21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/1

(1)

Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.

(2)

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 (1) edellytetään sellaisten toimenpiteiden vahvistamista, jotka koskevat vesialueille pääsyä ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeutta sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittamista, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot sekä erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatimat kertomukset.

(3)

Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kutakin kalastusta tai kalastusryhmää koskevien kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyviä toimenpiteitä sekä tarvittaessa tiettyjä niihin toiminnallisesti liittyviä edellytyksiä. Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken siten, että varmistetaan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kannan tai kalastuksen osalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 vahvistetut yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet.

(4)

Suurimmat sallitut saaliit (TACit) olisi vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella siten, että otetaan huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat sekä varmistetaan eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu ja otetaan huomioon kannanotot, jotka on tuotu esiin sidosryhmien, erityisesti neuvoa-antavan kalatalous- ja vesiviljelykomitean ja asianomaisten alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien kuulemisissa.

(5)

Kalastusmahdollisuuksien olisi oltava kansainvälisten sopimusten ja periaatteiden mukaisia. Tällaisia ovat muiden muassa Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1995 sopimus hajallaan olevien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta (2) sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön vuonna 2008 laatimissa, valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevissa kansainvälisissä suuntaviivoissa vahvistetut yksityiskohtaiset hoitoperiaatteet, joissa todetaan erityisesti, että sääntelystä päättävän olisi oltava erityisen varovainen silloin, kun saatu tieto on epävarmaa, epäluotettavaa tai puutteellista. Riittävien tieteellisten tietojen puutetta ei saisi käyttää syynä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden siirtämiselle tai toteuttamatta jättämiselle.

(6)

Viimeisimmät tieteelliset lausunnot, jotka on saatu Kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta (ICES) (3) ja tieteellis-teknis-taloudelliselta kalastuskomitealta (STCF) (4), osoittavat, että useimpien syvänmeren lajien kalastus ei ole kestävällä pohjalla ja että näiden kantojen kalastusmahdollisuuksia olisi kantojen kestävyyden turvaamiseksi vähennettävä, kunnes niiden kokojen todetaan kehittyvän myönteiseen suuntaan. ICESin lausunnossa todetaan myös, että keltaroussin kohdennettua kalastusta ei olisi lainkaan sallittava.

(7)

Syvänmeren haiden tärkeimpien kaupallisten lajien katsotaan romahtaneen, minkä vuoksi niiden kohdennettua kalastusta ei saisi harjoittaa. Sivusaaliiden purkamista ei olisi sallittava lainkaan ennen kuin väistämättömien sivusaaliiden määrä saadaan todettua valikoivuuteen liittyvien hankkeiden ja muiden teknisten toimenpiteiden avulla.

(8)

Syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavista kalastusmahdollisuuksien saamista koskevista erityisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 (5) liitteessä I lueteltujen syvänmeren lajien kalastusmahdollisuuksista päätetään kahden vuoden välein. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin kultakuorekannat ja tylppäpyrstömolvan pääasiallinen kalastus, joita koskevat kalastusmahdollisuudet riippuvat Norjan kanssa vuosittain käytävistä neuvotteluista. Näiden kantojen kalastusmahdollisuudet olisi siten vahvistettava toisessa asiaan liittyvässä kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta annettavassa vuosittaisessa asetuksessa.

(9)

TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (6) mukaisesti on määriteltävä kannat, joihin sovelletaan mainitussa asetuksessa tarkoitettuja eri toimenpiteitä.

(10)

Unionin kalastajien toimeentulon turvaamiseksi on tärkeää avata nämä kalastukset 1 päivänä tammikuuta 2011,

a)

’EU:n aluksella’ jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta;

b)

’EU:n vesillä’ jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia vesialueita, lukuun ottamatta perussopimuksen liitteessä II mainittujen alueiden lähivesiä;

c)

’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC) määrää, joka voidaan pyytää ja purkaa kustakin kannasta vuosittain;

d)

’kiintiöllä’ unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle TACista myönnettyä osuutta;

e)

’kansainvälisillä vesialueilla’ vesiä, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

a)

alueita, jotka on määritelty ICESin (Kansainvälisen merentutkimusneuvoston) alueita siten kuin ne määritellään Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 218/2009 (7);

b)

CECAFin (Itäinen Keski-Atlantti tai FAO:n pääasiallinen kalastusalue 34) alueita siten kuin ne määritellään muualla kuin Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 216/2009 (8).

a)

asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b)

yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (9) 37 artiklan tai yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 (10) 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset;

c)

asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallitut saaliiden lisäpurkamiset;

d)

asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan nojalla pidätettävät määrät;

e)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 ja 107 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.

21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/13

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1236/2005 liitteessä I on luettelo toimivaltaisista viranomaisista, joille on annettu kyseisen asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä erityistehtäviä.

(2)

Viron toimivaltaista viranomaista koskevia tietoja olisi muutettava Viron pyynnöstä,

21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/15

(1)

Asetuksella (EY) N:o 184/2005 luodaan yhteinen kehys maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien yhteisön tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle.

(2)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1055/2008 (2) säädetään maksutasetilastojen yhteisistä laatuperusteista ja laatuselvitysten aikataulusta.

(3)

Maksutasetilastojen yhteisiä laatuperusteita ja laatuselvitysten aikataulua on mukautettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon Euroopan tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (3) 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt laatuperusteet.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1055/2008 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maksutasekomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on toimitettava laatuselvityksensä kunkin vuoden 31 päivään toukokuuta mennessä.”

2)

Korvataan liite tämän asetuksen liitteellä.

21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/17

(1)

Asetuksella (ETY) 2658/87 otettiin käyttöön yhdistetty nimikkeistö (CN) yhteisen tullitariffin, unionin ulkomaankauppatilastojen sekä tavaroiden tuontia ja vientiä koskevien unionin muiden politiikkojen vaatimusten täyttämiseksi.

(2)

Tapauksiin, joissa tullien kantaminen ei ole perusteltua, sovelletaan yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta 16 päivänä marraskuuta 2009 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1186/2009 (2).

(3)

Tietyissä olosuhteissa, kun otetaan huomioon joillakin asetuksessa (EY) N:o 1186/2009 mainituilla tavaroiden liikkeillä oleva erityisluonne, näyttäisi olevan tarkoituksenmukaista vähentää kyseisistä tavaroiden liikkeistä ilmoittamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta antamalla niille oma CN-koodi. Näin on erityisesti silloin, kun kyseisillä eri tavoilla liikkuvien tavaroiden luokittelu tulli-ilmoitusta varten lisää työmäärää ja kustannuksia suhteettomasti saavutettaviin etuihin nähden.

