ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.310.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 310

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
26. marraskuuta 2010


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1084/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 612/2009 muuttamisesta sisäisen jalostusmenettelyn puitteissa sovellettavan vastaavuusjärjestelmän osalta

1

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1085/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, bataattien, maniokin, maniokkitärkkelyksen ja muiden CN-koodeihin 07149011 ja 07149019 kuuluvien tuotteiden tiettyjen vuotuisten tuontitariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sekä asetuksen (EU) N:o 1000/2010 muuttamisesta

3

 

 

Komission asetus (EU) N:o 1086/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

7

 

 

Komission asetus (EU) N:o 1087/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

9

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Komission direktiivi 2010/81/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 2-fenyylifenoli-nimisen tehoaineen käytön laajentamisen osalta ( 1 )

11

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2010/714/EU

 

*

Komission päätös, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, luvan antamisesta jäsenvaltioille toteuttaa väliaikaisesti Egyptiä koskevia kiireellisiä toimenpiteitä Pseudomonas solanacearum (Smith) Smith -taudinaiheuttajan leviämisen estämiseksi tehdyn päätöksen 2004/4/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 8185)

14

 

 

2010/715/EU

 

*

Komission päätös, annettu 25 päivänä marraskuuta 2010, luvan antamisesta rauta-II-ammoniumfosfaatin saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 8191)

16

 

 

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

 

*

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 64 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää sellaisten varusteiden suhteen kuin tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja/tai run-flat-järjestelmä ja/tai rengaspaineen seurantajärjestelmä

18

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

26.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1084/2010,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2010,

maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 612/2009 muuttamisesta sisäisen jalostusmenettelyn puitteissa sovellettavan vastaavuusjärjestelmän osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 167 ja 170 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 612/2009 (2) 12 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti vientituki myönnetään myös silloin, kun ainesosa tai ainesosat, jolle tai joille tukea on haettu, oli tai olivat alun perin yhteisön (nykyisin unionin) alkuperää ja/tai vapaassa liikkeessä 1 kohdan säännösten mukaisesti ja joka ei tai jotka eivät enää ole vapaassa liikkeessä ainoastaan sen vuoksi, että se tai ne on yhdistetty muihin tuotteisiin. Kyseistä säännöstä sovelletaan, kun yhteisön alkuperää ja/tai vapaassa liikkeessä olevia tuotteita jalostetaan sisäisessä jalostusmenettelyssä yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (3) 114–129 artiklan mukaisesti.

(2)

Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 84 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 89 artiklan mukaisesti sisäinen jalostus on taloudellisesti vaikuttava tullimenettely ja suspensiomenettely, joka on päätettävä, kun tähän menettelyyn asetetuille tavaroille tai tässä menettelyssä mahdollisesti tuotetuille jalostetuille tai valmistetuille tuotteille osoitetaan uusi hyväksytty tulliselvitysmuoto.

(3)

Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 115 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tulliviranomaisten on sallittava jalostettujen tuotteiden valmistaminen vastaavista tavaroista ja vastaavista tavaroista valmistettujen jalostettujen tuotteiden vienti yhteisöstä ennen tuontitavaroiden maahantuontia. Saman asetuksen 114 artiklan 2 kohdan e alakohdassa vastaavat tavarat määritellään yhteisötavaroiksi, joita käytetään tuontitavaroiden sijasta jalostettujen tuotteiden valmistuksessa. Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (4) 545 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan vastaavista tavaroista ja niistä tuotetuista jalostetuista tuotteista tulee muita kuin yhteisötavaroita ja tuontitavaroista tulee yhteisötavaroita, kun menettelyn päättämistä koskeva ilmoitus on vastaanotettu, tai jos tuontitavarat saatetaan yhteisön markkinoille ennen menettelyn päättämistä, niiden tullioikeudellinen asema muuttuu sinä ajankohtana, kun ne saatetaan markkinoille. Ennakkoviennin yhteydessä jalostetuista tuotteista tulee muita kuin yhteisötavaroita, kun vienti-ilmoitus vastaanotetaan, edellyttäen että tuotavat tavarat asetetaan menettelyyn; tuontitavaroista tulee yhteisötavaroita, kun ne asetetaan menettelyyn.

(4)

Koska vastaavien tavaroiden käyttöä koskevien sääntöjen mukaan tuontitavaroiden tullioikeudellinen asema muuttuu yhteisötavaroiksi, minkä johdosta sisäinen jalostusmenettely päättyy tai päätetään, tuontitavaroista ei kanneta tuontitullia. Näin ollen yhteisön alkuperää olevien vastaavien vietyjen tavaroiden hintataso unionissa korvataan tässä tilanteessa tuontitavaroiden hintatasolla maailmanmarkkinoilla, minkä vuoksi ei ole perusteltua vastaavien vietyjen tavaroiden osalta kattaa maailmanmarkkinahinnan ja unionin hinnan välistä erotusta vientituella, kuten asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklassa säädetään.

(5)

Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi asetuksessa (EY) N:o 612/2009 on aiheellista nimenomaisesti estää vientituen myöntäminen, kun tuotteet viedään vastaavien tavaroiden käyttöä koskevien sääntöjen mukaisesti.

(6)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 612/2009 olisi muutettava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 612/2009 12 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tukea ei myönnetä tuotteille, joita käytetään asetuksen (ETY) N:o 2913/92 114 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuina vastaavina tavaroina.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 186, 17.7.2009, s. 1.

(3)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(4)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.


26.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/3


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1085/2010,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2010,

bataattien, maniokin, maniokkitärkkelyksen ja muiden CN-koodeihin 0714 90 11 ja 0714 90 19 kuuluvien tuotteiden tiettyjen vuotuisten tuontitariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sekä asetuksen (EU) N:o 1000/2010 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 144 artiklan 1 kohdan ja 148 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Maailman kauppajärjestön (WTO) monenvälisten kauppaneuvottelujen perusteella tehtyjen sopimusten mukaisesti komissio on laatinut luettelon ”CXL-Euroopan yhteisöt”, jäljempänä ’CXL-luettelo’, johon on koottu hyväksytyt myönnytykset. Tämän luettelon vuoksi unionin on avattava tiettyjä vuotuisia tariffikiintiöitä Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta, muista WTO:n sopimuspuolista (lukuun ottamatta Thaimaata) ja eräistä WTO:hon kuulumattomista kolmansista maista peräisin oleville CN-koodiin 0714 10 91, ex 0714 10 98, 0714 90 11 ja 0714 90 19 kuuluville tuotteille. Näissä kiintiöissä kannettava arvotulli on enintään kuusi prosenttia. Nämä kiintiöt on avattava monivuotisina, ja komission on hallinnoitava niitä.

(2)

CXL-luettelo velvoittaa unionin avaamaan myös kaksi CN-koodiin 0714 20 90 kuuluvan bataatin tullitonta tariffikiintiötä, joista toinen on Kiinaa varten ja toinen muita kolmansia maita varten, sekä kaksi CN-koodiin 1108 14 00 kuuluvan maniokkitärkkelyksen tariffikiintiötä muita kolmansia maita varten.

(3)

Thaimaan kanssa käydyistä GATT-sopimuksen XXIII artiklan mukaisista neuvotteluista kirjeenvaihtona tehdyssä sopimuksessa (2), jäljempänä ’Thaimaan kanssa tehty sopimus’, joka hyväksyttiin Thaimaan kanssa käytyjen GATT-sopimuksen XXIII artiklan mukaisten neuvottelujen tulosten hyväksymisestä 13 päivänä toukokuuta 1996 tehdyllä neuvoston päätöksellä 96/317/EY (3), määrätään maniokkitärkkelyksen vuotuisen autonomisen lisätariffikiintiön avaamisesta 10 500 tonnille, josta 10 000 tonnia on varattu Thaimaalle. Kannettava tulli on sama kuin voimassa oleva suosituimmuustulli vähennettynä 100 eurolla tonnilta.

(4)

Näiden tuontitariffikiintiöiden, jäljempänä ’kiintiöt’, hallinnointia koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt vahvistetaan tällä hetkellä bataattien ja maniokkitärkkelyksen vuotuisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnosta 17 päivänä joulukuuta 1996 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2402/96 (4) ja muista kolmansista maista kuin Thaimaasta peräisin olevien CN-koodeihin 0714 10 91, ex 0714 10 98, 0714 90 11 ja 0714 90 19 kuuluvien tuotteiden yhteisön vuotuisen tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 15 päivänä tammikuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 27/2008 (5).

(5)

”Ensin tullutta palvellaan ensin” -periaatteen käyttö on osoittautunut toimivaksi muilla maatalousaloilla, joten hallinnon yksinkertaistamiseksi olisi näitä kiintiöitä vastedes hallinnoitava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 144 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyllä menetelmällä. Tämä on tehtävä tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (6) 308 a ja 308 b artiklan sekä 308 c artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(6)

Hallinnointijärjestelmän vaihtamiseen liittyvien erikoispiirteiden vuoksi asetuksen (EY) N:o 2454/93 308 c artiklan 2 ja 3 kohtaa ei tulisi soveltaa 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2011 välisenä kiintiökautena.

(7)

On tärkeää erottaa ihmisravinnoksi tarkoitetut bataatit muista bataateista; sen vuoksi on syytä määrittää edellä mainittuun käyttöön tarkoitettujen CN-koodiin 0714 20 10 kuuluvien bataattien esittämis- ja pakkaustapa ja katsoa, että bataatit, jotka eivät täytä näin määriteltyjä esittämis- ja pakkausedellytyksiä, kuuluvat CN-koodiin 0714 20 90.

(8)

On tarpeen pitää yllä hallinnointijärjestelmää, jolla varmistetaan, että ainoastaan Indonesian, Kiinan ja Thaimaan alkuperätuotteita voidaan tuoda näille maille vahvistetuissa kiintiöissä. Olisi täsmennettävä, millaisia selvityksiä on syytä esittää tuotteiden alkuperän varmentamiseksi, jotta ne voitaisiin lukea mainittuihin tariffikiintiöihin ensin tullutta palvellaan ensin -järjestelmässä.

(9)

Sen vuoksi asetukset (EY) N:o 2402/96 ja (EY) N:o 27/2008 olisi kumottava ja korvattava uudella asetuksella. On kuitenkin aiheellista soveltaa mainittuja asetuksia edelleen tuontitodistuksiin, jotka on myönnetty tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuontikiintiökausia edeltäville tuontikiintiökausille.

(10)

Asetuksista (EY) N:o 2402/96, (EY) N:o 2058/96, (EY) N:o 2305/2003, (EY) N:o 969/2006, (EY) N:o 1918/2006, (EY) N:o 1964/2006, (EY) N:o 27/2008, (EY) N:o 1067/2008 ja (EY) N:o 828/2009 poikkeamisesta bataattien, maniokkitärkkelyksen, maniokin, viljan, riisin, sokerin ja oliiviöljyn tariffikiintiöitä koskevien tuontitodistushakemusten jättöpäivien ja tuontitodistusten myöntämispäivien osalta vuonna 2011 ja asetuksista (EY) N:o 382/2008, (EY) N:o 1518/2003, (EY) N:o 596/2004, (EY) N:o 633/2004 ja (EY) N:o 951/2006 poikkeamisesta naudanliha-, sianliha-, muna- ja siipikarjanliha-alojen sekä kiintiön ulkopuolisen sokerin ja isoglukoosin vientitodistusten myöntämispäivien osalta vuonna 2011 3 päivänä marraskuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1000/2010 (7) 1, 2 ja 3 artiklan säännökset eivät enää ole merkityksellisiä, koska kiintiöiden hallinnoinnissa siirrytään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 144 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun ”ensin tullutta palvellaan ensin” -järjestelmään. Sen vuoksi ne olisi poistettava.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tällä asetuksella avataan liitteessä mainittavat tuontitariffikiintiöt. Mainittuja kiintiöitä hallinnoidaan kalenterivuosittain 1 päivästä tammikuuta 2011.

