”LUOTEIS-ATLANTIN KALASTUSYHTEISTYÖTÄ KOSKEVA YLEISSOPIMUS”

”SOPIMUSPUOLET, jotka

TOTEAVAT, että Luoteis-Atlantin rantavaltiot ovat Yhdistyneiden Kansakuntien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn merioikeusyleissopimuksen ja yleisten kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti perustaneet kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvia talousalueita, joiden sisällä niillä on täysivaltaiset oikeudet elollisten luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen,

PALAUTTAVAT MIELIIN 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta 4 päivänä elokuuta 1995 tehdyn sopimuksen sekä aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn FAO:n sopimuksen asiaa koskevat määräykset,

OTTAVAT HUOMIOON Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön konferenssin 31 päivänä lokakuuta 1995 pidetyssä 28. istunnossa hyväksytyn vastuullista kalataloutta koskevan toimintaohjeen sekä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön hyväksymät siihen liittyvät välineet,

TUNNUSTAVAT kalavarojen kestävästä käytöstä saatavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt,

HALUAVAT edistää pitkällä aikavälillä Luoteis-Atlantin kalavarojen säilyttämistä ja niiden kestävää käyttöä,

OVAT TIETOISIA siitä, että kalavaroja koskeva kansainvälinen yhteistyö ja eri tahojen kuuleminen ovat tarpeen,

PITÄVÄT MIELESSÄ, että näiden kalavarojen tehokkaan säilyttämisen ja hoidon olisi perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tieteellisiin lausuntoihin ja ennalta varautumiseen perustuvaan lähestymistapaan,

OVAT SITOUTUNEET soveltamaan Luoteis-Atlantin kalastuksenhoitoon ekosysteemin huomioon ottavaa lähestymistapaa, johon kuuluu meriympäristön turvaaminen, meren luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, kalastustoiminnan pitkäaikaisten tai palautumattomien kielteisten vaikutusten riskin minimoiminen sekä ekosysteemin kaikkien osien välisten suhteiden huomioon ottaminen,

OVAT EDELLEEN SITOUTUNEET vastuulliseen kalastukseen sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen estämiseen, torjumiseen ja poistamiseen,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:”

”I artikla

Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan

a)	’vuoden 1982 yleissopimuksella’10 päivänä joulukuuta 1982 tehtyä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta;

b)	’vuoden 1995 sopimuksella’ hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta 4 päivänä elokuuta 1995 tehtyä sopimusta;

c)	’rantavaltiolla’ sopimuspuolta, jolla on yleissopimusalueella kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluva talousalue;

d)

’sopimuspuolella’ i) jokaista valtiota tai alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, joka on sitoutunut noudattamaan tätä yleissopimusta ja jonka osalta yleissopimus on voimassa; sekä ii) jokaista vuoden 1982 yleissopimuksen 305 artiklan 1 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitettua tahoa, joka sijaitsee Luoteis-Atlantilla ja josta tulee tämän yleissopimuksen osapuoli, ja tässä laajuudessa ’sopimuspuoli’ viittaa kyseisiin tahoihin;

e)	’yleissopimusalueella’ aluetta, johon tätä yleissopimusta sovelletaan IV artiklan 1 kohdan mukaisesti;

f)

’kalavaroilla’ yleissopimusalueen kaikkia kaloja, nilviäisiä ja äyriäisiä lukuun ottamatta seuraavia: i) mannerjalustan pohjalla elävät lajit, joihin rantavaltioilla voi olla täysivaltaiset oikeudet vuoden 1982 yleissopimuksen 77 artiklan mukaisesti; ja ii) vuoden 1982 yleissopimuksen liitteessä I luetellut jokia pitkin vaeltavat kalakannat ja laajalti vaeltavat kalakannat, mikäli niitä hoidetaan muiden kansainvälisten sopimusten nojalla;

g)

’kalastustoiminnalla’ kalavarojen keräämistä tai jalostamista taikka kalavarojen tai kalavaroista saatavien tuotteiden jälleenlaivausta taikka muuta kalavarojen keräämistä valmistelevaa, tukevaa tai siihen liittyvää toimintaa, kuten i) kalavarojen todellisuudessa tapahtuvaa etsimistä, pyydystämistä tai ottamista taikka näiden yrittämistä; ii) muun sellaisen toiminnan harjoittamista, jonka voidaan kohtuudella olettaa johtavan kalavarojen paikallistamiseen, pyydystämiseen, ottamiseen tai keräämiseen mihin tahansa tarkoitukseen; ja iii) merellä tapahtuvaa toimintaa, jolla tuetaan tai valmistellaan jotakin tässä määritelmässä kuvattua toimenpidettä, lukuun ottamatta toimia hätätilanteissa, joissa on kyse miehistön jäsenten terveydestä ja turvallisuudesta tai aluksen turvallisuudesta;

h)	’kalastusaluksella’ kaikkia kalastustoimintaa harjoittavia tai harjoittaneita aluksia, mukaan luettuina kalanjalostusalukset ja jälleenlaivaukseen tai mihin tahansa muuhun kalastukseen, myös tutkimus- ja koekalastukseen, valmistavaan tai liittyvään toimintaan osallistuvat alukset;

i)	’lippuvaltiolla’ i) valtiota tai tahoa, jonka alukset purjehtivat sen lipun alla; tai ii) alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, jossa aluksilla on oikeus purjehtia tuon alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön jäsenvaltion lipun alla;

j)

’laittomalla, ilmoittamattomalla ja sääntelemättömällä kalastuksella’ toimintaa, joka kuvataan Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön 2 päivänä maaliskuuta 2001 hyväksymässä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen estämistä, torjumista ja poistamista koskevassa kansainvälisessä toimintaohjelmassa;

k)	’elollisilla luonnonvaroilla’ meriekosysteemien kaikkia elollisia osia;

l)	’merien biologisella monimuotoisuudella’ ekologisten kokonaisuuksien ja niihin kuuluvien meren elävien eliöiden vaihtelevuutta; tähän sisältyy myös lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus;

m)	’kansalaisilla’ sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä;

n)	’satamavaltiolla’ valtiota, jonka satamiin, offshoreterminaaleihin tai muihin laitoksiin saapuu aluksia muun muassa satamaantuloa, jälleenlaivausta taikka polttoaineen tai varusteiden täydennystä varten;

o)

’alueellisella taloudellisen yhdentymisen järjestöllä’ alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivallan tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, mukaan luettuna toimivallan tehdä näissä asioissa jäsenvaltioitaan sitovia päätöksiä; ja

p)	’sääntelyalueella’ sitä yleissopimusalueen osaa, joka on kansallisen lainsäädäntövallan alueiden ulkopuolella.

II artikla

Tavoite

Tämän yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa kalavarojen pitkäaikainen säilyminen ja kestävä käyttö yleissopimusalueella ja samalla turvata ne meriekosysteemit, joilla näitä luonnonvaroja esiintyy.

