8.6.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 149/1

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 550/2011,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011,

teollisuuskaasuja käyttävistä hankkeista peräisin olevien kansainvälisten hyvitysten käyttöön sovellettavien tiettyjen rajoitusten määrittelemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) ja erityisesti sen 11 a artiklan 9 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella (UNFCCC), joka hyväksyttiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/69/EY (2), pyritään etupäässä vakauttamaan ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, jolla on mahdollista torjua ihmisen toiminnan vaarallisia vaikutuksia ilmastojärjestelmään. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, maapallon keskimääräinen vuosittainen pintalämpötila ei saa nousta yli kahdella celsiusasteella teollista aikakautta edeltävästä tasosta, kuten joulukuussa 2010 pidetyssä Cancúnin ilmastonmuutoskokouksessa ja Kööpenhaminan sitoumuksessa vahvistettiin. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viimeisimmän arviointikertomuksen mukaan tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pysähtyy vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kaikkien merkittävien päästömaiden on toteutettava lisätoimia.

(2)

Jotta kykenisimme vastaamaan tähän haasteeseen, hiilimarkkinoiden on oltava keskeisessä asemassa. Hiilimarkkinoiden avulla tavoitteet voidaan saavuttaa edullisemmin, ja ne myös mahdollistavat kunnianhimoisempien tavoitteiden asettamisen. Hiilimarkkinat voivat lisäksi olla tehokas keino siirtää rahoitusta kehitysmaihin ja auttaa EU:ta täyttämään Kööpenhaminassa sovitun sitoumuksen 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisen rahoituspaketin toteuttamisesta. Tämä edellyttää, että käytettävissä olevia mekanismeja laajennetaan huomattavasti; muun muassa puhtaan kehityksen mekanismeja on uudistettava niin, että voidaan lisätä standardoitujen perusurien käyttöä ja luoda uusia markkinamekanismeja.

(3)

Kioton pöytäkirjassa, joka hyväksyttiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti 25 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/358/EY (3), asetetaan sen 39 osapuolelle päästövähennystavoitteet vuosiksi 2008–2012 ja määritellään kaksi mekanismia sellaisten kansainvälisten päästöhyvityksen luomiseksi, joiden avulla osapuolet voivat kompensoida päästöjään. Nämä mekanismit ovat yhteistoteutus, jolla luodaan päästövähennysyksiköitä, ja puhtaan kehityksen mekanismi, jolla luodaan sertifioituja päästövähennyksiä.

(4)

Yhteistoteutus ja puhtaankehityksen mekanismi ovat myös niin sanotusti pelkkiä kompensaatiojärjestelmiä, joiden nojalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhdellä tonnilla yhdessä paikassa antaa oikeuden tuottaa kasvinhuonekaasupäästöjä yhden tonnin verran jossakin muualla. Tällaisten järjestelmien avulla voidaan yleensä alentaa päästövähennyskustannuksia kokonaisuudessaan, jolloin toimia voidaan toteuttaa juuri niissä maissa, joissa se on kaikkein kustannustehokkainta, mutta ne eivät edesauta niitä vähennystoimia, jotka ovat 2 celsiusasteen tavoitteen saavuttamisen edellytys.

(5)

Jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa, unioni on ottanut sen kannan, että teollisuusmaiden sitoumusten täydennyksenä kehitysmaiden, erityisesti niistä kaikkein edistyneimpien, olisi toteutettava asianmukaisia rajoitustoimia. Samalla olisi kehitettävä asteittain laajat kansainväliset hiilimarkkinat, joilla voidaan saada aikaan tarvittavat maailmanlaajuiset vähennykset tehokkaasti ja tuottaa kansainvälisiä hyvityksiä sellaisia päästövähennyksiä varten, jotka jäävät sellaisen viitearvon alle, joka päästövähennystoimien puuttuessa on alempi kuin ennustetut päästöt. Tämä edellyttää, että kehitysmaat toteuttavat asianmukaisia rajoittamistoimia. Olisi lujitettava vähiten kehittyneiden maiden osallistumista puhtaan kehityksen mekanismiin, ja edistyneempien kehitysmaiden olisi asteittain siirryttävä alakohtaisiin markkinamekanismeihin ja lopulta päästökatto- ja päästökauppajärjestelmiin (4).

(6)

Osallistuminen yhteistoteutukseen ja puhtaan kehityksen mekanismiin on vapaaehtoista; myös päätökset hyvitysten käytön sallimisesta päästökauppajärjestelmissä perustuvat vapaaehtoisuuteen. Siksi voidaan tehdä ero tuotettavissa olevien hyvitysten ja sellaisten hyvitysten välillä, joiden käytön Kioton pöytäkirjan osapuolet ovat voineet sallia kansallisen lainsäädäntönsä nojalla. Tästä syystä sallittujen päästömääräyksiköiden käyttö on jo poissuljettu direktiivillä 2003/87/EY; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/101/EY (5) sallitaan tiettyjen yhteistoteutuksesta ja puhtaan kehityksen mekanismista saatujen hyvitysten käyttö, ja lisäksi siinä vahvistetaan yhdenmukaistetut rajoitukset ydinvoima-, maankäyttö- ja metsätaloushankkeista peräisin olevien kansainvälisten hyvitysten käytölle ja säädetään, että jäsenvaltiot voivat antaa toiminnanharjoittajien käyttää tiettyjä määriä muuntyyppisiä kansainvälisiä hyvityksiä. Direktiivissä 2003/87/EY säädetään, että on annettava yhdenmukaistettuja täytäntöönpanosäännöksiä, joita sovelletaan kansainvälisten hyvitysten käyttöä koskeviin rajoituksiin.

(7)

Olisi rajoitettava sellaisten kansainvälisten hyvitysten käyttöä, jotka ovat peräisin hankkeista, joissa käytetään trifluorimetaania (HFC-23) ja adipiinihapon tuotannosta aiheutuvaa typpioksidia (N2O), jäljempänä ’teollisuuskaasuhankkeet’. Tämä on linjassa Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2009 antamien päätelmien kanssa, joissa kehitysmaita, erityisesti edistyneempiä niistä, kehotetaan toteuttamaan asianmukaisia rajoittamistoimia. Suurin osa teollisuuskaasuhankkeista toteutetaan edistyneissä kehitysmaissa, joilla on riittävät valmiudet rahoittaa näitä edullisia vähennyksiä itse, ja näistä hankkeista saatujen aiempien tulojen pitäisi olla vähennysten rahoittamisen kannalta riittävät. Teollisuuskaasuhankkeista saatujen hyvitysten käyttöä koskevien rajoitusten käyttöönoton – erityisesti, jos asiasta annetaan myös kansainvälisiä päätöksiä – odotetaan osaltaan edistävän Kioton pöytäkirjan mukaisten mekanismien etujen maantieteellisesti tasaisempaa jakautumista.

