LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	84,4
	MK	53,8
	TR	50,2
	ZZ	62,8
0707 00 05	TR	125,2
	ZZ	125,2
0709 90 70	TR	121,3
	ZZ	121,3
0805 50 10	AR	116,0
	CL	126,4
	EG	66,3
	IL	116,3
	MA	157,0
	TR	106,3
	UY	128,7
	ZA	101,6
	ZZ	114,8
0806 10 10	TR	117,7
	ZA	56,9
	ZZ	87,3
0808 10 80	AR	56,1
	AU	217,4
	BR	48,8
	CL	118,5
	CN	82,6
	NZ	105,6
	US	85,4
	ZA	83,1
	ZZ	99,7
0808 20 50	CN	83,7
	ZA	88,6
	ZZ	86,2

---

(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 99 kuuluvien tuotteiden 1 päivästä lokakuuta 2009 alkaen sovellettavat edustavat hinnat ja lisätuontitullit

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 11 10 (1)	55,47	0,00
1701 11 90 (1)	55,47	0,00
1701 12 10 (1)	55,47	0,00
1701 12 90 (1)	55,47	0,00
1701 91 00 (2)	46,85	3,41
1701 99 10 (2)	46,85	0,28
1701 99 90 (2)	46,85	0,28
1702 90 95 (3)	0,47	0,23

---

(1)  Vahvistetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1).

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3)  Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.

LIITE

Sokerialalla 1 päivästä lokakuuta 2010 sovellettavat melassin edustavat hinnat ja lisätuontitullit

(euroa)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta	Tuontitulli 100 nettokilogrammalta kyseistä tuotetta sillä perusteella että tullit suspendoidaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 (1) 40 artiklan mukaisesti
1703 10 00 (2)	13,60	—	0
1703 90 00 (2)	10,92	—	0

---

(1)  Tämä määrä korvaa asetuksen (EY) N:o 951/2006 40 artiklan mukaisesti näille tuotteille vahvistetun yhteisen tullitariffin tullin.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 27 artiklassa määritellylle vakiolaadulle.

LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 1 päivästä lokakuuta 2010 alkaen sovellettavat tuontitullit

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durum VEHNÄ, korkealaatuinen	0,00
	keskilaatuinen	0,00
	heikkolaatuinen	0,00
1001 90 91	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 00 00	RUIS	2,46
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	0,00
1005 90 00	MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)	0,00
1007 00 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	2,46

---

(1)  Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta unioniin saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

—	3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä tai Mustallamerellä,

—	2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla.

(2)  Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EU) N:o 642/2010 3 artiklan vahvistetut edellytykset täyttyvät.

LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

16.9.2010-29.9.2010

1.

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot: (EUR/t)   Tavallinen vehnä (1) Maissi Durumvehnä, korkealaatuinen Durumvehnä, keskilaatuinen (2) Durumvehnä, heikkolaatuinen (3) Ohra Pörssi Minnéapolis Chicago — — — — Noteeraus 221,79 150,02 — — — — FOB-hinta USA — — 182,97 172,97 152,97 102,82 Palkkio Meksikonlahdella — 15,90 — — — — Palkkio Suurilla järvillä 13,18 — — — — —

2.	Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot: Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam 22,65 EUR/t Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam: 51,75 EUR/t

---

(1)  Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(2)  Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(3)  Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

LIITE

Euroopan unionin tuki IAEA:n toimille ydinturvan ja todentamisen alalla joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon puitteissa

1.   Johdanto

Ei ole havaittavissa merkkejä siitä, että terroritekojen määrä olisi vähenemässä unionin jäsenvaltioissa ja muissa maissa. Kansainvälinen yhteisö on todennut useissa yhteyksissä, että ydinmateriaaleihin tai muihin radioaktiivisiin materiaaleihin liittyvien ydinterrori-iskujen onnistumisen riski on edelleen suuri. Lisäksi äskettäisissä kertomuksissa laittomasta kaupasta, joka on koskenut myös erityisen arkaa ydinmateriaalia, on korostettu, että näiden materiaalien joutuminen terroristien käsiin on jatkuva riski.

Kansainvälinen yhteisö on reagoinut voimakkaasti näihin uhkiin ja tehnyt lukuisia aloitteita, joilla pyritään estämään ydinmateriaalien tai muiden radioaktiivisten materiaalien päätyminen terroristien haltuun.