(4)

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse kaupan kattavuudesta, tietojen määrittämisestä, kauppatilastojen laatimisesta yritysten ominaisuustietojen ja laskutusvaluutan mukaan jaoteltuina sekä tietyistä tavaroista ja tietyistä tavaroiden liikkeistä 9 päivänä helmikuuta 2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 113/2010 (3) sekä jäsenvaltioiden välistä tavarakauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 638/2004 täytäntöönpanosta sekä komission asetusten (EY) N:o 1901/2000 ja (ETY) N:o 3590/92 kumoamisesta 18 päivänä marraskuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1982/2004 (4) jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus käyttää EU:n ulkoisen ja sisäisen kaupan tilastoissa yksinkertaistettua koodijärjestelmää tietyillä tavaroilla.

(5)

Mainituissa asetuksissa säädetään tietyistä tavarakoodeista, joita käytetään erityisolosuhteissa. Avoimuus- ja tiedottamissyistä kyseiset koodit olisi mainittava yhdistetyssä nimikkeistössä (CN).

(6)

Edellä mainituista syistä on paikallaan lisätä CN-nimikkeistöön 99 ryhmä.

(7)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitettä I olisi sen vuoksi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/20

21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/22

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2010/11 on vahvistettu komission asetuksessa (EU) N:o 867/2010 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EU) N:o 1184/2010 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/24

(1)

Kivihiiliteollisuuden valtiontuesta 23 päivänä heinäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 (2) voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2010.

(2)

Kivihiiliteollisuuden tukeminen unionin energiatuotannon turvaamiseksi ei ole enää perusteltua, sillä tuetun kivihiilen osuus energian kokonaistuotannosta on vähäinen.

(3)

Kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten tukeminen määrittämättömäksi ajaksi ei ole unionin uusiutuvia energialähteitä ja kestävää ja turvallista vähähiilistä taloutta suosivan politiikan mukaista. Asetuksessa (EY) N:o 1407/2002 sallittuja tukiluokkia ei sen vuoksi saisi jatkaa määrittämättömäksi ajaksi.

(4)

Alakohtaisten valtiontukisääntöjen puuttuessa kivihiileen sovelletaan kuitenkin ainoastaan yleisiä valtiontukisääntöjä. Tässä tilanteessa asetuksen (EY) N:o 1407/2002 mukaista tukea tällä hetkellä saavat kilpailukyvyttömät kivihiilikaivokset eivät ehkä enää ole tukikelpoisia ja ne voidaan joutua sulkemaan.

(5)

Jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa toimenpiteitä näiden kaivosten sulkemisesta johtuvien sosiaalisten ja alueellisten seurausten lieventämiseksi eli lopettaa toiminta hallitusti soveltaen peruuttamatonta kaivoksen sulkemissuunnitelmaa ja/tai kattamalla poikkeukselliset kustannukset, erityisesti aikaisemmasta toiminnasta periytyvät velvoitteet, tämän kuitenkaan rajoittamatta yleisten valtiontukisääntöjen soveltamista.

(6)

Tämä päätös merkitsee kivihiilialan siirtymistä alakohtaisten sääntöjen soveltamisesta kaikkiin aloihin sovellettavien yleisten valtiontukisääntöjen soveltamiseen.

(7)

Kilpailukyvyttömien hiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi annettavan valtiontuesta johtuvan sisämarkkinoiden kilpailun vääristymisen minimoimiseksi tällaisen tuen olisi oltava asteittain vähenevää ja tarkasti rajattu niihin kivihiilen tuotantoyksikköihin, jotka aiotaan sulkea lopullisesti.

(8)

Niiden tuotantoyksiköiden, joille myönnetään tukea niiden sulkemiseen, suorittaman kivihiilen tuotannon kielteisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi jäsenvaltioiden olisi esitettävä esimerkiksi energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa tai hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva asianmukainen toimenpidesuunnitelma.

(9)

Lisäksi yrityksille olisi voitava myöntää tukea sellaisten kustannusten kattamiseksi, jotka tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti eivät vaikuta suoraan tuotantokustannuksiin. Tällainen tuki on tarkoitettu kattamaan yritysten tuotantoyksikköjen sulkemisesta johtuvat poikkeukselliset kustannukset. Jotta sellaiset yritykset, jotka sulkevat vain osan tuotantoyksiköistään, eivät hyötyisi aiheetta tällaisesta tuesta, asianomaisten yritysten olisi pidettävä erillistä kirjanpitoa kunkin kivihiilen tuotantoyksikkönsä osalta.

(10)

Voidakseen hoitaa tämän päätöksen mukaisen tehtävänsä komission olisi varmistettava normaalien kilpailuolosuhteiden syntyminen, säilyminen ja noudattaminen. Erityisesti sähkömarkkinoiden osalta kivihiiliteollisuuden tuki ei saisi olla luonteeltaan sellaista, että se vaikuttaa sähköntuottajien primaarienergian saantilähteen valintaan. Kivihiilen hinnasta ja määristä olisikin sovittava vapaasti sopimuspuolten kesken maailmanmarkkinoilla vallitsevan tilanteen mukaan.

(11)

Tämän päätöksen soveltaminen ei saisi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kivihiiliteollisuuden tuen voidaan katsoa olevan muilla perusteilla sisämarkkinoille soveltuvaa. Tässä yhteydessä etenkin tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin, ympäristönsuojeluun sekä koulutustoimintaan suunnattuja tukia koskevia muita erityissääntöjä sovelletaan edelleen enimmäistuki-intensiteetit huomioon ottaen, jollei näissä säännöissä toisin määrätä.

(12)

Komission olisi arvioitava tämän päätöksen perusteella ilmoitetut toimenpiteet ja tehtävä päätöksiä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3) mukaisesti.

(13)

Jotta tämän päätöksen mukaiset toimenpiteet seuraisivat asetuksessa (EY) N:o 1407/2002 säädettyjä toimenpiteitä ilman katkosta, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2011,

a)

’kivihiilellä’ tarkoitetaan luokkiin A ja B kuuluvan, korkean, keskitason ja alhaisen laatuluokan kivihiiltä siten kuin ne on määritelty Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission kansainvälisessä hiililuokitusjärjestelmässä (4);

b)

’sulkemisella’ tarkoitetaan kivihiilen tuotannon ja myynnin lopullista lopettamista;

c)

’sulkemissuunnitelmalla’ tarkoitetaan jäsenvaltion laatimaa suunnitelmaa toimenpiteistä, joilla kivihiilen tuotantoyksiköitä suljetaan lopullisesti;

d)

’kivihiilen tuotantoyksiköllä’ tarkoitetaan kivihiilen maanalaisten louhintapaikkojen tai avolouhosten ja niihin liittyvien infrastruktuurien muodostamaa kokonaisuutta, joka pystyy tuottamaan raakahiiltä asianomaisen yrityksen muista tuotantoyksiköistä riippumatta;

e)

’tuotantovuodella’ tarkoitetaan kalenterivuotta tai muuta 12 kuukauden jaksoa, jota käytetään kivihiiliteollisuuden sopimusten viiteajanjaksona;

f)