(8)

Teollisuuskaasuhankkeisiin liittyy ympäristökysymyksiä. HFC-23:n hävittämisestä saatavat poikkeuksellisen suuret voitot edesauttavat klooridifluorimetaanin (HCFC-22), joka on voimakkaasti otsonikerrosta heikentävä aine ja kasvihuonekaasujen aine, tuotantoa ja käyttöä rekisteröidyissä laitoksissa hanketoimintamenetelmän mukaisella enimmäistasolla. Tästä syystä HCFC-22:n tuotanto saattaa olla suurempi kuin se olisi ollut ilman hanketoimintaa. Tämä seikka taas horjuttaa otsonikerrosta heikentävistä aineista tehtyyn Montrealin pöytäkirjaan (6) vuonna 2007 tehtyä HCFC-yhdisteiden tuotantoa ja kulutusta koskevaa mukautusta, jolla pyritään vauhdittamaan HCFC-22:n asteittaista poistamista muusta kuin raaka-ainekäytöstä. Se on epäjohdonmukainen myös siksi, että jäsenvaltiot rahoittavat HCFC-22:n tuotannon asteittaista lopettamista maksamalla tätä varten osuuksia Montrealin pöytäkirjan monenväliseen rahastoon. Nämä suuret voitot vääristävät taloudellisia kannustimia ja kilpailua ja johtavat siihen, että tuotanto siirtyy unioniin sijoittautuneilta adipiinihapon tuottajilta rekisteröityneille tuottajille kolmansiin maihin. Se, että Kioton mekanismeihin osallistuvia adipiinihapon tuottajia kohdellaan paljon suotuisammin kuin niitä, jotka osallistuvat unionin järjestelmään vuodesta 2013 alkaen, lisää riskiä samankaltaisesta tuotannon siirtymisestä ja johtaa koko maailman päästöjen nettokasvuun. Taloudellisten kannustimien ja kilpailun vääristymisen vähentämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vuodon välttämiseksi on perusteltua rajoittaa näiden kansainvälisten hyvitysten käyttöä.

(9)

Teollisuuskaasuhankkeista saadut kansainväliset hyvitykset eivät osaltaan edistä teknologiansiirtoa tai välttämätöntä kehitysmaiden energiajärjestelmien muuntamista pitkällä aikavälillä. Teollisuuskaasujen vähentäminen yhteistoteutuksen tai puhtaan kehityksen mekanismin avulla ei ole kaikkein tehokkain keino vähentää koko maailman päästöjä, koska hankkeiden kehittäjien saamia suuria voittoja ei käytetä päästöjen vähentämiseen.

(10)

Tiettyjen hyvitysten käyttöä koskevien täysimääräisten rajoitusten soveltamisesta säädetään direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 9 kohdassa. On aiheellista soveltaa tällaisia rajoituksia teollisuuskaasuhankkeisiin. Käytön täysimääräinen rajoittaminen on paras keino välttää sellaiset ei-toivotut vaikutukset, joita hyvityksillä on kilpailuun ja ympäristöön, parantaa koko maailman päästövähennysten kustannustehokkuutta sekä edistää vähähiilisiä investointeja ja lisätä siten hiilimarkkinoiden ympäristötehokkuutta.

(11)

Tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä olisi direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 9 kohdan mukaan sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen, mikä kyseisen artiklan mukaan tarkoittaa yli kuutta kuukautta ja alle kolmea vuotta direktiivin antamispäivästä. Nämä toimenpiteet eivät vaikuta sellaisten teollisuuskaasuhankkeista saatujen hyvitysten käyttöön, jotka on tarkoitettu tavoitteiden täyttämiseen vuonna 2012.

(12)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kielletään 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan soveltamiseksi sellaisten kansainvälisten hyvitysten käyttö, jotka ovat peräisin hankkeista, joissa hajotetaan trifluorimetaania (HFC-23) ja adipiinihapon tuotannosta aiheutuvaa typpioksiduulia (N2O); tätä kieltoa ei kuitenkaan sovelleta sellaisten hyvitysten käyttöön, jotka on saatu tämäntyyppisistä jo olemassa olevista hankkeista päästövähennyksiä varten ennen vuotta 2013, jotka koskevat päästökauppajärjestelmään kuuluvien laitosten vuonna 2012 aiheuttamia päästöjä ja joita saa käyttää 30 päivään huhtikuuta 2013 saakka.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

(2) EYVL L 33, 7.2.1994, s. 11.

(3) EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1.

(4) Neuvoston päätelmät ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) kuudennentoista osapuolikonferenssin valmistelusta (Cancún, 29.11.–10.12.2010), ympäristöneuvoston 3036. istunto, Luxemburg, 14.10.2010, neuvoston päätelmät EU:n kannasta Kööpenhaminan ilmastokokousta varten (7.–18. joulukuuta 2009) ja ympäristöneuvoston 2968. istunto, Luxemburg, 21.10.2009, hyväksytty Brysselin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmillä 29. ja 30. lokakuuta 2009.

(5) EUVL L 358, 13.11.2004, s. 18.

(6) Montrealin pöytäkirja otsonikerrosta heikentävistä aineista, sellaisena kuin se on mukautettuna ja muutettuna Montrealin pöytäkirjan 19. osapuolikokouksen päätöksellä (17.–21. syyskuuta 2007).

8.6.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 149/12

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011,

ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi kopio- ja painopapereille

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 3751)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2011/333/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon EU-ympäristömerkistä 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

on kuullut Euroopan unionin ympäristömerkintälautakuntaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 66/2010 nojalla voidaan myöntää EU-ympäristömerkki tuotteille, joiden ympäristövaikutukset niiden elinkaaren aikana ovat tavanomaista vähäisemmät.

(2)	Asetuksessa (EY) N:o 66/2010 säädetään, että erityiset EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)

Komission päätöksessä 1999/554/EY (2) vahvistetaan ekologiset arviointiperusteet sekä niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset kopio- ja painopaperille. Mainitussa päätöksessä vahvistettujen arviointiperusteiden uudelleentarkastelun jälkeen komission päätöksessä 2002/741/EY (3) vahvistettiin tarkistetut arviointiperusteet, jotka ovat voimassa 30 päivään kesäkuuta 2011.

(4)

Kyseisiä arviointikriteerejä on tarkasteltu teknologian kehityksen valossa edelleen. Tämän uudelleentarkastelun perusteella on aiheellista muuttaa tuoteryhmän määritelmää ja vahvistaa uudet ekologiset arviointiperusteet. Kyseisten uusien arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa neljä vuotta tämän päätöksen antamispäivästä.

(5)	Päätös 2002/741/EY olisi selvyyden vuoksi korvattava.

(6)

Tuottajille, joiden tuotteille on myönnetty kopio- ja painopaperia koskeva ympäristömerkki päätöksessä 2002/741/EY vahvistettujen arviointiperusteiden perusteella, olisi myönnettävä siirtymäkausi, jotta niillä olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa tarkistettujen arviointiperusteiden ja vaatimusten mukaisiksi. Päätöksen 2002/741/EY voimassaolon päättymiseen asti tuottajien olisi myös voitava toimittaa hakemuksia joko mainitussa päätöksessä tai tässä päätöksessä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla.

(7)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 66/2010 16 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Tuoteryhmään ”kopio- ja painopaperit” kuuluvat painamattomasta, jalostamattomasta paperista valmistetut arkit tai rullat neliömassaltaan enintään 400 g/m2 olevat jalostamattomat kartongit.

2. Siihen eivät kuulu sanomalehtipaperi, lämpöherkkä paperi, valokuvapaperi ja itsejäljentävä paperi, pakkaus- ja käärepaperi eikä hajustettu paperi.

2 artikla

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

’kierrätyskuiduilla’ kuituja, jotka ovat peräisin valmistusprosessin aikana taikka kotitalouksissa tai kaupallisten, teollisten tai muiden loppukäyttäjän asemassa olevissa laitoksissa syntyneestä jätevirrasta ja joita ei enää voi käyttää niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Kierrätyskuituna ei pidetä prosessissa syntyneitä materiaaleja, joita voisi käyttää uudelleen samassa prosessissa, jossa se on syntynyt (paperitehtaassa tuotettu tai ostettu hylkypaperi).