IAEA:n todentamistoimet ovat edelleenkin välttämätön väline valtioiden keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi ydinaseiden leviämisen estämiseen tähtäävien pyrkimysten kannalta ja ydinmateriaalien rauhanomaisen käytön edistämiseksi.

Viimeaikaisten kansainvälisten tapahtumien johdosta on luotu uusia, entistä tehokkaampia kansainvälisiä ydinturvallisuuden ja todentamisen alan oikeudellisia välineitä:

—	sopimusvaltiot hyväksyivät heinäkuussa 2005 muutoksen yleissopimukseen ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista;

—	kansainvälinen yleissopimus ydinterrorismin torjumisesta avattiin allekirjoittamista varten syyskuussa 2005;

—	YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi huhtikuussa 2004 joukkotuhoaseita ja valtioista riippumattomia toimijoita koskevan päätöslauselman 1540(2004);

—	YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1373(2001) kehotetaan kaikkia valtioita liittymään mahdollisimman pian terrorismin torjuntaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja pöytäkirjojen osapuoliksi.

Yli 95 valtiota on sitoutunut poliittisesti panemaan täytäntöön radioaktiivisten lähteiden turvallisuutta ja turvajärjestelyjä koskevat käytännesäännöt (1). Lisäksi IAEA:n yleiskokouksessa ja hallintoneuvostossa on hyväksytty useita päätöslauselmia ja tehty useita päätöksiä IAEA:n ydinmateriaalivalvontajärjestelmän vahvistamiseksi (2).

Valtioiden toimia näiden kansainvälisten välineiden panemiseksi täytäntöön voidaan joiltain osin helpottaa merkittävästi IAEA:n ydinturvasuunnitelmiin 2003–2005 ja 2006–2009 sisältyvän avun välityksellä. Syyskuussa 2009 hyväksyttiin IAEA:n ydinturvasuunnitelma vuosiksi 2010–2013, ja siitä käy ilmi aikaisempien suunnitelmien jatkuminen lähes ennallaan. Tämän ydinturvasuunnitelman tarkoituksena on edistää maailmanlaajuisia pyrkimyksiä kohti maailmanlaajuista ja tehokasta turvallisuutta kaikkialla, missä käytetään, varastoidaan ja/tai kuljetetaan ydinmateriaaleja tai muita radioaktiivisia materiaaleja, sekä näihin toimiin liittyvissä laitoksissa. Tähän pyritään antamalla sitä pyytäville valtioille tukea niiden pyrkimyksissä luoda ja ylläpitää tehokasta ydinturvaa avustamalla niitä voimavarojen kehittämisessä, ohjauksessa, inhimillisten voimavarojen kehittämisessä, kestävyydessä ja riskien vähentämisessä. Tavoitteena on myös avustaa liittymisessä ydinturvaa koskeviin kansainvälisiin oikeudellisiin välineisiin sekä niiden täytäntöönpanemisessa ja tiivistää kansainvälistä yhteistyötä ja kahdenvälisten ohjelmien ja muiden kansainvälisten aloitteiden kautta annettavan tuen yhteensovittamista tavalla, joka edistäisi myös ydinenergian ja radioaktiivisia aineita käyttävien sovellusten turvallista, varmaa ja rauhanomaista käyttöä.

IAEA:n ydinturvasuunnitelmilla pyritään osittain samanlaisiin tavoitteisiin kuin joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisella EU:n strategialla. Molemmissa käsitellään ydinturvaa laaja-alaisesti, mukaan luettuna ydinmateriaalien ja muiden radioaktiivisten materiaalien valvonta, kirjanpito ja suojelu käytön, varastoinnin ja kuljetuksen aikana koko niiden elinkaaren ajan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. On kuitenkin vahvistettava toimenpiteet varkauksien tai materiaalin kansainvälisten salakuljetusyritysten paljastamiseksi tapauksissa, joissa suojelu epäonnistuu, sekä vastatoimiin ryhtymiseksi, kun mahdollisten vihamielisten toimien yhteydessä on kyse ydinmateriaaleista tai muista radioaktiivisista materiaaleista.

