ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.243.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
53. vuosikerta |
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET |
|
|
|
2010/489/EU |
|
|
* |
||
|
|
2010/490/EU |
|
|
* |
||
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
Komission asetus (EU) N:o 810/2010, annettu 15 päivänä syyskuuta 2010, sellaisten kolmansien maiden ja alueiden tai niiden osien luetteloiden vahvistamisesta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle tiettyjä eläimiä ja tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 206/2010 muuttamisesta ( 1 ) |
|
|
* |
||
|
* |
||
|
|
||
|
|
||
|
|
|
|
IV EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset |
|
|
|
2010/491/EY |
|
|
* |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/1 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
annettu 12 päivänä heinäkuuta 2010,
siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan hallituksen välisen sopimuksen allekirjoittamisesta
(2010/489/EU)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 4 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan ja 218 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio on neuvotellut Euroopan unionin puolesta siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen Brasilian liittotasavallan hallituksen kanssa komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut 9 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti. |
(2) |
Komission neuvottelema sopimus olisi allekirjoitettava sillä varauksella, että se tehdään myöhemmin. |
(3) |
Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden samaa asiaa koskevat kahdenväliset sopimukset Brasilian kanssa irtisanotaan tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lukien, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan hallituksen välisen sopimuksen, jäljempänä ‘sopimus’, allekirjoittaminen unionin puolesta sillä varauksella, että mainittu sopimus tehdään (1).
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että se tehdään.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2010.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
S. LARUELLE
(1) Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/2 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010,
Euroopan yhteisön sekä Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen, näiden valtioiden osallistumista Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tehdyn järjestelyn tekemisestä unionin puolesta
(2010/490/EU)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 74 artiklan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta 26 päivänä lokakuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 (1) 21 artiklan 3 kohdan mukaan Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat valtiot osallistuvat viraston toimintaan. Osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään unionin ja kyseisten valtioiden välisillä lisäjärjestelyillä. |
(2) |
Komission saatua tarvittavat valtuudet 11 päivänä maaliskuuta 2008, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa on saatettu päätökseen neuvottelut järjestelyn tekemiseksi näiden valtioiden osallistumista Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. |
(3) |
Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni korvaa Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on. |
(4) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämä päätös perustuu Schengenin säännöstöön, Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona neuvosto on hyväksynyt tämän päätöksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään. |
(5) |
Tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (2) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei siten osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, se ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. |
(6) |
Tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (3) mukaisesti. Irlanti ei siten osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin. |
(7) |
Järjestely olisi tehtävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään unionin puolesta Euroopan yhteisön sekä Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen järjestely näiden valtioiden osallistumista Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (4), jäljempänä ’järjestely’.
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus tallettaa unionin puolesta järjestelyn 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu hyväksymisasiakirja ilmauksena unionin suostumuksesta tulla järjestelyn sitomaksi ja oikeus tehdä seuraava ilmoitus:
”Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni korvaa Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on, ja kyseisestä päivästä lähtien se käyttää kaikkia Euroopan yhteisön oikeuksia ja ottaa vastatakseen kaikki Euroopan yhteisön velvoitteet. Järjestelyn tekstissä olevia viittauksia ’Euroopan yhteisöön’ on siten tilanteen mukaan pidettävä viittauksina ’Euroopan unioniin’.”
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
4 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 26 päivänä heinäkuuta 2010.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
S. VANACKERE
(1) EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1.
(2) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.
(3) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.
(4) Katso tämän virallisen lehden sivu 4.
Euroopan yhteisön sekä Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen
JÄRJESTELY
näiden valtioiden osallistumista Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä
EUROOPAN YHTEISÖ
sekä
SVEITSIN VALALIITTO,
jäljempänä ’Sveitsi’, ja
LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,
jäljempänä ’Liechtenstein’,
jotka
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton 26 päivänä lokakuuta 2004 allekirjoittaman sopimuksen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, jäljempänä ’sopimus’,
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä 28 päivänä helmikuuta 2008 allekirjoitetun pöytäkirjan Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, jäljempänä ’pöytäkirja’,
OTTAVAT HUOMIOON pöytäkirjaan liitetyn, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan yhteisen julistuksen, joka koskee Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa,
OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen järjestelyasiakirjan yksityiskohtaisista säännöistä näiden valtioiden osallistumiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan (1),
Sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan yhteisö on neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004 (2), jäljempänä ’asetus’, perustanut Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä ’virasto’. |
(2) |
Asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä sopimuksen ja pöytäkirjan tarkoittamalla tavalla. |
(3) |
Asetuksen perusteella Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat valtiot osallistuvat viraston toimintaan, vaikkakin rajoitetuin äänioikeuksin. |
(4) |
Liechtensteinilla ei ole Schengenin rajasäännöstön soveltamisalaan kuuluvia ulkorajoja. |
(5) |
Sopimuksessa ja pöytäkirjassa ei määrätä järjestelyistä, joiden mukaisesti Sveitsi ja Liechtenstein osallistuvat Euroopan unionin Schengenin säännöstön kehittämisen yhteydessä perustamien uusien elinten toimintaan, ja tietyt viraston toimintaan osallistumista koskevat näkökohdat olisi ratkaistava sopimuksen ja pöytäkirjan osapuolten välisellä lisäjärjestelyllä, |
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
1 artikla
Hallintoneuvosto
1. Sveitsi ja Liechtenstein ovat edustettuina viraston hallintoneuvostossa siten kuin asetuksen 21 artiklan 3 kohdassa säädetään.
2. Sveitsillä on äänioikeus seuraavissa asioissa:
a) |
päätökset sen ulkorajoilla toteutettavista erityistoimista; päätösehdotusten on saatava sitä edustavan jäsenen kannatus niiden hyväksymistä koskevassa äänestyksessä hallintoneuvostossa; |
b) |
niitä 3 artiklassa (ulkorajoilla toteutettavat yhteiset operaatiot ja kokeiluhankkeet), 7 artiklassa (teknisen kaluston hallinnointi), 8 artiklassa (jäsenvaltioiden avustaminen olosuhteissa, joissa ulkorajoilla tarvitaan teknistä ja operatiivista lisäapua) ja 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä (yhteiset palauttamisoperaatiot) tarkoitettuja erityistoimia koskevat päätökset, jotka toteutetaan Sveitsin tarjoamilla henkilöresursseilla ja/tai varusteilla; |
c) |
päätökset 4 artiklassa tarkoitetuista riskianalyyseistä (yhdennetyn riskianalyysimallin kehittäminen, yleiset ja erityiset riskianalyysit), jotka koskevat Sveitsiä suoraan; |
d) |
päätökset 5 artiklassa tarkoitetusta koulutuksesta, lukuun ottamatta sen yhteisten vaatimusten laatimista. |
3. Liechtensteinilla on äänioikeus seuraavissa asioissa:
a) |
niitä 3 artiklassa (ulkorajoilla toteutettavat yhteiset operaatiot ja kokeiluhankkeet), 7 artiklassa (teknisen kaluston hallinnointi), 8 artiklassa (jäsenvaltioiden avustaminen olosuhteissa, joissa ulkorajoilla tarvitaan teknistä ja operatiivista lisäapua) ja 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä (yhteiset palauttamisoperaatiot) tarkoitettuja erityistoimia koskevat päätökset, jotka toteutetaan Liechtensteinin tarjoamilla henkilöresursseilla ja/tai varusteilla; |
b) |
päätökset 4 artiklassa tarkoitetuista riskianalyyseistä (yhdennetyn riskianalyysimallin kehittäminen, yleiset ja erityiset riskianalyysit), jotka koskevat Liechtensteinia suoraan; |
c) |
päätökset 5 artiklassa tarkoitetusta koulutuksesta, lukuun ottamatta sen yhteisten vaatimusten laatimista. |
2 artikla
Rahoitusosuudet
Sveitsi osallistuu viraston talousarvion toteuttamiseen sopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa määrätyn prosenttiosuuden mukaisesti.
Liechtenstein osallistuu viraston talousarvion toteuttamiseen pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti, jossa viitataan sopimuksen 11 artiklan 3 kohdassa määrättyyn rahoitusosuusmenetelmään.
3 artikla
Tietojen suojaaminen ja salassapito
1. Kun virasto toimittaa henkilötietoja Sveitsin ja Liechtensteinin viranomaisille, sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (3).
2. Sveitsin ja Liechtensteinin viranomaisten virastolle toimittamiin tietoihin sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (4).
3. Sveitsi ja Liechtenstein noudattavat viraston hallussa olevien asiakirjojen salassapitoa koskevia sääntöjä hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaisesti.
4 artikla
Oikeudellinen asema
Virasto on Sveitsin ja Liechtensteinin lainsäädännön mukainen oikeushenkilö ja sillä on Sveitsin ja Liechtensteinin lainsäädännön mukainen laajin oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus Sveitsissä ja Liechtensteinissa. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä osapuolena oikeudenkäynneissä.
5 artikla
Vastuu
Viraston vastuu määräytyy asetuksen 19 artiklan 1, 3 ja 5 kohdan mukaan.
6 artikla
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
1. Sveitsi ja Liechtenstein tunnustavat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen virastoon kohdistuvan toimivallan sen mukaisesti kuin asetuksen 19 artiklan 2 ja 4 kohdassa säädetään.
2. Siviilioikeudellista vastuuta koskevat riidat ratkaistaan nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin käyttöön ottamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 muuttamisesta mainitun mekanismin sekä vierailevien virkamiesten tehtävien ja toimivallan osalta 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007 (5) 10 b artiklan 4 kohdan mukaisesti.
7 artikla
Erioikeudet ja vapaudet
1. Sveitsi ja Liechtenstein soveltavat virastoon ja sen henkilöstöön Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa, joka on tämän järjestelyn liitteenä.
2. Tämän järjestelyn liite, mukaan lukien Sveitsin osalta lisäys menettelystä erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan soveltamiseksi, on erottamaton osa tätä järjestelyä.
8 artikla
Henkilöstö
1. Sveitsi ja Liechtenstein soveltavat Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan nojalla annettuja viraston henkilöstöasioita koskevia sääntöjä.
2. Poiketen siitä, mitä Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia, joilla on täydet kansalaisoikeudet, voidaan ottaa palvelukseen viraston pääjohtajan tekemällä sopimuksella.
3. Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia ei kuitenkaan voida nimittää viraston pääjohtajaksi tai varapääjohtajaksi.
4. Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia ei voida valita hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi.
9 artikla
Voimaantulo
1. Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän järjestelyn tallettaja.
2. Euroopan yhteisö, Sveitsi ja Liechtenstein hyväksyvät tämän järjestelyn omien menettelyjensä mukaisesti.
3. Tämän järjestelyn voimaantulo edellyttää, että Euroopan yhteisö ja ainakin yksi toinen sopimuspuoli on hyväksynyt sen.
4. Tämä järjestely tulee voimaan kunkin sopimuspuolen osalta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen kun sopimuspuolen hyväksymiskirja on talletettu tallettajan huostaan.
5. Liechtensteinin osalta tätä järjestelyä sovelletaan päivästä, jona pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitetut säännökset on saatettu voimaan pöytäkirjan 10 artiklan mukaisesti.
10 artikla
Voimassaolo ja irtisanominen
1. Tämä järjestely tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.
2. Järjestely lakkaa olemasta voimassa 6 kuukauden kuluttua siitä, kun Sveitsi on irtisanonut sopimuksen, tai Euroopan unionin neuvoston päätöksellä taikka muuten päättämällä se sopimuksen 7 artiklan 4 kohdassa tai 10 tai 17 artiklassa kuvatuilla menettelyillä.
3. Järjestely lakkaa olemasta voimassa 6 kuukauden kuluttua siitä, kun Liechtenstein on irtisanonut pöytäkirjan, tai Euroopan unionin neuvoston päätöksellä taikka muuten päättämällä se pöytäkirjan 3 artiklassa, 5 artiklan 4 kohdassa taikka 11 artiklan 1 tai 3 kohdassa kuvatuilla menettelyillä.
Tämä järjestely ja sen liitteinä olevat yhteiset julistukset laaditaan yhtenä kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.
Съставено в Брюксел на тридесети септември две хиляди и девета година.
Hecho en Bruselas el treinta de septiembre de dos mil nueve.
V Bruselu dne třicátého září dva tisíce devět.
Udfærdiget i Bruxelles den tredivte september to tusind og ni.
Geschehen zu Brüssel am dreißigsten September zweitausendneun.
Kahe tuhande üheksanda aasta septembrikuu kolmekümnendal päeval Brüsselis.
’Εγινε στις Βρυξέλλες, στις τριάντα Σεπτεμβρίου δύο χιλιάδες εννιά.
Done at Brussels on the thirtieth day of September in the year two thousand and nine.
Fait à Bruxelles, le trente septembre deux mille neuf.
Fatto a Bruxelles, addì trenta settembre duemilanove.
Briselē, divi tūkstoši devītā gada trīsdesmitajā septembrī
Priimta du tūkstančiai devintų metų rugsėjo trisdešimtą dieną Briuselyje.
Kelt Brüsszelben, a kétezer-kilencedik év szeptember harmincadik napján.
Magħmul fi Brussell, it-tletin jum ta’ Settembru tas-sena elfejn u disgħa.
Gedaan te Brussel, de dertigste september tweeduizend negen.
Sporządzono w Brukseli dnia trzydziestego września dwa tysiące dziewiątego roku.
Feito em Bruxelas, em trinta de Setembro de dois mil e nove.
Încheiat la Bruxelles, la treizeci septembrie două mii nouă.
V Bruseli dňa tridsiateho septembra dvetisícdeväť.
V Bruslju, dne tridesetega septembra leta dva tisoč devet.
Tehty Brysselissä kolmantenakymmenentenä päivänä syyskuuta vuonna kaksituhattayhdeksän.
Som skedde i Bryssel den trettionde september tjugohundranio.
За Европейската общност
Por la Comunidad Europea
Za Evropské společenství
For Det Europæiske Fællesskab
Für die Europäische Gemeinschaft
Euroopa Ühenduse nimel
Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα
For the European Community
Pour la Communauté européenne
Per la Comunità europea
Eiropas Kopienas vārdā
Europos bendrijos vardu
az Európai Közösség részéről
Għall-Komunità Ewropea
Voor de Europese Gemeenschap
W imieniu Wspólnoty Europejskiej
Pela Comunidade Europeia
Pentru Comunitatea Europeană
Za Európske spoločenstvo
Za Evropsko skupnost
Euroopan yhteisön puolesta
På Europeiska gemenskapens vägnar
За Конфедерация Швейцария
Por la Confederación Suiza
Za Švýcarskou konfederaci
For Det Schweiziske Forbund
Für die Schweizerische Eidgenossenschaft
Šveitsi Konföderatsiooni nimel
Για την Ελβετική Συνομοσπονδία
For the Swiss Confederation
Pour la Confédération suisse
Per la Confederazione svizzera
Šveices Konfederācijas vārdā
Šveicarijos Konfederacijos vardu
A Svájci Államszövetség részéről
Għall-Konfederazzjoni Svizzera
Voor de Zwitserse Bondsstaat
W imieniu Konfederacji Szwajcarskiej
Pela Confederação Suíça
Pentru Confederația Elvețiană
Za Švajčiarsku konfederáciu
Za Švicarsko konfederacijo
Sveitsin valaliiton puolesta
För Schweiziska edsförbundet
За Княжество Лихтенщайн
Por el Principado de Liechtenstein
Za Lichtenštejnské knížectví
For Fyrstendømmet Liechtenstein
Für das Fürstentum Liechtenstein
Liechtensteini Vürstiriigi nimel
Για το Πριγκιπάτο του Λιχτενστάιν
For the Principality of Liechtenstein
Pour la Principauté de Liechtenstein
Per il Principato del Liechtenstein
Lihtenšteinas Firstistes vārdā
Lichtenšteino Kunigaikštystės vardu
A Liechtensteini Hercegség részéről
Għall-Prinċipat ta’ Liechtenstein
Voor het Vorstendom Liechtenstein
W imieniu Księstwa Liechtensteinu
Pelo Principado do Liechtenstein
Pentru Principatul Liechtenstein
Za Lichtenštajnské kniežatstvo
Za Kneževino Lihtenštajn
Liechtensleinin ruhtinaskunnan puolesta
För Furstendömet Liechtenstein
(1) EUVL L 188, 20.7.2007, s. 19.