3 artikla

Voidakseen saada asetuksessa (EY) N:o 66/2010 tarkoitetun EU-ympäristömerkin tuotteen on kuuluttava tämän päätöksen 1 artiklassa määriteltyyn ”kopio- ja painopaperien” tuoteryhmään ja oltava tämän päätöksen liitteessä esitettyjen ekologisten arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten mukainen.

4 artikla

Tuoteryhmään ”kopio- ja painopaperit” sovellettavat ekologiset arviointiperusteet sekä niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset ovat voimassa neljä vuotta tämän päätöksen antamisesta.

5 artikla

Hallinnollisia tarkoituksia varten tuoteryhmälle ”kopio- ja painopaperit” annetaan tunnusnumero ”011”.

6 artikla

Kumotaan päätös 2002/741/EY.

7 artikla

1. Poiketen siitä, mitä tämän päätöksen 6 artiklassa säädetään, tuoteryhmään ”kopio- ja painopaperit” kuuluvia tuotteita koskevat ympäristömerkkihakemukset, jotka on toimitettu ennen tämän päätöksen antamispäivää, arvioidaan päätöksessä 2002/741/EY vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

2. Tuoteryhmään ”kopio- ja painopaperi” kuuluvia tuotteita koskevat ympäristömerkkihakemukset, jotka on toimitettu tämän päätöksen antamispäivänä tai sen jälkeen mutta 30 päivään kesäkuuta 2011 mennessä, voivat perustua joko päätöksessä 2005/741/EY tai tässä päätöksessä vahvistettuihin arviointiperusteisiin.

Hakemuksia arvioidaan niiden arviointiperusteiden mukaisesti, joihin ne perustuvat.

3. Jos ympäristömerkki myönnetään sellaisen hakemuksen perusteella, joka arvioidaan päätöksessä 2002/741/EY asetettujen arviointiperusteiden mukaisesti, ympäristömerkkiä saa käyttää 12 kuukautta tämän päätöksen antamispäivästä.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2011.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen

(1) EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1.

(2) EYVL L 210, 10.8.1999, s. 16.

(3) EYVL L 237, 5.9.2002, s. 6.

LIITE

PUITTEET

Arviointiperusteiden tavoitteet

Arviointiperusteilla pyritään erityisesti vähentämään myrkyllisten ja rehevöittävien aineiden päästöjä vesistöihin, vähentämään energiankäytöstä ympäristölle aiheutuvia vahinkoja tai riskejä (ilmaston lämpeneminen, happamoituminen, otsonikerroksen ohentuminen, uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen) vähentämällä energian kulutusta ja siitä aiheutuvia päästöjä ilmaan, vähentämään vaarallisten kemikaalien käytöstä ympäristölle aiheutuvia vahinkoja ja riskejä sekä tukemaan kestävän kehityksen periaatteita metsien suojelemiseksi.

ARVIOINTIPERUSTEET

Arviointiperusteet vahvistetaan kullekin seuraavista:

1.	Päästöt vesistöihin ja ilmaan

2.	Energiankulutus

3.	Kuidut: kestävä metsänhoito

4.	Vaaralliset kemialliset aineet

5.	Jätehuolto

6.	Soveltuvuus käyttöön

7.	Pakkauksessa olevat tiedot

8.	Ympäristömerkin tiedot

Ekologiset arviointiperusteet kattavat massantuotannon, johon sisältyvät kaikki osaprosessit kuituraaka-aineen tai kierrätyspaperin saapumisesta tehdasalueelle massan lähettämiseen tuotantolaitoksesta, sekä paperintuotannon, johon sisältyvät kaikki osaprosessit massan jauhatuksesta (kierrätyspaperin silputuksesta) paperin rullaukseen.

Ekologiset arviointiperusteet eivät kata massan, paperin tai raaka-aineiden kuljetusta, jalostamista eikä pakkaamista.

Arviointi- ja todentamisvaatimukset

Erityiset arviointi- ja todentamisvaatimukset esitetään kunkin arviointiperusteen yhteydessä.

Hakijalta edellytettävät vakuutukset, asiakirjat, analyysit, testausselosteet tai muut todisteet arviointiperusteiden noudattamisesta voivat olla peräisin hakijalta itseltään ja/tai tämän tavarantoimittajilta ja/tai näiden tavarantoimittajilta tarpeen mukaan.

Tarvittaessa voidaan käyttää muita kuin kussakin arviointiperusteessa ilmoitettuja testimenetelmiä, jos hakemusten arvioinnista vastaava toimivaltainen elin hyväksyy niiden vastaavuuden.

Testit olisi mahdollisuuksien mukaan suoritettava laboratorioissa, jotka täyttävät EN ISO 17025 -standardissa esitetyt yleiset vaatimukset tai vastaavat vaatimukset.

Toimivaltaisen elimen on suoritettava tarkastuksia paikan päällä näiden arviointiperusteiden täyttymisen tarkastamiseksi.

EU-YMPÄRISTÖMERKIN ARVIOINTIPERUSTEET

Arviointiperuste 1 – Päästöt vesistöihin ja ilmaan

a) Kemiallinen hapenkulutus (COD), rikki (S), typen oksidit (NOx), fosfori (P).

Massan- ja paperintuotannon päästöt ilmakehään ja/tai vesistöihin ilmaistaan kunkin muuttujan osalta pisteinä (PCOD, PS, PNOx, PP) jäljempänä esitetyllä tavalla.

Mikään yksittäinen pistemäärä PCOD, PS, PNOx tai PP ei saa olla suurempi kuin 1,5.

Kokonaispistemäärä (Pkok = PCOD + PS + PNOx + PP) saa olla enintään 4,0.

PCOD lasketaan seuraavasti (PS, PNOx ja PP lasketaan täsmälleen samalla tavalla).

Kutakin käytettyä massaa ”i” vastaavat mitatut COD-päästöt (CODmassa,i ilmaistuina kiloina ilmakuivaa tonnia kohti) painotetaan kunkin käytetyn massalajin osuuden mukaisesti (massa ”i” suhteessa ilmakuivaan tonniin pehmopaperia) ja lasketaan yhteen. COD-kokonaispäästöt (CODkok) saadaan laskemalla yhteen massojen painotetut COD-päästöt ja paperintuotannon mitatut COD-päästöt.

Massantuotannon painotettu COD-viitearvo lasketaan samalla tavoin, eli kunkin käytetyn massan painotettujen viitearvojen summaan lisätään paperintuotannon viitearvo, jolloin saadaan COD-kokonaisviitearvo CODkok,viite. Eri massalajien ja paperivalmistustapojen päästöjen viitearvot annetaan taulukossa 1.

