24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/1

---

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 167/2011,

annettu 21 päivänä helmikuuta 2011,

tietynlaisen muun muassa Korean tasavallasta peräisin olevan polyeteenitereftalaatin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 3 ja 6 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on lopullinen polkumyyntitulli, joka on otettu käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 192/2007 (2) tietynlaisen muun muassa Korean tasavallasta, jäljempänä ’Etelä-Korea’, peräisin olevan polyeteenitereftalaatin tuonnista. Yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien korealaisten yritysten kohdalla voimassa olevat tullit ovat nolla. Jäännöstulli on 148,30 euroa/tonni.

2.   Tarkastelupyyntö

(2)	Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön esitti PlasticsEurope-järjestön polyeteenitereftalaattikomitea (Polyethylene Terephthalate (PET) Committee of PlasticsEurope), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, joka edustaa seitsemää unionin tuottajaa.

(3)	Pyyntö rajoittui polkumyynnin tarkasteluun vientiä harjoittavan tuottajan KP Chemical Groupin, jonka muodostavat Honam Petrochemicals Corp. ja KP Chemical Corp., jäljempänä ’KP Chemical Group’, osalta sekä tiettyjen vahinkoa koskevien näkökohtien tarkasteluun.

(4)	Pyynnön esittäjä toimitti alustavaa näyttöä siitä, että KP Chemical Groupin osalta toimenpiteen soveltamisen jatkaminen nykyisellä nollatasollaan ei enää riitä korjaamaan nykyisen vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin vaikutuksia.

3.   Osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille paneminen

(5)

Neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, sekä julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3) ilmoituksen osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti; tarkastelu rajattiin koskemaan polkumyyntiä sekä tiettyjä vahinkoa koskevia seikkoja KP Chemical Groupin osalta.

4.   Tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote

(6)	Tarkasteltavana oleva tuote on Etelä-Koreasta peräisin oleva polyeteenitereftalaatti, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, jonka viskositeettiluku on ISO-standardin 1628-5 mukaan vähintään 78 ml/g ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 3907 60 20.

(7)

Etelä-Korean kotimarkkinoilla myytävä tarkasteltavana oleva tuote sekä unioniin vietävä tuote ovat fyysisiltä, teknisiltä ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia, minkä vuoksi niitä on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

5.   Asianomaiset osapuolet

(8)

Komissio ilmoitti virallisesti vientiä harjoittavalle tuottajalle, viejämaan edustajille, unionin tuottajille ja pyynnön esittäjälle osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(9)

Komissio lähetti vientiä harjoittavalle tuottajalle ja unionin tuotannonalalle kyselylomakkeet, jotka ne palauttivat asetetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkasti kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot. Komissio teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin: KP Chemical Corp., Etelä-Korea; Honam Petrochemicals Corp., Etelä-Korea; Novapet SA, Espanja; Equipolymers Srl, Italia; UAB Orion Global PET (Indorama), Liettua; UAB Indorama Polymers Europe, Liettua; UAB Neo Group, Liettua; La Seda de Barcelona, SA, Espanja, ja M&G Polimeri Italia SpA, Italia.

6.   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

(10)	Polkumyyntiä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

B.   TUTKIMUKSEN TULOKSET

(11)

Normaaliarvon määrittämistä varten komissio selvitti ensin, oliko KP Chemical Groupin tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla sen unioniin suuntautuneen viennin kokonaismyyntiin verrattuna edustavaa. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin katsotaan olevan edustavaa, jos sen kokonaismäärä on vähintään 5 prosenttia viennin kokonaismäärästä unioniin. Komissio selvitti, että KP Chemical Group myi tarkasteltavana olevaa tuotetta, jonka katsottiin olevan yhtenäinen tuote ja jota ei jaettu erilaisiin tuotetyyppeihin, kotimarkkinoilla edustavassa määrin.

(12)

Lisäksi tutkittiin, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen määrältään edustavan kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, määrittämällä, kuinka suuri osuus kotimarkkinamyynnistä riippumattomille asiakkaille oli ollut kannattavaa. Koska tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin määrä todettiin riittäväksi, normaaliarvo määritettiin kannattavan kotimarkkinamyynnin tosiasiallisten hintojen perusteella.

(13)	Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan vientihinnan perusteella.

(14)	Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(15)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, rahti- ja vakuutuskustannusten, pankkikulujen sekä pakkaus- ja luottokustannusten erojen perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(16)	Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään, kuten edellä selvitettiin.

(17)	Näin määritetty polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina nettohinnasta vapaasti unionin rajalla tullaamattomana on alle 2 prosenttia, ja näin ollen sen katsotaan olevan vähimmäistasoa perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

C.   OLOSUHTEIDEN PYSYVYYS

(18)	Kuten aiemmassa välivaiheen tarkastelussa, jonka pohjalta annettiin asetus (EY) N:o 192/2007, tässä välivaiheen tarkastelussa kävi ilmi, että polkumyyntimarginaali on KP Chemical Groupin osalta vähimmäistasoa.

(19)

Mitään merkkejä ei havaittu siitä, että tämä vähimmäistason marginaali ei olisi pysyvä, koska KP Chemical Groupin kapasiteetin käyttöaste oli hyvin korkea (melkein 100 prosenttia). KP Chemical Group ei myöskään suunnittele tuotantokapasiteettinsa lisäämistä Etelä-Koreassa. KP Chemical Group on itse asiassa perustanut tuotantolaitoksen unioniin ja todennäköisesti vähentää vientiään Etelä-Koreasta.

(20)	Siksi olosuhteita, joissa polkumyyntimarginaali tässä tutkimuksessa on laskettu, voidaan pitää pysyvinä.

D.   TARKASTELUN PÄÄTTÄMINEN

(21)	Edellä esitettyjen havaintojen perusteella tämä tarkastelu olisi päätettävä muuttamatta KP Chemical Groupiin sovellettavaa tullia. Näin ollen vahinkoa koskevia näkökulmia ei tarvitse käsitellä.

E.   ILMOITTAMINEN

(22)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella osittainen välivaiheen tarkastelu aiottiin päättää. Kaikille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia. Unionin tuotannonala esitti huomautuksia, joiden perusteella ei kuitenkaan ollut syytä muuttaa edellä esitettyjä päätelmiä.

F.   LOPPUSÄÄNNÖS

(23)	Tämä tarkastelu olisi sen vuoksi päätettävä muuttamatta asetusta (EY) N:o 192/2007,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Päätetään tietynlaisen muun muassa Korean tasavallasta peräisin olevan polyeteenitereftalaatin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden osittainen välivaiheen tarkastelu muuttamatta voimassa olevia toimenpiteitä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  EUVL L 59, 27.2.2007, s. 1.

(3)  EUVL C 47, 25.2.2010, s. 24.

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/4

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 168/2011,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

asetuksen (EU) N:o 107/2010 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse rehun lisäaineen Bacillus subtilis ATCC PTA-6737 käyttämisestä maduramisiiniammoniumia, monensiininatriumia, narasiinia tai robenidiinihydrokloridia sisältävässä rehussa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään mahdollisuudesta muuttaa rehun lisäaineen hyväksyntää hyväksynnän haltijan pyynnöstä ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, lausunnon perusteella.

(3)	Mikro-organismivalmisteen Bacillus subtilis ATCC PTA-6737 käyttö broilereiden ruokinnassa hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi komission asetuksella (EU) N:o 107/2010 (2).

(4)

Hyväksynnän haltija on hakenut Bacillus subtilis ATCC PTA-6737:n hyväksynnän muuttamista siten, että sen käyttö sallittaisiin kokkidiostaatteja maduramisiiniammoniumia, monensiininatriumia, narasiinia tai robenidiinihydrokloridia sisältävässä broilerin rehussa. Hyväksynnän haltija on toimittanut olennaiset tiedot hakemuksensa tueksi.

(5)	Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 7 päivänä lokakuuta 2010 antamassaan lausunnossa, että Bacillus subtilis ATCC PTA-6737 -lisäainetta voidaan käyttää yhdessä maduramisiiniammoniumin, monensiininatriumin, narasiinin tai robenidiinihydrokloridin kanssa (3).

(6)	Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(7)	Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 107/2010 olisi muutettava.

(8)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EU) N:o 107/2010 liite tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EUVL L 36, 9.2.2010, s. 1.

(3)  EFSA Journal 2010,8(10): 1863.

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/6

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 169/2011,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

diklatsuriilin hyväksymisestä helmikanojen rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Janssen Pharmaceutica NV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on tehty diklatsuriilin hyväksymistä koskeva hakemus. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)	Hakemus koskee diklatsuriilin hyväksymistä uuteen käyttötarkoitukseen helmikanojen rehun lisäaineena lisäaineluokassa ”kokkidiostaatit ja histomonostaatit”.

(4)

Diklatsuriilin käyttö rehun lisäaineena hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti enintään 16 viikon ikäisten kananuorikoiden ja enintään 12 viikon ikäisten kalkkunoiden ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 2430/1999 (3). Käyttö broilerien ruokinnassa hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi komission asetuksella (EU) N:o 1118/2010 (4).

(5)

On toimitettu uusia tietoja, jotka tukevat hakemusta diklatsuriilin hyväksymiseksi helmikanojen ruokinnassa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 5 päivänä lokakuuta 2010 antamassaan lausunnossa (5), että diklatsuriililla ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että sen käytöllä torjutaan helmikanoissa esiintyvää kokkidioosia. Lausunnon mukaan erityisvaatimukset markkinoille saattamisen jälkeisestä seurannasta ovat tarpeen, jotta voidaan torjua bakteerien ja/tai Eimeria spp:n resistenssin mahdollinen kehittyminen. Elintarviketurvallisuusviranomainen myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla kyseinen lisäaine määritetään rehusta.

(6)	Diklatsuriilin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyn mukaisesti olisi hyväksyttävä.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”kokkidiostaatit ja histomonostaatit” kuuluva liitteessä mainittu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1.

(3)  EYVL L 296, 17.11.1999, s. 3.

(4)  EUVL L 317, 3.12.2010, s. 5.

(5)  EFSA Journal 2010; 8(10):1866.

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/8

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 170/2011,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen hyväksymisestä (vieroitettujen) porsaiden rehun lisäaineena ja asetuksen (EY) N:o 1200/2005 muuttamisesta (hyväksynnän haltija Prosol SpA)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen käyttö rehun lisäaineena hyväksyttiin direktiivin 70/524/ETY mukaisesti ilman aikarajoitusta (vieroitettujen) porsaiden ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 1200/2005 (3) ja lihanautojen ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 492/2006 (4). Kyseinen lisäaine kirjattiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan yhteisön rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(3)	Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmiste hyväksyttiin lisäksi kymmeneksi vuodeksi asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaisesti emakoiden rehun lisäaineena komission asetuksella (EY) N:o 896/2009 (5) ja lypsylehmien ja hevosten rehun lisäaineena komission asetuksella (EU) N:o 1119/2010 (6).

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koski Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen uudelleenarviointia (vieroitettujen) porsaiden rehun lisäaineena ja jossa pyydettiin, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 6 päivänä lokakuuta 2010 antamassaan lausunnossa (7), että Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteella ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että sen käyttö voi parantaa kohdelajin eläinjalostukseen liittyvää tuotantokykyä. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Se myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla kyseinen lisäaine määritetään rehusta.

(6)	Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyn mukaisesti olisi hyväksyttävä.

(7)	Tällä asetuksella myönnetyn uuden hyväksynnän vuoksi olisi Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmistetta koskeva kohta poistettava asetuksesta (EY) N:o 1200/2005.

(8)	Koska hyväksynnän edellytysten muuttaminen ei liity turvallisuuteen, on aiheellista sallia siirtymäaika, jotta tätä valmistetta sisältävien esiseosten ja rehuseosten olemassa olevat varastot voidaan käyttää loppuun.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet” kuuluva, liitteessä mainittu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1200/2005 liitteessä II oleva kohta E 1710, lisäaine: Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885.

3 artikla

Sallitaan direktiivin 70/524/ETY mukaisesti merkityn, Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmistetta sisältävän esiseoksen ja rehuseoksen saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1.

(3)  EUVL L 195, 27.7.2005, s. 6.

(4)  EUVL L 89, 28.3.2006, s. 6.

(5)  EUVL L 256, 29.9.2009, s. 6.

(6)  EUVL L 317, 3.12.2010, s. 9.

(7)  EFSA Journal 2010; 8(10):1864.

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/11

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 171/2011,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

Aspergillus oryzaen DSM 14223 tuottaman 6-fytaasi (EC 3.1.3.26) -valmisteen hyväksymisestä siipikarjan ja sikaeläinten rehun lisäaineena ja asetuksen (EY) N:o 255/2005 muuttamisesta (hyväksynnän haltija DSM Nutritional Products Ltd., jota edustaa DSM Nutritional Products Sp. z o.o)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

6-fytaasi (EC 3.1.3.26) -valmiste, jota tuottaa Aspergillus oryzae DSM 14223, hyväksyttiin direktiivin 70/524/ETY mukaisesti ilman aikarajoitusta broilereiden, munivien kanojen, lihakalkkunoiden, porsaiden, lihasikojen ja emakoiden rehun lisäaineena komission asetuksella (EY) N:o 255/2005 (3). Kyseinen lisäaine kirjattiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan yhteisön rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(3)

Kyseinen lisäaine hyväksyttiin lisäksi kymmeneksi vuodeksi asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaisesti ankkojen rehun lisäaineena uuden käyttötavan hyväksymisestä 6-fytaasi EC 3.1.3.26 -valmisteelle (Ronozyme) rehun lisäaineena 18 päivänä joulukuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1500/2007 (4).

