ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.343.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 343

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
29. joulukuuta 2010


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Tiedote keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin ja Japanin välillä tehdyn sopimuksen voimaantulopäivästä

1

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) N:o 1256/2010, annettu 17 päivänä joulukuuta 2010, eräiden kalakantojen Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2011

2

 

*

Neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annettua asetusta N:o 1 ja Euroopan atomienergiayhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annettua asetusta N:o 1 koskevien, asetuksella (EY) N:o 920/2005 säädettyjen väliaikaisten toimenpiteiden jatkamisesta

5

 

*

Neuvoston asetus (EU) N:o 1258/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010, tiettyjen kalastustuotteiden ohjehintojen ja unionin tuottajahintojen vahvistamisesta kalastusvuodeksi 2011 asetuksen (EY) N:o 104/2000 mukaisesti

6

 

*

Neuvoston asetus (EU) N:o 1259/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla

10

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1260/2010, annettu 22 päivänä joulukuuta 2010, asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 vahvistetun maataloustukien vientitukinimikkeistön julkaisemisesta vuodeksi 2011

17

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1261/2010, annettu 22 päivänä joulukuuta 2010, väliaikaisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen tuonnissa

57

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1262/2010, annettu 22 päivänä joulukuuta 2010, asetusten (EU) N:o 462/2010, (EU) N:o 463/2010 ja (EU) N:o 464/2010 muuttamisesta Espanjaan ja Portugaliin tuotavan maissin ja Espanjaan tuotavan durran tuontitullin alentamista koskevien tarjouskilpailujen kiintiövuoden 2010 päättymispäivän sekä mainittujen asetusten voimassaoloajan päättymisen osalta

76

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2010/813/EU

 

*

Euroopan keskuspankin päätös, annettu 22 päivänä joulukuuta 2010, vuonna 2010 liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrän hyväksymisestä tehdyn päätöksen EKP/2009/25 muuttamisesta (EKP/2010/32)

78

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

29.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/1


Tiedote keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin ja Japanin välillä tehdyn sopimuksen voimaantulopäivästä

Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009 ja Tokiossa 15 päivänä joulukuuta 2009 allekirjoitettu Euroopan unionin ja Japanin välinen sopimus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa (1) tulee voimaan 2 päivänä tammikuuta 2011 sopimuksen 31 artiklan mukaisesti.


(1)  EUVL L 39, 12.2.2010, s.20.


ASETUKSET

29.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/2


NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1256/2010,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2010,

eräiden kalakantojen Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2011

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyviä toimenpiteitä.

(2)

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 (1) edellytetään sellaisten toimenpiteiden vahvistamista, jotka koskevat vesialueille pääsyä ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeutta sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittamista, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot ja erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean laatima kertomus.

(3)

Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastus- tai kalastusryhmäkohtaisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamista ja jakamista koskevat toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa niiden käyttöön toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken siten, että kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus varmistetaan kunkin kannan tai kalastuksen osalta, ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 vahvistetut yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet.

(4)

Suurin sallittu saalis (TAC) olisi vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ja ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat, varmistaen samalla eri kalastussektorien välisen oikeudenmukaisen kohtelun ja kannanotot, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa.

(5)

Tässä asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (2) ja erityisesti mainitun asetuksen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, ja 34 artiklaa, joka koskee tietojen ilmoittamista kalastusmahdollisuuksien käyttämisestä loppuun. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä, kun ne lähettävät komissiolle tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja.

(6)

TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (3) 2 artiklan mukaisesti olisi määriteltävä kannat, joihin sovelletaan mainitussa asetuksessa tarkoitettuja toimenpiteitä.

(7)

Kalastustoimien keskeytyksen välttämiseksi ja unionin kalastajien toimeentulon turvaamiseksi on tärkeää avata nämä kalastukset 1 päivänä tammikuuta 2011. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen Mustallamerellä sovellettavat kalastusmahdollisuudet vuodeksi 2011.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan Mustallamerellä toimiviin EU:n kalastusaluksiin.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

GFCM tarkoittaa Välimeren yleistä kalastusneuvostoa;

b)

Mustameri tarkoittaa päätöslauselman GFCM/33/2009/2 mukaista CFCM:n maantieteellistä suuraluetta;

c)

EU:n alus tarkoittaa jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta;

d)

suurin sallittu saalis (TAC) tarkoittaa sitä määrää, joka voidaan pyytää kustakin kannasta kunakin vuonna;

e)

kiintiö tarkoittaa unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle TACista myönnettyä osuutta.

II   LUKU

KALASTUSMAHDOLLISUUDET

4 artikla

TACit ja niiden jakaminen

TACeista, niiden jakamisesta jäsenvaltioiden kesken ja soveltuvin osin niiden käyttöön toiminnallisesti liittyvistä edellytyksistä säädetään liitteessä.

5 artikla

Jakamista koskevat erityissäännökset

Tämän asetuksen mukainen kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

a)

asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan mukaisesti tehtävät uudelleen jakamiset;

c)

asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallittavat saaliiden lisäpurkamiset;

d)

asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätettävät määrät;

e)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37, 105 ja 107 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.

6 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on tällä asetuksella vahvistettu kalastusmahdollisuudet, paitsi jos

a)

saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion aluksilla, jolla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai

b)

saaliit ovat osa unionin kiintiötä, jota ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, eikä tämä unionin kiintiö ole täyttynyt.

III   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

7 artikla

Tietojen siirtäminen

Kun jäsenvaltiot lähettävät komissiolle pyydettyjen kantojen purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä olevia kantojen koodeja.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. VANACKERE


(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(3)  EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.


LIITE

EU:n ALUKSIIN SOVELLETTAVAT SAALISRAJOITUKSET ALUEILLA, JOILLA TACit VAHVISTETAAN LAJI- JA ALUEKOHTAISESTI

Seuraavissa taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt (tonneina elopainoa) kalakannoittain ja soveltuvin osin niiden käyttöön toiminnallisesti liittyvät edellytykset.

Kalakannat mainitaan lajin latinankielisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Seuraava tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko on laadittu tämän asetuksen soveltamistarkoitukseen:

Tieteellinen nimi

Kolmikirjaiminen koodi

Yleiskielinen nimi

Psetta maxima

TUR

Piikkikampela

Sprattus sprattus

SPR

Kilohaili


Laji

:

Piikkikampela

Psetta maximar

Alue

:

Mustameri

TUR/F3742C

Bulgaria

43,2 (1)

 

Romania

43,2 (1)

 

EU

86,4 (1)

 

TAC

Ei sovelleta

Analyyttinen TAC

Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta.

Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta.


Laji

:

Kilohaili

Sprattus sprattus

Alue

:

Mustameri

SPR/F3742C

Bulgaria

8 032,5

 

Romania

3 442,5

 

EU

11 475

 

TAC

Ei sovelleta

Analyyttinen TAC

Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta.

Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta.


(1)  Kalastus ei ole sallittua 15.4.–15.6.2011.


29.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/5


NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1257/2010,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2010,

Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annettua asetusta N:o 1 ja Euroopan atomienergiayhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annettua asetusta N:o 1 koskevien, asetuksella (EY) N:o 920/2005 säädettyjen väliaikaisten toimenpiteiden jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 342 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annetun asetuksen N:o 1 ja Euroopan atomienergiayhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annetun asetuksen N:o 1 muuttamisesta ja näitä asetuksia koskevista käyttöön otettavista väliaikaisista toimenpiteistä (1)13 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 920/2005 annetaan iirin kielelle unionin toimielinten virallisen kielen ja työkielen asema.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 920/2005 säädetään, että käytännön syistä ja siirtymätoimenpiteenä unionin toimielimiä ei velvoiteta laatimaan tai kääntämään iiriksi kaikkia säädöksiä, joihin luetaan myös yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston yhdessä antamia asetuksia. Neuvosto päättää yksimielisesti neljän vuoden kuluessa päivästä, jona asetusta (EY) N:o 920/2005 aletaan soveltaa, ja sen jälkeen viiden vuoden välein, onko poikkeuksesta luovuttava.

(3)

Euroopan unionin toimielimet tekevät edelleen aloitteita, joilla pyritään parantamaan kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoja unionin toiminnasta iirin kielellä. Riittävää määrää iirin kielen kääntäjiä, lingvistijuristeja, tulkkeja ja sihteerejä ei kuitenkaan ole edelleenkään voitu ottaa palvelukseen. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 92/2005 2 artiklassa säädetyn poikkeuksen voimassaoloa olisi jatkettava viidellä vuodella 1 päivästä tammikuuta 2012 lukien,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jatketaan asetuksen (EY) N:o 92/2005 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun poikkeuksen voimassaoloa viidellä vuodella 1 päivästä tammikuuta 2012 lukien.

Tätä artiklaa ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston yhdessä antamiin asetuksiin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. SCHAUVLIEGE


(1)  EUVL L 156, 18.6.2005, s. 3.


29.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/6


NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1258/2010,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2010,

tiettyjen kalastustuotteiden ohjehintojen ja unionin tuottajahintojen vahvistamisesta kalastusvuodeksi 2011 asetuksen (EY) N:o 104/2000 mukaisesti

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta hintojen vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet.

(2)

Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1) mukaan tietyille kalastustuotteille on vahvistettava kullekin kalastusvuodelle ohjehinnat ja unionin tuottajahinnat hintatasojen määrittämiseksi markkinainterventioita varten.

(3)

Neuvoston tehtävänä on vahvistaa ohjehinnat kullekin asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteissä I ja II luetellulle tuotteelle ja tuoteryhmälle sekä unionin tuottajahinnat saman asetuksen liitteessä III luetelluille tuotteille.

(4)

Kyseisten tuotteiden hinnoista ja asetuksen (EY) N:o 104/2000 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista perusteista tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella ohjehintoja olisi kalalajikohtaisesti joko nostettava, ne olisi pidettävä ennallaan tai niitä olisi laskettava kalastusvuodeksi 2011.

(5)

On aiheellista vahvistaa unionin tuottajahinta yhdelle asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä III luetelluista tuotteista ja laskea muiden tuotteiden unionin tuottajahinnat Thunnus- ja Euthynnus-sukujen kaloihin sovellettavista mukautuskertoimista 30 päivänä toukokuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 802/2006 (2) vahvistettujen mukautuskertoimien avulla.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 18 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa sekä 26 artiklan 1 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti unionin tuottajahintaa olisi mukautettava kalastusvuodeksi 2011,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt ohjehinnat vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2011 kestäväksi kalastusvuodeksi tämän asetuksen liitteessä I.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 26 artiklan 1 kohdassa säädetyt unionin tuottajahinnat vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2011 kestäväksi kalastusvuodeksi tämän asetuksen liitteessä II.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. SCHAUVLIEGE


(1)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22.

(2)  EUVL L 144, 31.5.2006, s. 15.


LIITE I

Liitteet

Laji

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteissä I ja II luetellut tuotteet

Kaupallinen tarjontamuoto

Ohjehinta

(euroa/tonni)

I

1.

Clupea harengus -lajin sillit ja silakat

Kokonainen kala

274

2.

Sardina pilchardus -lajin sardiinit

Kokonainen kala

574

3.

Piikkihai (Squalus acanthias)

Kokonainen kala tai perattu kala, päätä ei poistettu

1 090

4.

Punahait (Scyliorhinus spp.)

Kokonainen kala tai perattu kala, päätä ei poistettu

704

5.

Punasimput (Sebastes spp.)

Kokonainen kala

1 212

6.

Gadus morhua -lajin turskat

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

1 589

7.

Seiti (Pollachius virens)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

799

8.

Kolja (Melanogrammus aeglefinus)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

956

9.

Valkoturska (Merlangius merlangus)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

889

10.

Molvat (Molva spp.)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

1 153

11.

Scomber scombrus -lajin makrillit

Kokonainen kala

320

12.

Scomber japonicus -lajin makrillit

Kokonainen kala

285

13.

Sardellit (Engraulis spp.)

Kokonainen kala

1 274

14.

Punakampela (Pleuronectes platessa)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

tullattaessa 1.1.2011–30.4.2011

1 026

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

tullattaessa 1.5.2011–31.12.2011

1 425

15.

Merluccius merluccius -lajin kummeliturskat

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

3 318

16.

Lasikampelat (Lepidorhombus spp.)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

2 342

17.

Hietakampela (Limanda limanda)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

803

18.

Kampela (Platichthys flesus)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

486

19.

Valkotonnikala (Thunnus alalunga)

Kokonainen kala

2 308

Perattu kala, päätä ei poistettu

2 437

20.

Seepia (Sepia officinalis ja Rossia macrosoma)

Kokonainen

1 781

21.

Merikrotit (Lophius spp.)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

2 923

Pää poistettu

6 015

22.

Crangon crangon -lajin katkaravut

Ainoastaan vedessä keitetyt

2 423

23.

Pohjankatkarapu (Pandalus borealis)

Ainoastaan vedessä keitetyt

6 668

Tuoreet tai jäähdytetyt

1 614

24.

Isotaskurapu (Cancer pagurus)

Kokonainen

1 676

25.

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus)

Kokonainen

5 119

Pyrstöt

3 979

26.

Merianturat (Solea spp.)

Kokonainen tai perattu kala, päätä ei poistettu

6 843

II

1.

Grönlanninpallas (Reinhardtius hippoglossoides)

Jäädytetyt, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

1 916

2.

Merluccius spp. -suvun kummeliturskat

Jäädytetyt, kokonaiset, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

1 232

Jäädytetyt fileinä, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

1 498

3.

Hammasahven ja pagellit (Dentex dentex ja Pagellus spp.)

Jäädytetyt, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä erissä tai pakkauksissa

1 447

4.

Miekkakala (Xiphias gladius)

Jäädytetyt, kokonaiset, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

4 058

5.

Seepiat (Sepia officinalis) (Rossia macrosoma) (Sepiola rondeletti)

Jäädytetyt, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

1 915

6.

Meritursaat (Octopus spp.)

Jäädytetyt, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

2 161

7.

Kalmarit (Loligo spp.)

Jäädytetyt, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

1 173

8.

Kalmarit (Ommastrephes sagittatus)

Jäädytetyt, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

961

9.

Illex argentinus

Jäädytetyt, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

873

10.

Penaeidae-heimon katkaravut

 

 

Parapenaeus longirostris -lajin katkaravut

Jäädytetyt, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

4 072

Muut Penaeidae-heimon lajit

Jäädytetyt, samoja tuotteita sisältävissä alkuperäisissä pakkauksissa

7 813


LIITE II

Laji

Asetuksen (EY) N:o 104/2000 liitteessä III luetellut tuotteet

Paino

Kaupalliset tiedot

Unionin tuottajahinta

(euroa/tonni)

Keltaevätonnikala (Thunnus albacares)

Kappalepaino yli 10 kg

Kokonainen

1 200

Perattuna ilman kiduksia

 

Muu

 

Kappalepaino enintään 10 kg

Kokonainen

 

Perattuna ilman kiduksia

 

Muu

 

Valkotonnikala (Thunnus alalunga)

Kappalepaino yli 10 kg

Kokonainen

 

Perattuna ilman kiduksia

 

Muu

 

Kappalepaino enintään 10 kg

Kokonainen

 

Perattuna ilman kiduksia

 

Muu

 

Boniitti (Katsuwonus pelamis)

 

Kokonainen

 

 

Perattuna ilman kiduksia

 

 

Muu

 

Tonnikala (Thunnus thynnus)

 

Kokonainen

 

 

Perattuna ilman kiduksia

 

 

Muu

 

Muut sukuihin Thunnus ja Euthynnus kuuluvat lajit

 

Kokonainen

 

 

Perattuna ilman kiduksia

 

 

Muu

 


29.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/10


NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1259/2010,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2010,

tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon luvan antamisesta tiiviimmälle yhteistyölle avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla 12 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/405/EU (1),

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta, jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Tällaisen alueen luomiseksi asteittain unionin on määrä hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä siviilioikeudellisissa asioissa, joilla on vaikutuksia rajojen yli, erityisesti kun sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sitä edellyttää.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan mukaisesti näihin toimenpiteisiin sisältyy toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan jäsenvaltioissa sovellettavien lainvalintaa koskevien sääntöjen yhteensopivuus.

(3)

Komissio hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2005 vihreän kirjan sovellettavasta lainsäädännöstä ja tuomioistuimen toimivallasta avioeroasioissa. Vihreä kirja käynnisti laajan julkisen kuulemisen erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista nykytilanteessa mahdollisesti syntyviin ongelmiin.

(4)

Komissio teki 17 päivänä heinäkuuta 2006 ehdotuksen asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2) muuttamisesta tuomioistuimen toimivallan osalta sekä avioliittoasioissa sovellettavaa lakia koskevien sääntöjen sisällyttämiseksi asetukseen.

(5)

Neuvosto totesi Luxemburgissa 5 ja 6 päivänä kesäkuuta 2008 pitämässään istunnossa, ettei ehdotuksesta päästy yksimielisyyteen ja että ylitsepääsemättömien vaikeuksien vuoksi yksimielisyyden saavuttaminen tuolloin tai lähitulevaisuudessa ei ollut mahdollista. Se totesi, ettei ehdotuksen tavoitteita voitu saavuttaa kohtuullisessa ajassa soveltamalla perussopimusten asianomaisia määräyksiä.

(6)

Belgia, Bulgaria, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Luxemburg, Unkari, Malta, Itävalta, Portugali, Romania ja Slovenia ovat tämän jälkeen esittäneet komissiolle pyynnön, jossa ne ilmoittivat aikovansa ryhtyä toteuttamaan välillään tiiviimpää yhteistyötä avioliittoasioissa sovellettavan lain alalla. Kreikka peruutti pyyntönsä 3 päivänä maaliskuuta 2010.

(7)

Neuvosto hyväksyi 12 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen 2010/405/EU luvan antamisesta tiiviimmälle yhteistyölle avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla.

(8)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 328 artiklan 1 kohdan mukaan tiiviimpään yhteistyöhön voivat sitä aloitettaessa liittyä kaikki jäsenvaltiot edellyttäen, että ne täyttävät siihen luvan antamista koskevassa päätöksessä vahvistetut mahdolliset osallistumisehdot. Ne voivat myös milloin tahansa liittyä siihen edellyttäen, että ne mainittujen ehtojen lisäksi noudattavat yhteistyön yhteydessä jo annettuja säädöksiä. Komissio ja tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot varmistavat, että ne edistävät mahdollisimman monien jäsenvaltioiden osallistumista. Tämän asetuksen olisi oltava kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä olisi sovellettava sellaisenaan ainoastaan osallistuvissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

(9)

Tällä asetuksella olisi luotava osallistuvissa jäsenvaltioissa selkeä ja kattava oikeudellinen kehys avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla, tarjottava kansalaisille oikeusvarmuuden, ennakoitavuuden ja joustavuuden kannalta asianmukaisia ratkaisuja ja estettävä sellaisen tilanteen syntyminen, jossa toinen puolisoista hakee avioeroa ennen toista varmistaakseen, että menettelyyn sovelletaan tiettyä lakia, jonka hän katsoo suojaavan paremmin omia etujaan.

(10)

Tämän asetuksen aineellisen soveltamisalan ja säännösten olisi oltava johdonmukaisia asetuksen (EY) N:o 2201/2003 kanssa. Sitä ei kuitenkaan olisi sovellettava avioliiton pätemättömäksi julistamiseen.

Tätä asetusta olisi sovellettava vain aviosuhteen purkautumiseen tai raukeamiseen. Tämän asetuksen lainvalintaa koskevien sääntöjen perusteella määriteltävää lakia olisi sovellettava avioeron ja asumuseron perusteisiin.

Esikysymykset, kuten oikeustoimikelpoisuus tai avioliiton pätevyys sekä sellaiset asiat kuin avio- tai asumuseron varallisuusoikeudelliset vaikutukset, nimi, vanhempainvastuu, elatusvelvoitteet tai mahdolliset muut liitännäistoimenpiteet olisi ratkaistava asianomaisessa osallistuvassa jäsenvaltiossa sovellettavien lainvalintaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

(11)

Tämän asetuksen alueellisen soveltamisalan selvää rajaamista varten olisi tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot yksilöitävä.

(12)

Tämän asetuksen olisi oltava kattava niin, että sen yhdenmukaisten lainvalintasääntöjen nojalla olisi voitava osoittaa sovellettavaksi jonkin osallistuvan jäsenvaltion laki, jonkin muun kuin osallistuvan jäsenvaltion laki tai jonkin sellaisen valtion laki, joka ei ole Euroopan unionin jäsen.

(13)

Tätä asetusta olisi sovellettava riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa asiaa käsitellään. Tarvittaessa asian olisi katsottava tulleen vireille tuomioistuimessa asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaisesti.

(14)

Jotta puolisoilla on mahdollisuus valita sovellettava laki, johon heillä on läheinen liittymä, tai jos he eivät ole tällaista valintaa tehneet, jotta heidän avioero- tai asumuseromenettelyynsä sovelletaan tätä lakia, kyseessä olevaa lakia olisi sovellettava myös siinä tapauksessa, ettei se ole minkään osallistuvan jäsenvaltion laki. Siinä tapauksessa, että valitaan jonkin toisen jäsenvaltion laki, siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/470/EY (3) perustettu Euroopan oikeudellinen verkosto saattaisi osaltaan auttaa tuomioistuimia saamaan selko ulkomaisen lain sisällöstä.

(15)

Kansalaisten liikkuvuuden lisääminen edellyttää sekä joustavuuden että oikeusvarmuuden lisäämistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tällä asetuksella olisi vahvistettava osapuolten autonomiaa avioero- ja asumuseroasioissa antamalla heille rajoitettu mahdollisuus valita laki, jota heidän avioeroonsa tai asumuseroonsa sovelletaan.

(16)

Puolisoiden olisi voitava valita avioero- tai asumuseroonsa sovellettavaksi laiksi sellaisen maan laki, johon heillä on erityiset siteet, tai tuomioistuinvaltion laki. Puolisoiden valitseman lain on noudatettava perussopimuksissa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia.

(17)

On tärkeää, että ennen sovellettavan lain valintaa puolisoiden saatavissa on ajantasaista tietoa avio- ja asumuseroa koskevan kansallisen lain ja unionin oikeuden sekä asianomaisten menettelyjen keskeisistä näkökohdista. Varmistaakseen tällaisten asianmukaisten ja laadukkaiden tietojen saatavuuden komissio päivittää tiedot säännöllisesti julkisella internetsivustolla, joka on perustettu neuvoston päätöksellä 2001/470/EY.

(18)

Molempien puolisoiden tietoon perustuva valinta on tämän asetuksen perusperiaate. Kummankin puolison olisi tunnettava täsmällisesti lainvalinnan oikeudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Mahdollisuus valita sovellettava laki yhteisellä sopimuksella ei saisi vaikuttaa haitallisesti puolisoiden oikeuksiin ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Osallistuvien jäsenvaltioiden tuomareiden olisi tämän vuoksi tiedostettava, miten tärkeää on, että puolisot ovat tietoisia tekemänsä lainvalintasopimuksen oikeudellisista seurauksista.

(19)

Lainvalinnan aineellista ja muodollista pätevyyttä koskevat säännöt olisi määriteltävä niin, että tietoon perustuva puolisoiden lainvalinta helpottuu ja että heidän hyväksyntäänsä kunnioitetaan oikeusvarmuuden ja paremman oikeussuojan saatavuuden varmistamiseksi. Muodollisen pätevyyden osalta olisi otettava käyttöön tiettyjä takeita sen varmistamiseksi, että puolisot ovat tietoisia valintansa seurauksista. Lainvalintasopimus olisi ainakin tehtävä kirjallisena ja päivättävä, ja kummankin osapuolen olisi allekirjoitettava se. Jos sen osallistuvan jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa molempien puolisoiden asuinpaikka on sopimuksen tekohetkellä, kuitenkin edellytetään lisäksi muita muotovaatimuksia, näitä vaatimuksia olisi noudatettava. Tällaisia muita muotovaatimuksia saattaa olla esimerkiksi sellaisessa osallistuvassa jäsenvaltiossa, jossa lainvalintasopimus liitetään avioliittosopimukseen. Jos puolisoiden asuinpaikka on sopimuksen tekohetkellä eri osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka asettavat erilaisia muotovaatimuksia, jommankumman valtion muotovaatimusten seuraaminen olisi riittävää. Jos puolisoista vain toisen asuinpaikka on sopimuksen tekohetkellä jossakin osallistuvassa jäsenvaltiossa, joka asettaa muita muotovaatimuksia, niitä olisi noudatettava.

(20)

Sovellettavaa lakia koskeva sopimus olisi voitava tehdä ja sitä olisi voitava muuttaa viimeistään silloin kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa tai jopa menettelyn aikana, jos tuomioistuinvaltion laissa niin säädetään. Tässä tapauksessa olisi oltava riittävää, että lainvalinta kirjataan tuomioistuimessa tuomioistuinvaltion lain mukaisesti.

(21)

Siltä varalta, ettei lainvalintaa ole tehty, tällä asetuksella olisi otettava käyttöön yhdenmukaistetut lainvalintasäännöt puolisoiden ja asianomaisen lain väliseen läheiseen yhteyteen perustuvien perättäin sovellettavien liittymäperusteiden asteikon pohjalta, jotta taataan oikeusvarmuus ja ennakoitavuus sekä estetään tilanne, jossa toinen puolisoista hakee avioeroa ennen toista varmistaakseen, että menettelyyn sovelletaan tiettyä lakia, jonka hän katsoo suojaavan paremmin omia etujaan. Tällaiset liittymäperusteet olisi valittava siten, että avioeroa tai asumuseroa koskevissa menettelyissä sovelletaan lakia, johon puolisoilla on läheinen liittymä.

(22)

Kun tässä asetuksessa viitataan jonkin valtion lain soveltamiseksi kansalaisuuteen liittymäperusteena, useamman kansalaisuuden omaavien henkilöiden tapausten käsittelystä olisi säädettävä kansallisessa laissa siten, että noudatetaan täysin Euroopan unionin yleisiä periaatteita.

(23)

Jos asia pannaan vireille tuomioistuimessa asumuseron muuntamiseksi avioeroksi ja osapuolet eivät ole valinneet sovellettavaa lakia, asumuseroon sovellettua lakia olisi sovellettava myös avioeroon. Näin edistettäisiin osapuolten mahdollisuuksia ennakointiin ja vahvistettaisiin oikeusvarmuutta. Jos asumuseroon sovellettavassa laissa ei säädetä asumuseron muuntamisesta avioeroksi, avioeroon olisi sovellettava lainvalintasääntöjä, joita sovelletaan lainvalintasopimuksen puuttuessa. Tämä ei saisi estää puolisoita hakemasta avioeroa muiden tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

(24)

Tietyissä tilanteissa olisi kuitenkin sovellettava tuomioistuinvaltion lakia, esimerkiksi jos sovellettavassa laissa ei säädetä avioerosta tai jos toiselle puolisoista ei tuossa laissa anneta hänen sukupuolensa vuoksi yhtäläistä mahdollisuutta saada avio- tai asumusero. Tämä ei kuitenkaan saa rajoittaa oikeusjärjestyksen perusteita koskevan lausekkeen soveltamista.

(25)

Osallistuvien jäsenvaltioiden tuomioistuimille olisi annettava yleistä etua koskevien seikkojen perusteella mahdollisuus olla poikkeuksellisissa olosuhteissa soveltamatta vieraan lain säännöstä, jos sen soveltaminen olisi jossain tapauksessa selvästi vastoin tuomioistuinvaltion oikeusjärjestyksen perusteita. Tuomioistuinten ei kuitenkaan olisi voitava soveltaa oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvää poikkeusta ollakseen soveltamatta toisen valtion lain säännöstä silloin, kun tämä olisi vastoin Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja erityisesti sen 21 artiklaa, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä.