2 artikla

Liitteessä mainittavia kiintiöitä hallinnoidaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a ja 308 b artiklan sekä 308 c artiklan 1 kohdan mukaisesti. Mainitun asetuksen 308 c artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2011 välisenä kiintiökautena.

3 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten asetuksen (ETY) N:o 2454/93 55–65 artiklan mukaisesti myöntämä alkuperäselvitys on esitettävä, kun tuotteita luetaan liitteessä mainittuun tariffikiintiöön, jonka järjestysnumero on Thaimaan alkuperätuotteille 09.0125, Indonesian alkuperätuotteille 09.0126 ja Kiinan kansantasavallan alkuperätuotteille 09.0124 tai 09.0127.

4 artikla

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan CN-koodin 0714 20 10 ilmaisulla ’ihmisravinnoksi tarkoitettu’ tuoreita ja kokonaisia bataatteja, jotka ovat pakattuina tuotetta lähinnä olevaan pakkaukseen silloin, kun vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevat tullimuodollisuudet suoritetaan.

2.   Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan ainoastaan bataatteihin, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi 1 kohdan määritelmän mukaisesti.

3.   Tässä asetuksessa CN-koodiin ex 0714 10 98 kuuluvat muut tuotteet kuin CN-koodiin 0714 10 98 kuuluvista hienoista tai karkeista jauhoista valmistetut pelletit.

5 artikla

Kumotaan asetukset (EY) N:o 2402/96 ja (EY) N:o 27/2008. Niitä sovelletaan kuitenkin ennen 1 päivää tammikuuta 2011 myönnettyihin tuontitodistuksiin todistusten voimassaolon päättymiseen saakka.

6 artikla

Poistetaan asetuksen (EU) N:o 1000/2010 1, 2 ja 3 artikla.

7 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2010.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EYVL L 122, 22.5.1996, s. 16.

(3)  EYVL L 122, 22.5.1996, s. 15.

(4)  EYVL L 327, 18.12.1996, s. 14.

(5)  EUVL L 13, 16.1.2008, s. 3.

(6)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(7)  EUVL L 290, 6.11.2010, s. 26.


LIITE

Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen soveltamista. Kiintiöiden soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

Järjestysnumero

CN-koodi/Tuote

Alkuperä

Tulli

Vuotuinen tariffikiintiö

(tonnia, nettopaino)

09.0124

0714 20 90

Bataatit, muuhun kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut

Kiinan kansantasavalta

Vapaa

600 000

09.0125

1108 14 00

Maniokkitärkkelys

Thaimaa

Kannettava tulli on sama kuin voimassa oleva suosituimmuustulli vähennettynä 100 eurolla tonnilta.

10 000

09.0126

0714 10 91, ex 0714 10 98, 0714 90 11

0714 90 19

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

Indonesia

6 %:n arvotulli

825 000

09.0127

0714 10 91, ex 0714 10 98, 0714 90 11

0714 90 19

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

Kiinan kansantasavalta

6 %:n arvotulli

350 000

09.0128

0714 10 91, ex 0714 10 98, 0714 90 11

0714 90 19

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

WTO:hon kuuluvat kolmannet maat, lukuun ottamatta Kiinan kansantasavaltaa, Thaimaata ja Indonesiaa

6 %:n arvotulli

145 590

09.0130

0714 10 91, 0714 90 11

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

WTO:hon kuulumattomat kolmannet maat

6 %:n arvotulli

2 000

09.0129

0714 10 91, ex 0714 10 98, 0714 90 11

0714 90 19

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

WTO:hon kuulumattomat kolmannet maat

6 %:n arvotulli

30 000

09.0131

0714 20 90

Bataatit, muuhun kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut

Kolmannet maat, lukuun ottamatta Kiinan kansantasavaltaa

Vapaa

5 000

09.0132

1108 14 00

Maniokkitärkkelys

Kaikki kolmannet maat

Kannettava tulli on sama kuin voimassa oleva suosituimmuustulli vähennettynä 100 eurolla tonnilta.

10 500


26.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/7


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1086/2010,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2010,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä marraskuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

50,2

EC

92,0

MA

76,9

MK

48,2

ZZ

66,8

0707 00 05

AL

54,8

EG

150,8

TR

64,9

ZZ

90,2

0709 90 70

MA

70,3

TR

115,5

ZZ

92,9

0805 20 10

MA

71,9

ZZ

71,9

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

HR

60,7

IL

72,5

MA

61,9

TR

61,4

UY

58,6

ZZ

63,0

0805 50 10

AR

65,2

MA

68,0

TR

62,7

UY

57,1

ZA

51,7

ZZ

60,9

0808 10 80

AR

74,9

AU

167,9

BR

50,3

CA

113,1

CL

84,2

CN

67,1

MK

24,7

NZ

139,2

US

92,1

ZA

114,5

ZZ

92,8

0808 20 50

CL

78,3

CN

85,8

ZZ

82,1


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


26.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/9


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1087/2010,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2010,

asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2010/11 on vahvistettu komission asetuksessa (EU) N:o 867/2010 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EU) N:o 1083/2010 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä marraskuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3)  EUVL L 259, 1.10.2010, s. 3.

(4)  EUVL L 309, 25.11.2010, s. 3.


LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 26 päivästä marraskuuta 2010

(EUR)

CN-koodi

Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta

Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta

1701 11 10 (1)

58,48

0,00

1701 11 90 (1)

58,48

0,00

1701 12 10 (1)

58,48

0,00

1701 12 90 (1)

58,48

0,00

1701 91 00 (2)

53,26

1,49

1701 99 10 (2)

53,26

0,00

1701 99 90 (2)

53,26

0,00

1702 90 95 (3)

0,53

0,20


(1)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3)  Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.


DIREKTIIVIT

26.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/11


KOMISSION DIREKTIIVI 2010/81/EU,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2010,

neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 2-fenyylifenoli-nimisen tehoaineen käytön laajentamisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

2-fenyylifenoli sisällytettiin komission direktiivillä 2009/160/EU (2) tehoaineeksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot saavat sallia sen käytön ainoastaan sadonkorjuun jälkeisenä sienitautien torjunta-aineena käyttöä varten suljetuissa käsittelyhuoneissa (”drenching”) sisätiloissa.

(2)

Ilmoittaja toimitti 18 päivänä kesäkuuta 2010 tietoa muista käsittelytavoista, kuten vahauskäsittelystä, kastomenetelmästä ja vaahdotuskäsittelystä (foam curtain treatment), tavoitteena saada poistettua suljettuja käsittelyhuoneita koskeva rajoitus.

(3)

Espanja, joka oli komission asetuksella (EY) N:o 2229/2004 (3) nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, arvioi nämä lisätiedot ja toimitti komissiolle 30 päivänä heinäkuuta 2010 täydennyksen 2-fenyylifenolia käsittelevään arviointiluonnokseen, joka oli toimitettu muiden jäsenvaltioiden ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, kommentoitavaksi. Lausunnoissa ei nostettu esiin merkittäviä huolenaiheita, eivätkä muut jäsenvaltiot tai elintarviketurvallisuusviranomainen tuoneet julki mitään, mikä olisi sulkenut pois käytön laajentamisen. Jäsenvaltiot ja komissio ovat tarkastelleet arviointikertomuksen luonnosta ja sen täydennystä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa, ja 2-fenyylifenolia koskeva komission tarkastelukertomus valmistui 28 päivänä lokakuuta 2010.

(4)

Ilmoittajan toimittamat uudet tiedot käyttötavoista ja esittelevän jäsenvaltion tekemä uusi arvio osoittavat, että 2-fenyylifenolia sisältävien kasvinsuojeluaineiden voidaan yleisesti ottaen katsoa täyttävän direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset; tämä koskee erityisesti sadonkorjuun jälkeistä sisätiloissa tapahtuvaa sienitautien torjunta-aineena käyttöä, jota on tutkittu ja jota käsitellään yksityiskohtaisesti komission tarkastelukertomuksessa. Tämän vuoksi direktiivillä 2009/160/EU muutetun direktiiviin 91/414/ETY mukaan ei ole enää tarpeen rajoittaa 2-fenyylifenolin käyttöä suljettuihin käsittelyhuoneisiin.

(5)

Rajoittamatta edellä esitetyn päätelmän soveltamista on kuitenkin asianmukaista hankkia lisätietoja tietyistä seikoista. Direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tehoaineen sisällyttämiselle liitteeseen I voidaan asettaa ehtoja. Tämän vuoksi on aiheellista edellyttää, että ilmoittaja toimittaa lisätietoja, jotta voidaan vahvistaa muista käyttötavoista kuin suljetuissa käsittelyhuoneissa tapahtuvasta käytöstä aiheutuvat jäämämäärät.

(6)

Lisäksi on aiheellista edellyttää, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota käyttäjien ja työntekijöiden turvallisuuteen ja varmistavat, että käyttöedellytyksiin kuuluu tarvittaessa asianmukaisten henkilönsuojainten käyttö.

(7)

Sen vuoksi direktiiviä 91/414/ETY olisi muutettava.

(8)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 91/414/ETY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2011.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(2)  EUVL L 338, 19.12.2009, s. 83.

(3)  EUVL L 379, 24.12.2004, s. 13.


LIITE

Korvataan direktiivin 91/414/ETY liitteessä I oleva rivi 305 seuraavasti:

Nro

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Voimaantulo

Sisällyttämisen päättymispäivä

Erityissäännökset

”305

2-fenyylifenoli (mukaan luettuna sen suolat kuten natriumsuola)

CAS-nro: 90-43-7

CIPAC-nro: 246

bifenyyli-2-oli

≥ 998 g/kg

1 päivänä tammikuuta 2010

31 päivänä joulukuuta 2019

A   OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan sadonkorjuun jälkeisenä sienitautien torjunta-aineena käyttöä varten sisätiloissa.

B   OSA

Liitteessä VI vahvistettujen yhtenäisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 27 päivänä marraskuuta 2009 valmistuneen ja saman komitean 28 päivänä lokakuuta 2010 muuttaman 2-fenyylifenolia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Kokonaisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota

käyttäjien ja työntekijöiden turvallisuuteen ja varmistettava, että käyttöedellytyksiin kuuluu asianmukaisten henkilönsuojainten käyttö;

siihen, että ne ottavat käyttöön asianmukaiset jätehuoltokäytännöt, joiden mukaisesti huolehditaan käsittelyn jälkeen jäävästä jäteliuoksesta, myös drenching-käsittelyjärjestelmän ja muiden käsittelytapojen puhdistusvedestä. Jäsenvaltioiden, jotka sallivat jäteveden laskemisen viemärijärjestelmään, on varmistettava, että tehdään paikallinen riskinarviointi.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoittaja toimittaa komissiolle

lisätietoja työntekijöiden ja kuluttajien ihon pigmenttihäiriöistä, jotka johtuvat mahdollisesta altistumisesta 2-fenyylihydrokinoni (PHQ) -metaboliitille sitrushedelmien kuorissa.

lisätietoja sen vahvistamiseksi, että jäämätesteissä käytetyt analyysimenetelmät ilmoittavat oikein 2-fenyylifenolin, PHQ:n ja niiden konjugaattien jäämien määrät.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoittaja toimittaa tällaiset tiedot komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011.