(2) EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1.
(3) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(4) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
(5) EUVL L 199, 31.7.2007, s. 30.
LIITE
Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista
KORKEAT SOPIMUSPUOLET,
JOTKA KATSOVAT, että Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen 28 artiklan mukaisesti näillä yhteisöillä sekä Euroopan investointipankilla on jäsenvaltioiden alueella sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien toteuttamiseksi,
OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään tähän sopimukseen:
I LUKU
EUROOPAN YHTEISÖJEN OMAISUUS, VARAT JA LIIKETOIMET
1 artikla
Yhteisöjen tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei saa kohdistaa etsintää, takavarikkoa, menettämisseuraamusta tai pakkolunastusta. Yhteisöjen omaisuus ja varat eivät voi olla minkään hallinnollisen tai oikeudellisen pakkotoimenpiteen kohteena ilman yhteisöjen tuomioistuimen lupaa.
2 artikla
Yhteisöjen arkistot ovat loukkaamattomia.
3 artikla
Yhteisöt, niiden varat, tulot ja muu omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista. Jäsenvaltioiden hallitusten on toteutettava aina kun se on mahdollista aiheelliset toimenpiteet hyvittääkseen tai maksaakseen takaisin irtaimen tai kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvät välilliset verot ja myyntiverot, kun yhteisöt suorittavat virkakäyttöönsä huomattavia hankintoja, joiden hintaan sisältyy tällaisia veroja. Näiden määräysten soveltaminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen yhteisöissä.
Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista.
4 artikla
Yhteisöt on vapautettu kaikista tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista yhteisöjen virkakäyttöön tarkoitettujen tavaroiden osalta; tämän vapautuksen nojalla maahantuotuja tavaroita ei saa luovuttaa maksua vastaan eikä ilmaiseksi sen maan alueella, johon ne on tuotu, muuten kuin tämän maan hallituksen kanssa sovituin edellytyksin.
Myös yhteisöjen julkaisut on vapautettu tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista.
5 artikla
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö saa pitää hallussaan kaikenlaista valuuttaa, ja se voi pitää tilejä missä tahansa valuutassa.
II LUKU
VIESTINTÄYHTEYDET JA KULKULUVAT
6 artikla
Kunkin jäsenvaltion alueella yhteisöjen toimielimet saavat virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää diplomaattisille edustustoille.
Yhteisöjen toimielinten virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida.
7 artikla
1. Yhteisöjen toimielinten puheenjohtajat ja presidentit voivat myöntää yhteisöjen toimielinten jäsenille ja muulle henkilöstölle kulkulupia, joiden muodosta neuvosto päättää ja jotka jäsenvaltioiden viranomaiset tunnustavat päteviksi matkustusasiakirjoiksi. Näitä kulkulupia annetaan virkamiehille ja muulle henkilöstölle Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa vahvistetuin edellytyksin. Komissio voi tehdä sopimuksia näiden kulkulupien tunnustamiseksi päteviksi matkustusasiakirjoiksi kolmansien valtioiden alueella.
2. Kunnes tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan määräyksiä sovelletaan kuitenkin edelleen sellaisiin toimielinten jäseniin ja muuhun henkilöstöön, joilla on tämän sopimuksen voimaan tullessa kyseisessä artiklassa tarkoitettu kulkulupa.
III LUKU
EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET
8 artikla
Euroopan parlamentin jäsenten vapaalle liikkuvuudelle heidän matkustaessaan Euroopan parlamentin kokouspaikkaan tai heidän palatessaan sieltä ei aseteta hallinnollisia tai muita esteitä.
Euroopan parlamentin jäsenet saavat tullien ja valuutanvaihtovalvonnan osalta:
a) |
omalta hallitukseltaan samat helpotukset, jotka myönnetään ulkomailla tilapäisissä virkatehtävissä matkustaville korkeille virkamiehille; |
b) |
toisten jäsenvaltioiden hallituksilta samat helpotukset, jotka myönnetään vieraiden valtioiden edustajille tilapäisissä virkatehtävissä. |
9 artikla
Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.
10 artikla
Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on:
a) |
oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus; |
b) |
toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus ja lainkäytöllinen koskemattomuus. |
Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin, kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.
Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.
IV LUKU
JÄSENVALTIOIDEN EDUSTAJAT, JOTKA OSALLISTUVAT EUROOPAN YHTEISÖJEN TOIMIELINTEN TYÖHÖN
11 artikla
Jäsenvaltioiden edustajilla, jotka osallistuvat yhteisöjen toimielinten työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä.
Tätä artiklaa sovelletaan myös yhteisöjen neuvoa-antavien toimielinten jäseniin.
V LUKU
EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRKAMIEHET JA MUU HENKILÖSTÖ
12 artikla
Yhteisöjen virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä on kansallisuudestaan riippumatta jokaisen jäsenvaltion alueella seuraavat erioikeudet ja vapaudet:
a) |
lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, jollei sellaisissa perustamissopimusten määräyksissä, jotka toisaalta koskevat virkamiesten ja muun henkilöstön vastuuta yhteisöjä kohtaan ja toisaalta tuomioistuimen toimivaltaa yhteisöjen ja niiden virkamiesten ja muun henkilöstön välisissä riidoissa, toisin määrätä. Tämä koskemattomuus jatkuu heidän tehtäviensä päättymisen jälkeenkin; |
b) |
maahanmuuttoa koskevat rajoitukset tai ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevat muodollisuudet eivät koske heitä, heidän puolisoitaan eikä heidän huollettavanaan olevia perheenjäseniään; |
c) |
valuutta- ja valuutanvaihtosääntelyssä samat helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkamiehille; |
d) |
oikeus tuoda maahan tullitta huonekalunsa ja henkilökohtainen käyttöomaisuutensa, kun he ensimmäisen kerran ryhtyvät hoitamaan tehtäviään kyseisessä maassa, ja heillä on oikeus viedä uudelleen nämä huonekalut ja tämä omaisuus tullitta virkatehtävien päättyessä, jollei sen valtion hallitus, jossa tätä oikeutta käytetään, aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja; |
e) |
oikeus tuoda maahan tullitta henkilökohtaiseen käyttöönsä auto, jonka he ovat hankkineet kyseisen maan sisämarkkinoita koskevin ehdoin joko siinä maassa, jossa he ovat viimeksi asuneet, tai maassa, jonka kansalaisia he ovat, sekä viedä se uudelleen tullitta, jollei kyseisen valtion hallitus aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja. |
13 artikla
Niillä edellytyksin ja noudattaen sitä menettelyä, jotka neuvosto komission ehdotuksesta vahvistaa, yhteisöjen virkamiehet ja muu henkilöstö ovat velvollisia maksamaan yhteisöille veroa yhteisöjen heille maksamista palkoista ja palkkioista.
He eivät maksa kansallista veroa yhteisöjen maksamista palkoista ja palkkiosta.
14 artikla
Sovellettaessa tuloverotusta, varallisuusverotusta ja perintöverotusta sekä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi yhteisöjen jäsenvaltioiden välillä tehtyjä yleissopimuksia yhteisöjen niiden virkamiesten ja sen muun henkilöstön kotipaikan, jotka hoitaakseen tehtäväänsä yhteisöjen palveluksessa muuttavat asumaan muun jäsenvaltion alueelle kuin siihen jäsenvaltioon, jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa oli heidän ryhtyessä hoitamaan tehtäviään yhteisöissä, katsotaan sekä maassa, jossa he tosiasiallisesti asuvat, että maassa, jossa heillä on verotuksellinen kotipaikka, olevan edelleen viimeksi mainitussa maassa, jos se on yhteisöjen jäsenvaltio. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjoita omaa ansiotoimintaa, sekä tässä artiklassa tarkoitettujen henkilöiden huollettavina oleviin lapsiin.
Edellisessä kohdassa tarkoitetuille henkilöille kuuluva irtain omaisuus, joka sijaitsee siinä maassa, jossa nämä henkilöt oleskelevat, on vapautettu perintöverosta kyseisessä maassa; määrättäessä perintöveroa tällaisen omaisuuden katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa kyseisillä henkilöillä on verotuksellinen kotipaikka, jollei kolmansien maiden oikeuksista ja kaksinkertaista verotusta koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamisesta mahdollisesti muuta johdu.
Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista kotipaikkaa, joka on hankittu ainoastaan tehtävien hoitamiseksi muiden kansainvälisten järjestöjen palveluksessa.
15 artikla
Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission ehdotuksesta yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevan sosiaalietuusjärjestelmän.
16 artikla
Neuvosto määrittää komission ehdotuksesta ja kuultuaan muita toimielimiä, joita asia koskee, ne yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmät, joihin sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain 12 artiklan, 13 artiklan 2 kohdan sekä 14 artiklan määräyksiä.
Virkamiesten ja muun näihin ryhmiin kuuluvan henkilöstön nimet, ura-alueet ja osoitteet toimitetaan määräajoin tiedoksi jäsenvaltioiden hallituksille.
VI LUKU
KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN YHTEISÖIHIN PERUSTETTUJEN EDUSTUSTOJEN ERIOIKEUDET JA VAPAUDET
17 artikla
Jäsenvaltio, jonka alueella yhteisöjen päämaja sijaitsee, myöntää kolmansien maiden yhteisöihin akkreditoiduille edustustoille tavanomaiset diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet.
VII LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
18 artikla
Yhteisöjen virkamiehille ja muulle henkilöstölle myönnetään erioikeudet, vapaudet ja helpotukset yksinomaan yhteisöjen etuun liittyen.
Kunkin yhteisöjen toimielimen on pidätettävä virkamiehelle tai muulle henkilöstölle myönnetty vapaus silloin kun toimielin katsoo, että tämä pidättäminen ei ole ristiriidassa yhteisöjen edun kanssa.
19 artikla
Tämän pöytäkirjan soveltamiseksi yhteisöjen toimielimet toimivat yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden vastuussa olevien viranomaisten kanssa.
20 artikla
Komission jäseniin sovelletaan 12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa.
21 artikla
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajaan ja avustaviin esittelijöihin sekä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäseniin ja kirjaajaan sovelletaan 12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimen perussääntöä koskevien pöytäkirjojen 3 artiklan niiden määräysten soveltamista, jotka koskevat tuomareiden ja julkisasiamiesten lainkäytöllistä koskemattomuutta.
22 artikla
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan investointipankkiin, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön ja sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta pankin perussääntöä koskevan pöytäkirjan määräysten soveltamista.
Euroopan investointipankki vapautetaan myös kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista niihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa. Pankin tai sen toimielinten perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei myöskään ole liikevaihtoveron alaista.
23 artikla
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan keskuspankkiin, sen toimielinten jäseniin ja sen henkilöstöön, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankkijärjestelmästä ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan määräysten soveltamista.
Euroopan keskuspankki vapautetaan kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista siihen mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin ja sen elinten Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei ole liikevaihtoveron alaista.
Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös Euroopan rahapoliittiseen instituuttiin. Instituutin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa.
Lisäys liitteeseen
Menettely Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan soveltamiseksi Sveitsissä
1. Soveltamisen ulottaminen Sveitsiin
Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa, jäljempänä ”pöytäkirja”, olevien viittausten jäsenvaltioihin katsotaan tarkoittavan myös Sveitsiä, jollei seuraavista määräyksistä muuta johdu.
2. Viraston vapauttaminen välillisistä veroista (arvonlisävero mukaan luettuna)
Sveitsin ulkopuolelle vietävät tavarat ja palvelut eivät kuulu Sveitsin arvonlisäveron piiriin. Tavarat ja palvelut, jotka toimitetaan virastolle Sveitsissä viraston virkakäyttöön, vapautetaan arvonlisäverosta pöytäkirjan 3 artiklan toisen kohdan mukaisesti veronpalautuksen muodossa. Vapautus arvonlisäverosta myönnetään, jos tavaroiden ja palvelujen laskussa tai vastaavassa asiakirjassa mainittu tosiasiallinen ostohinta on yhteensä vähintään 100 Sveitsin frangia (verot mukaan luettuna).
Arvonlisäveron palautusta varten Sveitsin veroviranomaisten arvonlisäveroasioista vastaavalle osastolle (l’Administration fédérale des contributions, Division principale de la TVA) esitetään tähän tarkoitetut sveitsiläiset lomakkeet. Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun veronpalautusta koskeva hakemus ja siihen liitetyt tarvittavat asiakirjat on jätetty käsiteltäväksi.
3. Viraston henkilöstöä koskevien määräysten soveltamista koskeva menettely
Pöytäkirjan 13 artiklan toisen kohdan soveltamiseksi Sveitsi vapauttaa oman lainsäädäntönsä periaatteita noudattaen 25 päivänä maaliskuuta 1969 annetun asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 549/69 (EYVL L 74, 27.3.1969, s. 1) 2 artiklassa tarkoitetut viraston virkamiehet ja muun henkilöstön liittovaltion ja kantonien veroista sekä kunnallisista veroista sellaisten palkkojen ja palkkioiden osalta, jotka yhteisö maksaa ja joista yhteisö perii veroa omaan lukuunsa.
Pöytäkirjan 14 artiklaa sovellettaessa Sveitsiä ei katsota jäsenvaltioksi tämän lisäyksen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Yhteisön virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavaan sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat viraston virkamiehet ja muu henkilöstö sekä heidän perheenjäsenensä eivät ole velvoitettuja kuulumaan Sveitsin sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät viraston tai komission ja niiden henkilöstön välisiin suhteisiin 29 päivänä helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (EHTY, EY, Euratom) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1) ja muiden työehdoista annettujen yhteisön säädösten soveltamisen osalta.
EUROOPAN YHTEISÖN SEKÄ SVEITSIN VALALIITON HALLITUKSEN JA LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNNAN HALLITUKSEN YHTEINEN JULISTUS, JOKA KOSKEE SVEITSIN VALALIITON JA LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNNAN OSALLISTUMISTA EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN OPERATIIVISESTA ULKORAJAYHTEISTYÖSTÄ HUOLEHTIVAN VIRASTON TOIMINTAAN KOSKEVISTA YKSITYISKOHTAISISTA SÄÄNNÖISTÄ TEHTYÄ JÄRJESTELYÄ
Euroopan yhteisö,
Sveitsin valaliiton hallitus
ja
Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallitus, jotka
ovat tehneet järjestelyn Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan 26 päivänä lokakuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti,
julistavat yhdessä seuraavaa:
Järjestelyssä määrätyt äänioikeudet perustuvat niihin erityissuhteisiin Sveitsin ja Liechtensteinin kanssa, jotka johtuvat näiden valtioiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen.
Kyseisten äänioikeuksien luonne on poikkeuksellinen ja johtuu Schengen-yhteistyön erityisluonteesta ja Sveitsin ja Liechtensteinin erityisasemasta.
Niitä ei voida näin ollen pitää oikeudellisena tai poliittisena ennakkotapauksena millään muulla yhteistyön alalla kyseisen sopimuksen osapuolten välillä tai muiden kolmansien maiden osallistumiseksi Euroopan unionin muiden virastojen toimintaan.
Kyseisiä äänioikeuksia ei voida missään olosuhteissa käyttää, kun tehdään päätöksiä lainsäädännöstä tai sääntelystä.
SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS SIVIILIOIKEUDELLISTA VASTUUTA KOSKEVIEN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMISESTA
Kun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toiminnan yhteydessä käytetään nopeita rajainterventioryhmiä, siviilioikeudellista vastuuta koskeviin kysymyksiin sovelletaan nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin käyttöön ottamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 muuttamisesta mainitun mekanismin sekä vierailevien virkamiesten tehtävien ja toimivallan osalta 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/200710 artiklan 4 kohtaa.