IAEA saattoi onnistuneesti päätökseen yhteisten toimintojen 2004/495/YUTP ja 2005/574/YUTP täytäntöönpanon. Lisäksi IAEA on täytäntöönpanon viimeisessä vaiheessa yhteisen toiminnan 2006/418/YUTP osalta sekä toteuttaa yhteistä toimintaa 2008/314/YUTP.

Unionin tukemana IAEA on aloittanut ja toteuttanut toimia Kaukasiassa, Keski-Aasiassa, Kaakkois-Euroopassa, Lähi-idän Välimeren puoleisilla alueilla, Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa sijaitsevien vastaanottajamaiden tukemiseksi niiden pyrkiessä parantamaan ydinturvaa ja toteuttamaan kansainvälistä ydinmateriaalivalvontaa näissä maissa.

2.   Hankkeiden kuvaus

Kaikki valtiot ovat velvollisia luomaan asianmukaiset järjestelmät sellaisten vihamielisten toimien ehkäisemiseksi ja paljastamiseksi, joiden yhteydessä on kyse ydinmateriaaleista tai muista radioaktiivisista materiaaleista, sekä vastatoimiin ryhtymiseksi. Tämän laiminlyöminen voi luoda heikon kohdan maailmanlaajuiseen ydinturvaan.

Tehokas ydinturvallisuusinfrastruktuuri edellyttää monialaista lähestymistapaa seuraavasti:

—	oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät infrastruktuurit ja selvästi määritetyt vastuualueet eri organisaatioiden ja toimijoiden välillä,

—	inhimillisten voimavarojen kehittäminen,

—	menettelyjen ja yhteensovittamistoimintojen luominen, ja

—

tekninen tuki kansallisille infrastruktuureille; on myös muistettava, että ydinturvajärjestelyt ydinlaitoksissa ja -kohteissa eroavat näiden laitosten ja kohteiden ulkopuolella sovellettavista järjestelyistä, joiden tarkoituksena on suojella siviiliväestöä ydinturvaan liittyviltä välikohtauksilta, joihin liittyy radioaktiivisia aineita.

Sellaisen toiminnan hallinnoimiseksi, jossa käytetään ydinmateriaalia tai muuta radioaktiivista materiaalia, tarvitaan kestävä ydinturvakulttuuri. Näin ydinturva mahdollistaisi ydinenergian laajemman käytön, jossa tunnustetaan turvallisuuden, turvajärjestelyjen ja ydinmateriaalivalvonnan väliset synergiat ja erityisesti kestävyyden ja tehokkuuden periaatteet.

Tämä päätös pannaan täytäntöön seuraavilla viidellä alalla:

1.	Aikaisempien yhteisten toimintojen (3) nojalla annetun tuen kestävyys ja tehokkuus

2.	Valtioiden ydinturvan tuki-infrastruktuurien vahvistaminen: kansallisten ydinturvan tukikeskusten perustaminen

3.	Valtioiden lainsäädäntö- ja sääntelyinfrastruktuurien vahvistaminen

4.	Ydinmateriaaleja ja muita radioaktiivisia materiaaleja koskevien ydinturvatoimien tehostaminen

5.	Valtioiden voimavarojen parantaminen sääntelyn ulkopuolelle jäävän ydinmateriaalin ja radioaktiivisen materiaalin käsittelemiseksi.

Täytäntöönpanovaltiot ja täytäntöön pantavat hankkeet valitaan kattavan tarvekartoituksen perusteella, joka laaditaan arviointivierailujen ja muun saatavilla olevan tiedon pohjalta.

Näiden toimien tukemista pidetään edelleen erittäin tärkeänä IAEA:n jäsenvaltioissa sekä sellaisissa valtioissa, jotka eivät ole järjestön jäseniä. Tukikelpoisia maita ovat:

—	Kaakkois-Euroopassa: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Montenegro, Moldovan tasavalta, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki;

—	Keski-Aasiassa: Kazakstan, Kirgisia, Uzbekistan, Tadžikistan ja Turkmenistan;

—	Kaukasiassa: Armenia, Azerbaidžan ja Georgia;

—	Lähi-idän Välimeren puoleisella alueella: Israel, Jordania, Libanon ja Syyrian arabitasavalta;

