25.9.2010

FI XM

Euroopan unionin virallinen lehti

L 251/8

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 13 päivänä syyskuuta 2010,

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi

(2010/570/EU, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 300 artiklan 2 kohdan ja 302 artiklan yhdessä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan 7 artiklan kanssa,

ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset,

ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nykyisten jäsenten toimikausi päättyy 20 päivänä syyskuuta 2010 (1). Komiteaan pitäisi näin ollen nimetä jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi 21 päivästä syyskuuta 2010 lukien.

(2)

Kukin jäsenvaltio on esittänyt luettelon ehdokkaista, joita on yhtä monta kuin kyseiselle jäsenvaltiolle perussopimuksessa määrättyjen jäsenten määrä, kyseisten ehdokkaiden ollessa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien, erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alan toimijoiden järjestöjen edustajia. Romanian hallitus esittää kuitenkin myöhemmin vielä yhden ehdokkaan luettelon täydentämiseksi siten, että se vastaa perussopimuksessa määrättyä jäsenten määrää,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään tämän päätöksen liitteessä luetellut henkilöt Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseniksi 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. VANACKERE

(1) Neuvoston päätös 2006/524/EY, Euratom, tehty 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tšekkiläisten, saksalaisten, virolaisten, espanjalaisten, ranskalaisten, italialaisten, latvialaisten, liettualaisten, luxemburgilaisten, unkarilaisten, maltalaisten, itävaltalaisten, slovenialaisten ja slovakialaisten jäsenten nimeämisestä (EUVL L 207, 28.7.2006, s. 30); neuvoston päätös 2006/651/EY, Euratom, tehty 15 päivänä syyskuuta 2006, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean belgialaisten, kreikkalaisten, irlantilaisten, kyproslaisten, alankomaalaisten, puolalaisten, portugalilaisten, suomalaisten, ruotsalaisten ja brittiläisten jäsenten ja kahden italialaisen jäsenen nimeämisestä (EUVL L 269, 28.9.2006, s. 13); neuvoston päätös 2006/703/EY, Euratom, tehty 16 päivänä lokakuuta 2006, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tanskalaisten jäsenten nimeämisestä (EUVL L 291, 21.10.2006, s. 33) ja neuvoston päätös 2007/3/EY, Euratom, tehty 1 päivänä tammikuuta 2007, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean bulgarialaisten ja romanialaisten jäsenten nimeämisestä (EUVL L 1, 4.1.2007, s. 6).

ПРИЛОЖЕНИЕ — ANEXO — PŘÍLOHA — BILAG — ANHANG — LISA — ΠΑΡΑΡΤΗΜΑ — ANNEX — ANNEXE — ALLEGATO — PIELIKUMS — PRIEDAS — MELLÉKLET — ANNESS — BIJLAGE — ZAŁĄCZNIK — ANEXO — ANEXĂ — PRÍLOHA — PRILOGA — LIITE — BILAGA

Членове / Miembros / Členové / Medlemmer / Mitglieder / Liikmed / Μέλη / Members / Membres / Membri / Locekļi / Nariai / Tagok / Membri / Leden / Członkowie / Membros / Membri / Členovia / Člani / Jäsenet / Ledamöter

BELGIA

M. Tony VANDEPUTTE

Administrateur délégué honoraire et conseiller général de la Fédération des entreprises de Belgique (FEB)

M. Robert de MÛELENAERE

Administrateur délégué à la Confédération de la construction

M. Yves VERSCHUEREN

Administrateur délégué d’Essenscia

M. Daniel MAREELS

Directeur général de Febelfin

M. Bernard NOËL

Secrétaire national de la CGSLB, syndicat libéral

M. Claude ROLIN

Secrétaire général ACV-CSC

Mme Bérengère DUPUIS

Conseiller — Services d’études, Confédération des syndicats chrétiens (CSC)

M. André MORDANT

Président honoraire de la Fédération générale du travail de Belgique (FGTB)

Dhr. Xavier VERBOVEN

Gewezen Algemeen Secretaris van het Algemeen Belgisch Vakverbond (ABVV)

M. Jean-François HOFFELT

Secrétaire général de la Fédération belge de l’économie sociale et des coopératives (Febecoop), président du Conseil national belge de la coopération et président du service externe pour la prévention et la protection au travail Arista

M. Yves SOMVILLE

Directeur du service d’études de la Fédération wallonne de l’agriculture (FWA)

Dhr. Ronny LANNOO

Adviseur-generaal UNIZO

BULGARIA

Ms Milena ANGELOVA

Member of the ИСС (Bulgarian Economic and Social Council), Bureau member of the European Economic and Social Committee, Secretary-General of the Асоциация на индустриалния капитал в България (АИКБ) (Bulgarian Industrial Capital Association, BICA)

Mr Bojidar DANEV

Member of the ИСС (Bulgarian Economic and Social Council), member of the European Economic and Social Committee, Chairman of the Българска стопанска камара (БСК) (Bulgarian Industrial Association, BIA)

Ms Lena RUSENOVA

Member of the ИСС (Bulgarian Economic and Social Council), member of the European Economic and Social Committee, Head Economist at the Конфедерацията на работодателите и индустриалците в България (КРИБ) (Confederation of Employers and Industrialists in Bulgaria, CEIB)

Mr Georgi STOEV

Member of the ИСС (Bulgarian Economic and Social Council), Deputy-Chairman of the Българска търговско-промишлена палата (БТПП) (Bulgarian Chamber of Commerce and Industry, BCCI)

Mr Plamen DIMITROV

Chairman of the постоянната комисия по труд, доходи, жизнено равнище и индустриални отношения на ИСС (Standing Committee on Labour, Incomes, Standard of Living and Industrial Relations of the Bulgarian Economic and Social Council), member of the European Economic and Social Committee, Vice-President of КНСБ (CITUB, Confederation of Independent Trade Unions of Bulgaria)

Mr Dimiter MANOLOV

Member of the ИСС (Bulgarian Economic and Social Council), member of the European Economic and Social Committee, Vice-President of КТ „Подкрепа“ (Confederation of Labour ”Podkrepa”)

Mr Veselin MITOV

Member of the ИСС (Bulgarian Economic and Social Council), member of the European Economic and Social Committee, Confederate Secretary of КТ „Подкрепа“ (Confederation of Labour ”Podkrepa”)

Mr Jeliazko CHRISTOV

Member of the ИСС (Bulgarian Economic and Social Council), member of the European Economic and Social Committee, President of КНСБ (CITUB, Confederation of Independent Trade Unions of Bulgaria)

Mr Lalko DULEVSKI

President of the ИСС (Bulgarian Economic and Social Council), Head of the катедра в Университета за национално и световно стопанство (Human Resources and Social Protection Department at the University of National and World Economy)

Mr Plamen ZACHARIEV

Vice-President of the ИСС (Bulgarian Economic and Social Council), President of the Национален център за социална рехабилитация (НЦСР) (National Centre for Social Rehabilitation, NCSR)

Mr Lyubomir HADJIYSKI

Member of the European Economic and Social Committee, Marketing Manager for the auditing firm Grant Thornton Bulgaria

Ms Diliana SLAVOVA

Executive Director of the Национален млечен борд (National Milk Board) and the Национална асоциация на млекопреработвателите (National Association of Milk Producers), member of the European Commission High-Level Group on Milk

TŠEKKI

Vladimíra DRBALOVÁ

Ředitelka Sekce mezinárodních organizací a evropských záležitosti Svazu průmyslu a dopravy ČR

Josef ZBOŘIL

Člen představenstva Svazu průmyslu a dopravy ČR

Marie ZVOLSKÁ

Specialistka odboru poradenských služeb Svazu českých a moravských výrobních družstev

Ivan VOLEŠ

Poradce prezidenta Hospodářské komory ČR pro mezinárodní vztahy

Helena ČORNEJOVÁ

Vedoucí sociálně-ekonomického oddělení Českomoravské konfederace odborových svazů

Zdeněk MÁLEK

Manažer ČMKOS pro sociální dialog a poradce ČMKOS

Lucie STUDNIČNÁ

Mezinárodní tajemnice Odborového svazu KOVO

Dana ŠTECHOVÁ

Poradkyně, Oddělení ČMKOS pro evropské a další mezinárodní vztahy

Roman HAKEN

Místopředseda Rady vlády ČR pro nestátní neziskové organizace a předseda jejího Výboru pro spolupráci s regiony

Ludvík JÍROVEC

Člen Hospodářské komory ČR, člen Agrární komory ČR, expert v COPA-COGEGA/Brusel

Jaroslav NĚMEC

Ředitel Arcidiecézní charity Praha

Pavel TRANTINA

Manažer projektů a spolupráce s EU v České radě dětí a mládeže, expert UNDP pro tvorbu zákona o dobrovolnictví v Bosně a Hercegovině

TANSKA

Ms Dorthe ANDERSEN

Director EU policy, Confederation of Danish Employers

Ms Sinne Alsing CONAN

Director of European Affairs, Confederation of Danish Industry

Mr Nils Juhl ANDREASEN

Managing Director, Danish Confederation of Employers’ Associations in Agriculture (SALA)

Ms Marie-Louise KNUPPERT

Secretary of International Relations, Danish Confederation of Trade Unions

Mr Peder Munch HANSEN

EU-Advisor, Danish Confederation of Trade Unions

Mr Søren KARGAARD

International Consultant, FTF — Confederation of Professionals in Denmark

Mr Ask Abildgaard ANDERSEN

Policy Officer, Disabled Peoples Organisations Denmark

Ms Benedicte FEDERSPIEL

Senior Advisor, Danish Consumer Council

Ms Mette Pia KINDBERG

Vice Chair Person, Women’s Council in Denmark

SAKSA

Mr Peter CLEVER

Mitglied der Hauptgeschäftsführung der Bundesvereinigung der Deutschen Arbeitgeberverbände (BDA)

(Member of the Executive Board of the National Union of German Employers’ Associations (BDA))

Mr Bernd DITTMANN

Bereichsleiter Europa, Bundesverband der Deutschen Industrie (BDI)

(Vice President and Executive Director Europe — Federation of German Industries (BDI))

Mr Göke FRERICHS

Präsidiumsmitglied im Bundesverband des Deutschen Großhandel, Außenhandel, Dienstleistungen (BGA)

(Board member, German Federation for Wholesale and Foreign Trade (BGA))

Mr Thomas ILKA

Leiter der Vertretung des Deutschen Industrie- und Handelskammertages (DIHK) bei der EU

(Director of the Representation to the EU of the Federation of German Chambers of Industry and Commerce (DIHK))

Mr Adalbert KIENLE

Stellvertretender Generalsekretär des Deutschen Bauernverbandes (DBV)

(Deputy General Secretary, German Farmers’ Association (DBV))

Mr Volker PETERSEN

Stellvertretender Generalsekretär im Deutschen Raiffeisenverband e.V. (DRV)

(Deputy Secretary-General of the Association of German Agricultural Credit Cooperatives (DRV))

Mr Joachim WÜRMELING

Mitglied der Hauptgeschäftsführung des Gesamtverbandes der deutschen Versicherungswirtschaft e.V. (GDV)

(Member of the Executive Board of the German Insurance Association (GDV))

Mr Joachim FRIED

Leiter Wirtschaft, Politik und Regulierung bei der Deutschen Bahn

(Director of Economics, Policy and Regulation, German Railways)

Ms Gabriele BISCHOFF

Bereichsleiterin Europapolitik beim Bundesvorstand des Deutschen Gewerkschaftsbundes (DGB)

(Director of European Policy — Federal Executive of the German Trade Union Confederation (DGB))

Mr Claus MATECKI

Mitglied des Geschäftsführenden Bundesvorstandes des Deutschen Gewerkschaftsbundes (DGB)

(Member of the National Executive of the German Trade Union Confederation (DGB))

Mr Armin DUTTINÉ

Leiter des EU-Verbindungsbüros ver.di

(Director of the EU liaison office, German United Services Union (ver.di))

Mr Horst MUND

Bereichsleiter Internationales IG Metall

(Director of International Department, IG Metall)

Mr Alexander GRAF VON SCHWERIN

Berater Europäische Angelegenheiten beim Konzern Duisburger Versorgungs- und Verkehrsgesellschaft mbH (DVV Konzern)

(European Affairs Adviser, DVV Konzern)

Mr Hans-Joachim WILMS

Europabeauftragter bei der IG Bauen — Agrar — Umwelt (IG Bau)

(European Affairs Officer, German Trade Union for Construction, Agriculture and the Environment (IG BAU))

Mr Egbert BIERMANN

Mitglied des Geschäftsführenden Hauptvorstandes der IG Bergbau, Chemie, Energie (IG BCE)

(Member of the Executive Board of German Mining, Chemical and Energy Industrial Union (IG BCE))

Ms Michaela ROSENBERGER

Stellvertretende Vorsitzende Gewerkschaft Nahrung — Genuss — Gaststätten

(Deputy Chair of the German Trade Union of Food, Beverages, Tobacco, Hotel and Catering and Allied Workers)

Mr Jürgen KEßLER

Vorstandsvorsitzender Verbraucherzentrale Berlin

(Chairman of the Board, Berlin Consumers’ Association)

Mr Bernd SCHLÜTER

Berater bei der Bundesarbeitsgemeinschaft der Freien Wohlfahrtspflege (BAGFW)

(Advisor, Federal Association of Non-Statutory Welfare Services (BAGFW))

Ms Renate HEINISCH

Mitglied im Bundesvorstand der Senioren-Organisationen (BAGSO)

(Member of the Federal Association of German Senior Citizens’ Organisations (BAGSO))

Mr Frank STÖHR

Zweiter Bundesvorsitzender dbb Beamtenbund und Tarifunion

(Vice-President, Federal Board of Management, German Civil Service Federation)

Mr Lutz RIBBE

Direktor, Stiftung Europäisches Naturerbe (Euronatur)

(Director, European Nature Heritage Fund (Euronatur))

Mr Prof. Dr Gerd WOLF

Beauftragter der Helmholtz-Gemeinschaft Deutscher Forschungszentren (HGF)

(Representative of the Helmholtz Association of German Research Centres (HGF))

Mr Holger SCHWANNECKE

Generalsekretär des Zentralverbandes des Deutschen Handwerks (ZDH)

(General Secretary, Central Association of German Craft Trades (ZDH))

Mr Arno METZLER

Hauptgeschäftsführer des Bundesverbandes der Freien Berufe (BFB)

(Chief Executive and Head of Brussels Office, German National Association of Liberal Professions (BFB))

VIRO

Ms Eve PÄÄRENDSON

Estonian Employers’ Confederation, Director of International Relations

Ms Reet TEDER

Estonian Chamber of Commerce and Industry, policy director

Ms Mare VIIES

Estonian Employees’ Unions’ Confederation; Tallinn University of Technology, Researcher at Centre for Economic Research at TUT

Ms Liina CARR

Estonian Trade Union Confederation, International Secretary

Mr Kaul NURM

Estonian Farmers’ Federation, managing director

Ms Mall HELLAM

NGO Network of Estonian Nonprofit Organizations, member of the supervisory board; Executive Director of Open Estonia Foundation

Mr Meelis JOOST

Estonian Chamber of Disabled People, Foreign relations and European policy officer

IRLANTI

Ms Heidi LOUGHEED

Head of IBEC Europe

Mr David CROUGHAN

Head of Economics and Taxation, IBEC

Mr Thomas McDONOGH

Chairman, Thomas McDonogh and Sons Ltd

Mr Jim McCUSKER

Previously General Secretary of NIPSA

Mr Manus O’RIORDAN

Head of Research, SIPTU (rtd)

Ms Sally Anne KINAHAN

Assistant General Secretary, ICTU

Ms Jillian VAN TURNHOUT

Chief Executive, Children’s Rights Alliance, Former President National Youth Council of Ireland

Mr Padraig WALSHE

COPA President and former IFA President

Ms Siobhán EGAN

Policy and Advocacy Officer, BirdWatch Ireland

KREIKKA

Mme Irini Ivoni PARI

Fédération des industries grecques (SEB)

M. Dimitris DIMITRIADIS

Confédération nationale de commerce hellénique (ESEE)

Μ. Georgios DRAKOPOULOS

Association des entreprises helléniques de tourisme (SETE)

Mme Anna BREDIMA

Association des armateurs grecs (Ε.Ε.Ε.)

M. Christos POLΥΖΟGOPOULOS

Confédération générale grecque des ouvriers (GE.S.E.E.)

M. Eleftherios PAPADOPOULOS

Confédération générale grecque des ouvriers (GE.S.E.E.)

M. Georgios DASSIS

Confédération générale grecque des ouvriers (GE.S.E.E.)

M. Spyridon PAPASΡΥROS

Fédération des fonctionnaires

M. Nikolaos LIOLIOS

Confédération hellénique des coopératives agricoles (PASEGES)

Mme Evangelia KEKELEKI

Centre de protection des consommateurs (KEPKA)

M. Panagiotis GKOFAS

Confédération générale grecque de commerçants et artisans (GSBEE)

M. Ioannis VARDAKASTANIS

Confédération nationale de personnes handicapées (ESAmeA)

ESPANJA

Sr. Rafael BARBADILLO LÓPEZ

Miembro de la Confederación Española de Organizaciones Empresariales (CEOE)

Sra. Lourdes CAVERO MESTRE

Miembro de la Confederación Española de Organizaciones Empresariales (CEOE)

Sr. José María ESPUNY MOYANO

Miembro de la Confederación Española de Organizaciones Empresariales (CEOE)

Sra. Margarita LÓPEZ ALMENDÁRIZ

Miembro de la Confederación Española de Organizaciones Empresariales (CEOE)

Sr. Ángel PANERO FLÓREZ

Miembro de la Confederación Española de Organizaciones Empresariales (CEOE)

Sr. José Isaías RODRÍGUEZ GARCÍA-CARO

Miembro de la Confederación Española de Organizaciones Empresariales (CEOE)

Sr. José SARTORIOUS ÁLVAREZ DE BOHORQUES

Miembro de la Confederación Española de Organizaciones Empresariales (CEOE)

Sr. José María ZUFIAUR

Presidente de la Fundación Educación y Trabajo

Sra. Isabel CAÑO AGUILAR

Directora de la Oficina de UGT en Bruselas

Sr. Juan MENDOZA CASTRO

Colaborador de UGT para Asuntos Internacionales

Sra. Joana AGUDO

Presidenta del Comité Coordinador de los Consejos Sindicales Interregionales de Comisiones Obreras (CC.OO.)

Sr. Juan MORENO PRECIADO

Responsable de la Oficina de la Confederación Sindical de Comisiones Obreras (CC.OO.) en Bruselas

Sr. Luis Miguel PARIZA CASTAÑOS

Secretaría de Política Internacional de la Confederación sindical de Comisiones Obreras (CC.OO.)