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koski Aspergillus oryzaen DSM 14223 tuottaman 6-fytaasi (EC 3.1.3.26) -valmisteen uudelleenarviointia broilereiden, munivien kanojen, lihakalkkunoiden, porsaiden, lihasikojen ja emakoiden rehun lisäaineena ja mainitun asetuksen 7 artiklan mukaisesti uutta, hyväksynnän piiriin aiemmin kuulumatonta käyttötarkoitusta siipikarjan ja sikaeläinten rehussa; hakemuksessa pyydettiin, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(5)

Hakemuksen tueksi toimitettiin uusia tietoja. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 6 päivänä lokakuuta 2010 antamassaan lausunnossa (5), että Aspergillus oryzaen DSM 14223 tuottamalla 6-fytaasi (EC 3.1.3.26) -valmisteella ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että sen käyttö voi parantaa fosforin sulavuutta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Se myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla kyseinen lisäaine määritetään rehusta.

(6)	Aspergillus oryzaen DSM 14223 tuottaman 6-fytaasi (EC 3.1.3.26) -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(7)	Tällä asetuksella myönnetyn uuden hyväksynnän vuoksi olisi Aspergillus oryzaen DSM 14223 tuottamaa 6-fytaasi (EC 3.1.3.26) -valmistetta koskeva kohta poistettava asetuksesta (EY) N:o 255/2005.

(8)	Selvyyden vuoksi asetus (EY) N:o 1500/2007 olisi kumottava.

(9)	Koska hyväksynnän ehtojen muuttaminen ei liity turvallisuuteen, on aiheellista sallia siirtymäaika, jotta esiseosten ja rehuseosten olemassa olevat varastot voidaan käyttää loppuun.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”ruuansulatusta edistävät aineet” kuuluva, liitteessä mainittu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 255/2005 liitteessä II oleva seuraava kohta: EY-nro: 1614(i), lisäaine: 6-fytaasi EC 3.1.3.26.

3 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1500/2007.

4 artikla

Sallitaan direktiivin 70/524/ETY ja asetuksen (EY) N:o 255/2005 mukaisesti merkityn, Aspergillus oryzaen DSM 14223 tuottamaa 6-fytaasi (EC 3.1.3.26) -valmistetta sisältävän esiseoksen ja rehuseoksen saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat.

Sallitaan asetusten (EY) N:o 1831/2003 ja (EY) N:o 1500/2007 mukaisesti merkityn, Aspergillus oryzaen DSM 14223 tuottamaa 6-fytaasi (EC 3.1.3.26) -valmistetta sisältävän esiseoksen ja rehuseoksen saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1.

(3)  EUVL L 45, 16.2.2005, s. 3.

(4)  EUVL L 333, 19.12.2007, s. 54.

(5)  The EFSA Journal 2010; 8(10):1862.

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/14

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 172/2011,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

voin yksityiselle varastoinnille myönnettävän tuen määrän vahvistamisesta ennakolta vuodeksi 2011

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan a ja d alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 28 artiklassa säädetään tuen myöntämisestä voin yksityiselle varastoinnille.

(2)	Voin hintojen ja varastoinnin kehityksen perusteella markkinoilla vallitsee epätasapaino, joka voidaan poistaa tai jota voidaan vähentää kausittaisella varastoinnilla. Nykyisen markkinatilanteen vuoksi on aiheellista myöntää tukea voin yksityiselle varastoinnille 1 päivästä maaliskuuta 2011.

(3)	Yksityisen varastoinnin tuen myöntämistä koskevista yhteisistä säännöistä eräiden maataloustuotteiden alalla 20 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 826/2008 (2) vahvistetaan yksityisen varastoinnin tukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevat yhteiset säännöt.

(4)	Asetuksen (EY) N:o 826/2008 6 artiklan mukaisesti ennakolta vahvistettu tuki on myönnettävä saman asetuksen III luvussa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten mukaisesti.

(5)	Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 29 artiklan mukaisesti tuki olisi vahvistettava varastointikustannusten sekä tuoreen voin ja varastoidun voin ennakoidun hintakehityksen perusteella.

(6)	On aiheellista vahvistaa kyseisten tuotteiden varastoonvienti- ja varastostapoistamiskustannuksille sekä kylmävarastoinnin päiväkohtaisille kustannuksille ja rahoituskustannuksille myönnettävä tuki.

(7)

Tämän toimenpiteen täytäntöönpanon helpottamiseksi ja jäsenvaltioissa voimassa olevan käytännön huomioonottamiseksi tuen olisi koskettava ainoastaan tuotteita, jotka on viety kokonaisuudessaan varastoon. Sen vuoksi olisi säädettävä asetuksen (EY) N:o 826/2008 7 artiklan 3 kohtaan tehtävästä poikkeuksesta.

(8)

Jos varastointia koskevat tiedot sisältyvät jo tukihakemukseen, on hallinnollisen tehokkuuden ja yksinkertaistamisen vuoksi aiheellista luopua vaatimuksesta, joka koskee samojen tietojen ilmoittamista sen jälkeen kun asetuksen (EY) N:o 826/2008 20 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettu sopimus on tehty.

(9)	Yksinkertaistamisen ja logistisen tehokkuuden vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava luopua vaatimuksesta, joka koskee sopimusnumeron merkitsemistä kuhunkin varastoituun yksikköön, jos sopimusnumero merkitään varastokirjanpitoon.

(10)

Hallinnon tehostamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja voin varastoinnin erityistilanne huomioon ottaen asetuksen (EY) N:o 826/2008 36 artiklan 6 kohdassa säädetyt tarkastukset olisi tehtävä ainakin puolelle kaikista sopimuksista. Sen vuoksi olisi säädettävä kyseistä artiklaa koskevasta poikkeuksesta.

(11)

Voin yksityiseen varastointiin sovellettavan tuen määrä vahvistetaan komission asetuksessa (EU) N:o 158/2010 (3). Koska vuodeksi 2011 vahvistetaan uusi määrä, mainittu asetus olisi selvyyden vuoksi kumottava. Samasta syytä tämän asetuksen voimassaolon olisi päätyttävä sopimusvarastoinnin loppumiselle vahvistettuna päivänä.

(12)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 28 artiklan a alakohdassa tarkoitetun suolatun ja suolattoman voin yksityiselle varastoinnille myönnettävästä tuesta sellaisten sopimusten osalta, jotka on tehty 1 päivän maaliskuuta 2011 jälkeen.

2.   Asetuksen (EY) N:o 826/2008 säännöksiä sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 826/2008 16 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu mittayksikkö on varastointierä, joka vastaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuotteen vähintään yhden tonnin painoista koostumukseltaan ja laadultaan yhdenmukaista samassa tehtaassa tuotettua määrää, joka on tuotu samana päivänä samaan varastoon.

3 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 826/2008 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, hakemusten on koskettava ainoastaan tuotteita, jotka on viety kokonaisuudessaan varastoon.

2.   Asetuksen (EY) N:o 826/2008 20 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohtaa ei sovelleta.

3.   Jäsenvaltiot voivat luopua asetuksen (EY) N:o 826/2008 22 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuista sopimusnumeron merkitsemistä koskevista vaatimuksista edellyttäen, että varaston pitäjä sitoutuu kirjaamaan sopimusnumeron mainitun asetuksen liitteessä I olevassa III kohdassa tarkoitettuun rekisteriin.

4.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 826/2008 36 artiklan 6 kohdassa säädetään, sopimusvarastoinnin päättyessä tarkastuksesta vastaavan viranomaisen on koko elokuusta 2011 helmikuuhun 2012 kestävän varastostapoistokauden ajan tehtävä otantatarkastuksia voin painon ja tunnistetietojen todentamiseksi ainakin puolelle sopimuksista.

4 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitetuille tuotteille myönnettävä tuki on

—	18,06 euroa varastoitua tonnia kohden kiinteiden varastointikustannusten osalta,

—	0,35 euroa tonnia ja sopimusvarastointipäivää kohden.

2.   Sopimusvarastoon viennin on tapahduttava 1 päivän maaliskuuta ja 15 päivän elokuuta 2011 välisenä aikana. Varastosta poistaminen voi tapahtua aikaisintaan 16 päivästä elokuuta 2011 alkaen. Sopimusvarastointi päättyy varastostapoistamista edeltävänä päivänä tai viimeistään varastoonvientiä seuraavan vuoden helmikuun viimeisenä päivänä.

3.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan silloin kun sopimusvarastointijakso on 90–210 päivää.

5 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka tiistai viimeistään kello 12.00 Brysselin aikaa määrät, joiden osalta sopimuksia on tehty asetuksen (EY) N:o 826/2008 35 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, sekä tuotemäärät, joiden osalta on jätetty hakemuksia sopimusten tekemiseksi.

6 artikla

Kumotaan asetus (EU) N:o 158/2010.

7 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen voimassaolo päättyy 29 päivänä helmikuuta 2012.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 223, 21.8.2008, s. 3.

(3)  EUVL L 49, 26.2.2010, s. 14.

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/16

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 173/2011,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

asetusten (EY) N:o 2095/2005, (EY) N:o 1557/2006, (EY) N:o 1741/2006, (EY) N:o 1850/2006, (EY) N:o 1359/2007, (EY) N:o 382/2008, (EY) N:o 436/2009, (EY) N:o 612/2009, (EY) N:o 1122/2009, (EY) N:o 1187/2009 ja (EU) N:o 479/2010 muuttamisesta maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn ilmoitusvelvoitteiden ja viljelijöiden suorien tukijärjestelmien osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) ja erityisesti sen 161 artiklan 3 kohdan, 170 artiklan, 171 artiklan 1 kohdan ja 192 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (2) ja erityisesti sen 142 artiklan q alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisen markkinajärjestelyn, suorien tukien järjestelmän, maataloustuotteiden menekinedistämisen ja syrjäisimpiin alueisiin ja Egeanmeren pieniin saariin sovellettavien järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 31 päivänä elokuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 792/2009 (3) vahvistetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten komissiolle toimittamien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamista koskevat yhteiset säännöt. Kyseiset säännöt koskevat erityisesti jäsenvaltioiden velvollisuutta käyttää komission niiden käyttöön asettamia tietojärjestelmiä ja tietojen lähettämiseen valtuutettujen viranomaisten tai henkilöiden käyttöoikeuksien validoimista. Lisäksi kyseisessä asetuksessa vahvistetaan tietojärjestelmiin sovellettavat yleiset periaatteet, jotta asiakirjojen aitous, eheys ja luettavuus voidaan varmistaa kaikkina aikoina, sekä säädetään henkilötietojen suojaamisesta.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 792/2009 mukaan velvollisuudesta käyttää tietojärjestelmiä mainitun asetuksen mukaisesti on säädettävä erityisestä ilmoitusvelvoitteesta annettavissa asetuksissa.

(3)	Komissio on kehittänyt tietojärjestelmän, jolla se pystyy hallinnoimaan asiakirjoja ja menettelyjä sähköisesti omissa sisäisissä menettelyissään sekä tehdessään yhteistyötä yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten kanssa.

(4)

Monet ilmoitusvelvoitteet, erityisesti ne, joista säädetään neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2075/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tupakka-alan tietojen toimittamiseksi 20 päivänä joulukuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) No 2095/2005 (4), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1952/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sopimusten kirjaamisen ja tietojen toimittamisen osalta humala-alalla 18 päivänä lokakuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1557/2006 (5), tullivarastointimenettelyyn ennen vientiä asetettujen täysikasvuisten urospuolisten nautaeläinten luuttomaksi leikatun lihan vientiin myönnettävää erityistukea koskevista edellytyksistä 24 päivänä marraskuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1741/2006 (6), humalan ja humalatuotteiden varmentamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 14 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1850/2006 (7), tiettyjen luuttomien naudanlihojen vientiin myönnettävää erityistukea koskevista edellytyksistä 21 päivänä marraskuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1359/2007 (8), naudanliha-alan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä huhtikuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 382/2008 (9), neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinitilarekisterin, markkinoiden seurantaan liittyvien pakollisten ilmoitusten ja tiedonkeruun, tuotteiden kuljetuksen mukana seuraavien asiakirjojen sekä viinialalla pidettävien rekisterien osalta 26 päivänä toukokuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 436/2009 (10), vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 612/2009 (11), neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1122/2009 (12), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maidon ja maitotuotteiden vientitodistusten ja vientitukien osalta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1187/2009 (13) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista säännöistä siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden ilmoituksista komissiolle maito- ja maitotuotealalla 1 päivänä kesäkuuta 2010 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 479/2010 (14), on mahdollista täyttää kyseisen järjestelmän avulla asetuksen (EY) N:o 792/2009 mukaisesti.

