9.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 35/1

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2010,

Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2010/21)

(2011/65/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26.2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksestä 10 päivänä marraskuuta 2006 tehtyä päätöstä EKP/2006/17 (1) on muutettu olennaisesti useamman kerran. Kun päätökseen nyt tehdään uusia, pääasiassa korkoriskeiltä suojautumista koskevia muutoksia, päätös tulisi selvyyden vuoksi laatia uudelleen.

(2)

Kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 10 päivänä marraskuuta 2006 annetut suuntaviivat EKP/2006/16 (2), johon viitataan päätöksessä EKP/2006/17, on laadittu uudelleen ja kumottu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 11 päivänä marraskuuta 2010 annetuilla suuntaviivoilla EKP/2010/20 (3),

ON HYVÄKSYNYT SEURAAVAN PÄÄTÖKSEN:

I   LUKU

YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

1 artikla

Määritelmät

1.   Kun tässä päätöksessä käytetään suuntaviivojen EKP/2010/20 1 artiklassa määriteltyjä käsitteitä, niillä on sama merkitys kuin niille on edellä mainitussa artiklassa määritetty.

2.   Tässä päätöksessä käytetyillä kirjanpitoteknisillä käsitteillä on sama merkitys kuin niille on annettu suuntaviivojen EKP/2010/20 liitteessä II.

2 artikla

Soveltamisala

Tämän päätöksen sääntöjä sovelletaan EKP:n tilinpäätökseen, joka käsittää Euroopan keskuspankin (EKP) taseen, taseen ulkopuoliset erät, tuloslaskelman ja EKP:n tilinpäätöksen liitetiedot.

3 artikla

Perusoletukset

Suuntaviivojen EKP/2010/20 3 artiklassa määriteltyjä tilinpäätöstä koskevia perusoletuksia noudatetaan myös tätä päätöstä sovellettaessa.

4 artikla

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan EKP:n taseeseen ainoastaan suuntaviivojen EKP/2010/20 4 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Talousperuste ja kassaperuste (maksuperuste)

Suuntaviivojen EKP/2010/20 5 artiklassa määritettyjä sääntöjä sovelletaan tähän päätökseen.

II   LUKU

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

6 artikla

Taseen sisältö

Tase-erät käyvät ilmi liitteestä I.

7 artikla

Varaus valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta

EKP:n toimintojen luonne huomioon ottaen EKP:n neuvosto voi tehdä EKP:n taseeseen varauksen valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta. EKP:n neuvosto päättää varauksen suuruudesta ja käytöstä EKP:n riskialttiudesta tehdyn perustellun arvion nojalla.

8 artikla

Tase-erien arvostaminen

1.   Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinahintoja ja -kursseja, jollei liitteessä I muuta säädetä.

2.   Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit ja rahoitusinstrumentit arvostetaan vuoden lopussa markkinakeskihintoihin ja -kursseihin. Arvostus koskee sekä taseessa olevia että taseen ulkopuolisia eriä.

3.   Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan neljännesvuosittaisen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät. Tässä artiklassa erityiset nosto-oikeudet (SDR), erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin pohjana olevat yksittäiset valuutat mukaan luettuina, katsotaan yhdeksi saamiseksi. Arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain eli ISIN-koodeittain. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit sekä eriin ”Muut rahoitussaatavat” ja ”Sekalaiset erät” kuuluvat arvopaperit käsitellään kuitenkin erillisinä.

4.   Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja arvonalennus huomioon ottaen. Ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita käsitellään samalla tavalla. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a)	jos myytävää määrää pidetään merkityksettömänä koko eräpäivään saakka pidettävien arvopapereiden salkkuun verrattuna,

b)	jos arvopaperit myydään sen kuukauden aikana, jossa niillä on eräpäivä,

c)	poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden heikentyessä merkittävästi tai EKP:n neuvoston nimenomaisen rahapoliittisen päätöksen seurauksena.

9 artikla

Käänteisoperaatiot

Käänteisoperaatioita käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 8 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet

Jälkimarkkinakelpoisia osakkeita ja osuuksia käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 9 artiklan mukaisesti.

11 artikla

Arvopaperien korkoriskiltä suojautuminen johdannaisten avulla

Korkoriskiltä suojautumista käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 10 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Synteettiset instrumentit

Synteettisiä instrumentteja käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 11 artiklan mukaisesti.

III   LUKU

TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET

13 artikla

Tuottojen kirjaaminen

1.   Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan suuntaviivojen EKP/2010/20 13 artiklan 1, 2, 3, 5 ja 7 alakohtaa.

2.   Sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien, joita koskeva poikkeus on kumottu, EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaisesti maksamia osuuksia erityisillä arvonmuutostileillä käytetään realisoitumattomien tappioiden kattamiseen, kun nämä tappiot ylittävät suuntaviivojen EKP/2010/20 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa kuvatulla tavalla aiemmat, tavallisesti käytettävälle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot, ennen näiden tappioiden kattamista EKPJ:n perussäännön 33.2 artiklan mukaisesti. Erityisillä arvonmuutostileillä olevien kultasaamisten, valuuttavarojen ja arvopaperien määrää vähennetään suhteellisesti kyseisiä omaisuuseriä koskevien saamisten pienentyessä.

14 artikla

Transaktiomenot

Suuntaviivojen EKP/2010/20 14 artiklaa sovelletaan tähän päätökseen.

IV   LUKU

TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET

15 artikla

Yleissäännöt

Suuntaviivojen EKP/2010/20 15 artiklaa sovelletaan tähän päätökseen.

16 artikla

Valuuttatermiinit

Valuuttatermiinejä käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 16 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Valuuttaswapit

Valuuttaswapeja käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 17 artiklan mukaisesti.

18 artikla

Futuurisopimukset

Futuurisopimuksia käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 18 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Koronvaihtosopimukset

Koronvaihtosopimuksia käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 19 artiklan mukaisesti. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot jaksotetaan seuraavina tilikausina tasapoistoina. Kun kyse on koronvaihtosopimusten termiinikaupoista, jaksotus aloitetaan liiketoimen arvostuspäivästä.

20 artikla

Korkotermiinit

Korkotermiinejä käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 20 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Arvopapereiden termiinikaupat

Arvopapereiden termiinikauppoja käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menetelmä A:n mukaisesti.

22 artikla

Optiot

Optioita käsitellään suuntaviivojen EKP/2010/20 22 artiklan mukaisesti.

V   LUKU

VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA

23 artikla

Kaavat

1.   EKP:n vuosittain julkaistavan taseen kaava annetaan liitteessä II.

2.   EKP:n julkaistavan tuloslaskelman kaava annetaan liitteessä III.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta

1.   Tätä päätöstä tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, unionin lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytyt kansainväliset tilinpäätösstandardit.

2.   Mikäli tässä päätöksessä ei säädetä erityisestä kirjaamistavasta eikä EKP:n neuvosto päätä toisin, EKP noudattaa EKP:n toimintaan ja kirjanpitoon soveltuvia Euroopan unionin hyväksymien kansainvälisten IAS-tilinpäätösstandardien mukaisia arvostamisperiaatteita.

25 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös EKP/2006/17. Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen ja luetaan liitteen V vastaavuustaulukon mukaisesti.

26 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2010.

---

(1)  EUVL L 348, 11.12.2006, s. 38.

(2)  EUVL L 348, 11.12.2006, s. 1.

(3)  Katso tämän 31 virallisen lehden sivu

---

---

---

---

---

---

9.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 35/17

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2010,

niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2010/23)

(2011/66/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 32 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen 6 päivänä joulukuuta 2001 tehtyä päätöstä EKP/2001/16 (1) on muutettu olennaisesti jo useita kertoja (2). Kun päätökseen nyt tehdään uusia muutoksia, päätös tulisi selvyyden vuoksi laatia uudelleen.

(2)

EKPJ:n perussäännön 32.1 artiklan mukaan rahoitustulo on kansallisille keskuspankeille rahapoliittisten tehtävien hoidon yhteydessä kertyvää tuloa. EKPJ:n perussäännön 32.2 artiklassa määrätään, että kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulo vastaa sitä vuotuista tuloa, joka sille kertyy niistä saamisista, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. Kansalliset keskuspankit yksilöivät nämä saamiset EKP:n neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti. Kansallisten keskuspankkien olisi yksilöitävä rahapoliittisten tehtävien hoidosta johtuvat saamiset saamisina, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. EKPJ:n perussäännön 32.4 artiklan mukaisesti kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulosta vähennetään määrä, joka vastaa kyseisen keskuspankin luottolaitosten 19 artiklan mukaisesti tekemille talletuksille maksamaa korkoa.

(3)	EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklan mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin Euroopan keskuspankin (EKP) pääomasta.

(4)	EKPJ:n perussäännön 32.6 ja 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvostolla on toimivalta antaa rahoitustulon jakauman loppusummien selvitystä ja siihen liittyviä maksuja koskevia suuntaviivoja ja toteuttaa kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet.

(5)

Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 (3) 10 artiklan mukaisesti EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen. Asetuksen 15 artiklan mukaan kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ovat laillisia maksuvälineitä kansallisten alueellisten rajojensa sisällä enintään kuuden kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisestä. Käteisrahan käyttöönottovuotta olisi siis pidettävä erityisenä vuotena, koska kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeeseen lasketut setelit saattavat edelleen muodostaa merkittävän osan liikkeeseen laskettujen setelien kokonaismäärästä.

(6)

Tietyistä valmisteluista käteiseuron käyttöönottamiseksi ja euroseteleiden ja -kolikoiden ennakko- ja edelleenjakelusta euroalueen ulkopuolella 14 päivänä heinäkuuta 2006 annettujen suuntaviivojen EKP/2006/9 (4) 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ennakkoon jaetut eurosetelit veloitetaan näiden vastapuolien kansallisessa keskuspankissa olevilta tileiltä niiden nimellisarvosta seuraavan ”lineaarisen veloitusmallin” mukaisesti: ennakkoon jaettujen euroseteleiden kokonaismäärä veloitetaan kolmena yhtä suurena eränä eurojärjestelmän ensimmäisen, neljännen ja viidennen perusrahoitusoperaation maksujen suorituspäivänä käteisrahan käyttöönottopäivän jälkeen. Laskettaessa rahoitustuloa käteisrahan käyttöönottovuodelta tämä ”lineaarinen veloitusmalli” olisi otettava huomioon.