Sra. Laura GONZÁLEZ TXABARRI

Miembro del Comité Ejecutivo de ELA

Sr. Javier SÁNCHEZ ANSÓ

Responsable de Relaciones Internacionales, Estructuras Agrarias y Desarrollo Rural de la Comisión Ejecutiva de la Coordinadora de Organizaciones de Agricultores y Ganaderos (COAG)

Sr. Miguel Ángel CABRA DE LUNA

Función ejercida: Vocal de Relaciones Internacionales de la Confederación Empresarial Española de la Economía Social (CEPES)

Sr. Gabriel SARRÓ IPARRAGUIRRE

Director de la Organización de Productores Asociados de Grandes Atuneros Congeladores (OPAGAC)

Sr. José Manuel ROCHE RAMO

Secretario de Relaciones Internacionales de UPA

Sr. Pedro Raúl NARRO SÁNCHEZ

Director de Asuntos Europeos de ASAJA

Sr. Carlos TRÍAS PINTO

Director en la Asociación General de Consumidores (ASGECO); Director en la Unión de Cooperativas de Consumidores y Usuarios de España (UNCCUE)

Sr. Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER

Secretario General de la Asociación de Usuarios de la Comunicación (AUC)

RANSKA

Mme Emmanuelle BUTAUD-STUBBS

Déléguée générale de l’Union des industries textiles (UIT)

M. Bernard HUVELIN

Vice-président de la Fédération française du bâtiment (FFB)

M. Stéphane BUFFETAUT

Directeur chargé des relations institutionnelles, Veolia Environnement

M. Henri MALOSSE

Directeur, conseiller institutionnel pour les affaires européennes auprès de la présidence de l’ACFCI

M. Philippe de BRAUER

Président de la commission internationale de la Confédération générale des petites et moyennes entreprises (CGPME)

M. Jean-Pierre CROUZET

Vice-président de la CGAD, président de la Confédération nationale de la boulangerie française, membre du conseil national de l’Union professionnelle artisanale (UPA)

M. Henri BRICHART

Président de la Fédération nationale des producteurs de lait

M. Éric PIGAL

Délégué national de la Confédération française de l’encadrement/Confédération générale des cadres (CFE-CGC), en charge de la coordination du Comité économique et social européen, du CESE français et du Conseil économique et social régional

M. Jacques LEMERCIER

Président de l’international UNI Europa Poste&logistique — membre de la commission exécutive confédérale, Force ouvrière (FO)

Mme Laure BATUT

Assistante confédérale au secteur international et Europe, Force ouvrière (FO)

M. Jean-Pierre COULON

Secrétaire confédéral en charge des affaires européennes et internationales de la Confédération française des travailleurs chrétiens (CFTC)

Mme Béatrice OUIN

Chargée de mission au sein du service international et Europe de la Confédération française démocratique du travail (CFDT)

M. Gérard DANTIN

Chargé de mission au sein du service international et Europe de la Confédération française démocratique du travail (CFDT)

Mme An LENOUAIL-MARLIERE

Conseillère à l’espace Europe/international de la Confédération générale du travail (CGT)

M. Denis MEYNENT

Conseiller à l’espace Europe/international de la Confédération générale du travail (CGT)

Mme Reine-Claude MADER-SAUSSAYE

Présidente de la Confédération de la consommation, du logement et du cadre de vie (CLCV)

M. Édouard de LAMAZE

Avocat à la Cour, ancien délégué interministériel aux professions libérales, ancien membre du CEC, Union nationale des professions libérales (UNAPLE)

M. Julien VALENTIN

Agriculteur, responsable des nouvelles technologies de l’information et de la communication (NTIC), Centre national des jeunes agriculteurs (CNJA)

M. Gilbert BROS

Vice-président de l’Assemblée permanente des chambres d’agriculture (APCA)

Président de la Chambre d’agriculture de Haute-Loire

Mme Évelyne PICHENOT

Présidente de la délégation pour l’Union européenne du Conseil économique, social et environnemental (CESE) français

Membre du CESE français

M. Joseph GUIMET

Administrateur de l’Union nationale des associations familiales (UNAF), président du groupe de l’UNAF au CESE français

M. Jean-Paul PANZANI

Membre du comité exécutif, président de la Fédération nationale de la mutualité française (FNMF)

M. Georges CINGAL

Administrateur de France nature environnement

M. Thierry LIBAERT

Professeur, université de Louvain, maître de conférences en communication à l’Institut d'études politiques (IEP) catholique de Paris, membre de la commission gouvernance au Grenelle de l’environnement

ITALIA

Mr Mario CAMPLI

Coordinatore politiche europee Legacoop

Mr Luigi CAPRIOGLIO

Consigliere nazionale della Confederazione Italiana Dirigenti e Alte Professionalità (CIDA)

Mr Francesco CAVALLARO

Segretario generale della CISAL (Confederazione Italiana Sindacati Autonomi Lavoratori)

Mr Carmelo CEDRONE

Professore incaricato di Politica Economica Europea, Univ. La Sapienza Roma — Componente del «Team Europe» — Collaboratore del Dipartimento Europeo ed Internazionale UIL (Unione Italiana del Lavoro) — Membro del Comitato Centrale UIL — Componente del Consiglio Direttivo del Movimento Europeo

Mr Franco CHIRIACO

Presidente del Sindacato Unitario Nazionale Inquilini ed Assegnatari (SUNIA) — Confederazione Generale Italiana del Lavoro (CGIL)

Mr Roberto CONFALONIERI

Segretario generale CONFEDIR (Confederazione dei Dirigenti Italiani e delle Alte Professionalità) — Consigliere CNEL (Consiglio Nazionale dell’Economia e del Lavoro)

Mr Gianfranco DELL’ALBA

Direttore della Delegazione di Confindustria presso l’Unione Europea

Mr Pietro Francesco DE LOTTO

Direttore Generale di Confartigianato Vicenza

Mr Giancarlo DURANTE

Direttore Centrale dell’Associazione Bancaria Italiana, Responsabile dell’area Sindacale e del Lavoro

Mr Emilio FATOVIC

Vice Segretario Generale CONFSAL

(Confederazione Generale dei Sindacati Autonomi dei Lavoratori) con delega al privato

Mr Giuseppe GUERINI

Presidente Nazionale Federsolidarietà

Mr Edgardo Maria IOZIA

Segretario Nazionale Unione Italiana Lavoratori Credito Esattorie e Assicurazioni (UILCA) — Presidente UNI Europa Finanza

Mr Giuseppe Antonio Maria IULIANO

Dipartimento Politiche internazionali CISL (Confederazione Italiana Sindacati Lavoratori), Coordinatore di aree — Responsabile per l’Europa centro-orientale e per l’America latina

Mr Luca JAHIER

Presidente del Consiglio nazionale delle Associazioni Cristiane Lavoratori Italiani (ACLI) e responsabile relazioni internazionali

Mr Antonio LONGO

Presidente dell’Associazione Movimento Difesa del Cittadino — Direttore della testata giornalistica «Diritti & Consumi»

Mr Sandro MASCIA

Responsabile Ufficio di Rappresentanza della Confagricoltura di Bruxelles

Mr Stefano PALMIERI

Responsabile dell’Ufficio Europa della CGIL (Confederazione Generale Italiana del Lavoro) a Bruxelles

Mr Antonello PEZZINI

Imprenditore tessile-tecnico. Confindustria Bergamo

Mr Antonio POLICA

Dirigente Confederale UGL (Unione Generale del Lavoro)

Mr Virgilio RANOCCHIARI

Responsabile della Delegazione Fiat per l’Europa

Mr Maurizio REALE

Responsabile della Rappresentanza per le Relazioni con le Istituzioni Comunitarie — Coldiretti

Ms Daniela RONDINELLI

Responsabile Ufficio Internazionale FISASCAT CISL (Federazione Italiana Sindacati Addetti Commerciali Affitti Turismo — Confederazione Italiana Sindacati dei Lavoratori)

Mr Corrado ROSSITTO

Presidente Nazionale della Confederazione Italiana di Unione delle Professioni Intellettuali (CIU)

Mr Claudio ROTTI

Presidente AICE (Associazione Italiana Commercio Estero)

KYPROS

Μιχάλης Αντωνίου (Mr Michalis ANTONIOU)

Βοηθός Γενικός Διευθυντής (Deputy Director General)

Ομοσπονδία Εργοδοτών και Βιομηχάνων (ΟΕΒ) (Cyprus Employers and Industrialists Federation)

Ανδρέας Λουρουτζιάτης (Mr Andreas LOUROUTZIATIS)

Αντιπρόεδρος Κυπριακού Εμπορικού και Βιομηχανικού Επιμελητηρίου (ΚΕΒΕ) (Vice-President, Cyprus Chamber of Commerce and Industry)

Κυπριακό Εμπορικό και Βιομηχανικό Επιμελητήριο (ΚΕΒΕ) (Cyprus Chamber of Commerce and Industry)

Ανδρέας Παυλικκάς (Mr Andreas PAVLIKKAS)

Υπεύθυνος Γραφείου Ερευνών και Μελετών (Head of Research and Studies Department)

Παγκύπρια Εργατική Ομοσπονδία (ΠΕΟ) (Pancyprian Federation of Labour)

Δημήτρης Κιττένης (Mr Dimitris KITTENIS)

Τέως Γενικός Γραμματέας (Former Secretary-General)

Συνομοσπονδία Εργαζομένων Κύπρου (ΣΕΚ) (Cyprus Workers’ Confederation)

Κωστάκης Κωνσταντινíδης (Mr Costakis CONSTANTINIDES)

Μέλος Κυπριακού Συνδέσμου Καταναλωτών (Member, Cyprus Consumers’ Association)

Μηχάλης Λύτρας (Mr Michalis LITRAS)

Γενικός Γραμματέας (Secretary-General)

Παναγροτικής Ένωσης Κύπρου (Panagrarian Union of Cyprus)

LATVIA

Mr Vitālijs GAVRILOVS

Latvijas Darba devēju konfederācijas (LDDK) prezidents

Mr Gundars STRAUTMANIS

Latvijas Tirdzniecības un rūpniecības kameras (LTRK) viceprezidents un LTRK Padomes loceklis

Mr Pēteris KRĪGERS

Latvijas Brīvo arodbiedrību savienības (LBAS) priekšsēdētājs

Ms Ariadna ĀBELTIŅA

Latvijas Brīvo arodbiedrību savienības (LBAS) ārējo sakaru koordinētāja starptautiskos jautājumos

Mr Armands KRAUZE

Lauksaimnieku organizāciju sadarbības padomes (LOSP) valdes priekšsēdētājs

Ms Gunta ANČA

Latvijas Cilvēku ar īpašām vajadzībām sadarbības organizācijas SUSTENTO valdes priekšsēdētāja

Mr Andris GOBIŅŠ

Eiropas Kustības Latvijā (EKL) prezidents

LIETTUA

Mr Alfredas JONUŠKA

Director General, Siauliai Chamber of Commerce, Industry and Crafts

Mr Stasys KROPAS

President, Association of Lithuania Banks; Vice-president, Lithuanian business confederation ICC Lithuania

Mr Gintaras MORKIS

Deputy Director General, Lithuanian Confederation of Industrialists

Ms Gražina GRUZDIENĖ

Chairman, Trade Union of Lithuanian Food Producers

Ms Daiva KVEDARAITĖ

Head of Information Centre, Lithuanian Trade Union Solidarumas

Ms Inga PREIDIENĖ

Vice-chairperson, Youth Organization, Lithuanian Labour Federation

Mr Mindaugas MACIULEVIČIUS

Director, Agricultural cooperative ”Lietuviško ūkio kokybė”

Mr Zenonas Rokas RUDZIKAS

Member, Lithuanian Academy of Sciences; Leading researcher, Institute of Theoretical Physics and Astronomy, Vilnius University

Ms Indrė VAREIKYTĖ

Member, Lithuanian Board of Education; Member, Youth Committee in the Tripartite Council of the Republic of Lithuania

LUXEMBURG

Mme Viviane GOERGEN

Secrétaire générale adjointe de la Confédération luxembourgeoise des syndicats chrétiens (LCGB)

M. Raymond HENCKS

Membre du comité exécutif de la Confédération générale de la fonction publique (CGFP)

M. Paul RECKINGER

Président honoraire de la Chambre des métiers du Grand-Duché de Luxembourg

M. Jean-Claude REDING

Président de la Confédération syndicale indépendante du Luxembourg (OGBL)

Mme Josiane WILLEMS

Directrice de la Centrale paysanne luxembourgeoise (CPL)

M. Christian ZEYEN

General Manager d’ArcelorMittal

UNKARI

Antal CSUPORT

Managing director, National Association of Strategic and Public Utility Companies

Tamás NAGY

Chairman, National Federation of Agricultural Cooperatives and Producers

Dr. Péter VADÁSZ

Co-chairman, Confederation of Hungarian Employers and Industrialists

János VÉRTES

Co-chairman in charge of international relations, National Federation of Traders and Caterers

József KAPUVÁRI

Member of the Board, National Confederation of Hungarian Trade Unions

Dr. Ágnes CSER

Co-chairman, LIGA Confederation

Dr. Miklós PÁSZTOR

Expert, National Federation of Workers’ Council

Dr. János WELTNER

Expert, Trade Union Block of Intellectual Employers

Dr. Etele BARÁTH

Hon. university professor, Hungarian Society for Urban Planning

Kinga JOÓ

Expert, HÖOK a Hallgatókért Foundation

Dr. Lajos MIKULA

Expert, Agricultural and Rural Youth Association

Ákos TOPOLÁNSZKY

Expert, ”SOURCE” Mental Helpers Association

MALTA

Ms Grace ATTARD

President, National Council of Women (NCW)

Ms Anna Maria DARMANIN

Council Member, Confederation of Malta Trade Unions (CMTU)

Mr Vincent FARRUGIA

Director General, Malta Chamber of Small and Medium Enterprises (GRTU)

Mr Stefano MALLIA

Vice President, Malta Chamber of Commerce, Enterprise and Industry (MCCEI)

Mr Michael PARNIS

Deputy General Secretary, General Workers Union

ALANKOMAAT

Ms Johanna Anna VAN DEN BANDT-STEL

Head of the Brussels Office of VNO-NCW and MKB-Nederland

Ms Melanie Irmgard BOUWKNEGT

Economic Policy Advisor at CNV

Ms Marjolijn BULK

Policy Advisor International Affairs at FNV

Mr Joost Peter VAN IERSEL

Member of the EESC

Mr Willem Wolter MULLER

Advisor International Affairs at MHP

Mr Nicolaas Clemens Maria VAN NIEKERK

Freelance management advisor/supervisor

Mr Frank VAN OORSCHOT

Senior Specialist International Affairs at LTO

Mr Ullrich SCHRÖDER

Permanent Delegate Brussels at MKB-Nederland

Mr Martin SIECKER

International Manager at FNV

Mr Joannes Gertrudis Wilhelmina SIMONS

Emeritus Professor Transport Economics Free University of Amsterdam, Member of the EESC

Mr Dick WESTENDORP

Emeritus General Director Consumers Union

Ms Anna Antonia Maria VAN WEZEL

Member of the EESC

ITÄVALTA

Ms Waltraud KLASNIC

Landeshauptmann a. D.

Dr Johannes KLEEMANN

Mitglied des Wirtschafts- und Sozialausschusses in den Mandatsperioden 2002-2006 und 2006-2010

Mag. Dipl. Ing. Johann KÖLTRINGER

Hauptabteilungsleiter des Österreichischen Raiffeisenverbandes

Mag. Christa SCHWENG

Referentin der Wirtschaftskammer Österreich, Abteilung für Sozialpolitik und Gesundheit

Mag. Thomas DELAPINA

Geschäftsführer des Beirats für Wirtschafts- und Sozialfragen; Sekretär in der Kammer für Arbeiter und Angestellte für Wien

Mag. Wolfgang GREIF

Gewerkschaft der Privatangestellten, Druck, Journalismus, Papier; Bereichsleiter Europa, Konzerne und internationale Beziehungen

Mr Thomas KATTNIG

Gewerkschaft der Gemeindebediensteten; Leiter des Referats für Internationale Verbindungen

Dr Christoph LECHNER

Leiter der Abteilung Verfassungsrecht und Allgemeine und Internationale Sozialpolitik in der Kammer für Arbeiter und Angestellte für Niederösterreich

Mag. Oliver RÖPKE

Leiter des Europabüros des ÖGB

Mr Alfred GAJDOSIK

Vorsitzender-Stellvertreter der Gewerkschaft VIDA

Mag. Gerfried GRUBER

Referent der Landwirtschaftskammer Österreich

Dr Anne-Marie SIGMUND

Europabeauftragte des Bundeskomitees Freie Berufe Österreichs

PUOLA

Mr Krzysztof OSTROWSKI

Consultant, Business Centre Club — Association of Employers

Mr Andrzej MALINOWSKI

President, Confederation of Polish Employers

Ms Anna NIETYKSZA

Member, Confederation of Polish Employers

Mr Marek KOMOROWSKI

Counsellor, Polish Confederation of Private Employers Lewiatan

Mr Jacek Piotr KRAWCZYK

Vice-president, Polish Confederation of Private Employers Lewiatan

Mr Jan KLIMEK

Vice-president, Polish Craft Association

Mr Tadeusz KLIŚ

Vice-president, Polish Craft Association

Ms Dorota GARDIAS

Secretary General, Trade Union Forum

Mr Wiesław SIEWIERSKI

President, Trade Union Forum

Mr Andrzej ADAMCZYK

Secretary of the international affairs, Independent and Self-Governing Trade Union Solidarność

Mr Marian KRZAKLEWSKI

Member of the National Commission, Independent and Self-Governing Trade Union Solidarność

Mr Andrzej CHWILUK

Vice-president of the Trade Unions of Miners, All-Poland Alliance of Trade Unions

Mr Tomasz Dariusz JASIŃSKI

Specialist of the international affairs, All-Poland Alliance of Trade Unions

Mr Stanisław Józef RÓŻYCKI

Vice-president of the Council of Education and Science of the Polish Teachers’ Union, All-Poland Alliance of Trade Unions

Mr Krzysztof BALON

Secretary of the Research programme Council, Working Community of Associations of Social Organisations WRZOS

Mr Krzysztof KAMIENIECKI

Vice-president, Institute for Sustainable Development Foundation

Ms Marzena MENDZA-DROZD

Member of the Board, Forum of Non-Government Initiatives’ Association, All-Poland Federation of Non-Governmental Organisations

Mr Krzysztof PATER

Member of the Scout Court, Polish Scouting and Guiding Association

Ms Jolanta PLAKWICZ

Member, Polish Women’s Lobby

Mr Władysław SERAFIN

President, National Union of Farmers, Circles and Agricultural Organizations

Ms Teresa TISZBIEREK

Vice-president, Association of the Voluntary Fire Brigades of the Republic of Poland

PORTUGALI

Mr Manuel Eugénio PIMENTEL CAVALEIRO BRANDÃO

Confederação da Indústria Portuguesa (CIP)

(Confederation of Portuguese Industry)

Mr Luís Miguel CORREIA MIRA

Confederação dos Agricultores de Portugal (CAP)

(Portuguse Farmers’ Confederation)

Mr Pedro D’ALMEIDA FREIRE

Confederação do Comércio e Serviços de Portugal (CCP)

(Portuguese Trade and Services Confederation)

Mr Paulo BARROS VALE

Associação Empresarial de Portugal (AEP)

(Portuguese Business Association)

Mr Mário David FERREIRINHA SOARES

Confederação Geral dos trabalhadores Portugueses (CGTP)

(General Confederation of Portuguese Workers)

Mr Carlos Manuel ALVES TRINDADE

Confederação Geral dos Trabalhadores Portugueses (CGTP)

(General Confederation of Portuguese Workers)

Mr Alfredo Manuel VIEIRA CORREIA

União Geral de Trabalhadores (UGT)

(General Workers’ Union)

Mr Victor Hugo DE JESUS SEQUEIRA

União Geral de Trabalhadores (UGT)