Lisäksi asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoittaja toimittaa komissiolle lisätietoja, jotta voidaan vahvistaa muista käyttötavoista kuin suljetuissa käsittelyhuoneissa tapahtuvasta käytöstä aiheutuvat jäämämäärät.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoittaja toimittaa tällaiset tiedot komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012.”


(1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja määritelmästä annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.


PÄÄTÖKSET

26.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/14


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2010,

luvan antamisesta jäsenvaltioille toteuttaa väliaikaisesti Egyptiä koskevia kiireellisiä toimenpiteitä Pseudomonas solanacearum (Smith) Smith -taudinaiheuttajan leviämisen estämiseksi tehdyn päätöksen 2004/4/EY muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 8185)

(2010/714/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvien tai kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätöksen 2004/4/EY (2) mukaisesti Egyptistä peräisin olevia Solanum tuberosum L. -perunan mukuloita ei periaatteessa saa tuoda unioniin. Päätöksen mahdollistaman poikkeuksen perusteella tuontikaudella 2009/2010 ja sitä edeltävinä vuosina oli kuitenkin erityisedellytyksin sallittua tuoda unioniin sellaisia mukuloita, jotka olivat peräisin kasvintuhoojista vapailta alueilta.

(2)

Tuontikaudella 2009/2010 ilmoitettiin vain yhdestä Pseudomonas solanacearum (Smith) Smith -taudinaiheuttajan löydöksestä unionissa.

(3)

Egyptin pyynnön mukaisesti ja sen ilmoittamien tietojen perusteella komissio on vahvistanut, että vaaraa Pseudomonas solanacearum (Smith) Smith -taudinaiheuttajan leviämisestä tuotaessa unioniin Solanum tuberosum L. -perunan mukuloita kasvintuhoojista vapailta Egyptin alueilta on vähennetty riittävästi, edellyttäen, että päätöksellä 2004/4/EY vahvistettuja erityisedellytyksiä noudatetaan.

(4)

Kasvintuhoojista vapailta Egyptin alueilta peräisin olevien Solanum tuberosum L. -perunan mukuloiden tuonti unioniin olisi tämän vuoksi sallittava tuontikaudeksi 2010/2011.

(5)

Päätöksessä 2004/4/EY säädetään, että päätöstä tarkastellaan uudelleen 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä. Edellä esitetyn perusteella uudelleentarkastelun määräaikaa olisi pidennettävä.

(6)

Päätöstä 2004/4/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2004/4/EY seuraavasti:

1.

Korvataan 2 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”2009/2010” ilmaisulla ”2010/2011”.

2.

Korvataan 4 artiklassa ilmaisu ”31 päivään elokuuta 2010” ilmaisulla ”31 päivään elokuuta 2011”.

3.

Korvataan 7 artiklassa ilmaisu ”30 päivään syyskuuta 2010” ilmaisulla ”30 päivään syyskuuta 2011”.

4.

Muutetaan liite seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa ilmaisu ”2009/2010” ilmaisulla ”2010/2011”.

b)

Korvataan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdan toisessa luetelmakohdassa ilmaisu ”1 päivään tammikuuta 2010” ilmaisulla ”1 päivään tammikuuta 2011”.

c)

Korvataan 1 kohdan b alakohdan xii alakohdassa ilmaisu ”1 päivään tammikuuta 2010” ilmaisulla ”1 päivään tammikuuta 2011”.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

(2)  EUVL L 2, 6.1.2004, s. 50.


26.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/16


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2010,

luvan antamisesta rauta-II-ammoniumfosfaatin saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 8191)

(Ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2010/715/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27 päivänä tammikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yritys Cantox Health Sciences International esitti 21 päivänä lokakuuta 2008 yrityksen Nestec Ltd puolesta Irlannin toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen rauta-II-ammoniumfosfaatin saattamisesta markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana.

(2)

Irlannin toimivaltainen elintarvikkeiden arviointielin antoi 20 päivänä marraskuuta 2008 ensiarvioraporttinsa. Raportissaan viranomainen päätteli, että tarvittiin lisäarviointia.

(3)

Komissio ilmoitti hakemuksesta kaikille jäsenvaltioille 23 päivänä joulukuuta 2008. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta EFSAlta pyydettiin arviointia 28 päivänä huhtikuuta 2009.

(4)

EFSA antoi 14 päivänä huhtikuuta 2010 komission pyytämän lausunnon (2) rauta-II-ammoniumfosfaatin turvallisuudesta, kun sitä lisätään väestölle tarkoitettuihin elintarvikkeisiin (myös ravintolisiin) ravitsemuksellisista syistä raudan lähteeksi. Lausunnossa EFSA totesi, ettei rauta-II-ammoniumfosfaatin käyttö ehdotetuissa määrin aiheuta turvallisuusriskiä, kunhan raudalle asetettuja turvallisuusrajoja ei ylitetä.

(5)

Erityisruokavaliovalmisteisiin ravitsemuksellisessa tarkoituksessa lisättävistä aineista 13 päivänä lokakuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 953/2009 (3), ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/46/EY (4) ja/tai vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin 20 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1925/2006 (5) säädetään vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden aineiden käytöstä elintarvikkeissa. Luvan antamisella rauta-II-ammoniumfosfaatille ei pitäisi rajoittaa näiden säädösten vaatimusten soveltamista.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Sallitaan raudanlähteenä käytettävän, liitteessä annetun kuvauksen mukaisen rauta-II-ammoniumfosfaatin saattaminen markkinoille unionissa elintarvikkeiden uutena ainesosana rajoittamatta kuitenkaan asetuksen (EY) N:o 953/2009, direktiivin 2002/46/EY ja/tai asetuksen (EY) N:o 1925/2006 erityisten säännösten soveltamista.

2 artikla

Tällä päätöksellä sallitun elintarvikkeiden uuden ainesosan nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”rauta-II-ammoniumfosfaatti”.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Nestec Ltd.:lle, Avenue Nestlé 55, CH-1800 Vevey, Sveitsi.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EYVL L 43, 14.2.1997, s. 1.

(2)  EFSA Journal 2010; 8(5); 1584.

(3)  EUVL L 269, 14.10.2009, s. 9.

(4)  EYVL L 183, 12.7.2002, s. 51.

(5)  EUVL L 404, 30.12.2006, s. 26.


LIITE

RAUTA-II-AMMONIUMFOSFAATIN OMINAISUUDET

Kuvaus: Rauta-II-ammoniumfosfaatti on harmaata/vihreää hienojakoista jauhetta, joka ei käytännössä liukene veteen, mutta liukenee laimeisiin mineraalihappoihin.

CAS-nro: 10101-60-7

Kemiallinen kaava: FeNH4PO4

Rakennekaava:

Image

Rauta-II-ammoniumfosfaatin kemialliset ominaisuudet:

5-prosenttisen liuoksen pH

6,8–7,8

Rauta (yhteensä)

Rauta (II)

Rauta (III)

vähintään 28 %

22 % – 30 % (w/w)

enintään 7 % (w/w)

Ammoniakki

5 % – 9 % (w/w)

Vesipitoisuus

enintään 3 %


KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

26.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/18


Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja on saatavana osoitteessa

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 64 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää sellaisten varusteiden suhteen kuin tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja/tai run-flat-järjestelmä ja/tai rengaspaineen seurantajärjestelmä

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

 

Muutossarja 02 – voimaantulo: 19 päivänä elokuuta 2010

 

Oikaisu 1 muutossarjaan 02 – voimaantulo: 19 päivänä elokuuta 2010

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

1.

Soveltamisala

2.

Määritelmät

3.

Hyväksynnän hakeminen

4.

Hyväksyntä

5.

Vaatimukset ja testit

6.

Lisätiedot

7.

Muutokset ja ajoneuvon tyyppihyväksynnän laajentaminen

8.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

9.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.

Tuotannon lopettaminen

11.

Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

12.

Siirtymämääräykset

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä, peruuttamisesta tai tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä siltä osin kuin kyse on sen laitteista säännön nro 64 mukaisesti

Liite 2 –

Hyväksyntämerkkien asettelu

Liite 3 –

Jarrutus- ja poikkeamatesti ajoneuvoille, jotka on varustettu tilapäiskäyttöön tarkoitetuilla varapyörä-rengasyhdistelmillä

Liite 4 –

Tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmän testauksessa sovellettavat vaatimukset

Liite 5 –

Rengaspaineiden seurantajärjestelmän testit

1.   SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan luokkien M1 ja N1  (1) ajoneuvojen hyväksyntään, kun ne on varustettu seuraavilla:

a)

tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä ja/tai

b)

itsekantavat run-flat-renkaat ja/tai run-flat-järjestelmä ja/tai

c)

rengaspaineiden seurantajärjestelmä (2).

Tätä sääntöä sovellettaessa on varapyörä-rengasyhdistelmiä, jotka ovat run-flat-renkaita tai täysin tyhjiä run-flat-järjestelmiä, pidettävä säännön kohdassa 2.10 määritellyn mukaisina tilapäiskäyttöön tarkoitettuina varapyörä-rengasyhdistelminä.

2.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää sen tilapäiskäyttöön tarkoitetun varapyörä-rengasyksikön osalta.

2.2

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoluokkaa, johon kuuluvat ajoneuvot eivät merkittävästi eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

2.2.1

Ajoneuvotyyppi tilapäiskäyttöön tarkoitetun varapyörä-rengasyhdistelmän osalta:

2.2.1.1

ajoneuvon suurimmat akselipainot kohdassa 2.12 annetun määritelmän mukaisesti

2.2.1.2

tilapäiskäyttöön tarkoitetun varapyörä-rengasyhdistelmän ominaisuudet

2.2.1.3

vetävät pyörät (etupyörät, takapyörät, neliveto)

2.2.1.4

pyöräntuenta

2.2.1.5

jarrujärjestelmä

2.2.1.6

pyörän ja renkaan koko

2.2.1.7

pyörän keskiösyvyys.

2.2.2

Ajoneuvotyyppi rengaspaineiden seurantajärjestelmän osalta:

2.2.2.1

valmistajan nimi tai merkki

2.2.2.2

ajoneuvon ominaisuudet, jotka vaikuttavat merkittävästi rengaspaineiden seurantajärjestelmän toimintaan

2.2.2.3

rengaspaineiden seurantajärjestelmän tyyppi ja rakenne.

2.3

’Pyörällä’ tarkoitetaan kokonaista pyörää, joka koostuu vanteesta ja levypyörästä.

2.3.1

’Pyörän kokomerkinnällä’ tarkoitetaan merkintää, jossa ilmoitetaan ainakin vanteen nimellishalkaisija, nimellisleveys ja profiili.

2.3.2

’Pyörän keskiösyvyydellä’ tarkoitetaan navan kiinnityspinnan etäisyyttä vanteen keskilinjasta.