(26)

Kun tässä asetuksessa viitataan siihen, että sen osallistuvan jäsenvaltion, jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille, laissa ei säädetä avioerosta, tätä olisi tulkittava siten, että tämän jäsenvaltion laissa ei ole avioeron käsitettä. Tällaisessa tapauksessa tuomioistuimen ei tulisi olla velvollisuutta tuomita avioeroa tämän asetuksen nojalla.

Kun asetuksessa viitataan siihen, että sen osallistuvan jäsenvaltion laissa, jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille, ei pidetä kyseessä olevaa avioliittoa pätevänä avioeromenettelyssä, tämän olisi tulkittava tarkoittavan muun muassa sitä, ettei tällaista avioliittoa ole olemassa kyseisen jäsenvaltion laissa. Tällöin ei tuomioistuimella olisi oltava velvollisuutta tuomita avioeroa tai asumuseroa tämän asetuksen perusteella.

(27)

Koska eräissä valtioissa ja osallistuvissa jäsenvaltioissa on käytössä kaksi tai useampia oikeusjärjestelmiä tai säännöstöjä, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita, olisi säädettävä siitä, missä määrin tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan näiden valtioiden ja osallistuvien jäsenvaltioiden eri alueilla tai näiden valtioiden ja osallistuvien jäsenvaltioiden eri henkilöryhmiin.

(28)

Jos sovellettavan lain nimeämistä koskevia sääntöjä ei ole, osapuolten, jotka valitsevat jommankumman kansallisuusvaltion lain, olisi samalla ilmoitettava, minkä alueen laista he ovat sopineet siinä tapauksessa, että valtio, jonka laki valitaan, koostuu useasta alueesta, joilla kullakin on oma oikeusjärjestelmä tai avioeroa koskeva säännöstö.

(29)

Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat oikeusvarmuuden, ennakoitavuuden ja joustavuuden lisääminen kansainvälisissä avioliittoa koskevissa menettelyissä ja siten ihmisten vapaan liikkuvuuden helpottaminen unionissa, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, minkä vuoksi unioni voi hyväksyä toimenpiteitä tarvittaessa tiiviimmällä yhteistyöllä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(30)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon periaatteet, jotka tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 21 artiklassa, jossa kielletään kaikenlainen sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Osallistuvien jäsenvaltioiden tuomioistuinten olisi sovellettava tätä asetusta näitä oikeuksia ja periaatteita noudattaen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA, SUHDE ASETUKSEEN (EY) N:o 2201/2003, MÄÄRITELMÄT JA UNIVERSAALI SOVELTAMINEN

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan määrättäessä avio- ja asumuseroon sovellettavaa lakia.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin asioihin, vaikka ne tulisivat esille pelkästään esikysymyksenä avio- tai asumuseromenettelyjen yhteydessä:

a)

luonnollisten henkilöiden oikeustoimikelpoisuus;

b)

avioliiton olemassaolo, pätevyys tai tunnustaminen;

c)

avioliiton pätemättömäksi julistaminen;

d)

puolisoiden nimi;

e)

avioliiton vaikutukset omaisuuteen;

f)

vanhempainvastuu;

g)

elatusvelvoitteet;

h)

tarkoitemääräykset ja perintö.

2 artikla

Suhde asetukseen (EY) N:o 2201/2003

Tämä asetus ei vaikuta asetuksen (EY) N:o 2201/2003 soveltamiseen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.

’osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka osallistuu tiiviimpään yhteistyöhön avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla päätöksen 2010/405/EU perusteella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 331 artiklan 1 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti alakohdan perusteella annettavan päätöksen perusteella;

2.

’tuomioistuimella’ osallistuvien jäsenvaltioiden kaikkia viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

4 artikla

Universaali soveltaminen

Tämän asetuksen mukaisesti määräytyvää lakia sovelletaan riippumatta siitä, onko se jonkin osallistuvan jäsenvaltion laki.

II LUKU

AVIO- JA ASUMUSEROON SOVELLETTAVAA LAKIA KOSKEVAT YHDENMUKAISET SÄÄNNÖT

5 artikla

Osapuolten mahdollisuus valita laki

1.   Puolisot voivat sopia avio- ja asumuseroon sovellettavasta laista edellyttäen, että se on jokin seuraavista:

a)

sen valtion laki, jossa puolisoiden asuinpaikka on sopimuksen tekohetkellä; tai

b)

sen valtion laki, jossa puolisoiden viimeinen yhteinen asuinpaikka oli, jos toinen puolisoista asuu siellä edelleen sopimuksen tekohetkellä; tai

c)

sen valtion laki, jonka kansalainen jompikumpi puolisoista on sopimuksen tekohetkellä; tai

d)

tuomioistuinvaltion laki.

2.   Rajoittamatta sitä, mitä 3 kohdassa säädetään, sovellettavaa lakia koskeva sopimus voidaan tehdä ja sitä voidaan muuttaa milloin tahansa, mutta viimeistään silloin, kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa.

3.   Jos tuomioistuinvaltion laissa niin säädetään, puolisot voivat myös menettelyn aikana valita lain, jota tuomioistuimessa sovelletaan. Siinä tapauksessa tuomioistuin kirjaa lainvalinnan tuomioistuinvaltion lain mukaisesti.

6 artikla

Yhteinen hyväksyntä ja aineellinen pätevyys

1.   Lainvalintasopimuksen tai jonkin sen sopimusehdon olemassaolo ja pätevyys määräytyvät sen lain mukaan, jota lainvalintasopimukseen tai sopimusehtoon olisi tämän asetuksen nojalla sovellettava, jos se olisi pätevä.

2.   Jos olosuhteista ilmenee, että puolison menettelyn vaikutusten määrittäminen 1 kohdassa tarkoitetun lain mukaan ei olisi kohtuullista, tämä puoliso voi kuitenkin osoittaakseen, ettei ole antanut hyväksyntäänsä, vedota sen maan lakiin, jossa hänen asuinpaikkansa on sillä hetkellä, kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa.

7 artikla

Muodollinen pätevyys

1.   Edellä 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu sopimus on tehtävä kirjallisesti ja päivättävä, ja kummankin puolison on allekirjoitettava se. Kirjallisena pidetään myös kaikkea sähköisin keinoin tapahtunutta viestintää, josta jää pysyvä tallenne sopimuksesta.

2.   Jos sen osallistuvan jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa molempien puolisoiden asuinpaikka on sopimuksen tekohetkellä, on kuitenkin tämän lisäksi säädetty tällaisia sopimuksia koskevista muista muotovaatimuksista, näitä vaatimuksia sovelletaan.

3.   Jos puolisoiden asuinpaikka on sopimuksen tekohetkellä eri valtioissa, joista kumpikin on osallistuva jäsenvaltio, ja jos näiden valtioiden lainsäädännössä on säädetty eri muotovaatimuksista, sopimus on muodollisesti pätevä, jos se täyttää jommankumman lainsäädännön asettamat edellytykset.

4.   Jos puolisoista vain toisen asuinpaikka on sopimuksen tekohetkellä osallistuvassa jäsenvaltiossa ja jos tässä valtiossa on tämän lisäksi säädetty muista muotovaatimuksista tämän tyyppistä sopimusta varten, näitä vaatimuksia sovelletaan.

8 artikla

Sovellettava laki, jos osapuolet eivät ole tehneet valintaa

Jos valintaa ei ole 5 artiklan mukaisesti tehty, avio- ja asumuseroon sovelletaan sen valtion lakia,

a)

jossa puolisoiden asuinpaikka on sillä hetkellä, kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa tai, jos tämä ei ole mahdollista;

b)

jossa puolisoiden viimeinen yhteinen asuinpaikka oli, edellyttäen, ettei tämä asuminen ole päättynyt yli vuosi ennen kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa, jos toinen puolisoista asuu edelleen tuossa valtiossa, kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa tai, jos tämä ei ole mahdollista;

c)

jonka kansalaisia molemmat puolisot ovat, kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa tai, jos tämä ei ole mahdollista;

d)

jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille.

9 artikla

Asumuseron muuntaminen avioeroksi

1.   Jos asumusero muunnetaan avioeroksi, avioeroon sovelletaan asumuseroon sovellettua lakia, jolleivät osapuolet ole toisin sopineet 5 artiklan mukaisesti.

2.   Jos asumuseroon sovellettavassa laissa ei kuitenkaan anneta mahdollisuutta muuntaa asumuseroa avioeroksi, sovelletaan 8 artiklaa, jolleivät osapuolet ole toisin sopineet 5 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Tuomioistuinvaltion lain soveltaminen

Jos 5 tai 8 artiklan nojalla sovellettavassa laissa ei ole säädetty avioerosta tai toiselle puolisoista ei siinä ole annettu hänen sukupuolensa vuoksi yhtäläistä mahdollisuutta saada avio- tai asumusero, sovelletaan tuomioistuinvaltion lakia.

11 artikla

Takaisin- ja edelleen viittauksen (renvoi) poissulkeminen

Kun tämän asetuksen nojalla on sovellettava jonkin valtion lakia, tällä tarkoitetaan tuossa valtiossa voimassa olevia oikeussääntöjä sen kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä lukuun ottamatta.

12 artikla

Oikeusjärjestyksen perusteet

Tämän asetuksen nojalla määräytyvän lain säännöstä voidaan olla soveltamatta ainoastaan, jos soveltaminen on selvästi vastoin tuomioistuinvaltion oikeusjärjestyksen perusteita.

13 artikla

Kansallisten lainsäädäntöjen erot

Tämä asetus ei millään tavoin velvoita sellaisen osallistuvan jäsenvaltion tuomioistuimia tuomitsemaan avioeroa tämän asetuksen nojalla, jonka lainsäädännössä ei ole säädetty avioerosta tai pidetä kyseessä olevaa avioliittoa pätevänä avioeromenettelyssä.

14 artikla

Valtiot, joiden eri alueilla sovelletaan eri säännöstöjä

Jos valtioon kuuluu useita alueita, joilla kullakin on oma oikeusjärjestelmänsä tai tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita koskeva säännöstönsä

a)

viittauksella tällaisen valtion lainsäädäntöön tarkoitetaan tämän asetuksen nojalla sovellettavaa lakia määritettäessä asianomaisella alueella voimassa olevaa lainsäädäntöä;

b)

viittauksella kyseisessä valtiossa olevaan asuinpaikkaan tarkoitetaan asuinpaikkaa asianomaisella alueella;

c)

viittauksella kansalaisuuteen tarkoitetaan tämän valtion laissa nimettyä aluetta tai, jos asiaa koskevia sääntöjä ei ole, osapuolten valitsemaa aluetta, tai jos valintaa ei ole tehty, aluetta, johon puolisolla tai puolisoilla on läheisin liittymä.

15 artikla

Valtiot, joissa eri henkilöryhmiin sovelletaan eri säännöstöjä

Jos valtiossa on kaksi tai useampia oikeusjärjestelmiä tai säännöstöjä, joita sovelletaan eri henkilöryhmiin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, viittaus tällaisen valtion lakiin katsotaan viittaukseksi tässä valtiossa voimassa olevien sääntöjen määrittämään oikeusjärjestelmään. Jos tällaisia sääntöjä ei ole, sovelletaan oikeusjärjestelmää tai säännöstöjä, joihin puolisolla tai puolisoilla on läheisin liittymä.

16 artikla

Tämän asetuksen soveltamatta jättäminen sisäiseen lainvalintaan

Osallistuva jäsenvaltio, jossa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin asioihin sovelletaan erilaisia oikeusjärjestelmiä tai säännöstöjä, ei ole velvollinen soveltamaan tätä asetusta yksinomaan näitä eri järjestelmiä tai säännöstöjä koskevaan lainvalintaan.

III LUKU

MUUT SÄÄNNÖKSET

17 artikla

Osallistuvien jäsenvaltioiden toimittamat tiedot

1.   Osallistuvien jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään 21 päivänä syyskuuta 2011 komissiolle mahdolliset kansalliset säännöksensä, jotka koskevat:

a)

sovellettavan lain valintaa koskeviin sopimuksiin 7 artiklan 2–4 kohdan mukaisesti sovellettavia muotovaatimuksia; ja

b)

mahdollisuutta valita sovellettava laki 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Osallistuvien jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista näiden säännösten myöhemmistä muutoksista.

2.   Komissio saattaa 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot julkisesti saataville asianmukaisin keinoin, erityisesti siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston internetsivuston kautta.

18 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tätä asetusta sovelletaan vain 21 päivästä kesäkuuta 2012 tai sen jälkeen vireille pantuihin oikeudenkäynteihin ja tehtyihin 5 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin.

Myös sellainen sovellettavan lain valintaa koskeva sopimus, joka on tehty ennen 21 päivää kesäkuuta 2012, on kuitenkin pätevä edellyttäen, että se on 6 ja 7 artiklan mukainen.

2.   Tämä asetus ei vaikuta sellaisiin sovellettavan lain valintaa koskeviin sopimuksiin, jotka on tehty sen osallistuvan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jonka tuomioistuimessa asia on pantu vireille ennen 21 päivää kesäkuuta 2012.

19 artikla

Suhde voimassa oleviin kansainvälisiin yleissopimuksiin

1.   Tämä asetus ei vaikuta sellaisten kansainvälisten yleissopimusten soveltamiseen, joiden osapuoli yksi tai useampi osallistuva jäsenvaltio on silloin, kun tämä asetus hyväksytään tai kun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 331 artiklan 1 kohdan toisen tai kolmannen alakohdan mukainen päätös hyväksytään, ja joissa annetaan avioeroon tai asumuseroon liittyvää lainvalintaa koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 351 artiklan mukaisiin osallistuvien jäsenvaltioiden velvollisuuksiin.

2.   Tällä asetuksella on kuitenkin osallistuvien jäsenvaltioiden välillä etusija yksinomaan niistä kahden tai useamman välillä tehtyihin yleissopimuksiin nähden siltä osin kuin nämä yleissopimukset koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.

20 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tämän asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen mukauttamiseksi.

2.   Tätä varten osallistuvat jäsenvaltiot antavat komissiolle asianmukaiset tiedot tämän asetuksen soveltamisesta niiden tuomioistuimissa.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 21 päivästä kesäkuuta 2012, lukuun ottamatta 17 artiklaa, jota sovelletaan 21 päivästä kesäkuuta 2011.

Niiden osallistuvien jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 331 artiklan 1 kohdan toisen tai kolmannen alakohdan mukaisesti hyväksytyn päätöksen nojalla, tätä asetusta sovelletaan kyseisessä päätöksessä ilmoitetusta päivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan osallistuvissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. SCHAUVLIEGE


(1)  EUVL L 189, 22.7.2010, s. 12.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).

(3)  EUVL L 174, 27.6.2001, s. 25.


29.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/17


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1260/2010,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2010,

asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 vahvistetun maataloustukien vientitukinimikkeistön julkaisemisesta vuodeksi 2011

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon maataloustuotteiden nimikkeistöstä vientitukia varten 17 päivänä joulukuuta 1987 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3846/87 (2) ja erityisesti sen 3 artiklan neljännen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Olisi julkaistava 1 päivänä tammikuuta 2011 voimassa oleva täydellinen vientitukinimikkeistö, sellaisena kuin se vahvistetaan maataloustuotteiden vientijärjestelmiä koskevissa säännöksissä.

(2)

Sen vuoksi olisi kumottava asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 vahvistetun maataloustukien vientitukinimikkeistön julkaisemisesta vuodeksi 2010 18 päivänä joulukuuta 2009 annettu komission asetus (EU) N:o 1298/2009 (3),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (ETY) N:o 3846/87 seuraavasti:

(1)

Korvataan liite I tämän asetuksen liitteellä I.

(2)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä II.

2 artikla

Kumotaan asetus (EU) N:o 1298/2009.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1.

(3)  EUVL L 353, 31.12.2009, s. 9.


LIITE 1

”LIITE 1

MAATALOUSTUOTTEIDEN VIENTITUKINIMIKKEISTÖ

SISÄLLYS

Ryhmä

1.

Vilja, jauhot, viljarouheet sekä vehnä- ja ruisjauhot

2.

Riisi ja rikkoutuneet riisinjyvät

3.

Vilja- ja riisipohjaiset tuotteet

4.

Viljaan perustuvat eläinten rehuseokset

5.

Naudanliha

6.

Sianliha

7.

Siipikarjanliha

8.

Munat

9.

Maito ja maitotuotteet

10.

Valmistamaton valkoinen sokeri ja raakasokeri

11.

Siirapit ja tietyt muut sokerituotteet

1.   Vilja, jauhot, viljarouheet sekä vehnä- ja ruisjauhot

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

1001

Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja:

 

1001 10 00

makaroni- eli durumvehnä:

 

– –

siemenvilja

1001 10 00 9200

– –

muu

1001 10 00 9400

ex 1001 90

muu:

 

 

– –

muu speltti, tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja:

 

1001 90 91

– – –

tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja, siemenvilja

1001 90 91 9000

1001 90 99

– – –

muu

1001 90 99 9000

1002 00 00

Ruis

1002 00 00 9000

1003 00

Ohra:

 

1003 00 10

siemenvilja

1003 00 10 9000

1003 00 90

muu

1003 00 90 9000

1004 00 00

Kaura:

 

siemenvilja

1004 00 00 9200

muu

1004 00 00 9400

1005

Maissi:

 

ex 1005 10

siemenvilja:

 

1005 10 90

– –

muu

1005 10 90 9000

1005 90 00

muu

1005 90 00 9000

1007 00

Durra:

 

1007 00 90

muu

1007 00 90 9000

ex 1008

Tattari, hirssi ja kanariansiemenet, muu vilja:

 

1008 20 00

hirssi

1008 20 00 9000

1101 00

Hienot vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot:

 

 

hienot vehnäjauhot:

 

1101 00 11

– –

makaroni- eli durumvehnää

1101 00 11 9000

1101 00 15

– –

tavallista vehnää ja spelttivehnää:

 

– – –

tuhkapitoisuus 0–600 mg/100 g

1101 00 15 9100

– – –

tuhkapitoisuus 601–900 mg/100 g

1101 00 15 9130

– – –

tuhkapitoisuus 901–1 100 mg/100 g

1101 00 15 9150

– – –

tuhkapitoisuus 1 101–1 650 mg/100 g

1101 00 15 9170

– – –

tuhkapitoisuus 1 651–1 900 mg/100 g

1101 00 15 9180

– – –

tuhkapitoisuus suurempi kuin 1 900 mg/100 g

1101 00 15 9190

1101 00 90

vehnän ja rukiin sekajauhot

1101 00 90 9000

ex 1102

Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot:

 

1102 10 00

ruisjauho:

 

– –

tuhkapitoisuus 0–1 400 mg/100 g

1102 10 00 9500

– –

tuhkapitoisuus 1 400–2 000 mg/100 g

1102 10 00 9700

– –

tuhkapitoisuus suurempi kuin 2 000 mg/100 g

1102 10 00 9900

ex 1103

Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit:

 

 

rouheet ja karkeat jauhot:

 

1103 11

– –

vehnää:

 

1103 11 10

– – –

makaroni- eli durumvehnää:

 

– – – –

tuhkapitoisuus 0–1 300 mg/100 g

 

– – – – –

karkeat viljajauhot, joista vähemmän kuin 10 painoprosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 0,160 mm

1103 11 10 9200

– – – – –

muu

1103 11 10 9400

– – – –

tuhkapitoisuus suurempi kuin 1 300 mg/100 g

1103 11 10 9900

1103 11 90

– – –

tavallista vehnää ja spelttivehnää:

 

– – – –

tuhkapitoisuus 0–600 mg/100 g

1103 11 90 9200

– – – –

tuhkapitoisuus suurempi kuin 600 mg/100 g

1103 11 90 9800


2.   Riisi ja rikkoutuneet riisinjyvät

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

1006

Riisi:

 

1006 20

esikuorittu riisi (cargo- eli ruskeariisi):

 

 

– –

kiehautettu (parboiled) riisi:

 

1006 20 11

– – –

lyhytjyväinen

1006 20 11 9000

1006 20 13

– – –

keskipitkäjyväinen

100620139000

 

– – –

pitkäjyväinen:

 

1006 20 15

– – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3

1006 20 15 9000

1006 20 17

– – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3

1006 20 17 9000

 

– –

muu:

 

1006 20 92

– – –

lyhytjyväinen

1006 20 92 9000

1006 20 94

– – –

keskipitkäjyväinen

1006 20 94 9000

 

– – –

pitkäjyväinen:

 

1006 20 96

– – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3

1006 20 96 9000

1006 20 98

– – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3

1006 20 98 9000

1006 30

osittain tai kokonaan hiottu riisi, myös kiillotettu tai lasitettu:

 

 

– –

osittain hiottu riisi:

 

 

– – –

kiehautettu (parboiled) riisi:

 

1006 30 21

– – – –

lyhytjyväinen

1006 30 21 9000

1006 30 23

– – – –

keskipitkäjyväinen

1006 30 23 9000

 

– – – –

pitkäjyväinen:

 

1006 30 25

– – – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3

1006 30 25 9000

1006 30 27

– – – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3

1006 30 27 9000

 

– – –

muu:

 

1006 30 42

– – – –

lyhytjyväinen

1006 30 42 9000

1006 30 44

– – – –

keskipitkäjyväinen

1006 30 44 9000

 

– – – –

pitkäjyväinen:

 

1006 30 46

– – – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3

1006 30 46 9000

1006 30 48

– – – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3

1006 30 48 9000

 

– –

kokonaan hiottu riisi:

 

 

– – –

kiehautettu (parboiled) riisi:

 

1006 30 61

– – – –

lyhytjyväinen:

 

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1006 30 61 9100

– – – – –

muu

1006 30 61 9900

1006 30 63

– – – –

keskipitkäjyväinen:

 

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1006 30 63 9100

– – – – –

muu

1006 30 63 9900

 

– – – –

pitkäjyväinen:

 

1006 30 65

– – – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3:

 

– – – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1006 30 65 9100

– – – – – –

muu

1006 30 65 9900

1006 30 67

– – – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3:

 

– – – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1006 30 67 9100

– – – – – –

muu

1006 30 67 9900

 

– – –

muu:

 

1006 30 92

– – – –

lyhytjyväinen:

 

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1006 30 92 9100

– – – – –

muu

1006 30 92 9900

1006 30 94

– – – –

keskipitkäjyväinen:

 

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1006 30 94 9100

– – – – –

muu

1006 30 94 9900

 

– – – –

pitkäjyväinen:

 

1006 30 96

– – – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3:

 

– – – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1006 30 96 9100

– – – – – –

muu

1006 30 96 9900

1006 30 98

– – – – –

jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3:

 

– – – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1006 30 98 9100

– – – – – –

muu

1006 30 98 9900

1006 40 00

rikkoutuneet riisinjyvät

1006 40 00 9000


3.   Vilja- ja riisipohjaiset tuotteet

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

ex 1102

Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot:

 

ex 1102 20

maissijauho:

 

ex 1102 20 10

– –

rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia:

 

– – –

rasvapitoisuus enintään 1,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,8 painoprosenttia (2)

1102 20 10 9200

– – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 1,3 painoprosenttia mutta enintään 1,5 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti (2)

1102 20 10 9400

ex 1102 20 90

– –

muu:

 

– – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 1,7 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti (2)

1102 20 90 9200

ex 1102 90

muut:

 

1102 90 10

– –

ohrajauho:

 

– – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia

1102 90 10 9100

– – –

muu

1102 90 10 9900

ex 1102 90 30

– –

kaurajauho:

 

– – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1,8 painoprosenttia, kosteuspitoisuus enintään 11 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen

1102 90 30 9100

ex 1103

Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit:

 

 

rouheet ja karkeat jauhot:

 

ex 1103 13

– –

maissia:

 

ex 1103 13 10

– – –

rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia:

 

– – – –

rasvapitoisuus enintään 0,9 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,6 painoprosenttia, joista enintään 30 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 315 mikrometriä ja vähemmän kuin 5 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 150 mikrometriä (3)

1103 13 10 9100

– – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 0,9 painoprosenttia mutta enintään 1,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,8 painoprosenttia, joista enintään 30 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 315 mikrometriä ja vähemmän kuin 5 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 150 mikrometriä (3)

1103 13 10 9300

– – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 1,3 painoprosenttia mutta enintään 1,5 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti joista enintään 30 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 315 mikrometriä ja vähemmän kuin 5 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 150 mikrometriä (3)

1103 13 10 9500

ex 1103 13 90

– – –

muu:

 

– – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 1,7 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti, joista enintään 30 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 315 mikrometriä ja vähemmän kuin 5 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 150 mikrometriä (3)

1103 13 90 9100

ex 1103 19

– –

muuta viljaa:

 

1103 19 10

– – –

ruista

1103 19 10 9000

ex 1103 19 30

– – –

ohraa:

 

– – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia

1103 19 30 9100

ex 1103 19 40

– – –

kauraa:

 

– – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus enintään 0,1 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 11 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen

1103 19 40 9100

ex 1103 20

viljapelletit:

 

1103 20 20

– –

ohraa

1103 20 20 9000

1103 20 60

– –

vehnää

1103 20 60 9000

ex 1104

Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, valssatut, hiutaleiksi valmistetut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut), ei kuitenkaan nimikkeen 1006 riisi; viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut:

 

 

valssatut tai hiutaleiksi valmistetut viljanjyvät:

 

ex 1104 12

– –

kauraa:

 

ex 1104 12 90

– – –

hiutaleiksi valmistetut:

 

– – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus enintään 0,1 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 12 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen

1104 12 90 9100

– – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus suurempi kuin 0,1 prosenttia mutta enintään 1,5 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 12 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen

1104 12 90 9300

ex 1104 19

– –

muuta viljaa:

 

1104 19 10

– – –

vehnää

1104 19 10 9000

ex 1104 19 50

– – –

maissia:

 

– – – –

hiutaleiksi valmistetut:

 

– – – – –

rasvapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,7 painoprosenttia (3)

1104 19 50 9110

– – – – –

rasvapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen suurempi kuin 0,9 painoprosenttia mutta enintään 1,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,8 painoprosenttia (3)

1104 19 50 9130

 

– – –

ohraa:

 

ex 1104 19 69

– – – –

hiutaleiksi valmistetut

 

– – – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia

1104 19 69 9100

 

muut käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut):

 

ex 1104 22

– –

kauraa:

 

ex 1104 22 20

– – –

kuoritut:

 

– – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus enintään 0,5 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 11 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (EY) N:o 508/2008 liitteessä esitettyä määritelmää (1)

1104 22 20 9100

ex 1104 22 30

– – –

kuoritut ja leikatut tai karkeasti rouhitut (’Grütze’ tai ’grutten’):

 

– – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus enintään 0,1 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 11 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (EY) N:o 508/2008 liitteessä esitettyä määritelmää (1)

1104 22 30 9100

ex 1104 23

– –

maissia:

 

ex 1104 23 10

– – –

kuoritut, myös leikatut tai karkeasti rouhitut:

 

– – – –

rasvapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,6 painoprosenttia (’Grütze’ tai ’grutten’); tuotteiden on vastattava komission asetuksen (EY) N:o 508/2008 liitteessä esitettyä määritelmää (1)  (3)

1104 23 10 9100

– – – –

rasvapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen suurempi kuin 0,9 mutta enintään 1,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,8 painoprosenttia (’Grütze’ tai ’grutten’); tuotteiden on vastattava komission asetuksen (EY) N:o 508/2008 liitteessä esitettyä määritelmää (1)  (3)

1104 23 10 9300

1104 29

– –

muuta viljaa:

 

 

– – –

ohraa:

 

ex 1104 29 01

– – – –

kuoritut:

 

– – – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (EY) N:o 508/2008 liitteessä esitettyä määritelmää (1)

1104 29 01 9100

ex 1104 29 03

– – – –

kuoritut ja leikatut tai karkeasti rouhitut (’Grütze’ tai ’grutten’):

 

– – – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (EY) N:o 508/2008 liitteessä esitettyä määritelmää (1)

1104 29 03 9100

ex 1104 29 05

– – – –

pyöristetyt:

 

– – – – –

tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti (ilman talkkia):

 

– – – – – –

I luokka; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (EY) N:o 508/2008 liitteessä esitettyä määritelmää (1)

1104 29 05 9100

– – – – – –

II luokka; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (EY) N:o 508/2008 liitteessä esitettyä määritelmää (1)

1104 29 05 9300

 

– – –

muut:

 

 

– – – –

kuoritut, myös leikatut tai karkeasti rouhitut:

 

ex 1104 29 11

– – – – –

vehnää, ei leikatut eikä karkeasti rouhitut; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (EY) N:o 508/2008 liitteessä esitettyä määritelmää (1)

1104 29 11 9000

 

– – – –

ainoastaan karkeasti rouhitut:

 

1104 29 51

– – – – –

vehnää

1104 29 51 9000

1104 29 55

– – – – –

ruista

1104 29 55 9000

1104 30

viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut:

 

1104 30 10

– –

vehnää

1104 30 10 9000

1104 30 90

– –

muuta viljaa

1104 30 90 9000

1107

Maltaat, myös paahdetut:

 

1107 10

paahtamattomat:

 

 

– –

vehnää:

 

1107 10 11

– – –

jauhona

1107 10 11 9000

1107 10 19

– – –

muussa muodossa:

1107 10 19 9000

 

– –

muut:

 

1107 10 91

– – –

jauhona

1107 10 91 9000

1107 10 99

– – –

muussa muodossa

1107 10 99 9000

1107 20 00

paahdetut

1107 20 00 9000

ex 1108

Tärkkelys; inuliini:

 

 

tärkkelys (4):

 

ex 1108 11 00

– –

vehnätärkkelys:

 

– – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 87 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia

1108 11 00 9200

– – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 84 prosenttia mutta pienempi kuin 87 prosenttia, ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia (5)

1108 11 00 9300

ex 1108 12 00

– –

maissitärkkelys:

 

– – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 87 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia

1108 12 00 9200

– – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 84 prosenttia mutta pienempi kuin 87 prosenttia, ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia (5)

1108 12 00 9300

ex 1108 13 00

– –

perunatärkkelys:

 

– – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 80 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia

1108 13 00 9200

– – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 77 prosenttia mutta pienempi kuin 80 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia (5)

1108 13 00 9300

ex 1108 19

– –

muu tärkkelys:

 

ex 1108 19 10

– – –

riisitärkkelys:

 

– – – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 87 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia

1108 19 10 9200

– – – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 84 prosenttia mutta pienempi kuin 87 prosenttia, ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia (5)

1108 19 10 9300

ex 1109 00 00

Vehnägluteeni, myös kuivattu:

 

kuivattuna, proteiinipitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen vähintään 82 painoprosenttia (N × 6,25)

1109 00 00 9100

ex 1702

Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri:

 

ex 1702 30

glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa ei ole lainkaan fruktoosia tai joissa sitä on vähemmän kuin 20 prosenttia kuivapainosta:

 

 

– –

muut:

 

1702 30 50

– – –

valkoisena kiteisenä jauheena, myös yhteenpuristettuna

1702 30 50 9000

1702 30 90

– – –

muut (6)

1702 30 90 9000

ex 1702 40

glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa on vähintään 20 prosenttia, mutta vähemmän kuin 50 prosenttia fruktoosia kuivapainosta, ei kuitenkaan inverttisokeri:

 

1702 40 90

– –

muut (6)

1702 40 90 9000

ex 1702 90

muut, myös inverttisokeri ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta:

 

1702 90 50

– –

maltodekstriini ja maltodekstriinisiirappi:

 

– – –

maltodekstriini, valkoisena kiinteänä aineena, myös yhteenpuristettuna

1702 90 50 9100

– – –

muut (6)

1702 90 50 9900

 

– –

sokeriväri:

 

 

– – –

muut:

 

1702 90 75

– – – –

jauheena, myös yhteenpuristettuna

1702 90 75 9000

1702 90 79

– – – –

muut

1702 90 79 9000

2106

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet:

 

ex 2106 90

muut:

 

 

– –

lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit:

 

 

– – –

muut:

 

2106 90 55

– – – –

glukoosi- ja maltodekstriinisiirappi (6)

2106 90 55 9000


4.   Viljaan perustuvat eläinten rehuseokset

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

2309

Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan (7):

 

ex 2309 10

koiran- tai kissanruoka vähittäismyyntipakkauksissa:

 

 

– –

jossa on tärkkelystä tai alanimikkeisiin 1702 30 50. 1702 30 90, 1702 40 90, 1702 90 50 ja 2106 90 55 kuuluvaa glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia taikka jossa on maitotuotteita:

 

 

– – –

jossa on tärkkelystä, glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia:

 

 

– – – –

jossa ei ole lainkaan tärkkelystä tai jossa sitä on enintään 10 painoprosenttia (8)  (9):

 

2309 10 11

– – – – –

jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia

2309 10 11 9000

2309 10 13

– – – – –

jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia

2309 10 13 9000

 

– – – –

jossa on tärkkelystä enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 30 painoprosenttia (8):

 

2309 10 31

– – – – –

jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia

2309 10 31 9000

2309 10 33

– – – – –

jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia

2309 10 33 9000

 

– – – –

jossa on tärkkelystä enemmän kuin 30 painoprosenttia (8):

 

2309 10 51

– – – – –

jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia

2309 10 51 9000

2309 10 53

– – – – –

jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia

2309 10 53 9000

ex 2309 90

muut:

 

 

– –

muut, myös esiseokset:

 

 

– – –

jossa on tärkkelystä tai alanimikkeisiin 1702 30 50, 1702 30 90, 1702 40 90, 1702 90 50 ja 2106 90 55 kuuluvaa glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia taikka jossa on maitotuotteita:

 

 

– – – –

jossa on tärkkelystä, glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia:

 

 

– – – – –

jossa ei ole lainkaan tärkkelystä tai jossa sitä on enintään 10 painoprosenttia (8)  (9):

 

2309 90 31

– – – – – –

jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia

2309 90 31 9000

2309 90 33

– – – – – –

jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia

2309 90 33 9000

 

– – – – –

jossa on tärkkelystä enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 30 painoprosenttia (8):

 

2309 90 41

– – – – – –

jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia

2309 90 41 9000

2309 90 43

– – – – – –

jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia

2309 90 43 9000

 

– – – – –

jossa on tärkkelystä enemmän kuin 30 painoprosenttia (8):

 

2309 90 51

– – – – – –

jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia

2309 90 51 9000

2309 90 53

– – – – – –

jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia

2309 90 53 9000


5.   Naudanliha

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

ex 0102

Elävät nautaeläimet:

 

ex 0102 10

puhdasrotuiset siitoseläimet:

 

ex 0102 10 10

– –

hiehot (naaraspuoliset nautaeläimet, jotka eivät ole koskaan poikineet):

 

– – –

elopaino vähintään 250 kg:

 

– – – –

enintään 30 kuukauden ikäiset

0102 10 10 9140

– – – –

muut

0102 10 10 9150

ex 0102 10 30

– –

lehmät:

 

– – –

elopaino vähintään 250 kg:

 

– – – –

– – – enintään 30 kuukauden ikäiset

010210309140

– – – –

muut

0102 10 30 9150

ex 0102 10 90

– –

muut:

 

– – –

elopaino vähintään 300 kg

0102 10 90 9120

ex 0102 90

muut:

 

 

– –

kotieläinlajit:

 

 

– – –

paino suurempi kuin 160 kg mutta enintään 300 kg:

 

ex 0102 90 41

– – – –

teuraseläimet:

 

– – – – –

paino suurempi kuin 220 kg

0102 90 41 9100

 

– – –

paino suurempi kuin 300 kg:

 

 

– – – –

hiehot (naaraspuoliset nautaeläimet, jotka eivät ole koskaan poikineet):

 

0102 90 51

– – – – –

teuraseläimet:

0102 90 51 9000

0102 90 59

– – – – –

muut

0102 90 59 9000

 

– – – –

lehmät:

 

0102 90 61

– – – – –

teuraseläimet:

0102 90 61 9000

0102 90 69

– – – – –

muut

0102 90 69 9000

 

– – – –

muut:

 

0102 90 71

– – – – –

teuraseläimet:

0102 90 71 9000

0102 90 79

– – – – –

muut

0102 90 79 9000

0201

Naudanliha, tuore tai jäähdytetty:

 

0201 10 00

ruhot ja puoliruhot:

 

– –

ruhon tai puoliruhon etuosa, jossa on jäljellä kaikki luut sekä niska ja lapa, jossa on enemmän kuin 10 kylkiluuta:

 

– – –

täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10)

0201 10 00 9110

– – –

muut

0201 10 00 9120

– –

muut:

 

– – –

täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10)

0201 10 00 9130

– – –

muut

0201 10 00 9140

0201 20

muut palat, luulliset:

 

0201 20 20

– –

saman ruhon neljännekset:

 

– – –

täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10)

0201 20 20 9110

– – –

muut

0201 20 20 9120

0201 20 30

– –

erottamattomat tai erotetut etuneljännekset:

 

– – –

täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10)

0201 20 30 9110

– – –

muut

0201 20 30 9120

0201 20 50

– –

erottamattomat tai erotetut takaneljännekset:

 

– – –

joissa on enintään 8 kylkiluuta tai 8 kylkiluuparia:

 

– – – –

täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10)

0201 20 50 9110

– – – –

muut

0201 20 50 9120

– – –

joissa enemmän kuin 8 kylkiluuta tai 8 kylkiluuparia:

 

– – – –

täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10)

0201 20 50 9130

– – – –

muut

0201 20 50 9140

ex 0201 20 90

– –

muut:

 

– – –

luiden paino vähemmän kuin kolmannes palan painosta

0201 20 90 9700

0201 30 00

luuton liha:

 

– –

Amerikan yhdysvaltoihin komission asetuksessa (EY) N:o 1643/2006 (12) säädetyin edellytyksin tai Kanadaan asetuksessa (EY) N:o 1041/2008 (13) säädetyin edellytyksin vietävät luuttomat palat

0201 30 00 9050

– –

luuttomat palat, myös jauhettu liha, joissa keskimääräinen vähärasvaisen naudanlihan osuus (rasvaa lukuun ottamatta) on vähintään 78 prosenttia (15)

0201 30 00 9060

– –

muut, joissa keskimääräinen vähärasvaisen naudanlihan osuus (rasvaa lukuun ottamatta) on vähintään 55 prosenttia, kukin pala yksittäin pakattuna (15):

 

– – –

täysikasvuisten urospuolisten nautojen takaneljänneksistä, joissa on enintään 8 kylkiluuta tai kylkiluuparia, leikattuna suoraan tai ’pistoolileikkuulla’ (11)

0201 30 00 9100

– – –

täysikasvuisten urospuolisten nautojen erottamattomista tai erotetuista etuneljänneksistä, jotka on leikattu suoraan tai ’pistoolileikkuulla’ (11)

0201 30 00 9120

– –

muut

0201 30 00 9140

ex 0202

Naudanliha, jäädytetty:

 

0202 10 00

ruhot ja puoliruhot:

 

– –

ruhon tai puoliruhon etuosa, jossa on jäljellä kaikki luut sekä niska ja lapa, jossa on enemmän kuin 10 kylkiluuta

0202 10 00 9100

– –

muut

0202 10 00 9900

ex 0202 20

muut palat, luulliset:

 

0202 20 10

– –

saman ruhon neljännekset

0202 20 10 9000

0202 20 30

– –

erottamattomat tai erotetut etuneljännekset

0202 20 30 9000

0202 20 50

– –

erottamattomat tai erotetut takaneljännekset:

 

– – –

joissa on enintään 8 kylkiluuta tai 8 kylkiluuparia

0202 20 50 9100

– – –

joissa enemmän kuin 8 kylkiluuta tai 8 kylkiluuparia

0202 20 50 9900

ex 0202 20 90

– –

muut:

 

– – –

luiden paino vähemmän kuin kolmannes palan painosta

0202 20 90 9100

0202 30

luuton liha:

 

0202 30 90

– –

muut:

 

– – –

Amerikan yhdysvaltoihin asetuksessa (EY) N:o 1643/2006 (12) säädetyin edellytyksin tai Kanadaan asetuksessa (EY) N:o 1041/2008 (13) säädetyin edellytyksin vietävät luuttomat palat

0202 30 90 9100

– – –

muut, myös jauhettu liha, joissa keskimääräinen vähärasvaisen naudanlihan osuus (rasvaa lukuun ottamatta) on vähintään 78 prosenttia (15)

0202 30 90 9200

– – –

muut

0202 30 90 9900

0206

Naudan, sian, lampaan, vuohen, hevosen, aasin, muulin ja muuliaasin muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt:

 

0206 10

nautaa, tuoreet tai jäähdytetyt:

 

 

– –

muut:

 

0206 10 95

– – –

pallealiha ja kuveliha

0206 10 95 9000

 

nautaa, jäädytetyt:

 

0206 29

– –

muut:

 

 

– – –

muut:

 

0206 29 91

– – – –

pallealiha ja kuveliha

0206 29 91 9000

ex 0210

Liha ja muut syötävät eläimen osat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho tai jauhe:

 

ex 0210 20

naudanliha:

 

ex 0210 20 90

– –

luuton:

 

– – –

suolattu ja kuivattu

0210 20 90 9100

ex 1602

Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä:

 

ex 1602 50

naudasta valmistetut:

 

 

– –

muut:

 

ex 1602 50 31

– – –

säilykeliha (corned beef) ilmanpitävissä pakkauksissa; ainoastaan nautaeläinten lihaa sisältävä:

 

– – – –

jossa kollageenin ja proteiinin välinen suhdeluku on enintään 0,35 (16) ja joka sisältää naudanlihaa (lukuun ottamatta muita eläimenosia tai rasvaa):

 

– – – – –

vähintään 90 painoprosenttia:

 

– – – – – –

tuotteet, jotka täyttävät komission asetuksessa (EY) N:o 1731/2006 (14) säädetyt edellytykset

1602 50 31 9125

– – – – –

vähintään 80 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 90 painoprosenttia:

 

– – – – – –

tuotteet, jotka täyttävät komission asetuksessa (EY) N:o 1731/2006 (14) säädetyt edellytykset

1602 50 31 9325

ex 1602 50 95

– – –

muut; ilmanpitävissä pakkauksissa:

 

– – – –

ainoastaan nautaeläinten lihaa sisältävät:

 

– – – – –

jossa kollageenin ja proteiinin välinen suhdeluku on enintään 0,35 (16) ja joka sisältää naudanlihaa (lukuun ottamatta muita eläimenosia tai rasvaa):

 

– – – – – –

vähintään 90 painoprosenttia:

 

– – – – – – –

tuotteet, jotka täyttävät komission asetuksessa (EY) N:o 1731/2006 (14) säädetyt edellytykset

1602 50 95 9125

– – – – – –

vähintään 80 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 90 painoprosenttia:

 

– – – – – – –

tuotteet, jotka täyttävät komission asetuksessa (EY) N:o 1731/2006 (14) säädetyt edellytykset

1602 50 95 9325


6.   Sianliha

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

ex 0103

Elävät siat:

 

 

muut:

 

ex 0103 91

– –

paino pienempi kuin 50 kg:

 

0103 91 10

– – –

kotieläinlajit:

0103 91 10 9000

ex 0103 92

– –

paino vähintään 50 kg:

 

 

– – –

kotieläinlajit:

 

0103 92 19

– – – –

muut

0103 92 19 9000

ex 0203

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty:

 

 

tuore tai jäähdytetty:

 

ex 0203 11

– –

ruhot ja puoliruhot:

 

0203 11 10

– – –

kesyä sikaa (28)

0203 11 10 9000

ex 0203 12

– –

kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset:

 

 

– – –

kesyä sikaa:

 

ex 0203 12 11

– – – –

kinkku ja sen palat:

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0203 12 11 9100

ex 0203 12 19

– – – –

lapa ja sen palat (29):

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0203 12 19 9100

ex 0203 19

– –

muut:

 

 

– – –

kesyä sikaa:

 

ex 0203 19 11

– – – –

etuosa ja sen palat (30):

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0203 19 11 9100

ex 0203 19 13

– – – –

selkä ja sen palat, luulliset:

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0203 19 13 9100

ex 0203 19 15

– – – –

kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat:

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 15 painoprosenttia

0203 19 15 9100

 

– – – –

muut:

 

ex 0203 19 55

– – – – –

luuttomat:

 

– – – – – –

kinkku, etuosa, lapa tai kyljysrivi ja niiden palat (17)  (27)  (29)  (30)  (31)

0203 19 55 9110

– – – – – –

kylki ja sen palat, joissa rustojen kokonaismäärä on pienempi kuin 15 prosenttia painosta (17)  (27)

0203 19 55 9310

 

jäädytetty:

 

ex 0203 21

– –

ruhot ja puoliruhot:

 

0203 21 10

– – –

kesyä sikaa (28)

0203 21 10 9000

ex 0203 22

– –

kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset:

 

 

– – –

kesyä sikaa:

 

ex 0203 22 11

– – – –

kinkku ja sen palat:

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0203 22 11 9100

ex 0203 22 19

– – – –

lapa ja sen palat (29):

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0203 22 19 9100

ex 0203 29

– –

muut:

 

 

– – –

kesyä sikaa:

 

ex 0203 29 11

– – – –

etuosa ja sen palat (30):

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0203 29 11 9100

ex 0203 29 13

– – – –

selkä ja sen palat, luulliset:

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0203 29 13 9100

ex 0203 29 15

– – – –

kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat:

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0203 29 15 9100

 

– – – –

muut:

 

ex 0203 29 55

– – – – –

luuttomat:

 

– – – – – –

kinkku, etuosa, lapa ja niiden palat (17)  (29)  (30)  (31)  (32)

0203 29 55 9110

ex 0210

Liha ja muut syötävät eläimen osat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho tai jauhe:

 

 

sianliha:

 

ex 0210 11

– –

kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset:

 

 

– – –

kesyä sikaa:

 

 

– – – –

suolattu tai suolavedessä:

 

ex 0210 11 11

– – – – –

kinkku ja sen palat:

 

– – – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0210 11 11 9100

 

– – – –

kuivattu tai savustettu

 

ex 0210 11 31

– – – – –

kinkku ja sen palat:

 

– – – – – –

’Prosciutto di Parma’, ’Prosciutto di San Daniele’ (18)

 

– – – – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0210 11 31 9110

– – – – – –

muut

 

– – – – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0210 11 31 9910

ex 0210 12

– –

kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat:

 

 

– – –

kesyä sikaa:

 

ex 0210 12 11

– – – –

suolattu tai suolavedessä:

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 15 painoprosenttia

0210 12 11 9100

ex 0210 12 19

– – – –

kuivattu tai savustettu:

 

– – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 15 painoprosenttia

0210 12 19 9100

ex 0210 19

– –

muut:

 

 

– – –

kesyä sikaa:

 

 

– – – –

suolattu tai suolavedessä:

 

ex 0210 19 40

– – – – –

selkä ja sen palat:

 

– – – – – –

yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia

0210 19 40 9100

Ex02101950

– – – – –

muut:

 

 

– – – – – –

luuttomat:

 

– – – – – – –

kinkku, etuosa, lapa tai kyljysrivi ja niiden palat (17)

0210 19 50 9100

– – – – – – –

kylki ja vatsa sekä niiden palat, joista kamara on poistettu (17):

 

– – – – – – – –

yhteenlaskettu rustosisältö pienempi kuin 15 painoprosenttia

0210 19 50 9310

 

– – – –

kuivattu tai savustettu:

 

 

– – – – –

muut:

 

ex 0210 19 81

– – – – – –

luuttomat:

 

– – – – – – –

’Prosciutto di Parma’, ’Prosciutto di San Daniele’ ja niiden palat (18)

0210 19 81 9100

– – – – – – –

kinkku, etuosa, lapa tai kyljysrivi ja niiden palat (17)

0210 19 81 9300

ex 1601 00

Makkarat ja muut sen kaltaiset tuotteet, lihasta, muista eläimenosista tai verestä; näihin tuotteisiin perustuvat elintarvikevalmisteet

 

 

muut (24):

 

1601 00 91

– –

makkarat, kuivatut tai levitteiksi valmistetut, kypsentämättömät (20)  (22):

 

– – –

siipikarjanlihaa tai muita siipikarjanosia sisältämättömät

1601 00 91 9120

– – –

muut

1601 00 91 9190

1601 00 99

– –

muut (19)  (22):

 

– – –

siipikarjanlihaa tai muita siipikarjanosia sisältämättömät

1601 00 99 9110

– – –

muut

1601 00 99 9190

ex 1602

Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä:

 

 

siasta valmistetut:

 

ex 1602 41

– –

kinkku ja sen palat:

 

ex 1602 41 10

– – –

kesyä sikaa (23):

 

– – – –

kypsennetyt, vähintään 80 painoprosenttia lihaa ja rasvaa sisältävät (24)  (25):

 

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähintään 1 kg (33)

1602 41 10 9110

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähemmän kuin 1 kg

1602 41 10 9130

ex 1602 42

– –

lapa ja sen palat:

 

ex 1602 42 10

– – –

kesyä sikaa (23):

 

– – – –

kypsennetyt, vähintään 80 painoprosenttia lihaa ja rasvaa sisältävät (24)  (25):

 

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähintään 1 kg (34)

1602 42 10 9110

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähemmän kuin 1 kg

1602 42 10 9130

ex 1602 49

– –

muut, myös sekoitukset:

 

 

– – –

kesyä sikaa:

 

 

– – – –

joissa on vähintään 80 painoprosenttia lihaa tai muita eläimenosia (mukaan lukien ihra ja rasva lajista tai alkuperästä riippumatta):

 

ex 1602 49 19

– – – – –

– – – – muut (23)  (26):

 

– – – – – –

kypsennetyt, vähintään 80 painoprosenttia lihaa ja rasvaa sisältävät (24)  (25):

 

– – – – – – –

siipikarjanlihaa tai muita siipikarjanosia sisältämättömät:

 

– – – – – – – –

jotka sisältävät tuotteen, joka koostuu lihapaloista, jotka on tunnistettavasti saatu lihaksesta mutta joita ei kokonsa perusteella voida määritellä saaduiksi kinkusta, lavasta, selästä tai niskasta, ja joissa on pieniä hiukkasia näkyvää rasvaa ja pieni määrä hyytymäjäämiä

1602 49 19 9130


7.   Siipikarjanliha

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

ex 0105

Elävä siipikarja, eli kanat, ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat:

 

 

paino enintään 185 g:

 

0105 11

– –

kanat:

 

 

– – –

naaraspuoliset kananpojat kantavanhemmiksi tai vanhemmiksi

 

0105 11 11

– – – –

munijarotuiset

0105 11 11 9000

0105 11 19

– – – –

muut

0105 11 19 9000

 

– – –

muut:

 

0105 11 91

– – – –

munijarotuiset

0105 11 91 9000

0105 11 99

– – – –

muut

0105 11 99 9000

0105 12 00

– –

kalkkunat:

0105 12 00 9000

ex 0105 19

– –

muut:

 

0105 19 20

– – –

hanhet

0105 19 20 9000

ex 0207

Nimikkeen 0105 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt:

 

 

kanaa:

 

ex 0207 12

– –

paloittelematon, jäädytetty:

 

ex 0207 12 10

– – –

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kera (ns. 70-prosenttista kanaa):

 

– – – –

kanaa, jonka rintalastan pää, reisiluu ja koipiluu ovat täysin luutuneet

 

– – – –

muut

0207 12 10 9900

ex 0207 12 90

– – –

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 65-prosenttista kanaa) tai muussa muodossa:

 

– – – –

ns. 65-prosenttista kanaa:

 

– – – – –

kanaa, jonka rintalastan pää, reisiluu ja koipiluu ovat täysin luutuneet

 

– – – – –

muut

0207 12 90 9190

– – – –

kanaa, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia mutta siten, että mukana on kaula, sydän, maksa ja kivipiira:

 

– – – – –

kanaa, jonka rintalastan kärki, reisiluu ja sääriluu ovat täysin luutuneet

 

– – – – –

muut

0207 12 90 9990

ex 0207 14

– –

– paloiteltu liha ja muut eläimenosat, jäädytetyt:

 

 

– – –

palat:

 

 

– – – –

luulliset:

 

ex 0207 14 20

– – – – –

puolikkaat ja neljännekset:

 

– – – – – –

kanaa, jonka rintalastan kärki, reisiluu ja sääriluu ovat täysin luutuneet

 

– – – – – –

muut

0207 14 20 9900

ex 0207 14 60

– – – – –

koipi-reisipalat ja niiden palat:

 

– – – – – –

kanaa, jonka rintalastan kärki, reisiluu ja sääriluu ovat täysin luutuneet

 

– – – – – –

muut

0207 14 60 9900

ex 0207 14 70

– – – – –

muut:

 

– – – – – –

puolikkaat ja neljännekset ilman pyrstöjä:

 

– – – – – – –

kanaa, jonka rintalastan kärki, reisiluu ja sääriluu ovat täysin luutuneet

 

– – – – – – –

muut

0207 14 70 9190

– – – – – –

palat, joissa on kokonainen koipi-reisipala tai koipi-reisipalan pala ja selän pala ja joiden paino on enintään 25 prosenttia kokonaispainosta

 

– – – – – – –

kanaa, jonka reisiluu on täysin luutunut

 

– – – – – – –

muut

0207 14 70 9290

 

kalkkunaa:

 

0207 25

– –

paloittelematon, jäädytetty:

 

0207 25 10

– – –

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kera (ns. 80-prosenttista kalkkunaa)

0207 25 10 9000

0207 25 90

– – –

kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 73-prosenttista kalkkunaa) tai muussa muodossa:

0207 25 90 9000

ex 0207 27

– –

paloiteltu liha ja muut eläimenosat, jäädytetyt:

 

 

– – –

palat:

 

ex 0207 27 10

– – – –

luuttomat:

 

– – – – –

homogenoitu liha, mukaan luettuna mekaanisesti erotettu liha

 

– – – – –

muut

 

– – – – – –

muut kuin pyrstöt

0207 27 10 9990

 

– – – –

luulliset:

 

 

– – – – –

koipi-reisipalat ja niiden palat:

 

0207 27 60

– – – – – –

koivet ja koipien palat

0207 27 60 9000

0207 27 70

– – – – – –

muut

0207 27 70 9000


8.   Munat

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

ex 0407 00

Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt:

 

 

siipikarjan munat:

 

 

– –

haudottaviksi tarkoitetut (35):

 

0407 00 11

– – –

kalkkunan- tai hanhenmunat

0407 00 11 9000

0407 00 19

– – –

muut

0407 00 19 9000

0407 00 30

– –

muut

0407 00 30 9000

0408

Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:

 

 

munankeltuainen:

 

ex 0408 11

– –

kuivattu:

 

ex 0408 11 80

– – –

muu:

 

– – – –

ihmisravinnoksi soveltuva

0408 11 80 9100

ex 0408 19

– –

muu:

 

 

– – –

muu:

 

ex 0408 19 81

– – – –

nestemäinen:

 

– – – – –

ihmisravinnoksi soveltuva

0408 19 81 9100

ex 0408 19 89

– – – –

muu, myös jäädytetty:

 

 

– – – – –

ihmisravinnoksi soveltuva

0408 19 89 9100

 

muu:

 

ex 0408 91

– –

kuivattu:

 

ex 0408 91 80

– – –

muu:

 

– – – –

ihmisravinnoksi soveltuva

0408 91 80 9100

ex 0408 99

– –

muu:

 

ex 0408 99 80

– – –

muu:

 

– – – –

ihmisravinnoksi soveltuva

0408 99 80 9100


9.   Maito ja maitotuotteet

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

0401

Maito ja kerma, tiivistämätön, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön (50):

 

0401 10

rasvapitoisuus enintään 1 painoprosentti:

 

0401 10 10

– –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa

0401 10 10 9000

0401 10 90

– –

muu

0401 10 90 9000

0401 20

rasvapitoisuus suurempi kuin 1 painoprosentti mutta enintään 6 painoprosenttia:

 

 

– –

enintään 3 painoprosenttia:

 

0401 20 11

– – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa:

 

– – – –

rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia

0401 20 11 9100

– – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia

0401 20 11 9500

0401 20 19

– – –

muu:

 

– – – –

rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia

0401 20 19 9100

– – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia

0401 20 19 9500

 

– –

– suurempi kuin 3 painoprosenttia:

 

0401 20 91

– – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa

0401 20 91 9000

0401 20 99

– – –

muu

0401 20 99 9000

0401 30

rasvapitoisuus suurempi kuin 6 painoprosenttia:

 

 

– –

enintään 21 painoprosenttia:

 

0401 30 11

– – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa:

 

– – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – –

suurempi kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia

0401 30 11 9400

– – – – –

suurempi kuin 17 painoprosenttia

0401 30 11 9700

0401 30 19

– – –

muu:

 

– – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 17 painoprosenttia:

0401 30 19 9700

 

– –

suurempi kuin 21 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia

 

0401 30 31

– – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa:

 

– – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – –

enintään 35 painoprosenttia

0401 30 31 9100

– – – – –

suurempi kuin 35 painoprosenttia mutta enintään 39 painoprosenttia

0401 30 31 9400

– – – – –

suurempi kuin 39 painoprosenttia

0401 30 31 9700

0401 30 39

– – –

muu:

 

– – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – –

enintään 35 painoprosenttia

0401 30 39 9100

– – – – –

suurempi kuin 35 painoprosenttia mutta enintään 39 painoprosenttia

0401 30 39 9400

– – – – –

suurempi kuin 39 painoprosenttia

0401 30 39 9700

 

– –

suurempi kuin 45 painoprosenttia:

 

0401 30 91

– – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa:

 

– – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – –

enintään 68 painoprosenttia

0401 30 91 9100

– – – – –

suurempi kuin 68 painoprosenttia

0401 30 91 9500

0401 30 99

– – –

muu:

 

– – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – –

enintään 68 painoprosenttia

0401 30 99 9100

– – – – –

suurempi kuin 68 painoprosenttia

0401 30 99 9500

0402

Maito ja kerma, tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (43):

 

ex 0402 10

jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia (46):

 

 

– –

– lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön (48):

 

0402 10 11

– – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg

0402 10 11 9000

0402 10 19

– – –

muu

0402 10 19 9000

 

– –

muu (49):

 

0402 10 91

– – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg

0402 10 91 9000

0402 10 99

– – –

muu

0402 10 99 9000

 

jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia (46):

 

ex 0402 21

– –

lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön (48):

 

 

– – –

rasvapitoisuus enintään 27 painoprosenttia:

 

0402 21 11

– – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

enintään 11 painoprosenttia

0402 21 11 9200

– – – – – –

suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia

0402 21 11 9300

– – – – – –

suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia

0402 21 11 9500

– – – – – –

suurempi kuin 25 painoprosenttia

0402 21 11 9900

 

– – – –

muu:

 

0402 21 17

– – – – –

rasvapitoisuus enintään 11 painoprosenttia

0402 21 17 9000

0402 21 19

– – – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia:

 

– – – – – –

enintään 17 painoprosenttia

0402 21 19 9300

– – – – – –

suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia

0402 21 19 9500

– – – – – –

suurempi kuin 25 painoprosenttia

0402 21 19 9900

 

– – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 27 painoprosenttia:

 

0402 21 91

– – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

enintään 28 painoprosenttia

0402 21 91 9100

– – – – – –

suurempi kuin 28 painoprosenttia mutta enintään 29 painoprosenttia

0402 21 91 9200

– – – – – –

suurempi kuin 29 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia

0402 21 91 9350

– – – – – –

suurempi kuin 45 painoprosenttia

0402 21 91 9500

0402 21 99

– – – –

muu:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

enintään 28 painoprosenttia

0402 21 99 9100

– – – – – –

suurempi kuin 28 painoprosenttia mutta enintään 29 painoprosenttia

0402 21 99 9200

– – – – – –

suurempi kuin 29 painoprosenttia mutta enintään 41 painoprosenttia

0402 21 99 9300

– – – – – –

suurempi kuin 41 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia

0402 21 99 9400

– – – – – –

suurempi kuin 45 painoprosenttia mutta enintään 59 painoprosenttia

0402 21 99 9500

– – – – – –

suurempi kuin 59 painoprosenttia mutta enintään 69 painoprosenttia

0402 21 99 9600

– – – – – –

suurempi kuin 69 painoprosenttia mutta enintään 79 painoprosenttia

0402 21 99 9700

– – – – – –

suurempi kuin 79 painoprosenttia

0402 21 99 9900

ex 0402 29

– –

– muu (49):

 

 

– – –

rasvapitoisuus enintään 27 painoprosenttia:

 

 

– – – –

muu:

 

0402 29 15

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg:

 

– – – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – – –

enintään 11 painoprosenttia

0402 29 15 9200

– – – – – – –

suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia

0402 29 15 9300

– – – – – – –

suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia

0402 29 15 9500

– – – – – – –

suurempi kuin 25 painoprosenttia

0402 29 15 9900

0402 29 19

– – – – –

muu:

 

– – – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – – –

suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia

0402 29 19 9300

– – – – – – –

suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia

0402 29 19 9500

– – – – – – –

suurempi kuin 25 painoprosenttia

0402 29 19 9900

 

– – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 27 painoprosenttia:

 

0402 29 91

– – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg

0402 29 91 9000

0402 29 99

– – – –

muu:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

enintään 41 painoprosenttia

0402 29 99 9100

– – – – – –

suurempi kuin 41 painoprosenttia

0402 29 99 9500

 

muu:

 

0402 91

– –

lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön (48):

 

0402 91 10

– – –

rasvapitoisuus enintään 8 painoprosenttia:

 

 

– – – –

maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia ja rasvapitoisuus suurempi kuin 7,4 painoprosenttia

0402 91 10 9370

0402 91 30

– – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 8 painoprosenttia mutta enintään 10 painoprosenttia:

 

 

– – – –

maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia

0402 91 30 9300

 

– – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 45 painoprosenttia

 

0402 91 99

– – – –

– – – muu

0402 91 99 9000

0402 99

– –

muu (49):

 

0402 99 10

– – –

rasvapitoisuus enintään 9,5 painoprosenttia:

 

 

– – – –

sakkaroosipitoisuus vähintään 40 painoprosenttia, maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia ja rasvapitoisuus suurempi kuin 6,9 painoprosenttia

0402 99 10 9350

 

– – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 9,5 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia:

 

0402 99 31

– – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg:

 

– – – – –

rasvapitoisuus enintään 21 painoprosenttia:

 

– – – – – –

sakkaroosipitoisuus vähintään 40 painoprosenttia ja maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia

0402 99 31 9150

– – – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 21 painoprosenttia mutta enintään 39 painoprosenttia

0402 99 31 9300

– – – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 39 painoprosenttia

0402 99 31 9500

0402 99 39

– – – –

muu:

 

– – – – –

rasvapitoisuus enintään 21 painoprosenttia, sakkaroosipitoisuus vähintään 40 painoprosenttia ja maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia

0402 99 39 9150

ex 0403

Kirnupiimä, juoksutettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

 

ex 0403 90

muu:

 

 

– –

maustamaton tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältämätön:

 

 

– – –

jauheena, rakeina, tai muussa kiinteässä muodossa (43)  (47):

 

 

– – – –

lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus (36):

 

0403 90 11

– – – – –

enintään 1,5 painoprosenttia

0403 90 11 9000

0403 90 13

– – – – –

suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia:

 

– – – – – –

enintään 11 painoprosenttia

0403 90 13 9200

– – – – – –

suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia

0403 90 13 9300

– – – – – –

suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia

0403 90 13 9500

– – – – – –

suurempi kuin 25 painoprosenttia

0403 90 13 9900

0403 90 19

– – – – –

suurempi kuin 27 painoprosenttia

0403 90 19 9000

 

– – – –

muu, rasvapitoisuus (39):

 

0403 90 33

– – – – –

suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia:

 

– – – – – –

suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia

0403 90 33 9400

– – – – – –

suurempi kuin 25 painoprosenttia

0403 90 33 9900

 

– – –

muu:

 

 

– – – –

lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus (36):

 

0403 90 51

– – – – –

enintään 3 painoprosenttia:

 

– – – – – –

enintään 1,5 painoprosenttia

0403 90 51 9100

0403 90 59

– – – – –

suurempi kuin 6 painoprosenttia:

 

– – – – – –

suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 21 painoprosenttia

0403 90 59 9170

– – – – – –

suurempi kuin 21 painoprosenttia mutta enintään 35 painoprosenttia

0403 90 59 9310

– – – – – –

suurempi kuin 35 painoprosenttia mutta enintään 39 painoprosenttia

0403 90 59 9340

– – – – – –

suurempi kuin 39 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia

0403 90 59 9370

– – – – – –

suurempi kuin 45 painoprosenttia

0403 90 59 9510

ex 0404

Hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä; muualle kuulumattomat maidon luonnollisista ainesosista koostuvat tuotteet, myös sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:

 

0404 90

muu:

 

 

– –

lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus (36):

 

ex 0404 90 21

– – –

enintään 1,5 painoprosenttia:

 

– – – –

jauheena tai rakeina, vesipitoisuus enintään 5 prosenttia ja maitoproteiinipitoisuus rasvattoman maidon kuiva-aineessa on:

 

– – – – –

vähintään 29 prosenttia mutta alle 34 prosenttia

0404 90 21 9120

– – – – –

vähintään 34 painoprosenttia

0404 90 21 9160

0404 90 23

– – –

suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia (43):

 

– – – –

jauheena tai rakeina:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

enintään 11 painoprosenttia

0404 90 23 9120

– – – – – –

suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia

0404 90 23 9130

– – – – – –

suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia

0404 90 23 9140

– – – – – –

suurempi kuin 25 painoprosenttia

0404 90 23 9150

ex 0404 90 29

– – –

suurempi kuin 27 painoprosenttia (43):

 

– – – –

jauheena tai rakeina, rasvapitoisuus:

 

– – – – –

enintään 28 painoprosenttia

0404 90 29 9110

– – – – –

suurempi kuin 28 painoprosenttia mutta enintään 29 painoprosenttia

0404 90 29 9115

– – – – –

suurempi kuin 29 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia

0404 90 29 9125

– – – – –

suurempi kuin 45 painoprosenttia

0404 90 29 9140

 

– –

muu, rasvapitoisuus (39)  (43):

 

0404 90 81

– – –

enintään 1,5 painoprosenttia:

 

– – – –

jauheena tai rakeina

0404 90 81 9100

ex 0404 90 83

– – –

suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia:

 

– – – –

jauheena tai rakeina:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

enintään 11 painoprosenttia

0404 90 83 9110

– – – – – –

suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia

0404 90 83 9130

– – – – – –

suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia

0404 90 83 9150

– – – – – –

suurempi kuin 25 painoprosenttia

0404 90 83 9170

– – – –

muussa muodossa kuin jauheena tai rakeina:

 

– – – – –

sakkaroosipitoisuus vähintään 40 painoprosenttia, maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia ja rasvapitoisuus suurempi kuin 6,9 painoprosenttia

0404 90 83 9936

ex 0405

Voi ja muut maitorasvat, maidosta valmistetut levitteet:

 

0405 10

Voi:

 

 

– –

rasvapitoisuus enintään 85 painoprosenttia:

 

 

– – –

luonnollinen voi:

 

0405 10 11

– – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 1 kg:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

vähintään 80 mutta pienempi kuin 82 painoprosenttia

0405 10 11 9500

– – – – – –

vähintään 82 painoprosenttia

0405 10 11 9700

0405 10 19

– – – –

muut:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

vähintään 80 mutta pienempi kuin 82 painoprosenttia

0405 10 19 9500

– – – – – –

vähintään 82 painoprosenttia

0405 10 19 9700

0405 10 30

– – –

uudelleen yhdistetty (recombined) voi:

 

– – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 1 kg:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

vähintään 80 mutta pienempi kuin 82 painoprosenttia

0405 10 30 9100

– – – – – –

vähintään 82 painoprosenttia

0405 10 30 9300

– – – –

muut:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

vähintään 82 painoprosenttia

0405 10 30 9700

0405 10 50

– – –

heravoi:

 

– – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 1 kg:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

vähintään 82 painoprosenttia

0405 10 50 9300

– – – –

muut:

 

– – – – –

rasvapitoisuus:

 

– – – – – –

vähintään 80 mutta pienempi kuin 82 painoprosenttia

0405 10 50 9500

– – – – – –

vähintään 82 painoprosenttia

0405 10 50 9700

0405 10 90

– –

muut

0405 10 90 9000

ex 0405 20

maidosta valmistetut levitteet:

 

0405 20 90

– –

rasvapitoisuus suurempi kuin 75 mutta pienempi kuin 80 painoprosenttia:

 

– – –

rasvapitoisuus:

 

– – – –

suurempi kuin 75 mutta pienempi kuin 78 painoprosenttia

0405 20 90 9500

– – – –

vähintään 78 painoprosenttia

0405 20 90 9700

0405 90

muut:

 

0405 90 10

– –

rasvapitoisuus vähintään 99,3 painoprosenttia ja vesipitoisuus enintään 0,5 painoprosenttia

0405 90 10 9000

0405 90 90

– –

muut

0405 90 90 9000

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodin käyttöä koskevat lisävaatimukset

Tuotekoodi

Veden enimmäis-pitoisuus tuotteen painosta

(%)

Rasvan vähimmäispitoisuus tuotteen kuiva-aineen painosta

(%)

ex 0406

Juusto ja juustoaine (42)  (45):

 

 

 

ex 0406 10

tuorejuusto (kypsyttämätön), myös herajuusto ja juustoaine:

 

 

 

ex 0406 10 20

– –

rasvapitoisuus enintään 40 painoprosenttia:

 

 

 

– – –

herajuustot, ei kuitenkaan suolattu Ricotta

 

 

0406 10 20 9100

– – –

muu:

 

 

 

– – – –

muun kuin rasvan vesipitoisuus yli 47 painoprosenttia, ei kuitenkaan yli 72 painoprosenttia:

 

 

 

– – – – –

suolattu Ricotta:

 

 

 

– – – – – –

valmistettu yksinomaan lampaanmaidosta

55

45

0406 10 20 9230

– – – – – –

muu

55

39

0406 10 20 9290

– – – – –

raejuusto (Cottage cheese)

60

 

0406 10 20 9300

– – – – –

muu:

 

 

 

– – – – – –

rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta:

 

 

 

– – – – – – –

pienempi kuin 5 painoprosenttia

60

 

0406 10 20 9610

– – – – – – –

vähintään 5 mutta pienempi kuin 19 painoprosenttia

60

5

0406 10 20 9620

– – – – – – –

vähintään 19 mutta pienempi kuin 39 painoprosenttia

57

19

0406 10 20 9630

– – – – – – –

muut, muun kuin rasva-aineen vesipitoisuus:

 

 

 

– – – – – – – –

suurempi kuin 47 painoprosenttia mutta enintään 52 painoprosenttia

40

39

0406 10 20 9640

– – – – – – – –

suurempi kuin 52 painoprosenttia mutta enintään 62 painoprosenttia

50

39

0406 10 20 9650

– – – – – – – –

suurempi kuin 62 painoprosenttia

 

 

0406 10 20 9660

– – – –

muun kuin rasvan vesipitoisuus yli 72 painoprosenttia:

 

 

 

– – – – –

kermajuustot, muun kuin rasvan vesipitoisuus yli 77 painoprosenttia, ei kuitenkaan yli 83 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineesta:

 

 

 

– – – – – –

vähintään 60 mutta pienempi kuin 69 painoprosenttia

60

60

0406 10 20 9830

– – – – – –

vähintään 69 painoprosenttia

59

69

0406 10 20 9850

– – – – –

muut

 

 

0406 10 20 9870

– – – –

muut

 

 

0406 10 20 9900

ex 0406 20

juustoraaste ja juustojauhe, juustolaadusta riippumatta:

 

 

 

ex 0406 20 90

– –

muu:

 

 

 

– – –

herasta valmistettu juusto

 

 

0406 20 90 9100

– – –

muu:

 

 

 

– – – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 20 painoprosenttia, laktoosipitoisuus pienempi kuin 5 painoprosenttia ja kuiva-ainepitoisuus:

 

 

 

– – – – –

vähintään 60 prosenttia mutta pienempi kuin 80 prosenttia

40

34

0406 20 90 9913

– – – – –

vähintään 80 prosenttia mutta pienempi kuin 85 prosenttia

20

30

0406 20 90 9915

– – – – –

vähintään 85 prosenttia mutta pienempi kuin 95 prosenttia

15

30

0406 20 90 9917

– – – – –

vähintään 95 prosenttia

5

30

0406 20 90 9919

– – – –

muu

 

 

0406 20 90 9990

ex 0406 30

Sulatejuusto, muu kuin juustoraaste tai juustojauhe:

 

 

 

 

– –

muu:

 

 

 

 

– – –

rasvapitoisuus enintään 36 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta:

 

 

 

ex 0406 30 31

– – – –

enintään 48 painoprosenttia:

 

 

 

– – – – –

kuiva-ainepitoisuus:

 

 

 

– – – – – –

vähintään 40 painoprosenttia mutta pienempi kuin 43 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta:

 

 

 

– – – – – – –

pienempi kuin 20 painoprosenttia

60

 

0406 30 31 9710

– – – – – – –

vähintään 20 painoprosenttia

60

20

0406 30 31 9730

– – – – – –

vähintään 43 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta:

 

 

 

– – – – – – –

pienempi kuin 20 painoprosenttia

57

 

0406 30 31 9910

– – – – – – –

vähintään 20 mutta pienempi kuin 40 painoprosenttia

57

20

0406 30 31 9930

– – – – – – –

vähintään 40 painoprosenttia

57

40

0406 30 31 9950

ex 0406 30 39

– – – –

suurempi kuin 48 painoprosenttia:

 

 

 

– – – – –

kuiva-ainepitoisuus:

 

 

 

– – – – – –

vähintään 40 mutta pienempi kuin 43 painoprosenttia

60

48

0406 30 39 9500

– – – – – –

vähintään 43 mutta pienempi kuin 46 painoprosenttia

57

48

0406 30 39 9700

– – – – – –

vähintään 46 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta:

 

 

 

– – – – – – –

pienempi kuin 55 painoprosenttia

54

48

0406 30 39 9930

– – – – – – –

vähintään 55 painoprosenttia

54

55

0406 30 39 9950

ex 0406 30 90

– – –

rasvapitoisuus suurempi kuin 36 painoprosenttia

54

79

0406 30 90 9000

ex 0406 40

sinihomejuusto ja muut juustot, joissa on Penicillium roqueforti -homeitiöillä tuotettuja juovia:

 

 

 

ex 0406 40 50

– –

Gorgonzola

53

48

0406 40 50 9000

ex 0406 40 90

– –

muu

50

40

0406 40 90 9000

ex 0406 90

muu juusto:

 

 

 

 

– –

muu:

 

 

 

ex 0406 90 13

– – –

Emmental

40

45

0406 90 13 9000

ex 0406 90 15

– – –

Gruyère, Sbrinz:

 

 

 

– – – –

Gruyère

38

45

0406 90 15 9100

ex 0406 90 17

– – –

Bergkäse, Appenzell:

 

 

 

– – – –

Bergkäse

38

45

0406 90 17 9100

ex 0406 90 21

– – –

Cheddar

39

48

0406 90 21 9900

ex 0406 90 23

– – –

Edam

47

40

0406 90 23 9900

ex 0406 90 25

– – –

Tilsit

47

45

0406 90 25 9900

ex 0406 90 27

– – –

Butterkäse

52

45

0406 90 27 9900

ex 0406 90 29

– – –

Kashkaval:

 

 

 

 

– – – –

valmistettu lampaan- ja/tai vuohenmaidosta

42

50

0406 90 29 9100

 

– – – –

valmistettu yksinomaan lehmänmaidosta

44

45

0406 90 29 9300

Ex04069032

– – –

Feta (38):

 

 

 

 

– – – –

ainoastaan uuhenmaidosta tai uuhen- ja vuohenmaidosta valmistettu:

 

 

 

– – – – –

rasvattoman aineen vesipitoisuus enintään 72 painoprosenttia

56

43

0406 90 32 9119

ex 0406 90 35

– – –

Kefalotyri:

 

 

 

– – – –

valmistettu yksinomaan lampaan- ja/tai vuohenmaidosta

38

40

0406 90 35 9190

– – – –

muu:

38

40

0406 90 35 9990

ex 0406 90 37

– – –

Finlandia

40

45

0406 90 37 9000

 

– – –

muu:

 

 

 

 

– – – –

muu:

 

 

 

 

– – – – –

rasvapitoisuus enintään 40 painoprosenttia ja rasvattoman aineen vesipitoisuus:

 

 

 

 

– – – – – –

enintään 47 painoprosenttia:

 

 

 

ex 0406 90 61

– – – – – – –

Grana Padano, Parmigiano Reggiano

35

32

0406 90 61 9000

ex 0406 90 63

– – – – – – –

Fiore Sardo, Pecorino:

 

 

 

– – – – – – – –

valmistettu yksinomaan lampaanmaidosta

35

36

0406 90 63 9100

– – – – – – – –

muu

35

36

0406 90 63 9900

ex 0406 90 69

– – – – – – –

muu:

 

 

 

– – – – – – – –

herasta valmistettu juusto

 

 

0406 90 69 9100

– – – – – – – –

muu

38

30

0406 90 69 9910

 

– – – – – –

suurempi kuin 47 painoprosenttia mutta enintään 72 painoprosenttia:

 

 

 

ex 0406 90 73

– – – – – – –

Provolone

45

44

0406 90 73 9900

ex 0406 90 75

– – – – – – –

Asiago, Caciocavallo, Montasio, Ragusano

45

39

0406 90 75 9900

ex 0406 90 76

– – – – – – –

Danbo, Fontal, Fontina, Fynbo, Havarti, Maribo, Samsø:

 

 

 

– – – – – – – –

rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta vähintään 45 painoprosenttia mutta pienempi kuin 55 painoprosenttia:

 

 

 

– – – – – – – – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 50 painoprosenttia mutta pienempi kuin 56 painoprosenttia

50

45

0406 90 76 9300

– – – – – – – – –

kuiva-ainepitoisuus vähintään 56 painoprosenttia

44

45

0406 90 76 9400

– – – – – – – –

rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta vähintään 55 painoprosenttia

46

55

0406 90 76 9500

ex 0406 90 78

– – – – – – –

Gouda:

 

 

 

– – – – – – – –

rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta pienempi kuin 48 painoprosenttia

50

20

0406 90 78 9100

– – – – – – – –

rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta vähintään 48 painoprosenttia mutta pienempi kuin 55 painoprosenttia

45

48

0406 90 78 9300

– – – – – – – –

muu:

45

55

0406 90 78 9500

ex 0406 90 79

– – – – – – –

Esrom, Italico, Kernhem, Saint Nectaire, Saint Paulin, Taleggio

56

40

0406 90 79 9900

ex 0406 90 81

– – – – – – –

Cantal, Cheshire, Wensleydale, Lancashire, Double Gloucester, Blarney, Colby, Monterey

44

45

0406 90 81 9900

ex 0406 90 85

– – – – – – –

Kefalograviera, Kasseri:

 

 

 

– – – – – – – –

vesipitoisuus enintään 40 painoprosenttia

40

39

0406 90 85 9930

– – – – – – – –

vesipitoisuus suurempi kuin 40 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia

45

39

0406 90 85 9970

– – – – – – – –

muu

 

 

0406 90 85 9999

 

– – – – – – –

muu juusto, rasvattoman aineen vesipitoisuus:

 

 

 

ex 0406 90 86

– – – – – – – –

suurempi kuin 47 painoprosenttia mutta enintään 52 painoprosenttia:

 

 

 

– – – – – – – – –

herasta valmistettu juusto

 

 

0406 90 86 9100

– – – – – – – – –

muu, rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta:

 

 

 

– – – – – – – – – –

pienempi kuin 5 painoprosenttia

52

 

0406 90 86 9200

– – – – – – – – – –

vähintään 5 painoprosenttia mutta pienempi kuin 19 painoprosenttia

51

5

0406 90 86 9300

– – – – – – – – – –

vähintään 19 painoprosenttia mutta pienempi kuin 39 painoprosenttia

47

19

0406 90 86 9400

– – – – – – – – – –

vähintään 39 painoprosenttia

40

39

0406 90 86 9900

ex 0406 90 87

– – – – – – – –

suurempi kuin 52 painoprosenttia mutta enintään 62 painoprosenttia:

 

 

 

– – – – – – – – –

herasta valmistettu juusto, ei kuitenkaan Manouri

 

 

0406 90 87 9100

– – – – – – – – –

muu, rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta:

 

 

 

– – – – – – – – – –

pienempi kuin 5 painoprosenttia

60

 

0406 90 87 9200

– – – – – – – – – –

vähintään 5 painoprosenttia mutta pienempi kuin 19 painoprosenttia

55

5

0406 90 87 9300

– – – – – – – – – –

vähintään 19 painoprosenttia mutta pienempi kuin 40 painoprosenttia

53

19

0406 90 87 9400

– – – – – – – – – –

vähintään 40 painoprosenttia:

 

 

 

– – – – – – – – – – –

ainoastaan uuhenmaidosta valmistettu Idiazabal, Manchego ja Roncal

45

45

0406 90 87 9951

– – – – – – – – – – –

Maasdam

45

45

0406 90 87 9971

– – – – – – – – – – –

Manouri

43

53

0406 90 87 9972

– – – – – – – – – – –

Hushållsost

46

45

0406 90 87 9973

– – – – – – – – – – –

Murukoloinen

41

50

0406 90 87 9974

– – – – – – – – – – –

Gräddost

39

60

0406 90 87 9975

– – – – – – – – – – –

muu

47

40

0406 90 87 9979

ex 0406 90 88

– – – – – – – –

suurempi kuin 62 painoprosenttia mutta enintään 72 painoprosenttia:

 

 

 

– – – – – – – – –

herasta valmistettu juusto

 

 

0406 90 88 9100

– – – – – – – – –

muu:

 

 

 

– – – – – – – – – –

rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta:

 

 

 

– – – – – – – – – – –

vähintään 10 painoprosenttia mutta pienempi kuin 19 painoprosenttia

60

10

0406 90 88 9300

– – – – – – – – – – –

vähintään 40 prosenttia:

– – – – – – – – – – – –

Akawi

55

40

0406 90 88 9500


10.   Valmistamaton valkoinen sokeri ja raakasokeri

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

ex 1701

Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät:

 

 

lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön raakasokeri:

 

ex 1701 11

– –

ruokosokeri:

 

ex 1701 11 90

– – –

muu:

 

– – – –

kandisokeri

1701 11 90 9100

– – – –

muu raakasokeri:

 

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1701 11 90 9910

ex 1701 12

– –

juurikassokeri:

 

ex 1701 12 90

– – –

muu:

 

– – – –

kandisokeri

1701 12 90 9100

– – – –

muu raakasokeri:

 

– – – – –

tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg

1701 12 90 9910

 

muu:

 

1701 91 00

– –

lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä

1701 91 00 9000

ex 1701 99

– –

muu:

 

1701 99 10

– – –

valkoinen sokeri:

 

– – – –

kandisokeri

1701 99 10 9100

– – – –

muu:

 

– – – – –

kokonaismäärä enintään 10 tonnia

1701 99 10 9910

– – – – –

muu

1701 99 10 9950

ex 1701 99 90

– – –

muu:

 

– – – –

lisättyä muuta ainetta kuin maku- tai väriainetta sisältävä

1701 99 90 9100


11.   Siirapit ja tietyt muut sokerituotteet

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuotekoodi

ex 1702

Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri:

 

ex 1702 40

glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa on vähintään 20 prosenttia, mutta vähemmän kuin 50 prosenttia fruktoosia kuivapainosta, ei kuitenkaan inverttisokeri:

 

ex 1702 40 10

– –

isoglukoosi:

 

– – –

joissa on fruktoosia vähintään 41 prosenttia kuivapainosta:

1702 40 10 9100

1702 60

muu fruktoosi ja fruktoosisiirappi, joissa on fruktoosia enemmän kuin 50 prosenttia kuivapainosta, ei kuitenkaan inverttisokeri:

 

1702 60 10

– –

isoglukoosi

1702 60 10 9000

1702 60 95

– –

muu

1702 60 95 9000

ex 1702 90

muut, myös inverttisokeri ja muut sokeri -ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta:

 

1702 90 30

– –

isoglukoosi

1702 90 30 9000

 

– –

sokeriväri:

 

1702 90 71

– – –

jossa on sakkaroosia vähintään 50 prosenttia kuivapainosta

1702 90 71 9000

ex 1702 90 95

– –

muu:

 

– – –

keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna

1702 90 95 9100

– – –

muu, ei kuitenkaan sorboosi

1702 90 95 9900

2106

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet:

 

ex 2106 90

muut:

 

 

– –

lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit:

 

2106 90 30

– – –

isoglukoosisiirappi:

2106 90 30 9000

 

– – –

muut:

 

2106 90 59

– – – –

muut

2106 90 59 9000”


(1)  EYVL L 149, 7.6.2008, s. 55.

