Lisäksi se luopuu leasingtoiminnoistaan tai myy ne […] mennessä.

(158)

Latvia on sitoutunut rajaamaan lisäpääoman tiukasti sekä ajallisesti ([…]) että määrällisesti (enintään 218,7 miljoonaa Latvian latia) (ks. edellä oleva johdanto-osan (87) kappale).

(159)

Edellä esitetyn perusteella Parex bankalle (jaon jälkeen) annettavan tuen katsotaan rajoittuvan välttämättömään […] varten ja näin ollen aiheeton kilpailun vääristyminen vältetään.

(160)

Näin ollen toimenpiteiden laajuus ja luonne, etenkin koon merkittävä pienentäminen ja toiminnan vähentäminen yhdistettynä kohtuullisessa ajassa tapahtuvaan myyntiin, joita Citadele bankan ja Parex bankan osalta ehdotetaan, ovat riittäviä ja asianmukaisia, jotta kilpailun aiheeton vääristyminen voidaan välttää. Lisäksi rakenneuudistuksen perusteellisuus yhdistettynä Citadele bankan myyntiin riittävät kompensoimaan kilpailun vääristymisen, jota voi aiheutua mahdollisesti riittämättömistä korvauksista ja takaisinperinnästä.

(161)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 46 kohdassa asetetaan vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioilta tarvitaan säännöllisesti yksityiskohtaisia kertomuksia jotta voidaan tarkistaa, että rakenneuudistussuunnitelma toteutetaan moitteettomasti. Latvian viranomaiset sitoutuivat tämän mukaisesti toimittamaan komissiolle kuuden kuukauden välein tämän päätöksen antamispäivästä lukien tällaiset kertomukset sekä Citadele bankasta että Parex bankasta.

(162)

Latvia on sitoutunut nimittämään valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen, joka valvoo sitoumusten noudattamista ja esittää komissiolle kertomuksia.

(163)

Komissio toteaa, että tämän päätöksen 2 osiossa esitelty Parex bankan rakenneuudistussuunnitelma on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukainen ja täyttää rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon vaatimukset elinkelpoisuuden, vastuunjaon ja kilpailun vääristymistä rajoittavien toimenpiteiden osalta.

(164)

Latvia on poikkeuksellisesti suostunut siihen, että tämä päätös annetaan englannin kielellä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kun otetaan huomioon rakenneuudistussuunnitelma ja Latvian tasavallan antamat sitoumukset, rakenneuudistustuen, jonka Latvia myöntää AS Parex bankalle ja AS Citadele bankalle, katsotaan soveltuvan sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Latvian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2010.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL C 239, 6.10.2009, s. 11.

(2)  Komission päätös, tehty 24 päivänä marraskuuta 2008, asiassa NN 68/08 – Public support measures to JSC Parex Banka, EUVL C 147, 27.6.2009, s. 1.

(3)  Komission päätös, tehty 11 päivänä helmikuuta 2009, asiassa NN 3/09 – Amendments to the Public support measures to JSC Parex Banka, EUVL C 147, 27.6.2009, s. 2.

(4)  Komission päätös, tehty 11 päivänä toukokuuta 2009, asiassa N 189/09 – Amendments to the Public support measures to JSC Parex Banka, EUVL C 176, 29.7.2009, s. 3.

(5)  Komission päätös, tehty 29 päivänä heinäkuuta 2009, valtiontuki C 26/09 (ex N 289/09) – Rakenneuudistustuki JSC Parex Bankalle, EUVL C 239, 6.10.2009, s. 11.