—

Afrikassa: Algeria, Angola, Benin, Botswana, Burkina Faso, Burundi, Kamerun, Kap Verde, Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Komorit, Kongo (Brazzaville), Norsunluurannikko, Kongon demokraattinen tasavalta, Djibouti, Egypti, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Etiopia, Gabon, Gambia, Ghana, Guinea, Guinea-Bissau, Kenia, Lesotho, Liberia, Libyan arabijamahiriya, Madagaskar, Malawi, Mali, Mauritania, Mauritius, Marokko, Mosambik, Namibia, Niger, Nigeria, Ruanda, São Tomé ja Príncipe, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Somalia, Etelä-Afrikka, Sudan, Swazimaa, Togo, Tunisia, Uganda, Tansanian yhdistynyt tasavalta, Sambia ja Zimbabwe;

—	Kaakkois-Aasiassa: Bangladesh, Brunei, Kambodža, Indonesia, Laos, Malesia, Myanmar, Filippiinit, Singapore, Thaimaa ja Vietnam;

—	Persianlahden alueella: Bahrain, Iran, Irak, Kuwait, Omanin sulttaanikunta, Qatar, Saudi Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen;

—	Etelä-Amerikassa: Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Kolumbia, Ecuador, Guyana, Paraguay, Peru, Suriname, Uruguay ja Venezuela;

—

Karibian ja Keski-Amerikan alueella: Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Belize, Costa Rica, Kuuba, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, El Salvador, Grenada, Guatemala, Haiti, Honduras, Jamaika, Meksiko, Nicaragua, Panama, St. Kitts ja Nevis, St. Lucia, St. Vincent ja Grenadiinit sekä Trinidad ja Tobago.

2.1   Tukitarpeen arviointi

Tarkoitus

IAEA toteuttaa kattavan arvioinnin määrittääkseen ydinturvan tehokkuuden parantamistarpeet edellä luetelluissa valtioissa. Arviointi toteutetaan kansainväliset ydinturvapuitteet huomioon ottaen, mukaan lukien sitovat ja vapaaehtoisuuteen perustuvat kansainväliset oikeudelliset välineet ja asiaa koskevat IAEA:n ohjeet. Niiden valtioiden osalta ajantasaistetaan aiemmin suoritettu arviointi, joiden tukikelpoisuutta on arvioitu aikaisempien yhteisten toimintojen ja muiden unionin toimien yhteydessä.

Arviointi kattaa tarvittaessa kansallisen ydinturvallisuusjärjestelmän kokonaisuudessaan, mukaan lukien oikeudelliset ja sääntelyjärjestelmät, materiaalien turvajärjestelyt ja kirjanpito tai rekisteröinti sekä laitosten, kohteiden tai kuljetusten turvajärjestelyt. Arviointiin sisällytetään myös järjestelyt tehokkaan rajavalvonnan toteuttamiseksi ja muut järjestelyt sääntelyn ulkopuolelle jäävän ydinmateriaalin ja radioaktiivisen materiaalin käsittelemiseksi. Yleisen arvioinnin tuloksia käytetään perustana valittaessa valtioita, joissa hankkeet toteutetaan.

Tulokset

—	Yleiskatsaus ydinturvan tukitarpeista edunsaajamaissa sekä valtion että yksittäisten laitosten, kohteiden, kuljetusten tai muiden sellaisten sovellusten osalta, joissa käytetään tai varastoidaan ydinmateriaalia ja radioaktiivista materiaalia.

—	Niiden maiden ja hankkeiden määrittäminen, jotka asetetaan ensisijaiseen asemaan tuensaajina neuvoston päätöksen puitteissa.

—	Aikaisempien yhteisten toimintojen ja muiden unionin hankkeiden nojalla annetun tuen kestävyyden ja tehokkuuden arviointi tuensaajamaissa.