(2)  Rasvapitoisuuden määritykseen käytetään komission direktiivin 84/4/ETY (EYVL L 15, 18.1.1984, s. 28) liitteessä I esitettyä määritysmenetelmää (A menetelmä).

(3)  Rasvapitoisuuden määritykseen käytetään seuraavaa menetelmää:

näyte on jauhettava siten, että enemmän kuin 90 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 500 mikrometriä, ja 100 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 1 000 mikrometriä,

tämän jälkeen noudatetaan direktiivin 84/4/ETY liitteessä I esitettyä määritysmenetelmää (A menetelmä).

(4)  Tärkkelyksen kuiva-ainepitoisuus määritetään komission asetuksen (ETY) N:o 687/2008 (EYVL L 192, 19.7.2008, s. 20) liitteessä IV esitetyllä menetelmällä. Tärkkelyksen puhtausaste määritetään Ewersin polarimetrisellä menetelmällä, sellaisena kuin se on julkaistuna kolmannen Komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1) liitteessä III oleva L osa.

(5)  Tärkkelykselle maksettavaa vientitukea on tarkistettava seuraavaa kaavaa käyttäen:

1.

Perunatärkkelys: ((kuiva-aineen todellinen prosenttiosuus)/80) × vientituki.

2.

Muu tärkkelys: ((kuiva-aineen todellinen prosenttiosuus)/87) × vientituki.

Hakijan on tullauksen yhteydessä ilmoitettava tuotteen kuiva-ainepitoisuus tätä tarkoitusta varten laadittavassa ilmoituksessa.

(6)  Vientitukea maksetaan tuotteille, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 78 prosenttia. Tuotteille, joiden kuiva-ainepitoisuus on pienempi kuin 78 prosenttia, maksettavaa vientitukea on tarkistettava seuraavaa kaavaa käyttäen:

((kuiva-aineen tosiasiallinen osuus)/78) × vientituki

Kuiva-ainepitoisuus määritetään komission direktiivin 79/796/ETY (EYVL L 239, 22.9.1979, s. 24) liitteessä II esitetyllä menetelmällä tai muulla soveltuvalla, vähintään saman varmuuden antavalla analysointimenetelmällä.

(7)  Komission asetuksen (EY) N:o 1517/95 soveltamisalaan kuuluvat (EYVL L 147, 30.6.1995, s. 51).

(8)  Tukea varten otetaan huomioon ainoastaan viljatuotteista lähtöisin oleva tärkkelys. Viljatuotteiksi katsotaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 0709 90 60 ja 0712 90 19, 10 ryhmään, nimikkeisiin 1101, 1102, 1103 ja 1104 (sellaisenaan ja ilman ennalleen saattamista), lukuun ottamatta alanimikettä 1104 30, kuuluvat tuotteet sekä alanimikkeisiin 1904 10 10 ja 1904 10 90 kuuluvien tuotteiden viljapitoisuus. Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 1904 10 10 ja 1904 10 90 kuuluvien tuotteiden viljapitoisuuden katsotaan olevan yhtä suuri kuin näiden lopullisten tuotteiden paino. Tukea ei myönnetä viljatuotteille joiden tärkkelyksen alkuperää ei yksiselitteisesti voida todeta analyysilla.

(9)  Tuki myönnetään ainoastaan tuotteille, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä.

(10)  Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on esitettävä komission asetuksen (EY) N:o 433/2007 liitteessä oleva todistus (EYVL L 104, 21.4.2007, s. 3.

(11)  Tukea myönnettäessä on noudatettava komission asetuksessa (EY) N:o 1359/2007 (EYVL L 304, 22.11.2007, s. 21) ja tapauksen mukaan komission asetuksessa (EY) N:o 1741/2006 (EUVL L 329, 25.11.2006, s. 7) säädettyjä edellytyksiä.

(12)  EYVL L 308, 8.11.2006, s. 7.

(13)  EYVL L 281, 24.10.2008, s. 3.

(14)  EYVL L 325, 24.11.2006, s. 12.

(15)  Vähärasvaisen naudanlihan pitoisuus (rasvaa lukuun ottamatta) määritellään komission asetuksen (ETY) N:o 2429/86 liitteessä kuvatulla menetelmällä (EYVL L 210, 1.8.1986, s. 39). Keskimääräisellä pitoisuudella tarkoitetaan näytteen määrää sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 765/2002 (EYVL L 117, 4.5.2002, s. 6) 2 artiklan 1 kohdassa. Näyte on otettava asianomaisen erän siitä osasta, jossa riski on suurin.

(16)  Kollageenipitoisuuden määrittäminen:

Kollageenipitoisuudella tarkoitetaan kertoimella 8 kerrottua hydroksiproliinipitoisuutta. Hydroksiproliinipitoisuus on määritettävä ISO-menetelmällä 3496-1978.

(17)  Tuotteet voidaan luokitella tähän alanimikkeeseen vain, jos niiden yhtenäisen lihaskudoksen koon ja tunnuspiirteiden perusteella voidaan tunnistaa olevan peräisin mainituista ensimmäisistä paloista. Ilmaisua ’niiden palat’ sovelletaan tuotteisiin, joiden yksikkönettopaino on vähintään 100 grammaa, tai samasta ensimmäisestä palasta peräisin oleviin tuotteisiin, jotka on leikattu yhdenmukaisiksi viipaleiksi ja pakattu yhdessä kokonaisnettopainoltaan vähintään 100 gramman pakkauksiin.

(18)  Tätä tukea saavat vain tuotteet, joiden nimitys on tuottajajäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten varmentama.

(19)  Makkaroihin, jotka tuodaan säiliöissä, jotka sisältävät myös säilöntäliuosta, sovellettava tuki myönnetään nettopainon perusteella, eli vähennettynä kyseisen liuoksen painolla.

(20)  Kauppatavan mukaisesti parafiinikerroksen painoa pidetään makkaroiden nettopainoon kuuluvana.

(21)  Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 2333/97 (EYVL L 323, 26.11.1997, s. 25).

(22)  Jos makkaroita sisältäviä sekavalmisteita (myös valmisateriat) luokitellaan niiden ainesosien vuoksi nimikkeeseen 1601, tukea myönnetään vain kyseisten valmisteiden sisältämien makkaroiden, lihan tai eläimenosien, mukaan lukien rasva lajista tai alkuperästä riippumatta, nettopainon perusteella.

(23)  Luita sisältäviin tuotteisiin sovellettava tuki myönnetään nettopainon perusteella, eli vähennettynä luiden painolla.

(24)  Tuen myöntäminen edellyttää komission asetuksessa (EY) N:o 903/2008 (EYVL L 249, 18.9.2008, s. 3 ) vahvistettujen edellytysten noudattamista. Vientiä koskevia tullimuodollisuuksia täyttäessään viejän on ilmoitettava kirjallisesti, että kyseiset tuotteet täyttävät nämä edellytykset.

(25)  Liha- ja rasvapitoisuus on määritettävä komission asetuksen (EY) N:o 2004/2002 (EYVL L 308, 9.11.2002, s. 22) liitteessä esitettyä määritysmenetelmää noudattaen.

(26)  Lihan tai minkä tahansa muiden eläimenosien osuus, mukaan luettuna ihra tai rasva lajista tai alkuperästä riippumatta, on määritettävä komission asetuksen (ETY) N:o 226/89 (EYVL L 29, 31.1.1989, s. 11) liitteessä esitettyä määritysmenetelmää noudattaen.

(27)  Tuotteiden jäädyttäminen asetuksen (EY) N:o 612/2009 (EYVL L 186, 17.7.2009, s. 1) 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla ei ole sallittua.

(28)  Ruhot ja puoliruhot voidaan esittää tullille joko leukalihan kanssa tai ilman sitä.

(29)  Lavat voidaan esittää tullille joko leukalihan kanssa tai ilman sitä.

(30)  Etuosat voidaan esittää tullille joko leukalihan kanssa tai ilman sitä.

(31)  Yksittäin tullille esitettävälle kaulapalalle, leukalihalle tai osille, jotka sisältävät sekä leukalihan että kaulapalan, ei voida myöntää tätä tukea.

(32)  Yksittäin tullille esitettävälle luuttomalle niskalle ei voida myöntää tätä tukea.

(33)  Jos yhdistetyn nimikkeistön 16 ryhmän 2 lisähuomautuksen mukaan tuotteita ei voida luokitella nimikkeeseen 1602 41 10 9110 kuuluviksi kinkuiksi tai kinkunpaloiksi, niille voidaan myöntää koodiin 1602 42 10 9110 tai tarvittaessa koodiin 1602 49 19 9130 kuuluville tuotteille vahvistettua tukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission asetuksen (EY) N:o 612/2009 48 artiklan soveltamista.

(34)  Jos yhdistetyn nimikkeistön 16 ryhmän 2 lisähuomautuksen mukaan tuotteita ei voida luokitella nimikkeeseen 1602 42 10 9110 kuuluviksi lavoiksi tai lavanpaloiksi, niille voidaan myöntää koodiin 1602 49 19 9130 kuuluville tuotteille vahvistettua tukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 612/2009 48 artiklan soveltamista.

(35)  Tähän alanimikkeeseen voidaan luokitella ainoastaan sellaisia siipikarjan munia, jotka täyttävät Euroopan yhteisöjen toimivaltaisten viranomaisten vahvistamat edellytykset ja joissa on tuotantolaitoksen tunnusnumero ja/tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 617/2008 (EYVL L 168, 28.6.2008, s. 5) 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut muut merkinnät.

(36)  Kun kyseessä on tähän alanimikkeeseen kuuluva tuote, jossa on lisättyä heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita, tukea laskettaessa ei oteta huomioon lisätyn heran ja/tai heran johdannaisten ja/tai laktoosin ja/tai kaseiinin ja/tai kaseinaatin ja/tai permeaatin ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvien tuotteiden osuutta.

Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa.

Jos tähän alanimikkeeseen kuuluva tuote koostuu permeaatista, tukea ei myönnetä.

Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, koostuuko tuote permeaatista tai onko muita kuin maitoa sisältäviä aineita ja/tai heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita lisätty, ja jos niitä on lisätty, on ilmoitettava:

muiden kuin maitoa sisältävien aineiden ja/tai heran ja/tai heran johdannaisten ja/tai laktoosin ja/tai kaseiinin ja/tai kaseinaatin ja/tai permeaatin ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvien tuotteiden tosiasiallinen pitoisuus painoprosentteina 100 kilogrammassa valmista tuotetta,

ja erityisesti,

lisätyn heran laktoosipitoisuus.

(37)  Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 2287/2000 (EYVL L 260, 14.10.2000, s. 22).

(38)  Jos tuote sisältää ennen valmistusta tai valmistuksen aikana lisättyä kaseiinia ja/tai kaseinaattia, tukea ei myönnetä. Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, onko kaseiinia ja/tai kaseinaattia lisätty.

(39)  Tähän alanimikkeeseen kuuluvalle tuotteelle 100:aa kilogrammaa kohti myönnettävä tuki on suuruudeltaan seuraavien osien summa:

(a)

annettu määrä 100:aa kilogrammaa kohti kerrottuna 100 kilogrammaan tuotetta sisältyvän maidon prosenttiosuudella.. Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa.

Kuitenkin, jos tuotteeseen on lisätty heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita, kilogrammaa kohti annettu määrä kerrotaan 100 kilogrammassa tuotetta olevan maito-osuuden painolla, jossa ei oteta huomioon lisättyä heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita;

(b)

komission asetuksen (EY) N:o 1187/2009 (EYVL L 318, 4.12.2009, s. 1) 14 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti laskettu osa.

Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, koostuuko tuote permeaatista tai onko muita kuin maitoa sisältäviä aineita ja/tai heraa ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita ja/tai heran johdannaisia lisätty, ja jos niitä on lisätty, on ilmoitettava:

sakkaroosin ja/tai muiden kuin maitoa sisältävien aineiden ja/tai heran ja/tai laktoosin ja/tai kaseiinin ja/tai kaseinaatin ja/tai permeaatin ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvien tuotteiden ja/tai heran johdannaisten tosiasiallinen pitoisuus painoprosentteina 100 kilogrammassa valmista tuotetta,

ja erityisesti,

lisätyn heran laktoosipitoisuus.

Jos tuotteen maito-osuus koostuu permeaatista, tukea ei myönnetä.

(40)  Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 707/98 (EYVL L 98, 31.3.1998, s. 11).

(41)  Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 823/96 (EYVL L 111, 4.5.1996, s. 9).

(42)  

a)

Myös säilöntäliuosta, erityisesti suolavettä, sisältävissä vähittäispakkauksissa myytäviin juustoihin sovellettava tuki myönnetään nettopainon perusteella, eli vähennettynä kyseisen liuoksen painolla.

b)

Pakkausmateriaalina käytettävän muovikelmun, parafiinin, tuhkan ja vahan ei katsota sisältyvän tuotteen nettopainoon tuen määrää laskettaessa.

c)

Jos juusto on pakattu muovikelmuun ja ilmoitettu nettopaino sisältää muovikelmun painon, tuen määrää on alennettava 0,5 prosenttia.

Hakijan on tullimuodollisuuksia täyttäessään ilmoitettava, että juusto on pakattu muovikelmuun ja selvitettävä, sisältyykö muovikelmun paino ilmoitettuun nettopainoon.

d)

Jos juusto on pakattu parafiiniin tai tuhkaan ja ilmoitettu nettopaino sisältää parafiinin tai tuhkan painon, tuen määrää on alennettava 2 prosenttia.

Hakijan on tullimuodollisuuksia täyttäessään ilmoitettava, että juusto on pakattu parafiiniin tai tuhkaan ja selvitettävä, sisältyykö parafiinin tai tuhkan paino ilmoitettuun nettopainoon.

e)

Jos juusto on pakattu vahaan, hakijan on tullimuodollisuuksia täyttäessään merkittävä ilmoitukseen juuston paino, joka ei sisällä vahan painoa.

(43)  Jos maidon rasvattoman kuiva-aineen maitoproteiinipitoisuus (typpipitoisuus × 6,38) on tähän nimikkeeseen kuuluvassa tuotteessa alle 34 prosenttia, vientitukea ei myönnetä. Jos tähän nimikkeeseen kuuluvan jauheen vesipitoisuus on yli 5 painoprosenttia, vientitukea ei myönnetä.

Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen maidon rasvattoman kuiva-aineen maitoproteiinin vähimmäispitoisuus ja jauheiden osalta veden enimmäispitoisuus.

(44)  Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 2287/2000 (EYVL L 260, 14.10.2000, s. 22).

(45)  

a)

Jos tuote sisältää muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia, kuten kinkkua, pähkinöitä, katkarapua, lohta, oliiveja ja rusinoita, ei kuitenkaan mausteita tai yrttejä, tuen määrää on alennettava 10 prosenttia.

Tullimuodollisuuksia täyttäessään hakijan on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, että tuotteeseen on lisätty tällaisia muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia.

b)

Jos tuote sisältää yrttejä tai mausteita, kuten sinappia, basilikaa, valkosipulia tai oreganoa, tuen määrää on alennettava 1 prosentti.

Tullimuodollisuuksia täyttäessään hakijan on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, että tuotteeseen on lisätty yrttejä tai mausteita.

c)

Jos tuote sisältää kaseiinia ja/tai kaseinaatteja ja/tai heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita, lisättyjä kaseiinia ja/tai kaseinaatteja ja/tai heraa ja/tai heran johdannaisia (CN-koodiin 0405 10 50 kuuluvaa heravoita lukuun ottamatta) ja/tai laktoosia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita ei oteta huomioon tuen määrää laskettaessa.

Tullimuodollisuuksia täyttäessään hakijan on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, onko tuotteeseen lisätty kaseiinia ja/tai kaseinaatteja ja/tai heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita, ja jos niitä on lisätty, on ilmoitettava kaseiinin ja/tai kaseinaattien ja/tai heran ja/tai heran johdannaisten (tarvittaessa tarkennettava heravoin osuus) ja/tai laktoosin ja/tai permeaatin ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvien tuotteiden enimmäispitoisuus painoprosentteina 100 kilogrammassa lopputuotetta.

d)

Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita, kuten suolaa, juoksetetta tai hometta.

(46)  Jäädytetylle tiivistetylle maidolle maksettava tuki on sama kuin CN-alanimikkeisiin 0402 91 ja 0402 99 sovellettava tuki.

(47)  CN-alanimikkeisiin 0403 90 11–0403 90 39 kuuluville jäädytetyille tuotteille maksettava tuki on sama kuin CN-alanimikkeisiin 0403 90 51–0403 90 69 sovellettava tuki.

(48)  Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa. Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, onko muita kuin maitoa sisältäviä aineita lisätty ja jos niitä on lisätty, on ilmoitettava lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden enimmäispitoisuus painoprosentteina 100 kilogrammassa valmista tuotetta.

(49)  Tähän alanimikkeeseen kuuluvalle tuotteelle 100:aa kilogrammaa kohti myönnettävä tuki on suuruudeltaan seuraavien osien summa:

(a)

annettu määrä 100:aa kilogrammaa kohti kerrottuna 100 kilogrammaan tuotetta sisältyvän maidon prosenttiosuudella. Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa.

(b)

komission asetuksen (EY) N:o 1187/2009 (EYVL L 318, 4.12.2009, s. 1) 14 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti laskettu osa.

Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen lisätyn sakkaroosin enimmäispitoisuus painoprosentteina, ja jos muita kuin maitoa sisältäviä aineita on lisätty, näiden lisättyjen aineiden enimmäispitoisuus 100 kilogrammassa valmista tuotetta.

(50)  Kyseiset tuotteet voivat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa. Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, onko tuotteita lisätty, ja jos niitä on lisätty, ilmoitettava kyseisten lisättyjen aineiden enimmäispitoisuus.


LIITE II

”LIITE II

MÄÄRÄPAIKKOJEN KOODIT VIENTITUKIA VARTEN

A00

Kaikki määräpaikat (kolmannet maat, muut alueet, muonitus ja muut määräpaikat, joihin vienti rinnastetaan vientiin yhteisön ulkopuolelle).

A01

Muut määräpaikat.

A02

Kaikki määräpaikat, Yhdysvallat pois luettuna.

A03

Kaikki määräpaikat, Sveitsi pois luettuna.

A04

Kaikki kolmannet maat.

A05

Muut kolmannet maat.

A10

EFTA (Euroopan vapaakauppaliitto)

Islanti, Norja, Liechtenstein, Sveitsi.

A11

AKT-maat (Lomén sopimuksen osapuolia olevat Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat)

Angola, Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Belize, Benin, Botswana, Burkina Faso, Burundi, Kamerun, Kap Verde, Keski-Afrikka, Komorit (Mayotte pois luettuna), Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Norsunluurannikko, Djibouti, Dominica, Etiopia, Fidži, Gabon, Gambia, Ghana, Grenada, Guinea, Guinea-Bissau, Päiväntasaajan Guinea, Guyana, Haiti, Jamaika, Kenia, Kiribati, Lesotho, Liberia, Madagaskar, Malawi, Mali, Mauritius, Mauritania, Mosambik, Namibia, Niger, Nigeria, Uganda, Papua-Uusi-Guinea, Dominikaaninen tasavalta, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Vincent ja Grenadiinit, Saint Lucia, Salomonsaaret, Samoa, São Tomé ja Principe, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Somalia, Sudan, Suriname, Swazimaa, Tansania, Tšad, Togo, Tonga, Trinidad ja Tobago, Tuvalu, Vanuatu, Sambia, Zimbabwe.

A12

Välimeren maat ja alueet

Ceuta ja Melilla, Gibraltar, Turkki, Albania, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia sekä Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaisesti), Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Marokko, Algeria, Tunisia, Libya, Egypti, Libanon, Syyria, Israel, Länsiranta/Gazan alue, Jordania.

A13

OPEC (öljynviejämaiden järjestö)

Algeria, Libya, Nigeria, Gabon, Venezuela, Irak, Iran, Saudi-Arabia, Kuwait, Qatar, Arabiemiirikunnat, Indonesia.

A14

ASEAN (Kaakkois-Aasian maiden liitto)

Myanmar, Thaimaa, Laos, Vietnam, Indonesia, Malesia, Brunei, Singapore, Filippiinit.

A15

Latinalainen Amerikka

Meksiko, Guatemala, Honduras, El Salvador, Nicaragua, Costa Rica, Haiti, Dominikaaninen tasavalta, Kolumbia, Venezuela, Ecuador, Peru, Brasilia, Chile, Bolivia, Paraguay, Uruguay, Argentiina.

A16

SAARC (Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön liitto)

Pakistan, Intia, Bangladesh, Malediivit, Sri Lanka, Nepal, Bhutan.

A17

ETA (Euroopan talousalue), Euroopan unioni pois luettuna

Islanti, Norja, Liechtenstein.

A18

KIE-maat ja alueet (Keski- ja Itä-Euroopan maat ja alueet)

Albania, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia sekä Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaisesti), Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

A19

Nafta (Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus)

Yhdysvallat, Kanada, Meksiko.

A20

Mercosur (Etelä-Amerikan yhteismarkkinat)

Brasilia, Paraguay, Uruguay, Argentiina.

A21

NPI/NIC (Aasian vasta teollistuneet maat)

Singapore, Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong.

A22

EDA (Voimakkaasti kasvavat Aasian taloudet)

Thaimaa, Malesia, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong.

A23

APEC (Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellisen yhteistyön foorumi)

Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Chile, Thaimaa, Indonesia, Malesia, Brunei, Singapore, Filippiinit, Kiina, Etelä-Korea, Japani, Taiwan, Hongkong, Australia, Papua-Uusi-Guinea, Uusi-Seelanti.

A24

IVY (Itsenäisten valtioiden yhteisö)

Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Venäjä, Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan, Kirgisia.

A25

OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö), EU pois luettuna

Islanti, Norja, Sveitsi, Turkki, Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Etelä-Korea, Japani, Australia, Australian Oseania, Uusi-Seelanti, Uuden-Seelannin Oseania.

A26

Euroopan unioniin kuulumattomat Euroopan maat ja alueet

Islanti, Norja, Liechtenstein, Sveitsi, Färsaaret, Andorra, Gibraltar, Pyhä istuin, Turkki, Albania, Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Venäjä, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia sekä Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaisesti), Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

A27

Afrikka (A28) (A29)

Pohjois-Afrikan maat ja alueet, muut Afrikan maat.

A28

Pohjois-Afrikan maat ja alueet

Ceuta ja Melilla, Marokko, Algeria, Tunisia, Libya, Egypti.

A29

Muut Afrikan maat

Sudan, Mauritania, Mali, Burkina Faso, Niger, Tšad, Kap Verde, Senegal, Gambia, Guinea-Bissau, Guinea, Sierra Leone, Liberia, Norsunluurannikko, Ghana, Togo, Benin, Nigeria, Kamerun, Keski-Afrikka, Päiväntasaajan Guinea, São Tomé ja Principe, Gabon, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Ruanda, Burundi, Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet, Angola, Etiopia, Eritrea, Djibouti, Somalia, Kenia, Uganda, Tansania, Seychellit ja siihen kuuluvat alueet, Brittiläinen Intian valtameren alue, Mosambik, Madagaskar, Mauritius, Komorit, Mayotte, Sambia, Zimbabwe, Malawi, Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana, Swazimaa, Lesotho.

A30

Amerikka (A31) (A32) (A33)

Pohjois-Amerikka, Keski-Amerikka ja Antillit, Etelä-Amerikka.

A31

Pohjois-Amerikka

Yhdysvallat, Kanada, Grönlanti, Saint-Pierre ja Miquelon.

A32

Keski-Amerikka ja Antillit

Meksiko, Bermuda, Guatemala, Belize, Honduras, El Salvador, Nicaragua, Costa Rica, Panama, Anguilla, Kuuba, Saint Kitts ja Nevis, Haiti, Bahama, Turks- ja Caicossaaret, Dominikaaninen tasavalta, Yhdysvaltain Neitsytsaaret, Antigua ja Barbuda, Dominica, Caymansaaret, Jamaika, Saint Lucia, Saint Vincent, Brittiläiset Neitsytsaaret, Barbados, Montserrat, Trinidad ja Tobago, Grenada, Aruba, Alankomaiden Antillit.

A33

Etelä-Amerikka

Kolumbia, Venezuela, Guyana, Suriname, Ecuador, Peru, Brasilia, Chile, Bolivia, Paraguay, Uruguay, Argentiina, Falklandinsaaret.

A34

Aasia (A35) (A36)

Lähi- ja Keski-itä, muut Aasian maat.

A35

Lähi- ja Keski-itä

Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Libanon, Syyria, Irak, Iran, Israel, Länsiranta/Gazan alue, Jordania, Saudi-Arabia, Kuwait, Bahrain, Qatar, Arabiemiirikunnat, Oman, Jemen.

A36

Muut Aasian maat

Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan, Kirgisia, Afganistan, Pakistan, Intia, Bangladesh, Malediivit, Sri Lanka, Nepal, Bhutan, Myanmar, Thaimaa, Laos, Vietnam, Kambodža, Indonesia, Malesia, Brunei, Singapore, Filippiinit, Mongolia, Kiina, Pohjois-Korea, Etelä-Korea, Japani, Taiwan, Hongkong, Macao.

A37

Oseania ja napa-alueet (A38) (A39)

Australia ja Uusi-Seelanti, muut Oseanian maat ja napa-alueet.

A38

Australia ja Uusi-Seelanti

Australia, Australian Oseania, Uusi-Seelanti, Uuden-Seelannin Oseania.

A39

Muut Oseanian maat ja napa-alueet

Papua-Uusi-Guinea, Nauru, Salomonsaaret, Tuvalu, Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet, Amerikan Oseania, Wallis- ja Futunasaaret, Kiribati, Pitcairn, Fidži, Vanuatu, Tonga, Samoa, Pohjois-Mariaanit, Ranskan Polynesia, Mikronesian liittovaltio (Yap, Kosrae, Chuuk, Pohnpei), Marshallinsaaret, Palau, napa-alueet.