(6)  Latvian liikepankkiyhdistyksen (Latvijas Komercbanku asociācija) mukaan (vuoden 2009 lopun tietojen perusteella) markkinaosuuksiltaan Latvian suurimpia pankkeja olivat seuraavat: 1. Swedbank, 23,0 prosenttia; 2. SEB banka, 13,7 prosenttia; 3. Parex banka (tietoa ei saatavilla); 4. Nordea Bank Finland Latvijas filiāle, 10,7 prosenttia; 5. DnB NORD Banka, 8,7 prosenttia; 6. Latvijas Hipotēku un zemes banka, 4,8 prosenttia; 7. Rietumu Banka, 4,6 prosenttia; 8. Aizkraukles banka, 4,5 prosenttia; 9. UniCredit Bank, 3,7 prosenttia; 10. Latvijas Krājbanka, 2,4 prosenttia. (Latvian liikepankkiyhdistyksen mukaan Parex Banka ei toimittanut tietoja. Sen sijoitus listalla perustuu vuoden 2009 lopun tietoihin).

(7)  Pelastamistukena hyväksytyn pääoman vahvistamisen jälkeen Latvia lisäsi omistusosuuttaan Parex bankassa noin 95 prosenttiin.

(8)  Latvia omisti 28 päivästä helmikuuta 2010 yksityistämisviraston (Privatizācijas aģentūra) kautta 76,63 prosenttia maksetusta osakepääomasta ja sen hallussa oli 71,74 prosenttia äänioikeuksista.

(9)  ”Konsernin tasolla” tarkoittaa Parex banka -konsernia, johon kuuluvat emoyhtiö Parex Banka ja sen tytäryhtiöt.

(10)  Ks. ensimmäinen, toinen ja kolmas pelastamista koskeva päätös.

(11)  Aloituspäätöksessä ja myös joissakin Latvian viranomaisten kirjeissä käytetään varainhoitopalveluista nimitystä ”yksityisten pääomasijoitusten hallinnointi” (ks. myös alaviite 18).

(12)  Tekstin osia on poistettu, jotta luottamuksellisia tietoja ei paljastettaisi. Poistetut kohdat on merkitty hakasulkeissa olevina kolmena pisteenä tai vaihteluvälinä, joka vastaa asianomaista luottamuksellista lukua suurin piirtein.

(13)  Osuudet Liettuassa siirrettiin 1 päivänä elokuuta 2010 päivän päätteeksi, kun taas osuudet AP Anlage & Privatbank AG:ssä ja talletukset Saksan sivuliikkeessä on määrä siirtää Parex bankalta Citadele bankalle ennen 31 päivää joulukuuta 2010.

(14)  Lukuun ottamatta Parex bankan tytäryhtiölle SIA Rigas Pirma Garazalle (Parex bankan pääkonttorin rakennuksen omistaja) myönnettyjä lainoja, joiden suuruus on […] miljoonaa Latvian latia.

(15)  Kuten on esitetty 31 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyssä rakenneuudistussuunnitelmassa sellaisena kuin se on muutettuna 7 päivänä heinäkuuta 2010.

(16)  Citadele bankan ja Parex bankan jaon jälkeiset luvut perustuvat 18 päivänä elokuuta 2010 päivätyn Latvian viranomaisten kirjeen tietoihin eikä niihin sisälly Liettuassa ja AP Anlage & Privatbank AG:ssä olevien osuuksien eikä Saksan sivuliikkeen talletusten siirtoa Parex bankalta Citadele bankalle.

Parex bankan kokonaistaseen arvojen välinen ero ennen jakoa ja jaon jälkeen johtuu laskennallisten verosaamisten osittaisesta alaskirjauksesta sekä valtiovarainministeriön talletuksen pääomaksi muuttamiseen tarvittavaa varausta pienemmistä pakollisista varauksista.

(17)  Kuten 27 päivänä elokuuta 2010 päivätyssä kirjeessä esitetään, Citadele bankan oma pääoma on vähentynyt 4,9 miljoonaa Latvian latia siitä, kun 103 miljoonan Latvian latin osakepääoma laskettiin liikkeeseen myytävissä olevia rahoitusvaroja koskevan negatiivisen arvonkorotusrahaston siirtämisen johdosta.

(18)  Ks. myös alaviitteet 2 ja 12.