2.2   Ensisijaisten hankkeiden täytäntöönpano

Alue 1:   Yhteisten toimintojen nojalla annetun tuen kestävyys ja tehokkuus

Tarkoitus

—

Yhteisten toimintojen (4) nojalla kaikkiaan 52 valtiota on saanut tukea erilaisten toimenpiteiden vahvistamiseksi ydinturvajärjestelmissään. Näiden yhteisten toimintojen avulla on koulutettu henkilöstöä kyseisissä valtioissa, toimitettu laitteita turvajärjestelyjen parantamiseksi ja säteilyvalvonnan mahdollistamiseksi rajanylityspaikoilla sekä varastoitu vaaralle alttiita radioaktiivisia lähteitä turvallisesti tai vaihtoehtoisesti viety takaisin alkuperämaahan tai toimittajalle. Voimavarat olivat rajalliset eivätkä mahdollisesti riittäneet asiaan liittyvien ja välttämättömien laadunvalvontajärjestelmien tai muiden täydentävien toimenpiteiden toteuttamiseen, joita täyden tehokkuuden saavuttaminen olisi edellyttänyt; ja lisäksi

—	aikaisempien yhteisten toimintojen nojalla annetun tuen kestävyyden ja tehokkuuden varmistaminen ja tarvittaessa lisätuen antaminen vaadittavan tehokkuuden saavuttamiseksi.

Tulokset

—	Metodologia, kriteerit mukaan lukien, aikaisemman tuen kestävyyden ja tehokkuuden arvioimiseksi.

—	Laadunvarmistusjärjestelmän toimittaminen maille, jotka ovat saaneet tukea ydinturvan alalla, mukaan lukien järjestelmän testaaminen ja pilottivaiheen käynnistäminen.

—	Sen lisätuen määritteleminen, jota tarvitaan tavoiteltujen ydinturvallisuuteen liittyvien tulosten ylläpitämiseksi tai saavuttamiseksi.

—	Kestävät ja toimivat laitteet ja ammattitaitoinen henkilöstö, mikä saavutetaan antamalla lisätukea paikallisten voimavarojen kehittämiseksi laitteiden ylläpidon, toimintahäiriöiden korjaamisen sekä vahingoittuneiden osien vaihtamisen osalta.

—	Alan henkilöstön koulutuksen ansiosta valtioilla on luotettava ammattitaitoisen henkilöstön tarjonta.

Alue 2:   Valtioiden ydinturvan tuki-infrastruktuurien vahvistaminen: kansallisten ydinturvallisuuden tukikeskusten perustaminen

Tarkoitus

—	Valtioiden avustaminen sen varmistamisessa, että tehokkaan ja kestävän ydinturvan edellyttämää teknistä ja tieteellistä tukea sekä inhimillisten voimavarojen kehittämistä on saatavilla.

—	Sellaisen teknisen, tieteellisen ja koulutusalan tuen määrittäminen, jota voitaisiin tarjota tietyn alueen tai osa-alueen valtioille.

—	Valtioiden olemassa olevien kansallisten voimavarojen määrittäminen, jotta niitä voidaan käyttää apuna valtion ydinturvajärjestelmien tarvitseman teknisen, tieteellisen tai koulutusalan tuen antamisessa.

Tulokset

—

Alueelliset ja/tai kansalliset ydinturvan tukikeskukset (NSSC), jotka on perustettu tukikeskuksia koskevan toiminta-ajatuksen ja metodologian mukaisesti (IAEA Nuclear Security Series). Saatavia tuloksia ovat muun muassa: — Kansallisesta ydinturvasta vastaavien kansallisten organisaatioiden välinen koordinointi. — Asiantuntijaneuvonta sen teknisen tai tieteellisen tuen luonteen ja määrän arvioimiseksi, jota tarvitaan materiaalien turvajärjestelyjen ja kirjanpidon tai rekisteröinnin sekä rajoilla käytettävien, ydinmateriaalin ja radioaktiivisen materiaalin liikkumista valvovien teknisten järjestelmien ylläpitoa varten. — Asiantuntijaneuvonta sekä kansallisella että alueellisella tasolla tarvittavan koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen määrän arvioimiseksi.

—	Laitteiden ja asiantuntijapalveluiden toimittaminen kansallisen tai alueellisen ydinturvan tukikeskuksen perustamiseksi.

—	Kestävät kansalliset ydinturvajärjestelmät, jotka edistävät asianmukaista ydinturvakulttuuria, johon kuuluu tehostettu kansallinen yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten ja muiden ydinturvallisuudesta vastaavien organisaatioiden välillä ja hyvin kehittynyt ydinturvan alan tietoverkosto.