A40

Merentakaiset maat ja alueet

Ranskan Polynesia, Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet, Wallis- ja Futunasaaret, Ranskan etelämantereen alueet, Saint-Pierre ja Miquelon, Mayotte, Alankomaan Antillit, Aruba, Grönlanti, Anguilla, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Eteläiset Sandwichsaaret ja siihen kuuluvat alueet, Turks- ja Caicossaaret, Brittiläiset Neitsytsaaret, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet, Britannian etelämantereen alueet, Brittiläinen Intian valtameren alue.

A96

Livignon ja Campione d'Italian alue, Helgolandin saari.

A97

Muonitus ja muut määräpaikat, joihin vienti rinnastetaan vientiin yhteisön ulkopuolelle

Asetuksen (EY) N:o 612/2009 33, 41 ja 42 artiklassa tarkoitetut määräpaikat (EYVL L 186, 17.7.2009, s. 1).”


29.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/57


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1261/2010,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2010,

väliaikaisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 12 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä1 päivänä huhtikuuta 2010 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, tukien vastaisen menettelyn, jäljempänä ’tukimenettely’, vireillepanosta Intiasta, jäljempänä ’Intia’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen tuonnissa unioniin.

(2)

Samana päivänä komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (3) polkumyynnin vastaisen menettelyn, jäljempänä ’polkumyyntimenettely’, vireillepanosta Intiasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen tuonnissa unioniin ja käynnisti erillisen tutkimuksen.

(3)

Tukimenettely pantiin vireille, kun Euroopan rauta- ja terästeollisuuden liitto (Eurofer), jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt 15 päivänä helmikuuta 2010 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan, tässä tapauksessa yli 25 prosenttia, tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen tuetusta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi tutkimuksen vireillepanoa varten.

(4)

Ennen menettelyn vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Intian viranomaisille saaneensa asianmukaisesti asiakirjanäytöllä vahvistetun valituksen, jossa väitetään, että tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen tuettu tuonti aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Intian viranomaisia kehotettiin aloittamaan neuvottelut valituksen sisällön selvittämiseksi ja molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi. Tässä tapauksessa ei päästy molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun.

1.2   Menettelyn osapuolet

(5)

Komissio ilmoitti menettelyn vireillepanosta virallisesti valituksen tehneille unionin tuottajille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Intian viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(6)

Kaikkia niitä asiaan liittyviä osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

1.2.1   Intiassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(7)

Koska Intiassa oli runsaasti vientiä harjoittavia tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin tuen määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(8)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, intialaisia vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa menettelyn vireillepanosta ja toimittamaan perustiedot viennistään, kotimarkkinamyynnistään ja tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon liittyvästä toiminnastaan sekä kaikkien niihin etuyhteydessä olevien, tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin 1 päivän huhtikuuta 2009 ja 31 päivän maaliskuuta 2010 välisenä aikana osallistuneiden yritysten nimet ja tiedot näiden toiminnasta.

(9)

Myös asiaan liittyviä Intian viranomaisia kuultiin edustavan otoksen valinnasta.

(10)

Yhteensä 22 vientiä harjoittavaa tuottajaa, mukaan lukien etuyhteydessä olevien yritysten ryhmät Intiassa, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen vireillepanoilmoituksessa annetussa määräajassa. Näistä yhteistyössä toimineista yrityksistä tai ryhmistä 20 ilmoitti vieneensä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjaksolla. Otos valittiin näin ollen näiden 20:n vientiä harjoittavan tuottajan tai tuottajaryhmän toimittamien tietojen perusteella.

(11)

Kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien, jotka eivät ilmoittautuneet edellä mainitussa määräajassa tai eivät toimittaneet pyydettyjä tietoja ajoissa, katsottiin kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Kun verrattiin tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia Eurostatin tuontitietoja ja tietoja, jotka yhteistyössä toimineet 20 yritystä ja yritysryhmää, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjaksolla, ilmoittivat tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin viedyistä määristä, voitiin todeta, että intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli erittäin korkea.

1.2.2   Intialaisten yhteistyössä toimineiden yritysten otoksen valinta

(12)

Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti otoksen, joka perustui tarkasteltavana olevan tuotteen suurimpaan edustavaan unioniin suuntautuneen viennin määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valittiin kaksi yksittäistä yritystä ja yksi yritysryhmä, joka muodostui neljästä toisiinsa etuyhteydessä olevasta yrityksestä, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä unioniin on yhteensä yli 63 prosenttia.

1.2.3   Otokseen valitsematta jääneiden yritysten yksilöllinen tarkastelu

(13)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja, joka ei ollut mukana otoksessa, koska se ei täyttänyt perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia, pyysi yksilöllisen tukimarginaalin vahvistamista perusasetuksen 27 artiklan 3 kohdan nojalla ja vastasi kyselylomakkeeseen.

(14)

Otos siis rajoitettiin kohtuulliseen määrään yrityksiä, joita voitiin tutkia käytettävissä olevassa ajassa (ks. johdanto-osan 12 kappale). Yritykset, joita tarkasteltiin tukien vastaisen tutkimuksen yhteydessä, luetellaan johdanto-osan 22 kappaleessa. Ottaen huomioon yritysten toimitiloihin tehtävien tarkastuskäyntien lukumäärä katsottiin, että yksilöllinen tarkastelu olisi tarpeettoman vaivalloista ja estäisi tutkimuksen loppuun saattamisen ajoissa.

(15)

Sen vuoksi pääteltiin alustavasti, että pyyntöä yksilöllisestä tarkastelusta ei voida hyväksyä.

1.2.4   Unionin tuottajien otanta

(16)

Koska unionin tuottajia on paljon, vireillepanoilmoituksessa esitettiin vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(17)

Kahdeksan valituksen tekijän lisäksi muita tuottajia ei ilmoittautunut eivätkä ne toimittaneet vireillepanoilmoituksessa pyydettyjä perustietoja tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan tutkimusajanjaksolla. Näistä kahdeksasta valittiin neljän yrityksen otos niiden myyntimäärän edustavuuden, erilaisten tuotelajien ja sijainnin perusteella. Valituksen tekijää ja asiaan liittyviä tuottajia kuultiin otoksen valinnasta.

(18)

Otokseen valittujen neljän unionin tuottajan osuus unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksolla oli 62 prosenttia.

1.2.5   Tuojien otanta

(19)

Valituksessa esitettyjen tuojien suuren määrän vuoksi vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisen otantamenettelyn soveltamista tuojiin. Neljä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Koska ilmoittautuneita tuojia oli niin vähän, otantaa päätettiin olla soveltamatta.

(20)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kyselylomakkeet lähetettiin näin ollen Intian viranomaisille, otokseen valituille vientiä harjoittaville intialaisille tuottajille, otokseen valituille unionin tuottajille, niille neljälle unionin tuojalle, jotka ilmoittautuivat otantamenettelyssä, ja kaikille käyttäjille, joita tutkimuksen tiedettiin koskevan.

(21)

Vastauksia saatiin Intian viranomaisilta, otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, yksilöllistä tarkastelua pyytäneeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, otokseen valituilta unionin tuottajilta sekä yhdeltä tuojalta. Yhdeltäkään käyttäjältä tai muulta menettelyn osapuolelta ei saatu vastauksia. Lisäksi suurin osa unionin tuottajista toimitti pyydettyjä yleisiä tietoja vahinkoa koskevaa tarkastelua varten.

(22)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki osapuolten toimittamat tiedot, joita se piti tarpeellisina tuetun tuonnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien tiloihin: Intian viranomaiset Delhissä, Maharashtran osavaltion hallitus Mumbaissa, Intian viranomaisten aluevirasto Mumbaissa sekä seuraavat osapuolet:

 

Unionin tuottajat

Aceros Inoxidables Olarra SA, Espanja, ja siihen etuyhteydessä olevat myyntiyritykset

Rodaciai SPA, Italia, ja siihen etuyhteydessä olevat myyntiyritykset

Roldan SA, Espanja, ja siihen etuyhteydessä olevat myyntiyritykset

Ugitech France SA, Ranska, ja siihen etuyhteydessä olevat myyntiyritykset

 

Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat

Viraj Profiles Vpl. Ltd., Thane, Maharashtra

Chandan Steel Ltd., Mumbai, Maharashtra

Venus-ryhmä:

Venus Wire Industries Pvt. Ltd, Mumbai, Maharashtra

Precision Metals, Mumbai, Maharashtra

Hindustan Inox Ltd., Mumbai, Maharashtra

Sieves Manufacturer India Pvt. Ltd., Mumbai, Maharashtra.

1.3   Tutkimusajanjakso

(23)

Tukia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2009 ja 31 päivän maaliskuuta 2010 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi kauden vuodesta 2007 tutkimusajanjakson päättymiseen, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(24)

Tarkastelun kohteena ovat Intiasta peräisin olevat ruostumattomat terästangot, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin kylmänä muokatut tai kylmänä viimeistellyt, muut kuin poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoiset läpimitaltaan vähintään 80 mm:n tangot, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7222 20 21, 7222 20 29, 7222 20 31, 7222 20 39, 7222 20 81 ja 7222 20 89.

2.2   Samankaltainen tuote

(25)

Tutkimus osoitti, että Intian kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä tuotteilla, jotka kuuluvat tämän tutkimuksen piiriin, on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin niillä, joita viedään tästä maasta unionin markkinoille. Samoin unionin tuotannonalan valmistamien ja unionin markkinoilla myymien tuotteiden fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset ovat samat verrattuna asianomaisesta maasta unioniin vietyihin tuotteisiin. Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

3.   TUEN MYÖNTÄMINEN

3.1   Johdanto

(26)

Valitukseen sisältyvien tietojen ja komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella tutkittiin seuraavia järjestelmiä, joissa esitettyjen väitteiden mukaan oli myönnetty vientitukea:

a)

tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme)

b)

ennakkolupajärjestelmä (Advance Authorisation Scheme)

c)

tuotantohyödykkeiden tuontia etuustullein koskeva järjestelmä (Export Promotion Capital Goods Scheme)

d)

vientiin suuntautuneiden yksikköjen järjestelmä (Export Oriented Units Scheme)

e)

vientiluottojärjestelmä (Export Credit Scheme).

(27)

Edellä a–d alakohdassa mainitut järjestelmät perustuvat 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade Act 1992) nro 22/1992, jäljempänä ’ulkomaankauppalaki’. Ulkomaankauppalailla Intian viranomaiset valtuutetaan antamaan vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevia tiedonantoja. Nämä tiedonannot esitetään tiivistelmänä ulkomaankauppapolitiikkaa, jäljempänä ’FT-policy’, koskevissa asiakirjoissa, jotka kauppaministeriö julkaisee viiden vuoden välein ja joita päivitetään säännöllisesti. Tämän tutkimuksen tutkimusajanjaksoon liittyy kaksi ulkomaankauppapolitiikkaa koskevaa asiakirjaa, FT-policy 04–09 ja FT-policy 09–14. Lisäksi Intian viranomaiset esittelevät FT-policy 04–09- and FT-policy 09–14-asiakirjaa koskevia menettelyjä käsikirjassa ’Handbook of Procedures – Volume I’, jäljempänä ’HOP I 04–09’ ja ’HOP I 09–14’. Myös kyseinen menettelykäsikirja saatetaan ajan tasalle säännöllisesti.

(28)

Edellä e alakohdassa mainittu vientiluottojärjestelmä perustuu vuoden 1949 pankkivalvontalain (Banking Regulation Act 1949) 21 ja 35A §:ään, joiden mukaan Intian keskuspankki (Reserve Bank of India, RBI) voi ohjata kaupallisten pankkien vientiluottotoimintaa.

3.2   Tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPBS)

a)   Oikeusperusta

(29)

DEPBS-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FT-policy 04–09 -asiakirjan ja FT-policy 09–14 -asiakirjan luvussa 4.3 sekä HOP I 04–09 -käsikirjan ja HOP I 09–14 -käsikirjan luvussa 4.

b)   Tukikelpoisuus

(30)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

c)   DEPBS-järjestelmän käytännön toteutus

(31)

Viejä voi hakea DEPBS-hyvityksiä, jotka lasketaan prosenttiosuutena järjestelmän mukaisesti vietyjen tuotteiden arvosta. Intian viranomaiset ovat vahvistaneet tällaiset DEPBS-prosenttiosuudet useimmille tuotteille, myös tarkasteltavana olevalle tuotteelle. Osuudet on määritetty tuotantopanoksia ja myyntiä koskevien vakionormien (Standard Input/Output Norms, SION) perusteella, ja niissä otetaan huomioon tuonnin oletettu osuus vientituotteeseen käytetyistä tuotantopanoksista ja kyseisestä oletetusta tuonnista kannettu tulli riippumatta siitä, onko tuontitullit tosiasiallisesti maksettu vai ei.

(32)

Yrityksen on tämän järjestelmän eduista hyötyäkseen harjoitettava vientiä. Vientihetkellä viejän on ilmoitettava Intian viranomaisille, että vienti tapahtuu DEPBS-järjestelmän mukaisesti. Tavaroiden vientiä varten Intian tulliviranomaiset antavat lähetysmenettelyn aikana viennin lähetysasiakirjan. Asiakirjasta käy ilmi muun muassa kyseiselle vientitapahtumalle myönnettävä DEPBS-hyvitys. Tässä vaiheessa viejä tietää, kuinka suuren edun se saa. Sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat kyseisen asiakirjan antaneet, Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa DEPBS-hyvityksen myöntämiseen.

(33)

Intian kirjanpitonormien mukaisesti DEPBS-hyvitykset on vientivelvoitteen täytyttyä mahdollista kirjata tileihin suoriteperusteella tulona. Näitä hyvityksiä voidaan käyttää minkä tahansa tuotteiden – paitsi tuotantohyödykkeiden ja tuontirajoitusten piiriin kuuluvien hyödykkeiden – myöhemmin tapahtuvan tuonnin tullien maksamiseen. Hyvityksiä käyttäen tuodut tavarat voidaan myydä kotimarkkinoilla (jolloin niihin sovelletaan liikevaihtoveroa) tai käyttää muutoin. DEPBS-hyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä ja voimassa 12 kuukauden ajan niiden myöntämisestä.

(34)

DEPBS-hyvitysten hakemukset tehdään sähköisesti, ja ne voivat kattaa rajoittamattoman määrän vientitapahtumia. Tiukkoja määräaikoja ei tosiasiallisesti sovelleta. DEPBS-hyvitysten hallinnointiin käytettävä sähköinen järjestelmä ei automaattisesti sulje pois vientitapahtumia, joissa ei noudateta HOP I 04–09 ja 09–14 -käsikirjan luvussa 4.47 mainittuja hakumääräaikoja. Lisäksi HOP I 04–09 ja 09–14 -käsikirjan luvussa 9.3 esitetään selvästi, että määräajan jälkeen jätetyt hakemukset voidaan aina hyväksyä pienellä virhemaksulla (10 prosenttia hyvityksestä).

(35)

Kahden otokseen valituksen yrityksen (Chandan Steel ja Venus-ryhmään kuuluvat yritykset) havaittiin hyödyntäneen järjestelmää tutkimusajanjaksolla.

d)   DEPBS-järjestelmää koskevat päätelmät

(36)

DEPBS-järjestelmästä myönnetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. DEPBS-hyvityksissä on kyse Intian viranomaisten taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. Lisäksi DEPBS-hyvityksestä koituu etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(37)

Lisäksi DEPBS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista.

(38)

Järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna verojen ja maksujen palautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä, koska se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa, liitteessä II (palautusta koskeva määritelmä ja säännöt) ja liitteessä III (korvaavien tuotantopanosten palautusta koskeva määritelmä ja säännöt) vahvistettujen sääntöjen mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei myöskään ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Viejä voi saada DEPBS-järjestelmän edut, vaikkei se toisi maahan lainkaan tuotantopanoksia. Edun saamiseen riittää pelkästään se, että kyseinen viejä vie tavaroita, eikä sen tarvitse osoittaa, että tuotantopanoksia on tuotu maahan. Näin ollen myös viejät, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimarkkinoilta eivätkä tuo maahan mitään tuotantopanoksina käytettäviksi kelpaavia tuotteita, voivat saada DEPBS-järjestelmän etuuksia.

e)   Tuen määrän laskeminen

(39)

Perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä katsottiin, että etu koituu vastaanottajalle sillä hetkellä, kun vientitapahtuma suoritetaan järjestelmän mukaisesti. Kyseisellä hetkellä Intian viranomaisten on siis luovuttava tulleista, ja tämä luopuminen on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea. Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa tuen myöntämiseen sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat antaneet viennin lähetysasiakirjan, josta käy ilmi muun muassa kyseiselle vientitapahtumalle myönnettävä DEPBS-hyvitys. Edellä esitetyn perusteella on asianmukaista pitää DEPBS-järjestelmästä saatuna etuna järjestelmän mukaisista vientitapahtumista tutkimusajanjakson aikana hankittujen hyvitysten summaa.

(40)

Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tuen saamisesta välttämättä aiheutuvat kustannukset vähennettiin näin määritellyistä hyvityksistä, jos oli esitetty perusteltu pyyntö, ja näin saatiin tuen määrä (osoittaja). Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson kokonaisviennin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(41)

Tämän järjestelmän mukainen tuki asianomaisille yrityksille oli tutkimusajanjaksolla 1,5–3,4 prosenttia.

3.3   Ennakkolupajärjestelmä (Advance Authorisation Scheme, AAS)

a)   Oikeusperusta

(42)

Järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FT-policy 04–09 -asiakirjan ja FT-policy 09–14 -asiakirjan kohdissa 4.1.1–4.1.14 sekä HOP I 04–09 -käsikirjan ja HOP I 09–14 -käsikirjan luvuissa 4.1–4.30.

b)   Tukikelpoisuus

(43)

AAS-järjestelmään kuuluu kuusi alajärjestelmää, joita kuvataan tarkemmin 44 kappaleessa. Kyseiset alajärjestelmät eroavat toisistaan muun muassa tukikelpoisuusvaatimusten suhteen. Tosiasiallisen maastaviennin AAS-tukea ja vuotuisten tarpeiden mukaista AAS-tukea voivat hakea valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ”sidoksissa” valmistajiin. Lopulliselle viejälle tavaraa toimittavat valmistajaviejät voivat saada välituotetoimituksiin tarkoitettua AAS-tukea. Pääurakoitsijat, jotka toimittavat tavaraa FT-policy 04–09 -asiakirjan kohdassa 8.2 mainituille vientiin rinnastettavaa toimintaa harjoittaville tahoille, kuten vientiin suuntautuneille yksiköille, voivat saada vientiin rinnastettavan toiminnan AAS-tukea. Valmistajaviejille tavaraa toimittavat välitoimittajat voivat saada vientiin rinnastettavan toiminnan tukea ennakkoluovutusta sekä kotimaisia rembursseja ja vastarembursseja koskevista AAS-alajärjestelmistä.

c)   Käytännön toteutus

(44)

Ennakkolupia voidaan myöntää seuraaviin:

i)   Tosiasiallinen vienti: Tämä on alajärjestelmistä tärkein. Siinä voidaan tuoda tuotantopanoksia tullitta tietyn vientituotteen valmistukseen. Tosiasiallisella viennillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että vientituote on vietävä Intian alueelta. Lisenssissä mainitaan tuonnin tullihelpotukset ja vientivelvoitteet sekä vientituotteen tyyppi.

ii)   Vuotuiset tarpeet: Vuotuisia tarpeita koskevia lupia ei ole liitetty tiettyyn vientituotteeseen, vaan laajempaan tuoteryhmään (esimerkiksi kemialliset tuotteet ja niihin liittyvät tuotteet). Lisenssinhaltija voi (aiemman viennin mukaan määräytyvään tiettyyn enimmäisarvoon saakka) tuoda tullitta tuotantopanoksia, joita käytetään minkä tahansa kyseiseen tuoteryhmään kuuluvan tuotteen valmistukseen. Se voi viedä mitä tahansa kyseiseen tuoteryhmään kuuluvaa valmista tuotetta, jonka valmistukseen on käytetty kyseisiä tullitta tuotuja aineksia.

iii)   Välituotetoimitukset: Tämä alajärjestelmä kattaa tapaukset, joissa kaksi valmistajaa aikoo tuottaa yhtä vientituotetta jakamalla tuotantoprosessin keskenään. Valmistajaviejä, joka tuottaa välituotetta, voi tuoda tuotantopanosmateriaaleja tullitta ja saada tähän tarkoitukseen välituotetoimituksiin tarkoitettua AAS-tukea. Lopullinen viejä saattaa valmistuksen loppuun, ja sillä on velvollisuus viedä valmis tuote.

iv)   Vientiin rinnastettava toiminta: Tässä alajärjestelmässä päähankkija voi tuoda tullitta tuotantopanoksia, joita tarvitaan sellaisten tuotteiden valmistukseen, joita myydään vientitavaroihin rinnastettavina tuotteina FT-policy 04–09 -asiakirjan kohdan 8.2 alakohdissa b–f, g, i ja j mainituille asiakasryhmille. Intian viranomaisten mukaan vientiin rinnastettavalla toiminnalla tarkoitetaan sellaisia liiketoimia, joissa toimitetut tavarat eivät poistu maasta. Eräitä toimituksia pidetään vientiin rinnastettavina edellyttäen, että tavarat on valmistettu Intiassa, esimerkiksi tavaratoimituksia vientiin suuntautuneille yksiköille tai erityistalousalueille sijoittautuneille yrityksille.

v)   Ennakkoluovutusasiakirjat (Advance Release Order, ARO): Ennakkoluvan haltija, joka aikoo suoran tuonnin sijasta hankkia tuotantopanokset kotimarkkinoilta, voi halutessaan käyttää niiden hankkimiseen ARO-asiakirjoja. Tällöin ennakkoluvat vahvistetaan ARO-asiakirjoiksi ja siirretään kotimaiselle toimittajalle niissä eriteltyjen tuotantopanosten toimituksen yhteydessä. ARO-asiakirjat oikeuttavat kotimaisen toimittajan tiettyihin vientiin rinnastettavassa toiminnassa myönnettäviin etuihin, joita selostetaan FT-policy 04–09 -asiakirjan kohdassa 8.3 (välitoimituksia / vientiin rinnastettavaa toimintaa koskevan AAS-järjestelmän soveltaminen, vientiin rinnastettavan toiminnan palautusjärjestelyt ja lopullisen valmisteveron palautus). ARO-järjestelmässä verot ja tullit palautetaan tuotteen toimittajalle eikä lopulliselle viejälle tullinpalautusjärjestelmässä. Verot/tullit voidaan palauttaa sekä kotimarkkinoilta hankittuja että tuotuja tuotantopanoksia käytettäessä.

vi)   Kotimaiset remburssit ja vastaremburssit: Myös tämä alajärjestelmä koskee kotimarkkinatoimituksia ennakkoluvan haltijalle. Ennakkoluvan haltija voi pyytää pankilta kotimaisen remburssin avaamista kotimaisen toimittajan hyväksi. Pankki kirjaa lupaan suorassa tuonnissa ainoastaan sellaisten tavaroiden arvon ja määrän, jotka on hankittu kotimarkkinoilta tuonnin sijaan. Kotimainen toimittaja voi saada tiettyjä vientiin rinnastettavassa toiminnassa myönnettäviä etuja, joita selostetaan FT-policy 04–09 -asiakirjan kohdassa 8.3 (välitoimituksia / vientiin rinnastettavaa toimintaa koskevan AAS-järjestelmän soveltaminen, vientiin rinnastettavan toiminnan palautusjärjestelyt ja lopullisen valmisteveron palautus).

(45)

Kaksi yritystä sai tutkimusajanjaksolla AAS-järjestelmästä etuja, jotka liittyivät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Yritykset hyödynsivät yhtä alajärjestelmää, tosiasiallisen maastaviennin AAS-tukea. Näin ollen ei ole tarpeen määrittää tasoitustoimenpiteiden soveltamisen mahdollisuutta muiden alajärjestelmien suhteen, koska niitä ei hyödynnetty.

(46)

Intian viranomaisten suorittamien tarkastusten helpottamiseksi ennakkohyväksynnän haltijalla on lakisääteinen velvoite tehdä määrämuotoinen, totuudenmukainen ja asianmukainen selvitys tullitta tuotujen / kotimarkkinoilta hankittujen tuotteiden kulutuksesta ja käytöstä (HOP I 04–09- ja HOP I 09–14 -käsikirjan kohdat 4.26 ja 4.30 sekä lisäys 23) eli pitämään rekisteriä todellisesta kulutuksesta. Ulkopuolisen laillistetun tilintarkastajan / kustannusten ja töiden tarkastajan on varmennettava tämä rekisteri ja annettava todistus, jossa vahvistetaan, että määrätyt rekisterit ja niihin liittyvät tallenteet on tarkastettu ja että lisäyksen 23 mukaisesti toimitetut tiedot ovat kaikilta osin totuudenmukaiset ja asianmukaiset.

(47)

Asianomaisten yritysten tutkimusajanjakson aikana hyödyntämän alajärjestelmän (tosiasiallinen vienti) osalta Intian viranomaiset määräävät sekä tuonnin tullihelpotusten että vientivelvoitteiden määrän ja arvon, ja ne kirjataan lupaan. Lisäksi vienti- ja tuontihetkellä viranomaiset kirjaavat vastaavat tapahtumat lupaan. Intian viranomaiset päättävät tämän järjestelmän mukaisesti tapahtuvan tuonnin määrän niin sanottujen SION-vakionormien perusteella; nämä normit ovat olemassa useimmista tuotteista, niin myös tarkasteltavana olevasta tuotteesta.

(48)

Tuodut tuotantopanokset eivät ole siirrettävissä, ja ne on käytettävä tietyn vientituotteen valmistamiseen. Vientivelvoite on täytettävä lisenssin antamisen jälkeen ennalta määrätyssä määräajassa (24 kuukauden määräaika, jota voidaan pidentää kahdesti kuudella kuukaudella).

(49)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Intian viranomaisten määräämiä tarkastusvaatimuksia ei joko noudatettu tai vielä testattu käytännössä.

(50)

Yhdellä tutkitulla yrityksellä ei ollut käytössä järjestelmää, jolla voitaisiin todentaa, mitä tuotantopanoksia vientituotteen valmistukseen käytettiin ja missä määrin, kuten FT-policy-asiakirjan lisäyksessä 23 ja perusasetuksen liitteessä II olevan II kohdan 4 kohdassa edellytetään. Tosiasiallisesta kulutuksesta ei itse asiassa ollut mitään rekistereitä. Syksyllä 2005 voimaantulleita muutoksia FT-policy 2004–2009:n hallinnossa (kulutusrekisteri on lähetettävä Intian viranomaisille lunastusmenettelyn yhteydessä) ei ole vielä sovellettu tämän yrityksen tapauksessa. Näin ollen kyseisen määräyksen todellista täytäntöönpanoa ei voitu tässä vaiheessa todentaa.

(51)

Toinen yritys piti tietynlaista tuotanto- ja kulutusrekisteriä. Kulutusrekisteriä ei kuitenkaan ollut saatavilla tutkimusajanjaksolta, minkä vuoksi kulutustallenteita ei voitu todentaa, jotta olisi voitu vahvistaa, mitä panoksia vietyjen tuotteiden tuotannossa käytettiin ja missä määrin, kuten FT-policy-asiakirjan lisäyksessä 23 edellytetään. Edellä johdanto-osan 46 kappaleessa tarkoitettujen tarkastusvaatimusten osalta voidaan todeta, että yritys ei pitänyt rekisteriä siitä, miten todistusten antaminen tapahtui. Saatavilla ei ollut tilintarkastussuunnitelmaa tai muuta todistusaineistoa suoritetusta tilintarkastuksesta (esim. tilintarkastusraporttia) eikä käytetystä menetelmästä ollut kirjattua tietoa; tietoja ei myöskään ollut tämän tehtävän edellyttämistä erityisvaatimuksista (tarkat tekniset tiedot tuotantoprosessista). Yhteenvetona voidaan todeta, ettei tutkittu viejä kyennyt osoittamaan, että asiaankuuluvia FT-policy-asiakirjan vaatimuksia olisi noudatettu.

d)   AAS-järjestelmää koskevat päätelmät

(52)

Vapautus tuontitulleista on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea eli Intian viranomaisten taloudellista tukea, josta on koitunut etua tutkituille viejille.