(General Workers’ Union)

Mr Jorge PEGADO LIZ

Associação Portuguesa para a Defesa do Consumidor (DECO)

(Portuguese Consumer Protection Association)

Mr Carlos Alberto PEREIRA MARTINS

Conselho Nacional das Ordens Profissionais (CNOP)

(National Council of Professional Bodies)

Mr Francisco João BERNARDINO DA SILVA

Confederação Nacional das Cooperativas Agrícolas e do Crédito Agrícola de Portugal, CCRL (CONFAGRI)

(Portuguese National Confederation of Agricultural Coperatives and Agricultural Credit, limited-liability cooperative confederation)

Rev. Vítor José MELÍCIAS LOPES

União das Misericórdias Portuguesas (UMP)

(Union of Portuguese Charitable Institutions)

ROMANIA

Dl Petru Sorin DANDEA

Vicepreședinte, Confederația Națională Sindicală „Cartel ALFA”

(Vice-President of the National Trade Union Confederation ”Cartel ALFA”)

Dl Dumitru FORNEA

Secretar confederal, Confederația Sindicală Națională MERIDIAN

(Confederal secretary of the National Trade Union Confederation — Meridian)

Dl Minel IVAȘCU

Secretar general, Blocul Național Sindical

(Secretary-General of the National Trade Union Bloc (BNS))

Dl Sorin Cristian STAN

Secretar general, Confederația Națională a Sindicatelor Libere din România (FRĂȚIA)

(Secretary-General of the National Confederation of Romanian Free Trade Unions (FRĂȚIA))

Dl Sabin RUSU

Secretar general, Confederația Sindicatelor Democratice din România

(Secretary-General of the Confederation of Romanian Democratic Trade Unions)

Dl Eugen Mircea BURADA

Președinte executiv, Consiliul Național al Patronatului Român

(Executive President, National Council of Romanian Employers)

Dna Ana BONTEA

Director, Departamentul Juridic și Dialog Social — Consiliul Național al Întreprinderilor Private Mici și Mijlocii din România

(Director of the Legislative and Social Dialogue Department, National Council of Small and Medium-Sized Private Enterprises in Romania)

Dl Mihai MANOLIU

Secretar general, Alianța Confederațiilor Patronale din România

(Secretary-General, Alliance of Romanian Employers’ Confederations)

Dl Aurel Laurențiu PLOSCEANU

Președinte, Asociația Română a Antreprenorilor de Construcții

(President of the Romanian Construction Entrepreneurship Association)

Dl Ștefan VARFALVI

Președinte executiv, UGIR

(Executive President of UGIR)

Dl Cristian PÂRVULESCU

Președinte, Asociația Pro Democrația

(President of the Pro-Democracy Association)

Dl Ionuț SIBIAN

Director, Fundația pentru Dezvoltarea Societății Civile

(Director, Civil Society Development Foundation)

Dl Sorin IONIȚĂ

Director de cercetare, Societatea Academică din România

(Director of research, Academic Society of Romania)

Dl Radu NICOSEVICI

Președinte, Academia de Advocacy

(Chairman of the Advocacy Academy)

SLOVENIA

Mr Cveto STANTIČ

Predstavnik velikega gospodarstva (representative of large business)

Mr Dare STOJAN

Predstavnik malega gospodarstva (representative of small business)

Mr Andrej ZORKO

Izvršni sekretar Zveze svobodnih sindikatov Slovenije (Executive Secretary of the ZSSS (Free Trade Unions of Slovenia))

Mr Dušan REBOLJ

Predsednik Konfederacije sindikatov Pergam Slovenije (President of Pergam Trade Union Federation (KSS Pergam))

Mr Bojan HRIBAR

Predstavnik sindikatov javnega sektorja (representative of the public sector trade unions)

Mr Igor HROVATIČ

Direktor Kmetijsko gozdarske zbornice Slovenije (Director of the Agriculture and Forestry Federation)

Mr Primož ŠPORAR

Predstavnik organizacije SKUP – Skupnost privatnih zavodov (representative of SKUP — Community of Private Institutes)

SLOVAKIA

Ján ORAVEC

Prezident Združenia podnikateľov Slovenska (ZPS)

Michal PINTÉR

Člen Republikovej únie zamestnávateľov (RÚZ), riaditeľ, U.S. Steel Košice, s.r.o.

Igor ŠARMÍR

Riaditeľ odboru potravinárstva a obchodu Slovenskej poľnohospodárskej a potravinárskej komory, tajomník Únie potravinárov SR

Vladimír MOJŠ

Predseda Hospodárskeho a sociálneho výboru (HSV), viceprezident Konfederácie odborových zväzov SR

Dušan BARČÍK

Viceprezident Konfederácie odborových zväzov SR pre výrobné OZ, predseda Integrovaného odborového zväzu

Ján GAŠPERAN

Viceprezident Konfederácie odborových zväzov SR pre nevýrobné OZ, predseda OZ pracovníkov školstva a vedy na Slovensku

Juraj STERN

Prezident Slovenskej spoločnosti pre zahraničnú politiku (SFPA)

Viliam PÁLENÍK

Prezident Inštitútu zamestnanosti

Tomáš DOMONKOS

Vedecký pracovník Ekonomického ústavu Slovenskej akadémie vied (SAV)

SUOMI

Mr Filip Mikael HAMRO-DROTZ

asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Ms Ulla SIRKEINEN

erityisasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Ms Marja-Liisa PELTOLA

osastopäällikkö Keskuskauppakamari

Mr Simo Markus PENTTINEN

kansainvälisten asioiden päällikkö Akava ry

Mr Reijo Veli Erik PAANANEN

EU-asiantuntija Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Ms Leila KURKI

työllisyyspoliittinen asiantuntija Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Ms Pirkko Marjatta RAUNEMAA

kuluttajaekonomisti ja elintarvikeasiantuntija Kotitalous- ja kuluttaja-asioiden neuvottelukunta/Kuluttajat — Konsumenterna ry

Mr Seppo Ilmari KALLIO

johtaja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Mr Thomas PALMGREN

kansainvälisten asioiden asiamies Suomen yrittäjät

RUOTSI

Ms Ellen Paula NYGREN

Ombudsman, Landsorganisation i Sverige (LO) (Swedish Trade Union Confederation)

Mr Frank Thomas ABRAHAMSSON

Vice-president, Landsorganisation i Sverige (LO) (Swedish Trade Union Confederation)

Mr Thomas Mikael JANSON

International Secretary, Tjänstemännens centralorganisation (TCO) (Swedish Confederation of Professional Employees)

Mr Paul Henrik LIDEHÄLL

International Secretary, Sveriges akademikers centralorganisation (SACO) (Swedish Confederation of Professional Associations)

Mr Ulf Christian ARDHE

Director, Svenskt näringsliv (Confederation of Swedish Enterprise)

Ms Annika Kristina BRÖMS

Deputy Director, Svenskt näringsliv (Confederation of Swedish Enterprise)

Mr Thord Stefan BACK

Manager Sustainable Logistics, Transportgruppen (The Transport Group)

Mr Erik SVENSSON

Director, ALMEGA

Mr Staffan Mats Vilhelm NILSSON

Member of the EESC, President Group III

Lantbrukarnas riksförbund (LRF) (Federation of Swedish Farmers)

Ms Ingrid Eva-Britt KÖSSLER

President, The Swedish Breastcancer Association

Handikappförbundens samarbetsorgan (Swedish Disability Federation)

Ms Inger Kristina Elisabeth PERSSON

Chairman, Sveriges konsumenter (Swedish Consumers’ Association)

Ms Ariane Elisabeth RODERT

EU Policy Advisor, Forum for frivilligt socialt arbete (National Forum for Voluntary Social Work)

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Mr George LYON

Legal Counsel — Northgate Information Solutions UK Ltd

Ms Brenda KING

Chief Executive, ACDiversity

Mr David SEARS

Consultant

Mr Jonathan PEEL

Director, Jonathan Peel EU Communications Ltd

Mr Bryan CASSIDY

Consultant

Mr Peter MORGAN

Chairman, Association of Lloyd’s Members

Ms Madi SHARMA

Entrepreneur

Mr Brendan BURNS

Management Consultant & Financial Investor

Mr Peter COLDRICK

Part-time adviser to General Secretary, ETUC

Mr Brian CURTIS

Retired; Former Regional Organiser; National Union of Rail, Maritime & Transport Workers (RMT)

Ms Sandy BOYLE

Retired; Former Director, AMICUS (Trade Union)

Ms Christine BLOWER

General Secretary, National Union of Teachers (NUT)

Ms Monica TAYLOR

Member of UNITE (Trade Union) Executive Council

Mr Nicholas CROOK

International Officer, UNISON (Trade Union)

Ms Judy McKNIGHT

Retired; Former General Secretary NAPO (Trade Union)

Ms Kathleen Walker SHAW

Head of European Office, Britain’s General Union (GMB)

Ms Rose D’SA

Consultant in EU, Commonwealth and International Law

Ms Jane MORRICE

Deputy Chief Equality Commissioner; Equality Commission Northern Ireland

Ms Maureen O’NEILL

Director, Faith in Older People

Mr Michael SMYTH

Economist, University of Ulster

Mr Richard ADAMS

Senior Partner, Community Viewfinders Ltd

Mr Stuart ETHERINGTON

Chief Executive Officer, National Council for Voluntary Organisations

Mr Tom JONES

Self-employed Farmer

Mr Sukhdev SHARMA

Chairman of Board of Directors, Calderdale and Huddersfield Hospitals NHS Foundation Trust

25.9.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 251/28

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 24 päivänä syyskuuta 2010,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/95/EY liitteen muuttamisesta lyijyä, elohopeaa, kadmiumia, kuudenarvoista kromia, polybromibifenyylejä tai polybromidifenyylieettereitä sisältäviä käyttötarkoituksia koskevien poikkeusten osalta liitteen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 6403)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/571/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 27 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/95/EY (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2002/95/EY kielletään lyijyn, elohopean, kadmiumin, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylien (PBB-yhdisteet) ja polybromidifenyylieetterien (PBDE-yhdisteiden) käyttö 1 päivän heinäkuuta 2006 jälkeen markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Poikkeukset tästä kiellosta luetellaan direktiivin liitteessä. Poikkeuksia on tarkasteltava ajoittain uudelleen, jotta ne voidaan mukauttaa tieteen ja tekniikan edistykseen.

(2)

Poikkeusten tarkastelun perusteella tiettyjen käyttötarkoitusten, joissa käytetään lyijyä, elohopeaa, kadmiumia tai kuudenarvoista kromia, pitäisi edelleen jäädä kiellon ulkopuolelle, sillä näiden vaarallisten aineiden poistaminen kyseisistä käyttötarkoituksista on vieläkin tieteellisesti tai teknisesti liian hankalaa. Sen vuoksi on aiheellista pitää niitä koskevat poikkeukset voimassa.

(3)	Poikkeusten tarkastelun tuloksena on todettu, että lyijyn, elohopean tai kadmiumin poistaminen tietyistä käyttötarkoituksista tai niiden korvaaminen näissä käyttötarkoituksissa on nyt tieteellisesti tai teknisesti mahdollista. Sen vuoksi on aiheellista poistaa niitä koskevat poikkeukset.

(4)

Poikkeusten tarkastelun tuloksena on todettu, että lyijyn, elohopean tai kadmiumin poistaminen tietyistä käyttötarkoituksista tai niiden korvaaminen näissä käyttötarkoituksissa tulee olemaan tieteellisesti tai teknisesti mahdollista lähitulevaisuudessa. Näiden poikkeuksien peruuttamiselle on sen vuoksi aiheellista asettaa määräaika.

(5)

Poikkeusten tarkastelun tuloksena on todettu, että elohopean osittainen poistaminen tietyistä käyttötarkoituksista tai sen osittainen korvaaminen näissä käyttötarkoituksissa on tieteellisesti tai teknisesti mahdollista. Sen vuoksi on aiheellista vähentää kyseisissä käyttötarkoituksissa sallitun elohopean määrää.

(6)

Poikkeusten tarkastelun tuloksena on todettu, että elohopean poistaminen tietyistä käyttötarkoituksista tai sen korvaaminen niissä lähiaikoina on tieteellisesti tai teknisesti mahdollista ainoastaan osittain ja vaiheittain. Sen vuoksi on aiheellista vähentää kyseisissä käyttötarkoituksissa sallitun elohopean määrää vaiheittain.

(7)

Joissakin tapauksissa on teknisesti mahdotonta korjata sähkö- ja elektroniikkalaitteita muilla kuin alkuperäisillä varaosilla. Sen vuoksi lyijyä, elohopeaa, kadmiumia, kuuden arvoista kromia tai polybromidifenyylieettereitä sisältävien varaosien käyttö, joihin poikkeusta on sovellettu, olisi sallittava ainoastaan kyseisissä tapauksissa sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjauksessa, jotka on saatettu markkinoille ennen kuin poikkeus päättyi tai poistettiin.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanemisesta ympärisäteilevien kotitalouslamppujen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta 18 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 244/2009 (2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanemisesta loistelamppujen, joissa ei ole sisäistä virranrajoitinta, suurpainepurkauslamppujen sekä virranrajoittimien ja valaisimien, joissa voidaan käyttää tällaisia lamppuja, ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/55/EY kumoamisesta 18 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 245/2009 (3) annetaan ohjeelliset tavoitearvot elohopean käytölle lampuissa. Lamppujen elohopeapitoisuus yksilöitiin merkittäväksi ympäristötekijäksi asetuksissa (EY) N:o 244/2009 ja (EY) N:o 245/2009, mutta katsottiin, että on tarkoituksenmukaisempaa antaa sitä koskevia säännöksiä direktiivissä 2002/95/EY, joka kattaa myös sellaiset lampputyypit, joita ei mainituissa asetuksissa käsitellä.

(9)

Asetuksessa (EY) N:o 244/2009 säädettyjen toimenpiteiden tarkastelun tuloksena on todettu, että elohopean osittainen poistaminen tietyistä käyttötarkoituksista tai sen osittainen korvaaminen niissä on tieteellisesti tai teknisesti mahdollista ilman, että siitä aiheutuisi ympäristölle, terveydelle ja/tai kuluttajien turvallisuudelle kielteisiä vaikutuksia, jotka olisivat suurempia kuin korvaamisesta aiheutuvat hyödyt. Sen vuoksi on aiheellista vähentää elohopeapitoisuutta kyseisissä käyttötarkoituksissa asetuksen (EY) N:o 244/2009 mukaisesti.

(10)	Direktiivin 2002/95 liitteeseen on tehtävä runsaasti muutoksia. Selkeyden vuoksi koko liite olisi näin ollen korvattava uudella tekstillä.

(11)	Komissio on kuullut asianomaisia osapuolia direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(12)	Näin ollen direktiiviä 2002/95/EY olisi muutettava.

(13)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/12/EY (4) 18 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2002/95/EY liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 24 päivänä syyskuuta 2010.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen

(1) EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19.

(2) EUVL L 76, 24.3.2009, s. 3.

(3) EUVL L 76, 24.3.2009, s. 17.

(4) EUVL L 114, 27.4.2006, s. 9.

LIITE

”LIITE

4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kiellosta vapautetut käyttötarkoitukset