(5)

Tehokkaan hallinnon vuoksi ja kokemukset huomioon ottaen ilmoituksia olisi yksinkertaistettava. Erityisesti olisi säädettävä, että ainoastaan tupakkaa ja hamppua tuottavien jäsenvaltioiden on lähetettävä asetuksissa (EY) N:o 2095/2005, (EY) N:o 1557/2006 ja (EY) N:o 1850/2006 vaaditut tiedot. Lisäksi ilmoitusten sisältö olisi selkeyden vuoksi täsmennettävä mainituissa asetuksissa.

(6)

Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asetuksen (EY) N:o 436/2009 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohdan nojalla, on lähetettävä Eurostatille. Johdonmukaisuuden ja hyvän hallintotavan varmistamiseksi asianomaiset tiedot olisi toimitettava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen komission (Eurostatin) antamien teknisten eritelmien mukaisesti.

(7)

Käytettävän valuuttakurssin olisi oltava johdonmukainen maatalouden euromääräisen valuuttajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maatalousalalla ja eräiden asetusten muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1913/2006 (15) 11 artiklassa vahvistetun periaatteen kanssa.

(8)	Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 2095/2005, (EY) N:o 1557/2006, (EY) N:o 1741/2006, (EY) N:o 1850/2006, (EY) N:o 1359/2007, (EY) N:o 382/2008, (EY) N:o 436/2009, (EY) N:o 612/2009, (EY) N:o 1122/2009, (EY) N:o 1187/2009 ja (EU) N:o 479/2010 olisi muutettava.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean ja maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2095/2005 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti: ”1 artikla 1.   Tuottajajäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään satovuotta seuraavan vuoden 31 päivänä heinäkuuta kutakin satoa koskevat seuraavat tiedot kokonaismäärinä, a alakohtaa lukuun ottamatta, ja jaoteltuina 3 kohdassa tarkoitettujen raakatupakkalajikeryhmien mukaan: a) ensimmäisen jalostusasteen yritysten lukumäärä; b) viljelijöiden lukumäärä; c) alue hehtaareina; d) toimitettu määrä tonneina; e) viljelijöille maksettu keskihinta ilman veroja tai muita maksuja; f) ensimmäisen jalostajan varastot tonneina asianomaista satovuotta seuraavan kesäkuun lopussa. Edellä e alakohdassa tarkoitettu hinta on ilmoitettava euroina kilolta käyttäen tarvittaessa viimeisintä valuuttakurssia, jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut ennen satovuotta seuraavan vuoden tammikuun ensimmäistä päivää. 2.   Tuottajajäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään meneillään olevan satovuoden 31 päivänä heinäkuuta kutakin satoa koskevat seuraavat tiedot kokonaismäärinä ja jaoteltuina 3 kohdassa tarkoitettujen raakatupakkalajikeryhmien mukaan: a) arvioitu pinta-ala hehtaareina; b) arvioitu tuotanto tonneina. 3.   Raakatupakkalajikeryhmät ovat seuraavat: a)   ryhmä I: Flue-cured: uunikuivattu tupakka; ilmankiertoa, lämpötilaa ja kosteuspitoisuutta valvotaan kuivauksen aikana, erityisesti Virginia; b)   ryhmä II: Light air-cured: suojakatoksen alla ilmakuivattu tupakka, jota ei fermentoida, erityisesti Burley ja Maryland; c)   ryhmä III: Dark air-cured: suojakatoksen alla ilmakuivattu tupakka, jossa sallitaan luonnollinen fermentoituminen ennen markkinoille saattamista, erityisesti Badischer Geudertheimer, Fermented Burley, Havana, Mocny Skroniowski, Nostrano del Brenta ja Pulawski; d)   ryhmä IV: Fire-cured: savustamalla kuivattu tupakka, erityisesti Kentucky ja Salento; e)   ryhmä V: Sun-cured: aurinkokuivattu tupakka, jota kutsutaan myös nimellä ”itämaiset lajikkeet”, erityisesti Basmas, Katerini ja Kaba-Koulak. 4.   Alle 3 000 hehtaaria edellisen satovuoden aikana kasvattaneet jäsenvaltiot voivat ilmoittaa ainoastaan 1 kohdan b ja c alakohdassa sekä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot kokonaismäärinä jaottelematta niitä raakatupakkalajikeryhmien mukaan. 5.   Edellä 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (16) mukaisesti.

2)	Korvataan 2 artikla seuraavasti: ”2 Artikla Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomaiset talouden toimijat, tuottajaorganisaatiot mukaan luettuina, toimittavat niille vaadittavat tiedot asetettujen määräaikojen mukaisesti.”.

3.	Poistetaan liitteet I A, I B, II ja III.

2 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1557/2006 seuraavasti:

1)

Korvataan 5 artikla seuraavasti: ”5 artikla 1.   Tuottajajäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kyseistä humalasatoa seuraavan vuoden 15 päivänä huhtikuuta kutakin satoa koskevat seuraavat tiedot kokonaismäärinä, a ja g alakohtaa lukuun ottamatta, ja jaoteltuina kahden humalalajikeryhmän (karvas ja aromaattinen) mukaan: a) humalaa tuottavien viljelijöiden määrä; b) satovuonna korjattujen pinta-alojen määrä ja uusien istutusten määrä (hehtaareina); c) etukäteen tehtyjen sopimusten mukaisesti myydyn humalan määrä tonneina ja keskimääräinen lähtöhinta tilalta; d) muiden sopimusten mukaisesti tai ilman sopimuksia myydyn humalan määrä tonneina ja keskimääräinen lähtöhinta tilalta; e) myymättä jääneen humalan määrä tonneina; f) alfahapon tuotanto tonneina ja keskimääräinen alfahappopitoisuus (prosentteina); g) seuraavaa satoa koskevien etukäteen tehtyjen sopimusten kattama humalan määrä tonneina. Edellä c ja d alakohdassa tarkoitetut hinnat on ilmoitettava euroina kilolta käyttäen tarvittaessa viimeisintä valuuttakurssia, jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut ennen satovuotta seuraavan vuoden tammikuun ensimmäistä päivää. 2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (17) mukaisesti. 3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomaiset talouden toimijat, tuottajaorganisaatiot mukaan luettuina, toimittavat niille vaadittavat tiedot asetettujen määräaikojen mukaisesti.

2)	Poistetaan liite.

3 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1741/2006 13 artikla seuraavasti:

4 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1850/2006 23 artikla seuraavasti:

5 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1359/2007 seuraavasti:

1)

Korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1.   Jäsenvaltiot päättävät tarkastuksen ehdoista ja ilmoittavat niistä komissiolle. Niiden on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta kaikki mahdollisuudet korvata kyseiset tuotteet muilla voidaan sulkea pois, erityisesti tunnistamalla jokainen pala erikseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tarkastuksen ehtoihin tehtävät muutokset viipymättä.”.

2)

Korvataan 10 artiklan johdantolause seuraavasti: ”Niitä toimivaltaisten viranomaisten kullakin vuosineljänneksellä hyväksymiä, 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja todistuksia varten, jotka koskevat takaneljänneksistä saatuja luuttomia paloja, jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään kutakin vuosineljännestä seuraavan toisen kuukauden lopussa seuraavat:”.

3)	Lisätään 10 a artikla seuraavasti: ”10 a artikla Tässä asetuksessa tarkoitetut komissiolle annettavat ilmoitukset on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (20) mukaisesti.

6 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 382/2008 seuraavasti:

1)

Korvataan 14 artiklan 6 kohta seuraavasti: ”6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle a) kunakin työpäivänä viimeistään kello 18.00 (Brysselin aikaa) tuotteiden kokonaismäärä, jolle todistuksia on haettu; b) viimeistään hakemusten jättökuukautta seuraavan kuukauden lopussa luettelo kaikista hakijoista.”.

2)

Korvataan 15 artiklan 6 kohta seuraavasti: ”6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle a) kunakin työpäivänä viimeistään kello 18.00 (Brysselin aikaa) tuotteiden kokonaismäärä, jolle todistuksia on haettu; b) viimeistään hakemusten jättökuukautta seuraavan kuukauden lopussa luettelo kaikista hakijoista.”.

3)

Korvataan 16 artikla seuraavasti: ”16 artikla 1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle a) viimeistään kunkin viikon perjantaina seuraavat: i) kuluvan viikon maanantaista perjantaihin 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti jätetyt tuen ennakkovahvistuksen sisältävät todistushakemukset tai se, ettei hakemuksia ole jätetty; ii) kuluvan viikon maanantaista perjantaihin asetuksen (EY) N:o 376/2008 47 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti jätetyt todistushakemukset tai se, ettei hakemuksia ei ole jätetty; iii) määrät, joille todistuksia on annettu kuluvan viikon maanantaista perjantaihin tämän asetuksen 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti tai se, ettei todistuksia ole annettu; iv) määrät, joille todistuksia on annettu kuluvan viikon maanantaista perjantaihin asetuksen (EY) N:o 376/2008 47 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti jätettyjen todistushakemusten johdosta, ja mainittava sekä todistushakemusten jättöpäivä että määrämaa; v) määrät, joita koskevat vientitodistushakemukset on peruutettu tämän asetuksen 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kuluvan viikon aikana, ja mainittava todistushakemusten jättöpäivä; b) ennen kunkin kuukauden 14 päivää edellisen kuukauden osalta seuraavat: i) asetuksen (EY) N:o 376/2008 15 artiklassa tarkoitettuja todistuksia koskevat hakemukset; ii) määrät, joille on annettu todistus tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 376/2008 47 artiklan mukaisesti ja joita ei ole käytetty. 2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on täsmennettävä a) tuotteen paino tai eläinten lukumäärä jokaisen 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun luokan osalta; b) määrä eriteltynä määräpaikan mukaan jokaisen luokan osalta.”.

4)	Lisätään 16 a artikla seuraavasti: ”16 a artikla Tässä luvussa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (21) mukaisesti.

5)	Poistetaan liite VIII.

7 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 436/2009 seuraavasti:

1)

Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1.   Jäsenvaltiot voivat vahvistaa kertoimia, joita sovelletaan muiden tuotteiden kuin viinin määrien muuntamiseksi hehtolitroiksi viiniä ja joita voidaan mukauttaa muuntamiseen vaikuttavien puolueettomien perusteiden mukaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kertoimet komissiolle samanaikaisesti 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteenvedon kanssa.”.

2)	Korvataan II osaston III luvun otsikko seuraavasti: ”III   LUKU Jäsenvaltioita koskevat tietojen ilmoittamisvelvoitteet ”.

3)

Korvataan 19 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause seuraavasti: ”Hintakehityksen toteamiseksi jäsenvaltioiden, joissa viinintuotannon osuus unionin kokonaistuotannosta on viiden viime vuoden aikana keskimäärin ollut yli 5 prosenttia, on ilmoitettava komissiolle neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (22) liitteessä XI b olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen viinien osalta

4)

Korvataan 49 artikla seuraavasti: ”49 artikla Ilmoitukset 1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle a) niiden viranomaisten nimet ja osoitteet, joiden toimivaltaan tämän osaston soveltaminen kuuluu; b) tarvittaessa niiden laitosten tai elinten nimet ja osoitteet, joille toimivaltainen viranomainen on antanut valtuudet tämän osaston soveltamisen osalta. 2.   Jäsenvaltioiden on lisäksi ilmoitettava komissiolle a) 1 kohdassa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia ja laitoksia tai elimiä koskevat muutokset; b) toimenpiteet, joita se on toteuttanut tämän osaston soveltamiseksi, jos kyseisillä säännöksillä on erityistä merkitystä asetuksessa (EY) N:o 555/2008 tarkoitetulle jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle. 3.   Komissio laatii jäsenvaltioiden ilmoittamien tietojen perusteella luettelon toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa valtuutettujen laitosten tai elinten nimistä ja osoitteista sekä pitää luettelon ajan tasalla. Komissio julkaisee luettelon internetissä.”.

5)

Korvataan 50 artikla seuraavasti: ”50 artikla Ilmoitukset 1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tässä asetuksessa vahvistettujen ilmoitusten määräaikojen noudattamisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen erityissäännösten soveltamista. 2.   Jäsenvaltioiden on säilytettävä tämän asetuksen mukaisesti kirjatut tiedot vähintään viiden viinivuoden ajan tietojen merkitsemisvuodesta. 3.   Tässä asetuksessa edellytetyt ilmoitukset eivät rajoita jäsenvaltioiden sellaisten velvollisuuksien soveltamista, joista säädetään viininviljelyaloja koskevien tilastotietojen keruusta annetussa asetuksessa (ETY) N:o 357/79. 4.   Tässä asetuksessa tarkoitetut komissiolle annettavat ilmoitukset on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (23) mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin lähettää 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitetut ilmoitukset sähköisessä muodossa tai ladata ne sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen komission (Eurostatin) antamien teknisten eritelmien mukaisesti.