III artikla

Yleiset periaatteet

Sopimuspuolten on tämän yleissopimuksen tavoitteeseen pyrkiessään yhdessä tai erikseen

a)	edistettävä kalavarojen parhainta mahdollista käyttöä ja pitkäaikaista kestävyyttä;

b)	määrättävä parhaaseen tieteelliseen neuvonantoon perustuvia toimenpiteitä varmistaakseen, että kalavarat säilytetään ennallaan tai saatetaan uudelleen sellaiselle tasolle, että niistä voidaan saada mahdollisimman suuri kestävään käyttöön perustuva tuotto;

c)	sovellettava ennaltavarautumisperiaatetta vuoden 1995 sopimuksen 6 artiklan mukaisesti;

d)	otettava asianmukaisella tavalla huomioon kalastuksen vaikutus muihin lajeihin ja meriekosysteemeihin ja niin tehdessään hyväksyttävä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on elollisiin luonnonvaroihin ja meriekosysteemeihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten minimointi;

e)	otettava asianmukaisesti huomioon tarve suojella merien biologista monimuotoisuutta;

f)	ehkäistävä tai lopetettava liikakalastus ja liiallinen kalastuskapasiteetti ja varmistettava, että pyyntiponnistuksen tasot eivät ylitä kalavarojen kestävän hyödyntämisen tasoja;

g)	huolehdittava siitä, että yleissopimusalueen kalastustoiminnasta kerätään täydelliset ja tarkat tiedot, jotka annetaan ajoissa kaikille sopimuspuolille;

h)	huolehdittava siitä, että hoitotoimenpiteitä koskevia määräyksiä noudatetaan tehokkaasti ja että rikkomuksista määrätään riittävän ankarat seuraamukset; ja

i)

otettava asianmukaisesti huomioon tarve vähentää mahdollisimman paljon kalastusaluksien aiheuttamaa saastumista ja niistä peräisin olevia jätteitä sekä saaliiden pois heittämisestä taikka kalastuslaitteiden menettämisestä tai hylkäämisestä aiheutuvaa taikka sellaisten saaliiden määrää, joita ei ole tarkoitus kalastaa, sekä kalastuksen kohteeseen liittyviin tai niistä riippuvaisiin, erityisesti uhanalaisiin lajeihin kohdistuvia vaikutuksia.

IV artikla

Soveltamisala

1.   Tätä yleissopimusta sovelletaan Luoteis-Atlantin vesiin, jotka ovat pohjoisen leveysasteen 35° 00′ pohjoispuolella ja länteen linjasta, joka jatkuu suoraan pohjoiseen pisteestä 35° 00′ pohjoista leveyttä ja 42° 00′ läntistä pituutta leveysasteelle 59° 00′ pohjoista leveyttä, sieltä suoraan länteen pituusasteelle 44° 00′ läntistä pituutta ja sieltä suoraan pohjoiseen Grönlannin rannikolle sekä St. Lawrencen lahden, Davis Straitin ja Baffin Bayn vesiin pohjoisen leveysasteen 78° 10′ eteläpuolelle.

2.   Yleissopimusalue jaetaan tieteellisiin ja tilastollisiin suuralueisiin, alueisiin ja osa-alueisiin, joiden rajat määritellään tämän yleissopimuksen liitteessä I.

V artikla

Järjestö

1.   Sopimuspuolet perustavat Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön, jäljempänä ’järjestö’, ja sopivat ylläpitävänsä ja vahvistavansa sitä. Järjestö suorittaa tässä yleissopimuksessa määrätyt toimet saavuttaakseen tämän yleissopimuksen tavoitteet.

2.   Järjestössä on

a)

komissio;

b)	tiedeneuvosto; ja

c)	sihteeristö.

3.   Järjestö on oikeushenkilö ja sillä on suhteissaan muihin kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuspuolten alueilla sellainen oikeustoimikelpoisuus kuin sen tehtävät ja tavoitteiden toteuttaminen edellyttävät. Järjestö ja sopimuspuoli sopivat keskenään erioikeuksista ja -vapauksista, joita järjestö ja sen edustajat nauttivat sopimuspuolen alueella. Järjestö ja isäntänä toimiva sopimuspuoli sopivat erityisesti järjestön toimipaikasta.

4.   Komission puheenjohtaja toimii järjestön puheenjohtajana ja pääasiallisena edustajana.

5.   Puheenjohtaja kutsuu kokoon järjestön vuosikokouksen komission määräämänä ajankohtana ja sen määräämään paikkaan.

6.   Järjestön toimipaikka sijaitsee Halifaxin aluehallituksen tiloissa Nova Scotiassa, Kanadassa, tai siellä, minne komissio päättää sijoittaa sen.

VI artikla

Komissio

1.   Kukin sopimuspuoli on komission jäsen, ja kukin jäsen nimittää komissioon yhden edustajan, jonka mukana voi olla varaedustajia, asiantuntijoita ja neuvonantajia.

2.   Komissio valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahdeksi vuodeksi. Kukin heistä voidaan valita uudelleen, mutta kukaan ei saa toimia samassa tehtävässä enempää kuin neljä vuotta peräkkäin. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät saa edustaa samaa sopimuspuolta.

3.   Mikä tahansa sopimuspuoli voi pyytää komissiota kokoontumaan erityiskokoukseen. Komission puheenjohtaja kutsuu silloin tällaisen kokouksen haluamanaan ajankohtana ja haluamaansa paikkaan.

4.   Jos ei muuta määrätä, komission vahvistamat toimenpiteet koskevat sääntelyaluetta.

5.   Komissio

a)	hyväksyy kokouksissa ja toimiensa harjoittamisessa noudatettavat säännöt, mukaan lukien menettelysäännöt sekä varainhoito- ja muut määräykset, ja se voi muuttaa niitä;

b)	perustaa elimet, jotka se katsoo tarpeellisiksi toimintansa harjoittamiseksi ja ohjaa niiden toimintaa;

c)	valvoo järjestön rakenteita, hallintoa, taloutta ja muita sisäisiä asioita, mukaan lukien järjestön eri elinten väliset suhteet;

d)	nimittää pääsihteerin päättämillään ehdoilla;

e)	ohjaa järjestön ulkosuhteita;

f)	hyväksyy järjestön talousarvion;

g)

hyväksyy tarvittaessa sääntöjä, jotka koskevat kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen, muiden kuin sopimuspuolten ja kansalaisjärjestöjen edustajien osallistumista sen kokouksiin. Tällaiset säännöt eivät saa olla liian rajoittavia, ja niissä on määrättävä, että osallistujat saavat ajoissa käyttöönsä komission raportit ja asiakirjat;

h)	suorittaa muita itse päättämiään tehtäviä ja toimia, jotka ovat tämän yleissopimuksen määräysten mukaisia;

i)	ohjaa tiedeneuvostoa sen työn keskeisten tehtävien ja ensisijaisten kysymysten yksilöinnissä; ja

j)	kehittää asianmukaisia kansainvälisen oikeuden mukaisia menettelyjä arvioidakseen, miten sopimuspuolet huolehtivat X ja XI artiklasta johtuvista velvollisuuksistaan.