ASETUKSET
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/16 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 810/2010,
annettu 15 päivänä syyskuuta 2010,
sellaisten kolmansien maiden ja alueiden tai niiden osien luetteloiden vahvistamisesta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle tiettyjä eläimiä ja tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 206/2010 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/65/ETY (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan,
ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (2) ja erityisesti sen 8 artiklan johdantolauseen, 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 4 kohdan sekä 9 artiklan 2 kohdan ja 4 kohdan b alakohdan,
ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/68/EY (3) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan, 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, 7 artiklan e alakohdan, 8 artiklan, 10 artiklan ensimmäisen kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksessa (EU) N:o 206/2010 (4) vahvistetaan eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset tuotaessa unionin alueelle eläviä eläimiä tai tuoretta lihaa sisältäviä tiettyjä lähetyksiä. Lisäksi siinä vahvistetaan luettelot kolmansista maista ja alueista tai niiden osista, joista kyseisiä lähetyksiä saa tuoda unionin alueelle. |
(2) |
Asetuksessa (EU) N:o 206/2010 säädetään, että ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuoreen lihan lähetyksiä saa tuoda unioniin ainoastaan, jos ne tulevat niistä kolmansista maista tai niiltä alueilta tai näiden osista, jotka luetellaan kyseisen asetuksen liitteessä II olevassa 1 osassa ja joiden osalta tuossa osassa mainitaan kyseistä lähetystä vastaava eläinlääkärintodistuksen malli. Lisäksi lähetysten on täytettävä sellaisen asianmukaisen eläinlääkärintodistuksen vaatimukset, joka on laadittu kyseisessä liitteessä olevassa 2 osassa esitettyjen mallien mukaisesti. |
(3) |
Asetuksessa (EU) N:o 206/2010 säädetään myös, että tiettyihin lajeihin kuuluvien mehiläisten ja kimalaisten lähetyksiä saa tuoda unionin alueelle ainoastaan kyseisen asetuksen liitteessä II olevassa 1 osassa luetelluista kolmansista maista tai siinä luetelluilta alueilta, kun pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) esiintymisestä on pakollista ilmoittaa koko kolmannen maan alueella tai kyseisellä alueella. Mehiläisten ja kimalaisten lähetyksiä saa kuitenkin tuoda unionin alueelle mainitussa 1 osassa luetellun kolmannen maan tai alueen osasta, joka on kyseisen kolmannen maan tai alueen maantieteellisesti ja epidemiologisesti eristyksissä oleva osa ja sisältyy liitteessä IV olevan 1 osan 1 jakson taulukossa olevaan kolmanteen sarakkeeseen. Tällä hetkellä kyseisessä sarakkeessa mainitaan Havaijin osavaltio. |
(4) |
Asetuksessa (EU) N:o 206/2010 säädettiin 30 päivään kesäkuuta 2010 kestävästä siirtymäkaudesta, jonka aikana elävien eläinten ja ihmisravinnoksi tarkoitetun tuoreen lihan lähetyksiä, joiden mukana on ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti myönnetyt eläinlääkärintodistukset, saa edelleen tuoda unionin alueelle. |
(5) |
Asetuksen (EU) N:o 206/2010 julkaistussa versiossa ja erityisesti sen liitteissä esitetyissä todistusmalleissa olleiden voimaan saattamiseen liittyvien virheiden vuoksi asetus on julkaistu uudelleen virallisessa lehdessä (5). Asetuksessa (EU) N:o 206/2010 säädettyä siirtymäkautta olisi tämän vuoksi jatkettava, jotta otetaan huomioon kyseisen asetuksen ensimmäisen julkaisemisen ja sen oikaisun julkaisemisen välillä kulunut aika. |
(6) |
Argentiina on pyytänyt lupaa viedä unioniin luonnonvaraisten hirvieläinten luuttomaksi leikattua ja raakakypsytettyä lihaa alueelta, jonka EU on tunnustanut vapaaksi suu- ja sorkkataudista rokotusten avulla (AR-1). Tämä kolmas maa on myös toimittanut riittävät eläinten terveyttä koskevat takeet pyyntönsä tueksi. Eläinlääkärintodistuksen malli RUW olisi tämän vuoksi mainittava asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevan 1 osan taulukon 4 sarakkeessa sen Argentiinan alueen osan kohdalla, josta käytetään kyseisen osan toisessa sarakkeessa koodia AR-1. |
(7) |
Edellyttäen, että eläinten terveyttä koskevia EU:n sääntöjä noudatetaan ja erityisesti että riittävän eläinten tunnistus- ja jäljitysjärjestelmän avulla voidaan taata, ettei keräyskeskuksissa (markkinapaikat mukaan luettuina) koottujen nauta-, lammas- ja vuohieläinten terveydentilassa ole eroja, kyseiset eläimet, jotka on tarkoitus teurastaa unioniin vietävän tuoreen lihan tuotantoa varten, voidaan hankkia yhdestä keräyskeskuksesta ja lähettää sitten suoraan hyväksyttyyn teurastamoon. Namibiassa käytössä olevan eläinten tunnistus- ja jäljitysjärjestelmän on osoitettu takaavan, ettei tällaisissa keräyskeskuksissa olevien eläinten terveydentilassa ole eroja EU:hun vientiä koskevien vaatimusten osalta ja että ne voivat täyttää tämän asetuksen liitteessä II olevan 1 osan asianmukaisessa sarakkeessa tarkoitetut lisätakeet (J). |
(8) |
Yhdysvallat ilmoitti komissiolle 5 päivänä toukokuuta 2010 pienen pesäkuoriaisen esiintymisestä osassa Havaijin osavaltiota. Kyseisestä osavaltiosta peräisin olevien mehiläisten ja kimalaisten lähetysten tuonti saattaa aiheuttaa vakavan uhan unionin mehiläis- ja kimalaiskannoille. Tämän vuoksi Havaijin osavaltio olisi kyseisestä päivämäärästä lähtien poistettava asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä IV olevan 1 osan 1 jakson taulukon kolmannesta sarakkeesta. |
(9) |
Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 206/2010 olisi muutettava. |
(10) |
On tarpeen säätää siirtymäkaudesta, jotta jäsenvaltioilla ja teollisuudella olisi riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asetuksessa (EU) N:o 206/2010, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, vahvistettujen vaatimusten noudattamiseksi ilman, että häirittäisiin kaupankäyntiä. |
(11) |
Tällä asetuksella on oltava takautuva vaikutus, jotta vältetään kaupan tarpeettomat häiriöt ottaen huomioon erityisesti eläinlääkärintodistuksiin vaikuttavan oikaisun julkaiseminen aivan äskettäin. |
(12) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 206/2010 seuraavasti:
1) |
Korvataan 19 artikla seuraavasti: ”Elävien eläinten, lukuun ottamatta Havaijin osavaltiosta tulevia mehiläisiä ja kimalaisia, ja ihmisravinnoksi tarkoitetun tuoreen lihan lähetyksiä, joille on myönnetty todistukset ennen 30 päivää marraskuuta 2010 päätösten 79/542/ETY tai 2003/881/EY mukaisesti, saa edelleen tuoda unionin alueelle siirtymäkauden ajan 31 päivään toukokuuta 2011 saakka.” |
2) |
Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti. |
3) |
Korvataan liitteessä IV olevan 1 osan 1 jaksossa oleva taulukko seuraavasti:
|
2 artikla
Unionin alueelle saa edelleen siirtymäkauden ajan 31 päivään toukokuuta 2011 saakka tuoda ihmisravinnoksi tarkoitetun tuoreen lihan lähetyksiä, joille on myönnetty asianmukaiset eläinlääkärintodistukset ennen 30 päivää marraskuuta 2010 asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 2 osassa esitettyjen mallien BOV ja OVI mukaisesti ennen kyseiseen liitteeseen tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdalla tehtyjä muutoksia.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2010.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54.
(2) EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.
(3) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 321.
(4) EUVL L 73, 20.3.2010, s. 1.
(5) EUVL L 146, 11.6.2010, s. 1.
(6) Keskeytetty 5 päivästä toukokuuta 2010.”
LIITE
Muutetaan liite II seuraavasti:
1) |
Korvataan 1 osa seuraavasti: ”1 OSA Luettelo kolmansista maista ja alueista tai niiden osista (1)
|
2) |
Muutetaan 2 osa seuraavasti:
|
(1) Sanotun kuitenkaan rajoittamatta kolmansien maiden kanssa tehdyissä voimassa olevissa unionin sopimuksissa määrättyjen erityisten todistusvaatimusten soveltamista.
(2) Sarakkeessa 7 ilmoitettuna päivämääränä tai sitä ennen teurastetuista eläimistä peräisin olevaa lihaa saa tuoda unioniin 90 päivän ajan kyseisestä päivämäärästä. Jos meriteitse tulleelle lähetykselle on annettu todistus ennen sarakkeessa 7 ilmoitettua päivämäärää, sen saa tuoda unioniin 40 päivän ajan kyseisestä päivämäärästä. (Jos sarakkeessa 7 ei ole päivämäärää, aikarajoitusta ei sovelleta.)
(3) Ainoastaan sarakkeessa 8 ilmoitettuna päivämääränä tai sen jälkeen teurastetuista eläimistä peräisin olevaa lihaa saa tuoda unioniin. Jos sarakkeessa 8 ei ole päivämäärää, aikarajoitusta ei sovelleta.
(4) Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia; väliaikainen koodi, joka ei vaikuta maan lopulliseen, Yhdistyneissä Kansakunnissa meneillään olevien neuvottelujen päätteeksi annettavaan nimeen.
(5) Lukuun ottamatta Kosovoa, joka on tällä hetkellä kansainvälisen hallinnon alaisuudessa 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti.
* |
Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kaupasta tehdyn sopimuksen mukaiset vaatimukset (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132). |
— |
Ei todistusta; tuoreen lihan tuonti on kielletty, paitsi niiden lajien osalta, jotka on ilmoitettu koko maata koskevalla rivillä. |
”1” Luokkiin liittyviä rajoituksia:
Muiden eläimenosien tuonti unioniin ei ole sallittua, lukuun ottamatta nautaeläinten palleaa ja puremalihaksia.”
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/37 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 811/2010,
annettu 15 päivänä syyskuuta 2010,
Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien WWAN-modeemien tuonnin saattamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi soveltaen muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 24 artiklan 5 kohtaa
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 16 artiklan 4 kohdan ja 24 artiklan 5 kohdan,
on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio on saanut perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti pyynnön saattaa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien WWAN-modeemien tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. |
A. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE
(2) |
Tuote, jota kyseinen kirjaamisvelvoite koskee, on Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat langattomat suuralueverkkomodeemit (WWAN-modeemit), joissa on antenni ja IP-yhteyskäytäntö tietokonelaitteita varten, sekä WWAN-modeemilla varustetut WiFi-reitittimet (WWAN/WiFi-reitittimet), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, ja jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 8471 80 00 ja ex 8517 62 00. |
B. PYYNTÖ
(3) |
Saatuaan valituksen yritykseltä Option NV, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, komissio katsoi, että oli riittävästi perusteita panna menettely vireille, ja näin ollen se ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella, jäljempänä ’vireillepanoa koskeva ilmoitus’, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien WWAN-modeemien tuontia koskevan tukitoimien vastaisen menettelyn vireillepanosta. |
(4) |
Valituksen tekijä on siinä asemassa, että se voi tehdä valituksen, sillä se on tarkasteltavana olevan tuotteen ainoa tuottaja Euroopan unionissa ja sen tuotanto muodostaa siten 100 prosenttia unionin kokonaistuotannosta. |
(5) |
Valituksen tekijä on toimittanut väitetystä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavasta tuesta Euroopan komissiolle näyttöä, joka koskee erityisiä tukiohjelmia, joihin kuuluu edullisia lainoja, edullisia tuloveroasteita, etuuksia vapaakauppavyöhykkeille sijoittautumisesta, välillisiä veroja ja tuontitulleja koskevia ohjelmia, avustusohjelmia, valtion tavara- ja palvelutoimitusten edullisia hintoja sekä etuuskohtelua paikallishallinnon tasolla. |
(6) |
Pyynnön esittäjä vaati lisäksi, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovelletaan kirjaamisvelvoitetta perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti niin, että toimenpiteitä voidaan myöhemmin soveltaa kyseiseen tuontiin kirjaamispäivästä alkaen. |
C. PERUSTEET KIRJAAMISVELVOITTEELLE
(7) |
Perusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaan väliaikaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 60 päivän kuluttua menettelyn aloittamisesta. Perusasetuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaan lopullinen tasoitustulli voidaan kuitenkin kantaa tuotteista, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen enintään 90 päivää ennen väliaikaisten toimenpiteiden soveltamispäivää sillä edellytyksellä, että kyseisessä kohdassa esitetyt edellytykset täytetään ja tuonti on kirjattu 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan määrätä tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi siten, että tätä tuontia vastaan voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen. Tuonnin kirjaaminen voidaan tehdä pakolliseksi unionin tuotannonalan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä. |
(8) |
Pyyntö sisältää riittävästi näyttöä kirjaamisen oikeuttamiseksi. |
(9) |
Väitetyt tuet muodostuvat muun muassa seuraavista: tulovero-ohjelmat (esimerkiksi kahden vapaan ja kolmen puolittain vapaan vuoden ohjelman mukaiset tuloverovapautukset tai -vähennykset, tuloverovähennykset huipputeknologia-alalle tai uuden teknologian aloille, tuloverohyvitykset kotimaista tuotantoa olevia laitteita ostaville kotimaisessa omistuksessa oleville yrityksille), välillisiä veroja ja tuontitulleja koskevat ohjelmat (esimerkiksi arvonlisävero- ja tullivapautukset maahantuoduista laitteista), edulliset lainajärjestelyt (esimerkiksi tukilainat, vientirahoitus mukaan luettuna, valtion omistamilta liikepankeilta ja valtion erityispankeilta), avustusohjelmat (esimerkiksi elektroniikka- ja tietoteollisuuden kehittämisrahasto, valtion rahasto keskeisiin teknologioihin liittyville kunnostushankkeille, tunnetuille brändeille myönnettävät palkinnot), valtion tarjoamat tavarat ja palvelut käypää pienempää korvausta vastaan (esimerkiksi maankäyttöoikeudet) sekä paikallishallinnon myöntämä etuuskohtelu, mukaan luettuina etuudet erityisvyöhykkeillä ja teollisuusalueilla (esimerkiksi etuuskohtelu Shenzhenissa, Shanghaissa, Pekingissä ja Xianissa). |
(10) |
Kyseisten järjestelyjen väitetään olevan tukia, koska Kiinan kansantasavallan hallitus tai muut aluehallintoviranomaiset (myös julkiset elimet) osallistuvat niiden rahoitukseen ja niistä koituu etua niiden vastaanottajille eli tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittaville tuottajille. Tukien väitetään riippuvan vientituloksesta ja/tai vain kotimaisten tuotteiden suosimisesta ulkomaisiin nähden ja/tai olevan rajattuja tiettyihin yrityksiin tai yritysryhmiin ja/tai tuotteisiin ja/tai alueisiin, mistä syystä ne ovat erityisiä ja mahdollistavat tasoitustullin käyttöönoton. |
(11) |
Pyynnössä esitetään riittävästi näyttöä niistä kriittisistä olosuhteista, joissa kyseenä olevan tuotteen mittava tuonti, joka hyötyy tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavasta tuesta, on aiheuttanut suhteellisen lyhyellä aikavälillä vahinkoa, jota on vaikea korjata. Näyttönä tällaisista olosuhteista on unionin toimialan tilanteen nopea heikkeneminen, se seikka, että unionissa on vain yksi ainoa tuottaja, sekä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseksi tarvittavat merkittävät t&k-kustannukset. Valituksen tekijä on esittänyt näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisesta maasta on lisääntynyt kokonaisuudessaan sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna. Valituksen tekijän esittämä näyttö osoittaa tämän mittavan tuonnin aiheuttaman vahingon osalta, että tutkimuksen kohteena olevan tuodun tuotteen määrällä ja hinnoilla on muiden seurausten lisäksi ollut kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan myymiin määriin, sen veloittamiin hintoihin ja sen markkinaosuuteen, mikä puolestaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti unionin tuotannonalan kokonaistulokseen, taloudelliseen tilanteeseen ja työllisyyteen. Komissiolla on näin ollen käytettävissään riittävästi näyttöä, jonka mukaan tällaisen vahingon toistumisen estämiseksi saattaa olla tarpeen asettaa tasoitustulleja taannehtivasti. |
(12) |
Näin ollen kirjaamista koskevat edellytykset täyttyvät tässä tapauksessa. |
D. MENETTELY
(13) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että pyynnön esittäjän pyynnössä on riittävästi näyttöä, jotta tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin voidaan soveltaa kirjaamisvelvoitetta perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti. |
(14) |
Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukeva näyttö. Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on erityisiä syitä. |
E. TUONNIN KIRJAAMINEN
(15) |
Perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen (2) tuonti olisi kirjattava, jotta varmistetaan, että jos tutkimuksen tulosten perusteella otetaan käyttöön tasoitustullit, tullit voidaan tarvittavien edellytysten täyttyessä periä taannehtivasti sovellettavien säännösten mukaisesti. |
(16) |
Mahdolliset tulevat tullit määritetään tukitoimien vastaisen tutkimuksen tulosten perusteella. Mahdollisten tulevien tullien määristä ei ole mahdollista antaa arviota, koska määrä riippuu niiden tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrästä, joita todetaan olevan käytössä, sekä siitä, miten ne olisi kohdennettava tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen. |
F. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY
(17) |
Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (3) mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Tulliviranomaiset velvoitetaan asetuksen (EY) N:o 597/2009 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet seuraavan tuotteen unioniin tuonnin kirjaamiseksi: Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat langattomat suuralueverkkomodeemit (WWAN-modeemit), joissa on antenni ja IP-yhteyskäytäntö tietokonelaitteita varten, sekä WWAN-modeemilla varustetut WiFi-reitittimet (WWAN/WiFi-reitittimet), ja jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 8471 80 00 ja ex 8517 62 00 (Taric-koodit 8471800010, 8517620011 ja 8517620091). Tuonnin kirjaamisvelvoite päättyy yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
2. Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti, toimittamaan asiaa tukeva näyttö tai esittämään pyyntö tulla kuulluksi kahdenkymmenen päivän kuluessa tämän asetuksen julkaisupäivästä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2010.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.