8 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 612/2009 50 artikla seuraavasti:

9 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1122/2009 84 artiklaan 6 kohta seuraavasti:

10 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1187/2009 seuraavasti:

1)

Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1.   Tuen ennakkovahvistuksen sisältävät vientitodistukset annetaan hakemuksen jättöpäivää seuraavana viidentenä työpäivänä, edellyttäen että määrät, joille todistusta haetaan, on ilmoitettu komission asetuksen (EU) N:o 479/2010 (26) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti eikä tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ole toteutettu.

2)	Korvataan 24 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle nimetyn maahantuojan muuttumisesta mahdollisimman nopeasti, ja komissio ilmoittaa siitä Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille.”.

3)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään viidentenä työpäivänä todistushakemusten jättämisen määräajan päättymisestä todistushakemuksissa haetut määrät kiintiön molempien osien ja kunkin vientitukinimikkeistön tuotekoodin osalta tai se, ettei hakemuksia ole jätetty. Jäsenvaltioiden on tarkastettava erityisesti, että 27 artiklan 2 kohdassa sekä 28 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekemistä.”. b) Korvataan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti: ”Jos jakokertoimen soveltaminen johtaa siihen, että hakijakohtainen tuotemäärä olisi alle 20 tonnia, hakija voi perua hakemuksensa. Tällaisissa tapauksissa hakijan on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle viranomaiselle kolmen työpäivän kuluessa komission päätöksen julkaisemisesta. Vakuus vapautetaan välittömästi. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle kahdeksan työpäivän kuluessa komission päätöksen julkaisemisesta määrät, joita koskevat hakemukset on peruutettu ja joita koskevat vakuudet vapautettu, jaoteltuina tukinimikkeistön tuotekoodien mukaan.”.

4)

Muutetaan 32 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1.   Todistukset annetaan toimijan pyynnöstä aikaisintaan 1 päivänä kesäkuuta ja viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta. Niitä annetaan ainoastaan toimijoille, joiden todistushakemukset on ilmoitettu 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos todetaan, että todistuksen saaneen toimijan toimittamat tiedot ovat virheellisiä, todistus mitätöidään ja vakuus menetetään. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään helmikuun lopussa 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kiintiön molemmista osista määrät, joille todistuksia ei ole annettu, jaoteltuina tukinimikkeistön tuotekoodien mukaan.”. b) Korvataan 5 kohta seuraavasti: ”5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä elokuuta komissiolle 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kiintiön molemmista osista edellistä 12 kuukauden jaksoa koskevat seuraavat määrät tukinimikkeistön tuotekoodin mukaan jaoteltuina: — määrä, jolle todistuksia on jaettu, — määrä, jolle todistuksia on annettu, — viety määrä.”.

5)	Korvataan 33 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2.   Tässä asetuksessa tarkoitetut komissiolle annettavat ilmoitukset on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 792/2009 (27) mukaisesti.

6)	Poistetaan liitteet IV, V ja VI.

11 artikla

Lisätään asetuksen (EU) N:o 479/2010 7 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

12 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2011.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16.

(3)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.

(4)  EUVL L 335, 21.12.2005, s. 6.

(5)  EUVL L 288, 19.10.2006, s. 18.

(6)  EUVL L 329, 25.11.2006, s. 7.

(7)  EUVL L 355, 15.12.2006, s. 72.

(8)  EUVL L 304, 22.11.2007, s. 21.

(9)  EUVL L 115, 29.4.2008, s. 10.

(10)  EUVL L 128, 27.5.2009, s. 15.

(11)  EUVL L 186, 17.7.2009, s. 1.

(12)  EUVL L 316, 2.12.2009, s. 65.

(13)  EUVL L 318, 4.12.2009, s. 1.

(14)  EUVL L 135, 2.6.2010, s. 26.

(15)  EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52.

(16)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(17)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(18)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(19)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(20)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(21)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(22)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.”.

(23)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(24)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(25)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(26)  EUVL L 135, 2.6.2010, s. 26.”.

(27)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

(28)  EUVL L 228, 1.9.2009, s. 3.”.

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/23

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 174/2011,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

tietyistä Zimbabwea koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 314/2004 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä Zimbabwea koskevista rajoittavista toimenpiteistä 19 päivänä helmikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 314/2004 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 314/2004 liitteessä III luetellaan henkilöt, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Zimbabween kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 15 päivänä helmikuuta 2011 annetussa neuvoston päätöksessä 2011/101/YUTP (2) nimetään ne luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, joihin päätöksen 5 artiklassa säädettyjä rajoituksia sovelletaan, ja päätös pannaan unionin tasolla tarvittavien toimien osalta täytäntöön asetuksella (EY) N:o 314/2004. Asetuksen (EY) N:o 314/2004 liitettä III olisi sen vuoksi muutettava, jotta se olisi yhdenmukainen edellä tarkoitetun neuvoston päätöksen kanssa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 314/2004 liite III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 55, 24.2.2004, s. 1.

(2)  EUVL L 42, 16.2.2011, s. 6.

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/31

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 175/2011,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä helmikuuta 2011.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/33

---

KOMISSION DIREKTIIVI 2011/15/EU,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY (1) ja erityisesti sen 27 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päätöslauselma MSC.150(77) on kumottu ja korvattu IMO:n päätöslauselmalla MSC.286(86) 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen. Sen vuoksi direktiivin 2002/59/EY 12 artikla, jossa viitataan kumottuun IMO:n päätöslauselmaan, olisi myös saatettava ajan tasalle.

(2)

Vaatimukset, jotka koskevat alusten varustamista automaattisilla tunnistusjärjestelmillä (AIS) ja matkatietojen tallennusjärjestelmillä (VDR), olisi saatettava ajan tasalle ihmishengen turvallisuudesta merellä tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen (SOLAS-yleissopimus) tehtyjen muutosten vuoksi, ja niissä olisi otettava huomioon IMO:n hyväksymien yksinkertaistettujen VDR-laitteiden kehitys. Lisäksi olisi määriteltävä tarkemmin niiden poikkeusten soveltamisala, jotka koskevat lyhyillä reiteillä liikennöivien pienten matkustaja-alusten vapauttamista näistä varustamista koskevista vaatimuksista, ja mukautettava niitä paremmin tällaisiin matkoihin.

(3)

Olisi määriteltävä selkeämmin, mitkä ovat jäsenvaltioiden toimintavaltuudet merellä tapahtuneen vaaratilanteen jälkeen. Erityisesti olisi todettava selvästi, että jäsenvaltio voi antaa ohjeita avustus-, pelastus- tai hinausyrityksille välttääkseen vakavan ja välittömän vaaran, joka kohdistuu sen rannikkoalueisiin tai niihin liittyviin etuihin, muiden alusten ja niiden miehistöjen ja matkustajien turvallisuuteen tai maissa olevien henkilöiden turvallisuuteen, tai suojellakseen meriympäristöä.

(4)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan direktiivi 2002/59/EY seuraavasti:

1)

Korvataan 12 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti: ”b) MARPOL-yleissopimuksen liitteessä I tarkoitetuista aineista käyttöturvallisuustiedote, josta käyvät ilmi tuotteiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, tarvittaessa muun muassa cSt:nä ilmaistu viskositeetti 50 °C:ssa ja tiheys 15 °C:ssa sekä muut tiedotteen tiedot IMO:n päätöslauselman MSC.286(86) mukaisesti;”.

2)	Korvataan liite II tämän direktiivin liitteellä I.

3)	Korvataan liite IV tämän direktiivin liitteellä II.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 12 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen päivämäärän soveltamista kalastusalusten osalta, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/17/EY (2) 2 artiklan 1 kohdassa ja johon mennessä kyseinen direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL L 208, 5.8.2002, s. 10.

(2)  EUVL L 131, 28.5.2009, s. 101.

---

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/37

---

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 22 päivänä helmikuuta 2011,

neuvoston päätöksessä 2001/822/EY vahvistetuista alkuperäsäännöistä poikkeamisesta Saint-Pierre ja Miquelonista tuotavien tiettyjen kalastustuotteiden osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 986)

(2011/122/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”) 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY (1) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 37 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksen 2001/822/EY liite III koskee käsitteen ”alkuperätuotteet” määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä. Sen 37 artiklassa säädetään, että poikkeuksia näistä alkuperäsäännöistä voidaan hyväksyä, jos se on maan tai alueen olemassa olevien elinkeinojen kehittämisen tai uusien elinkeinojen luomisen vuoksi perusteltua.

(2)

Saint-Pierre ja Miquelon esitti 19 päivänä lokakuuta 2010 pyynnön saada poiketa päätöksen 2001/822/EY liitteessä III vahvistetuista alkuperäsäännöistä kahdeksan vuoden ajan. Saint-Pierre ja Miquelon toimitti lisätietoja 12 päivänä marraskuuta. Pyyntö koskee sellaisen HS-nimikkeisiin 0306 ja 1605 kuuluvan hummerin (Homarus americanus) 225 tonnin vuotuista kokonaismäärää, sellaisten HS-nimikkeisiin 0303, 0304, 0305 ja 1604 kuuluvien makrillin, sillin ja silakan (Scomber scombrus, Clupea harengus) 600 tonnin vuotuista kokonaismäärää sekä sellaisien HS-nimikkeisiin 0307 ja 1605 kuuluvien sinisimpukoiden (Mytilus edulis) 250 tonnin vuotuista kokonaismäärää, jotka ovat peräisin Euroopan unionin ulkopuolisista maista ja jotka jalostetaan Saint-Pierre ja Miquelonissa unioniin viemistä varten.

(3)	Saint-Pierre ja Miquelon perustelee pyyntöään sillä, että muiden kalojen hankintalähteet ovat jatkuvasti riittämättömät.

(4)

Tätä poikkeusta voidaan perustella päätöksen 2001/822/EY liitteessä III olevan 37 artiklan 1 kohdan sekä 5 kohdan a ja b alakohdan nojalla, erityisesti siltä osin kuin on kyse olemassa olevan paikallisen tuotannonalan kehittämisestä, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta sekä Saint-Pierre ja Miquelonin erityistilanteesta. Koska poikkeus myönnetään tuotteille, jotka jalostetaan tosiasiallisesti, sillä edistetään olemassa olevan tuotannonalan kehittämistä. Poikkeus on välttämätön, jotta kyseinen huomattavan määrän työntekijöitä työllistävä laitos voisi menestyä. Sen vuoksi nykyistä tuotantoa olisi täydennettävä uusilla lajeilla.

(5)	Poikkeus ei aiheuttaisi vakavaa vahinkoa unionin eikä yhdenkään jäsenvaltion vakiintuneelle tuotannonalalle, jos tietyt määriä, valvontaa ja kestoa koskevat edellytykset täyttyvät.

(6)

Päätöksen 2001/822/EY 37 artiklan yleisestä rakenteesta ilmenee kuitenkin, ettei HS-nimikkeeseen 0303 kuuluville tuotteille voida myöntää poikkeusta mainitun päätöksen liitteessä III vahvistetuista alkuperäsäännöistä. Näillä tuotteilla ei edistettäisi olemassa olevan tuotannonalan kehitystä, koska niiden pakkaaminen ei ole luonteeltaan aidosti tuotannollista toimintaa.

(7)

Poikkeusta ei myöskään tulisi myöntää HS-nimikkeeseen 0304 kuuluville tuoreille ja jäädytetyille makrilli-, silli- ja silakkafileille, sillä ne fileerataan yhä enemmän koneellisesti. Fileerauksessa käytettävän työvoiman määrä on niin vähäinen, ettei sillä ole merkitystä työllisyyteen. Kyseisten tuotteiden jalostaminen ei siis edistä olemassa olevan tuotannonalan kehitystä, joten poikkeus ei tältä osin ole perusteltu.

(8)

HS-nimikkeisiin 0305 ja 1604 kuuluvaa makrillia, silliä ja silakkaa koskevan poikkeuksen olisi koskettava ainoastaan savustettua ja jalostettua makrillia, silliä ja silakkaa. Jotta paikallinen tuotannonala pystyisi saamaan laadukkaita raaka-aineita säännöllisesti ja tarjoamaan täydentävää toimintaa matalasesongin aikana ja synnyttämään siten mittakaavaetuja paikalliselle tuotannonalalle, näille tuotteille olisi myönnettävä pyydetty 600 tonnin suuruinen vuotuinen määrä.

(9)

Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 (2) vahvistetaan tariffikiintiöiden hallinnointia koskevat säännöt. Tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi mainittuja sääntöjä olisi sovellettava soveltuvin osin niiden määrien hallinnointiin, joille kyseinen poikkeus on myönnetty.

(10)

Koska päätöksen 2001/822/EY voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013, olisi säädettävä, että poikkeusta sovelletaan 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeenkin, jos ennen tätä päivämäärää hyväksytään uusi päätös merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön tai jos päätöksen 2001/822/EY voimassaoloa pidennetään.