6.   Yhteistyössä tiedeneuvoston kanssa komissio

a)	tarkastelee säännöllisesti kalakantojen tilaa ja yksilöi niiden säilyttämiseksi ja hoitamiseksi tarvittavia toimia;

b)	kerää, analysoi ja levittää merkityksellisiä tietoja;

c)	arvioi kalastuksen ja muiden ihmisten toimien vaikutuksia elollisiin luonnonvaroihin ja niiden ekosysteemeihin;

d)	laatii ohjeita tieteellisiin tutkimustarkoituksiin tapahtuvaa kalastusta varten; ja

e)	laatii ohjeita tietojen keräämistä, toimittamista, todentamista, käyttöön saamista ja käyttämistä varten.

7.   Komissio voi saattaa tiedeneuvoston käsiteltäväksi mitä tahansa kysymyksiä, jotka koskevat tieteellisiä perusteita päätöksille, joita sen on mahdollisesti tehtävä kalavaroista, kalastuksen vaikutuksista elollisiin luonnonvaroihin ja sen ekosysteemin säilyttämisestä, jossa näitä luonnonvaroja esiintyy.

8.   Soveltaessaan III artiklassa mainittuja periaatteita komissio hyväksyy sääntelyaluetta koskevat

a)	säilytys- ja hoitotoimenpiteet, joilla pyritään tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen;

b)	säilytys- ja hoitotoimenpiteet, joiden ansiosta kalastuksen vaikutus elollisiin luonnonvaroihin ja niiden ekosysteemeihin olisi mahdollisimman vähäinen;

c)	suurimmat sallitut saaliit ja/tai pyyntiponnistuksen tasot sekä tavan ja laajuuden, jolla kalastukseen osallistutaan;

d)	toimenpiteet, jotka koskevat kalastusta 6 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tieteellisiin tutkimustarkoituksiin;

e)	toimenpiteet, jotka koskevat 6 kohdan e alakohdassa tarkoitettua tietojen keräämistä, toimittamista, todentamista, käyttöön saamista ja käyttämistä, ja

f)	toimenpiteet, joilla varmistetaan lippuvaltion asianmukainen toiminta.

9.   Komissio hyväksyy toimenpiteet, jotka koskevat asianmukaisia yhteistyömekanismeja, joilla komission hyväksymiä säilytys- ja hoitotoimenpiteitä seurataan, tarkastetaan, valvotaan ja pannaan täytäntöön tehokkaasti, mukaan lukien

a)	sopimuspuolten vastavuoroinen oikeus nousta sääntelyalueella alukseen ja tarkastaa alus, nostaa kanne lippuvaltiota vastaan ja määrätä sille seuraamuksia tällaisten aluksella suoritettujen tarkastusten yhteydessä saatujen todisteiden perusteella;

b)	vähimmäisvaatimukset, joiden mukaan sopimuspuolet tarkastavat kalastusalukset satamissa, joissa sääntelyalueelta peräisin olevia kalavaroja tai niistä saatuja tuotteita puretaan;

c)	X, XI tai XII artiklassa määrätyt toimet, jotka toteutetaan tällaisista tarkastuksista saatujen todisteiden perusteella; ja

d)	laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen estämiseen, torjumiseen ja poistamiseen tarkoitetut toimenpiteet, sen estämättä niitä toimenpiteitä, joita sopimuspuoli itse mahdollisesti toteuttaa.

10.   Komissio voi hyväksyä 8 ja 9 kohdassa tarkoitettuja asioita koskevia toimenpiteitä, jotka koskevat sopimuspuolen kansallisen lainkäyttövallan piiriin kuuluvaa aluetta, jos kyseinen rantavaltio niitä pyytää ja toimenpide hyväksytään äänestyksessä.

11.

a) Edellä 8 kohdassa esitettyjä tehtäviä hoitaessaan komissio pyrkii varmistumaan siitä, että i) sekä sääntelyalueella että rantavaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella esiintyvää kalakantaa tai kalakantaryhmää koskevat toimenpiteet tai toimenpiteet, jotka lajien keskinäisen riippuvuuden vuoksi vaikuttaisivat rantavaltion kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella kokonaisuudessaan tai osittain esiintyvään kalakantaan tai kalakantaryhmään, sekä ii) rantavaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella harjoitettavaa kalastusta ja kyseisen kalakannan tai kalakantaryhmän hoitoa ja säilyttämistä koskevat rantavaltion toimet ovat johdonmukaisia. b) Komissio ja kyseessä oleva rantavaltio helpottavat vastaavasti näiden toimenpiteiden ja toimien yhteensovittamista. Kukin rantavaltio tiedottaa komissiolle tässä artiklassa tarkoitetuista toimistaan.

12.   Komission on sääntelyalueen kalastusmahdollisuuksien jakamiseksi toteuttamissaan toimenpiteissä otettava huomioon niiden sopimuspuolten edut, joiden alukset ovat perinteisesti kalastaneet tällä alueella, sekä asianomaisten rantavaltioiden edut. Newfoundlandin matalikon ja Flemish Capin alueen kalastusmahdollisuuksia jakaessaan komission on otettava erityisesti huomioon sopimuspuoli, jonka rannikolla sijaitsevat yhteisöt ovat ensisijassa riippuvaisia mainituilla alueilla esiintyviin kalakantoihin kohdistuvasta kalastustoiminnasta ja joka on ponnistellut huomattavasti varmistaakseen näiden kalakantojen säilyttämisen kansainvälisin toimenpitein järjestämällä erityisesti näillä kalastusalueilla harjoitettavaa kansainvälistä kalastusta koskevaa valvonta- ja tarkastustoimintaa yhteisen kansainvälisen valvontaohjelman yhteydessä.

13.   Komissio voi ottaa käyttöön menettelyjä, jotka mahdollistavat toimia, mukaan lukien syrjimättömät kauppaan liittyvät toimenpiteet, joita sopimuspuolet voivat kohdistaa sellaisiin lippuvaltioihin tai kalastustahoihin, joiden kalastusalukset ryhtyvät kalastustoimiin, joiden johdosta komission määräämien säilytys- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuus heikentyy. Sopimuspuolen on toteutettava kauppaan liittyvät toimenpiteet kansainvälisten velvollisuuksiensa kanssa johdonmukaisella tavalla.

VII artikla

Tiedeneuvosto

1.   Kukin sopimuspuoli on tiedeneuvoston jäsen ja voi nimetä siihen edustajia, joilla voi olla kaikissa sen kokouksissa mukanaan varajäseniä, asiantuntijoita ja neuvonantajia.

2.   Tiedeneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi. Kukin heistä voidaan valita uudelleen, mutta kukaan ei saa toimia samassa tehtävässä pitempään kuin neljä vuotta peräkkäin.

3.   Puheenjohtaja voi omasta aloitteestaan tai jonkin rantavaltion tai sopimuspuolen pyynnöstä, jota jokin toinen sopimuspuoli tukee, kutsua tiedeneuvoston erityiseen kokoukseen valitsemanaan aikana ja haluamaansa paikkaan.