(19)  Varainhoitotoiminta koostuu Citadele bankan yksityisten pääomasijoitusten hallinnoinnista, varainhoitoa harjoittavista tytäryhtiöistä ja AP Anlage & Privatbank AG:stä (Sveitsi).

(20)  Oman pääoman tuotto on pahimmassa skenaariossa suhteellisen suuri, koska pahimman skenaarion pääomapohja on pienempi aiempien vuosien tappioiden pienennettyä sitä.

(21)  Ks. ensimmäinen ja toinen pelastamista koskeva päätös.

(22)  Euromääräisissä talletuksissa valtion rahoituskulut määritetään laskemalla yhteen lyhytaikainen vaihtuva korko, joka vastaa euriboria / euron mid swap -viitelukua kyseisellä aikavälillä ja kiinteämääräinen korkomarginaali, joka lasketaan luottoriskiin perustuvan, euriboriin /mid swap -viitelukuun lisättävien korkomarginaalien painotettuna keskiarvona valtiovarainministeriön ottamista lainoista kalenterivuoden edellisen vuosipuolikkaan aikana; tämä vastaa keskushallinnon todellisia rahoituskuluja; latimääräisissä talletuksissa kulut määritetään viimeksi liikkeeseen laskettujen valtion velkasitoumusten tai obligaatioiden tuottoprosentin perusteella. Joka tapauksessa kiinteämääräisen korkomarginaalin on oltava vähintään samansuuruinen kuin pankin viimeksi ottamassa julkisessa lainassa; huomioon otetaan pankin toteuttamat velkojen liikkeeseenlaskut ja/tai syndikoidut lainat raha- ja pääomamarkkinoilla (tällä hetkellä 3,5 prosenttia pankin liikkeeseen laskemien saamistodistusten kaksivuotiseen euron mid swap -viitelukuun lisättävän alkuperäisen korkomarginaalin perusteella).

(23)  Ks. toinen pelastamista koskeva päätös, johdanto-osan 15 kappale.

(24)  Ks. toisen pelastamista koskevan päätöksen johdanto-osan 38 kappale ja kolmannen pelastamista koskevan päätöksen johdanto-osan 13 kappale.

(25)  Citadele bankan liettualainen tytäryhtiö.

(26)  Ks. alaviite 14.

(27)  Sellaisena kuin se on muutettuna toisella ja kolmannella pelastamista koskevalla päätöksellä.

(28)  Ks. Komission tiedonanto – Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin, EUVL C 270, 25.10.2008, s. 8; Komission tiedonanto – Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi, EUVL C 10, 15.1.2009, s. 2, ja Komission tiedonanto arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla, EUVL C 72, 26.3.2009, s. 1.

(29)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(30)  EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9.

(31)  EUVL C 72, 26.3.2009, s. 1.

(32)  Ks. esimerkiksi komission päätös, tehty 28 päivänä lokakuuta 2009, valtiontuesta C 14/08 (ex NN 1/08), jota Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt Northern Rockille, EUVL L 112, 5.5.2010, s. 38.

(33)  Tilanne 30 päivänä huhtikuuta 2008.

(34)  Ks. komission päätös, tehty 21 päivänä lokakuuta, valtiontuesta C 10/08 (ex NN 7/08), jonka Saksa on myöntänyt IKB Deutsche Industriebank AG:n rakenneuudistukseen, EUVL L 278, 23.10.2009, s. 32, johdanto-osan 113 kappale; komission päätös, tehty 3 päivänä joulukuuta 2008, asiassa NN 42/08, NN 46/08 ja NN/53/A/08 – tuki Fortis Banquen ja Fortis Banque Luxembourgin rakenneuudistukseen, johdanto-osan 95 kappale; komission päätös, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2009, asiassa N 344/09 ja N 380/09 – tuki Kaupthing Bank Luxembourg SA:n rakenneuudistukseen, johdanto-osan 79 kappale; komission päätös, annettu 25 päivänä tammikuuta 2010, asiassa NN 19/09 – tuki Dunfermline Building Societyn pelastamiseen ja rakenneuudistukseen, johdanto-osan 126 ja 130 kappale, ja komission päätös, tehty 28 päivänä lokakuuta 2009, valtiontuesta C 14/2008 (ex NN 1/08), jota Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt Northern Rockille, EUVL L 112, 5.5.2010, johdanto-osan 162 kappale.