(2) On syytä huomata, että tulliviranomaiset velvoitettiin jo komission asetuksella (EU) N:o 570/2010 (EUVL L 163, 30.6.2010, s. 34) toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin kirjaamiseksi. Näihin toimiin ryhdyttiin kirjaamista koskevan pyynnön nojalla, joka esitettiin polkumyyntimenettelyä vaatineen valituksen yhteydessä (lisätietoja, ks. Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien WWAN-modeemien tuontia koskevan polkumyyntimenettelyn aloittamisesta, EUVL C 171, 30.6.2010, s. 9).
(3) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/40 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 812/2010,
annettu 15 päivänä syyskuuta 2010,
väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,
on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa
sekä katsoo seuraavaa:
A. MENETTELY
1. Menettelyn aloittaminen
(1) |
Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä17 päivänä joulukuuta 2009 julkaistulla ilmoituksella (2) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa. |
(2) |
Menettely aloitettiin valituksen johdosta, jonka teki 3 päivänä marraskuuta 2009 Euroopan lasikuitutuottajien liitto, jäljempänä ’valituksen tekijä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden kokonaistuotannosta unionissa. Valitukseen sisältyneet todisteet mainitun tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen. |
2. Menettelyn osapuolet
(3) |
Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijälle, muille tiedossa olleille unionin tuottajille, niille vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan edustajille, tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niiden järjestöille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. |
(4) |
Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä. |
(5) |
Koska vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja unionin tuottajia oli ilmeisen runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja unionin tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan tutkimusajanjaksolta (1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 väliseltä ajalta). |
(6) |
Kahdeksan vientiä harjoittavaa kiinalaista tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää ja seitsemän unionin tuottajaa tai tuottajien ryhmää toimitti vaaditut tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Toimitettujen tietojen tarkastelun ja yhteistyöhalukkaiden vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin tuottajien suuren määrän perusteella päätettiin, että kyseisistä tuottajista olisi valittava otos (ks. johdanto-osan 12 ja 13 kappale). |
(7) |
Etuyhteydettömien tuojien osalta ainoastaan kolme tuojaa toimitti vaaditut tiedot tutkimuksen otantavaiheessa menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Sen vuoksi päätettiin, että otantamenetelmää ei sovellettaisi, ja kyselylomakkeet päätettiin lähettää kaikille niille tuojille, jotka olivat ilmoittautuneet. |
(8) |
Jotta otokseen valitut Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. Kaikki otokseen valitut yritykset (yritysryhmät) pyysivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täytä markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytyksiä. |
(9) |
Komissio ilmoitti virallisesti markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevista tuloksista asianomaisille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä valituksen tekijälle. Niille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi, jos niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä. |
(10) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, otokseen valituille unionin tuottajille, tuojille sekä kaikille tiedossa olleille käyttäjille ja käyttäjien järjestöille. Täydelliset kyselylomakevastaukset saatiin otokseen valituilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, kaikilta otokseen valituilta unionin tuottajilta, kahdelta tuojalta ja 13 käyttäjältä. |
(11) |
Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon tai vahingon uhkan ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
3. Otos
(12) |
Ilmoittautuneista kahdeksasta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otoksen, joka perustui suurimpaan mahdolliseen edustavaan vientimäärään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Valittuun otokseen kuului kolme yritystä (toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmää), joiden osuus yhteistyössä toimineiden osapuolten vientimäärästä Kiinasta EU:hun oli 70 prosenttia. Asianomaisia osapuolia kuultiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet asiaa. |
(13) |
Unionin tuottajista seitsemän toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kyseisiltä yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella komissio valitsi otokseen kolme myynti- ja tuotantomäärältään suurinta unionin tuottajaa (tuottajien ryhmää), joiden myynti muodostaa 64 prosenttia kaikkien yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien myynnistä. |
4. Tutkimusajanjakso
(14) |
Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi kauden vuodesta 2006 tutkimusajanjakson päättymiseen, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
1. Tarkasteltavana oleva tuote
(15) |
Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa kuvattu tarkasteltavana oleva tuote on enintään 50 mm pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen, kiertämätön lasikuitulanka, raakalanka (slivers) ja lasikuitufilamenttilanka sekä lasikuitufilamenteista valmistetut matot, ei kuitenkaan lasivillasta valmistetut matot, ja se luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, 7019 12 00, 7019 19 10 ja ex 7019 31 00, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. |
(16) |
Tarkasteltavana oleva tuote on yleisimmin käytetty raaka-aine komposiittiteollisuudessa termoplastisten ja lämpökovettuvien hartsien lujittamiseksi. Tuloksena olevaa materiaalia (lasikuitulujitemuovia) käytetään monilla tuotannonaloilla, kuten autoteollisuudessa, sähkö- ja elektroniikka-alalla, tuulimyllyjen siipien valmistuksessa, rakennusalalla, säiliöiden ja putkien tuotannossa, kulutushyödykkeissä ja ilmailu- ja avaruusalalla sekä armeijassa. |
(17) |
Tämä menettely kattaa neljä jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden peruslajia: silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen, kiertämätön lasikuitulanka, matot (muut kuin lasivillamatot) ja langat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen eri tuotelajien erilaisesta ulkomuodosta ja käyttösovellusten mahdollisista eroista huolimatta niillä oli melkein kaikilla samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä käytettiin periaatteessa samoihin tarkoituksiin. Todettiin kuitenkin, että raakalangalla (slivers) ei ole samoja kemiallisia, fyysisiä ja teknisiä perusominaisuuksia, koska se ei ole jatkuvakuituista lasikuitua vaan epäsäännöllisen pituista katkonaista säiettä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että tietyt tällä hetkellä CN-koodiin 7019 12 00 luokiteltavat jatkuvakuituisen, kiertämättömän lasikuitulangan erikoislajit ja tietyt tällä hetkellä CN-koodiin 7019 19 10 luokiteltavat langan erikoislajit olisi suljettava pois tuotteen määritelmästä, koska kyseisille tuotelajeille tehdään erikoiskäsittely päällystämällä ja kyllästämällä ja niillä on yli 3 prosentin hehkutushäviö, minkä vuoksi niillä on erilaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet. |
(18) |
Useat lankojen jatkokäyttäjät ovat väittäneet, että langat olisi suljettava kokonaan pois menettelyssä käytetystä tuotteen määritelmästä, koska unionin tuotanto on melkein olematonta ja koska langat ja muut tuotelajit eivät ole korvattavissa keskenään. |
(19) |
Tutkimuksessa on kuitenkin käynyt ilmi, että ainakin yhdensuuntainen korvattavuus on olemassa (eli lankaa voidaan käyttää useissa sovelluksissa muiden lajien sijasta, vaikka se tosin ei lankojen suhteellisen korkeasta hinnasta johtuen olisi kaikkein taloudellisin vaihtoehto) ja tiettyjen tuotelajien vähäistä tuotantoa ei voida pitää perusteena kyseisen lajin sulkemiselle tuotteen määritelmän ulkopuolelle niin kauan kuin sillä on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset ominaisuudet ja käyttötavat kuin muillakin lajeilla. Kun otetaan huomioon, että jatkuvakuituisilla lasikuitulangoilla on samat perusominaisuudet kuin muillakin jatkuvakuituisilla lasikuitutuotteilla ja ne ovat keskenään vaihdettavissa tietyssä määrin, pääteltiin alustavasti, ettei ole syytä sulkea lankoja pois tuotteen määritelmästä. Todetaan kuitenkin, että tätä väitettä tarkastellaan myöhemmin erityisen huolellisesti. |
2. Samankaltainen tuote
(20) |
Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä Kiinan kotimaanmarkkinoilla ja alustavasti vertailumaana toimineen Turkin kotimaanmarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä jatkuvakuituisilla lasikuitutuotteilla samoin kuin unionin tuotannonalan unionissa tuottamilla ja myymillä jatkuvakuituisilla lasikuitutuotteilla havaittiin olevan samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina. |
C. POLKUMYYNTI
1. Markkinatalouskohtelu
(21) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset. |
(22) |
Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:
|
(23) |
Tässä tutkimuksessa otokseen valitut kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa tai tuottajaryhmää haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa:
|
(24) |
Komissio hankki kaikista edellä mainituista otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista tai tuottajaryhmistä kaikki tarpeellisina pidetyt tiedot ja tarkasti markkinatalouskohtelupyynnössä toimitetut tiedot ja kaikki muut tarpeellisina pidetyt tiedot kyseisten yritysten tiloissa. |
(25) |
Tutkimuksessa vahvistettiin, että kaksi otokseen valittua kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa tai tuottajaryhmää ei täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitettyjä vaatimuksia markkinatalouskohtelun myöntämiseksi. |
(26) |
Erityisesti yksi vientiä harjoittava tuottaja tai tuottajien ryhmä ei voinut osoittaa, että sen liiketoimintaa koskevat päätökset olivat tarpeeksi riippumattomia valtiosta. Eräs valtion enemmistöomistuksessa oleva yritys nimitti suurimman osan kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan hallituksen jäsenistä. Valtio pystyi sen vuoksi estämään kaikki päätökset. Näin ollen on selvää, että valtiolla on merkittävä rooli yrityksen päätöksenteossa. Lisäksi yritys ei voinut osoittaa, että sillä on selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, koska yrityksen verotettavia tuloja ei ollut asianmukaisesti ilmoitettu tilinpäätöksessä. |
(27) |
Toinen vientiä harjoittava tuottaja tai tuottajien ryhmä ei myöskään voinut osoittaa, että sen liiketoimintaa koskevat päätökset olivat tarpeeksi riippumattomia valtiosta. Ryhmän kaksi liikeyritystä ovat valtion omistuksessa. Valtio voi myös puuttua huomattavasti ryhmän yhden vientiä harjoittavan tuottajan päätöksentekoon, koska valtion omistuksessa olevaa emoyhtiötä edustavalla johtajalla on ehdoton veto-oikeus. Kyseinen tuottaja on puolestaan ryhmän kahden muun vientiä harjoittavan tuottajan emoyhtiö ja suuri osakkeenomistaja, joten valtio voi merkittävästi puuttua niiden päätöksentekoon. Lisäksi ryhmään kuuluvat kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät voineet osoittaa, että ne täyttävät vaatimuksen nro 2. Kahden tuottajan osalta veroetuuskohtelua ei mainittu tilinpäätöksessä ja kolmannen osalta tarkastus ei näyttänyt olevan riippumatonta. Lisäksi viisi ryhmään kuuluvaa yritystä ei täyttänyt vaatimusta nro 3 (pääasiassa koska maankäyttöoikeuksien hinnat eivät olleet markkinahintoja). |
(28) |
Yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja, jonka muodostivat kaksi toisiinsa etuyhteydessä olevaa yritystä, osoitti, että kyseiset yritykset täyttivät kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset ja niille voitiin myöntää markkinatalouskohtelu. |
(29) |
Markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevien päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala ja kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa tai tuottajien ryhmää, joille ei ehdotettu myönnettäväksi markkinatalouskohtelua, esittivät huomautuksia. Mitkään huomautuksista eivät kuitenkaan muuttaneet tuloksia. |
2. Yksilöllinen kohtelu
(30) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:
|
(31) |
Kaksi edellä mainittua otokseen valittua yritystä tai yritysryhmää, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, pyysi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. |
(32) |
Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että kumpikaan asianomaisista yrityksistä tai yritysryhmistä ei kyennyt osoittamaan, että ne täyttävät kumulatiivisesti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset. Todettiin, että yritykset eivät täyttäneet perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaista vaatimusta, jonka mukaan osake-enemmistön on oltava yksityishenkilöiden hallussa tai riittävästi valtiosta riippumatonta, sillä kaikkien yritysten todettiin olevan perimmiltään valtion omistamia tai valvomia, kuten johdanto-osan 26 ja 27 kappaleessa selvitetään. Kuten edellä on mainittu, todettiin myös, että kumpikaan yritys (yritysryhmä) ei pystynyt osoittamaan, että se täytti perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaiset vaatimukset eli sen, että valtion puuttuminen päätöksentekoon ei ole niin merkittävää, että sen ansiosta voitaisiin kiertää toimenpiteitä, jos yrityksille määrätään erisuuruiset tullit. Sen vuoksi niiden esittämät yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt oli hylättävä. |
(33) |
Pääteltiin sen vuoksi, että yksilöllistä kohtelua ei olisi myönnettävä kummallekaan niille otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tai tuottajaryhmille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua. |
3. Normaaliarvo
3.1 Normaaliarvon määrittäminen sille vientiä harjoittavalle tuottajalle (tuottajaryhmälle), jolle markkinatalouskohtelu myönnettiin
(34) |
Komission yksiköt tutkivat ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko se myynyt jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita edustavassa määrin kotimarkkinoilla eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia unioniin suuntautuneen kyseisen tuotteen vientimyynnin kokonaismäärästä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti oli edustavaa. |
(35) |
Tämän jälkeen komissio yksilöi ne yritysten kotimarkkinoillaan myymät tuotelajit, joiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa ja jotka ovat samanlaisia kuin unioniin vietäväksi myytävät lajit tai niitä läheisesti muistuttavia. |
(36) |
Kunkin tuotelajin osalta, jota vientiä harjoittava tuottaja oli myynyt kotimarkkinoillaan ja jonka oli todettu olevan suoraan verrattavissa unioniin suuntautuneeseen vientiin myydyn jatkuvakuituisten lasikuitutuotteen lajiin, määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut riittävän edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli noin 5 prosenttia unioniin vietäväksi myydyn vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä. Tutkimuksessa vahvistettiin, että kaikkien muiden paitsi neljän tuotelajin kotimarkkinamyynti oli edustavaa. |
(37) |
Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla. |
(38) |
Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään yksikkökustannusten tasoinen, tuotelajikohtaisen normaaliarvon perustana käytettiin kyseisen tuotelajin kaikkien kotimarkkinamyyntihintojen painotettua keskiarvoa. |
(39) |
Kun tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai kun kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin yksinomaan kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskihinta. |
(40) |