Lopuksi COD-kokonaispäästöt jaetaan COD-kokonaisviitearvolla seuraavasti:

Formula

Taulukko 1

Eri massalajien ja paperinvalmistustapojen päästöjen viitearvot

Massalaji/Paperi	Päästöt (kiloa ilmakuivaa tonnia kohti) (1)
Massalaji/Paperi	CODviite	Sviite	NOxviite	Pviite
Valkaistu kemiallinen massa (muu kuin sulfiittimassa)	18,0	0,6	1,6	0,045 (1)
Valkaistu kemiallinen massa (sulfiittimassa)	25,0	0,6	1,6	0,045
Valkaisematon kemiallinen massa	10,0	0,6	1,6	0,04
CTMP	15,0	0,2	0,3	0,01
Kuumahierre/Hioke	3,0	0,2	0,3	0,01
Uusiomassa	2,0	0,2	0,3	0,01
Paperi (laitokset, joissa ei tuoteta massaa vaan joissa kaikki käytetty massa on ostettua markkinamassaa)	1	0,3	0,8	0,01
Paperi (muut laitokset)	1	0,3	0,7	0,01

Jos samalla laitoksella tuotetaan sekä lämpöä että sähköä, sähköntuotannon S- ja NOx-päästöt voidaan erottaa kokonaismäärästä. Sähköntuotannosta aiheutuvien päästöjen osuuden laskemiseksi voidaan käyttää seuraavaa kaavaa:

2 x (MWh(sähkö)) / [2 x MWh(sähkö) + MWh(lämpö)]

Tässä kaavassa sähkö tarkoittaa yhteistuotantolaitoksella tuotettua sähköä.

Tässä kaavassa lämpö tarkoittaa nettolämpöä, joka toimitetaan sähköntuotantolaitokselta massan-/ paperintuotantoon.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat, joihin on sisällyttävä testausselosteet. Testauksessa on käytettävä seuraavia menetelmiä: COD: ISO 6060; NOx: ISO 11564; S(hap.): EPA no 8; S(pelk.): EPA no 16A; Öljyn rikkipitoisuus: ISO 8754; Hiilen rikkipitoisuus: ISO 351; P: EN ISO 6878, APAT IRSA CNR 4110 tai Dr Lange LCK 349.

Todentamista tukeviin asiakirjoihin on sisällyttävä ilmoitus mittaustiheydestä sekä COD-, S- ja NOx-pisteiden laskelmat. Niihin on sisällyttävä kaikki S- ja NOx-päästöt, joita syntyy massan- ja paperintuotannon aikana, tuotantolaitoksen ulkopuolella kehitetty höyry mukaan luettuna. Sähköntuotantoon liittyviä päästöjä ei tarvitse ottaa huomioon. Mittauksissa on otettava huomioon soodakattilat, kalkkiuunit, höyrykattilat ja väkevien hajukaasujen polttouunit. Myös hajapäästöt on otettava huomioon. Ilmaan joutuvien rikkipäästöjen ilmoitettuihin arvoihin on sisällyttävä sekä hapettuneen että pelkistyneen rikin päästöt (dimetyylisulfidi, metyylimerkaptaani, vetysulfidi jne.). Öljyllä, hiilellä ja muilla ulkoisilla polttoaineilla, joiden rikkipitoisuus on tunnettu, tapahtuvaan lämmöntuotantoon liittyvät rikkipäästöt voidaan mittaamisen sijasta laskea, ja ne on otettava huomioon.

Vesistöihin joutuvien päästöjen mittaukset on tehtävä suodattamattomista ja laskeutumattomista näytteistä joko tuotantolaitoksella tapahtuneen käsittelyn jälkeen tai yleisessä puhdistuslaitoksessa tapahtuneen käsittelyn jälkeen. Mittausten on perustuttava 12 kuukauden tuotantoon. Jos kyseessä on uusi tai uudelleen rakennettu tuotantolaitos, mittaukset on tehtävä vähintään 45 perättäisen päivän aikana laitoksen toimiessa vakiintuneella tuotantoteholla. Mittauksen on oltava edustava vastaavan prosessivaiheen osalta.

Integroidussa tuotannossa massalle ja paperille on vaikea saada erillisiä päästölukuja, joten massalle ja paperille saattaa olla käytettävissä vain yhteispäästöluku. Tällöin näiden laitosten massan (massojen) päästöarvoksi määrätään nolla ja paperintuotantolaitoksen päästöarvoksi lukema, joka sisältää sekä massan että paperin tuotannon päästöt.

b) AOX

—	Maaliskuun 31 päivään 2013 saakka kunkin käytetyn massan tuotannosta syntyvät AOX-päästöt saavat olla enintään 0,20 kiloa ilmakuivaa tonnia kohti.

—	Huhtikuun 1 päivästä 2013 tässä päätöksessä säädettyyn arviointiperusteiden voimassaolon päättymiseen saakka kunkin käytetyn massan tuotannosta syntyvät AOX-päästöt saavat olla enintään 0,17 kiloa ilmakuivaa tonnia kohti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: AOX ISO 9562, sekä yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat.

Todentamista tukeviin asiakirjoihin on sisällyttävä ilmoitus mittaustiheydestä. AOX on mitattava ainoastaan prosesseista, joissa klooriyhdisteitä käytetään massan valkaisuun. AOX-päästöjä ei tarvitse mitata sellaisen paperintuotannon jätevesistä, johon ei liity massantuotantoa, tai sellaisen massantuotannon jätevesistä, jossa ei käytetä valkaisua, tai jos valkaisu tehdään kloorittomilla aineilla.

Mittaukset on tehtävä suodattamattomista ja laskeutumattomista näytteistä joko tuotantolaitoksella tapahtuneen käsittelyn jälkeen tai yleisessä puhdistuslaitoksessa tapahtuneen käsittelyn jälkeen. Mittausten on perustuttava 12 kuukauden tuotantoon. Jos kyseessä on uusi tai uudelleen rakennettu tuotantolaitos, mittaukset on tehtävä vähintään 45 perättäisen päivän aikana laitoksen toimiessa vakiintuneella tuotantoteholla. Mittauksen on oltava edustava vastaavan prosessivaiheen osalta.

c) CO2

Uusiutumattomista energialähteistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt saavat olla enintään 1 000 kg tuotettua paperitonnia kohden sähköntuotannosta (joko tuotantolaitoksessa tai sen ulkopuolella) aiheutuvat päästöt mukaan luettuina. Niiden laitosten osalta, joissa ei tuoteta massaa (joissa kaikki käytetty massa on ostettua markkinamassaa), päästöt saavat olla enintään 1 100 kg tonnia kohden. Päästöt lasketaan massan- ja paperintuotannon päästöjen summana.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat.

Hakijan on esitettävä tiedot ilmaan joutuvista hiilidioksidipäästöistä. Tietoihin on sisällyttävä laitosten kaikki uusiutumattomien polttoaineiden lähteet massan- ja paperintuotannon aikana sekä myös sähköntuotannosta (joko tuotantolaitoksessa tai sen ulkopuolella) aiheutuvat päästöt.

Polttoaineiden CO2-päästöjen laskennassa käytetään seuraavia päästökertoimia:

Taulukko 2

Polttoaine	CO2,fossiilinen -päästöt	Yksikkö
Hiili	95	g CO2,fossiilinen/MJ
Raakaöljy	73	g CO2,fossiilinen/MJ
Polttoöljy 1	74	g CO2,fossiilinen/MJ
Polttoöljy 2–5	77	g CO2,fossiilinen/MJ
Nestekaasu	69	g CO2,fossiilinen/MJ
Maakaasu	56	g CO2,fossiilinen/MJ
Yleisen sähköverkon sähkö	400	g CO2,fossiilinen/kWh

Laskelmien tai massataseiden on perustuttava 12 kuukauden tuotantoon. Jos kyseessä on uusi tai uudelleen rakennettu tuotantolaitos, laskelmien on perustuttava vähintään 45 perättäisen päivän tuotantoon laitoksen toimiessa vakiintuneella tuotantoteholla. Laskelmien on oltava edustavia vastaavan prosessivaiheen osalta.