(7)

Tämä päätös liittyy euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 13 päivänä joulukuuta annettuun päätökseen EKP/2010/29 (5), jossa säädetään, että EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat setelit liikkeeseen. Päätöksessä EKP/2010/29 säädetään, että liikkeeseen lasketut eurosetelit kohdistetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Siinä myös kohdistetaan 8 % liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvosta EKP:lle. Euroseteleiden kohdistaminen eurojärjestelmän jäsenten kesken merkitsee sitä, että syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saldoja. Näille liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavalla korolla on välitön vaikutus kunkin eurojärjestelmän jäsenen tuloon, ja siksi siitä pitäisi määrätä tällä päätöksellä. Tulo, jota EKP:lle kertyy sen osuuteen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä liittyville eurojärjestelmän sisäisille saamisille suoritettavista koroista, olisi lähtökohtaisesti jaettava kansallisille keskuspankeille Euroopan keskuspankin liikkeeseen lasketuista euroseteleistä sekä arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman mukaisesti ostetuista arvopapereisa saaman tulon väliaikaisesta jakamisesta 25 päivänä marraskuuta 2010 annetun päätöksen EKP/2010/24 (6) mukaisesti suhteessa niiden osuuksiin merkityn pääoman jakoperusteesta sinä tilikautena, jona tulo kertyy.

(8)

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saamisten ja velkojen nettosaldolle olisi maksettava korkoa siten, että sovelletaan objektiivista perustetta, jossa määritellään rahan hinta. Tässä yhteydessä asianmukaisena korkona on pidettävä huutokauppoina toteutettavissa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioissa sovellettavaa perusrahoitusoperaation korkoa.

(9)

Laskettaessa kansallisten keskuspankkien rahoitustuloa EKPJ:n perussäännön 32.2 artiklan mukaisesti velkapohjaan olisi sisällytettävä liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettomääräiset velat, koska ne vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä. Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavan koron suorittaminen merkitsee näin ollen sitä, että merkittävä määrä eurojärjestelmän rahoitustulosta jaetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Näitä eurojärjestelmän sisäisiä saldoja olisi mukautettava siten, että kansallisten keskuspankkien taseiden ja tuloslaskelmien vähittäinen mukauttaminen on mahdollista. Mukautusten olisi perustuttava niiden seteleiden arvoon, joita kukin kansallinen keskuspankki on laskenut liikkeeseen ennen euroseteleiden käyttöön ottamista. Näitä mukautuksia olisi sovellettava vuositasolla enintään viideksi vuodeksi vahvistetun laskukaavan mukaisesti.

(10)

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saldojen mukautukset on laskettu siten, että korvataan kaikki sellaiset merkittävät muutokset kansallisten keskuspankkien tulotilanteessa, jotka johtuvat euroseteleiden käyttöönotosta ja sen perusteella tehdystä rahoitustulon jakamisesta.

(11)	EKPJ:n perussäännön 32 artiklan mukaisia yleisiä sääntöjä sovelletaan myös tuloon, joka syntyy kun eurosetelit kirjataan pois käytöstä poistamisen johdosta.

(12)

EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklan mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. EKPJ:n perussäännön 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvosto on toimivaltainen toteuttamaan kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet. Niihin kuuluu toimivalta ottaa huomioon muita tekijöitä päätettäessä sellaisen tulon jakamisesta, joka syntyy, kun eurosetelit kirjataan pois käytöstä poistamisen johdosta. Tällöin yhdenvertaisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden periaatteet edellyttävät, että otetaan huomioon se ajanjakso, jonka kuluessa poistettavat eurosetelit laskettiin liikkeeseen. Tämän erityistulon jakoperusteen on sen vuoksi heijastettava sekä asiaankuuluvaa osuutta EKP:n pääomasta että liikkeeseenlaskujakson pituutta.

(13)	Euroseteleiden käytöstä poistamisesta olisi säädettävä erillisissä päätöksissä euroseteleiden, jotka olisi tehtävä nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2003 tehdyn päätöksen EKP/2003/4 (7) 5 artiklan mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a)	”kansallisella keskuspankilla” sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;

b)	”velkapohjalla” velkoja kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin velat on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä I;

c)	”yksilöitävillä saamisilla” velkapohjaa vastaavia saamisia kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin nämä saamiset on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä II;

d)	”liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvillä eurojärjestelmän sisäisillä saldoilla” kansallisen keskuspankin ja EKP:n sekä kansallisen keskuspankin ja toisen kansallisen keskuspankin välisiä saamisia ja velkoja, jotka johtuvat päätöksen EKP/2010/29 4 artiklan soveltamisesta;

e)

”merkityn pääoman jakoperusteella” kansallisten keskuspankkien (prosenttimääräisiä) osuuksia EKP:n merkityssä pääomassa, jotka saadaan soveltamalla kansallisiin keskuspankkeihin niiden painoarvoa EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitetussa jakoperusteessa, sellaisena kuin sitä sovelletaan kyseisen tilikauden osalta;

f)

”luottolaitoksella” joko a) luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (8), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, 2 artiklassa ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua luottolaitosta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen, tai b) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuta luottolaitosta, joka on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alainen;

g)	”yhdenmukaistetulla taseella” tasetta, jonka rakenne on määritelty kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 11 päivänä marraskuuta 2010 annettujen suuntaviivojen EKP/2010/20 (9) liitteessä VIII;

h)

”laskentakorolla” viimeisintä käytettävissä olevaa marginaalikorkoa, jota eurojärjestelmä käyttää huutokauppoina toteutettavissa perusrahoitusoperaatioissaan eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 (10) liitteessä I olevan 3.1.2 kohdan mukaisesti. Mikäli samana päivänä toteutetaan useita perusrahoitusoperaatioita selvitettäviksi, käytetään samanaikaisesti toteutettujen operaatioiden marginaalikorkojen keskiarvoa;

i)	”käteisrahan käyttöönottopäivällä” päivää, jona eurosetelit ja -kolikot saavat laillisen maksuvälineen aseman jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro;

j)	”viiteajanjaksolla” 24 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa 30 kuukautta ennen käteisrahan käyttöönottopäivää;

k)	”käteisrahan käyttöönottovuodella” 12 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa käteisrahan käyttöönottopäivästä;

l)	”päivittäisellä valuuttaviitekurssilla” päivittäistä valuuttaviitekurssia, joka perustuu Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien ja kuulumattomien keskuspankkien väliseen säännölliseen päivittäiseen, yleensä klo 14.15 Keski-Euroopan aikaan tapahtuvaan yhteistyökäytäntöön;

m)	”käytöstä poistetuilla euroseteleillä” eurosetelityyppiä tai -sarjaa, joka on poistettu käytöstä päätöksen EKP/2003/4 5 artiklan nojalla tehdyllä EKP:n neuvoston päätöksellä;

n)	”liikkeeseenlaskua koskevalla jakoperusteella” keskimääräistä merkityn pääoman jakoperustetta käytöstä poistettujen eurosetelityypin tai -sarjan liikkeeseenlaskujakson aikana;

o)

”liikkeeseenlaskujaksolla” eurosetelityyppiin tai -sarjaan liittyvää jaksoa, joka alkaa päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan ensimmäinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan, ja joka päättyy päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan viimeinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan;

p)	”poiskirjaamisella” käytöstä poistettujen euroseteleiden poistamista tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit”.

2 artikla

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot

1.   Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot lasketaan kuukausittain, ja ne kirjataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpitoon kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä edellisen kuukauden viimeisen pankkipäivän arvoon.

Kun jäsenvaltio ottaa euron käyttöön, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä eurojärjestelmän sisäisiä saldoja koskeva laskelma kirjataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpitoon siten, että arvopäivänä on käteisrahan käyttöönottopäivä.

Sinä ensimmäisenä vuonna, josta alkaen kulloistakin viiden vuoden välein tehtävää tarkistusta sovelletaan EKPJ:n perussäännön 29.3 artiklan mukaisesti, liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saldot lasketaan tammikuun 1 päivän ja 31 päivän väliseltä ajanjaksolta tarkistetun merkityn jakoperusteen mukaisesti, jota sovelletaan euroseteleiden liikkeeseenlaskujen kokonaismäärien saldoihin edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta.

2.   Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille, tämän päätöksen 4 artiklan soveltamisesta johtuvat saldot mukaan luettuina, maksetaan laskentakoron mukaista korkoa.

3.   Edellisessä kohdassa tarkoitettu korko maksetaan TARGET2-järjestelmän välityksellä neljännesvuosittain.

3 artikla

Rahoitustulon määritysmenetelmä

1.   Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon määrä määritetään laskemalla sen kirjanpitoon kirjatuista yksilöitävistä saamisista kertyvä todellinen tulo. Tästä poiketen kullasta ei katsota kertyvän tuloa ja katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman toteutuksesta 2 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyn päätöksen EKP/2009/16 (11) mukaisesti rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista katsotaan kertyvän laskentakoron mukainen tulo.

2.   Mikäli kansallisen keskuspankin yksilöitävien saamisten arvo ylittää tai alittaa sen velkapohjan arvon, erotus korvataan soveltamalla laskentakorkoa erotuksen arvoon.