Jos kaikkia tuotelajeja myytiin tappiolla, katsottiin, että niitä ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä. |
(41) |
Tutkimuksessa vahvistettiin, että kaikkien paitsi yhden verrattavissa olevan tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismyyntimäärästä yli 80 prosenttia oli kannattavaa ja sen vuoksi kotimarkkinoiden kokonaismyyntiä käytettiin keskimääräisen hinnan laskemiseksi normaaliarvon määrittämistä varten. Yhden tuotelajin osalta käytettiin ainoastaan kannattavaa myyntiä. Niiden neljän tuotelajin myynnin osalta, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, komissio käytti normaaliarvon määrittämistä varten tuotelajeja läheisesti muistuttavien lajien asianmukaisesti tarkistettuja edustavia kotimarkkinahintoja. |
3.2 Normaaliarvon määrittäminen niille vientiä harjoittaville tuottajille (tuottajaryhmille), joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua
a) Vertailumaa
(42) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti niille yrityksille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, määritettiin normaaliarvo vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella. |
(43) |
Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Turkkia vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. |
(44) |
Kaksi asianomaista osapuolta totesi, että Turkki ei olisi sopiva vertailumaa, mutta eivät perustelleet väitettään. Eräs toinen asianomainen osapuoli esitti huomautuksen vertailumaan valinnasta ja ehdotti, että Intia olisi parempi vertailumaa, koska se on vastaavalla kehitysasteella kuin Kiina, kyseisten maiden markkinat olisivat vertailukelpoisia, sillä molemmilla markkinoilla tuulivoimalaitteet ovat erittäin merkittävässä asemassa, ja vertailukelpoisia tuotelajeja tuotettaisiin samalla tavalla. Lisäksi Intian markkinoita kuvattiin avoimiksi markkinoiksi, joille suuntautuu huomattavaa tuontia. Asianomainen osapuoli mainitsi vielä, että raaka-aineiden saatavuus olisi kyseisissä maissa vertailukelpoinen. |
(45) |
Komissio pyrki yhteistyöhön samankaltaisen tuotteen tuottajien kanssa Turkissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Korean tasavallassa ja Intiassa. Kuitenkin vain ainoa turkkilainen tuottaja ilmaisi halunsa yhteistyöhön ja toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen. |
(46) |
Turkin katsotaan olevan edustava vertailumaa kotimarkkinamyynnin määrän osalta. Samankaltaisen tuotteen yhden lajin osalta, jota ei tuoteta Turkissa, olisi kuitenkin määritettävä laskennallinen normaaliarvo. Lisäksi todetaan, että meneillään olevassa Turkista peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa on saatu viitteitä mahdollisesta hintojen alenemisesta Turkin kotimarkkinoilla. Koska Turkki oli kuitenkin ainoa maa, joka suostui yhteistyöhön tässä tutkimuksessa, pääteltiin alustavasti, että Turkkia käytetään vertailumaana. |
b) Normaaliarvon määrittäminen
(47) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvo, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin vertailumaan tuottajalta saatujen tarkistettujen tietojen perusteella edellä esitetyn, siihen yritysryhmään, jolle on myönnetty markkinatalouskohtelu, sovellettavan yleisen menetelmän mukaisesti. Jos vertailumaan kotimarkkinoilla kaikkia tuotelajeja myytiin tappiolla tai jos niitä muistuttavia lajeja ei myyty lainkaan, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan perusteella. |
4. Vientihinta
(48) |
Suurimmassa osassa tapauksista tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety unioniin riippumattomille asiakkaille, minkä vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella. |
(49) |
Todettiin, että yhden vientiä harjoittavan tuottajan vähäinen vientimyynti siihen etuyhteydessä oleville yrityksille unionissa on tarkoitettu kytkösmarkkinoille, ja sen vuoksi sitä ei käytetty tehtäessä polkumyyntiä koskevaa alustavaa laskelmaa. |
5. Vertailu
(50) |
Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Asianmukaisia oikaisuja tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niitä pidettiin kohtuullisina ja paikkansa pitävinä ja joissa niistä esitettiin todennettu näyttö. Oikaisuja tehtiin välillisten verojen, merirahti- ja vakuutuskustannusten, viejämaan rahdin, kaupan portaan (jakelukanavien erojen osalta), takuu- ja luottokustannusten sekä pankkimaksujen huomioon ottamiseksi. |
6. Polkumyyntimarginaalit
(51) |
Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistiin prosentteina cif-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana. |
(52) |
Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, määritettiin yksilöllinen polkumyyntimarginaali perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. |
(53) |
Polkumyyntimarginaali otokseen valituille yrityksille, joille ei myönnetty markkinatalous- tai yksilöllistä kohtelua, ja yhteistyössä toimineille mutta otoksen ulkopuolisille yrityksille laskettiin kolmen otokseen valitun yrityksen (yritysryhmän) keskiarvona. |
(54) |
Kun otetaan huomioon, että yhteistyöhön osallistumisen taso tutkimuksessa oli korkea – yhteistyössä toimineiden yritysten osuus Kiinasta peräisin olevasta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 100 prosenttia – yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta koko maata koskeva marginaali määritettiin käyttämällä otokseen valituille yrityksille (yritysryhmille) vahvistettua korkeinta marginaalia. |
(55) |
Tällä perusteella väliaikaiset polkumyyntitasot ovat seuraavat:
|
D. VAHINKO
1. Unionin tuotanto ja unionin tuotannonala
(56) |
Tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti 11 tuottajaa unionissa. Seitsemän kyseisistä 11 tuottajasta toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Kyseiset seitsemän tuottajaa olivat kaikki valituksen tehneen ryhmän jäseniä ja niiden todettiin vastaavan suurimmasta osasta, tässä tapauksessa yli 90 prosentista, samankaltaisen tuotteen tuotannosta unionissa. Jäljelle jääneistä neljästä unionin tuottajasta yksi oli myös valituksen tekijä, kaksi kannatti valitusta aktiivisesti ja neljäs ei ilmaissut kantaansa asiasta. Kyseisten 11 tuottajan katsotaan sen vuoksi muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’. |
(57) |
Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme tuottajaa, joiden osuus unionin koko tuotannosta oli noin 64 prosenttia. Koska kaksi näistä tuottajista oli toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmiä, joilla oli useita tuotantolaitoksia unionissa, otos muodostui yhteensä yhdeksästä yrityksestä. |
(58) |
Jotkut asianomaiset osapuolet väittivät, että otokseen valitut unionin tuottajat eivät voisi muodostaa unionin tuotannonalaa, koska niillä kaikilla kolmella oli etuyhteys tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistaviin kiinalaisiin tuottajiin. Tutkimuksessa vahvistettiin, että kahdella kolmesta otokseen valitusta unionin tuottajasta oli todellakin etuyhteys kiinalaisiin tuottajayrityksiin. Kyseisten kahden otokseen valitun unionin tuottajan ei kuitenkaan mainitusta yhteydestä huolimatta havaittu toimivan siten, että tutkimusten päätelmien katsottaisiin olevan epäluotettavia. Kyseisten unionin tuottajien niihin etuyhteydessä olevilta kiinalaisilta yrityksiltä tuomat määrät ovat vähäiset (vähemmän kuin 4 prosenttia Kiinasta peräisin olevasta tuonnista). Lisäksi kyseisen tuonnin voidaan katsoa olevan vähäistä verrattuna asianomaisten unionin tuottajien kokonaistuotantoon. Unionin tuottajia ei pitäisi missään nimessä pitää tuojina, sillä ne ovat selkeästi lasikuitutuotteiden tuottajia. Vähäisellä tuonnilla ei myöskään ollut vaikutusta asianomaisia unionin tuottajia koskeviin vahinkoindikaattoreihin. Edellä sanottu huomioon ottaen komissio katsoi, että perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti ei ollut olemassa perusteita yhdenkään otokseen valitun unionin tuottajan sulkemiseksi pois unionin tuotannonalan määritelmästä. |
2. Unionin kulutus
(59) |
Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin määrän ja Eurostatin tietojen mukaisen unionin markkinoille tuodun tuonnin määrän perusteella. |
(60) |
Unionin kulutus aleni voimakkaasti 24 prosentilla vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kulutus nousi kuitenkin hieman vuonna 2007 ja vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla. Taulukko 1
|
3. Tuonti asianomaisesta maasta
3.1 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä
(61) |
Kiinasta unionin markkinoille tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi huomattavasti tarkastelujakson aikana. Tuonti Kiinasta kasvoi tarkastelujakson aikana yhteensä yli 50 prosenttia. Erityisesti vuosien 2006 ja 2008 välisenä aikana tuonti Kiinasta yli kaksinkertaistui. Tuonti laski tutkimusajanjaksolla vuoteen 2008 verrattuna, mutta tuonnin lasku (25 prosenttia) oli pienempi kuin kulutuksen lasku (28 prosenttia). Taulukko 2
|
3.2 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus
(62) |
Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi jatkuvasti tarkastelujakson aikana. Tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 15,6 prosenttia, joka on melkein kaksinkertainen verrattuna Kiinan markkinaosuuteen vuonna 2006. Taulukko 3
|
3.3 Hinnat
a) Hintojen kehitys
(63) |
Seuraavassa taulukossa esitetään Eurostatin tietojen perusteella Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräinen hinta Euroopan unionin rajalla tullaamattomana. Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskimääräinen hinta oli huomattavan vakaa tarkastelujakson aikana. Tämä voitiin todeta huolimatta merkittävästä jatkuvakuituisen lasikuidun valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden maailmanlaajuisesta hintojen noususta tarkastelujakson aikana (ks. myös taulukko 18). Taulukko 4
|
b) Hintojen alittavuus
(64) |
Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja otokseen valittujen unionin tuottajien myyntihintoja unionissa vertailtiin keskenään tuotelajikohtaisesti. Tätä varten otokseen valittujen unionin tuottajien hintoja etuyhteydettömille asiakkaille vertailtiin otokseen valittujen asianomaisen maan vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa kaupan portaan erojen ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. |
(65) |
Vertailusta kävi ilmi, että Kiinasta peräisin olevia tarkasteltavana olevia tuontituotteita myytiin tutkimusajanjakson aikana unionissa hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 23–39 prosentilla. |
4. Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.1 Alustavat huomiot
(66) |
Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen. Seuraavassa esitettävät tiedot liittyvät myynti- ja markkinaosuustietojen osalta koko unionin tuotannonalaan ja muiden indikaattorien osalta otokseen valittuihin tuottajiin. |
4.2 Tuotanto
(67) |
Unionin tuotantomäärät pysyivät suhteellisen vakaina vuosina 2006–2008, mutta ne laskivat jyrkästi tutkimusajanjaksolla. Taulukko 5
|
4.3 Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
(68) |
Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kehittyi seuraavalla tavalla: Taulukko 6
|
(69) |
Tutkimusajanjaksolla tuotantokapasiteettia vähennettiin. Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama hintojen lasku ja markkinaosuuden pieneneminen johti siihen, että useita tuotantolinjoja purettiin, suljettiin väliaikaisesti tai niitä supistettiin. Huolimatta tuotantokapasiteetin laskusta kapasiteetin käyttöaste väheni 86 prosentista 61 prosenttiin eli 29 prosentilla. |
4.4 Varastot
(70) |
Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että varastot pienenivät ensimmäisen kerran vuonna 2007, kun kulutus oli huipussaan. Ne kasvoivat voimakkaasti vuonna 2008, mikä johtui kysynnän yhtäkkisestä laskusta kyseisen vuoden neljännellä neljänneksellä. Tutkimusajanjakson aikana varastot palautuivat normaalille tasolle. Taulukko 7
|
4.5. Myyntimäärät (unionin koko tuotannonala)
(71) |
Kaikkien unionin tuottajien myynnin määrä, mukaan luettuna myynti kytkösmarkkinoille, kehittyi EU:n markkinoilla seuraavasti: Taulukko 8
|
(72) |
Unionin tuotannonalan myynnin kokonaismäärä laski 30 prosenttia. Vaikka vuonna 2007 unionin kulutus kasvoi 6 prosenttia (kuten taulukosta 1 käy ilmi), unionin tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen myyntimäärä unionin markkinoilla kasvoi vain yhden prosentin. Tämä tarkoittaa sitä, että unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään kyseisellä kaudella kasvaneesta kulutuksesta. Sen vuoksi vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni voimakkaasti. |
4.6 Markkinaosuus (unionin koko tuotannonala)
(73) |
Unionin tuotannonalan markkinaosuus laski voimakkaasti vuosina 2007 ja 2008, minkä jälkeen se nousi hieman tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kuitenkin pieneni yhteensä 5,6 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, ja kuten taulukosta 3 käy ilmi, Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus melkein kaksinkertaistui tarkastelujaksolla. Taulukko 9
|
4.7 Myyntihinnat
(74) |
Keskimääräisten myyntihintojen osalta jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, että unionin tuotannonala ei ole pystynyt nostamaan myyntihintoja etuyhteydettömille asiakkaille tarkastelujakson aikana. Päinvastoin, keskimääräiset myyntihinnat laskivat 2 prosentilla, mikä on sitäkin merkittävämpää, kun otetaan huomioon raaka-aineiden hintojen nousu. Unionin tuotannonalalla ei tosiasiassa ollut mahdollisuutta siirtää myyntihintoihinsa raaka-aineiden hintojen nousua, koska Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti hintoja alentavaa painetta unionin markkinoilla. Taulukko 10
|
4.8 Työllisyys
(75) |
Unionin tuottajien työllisyysaste osoittaa, että unionin tuotannonala rationalisoi tuotantoa tarkastelujaksolla tavoitteena vähentää valmistuskustannuksia ja korvata raaka-ainekustannusten nousu. Työntekijöiden määrä väheni tosi asiassa 20 prosenttiyksiköllä koko ajanjakson aikana ja vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana vähennystä oli 15 prosenttiyksikköä. Taulukko 11
|
4.9 Tuottavuus
(76) |
Johdanto-osan edellisessä kappaleessa kuvattujen unionin tuotannonalan ponnistelujen tuloksena unionin tuottajien työvoiman tuottavuus kasvoi merkittävästi vuosina 2007 ja 2008. Kyseinen myönteinen kehitys päättyi tutkimusajanjakson aikana, jolloin tuottavuus väheni yhteensä 21 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuottavuuden väheneminen johtuu osittain kysynnän jyrkästä laskusta ja osittain Kiinasta peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista, joka alitti voimakkaasti unionin tuotannonalan hinnat. Tämä johti tuotannon huomattavaan vähenemiseen ja siten työpanoksen kasvuun valmistettua lasikuituyksikköä kohti. Taulukko 12
|
4.10 Palkat
(77) |
Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala pystyi hallitsemaan työvoimakustannuksia. Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että keskimääräiset vuosipalkat nousivat hieman vuosina 2007 ja 2008 mutta laskivat tutkimusajanjakson aikana. Koko jakson aikana työvoimakustannukset laskivat 3 prosenttia. Lasku olisi kuitenkin ollut suurempaa, jos erorahoja ei olisi otettu huomioon. Taulukko 13
|
4.11 Kannattavuus ja sijoitetun pääoman tuotto
(78) |
Unionin tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuottajien kannattavuutta määriteltäessä oikaistiin tarkistetut luvut, jotta erityiset yrityskohtaiset kysymykset, joilla oli suhteettoman suuri vaikutus kyseisten yritysten voittolukuihin tiettynä aikana, eivät voisi vaikuttaa tarkasteluun. Oikaisujen jälkeen otokseen valittujen tuottajien kannattavuus ja sijoitetun pääoman tuotto, jotka ovat yhteydessä samankaltaisen tuotteen myyntiin unionissa, kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 14
|
(79) |