Tuotantoprosesseja varten ostetun ja käytetyn uusiutuvista energialähteistä (2) peräisin olevan energian määrää ei oteta huomioon CO2-päästölaskelmissa: hakijan on toimitettava asiakirjat, joilla osoitetaan, että tällaista energiaa on käytetty laitoksella tai ostettu ulkopuolisilta toimittajilta.

Arviointiperuste 2 – Energian käyttö

a) Sähkö

Massan- ja paperintuotantoon liittyvä sähkönkulutus ilmaistaan pisteinä (PE) jäljempänä esitetyllä tavalla.

Pistemäärä PE ei saa olla suurempi kuin 1,5.

Pistemäärä PE lasketaan seuraavasti.

Massantuotannon laskelma: kutakin käytettyä massaa i vastaava sähkönkulutus (Emassa, i ilmaistuna kWh:ina ilmakuivaa tonnia kohti) lasketaan seuraavasti:

Emassa, i = Laitoksessa tuotettu sähkö + ostettu sähkö – myyty sähkö

Paperintuotannon laskelma: vastaavasti paperintuotantoon liittyvä sähkönkulutus (Epaperi) lasketaan seuraavasti:

Epaperi, i = Laitoksessa tuotettu sähkö + ostettu sähkö – myyty sähkö

Lopuksi massan- ja paperintuotannon pisteet yhdistetään, jolloin saadaan kokonaispistemäärä (PE) seuraavasti:

Formula

Integroidussa tuotannossa massalle ja paperille on vaikea saada erillisiä sähkönkulutuslukuja, joten massalle ja paperille saattaa olla käytettävissä vain sähkön yhteiskulutusluku. Tällöin näiden laitosten massan (massojen) sähkönkulutuksen arvoksi määrätään nolla ja paperintuotantolaitoksen sähkönkulutusluku sisältää sekä massan että paperin tuotannon kulutuksen.

b) Polttoaine (lämpö):

Massan- ja paperintuotantoon liittyvä polttoaineenkulutus ilmaistaan pisteinä (PF) jäljempänä esitetyllä tavalla.

Pistemäärä PF ei saa olla suurempi kuin 1,5.

Pistemäärä PF lasketaan seuraavasti.

Massantuotannon laskelma: kutakin käytettyä massaa i vastaava polttoaineenkulutus (Fmassa, i ilmaistuna kWh:ina ilmakuivaa tonnia kohti) lasketaan seuraavasti:

Fmassa, i = Laitoksessa tuotettu polttoaine + ostettu polttoaine – myyty polttoaine – 1,25 × laitoksessa tuotettu sähkö

Huomautus:

Muuttujaa Fmassa, i (ja sen vaikutusta pistemäärään PF, massa) ei tarvitse laskea mekaaniselle massalle, paitsi jos se on ilmakuivaa markkinahiokemassaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 90 %.

Sen polttoaineen määrä, joka käytettiin myydyn lämmön tuotantoon, lisätään edellä esitetyssä laskelmassa termiin ”myyty polttoaine”.

Paperintuotannon laskelma: Samalla tavoin lasketaan paperintuotantoon liittyvä polttoaineenkulutus (Fpaperi ilmaistuna kWh:ina ilmakuivaa tonnia kohti) ja jaetaan se kyseisen paperityypin vertailuarvolla (Fvertailu, paperi), joka on annettu jäljempänä olevassa taulukossa, seuraavasti:

Fpaperi, i = Laitoksessa tuotettu polttoaine + ostettu polttoaine – myyty polttoaine – 1,25 × laitoksessa tuotettu sähkö

Lopuksi massan- ja paperintuotannon pisteet yhdistetään, jolloin saadaan kokonaispistemäärä (PF) seuraavasti:

Formula

Taulukko 3

Sähkön- ja polttoaineenkulutuksen vertailuarvot

Massalaji	Polttoaine kWh / ilmakuivaa tonnia Fviite	Sähkö kWh / ilmakuivaa tonnia Eviite
Sellu	4 000 (Huom. kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 90-prosenttisen ilmakuivan markkinamassan osalta tätä arvoa voidaan kuivausenergian vuoksi nostaa 25 prosenttia.)	800
Mekaaninen massa	900 (Huom. tämä arvo koskee ainoastaan ilmakuivaa markkinamassaa.)	1 900
CTMP	1 000	2 000
Uusiomassa	1 800 (Huom. ilmakuivan markkinamassan osalta tätä arvoa voidaan kuivausenergian vuoksi nostaa 25 prosenttia.)	800
Paperilaji	Polttoaine kWh / tonnia	Sähkö kWh / tonnia
Päällystämätön puuvapaa hienopaperi Aikakauslehtipaperi (SC)	1 800	600
Päällystetty puuvapaa hienopaperi Päällystetty aikakauslehtipaperi (LWC, MWC)	1 800	800

Arviointi ja todentaminen (sekä a että b): Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat. Ilmoitettuihin tietoihin on sisällyttävä tiedot sähkön ja polttoaineen kokonaiskulutuksesta.

Hakijan on laskettava lämpöön/polttoaineisiin ja sähköön jaoteltuna kaikki massan- ja paperintuotannossa käytetty energia, mukaan luettuna energia, joka käytetään jätepaperin siistaukseen kierrätyspaperin valmistuksen yhteydessä. Energiankulutusta koskevissa laskelmissa ei tarvitse ottaa huomioon raaka-aineiden kuljetukseen sekä viimeistelyyn ja pakkaukseen käytettyä energiaa.

Kokonaislämpöenergiaan sisältyvät kaikki ostetut polttoaineet. Siihen sisältyy myös tuotantolaitoksen prosesseista syntyvien lipeän ja jätteiden (esim. puujäte, sahanpuru, lipeä, jätepaperi, hylkypaperi) poltosta talteen otettu lämpöenergia sekä sisäisestä sähköntuotannosta talteen otettu lämpöenergia – hakijan täytyy kuitenkin kokonaislämpöenergiaa laskiessaan ottaa huomioon vain 80 prosenttia näistä lähteistä saadusta lämpöenergiasta.

Sähköenergialla tarkoitetaan yleisestä sähköverkosta otetun ja sisäisestä sähköntuotannosta saadun sähkön nettomäärää sähkövoimana mitattuna. Jätevesien käsittelyyn käytettyä sähköä ei tarvitse ottaa huomioon.

Jos höyryä kehitetään käyttämällä sähköä lämmönlähteenä, höyryn lämpöarvo on laskettava ja jaettava arvolla 0,8 ja saatu tulos lisättävä polttoaineen kokonaiskulutukseen.

Integroidussa tuotannossa massalle ja paperille on vaikea saada erillisiä polttoainelukuja (lämpö), joten massalle ja paperille saattaa olla käytettävissä vain polttoaineen yhteiskulutusluku. Tällöin näiden laitosten massan (massojen) polttoaineen (lämpö) kulutuksen arvoksi määrätään nolla ja paperintuotantolaitoksen polttoainearvo sisältää sekä massan että paperin tuotannon kulutuksen.

Arviointiperuste 3 – Kuidut: kestävä metsänhoito

Paperin kuituraaka-aine voi olla uusiokuitua tai ensiökuitua.