4 artikla

Eurojärjestelmän sisäisiin saldoihin tehtävät mukautukset

1.   Rahoitustuloa laskettaessa liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä kunkin kansallisen keskuspankin eurojärjestelmän sisäisiä saldoja mukautetaan seuraavan laskukaavan mukaisesti määritetyllä hyvityksellä:

C = (K – A) × S

jossa

C	on hyvitys,
K	on kunkin kansallisen keskuspankin osalta euromäärä, joka saadaan soveltamalla merkityn pääoman jakoperustetta liikkeeseen laskettujen seteleiden keskimääräiseen arvoon viiteajanjakson aikana, jolloin euron käyttöön ottavan jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisten liikkeeseen laskettujen seteleiden määrä muunnetaan euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana,
A	on kunkin kansallisen keskuspankin osalta liikkeeseen laskettujen seteleiden keskimääräinen euromääräinen arvo viiteajanjakson aikana, muunnettuna euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana,
S	on seuraava kerroin kunkin tilikauden osalta, alkaen käteisrahan käyttöönottopäivästä: Tilikausi Kerroin Käteisrahan käyttöönottovuosi 1 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus yksi vuosi 0,8606735 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus kaksi vuotta 0,7013472 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus kolme vuotta 0,5334835 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus neljä vuotta 0,3598237 Käteisrahan käyttöönottovuosi plus viisi vuotta 0,1817225

2.   Kansallisten keskuspankkien hyvitysten summa on nolla.

3.   Hyvitykset lasketaan joka kerta, kun jokin jäsenvaltio ottaa euron käyttöön tai kun EKP:n merkityn pääoman jakoperuste muuttuu.

4.   Kun kansallinen keskuspankki liittyy Eurojärjestelmään sen hyvitys jaetaan muille kansallisille keskuspankeille niiden osuuksien mukaan, joita muilla kansallisilla keskuspankeilla on merkityn pääoman jakoperusteesta, siten että sen etumerkki (+/–) vaihdetaan, ja tämä hyvitys täydentää niitä mahdollisia hyvityksiä, jotka ovat muiden kansallisten keskuspankkien osalta jo voimassa.

5.   Hyvitykset ja hyvitysten täsmäyttämiseksi tehtävät kirjanpitoviennit kirjataan erillisille eurojärjestelmän sisäisille tileille jokaisen kansallisen keskuspankin kirjanpidossa siten, että arvopäivänä on käteisrahan käyttöönottopäivä ja arvopäivänä on sama päivä jokaisena seuraavana vuonna mukautusjakson aikana. Hyvitysten täsmäyttämiseksi tehtäville kirjanpitovienneille ei makseta korkoa.

6.   Tämän artiklan 1 kohdasta poiketen erityisissä tilanteissa, jotka liittyvät tämän päätöksen liitteessä III kuvattuihin muutoksiin liikkeeseen laskettavien seteleiden määrässä, liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyviä kunkin kansallisen keskuspankin eurojärjestelmän sisäisiä saldoja mukautetaan kyseisessä liitteessä esitettyjen säännösten mukaisesti.

7.   Tämän artiklan mukaisia eurojärjestelmän sisäisiin saldoihin tehtäviä mukautuksia lakataan soveltamasta kuudennen vuoden ensimmäisestä päivästä asianomaisen käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen.

5 artikla

Rahoitustulon laskeminen ja jakaminen

1.   EKP suorittaa joka päivältä kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon laskemisen. Laskelma perustuu kansallisten keskuspankkien EKP:lle toimittamiin kirjanpitotietoihin. EKP ilmoittaa kertyneen summan kansallisille keskuspankeille neljännesvuosittain.

2.   Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulosta vähennetään velkapohjaan sisältyvistä veloista kertynyttä tai maksettua korkoa vastaava määrä sekä määrät, joista EKP:n neuvosto mahdollisesti tekee päätöksiä EKPJ:n perussäännön 32.4 artiklan toisen kohdan nojalla.

3.   Kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulon summan jakaminen merkityn pääoman jakoperusteen mukaisessa suhteessa tapahtuu kunkin tilikauden lopussa.

6 artikla

Euroseteleiden poiskirjaamisesta syntyvän tulon laskeminen ja jakaminen

1.   Käytöstä poistetut eurosetelit säilytetään osana velkapohjaa kunnes ne on vaihdettu tai kirjattu pois sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin.

2.   EKP:n neuvosto voi päättää käytöstä poistettujen euroseteleiden poiskirjaamisesta, ja siinä tapauksessa se täsmentää poiskirjaamispäivän ja sen varauksen kokonaismäärän, joka tehdään niitä käytöstä poistettuja euroseteleitä varten, joiden odotetaan vielä tulevan vaihdettaviksi.

3.   Käytöstä poistetut eurosetelit kirjataan pois seuraavasti:

a)

Poiskirjaamispäivänä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” vähennetään sellaisten käytöstä poistettujen euroseteleiden kokonaismäärä, jotka ovat vielä liikkeessä. Tällöin liikkeeseen laskettujen mutta käytöstä poistettujen euroseteleiden tosiasialliset määrät mukautetaan näiden seteleiden liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaan laskettaviin suhteellisiin määriin, ja erot tasataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken.

b)	Käytöstä poistettujen euroseteleiden mukautettu määrä poistetaan tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” ja siirretään kansallisten keskuspankkien tuloslaskelmiin.

c)

Kukin kansallinen keskuspankki tekee varauksen niitä käytöstä poistettavia euroseteleitä varten, joiden odotetaan tulevan vielä vaihdettaviksi. Varauksen on vastattava asianomaisen kansallisen keskuspankin osuutta, joka lasketaan liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaisesti varauksen kokonaismäärästä.

4.   Käytöstä poistetut eurosetelit, jotka vaihdetaan poiskirjaamispäivän jälkeen, kirjataan sen kansallisen keskuspankin tileihin, joka on ne hyväksynyt. Käytöstä poistettujen euroseteleiden kertymä jaetaan uudelleen kansallisten keskuspankkien kesken vähintään kerran vuodessa liikkeeseenlaskujakson jakoperustetta soveltaen, ja erot tasataan keskuspankkien kesken. Kukin kansallinen keskuspankki kuittaa suhteellisen osuutensa varaustaan vastaan tai kirjaa vastaavan menon tuloslaskelmaansa, mikäli kertynyt määrä ylittää varauksen.

5.   EKP:n neuvosto tarkistaa varauksen kokonaismäärän vuosittain.

7 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus EKP/2001/16. Kumottuun päätökseen tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä ja niitä on luettava liitteessä V esitettyä vastaavuustaulukkoa noudattaen.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2010.

---

(1)  EYVL L 337, 20.12.2001, s. 55.

(2)  Ks. liite IV.

(3)  EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.

(4)  EUVL L 207, 28.7.2006, s. 39.

(5)  Katso tämän virallisen lehden sivu 26 Päätös EKP/2010/29 annettiin ennen päätöksen EKP/2010/23 julkaisemista.

(6)  Ei vielä julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Päätös EKP/2010/24 annettiin ennen päätöksen EKP/2010/23 julkaisemista.

(7)  EUVL L 78, 25.3.2003, s. 16.

(8)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

(9)  Katso tämän virallisen lehden sivu 31

(10)  EYVL L 310, 11.12.2000, s. 1.

(11)  EUVL L 175, 4.7.2009, s. 18.

---

---

---

---

---

---

9.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 35/26

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2010,

euroseteleiden liikkeeseenlaskusta

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2010/29)

(2011/67/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 128 artiklan 1 kohdan ja EKPJ:n perussäännön 16 artiklan mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostolla on yksinoikeus antaa lupa eurosetelien liikkeeseen laskemiseen unionissa. Näiden määräysten mukaan ainoastaan Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat eurosetelit ovat laillisina maksuvälineinä kelpaavia seteleitä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro. Unionin oikeuden mukaan seteleiden liikkeeseenlaskijoita voi olla useita. EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen.

(2)

Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 (1) 10 artiklan mukaisesti EKP ja kansalliset keskuspankit laskivat euromääräiset setelit liikkeeseen 1 päivänä tammikuuta 2002. Eurosetelit ovat samaa yhteistä rahaa, ja niitä koskee yksi yhteinen oikeudellinen sääntely.

(3)	Euroseteleiden liikkeeseen laskemiselle ei ole tarpeen asettaa määrällisiä tai muita rajoituksia, koska seteleiden fyysinen kiertoon laskeminen tapahtuu kysynnän mukaan.

(4)

Euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen käytöstä 20 päivänä maaliskuuta 2003 tehtyyn päätökseen EKP/2003/4 (2), sisältyy euroseteleitä koskevia yhteisiä sääntöjä. EKP on ottanut käyttöön euroseteleitä koskevia yhteisiä teknisiä erittelyjä sekä laadunvalvontatoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että eurosetelit ovat erittelyjen mukaisia. Tästä syystä kaikki eurosetelit ovat fyysiseltä ulkonäöltään ja laatutasoltaan samanlaisia eivätkä samanarvoiset setelit ole erotettavissa toisistaan.

(5)

Eurojärjestelmän jäsenten olisi otettava vastaan kaikki eurosetelit ja käsiteltävä niitä samalla tavoin riippumatta siitä, mikä jäsen on huolehtinut niiden kiertoon laskemisesta. Näin ollen käytäntöä, jonka mukaan kansallisten rahayksiköiden määräiset setelit palautetaan liikkeeseen laskeneeseen keskuspankkiin, ei sovelleta euroseteleihin. Euroseteleiden liikkeeseenlaskua koskeva järjestely perustuu periaatteeseen, jonka mukaan euroseteleitä ei palauteta liikkeeseenlaskijalle.

(6)

EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklan mukaan jokaiselle Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenenä olevalle keskuspankille annetaan painoarvo EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa, sellaisena kuin se on määriteltynä kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä päätöksellä EKP/2008/23 (3); tämä painoarvo perustuu kunkin jäsenvaltion väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen, ja sitä sovelletaan EKP:n pääoman osuuksien maksamiseen, kansallisten keskuspankkien valuuttavarantosaamisten siirtoihin EKP:lle, kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamiseen ja EKP:n voittojen ja tappioiden jakamiseen.

(7)

Eurosetelit ovat laillisia maksuvälineitä kaikissa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, ne liikkuvat vapaasti euroalueella, eurojärjestelmän jäsenet voivat laskea ne uudelleen liikkeeseen ja niitä voidaan varastoida tai käyttää myös euroalueen ulkopuolella. Velat, jotka syntyvät liikkeeseen laskettavien euroseteleiden kokonaisarvon perusteella liikkeeseenlaskun yhteydessä, olisi tästä syystä kohdistettava eurojärjestelmän jäsenille objektiivisen perusteen mukaisesti. Asianmukainen peruste on kunkin kansallisen keskuspankin maksama osuus EKP:n pääomasta. Tämä osuus saadaan soveltamalla EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitettua pääoman jakoperustetta kansallisiin keskuspankkeihin. Koska tätä perustetta ei voida soveltaa EKP:hen, EKP:n neuvosto päättää, minkä prosenttiosuuden euroseteleistä EKP laskee liikkeeseen.