2.4

’Renkaalla’ tarkoitetaan ilmarengasta, joka on vahvistettu joustava kuorirakenne, joka sisältää itse tai muodostaa yhdessä sen pyörän kanssa, johon se asennetaan, yhtenäisen, pääosin pyörähdyskappaleen muotoisen suljetun kammion, jossa on kaasua (yleensä ilmaa) tai kaasua ja nestettä, ja joka on tarkoitettu tavanomaisesti käytettäväksi paineistettuna ulkoilman painetta suurempaan paineeseen. Se voi olla

2.4.1

’normaali rengas’ eli kaikkeen tavanomaiseen maantieajon ominaisuuksiin soveltuva rengas

2.4.2

’tilapäiskäyttöön tarkoitettu vararengas’ eli normaalista renkaasta poikkeavaksi suunniteltu rengas, joka on tarkoitettu ainoastaan tilapäiseen käyttöön tietyissä rajoitetuissa ajo-olosuhteissa

2.4.3

’turvarengas’ eli ’itsekantava rengas’ eli ’run-flat-rengas’ eli ilmarengas, joka millä tahansa teknisellä ratkaisulla (esimerkiksi vahvistetuilla kyljillä) turvaa ilman mitään ylimääräistä osaa asianomaiseen pyörään asennetun ilmarenkaan perustoiminnot vähintään 80 km:n tuntinopeudessa (50 mph) ja 80 km:n matkalla, kun rengas on tyhjentynyt ilmasta

2.4.4

’run-flat-järjestelmä’ eli ’extended mobility -järjestelmä’ eli tietty toiminnallisesti riippuvaisten osien ja renkaan kokoonpano, joka mahdollistaa sen, että ajoneuvolla säilyvät renkaan perustoiminnot vähintään 80 km:n tuntinopeudessa (50 mph) ja 80 km:n matkalla, kun rengas on tyhjentynyt ilmasta.

2.5

’Tyhjentyneen renkaan käyttötilalla’ tarkoitetaan renkaan tilaa, jossa rengas säilyttää olennaisin osin rakenteellisen eheytensä, kun sitä käytetään 0–70 kPa:n täyttöpaineella.

2.6

’Renkaan perustoiminnolla’ tarkoitetaan paineistetun renkaan normaalia kykyä kannattaa tiettyä kuormaa tiettyyn nopeuteen asti ja siirtää ajo-, ohjaus- ja jarrutusvoimat kulkupinnalle.

2.7

’Renkaan kokomerkinnällä’ tarkoitetaan lukuyhdistelmää, joka ilmaisee yksiselitteisesti renkaan geometriset mitat eli poikkileikkauksen nimellisleveyden, poikkileikkaussuhteen ja nimellishalkaisijan. Näiden ominaisuuksien täsmälliset määritelmät annetaan säännössä nro 30.

2.8

’Renkaan rakenteella’ tarkoitetaan renkaan rungon teknisiä ominaisuuksia. Rengas voi olla ristikudos-, ristikudosvyö-, vyö- tai run-flat-rengas, jotka määritellään säännössä nro 30.

2.9

’Vakiovarapyörä-rengasyhdistelmällä’ tarkoitetaan pyörä-rengasyhdistelmää, joka vastaa pyörän ja renkaan koolta, pyörän keskiösyvyydeltä ja renkaan rakenteelta yhdistelmää, joka on asennettu samalle akselille ja kyseistä mallia tai versiota olevaan ajoneuvoon, johon se on tarkoitettu tavanomaista käyttöä varten. Pyörä voi olla valmistettu toisesta materiaalista (esim. teräksestä alumiiniseoksen sijaan), tai siinä voidaan käyttää erilaisia kiinnitysmuttereita tai -pultteja, mutta sen on muilta osin oltava samanlainen kuin tavanomaiseen käyttöön tarkoitettu pyörä.

2.10

’Tilapäiskäyttöön tarkoitetulla varapyörä-rengasyhdistelmällä’ tarkoitetaan pyörä-rengasyhdistelmiä, jotka eivät ole kohdassa 2.9 annetun vakiovarapyörä-rengasyhdistelmän määritelmän mukaisia. Tilapäiskäyttöön tarkoitetut varapyörä-rengasyhdistelmät voivat olla seuraavantyyppisiä:

2.10.1

Tyyppi 1

yhdistelmä, jonka rengas on kohdan 2.4.2 määritelmän mukainen tilapäiskäyttöön tarkoitettu vararengas

2.10.2

Tyyppi 2

yhdistelmä, jonka pyörän keskiösyvyys poikkeaa samalle akselille ajoneuvon tavanomaista käyttöä varten asennetun pyörän keskiösyvyydestä

2.10.3

Tyyppi 3

yhdistelmä, jonka renkaan rakenne poikkeaa samalle akselille ajoneuvon tavanomaista käyttöä varten asennetun renkaan rakenteesta

2.10.4

Tyyppi 4

yhdistelmä, jonka rengas on kohdan 2.4.1 määritelmän mukainen normaali rengas mutta jossa pyörän tai renkaan tai molempien koko poikkeaa samalle akselille ajoneuvon tavanomaista käyttöä varten asennetun pyörän tai renkaan koosta

2.10.5

Tyyppi 5

kohdan 2.4.3 tai 2.4.4 määritelmän mukainen pyörä-rengas-yhdistelmä, joka asennetaan ajoneuvoon tavanomaista pitkäkestoista maantiekäyttöä varten mutta jota käytetään hätätapauksessa täysin tyhjänä.

2.11

’Enimmäismassalla’ tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa ajoneuvon suurinta teknisesti sallittua massaa (joka voi olla suurempi kuin kansallisten viranomaisten sallima suurin massa).

2.12

’Enimmäisakselipainolla’ tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa enimmäisarvoa, joka kuvaa yhden akselin renkaiden tai ketjujen kontaktipintojen ja maanpinnan välistä pystysuuntaista kokonaisvoimaa, joka syntyy kyseisen akselin kantamasta ajoneuvon massan osasta. Paino voi olla suurempi kuin kansallisten viranomaisten vahvistama ’suurin sallittu akselipaino’. Akselipainojen summa voi olla suurempi kuin ajoneuvon kokonaismassaa vastaava arvo.

2.13

’Tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka ilmoittaa kuljettajalle, että jokin rengas toimii tyhjenneenä.

2.14

’Rengaspaineen seurantajärjestelmällä’ tarkoitetaan ajoneuvoon asennettua järjestelmää, joka seuraa renkaiden painetta tai paineen muutosta ja lähettää vastaavat tiedot käyttäjälle ajoneuvon ollessa liikkeessä.

2.15

’Kylmän renkaan rengaspaineella’ tarkoitetaan rengaspainetta ympäristön lämpötilassa lukuun ottamatta renkaan käytön aiheuttamaa paineenlisäystä.

2.16

’Suositellulla kylmän renkaan paineella’ (Prec) tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan kullekin rengaspaikalle suosittelemaa, ajoneuvon käyttäjän käsikirjassa ja/tai ajoneuvossa olevassa kilvessä ilmoitettua painetta ajoneuvolle tarkoitetuissa käyttöoloissa (esim. nopeus ja kuorma).

2.17

’Käytönaikaisella paineella’ (Pwarm) tarkoitetaan kunkin rengaspaikan renkaan painetta, joka on noussut kylmäpaineesta (Prec) lämpötekijöiden vaikutuksesta ajoneuvon käytön aikana.

2.18

’Testauspaineella’ (Ptest) tarkoitetaan kutakin rengaspaikkaa edustavien renkaiden todellista painetta, kun painetta on vähennetty testausmenettelyssä.

2.19

’Rengaspaineiden seurantajärjestelmän tyypillä’ tarkoitetaan järjestelmiä, jotka eivät eroa merkittävästi toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksiensa suhteen:

a)

toimintaperiaate

b)

sellaiset osat, joilla todennäköisesti on merkittävää vaikutusta järjestelmän toimintaan tämän säännön kohdassa 5.3 esitetyn mukaisesti.

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1   Ajoneuvotyypin hyväksyntää koskevan hakemuksen, siltä osin kuin on kyse siihen asennetusta

a)

tilapäiskäyttöön tarkoitetusta varapyörä-rengasyhdistelmästä (johon voi tapauksen mukaan kuulua tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmä) ja/tai

b)

rengaspaineiden seurantajärjestelmästä,

tekee ajoneuvon valmistaja tai tämän valtuuttama edustaja.

3.2   Hakemukseen on liitettävä kolmena kappaleena ajoneuvotyypin kuvaus, jossa esitetään tämän säännön liitteessä 1 täsmennetyt seikat.

3.3   Tyyppihyväksyntäviranomaiselle tai hyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttäväksi tarkoitettua ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo.

3.4   Hallinnollisen yksikön on ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä todennettava, että on olemassa tyydyttävät järjestelyt tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokkaaksi tarkastamiseksi.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa kaikkia kohdan 5 vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille myönnettävä tyyppihyväksyntä.

4.1.1   Ajoneuvolle myönnetään hyväksyntä tilapäiskäyttöön tarkoitettua varapyörä-rengasyhdistelmää koskevien määräysten osalta ainoastaan, jos ajoneuvo täyttää kohtien 5.1 ja 5.2 vaatimukset.

4.1.2   Ajoneuvolle myönnetään hyväksyntä rengaspaineiden seurantajärjestelmää koskevien määräysten osalta ainoastaan, jos ajoneuvo täyttää kohdan 5.3 vaatimukset.

4.2   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä merkistä (tällä hetkellä 02, mikä vastaa muutossarjaa 02) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt merkittävät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille. Mallisarjan variantit, jotka kuuluvat kohdan 2.2 kriteerien suhteen eri ryhmiin, voivat kuitenkin kuulua saman tyyppihyväksynnän piiriin, ellei kohdissa 5.2 ja 5.3 kuvattujen testien tuloksissa ole merkittäviä eroja.

4.3   Tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta tai epäämisestä tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.4   Jokaiseen tämän säännön perusteella hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista osista:

4.4.1   E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (3) ympyrän sisällä

4.4.2   tämän säännön numero ja sen jälkeen

4.4.2.1

R-kirjain, kun on kyse ainoastaan kohdan 4.1.1 mukaisesti hyväksytyistä ajoneuvoista

4.4.2.2

P-kirjain, kun on kyse ainoastaan kohdan 4.1.2 mukaisesti hyväksytyistä ajoneuvoista

4.4.2.3

kirjaimet RP, kun on kyse sekä kohdan 4.1.1 että kohdan 4.1.2 mukaisesti hyväksytyistä ajoneuvoista

4.4.3   kohdissa 4.4.1 ja 4.4.2 määrättyjen merkintöjen oikealla puolella viiva ja hyväksyntänumero.

4.5   Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, kohdassa 4.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.4.1 määritellyn symbolin oikealle puolelle.

4.6   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7   Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8   Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkeistä.

5.   VAATIMUKSET JA TESTIT

5.1   Yleistä

5.1.1   Kohdassa 2.10 määritellyssä tilapäiskäyttöön tarkoitetussa varapyörä-rengasyhdistelmässä käytettäväksi tarkoitetut renkaat on hyväksyttävä säännön nro 30 mukaisesti.

5.1.2   Kun kyse on vähintään nelipyöräisestä ajoneuvosta, tilapäiskäyttöön tarkoitetun varapyörä-rengasyhdistelmän kantavuuden on oltava vähintään puolet ajoneuvon suurimmasta akselikohtaisesta enimmäisakselipainosta. Jos yhdistelmä on tarkoitettu käytettäväksi pelkästään tietyllä akselilla, joka mainitaan kohdan 6 mukaisissa ohjeissa, sen kantavuuden on oltava vähintään puolet kyseisen akselin enimmäisakselipainosta.

5.1.3   Tyyppien 1, 2 ja 3 tilapäiskäyttöön tarkoitettujen varapyörä-rengasyhdistelmien rakenteellisen nopeuden on oltava vähintään 120 km/h.