Kuten yllä olevasta taulukosta käy ilmi, unionin tuotannonala pystyi saamaan vähäistä voittoa melkein koko tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta vuonna 2007, jolloin keskimääräinen voitto oli 4,7 prosenttia. Voitto kääntyi huomattavaksi tappioksi tutkimusajanjakson aikana: unionin tuotannonalan keskimääräinen tappio oli 15 prosenttia. |
(80) |
Sijoitetun pääoman tuotto (ilmaistuna voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta) näytti noudattaneen kannattavuuden kehitystä. Sijoitetun pääoman tuotto oli melko vähäistä koko tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta vuotta 2007. Lopuksi voidaan todeta, että unionin tuotannonalan sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto tutkimusajanjaksolla oli tappiolla 16,8 prosenttia. |
(81) |
Taloudellinen tilanne oli edellä kuvatun mukaisesti heikko huolimatta kasvaneesta kulutuksesta vuosina 2006–2008 (johdanto-osan 60 kappale) ja unionin tuotannonalan ponnisteluista tuotantokustannusten rationalisoimiseksi (johdanto-osan 75 ja 76 kappale). Tarkastelujaksolla Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä alhaiseen hintaan tapahtuneen tuonnin voimakkaasti kasvaneet määrät vaikuttivat unionin tuotannonalan myyntimääriin ja aiheuttivat myös vakavaa hintojen alenemista. Kyseisillä tekijöillä oli vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. Tätä kuvastaa parhaiten 15 prosentin tappio tutkimusajanjakson aikana. |
4.12 Kassavirta ja pääoman saanti
(82) |
Toiminnan nettokassavirta kehittyi seuraavasti: Taulukko 15
|
(83) |
Yllä olevassa taulukossa vahvistetaan unionin tuotannonalan heikko taloudellinen tilanne ajanjaksolla 2006–2008 ja tilanteen dramaattinen heikkeneminen tutkimusajanjaksolla. |
4.13 Investoinnit
(84) |
Tarkastelujaksolla otokseen valittujen tuottajien investoinnit kehittyivät seuraavasti: Taulukko 16
|
(85) |
Huippuvuosina 2006 ja 2008 uunien jälleenrakentamiseen tehtyjen investointien taso oli suhteellisen korkea. Tällä pääomavaltaisella tuotannonalalla uunit on jälleenrakennettava 7–10 vuoden välein ja siitä aiheutuvat kustannukset voivat olla 8–13 miljoonaa euroa (luottamuksellisuussyistä määrä ilmoitetaan vaihteluvälinä). Suuri osa muista, rakenteellisimmista investointikustannuksista liittyy metalliseosten kulutukseen laakeriholkeissa ja laakeriholkkien jälleenrakentamiseen. |
4.14 Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus
(86) |
Kiinasta peräisin olevan tuonnin polkumyyntimarginaalit ovat erittäin korkeat kuten johdanto-osan 55 kappaleessa on esitetty. Kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat, polkumyyntimarginaalien vaikutusta ei voida pitää vähäisenä. |
5. Vahinkoa koskevat päätelmät
(87) |
Huolimatta unionin tuotannonalan vakavista ponnisteluista kilpailukykynsä lisäämiseksi useimpien unionin tuotannonalaa koskevien vahinkoindikaattorien kehitys tarkastelujaksolla oli negatiivista. Tämä voidaan todeta erityisesti, kun tarkastellaan unionin tuotannonalan taloudellisen tuloksen indikaattoreita eli erityisesti sijoitetun pääoman tuottoa, kassavirtaa ja kannattavuutta, joiden kaikkien kehitys oli äärimmäisen negatiivista. Lisäksi tuotannon, tuotantokapasiteetin, kapasiteetin käyttöasteen, myyntimäärien ja markkinaosuuden indikaattorien kehityssuuntaus on ollut selkeästi huononevaa. |
(88) |
Samanaikaisesti Kiinasta peräisin oleva lasikuitujen tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat jopa 39 prosentilla tutkimusajanjakson aikana ja unionin tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 5 prosenttiyksikköä alle neljässä vuodessa. |
(89) |
Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
E. SYY-YHTEYS
1. Johdanto
(90) |
Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut unionin tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Muita polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat samaan aikaan voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa pidettäisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamana. |
2. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus
(91) |
Vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi 51 prosenttia, mikä johti unionin markkinaosuuden kasvuun 98 prosentilla eli 7,9 prosentista 15,6 prosenttiin. |
(92) |
Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvu tarkastelujaksolla tapahtui samaan aikaan unionin tuotannonalan useimpien vahinkoindikaattoreiden laskusuuntauksen kanssa. Unionin tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 5,6 prosenttiyksikköä ja sen myyntihinnat laskivat 2 prosenttia alhaiseen hintaan myydyn polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin unionin markkinoilla aiheuttaman hintapaineen johdosta. Merkittävä hinnan alittavuus esti unionin tuotannonalaa siirtämästä lisääntyneitä tuotantokustannuksia myyntihintoihin riittävällä tavalla, mikä johti siihen, että kannattavuus oli alhaista ja tutkimusajanjaksolla kannattavuus laski tappiolliseksi. |
(93) |
On myös huomattava, että Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi edelleen myös tutkimusajanjakson aikana. Toisin sanoen, kuten myös johdanto-osan 62 kappaleessa todetaan, Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä laski hitaammin kuin unionin kulutus. |
(94) |
Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä ei ole syy-yhteyttä. Yksi esitetyistä väitteistä oli se, että kiinalaisten ja unionin myyntihintojen välinen ero oli ollut melko vakio koko tarkastelujakson ajan, kun taas unionin tuotannonalan kannattavuus oli vaihdellut kyseisenä aikana. Tässä suhteessa on pidettävä mielessä, että hintatason lisäksi myös jo valmiiksi alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä aiheutti voimakasta painetta unionin tuotannonalan myynnille. Vaikka muut tekijät ovat myös voineet vaikuttaa unionin tuotannonalan pahentuneeseen tilanteeseen sekä siten myös jossakin määrin unionin tuotannonalan kannattavuuden kehittymiseen, ne eivät voi mitenkään lieventää jatkuvasti unionin hinnat alittavan, Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta. Vaikutus oli suhteellisen vakaata huolimatta markkinamuutoksista, kuten kulutuksen kasvusta tai sen laskusta tai raaka-aineen hinnan kehityksestä. |
(95) |
Samanlainen väite on esitetty sen osalta, että unionin tuotannonalan kannattavuuslukujen ja sen markkinaosuuden väliltä puuttuu yhteys. Esimerkiksi unionin tuotannonalan kannattavuus parani väliaikaisesti vuodesta 2006 vuoteen 2007 huolimatta sen markkinaosuuden laskusta. Tämä johtui osittain unionin markkinoiden parantuneista olosuhteista vuonna 2007 (ks. johdanto-osan 60 kappaleessa mainittu unionin kulutuksen 6 prosentin kasvu). Merkittävämpää on huomioida kuitenkin se, että vuosina 2006 ja 2007 unionin tuotannonala keskittyi tuotantonsa rationalisoimiseen vähentämällä valmistuskustannuksia, millä oli myös vaikutusta sen kannattavuuteen. Toisena esimerkkinä voidaan mainita, että vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi hieman, kun taas sen kannattavuus laski 15 prosenttia tappiolliseksi. Samana ajanjaksona Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti pystyi myös nostamaan markkinaosuuttaan, mutta samanaikaisesti se alitti vielä suurelta osin unionin myyntihinnat. Tämä johti unionin tuotannonalan erittäin suuriin tappioihin. Molemmat edellä mainitut tapaukset osoittavat sen vuoksi, että yhtä tai kahta erillistä indikaattoria ei voida sinänsä ottaa huomioon mitattaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan tilaan. |
(96) |
Edellä sanotun perusteella päätellään alustavasti, että Kiinasta peräisin olevalla alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla, joka suuntautui unionin markkinoille suurina ja jatkuvasti kasvavina määrinä ja joka alitti merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat koko tarkastelujaksolla, oli merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. |
3. Muiden tekijöiden vaikutus
3.1 Kolmansista maista tuleva tuonti
(97) |
Tarkastelujaksolla muista kolmansista maista peräisin olevaa tuontia oli vähän. Muista maista kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin koko markkinaosuus laski 2 prosenttiyksiköllä eli 17 prosentista 15 prosenttiin. Toiseksi suurimman tuojamaan Norjan markkinaosuus oli 3,3 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Turkin markkinaosuus tutkimusajanjaksolla oli 2,5 prosenttia ja neljänneksi suurimman tuojamaan Yhdysvaltain markkinaosuus tutkimusajanjakson aikana oli alle 2 prosenttia. Taulukko 17
|
(98) |
Yllä oleva taulukko, joka perustuu Eurostatin tietoihin, osoittaa myös, että muun tuonnin keskimääräiset hinnat unionin rajalla ovat yleensä ottaen paljon korkeammat kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat, kuten johdanto-osan 63 kappaleessa on esitetty. Verrattaessa Eurostatin tietojen mukaisia hintoja unionin tuotannonalan myyntihintoihin, jotka on esitetty johdanto-osan 74 kappaleessa, tuonti Turkista näytti alittavan unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla. Turkista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus tutkimusajanjaksolla oli kuitenkin vain 2,5 prosenttia ja se on alhaisempi kuin kyseisen tuonnin markkinaosuus vuonna 2006. Kyseisen tuonnin hinnat olivat lisäksi jatkuvasti Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintoja 14–23 prosenttia korkeammat. Tuonti Malesiasta, Taiwanista ja Korean tasavallasta näyttää myös olevan alle unionin tuotannonalan hintojen, mutta niiden markkinaosuudet ovat vähäiset ja lisäksi pienenevät koko ajan. Sen vuoksi Turkista, Malesiasta, Taiwanista ja Korean tasavallasta tai mistään muusta kolmannesta maasta peräisin olevalla tuonnilla ei katsottu olevan kielteistä vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen. Näillä perusteilla on kohtuullista päätellä alustavasti, että muista maista peräisin oleva tuonti ei poistanut syy-yhteyttä havaitun polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä. |
3.2 Talouskriisin vaikutus
(99) |
Useat osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon aiheutti talouskriisi, joka johti kysynnän jyrkkään laskuun. |
(100) |
Unionin kulutuksessa havaittiin jyrkkä lasku vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, kuten johdanto-osan 60 kappaleessa todettiin. Lasku oli 28 prosenttia ja unionissa kyseisenä ajanjaksona vallinneen talouskriisin on todettu aiheuttaneen kyseisen laskun. Kriisi vaikutti voimakkaasti useimpiin aloihin, joilla käytetään tuotteita, jotka sisältävät tarkasteltavana olevaa tuotetta (autoteollisuus, tuulienergia-ala, rakennusala, jne.). Tämä aiheutti lasikuidun kysynnän laskun ketjun alkupäässä. |
(101) |
Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti, joka alitti huomattavasti unionin tuotannonalan hinnat, kuitenkin lisäsi taloudellisen taantuman ja kysynnän laskun kielteisiä vaikutuksia. Vaikka taloudellisen taantuman voitaisiinkin siksi katsoa vaikuttaneen aiheutuneeseen vahinkoon tutkimusajanjakson aikana, se ei mitenkään vähennä niitä vahingollisia vaikutuksia, joita Kiinasta alhaisin polkumyyntihinnoin tapahtunut tuonti aiheutti unionin markkinoilla koko tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala olisi pystynyt säilyttämään hyväksyttävän tason määrien ja hintojen osalta myös tilanteessa, jossa myynti oli laskusuunnassa, ja siten se olisi voinut rajoittaa kulutuksen laskun kielteisiä vaikutuksia. Tämä olisi kuitenkin ollut mahdollista ainoastaan, jos markkinoilla ei olisi ollut polkumyynnillä alhaiseen hintaan tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa vilpillistä kilpailua. Lisäksi Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin, joka alitti suurelta osalta unionin myyntihinnat tutkimusajanjaksolla, voidaan katsoa olevan vieläkin haitallisempaa talouskriisin aikana. |
(102) |
Edellä mainitut olosuhteet huomioon ottaen ei voida katsoa olevan mahdollista, että taloudellinen taantuma voisi poistaa syy-yhteyden unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin väliltä. |
3.3 Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrän kehitys ja unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
(103) |
Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen välillä ei ole syy-yhteyttä, koska unionin tuotannonalan kannattavuus oli parhainta niinä vuosina, jolloin Kiinasta peräisin oleva tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti oli suurimmillaan, ja huonointa silloin, kun tuonti Kiinasta laski alhaisimmalle tasolleen tarkastelujaksolla. |
(104) |
Tässä suhteessa on ensinnäkin huomautettava, että kulutuksen kehityksellä, ja erityisesti taloudellisella taantumalla tutkimusajanjakson aikana, on kriisin maailmanlaajuisesta luonteesta johtuen varmasti ollut vaikutus sekä Kiinasta peräisin olevan tuonnin määriin että unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. |
(105) |
Kuten edellä on jo mainittu, Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti alitti kuitenkin suurelta osin unionin tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksolla eli taloudellisen taantuman aikana. Tilannetta pahensi se, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät hieman lisäämään markkinaosuuttaan jopa taloudellisen taantuman aikana, kun taas unionin tuotannonalalle aiheutui huomattavia tappioita sen takia, että se ei pystynyt myymään edullisemmilla hinnoilla. |
(106) |
On siis todettava, että edellä mainittu hintojen alittavuus ja samanaikainen Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti ovat aiheuttaneet jopa enemmän vahinkoa unionin tuotannonalalle kuin jos sama olisi tapahtunut ajanjaksolla, jolloin kulutus ei taloudellisen taantuman takia ollut epävakaata. |
(107) |
Edellä mainittu huomioon ottaen ei voida mitenkään päätellä, että Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin pelkän määrien kehityksen ja unionin tuotannonalan taloudellisen tuloksen vertailu voitaisiin tulkita tekijäksi, joka poistaisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden. |
3.4 Vientimyynnin lasku ja/tai unionin tuotannonalan kytkösmarkkinamyynti
(108) |
Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalan kannattavuuden lasku ei johtunut niinkään tuotannonalan myynnin laskusta unionissa, vaan vientimyynnin tai kytkösmarkkinoille suunnatun tuotannon vähenemisestä. Tässä suhteessa olisi ensin muistutettava mieliin, että myyntimääriä lukuun ottamatta kaikki vahinkoindikaattorit, mukaan luettuna kannattavuus, on arvioitu unionin markkinoilla etuyhteydettömille osapuolille suuntautuneen myynnin perusteella. Toisin sanoen sekä vientimyyntiä että kytkösmarkkinoille suunnattua myyntiä ei ole otettu huomioon laskelmassa. Toiseksi, on totta, että vientimyynnin määrät vähenivät hieman nopeammassa tahdissa kuin unionin myynti, mutta näin ei käynyt kytkösmarkkinoille suunnatun tuotannon osalta, joka tarkastelujaksolla oli 22,4–24,4 prosenttia unionin kokonaismyynnistä. Lisäksi ottaen huomioon vientimyynnin määrä verrattuna unionin tuotannonalan myyntiin EU:ssa (joka vaihteli 10 ja 14 prosentin välillä tarkastelujaksolla) kyseistä myyntiä ei voida pitää niin merkittävänä, että se asettaisi kyseenalaiseksi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden. Tämä väite on näin ollen hylättävä. |
3.5 Unionin tuotannonalan lisääntynyt kapasiteetti ja lisääntyneet tuotantokustannukset
(109) |
Eräs asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan tilan huononeminen johtui virheellisestä päätöksestä lisätä kapasiteettia. Tässä suhteessa olisi ensinnäkin mainittava, että lasikuitumarkkinat ovat olleet useita vuosia kasvavat markkinat ja päätöstä lisätä kapasiteettia tietyissä tuotantolaitoksissa ei voida pitää kohtuuttomana liiketoiminnan suunnitteluna tilanteessa, jossa kulutus on kasvusuunnassa. Lisäksi on todettava, että tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan kapasiteetti itse asiassa väheni (ks. johdanto-osan 68 kappale). |
(110) |