(35)  Yksin Swedbankin ja SEB:n osuus on 36 prosenttia markkinoista. Yhdessä Nordean ja DnB Nordin kanssa niiden osuus pankkien varallisuudesta on 56 prosenttia ja lainoista 63 prosenttia. Keskittyminen vaikuttaa olevan vähäisempää vain talletusmarkkinoilla, joilla näiden neljän pankin osuus on 37 prosenttia. Ks. myös alaviite 6.


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/52


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 17 päivänä kesäkuuta 2011,

päätöksen 2006/197/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse muuntogeenisestä maissilinjasta 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) valmistetun olemassa olevan rehun markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4159)

(Ainoastaan englannin-, ranskan- ja hollanninkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2011/365/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Muuntogeenistä maissilinjaa 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti 3 päivänä maaliskuuta 2006 tehty komission päätös 2006/197/EY (2) ei koske maissilinjasta 1507 (DAS-Ø15Ø7-1), jäljempänä ’maissilinja 1507’, valmistetun rehun saattamista markkinoille.

(2)

Maissilinjasta 1507 valmistettua rehua on saatettu markkinoille ennen asetuksen (EY) N:o 1829/2003 soveltamisen alkamispäivää, ja tästä on ilmoitettu mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(3)

Yrityksen Pioneer Hi-bred International puolesta toiminut Pioneer Overseas Corporation ja yrityksen Mycogen Seeds puolesta toiminut Dow AgroSciences toimittivat yhdessä 12 päivänä huhtikuuta 2007 komissiolle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 23 artiklan mukaisesti hakemuksen maissilinjasta 1507 valmistetun olemassa olevan rehun markkinoille saattamisen jatkumista koskevan luvan uusimiseksi.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 11 päivänä kesäkuuta 2009 myönteisen lausunnon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 18 artiklan mukaisesti ja totesi, ettei maissilinjasta 1507 annettuja aiempia tieteellisiä lausuntoja ole tarpeen muuttaa hakemuksessa esitetyn uuden tiedon eikä sen tieteellisen kirjallisuuden tarkastelun pohjalta, joka on julkaistu muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSA:n tiedelautakunnan maissilinjasta 1507 antamien aiempien tieteellisten lausuntojen (3) jälkeen. EFSA toisti lisäksi aiemmat päätelmänsä, joiden mukaan maissilla 1507 ei todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen eikä ympäristöön, kun sitä käytetään suunniteltuihin käyttötarkoituksiin. Tähän kuuluu maissilinjasta 1507 valmistetun rehun käyttö (4).

(5)

Lausunnossaan EFSA tarkasteli kaikkia niitä erityisiä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin mainitun asetuksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten antamissa lausunnoissa.

(6)

Hakija vahvisti 21 päivänä tammikuuta 2010 päivätyssä kirjeessään olevansa tietoinen siitä, että maissilinjasta 1507 valmistetun olemassa olevan rehun luvan uusiminen laajentamalla päätöksen 2006/197/EY soveltamisala kattamaan tällaiset tuotteet, tarkoittaa sitä, että kyseisen päätöksen säännöksiä sovelletaan tähän tuoteryhmään.

(7)

EFSA:n lausunnon perusteella ei maissilinjasta 1507 valmistetun rehun osalta näytä olevan tarpeen esittää muita erityisiä merkitsemisvaatimuksia kuin ne, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1829/2003 25 artiklan 2 kohdassa.

(8)

EFSA:n lausunnon mukaan ei myöskään ole tarpeen asettaa markkinoille saattamista koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia ja/tai käyttöä ja käsittelyä koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia, rehun käytölle asetetut markkinoille saattamisen jälkeen toteutettavaa seurantaa koskevat vaatimukset mukaan luettuina, asetuksen (EY) N:o 1829/2003 18 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(9)

Hakijaa on avoimuuden vuoksi kuultu tässä päätöksessä säädetyistä toimenpiteistä.