Poikkeus		Poikkeuksen soveltamisala ja päivämäärät
1	Elohopea yksikantaisissa pienloistelampuissa silloin, kun elohopean määrä purkausputkea kohden on enintään:
1 a	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa < 30 W: 5 mg	Päättyy 31.12.2011; kaudella 31.12.2011–31.12.2012 saa käyttää purkausputkea kohti 3,5 mg elohopeaa; 31.12.2012 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 2,5 mg elohopeaa.
1 b	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa ≥ 30 W ja < 50 W: 5 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 3,5 mg elohopeaa.
1 c	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa ≥ 50 W ja < 150 W: 5 mg
1 d	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa ≥ 150 W: 15 mg
1 e	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa ympyrän- tai neliön muotoisissa loistelampuissa, joiden putken läpimitta < 17 mm	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 7 mg elohopeaa.
1 f	Erityiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa: 5 mg
2 a	Elohopea yleiskäyttöön tarkoitetuissa kaksikantaisissa lineaarisissa loistelampuissa lamppua kohti enintään:
2 a 1	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on normaali ja putken läpimitta < 9 mm (esim. T2): 5 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 4 mg elohopeaa.
2 a 2	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on normaali ja putken läpimitta ≥ 9 mm ja ≤ 17 mm (esim. T5): 5 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 3 mg elohopeaa.
2 a 3	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on normaali ja putken läpimitta > 17 mm ja ≤ 28 mm (esim. T8): 5 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 3,5 mg elohopeaa.
2 a 4	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on normaali ja putken läpimitta > 28 mm (esim. T12): 5 mg	Päättyy 31.12.2012; 31.12.2012 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 3,5 mg elohopeaa.
2 a 5	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on pitkä (≥ 25 000 h): 8 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 5 mg elohopeaa.
2 b	Elohopea muissa loistelampuissa lamppua kohti enintään:
2 b 1	Lineaariset halofosfaattilamput, joissa putken läpimitta > 28 mm (esim. T10 ja T12): 10 mg	Päättyy 13.4.2012.
2 b 2	Ei-lineaariset halofosfaattilamput (kaikki läpimitat): 15 mg	Päättyy 13.4.2016.
2 b 3	Ei-lineaariset kolmihuippuloisteainelamput, joissa putken läpimitta on > 17 mm (esim. T9)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 15 mg elohopeaa.
2 b 4	Muut yleiskäyttöön ja erityiskäyttöön tarkoitetut lamput (esim. induktiolamput)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 15 mg elohopeaa.
3	Elohopea erityiskäyttöön tarkoitetuissa kylmäkatodi- ja ulkoelektrodiloistelampuissa lamppua kohti enintään:
3 a	Lyhyt (< 500 mm)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 3,5 mg elohopeaa.
3 b	Keskipitkä (> 500 mm ja < 1 500 mm)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 5 mg elohopeaa.
3 c	Pitkä (> 1 500 mm)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 13 mg elohopeaa.
4 a	Elohopea muissa pienpainepurkauslampuissa lamppua kohti:	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 15 mg elohopeaa.
4 b	Elohopea yleisvalaistukseen tarkoitetuissa suurpainenatriumlampuissa, joissa on parannettu värintoistoindeksi Ra > 60, purkausputkea kohti enintään:
4 b I	P < 155 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 30 mg elohopeaa.
4 b II	155 W < P < 405 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 40 mg elohopeaa.
4 b III	P > 405 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 40 mg elohopeaa.
4 c	Elohopea muissa yleisvalaistukseen tarkoitetuissa suurpainenatriumlampuissa purkausputkea kohti enintään:
4 c I	P < 155 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 25 mg elohopeaa.
4 c II	155 W < P < 405 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 30 mg elohopeaa.
4 c III	P > 405 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 40 mg elohopeaa.
4 d	Elohopea suurpaine-elohopealampuissa	Päättyy 13.4.2015.
4 e	Elohopea monimetallilampuissa
4 f	Elohopea muissa erityiskäyttöön tarkoitetuissa purkauslampuissa, joita ei erikseen mainita tässä liitteessä
5 a	Lyijy katodisädeputkien lasissa
5 b	Lyijy loisteputkien lasissa, enintään 0,2 paino- %
6 a	Lyijy seosaineena työstökoneisiin tarkoitetussa teräksessä ja sinkityssä teräksessä, jossa on enintään 0,35 paino- % lyijyä
6 b	Lyijy seosaineena alumiinissa, jossa on enintään 0,4 paino- % lyijyä
6 c	Kupariseos, jossa on enintään 4 paino- % lyijyä
7 a	Lyijy korkeita lämpötiloja kestävissä juotoksissa (lyijypohjaiset seokset, joissa on lyijyä vähintään 85 paino- %)
7 b	Lyijy palvelinten, tallennus- ja ryhmätallennuslaitteiden sekä kytkentään, merkinantoon ja siirtoon tarkoitettujen verkkoinfrastruktuurilaitteiden ja tietoliikenneverkon hallintalaitteiden juotoksissa
7 c I	Lyijyä lasissa tai keraamisessa aineessa tai lasi- tai keraamimatriisiyhdisteessä sisältävät sähkö- ja elektroniikkakomponentit paitsi keraamisia eristeitä sisältävät kondensaattorit, esimerkiksi pietsosähköiset laitteet
7 c II	Lyijy kondensaattorien keraamisissa eristeissä, kun nimellisjännite on vähintään 125 V AC tai 250 V DC
7 c III	Lyijy kondensaattorien keraamisissa eristeissä, kun nimellisjännite on alle 125 V AC tai 250 V DC	Päättyy 1.1.2013, minkä jälkeen voidaan käyttää ennen 1.1.2013 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
8 a	Kadmium ja sen yhdisteet pellettityyppisissä kertakäyttöisissä lämpösuojissa	Päättyy 1.1.2012, minkä jälkeen sitä voi käyttää ennen 1.1.2012 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
8 b	Kadmium ja sen yhdisteet sähkökoskettimissa
9	Kuudenarvoinen kromi korroosionestoaineena absorptiojäähdytyskoneiden hiiliteräsjäähdytysjärjestelmissä, enintään 0,75 paino- % jäähdytysliuoksessa
9 b	Lyijy lämmitys-, ilmanvaihto-, ilmastointi- ja jäähdytyssovellusten jäähdytysainetta sisältävissä kompressoreissa olevissa laakerikuorissa ja -heloissa
11 a	Lyijy C-press compliant pin -tyyppisissä nastaliitinjärjestelmissä.	Saa käyttää ennen 24 päivää syyskuuta 2010 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
11 b	Lyijy muissa kuin C-press compliant pin -tyyppisissä nastaliitinjärjestelmissä	Päättyy 1.1.2013, minkä jälkeen voidaan käyttää ennen 1.1.2013 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
12	Lyijy lämpöä johtavan moduulin c-renkaan pinnoitemateriaalina	Saa käyttää ennen 24 päivää syyskuuta 2010 markkinoille saatettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
13 a	Lyijy optisissa sovelluksissa käytetyissä valkoisissa laseissa
13 b	Kadmium ja lyijy suodatinlaseissa ja reflektanssistandardeina käytetyissä laseissa
14	Lyijy juotoksissa, jotka koostuvat useammasta kuin kahdesta ainesosasta ja jotka on tarkoitettu nastojen ja mikroprosessorikotelon väliseen kytkentään ja joiden lyijypitoisuus on yli 80 mutta alle 85 paino- %	Päättyy 1.1.2011, minkä jälkeen voidaan käyttää ennen 1.1.2011 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
15	Lyijy juotoksissa, joilla mahdollistetaan toimiva sähköliitos puolijohdepalan ja alustan välillä integroitujen piirien kääntösiru- eli flip chip -tekniikassa
16	Lyijy lineaarisissa hehkulampuissa, joissa on silikaatilla päällystetyt putket	Päättyy 1.9.2013.
17	Lyijyhalidi valaisevana aineena reprografiassa käytettävissä suurpainepurkauslampuissa (HID-lampuissa)
18 a	Lyijy aktivaattorina valaisevassa jauheessa (enintään 1 paino- % lyijyä) purkauslampuissa, joita käytetään erikoislamppuina diatsomenetelmällä tehtävässä reprografiassa, litografiassa, hyönteispyydyksissä, fotokemiallisissa ja käsittelyprosesseissa, jotka sisältävät loisteaineena esimerkiksi SMS:ää ((Sr,Ba)2MgSi2O7:Pb)	Päättyy 1.1.2011.
18 b	Lyijy aktivaattorina valaisevassa jauheessa (enintään 1 paino- % lyijyä) purkauslampuissa, joita käytetään esimerkiksi BSP-loisteainetta (BaSi2O5:Pb) sisältävinä solariumlamppuina
19	Lyijy PbBiSn-Hg- ja PbInSn-Hg -metallien kanssa erityisseoksissa pääamalgaamina sekä PbSn-Hg:n kanssa lisäamalgaamina erittäin pienissä energiansäästölampuissa	Päättyy 1.6.2011
20	Lyijyoksidi nestekidenäytöissä käytettävien litteiden loistelamppujen etu- ja taka-alustojen yhdistämiseen käytettävässä lasissa	Päättyy 1.6.2011
21	Lyijy ja kadmium painoväreissä, joita käytetään lasien, esimerkiksi borosilikaatti- ja soodalasien emaloinnissa
23	Lyijy sellaisten pintaliitoskomponenttien (muiden kuin liittimien) pintakäsittelyyn, joissa johtimien väli on korkeintaan 0,65 mm	Saa käyttää ennen 24 päivää syyskuuta 2010 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa
24	Lyijy juotosaineessa, jota käytetään kiekkomaisten ja planaaristen keraamisten monikerroskondensaattoreiden reikäjuotoksissa (machined through hole -juotoksissa)
25	Lyijyoksidi SED-näyttöjen (surface conduction electron emitter displays) rakenne-elementeissä, erityisesti sintratuissa liitoksissa (seal frit) ja sulaterenkaassa (frit ring)
26	Lyijyoksidi BLB (Black Light Blue) -lamppujen lasikuvuissa	Päättyy 1.6.2011
27	Lyijyseokset juotosaineessa, jota käytetään suurtehokaiuttimissa (suunniteltu käytettäväksi useiden tuntien ajan vähintään 125 desibelin äänenteholla (SPL)) käytettävien muuntimien juotoksissa	Päättynyt 24 päivänä syyskuuta 2010
29	Lyijy neuvoston direktiivin 69/493/ETY (1) liitteessä I määritellyssä kristallilasissa (luokat 1, 2, 3 ja 4)
30	Kadmiumseokset sähköisinä/mekaanisina juotoskohtina johtimiin, jotka sijaitsevat suoraan puhekelalla vähintään 100 dB(A):n äänenpainetason omaavissa suurtehokaiuttimissa
31	Lyijy elohopeavapaiden litteiden loistelamppujen (joita käytetään esimerkiksi nestekidenäytöissä sekä design- tai teollisuusvalaistuksissa) juotosmateriaaleissa
32	Lyijyoksidi argon- ja kryptonlaserputkien ikkunarakenteiden sintratuissa liitoksissa
33	Juotoksissa käytettävä lyijy juotettaessa halkaisijaltaan enintään 100 μm olevia tehomuuntajien ohuita kuparilankoja
34	Lyijy metallikeraamisissa trimmeripotentiometrielementeissä
36	Elohopea tasavirralla toimivien plasmanäyttöjen katodisputteroinnin inhibiittorina, kun elohopeapitoisuus on enintään 30 mg/näyttö	Päättyy 1.7.2010
37	Lyijy sinkkiboraattilasikoteloisten suurjännitediodien metallipinnoitekerroksessa
38	Kadmium ja kadmiumoksidi alumiinisidoksisen berylliumoksidisubstraatin päällä käytetyissä paksukalvopastoissa
39	Kadmium väriä muuntavissa II-VI-ledeissä (< 10 μg Cd/mm2 valoa emittoivaa pinta-alaa), joita käytetään puolijohdevalaistus- tai -näyttöjärjestelmissä	Päättyy 1.7.2014

Huom. Direktiivin 2002/95/EY 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamista varten homogeenisessa materiaalissa olevan lyijyn, elohopean, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylin (PBB) ja polybromidifenyylieetterin (PBDE) sallittu enimmäispitoisuus on 0,1 painoprosenttia ja kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus on 0,01 painoprosenttia.”

(1) EYVL L 326, 29.12.1969, s. 36.

25.9.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 251/35

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 20 päivänä syyskuuta 2010,

seuraavan sukupolven liityntäverkkojen käyttöoikeuksien sääntelystä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/572/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

ottaa huomioon sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viestintäkomitean (COCOM) lausunnot,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n sähköisten viestintäpalvelujen yhtenäismarkkinat ja erityisesti erittäin nopeiden laajakaistapalvelujen kehittäminen ovat talouskasvun tuottamisen ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisessä asemassa. Maaliskuussa 2009 kokoontunut Eurooppa-neuvosto toi päätelmissään erityisesti esille sen perusluonteisen merkityksen, joka televiestinnällä ja laajakaistaan siirtymisellä on investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja yleiselle talouden elpymiselle EU:ssa. Yksi Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta on laatia Euroopan digitaalistrategia, joka esiteltiinkin toukokuussa 2010.

(2)

Euroopan digitaalistrategiassa asetetaan tavoitteita nopeiden ja erittäin nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönotolle ja esitetään useita toimenpiteitä, joilla edistetään valokuitupohjaisiin seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin (Next Generation Access, NGA) siirtymistä ja tuetaan tulevina vuosina tarvittavia mittavia investointeja. Tämän tähän yhteyteen liittyvän suosituksen tavoitteena on edesauttaa tehokkaita investointeja ja innovointia infrastruktuurin uudistamiseksi ja parantamiseksi ottaen huomioon investoijatahoille aiheutuvat riskit sekä tarve ylläpitää toimivaa kilpailua, joka on ajan mittaan tärkeä investointien veturi.

(3)

Kansalliset sääntelyviranomaiset kehittävät parhaillaan direktiivin 2002/21/EY 16 artiklan 4 kohdan nojalla sääntelyratkaisuja haasteisiin, joita liittyy siirtymiseen kupariverkoista kuituverkkoihin. Tältä osin merkityksellisiä markkinoita ovat verkkoinfrastruktuurin käyttöoikeuksien tukkutarjonta (markkina 4) ja tukkutason laajakaistayhteydet (markkina 5). On olennaisen tärkeää, että sääntelyviranomaisten omaksumat sääntelymallit ovat johdonmukaisia, jotta voidaan välttää vääristymät yhtenäismarkkinoilla ja luoda oikeusvarmuutta kaikille investoijayrityksille. Siksi kansallisille sääntelyviranomaisille olisi annettava ohjeistusta, jotta voidaan välttää epätarkoituksenmukainen hajanaisuus sääntelyssä mutta samalla mahdollistaa, että kansalliset sääntelyviranomaiset voivat ottaa kansalliset olosuhteet asianmukaisesti huomioon soveltuvia korjaavia toimenpiteitä suunnitellessaan. Kansallisten sääntelyviranomaisten korjaavissa toimenpiteissä olisi oikeasuhteisesti huomioitava ns. investointiporrasperiaate.

(4)

Tämän suosituksen soveltamisalaan kuuluvat ensisijaisesti ne korjaavat toimenpiteet, joita määrätään huomattavan markkinavoiman (HMV) operaattoreille direktiivin 2002/21/EY 16 artiklan mukaisen markkina-analyysimenettelyn perusteella. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin kyseisen direktiivin 12 artiklan mukaisesti määrätä sähköistä viestintäverkkoa ylläpitäville yrityksille myös järjestelmien yhteiskäyttöön liittyviä velvoitteita pullonkaulojen ratkaisemiseksi kaapeli-infrastruktuurissa ja verkon paikallisosissa, mikäli tällaisia velvoitteita voidaan perustella sillä, että rinnakkaisen infrastruktuurin rakentaminen olisi taloudellisesti kannattamatonta tai fyysisesti mahdotonta toteuttaa.

(5)

Kysynnän ja tarjonnan olosuhteiden ennakoidaan muuttuvan merkittävästi sekä tukku- että vähittäistasolla NGA-verkkoihin siirtymisen myötä. Tämän vuoksi voidaan joutua määräämään uusia korjaavia toimenpiteitä ja yhdistelemään uudella tavalla passiivisten ja aktiivisten verkkoelementtien käyttöoikeuksiin liittyviä velvoitteita markkinoilla 4 ja 5.

(6)

Sääntelyvarmuus on olennaisessa asemassa edistettäessä kaikkien operaattorien mahdollisuuksia investoida tehokkaasti. On tärkeää, että sääntely pidetään ajan mittaan johdonmukaisena, jotta investoijille voidaan luoda luottamusta liiketoimintamallien laadintaan. Määräaikaisiin markkina-analyyseihin liittyvän epävarmuuden vähentämiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten olisi ilmaistava mahdollisimman tarkasti, millainen vaikutus ennakoitavissa olevilla markkinaolosuhteiden muutoksilla voi olla korjaaviin toimenpiteisiin.

(7)	Jos uusia valokuituverkkoja asennetaan kokonaan uusiin kohteisiin, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tarkistettava ja tarvittaessa mukautettava voimassa olevia sääntelyllisiä velvoitteita sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan käytettävästä verkkoteknologiasta riippumatta.

(8)	NGA-verkkojen käyttöönotto johtaa todennäköisesti merkittäviin muutoksiin palveluntarjonnan taloudellisessa dynamiikassa ja kilpailutilanteessa.

(9)

Tässä tilanteessa kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tutkittava huolellisesti NGA-verkkojen käyttöönotosta johtuvia uusia kilpailuolosuhteita. Mikäli kansalliset sääntelyviranomaiset voivat selkeästi yksilöidä merkittävästi ja objektiivisesti erilaisia kilpailuolosuhteita, jotka pysyvät muuttumattomina pitemmällä aikavälillä, niiden olisi määriteltävä kansallisten markkinoiden maantieteellisiä osamarkkinoita noudattaen sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 17 päivänä joulukuuta 2007 annettua komission suositusta 2007/879/EY (2). Tilanteissa, joissa kilpailuolosuhteiden erilaisuutta ei voida pitää perusteena kansallisten markkinoiden maantieteellisten osamarkkinoiden määrittelylle, sääntelyviranomaisten voi silti olla tarkoituksenmukaista puuttua maantieteellisesti määritellyn markkinan eri alueilla vallitsevien kilpailuolosuhteiden välisiin eroihin, jotka voivat johtua esimerkiksi useiden vaihtoehtoisten infrastruktuurien tai omaa infrastruktuuriaan käyttävien operaattoreiden rinnakkaiselosta, määräämällä eriytettyjä korjaavia toimenpiteitä ja liityntätuotteita.

(10)

Siirtyminen kupariverkoista kuituverkkoihin voi muuttaa kilpailuolosuhteita eri maantieteellisillä alueilla ja edellyttää markkinoiden 4 ja 5 maantieteellisen laajuuden tai markkinoilla 4 ja 5 määrättyjen korjaavien toimenpiteiden uudelleentarkastelua silloin, kun kyseiset markkinat tai korjaavat toimenpiteet on segmentoitu tilaajayhteyksien eriytetystä tarjonnasta johtuvan kilpailun perusteella.

(11)	Jos markkinalla 4 todetaan HMV:tä, olisi määrättävä sopivia korjaavia toimenpiteitä.

(12)

Mahdollisuus rakentaa kaapeli-infrastruktuuria on rinnakkaisten kuituverkkojen käyttöönoton kannalta keskeinen edellytys. Siksi on tärkeää, että kansalliset sääntelyviranomaiset saavat tarvittavat tiedot arvioidakseen, onko kaapelikanavia ja muuta tilaajayhteyksiä palvelevaa infrastruktuuria käytettävissä NGA-verkkoja varten ja missä. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi käytettävä direktiivin 2002/21/EY mukaisia valtuuksiaan hankkiakseen kaikki tarvittavat tiedot kyseisten hyödykkeiden sijainnista, kapasiteetista ja käytettävyydestä. Vaihtoehtoisten operaattoreiden olisi parhaimmassa tapauksessa voitava ottaa kuituverkkonsa käyttöön samanaikaisesti HMV-operaattorin kanssa ja jakaa kaapelitöiden kustannukset.

(13)

Velvoite antaa kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeus on tuloksekas vain sillä ehdolla, että HMV-operaattori antaa käyttöoikeudet samoin ehdoin sekä omille vähittäiskaupan yksiköilleen että käyttöoikeutta hakeville kolmansille osapuolille. Ottaessaan käyttöön tarvittavia kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeuden tilaamiseen ja operatiiviseen käyttöön liittyviä liiketoimintaprosesseja kansallisten sääntelyviranomaisten olisi hyödynnettävä kokemusta, jota ne ovat saaneet kehittäessään menettelyjä ja välineitä tilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa varten. HMV-operaattorille määrättävä velvoite julkaista asianmukainen viitetarjous mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jokin käyttöoikeuksien hakija on pyytänyt sitä, on toimenpiteenä oikeassa suhteessa tavoitteeseen kannustaa tehokkaita investointeja ja infrastruktuurikilpailua. Viitetarjouksessa olisi esitettävä kaapeli-infrastruktuurin käytön ehdot ja menettelyt, myös käyttöoikeuksista perittävät hinnat.

(14)

Kustannuslähtöisiin hintoihin liittyy kohtuullinen tuotto investoidulle pääomalle. Jos investoinnit kaapeli-infrastruktuurin kaltaiseen fyysiseen omaisuuteen, joka ei ole toisinnettavissa, eivät liity nimenomaisesti yksinomaan NGA-verkkoihin (eikä niiden systemaattisen riskin taso ole vastaava), niiden riskiprofiilin ei tulisi katsoa poikkeavan olemassa olevaan kupariverkkoinfrastruktuuriin tehtävien investointien riskiprofiilista.

(15)	Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä varmistamaan, että HMV-operaattorin uudet järjestelmät suunnitellaan siten, että useat operaattorit voivat käyttää niissä kuituverkkojaan.

(16)

Kuitu kotiin -verkkojen (Fibre to the Home, FTTH) tapauksessa kuituyhteyksien paikallisosien rinnakkainen asentaminen on tavallisesti kallista ja tehotonta. Kestävän infrastruktuurikilpailun vuoksi on siksi välttämätöntä, että HMV-operaattori antaa käyttöoikeudet kuituinfrastruktuurinsa paikallisosiin. Tehokkaan markkinoilletulon varmistamiseksi on tärkeää, että käyttöoikeus myönnetään sellaisella tasolla HMV-operaattorin verkossa, että uudet tulokkaat voivat saavuttaa tehokkaan toiminnan vähimmäismittakaavan toimivan ja kestävän kilpailun tukemiseksi. Tarvittaessa voitaisiin edellyttää erityisiä rajapintoja tehokkaiden käyttömahdollisuuksien varmistamiseksi.

(17)	Paikallisosien toimivien käyttöoikeuksien varmistamiseksi tarvitaan läpinäkyvyys- ja syrjimättömyysvelvoitteita. On tarpeen, että HMV-operaattori pyydettäessä julkaisee lyhyessä ajassa tarvittavan viitetarjouksen, jotta käyttöoikeutta hakevat voisivat tehdä investointipäätöksensä.

(18)	Kansallisten sääntelyviranomaisten on tarpeen varmistaa, että käytön hinnoittelu vastaa HMV-operaattorin tosiasiallisia kustannuksia ottaen huomioon investointiriskin taso.