4.   Tiedeneuvosto vahvistaa kokouksiinsa ja tehtäviensä hoitamiseen sovellettavat säännöt, menettelysäännöt mukaan lukien, sekä muuttaa niitä tarvittaessa.

5.   Tiedeneuvosto voi perustaa sellaisia alaisuudessaan toimivia elimiä, jotka se katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä toteuttamiseksi.

6.   Virkailijat valitaan sekä säännöt tai muut työn organisointiin tarvittavat asiat hyväksytään tai niitä muutetaan kaikkien läsnä olevien sekä joko puolesta tai vastaan äänestävien sopimuspuolten äänten enemmistöllä. Kullakin sopimuspuolella on yksi ääni. Äänestyksen edellytyksenä on, että vähintään kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on läsnä.

7.   Tiedeneuvosto hyväksyy tarvittaessa säännöt, jotka koskevat kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen, muiden kuin sopimuspuolten ja kansalaisjärjestöjen edustajien osallistumista kokouksiinsa tarkkailijoina. Tällaiset säännöt eivät saa olla liian rajoittavia, ja niissä on määrättävä, että osallistujat saavat ajoissa käyttöönsä tiedeneuvoston raportit ja asiakirjat.

8.   Tiedeneuvosto noudattaa yleissopimuksen tavoitteita ja periaatteita sekä

a)

toimii sopimuspuolten välisenä neuvottelu- ja yhteistoimintaelimenä, jossa tutkitaan kalastukseen ja niihin ekosysteemeihin, joissa kalastus tapahtuu, liittyviä tieteellisiä tietoja ja näkemyksiä ja vaihdetaan niitä sekä tutkitaan ja arvioidaan kalavarojen nykyistä ja tulevaa tilaa, niihin vaikuttavat ekologiset ja ympäristötekijät mukaan luettuina;

b)	edistää sopimuspuolten tieteellistä tutkimusyhteistyötä alan tieteellisessä tietämyksessä olevien puutteiden korjaamiseksi;

c)	kerää tilastoja ja muita tietoja ja ylläpitää niitä;

d)	julkaisee ja jakaa yleissopimusalueen kalastustoimintaa ja ekosysteemejä koskevia raportteja, tietoja ja aineistoja; ja

e)	antaa komissiolle sen pyytämiä tieteellisiä neuvoja.

9.   Tiedeneuvosto voi

a)	antaa omasta aloitteestaan komissiolle neuvoja, jotka auttavat komissiota sen tehtävien hoitamisessa;

b)	tehdä yhteistyötä muiden julkisten tai yksityisten organisaatioiden kanssa, joilla on samanlaiset tavoitteet; ja

c)	pyytää sopimuspuolilta tilastollisia tai tieteellisiä tietoja, joita se saattaa tarvita tehtäviensä hoitamiseksi.

10.   Tiedeneuvoston on annettava tieteellisiä neuvoja aina, kun seuraavat elimet esittävät sille kysymyksiä:

a)	komissio asioista, jotka liittyvät sääntelyalueella sijaitsevien kalavarojen ja niiden ekosysteemien säilyttämisen ja hoidon tieteellisiin perusteisiin; tiedeneuvosto ottaa tällöin huomioon komission määräämät asiaa koskevat viitearviointiperusteet; tai

b)	rantavaltio asioista, jotka liittyvät kyseisen rantavaltion lainsäädäntövaltaan kuuluvalla yleissopimusalueella sijaitsevien kalavarojen ja niiden ekosysteemien säilyttämisen ja hoidon tieteellisiin perusteisiin.

11.   Rantavaltio päättää yhteistyössä tiedeneuvoston kanssa niiden kysymysten tutkimiseen sovellettavista viitearviointiperusteista, joista se mahdollisesti pyytää tiedeneuvoston lausuntoa. Viitearviointiperusteisiin kuuluvat muun muassa

a)	kuvaus kyseisestä kalastustoiminnasta ja alueesta;

b)	jos tieteellisiä arviointeja tai ennusteita pyydetään, kuvaus kaikista huomioon otettavista tekijöistä tai olettamuksista; ja

c)	tarvittaessa kuvaus rantavaltion tavoitteista sekä maininta siitä, halutaanko tiedeneuvostolta yksi täsmällinen lausunto vai useita eri vaihtoehtoja.

12.   Tiedeneuvosto antaa neuvonsa pääsääntöisesti yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, tiedeneuvosto mainitsee raportissaan kaikki jäsentensä esittämät näkemykset.

13.   Sihteeristö julkaisee kaikki tiedeneuvoston laatimat raportit.

VIII artikla

Sihteeristö

1.   Sihteeristö avustaa komissiota, tiedeneuvostoa ja niiden alaisia elimiä niiden tehtävien hoidossa.

2.   Sihteeristön ylin hallinnollinen johtaja on pääsihteeri.

3.   Pääsihteeri nimittää sihteeristön henkilökunnan komission tiedeneuvostoa kuullen hyväksymien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

4.   Pääsihteerillä on komission valvonnassa täysi toimivalta sihteeristön henkilökuntaan ja siihen liittyviin kysymyksiin nähden, ja hän suorittaa myös muita komission hänelle osoittamia tehtäviä.

IX artikla

Talousarvio

1.   Kukin sopimuspuoli vastaa oman valtuuskuntansa kuluista, jotka aiheutuvat sen osallistumisesta tämän yleissopimuksen nojalla pidettyihin kokouksiin.

2.   Komissio määrittää kunkin sopimuspuolen osuuden vuositalousarviosta seuraavin perustein:

a)	10 prosenttia talousarviosta jaetaan rantavaltioiden kesken suhteessa niiden yleissopimusalueella kaksi vuotta ennen varainhoitovuoden alkua päättyvänä vuonna saamaan nimellissaaliiseen;

b)	30 prosenttia talousarviosta jaetaan tasan kaikkien sopimuspuolten kesken;

c)	60 prosenttia talousarviosta jaetaan kaikkien sopimuspuolten kesken suhteessa niiden yleissopimusalueella kaksi vuotta ennen varainhoitovuoden alkua päättyvänä vuonna saamaan nimellissaaliiseen; sekä

d)	sopimuspuolen, jonka asukasmäärä on alle 300 000, vuosittainen maksuosuus saa kuitenkin olla enintään 12 prosenttia kokonaistalousarviosta. Jos maksuosuutta rajoitetaan tällä tavoin, talousarvion jäljelle jäävä osa jaetaan muiden sopimuspuolten kesken a, b ja c alakohdan mukaisesti.

Edellä tarkoitetut nimellissaaliit ovat komission VI artiklan 5 kohdan a alakohdan nojalla hyväksymissä varainhoitosäännöissä tarkemmin määrätyt raportoidut kalavarasaaliit.

3.   Pääsihteeri ilmoittaa jokaiselle sopimuspuolelle tämän artiklan 2 kohdan nojalla lasketun maksuosuuden, ja sopimuspuoli suorittaa osuutensa järjestölle mahdollisimman pian ilmoituksen saatuaan.