(8)

EKPJ:n perussäännön 9.2 artiklassa ja 12.1 artiklassa vahvistetaan eurojärjestelmän toimintojen hajauttamisperiaate, joten kansallisten keskuspankkien tehtäväksi on annettu kaikkien euroseteleiden, myös EKP:n liikkeeseen laskemien, kiertoon laskeminen ja kierrosta poistaminen. Tämän periaatteen mukaisesti kansalliset keskuspankit hoitavat myös euroseteleiden fyysisen käsittelyn.

(9)

Koska seteleiden jakoperusteen mukaisesti kullekin kansalliselle keskuspankille kohdistettavien euroseteleiden arvo ja niiden euroseteleiden arvo, joita asianomainen kansallinen keskuspankki laskee kiertoon, eivät ole samat, syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saldoja. Koska EKP ei hoida euroseteleiden kiertoon laskemista, sillä pitäisi olla eurojärjestelmän sisäisiä saamisia kansallisilta keskuspankeilta liikkeeseen laskemiensa euroseteleiden osuutta vastaavasta arvosta. Näille eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettava korko vaikuttaa kansallisten keskuspankkien tulopositioihin, mistä syystä siitä määrätään niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta 25 päivänä marraskuuta 2010 tehdyllä päätöksellä EKP/2010/23 (4) EKPJ:n perussäännön 32 artiklan nojalla.

(10)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti euron käyttöönottamisesta Virossa 1 päivänä tammikuuta 201113 päivänä heinäkuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/416/EU (5) mukaan Viro täyttää euron käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset ja vuoden 2003 liittymisasiakirjan (6) 4 artiklan mukaisesti Virolle myönnetty poikkeus kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

(11)

Koska Viro ottaa euron käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2011, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 6 päivänä joulukuuta 2001 annettua päätöstä EKP/2001/15 (7) olisi muutettava 1 päivästä tammikuuta 2011 sovellettavan seteleiden jakoperusteen määrittämiseksi. Koska päätöstä EKP/2001/15 on muutettu useita kertoja, se tulisi selvyyden vuoksi laatia uudelleen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a)	’kansallisella keskuspankilla’ sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;

b)	’euroseteleillä’ päätöksessä EKP/2003/4 yksilöityjen vaatimusten sekä EKP:n neuvoston vahvistamien teknisten eritelmien mukaisia seteleitä;

c)

’merkityn pääoman jakoperusteella’ sellaisia kansallisten keskuspankkien osuuksia (prosenttimääräisinä) EKP:n merkitystä pääomasta, jotka saadaan soveltamalla kansallisiin keskuspankkeihin niiden painoarvoa EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitetussa jakoperusteessa, sellaisena kuin sitä sovelletaan kyseisen tilikauden osalta,

d)

’seteleiden jakoperusteella’ prosenttiosuuksia, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus euroseteleiden liikkeeseenlaskujen kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta (lähimpään 0,0005 prosenttiyksikköön pyöristettynä) kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä. Jos prosenttiosuuksien summaksi ei saada 100 prosenttia, poikkeama korjataan seuraavasti: i) mikäli summa on vähemmän kuin 100 prosenttia, lisätään 0,0005 prosenttiyksikköä pienimpään osuuteen tai pienimpiin osuuksiin nousevassa järjestyksessä, kunnes saadaan tasan 100 prosenttia, tai ii) mikäli summa on enemmän kuin 100 prosenttia, vähennetään 0,0005 prosenttiyksikköä suurimmasta osuudesta tai suurimmista osuuksista laskevassa järjestyksessä, kunnes tulokseksi saadaan tasan 100 prosenttia. Tämän päätöksen liitteessä I esitetään 1 päivästä tammikuuta 2011 sovellettava seteleiden jakoperuste.

2 artikla

Euroseteleiden liikkeeseen laskeminen

EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen.

3 artikla

Liikkeeseenlaskijoiden velvoitteet

1.   Kansalliset keskuspankit huolehtivat kaikkien eurosetelien, myös EKP:n liikkeeseen laskemien eurosetelien, kiertoon laskemisesta ja kierrosta poistamisesta sekä hoitavat kaiken euroseteleihin liittyvän fyysisen käsittelyn.

2.   Kansalliset keskuspankit ottavat esittäjän pyynnöstä vastaan kaikki eurosetelit vaihdettaviksi samanarvoisiin euroseteleihin tai tilinhaltijoiden osalta hyvitettäviksi vastaanottavassa kansallisessa keskuspankissa oleville tileille.

3.   Kansalliset keskuspankit kohtelevat kaikkia vastaanottamiaan euroseteleitä velkoina ja käsittelevät niitä samalla tavoin.

4.   Kansalliset keskuspankit eivät siirrä vastaanottamiaan euroseteleitä muille kansallisille keskuspankeille vaan pitävät eurosetelit käytettävissään uutta liikkeeseenlaskua varten. Tästä poiketen ja EKP:n neuvoston antamien sääntöjen mukaisesti

a)	vastaanottava kansallinen keskuspankki voi hävittää vaurioituneet, vahingoittuneet, kuluneet tai käytöstä poistetut eurosetelit, ja

b)	kansallisten keskuspankkien hallussa olevat eurosetelit voidaan logistisista syistä jakaa eurojärjestelmässä uudelleen isoissa erissä.

4 artikla

Euroseteleiden kohdistaminen eurojärjestelmässä

1.   Liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan eurojärjestelmän jäsenille seteleiden jakoperusteen mukaisesti.

2.   Kullekin kansalliselle keskuspankille seteleiden jakoperusteen mukaisesti kohdistettujen euroseteleiden arvon ja asianomaisen kansallisen keskuspankin kiertoon laskemien euroseteleiden arvon välinen erotus johtaa eurojärjestelmän sisäisten saldojen syntymiseen. EKP:llä on kansallisilta keskuspankeilta eurojärjestelmän sisäisiä saamisia, joiden määrä on suhteessa niiden osuuksiin merkityn pääoman jakoperusteesta ja joiden arvo vastaa sen liikkeeseen laskemien euroseteleiden arvoa.

5 artikla

Kumoaminen

Päätös EKP/2001/15 kumotaan. Kumottuun päätökseen tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

---

(1)  EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.

(2)  EUVL L 78, 25.3.2003, s. 16.

(3)  EUVL L 21, 24.1.2009, s. 66.

(4)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(5)  EUVL L 196, 28.7.2010, s. 24.

(6)  Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33).

(7)  EYVL L 337, 20.12.2001, s. 52.

---

---

---

9.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 35/31

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 11 päivänä marraskuuta 2010,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2010/20)

(2011/68/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston EKPJ:n perussäännön 46.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen myötävaikutuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 10 päivänä marraskuuta 2006 annettuja suuntaviivoja EKP/2006/16 (1) on muutettu olennaisesti jo useamman kerran. Kun suuntaviivoihin nyt tehdään uusia, pääasiassa korkoriskeiltä suojautumista sekä erityisten nosto-oikeuksien (SDR) arvostusta koskevia muutoksia, suuntaviivat tulisi selvyyden vuoksi laatia uudelleen.

(2)	EKPJ:n perussäännön 15 artiklan mukaisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on velvollinen laatimaan kertomuksia.

(3)	EKPJ:n perussäännön 26.3 artiklan mukaisesti EKP:n johtokunta laatii EKPJ:n konsolidoidun taseen analysoimiseen ja johtamiseen liittyviä tarpeita varten.

(4)	EKPJ:n perussäännön 26.4 artiklan mukaisesti EKP:n neuvosto vahvistaa 26 artiklan soveltamista varten tarvittavat säännöt kansallisten keskuspankkien kirjanpidon ja niiden toimintaa koskevien tilinpäätöstietojen standardoimiseksi.

(5)

Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä johtuville nettomääräisille eurojärjestelmän sisäisille saamisille/veloille maksettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot olisi yhdenmukaistettava kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaisemissa tilinpäätöksissä.

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

1.   Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

a)	”kansallisella keskuspankilla” sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;

b)	”eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvillä tarkoituksilla” niitä tarkoituksia, joita varten EKP EKPJ:n perussäännön 15 ja 26 artiklan mukaisesti tuottaa liitteessä I luetteloidut taseet;

c)	”kirjanpitovelvollisella” EKP:tä tai kansallista keskuspankkia;

d)	”vuosineljänneksen arvostuspäivällä” vuosineljänneksen viimeisen kalenteripäivän päivämäärää;

e)	”konsolidoinnilla” kirjanpitomenettelyä, jossa useiden erillisten oikeushenkilöiden tilinpäätökset yhdistellään ikään kuin ne muodostaisivat yhden ainoan oikeushenkilön;

f)	”käteisrahan käyttöönottovuodella” 12 kuukauden pituista ajanjaksoa, joka alkaa päivänä, jona eurosetelit ja -kolikot saavat laillisen maksuvälineen aseman jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro;

g)

”seteleiden jakoperusteella” prosenttilukuja, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus liikkeeseenlaskettujen euroseteleiden kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 13 päivänä joulukuuta 2010 tehdyn päätöksen EKP/2010/29 (2), mukaisesti;

h)

”luottolaitoksella” joko a) luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (3), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, 2 artiklan ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan määritelmän mukaista toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alaista luottolaitosta tai b) Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua, toimivaltaisen kansallisen viranomaisen valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alaista muuta laitosta.

2.   Näissä suuntaviivoissa käytettyjen muiden kirjanpitoteknisten käsitteiden määritelmät ovat liitteessä II.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Näitä suuntaviivoja sovelletaan EKP:hen ja kansallisiin keskuspankkeihin eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvissä tarkoituksissa.