(19)

Useisiin valokuituyhteyksiin perustuvista verkoista aiheutuu yhden kuituyhteyden verkkoihin verrattuna vain marginaalisesti suurempia kustannuksia, mutta ne antavat kullekin vaihtoehtoiselle operaattorille mahdollisuuden hallita omaa tilaajayhteyttään loppukäyttäjälle saakka. Tämän ennakoidaan edistävän kestävää kilpailua pitkällä aikavälillä EU:n sääntelyjärjestelmän tavoitteiden mukaisesti. Siksi on suotavaa, että kansalliset sääntelyviranomaiset käyttävät valtuuksiaan useiden kuituyhteyksien sisällyttämiseksi verkon paikallisosiin ottaen huomioon tosiasiallinen kysyntä ja aiheutuvat kustannukset.

(20)

Vaihtoehtoisille operaattoreille, joista osa on jo liittänyt omia verkkojaan HMV-operaattorin kupariverkon eriytettyihin tilaajayhteyksiin, on tarjottava tarkoituksenmukaisia liityntätuotteita, jotta ne voisivat edelleen kilpailla NGA-ympäristössä. FTTH-ympäristössä näissä voi tapauksen mukaan olla kyse kaapeli-infrastruktuurin tai paikallisosien käyttöoikeudesta, kuitutilaajayhteyksien eriytetystä tarjonnasta (ml. ns. pimeä kuitu) tai tukkutason laajakaistaliitynnöistä. Jos markkinalla 4 määrätyt korjaavat toimenpiteet johtavat aitoon kilpailuun vastaavalla lopputuotemarkkinalla, koko markkinalla tai joillain maantieteellisillä alueilla, muiden korjaavien toimenpiteiden poistaminen kyseiseltä markkinalta tai kyseisiltä alueilta voi olla mahdollista. Se olisi mahdollista esimerkiksi siinä tapauksessa, että fyysisen infrastruktuurin käyttöoikeuksiin liittyvät korjaavat toimenpiteet tekevät bittivirtaan liittyvät lisävelvoitteet tarpeettomiksi. Sääntelyviranomaiset voisivat poikkeuksellisissa olosuhteissa myös olla määräämättä kuitutilaajayhteyksien tarjonnan eriyttämistä maantieteellisillä alueilla, joilla useiden vaihtoehtoisten infrastruktuurien, kuten FTTH- ja/tai kaapelitelevisioverkkojen, samanaikainen tarjonta yhdistettynä tilaajayhteyksien eriyttämisen ansiosta kilpailupohjaiseen markkinoillepääsyyn johtaa todennäköisesti toimivaan kilpailuun alempana tarjontaketjussa.

(21)

Direktiivin 2002/21/EY 16 artiklan nojalla määrätyt velvoitteet perustuvat yksilöidyn ongelman luonteeseen riippumatta teknologiasta tai HMV-operaattorin toteuttamasta arkkitehtuurista. Näin ollen se, onko HMV-operaattorin käyttämä verkkotopologia PTM (point-to-multipoint) vai PTP (point-to-point), ei sinänsä saisi vaikuttaa korjaavien toimenpiteiden valintaan, koska saatavilla on uusia eriyttämisteknologioita, jotka mahdollistavat tähän liittyvien teknisten ongelmien ratkaisun. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi voitava määrätä siirtymäkauden ajaksi vaihtoehtoisia liityntätuotteita, jotka tarjoavat lähimmän korvaavan ratkaisun tilaajayhteyksien fyysiselle eriyttämiselle, edellyttäen että samalla huolehditaan asianmukaisimmista suojatoimista tasapuolisten käyttöoikeuksien ja toimivan kilpailun takaamiseksi (3). Sääntelyviranomaisten olisi tällöin joka tapauksessa asetettava velvollisuus fyysisten tilaajayhteyksien eriytettyyn tarjontaan heti kun se on teknisesti ja kaupallisesti toteutuskelpoista.

(22)

Kuitutilaajayhteyksien tarjonnan eriyttämistä määrättäessä tulisi voimassa olevaan tilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa koskevaan viitetarjoukseen sisällyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (4) liitteen II mukaisesti kaikki kuitutilaajayhteyksien eriyttämiseen liittyvät asiaankuuluvat (mm. taloudelliset) ehdot. Muutettu viitetarjous olisi julkaistava ilman aiheetonta viivytystä riittävän läpinäkyvyyden ja suunnitteluvarmuuden tarjoamiseksi käyttöoikeuksia hakeville.

(23)

FTTH-verkkojen käyttöönottoon liittyy tavallisesti huomattavia riskejä, koska niiden käyttöönottokustannukset kotitaloutta kohti ovat suuret ja koska tarjolla on toistaiseksi vain rajoitetusti vähittäispalveluja, jotka edellyttävät valokuidun mahdollistamia parempia ominaisuuksia (kuten suurempaa suoritustehoa). Kuituverkkoihin tehtävien investointien kuoletusaika riippuu NGA-verkkojen uusien palvelujen käyttöönotosta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kun HMV-operaattorin pääomakustannuksia käytetään perustana käyttöoikeuksien hinnoittelussa, niissä olisi otettava huomioon investointeihin liittyvä suurempi riski nykyisten kupariverkkojen investointeihin verrattuna.

(24)	Käyttöönottoon liittyvän riskin hajauttaminen voi johtaa NGA-verkkojen nopeampaan ja tehokkaampaan käyttöönottoon. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi siksi arvioitava hinnoittelujärjestelmät, joita HMV-operaattori ehdottaa investointiriskin hajauttamiseksi.

(25)

Jos HMV-operaattori tarjoaa matalampia eriytettyjen kuitutilaajayhteyksien käyttöoikeushintoja vastineeksi ennakkositoumuksista sopimuksen pitkäaikaisesta kestosta tai volyymista, tätä ei tulisi katsoa perusteettomaksi syrjinnäksi, sikäli kuin kansalliset sääntelyviranomaiset vakuuttuvat siitä, että alemmat hinnat heijastavat asianmukaisesti investointiriskin tosiasiallista vähenemistä. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi kuitenkin varmistettava, etteivät tällaiset hinnoittelujärjestelmät johda hintaruuviin, joka estää tehokkaan markkinoillepääsyn.

(26)

Hintaruuvi voidaan näyttää toteen osoittamalla, että HMV-operaattorin omat vähittäiskauppayksiköt alempana tarjontaketjussa eivät voisi toimia kannattavasti, jos perustaksi otettaisiin sama tarjontaketjun yläpään hinta kuin minkä HMV-operaattori perii kilpailijoiltaan (yhtä tehokkaan kilpailijan testi). Vaihtoehtoisesti hintaruuvi voidaan näyttää toteen myös osoittamalla, että kilpailijoilta käyttöoikeuksista tarjontaketjun yläpäässä perittävän hinnan ja HMV-operaattorin omien vähittäiskaupan yksiköiden alempana tarjontaketjussa perimän hinnan välinen marginaali ei ole riittävän suuri, jotta kohtuullisen tehokas palvelun tarjoaja voisi saavuttaa tavanomaisen voiton lopputuotemarkkinoilla (kohtuullisen tehokkaan kilpailijan testi). Tapauksissa, joissa hintoihin sovelletaan ennakkovalvontaa toimivan kilpailun ylläpitämiseksi sellaisten operaattoreiden välillä, joilla on erilaiset mittakaavaedut ja verkon yksikkökustannukset, ”kohtuullisen tehokkaan kilpailijan” testi on yleensä tarkoituksenmukaisempi. Lisäksi hintaruuviarvioinnin olisi ulotuttava asianmukaiselle ajanjaksolle. Ennakoitavuuden lisäämiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määritettävä asianmukaisesti etukäteen testin valintaan käytettävä menetelmä, testissä käytettävät parametrit sekä korjaavat toimenpiteet siltä varalta, että hintaruuvi todetaan.

(27)

Useisiin kuituyhteyksiin perustuvat verkot takaavat, että käyttöoikeuksia hakevat voivat täysin hallita kuituyhteyksiä vailla tarvetta kalliisiin rinnakkaisinvestointeihin tai riskiä siitä, että yhteen kuituyhteyteen perustuvan tarjonnan eriyttäminen johtaa syrjintään. Useisiin kuituyhteyksiin perustuvat verkot johtavat siksi todennäköisesti nopeammin ja intensiivisempään kilpailuun lopputuotemarkkinoilla. NGA-verkkoihin tehtävät yhteisinvestoinnit voivat vähentää investoijatahoille aiheutuvia kustannuksia ja riskejä ja sitä kautta johtaa FTTH-verkkojen laajempaan leviämiseen.

(28)

Useisiin kuituyhteyksiin perustuviin FTTH-verkkoihin tehtävien yhteisinvestointien järjestelyillä voidaan tietyissä olosuhteissa päästä toimivaan kilpailuun yhteisinvestointien kattamilla maantieteellisillä alueilla. Nämä olosuhteet liittyvät erityisesti osallistuvien operaattoreiden lukumäärään, yhteisesti hallinnoitavan verkon rakenteeseen ja muihin osasijoittajien välisiin järjestelyihin, joiden tarkoituksena on varmistaa todellinen kilpailu lopputuotemarkkinoilla. Jos kyseisillä alueilla tällaisessa tilanteessa vallitsevat kilpailuolosuhteet ovat merkittävästi ja objektiivisesti erilaiset kuin muualla, tämä voi olla peruste erillisen markkinan määrittelemiselle, jolla direktiivin 2002/21/EY 16 artiklan mukaisen markkina-analyysin perusteella ei todeta HMV:tä.

(29)

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi arvioitava tilaajayhteyksien osien eriytetyn käytön kustannukset. Niiden olisi tarvittaessa kuultava etukäteen vaihtoehtoisia operaattoreita, jotka voivat olla kiinnostuneita katujakokaappien yhteiskäytöstä, ja tältä pohjalta määritettävä, missä katujakokaappeja olisi mukautettava ja miten kustannukset olisi jaettava.

(30)

Tilaajayhteyksien osien eriytettyyn käyttöön liittyviä velvoitteita määrätessään kansallisten viranomaisten olisi toteutettava tarvittavat runkoliityntäyhteyksiin liittyvät toimet, jotta velvoitteet olisivat tuloksellisia. Käyttöoikeuksia hakevien olisi voitava valita tarpeitaan parhaiten vastaava ratkaisu, olipa kyse pimeästä kuidusta (ja soveltuvin osin kuparikaapelista), Ethernet-pohjaisista runkoliityntäyhteyksistä tai kaapelikanavien käyttöoikeudesta. Kansallisten viranomaisten olisi tarvittaessa huolehdittava siitä, että HMV-operaattorille kuuluvat katujakokaapit ovat tarpeeksi suurikokoisia.

(31)

Tilaajayhteyksien osien käyttöehtojen läpinäkyvyys voidaan parhaiten varmistaa sisällyttämällä ne tilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa koskevaan voimassa olevaan viitetarjoukseen. On tärkeää, että tämä läpinäkyvyysvaatimus koskee kaikkia tilaajayhteyksien osien eriytetyn käytön edellyttämiä tekijöitä, muun muassa runkoliityntäyhteyksiä ja oheispalveluja, jotta voidaan varmistaa nykyisen kilpailevan tarjonnan jatkuvuus. Viitetarjouksessa olisi mainittavat kaikki hinnoitteluehdot, joiden perusteella tulokkaat voivat tehdä kannattavuuslaskelmansa tilaajayhteyksien osien eriytettyä käyttöä varten.

(32)

Tilaajayhteyksien eriytetyn käytön hinnoittelun tapaan kaikkien niiden tekijöiden hinnoittelun, joita tilaajayhteyksien osien eriytetty käyttö edellyttää, olisi oltava kustannuslähtöistä ja siinä olisi noudatettava tilaajayhteyksien eriytetyn käytön hinnoitteluun kupariverkoissa tällä hetkellä käytettäviä menetelmiä. Kupariverkon korvaaminen kuituverkolla jakopisteeseen saakka edellyttää merkittävää investointia, johon liittyy tietty riski, vaikka tämä riski katsotaan ainakin tiheään asutuilla alueilla matalammaksi kuin FTTH-verkoissa, joissa käyttöönottokustannuksilla kotitaloutta kohti sekä parannettujen tai uudistettujen palvelujen kysynnän epävarmuudella on suhteellisesti suurempi merkitys.

(33)

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi sovellettava syrjimättömyysperiaatteita, jotta voidaan välttää HMV-operaattorin harjoittamalle vähittäiskaupalle koituvat ajoitusedut. HMV-operaattori olisi velvoitettava päivittämään tukkutason bittivirtatarjouksensa ennen kuin se tarjoaa uusia valokuitupohjaisia vähittäispalveluja, jotta käyttöoikeuden saaneille kilpaileville operaattoreille jäisi kohtuullinen aika reagoida kyseisten tuotteiden markkinoilletuloon. Kuuden kuukauden ajanjaksoa pidetään kohtuullisena tarvittavien mukautusten tekemiseksi, jollei käytössä ole muita tehokkaita suojatoimia syrjinnän estämiseksi.

(34)

On ennakoitavissa, että valokuitupohjaisten tukkutason laajakaistatuotteiden tekninen konfiguraatio sallii suuremman joustavuuden ja paremmat suoritusominaisuudet kuparipohjaisiin bittivirtatuotteisiin verrattuna. Vähittäistason kilpailun edistämiseksi on tärkeää, että tällaiset erilaiset suoritusominaisuudet otetaan huomioon erilaisissa säännellyissä NGA-pohjaisissa tuotteissa, muun muassa yritysasiakkaille suunnatuissa palveluissa.

(35)	Yksittäisessä NGA-verkossa voi olla mahdollista tarjota erilaisia bittivirtatuotteita, jotka voidaan erottaa toisistaan alempana tarjontaketjussa esimerkiksi kaistanleveyden, luotettavuuden, palvelujen laadun tai muiden muuttujien suhteen.

(36)

Käyttöoikeuksiin liittyvät uudet korjaavat toimenpiteet on tarpeen määritellä tarkasti esimerkiksi optisten verkkojen yhteenliittämistä palvelevien teknisten yhteyskäytäntöjen ja rajapintojen osalta tai uusien bittivirtavelvoitteiden laajuuden ja luonteen suhteen. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä keskenään sekä kansainvälisten standardointielinten ja teollisuuden sidosryhmien kanssa yhteisten teknisten standardien kehittämiseksi tätä varten.

(37)

Jos hintoihin sovelletaan ennakkosääntelyä, bittivirran tukkuhinnat olisi määritettävä kustannuslähtöisesti. Kansalliset sääntelyviranomaiset voisivat käyttää muita asianmukaisia hintavalvontamenetelmiä, kuten vähittäishintasidonnaista hintakattosääntelyä (retail minus), jos HMV-operaattorin vähittäiskauppayksiköihin kohdistuu riittävä kilpailupaine. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi asetettava eri bittivirtatuotteille erilaiset hinnat sikäli kuin tällaisia hintaeroja voidaan perustella palveluntarjonnan taustakustannuksilla, jotta kaikki operaattorit hyötyisivät johdonmukaisesta hintojen eriyttämisestä sekä tukku- että vähittäistasolla. HMV-operaattorille aiheutuva riski olisi otettava asianmukaisesti huomioon hintoja määritettäessä.

(38)

Tehokkaat fyysisiin verkon käyttöoikeuksiin liittyvät korjaavat toimenpiteet voivat tietyillä alueilla merkitä sitä, ettei tukkutason laajakaistavelvoitetta tarvitse määrätä todellisen kilpailun aikaansaamiseksi lopputuotemarkkinoilla. Erityisesti jos HMV-operaattori on ottanut käyttöön FTTH-verkon ja vaihtoehtoisilla operaattoreilla on eriytettyjen kuitutilaajayhteyksien tosiasiallinen käyttömahdollisuus (varsinkin pisteestä pisteeseen -arkkitehtuurissa), kansallinen sääntelyviranomainen voi pitää tätä käyttöoikeutta riittävänä todellisen kilpailun varmistamiseksi lopputuotemarkkinoilla, erityisesti tiheään asutuilla alueilla. Luopuminen tukkutason laajakaistavelvoitteen asettamisesta tällaisissa olosuhteissa voi johtaa parempiin investointikannusteisiin kaikille operaattoreille ja tukea ripeää käyttöönottoa.

(39)

Jos toimintojen eriyttäminen tai vastaavat järjestelyt ovat todistetusti johtaneet siihen, että vaihtoehtoisilla operaattoreilla ja HMV-operaattorin omilla vähittäistason yksiköillä on täysin vastaavat mahdollisuudet käyttää NGA-verkkoja, ja jos HMV-operaattorin vähittäiskauppayksiköihin kohdistuu riittävä kilpailupaine, kansallisilla sääntelyviranomaisilla on laajempi liikkumavara tukkutason laajakaistavelvoitteiden suunnittelussa. Varsinkin bittivirtatuotteen hinta voitaisiin tällöin jättää markkinoiden päätettäväksi. Tarkka seuranta ja tarkoituksenmukaisen hintaruuvitestin soveltaminen edellä kuvatulla tavalla olisivat kuitenkin olennaisia edellytyksiä sille, että voidaan välttää kilpailua haittaava kehitys.

(40)

Käyttöoikeuden jo omaavilla operaattoreilla on perusteltu oikeus saada riittävästi aikaa valmistautua muutoksiin, jotka vaikuttavat merkittävästi niiden investointeihin ja kannattavuuslaskelmiin. Jos asiasta ei ole tehty kaupallista sopimusta, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi varmistettava, että käytössä on sopiva siirtymäjärjestely. Siirtymäjärjestelyjen olisi oltava läpinäkyviä ja tarpeeksi yksityiskohtaisia, niin että käyttöoikeuden jo omaavat operaattorit voivat valmistautua muutoksiin, ja niihin voi sisältyä sääntöjä käyttöoikeutta hakevien yritysten ja HMV-operaattorin välisestä tarvittavasta yhteistyöstä sekä tarkat säännöt yhteenliittämispisteiden käytöstäpoistoa varten. Voimassa olevia HMV-velvoitteita olisi pidettävä yllä tarkoituksenmukaisen siirtymäkauden ajan. Siirtymäajan olisi vastattava tilaajayhteyksien tai tilaajayhteyksien osien eriytetyn tarjonnan edellyttämää investointijakson vakiokestoa, joka on yleensä viisi vuotta. Jos HMV-operaattori antaa vastaavat MDF-keskuksen käyttöoikeudet, kansallinen sääntelyviranomainen voi päättää tätä lyhyemmästä siirtymäajasta.

(41)

Jos HMV-operaattori suunnittelee korvaavansa osan nykyisestä kupariverkostaan valokuidulla ja poistavansa käytöstä yhteenliittämispisteitä, sääntelyviranomaisten olisi hankittava tarvittavat tiedot HMV-operaattorilta ja direktiivin 2002/19/EY 9 artiklan 1 kohdan nojalla varmistettava, että HMV-operaattorin verkon käyttöoikeuden jo saaneet yritykset saavat kaikki tarvittavat tiedot riittävän nopeasti mukauttaakseen omia verkkojaan ja verkonlaajentamissuunnitelmiaan vastaavasti. Kansallisen sääntelyviranomaisen olisi määriteltävä, missä muodossa ja miten yksityiskohtaisesti kyseiset tiedot on annettava, ja varmistettava samalla, että tietoja käytetään yksinomaan niiden aiottuun käyttötarkoitukseen ja että tietojen luottamuksellisuus säilyy koko prosessissa,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Tarkoitus ja soveltamisala

1.	Tämän suosituksen tavoitteena on tukea yhtenäismarkkinoiden kehitystä parantamalla oikeusvarmuutta ja edistämällä investointeja, kilpailua ja innovointia laajakaistapalvelujen markkinoilla erityisesti siirryttäessä seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin (Next Generation Access, NGA).