Ensiökuiduilla on oltava kestävää metsänhoitoa ja alkuperäketjun jäljitettävyyttä koskevat, riippumattoman kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmässä kuten FSC-, PEFC- tai vastaavassa järjestelmässä myönnetyt sertifikaatit.

Kuitenkin jos tällaisissa järjestelmissä sallitaan sertifioidun ja sertifioimattoman materiaalin sekoittaminen tuotteessa tai tuotelinjassa, sertifioimattoman materiaalin osuus ei saa ylittää 50:tä prosenttia. Tällaisen sertifioimattoman materiaalin osalta varmistetaan todentamisjärjestelmällä, että materiaali on laillisesti hankittu ja täyttää kaikki muutkin sertifioimatonta materiaalia koskevat sertifiointijärjestelmän vaatimukset.

Metsäsertifikaatteja ja/tai alkuperäketjun sertifikaatteja myöntävien sertifiointielinten on oltava kyseisen sertifiointijärjestelmän hyväksymiä/tunnustamia.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä asianmukaiset asiakirjat, joissa ilmoitetaan massan- ja paperintuotannossa käytettyjen kuitujen tyyppi, määrä ja alkuperä.

Ensiökuituja käytettäessä tuotteella on oltava kestävää metsänhoitoa ja alkuperäketjun jäljitettävyyttä koskevat, riippumattoman kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmässä kuten FSC-, PEFC- tai vastaavassa järjestelmässä myönnetyt sertifikaatit. Jos tuotteessa tai tuotelinjassa on käytetty sertifioimattomia materiaaleja, olisi esitettävä todisteet siitä, että sertifioimattoman materiaalin osuus on alle 50 prosenttia ja on todentamisjärjestelmällä varmistettu, että tällainen materiaali on laillisesti hankittua ja täyttää kaikki sertifioimattomia materiaaleja koskevat muut sertifiointijärjestelmän vaatimukset.

Jos on käytetty kierrätyskuituja, hakijan on esitettävä vakuutus siitä, että tuotteeseen käytettyjen talteen otettujen paperilaatujen keskimääräinen määrä on EN 643 -standardin tai vastaavan standardin mukainen. Hakijan on esitettävä vakuutus siitä, että omassa laitoksessa tuotettua tai ostettua hylkypaperia ei ole käytetty.

Arviointiperuste 4 – Kielletyt tai rajoitetut aineet ja seokset

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava luettelo massan- ja paperintuotannossa käytetyistä kemiallisista tuotteista sekä asianmukaiset asiakirjat (kuten käyttöturvallisuustiedotteet). Luettelossa on mainittava kaikkien tuotantoprosessissa käytettyjen aineiden määrä, tarkoitus ja toimittajat.

a) Vaaralliset aineet ja seokset

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti tuote tai mikään sen osa ei saa sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) 57 artiklassa tarkoitettuja aineita, alla esitettyjen vaarakategorian ja -luokan luokittelukriteerit täyttäviä aineita tai seoksia.

Vaaran ja riskin luonnetta koskevat vakiolausekkeet:

GHS-vaaralauseke (4)	EU:n riskilauseke (5)
H300 Tappavaa nieltynä.	R28
H301 Myrkyllistä nieltynä.	R25
H304 Saattaa olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin.	R65
H310 Tappavaa joutuessaan iholle.	R27
H311 Myrkyllistä joutuessaan iholle.	R24
H330 Tappavaa hengitettynä.	R23/26
H331 Myrkyllistä hengitettynä.	R23
H340 Saattaa aiheuttaa geenivirheitä.	R46
H341 Epäillään aiheuttavan geenivirheitä.	R68
H350 Saattaa aiheuttaa syöpää.	R45
H350i Saattaa aiheuttaa syöpää hengitettynä.	R49
H351 Epäillään aiheuttavan syöpää.	R40
H360F Saattaa heikentää hedelmällisyyttä.	R60
H360D Saattaa vaurioittaa sikiötä.	R61
H360FD Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Saattaa vaurioittaa sikiötä.	R60/61/60–61
H360Fd Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä.	R60/63
H360Df Saattaa vaurioittaa sikiötä. Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä.	R61/62
H361f Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä.	R62
H361d Epäillään vaurioittavan sikiötä.	R63
H361fd Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä.	R62-63
H362 Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille.	R64
H370 Aiheuttaa elinvaurioita.	R39/23/24/25/26/27/28
H371 Saattaa aiheuttaa elinvaurioita.	R68/20/21/22
H372 Aiheuttaa haittaa elimille jatkuvassa tai toistuvassa altistuksessa.	R48/25/24/23
H373 Aiheuttaa haittaa elimille jatkuvassa tai toistuvassa altistuksessa.	R48/20/21/22
H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille.	R50
H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.	R50-53
H411 Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.	R51-53
H412 Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.	R52-53
H413 Saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille.	R53
EUH059 Vaarallista otsonikerrokselle.	R59
EUH029 Kehittää myrkyllistä kaasua joutuessaan kosketuksiin veden kanssa.	R29
EUH031 Kehittää myrkyllistä kaasua joutuessaan kosketuksiin hapon kanssa.	R31
EUH032 Kehittää erittäin myrkyllistä kaasua joutuessaan kosketuksiin hapon kanssa.	R32
EUH070 Myrkyllistä silmille.	R39-41
Massassa tai paperissa ei saa käyttää kaupallisia tai muita väriaineita, pintakäsittelyaineita, apuaineita eikä pinnoiteaineita, joihin on liitetty tai joihin voidaan hakemuksen tekoajankohtana liittää vaaralauseke H317: Voi aiheuttaa allergisia ihoreaktioita.	R43

Edellä mainittu vaatimus ei enää koske sellaisten aineiden tai seosten käyttöä, joiden ominaisuudet muuttuvat käsittelyssä (esim. muuttuminen biologisesti käyttökelvottomaksi, muuttuminen kemiallisesti) siten, että vaara poistuu.

Sellaisten aineiden ja seosten, joille on osoitettu jokin edellä esitetyssä taulukossa esitetty vaara- tai riskilauseke ja jotka täyttävät kyseiset vaara- tai riskiluokituskriteerit, sekä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan a, b tai c kohdassa tarkoitetut kriteerit täyttävien aineiden pitoisuusrajat eivät saa ylittää asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan mukaisesti määritettyjä yleisiä tai erityisiä pitoisuusrajoja. Jos on asetettu erityiset pitoisuusrajat, on sovellettava niitä yleisten pitoisuusrajojen sijaan.

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan d, e ja f kohdassa säädetyt kriteerit täyttävien aineiden pitoisuusrajat eivät saa ylittää 0,1:tä painoprosenttia.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on todistettava kriteerien täyttyvän antamalla tiedot prosessissa käytettyjen aineiden määristä (kg / ilmakuivaa tonnia tuotettua paperia) sekä se, että tässä arviointiperusteessa tarkoitettujen aineiden pitoisuudet eivät ylitä asetettuja rajoja lopputuotteessa. Aineiden ja seosten pitoisuudet on eriteltävä käyttöturvallisuustiedotteissa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 31 artiklan mukaisesti.

b) Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti luetellut aineet

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 6 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesta kiellosta ei voida poiketa sellaisten aineiden osalta, jotka on yksilöity erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi ja sisällytetty asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitettuun luetteloon ja joita on 0,1 prosenttia ylittävinä pitoisuuksina seoksissa, tuotteissa tai monimutkaisen tuotteen homogeenisissa osissa. Jos pitoisuus on alle 0,1 prosenttia, on sovellettava asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan mukaisesti määritettyjä erityisiä pitoisuusrajoituksia.