(11)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä päätöksen 2001/822/EY liitteessä III säädetään, tämän päätöksen liitteessä lueteltuja Saint-Pierre ja Miquelonissa jalostettuja ei-alkuperäkalasta valmistettuja kalastustuotteita pidetään Saint-Pierre ja Miquelonin alkuperätuotteina tässä päätöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan liitteessä mainittuihin kalastustuotteisiin, jotka tuodaan Saint-Pierre ja Miquelonista unioniin 1 päivän helmikuuta 2011 ja 31 päivän tammikuuta 2019 välisenä aikana, ja vastaaviin vuotuisiin määriin.

3 artikla

Tariffikiintiöiden hallinnointia koskevaa asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a, 308 b ja 308 c artiklaa sovelletaan soveltuvin osin tämän päätöksen liitteessä vahvistettujen määrien hallinnointiin.

4 artikla

Saint-Pierre ja Miquelonin tulliviranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tehdäkseen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden vientimäärien tarkastukset.

Sen vuoksi kaikissa tämän päätöksen nojalla annetuissa todistuksissa on oltava viittaus päätökseen.

Saint-Pierre ja Miquelonin toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle kolmen kuukauden välein ilmoitus määristä, joille on annettu EUR.1-tavaratodistukset tämän päätöksen nojalla, sekä näiden todistusten sarjanumerot.

5 artikla

Tämän päätöksen nojalla myönnettyjen EUR.1-todistusten 7 kohdassa on oltava jompikumpi seuraavista ilmaisuista:

—	”Derogation – Decision 2011/122/EU”,

—	”Dérogation – Décision 2011/122/UE”.

6 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivän helmikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana.

Jos kuitenkin käyttöön otetaan uusi etuuskohtelujärjestely, jolla korvataan päätös 2001/822/EY 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen, tai jos nykyisen järjestelyn voimassaoloa jatketaan, tämän päätöksen soveltamista jatketaan, kunnes uusi järjestely tai jatkettu nykyinen järjestely lakkaa olemasta voimassa, mutta joka tapauksessa enintään 31 päivään tammikuuta 2019.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.

(2)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/40

---

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

yksityiskohtaista tutkimusta varten toimitetun asiakirja-aineiston täydellisyyden periaatteellisesta hyväksymisestä sedaksanin ja Bacillus firmus I-1582:n mahdolliseksi sisällyttämiseksi neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 989)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2011/123/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivissä 91/414/ETY säädetään kasvinsuojeluaineisiin lisättäviksi sallittuja tehoaineita koskevan Euroopan unionin luettelon laatimisesta.

(2)	Syngenta Crop Protection AG toimitti 18 päivänä kesäkuuta 2010 Ranskan viranomaisille sedaksani-tehoainetta koskevan asiakirja-aineiston ja hakemuksen kyseisen tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I.

(3)	Bayer CropScience SAS toimitti 29 päivänä syyskuuta 2010 Ranskan viranomaisille tehoainetta Bacillus firmus I-1582 koskevan asiakirja-aineiston ja hakemuksen kyseisen tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I.

(4)

Ranskan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että kyseisiä tehoaineita koskevat asiakirja-aineistot näyttävät alustavan tutkimuksen perusteella täyttävän direktiivin 91/414/ETY liitteessä II säädetyt tietovaatimukset. Toimitetut asiakirja-aineistot näyttävät täyttävän myös direktiivin 91/414/ETY liitteessä III säädetyt tietovaatimukset yhden asianomaisia tehoaineita sisältävän kasvinsuojeluaineen osalta. Tämän jälkeen hakijat ovat toimittaneet asiakirja-aineistot direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiolle ja muille jäsenvaltioille, ja ne on saatettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tutkittavaksi.

(5)

Tällä päätöksellä on tarkoitus vahvistaa muodollisesti Euroopan unionin tasolla, että asiakirja-aineistojen katsotaan täyttävän periaatteessa direktiivin 91/414/ETY liitteessä II asetetut tietovaatimukset sekä ainakin yhden asianomaisia tehoaineita sisältävän kasvinsuojeluaineen osalta mainitun direktiivin liitteessä III asetetut tietovaatimukset.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämän päätöksen liitteessä mainittuja tehoaineita koskevat asiakirja-aineistot, jotka toimitettiin komissiolle ja jäsenvaltioille kyseisten tehoaineiden sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, täyttävät periaatteessa kyseisen direktiivin liitteessä II säädetyt tietovaatimukset.

Asiakirja-aineistot täyttävät myös direktiivin 91/414/ETY liitteessä III säädetyt, yhteen asianomaista tehoainetta sisältävään kasvinsuojeluaineeseen liittyvät tietovaatimukset ehdotettujen käyttötarkoitusten osalta.

2 artikla

Esittelevän jäsenvaltion on tutkittava 1 artiklassa tarkoitetut asiakirja-aineistot yksityiskohtaisesti ja ilmoitettava komissiolle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2012 tutkimustensa päätelmät, mahdolliset suositukset 1 artiklassa tarkoitettujen tehoaineiden lisäämisestä tai lisäämättä jättämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja mahdolliset tätä koskevat edellytykset.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/42

---

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 23 päivänä helmikuuta 2011,

yksityiskohtaista tutkimusta varten toimitetun asiakirja-aineiston vaatimustenmukaisuuden periaatteellisesta hyväksymisestä etametsulfuronin mahdolliseksi sisällyttämiseksi neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 991)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2011/124/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivissä 91/414/ETY säädetään kasvinsuojeluaineisiin lisättäviksi sallittuja tehoaineita koskevan Euroopan unionin luettelon laatimisesta.

(2)	Du Pont de Nemours GmbH toimitti 29 päivänä kesäkuuta 2010 Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisille etametsulfuroni-tehoainetta koskevan asiakirja-aineiston ja hakemuksen kyseisen tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I.

(3)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että kyseistä tehoainetta koskeva asiakirja-aineisto näyttää alustavan tutkimuksen perusteella täyttävän direktiivin 91/414/ETY liitteessä II asetetut tietovaatimukset. Asiakirja-aineisto näyttää täyttävän myös direktiivin 91/414/ETY liitteessä III säädetyt tietovaatimukset yhden kyseistä tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen osalta. Tämän jälkeen hakija on toimittanut asiakirja-aineiston direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiolle ja muille jäsenvaltioille, ja se saatettiin elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean käsiteltäväksi.

(4)

Tällä päätöksellä on tarkoitus vahvistaa muodollisesti Euroopan unionin tasolla, että asiakirja-aineisto täyttää periaatteessa direktiivin 91/414/ETY liitteessä II säädetyt tietovaatimukset ja ainakin yhden kyseistä tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen osalta mainitun direktiivin liitteessä III säädetyt vaatimukset.

(5)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämän päätöksen liitteessä yksilöityä tehoainetta koskeva asiakirja-aineisto, joka toimitettiin komissiolle ja jäsenvaltioille kyseisen tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, täyttää periaatteessa mainitun direktiivin liitteessä II säädetyt tietovaatimukset.

Asiakirja-aineisto täyttää myös direktiivin 91/414/ETY liitteessä III säädetyt tietovaatimukset yhden kyseistä tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen osalta ottaen huomioon ehdotetut käyttötarkoitukset.

2 artikla

Esittelevän jäsenvaltion on tutkittava 1 artiklassa tarkoitettu asiakirja-aineisto yksityiskohtaisesti ja ilmoitettava komissiolle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2012 tutkimustensa päätelmät, mahdolliset suositukset 1 artiklassa tarkoitetun tehoaineen lisäämisestä tai lisäämättä jättämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja mahdolliset tätä koskevat edellytykset.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

---

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/44

---

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 305/09/KOL,

tehty 8 päivänä heinäkuuta 2009,

Notoddenin kunnan ja Becromal Norway AS:n välillä tehdystä sähkönmyyntisopimuksesta

(Norja)

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN (1), joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (2) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

ottaa huomioon EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen (3) ja erityisesti sen 24 artiklan,

ottaa huomioon valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa (4) 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan sekä II osan 4 artiklan 2 ja 4 kohdan sekä 7 artiklan 2 kohdan,

on mainittujen määräysten (5) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I   TAUSTATIEDOT

1.   Menettely

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty valvontaviranomaisen päätös N:o 718/07/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa (6). Valvontaviranomainen kehotti samalla asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa. Valvontaviranomainen ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta. Norjan viranomaiset esittivät menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen liittyvät huomautuksensa 4 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä (tapahtuman nro 463572).

Tuensaaja, Becromal Norway AS, esitti 21 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä kirjeellä pyynnön kokouksesta valvontaviranomaisen kanssa. Kokous pidettiin valvontaviranomaisen tiloissa 11 päivänä kesäkuuta 2008. Kokouksessa Becromalin edustajat mainitsivat muun muassa Notoddenin kunnan ja Becromalin välillä tehdyn lisäsopimuksen, joka koskee Becromalin hoitamasta voimalaitoksesta tulevien jätevesien käyttöä kunnassa (tapahtuman nro 482695).

2.   Tutkitun toimenpiteen kuvaus

Notoddenin kunta sijaitsee Telemarkin läänissä Kaakkois-Norjassa. Kunnalla on merkittävät vesivoimavarat, sillä se sijaitsee kohdassa, jossa kaksi jokea laskee Heddalsvatnet-järveen.

Kunnalla on oikeus saada vuosittain tietty määrä nk. käyttöoikeussopimuksen mukaista sähköä vesiputousta hyödyntäviltä toimiluvan haltijoilta. Käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön järjestelmä on määritetty teollisuuden lupamenettelyjä koskevan lain 2 pykälän 12 kohdassa ja vesiputouksien sääntelyä koskevan lain 12 pykälän 15 kohdassa (7). Näiden sanamuodoltaan yhtäläisten säännösten mukaan ne läänit ja kunnat, joissa voimalaitos sijaitsee, ovat oikeutettuja saamaan enintään 10 prosenttia voimalaitoksen vuosituotannosta valtion määräämällä hinnalla. Ottaen huomioon ennen vuotta 1959 myönnetyt toimiluvat, kuten esimerkiksi tarkasteltavana oleva hankintasopimus, hinta perustuu voimalaitoksen nk. yksittäisiin kustannuksiin, ellei alemmasta hinnasta sovita erikseen (8). Käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hinta on siis normaalisti alhaisempi kuin markkinahinta.

Jokaisen kunnan oikeus käyttöoikeussopimuksen mukaiseen sähköön päätetään sen yleisen sähkön tarpeen pohjalta. Norjan energiaviranomaisen mukaan tähän sisältyy teollisuuden, maatalouden ja kotitalouksien tarvitsema sähkövoima, mutta ei sähkövoima energiavaltaista teollisuutta ja puun kemiallista käsittelyä varten (9). Vuodesta 1988 Notoddenin kunta oli oikeutettu noin 3,9 gigawattituntiin Notoddenissa sijaitsevasta Sagafossin vesiputouksesta. Määrää oli ilmeisesti nostettu 7,114 gigawattituntiin vuonna 2002 (10).

Vaikuttaa siltä, että Notoddenin kunnalla on ollut oma käyttöoikeus Sagafossin vesiputoukseen sen sähkön määrän lisäksi, johon kunta oli oikeutettu käyttöoikeussopimuksen mukaista sähköä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä käyttöoikeutta hyödynsi Tinfos AS eikä kunta itse. Kunta oli vuorostaan oikeutettu käyttämään voimalaitoksesta saatavia sähkövoiman lisämääriä. Notoddenin ja Tinfos AS:n välistä liikesuhdetta määrittää tällä hetkellä 15 päivänä elokuuta 2001 tehty sopimus (11). Sopimuksessa määrätään, että 31 päivään maaliskuuta 2006 asti kunnalla oli oikeus ostaa vuosittain 30 gigawattituntia, joihin sisältyy 3,9 gigawattituntia käyttöoikeussopimuksen mukaista sähköä, Tinfos AS:ltä. Sekä käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön että sähkön lisämäärän hinnaksi asetettiin 13,5 äyriä/kWh. Kunnalla on ollut oikeus 31 päivän maaliskuuta 2006 jälkeen ostaa vain käyttöoikeussopimuksen mukainen määrä sähköä, ja siitä alkaen on sovellettu hintaa, jolla kunta ostaa kyseistä sähköä.

Edellä mainitussa oikeusperustassa kuntien oikeudesta käyttöoikeussopimuksen mukaiseen sähköön todetaan selvästi, että kunnat voivat käyttää hankintasopimuksen mukaista sähköä parhaaksi katsomallaan tavalla huolimatta siitä, että määrä, johon niillä on oikeus, lasketaan niiden ”yleisen sähkötarpeen” pohjalta. Mikään ei siis estä kuntia myymästä sähkövoimaa alueellaan toimivalle energiavaltaiselle teollisuudelle tai muunlaiselle teollisuudelle.