4.   Maksuosuudet maksetaan sen valtion valuuttana, jossa järjestön toimipaikka sijaitsee.

5.   Pääsihteeri toimittaa viimeistään 60 päivää ennen vuosikokousta kaikille sopimuspuolille vuositalousarvion luonnoksen ja ehdotuksen maksuosuuksiksi.

6.   Kun sopimuspuoli liittyy yleissopimukseen, se maksaa liittymisvuonna osuuden, joka on suhteessa niiden kokonaisten kuukausien lukumäärään, jotka kyseisenä vuonna on jäljellä laskettuna sen liittymispäivästä.

7.   Jos sopimuspuoli ei ole maksanut koko osuuttaan kahtena peräkkäisenä vuonna, sen äänioikeus ja oikeus esittää vastalauseita keskeytetään siihen asti, kunnes se on suorittanut maksunsa järjestölle, jollei komissio toisin päätä.

8.   Komission valitsemat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat järjestön raha-asiat vuosittain.

X artikla

Sopimuspuolten velvollisuudet

1.   Kunkin sopimuspuolen on

a)

pantava täytäntöön tämä yleissopimus ja kaikki sitä sitovat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet tai noudatettava muita sitä sitovia velvollisuuksia sekä selostettava komissiolle säännöllisesti, mitä se on tehnyt pannakseen täytäntöön tällaiset toimenpiteet tai velvollisuudet, mukaan lukien XI artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen tulokset;

b)	tehtävä yhteistyötä tämän yleissopimuksen tavoitteiden edistämiseksi;

c)	toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuuden ja valvoakseen niiden täytäntöönpanoa;

d)

kerättävä ja vaihdettava yleissopimusalueella esiintyviä elollisia luonnonvaroja ja niiden ekosysteemejä koskevia tieteellisiä, teknisiä ja tilastotietoja ja tietämystä, mukaan lukien täydellisiä ja yksityiskohtaisia tietoja kaupallisista saaliista ja pyyntiponnistuksesta, sekä toteutettava asianmukaisia toimia näiden tietojen tarkkuuden todentamiseksi;

e)	otettava biologisia näytteitä kaupallisista saaliista;

f)	saatettava hyvissä ajoin saataville komission tai tiedeneuvoston pyytämiä tietoja;

g)

toteutettava mahdollisimman laajasti toimia tai tehtävä yhteistyötä muiden sopimuspuolten kanssa varmistaakseen, että sen kansalaiset ja sen kalastusta harjoittavien kansalaisten omistamat tai käyttämät kalastusalukset noudattavat tämän yleissopimuksen määräyksiä ja komission hyväksymiä säilytys- ja hoitotoimenpiteitä; tämä ei saa vaikuttaa lippuvaltion lainsäädännön soveltamiseen, ja

h)

tutkittava mahdollisimman laajasti, välittömästi ja yksityiskohtaisesti, kun sille on toimitettu asiaa koskevat tiedot, sen kansalaisten tai sen kansalaisten omistamien tai käyttämien muun valtion lipun alla purjehtivien kalastusalusten väitetyt vakavat tähän yleissopimukseen tai komission vahvistamiin säilytys- ja hoitotoimenpiteisiin kohdistuvat rikkomukset ja raportoitava välittömästi toimenpiteistä, joita se on niiden johdosta toteuttanut, tämän kuitenkaan vaikuttamatta lippuvaltion lainsäädännön soveltamiseen.

2.   Kunkin rantavaltion on toimitettava komissiolle säännöllisesti kuvaus toimista, täytäntöönpanon valvontatoimet mukaan lukien, jotka se on toteuttanut sen lainsäädäntövaltaan kuuluvilla yleissopimusalueella sijaitsevilla vesillä esiintyvien hajallaan olevien kalakantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.

XI artikla

Lippuvaltion velvollisuudet

1.   Kunkin sopimuspuolen on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset

a)	noudattavat tämän yleissopimuksen määräyksiä ja komission hyväksymiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, ja etteivät tällaiset alukset ryhdy mihinkään sellaiseen toimintaan, joka heikentäisi mainittujen toimenpiteiden tehokkuutta;

b)	eivät harjoita luvatonta kalastustoimintaa kansalliseen lainsäädäntövaltaan kuuluvilla yleissopimusalueella sijaitsevilla vesillä; ja

c)	ryhdy kalastustoimintaan sääntelyalueella, elleivät ne ole saaneet sopimuspuolelta siihen lupaa.

2.   Kunkin sopimuspuolen on

a)	pidättäydyttävä antamasta lupaa sen lipun alla purjehtiville kalastusaluksille ryhtyä kalastustoimintaan sääntelyalueella, jollei se pysty tosiasiallisesti noudattamaan tällaisia aluksia koskevia tässä yleissopimuksessa määrättyjä ja kansainvälisen lain mukaisia velvollisuuksiaan;

b)	ylläpidettävä rekisteriä sen lipun alla purjehtivista kalastusaluksista, joille se on myöntänyt luvan kalastaa kalavaroja sääntelyalueella, ja varmistettava, että rekisteriin kirjataan komission määräämät tiedot;

c)	vaihdettava b alakohdassa tarkoitettuja rekisterissä olevia tietoja komission hyväksymien menettelyjen mukaisesti;

d)	tutkittava komission hyväksymien menettelyjen mukaisesti välittömästi ja täydellisesti sen lipun alla purjehtivan aluksen komission hyväksymiin toimenpiteisiin kohdistuvat väitetyt rikkomukset ja raportoitava välittömästi toimenpiteistä, joita se on niiden johdosta toteuttanut; ja

e)	varmistettava, että d alakohdassa tarkoitettujen väitettyjen rikkomusten johdosta toteutetaan viipymättä täytäntöönpanotoimia ja että käynnistetään hallinnolliset tai oikeudelliset menettelyt sen lakien mukaisesti.

3.   Edellä 2 kohdan e alakohdan nojalla toteutettujen täytäntöönpanotoimien tai seuraamusten on oltava riittävän ankaria sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi, varoittavan esimerkin antamiseksi ja sen estämiseksi, että rikkojat saavat hyötyä laittomasta toiminnastaan.

XII artikla

Satamavaltion velvollisuudet

1.   Sopimuspuolen, joka on satamavaltio, on toteuttaessaan toimia tämän yleissopimuksen nojalla otettava täysimääräisesti huomioon sen kansainvälisestä oikeudesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet edistää komission vahvistamien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta.

2.   Kunkin sopimuspuolen, joka on satamavaltio, on pantava täytäntöön komission vahvistamat toimenpiteet, jotka koskevat satamassa tehtäviä tarkastuksia.

3.   Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta sopimuspuolen lainkäyttövaltaan, joka koskee sen alueella olevia satamia.

XIII artikla

Komission päätöksenteko

1.   Komissio tekee päätökset pääsääntöisesti yksimielisesti. Tässä artiklassa ’yksimielisesti’ tarkoittaa, että päätöstä tehtäessä ei ole esitetty virallisia vastalauseita.