Alue 3:   Valtioiden lainsäädäntö- ja sääntelyinfrastruktuurien vahvistaminen

Tarkoitus

—

Ydinmateriaaliin ja muuhun radioaktiiviseen materiaaliin liittyvien kansallisten lainsäädäntö- ja sääntelyinfrastruktuurien vahvistaminen, jotta maa voi täyttää velvoitteet, joihin se on sitoutunut sitovissa ja vapaaehtoisuuteen perustuvissa kansainvälisissä oikeudellisissa välineissä, mukaan lukien ydinmateriaalivalvontasopimukset ja lisäpöytäkirjat.

—	Valtioiden ja IAEA:n välillä tehtyjen ydinmateriaalivalvontasopimusten ja lisäpöytäkirjojen täytäntöönpanoa ja erityisesti kattavan kansallisen ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmän (SSAC) täytäntöönpanoa koskevien kansallisten lainsäädäntöpuitteiden vahvistaminen.

—	Säteilyturvallisuutta ja radioaktiivisten materiaalien turvaa koskevan kansallisen sääntelyinfrastruktuurin vahvistaminen.

Sääntelyjärjestelmässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota turvajärjestelyjen, ydinmateriaalivalvonnan ja turvan väliseen synergiaan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä valtioihin, jotka ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita ydinvoimaohjelman käynnistämisestä.

Tulokset

—

Entistä useampi valtio on aloittanut ydinturvallisuutta, turvajärjestelyjä, ydinmateriaalivalvontaa ja ydinvahinkojen korvausvastuuta koskevan kattavan ja yhdenmukaisen kansallisen lainsäädännön laatimisen ja hyväksymisen ja edistänyt siten ydinturvallisuuden yhdenmukaista, tehostettua ja maailmanlaajuisempaa järjestelmää.

—

Entistä useampi valtio on liittynyt ydinaineita ja ydinlaitoksia koskevista turvajärjestelyistä tehtyyn yleissopimukseen (CPPNM) ja ydinterrorismin torjumisesta tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen (International Convention for the Suppression of ACTS of Nuclear terrorism) ja/tai ilmoittanut aikomuksestaan panna täytäntöön ydinturvaa koskevat puitteet.

—	Entistä useampi jäsenvaltio on antanut kansallista lainsäädäntöä, joka on tarpeen, jotta valtio voi täyttää IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimusten ja lisäpöytäkirjojen mukaiset velvoitteensa.

—

Vahvistetaan lainsäädäntö- ja sääntelyinfrastruktuuria asiantuntijaneuvonnan avulla ja perustamalla/parantamalla säteilyturvallisuutta ja radioaktiivisten materiaalien turvallisuutta koskevaa kansallista sääntelyinfrastruktuuria siten, että tarjotaan IAEA:n arviointipalveluja, joista esimerkkinä viranomaistoiminnan vertaisarvioinnit (Integrated Regulatory Review Service), muita neuvontapalveluja sekä laitteita ja koulutusta.

Alue 4:   Ydinmateriaaleja ja muita radioaktiivisia materiaaleja koskevien ydinturvatoimien tehostaminen

Tarkoitus

—	Parannetaan ydinlaitosten turvajärjestelyjä sekä ydinteknisissä sovelluksissa käytettäviä ydinmateriaaleja koskevia turvajärjestelyjä valituissa maissa.

—	Parannetaan ei-ydinteknisissä sovelluksissa käytettävien radioaktiivisten materiaalien valvontaa ja niitä koskevia turvajärjestelyjä valituissa maissa.

—	Paikannetaan ja määritetään radioaktiivisia lähteitä olosuhteissa, joissa ilmenee tarvetta tutkia lähteet ja viedä ne turvalliseen ja varmaan varastoon valituissa maissa, mukaan lukien palautus alkuperämaahan tai toimittajalle.

—

Vahvistetaan teknisiä ja hallinnollisia järjestelmiä, joita on pantu täytäntöön ydinmateriaaleja koskevan kirjanpidon ja valvonnan osalta, mukaan lukien ydinmateriaalivalvontasopimusten ja lisäpöytäkirjojen täytäntöönpanoa varten perustettujen olemassa olevien kansallisten ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmien lujittaminen myös valtioissa, joilla on rajalliset ydinohjelmat ja vähäisemmät raportointivelvollisuudet niiden ydinmateriaalivalvontasopimuksiin liitettyjen niin kutsuttujen ”pieniä määriä koskevien pöytäkirjojen” mukaisesti.