Joka tapauksessa on huomioitava se, että unionin tuotannonala on onnistunut laskemaan raaka-aineiden yksikkökohtaisia kustannuksia huolimatta raaka-aineiden hintojen noususta tarkastelujakson aikana. Taulukko 18
|
(111) |
Yllä kuvattu raaka-aineiden kustannusten kehitys valmistettua lasikuituyksikköä kohti on seurausta investoinneista tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Unionin tuotannonala on pannut täytäntöön useita toimenpiteitä tuotantoprosessien parantamiseksi ja rationalisoimiseksi ja tuotantopanoskustannusten vähentämiseksi. |
(112) |
Työvoimakustannusten osalta unionin tuotannonala, kuten johdanto-osan 75–77 kappaleessa on jo todettu, vähensi tarkastelujaksolla työntekijöidensä määrää 20 prosentilla. Keskipalkat alenivat, vaikka mittavien erorahojen vaikutus otettiin huomioon. |
(113) |
Edellä mainituista syistä väite, jonka mukaan unionin tuotannonalan pahentunut tilanne on tosi asiassa aiheutunut lisääntyneistä tuotantokustannuksista (jotka mahdollisesti johtuvat tehottomuudesta tai suurista työvoimakustannuksista), on hylättävä. |
3.6 Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kilpailukyky ja kiinalaisten etuyhteydessä olevien tuottajien itse aiheuttama vahinko
(114) |
On väitetty, että tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin sijasta vahingon aiheuttivat kiinalaisten viejien tuotannon laajuus ja nykyaikainen teknologia. Itse asiassa voidaan todeta, että myös unionin tuottajilla on laaja tuotanto sekä nykyaikaiset tuotantoprosessit. |
(115) |
Eräs asianomainen osapuoli totesi, että kiinalaisten etuyhteydessä olevien tuottajien tuonnin myötä unionin tuotannonala olisi itse voinut aiheuttaa vahingon itselleen. Tässä yhteydessä on huomioitava, kuten johdanto-osan 58 kappaleessa todetaan, että kyseisen tuonnin määrä on ollut erittäin vähäistä verrattuna sekä unionin tuotannonalan tuotantoon että Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. |
(116) |
Sen vuoksi kilpailukyvyn puutteen tai kiinalaisten etuyhteydessä olevien tuottajien tuonnin ei voida katsoa poistaneen Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja määritetyn vahingon välistä syy-yhteyttä. |
4. Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
(117) |
Edellä esitetty analyysi osoittaa, että Kiinasta peräisin olevien lasikuitujen tuontimäärät lisääntyivät huomattavasti tarkastelujaksolla ja vähensivät asteittain unionin tuotannonalan markkinaosuutta. Lisäksi kyseiset määrät, jotka tuotiin unionin markkinoille polkumyyntihintaan, alittivat suuressa määrin unionin tuotannonalan hinnat ja estivät unionin tuotannonalaa siirtämästä raaka-aineiden kustannusten nousua asiakkailleen. Vaikka tietyn ajanjakson ajan unionin tuotannonala oli pystynyt poistamaan kyseisen paineen aiheuttamat kielteiset vaikutukset tehostamalla toimintaansa, tämä ei ollut enää mahdollista talouskriisin vähennettyä huomattavasti kysynnän tasoa. |
(118) |
Myös muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, on tarkasteltu. Tässä suhteessa todettiin, että kolmansista maista tuleva tuonti, talouskriisin vaikutus, unionin tuotannonalan muun myynnin kehitys ja muut tekijät, mukaan luettuina johdanto-osan 97–116 kappaleessa mainitut, eivät olleet sellaisia, että ne olisivat poistaneet polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden. |
(119) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa asianmukaisesti erotettiin kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisista vaikutuksista, päätellään alustavasti, että Kiinasta tuleva tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
F. UNIONIN ETU
(120) |
Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, olisiko polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Tätä tarkoitusta varten komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti mahdollisten toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kaikkiin osapuoliin, ja myös todennäköisiä seurauksia, jos toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi. |
(121) |
Komissio lähetti kyselylomakkeen riippumattomille tuojille ja tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjille. Kyselylomakkeita lähetettiin kaikkiaan 60. Kaksi tuojaa ja 13 käyttäjää vastasivat kyselylomakkeeseen määräajassa. Lisäksi useat tuojat ja käyttäjät ilmoittautuivat kirjallisesti menettelyn aikana ja vastustivat mahdollisten toimenpiteiden käyttöönottoa tässä tapauksessa. |
1. Unionin tuotannonalan etu
(122) |
Kuten johdanto-osan 56 kappaleessa todettiin samankaltaista tuotetta valmisti 11 tuottajaa unionissa. Kahdeksan valituksen tekijää edusti yli 90 prosenttia unionin tuotannosta, kaksi muuta yritystä tuki valitusta ja 11. yritys ei esittänyt kantaansa. |
(123) |
Kolmessa otokseen valitussa yrityksessä, jotka edustivat noin 60 prosenttia unionin kokonaistuotannosta, oli 3 300 työntekijää samankaltaisen tuotteen tuotannossa, myynnissä ja hallinnossa. Muistutetaan mieliin, että vahinkoindikaattorit osoittivat yleensä ottaen negatiivista suuntausta ja että erityisesti markkinaosuuteen ja unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen liittyvät vahinkoindikaattorit, kuten kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta, olivat erityisen negatiivisia. Erityisesti unionin tuotannonalan kannattavuus laski tarkastelujaksolla jo valmiiksi erittäin alhaisesta 0,3 prosentista – 15,0 prosenttiin ja markkinaosuus laski 5,6 prosenttiyksikköä. |
(124) |
Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, on odotettavaa, että hintojen lasku ja markkinaosuuden menetys päättyvät ja unionin tuotannonalan myyntihinnat alkavat jälleen nousta, minkä seurauksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne paranee huomattavasti. |
(125) |
Toisaalta on todennäköistä, että unionin tuotannonalan markkinoiden ja taloudellisen tilanteen huononeminen jatkuisi, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei otettaisi käyttöön. Tällaisessa tapauksessa unionin tuotannonalan odotetaan menettävän vielä lisää markkinaosuuttaan, eikä se voi enää seurata Kiinasta peräisin olevan tuonnin asettamia markkinahintoja. Todennäköisesti tuotantoa ja investointeja on vähennettävä lisää sekä unionin tuotantolaitoksia suljettava, mikä johtaa suuriin työpaikkojen menetyksiin. |
(126) |
Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on selvästi unionin tuotannonalan edun mukaista. |
2. Unionin etuyhteydettömien tuojien etu
(127) |
Kuten edellä on todettu, otantaa ei sovellettu etuyhteydettömiin tuojiin ja kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimivat täydessä yhteistyössä tässä tutkimuksessa toimittamalla kyselylomakevastaukset. Ainoastaan pieni osa kyseisten tuojien liikevaihdosta (7 ja 25 prosenttia) oli peräisin niiden Kiinasta peräisin olevaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvistä toimista. Molemmat niistä vastustivat polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa, koska niiden mielestä se voisi johtaa Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin päättymiseen. |
(128) |
Kyseisen kahden tuojan ilmoittama tuonti edusti kuitenkin erittäin pientä osaa kaikesta Kiinasta peräisin olleesta tuonnista tutkimusajanjakson aikana (alle 1 prosenttia). Muut tuojat eivät toimittaneet kyselylomakevastauksia eivätkä esittäneet perusteltuja huomautuksia. Tämän perusteella päätellään alustavasti, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia EU:n tuojien etuun. |
3. Käyttäjien etu
(129) |
Tämän menettelyn kohteena olevia lasikuitufilamentteja käytetään useisiin sovelluksiin. Seuraavat käyttäjäryhmät toimivat yhteistyössä: kutojat (jotka tuottavat sekä korkealaatuisia erikoiskankaita että standardilaatuisia kankaita esimerkiksi tuulienergiaturbiineihin, merenkulku-, kuljetus-, ilmailu- ja avaruus- sekä infrastruktuurisovelluksiin), vuoraustuotteiden valmistajat, muun muassa autoteollisuudessa käytettävien yhdisteiden valmistajat, puolivalmiiden yhdistelmätuotteiden tai lopputuotteiden tuottajat. |
(130) |
Yhteistyössä toimineiden käyttäjien ostaman Kiinasta peräisin olevan tuotteen määrä oli noin 20 prosenttia tutkimusajanjaksolla Kiinasta tuodun lasikuidun määrästä. Kyselylomakevastauksista saatujen tietojen mukaan näyttää lisäksi siltä, että unionin käyttäjien tuotannonala työllistää suuren määrän työntekijöitä. Vaikka tässä vaiheessa ei tältä osin ole saatavilla kattavia ja perusteltuja tietoja, kyselylomakevastauksista voidaan alustavasti arvioida, että EU:ssa tuotantoketjun loppupäässä työskenteleviä työntekijöitä on 50 000 – 75 000. Samoin voidaan arvioida kiinalaista lasikuitua tutkimusajanjaksolla käyttäneiden yritysten lasikuitua käyttävien osastojen työntekijöiden määräksi noin 27 000. |
(131) |
Useimmat yhteistyössä toimineet käyttäjät ilmoittivat ostavansa lasikuitua Kiinasta sekä muista lähteistä, myös eurooppalaisilta tuottajilta. Ainoastaan muutamat niistä ostivat lasikuitua vain Kiinasta. Kyseisellä alalla tuotantoketjun loppupään yritysten toiminta vaihtelee huomattavasti, ja yritysten koko voi myös vaihdella suuresti. Tietyt yritykset ovat osa suurempia kansainvälisiä yritysryhmiä ja toiset ovat täysin itsenäisiä. |
3.1 Toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset käyttäjien kannattavuuteen
(132) |
Kyselylomakevastausten perusteella lasikuitua käyttävän tuotannonalan tilanne näyttää suhteellisen hyvältä. Useimmat yhteistyössä toimineet käyttäjät ilmoittivat saaneensa tarkastelujaksolla sekä tutkimusajanjaksolla voittoa tarkasteltavana olevaa tuotetta sisältäneiden tuotteidensa tuotannosta ja myynnistä. Muutamat käyttäjät ilmoittivat kuitenkin kärsineensä tappioita kyseisestä toiminnasta tutkimusajanjaksolla, mutta useiden muiden voitot olivat 5–10 prosenttia. |
(133) |
Lasikuidun ostokustannukset ovat yleensä ottaen merkittävä osa tuotetta käyttävän tuotannonalan tuotteiden valmistuskustannuksista. Toimitettujen tietojen mukaan niiden osuus voi lasikuidusta tehdystä tuotteesta riippuen vaihdella 10 prosentista yli 50 prosenttiin. Sen vuoksi kiinalaisen lasikuidun ostokustannusten nousu voi vaikuttaa merkittävästi joidenkin käyttäjien kustannuksiin. |
(134) |
Yhteistyössä toimineiden käyttäjien kyselylomakevastauksissa olleiden tietojen perusteella polkumyyntitoimenpiteiden mahdollinen vaikutus voittoon voidaan arvioida keskimäärin 1 prosentiksi tuotetta käyttävien yritysten lasikuitua käyttävien osastojen liikevaihdosta, mutta alle 0,5 prosentiksi kaikkien niiden yritysten liikevaihdosta, joissa on lasikuitua käyttäviä osastoja. Toisin sanoen vaikutus lasikuitua käyttävän osaston kannattavuuteen olisi keskimäärin noin 1 prosentti ja koko yrityksen kannattavuuteen vähemmän kuin 0,5 prosenttia. |
(135) |
Olisi kuitenkin huomattava, että tiettyjen tuotetta käyttävien yritysten osalta vaikutus voisi olla korkeampi eli jopa 5 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Ottaen huomioon tiettyjen käyttäjien kannattavuusaste ja lasikuidun osuus niiden tuotantokustannuksissa ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että voimakas lasikuidun hinnannousu voisi vaikuttaa niiden kannattavuuteen, ellei kyseistä kustannusten nousua voida siirtää edelleen kokonaisuudessaan tai suurimmalta osaltaan niiden asiakkaille. |
(136) |
Kaiken kaikkiaan voidaan alustavasti päätellä, että vaikka polkumyyntitoimenpiteiden mahdollinen vaikutus voi olla suurempi muutamissa tuotetta käyttävissä yrityksissä, niiden vaikutus muihin käyttäjiin on todennäköisesti vähäinen. |
3.2 Tuotteet eivät ole keskenään vaihdettavissa
(137) |
Useat käyttäjät väittivät, että suurta osaa tuotetta käyttävän tuotannonalan tarvitsemasta lasikuidusta ei voi ostaa yksinkertaisesti suoraan hyllyltä. Tavaran toimittajien on käytävä läpi pitkä ja monimutkainen hyväksymismenettely, joka voi kestää 6–12 kuukautta ilman takeita onnistumisesta. Sen vuoksi tavaran toimittajan vaihtaminen polkumyyntitullien välttämiseksi olisi kallista, lyhyellä aikavälillä mahdotonta ja teknisesti riskialtista. |
(138) |
Tässä suhteessa on todettava, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ominaisuudet voivat tietyissä sovelluksissa johtaa pitkään, testejä sisältävään hyväksymismenettelyyn. Myös useilta käyttäjiltä saatujen huomautusten perusteella näyttää kuitenkin tällä hetkellä siltä, että useimmissa tapauksissa on mahdollista hankkia toimituksia useista lähteistä. Olisi myös muistettava, että polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena ei ole estää tiettyjen toimittajien pääsyä unionin markkinoille. Ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on ainoastaan tasavertaisten kaupankäyntiedellytysten palauttaminen ja vääristyneen markkinatilanteen oikaiseminen. |
(139) |
Sen vuoksi päätellään alustavasti, että on epätodennäköistä, että Kiinasta peräisin olevan lasikuidun tuonnissa käyttöön otettavat toimenpiteet johtaisivat raaka-ainetoimitusten väliaikaiseen loppumiseen tuotetta käyttävälle tuotannonalalle. |
3.3 Puuttuvat mahdollisuudet siirtää kustannusten nousu asiakkaille ja muista kuin EU-maista peräisin olevien jatkojalostustuotteiden aiheuttama lisääntynyt kilpailu
(140) |
Useat käyttäjät ilmoittivat, että ne eivät pystyisi siirtämään lasikuidun hintojen nousua tuotettaan ostaville asiakkaille. Kyseiset käyttäjät mainitsivat, että tuotteen markkinoilla oli ankaraa kilpailua ja että niiden asiakkaat voisivat helposti vaihtaa toimittajaa, jos ne nostaisivat hintojaan. |
(141) |
Ottaen huomioon tuotetta käyttävien yritysten monimuotoisuuden käyttäjien kykyä siirtää mahdollinen hintojen nousu asiakkailleen on vaikea arvioida. Käyttäjien kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että vaikka jotkut käyttäjät eivät voi siirtää suurinta osaa kustannusten nousua asiakkailleen, useimmissa tapauksissa vaikutus käyttäjien liikevaihtoon ja kannattavuuteen olisi vain vähäinen. |
(142) |
Kilpailun osalta useat käyttäjät ilmaisivat huolensa, että polkumyyntitullien käyttöönotto johtaisi muista kuin EU-maista tulevan kilpailun lisääntymiseen tuotantoketjun loppupään markkinoilla, koska tuotantoketjun loppupään tuotteisiin ei sovellettaisi mitään suojatoimenpiteitä, sekä muutokseen Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa siten, että lasikuidun tuonnista siirryttäisiin jatkojalostustuotteisiin kuten yhdisteisiin, kankaisiin ja tuuliturbiinin siipiin. Kiinan osalta todettiin, että kyseisillä markkinoilla oli jo Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamaa kilpailua ja olisi loogista, että kyseinen kilpailu lisääntyisi lasikuitua koskevien toimenpiteiden käyttöönoton myötä. Väitettiin, että tuotetta käyttävän tuotannonalan pitäisi näin ollen maksaa korkeampi hinta lasikuidustaan ja selviytyä myös lisääntyneestä kilpailusta. Tällaisessa liiketoimintaympäristössä ei väitteen mukaan olisi mahdollista siirtää merkittävää osaa hinnan noususta asiakkaille. |
(143) |
Tässä suhteessa olisi huomattava, että se seikka, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto voisi saada aikaan lisää kilpailua, ei voi olla peruste olla ottamatta tarvittaessa käyttöön kyseisiä toimenpiteitä. Eurooppalaisella lasikuitua käyttävällä tuotannonalalla on samat oikeudet kuin lasikuidun valmistusteollisuudella ja sillä on täysi oikeus turvautua EU:n kauppalainsäädäntöön sekä pyytää tuotteitaan koskevaa polkumyyntitutkimusta, jos sillä on riittävä asema ja alustavaa näyttöä vahingollisesta polkumyynnistä. |
(144) |
Sen vuoksi edellä mainittu väite, joka koski muista kuin EU-maista peräisin olevien jatkojalostustuotteiden aiheuttaman kilpailun mahdollista lisääntymistä, ei voi olla peruste olla ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä. |
3.4 Riittämätön tarjonta
(145) |
Useat käyttäjät ilmoittivat, että tutkimusajanjakson jälkeen tarjonta unionin markkinoilla oli jo riittämätöntä ja että polkumyyntitoimenpiteet voisivat pahentaa tätä tilannetta, sillä se johtaisi Kiinasta peräisin olevan tuonnin vähenemiseen. Kyseistä tuontia tarvitaan, koska kysyntä on voimakasta ja kasvaa edelleen. |