Tätä taustaa vasten kunta teki 10 päivänä toukokuuta 2002 alumiinifoliota valmistavan Becromalin kanssa sopimuksen (12) sen sähkön määrän jälleenmyynnistä, johon sillä oli oikeus Tinfosin kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla. Sopimus tulee voimaan takautuvasti, ja tämän vuoksi se myös säätelee sähkön määriä, jotka myytiin Becromalille 14 päivästä toukokuuta 2001 alkaen sopimuksen allekirjoittamispäivään asti. Sopimuksen mukaiset määrät näyttävät vastaavan niitä määriä, joista kunta teki Tinfosin kanssa sopimuksen 31 päivään maaliskuuta 2007 asti, ts. 14,4794 gigawattituntia 14 päivän toukokuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2001 välisenä aikana, 30 gigawattituntia vuodessa vuosina 2002–2005, ja 7,397 gigawattituntia 1 päivän tammikuuta 2006 ja 31 päivän maaliskuuta 2006 välisenä aikana. Sopimuksen mukaan Becromalilla oli lisäksi mahdollisuus ostaa kunnan käyttöoikeussopimuksen mukaista sähköä 1 päivän huhtikuuta 2006 ja 31 päivän maaliskuuta 2007 välisenä aikana. Hinnat kuvastavat niitä hintoja, jotka vahvistettiin kunnan ja Tinfosin välisessä sopimuksessa, ts. 13,5 äyriä/kWh 31 päivään maaliskuuta 2006 asti, ja 1 päivän huhtikuuta 2006 ja 31 päivän maaliskuuta 2007 välisenä aikana ”niitä ehtoja, joilla Notoddenin kunta voi silloin ostaa kyseistä sähköä”.

Becromal valitsi hankintasopimuksen mukaisen sähkön ostamisen 1 päivän huhtikuuta 2006 ja 31 päivän maaliskuuta 2007 välisenä aikana (13). Notoddenin kunta on selvittänyt, että huhtikuusta kesäkuuhun 2006 kunta maksoi käyttöoikeussopimuksen mukaisesta sähköstä 15,21 äyriä kilowattitunnilta ja myi sähkön Becromalille samaan hintaan. Heinäkuusta joulukuuhun 2006 kunta maksoi sähköstä 11,235 äyriä/kWh ja myi sähkön Becromalille hintaan 15,21 äyriä/kWh. Tammikuusta maaliskuuhun 2007 kunta maksoi sähköstä 10,425 äyriä/kWh ja myi sen hintaan 14,20 äyriä/kWh (14).

Becromal esitti 4 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (15) pyynnön sähkön ostamista koskevan sopimuksen pidentämisestä. Se tiedusteli myös, voitaisiinko sopimukseen sisällyttää suurempia sähkömääriä. Kunta vastasi pyyntöön 30 päivänä huhtikuuta 2007 tarjoamalla Becromalille mahdollisuutta ostaa kunnan käyttöoikeussopimuksen mukaista sähköä hintaan 20 äyriä/kWh (jonka sanotaan vastaavan spot-hintaa Nord Pool -sähköpörssissä toukokuussa 2007) 1 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana, ja sen jälkeen kolmivuotista sopimusta hintaan 26,4 äyriä/kWh 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana. Kunta totesi myös, että 1 päivästä huhtikuuta 2007 alkaen käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön määrä olisi 7,113 gigawattituntia.

Becromal vastasi 30 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että se hyväksyi tarjotut hinnat vuoden 2007 yhdeksälle viimeiselle kuukaudelle. Se kuitenkin kieltäytyi vuosia 2008–2010 koskevasta tarjouksesta, koska sitä pidettiin liian korkeana. Kunta vastasi 4 päivänä heinäkuuta päivätyllä kirjeellä, että se katsoi Becromalin kirjeen perusteella sähkön määrää koskevan sopimuksen tehdyksi vuodeksi 2007. Se ilmoitti palaavansa lähiaikoina asiaan sopimusluonnoksen kanssa. Vuosien 2008–2010 osalta kunta vahvisti aikaisemman kantansa siitä, että sopimuksen tulisi olla markkinaehtojen mukainen (16). Kunta on myöhemmin vahvistanut, ettei virallista sopimusta ole vielä tehty eikä neuvotteluja ole käyty 1 päivän tammikuuta 2008 jälkeisestä ajasta (17).

3.   Norjan viranomaisten huomautukset

Norjan viranomaiset ovat esittäneet huomautuksensa toimittamalla komissiolle Notoddenin kunnan kirjeen.

Kunta toteaa ensinnäkin, että pitkäaikaisten OTC-sopimusten markkinahinta Nord Pool -sähköpörssissä olikin suurin piirtein sama kuin Notoddenin kunnan ja Becromalin välillä sovittu hinta. Norjan tilastokeskuksen kotisivuilta on ladattavissa taulukko, joka kuvaa tukkumarkkinoilla myydyn sähkövoiman ja käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hintoja vuosina 1994–2005 (18). Sen mukaan 1–5 vuoden pituisten sopimusten keskimääräinen hinta vuonna 2001 oli 13,6 äyriä/kWh, kun Notoddenin ja Becromalin välisen sopimuksen mukainen hinta oli 13,5 äyriä/kWh.

Kunta myöntää, että sekä sopimushinta sekä Norjan tilastokeskuksen taulukossa esiintyvä hinta ovat merkittävästi alhaisempia kuin Nord Pool -sähköpörssin spot-hinta. Se huomauttaa, että Becromalin kanssa sovitun hinnan ja markkinahinnan välinen noin 17,5 miljoonan Norjan kruunun ero, joka mainitaan kunnan yhtiölle lähettämässä kirjeessä ja johon viitataan tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, viittaakin sovitun hinnan ja spot-hinnan väliseen eroon.

Kunta toteaa asianmukaisen vertailuhinnan osalta, että sopimushintaa tulisi verrata OTC-sopimusten hintaan eikä spot-hintaan. Vaikka kunta olisi voinut myydä tämän sopimuksen mukaisesti ostetun sähkön spot-markkinoilla, joilla se olisi voinut saada korkeamman hinnan, se olisi saattanut altistaa kunnan huomattavalle taloudelliselle riskille. Riski liittyy kunnan oikeuteen ja velvollisuuteen ostaa Tinfosilta vuosittain 30 gigawattituntia hintaan 13,5 äyriä/kWh 31 päivään maaliskuuta 2006 asti. Jos spot-hinta tänä aikana putoaisi alle 13,5 äyrin/kWh, kunta kärsisi tappion. Norjan viranomaiset kuvaavat Becromalin kanssa tehtyä sopimusta ns. back-to-back-sopimukseksi, jonka tarkoituksena on suojata kunta taloudellista menetystä vastaan.

II   ARVIOINTI

1.   Valtiontuen todentaminen

1.1   ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki ja valvontaviranomaisen esittämä epäily menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki määritetään seuraavasti:

Tämän perusteella kysymyksessä on ETA-sopimuksessa tarkoitettu valtiontuki, jos tuki myönnetään valtion varoista, se antaa valikoivaa taloudellista etua tuensaajille, tuensaaja on ETA-sopimuksessa tarkoitettu yritys ja tukitoimenpiteellä voidaan vääristää kilpailua ja vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.

Valvontaviranomainen katsoo menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että Notoddenin kunnan ja Becromalin välinen sopimus antaisi Becromalille valikoivan edun ja olisi siis valtiontukea, jos sopimuspuolten hyväksymä hinta ei vastaisi markkinahintaa. Valvontaviranomaisen mukaan tosiasiat viittasivat siihen, että sopimuksessa määritetty hinta on saattanut olla alhaisempi kuin markkinahinta. Valvontaviranomainen korosti ensinnäkin sitä, että kunnan ja Becromalin välisessä sähkömyyntisopimuksessa määritetty hinta perustui kunnan omaan ostohintaan Tinfosin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Tämä hinta perustui osaksi käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hintaan ja osaksi kunnan saamaan korvaukseen Tinfosin hyödyntämästä kunnan käyttöoikeudesta vesiputoukseen, minkä vuoksi se todennäköisesti oli huomattavasti alhaisempi kuin markkinahinta.

Valvontaviranomainen huomautti, että hinta vaikutti matalalta verrattuna muihin samoihin aikoihin tehtyihin sopimuksiin. Lopuksi se viittasi myös kunnan omaan toteamukseen, että sopimus saattoi merkitä Becromalille 17,5 miljoonan Norjan kruunun säästöä markkinahintaan verrattuna.

1.2   ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun edun todentaminen

Jotta tämä ehto täyttyisi, toimenpiteiden on annettava Becromalille etuja, jotka vapauttavat sen maksuista, jotka se tavallisesti joutuisi kattamaan talousarviostaan. Näin on siinä tapauksessa, että julkinen elin ei määrää energiamaksua tavanomaisen taloudellisen toimijan tavoin, vaan käyttää maksua antaakseen energian kuluttajille rahallista etua (19). Tutkittavassa tapauksessa etu olisi todennettavissa, jos sähkön hinta Becromalin ja Notoddenin kunnan välisessä sopimuksessa on markkinahintaa alhaisempi. Sellaisessa tapauksessa toimenpide olisi myös valikoiva, koska se hyödyttäisi yksinomaan Becromalia.

1.2.1   Peruste markkinahinnan määrittämiselle

Alustavana huomautuksena valvontaviranomainen toteaa, että aiemmin mainitut sopimuksen kustannuspohjaiset hintamekanismit antavat aihetta olettaa, että taloudellinen etu on todennettavissa. Edellä mainitun lainsäädännön perusteella kunnilla on oikeus ostaa käyttöoikeussopimuksen mukaista sähköä, joka näyttää useimmissa tapauksissa olevan merkittävästi markkinahintoja alhaisempi. Taloudellisen edun toteamiseksi ei kuitenkaan riitä vain tähän oletukseen nojautuminen. On pystyttävä osoittamaan, että kyseinen hinta oli itse asiassa markkinahintaa alhaisempi myös jossakin toisessa Notoddenin ja Becromalin välistä sopimusta vastaavassa sopimuksessa.

Markkinahinnan määrittämiseksi valvontaviranomaisen on arvioitava, millainen hinta olisi ollut hyväksyttävä markkinatalouden yksityiselle sijoittajalle. Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä valvontaviranomainen viittasi maksetun hinnan ja markkinahinnan väliseen 17,5 miljoonan Norjan kruunun eroon. Norjan viranomaiset ovat huomautuksissaan valvontaviranomaisen päätökseen selventäneet, että kyseessä oli spot-markkinahinnan ja sopimushinnan välinen ero. Koska tutkittava sopimus on kahdenvälinen ja kestoltaan viisivuotinen, sovittua hintaa ei välttämättä voi verrata spot-markkinahintoihin, jotka perustuvat sähkön myyntiin Nord Pool -sähköpörssissä. Nord Poolin sähkön spot-markkinoilla ostetaan ja myydään päivittäin tuntikohtaisia sähkösopimuksia, ja sähkö toimitetaan lähimmän vuorokauden sisällä (20). Sopimusten kesto ja ehdot, joiden mukaan niistä käydään kauppaa, eroavat siis huomattavasti tarkasteltavasta sopimuksesta.

On selvitettävä, olisiko markkinataloudessa toimiva yksityinen sijoittaja tahtonut tehdä pitkäaikaisen, kahdenvälisen sopimuksen samaan hintaan ja samoilla ehdoilla kuin nyt tarkasteltavana oleva sopimus. Valvontaviranomainen ei voi tätä arvioidessaan korvata kunnan kaupallista harkintaa omalla harkinnallaan, mikä merkitsee sitä, että kunnalla sähkönmyyjänä on oltava laaja harkinnanvara. Vain siinä tapauksessa, että kunnan sopimusvalinnalle ei ole muuta uskottavaa selitystä, se voidaan katsoa valtiontueksi (21). Koska on olemassa markkinat kahdenvälisille pitkäaikaisille sopimuksille, ja markkinahinta voidaan määrittää, on oletettava, että olosuhteiden mukaan markkinasijoittajat voivat suosia tällaisia järjestelyjä spot-hintaisten kauppojen sijasta, vaikka sähkön myynti sähköpörssissä (jossa sähkölle siis saadaan spot-hinta) olisi voinut tuoda suuremman voiton. Voi olla lukuisia kaupallisesti järkeviä syitä suosia tiettynä ajanjaksona yhtä vakavaraista ostajaa sähköpörssin vaihtelevien hintojen sijaan. Tällaisia syitä voivat olla riskin vähentäminen ja yksinkertaistettu hallinnointi.

Tätä taustaa vasten valvontaviranomainen katsoo, että sopimushintaa olisi verrattava suunnilleen samoihin aikoihin ja vastaavilla ehdoilla tehtyjen samanmittaisten sopimusten keskimääräisiin hintoihin. Valvontaviranomainen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että on arvioitava sitä markkinahintaa, jota voitiin kohtuudella odottaa sopimuksen tekohetkellä, eikä myöhempää markkinoiden hintakehitystä sopimuskauden aikana.