’tuotantokustannuksilla’ tarkoitetaan nykyiseen tuotantoon liittyviä kokonaiskustannuksia, mukaan luettuina louhintatoiminta, kivihiilen käsittely ja erityisesti pesu, kokoluokittelu ja lajittelu, kuljetus käyttöpaikkaan, tavanomaiset poistot ja lainapääoman markkinahintaiset korkomenot;

g)

’nykyisen tuotannon tappiolla’ tarkoitetaan positiivista eroa kivihiilen tuotantokustannusten ja käyttöpaikalla saatavan myyntihinnan välillä, jonka sopimuspuolet ovat vapaasti sopineet maailmanmarkkinoilla vallitsevan tilanteen huomioon ottaen.

a)

kyseisten kivihiilen tuotantoyksiköiden toiminnan on oltava osa sulkemissuunnitelmaa, jonka määräpäivä ei ole 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen;

b)

kyseiset kivihiilen tuotantoyksiköt on suljettava lopullisesti sulkemissuunnitelman mukaisesti;

c)

ilmoitettu tuki ei saa ylittää tuotantovuodelle ennakoitujen tuotantokustannusten ja ennakoitujen tulojen välistä eroa. Tosiasiallisesti maksettua tukea on mukautettava vuosittain todellisten kustannusten ja tulojen perusteella viimeistään ennen sitä tuotantovuotta seuraavan tuotantovuoden loppua, jota varten tuki myönnettiin;

d)

tuen määrä hiiliekvivalenttitonnia kohti ei saa johtaa siihen, että unionin kivihiilen hinnat käyttöpaikalla ovat alemmat kuin kolmansista maista tulevan vastaavanlaatuisen kivihiilen vastaavat hinnat;

e)

kyseisten kivihiilen tuotantoyksiköiden on pitänyt olla toiminnassa 31 päivänä joulukuuta 2009;

f)

jäsenvaltion myöntämän sulkemistuen kokonaismäärän on oltava aleneva seuraavasti: sitä on vähennettävä vuoden 2013 loppuun mennessä vähintään 25 prosenttia, vuoden 2015 loppuun mennessä vähintään 40 prosenttia, vuoden 2016 loppuun mennessä vähintään 60 prosenttia ja vuoden 2017 loppuun mennessä vähintään 75 prosenttia vuonna 2011 myönnetystä tuesta;

g)

jäsenvaltion kivihiiliteollisuudelle myöntämän sulkemistuen kokonaismäärä ei saa ylittää minkään vuoden 2010 jälkeisen vuoden osalta kyseisen jäsenvaltion myöntämän ja komission asetuksen (EY) N:o 1407/2002 4 ja 5 artiklan mukaisesti vuodelle 2010 hyväksymän tuen määrää;

h)

jäsenvaltioiden on laadittava suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä, joilla pyritään niiden tuotantoyksikköjen hiilen tuotannon, joille myönnetään tukea tämän artiklan nojalla, ympäristövaikutusten pienentämiseen esimerkiksi energiatehokkuuden, uusiutuvan energian tai hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla.

a)

ainoastaan sellaisten yritysten kustannukset ja kustannusten kattamiseksi tekemät varaukset, jotka ovat sulkemassa tai sulkeneet tuotantoyksiköitään, mukaan luettuina sulkemistukea saavat yritykset;

b)

useammalle kuin yhdelle yritykselle aiheutuvat kustannukset.

a)

kivihiilen tuotantoyksiköiden nimet;

b)

kunkin kivihiilen tuotantoyksikön tosiasialliset tai arvioidut tuotantokustannukset tuotantovuotta kohti;

c)

sulkemissuunnitelmaan sisältyvien kivihiilen tuotantoyksiköiden arvioitu kivihiilen tuotanto tuotantovuotta kohti;

d)

sulkemistuen arvioitu määrä tuotantovuotta kohti.

21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/30

(1)

Neuvosto hyväksyi 14 päivänä toukokuuta 2008 yhteisen kannan 2008/369/YUTP Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä (1) sen jälkeen, kun Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto oli hyväksynyt päätöslauselman 1807 (2008) 31 päivänä maaliskuuta 2008.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1533 (2004) perustettu pakotekomitea muutti 1 päivänä joulukuuta 2010 luetteloa henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Tämän päätöksen liitteen muuttamista koskevaan menettelyyn olisi kuuluttava se, että nimetyille henkilöille ja yhteisöille toimitetaan luetteloon merkitsemisen perusteet, jotta näillä on tilaisuus esittää huomautuksia. Jos huomautuksia tehdään tai jos olennaista uutta näyttöä esitetään, neuvoston olisi tarkasteltava päätöstään uudelleen näiden huomautusten perusteella ja ilmoitettava tästä asianomaiselle henkilölle tai yhteisölle.

(4)

Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on vahvistettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, omistusoikeutta ja oikeutta henkilötietojen suojaan. Tätä päätöstä olisi sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(5)

Tässä päätöksessä otetaan myös täysimääräisesti huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaiset jäsenvaltioiden velvoitteet ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmien oikeudellisesti sitova luonne.

(6)

Yhteinen kanta 2008/369/YUTP olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava tällä päätöksellä.

(7)

Unionin täytäntöönpanotoimenpiteistä säädetään tiettyjen Kongon demokraattista tasavaltaa koskevien rajoittavien toimenpiteiden käyttöönotosta 13 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 889/2005 (2) ja tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan 18 päivänä heinäkuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1183/2005 (3),

a)

teknisen avun, välityspalvelujen ja muiden sellaisten palvelujen myöntäminen, myynti, toimittaminen tai siirtäminen, jotka liittyvät sotilaalliseen toimintaan tai aseiden ja kaikenlaisten niihin liittyvien tarvikkeiden, mukaan lukien ampuma-aseet ja -tarvikkeet, sotilasajoneuvot ja sotatarvikkeet, puolisotilaalliset tarvikkeet ja niihin tarkoitetut varaosat, toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön, suoraan tai välillisesti kaikille Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiville valtiosta riippumattomille yhteisöille ja yksityishenkilöille;

b)

sotilaalliseen toimintaan liittyvän rahoituksen tai rahoitustuen, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten, myöntäminen aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden myyntiin, toimittamiseen, siirtämiseen tai vientiin taikka teknisen avun, välityspalvelujen ja muiden palvelujen myöntämiseen, myyntiin, toimittamiseen tai siirtämiseen suoraan tai välillisesti kaikille Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiville valtiosta riippumattomille yhteisöille ja yksityishenkilöille.

a)

yksinomaan Yhdistyneiden Kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa toteuttaman rauhanturvaoperaation (MONUC) tukemiseen tai käyttöön tarkoitettujen aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden toimittamiseen, myyntiin tai siirtämiseen taikka aseisiin ja niihin liittyviin tarvikkeisiin liittyvän teknisen avun, rahoituksen, välityspalvelujen ja muiden palvelujen toimittamiseen;

b)

sellaisen suojavaatetuksen, mukaan lukien luodinkestävät liivit ja sotilaskypärät, toimittamiseen, myyntiin tai siirtämiseen, jota Yhdistyneiden Kansakuntien henkilökunta, tiedotusvälineiden edustajat sekä humanitaarisissa ja kehitysyhteistyötehtävissä toimivat työntekijät ja avustava henkilökunta vievät tilapäisesti Kongon demokraattiseen tasavaltaan yksinomaan henkilökohtaiseen käyttöönsä;

c)

yksinomaan humanitaariseen tai suojaavaan käyttöön tarkoitettujen ei-tappavien sotilastarvikkeiden toimittamiseen, myyntiin tai siirtämiseen taikka tällaisiin ei-tappaviin tarvikkeisiin liittyvän teknisen avun ja koulutuksen antamiseen.