(146) |
Valituksen tekijät myönsivät, että tiettyjen unionin tuotannonalan valmistamien tuoteryhmien tarjonnassa oli muodostunut pullonkaula, mutta ne pitivät sitä väliaikaisena ja katsoivat, että se johtui talouskriisin jälkeisen markkinoiden tervehtymisen seurauksena olleesta varastojen vähäisyydestä. Jos kannattavuus saataisiin jälleen hyvälle tasolle, unionin tuotannonala pystyisi valituksen tekijöiden mukaan myös vastaamaan ennustettuun EU:n jatkojalostusteollisuudelta tulevaan kysynnän kasvuun erityisesti käyttämällä vapaata kapasiteettiaan, joka voitaisiin helposti ottaa uudelleen käyttöön, teknisten parannusten myötä ja jälleenrakentamalla uunit. |
(147) |
Tässä suhteessa olisi ensin pantava merkille, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä pyritään korjaamaan epäterveitä kaupan käytäntöjä, jotka vaikuttavat haitallisesti unionin tuotannonalaan, sekä palauttamaan tehokas kilpailu EU:n markkinoille, ei estämään tuontia. Vaikka Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen EU:n hintataso todennäköisesti nousisi polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, ehdotetut toimenpiteet eivät sulkisi unionin markkinoita kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja sen vuoksi Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti unionin markkinoille tulisi edelleen jatkumaan. |
(148) |
Mitä tulee unionin tuotannonalan kykyyn korvata kiinalaisen lasikuidun tarjonnan mahdollinen puuttuminen, olisi huomattava, että unionin tämänhetkinen kapasiteetin käyttöaste näyttää varmistavan, että tarjonta vastaisi täysin markkinoiden kysyntää. Tutkimusajanjaksolla tapahtunut Kiinasta peräisin olevan lasikuidun koko tuonti eli 116 413 tonnia voitaisiin siten teoriassa korvata unionin tuotannonalan vapaalla kapasiteetilla, joka arvioitiin lähemmäksi 200 000 tonnia tutkimusajanjakson aikana. |
(149) |
Edellä sanottu huomioon ottaen voidaan alustavasti päätellä, että tarjonnan mahdollinen puute voidaan korvata laajentamalla unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöastetta, muulla tuonnilla sekä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen muulla kuin polkumyynnillä tapahtuvalla tuonnilla. |
4. Unionin etua koskevat päätelmät
(150) |
Voidaan siis odottaa, että toimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuvassa tuonnissa antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden parantaa tilannettaan lisäämällä myyntimääriään, korottamalla myyntihintojaan ja nostamalla markkinaosuuttaan. Vaikka joitakin kielteisiä vaikutuksia ilmenisikin, kuten hinnankorotukset tiettyjen käyttäjien osalta, ne eivät todennäköisesti ole yhtä merkittäviä kuin tuottajille ja niiden toimittajille odotettavissa olevat edut. |
(151) |
Edellä sanotun perusteella päätellään alustavasti, että ei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa. Tätä alustavaa arviointia on kuitenkin tarkasteltava vielä huolellisesti asianomaisten osapuolien esittämien huomautusten jälkeen. |
G. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET
(152) |
Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan lisävahinkoa unionin tuotannonalalle. |
1. Vahingon korjaava taso
(153) |
Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevien väliaikaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteillä pitäisi taata unionin tuotannonalalle mahdollisuus kattaa tuotantokustannuksensa ja saada kaiken kaikkiaan sellainen ennen veroja laskettu myyntivoitto, jonka se voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa. |
(154) |
Unionin tuotannonala väitti, että vahingon korjaavan tason määrittämisessä olisi käytettävä 12–15 prosentin voittotavoitetta. Tähän mennessä annettu näyttö ei kuitenkaan osoita vakuuttavasti, että kyseinen voittotaso on vähimmäisvaatimus unionin tuotannonalan kannattavan liiketoiminnan varmistamiseksi kyseisellä liiketoiminnan alalla. Koska korkeampaa voittotavoitetta tukevaa vankkaa näyttöä ei esitetty, pääteltiin alustavasti, että 5 prosentin voittotavoite olisi asianmukainen vahingon korjaavan tason määrittämiseksi. |
(155) |
Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta määritettiin vähentämällä tosiasiallinen voittomarginaali noudettuna lähettäjältä -hinnasta ja lisäämällä edellä mainittu tavoitevoittomarginaali näin laskettuun kannattavuusrajaa vastaavaan hintaan. |
(156) |
Seuraavat vahingon korjaavat tasot on vahvistettu alustavasti:
|
2. Väliaikaiset toimenpiteet
(157) |
Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskeva väliaikainen polkumyyntitulli olisi otettava käyttöön alimman polkumyyntimarginaalin ja vahingon korjaavan tason suuruisena alhaisemman tullin säännön mukaisesti; alhaisin tulli on kaikissa tapauksissa polkumyyntimarginaali. |
(158) |
Koska kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöaste oli erittäin korkea, niille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty yksilöllistä kohtelua tai tarkastelua, ja kaikille yhteistyöstä kieltäytyneille vientiä harjoittaville tuottajille vahvistettu väliaikainen tulli on sama. Edellä esitetyn perusteella ehdotetut tullit ovat seuraavat: |
Yritys |
Väliaikainen tulli |
New Changhai Group |
8,5 % |
Muut yhteistyössä toimivat yritykset |
43,6 % |
Kaikki muut yritykset |
43,6 % |
(159) |
Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. |
(160) |
Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (4), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle. |
(161) |
Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkia muita yrityksiä koskevaa tullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana. |
H. LOPPUSÄÄNNÖKSET
(162) |
Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia, tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, ex 7019 12 00, ex 7019 19 10 ja ex 7019 31 00 (TARIC-koodit 7019310029, 7019120021, 7019120022, 7019120023, 7019120024, 7019120039, 7019191061, 7019191062, 7019191063, 7019191064, 7019191065, 7019191066, 7019191079 ja 7019310099) kuuluviksi luokiteltavia enintään 50 mm pituisia silvottuja lasikuitusäikeitä; jatkuvakuituista, kiertämätöntä lasikuitulankaa, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO standardin 1887 mukaisesti); lasikuitufilamenttilankaa, pois luettuna kyllästetyt ja päällystetyt langat, joilla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO standardin 1887 mukaisesti), sekä lasikuitufilamentista valmistettuja mattoja, pois luettuna lasivillasta valmistetut matot.
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:
Yritys |
Polkumyyntitulli (%) |
TARIC-lisäkoodi |
Changzhou New Changhai Fiberglass Co., Ltd. ja Jiangsu Changhai Composite Materials Holding Co., Ltd., Tangqiao, Yaoguan Town, Changzhou City, Jiangsu |
8,5 |
A983 |
Kaikki muut yritykset |
43,6 |
A999 |
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.
4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
Asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta pyytää, että niille ilmoitetaan yksityiskohdat niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 20 artiklan soveltamista.
Asianomaiset osapuolet voivat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2010.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.
(2) EUVL C 307, 17.12.2009, s. 39.
(3) indeksinä
European Commission |
Directorate-General for Trade |
Direction H |
Office Nerv- 105 |
B-1049 Brussels |
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/59 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 813/2010,
annettu 15 päivänä syyskuuta 2010,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä syyskuuta 2010.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
MK |
65,0 |
XS |
64,0 |
|
ZZ |
64,5 |
|
0707 00 05 |
MK |
57,0 |
TR |
145,1 |
|
ZZ |
101,1 |
|
0709 90 70 |
TR |
124,1 |
ZZ |
124,1 |
|
0805 50 10 |
AR |
142,9 |
CL |
133,5 |
|
IL |
141,4 |
|
TR |
142,5 |
|
UY |
99,8 |
|
ZA |
107,5 |
|
ZZ |
127,9 |
|
0806 10 10 |
EG |
148,1 |
IL |
122,3 |
|
TR |
117,5 |
|
ZA |
92,1 |
|
ZZ |
120,0 |
|
0808 10 80 |
AR |
67,5 |
BR |
71,9 |
|
CL |
125,7 |
|
CN |
64,8 |
|
NZ |
94,1 |
|
US |
87,4 |
|
ZA |
90,6 |
|
ZZ |
86,0 |
|
0808 20 50 |
AR |
157,6 |
CL |
150,5 |
|
CN |
86,4 |
|
ZA |
78,8 |
|
ZZ |
118,3 |
|
0809 30 |
TR |
148,1 |
ZZ |
148,1 |
|
0809 40 05 |
BA |
56,9 |
IL |
165,3 |
|
ZZ |
111,1 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/61 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 814/2010,
annettu 15 päivänä syyskuuta 2010,
vilja-alalla 16 päivästä syyskuuta 2010 alkaen kannettavien tuontitullien vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 20 päivänä heinäkuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 642/2010 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99 (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002, ex 1005 (hybridisiemeniä lukuun ottamatta) ja ex 1007 (kylvämiseen tarkoitettua hybridiä lukuun ottamatta) kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat. |
(3) |
Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99, (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002 00, 1005 10 90, 1005 90 00 ja 1007 00 90 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa. |
(4) |
Tuontitullit olisi vahvistettava 16 päivästä syyskuuta 2010 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella 16 päivästä syyskuuta 2010.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä syyskuuta 2010.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 187, 21.7.2010, s. 5.
LIITE I
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 16 päivästä syyskuuta 2010 alkaen sovellettavat tuontitullit
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuontitulli (1) (EUR/t) |
1001 10 00 |
Durum VEHNÄ, korkealaatuinen |
0,00 |
keskilaatuinen |
0,00 |
|
heikkolaatuinen |
0,00 |
|
1001 90 91 |
Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja |
0,00 |
ex 1001 90 99 |
Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja |
0,00 |
1002 00 00 |
RUIS |
7,00 |
1005 10 90 |
MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi |
0,00 |
1005 90 00 |
MAISSI, muu kuin siemenvilja (2) |
0,00 |
1007 00 90 |
DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi |
7,00 |
(1) Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta unioniin saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:
— |
3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä tai Mustallamerellä, |
— |
2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla. |
(2) Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EU) N:o 642/2010 3 artiklan vahvistetut edellytykset täyttyvät.
LIITE II
Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät
31.8.2010-14.9.2010
1. |
Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:
|
2. |
Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:
|
(1) Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).
(2) Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).
(3) Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/64 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 815/2010,
annettu 15 päivänä syyskuuta 2010,
asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2009/10 on vahvistettu komission asetuksessa (EY) N:o 877/2009 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EU) N:o 809/2010 (4). |
(2) |
Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä syyskuuta 2010.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.
(3) EUVL L 253, 25.9.2009, s. 3.
(4) EUVL L 242, 15.9.2010, s. 23.
LIITE
Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 16 päivästä syyskuuta 2010
(EUR) |
||
CN-koodi |
Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta |
Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta |
1701 11 10 (1) |
56,73 |
0,00 |
1701 11 90 (1) |
56,73 |
0,00 |
1701 12 10 (1) |
56,73 |
0,00 |
1701 12 90 (1) |
56,73 |
0,00 |
1701 91 00 (2) |
49,77 |
2,54 |
1701 99 10 (2) |
49,77 |
0,00 |
1701 99 90 (2) |
49,77 |
0,00 |
1702 90 95 (3) |
0,50 |
0,22 |
(1) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.
(2) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.
(3) Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.
IV EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/66 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
tehty 27 päivänä heinäkuuta 2009,
Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumista Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tehdyn, Euroopan yhteisön ja mainittujen valtioiden välisen järjestelyn allekirjoittamisesta yhteisön puolesta
(2010/491/EY)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 66 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta 26 päivänä lokakuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 (1) 21 artiklan 3 kohdan mukaan Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat valtiot osallistuvat viraston toimintaan. Osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään yhteisön ja kyseisten valtioiden välisillä lisäjärjestelyillä. |
(2) |
Sen jälkeen kun komissio sai tarvittavat valtuudet 11 päivänä maaliskuuta 2008, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa on käyty neuvottelut järjestelyn tekemiseksi näiden valtioiden osallistumista Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. |
(3) |
Järjestely, joka parafoitiin 19 päivänä tammikuuta 2009, olisi allekirjoitettava yhteisön puolesta sillä varauksella, että se tehdään myöhemmin, ja siihen liitetyt yhteiset julistukset olisi hyväksyttävä. |
(4) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä päätös sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämän päätöksen tarkoituksena on kuitenkin kehittää Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten mukaisesti, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tekemisestä, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään. |
(5) |
Tällä päätöksellä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (2) mukaisesti. Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä päätös sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. |
(6) |
Tällä päätöksellä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (3) mukaisesti. Sen vuoksi Irlanti ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä päätös sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön sekä Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä näiden valtioiden osallistumista Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tehdyn järjestelyn allekirjoittaminen ja siihen liitetyt yhteiset julistukset sillä varauksella, että järjestely tehdään myöhemmin.
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa järjestely yhteisön puolesta sillä varauksella, että se tehdään.
Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2009.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
C. BILDT
(1) EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1.
(2) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.
(3) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.
Oikaisuja
16.9.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 243/68 |
Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/45/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista
( Euroopan unionin virallinen lehti L 207, 6. elokuuta 2010 )
Kansilehdellä, direktiivin nimessä
Korvataan:
”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/45/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, …”
seuraavasti:
”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/53/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, …”.
Sivulla 14, direktiivin nimessä
Korvataan:
”EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/45/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, …”
seuraavasti:
”EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/53/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, …”.