1.2.2   Markkinahintaa koskevat tiedot kahdenvälisille pitkäaikaisille sopimuksille

Määrittääkseen markkinahinnan kahdenvälisille pitkäaikaisille sopimuksille sopimuksen tekohetkellä Norjan viranomaiset ovat huomautuksissaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta esittäneet Norjan tilastokeskuksen tilastoja, joista käy ilmi sähkön hinta tukkumarkkinoilla ja käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hinta vuosina 1994–2005 (alun perin Norjan tilastokeskuksen taulukko 24, nykyään taulukko 23).

Taulukko 23

Sähkön hinta tukkumarkkinoilla ja käyttöoikeussopimuksen mukaisen sähkön hinta 1994–2007, äyriä/kWh  (22)

	1994	1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007
Kahdenväl. sopimukset yhteensä	13,2	14,4	16	17,1	13,5	13,2	12,5	14,7	16,5	21,9	18,9	19,1	26,4	24,1
Enintään yksivuotiset sopimukset	11,9	14,7	17,2	19,6	15,1	13,4	12,5	18,4	20,5	29,2	23,8	23,6	36	24,2
1–5 vuoden pituiset sopimukset	14,2	15,6	16,8	18,7	14,9	15,6	15,2	13,6	17,3	21	18,8	18,5	23,7	31
Yli 5 vuoden pituiset sopimukset	13,5	12,7	14	13,7	11,2	11	10,7	10,5	10,4	12,4	12,4	12,1	20,6	15,5
Sähkövoiman markkinat yhteensä	17,3	12,3	25,4	14,2	12,1	11,7	11	19	21,6	30,8	23,8	24,7	39,5	243
Spot-hinnat	18,2	11,3	25,4	14,3	12,1	11,7	11	18,8	21,6	30,8	24,9	24,7	39,6	243
Säännellyt sähkömarkkinat	17,3	14,8	25,3	13,6	12,1	11,8	10,3	19,1	20,8	30,5	23,8	24,3	38,4	24,4
Käyttöoikeussopimuksen mukainen sähkö	9,8	9,4	10,4	10,9	9,1	10	9,3	10	9,7	8,7	7,6	7,5	6,8	7,6

Tästä taulukosta ilmenee, että 1–5 vuoden pituisissa kahdenvälisissä sopimuksissa kilowattitunnin keskimääräinen hinta oli 13,6 äyriä vuonna 2001 ja 17,3 äyriä vuonna 2002. Yli viiden vuoden pituisissa sopimuksissa hinnat olivat 10,5 äyriä vuonna 2001 ja 10,4 äyriä vuonna 2002. Valvontaviranomainen on pyytänyt Norjan tilastokeskukselta tietoja niistä sopimuksista, joihin kyseiset tilastot perustuvat. Norjan tilastokeskuksen mukaan taulukon hinnat perustuvat voimassa oleviin tukkumyyntisopimuksiin kyseisenä vuonna mukaan luettuina sopimukset, jotka oli tehty aikaisemmin, mutta jotka olivat edelleen voimassa. Loppukäyttäjien kanssa tehdyt sopimukset eivät sitä paitsi ole mukana tässä taulukossa (23). Norjan tilastokeskus on lisäksi antanut teknisen selvityksen tiedoista, joihin Norjan viranomaisten huomautukset perustuvat (24).

Valvontaviranomainen on myös havainnut, että Norjan tilastokeskuksen tietokannassa on muita olennaisia tilastoja, kuten taulukko 7, joka kuvaa aikasarjaa neljännesvuosittaisista ja vuosittaisista sähköenergian hinnoista tukkumyyntimarkkinoilla ilman veroja:

Taulukko 7

Aikasarja neljännesvuosittaisista ja vuosittaisista sähköenergian hinnoista tukkumyyntimarkkinoilla ilman veroja  (25)

	1 2001	2 2001	3 2001	4 2001	1 2002	2 2002	3 2002	4 2002	1 2003	2 2003	3 2003	4 2003
Sähkönmyynti	24,3	17	15,8	16,1	16,9	13	14,2	25,6	29,2	20,7	23,8	25,4
Kiinteähintaiset sopimukset, täysimittaiset	13,7	12,1	13,6	17,4	16,1	14,6	12,6	11,2	23,7	10,7	10,9	11,1
Kiinteähintaiset sopimukset, vapaamittaiset	21,5	19,8	17,9	17,8	18,7	15,9	14,4	20,6	26,1	22,1	28,1	24,4
Sähkön saatavuus	21,5	15,8	14,7	15	14,3	11,5	12,6	22,6	28,3	21,1	21,1	21,9
Uudet kiinteähintaiset sopimukset (tehty 3 kuukauden sisällä ennen mittausviikkoa)	13,8	15,6	—	—	—	—	—	—	—	—	—	33,1

	1 2004	2 2004	3 2004	4 2004	1 2005	2 2005	3 2005	4 2005	1 2006	2 2006	3 2006	4 2006
Sähkönmyynti	21,2	19,2	21,3	19,9	18,9	23,4	22,6	21,6	30,7	25,5	44,1	38,2
Kiinteähintaiset sopimukset, täysimittaiset	17,8	10,9	16	11	12,1	11,9	11,1	10,5	10,7	10,7	10,5	13,8
Kiinteähintaiset sopimukset, vapaamittaiset	20,7	21,5	23,2	20,7	22,6	21,6	17,9	20,3	26,9	21,9	36,7	33
Sähkön saatavuus	19,6	17,3	19,7	19,1	16,8	22,8	22	18,6	29	26,2	42,7	36,7
Uudet kiinteähintaiset sopimukset (tehty 3 kuukauden sisällä ennen mittausviikkoa)	—	25,5	—	18,9	23,2	—	—	—	33,5	—	—	—

Sopimuksen sanamuodon (26) perusteella näyttäisi siltä, että Notoddenin kunnan ja Becromalin välinen sopimus on nk. ”täysimittainen sopimus”, jonka mukaan sähköä toimitetaan tietty määrä joka minuutti sopimuksen koko voimassaolon ajan (27). Kiinteähintaisten ja täysimittaisten sopimusten (toinen rivi yllä olevassa taulukossa) keskimääräinen hinta oli 12,1 äyriä/kWh 14 päivänä maaliskuuta 2001, tai 14,6 äyriä/kWh 10 päivänä maaliskuuta 2002.

Taulukon viimeiseltä riviltä käy myös ilmi uusien kiinteähintaisten sopimusten hinnat. Sopimukset on tehty kolmen kuukauden sisällä ennen mittausviikkoa. Vuoden 2001 toisella neljänneksellä hinta oli 15,6 äyriä/kWh, kun taas vuoden 2002 toisen neljänneksen hinta ei näytä olleen tiedossa. Näihin lukuihin sisältyvät sekä täysimittaiset että vapaamittaiset sopimukset.

Valvontaviranomainen on koonnut tilastoja myös Nord Poolista. Sen tilastoista ilmenee sähköpörssissä ostettujen ja myytyjen yksivuotisten johdannaissopimusten päiväkohtainen keskihinta. Hinnat perustuvat kyseisenä päivänä tehtyjen johdannaissopimusten hintaan. Toukokuun 14 päivänä 2001 kyseisten sopimustyyppien hinnat olivat 18,4 äyriä/kWh, 17,413 äyriä /kWh ja 17,75 äyriä/kWh (28).

Norjan tilastokeskukselta on myös saatavissa tilastoja sähkön loppukäyttäjiltä veloitetuista hinnoista (29). Valvontaviranomainen ei kuitenkaan pidä näitä tilastoja kovinkaan merkittävinä tarkasteltavana olevan sopimuksen kannalta, koska Norjan tilastokeskuksen mukaan energiavaltaisiin teollisuuden aloihin sovellettaviin hintoihin luultavasti sisältyy pitkäaikaisia hallituksen tukemia sopimuksia, jotka on tehty ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa. Nämä hinnat ovat sen vuoksi huomattavasti alhaisemmat kuin edellä mainitut tukkumyyntihinnat (30).

1.2.3   Eri hintatilastojen merkitys markkinahinnan määrittämiseksi Becromalin kanssa tehtyä sopimusta varten

Vertailukelpoisimpien hintatietojen selvittämiseksi on tarpeen tutkia yksityiskohtaisesti Notoddenin ja Becromalin välistä sopimusta.

Sopimus allekirjoitettiin 10 päivänä toukokuuta 2002, mutta on takautuvasti voimassa 14 päivästä toukokuuta 2001 alkaen, jolloin sähkön toimitus alkoi. Voidaankin kysyä, ovatko 10 päivänä toukokuuta 2002 vai 14 päivänä toukokuuta 2001 sovelletut hinnat asianmukaisia vertailuhintoja. Lähtökohtaisesti näyttäisi oikealta ottaa huomioon päivämäärä, jolloin sopimus tehtiin, sillä sopimuspuolet määrittivät silloin hinnan ja muut sopimusehdot markkinoiden kehitysodotusten perusteella. Kun sopimus on takautuvasti voimassa, kuten tässä tapauksessa, sopimuspuolilla on täytynyt kuitenkin olla jonkinlainen yhteisymmärrys hinnasta ja muista sopimusehdoista sähkön toimituksen alkamisesta lähtien. Valvontaviranomainen katsookin, että sopimuksen allekirjoituspäivän hintojen lisäksi on otettava huomioon myös yleinen hintakehitys sähkön toimituksen alkamisen ja sopimuksen allekirjoittamisen aikoihin.

On myös todettava, että vertailuhinnan tulisi parhaassa tapauksessa perustua samantyyppisiin ja samankestoisiin sopimuksiin. Tämä merkitsisi kiinteähintaisia ja täysimittaisia sopimuksia, joiden pituus olisi noin viisi vuotta. Lisäksi vertailuhinnan tulisi mielellään perustua tilastoihin sopimuksista, jotka tehtiin vuosina 2001 ja 2002, eikä sopimuksiin, jotka vain olivat voimassa tuona aikana.

Tätä taustaa vasten on huomattava, että Nord Poolin hinnat näyttävät vähemmän tärkeiltä, koska ne perustuvat yksivuotisten johdannaissopimusten hintoihin. Johdannaissopimukset eivät koske fyysisiä sähkömääriä vaan varmistavat ostajalle tietyn sähkömäärän sovittuun hintaan tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa. Sähköstä on käytävä fyysisesti kauppaa spot-markkinoilla ennen kuin sopimus toteutuu. Johdannaissopimuksia tehdään hinnan varmistamiseksi tulevia sähkötarpeita varten (31). Näistä sopimuksista siis käydään kauppaa erilaisten ehtojen mukaan, ja niitä on pidettävä erilaisina tuotteina kuin tarkasteltavana oleva sopimus, joka koskee fyysistä sähkömäärää tietystä voimalaitoksesta. Valvontaviranomainen katsookin, että johdannaismarkkinoiden hinnat eivät välttämättä ole suoraan verrattavissa Becromalin ja Notoddenin kunnan välillä sovittuun hintaan.

Yllä olevasta taulukosta 24 käyvät ilmi kaikkien niiden sopimusten hinnat, jotka olivat voimassa kyseisenä vuonna. Sama koskee täysimittaisten sopimusten hintoja taulukossa 7 (”Aikasarja neljännesvuosittaisista ja vuosittaisista sähköenergian hinnoista tukkumyyntimarkkinoilla ilman veroja, äyriä/kWh”). Becromalin maksamaa hintaa tulisi ennemminkin verrata vuonna 2001 tehtyjen sopimusten hintoihin, ei kaikkien tänä ajankohtana voimassa olleiden sopimusten hintoihin. Tällaisia tietoja ei kuitenkaan ole ollut valvontaviranomaisen saatavilla. Viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden sisällä tehtyjen uusien kiinteähintaisten sopimusten hinnat (taulukon 7 viimeinen rivi) toki perustuvat uusien sopimusten hintoihin. Nämä tilastot eivät tee eroa täysimittaisten ja vapaamittaisten sopimusten välillä. Koska täysimittaisten sopimusten hinnat ovat yleisesti jonkin verran alhaisempia kuin muualla taulukossa esitetyt vapaamittaisten sopimusten hinnat, näyttäisi todennäköiseltä, että uusien sopimusten hinnat olisivat myös olleet jonkin verran alhaisempia, jos täysimittaiset sopimukset olisi esitetty erikseen. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Norjan tilastokeskuksella ei ole riittäviä tietoja tämäntyyppisten sopimusten hinnoista vuoden 2001 kolmannelta neljännekseltä vuoden 2003 kolmanteen neljännekseen, koska tältä ajanjaksolta ei taulukossa ole hintoja.

Yhteenvetona valvontaviranomainen toteaa, että näistä tilastoista saatavat yksittäiset hinnat eivät sovellu tarkasteltavana ajanjaksona tehtyjen tämäntyyppisten sopimusten markkinahintojen määrittämiseen. Samanaikaisesti 1–5 vuoden pituisten (32) kahdenvälisten sopimusten hinnat taulukossa 24, kiinteähintaisten ja täysimittaisten sopimusten hinnat taulukossa 7 ja saman taulukon uusien kiinteähintaisten sopimusten hinnat koskevat samoja tai samantyyppisiä sopimuksia. Ne ovat sen vuoksi olennaisia määritettäessä Becromalin sopimuksen markkinahinta. Nämä hintatiedot voivat yhdistettynä määrittää hinta-alueen, joka valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan voisi antaa viitteen markkinahinnasta.