—

edellä 1 artiklassa tarkoitettua aseidenvientikieltoa ja siihen liittyviä toimenpiteitä rikkovat henkilöt ja yhteisöt;

—

Kongon demokraattisessa tasavallassa toimivien ulkomaisten aseellisten ryhmien poliittiset ja sotilasjohtajat, jotka estävät näihin ryhmiin kuuluvien taistelijoiden aseistariisunnan ja vapaaehtoisen kotiuttamisen tai uudelleensijoittamisen;

—

Kongon demokraattisen tasavallan ulkopuolelta tukea saavien kongolaisten puolisotilaallisten joukkojen poliittiset ja sotilasjohtajat, jotka estävät taistelijoidensa osallistumisen aseistariisunta-, demobilisaatio- ja sopeuttamisprosesseihin;

—

Kongon demokraattisessa tasavallassa toimivat poliittiset ja sotilasjohtajat, jotka sovellettavan kansainvälisen oikeuden vastaisesti värväävät tai käyttävät lapsia aseellisissa selkkauksissa;

—

Kongon demokraattisessa tasavallassa toimivat henkilöt, jotka ottamalla lapset ja naiset kohteiksi aseellisessa selkkauksessa syyllistyvät vakaviin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin, kuten tappamiseen ja vammauttamiseen, seksuaaliseen väkivaltaan, kaappauksiin ja pakkosiirtoihin;

—

henkilöt, jotka estävät humanitaarisen avun saamisen tai jakamisen Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa;

—

henkilöt tai yhteisöt, jotka tukevat laittomia aseellisia ryhmiä Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa luonnonvarojen laittomalla kaupalla.

a)

toteaa etukäteen tapauskohtaisesti, että tällainen alueelle pääsy tai kauttakulku on perusteltua humanitaarisista syistä, uskonnolliset syyt mukaan lukien;

b)

toteaa, että poikkeus edistäisi Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston asiaan liittyvien päätöslauselmien tavoitteita eli rauhaa ja kansallista sovintoa Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä alueen vakautta;

c)

antaa etukäteen ja tapauskohtaisesti luvan sellaisten henkilöiden kauttakululle, jotka palaavat sen valtion alueelle, jonka kansalaisia he ovat, tai osallistuvat toimiin, joiden tarkoituksena on saattaa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin syyllistyneet henkilöt oikeuden eteen.

a)

ovat tarpeen sellaisten perusluonteisten menojen kattamiseksi, jotka aiheutuvat muun muassa elintarvikkeiden hankinnasta, vuokrasta tai asuntolainasta, lääkkeistä ja sairaanhoidosta, veroista, vakuutusmaksuista ja julkisten palvelujen käytöstä;

b)

on tarkoitettu yksinomaan oikeudellisiin palveluihin liittyvien kohtuullisten palkkioiden maksamiseen ja näistä palveluista aiheutuneiden kulujen korvaamiseen;

c)

on tarkoitettu yksinomaan jäädytettyjen varojen, muun rahoitusomaisuuden ja taloudellisten resurssien tavanomaisesta säilyttämisestä tai hoidosta aiheutuvien palkkioiden tai palvelumaksujen maksamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

d)

ovat tarpeen poikkeuksellisia menoja varten edellyttäen, että kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut tarpeesta pakotekomitealle ja että pakotekomitea on hyväksynyt sen;

e)

ovat tuomioistuimen, hallintoviranomaisen tai välimiesoikeuden antaman panttioikeuden tai päätöksen kohteena, jolloin varoja, muuta rahoitusomaisuutta ja taloudellisia resursseja voidaan käyttää kyseisen panttioikeuden tai päätöksen täyttämiseksi edellyttäen, että panttioikeus tai päätös on annettu ennen kuin pakotekomitea on nimennyt asianomaisen henkilön tai yhteisön ja että panttioikeus tai päätös ei hyödytä 3 artiklassa tarkoitettuja henkilöitä tai yhteisöjä, sen jälkeen kun kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut asiasta pakotekomitealle.

a)

näistä tileistä kertyvät korko- tai muut tuotot, tai

b)

sellaisista sopimuksista tai velvoitteista johtuvat maksut, jotka on tehty tai jotka ovat syntyneet ennen sitä päivää, josta lähtien rajoittavat toimenpiteet ovat koskeneet näitä tilejä,

21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/43

(1)

Komissio päätti 23 päivänä huhtikuuta 2007 tehdyn kantelun johdosta aloittaa tutkinnan, joka koski Vallonian alueella sijaitsevilla maatiloilla kuolleiden eläinten poistamisesta ja tuhoamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen liittyvää valtiontukea, jota Belgia on väitetysti myöntänyt.

(2)

Komissio osoitti 2 päivänä heinäkuuta 2007 Belgian viranomaisille kirjeen, jossa se pyysi tietoja kyseisestä toimenpiteestä. Belgian viranomaiset toimittivat lisätietoja 27 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä ja 3 päivänä elokuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Belgian toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä järjestettiin tekninen kokous 21 päivänä elokuuta 2007. Belgian viranomaiset toimittivat kokouksen jälkeen 4 päivänä lokakuuta 2007 asiasta lisätietoja.

(3)

Komission yksiköt ilmoittivat 10 päivänä syyskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Belgialle, että tukijärjestelmä oli kirjattu ilmoittamattomien tukien rekisteriin numerolla NN 56/2007, koska osa tuesta oli ilmiselvästi jo maksettu.

(4)

Belgian toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä 12 päivänä lokakuuta 2007 järjestettiin toinen tekninen kokous.

(5)

Komission yksiköt pyysivät 25 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä viestillä Belgian viranomaisia toimittamaan vielä enemmän tietoja. Koska vastausta ei saatu määräajassa, komission yksiköt lähettivät 21 päivänä joulukuuta 2007 Belgian viranomaisille muistutuskirjeen, jossa asetettiin uusi määräaika vastauksen esittämiselle.