5.1.4   Tilapäiskäyttöön tarkoitetuissa varapyörä-rengasyhdistelmissä on oltava seuraavat merkinnät:

5.1.4.1

Pyörän ulkopintaan on sijoitettava pysyvästi ja näkyvälle paikalle seuraavan kaavion mukainen varoitus siitä, että suurin sallittu ajonopeus on 80 km/h.

Image

Jos ajoneuvo on tarkoitettu myytäväksi maissa, joissa käytetään englantilaisia mittayksiköitä, on pyörän ulkopintaan sijoitettava pysyvästi ja näkyvälle paikalle toinen varoitus, joka vastaa edellä kuvattua varoitusta mutta jossa luku 80 korvataan luvulla 50 ja yksikkö km/h yksiköllä mph.

Vaihtoehtoisesti voidaan pyörän ulkopintaan sijoittaa pysyvästi ja näkyvälle paikalle vain yksi varoitus, joka on seuraavan kaavion mukainen.

Image

Suuraakkosten on oltava vähintään 5 mm korkeita ja numeroiden 80 ja 50 vähintään 20 mm korkeita. Numeroissa on käytettävä vähintään 3 mm:n viivanpaksuutta. Pienaakkosten on oltava vähintään 5 mm korkeita. Koko teksti on sijoitettava ruudun sisään taustalle, jonka väristä ne erottuvat selvästi.

Tämän kohdan vaatimuksia sovelletaan ainoastaan kohdissa 2.10.1, 2.10.2 ja 2.10.3 määriteltyjen tyyppien 1, 2 ja 3 mukaisiin tilapäiskäyttöön tarkoitettuihin varapyörä-rengasyhdistelmiin.

5.1.4.1.1

Pyörän ulkopintaan on sijoitettava pysyvästi ja näkyvälle paikalle seuraavan kaavion mukainen varoitus siitä, että suurin sallittu ajonopeus on 120 km/h.

Image

Jos ajoneuvo on tarkoitettu myytäväksi maissa, joissa käytetään englantilaisia mittayksiköitä, on pyörän ulkopintaan sijoitettava pysyvästi ja näkyvälle paikalle toinen varoitus, joka vastaa edellä kuvattua varoitusta mutta jossa luku 120 korvataan luvulla 75 ja yksikkö km/h yksiköllä mph.

Vaihtoehtoisesti voidaan pyörän ulkopintaan sijoittaa pysyvästi ja näkyvälle paikalle vain yksi varoitus, joka on seuraavan kaavion mukainen.

Image

Suuraakkosten on oltava vähintään 5 mm korkeita ja numeroiden 120 ja 75 vähintään 20 mm korkeita. Numeroissa on käytettävä vähintään 3 mm:n viivanpaksuutta. Pienaakkosten on oltava vähintään 5 mm korkeita. Koko teksti on sijoitettava ruudun sisään taustalle, jonka väristä ne erottuvat selvästi.

Tämän kohdan vaatimuksia sovelletaan ainoastaan kohdassa 2.10.4 määritellyn tyypin 4 mukaisiin tilapäiskäyttöön tarkoitettuihin vararengas-pyöräyhdistelmiin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi luokan M1 ajoneuvoissa.

5.1.4.2

Kun yhdistelmä asennetaan ajoneuvoon tilapäistä käyttöä varten, pyörän ja/tai renkaan ulkopinnan värin tai siihen merkityn värillisen kuvion on erotuttava selvästi vakioyhdistelmien väreistä. Jos tilapäiskäyttöön tarkoitettuun varapyörä-rengasyhdistelmään voidaan kiinnittää pölykapseli, se ei saa peittää selvästi erottuvaa väriä tai värillistä kuviota.

5.1.5   Ajoneuvon mukana saa toimittaa vain yhden tilapäiskäyttöön tarkoitetun varapyörä-rengasyhdistelmän, paitsi jos kyse on itsekantavista run-flat-renkaista taikka run-flat- eli extended mobility -järjestelmästä.

5.1.6   Jos ajoneuvossa on itsekantavat run-flat-renkaat taikka run-flat- eli extended mobility -järjestelmä, ajoneuvoon on lisäksi asennettava kohdan 2.13 määritelmän mukainen tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmä, joka pystyy toimimaan nopeudesta 40 km/h ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen ulottuvalla nopeusalueella ja täyttää kohtien 5.1.6.1–5.1.6.6 vaatimukset. Jos ajoneuvossa on kohdan 5.3 vaatimukset täyttävä rengaspaineiden seurantajärjestelmä, tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmää ei kuitenkaan tarvitse asentaa.

5.1.6.1

Varoitus on annettava keltaisella varoitusvalolla.

5.1.6.2

Varoitusvalon on aktivoiduttava, kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa (lampun testaus).

5.1.6.3

Kuljettajalle on annettava varoitus kohdassa 5.1.6.1 tarkoitetulla varoitusvalolla viimeistään silloin, kun järjestelmä havaitsee jonkin renkaan toimivan tyhjenneen renkaan käyttötilassa.

5.1.6.4

Virtakatkoksesta tai sensorin häiriöstä, joka vaikuttaa tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmään (lähtösignaalin virtalähteen, tuottamisen tai välittämisen vikaantuminen mukaan luettuina), on ilmoitettava kuljettajalle keltaisella järjestelmähäiriöstä varoittavalla merkkivalolla. Jos kohdassa 5.1.6.1 kuvatulla varoitusvalolla ilmoitetaan sekä tyhjenneen renkaan käyttötilasta että tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmän toimintahäiriöstä, sovelletaan seuraavaa: Kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa, varoitusvalon on vilkuttava järjestelmävirheen osoittamiseksi. Hetken kuluttua on vilkkumisen loputtava ja varoitusvalon pysyttävä jatkuvasti syttyneenä virheen koko keston ajan ja niin kauan kuin sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa. Vilkkumisen ja jatkuvan valon jaksojen on toistuttava aina, kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa, kunnes virhe on korjattu.

5.1.6.5

Jos järjestelmä nollataan manuaalisesti ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti, kohtien 5.1.6.3 ja 5.1.6.4 määräyksiä ei tarvitse soveltaa.

5.1.6.6

Kohdissa 5.1.6.2–5.1.6.4 kuvatun varoitusvalon toiminnan on täytettävä liitteen 4 vaatimukset.

5.1.7   Jos ajoneuvo on varustettu tilapäiskäyttöön tarkoitetulla varapyörä-rengasyhdistelmällä, jota säilytetään rengas tyhjänä, ajoneuvoon on varattava laite, jolla rengas voidaan täyttää tilapäiskäyttöä varten määrättyyn paineeseen enintään 10 minuutissa.

5.2   Jarrutustesti

5.2.1   Ajoneuvojen, jotka on tarkoitus varustaa tilapäiskäyttöön tarkoitetulla varapyörä-rengasyhdistelmällä, on täytettävä tämän säännön liitteen 3 vaatimukset.

5.3   Rengaspaineiden seurantajärjestelmä

5.3.1   Yleiset vaatimukset

5.3.1.1

Ellei kohdan 12 vaatimuksista muuta johdu, kaikkien enintään 3 500 kg:n painoisten luokan M1 ajoneuvojen sekä luokan N1 ajoneuvojen, joissa kummassakin tapauksessa kaikki akselit on varustettu yksittäisillä renkailla ja joissa on kohdan 2.14 määritelmän mukainen rengaspaineiden seurantajärjestelmä, on täytettävä kohdissa 5.3.1.2–5.3.5.5 esitetyt toimintavaatimukset, ja ajoneuvot on testattava liitteen 5 mukaisesti.

5.3.1.2

Ajoneuvoon asennetun rengaspaineiden seurantajärjestelmän on täytettävä säännössä nro 10 olevat vaatimukset.

5.3.1.3

Järjestelmän on pystyttävä toimimaan nopeusalueella, jonka alaraja on 40 km/h tai pienempi ja yläraja ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus.

5.3.2   Rengaspaineen määrittäminen paineen vähetessä äkillisesti ulkoisen tekijän vaikutuksesta (puhkeamistesti)

5.3.2.1

Rengaspaineiden seurantajärjestelmä on testattava liitteen 5 kohdassa 2.6.1 esitetyllä menettelyllä. Kun järjestelmää testataan tällä menettelyllä, sen on sytytettävä kohdassa 5.3.5 kuvattu varoitusvalo enintään 10 minuutin kuluttua siitä, kun ajoneuvon jonkin renkaan käytönaikainen paine on pienentynyt 20 prosenttia tai vähimmäisarvoon 150 kPa sen mukaan, kumpi on suurempi.

5.3.3   Optimaalista toimintaa (polttoaineenkulutus ja turvallisuus mukaan luettuina) varten suositeltua painetta selvästi pienemmän paineen havaitseminen (diffuusiotesti)

5.3.3.1

Rengaspaineiden seurantajärjestelmä on testattava liitteen 5 kohdassa 2.6.2 esitetyllä menettelyllä. Kun järjestelmää testataan tällä menettelyllä, sen on sytytettävä kohdassa 5.3.5 kuvattu varoitusvalo enintään 60 minuutin kumulatiivisen ajoajan kuluttua siitä, kun ajoneuvon jonkin tai kaikkiaan neljän renkaan käytönaikainen paine on pienentynyt 20 prosenttia.

5.3.4   Toimintavirheen havaitsemisen testaus

5.3.4.1

Rengaspaineiden seurantajärjestelmä on testattava liitteen 5 kohdassa 3 esitetyllä menettelyllä. Kun järjestelmää testataan tällä menettelyllä, sen on sytytettävä kohdassa 5.3.5 kuvattu varoitusvalo enintään 10 minuutin kuluttua siitä, kun ajoneuvon rengaspaineiden seurantajärjestelmässä ilmenee toimintavirhe, joka vaikuttaa ohjaus- tai vastesignaalin tuottamiseen tai välittämiseen järjestelmässä. Jos järjestelmä lukkiutuu jonkin ulkoisen tekijän (esim. radiotaajuisen kohinan) vaikutuksesta, toimintavirheen havaitsemisaikaa voidaan jatkaa.

5.3.5   Varoitusmerkki

5.3.5.1

Varoitusmerkki on annettava säännön nro 121 mukaisella varoitusvalolla.

5.3.5.2

Varoitusvalon on aktivoiduttava, kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa (lampun testaus). [Tämä vaatimus ei koske yleisessä tilassa olevia merkkivaloja.]

5.3.5.3

Merkkivalon on oltava havaittavissa myös päivänvalossa. Kuljettajan on kyettävä helposti tarkastamaan sen asianmukainen toiminta istuimeltaan.

5.3.5.4

Toimintavirheestä voidaan antaa varoitus samalla valolla kuin liian pienestä rengaspaineesta. Jos kohdassa 5.3.5.1 kuvatulla varoitusvalolla varoitetaan sekä liian pienestä rengaspaineesta että paineenvalvontajärjestelmän toimintavirheestä, sovelletaan seuraavaa: Kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa, varoitusvalon on vilkuttava toimintavirheen osoittamiseksi. Hetken kuluttua on vilkkumisen loputtava ja varoitusvalon pysyttävä jatkuvasti syttyneenä virheen koko keston ajan ja niin kauan kuin sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa. Vilkkumisen ja jatkuvan valon jaksojen on toistuttava aina, kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa, kunnes virhe on korjattu.

5.3.5.5

Kohdassa 5.3.5.1 kuvatun varoitusvalon vilkkumisella voidaan antaa tietoa rengaspaineiden seurantajärjestelmän alkutila-asetuksesta ajoneuvon käyttäjän käsikirjan mukaisesti.