Taulukon 24 mukaan voimassa olleiden, 1–5 vuoden pituisten sopimusten hinta oli 13,6 äyriä/kWh vuonna 2001 ja 17,3 äyriä/kWh vuonna 2002. Yli viiden vuoden pituisissa sopimuksissa hinnat olivat 10,5 äyriä/kWh ja 10,4 äyriä/kWh. Taulukon 7 mukaan voimassa olleiden kiinteähintaisten ja täysimittaisten sopimusten hinnat olivat 12,1 äyriä/kWh vuoden 2001 toisella neljänneksellä ja 14,6 äyriä/kWh vuoden 2002 toisella neljänneksellä. Vuoden 2001 toisella neljänneksellä tehtyjen uusien kiinteähintaisten sopimusten hinta oli 15,6 äyriä/kWh. Nämä hinnat eroavat jonkin verran, eikä niitä voi suoraan verrata. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Becromalin sopimuksen hinta, joka oli 13,5 äyriä/kWh, kuuluisi hinta-alueeseen, joka voidaan määrittää näiden hintatietojen pohjalta. Kun ottaa huomioon huomattavat erot joissakin hintatiedoissa vuosineljännesten välillä (ks. taulukko 7), markkinoilla näyttää esiintyneen tiettyä epävarmuutta.

Jotta voidaan vahvistaa, että sopimuksen hinta toi Becromalille valtiontukisäännöissä tarkoitettua etua, valvontaviranomaisen on todettava, että hinta poikkeaa riittävästi vahvistetusta markkinahinnasta tällaisen toteamuksen perustelemiseksi (33). Kuten edellä olevasta ilmenee, tarkkaa markkinahintaa sopimuksen tekoajankohtana ei voida määrittää. Yleinen hintakuva tarkasteltuna ajankohtana, ja erityisesti 1–5 vuoden pituisten tukkumyyntisopimusten hinta vuonna 2001 (13,6 äyriä/kWh, taulukko 23), kiinteähintaisten ja täysimittaisten sopimusten hinta vuoden 2001 toisella neljänneksellä (12,1 äyriä/kWh, taulukko 7) ja vuoden 2001 toisella neljänneksellä tehtyjen uusien kiinteähintaisten sopimusten hinta (15,6 äyriä/kWh, taulukko 7) antavat selvän viitteen markkinahinnasta. Kuten edellä todettiin, yli viiden vuoden pituisten sopimusten hinta vuonna 2001 oli 10,5 äyriä/kWh. Alkuperäisessä sopimuksessa sovittu hinta oli 13,5 äyriä/kWh. Ottaen huomioon edellä kuvatun yleisen hintakehityksen tarkasteltavana ajanjaksona ja varsinkin vertailukelpoisimmilta vaikuttavat hinnat, valvontaviranomainen katsoo, että sopimushinta ei näytä eroavan riittävästi todennäköisestä markkinahinnasta, jotta voitaisiin päätellä sopimuksen antaneen Becromalille taloudellista etua.

Sopimuksen pidentämisen osalta valvontaviranomainen katsoo, että alkuperäisen sopimuksen 7 lauseke antaa Becromalille laillisen oikeuden pidentää sopimusta 1 päivästä huhtikuuta 2006maaliskuun 31 päivään 2007 lausekkeessa asetettujen ehtojen mukaan. Lauseke sisältyi alkuperäiseen sopimukseen, ja siitä tehtiin sopimuspuolia sitova vuosina 2001 ja 2002. Sopimuspuolet olisivat vaihtoehtoisesti voineet tehdä viiden vuoden sopimuksen sijasta kuuden vuoden sopimuksen hintaan 13,5 äyriä/kWh. Valvontaviranomainen katsoo, että pidennetyn jakson hintaa olisi arvioitava osana alkuperäistä sopimusta, ts. ottaen huomioon vuosina 2001 ja 2002 tehtyjen pitkäaikaisten kahdenvälisten sopimusten markkinahinta. Kuten edellä on todettu, pidennetyn jakson hinnat olivat kaudesta riippuen 15,21 äyriä/kWh ja 14,20 äyriä/kWh. Koska nämä hinnat ovat korkeampia kuin alkuperäisen sopimuksen 13,5 äyriä/kWh, ne eivät edellä esitettyjen perustelujen nojalla eroa riittävästi kohtuullisesta markkinahinnasta, jotta kyseessä olisi taloudellinen etu.

Tätä taustaa vasten valvontaviranomainen päättelee, että sopimus Becromalin kanssa ei antanut Becromalille ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.

2.   Päätelmä

Valvontaviranomainen katsoo edellä esitetyn arvioinnin perusteella, että Notoddenin kunnan ja Becromal Norway AS:n välillä tehty sopimus 14 päivän toukokuuta 2001 ja 31 päivän maaliskuuta 2006 väliselle ajanjaksolle ja pidennys 1 päivän huhtikuuta 2006 ja 31 päivän maaliskuuta 2007 väliselle ajanjaksolle eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että Becromal Norway AS:n ja Notoddenin kunnan välinen sopimus, joka oli voimassa 14 päivästä toukokuuta 200131 päivään maaliskuuta 2006 sekä sen pidennys 31 päivään maaliskuuta 2007 asti eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

3 artikla

Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

---

(1)  Jäljempänä ’valvontaviranomainen’.

(2)  Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(3)  Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(4)  Jäljempänä ’pöytäkirja 3’.

(5)  EUVL C 96, 17.4.2008, s. 21, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 17.4.2008, s. 36.

(6)  EUVL C 96, 17.4.2008, s. 21, ja ETA-täydennysosa N:o 20, 17.4.2008, s. 36.

(7)  Näissä todetaan seuraavaa: ”Toimiluvassa määrätään, että luvan haltijan on luovutettava niille lääneille tai kunnille, joissa voimalaitos sijaitsee, enintään kymmenen prosenttia kustakin vesiputouksesta saadusta lisävesivoimasta, joka lasketaan 11 pykälän 1 kohdan sääntöjen mukaan; vrt. 2 pykälän 3 kohtaan. Luovutettavasta määrästä ja sen jakamisesta päättää asianomainen ministeriö läänin tai kunnan yleisen sähkötarpeen pohjalta. Lääni tai kunta käyttää toimitettua sähkövoimaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. […] Sähkövoiman hinta [kunnalle] määrätään niiden keskimääräisten kustannusten perusteella, jotka saadaan koko maan alueella sijaitsevia vesivoimalaitoksia edustavasta otoksesta. Näihin kustannuksiin ei lasketa veroja, jotka on laskettu sähköntuotannon tavanomaisen tuoton ylittävästä voitosta. Ministeriö asettaa vuosittain hinnan sähköntuotantolaitoksen muuntajan tuottamalle sähkövoimalle. Ensimmäisen ja kolmannen lauseen säännöksiä ei sovelleta toimilupiin, jotka ovat olleet voimassa ennen 10 päivänä huhtikuuta 1959 annettua lakia N:o 2.”

(8)  Voimalaitoksen ”yksittäiset kustannukset” lasketaan vuoteen 1959 asti sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Lainsäädännön mukaan yksittäisiin kustannuksiin perustuva hinta laskettaisiin voimalaitoksen tuotantokustannuksina, joihin sisältyy alkukustannuksista laskettava kuuden prosentin korko, lisättynä 20 prosentin korotuksella, joka jaetaan vuosien 1970–1999 keskimääräisellä vuosituotannolla. Katso tapahtuman nro 455241, nk. KTV-Notat nro 53/2001, 24.8.2001.

(9)  KTV-Notat nro 53/2001, mainittu edellä.

(10)  Ks. Norjan vastaus 4. kysymykseen toisessa tietopyynnössä, tapahtuman nro 449660.

(11)  Liite tapahtumaan nro 449660.

(12)  Liite Norjan 9 päivänä heinäkuuta 2007 antamaan vastaukseen, tapahtuman nro 428860.

(13)  Valvontaviranomaisen hallussa ei ole kopiota minkäänlaisesta pidennetystä sopimuksesta.

(14)  Tapahtuman nro 521513, 11 päivänä kesäkuuta 2009 päivätty sähköposti.

(15)  Liite Norjan 9 päivänä heinäkuuta 2007 antamaan vastaukseen, tapahtuman nro 428860.

(16)  Ks. liitteet Norjan 9 päivänä heinäkuuta 2007 antamaan vastaukseen, tapahtuman nro 428860.

(17)  Ks. Norjan vastaus valvontaviranomaisen toiseen tietopyyntöön, tapahtuman nro 449660.

(18)  Ks. päivitetty taulukko http://www.ssb.no/english/subjects/10/08/10/elektrisitetaar_en/tab-2008-05-30-23-en.html

(19)  Ks. yhdistetyt asiat 67/85, 68/85 ja 70/85, Kwekerij Gebroeders van der Kooy BV ym. v. komissio (Kok. 1988, s. 219, 28 kohta).

(20)  Ks. tarkempi kuvaus osoitteesta http://www.nordpoolspot.com/trading/The_Elspot_market/

(21)  Ks. vertailun vuoksi valvontaviranomaisen suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkisiin teollisuusyrityksiin, kohdat 5(1) ja 5(3).

(22)  http://www.ssb.no/english/subjects/10/08/10/elektrisitetaar_en/tab-2009-05-28-23-en.html

(23)  Tapahtuman nro 495870.

(24)  Tapahtuman nro 503107, Redegjørelse SSB.

(25)  Taulukossa ovat mukana vain olennaisimpia hintoja ja aikajaksoja koskevat sarakkeet ja rivit. Taulukko kokonaisuudessaan on saatavissa osoitteesta http://www.ssb.no/english/subjects/10/08/10/elkraftpris_en/arkiv/tab-2009-04-06-07-en.html.

(26)  Sopimuksen 2 lausekkeessa todetaan, että sähkön määrät on jaettava tasaisesti kunakin vuonna, niin että minä tahansa ajankohtana kunakin kalenterivuonna saadaan sama teho.

(27)  Tapahtuman nro 521166, 5 päivänä kesäkuuta 2009 päivätty sähköposti Norjan tilastokeskukselta. Täysimittaisten sopimusten vastakohta on vapaamittaiset sopimukset, ts. sopimukset, jotka sallivat käyttäjän valita, paljonko sähköä käytetään kunakin hetkenä.

(28)  Tapahtuman nro 521164 ja 521163.

(29)  Ks. taulukko 19, sähkön ja verkkovuokran painotetut keskihinnat ilman alv:tä, 1997–2007, äyriä/kWh, http://www.ssb.no/english/subjects/10/08/10/elektrisitetaar_en/tab-2009-05-28-19-en.html.

(30)  Tapahtuman nro 495870, 8 päivänä lokakuuta 2008 päivätty sähköposti Norjan tilastokeskukselta.

(31)  Johdannaissähkömarkkinoiden erityispiirteitä kuvataan Nord Poolin kotisivuilla: http://www.nordpoolspot.com/en/PowerMaket/The-Nordic-model-for-a-liberalised-power-market/The-financial-market/.

(32)  Sopimuksen kesto on lähes kuusi vuotta, sillä siihen sisältyy sopimus pidennyksestä. Valvontaviranomainen kuitenkin olettaa, että sopimusta on parempi verrata muihin 1–5 vuoden pituisiin sopimuksiin, koska kaikki sopimukset, joiden kesto ylittää viisi vuotta, ryhmitellään yhteen mukaan luettuina hyvin pitkäkestoiset sopimukset (ts. sopimukset, joiden kesto on yli 20 vuotta).

(33)  Ks. vertailun vuoksi yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toteamukset kiinteistöjen myyntiä koskevissa tapauksissa: asia T-274/01 Valmont (Kok. 2004, s. II-3145, 45 kohta) ja yhdistetyt asiat T-127/99, T-129/99 ja T-148/99, Diputación Foral de Alava (Kok. 2002, s. II-1275, 85 kohta). (Tästä seikasta ei ole valitettu).

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/52

---

Oikaistaan komission asetus (EU) N:o 143/2011, annettu 17 päivänä helmikuuta 2011, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XIV muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 44, 18. helmikuuta 2011 )

Sivulla 5 olevan liitteen teksti korvataan seuraavalla tekstillä:

---

(1)  Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu päivämäärä.

(2)  Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu päivämäärä.” ”

---

24.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 49/53

---

Oikaistaan komission asetus (EU) No 144/2011, annettu 17 päivänä helmikuuta 2011, sellaisten kolmansien maiden ja alueiden tai niiden osien luetteloiden vahvistamisesta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle tiettyjä eläimiä ja tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 206/2010 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 44, 18. helmikuuta 2011 )

Sivulla 17, liitteessä, taulukon kohdassa 2, rivillä ”BW – Botswana”, 8. sarake:

Korvataan:

”[lisätään tämän asetuksen soveltamispäivämäärä]”

seuraavasti:

”18. helmikuuta 2011”

---