(6)

Koska ensimmäiseen muistutuskirjeeseen ei ollut saatu vastausta asetetussa määräajassa, komission yksiköt lähettivät 4 päivänä kesäkuuta 2008 uuden muistutuskirjeen, jossa ne kiinnittivät Belgian viranomaisten huomion siihen seikkaan, että jollei vastauksen toimittamiselle asetettua uutta neljän viikon määräaikaa noudatettaisi, komissio voisi tehdä tietojen antamista koskevan välipäätöksen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (4) 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Lisäaika päättyi 4 päivänä heinäkuuta 2008. Komissio teki sen vuoksi 1 päivänä lokakuuta 2008 päätöksen, jossa se vaati Belgian viranomaisia toimittamaan pyydetyt tiedot. Päätöksessä komissio vaati Belgian viranomaisia toimittamaan sille muun muassa tietolomakkeet, joista säädetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1935/2006 (5) ja jotka on tarkoitettu 31 päivän tammikuuta 2007 jälkeen myönnettyjen tukien arvioimiseen.

(7)

Belgian viranomaiset vastasivat vihdoin 27 päivänä marraskuuta 2008 päivätyllä kirjeellä ja lähettivät lisätietoja 5 päivänä joulukuuta 2008. Ne eivät kuitenkaan toimittaneet tietolomakkeita, joita oli pyydetty komission 1 päivänä lokakuuta 2008 tekemässä päätöksessä.

(8)

Komissio esitti 27 päivänä tammikuuta 2009 Belgian viranomaisille lisätietopyynnön, johon Belgian viranomaiset vastasivat 16 päivänä maaliskuuta 2009 päivätyllä ja 19 päivänä maaliskuuta 2009 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(9)

Komissio ilmoitti Belgialle 14 päivänä tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee ilmoitettua tukea. Menettelyn aloittamisesta tehty komission päätös julkaistiin 15 päivänä heinäkuuta 2010Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa kyseisistä toimenpiteistä. Yksikään asianomainen osapuoli ei ole toimittanut sille huomautuksia.

(10)

Belgian viranomaiset pyysivät 19 päivänä helmikuuta 2010 päivätyllä viestillä kuukauden pituista lisäaikaa komission 14 päivänä tammikuuta 2010 päiväämällä kirjeellä vahvistamaan määräaikaan. Komissio myönsi 5 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä kuukauden pituisen lisäajan vastaamista varten. Belgian viranomaiset reagoivat viimein 12 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä päätökseen, jolla menettely oli aloitettu.

(11)

Komission suorittaman tutkinnan aikana kävi selvästi ilmi, että kantelu koski tukijärjestelmää, jonka komissio oli hyväksynyt 26 päivänä marraskuuta 2003 valtiontukiasiassa nro NN 48/2003 (ex. N. 157/2003) ”Vallonian alueen maatiloille eläinten ruhojen poisvientiin ja hävittämiseen myönnettävä tuki”, ja sen täytäntöönpanoa. Kyseinen asia koski Belgian viranomaisten ilmoittamaa tukijärjestelmää, jossa Belgian valtio myönsi tuettuina palveluina maatiloille tukea kuolleiden eläinten poistamisesta, varastoinnista, käsittelystä ja tuhoamisesta aiheutuvien kaikkien kustannusten kattamiseen.

(12)

Jotta päätös tilien tarkastamista ja hyväksymistä voitaisiin tehdä ja koska TSE-testien, kuolleiden eläinten ja teurasjätteiden vuoksi myönnettäviä valtiontukia koskevat yhteisön suuntaviivat, jäljempänä ’TSE-suuntaviivat’ (6), olivat pian (1 päivänä tammikuuta 2004) tulossa voimaan, Belgian viranomaiset sitoutuivat muuttamaan kyseistä järjestelmää. Muutokset olivat tarpeen TSE-suuntaviivojen ja erityisesti niiden 29 kohdan edellytysten noudattamiseksi. Kyseisen kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat myöntää valtiontukea 100 prosenttiin asti kuolleiden eläinten poistamisesta ja 75 prosenttiin asti ruhojen tuhoamisesta aiheutuneista kustannuksista. Belgian ilmoittama järjestelmä ei ollut tämän säännöksen mukainen, sillä sen mukaan tuki voisi kattaa 100 prosenttia ruhojen tuhoamiskustannuksista.

(13)

Perusteluosan 11 ja 12 kappaleessa mainittujen seikkojen vuoksi Belgian viranomaiset sitoutuivat (asiasta N:o NN 48/2003 tehdyn komission päätöksen perusteluosan 33 ja 34 kappale) muuttamaan tukijärjestelmäänsä siten, että ruhojen tuhoamiskustannuksiin maksettaisiin 1 päivästä tammikuuta 2004 tukea enintään 75 prosenttia eikä 100 prosenttia. Lisäksi Belgian viranomaiset sitoutuivat toimittamaan komissiolle viimeistään joulukuun puolivälissä 2003 todisteet siitä, että tukijärjestelmään oli tehty tarvittavat muutokset.

(14)

Näiden sitoumusten vuoksi komissio hyväksyi kyseisen tukijärjestelmän viideksi vuodeksi 31 päivästä tammikuuta 2002 alkaen. Kyseinen siirtymäkausi päättyi siis 31 päivänä tammikuuta 2007.

(15)

Komissio vastaanotti 23 päivänä huhtikuuta 2007 kantelun, jossa väitettiin, että Belgian viranomaiset rikkoivat TSE-suuntaviivoja myöntämällä edelleen tukea 100 prosenttiin asti sekä kuolleiden eläinten poistamisesta että ruhojen tuhoamisesta.

(16)

Kyseinen tukijärjestelmä on alueellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on kattaa kaikki eläinten poistamiseen, kuljettamiseen, varastointiin, käsittelyyn ja tuhoamiseen liittyvistä palveluista aiheutuvat kustannukset, kun eläimet ovat kuolleet Vallonian alueella sijaitsevilla maatiloilla.

(17)

Kyseisillä tiloilla kuolleiden eläinten ruhojen poistaminen on järjestetty ja sitä hallinnoidaan alueviranomaisten tekemällä palveluhankintasopimuksella. Euroopan unionin tasolla käynnistetyn yleisen tarjouskilpailun (7) perusteella tarjouskilpailun voittajaksi valittiin 31 päivänä tammikuuta 2002 yritys nimeltä SA. RENDAC-UDES. Kyseinen sopimus jakautui kolmeen osaan tarjottavien palveluiden mukaan:

(18)

SA RENDAC-UDES -yritys oli ainoa tarjouksentekijä tarjouskilpailussa. Se esitti tarjouksen kaikista kolmesta osasta. Kyseisen yrityksen kanssa tehtiin siis 31 päivänä tammikuuta 2002 viisivuotinen sopimus. Belgian viranomaisten toimittamien tietojen mukaan sopimuksen voimassaoloaikaa pidennettiin ainakin neljä kertaa: 31 päivään joulukuuta 2007, 31 päivään joulukuuta 2008, 30 päivään kesäkuuta 2009 ja lopulta siihen saakka, kun siirryttäisiin uuteen hankintasopimukseen. Belgian viranomaisten mukaan uuteen hankintasopimukseen on tarkoitus siirtyä vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä.