(53)

Lisäksi tosiasiallisen maastaviennin AAS-tuki on selkeästi oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista. Yritys ei voi saada tukia näistä järjestelmistä ilman vientisitoumusta.

(54)

Tässä tapauksessa sovellettua alajärjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i alakohdan, liitteen II (palautusta koskeva määritelmä ja säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautusta koskeva määritelmä ja säännöt) sääntöjen mukainen. Intian viranomaiset eivät soveltaneet tehokasta tarkastusjärjestelmää tai -menettelyä varmistaakseen, käytettiinkö tuotantopanoksia vientituotteen tuotannossa ja missä määrin niitä siinä käytettiin (perusasetuksen liitteessä II olevan II kohdan 4 alakohta ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen osalta perusasetuksen liitteessä III olevan II kohdan 2 alakohta). Katsotaan myös, että tarkasteltavana olevan tuotteen SION-vakionormit eivät olleet riittävän tarkkoja, eikä niitä sinällään voida pitää todellisen kulutuksen arviointiin soveltuvana tarkastusjärjestelmänä, koska vakionormit on laadittu niin, että Intian viranomaiset eivät voi riittävän tarkkaan varmentaa niiden perusteella sitä, millaisia tuotantopanosmääriä vientituotannossa on kulutettu. Intian viranomaiset eivät myöskään tehneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin perustuvaa lisätutkimusta, vaikka sellaista olisi tavallisesti vaadittava, kun käytössä ei ole tehokasta tarkastusjärjestelmää (perusasetuksen liitteessä II olevan II kohdan 5 kohta ja liitteessä III olevan II kohdan 3 kohta).

(55)

Kyseinen alajärjestelmä mahdollistaa siis tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

e)   Tuen määrän laskeminen

(56)

Koska sallittua tullinpalautusjärjestelmää tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmää ei sovelleta, tasoitustoimenpiteiden alainen etu on tuotantopanosten tuonnista yleensä kannettavien tuontitullien koko palautettu määrä. Tässä yhteydessä on syytä tuoda esiin, että perusasetuksessa ei säädetä ainoastaan liiallisesta tuontitullien palauttamisesta johtuvasta tasoitustoimenpiteiden käyttöönotosta. Perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja liitteessä I olevan i alakohdan mukaan liiallinen tullinpalautus voi oikeuttaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton ainoastaan, jos perusasetuksen liitteen II ja III edellytykset täyttyvät. Kyseiset edellytykset eivät kuitenkaan täyttyneet tässä tapauksessa. Näin ollen, jos asianmukaista valvontamenettelyä ei näytetä toteen, edellä mainittua tullinpalautusjärjestelmiin sovellettavaa poikkeusta ei voida soveltaa, vaan sen sijaan sovelletaan tavanomaista sääntöä, jonka mukaan tasoitustullit määräytyvät maksamattomien tullien määrän (saamatta jääneen tulon) mukaan eikä oletetun liiallisen tullinpalautuksen mukaan. Kuten perusasetuksen liitteessä II olevassa II kohdassa ja liitteessä III olevassa II kohdassa säädetään, kyseisenlaisen liiallisen palautuksen laskeminen ei ole tutkijaviranomaisen tehtävä. Perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaan päinvastoin riittää, että tutkijaviranomainen toteaa, että on olemassa riittävä näyttö siitä, että tietty tarkastusjärjestelmä ei ole asianmukainen.

(57)

AAS-järjestelmää hyödyntäneiden yritysten tuen määrä laskettiin tutkimusajanjaksolla alajärjestelmien nojalla tuotujen raaka-aineiden kantamatta jääneiden tuontitullien (perustulli ja erityinen lisätulli) perusteella (osoittaja). Tuen saamisesta välttämättä aiheutuvat kustannukset vähennettiin tuen määrästä perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, jos sitä koskeva pyyntö oli perusteltu. Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen viennin liikevaihtoon (nimittäjä) tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(58)

Tämän järjestelmän mukainen tuki asianomaisille yrityksille oli tutkimusajanjaksolla 0,8 ja 1,5 prosenttia.

3.4   Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

(59)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaksi otokseen valittua yritystä tai yritysryhmää hyödynsi järjestelmää tutkimusajanjaksolla. Saadut kannustimet olivat kuitenkin vähäisiä. Sen vuoksi katsottiin, että tasoitustoimenpiteiden soveltamisen mahdollisuutta tämän järjestelmän suhteen ei ollut tarpeen määrittää.

3.5   Vientiin suuntautuneiden yksikköjen järjestelmä (Export Oriented Units Scheme, EOUS)

(60)

Yhdellä otokseen valituista yrityksistä oli vientiin suuntautuneen yksikön asema, ja se sai tukea tutkimusajanjaksolla.

a)   Oikeusperusta

(61)

EOU-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FT-policy 04–09 -asiakirjan ja FT-policy 09–14 -asiakirjan luvussa 6 sekä HOP I 04–09 -käsikirjan ja HOP I 09–14 -käsikirjan luvussa 6.

b)   Tukikelpoisuus

(62)

Kaikki yritykset, jotka periaatteessa sitoutuvat viemään koko tavara- tai palvelutuotantonsa – lukuun ottamatta yksinomaan kauppiaina toimivia yrityksiä – voidaan perustaa EOU-järjestelmän mukaisesti. Teollisuusyritysten on kuitenkin tehtävä tietty vähimmäismäärä investointeja käyttöomaisuuteen voidakseen saada tukea EOU-järjestelmästä.

c)   Käytännön toteutus

(63)

Vientiin suuntautuneet yksiköt voivat sijaita eri puolilla ja niitä voidaan perustaa eri puolille Intiaa.

(64)

Vientiin suuntautuneen yksikön asemaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä tiedot muun muassa suunnitelluista tuotantomääristä, viennin arvioidusta arvosta, tuontitarpeista ja kotimarkkinahankintojen tarpeista seuraaviksi viideksi vuodeksi. Jos viranomaiset hyväksyvät yrityksen hakemuksen, yritykselle ilmoitetaan hyväksymisen edellytyksistä. Vientiin suuntautuneen yksikön asemaa koskeva sopimus on voimassa viisi vuotta. Sopimus voidaan uusia useammaksi kaudeksi.

(65)

Olennaista kyseisille yksiköille on FT-policy 04–09- ja FT-policy 09–14 -asiakirjassa asetettu velvoite, jonka mukaan niiden on saavutettava niin sanotut nettovaluutta-ansiot, eli viennin kokonaisarvon on viiden vuoden viitekautena oltava suurempi kuin tuontituotteiden kokonaisarvo.

(66)

Vientiin suuntautuneet yksiköt voivat saada seuraavia etuja:

i)

vapautus kaikenlaisten valmistukseen, tuotantoon tai käsittelyyn tarvittavien tai niiden yhteydessä käytettävien tavaroiden (myös tuotantohyödykkeiden, raaka-aineiden ja kulutustavaroiden) tuontitulleista;

ii)

vapautus kotimarkkinoilta hankittujen tavaroiden valmisteverosta;

iii)

paikallisilta markkinoilta hankituista tavaroista maksetun valtion liikevaihtoveron palauttaminen;

iv)

mahdollisuus myydä osa tuotannosta kotimarkkinoilla enintään 50 prosentilla viennin FOB-arvosta, edellyttäen että nettovaluutta-ansiot ovat positiiviset pehmeäehtoisten verojen, esim. lopputuotteen valmisteverojen, maksamisen jälkeen;

v)

osittainen palautus kotimaisilta öljy-yrityksiltä hankitusta polttoaineesta maksetuista veroista;

vi)

vapautus viennistä saadusta myyntivoitosta yleensä kannettavasta tuloverosta tuloverolain 10B §:n nojalla kymmeneksi vuodeksi toiminnan aloittamisen jälkeen.

(67)

Näiden järjestelmien mukaisesti toimivat yksiköt ovat tulliviranomaisten valvonnan alaisia.

(68)

Niillä on oikeudellinen velvoite pitää kirjaa kaikesta tuonnista, kaikkien tuotujen materiaalien kulutuksesta ja käytöstä sekä kaikesta toteutuneesta viennistä HOP I 09–14 -asiakirjan asiaa koskevien kohtien mukaisesti. Nämä asiakirjat on toimitettava Intian toimivaltaisille viranomaisille säännöllisesti neljännesvuosittain tai vuosittain annettavilla toimintakertomuksilla.

(69)

Vientiin suuntautuneen yksikön ei kuitenkaan missään vaiheessa tarvitse osoittaa tuotujen lähetysten yhteyttä vientiin, muihin yksikköihin tehtäviin siirtoihin, kotimarkkinamyyntiin tai varastoihin (HOP I 09–14 -käsikirjan asiaa käsittelevät kohdat).

(70)

Kotimarkkinamyynnin lähetysten ja niiden kirjaamisen varmistus perustuu omavastuisuuteen. Vientiin suuntautuneen yksikön vientilähetysmenettelyjä valvoo tulli-/valmisteverovirkailija.

(71)

Tässä tapauksessa yksi otokseen valittu yhteistyössä toiminut viejä käytti EOU-järjestelmää. Kyseinen yhteistyössä toiminut viejä käytti EOU-järjestelmää tuodakseen maahan raaka-aineita, kulutustavaroita ja tuotantohyödykkeitä tuontitulleitta, hankkiakseen tuotteita kotimarkkinoilta valmisteveroitta ja saadakseen liikevaihtoveron palautuksen sekä voidakseen myydä osan tuotannostaan kotimarkkinoilla. Yhteistyössä toiminut viejä sai siis kaikki johdanto-osan 66 kappaleen i–vi alakohdassa mainitut edut. Tuloverolain 10B §:n mukaisen tuloverovapautuksen osalta tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että yritys ei voinut saada vapautusta 1 päivästä huhtikuuta 2010 lähtien. Näin ollen EOU-järjestelmän tuloverovapautusta koskevia määräyksiä ei tarkasteltu tarkemmin tämän tutkimuksen puitteissa.

d)   EOU-järjestelmää koskevat päätelmät

(72)

Vientiin suuntautuneiden yksikköjen saama vapautus kolmesta eri tuontitullista (perustulli, koulutusvero ja korkeakoulutusvero) ja liikevaihtoveron palauttaminen ovat perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua Intian viranomaisten taloudellista tukea. Valtio luopuu tulosta, joka kannettaisiin, jos järjestelmää ei sovellettaisi, ja vientiin suuntautunut yksikkö saa etua perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska sen maksuvalmius paranee, kun sen ei tarvitse maksaa yleensä maksettavia tulleja ja se saa liikevaihtoveron palautuksen.

(73)

Vapautus valmisteverosta ja sitä vastaavasta tuontitullista ei kuitenkaan merkitse sitä, että valtio luopuu tuloista, jotka muutoin kannettaisiin. Jos valmisteveroa ja lisätullia maksettaisiin, niitä voitaisiin käyttää hyvityksinä omia tulevia vero- ja tullimaksuja vastaan nk. CENVAT-järjestelmässä, joka on alv-järjestelmään verrattava järjestelmä ja antaa intialaisille yrityksille mahdollisuuden kuitata hankinnoista maksettavat verot myynnistä maksettavilla veroilla. Kyseiset verot ja tullit eivät siis ole lopullisia. CENVAT-hyvitysten vuoksi lopulliset verot ja tullit kannetaan ainoastaan lisäarvosta, ei tuotantopanoksista.

(74)

Näin ollen ainoastaan vapautus perustullista, koulutusverosta ja korkeakoulutusverosta sekä valtion liikevaihtoveron palautus ovat perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua tukea. Ne ovat oikeudellisesti vientituloksesta riippuvia, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ne ovat erityistä ja tasoitustoimenpiteiden alaista tukea. Vientiin suuntautuneen yksikön vientitavoite, joka esitetään FT-policy 09–14 -asiakirjan luvussa 6.1, on etujen saamisen olennainen edellytys.

e)   Tuen määrän laskeminen

(75)

Tasoitustoimenpiteiden alainen etu on tuotantopanosten tuonnista yleensä kannettavien tuontitullien (perustulli, koulutusvero ja korkeakoulutusvero) palautettu määrä sekä valtion liikevaihtoveron palauttaminen tutkimusajanjaksolla.

i)   Tuontitulleista (perustulli, koulutusvero ja korkeakoulutusvero) vapauttaminen ja raaka-aineista ja kulutustavaroista perittävän valtion liikevaihtoveron palauttaminen

(76)

Tuen määrä viejille, jotka ovat vientiin suuntautuneita yksiköitä, laskettiin vientiin suuntautuneeseen yksikköön tuotujen materiaalien tuonnissa tutkimusajanjakson aikana kantamatta jääneiden tuontitullien (perustulli, koulutusvero ja korkeakoulutusvero) ja korvatun liikevaihtoveron perusteella. Tuen saamiseksi väistämättä aiheutuvat kustannukset vähennettiin tästä määrästä perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, jolloin saatiin tuen määrä (osoittaja). Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson viennin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. EOU-järjestelmästä asianomaiselle yritykselle koitunut tukimarginaali on näin ollen 4,3 prosenttia.

ii)   Tuotantohyödykkeiden tuontitullista (perustulli, koulutusvero ja korkeakoulutusvero) vapauttaminen

(77)

Tuotantohyödykkeet eivät fyysisesti sisälly valmiisiin tuotteisiin. Perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti asianomaiselle yritykselle koitunut etu on laskettu tuotantohyödykkeiden tuonnissa kantamattomien tullien määrän perusteella jakamalla se ajanjaksolle, joka vastaa näiden tuotantohyödykkeiden tavanomaista poistoaikaa yhdessä tutkimuksen kohteena olleessa yrityksessä. Näin laskettua tutkimusajanjaksolle kohdennettua määrää on oikaistu lisäämällä siihen kyseisen ajanjakson korko, jotta määrä paremmin ilmentäisi ajan myötä saavutetun edun arvoa ja järjestelmästä edunsaajalle koitunutta kokonaisetua. Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson viennin liikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin. Yritykselle näin laskettu tukimarginaali oli mitätön.

3.6   Vientiluottojärjestelmä (Export Credit Scheme, ECS).

a)   Oikeusperusta

(78)

Järjestelmää kuvataan yksityiskohtaisesti Intian keskuspankin (Reserve Bank of India, jäljempänä ’RBI’) Master Circular DBOD -yleiskirjeessä nro DIR.(Exp).BC 01/04.02.02/2007–08 (rupia-/valuuttamääräiset vientiluotot) ja Master Circular DBOD -yleiskirjeessä nro DIR.(Exp).BC 09/04.02.02/2008–09 (rupia-/valuuttamääräiset vientiluotot), jotka on osoitettu kaikille Intian kaupallisille pankeille.

b)   Tukikelpoisuus

(79)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

c)   Käytännön toteutus

(80)

RBI asettaa tässä järjestelmässä sitovat enimmäistasot sekä Intian rupia- että ulkomaanvaluuttamääräisten vientiluottojen koroille, joita liikepankit voivat veloittaa viejiltä. ECS-järjestelmässä on kaksi alajärjestelmää: ennen vientiä sovellettava vientiluottojärjestelmä (Pre-Shipment Export Credit Scheme), joka kattaa viejälle tuotteiden oston, käsittelyn, valmistuksen, pakkaamisen ja/tai kuljetuksen rahoittamista varten ennen vientiä annetut luotot, ja viennin jälkeen sovellettava vientiluottojärjestelmä (Post-Shipment Export Credit Scheme), josta voi saada käyttöpääomalainoja vientisaamisten rahoittamiseen. RBI myös velvoittaa pankit osoittamaan tietyn määrän nettopankkiluotoistaan vientirahoitukseen.

(81)

Mainittujen RBI:n yleiskirjeiden ansiosta viejät voivat saada vientiluottoja puhtaasti markkinaehtojen mukaan annettavien tavanomaisten kaupallisten luottojen (käteisluottojen) korkoa edullisemmalla korolla. Korkotasojen ero voi olla pienempi erityisen luottokelpoisilla yrityksillä. Erityisen luottokelpoiset yritykset voivat saada vientiluottoja ja käteisluottoja samoin edellytyksin.

(82)

Yhden yrityksen todettiin käyttäneen järjestelmää tutkimusajanjaksolla.

d)   ECS-järjestelmää koskevat päätelmät

(83)

Intian keskuspankin yleiskirjeissä (ks. johdanto-osan 78 kappale) vahvistetut ECS-luottojen edulliset korot voivat alentaa viejän korkokustannuksia verrattuna puhtaasti markkinaolosuhteiden mukaan määräytyviin korkokustannuksiin ja tässä tapauksessa antaa tällaiselle viejälle perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua etua. Vientirahoitus sinällään ei ole kotimarkkinoille suuntautuvaa rahoitusta varmempaa. Sen riskejä pidetään itse asiassa yleensä suurempina, ja tiettyyn luottoon edellytettävistä vakuuksista päättäminen on rahoituskohteesta riippumatta kunkin kaupallisen pankin puhtaassa kaupallisessa harkinnassa. Eri pankkien korkotasojen erot johtuvat RBI:n politiikasta, jonka mukaan lainojen enimmäiskorot vahvistetaan yksilöllisesti kunkin kaupallisen pankin osalta.

(84)

Huolimatta siitä, että ECS-järjestelmässä näiden edullisten luottojen myöntäjinä ovat kaupalliset pankit, kyseessä on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettu viranomaisten taloudellinen tuki. Tässä yhteydessä huomattakoon, ettei perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa eikä WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa edellytetä, että tuen antamisesta koituisi julkisia menoja eli että Intian viranomaiset maksaisivat kaupallisille pankeille korvauksen, vaan riittää, että valtio ohjaa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii tai iii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja. RBI on julkinen elin ja kuuluu siis perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuihin ”viranomaisiin”. Se on täysin valtion omistuksessa, toteuttaa poliittisia tavoitteita eli esimerkiksi rahapolitiikkaa, ja sen johdon nimittää Intian valtio. RBI ohjaa yksityisiä elimiä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla siten, että kaupallisia pankkeja sitovat muun muassa RBI:n yleiskirjeissä vahvistetut vientiluottojen enimmäiskorot sekä määräykset siitä, että kaupallisten pankkien on osoitettava tietty määrä nettopankkiluotoistaan vientirahoitukseen. Määräys velvoittaa kaupalliset pankit toteuttamaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja toimia eli tässä tapauksessa antamaan edullisia vientiluottoja. Tällainen varojen suora siirto tiettyjen ehtojen mukaisten lainojen muodossa on yleensä valtiolle itselleen kuuluva tehtävä, eikä käytäntö tosiasiassa eroa valtioiden yleensä harjoittamasta toiminnasta (perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohta). Tukea pidetään erityisenä ja tasoitustoimenpiteiden alaisena, sillä edullisia korkoja myönnetään ainoastaan vientirahoitukseen, joten ne ovat oikeudellisesti vientituloksesta riippuvia perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti.

e)   Tuen määrän laskeminen

(85)

Tuen määrä on laskettu tutkimusajanjaksolla käytettyjen vientiluottojen korkojen ja sellaisten korkojen määrien erotuksen perusteella, jotka asianomaisen yrityksen olisi pitänyt maksaa tavanomaisista kaupallisista luotoista. Tuen määrä (osoittaja) on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson viennin kokonaisliikevaihtoon (nimittäjä), koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(86)

Tämän järjestelmän osalta yritykselle vahvistettu tukiprosentti tutkimusajanjaksolla oli 0,4 prosenttia.

3.7   Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

(87)

Näiden havaintojen perusteella (ks. tiivistelmä jäljempänä olevassa taulukossa) tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien kokonaismäärän – arvo-osuutena ilmaistuna – todettiin olevan 3,3–4,3 prosenttia.

JÄRJESTELMÄ →

DEPBS (4)

AAS (4)

EOU (4)

ECS (4)

Yhteensä

YRITYS

Chandan Steel Ltd.

1,5 %

1,5 %

 

0,4 %

3,4 %

Venus-ryhmä

2,6–3,4 %

0–0,8 %

 

 

3,3 % (5)

Viraj Profiles Vpl. Ltd.

 

 

4,3 %

 

4,3 %

(88)

Perusasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti otokseen kuulumattomien yritysten tukimarginaali, joka laskettiin otoksessa mukana oleville yhteistyössä toimineille yrityksille vahvistetun painotetun keskimääräisen tukimarginaalin perusteella, on 4,0 prosenttia.

(89)

Kaikkien muiden intialaisten viejien osalta komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Kun verrattiin tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia Eurostatin tuontitietoja ja tietoja, jotka yhteistyössä toimineet yritykset ja yritysryhmät, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjaksolla, ilmoittivat tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin viedyistä määristä, voitiin todeta – kuten johdanto-osan 10 kappaleessa todettiin – että intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli erittäin korkea eli 100 prosenttia. Koska yhteistyöaste on näin korkea, kaikkien yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten tukiprosentti vahvistetaan samalle tasolle kuin sillä yrityksellä, jonka yksilöllinen prosentti oli korkein, eli 4,3 prosenttiin.

4.   UNIONIN TUOTANNONALA

4.1   Unionin tuotanto

(90)

Unionin tuotannon määrää vahvistettaessa otettiin huomioon seuraavien unionin tuottajien tuotos:

kahdeksan tuottajaa, joiden puolesta valitus tehtiin,

neljä tuottajaa, jotka tukivat menettelyä,

12 muuta valituksessa lueteltua unionin tuottajaa, jotka eivät olleen valituksen tekijöitä eivätkä tukeneet menettelyä mutta eivät myöskään vastustaneet tätä tutkimusta.

(91)

Näin ollen unionin tuotannon katsotaan vahinkoa koskevassa kokonaisanalyysissä koostuvan näistä 24 yrityksestä.

4.2   Unionin tuottajien otanta

(92)

Kuten johdanto-osan 17 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin neljä yritystä niistä tuottajista, jotka ilmoittautuivat komissiolle ja toimittivat vireillepanoilmoituksessa pyydetyt perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan tutkimusajanjaksolla.

(93)

Otokseen valittujen neljän unionin tuottajan osuus unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksolla oli 62 prosenttia.

5.   VAHINKO

5.1   Alustavat huomiot

(94)

Vahinkoa on arvioitu tuotantoa, tuotantokapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, myyntiä, markkinaosuutta ja kasvua koskevien suuntausten perusteella ottaen huomioon koko unionin tuotannonalalta kerätyt tiedot sekä hintoja, työllisyyttä, tuottavuutta, kannattavuutta, kassavirtaa, pääoman saantimahdollisuuksia, investointeja, varastoja, investointien tuottoa ja palkkoja koskevien suuntausten perusteella ottaen huomioon otokseen valituilta unionin tuottajilta kerätyt tiedot.

5.2   Unionin kulutus

(95)

Unionin kulutus määritettiin niiden tietojen perusteella, jotka koskivat otokseen valitun unionin tuotannonalan myyntimäärää, muiden unionin tuottajien myyntiä (saatu valituksen esittäjältä) ja unionin markkinoille suuntautuneen tuonnin määrää (saatu Eurostatilta vuosien 2007–2009 osalta ja otoskyselyvastauksista tutkimusajanjakson osalta).

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

Unionin kulutus (tonnia)

315 143

285 548

186 198

202 019

Indeksi (2007 = 100)

100

91

59

64

(96)

Kulutus laski tarkastelujaksolla 36 prosenttia. Vuodesta 2007 vuoteen 2009 kulutus laski 41 prosenttia mutta nousi hieman, 5 prosenttiyksikköä, vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä.

(97)

Talouden taantuma vaikutti kulutuksen laskuun vuodesta 2008 lähtien, jolloin tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien, kuten autoteollisuuden, kodinkoneteollisuuden, kemianteollisuuden ja rakennusteollisuuden, tuotteiden kysyntä laski jyrkästi. Tutkimusajanjakson jälkipuoliskolla markkinatilanne alkoi kohentua hieman, ja sen tuloksena tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä lisääntyi vähän verrattuna tutkimusajanjakson alkupuoliskoon.

5.3   Tuonti asianomaisesta maasta unioniin

5.3.1   Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

Tuontia Intiasta (tonnia)

32 754

31 962

18 759

23 792

Indeksi (2007 = 100)

100

98

57

73

Tuonnin markkinaosuus

10,39 %

11,19 %

10,07 %

11,78 %

Indeksi (2007 = 100)

100

108

97

113

(98)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Intiasta noudatteli EU:n kulutuksen laskevaa suuntausta ja väheni 27 prosenttia tarkastelujaksolla; tiedot on saatu Eurostatilta vuosilta 2007–2009 ja kyselylomakevastauksista tutkimusajanjaksolta. Suurin vähennys tapahtui vuosien 2008 ja 2009 välillä, kun tuonnin määrä laski 41 prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen tuonti kasvoi vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 16 prosenttiyksikköä.

(99)

Koska laskua tapahtui vähemmän kuin unionin kulutuksessa, intialaisten tuottajien markkinaosuus kasvoi hieman vuoden 2007 tasolta 10,39 prosentista 11,78 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

5.3.2   Tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

Intiasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

3 504

2 908

2 138

1 971

Indeksi (2007 = 100)

100

83

61

56

(100)

Intiasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta laski 44 prosenttia, ja suurinta lasku oli vuosien 2008 ja 2009 välillä, jolloin hinta putosi 22 prosenttiyksikköä. Vaikka lasku noudatteli raaka-ainehintojen laskevaa suuntausta, Intiasta tulevan tuonnin keskimääräinen yksikköhinta oli merkittävästi alhaisempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta, ja tämä aiheutti voimakasta hintapainetta unionin myyntihintoihin.

(101)

Otokseen valitun unionin tuotannonalan riippumattomilta asiakkailta unionin markkinoilla veloittamien noudettuna lähettäjältä -hintojen vertailu vientiä harjoittavien intialaisten tuottajien CIF unionin rajalla -hintoihin, jotka oli oikaistu asianmukaisesti purkamis- ja tulliselvityskustannusten huomioon ottamiseksi, osoittaa hintojen alittavuuden olleen 16,7–18,2 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

5.4   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(102)

Tutkittaessa Intiasta tulevan tuetun tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2007 tutkimusajanjaksolle.