2.	Tässä suosituksessa esitetään yhteinen lähestymistapa, joka edistää NGA-verkkoihin liittyvien korjaavien toimenpiteiden johdonmukaista täytäntöönpanoa direktiivien 2002/19/EY ja 2002/21/EY mukaisen markkina-analyysimenettelyn perusteella.

Jos kansalliset sääntelyviranomaiset harkitsevat sääntelyllisiä korjaavia toimenpiteitä direktiivin 2002/21/EY 16 artiklan mukaisten markkina-analyysimenettelyjen yhteydessä, niiden olisi suunniteltava tehokkaat korjaavat toimenpiteet edellä mainittujen direktiivien ja tässä suosituksessa esitetyn yhteisen lähestymistavan mukaisesti. Sääntelyjärjestelmä tarjoaa kansallisille sääntelyviranomaisille valikoiman korjaavia toimenpiteitä ja mahdollisuuden suunnitella tarkoituksenmukaiset toimenpiteet markkinapuutteiden korjaamiseksi ja aiottujen sääntelyllisten tavoitteiden saavuttamiseksi kussakin jäsenvaltiossa. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi otettava huomioon operaattorien tekemät järjestelyt, joiden tavoitteena on hajauttaa asuntoihin tai rakennuksiin ulottuvien valokuituverkkojen käyttöönottoon liittyvää riskiä ja edistää kilpailua.

Johdonmukainen lähestymistapa

Kansallisten viranomaisten olisi käytettävä direktiivin 2002/21/EY 5 artiklan mukaisia valtuuksiaan varmistaakseen, että HMV-operaattori antaa kaikki tarvittavat tiedot, joita tarvitaan sopivien sääntelyllisten korjaavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi NGA-verkkoihin siirryttäessä, kuten tiedot verkkotopologiaansa suunnittelemistaan muutoksista tai kaapelikanavien saatavuudesta.

Suosituksessa 2007/879/EY määriteltyjä markkinoita 4 ja 5 koskevissa katsauksissa olisi otettava huomioon NGA-verkot, ja kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen olisi laadittava nämä katsaukset koordinoidusti ja riittävän ajoissa. Sääntelyviranomaisten olisi varmistettava, että markkinoilla 4 ja 5 määrätyt korjaavat toimenpiteet ovat keskenään johdonmukaisia.

Jos markkina-analyysit osoittavat markkinaolosuhteiden pysyvän paljolti ennallaan, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi sovellettava johdonmukaista sääntelyä sopivilla tarkasteluväleillä. Sääntelyviranomaisten olisi mahdollisuuksien mukaan selitettävä päätöksissään, miten ne aikovat mukauttaa markkinoilla 4 ja 5 määrättyjä korjaavia toimenpiteitä tulevien markkinakatsausten yhteydessä markkinaolosuhteissa todennäköisesti tapahtuvien muutosten vuoksi.

7.	Soveltaessaan direktiivin 2002/21/EY 12 artiklan nojalla symmetrisiä toimenpiteitä käyttöoikeuden antamiseksi jonkin yrityksen kaapeli-infrastruktuuriin ja paikallisosiin, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi toteutettava täytäntöönpanotoimenpiteet direktiivin 2002/19/EY 5 artiklan mukaisesti.

Jos kokonaan uusiin kohteisiin rakennettavassa liityntäverkossa käytetään valokuitua, kansallisten sääntelyviranomaisten ei tulisi vaatia HMV-operaattoria ottamaan käyttöön lisäksi myös rinnakkaista kupariverkkoa voimassa olevien velvoitteiden ja muun muassa yleispalveluvelvoitteiden täyttämiseksi, vaan niiden tulisi sallia, että mahdollisia säänneltyjä tuotteita tai palveluja tarjotaan toiminnallisesti vastaavina tuotteina tai palveluina valokuituverkossa.

Maantieteellinen vaihtelu

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tarkasteltava kilpailuolosuhteiden vaihtelua eri maantieteellisillä markkinoilla määrittääkseen, onko perusteltua määritellä kansallisten markkinoiden maantieteellisiä osamarkkinoita tai määrätä eriytettyjä korjaavia toimenpiteitä. Jos erot kilpailuolosuhteissa ovat vakaita ja merkittäviä, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määriteltävä kansallisten markkinoiden osamarkkinoita suosituksen 2007/879/EY mukaisesti. Muissa tapauksissa kansallisten sääntelyviranomaisten olisi seurattava, voidaanko NGA-verkkojen käyttöönottoa ja sen jälkeistä kilpailuolosuhteiden kehitystä maantieteellisesti määritellyllä markkinalla pitää perusteena eriytettyjen korjaavien toimenpiteiden määräämiselle.

10.

Jos markkinalla 5 on aiemmin määritelty kansallisten markkinoiden maantieteellisiä osamarkkinoita tai määrätty korjaavia toimenpiteitä, jotka riippuvat markkinan 5 liittymätuotteista ja jotka käyvät NGA-verkkoihin siirtymisen myötä mahdollisesti tarpeettomiksi, tällaisia markkinarajauksia tai korjaavia toimenpiteitä olisi tarkasteltava uudelleen.

Määritelmät

11.

Tässä suosituksessa käytetään seuraavia määritelmiä:

’Seuraavan sukupolven liityntäverkoilla (Next Generation Access, NGA)’ (NGA-verkoilla) tarkoitetaan kaapeliliityntäverkkoja, jotka muodostuvat kokonaan tai osittain optisista elementeistä ja jotka pystyvät tarjoamaan laajakaistaliityntäpalveluja, joilla on parempia ominaisuuksia (kuten suurempi suoritusteho) kuin olemassa olevien kupariverkkojen kautta tarjotuilla palveluilla. Useimmissa tapauksissa NGA-verkot ovat tulosta jo käytössä olevan kupari- tai koaksiaalikaapeliin pohjautuvan liityntäverkon parannuksesta.

’Kaapeli-infrastruktuurilla’ tarkoitetaan fyysistä infrastruktuuria, jota sähköisen viestinnän operaattori käyttää tilaajayhteyksien kaapeloinnin, kuten kuparijohtimien ja valokuitu- ja koaksiaalikaapeleiden, sijoittamiseen. Se viittaa pääsääntöisesti mutta ei yksinomaan maanalaiseen tai maanpäälliseen omaisuuteen, kuten kaapelikanaviin ja niiden osiin, kaapelikaivoihin ja pylväisiin.

’Kaapelikanavalla’ tarkoitetaan maanalaista putkea tai suojarakennetta, johon runko- tai liityntäverkkojen (valokuitu-, kupari- tai koaksiaali-) kaapelit asennetaan.

’Kaapelikaivolla’ tarkoitetaan yleensä kannella varustettua kaivantoa, jonka kautta henkilö voi mennä maanalaiseen tilaan, jossa sijaitsee liityntäpiste maanalaisten tietoliikennekaapeleiden ristikytkentöjä tai huoltoa varten.

’Runkoliityntäkeskuksella’ (Metropolitan Point of Presence, MPoP) tarkoitetaan NGA-operaattorin liityntä- ja runkoverkon välistä yhteenliittämispistettä. Kupariverkon tapauksessa se vastaa MDF-keskusta (Main Distribution Frame). Kaikki tietyllä alueella (yleensä kaupungissa tai sen osassa) sijaitsevat NGA-tilaajaliittymät keskitetään runkoliityntäkeskuksen optiseen ristikytkentäkeskukseen (Optical Distribution Frame, ODF). ODF-keskuksesta NGA-tilaajayhteydet liitetään NGA-operaattorin tai muiden operaattoreiden runkoverkkolaitteistoon, tarvittaessa lisärunkoyhteyksien välityksellä, ellei keskuksessa ole käytetty rinnakkain sijoittamista.

’Jakopisteellä’ tarkoitetaan NGA-verkossa olevaa liityntäsolmua, jossa yksi tai useampi keskuksesta tuleva valokuitukaapeli (syöttökaapeli) haaroitetaan ja kytketään loppukäyttäjille (paikallisosiin eli talokaapeleihin). Jakopiste palvelee yleensä useita rakennuksia tai asuntoja. Se voi olla joko talojakamo (jos rakennuksessa on useampia asuntoja) tai katujakamo. Jakopisteessä on jakaja, johon talokaapelit on yhdistetty, sekä mahdollisesti myös passiivisia laitteita, kuten optisia jaottimia.

’Paikallisosilla’ tarkoitetaan NGA-liityntäverkon osaa, joka yhdistää loppukäyttäjät ensimmäiseen jakopisteeseen. Paikallisosat sisältävät näin ollen rakennuksen kiinteistökaapeloinnin ja mahdollisesti myös aluekaapeloinnin kellarissa sijaitsevaan optiseen erottimeen tai lähistöllä sijaitsevaan kaapelikaivoon saakka.

’FTTH-verkolla’ (fibre-to-the-home) tarkoitetaan liityntäverkkoa, jossa käytetään valokuitukaapeleita liityntäverkon sekä syöttö- että talokaapeloinnissa ja joka yhdistää asiakkaan (talon tai asuinhuoneiston) keskukseen valokuidun välityksellä. Tässä suosituksessa FTTH-verkolla viitataan sekä kuitu kotiin -verkkoihin (fibre-to-the-home) että kuitu rakennukseen -verkkoihin (fibre-to-the-building, FTTB).

’Useisiin kuituyhteyksiin perustuvalla FTTH-verkolla’ tarkoitetaan kuituverkkojen käyttöönottoa siten, että investoija sisällyttää liityntäverkon syöttö- ja talokaapelointiin useampia kuituyhteyksiä kuin se tarvitsee omiin tarkoituksiinsa myydäkseen ylimääräisten kuituyhteyksien käyttöoikeuksia muille operaattorille erityisesti ns. luovuttamatonta käyttöoikeutta koskevilla sopimuksilla (Indefeasible Rights of Use, IRU).

’FTTH-verkkojen yhteisinvestoinneilla’ tarkoitetaan sähköisten viestintäpalvelujen riippumattomien tarjoajien välistä järjestelyä, jonka tarkoituksena on FTTH-verkkojen yhteiskäyttö varsinkin harvempaan asutuilla alueilla. Yhteisinvestointien oikeudelliset järjestelyt voivat vaihdella, mutta pääsääntöisesti osasijoittajat huolehtivat verkkoinfrastruktuurin rakentamisesta ja jakavat sen fyysiset käyttöoikeudet.

Fyysisen verkkoinfrastruktuurin käyttöoikeuksien tukkutarjonta (markkina 4)

12.	Jos markkinalla 4 todetaan HMV:tä, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määrättävä tarkoituksenmukaiset korjaavat toimenpiteet ottaen huomioon erityisesti seuraavassa esitetyt periaatteet.

HMV-operaattorin kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeudet

13.	Jos kaapelikanavien kapasiteettia on saatavilla, kansallisten sääntelyviranomaisen olisi määrättävä velvoite myöntää kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeus. Käyttöoikeudet olisi myönnettävä liitteessä II esitetyn tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti.

14.	Kansallisten viranomaisten olisi varmistettava, että kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeudet myönnetään kustannuslähtöisin hinnoin liitteen I mukaisesti.

15.	Jos pyydetään viitetarjousta kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeuksista, kansallisten viranomaisten olisi määrättävä velvoite julkaista tämä tarjous mahdollisimman pian. Viitetarjous olisi julkaistava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

16.

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi markkinakysynnän mukaan kannustettava HMV-operaattoria tai kansallisen lainsäädännön niin salliessa velvoitettava HMV-operaattori huolehtimaan kaapeli-infrastruktuurin rakentamisen yhteydessä riittävästä kapasiteetista, jotta myös muut operaattorit voivat hyödyntää kyseistä infrastruktuuria.

17.

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, jotta voidaan luoda tietokanta, joka sisältää tiedot kaiken sellaisen kaapeli-infrastruktuurin maantieteellisestä sijainnista, saatavilla olevasta kapasiteetista ja muista rakenteellisista ominaisuuksista, jota voidaan käyttää valokuituverkkoihin tietyillä markkinoilla tai osamarkkinoilla. Kyseisten tietojen olisi oltava kaikkien operaattoreiden käytettävissä.

Paikallisosien käyttöoikeudet FTTH-verkkojen tapauksessa

18.

Jos HMV-operaattori käyttää FTTH-verkkoa, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määrättävä kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeusvelvoitteen lisäksi velvoite antaa käyttöoikeudet HMV-operaattorin liityntäverkon paikallisosiin, myös rakennusten sisäkaapelointiin. Tätä varten kansallisten sääntelyviranomaisten olisi velvoitettava HMV-operaattori antamaan yksityiskohtaiset tiedot liityntäverkkonsa arkkitehtuurista sekä määritettävä kuultuaan potentiaalisia käyttöoikeuksien hakijoita soveltuvista liityntäpisteistä, missä liityntäverkon paikallisosien jakopisteen olisi sijaittava, jotta käyttöoikeusvelvoite voidaan määrätä direktiivin 2002/19/EY 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tällöin otettava huomioon se, että jakopisteen tulee palvella riittävää määrää asiakasyhteyksiä, jotta sen käyttö olisi kaupallisesti kannattavaa käyttöoikeuksia hakevalle.

19.

HMV-operaattori olisi velvoitettava antamaan jakopisteiden käyttöoikeus liitteessä II esitettyä tasapuolisuusperiaatetta noudattaen. Jos pyydetään viitetarjousta paikallisosien käyttöoikeuksista, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määrättävä velvoite julkaista tämä tarjous mahdollisimman pian. Viitetarjous olisi julkaistava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

20.	Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi varmistettava, että paikallisosien käyttöoikeudet myönnetään kustannuslähtöisin hinnoin liitteen I mukaisesti.

21.	Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi markkinakysynnän mukaan kannustettava HMV-operaattoria tai kansallisen lainsäädännön niin salliessa velvoitettava HMV-operaattori huolehtimaan useiden kuituyhteyksien sisällyttämisestä paikallisosiin.

Kuitutilaajayhteyksien eriytetty tarjonta FTTH-verkkojen tapauksessa

22.

Direktiivissä 2002/19/EY vahvistettujen periaatteiden mukaisesti (5) niissä tapauksissa, joissa HMV-operaattori käyttää FTTH-verkkoa, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi periaatteessa velvoitettava HMV-yritys valokuidulla toteutettujen tilaajayhteyksien eriytettyyn tarjontaan. Tästä on perusteltua poiketa ainoastaan sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla useiden vaihtoehtoisten infrastruktuurien, kuten FTTH-verkkojen ja/tai kaapelitelevisioverkkojen, samanaikainen tarjonta yhdistettynä kilpailupohjaiseen markkinoillepääsyyn johtaa todennäköisesti toimivaan kilpailuun alempana tarjontaketjussa. Kuitutilaajayhteyksien eriytetyn tarjonnan määräämisen yhteydessä olisi huolehdittava asianmukaisin toimenpitein rinnakkain sijoittamisesta ja runkoliityntäyhteyksistä. Käyttöoikeudet olisi annettava verkon soveltuvimmassa kohdassa eli pääsääntöisesti runkoliityntäkeskuksessa (MPoP).

23.	Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi velvoitettava HMV-yritys kuitutilaajayhteyksien eriytettyyn tarjontaan HMV-operaattorin verkkoarkkitehtuurista ja -teknologiasta riippumatta.

24.

Tilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa koskeva voimassa olevaa viitetarjousta olisi täydennettävä mahdollisimman pian siten, että se käsittää myös kuitutilaajayhteyksien eriytetyn tarjonnan. Direktiivin 2002/19/EY liitteessä II on vähimmäisluettelo tilaajayhteyksien eriytettyä tarjoamista koskevan viitetarjouksen sisältämistä tiedoista, jotka olisi annettava soveltuvin osin myös kuitutilaajayhteyksien eriytetystä tarjoamisesta. Viitetarjous olisi julkaistava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa enintään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun kansallinen sääntelyviranomainen on määrännyt käyttöoikeuden myöntämistä koskevan velvoitteen.

25.

Eriytetyistä kuitutilaajayhteyksistä perittävän hinnan olisi oltava kustannuslähtöinen. Eriytetyistä kuitutilaajayhteyksistä perittävää hintaa määrittäessään kansallisten sääntelyviranomaisten olisi otettava huomioon HMV-operaattorille aiheutuva kvantifioitavissa oleva lisäriski. Tämä riski olisi periaatteessa otettava huomioon kyseisen investoinnin pääomakustannukseen sisällytettävällä preemiolla siten kuin liitteessä I esitetään.

26.

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi myös arvioitava hinnoittelujärjestelmät, joita HMV-operaattori ehdottaa investointiriskin hajauttamiseksi. Sääntelyviranomaisten olisi hyväksyttävä nämä järjestelmät vasta varmistuttuaan siitä, että HMV-operaattori on antanut kaikki tarvittavat investointiin liittyvät tiedot ja että järjestelmät eivät johda syrjintään eivätkä estä kilpailijoita toimimasta markkinoilla. Hinnoittelujärjestelmien arviointiperusteet esitetään liitteessä I.

27.

Kyseisissä tapauksissa kansallisten sääntelyviranomaisten olisi varmistettava, että tukku- ja vähittäishintojen välillä on riittävä marginaali, jotta tehokkaasti toimiva kilpailija voi tulla markkinoille. Sääntelyviranomaisten olisi siksi tarkistettava HMV-operaattorin hintakäyttäytyminen soveltamalla asianmukaisesti valittua hintaruuvitestiä tarkoituksenmukaisella aikavälillä. Niiden olisi määritettävä etukäteen testin valintaan käytettävä menetelmä, hintaruuvitestin parametrit sekä korjaavat toimenpiteet siltä varalta, että hintaruuvi todetaan.

28.

Jos kilpailuolosuhteet alueella, jolla useat osasijoittajat ovat ottaneet yhdessä käyttöön useisiin kuituyhteyksiin perustuvia FTTH-verkkoja, ovat siinä määrin erilaiset, että erillisen maantieteellisen markkinan määrittely on perusteltua, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tarkasteltava markkina-analyysiensa yhteydessä, onko tällä markkinalla perusteltua todeta HMV:tä, kun otetaan huomioon yhteisinvestoinneista johtuvan infrastruktuurikilpailun taso. Tässä yhteydessä sääntelyviranomaisten olisi erityisesti tarkasteltava, onko kullakin osasijoittajalla täysin vastaavat ja kustannuslähtöisesti hinnoitellut käyttöoikeudet infrastruktuuriin ja vallitseeko niiden välillä toimiva kilpailu alempana tarjontaketjussa. Sääntelyviranomaisten olisi myös tarkasteltava, onko osasijoittajien käyttöönottama kaapelikanavien kapasiteetti riittävä, jotta kolmannet osapuolet voivat käyttää sitä, ja antavatko ne sen käyttöoikeuden kustannuslähtöisin hinnoin.

Käyttöoikeusvelvoitteet FTTN-verkkojen (Fibre to the Node) tapauksessa

29.