2.   Nämä suuntaviivat koskevat ainoastaan EKPJ:n perussäännössä vahvistettua eurojärjestelmän kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevaa järjestelyä. Näin ollen niitä ei sovelleta kansallisten keskuspankkien kansalliseen tilinpäätöstietojen antamiseen ja kirjanpitoon. Eurojärjestelmän järjestelyssä ja kansallisissa järjestelyissä noudatettavien menettelytapojen johdonmukaisen soveltamisen ja keskinäisen vertailtavuuden vuoksi on kuitenkin suositeltavaa, että kansalliset keskuspankit mahdollisuuksien mukaan noudattaisivat näissä suuntaviivoissa annettuja sääntöjä kansallisessa tilinpäätöstietojen antamisessa ja kirjanpidossaan.

3 artikla

Perusoletukset

Tilinpäätöksen laatimisessa sovelletaan seuraavia perusoletuksia:

a)   taloudellinen todellisuus ja avoimuus: kirjanpitomenetelmien sekä tilinpäätöstietojen antamisen on heijastettava taloudellista todellisuutta, ja niissä on noudatettava avoimuuden periaatetta sekä informaation laatua koskevia ymmärrettävyyden, merkityksellisyyden, luotettavuuden ja vertailtavuuden periaatteita. Liiketapahtumat on käsiteltävä ja esitettävä niiden sisältöä ja taloudellisia realiteetteja vastaavalla tavalla, eikä ainoastaan niiden oikeudellisen muodon mukaisesti;

b)   varovaisuus: saamisten ja velkojen arvostuksessa sekä tulojen kirjaamisessa on noudatettava varovaisuutta. Näissä suuntaviivoissa varovaisuuden periaatteesta seuraa, että realisoitumattomia voittoja ei saa kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne on kirjattava suoraan arvonmuutostilille, ja että realisoitumattomat tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Piilovarauksien luominen tai taseen ja tuloslaskelman erien merkitseminen kirjanpitoon tietoisesti väärin on varovaisuuden periaatteen kanssa ristiriidassa;

c)   tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat: mikäli tilinpäätöspäivän ja sen päivän välillä, jona toimivaltaiset elimet vahvistavat tilinpäätöksen, toteutuu tapahtumia, jotka vaikuttavat saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, saamisten ja velkojen määrät on oikaistava niiden mukaisiksi. Tilinpäätöspäivän jälkeen tapahtuneet tapahtumat on ilmoitettava, vaikkeivät ne vaikuttaisikaan saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, sikäli kuin niiden merkitys on sellainen, että ilmoittamatta jättäminen vaikuttaisi tilinpäätöslaskelmien käyttäjien arviointimahdollisuuksiin ja päätöksiin. Saamisia ja velkoja ei tällöin oikaista;

d)   olennaisuus: kirjanpitosäännöistä voidaan poiketa ainoastaan, jos poikkeamista voidaan perustellusti pitää epäolennaisena kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä ja sen esittämisessä; periaate koskee myös yksittäisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tuloslaskelmaan vaikuttavia kirjanpitosääntöjä;

e)   toiminnan jatkuvuuden oletus: tilinpäätös laaditaan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti;

f)   suoriteperuste: tuotot ja kulut kirjataan sille tilikaudelle, jona ne ovat realisoituneet, ei sille kaudelle, jona ne on vastaanotettu tai maksettu;

g)   menettelytapojen soveltamisen jatkuvuus ja vertailtavuus: kerran valittuja periaatteita noudatetaan eurojärjestelmässä jatkuvasti taseen arvostuksessa ja tulojen kirjaamisessa eri tilinpäätöstietojen keskinäisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

4 artikla

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Rahoitusvarat ja -velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan kirjanpitovelvollisen taseeseen vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	vastaavien tai vastattavien omaisuuserään liittyvän vastaisen taloudellisen hyödyn voidaan odottaa tulevan kirjanpitovelvolliselle tai poistuvan kirjanpitovelvolliselta,

b)	saamiseen tai velkaan liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet kirjanpitovelvolliselle,

c)	saamisen hankintameno tai arvo kirjanpitovelvolliselle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.

5 artikla

Talousperuste ja kassaperuste (maksuperuste)

1.   Talousperusteista kirjaustapaa käytetään kirjattaessa valuuttakauppoja, valuuttamääräisiä rahoitusinstrumentteja sekä näihin liittyviä siirtosaamisia ja -velkoja. Tämän kirjaustavan mukaiset kirjaukset voidaan tehdä kahden eri menetelmän avulla:

a)	III ja IV luvussa sekä liitteessä III määritelty ”normaali menettelytapa” ja

b)	liitteessä III määritelty ”vaihtoehtoinen menettelytapa”.

2.   Osakkeita ja osuuksia sisältävät valuuttamääräiset arvopaperikaupat voidaan edelleen kirjata kassa- eli maksuperustetta noudattaen. Niihin liittyvät kertyneet korot, mukaan lukien preemiot ja diskontot, kirjataan päivittäin avistapäivästä.

3.   Kansalliset keskuspankit voivat kirjata tietyt euromääräiset liiketapahtumat, rahoitusinstrumentit ja näihin liittyvät siirtosaamiset ja -velat talousperusteisesti tai kassa- eli maksuperusteisesti.

4.   Lukuun ottamatta vuosineljänneksen ja vuoden lopussa tehtäviä kirjanpito-oikaisuja sekä eriä, jotka on ilmoitettu erissä ”Muut saamiset” ja ”Muut velat”, eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamista varten päivittäin annettavien tietojen yhteydessä ilmoitettavista luvuista on käytävä ilmi ainoastaan tase-erissä tapahtuneet kassaan- ja kassastamaksut.

II   LUKU

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET

6 artikla

Taseen sisältö

Eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten tuotettavissa EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa esiintyvät erät perustuvat liitteessä IV esitettyyn rakenteeseen.

7 artikla

Tase-erien arvostaminen

1.   Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinakursseja ja -hintoja, jollei liitteessä IV muuta säädetä.

2.   Kulta, valuuttainstrumentit, muut arvopaperit kuin eräpäivään saakka pidettävät ja ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit sekä rahoitusinstrumentit riippumatta siitä, ovatko nämä erät taseessa vai taseen ulkopuolella, arvostetaan vuosineljänneksen arvostuspäivän markkinakeskikursseihin ja -hintoihin. Tämä ei estä kirjanpitovelvollisia arvostamasta sijoitussalkkujaan useammin omia sisäisiä tarpeitaan varten, kunhan tase-erät perustuvat vuosineljänneksen sisällä aina transaktioarvoon.

3.   Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan vuosineljänneksen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät. Tässä artiklassa erityiset nosto-oikeudet (SDR), erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin pohjana olevat yksittäiset valuutat mukaan luettuina, katsotaan yhdeksi saamiseksi. Arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain eli ISIN-koodeittain. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit sekä eriin ”Muut rahoitussaatavat” ja ”Sekalaiset erät” kuuluvat arvopaperit käsitellään kuitenkin erillisinä.

4.   Seuraavan vuosineljänneksen lopussa arvostuskirjaukset peruutetaan, lukuun ottamatta tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita; vuosineljänneksen aikana liiketapahtumat kirjataan transaktiohintoihin ja -kursseihin.

5.   Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja arvonalennus huomioon ottaen. Ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita käsitellään samalla tavalla. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltuja arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a)	myytävää määrää pidetään merkityksettömänä koko eräpäivään saakka pidettävien arvopapereiden salkkuun verrattuna;

b)	arvopaperit myydään sen kuukauden aikana, jossa niillä on eräpäivä;

c)	poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden heikentyessä merkittävästi tai EKP:n neuvoston nimenomaisen rahapoliittisen päätöksen seurauksena.

8 artikla

Käänteisoperaatiot

1.   Takaisinostosopimuksena eli reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonottona taseen vastattavaa-puolelle, ja vakuus säilytetään taseen vastaavien eränä. Kirjanpitovelvollinen kohtelee myytyjä arvopapereita, jotka se on reposopimuksen mukaan velvollinen ostamaan takaisin, siten kuin ne olisivat yhä osa sitä sijoitussalkkua, josta ne on myyty.

2.   Takaisinmyyntisopimuksena eli käänteisenä reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonantona taseen vastaavaa-puolelle luoton määrään. Takaisinmyyntisopimuksella haltuun saatuja arvopapereita ei arvosteta, eikä niistä syntyvää voittoa tai tappiota kirjata luotonantajana toimivan kirjanpitovelvollisen tuloslaskelmaan.

3.   Arvopapereiden antolainaustapauksissa arvopaperit säilyvät luovuttajan taseessa. Tällaiset liiketapahtumat käsitellään samoin kuin takaisinostosopimukset edellä. Jolleivät kirjanpitovelvollisen luovutuksensaajana lainaamat arvopaperit kuitenkaan vuoden lopussa ole sen säilytystilillä, se tekee varauksen vastaisia menoja tai menetyksiä varten, jos arvopapereiden markkinahinta on noussut antolainauspäivän hinnasta. Jos arvopaperit on myyty, luovutuksensaaja kirjaa vastattaviin arvopapereiden takaisin siirtämisen.

4.   Vakuudellisia kultakauppoja käsitellään takaisinostosopimuksina. Näihin vakuudellisiin liiketoimiin liittyviä kultavirtoja ei kirjata taseeseen. Avista- ja termiinihintojen välinen erotus kirjataan suoriteperiaatteella.

5.   Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot, mukaan lukien arvopaperilainaukset, kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun vakuus annetaan asianomaisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tilille talletettavan käteisen muodossa.

9 artikla

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet

1.   Tätä artiklaa sovelletaan jälkimarkkinakelpoisiin osakkeisiin ja osuuksiin eli kantaosakkeisiin tai osakerahastoihin riippumatta siitä, toteuttaako liiketapahtumat kirjanpitovelvollinen suoraan vai sen edustaja, lukuun ottamatta liiketoimia, jotka liittyvät eläkerahastoihin, voitto-osuuksiin, sijoituksiin tytäryhtiöissä tai merkittäviin osuuksiin yhtiöissä.

2.   Valuuttamääräiset osakkeet ja osuudet, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Muut saamiset”, eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot voidaan laskea joko nettokeskihintamenetelmällä tai keskihintamenetelmällä.