(19)

Kyseisessä tukijärjestelmässä tuki myönnetään viljelijöille. Belgian viranomaiset ovat vahvistaneet, että vaikka tuki myönnetään suoraan palveluntarjoajana toimivalle SA RENDAC-UDEC -yritykselle viljelijöille tarjotuista palveluista, tuki siirtyy kokonaisuudessaan viljelijöille ja kattaa kaikki kustannukset, joita aiheutuu keruuseen, kuljetukseen, varastointiin, käsittelyyn ja tuhoamiseen liittyvistä eri toimista ja jotka tulisivat viljelijöiden maksettaviksi ilman tukijärjestelmää. Belgian viranomaiset vahvistivat myös, että viljelijöille tarjotuista palveluista suoraan SA RENDAC-UDES -yritykselle maksetut hinnat ovat kokonaisuudessaan ja yksinomaan sellaisia markkinahintoja, joita suoritetuista palveluista maksettaisiin.

(20)

Alueelliseen ympäristöministeriöön kuuluva, Vallonian jäteasioista vastaava Office wallon des déchets oli vastuussa SA RENDAC-UDES -yrityksen esittämien laskujen maksamisesta; maksut perustuivat osittain kiinteään hintaan ja osittain hinnastoon.

(21)

Asian N:o NN 48/2003 tarkastelun yhteydessä Belgian viranomaiset vahvistivat, että järjestelmä koskee yksinomaan eläimiä, jotka olivat kuolleet Vallonian alueella sijaitsevilla maatiloilla. Se ei koske karjamarkkinoilla tai teurastamoissa kuolleita eläimiä.

(22)

Tutkintamenettelyn aloittamisesta 13 päivänä tammikuuta 2010 tekemässään päätöksessä komissio totesi epäilevänsä, ettei tukijärjestelmä vastaa Euroopan unionin valtiontukisääntöjä. Tarkemmin sanottuna komissio katsoi, että kyseisiä tukitoimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli kattaa yli 75 prosenttia ruhojen tuhoamiskustannuksista, voidaan pitää sisämarkkinoille soveltumattomina TSE-suuntaviivojen sekä maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007–2013 yhteisön suuntaviivojen, jäljempänä ”vuosien 2007–2013 suuntaviivat” (8), perusteella.

(23)

Kun lisäksi otettiin huomioon, että komissio oli hyväksynyt tukijärjestelmän 31 päivään tammikuuta 2007 saakka sillä perusteella, että Belgian viranomaiset olivat sitoutuneet muuttamaan tukijärjestelmää TSE-suuntaviivoissa vahvistettujen edellytysten noudattamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen, ja etteivät Belgian viranomaiset olleet noudattaneet näitä sitoumuksia, komissio katsoi, että tukea, jolla oli tarkoitus kattaa yli 75 prosenttia ruhojen tuhoamiskustannuksista, oli myönnetty väärin.

(24)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 659/1999 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja yhdessä tukien väärinkäyttöön liittyvän, mainitun asetuksen 16 artiklan kanssa komissio päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn ja kehotti Belgiaa esittämään huomautuksensa.

(25)

Belgia ilmoitti 12 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan vastauksessa komissiolle, että se toteuttaisi tarvittavat toimet uuden palveluhankintasopimuksen toteuttamiseksi. Belgian viranomaisten mukaan tulevaan palveluhankintasopimukseen liittyvät erityiset sopimusehdot oli tarkoitus saada valmiiksi viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2010 ja hankintasopimuksen oli tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä. Belgian viranomaisten mukaan 31 päivänä tammikuuta 2002 tehtyä palveluhankintasopimusta on tällä välin pidennetty lisäsopimuksella samoin edellytyksin kuin alun perin 31 päivänä tammikuuta 2002 oli sovellettu.

(26)

Lisäksi Belgian viranomaiset väittivät, että i) Vallonian alue tulee edellyttämään vähämerkityksistä tukea koskevan periaatteen soveltamista maatilojen tilanteen säännönmukaistamiseksi 1 päivän tammikuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisellä ajanjaksolla ja että ii) Vallonian alue tulee viimeistään kolmen kuukauden kuluessa perimään takaisin kultakin viljelijältä summan, joka vastaa 25 prosenttia kuolleiden eläinten ruhojen käsittely- ja tuhoamiskustannuksista ja joka lasketaan 1 päivän heinäkuuta 2008 ja uuden hankintasopimuksen voimaantulopäivän väliseltä ajanjaksolta.

(27)

Belgian viranomaiset myös ilmoittivat komissiolle, että ne vaatisivat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalous- ja kalastusalalla 6 päivänä lokakuuta 2004 annetun asetuksen (EY) N:o 1860/2004 (9) mukaisen vähämerkityksisen tuen ylittävien määrien (3 000 euroa kolmen vuoden aikana) takaisin perimistä. Belgian viranomaiset myös ilmoittivat, että 3 000 euron enimmäismäärä lienee ylittynyt 58 maatilan osalta.

(28)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(29)

Nämä edellytykset täyttyvät tässä tapauksessa, sillä kyseinen tuki myönnetään maanviljelijöille. Kyseisen tuen myöntävät Vallonian alueen viranomaiset, ja se tuo Vallonian alueen viljelijöille etua, sillä tuella korvataan ruhojen poistamisesta ja tuhoamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka tavanomaisessa tilanteessa olisi pitänyt maksaa.

(30)

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jo pelkästään se seikka, että tuki vahvistaa yrityksen kilpailukykyä kilpaileviin yrityksiin verrattuna antamalla kyseiselle yritykselle taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut muutoin harjoittaessaan tavanomaista toimintaansa, on osoitus siitä, että tukeen liittyy riski kilpailun vääristymisestä (10).

(31)

Yritykselle myönnetyn tuen katsotaan vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos yritys toimii markkinoilla, joilla käydään Euroopan unionin sisäistä kauppaa (11). Euroopan unionin sisäinen kauppa on kyseisellä alalla merkittävää. Toimenpide on siis omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(32)

Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset täyttyvät, paitsi niissä tuissa, jotka kuuluvat vähämerkityksistä tukea koskevan lainsäädännön soveltamisalaan.

(33)

Belgian viranomaiset ovat useaan otteeseen väittäneet soveltaneensa vähämerkityksistä tukea koskevia sääntöjä, jotka koskevat maatalousalaa. Tuen myöntämiskaudella sovelletut asetukset ovat asetus (EY) N:o 1860/2004 ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla 20 päivänä joulukuuta 2007 annettu komission asetus (EY) N:o 1535/2007 (12), jolla asetus (EY) N:o 1860/2004 kumottiin.

(34)

Tukien, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1860/2004 tai asetuksen (EY) N:o 1535/2007 soveltamisedellytykset, ei katsota täyttävän kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytyksiä.