(10)

Ottaen nämä näkökohdat huomioon olisi sallittava maissilinjasta 1507 valmistetun olemassa olevan rehun markkinoille saattamista koskevan luvan uusiminen.

(11)

Koska yleisenä käytäntönä on sallia elintarvikkeiden ja rehun markkinoille saattaminen yhdessä ja samassa päätöksessä, maissilinjasta 1507 valmistetun rehun markkinoille saattamista koskevan luvan uusiminen olisi sisällytettävä päätökseen 2006/197/EY. Sen vuoksi on aiheellista muuttaa päätöstä 2006/197/EY.

(12)

Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, ja sen vuoksi komissio toimitti neuvostolle toimenpiteitä koskevan ehdotuksen. Neuvosto ei kokouksessaan 17 päivänä maaliskuuta 2011 kyennyt tekemään määräenemmistöpäätöstä ehdotuksen puolesta eikä sitä vastaan ja totesi, että asian käsittely oli sen osalta päättynyt, joten komissio tekee päätöksen toimenpiteistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan päätös 2006/197/EY seuraavasti:

1)

Korvataan otsikko seuraavasti:

2)

Korvataan päätöksen 2006/197/EY 1, 2 ja 3 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Tuotteet

Tätä päätöstä sovelletaan muuntogeenistä maissin (Zea mays L.) linjaa 1507 sisältäviin, siitä koostuviin tai siitä valmistettuihin elintarvikkeisiin tai elintarvikkeiden ainesosiin sekä tällaisesta maissista valmistettuun rehuun, jäljempänä ’tuotteet’.

Muuntogeeniselle maissin (Zea mays L.) linjalle 1507, sellaisena kuin se määritellään tämän päätöksen liitteessä, osoitetaan yksilöllinen tunniste DAS-Ø15Ø7-1 asetuksen (EY) N:o 65/2004 mukaisesti.

2 artikla

Markkinoille saattaminen

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 4 artiklan 2 kohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tuotteiden markkinoille saattaminen sallitaan tämän päätöksen ja sen liitteessä esitettyjen ehtojen mukaisesti.

3 artikla

Merkinnät

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa säädetään merkintöjä koskevista erityisvaatimuksista ja siinä tarkoitetuksi ”organismin nimeksi” on merkittävä ”maissi”.”

3)

Muutetaan liite seuraavasti:

a)

Korvataan b kohta seuraavasti:

”b)

Tuotteiden nimet ja määritelmät:

i)

Elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia DAS-Ø15Ø7-1, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

ii)

maissista DAS-Ø15Ø7-1 valmistettu rehu.

Muuntogeeninen maissi DAS-Ø15Ø7-1, sellaisena kuin se on kuvattu hakemuksessa, on vastustuskykyinen maissikoisaa (Ostrinia nubilalis) ja tiettyjä muita perhostuholaisia vastaan ja sietää glufosinaattiammonium-nimistä rikkakasvien torjunta-ainetta. Muuntogeeninen maissi DAS-Ø15Ø7-1 sisältää seuraavat DNA-sekvenssit kahdessa ehjässä kasetissa:

—   Kasetti 1: Bacillus thuringiensis subsp. aizawaista saadun lyhennetyn cry1F-geenin synteettinen versio, joka antaa vastustuskyvyn maissikoisaa (Ostrinia nubilalis) ja tiettyjä muita perhostuholaisia vastaan ja jota säätelee lajista Zea mays L. saatu ubikitiinipromoottori ubiZM1(2) ja Agrobacterium tumefaciens pTi15955:stä saatu ORF25PolyA-terminaattori.