3.   Osakesalkut arvostetaan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kukin erä arvostetaan erikseen. Osakerahastojen osalta hinta arvostetaan nettoperusteisesti eikä yksittäisten osakkeiden perusteella. Eri osakkeita tai eri osakerahastoja ei nettouteta keskenään.

4.   Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan.

5.   Välityspalkkio voidaan kirjata joko saamisen hankintamenoon sisältyvänä transaktiomenona tai kuluna tuloslaskelmaan.

6.   Osaketta ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy osakkeen tai osuuden hankintahintaan. Osingon irrottua osaketta ostettaessa mukana siirtynyttä kertynyttä osinkoa voidaan käsitellä erillisenä eränä, kunnes osingosta on saatu maksu.

7.   Osinkosaamisia ei kirjata jakson lopussa, koska ne heijastuvat jo osakkeiden markkinahinnassa niitä osakkeita lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen.

8.   Uusmerkinnät käsitellään erillisenä saamisena, kun ne ovat toteutuneet. Hankintahinta lasketaan osakkeiden olemassa olevan keskihinnan, uuden osakkeen toteutushinnan ja vanhojen ja uusien osakkeiden keskinäisen osuuden perusteella. Uusmerkityn osakkeen hinta voidaan vaihtoehtoisesti laskea sen markkina-arvon, osakkeen olemassa olevan keskihinnan ja osakkeen uusmerkintää edeltäneen markkinahinnan perusteella.

10 artikla

Arvopaperien korkoriskiltä suojautuminen johdannaisten avulla

1.   Arvopaperin korkoriskiltä suojautuminen johdannaisen avulla merkitsee johdannaisen määrittämistä siten, että sen käyvän arvon muutokset tasoittavat odotettavissa olevia korkotason muutoksista johtuvia muutoksia suojatun arvopaperin käyvässä arvossa.

2.   Suojattavat instrumentit ja suojausinstrumentit kirjataan ja niitä käsitellään näissä suuntaviivoissa asetettujen yleisten määräysten, arvostussääntöjen sekä tulojen kirjaamista koskevien ja instrumenttikohtaisten vaatimusten mukaisesti.

3.   Poiketen siitä, mitä 3 artiklan b kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 14 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, suojatun arvopaperin ja suojausjohdannaisen arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:

a)

Arvopaperi ja johdannainen kirjataan taseeseen ja arvostetaan markkina-arvoon vuosineljänneksen lopussa. Suojatun instrumentin ja suojausinstrumentin realisoitumattomiin nettomääräisiin arvostusvoittoihin/-tappioihin sovelletaan seuraavaa epäsymmetristä arvostusmenetelmää: i) realisoitumattomat nettomääräiset tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan, ja on suositeltavaa, että ne jaksotetaan suojatun instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle, ii) realisoitumattomat nettomääräiset arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille ja peruutetaan seuraavana arvostuspäivänä.

b)

Jo omistuksessa olevan arvopaperin suojaaminen: jos suojatun arvopaperin keskihinta eroaa markkina-arvosta suojauksen aloittamispäivänä, sovelletaan seuraavaa käsittelyä. i) arvopaperin realisoitumattomat voitot kirjataan arvonmuutostilille kyseisenä päivänä ja realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja ii) suojaussuhteen aloittamispäivän jälkeisiin markkina-arvon muutoksiin sovelletaan mitä a alakohdassa on säädetty.

c)	On suositeltavaa, että jaksottamattomien preemioiden ja diskonttojen erotus suojauksen aloittamispäivänä jaksotetaan suojatun instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle.

4.   Kun suojauskirjanpito lopetetaan, kirjanpitovelvollisen kirjanpitoon jäänyt arvopaperi ja johdannainen käsitellään suojauksen lakkaamispäivästä näiden suuntaviivojen yleisten säännösten mukaisesti itsenäisinä instrumentteina.

5.   Edellä 3 kohdassa määriteltyä vaihtoehtoista käsittelyä voidaan soveltaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

Suojaussuhteen alkamispäivänä viralliset asiakirjat suojaussuhteesta, riskienhallinnan tavoitteista ja suojausstrategiasta ovat olemassa. Asiakirjoissa on oltava kaikki seuraavat tiedot: i) suojausinstrumenttina käytettävän johdannaisen yksilöintitiedot; ii) suojatun arvopaperin yksilöintitiedot; ja iii) arviointi johdannaisen tehokkuudesta kumoamaan korkoriskin toteutumisesta johtuvat muutokset arvopaperin käyvässä arvossa.

b)

Suojaussuhteen odotetaan olevan erittäin tehokas ja suojauksen tehokkuus tulee olla luotettavasti mitattavissa. Tehokkuus on arvioitava sekä etukäteen (prospektiivisesti) että jälkikäteen (retrospektiivisesti). On suositeltavaa että: i) prospektiivinen tehokkuus mitataan vertaamalla suojatun instrumentin käyvän arvon toteutuneita muutoksia suojausinstrumentin käyvän arvon toteutuneisiin muutoksiin, tai osoittamalla vahva tilastollinen korrelaatio suojatun instrumentin käyvän arvon ja suojausinstrumentin käyvän arvon välillä. ii) retrospektiivinen tehokkuus katsotaan olevan osoitettu jos suojatun instrumentin toteutuneiden voittojen/tappioiden ja suojausinstrumentin toteutuneiden voittojen/tappioiden suhde on 80 % –125 %.

6.   Jos arvopaperiryhmä määritetään suojauskohteeksi sovelletaan seuraavaa: samankaltaiset korkopaperit saadaan yhdistää ja suojata ryhmänä ainoastaan kaikkien seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)	arvopapereilla on sama juoksuaika;

b)	arvopaperiryhmä läpäisee tehokkuustestin prospektiivisesti ja retrospektiivisesti,

c)	kunkin ryhmään kuuluvan yksittäisen arvopaperin suojattavasta riskistä johtuvan käyvän arvon muutoksen odotetaan olevan suunnilleen verrannollinen arvopaperiryhmän suojatusta riskistä johtuvaan käyvän arvon kokonaismuutokseen.

11 artikla

Synteettiset instrumentit

1.   Instrumentit, jotka on yhdistetty synteettiseksi instrumentiksi, kirjataan ja niitä käsitellään erillään muista instrumenteista näissä suuntaviivoissa asetettujen yleisten määräysten, arvostussääntöjen sekä tulojen kirjaamista koskevien ja instrumenttikohtaisten vaatimusten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 3 artiklan b kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, synteettisten instrumenttien arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:

a)

synteettisen instrumentin muodostaviin instrumentteihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot nettoutetaan vuoden lopussa. Tässä tapauksessa realisoitumattomat nettovoitot kirjataan arvonmuutostilille. Realisoitumattomat nettotappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;

b)	arvopapereita, joita pidetään hallussa synteettisen instrumentin osina, ei katsota osaksi hallussa olevaa kyseisten arvopapereiden kokonaismäärää, vaan niitä käsitellään erillisinä;

c)	tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot sekä vastaavat realisoitumattomat voitot jaksotetaan erikseen seuraavina tilikausina.

3.   Jos jokin yhdistettyihin instrumentteihin kuuluva instrumentti erääntyy tai myydään tai sopimus puretaan tai toteutetaan, kirjanpitovelvollinen ei voi jatkossa soveltaa 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä ja kaikki jaksottamattomat arvostusvoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan edellisinä vuosina, on välittömästi peruutettava.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä voidaan soveltaa vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	yksittäisiä instrumentteja käsitellään ja niiden tuottoa arvioidaan yhtenä yhdistettynä instrumenttina joko riskienhallintaan tai sijoitusstrategiaan perustuen;

b)	yksittäiset instrumentit on jäsennetty ja määritelty synteettiseksi instrumentiksi niiden alkuperäisestä kirjaamisesta lähtien;

c)	vaihtoehtoisen tavan soveltaminen poistaa tai vähentää merkittävästi arvostamisen epäjohdonmukaisuutta (arvostamisen epäsymmetriaa), joka aiheutuisi näissä suuntaviivoissa määritettyjen yleisten sääntöjen soveltamisesta yksittäisiin instrumentteihin;

d)	sellaiset viralliset asiakirjat, joiden avulla voidaan todentaa a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten toteutuminen, ovat saatavilla.

12 artikla

Setelit

1.   EKPJ:n perussäännön 49 artiklaa sovellettaessa kansallisen keskuspankin hallussa olevia muiden sellaisten jäsenvaltioiden seteleitä, joiden rahayksikkö on euro, ei käsitellä liikkeessä olevina seteleinä vaan eurojärjestelmän sisäisinä saamisina. Muiden sellaisten jäsenvaltioiden seteleitä, joiden rahayksikkö on euro, käsitellään seuraavan menettelytavan mukaisesti:

a)

toisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemia euroalueen kansallisen valuuttayksikön määräisiä seteleitä vastaanottavan kansallisen keskuspankin tulee päivittäin ilmoittaa liikkeeseenlaskijakeskuspankille haltuunsa saamiensa kyseisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemien seteleiden nimellisarvo, paitsi milloin jonkin yksittäisen päivän volyymi jää alhaiseksi. Liikkeeseenlaskijakeskuspankki suorittaa vastaanottajakeskuspankille vastaavan maksun TARGET2:n välityksellä, ja

b)	liikkeeseenlaskijakeskuspankki oikaisee ”liikkeessä olevien seteleiden” määrän edellä mainitun ilmoituksen saatuaan.