2.   Jos puheenjohtaja katsoo, että kaikki mahdollinen on tehty yksimielisyyteen pääsemiseksi, komission päätökset tehdään, jollei toisin määrätä, kaikkien läsnä olevien ja puolesta tai vastaan äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistöllä kuitenkin siten, että äänestystä ei järjestetä, ellei vähintään kahta kolmasosaa sopimuspuolista ole läsnä. Kullakin sopimuspuolella on yksi ääni.

XIV artikla

Komission päätösten täytäntöönpano

1.   Komission VI artiklan 8 ja 9 kohdan nojalla hyväksymät toimenpiteet tulevat kutakin sopimuspuolta sitoviksi seuraavalla tavalla:

a)	pääsihteeri toimittaa toimenpiteen kullekin sopimuspuolelle viiden työpäivän kuluessa sen hyväksymisestä ja mainitsee nimenomaisesti toimituspäivämäärän 2 kohdan tarkoituksia varten; ja

b)	jollei 2 kohdasta muuta johdu tai toimenpiteessä toisin määrätä, toimenpiteestä tulee kutakin sopimuspuolta sitova 60 päivän kuluttua toimituspäivästä.

2.   Jos jokin sopimuspuoli esittää vastalauseen toimenpidettä kohtaan toimittamalla sen pääsihteerille 60 päivän kuluessa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta toimituspäivästä, mikä tahansa muu sopimuspuoli voi samoin esittää vastalauseen 20 päivän kuluessa tai, sen mukaan kumpi päivä on myöhemmin, 15 päivän kuluessa siitä, kun sopimuspuolille on näiden 20 päivän sisällä ilmoitettu vastalauseesta. Toimenpiteestä tulee sitten kutakin sopimuspuolta sitova lukuun ottamatta niitä, jotka ovat esittäneet vastalauseen. Jos sopimuspuolten enemmistö on tällaisen jatketun ajanjakson (jatkettujen ajanjaksojen) lopussa esittänyt vastaväitteitä eikä ole peruuttanut niitä, ehdotetusta toimenpiteestä ei kuitenkaan tule sitova, elleivät kaikki tai mitkä tahansa sopimuspuolista sovi keskenään, että toimenpide on heitä sitova sovitusta ajankohdasta lähtien.

3.   Vastalauseen esittänyt sopimuspuoli voi milloin tahansa peruuttaa vastalauseen, jolloin toimenpiteestä tulee sitä sitova.

4.

a) Milloin tahansa vuoden kuluttua toimenpiteen voimaantulopäivästä mikä tahansa sopimuspuoli voi ilmoittaa pääsihteerille aikomuksestaan olla olematta kyseisen toimenpiteen sitoma. Jos ilmoitusta ei peruuteta, kyseinen toimenpide ei enää sido jäsentä vuoden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri vastaanotti ilmoituksen. b) Milloin tahansa sen jälkeen, kun toimenpide on lakannut sitomasta sopimuspuolta a alakohdan nojalla, se lakkaa sitomasta mitä tahansa muuta sopimuspuolta sinä päivänä, jona pääsihteeri vastaanottaa ilmoituksen, ettei toimenpide sido sopimuspuolta.

5.   Esittäessään toimenpidettä koskevan vastalauseen 2 kohdan mukaisesti tai ilmoitettuaan 4 kohdan mukaisesti, ettei aio olla toimenpiteen sitoma, sopimuspuolen on samalla selitettävä syyt toimintaansa. Selityksessä on täsmennettävä, katsooko sopimuspuoli toimenpiteen olevan yleissopimuksen määräysten vastainen, vai syrjiikö toimenpide sitä perusteettomasti muotoseikkojen tai asiasisällön osalta. Selityksessä on myös ilmoitettava, mitä toimia sopimuspuoli aikoo toteuttaa vastalauseen tai ilmoituksen johdosta; sen on muun muassa selostettava, mitä vaihtoehtoisia toimenpiteitä se aikoo toteuttaa tai on toteuttanut asianomaisten kalavarojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi tämän yleissopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

6.   Pääsihteerin on ilmoitettava välittömästi kaikille sopimuspuolille

a)	2 tai 3 kohdan nojalla esitetyn vastalauseen vastaanottamisesta tai peruuttamisesta;

b)	päivämäärä, jona toimenpide tulee sitovaksi 1 kohdan mukaisesti;

c)	4 kohdan nojalla esitettyjen ilmoitusten vastaanottamisesta; ja

d)	5 kohdan mukaisesti esitettyjen selitysten ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden kuvauksen vastaanottamisesta.

7.   Kun sopimuspuoli käyttää 2, 4 tai 5 kohdassa määrättyä menettelyä, se voi samalla antaa asian erityispaneelin käsiteltäväksi. Tällöin sovelletaan liitettä II soveltuvin osin.

8.   Jos sopimuspuoli ei anna asiaa erityispaneelin käsittelyyn 7 kohdan nojalla, komissio päättää yksinkertaisella postitse lähetettyjen äänten enemmistöllä, toimitetaanko kyseisen sopimuspuolen 5 kohdan nojalla laatima selitys mainittuun käsittelyyn. Jos komissio päättää toimittaa asian tähän käsittelyyn, sovelletaan liitettä II soveltuvin osin.

9.   Jos komissio päättää 8 kohdan nojalla, ettei asiaa toimiteta erityispaneelin käsittelyyn, mikä tahansa sopimuspuoli voi pyytää, että komission kokous kutsutaan kokoon tarkastelemaan komission hyväksymää toimenpidettä ja 5 kohdan nojalla esitettyä selitystä.

10.   Edellä 7 tai 8 kohdan nojalla muodostettu erityispaneeli tarkastelee 5 kohdan nojalla esitettyä selitystä ja sen kohteena olevaa toimenpidettä ja antaa komissiolle suosituksia

a)	siitä, onko sopimuspuolen 5 kohdan nojalla antama selitys hyvin perusteltu, ja jos on, olisiko toimenpidettä muutettava sen mukaisesti tai peruutettava, tai, jos se katsoo, ettei selitys ole hyvin perusteltu, olisiko toimenpide pidettävä voimassa; ja

b)	siitä, ovatko vaihtoehtoiset toimenpiteet, joita sopimuspuoli esittää 5 kohdan nojalla laatimassaan selityksessä, yleissopimuksen tavoitteen mukaisia ja takaavatko ne kaikkien sopimuspuolten oikeudet.

11.   Komissio kokoontuu viimeistään 30 päivää tämän artiklan nojalla toteutetun erityispaneelin menettelyn lopettamisen jälkeen tarkastelemaan erityispaneelin suosituksia.

12.   Kun 7–11 kohdissa tarkoitetut menettelyt on saatettu päätökseen, mikä tahansa sopimuspuoli voi turvautua XV artiklassa tarkoitettuihin kiistanratkaisumenettelyihin.