—   Kasetti 2: Streptomyces viridochromogenes -kannasta Tü494 saadun pat-geenin synteettinen versio, joka antaa sietokyvyn glufosinaattiammonium-nimiselle rikkakasvien torjunta-aineelle ja jota säätelee kukkakaalin mosaiikkiviruksen 35S-promoottori ja terminaattorialue.”

b)

Korvataan c kohta seuraavasti:

”c)   Merkintä:

 

Sovelletaan asetuksen (EY) No 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa säädettyjä merkitsemistä koskevia erityisvaatimuksia; muita vaatimuksia ei aseteta.

 

Asetuksen (EY) No 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi ”organismin nimeksi” on merkittävä ”maissi”.”

2 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu seuraaville tahoille:

a)

Pioneer Overseas Corporation, Avenue des Arts 44, B-1040 Bryssel, Belgia; sekä

b)

Dow AgroSciences Europe, European Development Centre, 3 Milton Park, Abingdon, Oxon OX14 4RN, Yhdistynyt kuningaskunta.

Tehty Brysselissä 17 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003. s. 1.

(2)  EUVL L 70, 9.3.2006, s. 82.

(3)  EFSA:n lausunnot:

24 päivänä syyskuuta 2004 tuontiin ja jalostukseen tarkoitetun maissin 1507 saattamisesta markkinoille;

http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2004-011

19 päivänä tammikuuta 2005 tuontiin, rehuksi ja teolliseen jalostukseen sekä viljelyyn tarkoitetun maissin 1507 saattamisesta markkinoille;

http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2004-072

19 päivänä tammikuuta 2005 elintarvikekäyttöön tarkoitetun maissin 1507 saattamisesta markkinoille;

http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2004-087

(4)  http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2007-144


23.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/55


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 17 päivänä kesäkuuta 2011,

muuntogeenistä maissia MON 89034 × MON 88017 (MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4164)

(Ainoastaan ranskan- ja hollanninkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2011/366/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Monsanto Europe SA toimitti 6 päivänä helmikuuta 2007 Alankomaiden toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen maissia MON 89034 × MON 88017 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille, jäljempänä ’hakemus’.

(2)

Hakemus kattaa myös sellaisten muiden maissia MON 89034 × MON 88017 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden kuin elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattamisen, joita viljelyä lukuun ottamatta käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia. Näin ollen hakemus sisältää asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (2) liitteissä III ja IV vaaditut tiedot sekä direktiivin 2001/18/EY liitteessä II säädettyjen periaatteiden mukaisesti suoritetun riskinarvioinnin tiedot ja päätelmät. Lisäksi hakemus sisältää direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukaisen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelman.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 30 päivänä maaliskuuta 2010 puoltavan lausunnon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti. EFSA totesi, että maissi MON 89034 × MON 88017 on yhtä turvallista kuin sen ei-muuntogeeninen vastine, kun on kyse sen mahdollisista vaikutuksista ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön. Näin ollen se katsoi, ettei hakemuksessa kuvattua maissia MON 89034 × MON 88017 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden, jäljempänä ’tuotteet’, saattamisesta markkinoille todennäköisesti aiheudu haittavaikutuksia ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle, kun tuotteita käytetään esitetyissä käyttötarkoituksissa (3). Lausunnossaan EFSA tarkasteli kaikkia niitä erityisiä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin mainitun asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten antamissa lausunnoissa.

(4)

Lausunnossaan EFSA totesi myös, että hakijan toimittama ympäristönseurantasuunnitelma, joka sisältää yleisen seurantasuunnitelman, on tuotteiden esitetyn käyttötarkoituksen mukainen.

(5)

Kyseiset seikat huomioon ottaen tuotteille olisi myönnettävä lupa.

(6)

Jokaiselle muuntogeeniselle organismille olisi osoitettava yksilöllinen tunniste järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille 14 päivänä tammikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 65/2004 (4) mukaisesti.