2.   Kansallisten keskuspankkien taseissa olevien ”liikkeessä olevien seteleiden” määrä saadaan seuraavien kolmen osatekijän tuloksena:

a)

liikkeessä olevien euroseteleiden oikaisematon arvo, johon sisältyy euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuodelta euron käyttöön ottavan kansallisen keskuspankin osalta ja joka lasketaan kummalla tahansa seuraavista menetelmistä: Menetelmä A : B = P – D – N – S Menetelmä B : B = I – R – N Tässä B on ”liikkeessä olevien seteleiden” oikaisematon arvo P on valmistettujen tai painosta taikka muilta kansallisilta keskuspankeilta vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo D on tuhottujen seteleiden yhteenlaskettu arvo N on muiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevien liikkeeseenlaskijakeskuspankin kansallisten seteleiden (ilmoitus tehty, mutta ei vielä kotiutettu) yhteenlaskettu arvo I on liikkeeseen laskettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo R on vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo S on varastossa/holvissa olevien seteleiden yhteenlaskettu arvo,

b)	vähennettynä korottomien saamisten määrällä ECI-pankilta tapauksissa, joissa euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen (Extended Custodial Inventory ECI) ohjelmaan liittyvien seteleiden omistusoikeus siirtyy;

c)	lisättynä tai vähennettynä seteleiden jakoperusteen soveltamisesta johtuvilla oikaisuilla.

III   LUKU

TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET

13 artikla

Tuottojen kirjaaminen

1.   Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan;

b)	realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille;

c)	vuoden lopussa realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;

d)	tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina uusien realisoitumattomien voittojen perusteella;

e)	realisoitumattomia tappioita ja voittoja ei nettouteta keskenään vaan ne kirjataan arvopaperilajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen;

f)	arvonalentumistappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan eikä kirjauksia voida peruuttaa seuraavina vuosina, jollei tapahdu arvonnousua, joka voidaan yhdistää arvonalentumiskirjauksen jälkeiseen havaittavissa olevaan tapahtumaan.

2.   Arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja hankinnasta syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina, ja ne jaksotetaan arvopapereiden jäljellä olevalle juoksuajalle joko tasapoistoina tai IRR-menetelmää käyttäen. IRR-menetelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun kyseessä on diskonttoinstrumentti, jonka jäljellä oleva juoksuaika hankintahetkellä on yli vuoden.

3.   Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat, esimerkiksi korkovelat ja jaksotetut preemiot ja diskontot, lasketaan ja kirjataan päivittäin uusimpien käytettävissä olevien kurssien mukaisesti. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen euromääräiset siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan vähintään neljännesvuosittain. Muissa erissä siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan ainakin vuosittain.

4.   Jollei 5 artiklan 4 kohdassa säädetystä poikkeuksesta muuta johdu, kirjanpitovelvolliset antavat tiedot vuosineljänneksen aikana transaktiohintoja käyttäen riippumatta siitä, kuinka usein siirtosaamiset ja -velat lasketaan.

5.   Valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat muunnetaan kirjauspäivän valuuttakurssiin, ja ne vaikuttavat valuuttapositioon.

6.   Laskettaessa siirtosaamisia ja -velkoja vuoden aikana voidaan yleensä soveltaa kansallista kirjanpitokäytäntöä (eli laskelman viimeiseksi päiväksi voidaan ottaa joko vuosineljänneksen viimeinen pankkipäivä tai viimeinen kalenteripäivä). Vuoden lopussa viitepäivänä on kuitenkin käytettävä joulukuun 31 päivää.

7.   Valuutan myynnit, jotka muuttavat tietyn valuutan positiota, voivat johtaa realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin tai -tappioihin.

14 artikla

Transaktiomenot

1.   Transaktiomenoja määriteltäessä sovelletaan seuraavia yleissääntöjä:

a)	keskihintamenetelmää käytetään päivittäin laskettaessa kullan, valuuttainstrumenttien ja arvopapereiden hankintameno. Keskihintamenetelmä ottaa huomioon valuuttakurssien ja hintojen muutokset, ja sitä käytetään myytyjen erien voittojen/tappioiden laskemisessa;

b)	vuoden lopussa tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat tappiot vaikuttavat keskihintaan (arvopaperi) tai keskikurssiin (valuuttapositio);

c)

arvopapereihin liittyviä kuponkikorkoja pidetään erillisenä eränä. Jos kyseessä ovat valuuttamääräiset arvopaperit, korkotuotot sisällytetään kyseisen valuutan positioon, mutta ne eivät vaikuta omaisuuserän hankintamenoon tai hintaan keskihintaa määritettäessä eivätkä myöskään kyseisen valuutan hankintamenoon.

2.   Arvopapereihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a)	liiketapahtumat arvostetaan transaktiohintojen mukaisesti, ja ne kirjataan taseeseen puhtaita hintoja käyttäen;

b)	säilytys- ja järjestelypalkkioita, tilinhoitomaksuja ja muita välillisiä kustannuksia ei lasketa transaktiomenoihin, vaan ne kirjataan tuloslaskelmaan. Niitä ei oteta huomioon omaisuuserän keskihintaa laskettaessa;

c)	tuotot kirjataan bruttomääräisinä. Palautettava ennakonpidätys ja muut verot käsitellään erikseen;

d)

arvopaperilajikohtaisen keskihinnan määrittämiseen voidaan käyttää jompaakumpaa seuraavista menetelmistä: i) kaikki päivän aikana tehdyt ostot lisätään hankintahintaan edellisen päivän keskihintaiseen arvopaperipositioon uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi ennen kuin otetaan huomioon saman päivän aikana tehtyjä myyntejä, tai ii) yksittäiset arvopaperikaupat (osto ja myynti) voidaan ottaa tarkistetun keskihinnan laskemiseksi huomioon siinä järjestyksessä kuin kaupat päivän kuluessa tehtiin.

3.   Kultaan ja valuuttoihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a)	tiettyyn valuuttaan kohdistuvat liiketoimet, joista ei seuraa valuuttapositiomuutosta, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Näillä liiketoimilla ei ole vaikutusta valuuttaposition hankintamenoon;

b)	valuuttoihin kohdistuvat liiketoimet, joista seuraa valuuttapositiomuutos, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän valuuttakurssiin;

c)	valuuttamääräisiin arvopapereihin tai kultaan kohdistuvista käänteisoperaatioista johtuvien lainapääomien maksu ei aiheuta muutosta valuutta- eikä kultapositioissa;

d)	kassaan- ja kassastamaksut muunnetaan maksun suorituspäivän valuuttakurssiin;

e)

jos valuutta- tai kultapositio on positiivinen (pitkä positio), päivän aikana tehdyt nettomääräiset kulta- ja valuuttahankinnat lisätään edellisen päivän valuuttasaamisiin tai kullan määrään kunkin valuutan tai kullan sen päivän keskihintaa käyttäen uuden painotetun keskikurssin tai kullan painotetun keskihinnan määrittämiseksi. Nettomääräisen myynnin kohdalla realisoituneiden voittojen tai tappioiden laskemisessa käytetään kunkin valuutan tai kullan edellisen päivän keskihintaa, joten nettomyynti ei vaikuta keskihintaan. Jos valuuttojen osto- ja myyntikeskikurssit tai kullan osto- ja myyntikeskihinnat päivän aikana poikkeavat toisistaan, ero johtaa realisoituneisiin voittoihin/tappioihin. Jos valuutta- tai kultapositio on negatiivinen (lyhyt positio), toimitaan päinvastoin kuin edellä. Näin ollen nettomääräinen myynti vaikuttaa alijäämäisen position keskihintaan ja nettohankinnat pienentävät positiota senhetkisen painotetun keskikurssin tai kullan keskihinnan mukaan ja johtaa realisoituneisiin voittoihin tai tappioihin;

f)	valuuttakauppojen kustannukset ja muut yleisluontoiset kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan.

IV   LUKU

TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET

15 artikla

Yleiset säännökset

1.   Valuuttatermiinit, valuuttaswapien termiinikaupat ja muut sellaiset valuuttainstrumentit, joissa vaihdetaan tietty valuutta toiseen valuuttaan tulevana ajankohtana, sisällytetään nettovaluuttapositioihin keskihintaa sekä valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa.

2.   Koronvaihtosopimukset, futuurit, korkotermiinit, muut korkoinstrumentit ja optiot kirjataan ja arvostetaan erikseen. Nämä instrumentit käsitellään erillään taseessa olevista eristä.

3.   Taseen ulkopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot käsitellään samalla tavalla kuin taseessa olevista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot.

16 artikla

Valuuttatermiinit

1.   Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan avistakurssiin. Realisoituneet myyntivoitot ja -tappiot lasketaan ostojen ja myyntien päivittäisen nettouttamismenettelyn mukaisesti käyttäen valuuttaposition keskihintaa kaupantekopäivänä.

2.   Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan.

3.   Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.

4.   Termiinikaupat vaikuttavat valuuttapositioon avistakurssin mukaisesti kaupantekopäivästä.

5.   Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti saman valuutan avistaposition kanssa mahdollisten erojen tasoittamiseksi kunkin valuuttaposition sisällä. Mahdollinen nettotappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun se ylittää aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Nettovoitto kirjataan arvonmuutostilille.

17 artikla

Valuuttaswapit

1.   Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseeseen kunakin maksun suorituspäivänä.

2.   Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi kauppojen avistakurssiin.

3.   Myynnit kirjataan tapahtumapäivän avistakurssiin. Näin ollen voittoa tai tappiota ei synny.

4.   Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen osalta.

5.   Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.

6.   Valuuttapositioon vaikuttavat ainoastaan valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat.

7.   Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti siihen liittyvän avistaposition kanssa.

18 artikla

Futuurisopimukset

1.   Futuurisopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2.   Alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan.

3.   Korkofutuurien päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan ja ne vaikuttavat valuuttapositioon. Samaa menettelyä sovelletaan avoimen position sulkemispäivänä riippumatta siitä, tapahtuuko toimitus. Mikäli toimitus tapahtuu, tulee osto tai myynti merkitä kirjanpitoon markkinahintaan.

4.   Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

19 artikla

Koronvaihtosopimukset

1.   Koronvaihtosopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2.   Maksetut ja saadut korot kirjataan suoriteperusteen mukaan. Samaan koronvaihtosopimukseen kuuluvat maksut voidaan suorittaa nettoperusteisesti, mutta kertyneet korkotuotot ja -kulut kirjataan bruttoperusteisesti.