XV artikla

Riitojen ratkaisu

1.   Osapuolten on tehtävä yhteistyötä estääkseen riitojen syntymistä.

2.   Jos kahden tai useamman sopimuspuolen välillä syntyy riita yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, mukaan lukien XIV artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta selityksestä, mahdollisista toimista, joita sopimuspuoli on toteuttanut XIV artiklan 2 kohdan nojalla esitetyn vastalauseen johdosta, tai XIV artiklan 4 kohdan nojalla tehdystä ilmoituksesta, näiden sopimuspuolten, jäljempänä ’riidan osapuolet’, on pyrittävä ratkaisemaan riitansa neuvottelemalla, tekemällä tiedusteluja taikka välitys-, sovittelu-, välimies- tai oikeusmenettelyllä, erityispaneelikäsittelyssä tai muulla valitsemallaan rauhanomaisella tavalla.

3.   Jos riita koskee komission VI artiklan 8 ja 9 kohdan nojalla hyväksymän toimenpiteen tulkintaa tai soveltamista tai siihen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien XIV artiklan 5 kohdassa tarkoitettu selitys, mahdolliset toimet, joita jokin riidan osapuoli on toteuttanut XIV artiklan 2 kohdan nojalla esitetyn vastalauseen tai XIV artiklan 4 kohdan nojalla tehdyn ilmoituksen johdosta, riidan osapuolet voivat jättää riidan liitteen II nojalla erityispaneelin käsittelyyn, joka ei ole luonteeltaan sitova.

4.   Jos riita on jätetty erityispaneelin käsiteltäväksi, erityispaneeli neuvottelee mahdollisimman pian riidan osapuolien kanssa, jotta riita voitaisiin selvittää nopeasti. Erityispaneeli esittää raportin riidan osapuolille, ja toimittaa sen pääsihteerin välityksellä muille sopimuspuolille. Raportissa on esitettävä suosituksia, jotka erityispaneeli katsoo olevan asianmukaisia riidan ratkaisua varten.

5.   Jos riidan osapuolet hyväksyvät erityispaneelin suositukset, niiden on 14 päivän kuluessa erityispaneelin raportin vastaanottamisesta ilmoitettava pääsihteerin välityksellä kaikille sopimuspuolille, mitä toimia ne aikovat toteuttaa suositusten täytäntöönpanemiseksi. Erityispaneelin suositukset voidaan sitten toimittaa komission käsiteltäviksi sen asianmukaisia menettelyjä noudattaen.

6.   Jos erityispaneelin suositusten jälkeen ei asiassa ole päästy ratkaisuun, mikä tahansa riidan osapuoli voi saattaa kiistan vuoden 1982 yleissopimuksen XV osan 2 jakson tai vuoden 1995 sopimuksen VIII osan nojalla pakolliseen menettelyyn, jossa tehdään sitovia päätöksiä.

7.   Jos kiistan osapuolet ovat sopineet riidan toimittamisesta erityispaneelimenettelyyn, ne voivat samalla sopia soveltavansa kyseistä komission vahvistamaa toimenpidettä väliaikaisesti soveltamisesta siihen asti, kun erityispaneelin lausunto esitetään, jolleivät ne ole ratkaisset riitaa muulla tavalla.

8.   Jos riidan osapuolet eivät pysty sopimaan mistään 2 kohdassa mainitusta rauhanomaisesta keinosta riitansa ratkaisemiseksi tai eivät muuten pääse ratkaisuun, on riita jonkin osapuolen pyynnöstä saatettava vuoden 1982 yleissopimuksen XV osan 2 jakson tai vuoden 1995 sopimuksen VIII osan nojalla pakolliseen menettelyyn, jossa tehdään sitovia päätöksiä.

9.   Jos turvaudutaan sitoviin päätöksiin johtavaan pakolliseen menettelyyn, on riidan osapuolten, jolleivät ne toisin sovi, noudatettava väliaikaisesti erityispaneelin 4 kohdan tai tarvittaessa XIV artiklan 10 kohdan nojalla antamia suosituksia. Niiden on sovellettava tällaisia väliaikaisia toimenpiteitä tai sopimiaan vastaavan vaikutuksen omaavia järjestelyjä siihen saakka, kunnes riidan osalta lainkäyttövaltainen tuomioistuin määrää väliaikaisista toimenpiteistä tai tekee päätöksen tai kunnes kyseinen toimenpide lakkaa olemasta voimassa.

10.   Edellä 5 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta koskevia määräyksiä on sovellettava soveltuvin osin 7 kohdan nojalla sovellettaviin tai 9 kohdan nojalla määrättyihin väliaikaisiin toimenpiteisiin tai mihin tahansa sellaisen tuomioistuimen päätökseen, jonka käsiteltäväksi riita on saatettu.

11.   Tuomioistuimen tai erityispaneelin, jonka käsiteltäväksi riita on saatettu tämän artiklan nojalla, on tämän yleissopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sovellettava tämän yleissopimuksen, vuoden 1982 yleissopimuksen ja vuoden 1995 sopimuksen asiaankuuluvia määräyksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia vaatimuksia ja muita kansainvälisen oikeuden sääntöjä, jotka eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen kanssa.

12.   Mitään tämän yleissopimuksen määräystä ei saa käyttää estämään riidan osapuolta, joka on vuoden 1982 yleissopimuksen osapuolena oleva valtio, saattamasta riitaa vuoden 1982 yleissopimuksen XV osan 2 jakson nojalla pakollisiin menettelyihin, joihin kuuluu sitovia päätöksiä toista osapuolena olevaa valtiota vastaan, tai riidan osapuolta, joka on vuoden 1995 sopimuksen osapuolena oleva valtio, saattamasta riitaa vuoden 1995 sopimuksen 30 artiklan nojalla pakollisiin menettelyihin, joihin kuuluu sitovia päätöksiä toista osapuolena olevaa valtiota vastaan.

XVI artikla

Yhteistyö muiden kuin sopimuspuolten kanssa

1.   Jos muun valtion kuin sopimuspuolen lipun alla purjehtiva alus ryhtyy kalastamaan sääntelyalueella, komissio pyytää lippuvaltiota tekemään täyttä yhteistyötä järjestön kanssa joko siten, että siitä tulee sopimuspuoli tai siten, että se suostuu soveltamaan komission hyväksymiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

2.   Sopimuspuolten on

a)	vaihdettava tietoja kalastustoiminnasta, jota muiden valtioiden kuin sopimuspuolten lipun alla purjehtivat alukset harjoittavat sääntelyalueella, sekä kaikista toimista, joita ne ovat toteuttaneet tällaisen kalastustoiminnan johdosta;

b)	toteutettava tämän yleissopimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaisia toimenpiteitä estääkseen sellaisen muiden valtioiden kuin sopimuspuolten lipun alla purjehtivien alusten kalastustoiminnan, joka haittaa komission hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta;

c)	ilmoitettava valtiolle, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli, sen kansalaisten tai sen lipun alla purjehtivien alusten kalastustoiminnasta, joka haittaa komission vahvistamien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta; ja

d)	pyrittävä tekemään yhteistyötä kaikkien sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät ole yleissopimuksen osapuolia ja joiden on havaittu tuovan, vievän tai jälleenvievän sääntelyalueella harjoitetun kalastuksen tuotteita.