—	Parannetaan kansallisia radioaktiivisten aineiden, materiaalien ja lähteiden rekistereitä valitussa maissa.

Tulokset

—	On tehostettu ydinmateriaaleja koskevia turvajärjestelyjä valituissa ydinlaitoksissa ja kohteissa sekä radioaktiivisia lähteitä koskevia turvajärjestelyjä ei-ydinteknisissä sovelluksissa (esimerkiksi lääketieteellinen tai teollinen käyttötarkoitus tai radioaktiivinen jäte).

—	On vähennetty radioaktiivisista lähteistä vaaralle alttiissa olosuhteissa aiheutuvaa riskiä tehokkaammilla turvajärjestelyillä tai tarvittaessa purkamalla ja kuljettamalla lähteet turvalliseen ja varmaan varastoon kyseisessä maassa tai toisissa valituissa valtioissa.

—	On vähennetty valvomattomissa ja turvaamattomissa olosuhteissa olevia radioaktiivisia lähteitä tukemalla kansallisia etsintä- ja turvaamiskampanjoita valituissa maissa.

—

On perustettu ja ylläpidetty ydinmateriaaleja koskevia tehokkaita teknisiä ja hallinnollisia kirjanpito- ja valvontajärjestelmiä, mukaan lukien perustamalla uusia ja/tai parantamalla olemassa olevia kansallisia ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmiä ydinmateriaalivalvontasopimusten ja lisäpöytäkirjojen panemiseksi täytäntöön myös valtioissa, joita koskevat ”pieniä määriä koskevat pöytäkirjat”.

—	On järjestetty koulutusta valitulle tukikelpoiselle henkilöstölle, jotta lisätään todennäköisyyttä, että maissa toteutetaan ja ylläpidetään toimivia turvajärjestelyjä.

Alue 5:   Valtioiden voimavarojen parantaminen kansallisen sääntelyn ulkopuolelle jäävän ydinmateriaalin ja radioaktiivisen materiaalin käsittelemiseksi

Tarkoitus

—	Parannetaan valtioiden valmiuksia varmistaa, että ydinmateriaaleja ja radioaktiivisia materiaaleja ei kulkeudu kansallisten luvanvaraisten toimien ulkopuolelle ja että toteutetaan tehokkaan rajavalvonnan ja torjuntavalmiuden mahdollistavat järjestelyt valituissa maissa.

Tulokset

—

On tehostettu ydinmateriaalien laitonta kauppaa koskevien tietojen keruuta julkisista lähteistä ja valtioiden yhteyspisteistä sekä niiden arviointia koskevaa järjestelmää (koskevia järjestelmiä), minkä tuloksena ydinmateriaalien laitonta kauppaa ja sitä ympäröiviä olosuhteita koskeva tietämys lisääntyy. Näistä tiedoista saatu palaute helpottaa laittoman kaupan torjumista koskevien tulevien toimien asettamista tärkeysjärjestykseen.

—	On luotu asiantuntijoiden avulla kansalliset puitteet laittoman kaupan torjumiseksi ja radioaktiivisten materiaalien sekä arkojen ydinlaitteiden ja -teknologian rajat ylittävien siirtojen kansallisen koordinoinnin ja valvonnan parantamiseksi.

—	On luotu valituille rajanylityspaikoille tehokkaat säteilyvalvontavalmiudet toimittamalla niille rajavalvontalaitteistoja ja asiantuntijaneuvontaa.

—	On tehostettu kansallisten torjuntasuunnitelmien laatimista ja lainvalvontaviranomaisille suunnattua torjuntamenetelmiä koskevaa koulutustarjontaa.

—	On edistetty hyvin koulutetun, asioista perillä olevan ja pätevän lainvalvontahenkilöstön muodostumista maahan siten, että on annettu koulutusta ja muuta tukea inhimillisten voimavarojen kehittämiseksi.

2.3   Tulosten arviointi

Tämän päätöksen täytäntöönpanoon kuuluvana osana IAEA:n on suoritettava saatujen tulosten arviointi tuen tehokkuuden varmistamiseksi ja sen antamiseen liittyvien mahdollisten ongelmien määrittämiseksi.