5.4.1   Koko unionin tuotannonalaa koskevat tiedot

a)   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

296 576

262 882

159 397

170 557

Indeksi (2007 = 100)

100

89

54

58

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

478 174

491 016

486 755

476 764

Indeksi (2007 = 100)

100

103

102

100

Kapasiteetin käyttöaste

62 %

54 %

33 %

36 %

Indeksi (2007 = 100)

100

86

53

58

(103)

Vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonalan kokonaistuotanto laski 42 prosenttia tuotantokapasiteetin pysyessä vakaana, minkä seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski 26 prosenttiyksikköä. Tuotanto laski enemmän kuin unionin kulutus, jonka lasku oli 36 prosenttia tarkastelujaksolla.

b)   Myynnin määrä ja markkinaosuus

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

EU:n myynti (tonnia)

255 300

230 344

154 602

164 191

Indeksi (2007 = 100)

100

90

61

64

Markkinaosuus ( % unionin kulutuksesta)

81 %

81 %

83 %

81 %

Indeksi (2007 = 100)

100

100

102

100

(104)

Unionin tuotannonalan ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle unionin markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen myyntimäärä laski 36 prosenttia tarkastelujaksolla; suurinta pudotus oli vuosien 2008 ja 2009 välillä, jolloin myynti putosi 29 prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen myynti kasvoi hieman, 3 prosenttiyksikköä, vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(105)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi vakaasti noin 81 prosentissa tarkastelujakson ajan.

c)   Kasvu

(106)

Koska sekä unionin kulutus että unionin tuotannonalan myyntimäärä laskivat 36 prosenttia tarkastelujaksolla, unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi vakaalla tasolla 81 prosentissa.

d)   Tosiasiallisen tukimarginaalin suuruus

(107)

Kun otetaan huomioon Intiasta tulevan tuetun tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat, tosiasiallisten tukimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

5.4.2   Otokseen valittuihin unionin tuottajiin liittyvät tiedot

a)   Varastot

(108)

Unionin tuotannonalan tuotanto tapahtuu lähinnä tilauksesta, minkä vuoksi varastoja ei voida pitää merkityksellisenä vahinkoindikaattorina. Varastoja koskevat suuntaukset annetaan pelkästään tiedoksi. Alla olevat luvut liittyvät ainoastaan otokseen valittuihin yrityksiin ja kuvaavat varastojen määrää kunkin ajanjakson lopussa.

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

25 315

27 736

24 032

19 730

Indeksi (2007 = 100)

100

110

95

78

(109)

Varastot vähenivät 22 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta prosenttiosuutena tuotannosta varastot kasvoivat 16 prosentista 19,5 prosenttiin.

b)   Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionin markkinoilla ja tuotantokustannukset

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (euroina)

4 478

3 615

2 507

2 521

Indeksi (2007 = 100)

100

81

56

56

Tuotannon yksikkökustannukset

4 003

3 408

2 900

2 773

Indeksi (2007 = 100)

100

85

72

69

(110)

Otokseen valitun unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla tapahtuvan myynnin keskimääräiset yksikköhinnat laskivat 44 prosenttia vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä; lasku oli suurinta vuosien 2008 ja 2009 välillä, jolloin hinnat laskivat 25 prosenttiyksikköä. Osa laskusta johtui kuitenkin tarkasteltavana olevan tuotteen yksikkötuotantokustannusten laskusta, joka oli 31 prosenttia tarkastelujaksolla. Yksikkökustannusten lasku johtui pääasiassa raaka-ainehintojen laskusta. Laskuun vaikutti hieman se, että kiinteiden kustannusten osuus tuotettua yksikköä kohti nousi alhaisemman kapasiteetin käyttöasteen vuoksi.

c)   Työllisyys, tuottavuus ja työvoimakustannukset

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

1 044

1 007

947

885

Indeksi

100

97

91

85

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

149

141

97

115

Indeksi

100

94

65

77

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

47 686

48 062

47 131

49 972

Indeksi

100

101

99

105

(111)

Työntekijöiden määrä laski 15 prosenttia tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan toiminnan supistusten vuoksi.

(112)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat hieman, 5 prosenttia, tarkastelujaksolla. Tätä pidetään luonnollisena kasvuna, joka alittaa inflaatioasteen tarkastelujaksolla. On vielä huomattava, että työvoimakustannukset eivät muodosta merkittävää osaa ruostumattomasta teräksestä valmistettujen teräsputkien tuotannon kokonaiskustannuksista.

d)   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

EU:n myynnin kannattavuus ( % nettomyynnistä)

9,5 %

3,5 %

–12,8 %

–7,9 %

Indeksi

100

37

– 135

–83

Kassavirta (euroa)

44 464 193

13 280 433

–12 678 708

–3 063 190

Indeksi

100

30

–29

–7

Investoinnit (tuhatta euroa)

18 085 847

15 714 829

4 341 909

4 198 607

Indeksi (2007 = 100)

100

87

24

23

Investointien tuotto

101 %

25 %

–50 %

–33 %

Indeksi (2007 = 100)

100

25

–49

–32

(113)

Unionin tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus putosi merkittävästi tarkastelujaksolla ja vaihtui yli 9 prosentin voitosta (vuonna 2007) lähes 8 prosentin tappioon tutkimusajanjaksolla. Voitot putosivat eniten vuosien 2008 ja 2009 välillä eli yli 16 prosenttiyksikköä.

(114)

Samankaltaisten tuotteen tuottama nettokassavirta laski 107 prosenttia vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä.

(115)

Tarkastelujakson aikana vuotuiset investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotantoon laskivat 77 prosenttia.

(116)

Investointien tuotto, ilmaistuna voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta, noudatti edellä kuvattua kannattavuuden negatiivista kehitystä ja laski 134 prosenttiyksikköä.

(117)

Tarkastelujaksolla ei ollut merkkejä siitä, että tuotannonalan kyky saada pääomaa olisi heikentynyt.

5.5   Vahinkoa koskevat päätelmät

(118)

Lähes kaikki unionin tuotannonalaan liittyvät vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti tarkastelujakson aikana.

(119)

Unionin kulutus laski 36 prosenttia, unionin tuotannonalan myyntimäärä putosi 36 prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste laski 42 prosenttia. Otokseen valittujen unionin tuottajien yksikkömyyntihinnat laskivat 44 prosenttia, mikä on alle kustannustason. Ne seurailivat intialaisten tuonnin hinnan laskua voidakseen säilyttää tietyn myynti- ja tuotantomäärän kiinteiden kustannusten kattamiseksi.

(120)

Kannattavuus kääntyi 9,5 prosentin voitosta (vuonna 2007) lähes 8 prosentin tappioon tutkimusajanjaksolla. Myös investoinnit, kassavirta ja investointien tuotto noudattivat negatiivista suuntausta ja laskivat vastaavasti 77, 107 ja 246 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana.

(121)

Vain yksi indikaattori, unionin tuotannonalan markkinaosuus, pysyi vakaana 81 prosentin tasolla.

(122)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

6.   SYY-YHTEYS

6.1   Johdanto

(123)

Komissio tutki perusasetuksen 8 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti, oliko Intiasta tuleva tuettu tuonti aiheuttanut unionin tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Tuetun tuonnin lisäksi tutkittiin muut tiedossa olevat tekijät, jotka saattoivat aiheuttaa samaan aikaan vahinkoa unionin tuotannonalalle, sen varmistamiseksi, että kyseisten muiden tekijöiden mahdollisesti aiheuttaman vahingon ei katsottaisi johtuvan tuetusta tuonnista.

6.2   Tuetun tuonnin vaikutukset

(124)

Tuontihintojen 44 prosentin lasku tarkastelujaksolla samoin kuin tutkimusajanjaksolla havaitut suuret alittavuusmarginaalit (16,7–18,2 prosenttia) osuivat ajallisesti yhteen unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikentymisen kanssa.

(125)

Kun otetaan huomioon yhteistyössä toimineiden viejien tukitaso, tuetun tuonnin alhaiset hinnat, jotka alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat, vaikuttivat merkittävästi siihen, että myyntihinnat laskivat rajummin unionin markkinoilla. Unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko näkyy selvimmin alhaisissa myyntihinnoissa ja tuotannonalalle aiheutuneissa huomattavissa tappioissa.

(126)

Intiasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat merkittävästi ja pakottivat unionin tuotannonalan alentamaan omia hintojaan tappiollisiksi tietyn liikevaihdon säilyttämiseksi ja edes kiinteiden kustannusten kattamiseksi. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni jyrkästi vuodesta 2008.

(127)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Intiasta tulevalla tuetulla tuonnilla, jonka hinnat alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana, on ollut ratkaiseva asema yhteisön tuotannonalan kärsimässä vahingossa, mikä näkyy sen heikossa taloudellisessa tilanteessa ja lähes kaikkien vahinkoindikaattoreiden kehityksessä huonompaan suuntaan.

6.3   Muiden tekijöiden vaikutus

(128)

Muita tekijöitä, joita tarkasteltiin syy-yhteyteen liittyen, ovat talouskriisi, EU:n kulutuksen kehittyminen, tuotantokustannukset, tuonti muista kolmansista maista sekä otokseen valitun unionin tuotannonalan vientitoiminta.

6.3.1   Talouskriisi, EU:n kulutuksen kehitys ja tuotantokustannukset

(129)

Talouden taantuma vaikutti osaltaan kulutuksen supistumiseen ja hintapaineisiin. Tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen terästankojen vähäinen kysyntä johti unionin tuotannonalan tuotannon laskuun ja edisti osaltaan myyntihintojen putoamista.

(130)

Tavanomaisissa taloudellisissa olosuhteissa ja ilman tuetun tuonnin aiheuttamaa voimakasta hintapainetta unionin tuotannonalalla olisi saattanut olla joitakin vaikeuksia selviytyä kulutuksen laskusta ja tuotannon kiinteiden kustannusten noususta, joka johtui alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuettu tuonti kuitenkin pahensi talouden taantuman vaikutuksia, ja sen vuoksi oli mahdotonta myydä edes omakustannushinnoilla vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä.

(131)

Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa siltä, että talouskriisiin liittyvä EU:n kysynnän lasku, joka kohdistui sektoriin, vaikutti osaltaan unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Katsotaan kuitenkin, ettei se poista Intiasta halvoin hinnoin tulevaan tuettuun tuontiin liittyvää syy-yhteyttä.

6.3.2   Tuonti muista kolmansista maista

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

Tuonti muista kolmansista maista (tonnia)

27 089

23 242

12 837

14 036

Indeksi

100

86

47

52

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus

8,60 %

8,14 %

6,89 %

6,95 %

Indeksi

100

95

80

81

Keskimääräinen tuontihinta

4 820

4 487

3 756

3 501

Indeksi

100

93

78

73

(132)

Sellaisista kolmansista maista, jotka eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin, tuotujen tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen määrä laski 48 prosenttia tarkastelujaksolla Eurostatin tietojen perusteella. Muiden kolmansien maiden vastaava markkinaosuus pieneni 19 prosenttia.

(133)

Tällaisen tuonnin keskimääräiset hinnat olivat intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin tuotannonalan hintoja korkeammat. Tämän vuoksi päätellään alustavasti, että muista kolmansista maista tuleva tuonti ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

6.3.3   Otokseen valitun unionin tuotannonalan vientitoiminta

 

2007

2008

2009

Tutkimusajanjakso

Vientimyynti (tonnia)

10 850

9 158

5 440

6 299

Indeksi

100

84

50

58

Yksikkömyyntihinta euroina

4 452

3 728

2 495

2 388

Indeksi

100

84

56

54

(134)

Otokseen valitun unionin tuotannonalan vientimyynnin määrä laski tarkastelujaksolla 42 prosenttia ja yksikkömyyntihinta 46 prosenttia. Vaikka viennin osuus oli vain 6 prosenttia sen kokonaismyynnistä tutkimusajanjaksolla, on kuitenkin mahdollista, että vientitoiminnalla oli negatiivista vaikutusta unionin tuotannonalaan. Kun kuitenkin otetaan huomioon viennin vähäinen määrä, katsotaan, että vaikutus ei ole riittävä, jotta se poistaisi syy-yhteyden tuetun tuonnin ja havaitun vahingon välillä.

6.4   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(135)

Tutkimuksessa osoitettiin, että muut tiedossa olleet tekijät, kuten tuonti muista kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitoiminta ja kulutuksen lasku eivät olleet ratkaisevia tekijöitä unionin tuotannonalalle aiheutuneessa vahingossa.

(136)

Kun otetaan huomioon toisaalta Intiasta tullut tuettu tuonti ja havaittu hintojen alittavuus ja toisaalta unionin tuotannonalan tilanteen heikkeneminen samaan aikaan, voidaan päätellä, että tuettu tuonti aiheutti unionin tuotannonalalle perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

7.   UNIONIN ETU

7.1   Yleisiä huomioita

(137)

Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko vahingollista tuettua tuontia koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Tässä yhteydessä tarkasteltiin mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia kaikkiin tässä menettelyssä osallisina oleviin osapuoliin sekä toimenpiteiden käyttöönotosta luopumisen seurauksia.

7.2   Unionin tuotannonalan etu

(138)

Unionin tuotannonalalle on aiheutunut vahinkoa Intiasta tulevasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuetusta tuonnista. Lisäksi on syytä muistaa, että unionin tuotannonalan useimmat taloudelliset indikaattorit osoittivat negatiivista suuntausta tarkastelujakson aikana. Kun otetaan huomioon vahingon luonne (ts. merkittävät tappiot), unionin tuotannonalan tilanteen huomattava heikkeneminen näyttää jatkossakin väistämättömältä, ellei toimenpiteitä oteta käyttöön.

(139)

Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan ehkäisevän markkinoiden lisävääristymiä ja palauttavan terveet kilpailuolosuhteet.

(140)

Ellei toimenpiteitä toteuteta, hinnat ovat jatkossakin alle kustannusten ja unionin tuottajien voitot pienenevät entisestään. Tämä olisi kestämätöntä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Aiheutuneiden tappioiden ja tuotantoon tehtyjen suurten investointien vuoksi voidaan olettaa, että jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, useimmat unionin tuottajista eivät pysty saamaan investointejaan takaisin.

(141)

Koska unionin tuotannonala lisäksi koostuu keskisuurista ja suurista yrityksistä, jotka ovat sijoittautuneet unionin kaikille alueille, tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto auttaisi ylläpitämään työllisyyttä näillä alueilla.

(142)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

7.3   Maahantuojien etu

(143)

Kaikkia komission tiedossa olleita tuojia pyydettiin ilmoittautumaan ja toimittamaan perustietoja tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan. Neljä tuojaa vastasi otantakyselyyn. Näille kaikille lähetettiin kyselylomakkeet, mutta vain yksi tuoja vastasi. Tuojan toimitiloihin Saksassa on tarkoitus tehdä tarkastuskäynti tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa.

(144)

Jos tasoitustullit otetaan käyttöön, on mahdollista, että asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti vähenee, mikä vaikuttaa tuojien taloudelliseen tilanteeseen. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihintojen mahdollisen nousun pitäisi kuitenkin vain palauttaa kilpailu unionin markkinoille eikä estää tuojia myymästä tarkasteltavana olevaa tuotetta. Koska tarkasteltavana olevasta tuotteesta aiheutuvien kustannusten osuus loppukäyttäjien kokonaiskustannuksista on lisäksi pieni, tuojat voivat helpommin siirtää mahdollisen hinnannousun asiakkailleen. Tästä syystä päätellään alustavasti, että tasoitustullien käyttöönotolla ei todennäköisesti ole vakavaa kielteistä vaikutusta unionin tuojien tilanteeseen.

7.4   Käyttäjien etu

(145)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille valituksessa käyttäjiksi nimetyille osapuolille. Yksikään näistä 22 yrityksestä ei vastannut.

(146)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta siis käytetään hyvin monenlaisissa käyttötarkoituksissa, mm. autoteollisuudessa, kodinkoneiden valmistuksessa sekä lääketieteellisissä ja laboratoriolaitteissa. Tässä menettelyssä käyttäjät ovat kuitenkin välittäjäyrityksiä, jotka tuottavat ja toimittavat osia edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Tämän vuoksi on odotettavissa, että nämä käyttäjät ovat sellaisessa asemassa, että ne voivat siirtää tasoitustullin käyttöönotosta johtuvat hinnankorotukset kokonaan tai lähes kokonaan loppukäyttäjien kannettavaksi, koska tällaisten toimenpiteiden vaikutus näihin on vähäpätöinen.

(147)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että tasoitustullien käyttöönotto ei vaikuttaisi merkittävästi käyttäjien kustannuksiin.

7.5   Unionin etua koskevat päätelmät

(148)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei ole pakottavia syitä luopua tasoitustullien käyttöönotosta Intiasta peräisin olevien tiettyjen ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen tuonnissa.

8.   EHDOTETUT VÄLIAIKAISET TASOITUSTOIMENPITEET

8.1   Vahingon korjaava taso

(149)

Tukea, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaisia tasoitustoimenpiteitä, jotta tuettu tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(150)

Näiden toimenpiteiden suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut tukimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä niin, ettei ylitetä todettua tukimarginaalia.

(151)

Vahingollisen tuetun tuonnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman tuetun tuonnin vaikutusta. Katsotaan, että voiton, joka voitaisiin saada ilman tuettua tuontia, pitäisi perustua otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiseen voittomarginaaliin (ennen veroja) vuonna 2007. Kyseinen vuosi oli ennen tutkimusajanjaksoa viimeinen, jonka aikana unionin tuotannonala pystyi saavuttamaan normaalin voittomarginaalin. Näin ollen katsotaan, että 9,5 prosentin osuutta liikevaihdosta edustavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana vähimmäismääränä, jonka unionin tuotannonalan voitiin odottaa saavuttavan ilman vahinkoa aiheuttavaa tuettua tuontia.

(152)

Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 9,5 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(153)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa (ks. johdanto-osan 101 kappale) määritettyä intialaisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan tutkimusajanjaksolla. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin keskimääräisestä CIF-kokonaisarvosta.

8.2   Väliaikaiset toimenpiteet

(154)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Intiasta peräisin olevassa tuonnissa olisi otettava perusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttöön väliaikaiset tasoitustoimenpiteet tuki- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(155)

Edellä esitetyn perusteella tasoitustullit on vahvistettu vertaamalla vahingon poistavaa marginaalia ja tukimarginaalia keskenään. Ehdotetut tasoitustullit ovat seuraavat:

Yritys

Tukimarginaali

Vahinkomarginaali

Väliaikainen tasoitustulli

Chandan Steel Ltd.

3,4 %

28,6 %

3,4 %

Venus-ryhmä

3,3 %

45,9 %

3,3 %

Viraj Profiles Vpl. Ltd.

4,3 %

51,5 %

4,3 %

Yhteistyössä toimineet otoksen ulkopuoliset yritykset

4,0 %

44,4 %

4,0 %

Kaikki muut yritykset

4,3 %

51,5 %

4,3 %

(156)

Tässä asetuksessa vahvistetut yrityskohtaiset tasoitustullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan Intiasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(157)

Kaikki näiden yrityskohtaisten tasoitustullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (6) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

9.   ILMOITTAMINEN OSAPUOLILLE

(158)

Edellä esitetyt alustavat päätelmät ilmoitetaan kaikille asianomaisille osapuolille, joille annetaan tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Niiden huomautukset tutkitaan ja, jos ne ovat oikeutettuja, otetaan huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tasoitustullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia, ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisia lopullisia päätelmiä varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen tasoitustulli tuotaessa Intiasta peräisin olevia ruostumattomia terästankoja, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin kylmänä muokatut tai kylmänä viimeistellyt, muut kuin poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoiset läpimitaltaan vähintään 80 mm:n tangot, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7222 20 21, 7222 20 29, 7222 20 31, 7222 20 39, 7222 20 81 ja 7222 20 89.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen tasoitustulli on seuraavien yritysten valmistaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraava:

Yritys

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Chandan Steel Ltd., Mumbai, Maharashtra

3,4

AXXX

Venus Wire Industries Pvt. Ltd, Mumbai, Maharashtra

3,3

AXXX

Precision Metals, Mumbai, Maharashtra

3,3

AXXX

Hindustan Inox Ltd., Mumbai, Maharashtra

3,3

AXXX

Sieves Manufacturer India Pvt. Ltd., Mumbai, Maharashtra

3,3

AXXX

Viraj Profiles Vpl. Ltd., Thane, Maharashtra

4,3

AXXX

Liitteessä luetellut yritykset

4,0

AXXX

Kaikki muut yritykset

4,3

AXXX

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Asianomaiset osapuolet voivat pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla komission kuulemiksi yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 30 artiklan soveltamista.

2.   Kyseiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 597/200931 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan neljän kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.

(2)  EUVL C 87, 1.4.2010, s. 17.

(3)  EUVL C 87 A, 1.4.2010, s. 1.

(4)  Tähdellä merkityt tuet ovat vientitukia.

(5)  Ryhmän painotettu keskiarvo.

(6)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, 1049 Brussels, Belgium.


LIITE

Yhteistyössä toimineet mutta otoksen ulkopuoliset intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat

Taric-lisäkoodi AXXX

Yrityksen nimi

Kaupunki

Ambica Steel Ltd.

New-Delhi

Bhansali Bright Bars Pvt. Ltd.

Navi-Mumbai

Chase Bright Steel Ltd.

Navi-Mumbai

D.H. Exports Pvt. Ltd.

Mumbai

Facor Steels Ltd.

Nagpur

Global smelters Ltd.

Kanpur

Indian Steel Works Ltd.

Navi-Mumbai

Jyoti Steel Industries Ltd.

Mumbai

Laxcon Steels Ltd.

Ahmedabad

Meltroll Engineering Pvt. Ltd.

Mumbai

Mukand Ltd.

Thane

Nevatia Steel & Alloys Pvt. Ltd.

Mumbai

Panchmahal Steel Ltd.

Kalol

Raajratna Metal Industries Ltd.

Ahmedabad

Rimjhim Ispat Ltd.

Kanpur

Sindia Steels Ltd.

Mumbai

SKM Steels Ltd.

Mumbai

Parekh Bright Bars Pvt. Ltd.

Thane

Shah Alloys Ltd.

Gandhinagar


29.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/76


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1262/2010,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2010,

asetusten (EU) N:o 462/2010, (EU) N:o 463/2010 ja (EU) N:o 464/2010 muuttamisesta Espanjaan ja Portugaliin tuotavan maissin ja Espanjaan tuotavan durran tuontitullin alentamista koskevien tarjouskilpailujen kiintiövuoden 2010 päättymispäivän sekä mainittujen asetusten voimassaoloajan päättymisen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 144 artiklan 1 kohdan yhdessä 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksilla (EU) N:o 462/2010 (2), (EU) N:o 463/2010 (3) ja (EU) N:o 464/2010 (4) avataan tarjouskilpailut asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklassa tarkoitetun tuontitullin alentamiseksi Espanjaan tuotavan maissin, Portugaliin tuotavan maissin ja Espanjaan tuotavan durran osalta.

(2)

Tarjouskilpailujen avaamispäivän ja 28 päivän lokakuuta 2010 välisenä aikana Espanjaan tuotu maissin määrä, joka voidaan lukea alennetun tuontitullin kiintiöön ja josta vähennetään tuontitariffikiintiöiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Espanjan kohdalla maissin ja durran osalta ja Portugalin kohdalla maissin osalta 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1296/2008 (5) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut viljaa korvaavien tuotteiden määrät, kattaa ainoastaan 37 prosenttia kiintiöstä. Portugaliin tuotu maissin määrä, joka voidaan lukea alennetun tuontitullin kiintiöön, kattaa 72 prosenttia kiintiöstä. Espanjaan tuotu durran määrä, joka voidaan lukea alennetun tuontitullin kiintiöön, kattaa ainoastaan 15 prosenttia kiintiöstä. Espanjan ja Portugalin markkinaolosuhteet huomioon ottaen tarjouskilpailun päättyminen 16 päivänä joulukuuta 2010 tarkoittaa, että tuontimäärät eivät täytä kiintiöitä.

(3)

Espanjaan ja Portugaliin tuotavan maissin ja Espanjaan tuotavan durran tuontitullin alentamista koskevien tarjouskilpailujen voimassaoloaikaa olisi sen vuoksi jatkettava siihen saakka, kun vuoden 2010 kiintiöt on kokonaan käytetty (enintään toukokuun 2011 loppuun saakka) asetuksen (EY) N:o 1296/2008 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Asetusten (EU) N:o 462/2010, (EU) N:o 463/2010 ja (EU) N:o 464/2010 voimassaolon päättymispäivää on sen vuoksi muutettava.

(4)

Asetuksia (EU) N:o 462/2010, (EU) N:o 463/2010 ja (EU) N:o 464/2010 olisi sen vuoksi muutettava.

(5)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 462/2010 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 462/2010 seuraavasti:

a)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tarjouskilpailu on auki siihen asti, kun kiintiö on kokonaan käytetty, mutta enintään 31 päivään toukokuuta 2011 saakka. Tarjouskilpailun aukioloaikana järjestetään osittaisia tarjouskilpailuja, joihin liittyvien tarjousten jättöpäivät vahvistetaan tarjouskilpailuilmoituksessa.”

b)

Korvataan 5 artiklan kolmas alakohta seuraavasti:

”Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä toukokuuta 2011.”

2 artikla

Asetuksen (EU) N:o 463/2010 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 463/2010 seuraavasti:

a)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tarjouskilpailu on auki siihen asti, kun kiintiö on kokonaan käytetty, mutta enintään 31 päivään toukokuuta 2011 saakka. Tarjouskilpailun aukioloaikana järjestetään osittaisia tarjouskilpailuja, joihin liittyvien tarjousten jättöpäivät vahvistetaan tarjouskilpailuilmoituksessa.”

b)

Korvataan 5 artiklan kolmas alakohta seuraavasti:

”Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä toukokuuta 2011.”

3 artikla

Asetuksen (EU) N:o 464/2010 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 464/2010 seuraavasti:

a)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tarjouskilpailu on auki siihen asti, kun kiintiö on kokonaan käytetty, mutta enintään 31 päivään toukokuuta 2011 saakka. Tarjouskilpailun aukioloaikana järjestetään osittaisia tarjouskilpailuja, joihin liittyvien tarjousten jättöpäivät vahvistetaan tarjouskilpailuilmoituksessa.”

b)

Korvataan 5 artiklan kolmas alakohta seuraavasti:

”Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä toukokuuta 2011.”

4 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Dacian CIOLOŞ

Komission jäsen


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 129, 28.5.2010, s. 58.

(3)  EUVL L 129, 28.5.2010, s. 60.

(4)  EUVL L 129, 28.5.2010, s. 62.

(5)  EUVL L 340, 19.12.2008, s. 57.


PÄÄTÖKSET

29.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 343/78


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2010,

vuonna 2010 liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrän hyväksymisestä tehdyn päätöksen EKP/2009/25 muuttamisesta

(EKP/2010/32)

(2010/813/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankilla (EKP) on 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien yksinoikeus hyväksyä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, (jäljempänä ’rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot’) liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrä.

(2)

Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot toimittivat EKP:lle metallirahojen kysynnästä vuonna 2010 tekemänsä arviot, joiden perusteella EKP hyväksyi vuonna 2010 liikkeeseen laskettavien kiertoon tarkoitettujen metallirahojen ja liikkeeseen laskettavien keräilymetallirahojen, joita ei ole tarkoitettu kiertoon, kokonaismäärän vuonna 2010 liikkeeseen laskettavien metallirahojen määrän hyväksymisestä 10 päivänä joulukuuta 2009 tekemällään päätöksellä EKP/2009/25 (1).

(3)

Belgian valtiovarainministeriö pyysi 26 päivänä marraskuuta 2010, että eurometallirahojen määrää, jonka Belgia saa laskea liikkeelle vuonna 2010, korotettaisiin 20 miljoonalla eurolla, jotta vastattaisiin odotettua suurempaan metallirahojen kysyntään; EKP on hyväksynyt tämän pyynnön. Päätöksen EKP/2009/25 1 artiklassa oleva taulukko on näin ollen korvattava uudella taulukolla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen EKP/2009/25 1 artiklassa oleva taulukko seuraavalla taulukolla:

(miljoonaa euroa)

 

Vuonna 2010 liikkeeseen laskettavat kiertoon tarkoitetut metallirahat sekä liikkeeseen laskettavat keräilymetallirahat (ei tarkoitettu kiertoon)

Belgia

125,2

Saksa

668,0

Irlanti

43,0

Kreikka

55,0

Espanja

210,0

Ranska

290,0

Italia

283,0

Kypros

18,1

Luxemburg

40,0

Malta

10,5

Alankomaat

54,0

Itävalta

306,0

Portugali

50,0

Slovenia

30,0

Slovakia

62,0

Suomi

60,0”

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu rahaliittoon osallistuville jäsenvaltioille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 22 päivänä joulukuuta 2010.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EUVL L 7, 12.1.2010, s. 21.