6.   LISÄTIEDOT

6.1   Jos ajoneuvo on varustettu tilapäiskäyttöön tarkoitetulla varapyörä-rengasyhdistelmällä, on ajoneuvon käyttäjän käsikirjassa annettava ainakin seuraavat tiedot:

6.1.1   Maininta riskistä, joka liittyy tilapäiskäyttöön tarkoitetun varapyörä-rengasyhdistelmän käyttörajoitusten noudattamatta jättämiseen, sekä tapauksen mukaan maininta käytön rajoittamisesta tiettyyn akseliin.

6.1.2   Kehotus ajaa varovaisesti ja sallittua enimmäisnopeutta 80 km/h (50 mph) noudattaen, kun ajoneuvoon on asennettu kohdan 2.10.1, 2.10.2 tai 2.10.3 määritelmän mukainen tyypin 1, 2 tai 3 tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, sekä kehotus asentaa tilalle vakiopyörä-rengasyhdistelmä mahdollisimman pian. On tehtävä selväksi, että ohje koskee myös kohdan 2.10.5 määritelmän mukaista tyypin 5 tilapäiskäyttöön tarkoitettua varapyörä-rengasyksikköä, jota käytetään rengas tyhjentyneenä.

6.1.2.1

Kehotus ajaa varovaisesti ja sallittua enimmäisnopeutta 120 km/h (75 mph) noudattaen, kun ajoneuvoon on asennettu kohdan 2.10.4 määritelmän mukainen tyypin 4 varapyörä-rengasyhdistelmä, sekä kehotus asentaa tilalle vakiopyörä-rengasyhdistelmä mahdollisimman pian.

6.1.3   Maininta siitä, että ajoneuvoa ei saa käyttää, jos siihen on asennettu samanaikaisesti useampi kuin yksi tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä. Tätä vaatimusta sovelletaan ainoastaan kohdissa 2.10.1, 2.10.2 ja 2.10.3 määriteltyjen tyyppien 1, 2 ja 3 mukaisiin tilapäiskäyttöön tarkoitettuihin varapyörä-rengasyhdistelmiin.

6.1.4   Selkeä ilmoitus rengaspaineesta, jonka ajoneuvon valmistaja on vahvistanut tilapäiskäyttöön tarkoitetun varapyörä-rengasyhdistelmän renkaalle.

6.1.5   Jos ajoneuvo on varustettu tilapäiskäyttöön tarkoitetulla varapyörä-rengasyhdistelmällä, jota säilytetään rengas tyhjänä, kuvaus siitä, miten rengas täytetään tilapäiskäytölle vahvistettuun paineeseen kohdassa 5.1.7 tarkoitetulla laitteella.

6.2   Jos ajoneuvo on varustettu rengaspaineiden seurantajärjestelmällä tai tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmällä, on ajoneuvon käyttäjän käsikirjassa annettava ainakin seuraavat tiedot:

6.2.1   maininta siitä, että ajoneuvo on varustettu kyseisellä järjestelmällä (sekä ohjeet järjestelmän nollaamiseksi, jos järjestelmässä on tällainen toiminto)

6.2.2   kohdassa 5.1.6.1 tai 5.3.5.1 kuvatun varoitusvalon kuva (sekä toimintavirheestä varoittavan varoitusvalon kuva, jos sitä varten on oma varoitusvalonsa)

6.2.3   lisätietoja alentuneesta rengaspaineesta varoittavan varoitusvalon merkityksellisyydestä ja kuvaus siitä, mihin toimiin sen syttyessä on ryhdyttävä.

6.3   Jos ajoneuvon mukana ei toimiteta käyttäjän käsikirjaa, kohdassa 6.1 ja/tai 6.2 vaaditut tiedot on esitettävä näkyvällä paikalla ajoneuvossa.

7.   AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1   Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava sille hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

7.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen vaatimukset, tai

7.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

7.2   Hyväksynnän vahvistamisesta tai epäämisestä on ilmoitettava muutokset eritellen tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille kohdan 4.3 mukaisella menettelyllä.

7.3   Hyväksynnän laajentamisen myöntävän hallinnollisen yksikön on annettava sarjanumero kaikille kyseistä laajentamista koskeville ilmoituslomakkeille.

8.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

8.1   Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:

8.2   Tyyppihyväksynnän myöntänyt hallinnollinen yksikkö saa milloin hyvänsä tarkastaa sovellettavat tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät kaikissa tuotantolaitoksissa. Tarkastukset on tavanomaisesti suoritettava kerran vuodessa.

9.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1   Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdan 8 vaatimukset eivät täyty.

9.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille toimittamalla kyseisestä hyväksyntälomakkeesta jäljennöksen, jonka lopussa on suurin kirjaimin merkintä ’HYVÄKSYNTÄ PERUUTETTU’ varustettuna allekirjoituksella ja päiväyksellä.

10.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija kokonaan lopettaa tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille toimittamalla kyseisestä hyväksyntälomakkeesta jäljennöksen, jonka lopussa on suurin kirjaimin merkintä ’TUOTANTO LOPETETTU’ allekirjoituksella ja päiväyksellä.

11.   HYVÄKSYNTÄTESTIEN SUORITTAMISESTA VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

12.   SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

12.1   Mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa 01-muutossarjan virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä antamasta hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01.

12.2   Tätä sääntöä tilapäiskäyttöön tarkoitettujen varapyörä-rengasyhdistelmien, run-flat-renkaiden tai run-flat-järjestelmän osalta soveltavat sopimuspuolet saavat 36 kuukauden kuluttua muutossarjan 01 voimaantulosta myöntää hyväksyntiä vain, jos ajoneuvotyyppi, jolle hyväksyntää haetaan, täyttää tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, vaatimukset.

12.3   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on myönnetty tämän säännön aiempien muutossarjojen nojalla.

12.4   Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on muutossarjan 01 voimaantulopäivää seuraavien 36 kuukauden ajan myönnettävä edelleen hyväksynnät niille ajoneuvotyypeille, jotka täyttävät tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna aiemmilla muutossarjoilla, vaatimukset.

12.5   Tämän säännön muutossarjan 02 virallisesta voimaantulosta alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, perustuvaa hyväksyntää.

12.6   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 1 päivästä marraskuuta 2012 lähtien evätä kansallisen tai alueellisen hyväksynnän massaltaan enintään 3 500 kg olevilta luokan M1 ajoneuvoilta ja luokan N1 ajoneuvoilta, joissa molemmissa tapauksissa kaikki akselit on varustettu yksittäisillä renkailla, jos ajoneuvotyyppi ei täytä tämän säännön muutossarjan 02 vaatimuksia.

12.7   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 1 päivästä marraskuuta 2014 lähtien evätä kansallisen tai alueellisen ensirekisteröinnin (ensimmäinen käyttöönotto) massaltaan enintään 3 500 kg olevilta luokan M1 ajoneuvoilta ja luokan N1 ajoneuvoilta, joissa molemmissa tapauksissa kaikki akselit on varustettu yksittäisillä renkailla, jos ajoneuvotyyppi ei täytä tämän säännön muutossarjan 02 vaatimuksia.

12.8   Edellä esitetyistä siirtymämääräyksistä riippumatta sopimuspuolet, jotka alkavat soveltaa tätä sääntöä sen jälkeen, kun uusin muutossarja on tullut voimaan, voivat kieltäytyä hyväksymästä hyväksyntiä, jotka on myönnetty tämän säännön jonkin aiemman muutossarjan perusteella.


(1)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (TRANS/WP/29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).

(2)  Kun kyse on luokan M1 ajoneuvoista, joiden enimmäismassa on 3 500 kg, tai luokan N1 ajoneuvoista, kaikki akselit on molemmissa tapauksissa varustettu yksittäisillä renkailla.

(3)  Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjä 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät omalla ECE-tunnuksellaan), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47, Uusi-Seelanti 48, Kypros 49, Malta 50, Etelä-Korea 51, Malesia 52, Thaimaa 53, 54 ja 55 (antamatta), Montenegro 56, 57 (antamatta) ja Tunisia 58. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuspuolille.


LIITE 1

ILMOITUS

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image

Image


LIITE 2

HYVÄKSYNTÄMERKKIEN ASETTELU

Malli A

(Ks. tämän säännön kohta 4.4)

Image

Edellä esitetty ajoneuvoon kiinnitetty hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseinen ajoneuvotyyppi on varapyörä-rengasyhdistelmien suhteen hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 64 mukaisesti ja sen hyväksyntänumero on 022439. Hyväksyntänumero osoittaa, että hyväksyntä myönnettiin säännön nro 64 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02.

Malli B

(Ks. tämän säännön kohta 4.4)

Image

Edellä esitetty ajoneuvoon kiinnitetty hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseinen ajoneuvotyyppi on rengaspaineiden seurantajärjestelmän suhteen hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 64 mukaisesti ja sen hyväksyntänumero on 022439. Hyväksyntänumero osoittaa, että hyväksyntä myönnettiin säännön nro 64 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02.

Malli C

(Ks. tämän säännön kohta 4.5)

Image

Edellä esitetty ajoneuvoon kiinnitetty hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 64 (tilapäiskäyttöön tarkoitettujen varapyörä-rengasyhdistelmien ja rengaspaineiden seurantajärjestelmän suhteen) ja säännön nro 13-H mukaisesti (1). Hyväksyntänumerot osoittavat, että vastaavina hyväksyntien myöntämispäivinä sääntö nro 64 sisälsi muutossarjan 02 ja sääntö nro 13-H oli alkuperäisessä muodossaan.


(1)  Jälkimmäinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.


LIITE 3

JARRUTUS- JA POIKKEAMATESTI AJONEUVOILLE, JOTKA ON VARUSTETTU TILAPÄISKÄYTTÖÖN TARKOITETUILLA VARAPYÖRÄ-RENGASYHDISTELMILLÄ

1.   YLEISET VAATIMUKSET

1.1

Testiradan on oltava pääosin tasainen, ja sen pinnalla on oltava hyvä pito.

1.2

Testit on suoritettava olosuhteissa, joissa tuulen ei katsota voivan vaikuttaa testituloksiin.

1.3

Ajoneuvo on kuormitettava tämän säännön kohdassa 2.11 määriteltyyn enimmäismassaansa.

1.4

Tämän liitteen kohdan 1.3 mukaisista kuormitusolosuhteista seuraavien akselikuormitusten on oltava suhteessa tämän säännön kohdassa 2.12 määriteltyihin enimmäisakselipainoihin.

1.5

Muut renkaat kuin itsekantavat run-flat-renkaat on täytettävä ajoneuvon valmistajan ajoneuvotyypille ja kuormitukselle suosittelemiin paineisiin. Run-flat-rengas on testattava täysin tyhjänä.

2.   JARRUTUS- JA POIKKEAMATESTI

2.1

Testi on tehtävä tilapäiskäyttöön tarkoitetulla varapyörä-rengasyhdistelmällä, joka on vuoroin yhden etu- ja yhden takapyörän paikalla. Jos tilapäiskäyttöön tarkoitetun varapyörä-rengasyhdistelmän käyttö on rajoitettu tiettyyn akseliin, testi on tehtävä ainoastaan tähän akseliin asennetulla tilapäiskäyttöön tarkoitetulla vararengas-pyöräyhdistelmällä.

2.2

Testi on tehtävä käyttämällä käyttöjarrujärjestelmää 80 km/h:n alkunopeudella vaihde vapaalla.

2.3

Jarrutustehon on vastattava tehoa, joka esitetään säännön nro 13 tai 13-H mukaisessa testausmenetelmässä, jota sovelletaan luokkien M1 ja N1 ajoneuvoille vaihde vapaalla tehtävässä tyyppi O -kylmäjarrutustestissä.