(35)

On kuitenkin tarkennettava, että asetuksen (EY) N:o 1535/2007 3 artiklan 7 kohdan mukaan samoihin tukikelpoisiin menoihin ei voida myöntää vähämerkityksistä tukea valtiontuen lisäksi, jos tällainen tuen kasautuminen johtaisi tuki-intensiteettiin, joka ylittää Euroopan unionin sääntelyssä kunkin tapauksen erityisten olosuhteiden mukaan vahvistetun tuki-intensiteetin. Mainittua säännöstä sovelletaan tässä tapauksessa: vähämerkityksistä tukea (jonka osuus olisi 25 prosenttia viljelijöiden maksettaviksi tulevista ruhojen tuhoamiskustannuksista) ei saa yhdistää loppuun 75 prosentin tukiosaan, jota Euroopan unionin sääntöjen (vuosien 2007–2013 suuntaviivojen 133 kohta yhdessä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (13) 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa) mukaisesti voidaan pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisena.

(36)

Sitä vastoin vaikuttaa siltä, ettei tällainen vähämerkityksisen tuen kasautuminen ruhojen tuhoamiskustannuksiin osoitetun 75 prosentin tukiosan kanssa ole asetuksen (EY) N:o 1860/2004 mukaan poissuljettua. Tämä on pääteltävissä asetuksen (EY) N:o 1860/2004 johdanto-osan 7 kappaleesta, jonka mukaan ”vähämerkityksistä tukea koskeva sääntö ei rajoita yritysten oikeutta saada samaan hankkeeseen muuta komission hyväksymää tai ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluvaa valtiontukea”. Asetuksen soveltamisedellytyksiä ja erityisesti tuelle asetettua 3 000 euron enimmäismäärää on noudatettava. Näin ollen tukeen, joka ylittää 3 000 euron enimmäismäärän, ei voida soveltaa asetusta (EY) N:o 1860/2004, ja tämä koskee koko tukimäärää. Asetuksen (EY) N:o 1535/2007 6 artiklan 2 kohdan mukaan tällainen kasautuminen on mahdollista kuusi kuukautta mainitun asetuksen voimaantulon jälkeen eli 30 päivään kesäkuuta 2008. Tämän päivän jälkeen on sovellettava asetuksen (EY) N:o 1535/2007 sääntöjä.

(37)

Kyseisestä tukijärjestelmästä on ilmoitettu, ja komissio on hyväksynyt sen asianumerolla NN 48/2003 niin, että se kattaa 31 päivän tammikuuta 2003 ja 31 päivän tammikuuta 2007 välisen ajanjakson. Komissio toteaa kuitenkin, että Belgia on jatkanut tukijärjestelmän soveltamista 1 päivän helmikuuta 2007 jälkeen ilmoittamatta asiasta komissiolle SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tukijärjestelmästä on näin ollen tullut sääntöjenvastainen valtiontuki 1 päivän helmikuuta 2007 jälkeen.

(38)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(39)

Kyseinen tukijärjestelmä koskee tuettuina palveluina myönnettyä tukea, jolla katetaan kaikki eläinten poistamiseen, kuljettamiseen, käsittelyyn ja tuhoamiseen liittyvistä palveluista aiheutuvat kustannukset, kun eläimet ovat kuolleet Vallonian alueella sijaitsevilla maatiloilla.

(40)

Komission asiassa N:o NN 48/2003 tekemän päätöksen mukaan järjestelmään voidaan 31 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2003 välisellä ajanjaksolla soveltaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta. Kuten edellä kuitenkin on selitetty, Belgian viranomaiset olivat sitoutuneet muuttamaan ilmoitettua valtiontukijärjestelmää 1 päivän tammikuuta 2004 jälkeisen ajanjakson osalta, jotta se saataisiin vastaamaan 1 päivästä tammikuuta 2004 sovellettuja TSE-suuntaviivoja. Belgian viranomaisten piti varsinkin huolehtia siitä, ettei tuki kata kuin 75 prosenttia ruhojen tuhoamiskustannuksista (viljelijän piti itse vastata loppukustannuksista), ja toimittaa komissiolle viimeistään joulukuun 2003 puolivälissä todisteet siitä, että tukijärjestelmään oli tehty tarpeelliset muutokset.

(41)

Kyseinen vaatimus oli otettu käyttöön TSE-suuntaviivoissa eli tuohon aikaan sovelletussa lainsäädännössä. TSE-suuntaviivojen 29 kohta kuuluu seuraavasti:

(42)

TSE-Suuntaviivojen 30 ja 31 kohdassa säädettiin poikkeuksista sääntöön, jonka mukaan tuki sai kattaa kuolleiden eläinten tuhoamiskustannuksista enintään 75 prosenttia:

(43)

On pantava merkille, etteivät Belgian viranomaiset koskaan asian N:o NN 48/2003 tutkinnan yhteydessä esittäneet, että jompaakumpaa näistä poikkeuksista voitaisiin soveltaa.

(44)

TSE-suuntaviivat kumottiin 1 päivänä tammikuuta 2007, kuten vuosien 2007–2013 suuntaviivojen 194 kohdan c alakohdassa todetaan. Vuosien 2007–2013 suuntaviivojen 134 kohdan mukaan komissio katsoo TSE-testien ja kuolleiden eläinten vuoksi myönnettävän valtiontuen olevan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista, jos se täyttää kaikki asetuksen (EY) N:o 1857/2006 16 artiklassa asetetut edellytykset.

(45)

Asetuksen (EY) N:o 1857/2006 16 artiklassa ei muuteta perustaa, jolla kuolleiden eläinten poistamiseen ja hävittämiseen myönnettyä tukea arvioidaan. Kuten TSE-suuntaviivoissakin, asetuksen 16 artiklan 1 kohdan d alakohdassa todetaan, että tukea, joka on enintään 100 prosenttia kuolleiden eläinten poistamisesta aiheutuneista kustannuksista ja 75 prosenttia tällaisten ruhojen hävittämisestä, pidetään sisämarkkinoille soveltuvana. Asetuksen 16 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa puolestaan säädetään mahdollisuudesta poiketa 75 prosentin enimmäismäärästä aina 100 prosenttiin saakka seuraavissa tapauksissa: i) tuki rahoitetaan kyseisten ruhojen hävittämisen rahoittamiseen tarkoitetuilla maksuilla tai pakollisilla rahoitusosuuksilla, jos kyseiset maksut tai rahoitusosuudet koskevat vain liha-alaa, jolta ne peritään suoraan, tai ii) kyseisten kuolleiden eläinten TSE-testaus on pakollista.

(46)

Koska uudet säännöt (vuosien 2007–2013 suuntaviivat ja asetus (EY) N:o 1857/2006) eivät ole muuttaneet perustilannetta verrattuna vanhoihin sääntöihin (TSE-suuntaviivat), asian arvioinnissa sovellettavat Euroopan unionin säännöt ovat samat koko ajanjakson ajan (eli 1 päivästä tammikuuta 2004 nykyhetkeen saakka).