Kansallisten sääntelyviranomaisten tulisi asettaa velvollisuus tilaajayhteyksien kuparipohjaisten osien eriytettyyn tarjontaan. Velvoitetta olisi täydennettävä (tapauksen mukaan valokuitu- ja Ethernet-pohjaisiin) runkoliityntäyhteyksiin liittyvillä toimenpiteillä sekä tuloksekkuuden ja toimivuuden varmistavilla lisävelvoitteilla (esim. syrjimätön rinnakkainsijoittamistilojen käyttöoikeus tai niiden puuttuessa vastaava rinnakkain sijoittaminen). Viitetarjous olisi julkaistava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa enintään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun kansallinen sääntelyviranomainen on määrännyt käyttöoikeutta koskevan velvoitteen.

30.

Jos kansalliset sääntelyviranomaiset velvoittavat HMV-operaattorin tilaajayhteyksien kuparipohjaisten osien eriytettyyn tarjontaan, HMV-operaattoria olisi vaadittava lisäämään kaikki tarvittavat tiedot tilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa koskevaan viitetarjoukseensa. Kaikkien käyttöoikeuksista perittävien hintojen olisi oltava kustannuslähtöisiä liitteen I mukaisesti.

Tukkutason laajakaistayhteydet (markkina 5)

31.

Jos markkinalla 5 todetaan HMV:tä, tukkutason laajakaistayhteyksiin liittyviä korjaavia toimenpiteitä olisi pidettävä yllä tai muutettava nykyisiä palveluja varten sekä sellaisia palveluja varten, jotka voivat korvata nykyiset palvelut. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi katsottava VDSL-teknologiaan perustuvat tukkutason laajakaistayhteydet nykyisiä puhtaasti kuparikaapeliliittymiin pohjautuvia tukkutason laajakaistayhteyksiä korvaaviksi.

32.

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi velvoitettava HMV-operaattori asettamaan uudet tukkutason laajakaistatuotteet saataville periaatteessa vähintään kuusi kuukautta ennen kuin HMV-operaattori tai sen vähittäiskauppayksikkö alkaa markkinoida omia vastaavia NGA-vähittäispalvelujaan, jollei käytössä ole muita tehokkaita suojatoimia syrjinnän välttämiseksi.

33.

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määrättävä velvoite tarjota muunlaisia tukkutason tuotteita, jotka kaistanleveytensä ja laatunsa puolesta vastaavat parhaiten NGA-verkkoihin luontaisesti liittyviä teknologisia ominaisuuksia, jotta vaihtoehtoiset operaattorit voisivat kilpailla tehokkaasti, myös yritysasiakkaille tarjottavissa palveluissa.

34.	Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tehtävä keskenään yhteistyötä sopivien teknisten eritelmien määrittelemiseksi NGA-verkoissa tarjottaville tukkutason laajakaistatuotteille ja annettava tietoa kansainvälisille standardointielimille tähän liittyvien standardien kehittämisen edistämiseksi.

35.	Sääntelyviranomaisten olisi periaatteessa asetettava kustannuslähtöisyysvelvoite tukkutasolla pakolliseksi määräämänsä laajakaistatarjonnan hinnoittelulle liitteen I mukaisesti ottaen huomioon kaistanleveyteen ja laatuun liittyvät erot tukkutason tuotteissa.

36.

Sääntelyviranomaisten olisi analysoitava, onko tukkutasolla pakolliseksi määrätyn laajakaistatarjonnan hinnoittelulle tarpeen asettaa kustannuslähtöisyysvelvoite toimivan kilpailun aikaansaamiseksi, jos toimintojen eriyttäminen tai muut eriyttämistavat ovat todistetusti käytännössä taanneet tasapuoliset käyttöoikeudet. Kustannuslähtöisyysvelvoitteen puuttuessa kansallisten sääntelyviranomaisten olisi seurattava HMV-operaattorin hintakäyttäytymistä soveltamalla asianmukaisesti valittua hintaruuvitestiä.

37.

Jos kansalliset sääntelyviranomaiset katsovat, että tietyllä maantieteellisellä alueella tarjotaan tosiasiallisesti HMV-operaattorin kuitupohjaisten tilaajayhteyksien eriytettyä käyttöoikeutta ja tällainen käyttöoikeus johtaa todennäköisesti toimivaan kilpailuun alempana tarjontaketjussa, niiden olisi harkittava tukkutason bittivirtavelvoitteen poistamista kyseiseltä alueelta.

38.	Tarkastellessaan, esiintyykö HMV:tä, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi yhteisinvestointien tapauksessa noudatettava johdanto-osan 28 kappaleessa esitettyjä periaatteita.

Siirtymävaihe

39.

Voimassa olevia markkinoiden 4 ja 5 HMV-velvoitteita olisi ylläpidettävä eikä niitä pitäisi poistaa nykyiseen verkkoarkkitehtuuriin ja -teknologiaan tehtävien muutosten vuoksi, jolleivät HMV-operaattori ja HMV-operaattorin verkon käyttöoikeuden jo saaneet operaattorit sovi tarkoituksenmukaisesta siirtymäjärjestelystä. Jos tällaista sopimusta ei tehdä, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi varmistettava, että vaihtoehtoisille operaattoreille ilmoitetaan – kansalliset olosuhteet tarvittaessa huomioon ottaen – vähintään viisi vuotta etukäteen mahdollisesta yhteenliittämispisteiden (kuten paikalliskeskusten) käytöstäpoistosta. Määräaika voi olla alle viisi vuotta, jos yhteenliittämispisteessä tarjotaan muuntyyppistä, mutta ominaisuuksiltaan täysin vastaavaa käyttöoikeutta.

40.

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi luotava läpinäkyvät puitteet siirtymiselle kupariverkoista kuitupohjaisiin verkkoihin. Niiden olisi varmistettava, että HMV-operaattorin käyttöönottamat järjestelmät ja menettelyt, tukijärjestelmät mukaan lukien, ovat siten suunniteltuja, että ne helpottavat vaihtoehtoisten operaattoreiden siirtymistä NGA-pohjaisiin liityntätuotteisiin.

41.

Kansallisten viranomaisten olisi käytettävä direktiivin 2002/21/EY 5 artiklan mukaisia valtuuksia hankkiakseen HMV-operaattorilta tiedot verkonmuuttamissuunnitelmista, jotka voivat vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä markkinalla tai osamarkkinalla. Jos HMV-operaattori aikoo korvata osan nykyisestä kupariverkostaan valokuidulla ja poistaa käytöstä yhteenliittämispisteitä, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi direktiivin 2002/19/EY 9 artiklan 1 kohdan nojalla varmistettava, että HMV-operaattorin verkon käyttöoikeuden saaneet yritykset saavat kaikki tarvittavat tiedot riittävän ajoissa voidakseen mukauttaa omia verkkojaan ja verkonlaajentamissuunnitelmiaan vastaavasti. Kansallisen sääntelyviranomaisen olisi määriteltävä, missä muodossa ja miten yksityiskohtaisesti kyseiset tiedot on annettava, ja varmistettava luovutettujen tietojen ehdoton luottamuksellisuus.

42.	Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille,

Tehty Brysselissä 20 päivänä syyskuuta 2010.

Komission puolesta

Neelie KROES

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.

(2) EUVL L 344, 28.12.2007, s. 65.

(3) Ks. myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/140/EY johdanto-osan 60 kappale (EUVL L 337, 18.12.2009, s. 37).

(4) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7.

(5) Ks. erityisesti johdanto-osan 19 kappale.

LIITE I

Hinnoitteluperiaatteet ja riski

1. NGA-VERKKOJEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN YHTEISET HINNOITTELUPERIAATTEET

Direktiivin 2002/21/EY 8 artiklan 2 kohdan mukaan kansallisten sääntelyviranomaisten on edistettävä kilpailua sähköisten viestintäverkkojen, sähköisten viestintäpalvelujen ja niiden liitännäistoimintojen ja -palvelujen tarjoamisessa muun muassa edistämällä tehokkaita investointeja perusrakenteisiin. Määrittäessään kustannuslähtöisyysvelvoitteissa käytettävää kustannusperustaa direktiivin 2002/19/EY 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti kansallisten sääntelyviranomaisten olisi tarkasteltava, onko NGA-liityntäinfrastruktuurin rinnakkainen rakentaminen taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja tehokasta. Jos näin ei ole, päätavoitteena on luoda aidosti tasapuoliset toimintaedellytykset HMV-operaattorin vähittäiskauppayksiköille ja vaihtoehtoisille verkko-operaattoreille. Johdonmukainen sääntely voi siksi merkitä sitä, että kansalliset sääntelyviranomaiset käyttävät kustannuslähtöisten hintojen laskemiseen erilaisia kustannusperustoja sen mukaan, onko kyse toisinnettavasta vai ei-toisinnettavasta omaisuudesta, tai ainakin mukauttavat kustannuslaskennan parametreja viimeksi mainitussa tapauksessa.

Tapauksissa, joissa NGA-verkkoinvestoinnin kannattavuus riippuu epävarmoista tekijöistä, kuten liittymien keskimääräisten kuukausituottojen (ARPU-lukujen) merkittävästä kasvuoletuksesta tai markkinaosuuksien kasvamisesta, sääntelyviranomaisten olisi arvioitava, heijastaako pääomakustannnus investointeihin liittyvää suurempaa riskiä verrattuna nykyisten kupariverkkojen investointeihin. Investointiriskin hajauttamiseksi investoijien ja käyttöoikeuksia hakevien välillä ja markkinapenetraation edistämiseksi voidaan käyttää lisäksi myös muita mekanismeja, kuten käyttöoikeuksien pitkäaikaissopimushinnoittelua tai volyymialennuksia. Sääntelyviranomaisten olisi arvioitava nämä hinnoittelumekanismit jäljempänä 7 ja 8 kohdassa esitetyin perustein.

Kustannuslähtöisyysvelvoitteiden täytäntöönpanoa varten kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määrättävä kirjanpidon eriyttämisestä direktiivin 2002/19/EY 11 artiklan mukaisesti. Käyttöoikeusvelvoitteen kohteena olevien NGA-infrastruktuuri- ja/tai palveluelementtien kirjanpito olisi eriytettävä siten, että kansallinen sääntelyviranomainen voi i) yksilöidä kaikkien relevanttien omaisuuserien kustannukset käyttöoikeushintojen määrittämistä varten (ml. arvonalennus ja arvonmuutokset) ja ii) seurata käytännössä, antaako HMV-operaattori käyttöoikeudet muille markkinatoimijoille samoin ehdoin ja samoin hinnoin kuin omille vähittäiskauppayksiköilleen. Kyseisessä seurannassa olisi sovellettava hintaruuvitestiä. Kustannusten kaksinkertaisen kohdentumisen välttämiseksi ne olisi kohdennettava objektiivisin perustein niille eri tukku- ja vähittäistuotteille, jotka pohjautuvat kyseisiin hyödykkeisiin.

Sääntelyviranomaisten olisi arvioitava lisäkustannukset, joita asianomaisten hyödykkeiden käyttöoikeuksien antamisesta aiheutuu. Lisäkustannukset liittyvät kaapeli-infrastruktuurin tai valokuidun käyttöoikeuden tilaus- ja toimitusmenettelyihin, tietotekniikkajärjestelmien käyttöön ja ylläpitoon sekä tukkutason tuotehallinnan toimintakustannuksiin. Nämä kustannukset olisi jaettava oikeassa suhteessa käyttöoikeuden saaneiden yritysten kesken, mukaan lukien HMV-operaattorin vähittäiskauppayksikkö.

2. KAAPELI-INFRASTRUKTUURIN KÄYTTÖOIKEUSHINNOITTELU

HMV-operaattori olisi velvoitettava antamaan olemassa olevan kaapeli-infrastruktuurinsa käyttöoikeudet markkinalla 4 kustannuslähtöisin hinnoin. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi säänneltävä kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeushintoja johdonmukaisesti siihen nähden, miten käyttöoikeuksia hinnoitellaan eriytettyjen tilaajayhteyksien tarjoamiseksi kupariverkossa. Sääntelyviranomaisten olisi varmistettava, että käyttöoikeuksien hinnat vastaavat HMV-operaattorille tosiasiallisesti aiheutuvia kustannuksia. Sääntelyviranomaisten olisi erityisesti otettava huomioon infrastruktuurin tosiasiallinen käyttöikä ja mahdolliset HMV-operaattorille aiheutuvat käyttösäästöt. Käyttöoikeuksien hinnoittelun olisi heijastettava infrastruktuurin tosiasiallista arvoa, arvonalennus mukaan lukien.

Kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeuksista perittävää hintaa määrittäessään kansallisten sääntelyviranomaisten ei pitäisi katsoa riskiprofiilin poikkeavan kupariverkkoinfrastruktuuriin liittyvästä riskiprofiilista, paitsi jos NGA-verkon käyttöönotto on aiheuttanut HMV-operaattorille erityisiä rakennuskustannuksia tavanomaisten ylläpitokustannusten lisäksi.

3. PAIKALLISOSIEN KÄYTTÖOIKEUSHINNOITTELU FTTH-VERKKOJEN TAPAUKSESSA

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määritettävä jakopisteen käyttöoikeuksien hinnat johdonmukaisesti siihen nähden, miten käyttöoikeuksia hinnoitellaan eriytettyjen tilaajayhteyksien tarjoamiseksi kupariverkossa. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi varmistettava, että käyttöoikeuksien hinnat vastaavat HMV-operaattorille tosiasiallisesti aiheutuvia kustannuksia, ja niihin olisi tarvittaessa laskettava mukaan korkeampi riskipreemio mahdollisen HMV-operaattorille aiheutuvan kvantifioitavissa olevan lisäriskin huomioon ottamiseksi.

4. KUITUYHTEYKSIEN KÄYTTÖOIKEUSHINNOITTELU RUNKOLIITYNTÄKESKUKSESSA (MPOP) FTTH-VERKKOJEN TAPAUKSESSA (KUITUTILAAJAYHTEYKSIEN ERIYTETTY TARJONTA)

Määrittäessään käyttöoikeushintoja kuitutilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa varten kansallisten sääntelyviranomaisten olisi laskettava mukaan korkeampi riskipreemio mahdollisen HMV-operaattorille aiheutuvan kvantifioitavissa oleva lisäriskin huomioon ottamiseksi. Riskipreemion estimoinnissa olisi käytettävä jäljempänä 6 kohdassa esitettyä menetelmää. Lisää hintajoustoa voidaan sallia jäljempänä olevien 7 ja 8 kohdan mukaisesti.

Syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti HMV-operaattorin vähittäiskauppayksiköiltä perittävän hinnan olisi oltava sama kuin kolmansilta osapuolilta perittävä hinta.

5. TILAAJAYHTEYKSIEN KUPARIPOHJAISTEN OSIEN KÄYTTÖOIKEUSHINNOITTELU FTTN-VERKKOJEN TAPAUKSESSA

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi asetettava velvoite antaa kustannuslähtöisin hinnoin käyttöoikeudet kaikkiin tilaajayhteyksien osien eriytetyn käytön edellyttämiin kohteisiin. Tähän sisältyvät runkoliityntäyhteyksiin liittyvät toimenpiteet sekä lisävelvoitteet, joilla taataan syrjimätön rinnakkainsijoittamistilojen käyttöoikeus tai niiden puuttuessa vastaava rinnakkain sijoittaminen.

Säännellyt käyttöoikeushinnat eivät saisi ylittää tehokkaalle operaattorille aiheutuvaa kustannusta. Tätä varten kansalliset sääntelyviranomaiset voivat harkita kyseisten kustannusten arvioimista soveltamalla bottom up -kustannusmallia tai vertailukelpoisia tunnuslukuja, mikäli niitä on käytettävissä.

Tilaajayhteyksien kuparipohjaisten osien käyttöoikeuksista perittävää hintaa määrittäessään kansallisten sääntelyviranomaisten ei tulisi katsoa riskiprofiilin poikkeavan olemassa olevaan kupariverkkoinfrastruktuuriin liittyvästä riskiprofiilista

6. RISKIPREEMION MÄÄRITTÄMISPERUSTEET

Investointiriski olisi otettava huomioon pääomakustannukseen sisällytettävällä riskipreemiolla. NGA-verkkoihin investoitavan pääoman etukäteen sallittavassa tuotossa olisi otettava tasapainoisesti huomioon yhtäältä riittävien investointikannusteiden tarjoaminen yrityksille (mikä merkitsee sitä, että tuoton on oltava riittävän suuri) sekä toisaalta allokatiivisen tehokkuuden, kestävän kilpailun ja mahdollisimman suurten kuluttajahyötyjen edistäminen (mikä merkitsee sitä, ettei tuotto saa olla kohtuuttoman suuri). Tämän toteuttamiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten olisi perustelluissa tapauksissa sisällytettävä investoinnin takaisinmaksuajalle ulottuva investointiriskiä vastaava korotus WACC-laskelmaan (Weighted Average Cost of Capital), jota tällä hetkellä käytetään tilaajayhteyksien eriytettyjen käyttöoikeuksien hinnoitteluun kupariverkoissa. WACC:n laskemiseen käytettävien tulovirtojen tarkistuksissa olisi direktiivin 2002/19/EY johdanto-osan 20 kappaleen mukaisesti otettava huomioon kaikki käytetyn pääoman osatekijät, kuten asianmukaiset työvoima- ja rakennuskustannukset, ennakoitu tehokkuuden parantuminen ja päätearvo.

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi arvioitava riski muun muassa seuraavat epävarmuustekijät huomioon ottaen: i) vähittäis- ja tukkukysyntään liittyvä epävarmuus; ii) käyttöönoton, kaapeli-infrastruktuurin ja hallinnollisen toteutuksen kustannuksiin liittyvä epävarmuus; iii) teknologian kehitykseen liittyvä epävarmuus; iv) markkinadynamiikkaan ja kehittyvään kilpailutilanteeseen, kuten infrastruktuuripohjaisen ja/tai kaapelitelevisioverkkokilpailun esiintymisasteeseen, liittyvä epävarmuus; ja v) makroekonominen epävarmuus. Nämä tekijät voivat muuttua ajan myötä erityisesti sitä mukaa kuin vähittäis- ja tukkukysyntää tyydytetään. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi siksi tarkasteltava tilannetta uudelleen määrävälein ja mukautettava riskipreemiota ajan mittaan edellä mainittujen tekijöiden vaihtelun mukaan.

HMV-operaattorille NGA-verkkoihin investoinnista aiheutuvaa riskiä todennäköisesti vähentävät sellaiset tekijät kuin mittakaavaedut (varsinkin jos investointi tehdään pelkästään kaupunkialueilla), suuret vähittäismarkkinaosuudet, olennaisten infrastruktuurien hallussapito, OPEX-säästöt, kiinteän omaisuuden myyntitulot sekä etuoikeutettu pääsy osake- ja velkamarkkinoille. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi arvioitava määrävälein uudelleen myös näitä tekijöitä riskipreemion uudelleentarkastelun yhteydessä.