2.3.1

Kun kyse on säännön nro 13 mukaisesti hyväksytyistä luokan M1 ajoneuvoista, joihin on asennettu kohdan 2.10.1, 2.10.2, 2.10.3 tai 2.10.5 määritelmän mukainen tyypin 1, 2, 3 tai 5 tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä ja joita testataan määrätyllä nopeudella 80 km/h,

pysähtymismatka, joka saavutetaan kohdistamalla jalkakäyttöiseen hallintalaitteeseen 500 N:n voima, saa olla enintään 50,7 metriä ja

seuraavalla kaavalla laskettu keskimääräinen täysin kehittynyt hidastuvuus (mfdd) ei saa olla pienempi kuin 5,8 ms–2

Mfdd = v2 / 41,14 s

jossa v on alkunopeus jarrutuksen alkaessa ja s kuljettu matka jarrutettaessa nopeudesta 0,8 v nopeuteen 0,1 v.

2.3.1.1

Kun kyse on säännön nro 13 mukaisesti hyväksytyistä luokan N1 ajoneuvoista, joihin on asennettu kohdan 2.10.1, 2.10.2, 2.10.3 tai 2.10.5 määritelmän mukainen tyypin 1, 2, 3 tai 5 tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä ja joita testataan määrätyllä nopeudella 80 km/h,

pysähtymismatka, joka saavutetaan kohdistamalla jalkakäyttöiseen hallintalaitteeseen 700 N:n voima, saa olla enintään 61,2 metriä ja

seuraavalla kaavalla laskettu keskimääräinen täysin kehittynyt hidastuvuus (mfdd) ei saa olla pienempi kuin 5,0 ms–2

Mfdd = v2 / 41,14 s

jossa v on alkunopeus jarrutuksen alkaessa ja s kuljettu matka jarrutettaessa nopeudesta 0,8 v nopeuteen 0,1 v.

2.3.1.2

Kun kyse on säännön nro 13 mukaisesti hyväksytyistä luokan M1 ajoneuvoista, joihin on asennettu kohdan 2.10.4 määritelmän mukainen tyypin 4 tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä ja joita testataan määrätyllä nopeudella 120 km/h,

pysähtymismatka, joka saavutetaan kohdistamalla jalkakäyttöiseen hallintalaitteeseen 500 N:n voima, saa olla enintään 108 metriä ja

seuraavalla kaavalla laskettu keskimääräinen täysin kehittynyt hidastuvuus (mfdd) ei saa olla pienempi kuin 5,8 ms–2

Mfdd = v2 / 41,14 s

jossa v on alkunopeus jarrutuksen alkaessa ja s kuljettu matka jarrutettaessa nopeudesta 0,8 v nopeuteen 0,1 v.

2.3.1.3

Kun kyse on säännön nro 13-H mukaisesti hyväksytyistä luokan M1 tai N1 ajoneuvoista, joihin on asennettu kohdissa 2.10.1, 2.10.2, 2.10.3 tai 2.10.5 määritelmän mukainen tyypin 1, 2, 3 tai 5 tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä ja joita testataan määrätyllä nopeudella 80 km/h,

pysähtymismatka, joka saavutetaan kohdistamalla jalkakäyttöiseen hallintalaitteeseen voima 650 N +0/– 50 N, saa olla enintään 46,4 metriä ja

seuraavalla kaavalla laskettu keskimääräinen täysin kehittynyt hidastuvuus (mfdd) ei saa olla pienempi kuin 6,43 ms–2

Mfdd = v2 / 41,14 s

jossa v on alkunopeus jarrutuksen alkaessa ja s kuljettu matka jarrutettaessa nopeudesta 0,8 v nopeuteen 0,1 v.

2.3.1.4

Kun kyse on säännön nro 13-H mukaisesti hyväksytyistä luokan M1 ajoneuvoista, joihin on asennettu kohdan 2.10.4 määritelmän mukainen tyypin 4 tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä ja joita testataan määrätyllä nopeudella 120 km/h,

pysähtymismatka, joka saavutetaan kohdistamalla jalkakäyttöiseen hallintalaitteeseen voima 650 N +0/– 50 N, saa olla enintään 98,4 metriä ja

seuraavalla kaavalla laskettu keskimääräinen täysin kehittynyt hidastuvuus (mfdd) ei saa olla pienempi kuin 6,43 ms–2

Mfdd = v2 / 41,14 s

jossa v on alkunopeus jarrutuksen alkaessa ja s kuljettu matka jarrutettaessa nopeudesta 0,8 v nopeuteen 0,1 v.

2.4

Testit on tehtävä kaikilla tämän liitteen kohdassa 2.1 eritellyillä tilapäiskäyttöön tarkoitettujen varapyörä-rengasyhdistelmien asennusvaihtoehdoilla.

2.5

Määrätty jarrutusteho on saavutettava ilman että pyörät lukkiutuvat, ajoneuvo poikkeaa suunnastaan, ilmenee epätavallista tärinää tai renkaan kulumista testin aikana sekä ilman liiallista ohjauksen muuttamista.


LIITE 4

TYHJENNEEN RENKAAN VAROITUSJÄRJESTELMÄN TESTAUKSESSA SOVELLETTAVAT VAATIMUKSET

1.   TESTAUSOLOSUHTEET

1.1   Ympäristön lämpötila

Ympäristön lämpötilan on oltava 0–40 °C.

1.2   Tietestin ajopinta

Ajopinnan on oltava kuiva ja sileä.

1.3   Testauspaikka

Testauspaikan on oltava sellainen, jossa ei todennäköisesti esiinny esimerkiksi voimakkaan sähkökentän aiheuttamia radiohäiriöitä.

1.4   Testattava ajoneuvo pysäköitynä

Kun ajoneuvo on pysäköitynä, sen renkaat on suojattava suoralta auringonvalolta.

2.   TESTIMENETELMÄ

2.1   Testimenetelmät tyhjentyneen renkaan käyttötilan havaitsemiseksi. Kohdan 2.1.1 tai 2.1.2 vaatimusten on täytyttävä.

2.1.1   Testi 1

2.1.1.1

Renkaat täytetään ajoneuvon valmistajan suosittelemaan paineeseen.

2.1.1.2

Ajoneuvon ollessa paikoillaan ja virtakytkimen ollessa pois päältä -asennossa asetetaan virtakytkin päällä-asentoon tai virta-avain vastaavaan asentoon. Vahvistetaan varoitussignaalin aktivoituminen.

2.1.1.3

Kytketään sytytysvirta pois päältä ja pienennetään jonkin renkaan painetta, kunnes paine on 100 kPa pienempi kuin suositeltu kylmän renkaan paine.

2.1.1.4

Viiden minuutin kuluessa siitä, kun renkaan painetta on alennettu, ajetaan ajoneuvolla tavanomaiseen tapaan nopeudella 40–100 km/h.

2.1.1.5

Testi päättyy, kun

a)

kohdassa 5.1.6 kuvattu tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmä on aktivoitunut tai

b)

testausnopeuden saavuttamisesta on kulunut 5 minuuttia kohdan 2.3 mukaisesti mitattuna. Jos varoitus ei aktivoidu, testi on hylättävä.

Ajoneuvo pysäytetään ja virta kytketään pois päältä.

2.1.1.6

Jos kohdassa 2.1.1.5 tarkoitettu varoitussignaali aktivoituu, odotetaan 5 minuuttia ennen virran kytkemistä päälle. Signaalin on tällöin aktivoiduttava uudelleen ja pysyttävä aktivoituneena niin kauan kuin virtakytkin on päällä-asennossa.

2.1.1.7

Toistetaan kohdissa 2.1.1.1–2.1.1.6 kuvattu menettely, kuitenkin niin, että testausnopeus on 130 km/h tai suurempi. Kaikkien asiaankuuluvien vaatimusten on täytyttävä kummallakin testausnopeudella.

2.1.2   Testi 2

2.1.2.1

Renkaat täytetään ajoneuvon valmistajan suosittelemaan paineeseen.

2.1.2.2

Ajoneuvon ollessa paikoillaan ja virtakytkimen ollessa pois päältä -asennossa asetetaan virtakytkin päällä-asentoon tai virta-avain vastaavaan asentoon. Vahvistetaan varoitussignaalin aktivoituminen. Kytketään virta pois päältä.

2.1.2.3

Tehdään järjestely, jolla yhden renkaan painetta vähennetään vähitellen 10–20 kPa minuutissa.

2.1.2.4

Ajetaan ajoneuvoa 25 km/h ylittävällä nopeudella.

2.1.2.5

Testivaatimuksen katsotaan täyttyneen, jos järjestelmä antaa varoituksen siihen mennessä, kun rengaspaine on vähentynyt 100 kPa.

2.2   Testimenettelyt tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmän vikaantumisen havaitsemiseksi

2.2.1   Kun ajoneuvo on tavanomaisessa käyttökunnossa, simuloidaan tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmään vika. Simulointi voidaan tehdä esimerkiksi irrottamalla virransyötön johtimen liitin virtalähteestä tai sisään- tai ulostulojohtimen liitin varoitusjärjestelmän ohjauslaitteesta.

2.2.2   Kun simuloitu vika on saatu aikaan, ajetaan ajoneuvolla tavalliseen tapaan nopeudella 40–100 km/h.

2.2.3   Testi päättyy, kun

a)

kohdassa 5.1.6.4 kuvattu järjestelmävirhesignaali on aktivoitunut tai

b)

testausnopeuden saavuttamisesta on kulunut 5 minuuttia kohdan 2.3 mukaisesti mitattuna. Jos varoitus ei aktivoidu, testi on hylättävä.

Ajoneuvo pysäytetään ja virta kytketään pois päältä.

2.2.4   Jos kohdassa 2.2.3 tarkoitettu varoitussignaali aktivoituu, odotetaan 5 minuuttia ennen virran kytkemistä päälle. Signaalin on tällöin aktivoiduttava uudelleen ja pysyttävä aktivoituneena niin kauan kuin virtakytkin on päällä-asennossa.

2.3   Testausajan määrittäminen

Kohtien 2.1.1.5 ja 2.2.3 vaatimusten täyttymisen määrittämiseen käytettävä aika on koko se aika, joka kuluu, kun ajoneuvoa ajetaan testausnopeusalueella 40–100 km/h.

Aika on laskettava keskeytymättömästä ajosta, mutta ajoneuvon nopeuden ei tarvitse pysyä testausnopeusalueella koko testin aikaa. Jos ajoneuvon nopeus joutuu testausnopeusalueen ulkopuolelle, kyseisellä nopeudella ajettua aikaa ei lueta mukaan testin kokonaiskestoon.

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on oltava vakuuttunut siitä, että tyhjenneen renkaan varoitusjärjestelmä kirjaa testausnopeusalueella ajetun ajan kumulatiivisesti eikä aloita ajan mittaamista uudelleen, jos ajoneuvon nopeus joutuu testausnopeusalueen ulkopuolelle.


LIITE 5

RENGASPAINEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN TESTIT

1.   TESTAUSOLOSUHTEET

1.1   Ympäristön lämpötila

Ympäristön lämpötilan on oltava 0–40 °C.

1.2   Tietestin ajopinta

Ajoradalla on oltava hyvä pito. Pinnan on oltava testin aikana kuiva.

1.3   Testit on tehtävä oloissa, joissa ei esiinny radiohäiriöitä.

1.4   Ajoneuvon testauskunto

1.4.1   Testipaino

Ajoneuvo voidaan testata kuormituksesta riippumatta. Massan on jakauduttava akseleille ajoneuvon valmistajan ilmoittamalla tavalla, eikä minkään akselin suurin sallittu massa saa ylittyä.