3.   Kesto

Arviointi toteutetaan kolmen kuukauden kuluessa komission ja IAEA:n välisen rahoitussopimuksen voimaantulosta. Kaikki kolme hanketta toteutetaan samanaikaisesti seuraavien 21 kuukauden aikana.

Tämän päätöksen täytäntöönpanon arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.

4.   Edunsaajat

Edunsaajia ovat ne maat, joissa arviointi ja sitä seuraavat hankkeet toteutetaan. Näiden maiden viranomaisia autetaan havaitsemaan heikot kohdat, ja niille annetaan tukea ratkaisujen löytämiseen ja turvallisuuden lisäämiseen. Hankkeet toteuttava organisaatio (IAEA) ja korkea edustaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa neuvoston toimivaltaisen työryhmän puitteissa, valitsevat keskenään neuvotellen edunsaajat sekä valituissa maissa käsiteltävät tarpeet. Tehtävien päätösten on perustuttava tarvittaessa hankkeet toteuttavan organisaation 2 artiklan mukaisesti laatimiin ehdotuksiin.

5.   Hankkeet toteuttava organisaatio

Hankkeiden toteuttaminen annetaan IAEA:n tehtäväksi. IAEA:n ja jäsenvaltioiden asiantuntijat tekevät ydinturvallisuutta koskevat kansainväliset tarkastuskäynnit IAEA:n tarkastuskäyntejä koskevien vakio-ohjeiden mukaisesti. Mainittujen kolmen hankkeen toteuttamisesta vastaavat suoraan IAEA:n henkilöstö ja/tai valitut asiantuntijat tai toimeksisaajat IAEA:n jäsenvaltioista. Toimeksisaajien osalta IAEA suorittaa kaikki tähän päätökseen liittyvät tavaroiden, työsuoritusten tai palvelujen hankinnat noudattaen asiassa sovellettavia IAEA:n sääntöjä ja menettelyjä.

6.   Hankkeisiin osallistuvat kolmannet osapuolet

Hankkeet rahoitetaan 100-prosenttisesti tällä päätöksellä. IAEA:n jäsenvaltioiden asiantuntijoita voidaan pitää hankkeisiin osallistuvina kolmansina osapuolina. He noudattavat työssään IAEA:n asiantuntijoiden toimintaa koskevia sääntöjä.

---

(1)  GOV/2003/49-GC(47)/9. Myös asiakirja ”Toimenpiteet kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi ydinturvallisuuden, säteilyturvan, liikenneturvallisuuden ja ydinjätehuollon alalla: tehokkaiden ja kestävien kansallisten sääntelyrakenteiden edistäminen säteilylähteiden valvontaa varten” (GOV/2004/52-GC(48)/15) sisältää osia, jotka ovat merkityksellisiä IAEA:n ja EU:n väliselle yhteistyölle joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian puitteissa. Näitä toimia käsitellään myös IAEA:n ydinturvallisuussuunnitelman 2006–2009 osassa ”ydinturvallisuutta tukevat toimet”.

(2)  IAEA:n hallintoneuvosto päätti syyskuussa 2005, että ydinmateriaalivalvontajärjestelmän tehostamiseksi olisi ydinsulkusopimuksen valvontasopimuksiin kuuluva niin sanottu ”pieniä määriä koskeva pöytäkirja” (”small quantities protocol”, SQP) säilytettävä osana IAEA:n ydinmateriaalivalvontajärjestelmää edellyttäen, että vakiotekstiä ja pieniä määriä koskevan pöytäkirjan kriteerejä muutetaan. IAEA:n vuoden 2005 yleiskokouksen hyväksymässä päätöslauselmassa todettiin muun muassa, että silloin, kun valtiolla on voimassa oleva kattava ydinmateriaalivalvontasopimus ja siihen liitetty lisäpöytäkirja, kyseiset toimenpiteet muodostavat todentamista koskevan standardin asianomaisen valtion osalta.

(3)  YUTP/2004/022/IAEA I, YUTP/2005/020/IAEA II, YUTP/2006/029/IAEA III ja YUTP/2008/020/IAEA IV.

(4)  YUTP/2004/022/IAEA I, YUTP/2005/020/IAEA II, YUTP/2006/029/IAEA III ja YUTP/2008/020/IAEA IV.