Edellä esitetyt näkökohdat pätevät erityisesti investoitaessa FTTH-verkkoihin. Sen sijaan investoitaessa FTTN-verkkoihin, joissa on kyse jo käytössä olevan liityntäverkon (esim. VDSL-verkon) osittaisesta uudistamisesta, riskiprofiili on ainakin harvemmin asutuilla alueilla tavallisesti huomattavasti matalampi kuin FTTH-verkkoihin investoitaessa. Erityisesti on huomattava, että FTTN/VDSL-verkon välityksellä tarjottavien laajakaistapalvelujen kysyntään liittyy vähemmän epävarmuutta ja pääomavaatimukset ovat yleisesti ottaen vähäisemmät. FTTN/VDSL-pohjaisten laajakaistaliittymien tukkuhintojen sääntelyssä olisi otettava huomioon mahdolliset investointiriskit, mutta tämän riskin ei tulisi katsoa merkitykseltään vastaavan FTTH-pohjaisiin tukkutason liityntätuotteisiin liittyvää riskiä. Määrittäessään riskipreemioita FTTN/VDSL-pohjaisten laajakaistaliittymien tukkutarjontaa varten kansallisten sääntelyviranomaisten olisi otettava asianmukaisesti huomioon nämä tekijät eikä niiden pitäisi periaatteessa hyväksyä jäljempänä 7 ja 8 kohdassa esitettyjä hinnoittelujärjestelmiä. Sääntelyviranomaisten olisi julkisesti kuultava intressitahoja riskipreemion määrittämiseen käytettävistä menetelmistä.

7. PITKÄN AIKAVÄLIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUSTEN HINNOITTELUN ARVIOINTIPERUSTEET FTTH-VERKKOJEN TAPAUKSESSA

Pitkän aikavälin käyttöoikeuksiin perustuvat riskikorjatut hinnat voivat vaihdella käyttöoikeussitoumusten keston mukaan. Pitkän aikavälin käyttöoikeussopimukset hinnoiteltaisiin liittymäkohtaisesti alemmaksi kuin lyhyen aikavälin käyttöoikeussopimukset. Pitkän aikavälin käyttöoikeushintojen olisi heijastettava pelkästään investoijalle aiheutuvan riskin vähenemistä, minkä vuoksi ne eivät voi alittaa sellaista kustannuslähtöistä hintaa, johon ei ole lisätty korkeampaa riskipreemiota investoijalle aiheutuvan systemaattisen riskin huomioimiseksi. Pitkän aikavälin sopimuksissa tulokkaat saisivat fyysisen omaisuuden täyden hallintaoikeuden ja myös mahdollisuuden jälleenmyyntiin. Lyhyen aikavälin sopimuksia voitaisiin tehdä ilman pitkäaikaisia sitoumuksia, minkä vuoksi ne yleensä hinnoiteltaisiin liittymää kohti korkeammalle. Hinnoissa otettaisiin näin huomioon lyhytaikaiseen käyttöön liittyvän joustavuuden potentiaalinen arvo, joka hyödyttää käyttöoikeuksia hakevaa.

HMV-operaattori voi kuitenkin ajan myötä väärinkäyttää pitkän aikavälin hinnoittelua myymällä vähittäispalvelujaan alempiin hintoihin kuin säänneltyjä tukkupalvelujaan (perimällä omilta vähittäiskauppayksiköiltään matalia pitkän aikavälin käyttöoikeushintoja), mikä käytännössä sulkisi markkinat. Lisäksi sellaisiin vaihtoehtoisiin palveluntarjoajiin, joilla on suppea asiakaspohja ja epävarmat liiketoimintanäkymät, kohdistuisi suurempi riski. Ne eivät ehkä voisi sitoutua ostamaan pitkän aikavälin käyttöoikeuksia. Ne voisivat näin ollen joutua jakamaan investointinsa pidemmälle ajalle ja ostamaan säännellyt käyttöoikeudet vasta myöhemmässä vaiheessa.

Näistä syistä pitkän aikavälin käyttöoikeushinnoittelu voitaisiin hyväksyä ainoastaan sillä ehdolla, että kansalliset sääntelyviranomaiset varmistavat seuraavien edellytysten täyttymisen:

a)	pitkän aikavälin sitoumusten hinnat heijastavat ainoastaan investoijalle aiheutuvan riskin vähenemistä; ja

b)	tukku- ja vähittäishintojen välillä on riittävä marginaali tarkoituksenmukaisella ajanjaksolla, jotta tehokkaasti toimiva kilpailija voi tulla lopputuotemarkkinoille.

8. VOLYYMIALENNUSTEN ARVIOINTIPERUSTEET FTTH-VERKKOJEN TAPAUKSESSA

Volyymialennuksiin perustuvissa riskikorjatuissa hinnoissa otetaan huomioon se, että investointiriski pienenee sitä mukaa kuin jo myytyjen kuitutilaajayhteyksien kokonaismäärä kasvaa tietyllä alueella. Investointiriski riippuu läheisesti edelleen käyttämättä olevien kuitutilaajayhteyksien määrästä. Mitä suurempi käytössä olevien kuitutilaajayhteyksien osuus, sen pienempi riski. Käyttöoikeuksista perittävät hinnat voisivat sen vuoksi vaihdella myydyn volyymin mukaan. Käyttöön olisi hyväksyttävä yksi ainoa alennus, joka on tarjolla kaikille ehdot täyttäville operaattoreille samalla liittymäkohtaisella hinnalla. Sääntelyviranomaisten olisi arvioitava, mikä myytyjen liittymien määrän olisi oltava volyymialennuksen saamiseksi. Tässä arvioinnissa olisi otettava huomioon arvioitu toiminnan vähimmäismittakaava, jonka käyttöoikeuksia hakeva tarvitsee voidakseen kilpailla tehokkaasti markkinoilla, sekä tarve ylläpitää markkinarakennetta, joka käsittää riittävän määrän ehdot täyttäviä operaattoreita toimivan kilpailun takaamiseksi. Volyymialennuksen olisi heijastettava ainoastaan sijoittajalle aiheutuvan riskin vähenemistä, minkä vuoksi sen johdosta alennetut käyttöoikeushinnat eivät voi alittaa sellaista kustannuslähtöistä hintaa, johon ei ole lisätty korkeampaa riskipreemiota investoijalle aiheutuvan systemaattisen riskin huomioimiseksi. Koska riskipreemion tulisi normaalisti pienetä sitä mukaan kuin vähittäis- ja tukkukysyntää tyydytetään, myös volyymialennuksen tulisi pienetä vastaavasti eikä se ehkä enää ole perusteltu sen jälkeen, kun vähittäis- ja tukkukysyntä on tyydytetty laajalti.

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi hyväksyttävä volyymialennus ainoastaan sillä ehdolla, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

kansallisen sääntelyviranomaisen kansalliset olosuhteet ja verkkoarkkitehtuuri huomioon ottaen määrittämää kutakin aluetta kohti lasketaan yksi ainoa volyymialennus, jota sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin käyttöoikeuksia hakeviin, jotka ovat kyseisellä alueella halukkaita ostamaan vähintään alennukseen oikeuttavan määrän liittymiä; ja

b)	volyymialennus heijastaa ainoastaan investoijalle aiheutuvan riskin vähenemistä; ja

c)	tukku- ja vähittäishintojen välillä on riittävä marginaali tarkoituksenmukaisella ajanjaksolla, jotta tehokkaasti toimiva kilpailija voi tulla markkinoille.

LIITE II

Tasapuolisuusperiaatteen soveltaminen HMV-operaattorin kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeuksien antamiseen NGA-verkkojen käyttöönottamiseksi

1. TASAPUOLISUUSPERIAATE

HMV-operaattorin kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeuksien saanti voi olla tärkeä osa NGA-verkkojen käyttöönottoa. On tärkeää huolehtia tarkasti näiden käyttöoikeuksien tarjonnan tasapuolisuudesta, jotta tulokkaiden ja HMV-operaattorin välille voidaan luoda tasavertaiset toimintaedellytykset. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi määrättävä HMV-operaattorille velvoite tarjota kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeudet samoin ehdoin kaikille niitä hakeville, niin sisäisille yksiköille kuin kolmansille osapuolille. HMV-operaattorin olisi erityisesti annettava käyttöön kaikki tarvittavat tiedot infrastruktuurin ominaisuuksista ja sovellettava samoja käyttöoikeuksien tilaus- ja toimitusmenettelyjä. Viitetarjous ja palvelutasosopimukset ovat keskeinen edellytys tasapuolisuusperiaatteen asianmukaiselle soveltamiselle. Samoin on tärkeää, ettei HMV-operaattori hanki epäoikeudenmukaista taloudellista etua käyttämällä epäsymmetristä tietoa, jota sillä voi olla käyttöoikeuksia hakevien kolmansien osapuolien käyttöönottosuunnitelmista.

2. KAAPELI-INFRASTRUKTUURIA JA JAKOPISTEITÄ KOSKEVA TIETO

HMV-operaattorin olisi annettava käyttöoikeuksia hakeville kolmansille osapuolille kaapeli-infrastruktuuristaan ja jakopisteistään samat tiedot, jotka ovat sen omien sisäisten yksiköiden käytössä. Tiedot olisi annettava kaapeli-infrastruktuurin organisoinnista ja infrastruktuurin muodostavien eri elementtien teknisistä ominaisuuksista sekä saatavilta osin kyseisten elementtien, kuten kaapelikanavien, pylväiden ja muun fyysisen omaisuuden (esim. huoltotilojen) sijainnista ja kaapelikanavissa käytettävissä olevasta tilasta. Niin ikään olisi annettava tiedot jakopisteiden sijainnista ja luettelo niihin liitetyistä rakennuksista.

HMV-operaattorin olisi täsmennettävä kaikki kaapeli-infrastruktuurinsa ja jakopisteidensä sekä infrastruktuurin muodostavien eri elementtien käyttöoikeuksiin ja käyttöön liittyvät väliintulosäännöt ja tekniset ehdot. Käyttöoikeuksia hakeviin kolmansiin osapuoliin olisi sovellettava samoja sääntöjä ja ehtoja kuin HMV-operaattorin sisäisiin yksiköihin.

HMV-operaattorin olisi huolehdittava asianmukaisesta tiedonsaannista muun muassa helppokäyttöisten luetteloiden, tietokantojen ja verkkoportaalien avulla. Tietoja olisi päivitettävä säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon infrastruktuurin kehitys sekä uudet tiedot erityisesti liittyen HMV-operaattorin tai muiden käyttöoikeuksia hakevien operaattorien kuituverkkohankkeisiin.

3. KÄYTTÖOIKEUKSIEN TILAUS- JA TOIMITUSMENETTELYT

HMV-operaattorin olisi otettava käyttöön tarvittavat menettelyt ja välineet, joiden avulla voidaan varmistaa sen kaapeli-infrastruktuurin ja jakopisteiden sekä infrastruktuurin muodostavien eri elementtien tehokas käyttöoikeuksien antaminen ja käyttö. HMV-operaattorin olisi erityisesti huolehdittava siitä, että käyttöoikeuksia hakevilla kolmansilla osapuolilla on käytössään vastaavat kattavat menettelyt käyttöoikeuksien tilaamista ja toimitusta varten ja vastaava vianhallintajärjestelmä kuin HMV-operaattorin sisäisillä yksiköillä. Tähän olisi sisällytettävä toimenpiteitä käytössä olevien kaapelikanavien ylikuormituksen välttämiseksi.

Kolmansien osapuolien pyynnöt, jotka koskevat kaapeli-infrastruktuurin, jakopisteiden ja infrastruktuurin muodostavien eri elementtien käyttöoikeuksia, käyttöä tai tähän liittyvää tietoa, olisi käsiteltävä yhtä nopeasti kuin vastaavat sisäisiltä yksiköiltä tulevat pyynnöt. Pyyntöjen käsittelyssä olisi huolehdittava vastaavasta seurattavuudesta, ja kielteiset vastaukset olisi perusteltava objektiivisesti.

Pyyntöjen käsittely olisi kirjattava HMV-operaattorin tietojärjestelmiin, ja kyseisten tietojen tulisi olla kansallisen sääntelyviranomaisen käytettävissä.

4. PALVELUTASOINDIKAATTORIT

Sen varmistamiseksi, että HMV-operaattorin kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeuksien saanti ja käyttö tapahtuvat tasapuolisin ehdoin, sekä sisäisille että kolmansille käyttöoikeuksia hakeville olisi määriteltävä ja laskettava palvelutasoindikaattorit. Palvelutasoindikaattoreiden olisi mitattava HMV-operaattorin suoriutumista toimissa, joita tarvitaan käyttöoikeuksien antamiseksi sen kaapeli-infrastruktuuriin. Palvelutasosta olisi sovittava käyttöoikeuksia hakevien kanssa.

Palvelutasoindikaattoreiden olisi sisällyttävä määräajat, joihin mennessä vastataan infrastruktuurielementtien, kuten kaapelikanavien, pylväiden ja muun fyysisen omaisuuden (esim. kaapelikaivojen) tai jakopisteiden saatavuutta koskeviin tietopyyntöihin; määräajat, joihin mennessä vastataan infrastruktuurielementtien hyödyntämismahdollisuutta koskeviin pyyntöihin; tavoitearvo sille, mikä on vasteaika infrastruktuurielementtien käyttöoikeuksia ja käyttöä koskevat pyyntöjen käsittelyssä; ja tavoitearvo sille, mikä on vasteaika vianhallintaprosesseissa.

Palvelutasoindikaattorit olisi laskettava säännöllisin väliajoin ja ilmoitettava käyttöoikeuksia hakeville kolmansille osapuolille. Kansallisen sääntelyviranomaisen olisi valvottava, että kolmansille osapuolille tarjottavien palvelujen taso vastaa HMV-operaattorin sisäisille yksiköille tarjottavien palvelujen tasoa. HMV-operaattorin olisi sitouduttava riittäviin korvauksiin siinä tapauksessa, että käyttöoikeuksia hakevien kolmansien osapuolten kanssa sovittua palvelutasoa ei noudateta.

5. VIITETARJOUS

Tiedot, joita HMV-operaattorin kaapeli-infrastruktuurin tasapuolisten käyttöoikeuksien hyödyntäminen edellyttää, olisi julkaistava viitetarjouksessa, mikäli jokin käyttöoikeuksia hakeva pyytää tällaista tarjousta. Viitetarjouksessa olisi ainakin annettava tiedot kaapeli-infrastruktuuria koskevan tiedon hankkimiseen tarvittavista menettelyistä ja välineistä; selostettava kaapeli-infrastruktuurin muodostavien eri elementtien käyttöoikeuksien ja käytön edellytykset; kuvattava menettelyt ja välineet käyttöoikeuksien tilaamista ja toimitusta sekä vikojenhallintaa varten; ja määritettävä sovitut palvelutasot sekä seuraamukset niiden noudattamatta jättämisestä. Käyttöoikeudet olisi annettava HMV-operaattorin sisäisille yksiköille samoin ehdoin ja edellytyksin, jotka esitetään kolmansille osapuolille suunnatussa viitetarjouksessa.

6. KANSALLISTEN SÄÄNTELYVIRANOMAISTEN TOTEUTTAMA SEURANTA

Kansallisten viranomaisten olisi varmistettava, että tasapuolisuusperiaatetta sovelletaan. Tätä varten niiden tulisi varmistaa, että kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeuksia koskeva viitetarjous julkaistaan pyynnöstä ja tarpeeksi ajoissa käyttöoikeuksia hakeville kolmansille osapuolille. Lisäksi kansallisten viranomaisten tulisi palvelutasoraporttien ohella varmistaa, että HMV-operaattorit pitävät kirjaa kaikista tiedoista, joita tarvitaan käyttöoikeuksien tasapuolisuusvaatimuksen noudattamisen seuraamiseksi. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi näiden tietojen pohjalta voitava säännöllisesti tarkastaa, että HMV-operaattori antaa vaaditut tiedot käyttöoikeuksia hakeville kolmansille osapuolille ja että käyttöoikeuksien tilaus- ja toimitusmenettelyjä sovelletaan oikein.

Lisäksi kansallisten sääntelyviranomaisten olisi varmistettava, että käytössä on nopea jälkikäteismenettely riitojen ratkaisemiseksi.

7. TIEDON EPÄSYMMETRIA

Vakiintuneella operaattorilla on etukäteen tiedossaan käyttöoikeuksia hakevien kolmansien osapuolten käyttöönottosuunnitelmat. Jotta näitä tietoja ei voitaisi käyttää epäoikeudenmukaisen kilpailuedun saamiseen, kaapeli-infrastruktuurin ylläpidosta vastaava HMV-operaattori ei saisi jakaa niitä vähittäiskauppayksiköidensä kanssa.

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi vähintäänkin varmistettava, että HMV-operaattorin vähittäiskauppatoimintoihin osallistuvat henkilöt eivät osallistu kaapeli-infrastruktuurin käyttöoikeuksien hallinnasta suoraan tai välillisesti vastaaviin HMV-operaattorin yhtiörakenteisiin.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.251.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 251

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	53. vuosikerta 25. syyskuu 2010

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) N:o 845/2010 tehty 23 päivänä syyskuuta 2010, Portugalin lipun alla purjehtivien alusten tonnikalan kalastuksen kieltämisestä Atlantin valtamerellä pituuspiirin 45 W itäpuolella ja Välimerellä	1
		Komission asetus (EU) N:o 846/2010, annettu 24 päivänä syyskuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	3
		Komission asetus (EU) N:o 847/2010, annettu 24 päivänä syyskuuta 2010, riisiä koskevien tuontitodistusten myöntämisestä asetuksella (EY) N:o 327/98 avattujen tariffikiintiöiden mukaisesti syyskuun 2010 osakaudella	5
		PÄÄTÖKSET
		2010/570/EU, Euratom
	*	Neuvoston päätös, annettu 13 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi	8
		2010/571/EU
	*	Komission päätös, annettu 24 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/95/EY liitteen muuttamisesta lyijyä, elohopeaa, kadmiumia, kuudenarvoista kromia, polybromibifenyylejä tai polybromidifenyylieettereitä sisältäviä käyttötarkoituksia koskevien poikkeusten osalta liitteen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 6403) ( 1 )	28
		SUOSITUKSET
		2010/572/EU
	*	Komission suositus, annettu 20 päivänä syyskuuta 2010, seuraavan sukupolven liityntäverkkojen käyttöoikeuksien sääntelystä ( 1 )	35

Nro	27/T&Q
Jäsenvaltio	Portugali
Kanta	BFT/AE045W
Laji	Tonnikala (Thunnus thynnus)
Alue	Atlantin valtameri, pituuspiirin 45 W itäpuolella, ja Välimeri
Päivämäärä	23.7.2010

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	82,9
	MK	47,2
	TR	50,2
	XS	58,9
	ZZ	59,8
0707 00 05	TR	127,9
0707 00 05	ZZ	127,9
0709 90 70	TR	116,5
0709 90 70	ZZ	116,5
0805 50 10	AR	100,5
	CL	118,6
	IL	127,5
	TR	104,9
	UY	139,0
	ZA	106,2
	ZZ	116,1
0806 10 10	TR	120,9
0806 10 10	ZZ	120,9
0808 10 80	AR	63,5
	BR	68,3
	CL	91,6
	NZ	103,2
	US	128,5
	ZA	92,8
	ZZ	91,3
0808 20 50	CN	54,1
	ZA	88,6
	ZZ	71,4
0809 30	TR	149,8
0809 30	ZZ	149,8
0809 40 05	BA	53,5
	MK	45,0
	ZZ	49,3

Alkuperä	Järjestysnumero	Syyskuun 2010 osakauden jakokerroin	Lokakuun 2010 osakaudella käytettävissä olevat kokonaismäärät (kilogrammoina)
Amerikan yhdysvallat	09.4127	— (1)
Thaimaa	09.4128	— (1)
Australia	09.4129	— (1)
Muut alkuperät	09.4130	— (2)
Kaikki maat	09.4138		4 127 145