(47)

Kuten edellä korostetaan, Belgian viranomaiset olivat sitoutuneet asian N:o NN 48/2003 tarkastelun yhteydessä muuttamaan tukijärjestelmäänsä siten, että ruhojen tuhoamiskustannuksiin tarkoitetut tuet eivät ylitä 75 prosenttia kyseisistä kustannuksista 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen. Kyseessä olevan tapauksen tarkastelun kuluessa Belgian viranomaiset eivät kuitenkaan kiistäneet sitä seikkaa, ettei valtiontukijärjestelmää ollut muutettu tavalla, johon viranomaiset olivat sitoutuneet.

(48)

Lisäksi Belgian viranomaiset väittivät tässä tapauksessa useaan otteeseen (esimerkiksi 27 päivänä marraskuuta 2008 päivätyssä kirjeessä), että toista johdanto-osan 42 kappaleessa mainituista poikkeuksista voidaan itse asiassa soveltaa ja että tuki voi kattaa 100 prosenttia ruhojen tuhoamiskustannuksista. Viranomaisten mukaan poikkeuksen tekee perustelluksi se seikka, että kuolleiden eläinten TSE-testit ovat pakollisia (TSE-suuntaviivojen 31 kohta ja asetuksen (EY) N:o 1857/2006 16 artiklan 1 kohdan f alakohta). Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä.

(49)

Belgia perusti väitteensä ennen kaikkea siihen, että näiden testien tekeminen on tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (14) mukaisesti pakollista. Tätä perustetta ei kuitenkaan voida hyväksyä. Mainitun asetuksen mukaan Vallonian viranomaisten velvollisuutena on itse asiassa huolehtia siitä, että kuolleille eläimille tehdään TSE-testit seuraavien sääntöjen mukaisesti:

(50)

Testausvelvollisuus koskee näin ollen vain tietynikäisiä eläimiä (24 kuukautta 1 päivän heinäkuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisellä ajanjaksolla ja 48 kuukautta sen jälkeen). Tätäkin tärkeämpi seikka on se, että kyseinen velvoite koskee ainoastaan nautoja. Muiden lajien eläimille (esimerkiksi siat, hevoset, siipikarja), jotka kuolevat tilalla, ei tarvitse tehdä pakollisia TSE-testejä. Belgian viranomaisten toimittamista tiedoista (27 päivänä marraskuuta 2008 päivätty kirje) käy ilmi, että niiden ruhojen määrä, joihin tätä poikkeusta voitaisiin asetuksen (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti mahdollisesti soveltaa, on alle 20–25 prosenttia kokonaiskustannuksista, joita on aiheutunut kuolleista, palvelusopimuksen mukaisesti käsitellyistä eläimistä. Sen vuoksi voidaan hyväksyä ainoastaan sellaisiin kustannuksiin liittyvät tuet, jotka ovat tiukasti kytköksissä velvoitteeseen tehdä TSE-testit asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetyllä tavalla, edellyttäen että kyseiset kustannukset voidaan ilmaista tarkasti määrällisinä.

(51)

Komissio toteaa myös, että ensimmäinen poikkeus, jonka mukaan tuki voi olla enintään 100 prosenttia ruhojen poistamis- ja hävittämiskustannuksista, jos tuki rahoitetaan liha-alan maksuilla tai pakollisilla rahoitusosuuksilla, ei ole tässä tapauksessa sovellettavissa. Belgian viranomaiset eivät ole koskaan väittäneet tämän poikkeuksen olevan sovellettavissa eivätkä ne ole esittäneet asiasta todisteita.

(52)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että kyseisen tukijärjestelmän toimenpiteet, joilla on tarkoitus kattaa yli 75 prosenttia ruhojen tuhoamiskustannuksista, eivät sovellu sisämarkkinoille TSE-suuntaviivojen eivätkä vuosien 2007–2013 suuntaviivojen perusteella, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka ovat suoraan sidoksissa TSE-testausvelvoitteen alaisten eläinten ruhojen käsittelyyn.

(53)

Kun lisäksi otetaan huomioon, että komissio oli hyväksynyt tukijärjestelmän 31 päivään tammikuuta 2007 saakka sillä perusteella, että Belgian viranomaiset olivat sitoutuneet muuttamaan tukijärjestelmää TSE-suuntaviivoissa vahvistettujen edellytysten noudattamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen, ja etteivät Belgian viranomaiset ole noudattaneet näitä sitoumuksia, komissio katsoo, että tukea, jolla oli tarkoitus kattaa yli 75 prosenttia ruhojen tuhoamiskustannuksista, on myönnetty väärin ainakin siltä osin, kun kyseessä ovat tuet, joilla ei ole tarkoitus korvata pakollisista TSE-testeistä aiheutuvia kustannuksia.

(54)

Kun sääntöjenvastaisesti myönnetty valtiontuki katsotaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi, se on asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaan perittävä takaisin tuensaajilta. Tavoite on saavutettu, kun tuensaajat eli ne yritykset, jotka tuista ovat tosiasiassa hyötyneet, ovat palauttaneet kyseisen tuen, tarvittaessa viivästyskorkoineen.

(55)

Tämä päätös on pantava täytäntöön viipymättä erityisesti kyseisestä järjestelmästä myönnettyjen yksittäisten tukien takaisinperinnän osalta, lukuun ottamatta erityisiin hankkeisiin myönnettyjä tukia, jotka tukien myöntämishetkellä täyttivät Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 (15) 1 ja 2 artiklan nojalla vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa tai tukiin sovellettavassa poikkeusasetuksessa taikka komission hyväksymässä tukijärjestelmässä vahvistetut kaikki edellytykset.

(56)

Komissio toteaa, että Belgia on myöntänyt mainitun tuen sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa. Koska tuki ei kokonaisuudessaan sovellu sisämarkkinoille, Belgian on lopetettava sen myöntäminen ja perittävä takaisin tuensaajille sääntöjenvastaisesti jo myönnetyt tukisummat,

21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/50

(1)

Neuvoston asetuksella (EU) N:o 768/2010 (2) vahvistetaan henkilöstösääntöjen liitteessä X olevan 13 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti korjauskertoimet, joita sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2009 sellaisten Euroopan unionin virkamiesten sekä väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden asemapaikan valuuttana maksettaviin palkkoihin, joiden asemapaikka on kolmannessa maassa.

(2)

Eräitä korjauskertoimia olisi mukautettava henkilöstösääntöjen liitteessä X olevan 13 artiklan toisen kohdan mukaisesti 1 päivästä elokuuta 2009, 1 päivästä syyskuuta 2009, 1 päivästä lokakuuta 2009, 1 päivästä marraskuuta 2009, 1 päivästä joulukuuta 2009 ja 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen, koska komissiolla olevien tilastotietojen mukaan asianomaisen korjauskertoimen ja valuuttakurssin perusteella lasketut elinkustannukset ovat eräissä unionin ulkopuolisissa maissa muuttuneet yli viisi prosenttia siitä, kun ne vahvistettiin viimeksi,