XVII artikla

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

Järjestön on

a)	tehtävä tarvittaessa yhteistyötä molemminpuolista etua koskevissa asioissa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön, muiden Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöjen ja muiden asianomaisten järjestöjen kanssa;

b)

pyrittävä kehittämään yhteistyöhön tähtääviä suhteita, jolloin se voi tehdä tätä varten sopimuksia hallitustenvälisten järjestöjen kanssa, jotka voivat myötävaikuttaa sen työhön ja joilla on toimivaltaa varmistaa elollisten luonnonvarojen ja niiden ekosysteemien pitkäaikainen säilyttäminen ja kestävä käyttö. Järjestö voi kutsua tällaisia järjestöjä lähettämään tarkkailijoita kokouksiinsa tai sen eri elimien kokouksiin; se voi myös pyytää, että se saisi osallistua tarvittaessa tällaisten järjestöjen kokouksiin; ja

c)	tehtävä yhteistyötä muiden toimintansa kannalta tärkeiden alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa, jolloin se voi tutustua niiden säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin.

XVIII artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio käynnistää säännöllisesti toimia tämän yleissopimuksen määräysten uudelleen tarkastelemiseksi ja arvioimiseksi ja ehdottaa tarvittaessa keinoja, joilla niiden sisältöä voidaan parantaa ja täytäntöönpanokeinoja kehittää, jotta voidaan käsitellä mahdollisia ongelmia yleissopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

XIX artikla

Liitteet

Liitteet ovat erottamaton osa tätä yleissopimusta, ja jollei nimenomaan toisin määrätä, viittaus tähän yleissopimukseen sisältää viittauksen myös sen liitteisiin.

XX artikla

Toiminta vilpittömin mielin ja oikeuksien väärinkäyttö

Kunkin sopimuspuolen on vilpittömin mielin täytettävä tämän yleissopimuksen puitteissa hyväksymänsä velvollisuudet, ja sen on käytettävä tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia tavalla, joka ei merkitse oikeuksien väärinkäyttöä.

XXI artikla

Suhde muihin sopimuksiin

1.   Tämä yleissopimus ei muuta muista tämän yleissopimuksen kanssa sopusoinnussa olevista sopimuksista johtuvia sopimuspuolten oikeuksia eikä velvollisuuksia, jotka eivät vaikuta muiden sopimuspuolten tämän yleissopimuksen mukaisesti nauttimiin oikeuksiin eivätkä niille tässä yleissopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämiseen.

2.   Tämän yleissopimuksen määräykset eivät millään tavoin rajoita vuoden 1982 yleissopimuksen ja vuoden 1995 sopimuksen mukaisia sopimuspuolten oikeuksia, lainkäyttövaltaa ja velvollisuuksia. Tätä yleissopimusta tulkitaan ja sovelletaan vuoden 1982 yleissopimuksen ja vuoden 1995 sopimuksen yhteydessä ja yhdenmukaisesti niiden kanssa.

XXII artikla

Yleissopimuksen muutokset

1.   Jokainen sopimuspuoli voi tehdä muutosehdotuksia tähän yleissopimukseen. Komissio tutkii ja käsittelee ehdotukset vuosikokouksessaan tai ylimääräisessä kokouksessaan. Muutosehdotus toimitetaan pääsihteerille viimeistään 90 päivää ennen kokousta, jossa ehdotusta on määrä käsitellä, ja pääsihteeri toimittaa sen välittömästi kaikille sopimuspuolille.

2.   Muutosehdotukset hyväksytään kaikkien sopimuspuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä. Sopimuksen tallettaja toimittaa hyväksyttyjen muutosten tekstin kaikille sopimuspuolille.

3.   Muutos tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta 120 päivän kuluttua toimituspäivämäärästä, joka on mainittu ilmoituksessa, jolla tallettaja ilmoittaa vastaanottaneensa kaikkien sopimuspuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä hyväksymää muutosta koskevan kirjallisen lausunnon, jollei jokin sopimuspuoli ole esittänyt muutosta koskevaa vastaväitettään 90 päivän kuluessa tallettajan vastaanottoilmoituksessaan ilmoittamasta lähetyspäivämäärästä, jolloin muutos ei tule voimaan minkään sopimuspuolen osalta. Vastaväitteen esittänyt sopimuspuoli voi peruuttaa vastaväitteensä milloin tahansa. Jos kaikki sopimuspuolten kolmen neljäsosan enemmistöllä hyväksymään muutokseen tehdyt vastaväitteet peruutetaan, muutos tulee voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta 120 päivän kuluttua toimituspäivämäärästä, joka on mainittu ilmoituksessa, jolla tallettaja ilmoittaa vastaanottaneensa viimeisen peruutuksen.

4.   Osapuolen, josta tulee tämän yleissopimuksen sopimuspuoli tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritetun muutoksen hyväksymisen jälkeen, katsotaan hyväksyneen tämän muutoksen.

5.   Tallettaja ilmoittaa välittömästi kaikille sopimuspuolille muutosten hyväksymistä sekä vastalauseita tai vastalauseiden peruuttamista koskevien ilmoitusten vastaanottamisesta sekä muutosten voimaantulosta.

6.   Sen estämättä, mitä 1–5 kohdassa määrätään, komissio voi kaikkien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä

a)

jakaa sääntelyalueen tapauksen mukaan tieteellisiin ja tilastollisiin sekä sääntelyssä sovellettaviin suuralueisiin, alueisiin ja osa-alueisiin ottamalla huomioon tiedeneuvoston antaman lausunnon ja jos se katsoo jaon hallinnollisista syistä tarpeelliseksi. Tällaisten suuralueiden, alueiden ja osa-alueiden rajat määrätään liitteessä I;

b)

muuttaa tiedeneuvoston pyynnöstä liitteessä I määrättyjen tieteellisten tai tilastollisten suuralueiden, alueiden ja osa-alueiden rajoja, jos se katsoo muutoksen tarpeelliseksi hoitoon liittyvistä taikka tieteellisistä tai tilastollisista syistä ja jos jokainen kyseeseen tuleva rantavaltio suostuu siihen.”

”XXIV artikla

Sopimuksen irtisanominen

1.   Sopimuspuoli voi sanoa tämän yleissopimuksen irti ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta. Irtisanominen tulee voimaan saman vuoden 31 päivänä joulukuuta. Tallettajan on ilmoitettava asiasta viipymättä kaikille sopimuspuolille.

2.   Mikä tahansa muu sopimuspuoli voi tällöin irtisanoa yleissopimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti tallettajalle viimeistään 30 päivää 1 kohdan nojalla tehdyn ilmoituksen jälkeen. Irtisanominen tulee voimaan asianomaisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. Tallettajan on ilmoitettava asiasta viipymättä kaikille sopimuspuolille.

XXV artikla

Rekisteröinti

1.   Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Kanadan hallituksen huostaan, joka toimittaa alkuperäiskappaleen oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittajille ja kaikille sopimuspuolille.

2.   Tallettaja rekisteröi yleissopimuksen ja sen mahdolliset muutokset Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristöön.”

” ”