Arviointi ja todentaminen: Erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi yksilöityjen ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan mukaiseen ehdokasluetteloon sisältyvien aineiden luettelo on saatavilla internetosoitteesta:

http://echa.europa.eu/chem_data/authorisation_process/candidate_list_table_en.asp

Viittaukset luetteloon tehdään hakemuspäivän ajankohtana.

Hakijan on todistettava kriteerien täyttyvän antamalla tiedot prosessissa käytettyjen aineiden määristä (kg / ilmakuivaa tonnia tuotettua paperia) sekä se, että tässä arviointiperusteessa tarkoitettujen aineiden pitoisuudet eivät ylitä asetettuja rajoja lopputuotteessa. Pitoisuudet on eriteltävä käyttöturvallisuustiedotteissa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 31 artiklan mukaisesti.

c) Kloori

Kloorikaasua ei saa käyttää valkaisuaineena. Tämä vaatimus ei koske klooridioksidin tuotantoon ja käyttöön liittyvää kloorikaasua.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava massantuottajan(-tuottajien) antama vakuutus siitä, ettei kloorikaasua ole käytetty valkaisuaineena. Huomautus: vaikka tämä vaatimus koskee myös kierrätyskuitujen valkaisua, voidaan kuitenkin hyväksyä, että kuidut on niiden edellisen elinkaaren aikana voitu valkaista kloorikaasulla.

d) APEO

Alkyylifenolietoksylaatteja tai muita alkyylifenolin johdannaisia ei saa lisätä puhdistuskemikaaleihin, siistauskemikaaleihin, vaahdonestoaineisiin, dispergointiaineisiin tai päällystysaineisiin. Alkyylifenolin johdannaisilla tarkoitetaan aineita, jotka pilkkoutuessaan tuottavat alkyylifenoleja.

Arviointi ja todentaminen: Hakija on toimitettava kemikaalitoimittajiensa antama vakuutus siitä, ettei näihin tuotteisiin ole lisätty alkyylifenolietoksylaatteja tai muita alkyylifenolin johdannaisia.

e) Monomeerijäämät

Sellaisten monomeerijäämien (akryyliamideja lukuun ottamatta) kokonaismäärä, joihin on liitetty jokin seuraavista riskilausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä) ja joita on päällystysaineissa, retentioaineissa, lujuutta antavissa aineissa, vettä hylkivissä aineissa tai jätevesien sisäisessä tai ulkoisessa käsittelyssä käytettävissä kemikaaleissa saa olla enintään 100 ppm (kiintoainesisällön perusteella laskettuna).

Vaaralauseke (6)	Riskilauseke (7)
H340 Saattaa aiheuttaa geenivirheitä.	R46
H350 Saattaa aiheuttaa syöpää.	R45
H350i Saattaa aiheuttaa syöpää hengitettynä.	R49
H351 Epäillään aiheuttavan syöpää.	R40
H360F Saattaa heikentää hedelmällisyyttä.	R60
H360D Saattaa vaurioittaa sikiötä.	R61
H360FD Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Saattaa vaurioittaa sikiötä.	R60/61/60–61
H360Fd Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä.	R60/63
H360Df Saattaa vaurioittaa sikiötä. Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä.	R61/62
H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille.	R50/50–53
H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.	R50-53
H411 Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.	R51-53
H412 Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.	R52-53
H413 Saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille.	R53

Akryyliamidin pitoisuus päällystysaineissa, retentioaineissa, lujuutta antavissa aineissa, vettä hylkivissä aineissa tai jätevesien sisäisessä tai ulkoisessa käsittelyssä käytettävissä kemikaaleissa saa olla enintään 700 ppm (kiintoainesisällön perusteella laskettuna).

Toimivaltainen elin voi vapauttaa hakijan näiden vaatimusten noudattamisesta jätevesien ulkoisessa käsittelyssä käytettävien kemikaalien osalta.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava asianmukaiset asiakirjat (kuten käyttöturvallisuustiedotteet).

f) Pinta-aktiiviset aineet siistausaineissa

Kaikkien pinta-aktiivisten aineiden, joita käytetään kierrätyskuitujen siistausaineiden koostumuksessa, on oltava lopullisesti biohajoavia (ks. testausmenetelmät ja kynnysarvot jäljempänä).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava kustakin pinta-aktiivisesta aineesta asianmukaiset käyttöturvallisuustiedotteet tai testausselosteet, joissa on ilmoitettava testausmenetelmä, kynnysarvo ja saatu tulos. Testauksessa on käytettävä jotain seuraavista menetelmistä ja kynnysarvoista: OECD 302 A–C (tai vastaavat ISO-standardit), hajoaa 28 päivän sisällä (adsorptio mukaan luettuna) vähintään 70-prosenttisesti menetelmillä 302 A ja B ja vähintään 60-prosenttisesti menetelmällä 302 C.

g) Biosidit

Limaa muodostavien eliöiden torjuntaan kuituja sisältävissä kiertovesijärjestelmissä käytettävien biosidien tai biostaattisten aineiden tehokomponentit eivät saa olla mahdollisesti biologisesti kertyviä. Biosidien taipumus bioakkumulaatioon määritetään arvolla oktanoli/vesi-jakaantumiskerroin log Pow < 3,0 tai kokeellisesti määritetyllä biokonsentraatiotekijällä (BCF) ≤ 100.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava asianmukainen käyttöturvallisuustiedote tai testausseloste, jossa on ilmoitettava testausmenetelmä, kynnysarvo ja saatu tulos. Testauksessa on käytettävä seuraavia menetelmiä: OECD 107, 117 tai 305 A-E.

h) Atsovärit

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII mukaisesti mitään sellaisia atsoväriaineita ei saa käyttää, jotka voivat hajota seuraaviksi aromaattisiksi amiineiksi:

1.	4-aminobifenyyli

(92-67-1)

2.	bentsidiini

(92-87-5)

3.	4-kloro-o-toluidiini

(95-69-2)

4.	2-naftyyliamini

(91-59-8)

5.	o-amino-atsotolueeni

(97-56-3)

6.	5-nitro-o-toluidiini

(99-55-8)

7.	4-kloorianiliini

(106-47-8)

8.	2,4-diaminoanisoli

(615-05-4)

9.	4,4’-diaminodifenyylimetaani

(101-77-9)

10.	3,3’-diklooribentsidiini

(91-94-1)

11.	3,3’-dimetoksibentsidiini

(119-90-4)

12.	3,3’-dimetyylibentsidiini

(119-93-7)

13.	3,3’-dimetyyli-4,4’-diaminodifenyylimetaani

(838-88-0)

14.	p-kresidiini

(120-71-8)

15.	4,4’-metyleeni-bis-(2-kloorianiliini)

(101-14-4)

16.	4,4’-oksidianiliini

(101-80-4)

17.	4,4’-tiodianiliini

(139-65-1)

18.	o-toluidiini

(95-53-4)

19.	2,4-diaminotolueeni

(95-80-7)

20.	2,4,5-trimetyylianiliini

(137-17-7)

21.	4-aminoatsobentseeni

(60-09-3)

22.	o-anisidiini

(90-04-0)