3.   Kukin koronvaihtosopimus arvostetaan erikseen ja muunnetaan tarvittaessa euromääräiseksi valuutan avistakurssiin. On suositeltavaa, että tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot jaksotetaan seuraaville vuosille, että koronvaihtosopimusten termiinikauppojen yhteydessä jaksotus aloitetaan transaktion arvopäivästä ja että jaksotus tehdään tasapoistoina. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille

4.   Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

20 artikla

Korkotermiinit

1.   Korkotermiinit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2.   Maksun suorituspäivänä osapuolten välillä maksettava kompensaatio kirjataan tuloslaskelmaan maksun suorituspäivänä. Maksujen kirjaamisessa ei noudateta suoriteperustetta.

3.   Mahdollisten valuuttamääräisten korkotermiinien kompensaatiot vaikuttavat valuuttapositioon. Kompensaatio muunnetaan euromääräiseksi maksun suorituspäivän avistakurssiin.

4.   Kukin korkotermiini arvostetaan erikseen ja muunnetaan tarvittaessa euromääräiseksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.

5.   Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

21 artikla

Arvopapereiden termiinikaupat

Arvopapereiden termiinikaupat kirjataan käyttämällä jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:

1.

Menetelmä A: a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin; b) vaikutus arvopaperilajikohtaiseen keskihintaan alkaa vasta, kun maksu suoritetaan. Termiinisopimuksiin liittyvien myyntien tulosvaikutus lasketaan maksun suorituspäivänä; c) maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan ja mahdollinen saldo siirretään arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan. Hankittu arvopaperi kirjataan eräpäivän avistahintaan (todellinen markkinahinta), ja ero alkuperäiseen termiinihintaan kirjataan realisoituneeksi voitoksi tai tappioksi; d) jos arvopaperit ovat valuuttamääräisiä, kyseisen valuutan nettovaluuttaposition keskihinta ei muutu, mikäli kirjanpitovelvollisella on jo hallussaan kyseisen valuutan määräisiä varoja. Mikäli kirjanpitovelvollisella ei ole hallussaan valuuttaa, jonka määräinen termiinisopimuksella ostettava arvopaperi on, ja valuuttaa joudutaan ostamaan, sovelletaan 14 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisia valuutanostosäännöksiä; e) sopimuksen voimassaoloaikana termiinipositiot arvostetaan kukin erikseen termiinikaupan markkinahintaan. Vuoden lopussa arvostustappio kirjataan tuloslaskelmaan ja arvostusvoitto arvonmuutostilille taseeseen. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä.

2.

Menetelmä B: a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan; b) vuosineljänneksen lopussa tapahtuvan arvopaperin arvostuksen pohjana on nettopositio, joka perustuu taseeseen sekä saman arvopaperin taseen ulkopuolisille tileille kirjattuihin myynteihin. Arvostusmuutos vastaa eroa nettopositiossa, kun se arvostetaan arvostushintaa käyttäen ja kun se arvostetaan taseposition keskihintaa käyttäen. Vuosineljänneksen lopussa termiinisopimuksiin sovelletaan edellä 7 artiklassa kuvattua arvostusmenettelyä. Arvostusmuutos vastaa erotusta avistahinnan ja takaisinostositoumusten keskihinnan välillä; c) termiinisopimukseen liittyvä myyntivoitto tai -tappio kirjataan sille tilikaudelle, jonka kuluessa sitoumus on annettu. Voitto/tappio vastaa erotusta alkuperäisen termiinihinnan ja taseposition keskihinnan välillä myyntihetkellä. Mikäli tasepositio ei ole riittävä, käytetään taseen ulkopuolisille tileille kirjattujen ostositoumusten keskihintaa.

22 artikla

Optiot

1.   Optiot kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivästä toteutus- tai eräpäivään niiden taustalla olevan kohde-etuuden toteutushintaan.

2.   Valuuttamääräiset preemiot muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Maksettu preemio kirjataan erillisenä saamisena ja saatu preemio kirjataan erillisenä velkana.

3.   Jos optio toteutetaan, kohde-etuus kirjataan taseeseen toteutushintaan johon lisätään tai vähennetään preemion alkuperäinen arvo. Option alkuperäisen preemion määrä tarkistetaan tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattujen realisoimattomien tappioiden perusteella.

4.   Jos optiota ei toteuteta, option preemion määrä oikaistuna edellisen vuoden lopun realisoimattomilla tappioilla kirjataan tuloslaskelmaan raukeamispäivän valuuttakurssiin.

5.   Valuuttapositioon vaikuttavat futuurityyppisten optioiden päivittäiset vaihtelumarginaalit, preemioiden arvonalennukset vuoden lopussa, kohde-etuuden kauppa toteutuspäivänä sekä option preemiot eräpäivänä. Päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan.

6.   Kukin optiosopimus arvostetaan erikseen. Tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina realisoitumattomien voittojen perusteella. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille. Tiettyyn optioon liittyviä realisoitumattomia tappioita ei saa kattaa toiseen optioon liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla.

7.   Sovellettaessa 6 kohtaa markkina-arvona pidetään noteerattua hintaa, mikäli tällainen hinta on saatavissa pörssistä, välittäjältä, meklarilta tai vastaavalta taholta. Mikäli noteerattuja hintoja ei ole, markkina-arvo määritetään arvonmääritysmenetelmän avulla. Tällaista arvonmääritysmenetelmää on käytettävä jatkuvasti samalla tavalla ja on oltava osoitettavissa, että menetelmä johtaa luotettaviin arvioihin, jotka vastaavat hintoja, joihin päädyttäisiin todellisissa markkinatransaktioissa.

8.   Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

V   LUKU

RAPORTOINTIVAATIMUKSET

23 artikla

Raportointikaavat

1.   Kansalliset keskuspankit antavat EKP:lle tiedot eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten näiden suuntaviivojen mukaisesti.

2.   Tietojen antamisessa käytettävien eurojärjestelmän kaavojen tulee käsittää kaikki liitteessä IV mainitut erät. Liitteessä IV annetaan myös kuvaukset eri tasekaavoihin kuuluvien erien sisällöstä.

3.   Julkaistavien taseiden kaavojen tulee olla kaikkien seuraavien liitteiden mukaisia:

a)   liite V: eurojärjestelmän vuosineljänneksen lopussa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava;

b)   liite VI: eurojärjestelmän vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava;

c)   liite VII: eurojärjestelmän konsolidoitu vuositaseen kaava.

VI   LUKU

VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA

24 artikla

Julkaistava tase ja tuloslaskelma

Kansallisten keskuspankkien on suositeltavaa mukauttaa vuosittain julkaistavat taseensa ja tuloslaskelmansa vastaamaan liitteessä VIII ja IX annettuja kaavoja.

VII   LUKU

KONSOLIDOINTISÄÄNNÖT

25 artikla

Yleiset konsolidointisäännökset

1.   Eurojärjestelmän konsolidoitu tase käsittää kaikki EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa olevat erät.

2.   Konsolidoinnissa tulee tiedot antaa jatkuvasti samalla tavalla. Kaikki eurojärjestelmän tilinpäätökset laaditaan yhtäläisin perustein samoja konsolidointitapoja ja -menettelyjä noudattaen.

3.   EKP laatii eurojärjestelmän konsolidoidun taseen. Tase laaditaan ottaen huomioon yhtenäiset kirjanpitoperiaatteet ja menettelytavat sekä eurojärjestelmän yhteinen tilikausi; taseessa otetaan myös huomioon eurojärjestelmän sisäisistä liiketapahtumista ja positioista aiheutuvat konsolidointimuutokset ja eurojärjestelmän kokoonpanossa tapahtuneet muutokset.

4.   Konsolidoinnissa yksittäiset tase-erät lasketaan yhteen, ei kuitenkaan kansallisten keskuspankkien ja EKP:n eurojärjestelmän sisäisiä saamisia/velkoja.

5.   Kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamiset ja velat, jotka kohdistuvat kolmansiin osapuoliin, kirjataan konsolidoinnissa bruttomääräisinä.

6.   Eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat raportoidaan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa liitteen IV mukaisesti.

VIII   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta

1.   EKPJ:n Kirjanpito- ja rahoitustulokomitea (AMICO) raportoi johtokunnan välityksellä EKP:n neuvostolle EKPJ:n kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevien sääntöjen kehittämistä, soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä.

2.   Näitä suuntaviivoja tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, unionin lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytyt kansainväliset tilinpäätösstandardit.

27 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Kukin kansallinen keskuspankki arvostaa rahoitusvaransa ja -velkansa uudelleen päivänä, jona siitä tuli eurojärjestelmän jäsen. Realisoitumattomat voitot, jotka syntyivät mainittuna päivänä tai sitä ennen, erotetaan mahdollisesti myöhemmin syntyvistä realisoitumattomista arvostusvoitoista ja ne kuuluvat vastaisuudessakin kansallisille keskuspankeille. Markkinahintoja ja -kursseja, joita kansalliset keskuspankit käyttävät avaavissa taseissa liittyessään eurojärjestelmään, pidetään näiden kansallisten keskuspankkien saamisten ja velkojen keskihintana.

2.   On suositeltavaa, että ennen kansallisen keskuspankin liittymistä eurojärjestelmään tai liittymispäivänä syntyneitä realisoimattomia voittoja ei katsota jakokelpoisiksi siirtymähetkellä ja että niitä käsitellään realisoitavina/jakokelpoisina ainoastaan sellaisten liiketoimien yhteydessä, jotka tapahtuvat eurojärjestelmään liittymisen jälkeen.

3.   Valuutasta, kullasta ja hinnoista aiheutuvia voittoja ja tappioita, jotka johtuvat varojen siirrosta kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle, pidetään realisoituneina.

4.   Tämä artikla ei vaikuta EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisesti tehtäviin päätöksiin.

28 artikla

Kumoaminen

Kumotaan suuntaviivat EKP/2006/16. Viittauksia kumottuihin suuntaviivoihin pidetään viittauksina näihin suuntaviivoihin ja luetaan liitteen XI vastaavuustaulukon mukaisesti.

29 artikla

Voimaantulo

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 31 päivänä joulukuuta 2010.

30 artikla

Addressaatit

Näitä suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkeihin.

---

(1)  EUVL L 348, 11.12.2006, s. 1.

(2)  Katso tämän virallisen lehden sivu 26 Päätös EKP/2010/29 annettiin ennen suuntaviivojen EKP/2010/20 julkaisemista.

(3)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---