Ellei järjestelmää kuitenkaan voida säätää tai nollata, ajoneuvon on oltava testattaessa kuormittamaton. Etuistuimella saa olla kuljettajan lisäksi toinen henkilö, joka huolehtii testitulosten kirjaamisesta. Kuormitusta ei saa muuttaa testin aikana.

1.4.2   Ajoneuvon nopeus

Rengaspaineiden seurantajärjestelmä on kalibroitava ja testattava seuraavilla nopeuksilla:

a)

tämän säännön kohdan 5.3.2 vaatimusten täyttymisen tarkistamiseksi tehtävässä puhkeamistestissä nopeusalueella, joka ulottuu nopeudesta 40 km/h nopeuteen 120 km/h tai ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen, jos se on alle 120 km/h, ja

b)

tämän säännön kohdan 5.3.3 vaatimusten täyttymisen tarkistamiseksi tehtävässä diffuusiotestissä ja tämän säännön kohdan 5.3.4 vaatimusten täyttymisen tarkistamiseksi tehtävässä toimintahäiriötestissä nopeusalueella 40–100 km/h.

Testissä on katettava koko nopeusalue.

Jos ajoneuvossa on vakionopeudensäädin, se ei saa olla testin aikana käytössä.

1.4.3   Vanteen asento

Ajoneuvon vanteet voidaan asettaa vapaasti ajoneuvon valmistajan antamien ohjeiden tai rajoitusten mukaisiin asentoihin.

1.4.4   Ajoneuvo pysäköitynä

Ajoneuvo on sijoitettava paikoilleen siten, että sen renkaat on suojattu suoralta auringonvalolta. Paikka on suojattava ilmavirtauksilta, jotka voisivat vaikuttaa testituloksiin.

1.4.5   Jarrupolkimen käyttö

Ajoaikaan ei lueta aikaa, jonka ajoneuvo liikkuu käyttöjarrun käytön aikana.

1.4.6   Renkaat

Ajoneuvoon on testiä varten asennettava renkaat ajoneuvon valmistajan suosituksen mukaisesti. Rengaspaineiden seurantajärjestelmän toimintavirhetestissä voidaan kuitenkin käyttää vararengasta.

1.5   Paineenmittauslaitteiden tarkkuus

Tässä liitteessä tarkoitetuissa testeissä käytettävien paineenmittauslaitteiden tarkkuuden on oltava vähintään ± 3 kPa.

2.   TESTAUSMENETTELY

Testi on suoritettava tämän liitteen kohdassa 1.4.2 määritetylle nopeusalueelle sijoittuvalla nopeudella ainakin kerran tämän liitteen kohdassa 2.6.1 mukaista tapausta (puhkeamistesti) ja ainakin kerran kutakin tämän liitteen kohdan 2.6.2 mukaista tapausta (diffuusiotesti) varten.

2.1   Ennen kuin ajoneuvon renkaat täytetään, ajoneuvoa pidetään paikoillaan vähintään tunti ulkotiloissa ympäristön lämpötilassa moottori sammutettuna ja siten, että se on suojattu suoralta auringonvalolta, tuulelta tai muilta lämmittäviltä tai jäähdyttäviltä tekijöiltä. Ajoneuvon renkaat täytetään ajoneuvon valmistajan suosittelemaan kylmän renkaan paineeseen (Prec) noudattaen nopeuksiin, kuormituksiin ja rengaspaikkoihin liittyviä valmistajan suosituksia. Kaikki painemittaukset on tehtävä samoilla testilaitteilla.

2.2   Ajoneuvon ollessa paikoillaan ja virtakytkimen ollessa pois päältä -asennossa asetetaan virtakytkin päällä-asentoon. Rengaspaineiden seurantajärjestelmän on tällöin tarkastettava, toimiiko tämän säännön kohdassa 5.3.5.2 tarkoitetun alentuneesta rengaspaineesta varoittavan merkkivalon lamppu. [Tämä vaatimus ei koske yleisessä tilassa olevia merkkivaloja.]

2.3   Silloin kun se on mahdollista, säädetään tai nollataan rengaspaineiden seurantajärjestelmä ajoneuvon valmistajan suositusten mukaisesti.

2.4   Oppimisvaihe

2.4.1.   Ajoneuvoa ajetaan vähintään 20 minuuttia tämän liitteen kohdassa 1.4.2 vahvistetulle nopeusalueelle sijoittuvalla nopeudella siten, että keskinopeus on 80 km/h (± 10 km/h). Ajoneuvon nopeus saa poiketa nopeusalueesta oppimisvaiheessa yhteensä enintään 2 minuutin ajan.

2.4.2.   Tutkimuslaitoksen harkinnan mukaan ajotesti voidaan tehdä yhteen ainoaan suuntaan kaartuvalla radalla (ympyrä tai ovaali), jolloin kohdan 2.4.1 mukainen ajotesti olisi jaettava kahteen eri ajosuuntiin suoritettavaan samanpituiseen jaksoon (± 2 minuuttia).

2.4.3   Viiden minuutin kuluessa oppimisvaiheen päättymisestä mitataan niiden renkaiden lämminpaine, joiden painetta on määrä alentaa. Lämminpaine kirjataan arvona Pwarm, ja sitä käytetään seuraavissa vaiheissa.

2.5   Paineen alentaminen

2.5.1   Menettely tämän säännön kohdan 5.3.2 vaatimusten täyttymisen varmentamiseksi tehtävää puhkeamistestiä varten

Ajoneuvon renkaista yhden painetta vähennetään viiden minuutin kuluessa lämminpaineen mittaamisesta kohdan 2.4.3 mukaisesti, kunnes paine on 20 prosenttia pienempi kuin Pwarm tai minimiarvossa 150 kPa sen mukaan, kumpi arvo on suurempi. Tämä arvo on Ptest. 2–5 minuuttia kestävän vakiintumisjakson jälkeen Ptest tarkastetaan ja tarvittaessa oikaistaan.

2.5.2   Menettely tämän säännön kohdan 5.3.3 vaatimusten täyttymisen varmentamiseksi tehtävää diffuusiotestiä varten

Kaikkien neljän renkaan painetta vähennetään viiden minuutin kuluessa lämminpaineen mittaamisesta kohdan 2.4.3 mukaisesti, kunnes renkaiden paine on 20 prosenttia pienempi kuin Pwarm. Vähennetään painetta vielä 7 kPa, jolloin saadaan arvo Ptest. 2–5 minuuttia kestävän vakiintumisjakson jälkeen Ptest tarkastetaan ja tarvittaessa oikaistaan.

2.6   Alentuneen rengaspaineen havaitseminen

2.6.1   Menettely tämän säännön kohdan 5.3.2 vaatimusten täyttymisen varmentamiseksi tehtävää puhkeamistestiä varten

2.6.1.1

Ajoneuvoa ajetaan jollakin testiradan osuudella (ei välttämättä keskeytyksettä). Kokonaisajoajan on oltava kymmenen minuuttia tai alentuneesta rengaspaineesta varoittavan merkkivalon syttymiseen kuluva aika sen mukaan, kumpi on lyhyempi.

2.6.2   Menettely tämän säännön kohdan 5.3.3 vaatimusten täyttymisen varmentamiseksi tehtävää diffuusiotestiä varten

2.6.2.1

Ajoneuvoa ajetaan jollakin testiradan osuudella. Vähintään 20 ja enintään 40 minuutin ajon jälkeen ajoneuvo pysäytetään ja sitä pidetään paikoillaan moottori sammutettuna ja virta-avain poistettuna vähintään 1 ja enintään 3 minuutin ajan. Testi toistetaan. Kokonaisajoajan on oltava 60 minuuttia kohdan 1.4.2 mukaisesti ajettuna tai alentuneesta rengaspaineesta varoittavan merkkivalon syttymiseen kuluva aika sen mukaan, kumpi on lyhyempi.

2.6.3   Jos alentuneesta rengaspaineesta varoittava merkkivalo ei syty, testi keskeytetään.

2.7   Jos alentuneesta rengaspaineesta varoittava merkkivalo syttyi kohdan 2.6 mukaisen menettelyn aikana, käännetään virtakytkin pois päältä -asentoon. Viiden minuutin kuluttua ajoneuvon virtakytkin käännetään päällä-asentoon. Merkkivalon on tällöin sytyttävä ja pysyttävä syttyneenä niin kauan kuin virtakytkin on päällä-asennossa.

2.8   Täytetään kaikki ajoneuvon renkaat ajoneuvon valmistajan suosittelemaan kylmäpaineeseen. Nollataan järjestelmä ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tarkastetaan, onko merkkivalo sammunut. Ajetaan ajoneuvoa tarvittaessa niin kauan, että merkkivalo sammuu. Ellei merkkivalo sammu, testi keskeytetään.

2.9   Paineen alentamisen uusiminen

Testi voidaan toistaa samalla tai eri kuormituksella käyttäen kohdissa 2.1–2.8 kuvattuja menettelyjä. Testataan ajoneuvon renkaat, joiden paine on alentunut, tapauksen mukaan tämän säännön kohdan 5.3.2 tai 5.3.3 mukaisesti.

3.   RENGASPAINEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN TOIMINTAVIRHEEN HAVAITSEMINEN

3.1.   Simuloidaan rengaspaineiden seurantajärjestelmän toimintavirhettä esimerkiksi katkaisemalla virransyöttö johonkin järjestelmän komponenttiin, katkaisemalla järjestelmän komponenttien välinen sähköinen kytkentä tai asentamalla ajoneuvoon rengas tai pyörä, joka ei ole yhteensopiva paineenseurantajärjestelmän kanssa. Varoitusmerkkivalojen sähköisiä kytkentöjä ei saa katkaista järjestelmän toimintavirhettä simuloitaessa.

3.2.   Ajoneuvoa ajetaan yhteensä enintään 10 minuutin ajan (ei välttämättä keskeytyksettä) jollakin testiradan osuudella.

3.3.   Kohdan 3.2 mukaisen kokonaisajoajan on oltava kymmenen minuuttia tai rengaspaineiden seurantajärjestelmän toimintavirheestä varoittavan merkkivalon syttymiseen kuluva aika sen mukaan, kumpi on lyhyempi.

3.4.   Jos rengaspaineiden seurantajärjestelmän toimintavirheestä varoittava merkkivalo ei syty tämän säännön kohdassa 5.3.4 vaaditun mukaisesti, testi keskeytetään.

3.5.   Jos järjestelmän toimintavirheestä varoittava merkkivalo palaa tai syttyi kohtien 3.1–3.3 mukaisen menettelyn aikana, käännetään virtakytkin pois päältä -asentoon. Viiden minuutin kuluttua ajoneuvon virtakytkin käännetään jälleen päällä-asentoon. Järjestelmän toimintavirheestä varoittavan merkkivalon on tällöin jälleen sytyttävä ja pysyttävä syttyneenä niin kauan kuin virtakytkin on päällä-asennossa.

3.6.   Palautetaan rengaspaineiden seurantajärjestelmä normaalitoimintaan. Ajetaan ajoneuvoa tarvittaessa niin kauan, että merkkivalo sammuu. Ellei merkkivalo sammu, testi keskeytetään.

3.7.   Testi voidaan toistaa kohdissa 3.1–3.6 vahvistettuja menettelyjä käyttäen. Kussakin testissä simuloidaan vain yhtä toimintavirhettä.