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

i) Metallikompleksivärit tai -pigmentit

Lyijy-, kupari-, kromi-, nikkeli- tai alumiinipohjaisia värejä tai pigmenttejä ei saa käyttää. Kupariftalosyaniinivärejä tai -pigmenttejä saa kuitenkin käyttää.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

j) Väriaineiden metalli-ioniepäpuhtaudet

Käytettyjen väriaineiden metalli-ioniepäpuhtaudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: Ag 100 ppm; As 50 ppm; Ba 100 ppm; Cd 20 ppm; Co 500 ppm; Cr 100 ppm; Cu 250 ppm; Fe 2 500 ppm; Hg 4 ppm; Mn 1 000 ppm; Ni 200 ppm; Pb 100 ppm; Se 20 ppm; Sb 50 ppm; Sn 250 ppm; Zn 1 500 ppm.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

Arviointiperuste 5 – Jätehuolto

Kaikilla massan- ja paperintuotantolaitoksilla on oltava järjestelmä ympäristömerkityn tuotteen valmistuksesta syntyvien jätteiden (siten kuin kyseisten massan- ja paperintuotantolaitosten sääntelyviranomaiset ovat ne määritelleet) ja jätetuotteiden käsittelemistä varten. Hakemuksen yhteydessä järjestelmästä on esitettävä asiakirjoja tai muu selvitys, jonka on katettava ainakin seuraavat seikat:

—	menetelmät kierrätettävien materiaalien erottamiseksi jätevirrasta ja uusiokäytöstä tuotannossa,

—	menetelmät materiaalien keräämiseksi muuta käyttöä varten, kuten polttaminen prosessihöyryn tai lämmön tuottamiseksi tai käyttö maataloudessa,

—	menetelmät vaarallisten jätteiden (siten kuin kyseisten massan- ja paperintuotantolaitosten sääntelyviranomaiset ovat ne määritelleet) käsittelyä varten.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtainen kuvaus kyseisten kunkin tuotantolaitoksen jätehuoltomenettelyistä sekä vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

Arviointiperuste 6 – Soveltuvuus käyttöön

Tuotteen on sovelluttava käyttöön.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä tarkoituksenmukaiset asiakirjat, joilla osoitetaan arviointiperusteen soveltamisalan noudattaminen. Testausmenetelmien on oltava seuraavien standardien mukaisia:

—	Kopiopaperit: EN 12281 – ”Printing and business paper – Requirements for copy paper for dry toner imaging processes”

—	Jatkolomakepaperit: EN 12858 – ”Paper – Printing and business paper – Requirements for continuous stationery”

Tuotteen on oltava sovellettavissa standardeissa vahvistettujen kulutuskestävyyttä koskevien vaatimusten mukainen. Hakijan oppaassa annetaan luettelo kulutuskestävyyden arvioinnissa käytettävistä normeista ja standardeista.

Edellä esitettyjen menetelmien käytön sijaan tuottajat voivat vaihtoehtoisesti taata tuotteidensa käyttösoveltuvuuden toimittamalla asianmukaiset asiakirjat, joissa osoitetaan paperin laatu standardin EN ISO/IEC 17050–1:2004 mukaisesti. Kyseisessä standardissa vahvistetaan yleiset kriteerit toimittajan antamalle ilmoitukselle standardiasiakirjoissa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta.

Arviointiperuste 7 – Pakkauksessa olevat tiedot

Tuotepakkauksessa on näyttävä seuraavat tiedot:

”Käytetty paperi kerättävä talteen kierrätystä varten.”

Jos tuotteessa on käytetty kierrätyskuituja, tuottajan on lisäksi ilmoitettava EU-ympäristömerkkilogon vieressä kierrätyskuidun vähimmäisprosenttiosuus.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava mallikappale tuotepakkauksesta, jossa on vaaditut tiedot.

Arviointiperuste 8 – Ympäristömerkin tiedot

Vapaaehtoisessa ympäristömerkin tekstikentässä on oltava seuraava teksti:

”–	Alhainen ilman ja vesistöjen pilaantuminen

–	Käytetty sertifioituja kuituja JA/TAI Käytetty kierrätyskuituja [tapauksen mukaan]

–	Vaarallisten aineiden käyttöä rajoitettu”.

Tekstikentän sisältävän vaihtoehtoisen ympäristömerkin käyttöä koskevat ohjeet ovat saatavilla EU-ympäristömerkin käyttöä koskevissa suuntaviivoissa internetosoitteessa:

http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/promo/pdf/logo%20guidelines.pdf

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava mallikappale pakkauksesta merkintöineen sekä vakuutus tämän arviointiperusteen täyttymisestä.

(1) tästä tasosta voidaan poiketa 0,1:een saakka, jos voidaan osoittaa, että korkeampi fosforitaso johtuu puumassaan luontaisesti sisältyvästä fosforista.

(2) Sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(3) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(4) Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1) säädetään.

(5) Kuten neuvoston direktiivissä 67/548/ETY (EYVL 196, 16.8.1967, s. 1) säädetään.

(6) Kuten asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 säädetään.

(7) Kuten direktiivissä 67/548/ETY säädetään.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2011.149.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 149

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	54. vuosikerta 8. kesäkuu 2011

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) N:o 550/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, teollisuuskaasuja käyttävistä hankkeista peräisin olevien kansainvälisten hyvitysten käyttöön sovellettavien tiettyjen rajoitusten määrittelemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisesti ( 1 )	1
	*	Komission asetus (EU) N:o 551/2011, annettu 31 päivänä toukokuuta 2011, Saksan lipun alla purjehtivien alusten tylppäpyrstömolvan kalastuksen kieltämisestä EU:n vesillä ja kansainvälisillä vesillä alueilla Vb, VI ja VII	4
	*	Komission asetus (EU) N:o 552/2011, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2011, Saksan lipun alla purjehtivien alusten mustahuotrakalan kalastuksen kieltämisestä EU:n ja kansainvälisillä vesillä alueilla V, VI, VII ja XII	6
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 553/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	8
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös 2011/332/YUTP, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, Libyan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2011/137/YUTP muuttamisesta	10
		2011/333/EU
	*	Komission päätös, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi kopio- ja painopapereille (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 3751) ( 1 )	12

Nro	9/T&Q
Jäsenvaltio	SAKSA
Kanta	BLI/5B67-
Laji	Tylppäpyrstömolva (Molva dypterygia)
Alue	EU:n vedet ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII
Päivämäärä	21.4.2011

Nro	10/T&Q
Jäsenvaltio	Saksa
Kanta	BSF/56712-
Laji	Mustahuotrakala (Aphanopus carbo)
Alue	EU:n ja kansainväliset vedet alueilla V, VI, VII ja XII
Päivämäärä	21.4.2011

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	TR	110,0
0702 00 00	ZZ	110,0
0707 00 05	TR	125,5
0707 00 05	ZZ	125,5
0709 90 70	TR	118,7
0709 90 70	ZZ	118,7
0709 90 80	EC	18,6
0709 90 80	ZZ	18,6
0805 50 10	AR	78,9
	BR	36,6
	TR	63,4
	ZA	79,4
	ZZ	64,6
0808 10 80	AR	88,9
	BR	75,9
	CA	142,4
	CL	88,5
	CN	91,2
	NZ	116,0
	US	92,5
	UY	50,2
	ZA	95,4
	ZZ	93,4
0809 10 00	TR	214,0
0809 10 00	ZZ	214,0
0809 20 95	TR	392,6
	XS	175,4
	ZZ	284,0