(7)

EFSAn antaman lausunnon perusteella maissia MON 89034 × MON 88017 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun osalta ei näytä olevan tarpeen esittää muita erityisiä merkitsemisvaatimuksia kuin ne, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa. Jotta kuitenkin varmistetaan, että kyseisiä tuotteita käytetään tässä päätöksessä säädetyn luvan rajoissa, lupahakemuksen kohteena olevien, kyseessä olevaa muuntogeenistä organismia sisältävien tai siitä koostuvien rehujen sekä muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden ja rehujen merkintöjä olisi täydennettävä selkeällä maininnalla, että kyseisiä tuotteita ei saa käyttää viljelyyn.

(8)

Muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 (5) 4 artiklan 6 kohdassa vahvistetaan muuntogeenisistä organismeista koostuvien tai niitä sisältävien tuotteiden merkitsemisvaatimukset. Mainitun asetuksen 4 artiklan 1–5 kohdassa säädetään muuntogeenisistä organismeista koostuvien tai niitä sisältävien tuotteiden jäljitettävyysvaatimuksista ja 5 artiklassa muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyysvaatimuksista.

(9)

Luvanhaltijan olisi toimitettava vuosittain raportit ympäristövaikutusten seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista. Tulokset olisi esitettävä raportointilomakkeiden vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti seurantatulosten ilmoittamiseksi muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön, tuotteina tai tuotteissa niiden saattamiseksi markkinoille 13 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2009/770/EY (6) mukaisesti. EFSAn lausunnon perusteella ei ole tarpeen asettaa markkinoille saattamista koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia ja/tai käyttöä ja käsittelyä koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia, markkinoille saattamisen jälkeen toteutettavaa elintarvikkeiden ja rehun käytön seurantaa koskevat vaatimukset mukaan luettuina, eikä asettaa tiettyjen ekosysteemien tai ympäristöjen ja/tai maantieteellisten alueiden suojelua koskevia erityisiä ehtoja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 5 kohdan e alakohdan ja 18 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(10)

Kaikki tuotteiden lupaa koskevat oleelliset tiedot olisi kirjattava yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti.

(11)

Tästä päätöksestä on ilmoitettava bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmän kautta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan sopimuspuolille muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1946/2003 (7) 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(12)

Hakijaa on kuultu tässä päätöksessä säädetyistä toimenpiteistä.

(13)

Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, ja sen vuoksi komissio toimitti neuvostolle toimenpiteitä koskevan ehdotuksen. Neuvosto ei kokouksessaan 17 päivänä maaliskuuta 2011 kyennyt tekemään määräenemmistöpäätöstä ehdotuksen puolesta eikä sitä vastaan ja totesi, että asian käsittely oli sen osalta päättynyt, joten komissio tekee päätöksen toimenpiteistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muuntogeeninen organismi ja yksilöllinen tunniste

Muuntogeeniselle maissille (Zea mays L.) MON 89034 × MON 88017, siten kuin se määritellään tämän päätöksen liitteessä olevassa b kohdassa, osoitetaan yksilöllinen tunniste MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3 asetuksen (EY) N:o 65/2004 mukaisesti.

2 artikla

Lupa

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 4 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi myönnetään lupa tässä päätöksessä vahvistetuin ehdoin seuraaville tuotteille:

a)

elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

b)

rehu, joka sisältää maissia MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

c)

muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3 tai koostuvat siitä, samoihin käyttötarkoituksiin kuin mikä tahansa muu maissi viljelyä lukuun ottamatta.

3 artikla

Merkitseminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”.

2.   Sanat ”ei viljelyyn” on mainittava 2 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettujen maissia MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden merkinnöissä ja saateasiakirjoissa.

4 artikla

Ympäristövaikutusten seuranta

1.   Luvanhaltijan on varmistettava, että liitteessä olevassa h kohdassa esitetty ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma on käytössä ja että se pannaan täytäntöön.

2.   Luvanhaltijan on toimitettava komissiolle vuosittain raportit seurantasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista päätöksen 2009/770/EY mukaisesti.

5 artikla

Yhteisön rekisteri

Tämän päätöksen liitteessä esitetyt tiedot on kirjattava asetuksen (EY) N:o 1829/2003 28 artiklassa säädettyyn yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin.

6 artikla

Luvanhaltija

Luvanhaltija on Monsanto Europe SA, Belgia, joka edustaa seuraavaa yritystä: Monsanto Company, Yhdysvallat.

7 artikla

Voimassaolo

Tätä päätöstä sovelletaan kymmenen vuoden ajan sen tiedoksiantopäivästä.

8 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu seuraavalle yritykselle: Monsanto Europe SA, Avenue de Tervuren 270–272, 1150 Bryssel, BELGIA.

Tehty Brysselissä 17 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.

(2)  EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1.

(3)  http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question = EFSA-Q-2007-056.

(4)  EUVL L 10, 16.1.2004, s. 5.

(5)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 24.

(6)  EUVL L 275, 21.10.2009, s. 9.

(7)  EUVL L 287, 5.11.2003, s. 1.


LIITE

a)   Hakija ja luvanhaltija

Nimi

:

Monsanto Europe SA.

Osoite

:

Avenue de Tervuren 270–272, 1150 Bryssel, BELGIA

Seuraavan yrityksen puolesta: Monsanto Company, 800 N. Lindbergh Boulevard, St. Louis, Missouri 63167, Amerikan yhdysvallat.

b)   Tuotteiden nimet ja määritelmät

1)

elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

2)

rehu, joka sisältää maissia MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

3)

muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3 tai koostuvat siitä, samoihin käyttötarkoituksiin kuin mikä tahansa muu maissi viljelyä lukuun ottamatta.

Muuntogeeninen maissi MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3, sellaisena kuin se on kuvattu hakemuksessa, on aikaansaatu risteyttämällä muunnostapahtumia MON-89Ø34-3 ja MON-88Ø17-3 sisältävät maissit ja ilmentää Cry1A.105- ja Cry2Ab2-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan, ja Cry3Bb1 -proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä kovakuoriaisia vastaan, sekä CP4 EPSPS -proteiinia, jonka ansiosta maissi kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glyfosaattia.

c)   Merkitseminen

1)

Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemistä koskevia erityisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”.

2)

Sanat ”ei viljelyyn” on mainittava tämän päätöksen 2 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettujen maissia MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden merkinnöissä ja saateasiakirjoissa.

d)   Havaitsemismenetelmä

Tapahtumakohtaiset reaaliaikaiset kvantitatiiviset PCR-tekniikkaan perustuvat menetelmät muuntogeenisiä maissilinjoja MON-89Ø34-3 ja MON-88Ø17-3 varten, validoitu maissilla MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3.

Validoija (validoitu siemenillä): asetuksella (EY) N:o 1829/2003 perustettu Euroopan unionin vertailulaboratorio, julkaistu osoitteessa http://gmo-crl.jrc.ec.europa.eu/statusofdoss.htm.

Vertailumateriaali: AOCS 0406-A ja AOCS 0906-E ja (MON-89Ø34-3:n osalta) ja AOCS 0406-A ja AOCS 0406-D (MON-88Ø17-3:n osalta) saatavilla American Oil Chemists Societyn kautta osoitteessa http://www.aocs.org/tech/crm

e)   Yksilöllinen tunniste

MON-89Ø34-3xMON-88Ø17-3

f)   Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan liitteen II mukaisesti vaadittavat tiedot

Bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmä, kirjausnumero: ks. [täydennetään ilmoitettaessa].

g)   Tuotteen markkinoille saattamista, käyttöä ja käsittelyä koskevat ehdot tai rajoitukset

Ei tarpeen.

h)   Seurantasuunnitelma

Direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukainen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma.

[Linkki: suunnitelma julkaistu internetissä]

i)   Markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden käytön osalta

Ei tarpeen.

Huom. Linkkejä asianmukaisiin asiakirjoihin on ehkä muutettava ajoittain. Kyseiset muutokset saatetaan yleisön tietoon päivittämällä yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteri.