24.8.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 222/1

Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö Nro 123 – Moottoriajoneuvoille tarkoitettujen mukautuvien etuvalaisinjärjestelmien (AFS-järjestelmien) tyyppihyväksyntää koskevat yhdenmukaiset määräykset

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Täydennys nro 4 säännön alkuperäiseen versioon – Voimaantulopäivä: 19 päivänä elokuuta 2010

SISÄLLYS

SÄÄNTÖ

A. HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

0.	Soveltamisala

1.	Määritelmät

2.	Järjestelmän hyväksyntää koskeva hakemus

Merkinnät

4.	Hyväksyntä

B. JÄRJESTELMIEN TEKNISET VAATIMUKSET

5.	Yleiset vaatimukset

Valaistus

6.1.	Yleiset vaatimukset

6.2.	Lähivaloihin sovellettavat määräykset

6.3.	Kaukovaloihin sovellettavat määräykset

6.4.	Muut määräykset

Väri

C. MUUT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

8.	Järjestelmätyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

9.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

10.	Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

11.	Tuotannon lopettaminen

12.	Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 —

Ilmoitus

Liite 2 —

Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

Liite 3 —

Lähivaloihin sovellettavat fotometriset vaatimukset

Liite 4 —

Toiminnassa olevien järjestelmien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

Liite 5 —

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 6 —

Muovimateriaalista valmistettuja linssejä sisältäviä järjestelmiä koskevat vaatimukset – Linssi- tai materiaalinäytteiden ja kokonaisten järjestelmien tai järjestelmien osien testaus

Lisäys 1 —

Hyväksyntätestien aikajärjestys

Lisäys 2 —

Valon hajonnan ja läpäisevyyden mittausmenettely

Lisäys 3 —

Suihkutustestausmenetelmä

Lisäys 4 —

Teipin pysyvyystesti

Liite 7 —

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 8 —

Lähivalojen valorajaa ja suuntaamista koskevat määräykset

Liite 9 —

Fotometrisiä mittauksia koskevat määräykset

Liite 10 —

Erittelylomakkeet

Liite 11 —

LED-moduuleja ja niitä sisältäviä AFS-järjestelmiä koskevat vaatimukset

A. HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

0. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan luokkien M ja N (1) moottoriajoneuvoille tarkoitettuihin mukautuviin etuvalaisinjärjestelmiin (AFS-järjestelmiin).

1. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.1	Tässä säännössä sovelletaan määritelmiä, jotka annetaan säännössä nro 48 ja sen muutossarjoissa, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän soveltamishetkellä.

1.2

’Mukautuvalla etuvalaisinjärjestelmällä’ (jäljempänä myös ’järjestelmä’) tarkoitetaan valaisinlaitetta, jonka tuottamat valokeilat mukautuvat automaattisesti lähivalojen ja tapauksen mukaan kaukovalojen erilaisiin käyttötilanteisiin kohdassa 6.1.1 tarkoitettujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.Järjestelmään kuuluu ”käyttölaite”, mahdollisesti yksi tai useampi ”virransyöttö- ja säätölaite” sekä ajoneuvon oikealle ja vasemmalle puolelle sijoitetut ”asennusyksiköt”.

1.3	Lähivalojen ’luokalla’ (C, V, E tai W) tarkoitetaan lähivaloja, joilla on tässä säännössä ja säännössä nro 48 esitetyt ominaisuudet. (2)

1.4

Järjestelmän tuottaman etuvalaisun ’toimintamuodolla’ tarkoitetaan tämän säännön kohtien 6.2 ja 6.3 mukaista jonkin lähivaloluokan tai kaukovalojen valokeilaa, jonka valmistaja on suunnitellut käytettäväksi tietyissä ajoneuvoissa ja tietyissä olosuhteissa.

1.4.1

’Kääntyvällä valolla’ tarkoitetaan etuvalaisutoimintoa, jossa valokeila siirtyy vaakatasossa tai mukautuu (tuottaen vastaavan tuloksen) ja joka on suunniteltu mutkia, kaarteita ja tienristeyksiä varten ja jolla on tietyt fotometriset ominaisuudet.

1.4.2

’Luokan 1 kääntyvällä valolla’ tarkoitetaan kääntyvää valoa, jonka valorajan kulma siirtyy vaakatasossa.

1.4.3

’Luokan 2 kääntyvällä valolla’ tarkoitetaan kääntyvää valoa, jonka valorajan kulma ei siirry vaakatasossa.

1.5	’Valaisinyksiköllä’ tarkoitetaan valoa säteilevää järjestelmän osaa, joka voi muodostua optisista, mekaanisista tai sähköisistä osista ja joka on suunniteltu tuottamaan järjestelmään kuuluvien etuvalojen valokeilan kokonaan tai osittain.

1.6	’Asennusyksiköllä’ tarkoitetaan yhtenäistä koteloa (valaisinrunkoa), joka sisältää yhden tai useamman valaisinyksikön.

1.7	’Oikea sivusta’ tai ”vasen sivusta” käsittää kaikki valaisinyksiköt, jotka on tarkoitettu asennettaviksi kyseiselle puolelle ajoneuvon pituussuuntaista keskitasoa ajoneuvon ajosuuntaan katsottaessa.

1.8	’Käyttölaitteella’ tarkoitetaan järjestelmän osia, jotka ottavat vastaan ajoneuvosta tulevat signaalit ja ohjaavat automaattisesti valaisinyksikköjen toimintaa.

1.9	’Neutraalilla tilalla’ tarkoitetaan järjestelmän tilaa, jossa käytössä on luokan C lähivalot (peruslähivalot) tai tarvittaessa kaukovalot eikä mikään AFS-käyttösignaali ole toiminnassa.

1.10	’Signaalilla’ tarkoitetaan säännön nro 48 mukaisesti määriteltyä AFS-käyttösignaalia tai muuta järjestelmään saapuvaa täydentävää tai järjestelmästä ajoneuvoon lähtevää käyttösignaalia.

1.11	’Signaaligeneraattorilla’ tarkoitetaan laitetta, joka voi tuottaa yhden tai useamman signaalin järjestelmän testausta varten.

1.12

’Virransyöttö- ja säätölaitteella’ tarkoitetaan yhtä tai useampaa komponenttia järjestelmässä, joka syöttää energiaa kyseisen järjestelmän yhteen tai useampaan osaan. Sellaisia ovat esimerkiksi yhtä tai useampaa valonlähdettä sähköisen valonsäätimen tavoin säätelevät virran ja/tai jännitteen säätimet.

1.13	’Järjestelmän vertailuakselilla’ tarkoitetaan ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason ja yhden valaisinyksikön vertailukeskipisteen kautta kulkevan vaakatason leikkauslinjaa kohdassa 2.2.1 tarkoitetuissa piirroksissa esitettynä.

1.14	’Linssillä’ tarkoitetaan asennusyksikön ulointa osaa, joka ohjaa valon valaisevan pinnan läpi.

1.15	’Päällysteellä’ tarkoitetaan yhtenä tai useampana kerroksena linssin ulkopinnalle levitettyjä valmisteita.

1.16

Eri ”tyypin” järjestelmät ovat järjestelmiä, jotka eroavat toisistaan seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

1.16.1

tavaramerkki tai kauppanimet

1.16.2

sellaisten komponenttien lisäys tai poisto, jotka voivat muuttaa järjestelmän optisia tai fotometrisiä ominaisuuksia

1.16.3

sopivuus oikean- tai vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tai molempiin

1.16.4

valaisutoiminnot, niiden toimintamuodot ja tuotetut valaisuluokat

1.16.5

linssien valmistusmateriaalit ja niiden mahdolliset päällysteet

1.16.6

järjestelmän hallintasignaalien ominaisuudet.

1.17	’Suuntaamisella’ tarkoitetaan valokeilan tai sen osan suuntaamista mittaustasoon soveltuvien perusteiden mukaisesti.

1.18	’Säädöllä’ tarkoitetaan järjestelmään kuuluvien välineiden käyttöä valokeilan pysty- ja/tai vaakasuuntaisessa suuntaamisessa.

1.19

’Liikenteen suunnan muuttamistoiminnolla’ tarkoitetaan etuvalaisutoimintoa tai jotain etuvalaisimien tai niiden yhden tai useamman osan toimintamuotoa tai kyseisten tekijöiden yhdistelmää, jonka tarkoituksena on estää häikäisy ja taata riittävä valaistus, kun ajoneuvoa, joka on varustettu tietynpuoleiseen liikenteeseen suunnitellulla järjestelmällä, käytetään tilapäisesti maassa, jossa liikenne on toisenpuoleinen.

1.20	’Korvaustoiminnolla’ tarkoitetaan etuvalaisinten ja/tai etuosan merkkivalojen toimintaa tai toimintamuotoa tai niiden yhden tai useamman osan tai kyseisten komponenttien yhdistelmän toimintoa, joka on suunniteltu korvaamaan häiriön sattuessa jokin etuvalaisimien toiminta tai toimintamuoto.

1.21	Tässä säännössä olevat viittaukset vakiovalonlähteisiin viittaavat sääntöön nro 37 (hehkulamput) ja nro 99 (kaasupurkausvalonlähteet) ja niiden muutossarjoihin, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

2. JÄRJESTELMÄN TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVA HAKEMUS

2.1

Hyväksyntähakemuksen tekee kauppanimen tai tavaramerkin omistaja tai tämän valtuutettu edustaja.

Hakemuksesta on käytävä ilmi seuraavat:

2.1.1

järjestelmään kuuluvat etuvalaisutoiminnot, joille haetaan tämän säännön mukaista tyyppihyväksyntää

2.1.1.1

muut yhdellä tai useammalla valaisimella toteutettavat etuvalaisu- tai etuosan merkkivalotoiminnot siitä riippumatta, onko valaisimet ryhmitetty, yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty tyyppihyväksyntähakemuksen kohteena olevan järjestelmän valaisinyksiköihin, kyseisten valaisimien tunnistamiseen riittävät tiedot ja maininta säännöistä, joiden mukaista (erillistä) hyväksyntää valaisimille haetaan

2.1.2

onko lähivalot suunniteltu sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen vai pelkästään jompaankumpaan

2.1.3

sisältyykö järjestelmään yksi vai useampi säädettävä valaisinyksikkö

2.1.3.1

kunkin valaisinyksikön asennuskohta suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon

2.1.3.2

normaaliasennoista ylöspäin ja alaspäin poikkeavat enimmäiskulmat, jotka säätölaitteilla voidaan saavuttaa pystysuunnassa

2.1.4

käytettävien vaihdettavien ja/tai ei-vaihdettavien hehkulamppujen tai kaasupurkausvalonlähteiden luokka säännössä nro 37 tai 99 ja niiden tyyppihyväksyntähakemuksen aikana voimassa olevissa muutossarjoissa esitettyjen luettelojen mukaisesti ja/tai LED-moduuleissa käytettävien valonlähdemoduulien tunnistekoodit, jos saatavissa

2.1.5

kuuluuko järjestelmään yksi tai useampi ei-vaihdettava valonlähde

2.1.5.1

tunnistetiedot valaisinyksiköistä, joissa on kyseisiä ei-vaihdettavia valonlähteitä

2.1.6

toimintaedellytykset, esim. tämän säännön liitteessä 9 määritellyt eri syöttöjännitteet tapauksen mukaan.

2.2

Jokaiseen hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat:

2.2.1

kolmena kappaleena laadittavat kyllin yksityiskohtaiset piirrokset, joiden avulla voidaan tunnistaa järjestelmän tyyppi ja osoitetaan tyyppihyväksyntänumeroiden ja lisäsymbolien sijainti suhteessa tyyppihyväksyntämerkintöjen ympäryskehään, geometrinen asento, johon valaisinyksiköt on asennettava ajoneuvossa suhteessa maahan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon sekä kunkin valaisimen läpileikkaus pystysuunnassa (akselia myöten) ja edestä samoin kuin optisten ominaisuuksien tärkeimmät yksityiskohdat, erityisesti viiteakselit, testeissä vertailukeskipisteinä pidettävät pisteet, mahdollisten linssien kaikki optiset ominaisuudet ja LED-moduulien tapauksessa myös moduulien tunnistekoodeille varatut tilat

2.2.2

järjestelmän tiivis tekninen kuvaus, jossa on yksilöitävä seuraavat:

a)	järjestelmän tuottama valaisu sekä sen eri toimintamuodot (3)

b)	edellisiin vaikuttavat valaisinyksiköt (3) ja signaalit (4) sekä niiden toiminnan tekniset ominaisuudet

c)	mahdollisten kääntyvien ajovalojen luokat (3)

d)	mahdolliset luokan E lähivaloja koskevien määräysten soveltamiseen vaikuttavat lisätiedot tämän säännön liitteessä 3 olevan taulukon 6 mukaisesti

e)	mahdolliset luokan W lähivaloihin sovellettavat määräykset tämän säännön liitteen 3 mukaisesti

f)	valaisinyksiköt (4), jotka tuottavat yhden tai useamman lähivalojen valorajan tai vaikuttavat valorajan muodostumiseen

g)	tämän säännön kohdan 6.4.6 määräysten mukaiset tiedot (3) säännön nro 48 kohtien 6.22.6.1.2.1 ja 6.22.6.1.3 osalta

h)	tämän säännön kohdan 6.2.9.1 mukaisen lähivalojen vähimmäisvalaistuksen tuottavat valaisinyksiköt

i)	testejä varten tarvittavat asennus- ja säätöohjeet

j)	muut merkitykselliset tiedot

LED-moduuleita käytettäessä on toimitettava

i)	lyhyt tekninen kuvaus LED-moduuleista

ii)	piirustus, josta käyvät ilmi mitat, sähköiset ja fotometriset perusominaisuudet sekä nimellisvalovirta

iii)	elektronisen valonlähteensäätimen tapauksessa tiedot hyväksyntätesteissä tarvittavasta sähköisestä liitännästä

2.2.2.1

turvajärjestelmä sellaisena kuin se on määritelty ajoneuvon asiakirjoissa, joiden on täytettävä seuraavat tyyppihyväksyntätesteistä vastaavan teknisen yksikön asettamat vaatimukset:

i)	annetaan tiedot teknisistä mittaustuloksista, jotta järjestelmä voidaan todeta kohtien 5.7.3, 5.9 ja 6.2.6.4 mukaiseksi

ii)	annetaan kohdan 6.2.7 mukaista mittaustulosten tarkistamista koskevat ohjeet ja/tai

iii)

asetetaan saataville asiakirjat, joista ilmenee järjestelmän luotettavuus ja toimivuus sen perusteella, mitä on todettu kohdan 2.2.2.1 i-alakohdan mukaisissa mittauksissa, esimerkiksi vika- ja vaikutusanalyysissä (Failure Mode and Effect Analysis – FMEA), vikapuuanalyysissä (Fault Tree Analysis – FTA) tai vastaavassa järjestelmän turvallisuutta selvittävässä menettelyssä

2.2.2.2

virransyöttö- ja säätölaitteiden merkki ja tyyppi, jos nämä eivät ilmene asennusyksiköstä

2.2.3

hyväksyntähakemuksen kohteena olevaa järjestelmää edustavat näytteet, joihin sisältyvät asennuslaitteet, virransyöttö- ja säätölaitteet sekä mahdolliset signaaligeneraattorit.

2.2.4

Linssien valmistuksessa käytetyn muovimateriaalin testaamista varten on toimitettava

2.2.4.1

14 linssiä,

2.2.4.1.1

joista kymmenen voidaan korvata kymmenellä vähintään 60 × 80 mm:n suuruisella materiaalinäytteellä, joissa on tasomainen tai kupera ulkopinta ja keskellä vähintään 15 × 15 mm:n suuruinen olennaisilta osin tasomainen alue (kaarevuussäde vähintään 300 mm)

2.2.4.1.2

kukin tällainen linssi tai materiaalinäyte on valmistettava sarjatuotannossa käytetyllä menetelmällä

2.2.4.2

valaisinkomponentti tai optinen osa, johon linssit voidaan kiinnittää valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

2.2.5

Muovikomponenttien kestävyys järjestelmään kuuluvien valonlähteiden, esimerkiksi kaasupurkauslamppujen tai LED-moduulien tuottamalle ultraviolettisäteilylle testataan tämän säännön liitteen 6 kohdan 2.2.4 mukaisesti.

UV-testausta varten on toimitettava yksi näyte kaikista järjestelmässä käytetyistä materiaaleista tai koko järjestelmä tai siitä yksi tai useampi osa, joka sisältää kyseiset materiaalit. Kaikkien materiaalinäytteiden on oltava samanlaisia, ja niiden mahdollisen pintakäsittelyn on oltava sama kuin jos niitä käytettäisiin hyväksyntähakemuksen kohteena olevassa järjestelmässä.

2.2.6

Jos materiaalit, joista linssit ja mahdollinen päällyste on valmistettu, on jo testattu, niiden mukana on toimitettava kyseisten materiaalien ja päällysteiden testausseloste.

2.2.7

Jos kyse on kohdan 4.1.7 mukaisesta järjestelmästä, näytteeksi on toimitettava kohdassa 4.1.6 tarkoitettuja ajoneuvoja edustava ajoneuvo.

3. MERKINNÄT

3.1	Tyyppihyväksyntähakemuksen kohteena olevan järjestelmän asennusyksiköissä on oltava hakijan kauppanimi tai tavaramerkki.

3.2

Asennusyksiköiden linsseissä tai kotelossa on oltava kylliksi tilaa tyyppihyväksyntämerkinnälle ja kohdassa 4 tarkoitetuille lisätunnuksille. Nämä tilat on osoitettava kohdassa 2.2.1 tarkoitetuissa piirustuksissa.

3.2.1

Jos linssiä ei kuitenkaan voida irrottaa asennusyksikön rungosta, riittää yksi kohdan 4.2.5 mukainen merkintä.

3.3

Asennusyksiköissä tai järjestelmissä, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikeanpuoleisen että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, on oltava asianmukaiset merkinnät, joista ilmenee ajoneuvon optisten komponenttien tai heijastimien valonlähteiden molemmat kiinnitysasennot. Merkinnät muodostuvat kirjaimista R/D oikeanpuoleista ja kirjaimista L/G vasemmanpuolesta liikennettä varten.

3.4	Jos järjestelmä on suunniteltu täyttämään kohdassa 5.8.2 esitetyt vaatimukset siten että asennusyksikköjen linssien edestä peitetään jokin alue, kyseinen alue on merkittävä pysyvästi. Jos alue on selvästi havaittavissa, merkintää ei kuitenkaan tarvita.

3.5	Jos AFS-järjestelmässä käytetään LED-moduuleita, asennusyksikköihin on merkittävä nimellisjännite, nimellisvirta ja valonlähdemoduulin tunnistuskoodi.

3.6

Hyväksyttävän AFS-järjestelmän mukana toimitetuissa LED-moduuleissa on oltava helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla merkittynä

3.6.1

hakijan kauppanimi tai tavaramerkki

3.6.2

moduulin tunnistuskoodi.

Tunnistuskoodi koostuu kirjaimista MD (lyhenteenä sanasta ”moduuli”) ja hyväksyntämerkistä ilman 4.2.1 kohdassa määrättyä ympyrää sekä lisätunnuksista ja -merkeistä silloin, kun käytetään useita erilaisia valonlähdemoduuleita. Tämä tunnistuskoodi on merkittävä kohdassa 2.2.1 mainittuihin piirustuksiin. Hyväksyntämerkinnän ei tarvitse olla sama kuin siinä valaisimessa oleva hyväksyntämerkintä, jossa moduulia käytetään, mutta molempien merkintöjen on oltava saman hakijan.

3.7	Jos LED-moduulia ohjataan elektronisella valonlähteen säätimellä, joka ei ole moduulin osa, säätimeen on merkittävä sen oma tunnistuskoodi sekä nimellistulojännite ja -virta.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1 Yleistä

4.1.1

Jos järjestelmän kaikki kohdan 2 mukaisesti tyyppihyväksyntää varten toimitetut näytekappaleet täyttävät tämän säännön vaatimukset, tyyppihyväksyntä myönnetään.

4.1.2

Jos järjestelmään kuuluvat ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useamman kuin yhden säännön vaatimukset, yhden kansainvälisen tyyppihyväksyntämerkin kiinnittäminen riittää, kunhan kukin valaisimista täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

4.1.3

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sen ensimmäiset kaksi numeroa (tällä hetkellä 00) ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämispäivänä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle järjestelmälle.

4.1.4

Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta järjestelmän tyyppihyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, johon on liitetty kohdassa 2.1.3 tarkoitetut tiedot.

4.1.4.1

Jos asennusyksiköt on varustettu säädettävällä heijastimella ja suunniteltu käytettäväksi vain kohdan 2.1.3 mukaisissa asennoissa, tyyppihyväksyntä velvoittaa hakijan tiedottamaan käyttäjälle asianmukaisella tavalla oikeista kiinnitysasennoista.

4.1.5

Jokaiseen tämän säännön mukaisesti tyyppihyväksyttyyn järjestelmään kuuluvaan asennusyksikköön on kohdassa 3.1 tarkoitetun merkinnän lisäksi kiinnitettävä kohdassa 3.2 tarkoitettuihin paikkoihin kohtien 4.2 ja 4.3 mukainen tyyppihyväksyntämerkki.

4.1.6

Hakijan on ilmoitettava tämän säännön liitteen 1 mukaisella lomakkeella ajoneuvot, joihin järjestelmä on tarkoitettu.

4.1.7

Jos tyyppihyväksyntää haetaan järjestelmälle, jota ei ole tarkoitettu katettavaksi tietyntyyppisen ajoneuvon tyyppihyväksynnällä säännön nro 48 mukaisesti,

4.1.7.1

hakijan on esitettävä riittävät asiakirjat, jotka osoittavat, että järjestelmä voi asianmukaisesti asennettuna täyttää säännön nro 48 kohdan 6.22 määräykset,

4.1.7.2

ja järjestelmä on tällöin tyyppihyväksyttävä säännön nro 10 mukaisesti.

4.2 Hyväksyntämerkki

Hyväksyntämerkki muodostuu seuraavista osista:

4.2.1

kansainvälinen hyväksyntämerkintä, jonka osat ovat

4.2.1.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, (5) jotka ovat ympyrän sisällä

4.2.1.2

kohdassa 4.1.3 tarkoitettu tyyppihyväksyntänumero

4.2.2

seuraavat lisätunnukset:

4.2.2.1

järjestelmän merkkinä kirjain X ja järjestelmän toimintoja osoittamassa yksi tai useampi kirjain seuraavasti:

C	luokan C lähivalot; sen jälkeen muut lähivalojen luokkatunnukset:
E	luokan E lähivalot
V	luokan V lähivalot
W	luokan W lähivalot
R	kaukovalot

4.2.2.2

kunkin tunnuksen yllä vaakasuora viiva, jos valaisun tai sen toimintamuodot tuottaa useampi kuin yksi ajoneuvon toiselle tai molemmille sivustoille sijoitettu asennusyksikkö

4.2.2.3

kirjain T kaikkien sellaisten valaisu- ja/tai valaisuluokkatunnusten jälkeen, jotka täyttävät kääntyviä valoja koskevat määräykset, siten että kaikki tunnukset ovat yhteen koottuina äärimmäisinä vasemmalla

4.2.2.4

erillisten asennusyksiköiden merkkinä kirjain X sekä asennusyksikköihin kuuluvien valaisinyksiköiden toimintamuotoja vastaavat kirjaimet.

4.2.2.5

Jos ajoneuvon toiselle sivustalle sijoitettu asennusyksikkö ei ole ainoa valaisun tai sen toimintamuodot tuottava asennusyksikkö, valoja osoittavan tunnuksen päällä on oltava vaakasuora viiva.

4.2.2.6

Ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen sovellettavien määräysten mukaisten järjestelmien tai niiden jonkin osan merkkinä on oltava vaakasuora nuoli, joka osoittaa asennusyksikköä edestä katsottaessa oikealle eli tien liikenteen puoleiselle kaistalle.

4.2.2.7

Järjestelmässä tai sen osassa, joka on sekä oikean- että vasemmanpuoleiseen liikenteeseen sovellettavien määräysten mukainen (esimerkiksi niin että optista komponenttia tai valonlähdettä voidaan säätää), on oltava sekä vasemmalle että oikealle osoittava vaakasuora nuoli.

4.2.2.8

Asennusyksiköt, joissa on muovisia linssejä, on merkittävä kirjaimin PL, jotka sijoitetaan kohdissa 4.2.2.1–4.2.2.7 tarkoitettujen tunnusten läheisyyteen.

4.2.2.9

Asennusyksikköihin, jotka täyttävät tämän säännön määräykset kaukovalojen osalta, on E-kirjainta ympäröivän ympyrän läheisyyteen sijoitettava enimmäisvalotehoa osoittava merkintä ilmaistuna kohdassa 6.3.2.1.3 määritellyllä tavalla.

4.2.3

Liitteen 4 kohdan 1.1.1.1 mukaisessa testausmenettelyssä käytettävästä toimintamuodosta ja liitteen 4 kohdan 1.1.1.2 mukaisista sallituista jännitteistä on kaikissa tapauksissa määrättävä tyyppihyväksyntälomakkeissa ja niille maille toimitettavissa ilmoituslomakkeissa, jotka ovat sopimuksen sopimuspuolia ja soveltavat tätä sääntöä.

Kyseisissä tapauksissa järjestelmissä tai niiden osissa on oltava seuraavat merkinnät:

4.2.3.1

tämän säännön vaatimuksia vastaavissa ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu siten, että lähivalon hehkulanka ei ole toiminnassa samanaikaisesti sellaisen muun valaisutoiminnon hehkulangan kanssa, jonka kanssa se voi olla rakenteellisesti yhdistetty, hyväksyntämerkin lähivalotunnuksen jälkeen on merkittävä vinoviiva (/).

4.2.3.2

asennusyksikköihin, jotka täyttävät tämän säännön liitteen 4 vaatimukset ainoastaan 6 V:n tai 12 V:n jännitteellä, on lähelle valonlähteiden kantaa merkittävä tunnus 24, jonka yli on vedetty rasti (X).

4.2.4

Hyväksyntänumeron kaksi merkkiä (tällä hetkellä 00), jotka ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämispäivänä, ja vaadittu nuoli (tarvittaessa) voidaan merkitä edellä lueteltujen lisätunnusten lähelle.

4.2.5

Kohdissa 4.2.1 ja 4.2.2 tarkoitettujen merkkien ja tunnusten on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä. Ne voidaan sijoittaa sisä- tai ulkopuolelle (läpinäkyvään tai läpinäkymättömään kohtaan) asennusyksiköissä, joita ei voida erottaa niiden valoa heijastavasta pinnasta. Niiden on joka tapauksessa jäätävä näkyviin, kun asennusyksikkö on kiinnitetty ajoneuvoon. Jotta tämä vaatimus täyttyisi, ajoneuvossa olevaa irrotettavaa osaa saadaan siirtää.

4.3 Hyväksyntämerkin asettelu

4.3.1 Erilliset valaisimet

Tämän säännön liitteen 2 kuvissa 1–10 esitetään esimerkkejä hyväksyntämerkin ja lisätunnusten asettelusta.

4.3.2 Ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet

4.3.2.1

Jos järjestelmään ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useiden sääntöjen vaatimukset, valaisimeen voidaan kiinnittää yhdenmukaistettu kansainvälinen tyyppihyväksyntämerkki, jossa on ympyrään sijoitettuina E-kirjain ja tyyppihyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero sekä ympyrän jälkeen tyyppihyväksyntänumero. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa mihin tahansa valaisimien kohtaan edellyttäen,

4.3.2.1.1

että se on näkyvissä kohdassa 4.2.5 tarkoitetulla tavalla,

4.3.2.1.2

että mitään ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien valonlähdettä ei voida irrottaa irrottamatta samalla hyväksyntämerkkiä.

4.3.2.2

Kunkin valaisimen tunnus sen säännön mukaisesti, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty, ja muutossarjalle annettu, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaava järjestysnumero hyväksynnän myöntämispäivänä sekä vaadittu nuoli (tarvittaessa) on merkittävä

4.3.2.2.1

joko vastaavaan valoa säteilevään pintaan

4.3.2.2.2

tai ryhmässä siten, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista on helposti tunnistettavissa (ks. liitteen 2 esimerkit).

4.3.2.3

Yksittäisen hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

4.3.2.4

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

4.3.2.5

Tämän säännön liitteen 2 kuvissa 11 ja 12 annetaan esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien tyyppihyväksyntämerkeistä ja kaikista jäljempänä mainituista lisätunnuksista sellaisia järjestelmiä varten, jotka toimivat useista ajoneuvon toisella sivustalla olevista asennusyksiköistä käsin.

4.3.2.6

Tämän säännön liitteen 2 kuvassa 13 annetaan esimerkkejä koko järjestelmän kattavien hyväksyntämerkeistä.

B. JÄRJESTELMIIN TAI NIIDEN OSIIN SOVELLETTAVAT TEKNISET MÄÄRÄYKSET

Ellei toisin määrätä, fotometriset mittaukset on suoritettava tämän säännön liitteessä 9 annettujen määräysten mukaisesti.

5. YLEISET VAATIMUKSET

5.1

Kaikkien näytteiden, joiden tyyppihyväksyntää haetaan ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen, on oltava kohdissa 6 ja 7 annettujen määräysten mukaiset. Jos tyyppihyväksyntää kuitenkin haetaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, kohdassa 6 ja asiaa koskevissa tämän säännön liitteissä annettuja määräyksiä on sovellettava vaihtamalla vasen oikeaksi ja päinvastoin.

Kulma-asentojen ja komponenttien merkinnät muutetaan samalla tavoin vaihtamalla korvaamalla R-kirjain L-kirjaimella ja päinvastoin.

5.1.2

Järjestelmien tai niiden osien on oltava siten valmistettuja, että ne säilyttävät niille asetetut fotometriset ominaisuudet ja pysyvät tavanomaisessa käytössä hyvässä toimintakunnossa niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

5.2

Järjestelmät tai niiden osat on varustettava laitteella, joka mahdollistaa niiden säädön ajoneuvossa niihin sovellettavien määräysten mukaisesti.

5.2.1

Järjestelmiä tai niiden osia ei tarvitse varustaa kyseisellä laitteella, jos laitteen käyttö on rajoitettu ajoneuvoihin, joissa säätö voidaan toteuttaa muilla keinoin tai sitä ei hakijan selvityksen mukaan tarvita.

5.3

Ellei kyse ole LED-moduuleista, järjestelmää ei saa varustaa sellaisilla valonlähteillä, joita ei ole hyväksytty säännön nro 37 tai 99 ja niiden tyyppihyväksynnän hakemisen aikaan voimassa olleiden muutossarjojen mukaisesti ja/tai joiden käyttöä rajoitetaan säännössä nro 37.

5.3.1

Jos kyse on vaihdettavasta valonlähteestä,

5.3.1.1

sen kannan on oltava kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (IEC) julkaisun nro 60061 ilmoituslomakkeessa esitettyjen vaatimusten mukainen, kuten asiaan liittyvässä valonlähteitä koskevassa säännössä määrätään

5.3.1.2

laitteen rakenteen on oltava sellainen, että hehkulampun voi asentaa ainoastaan oikeaan asentoon.

5.3.2

Jos valonlähde ei ole vaihdettava, sitä ei saa asentaa valaisinyksikköön, joka tuottaa neutraalissa tilassa olevaa lähivaloa.

5.4

Jos järjestelmä tai yksi tai useampi sen osista on suunniteltu täyttämään sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, ne voivat olla mukautettavissa toisenpuoleiseen liikenteeseen joko niitä ajoneuvoon asennettaessa suoritetun alkuperäisen säädön tai käyttäjän oman harkinnan mukaan. Joka tapauksessa sallitaan vain kaksi toisistaan täysin erillistä säätöä, toinen oikeanpuoleista ja toinen vasemmanpuolesta liikennettä varten, ja säädön vaihtuminen epähuomiossa toiseksi sekä sen jääminen väliasentoon on estettävä.

5.5	On suoritettava tämän säännön liitteen 4 määräysten mukaisia lisätestejä sen varmistamiseksi, että fotometriset ominaisuudet eivät muutu kohtuuttomasti käytön aikana.

5.6	Jos jonkin valaisinyksikön linssi on valmistettu muovista, testit on suoritettava tämän säännön liitteen 6 määräysten mukaisesti.

5.7

Jos järjestelmä tai jokin sen osista on suunniteltu tuottamaan valinnan mukaan joko lähi- tai kaukovaloa, kaikki valaisinyksikköön kiinteästi asennetut mekaaniset, sähkömagneettiset tai muunlaiset osat, joiden tarkoituksena on valotyypin vaihtaminen, on suunniteltava siten,

5.7.1

että osa on tarpeeksi luja toimiakseen 50 000 kertaa vahingoittumatta huolimatta tärinästä, jolle se saattaa altistua tavanomaisessa käytössä

5.7.2

että lähivaloon tai kaukovaloon siirryttäessä mekanismi ei saa koskaan pysähtyä näiden kahden asennon väliin, ja jos se ei ole mahdollista, on kohdan 5.7.3 määräysten täytyttävä

5.7.3

että vikaannuttuaan järjestelmä tuottaa automaattisesti lähivalot tai siirtyy tilaan, jonka fotometriset arvot ovat enintään 1,5 luksia tämän säännön liitteessä 3 määritellyllä vyöhykkeellä III b eivätkä alita 4 luksia missään segmentin Emax kohdassa, esimerkiksi sammuttamalla tai himmentämällä valokeila, suuntaamalla se alas ja/tai korvaamalla toimintamuoto toisella

5.7.4

että käyttäjä ei voi tavallisilla työkaluilla muuttaa liikkuvien osien muotoa tai asentoa eikä vaikuttaa kytkimen toimintaan.

5.8

Järjestelmät on varustettava toiminnoilla, jotka mahdollistavat niiden tilapäisen käytön maissa, joissa liikenteen suunta on toinen kuin siinä maassa, jota varten tyyppihyväksyntää haetaan, ilman että vastaan tulevalle liikenteelle aiheutuu kohtuutonta haittaa. Tätä varten järjestelmien tai, jos kyse on niiden yhdestä tai useammasta osasta, on

5.8.1

annettava käyttäjälle mahdollisuus suorittaa kohdassa 5.4 tarkoitettu säätö ilman erityistyökaluja tai

5.8.2

pystyttävä mukautumaan liikenteen suunnan vaihtumiseen siten, että kohdan 6.2 mukaisessa testissä saavutetaan seuraavassa esitetyt arvot niin, että säätö säilyy ennallaan suhteessa liikenteen alkuperäistä suuntaa vastaavaan säätöön.

5.8.2.1

Oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitettu lähivalo, joka on mukautettu vasemmanpuoleiseen liikenteeseen:

piste 0,86D–1,72L	vähintään 3 luksia
piste 0,57U–3,43R	enintään 1,0 luksia

5.8.2.2

Vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettu lähivalo, joka on mukautettu oikeanpuoleiseen liikenteeseen:

piste 0,86D–1,72R	vähintään 3 luksia
piste 0,57U–3,43L	enintään 1,0 luksia

5.8.2.3

Tuloksen saavuttaminen voidaan hoitaa kokonaan tai osittain peittämällä asianmukainen osa linssistä kohdan 3.4 mukaisesti.

5.9	Järjestelmä on suunniteltava siten, että jos johonkin valonlähteeseen ja/tai LED-moduuliin tulee toimintahäiriö, annetaan signaali, jonka ansiosta säännön nro 48 asianmukaiset vaatimukset täyttyvät.

5.10	Komponentit, joihin on kiinnitetty vaihdettava valonlähde, on suunniteltava siten, että valonlähde on helppo asentaa oikeaan asentoon pimeässäkin.

5.11

Jos järjestelmä on kohdan 4.1.7 mukainen,

5.11.1

sen mukana on oltava kohdan 4.1.4 mukainen lomake ja ohjeet, joiden avulla järjestelmä voidaan asentaa säännön nro 48 määräysten mukaisesti.

5.11.2

Tyyppihyväksynnästä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen on varmistettava seuraavat:

a)	Järjestelmä voidaan annettujen ohjeiden mukaan asentaa oikein.

Kun järjestelmä on asennettu ajoneuvoon, se täyttää säännön nro 48 kohdan 6.22 vaatimukset.

Säännön nro 48 kohdan 6.22.7.4 määräysten mukaisuus on tarkastettava ajotestillä, joka kattaa kaikki järjestelmän säädön kannalta merkitykselliset tilanteet hakijan antaman selvityksen pohjalta. Kaikkien toimintamuotojen osalta on ilmoitettava, aktivoituvatko, toimivatko ja deaktivoituvatko ne hakijan antaman selvityksen mukaisesti. Mahdollisten selkeiden toimintahäiriöiden (esimerkiksi liian laajan kulman tai välkkymisen) tapauksessa vaatimustenmukaisuus on kyseenalaistettava.

5.12	LED-moduuleilla varustetun AFS-järjestelmän ja LED-moduulien itsensä on oltava tämän säännön liitteessä 11 määriteltyjen asianomaisten vaatimusten mukaisia. Vaatimustenmukaisuus on testattava.

5.13

Jos kyse on AFS-järjestelmästä, jossa peruslähivalot tuotetaan valonlähteiden ja/tai LED-moduulien avulla ja jonka valaisinyksiköiden kokonaisvalovirta, joka ilmoitetaan liitteessä 1 olevan mallin mukaisen ilmoituslomakkeen kohdassa 9.2.3, on yli 2 000 lumenia sivustaa kohti, on siitä mainittava liitteen 1 mukaisen ilmoituslomakkeen kohdassa 9.2.4. LED-moduulien nimellisvalovirta on mitattava liitteen 11 kohdassa 5 kuvatulla menettelyllä.

5.14	Jos neutraalitilassa oleva peruslähivalo tuotetaan pelkästään LED-moduuleilla, niiden kokonaisnimellisvalovirran on oltava vähintään 1 000 lumenia sivustaa kohti mitattuna liitteen 11 kohdan 5 mukaisesti.

6. VALAISTUS

6.1 Yleiset vaatimukset

6.1.1

Jokaisen järjestelmän on tuotettava luokan C lähivalot kohdan 6.2.5 mukaisesti sekä yhdet tai useammat joidenkin muiden luokkien lähivalot. Järjestelmään voi kuulua yksi tai useampia muita toimintamuotoja kussakin lähivaloluokassa sekä tämän säännön kohdan 6.3 ja/tai 2.1.1.1 mukaiset etuvalaisutoiminnot.

6.1.2

Järjestelmän on pystyttävä tekemään automaattiset muutokset, joiden ansiosta tielle saadaan kunnollinen valaistus, joka ei haittaa kuljettajaa eikä muita tienkäyttäjiä.

6.1.3

Järjestelmä katsotaan hyväksyttäväksi, jos se täyttää kohtien 6.2 ja 6.3 soveltuvat fotometriset vaatimukset.

6.1.4

Fotometriset mittaukset on tehtävä hakijan ohjeiden mukaisesti

6.1.4.1

kohdan 1.9 mukaisessa neutraalissa tilassa

6.1.4.2

tapauksen mukaan signaalin V, signaalin W, signaalin E tai signaalin T ollessa käytössä kohdassa 1.10 tarkoitetulla tavalla

6.1.4.3

tapauksen mukaan minkä tahansa muun kohdan 1.10 mukaisen signaalin tai signaaliyhdistelmän ollessa käytössä hakijan osoittamalla tavalla.

6.2 Lähivaloihin sovellettavat määräykset

Ennen seuraavien kohtien mukaisia testejä järjestelmä on saatettava neutraaliin tilaan eli tilaan, jossa se tuottaa luokan C lähivalot.

6.2.1

Lähivalojen on tuotettava neutraalissa tilassa järjestelmän (ajoneuvon) kummallekin sivustalle vähintään yhden valaisinyksikön avulla tämän säännön liitteen 8 mukainen valoraja tai

6.2.1.1

järjestelmässä on oltava muita menetelmiä, esimerkiksi optisia välineitä tai tilapäisiä apuvaloja, jotka mahdollistavat valokeilojen selvän ja virheettömän kohdentamisen.

6.2.1.2

Liitettä 8 ei sovelleta kohdissa 5.8–5.8.2.1 tarkoitettuun liikenteen suunnan muutostoimintoon.

6.2.2

Järjestelmä tai sen osat on kohdennettava siten, että valorajan sijainti on tämän säännön liitteen 3 taulukossa 2 esitettyjen vaatimusten mukainen.

6.2.3

Kun järjestelmä tai sen osat on näin suunnattu, sen on täytettävä jäljempänä olevissa asiaan liittyvissä kohdissa asetetut vaatimukset, mikäli tyyppihyväksyntää haetaan ainoastaan lähivaloille. Jos järjestelmä on suunniteltu tuottamaan lisävaloa tai merkkivaloja tämän säännön soveltamisalan mukaisesti, sen on täytettävä myös jäljempänä olevissa asiaan liittyvissä kohdissa asetetut vaatimukset, mikäli se ei ole säädettävissä erikseen.

6.2.4

Jos järjestelmä tai yksi tai useampi sen osista ei näin suunnattuna täytä kohdassa 6.2.3 asetettuja vaatimuksia, sen asentoa voidaan valmistajan ohjeita noudattaen muuttaa alkuperäisestä asennosta enintään 0,5 astetta oikealle tai vasemmalle ja 0,2 astetta ylös- tai alaspäin.

6.2.5

Kun järjestelmä tuottaa tietynlaiset lähivalot, sen on oltava tämän säännön liitteen 3 taulukon 1 (fotometriset vaatimukset) A-osan ja taulukon 2 (Emax ja valorajan sijainti) asianmukaisessa sarakkeessa (C, V, E tai W) ja taulukossa 2 sekä tämän säännön liitteen 8 jaksossa 1 (valorajaan sovellettavat määräykset) asetettujen vaatimusten mukainen.

6.2.6

Valokeila voidaan tuottaa kääntyvien valojen toimintamuodossa seuraavilla edellytyksillä:

6.2.6.1

Järjestelmä on tämän säännön liitteen 3 taulukon 1 (fotometriset vaatimukset) B-osan ja taulukon 2 (valorajaan sovellettavat määräykset) 2 kohdan soveltuvien määräysten mukainen, kun arvot mitataan liitteessä 9 osoitetun menettelyn mukaisesti siinä kääntyvien valojen luokassa (1 tai 2), jota varten tyyppihyväksyntää haetaan.

6.2.6.2

Kohta Emax ei joudu sen suorakaiteen ulkopuolelle, joka tarkasteltavassa lähivaloluokassa määräytyy seuraavasti: ylempi sivu on tämän säännön liitteen 3 taulukossa 2 määritetyn ylimmän pystyasennon mukainen, alempi sivu on 2 astetta suoran H–H alapuolella, vasen sivu on 45 astetta vasemmalle ja oikea sivu 45 astetta oikealle järjestelmän viiteakselista.

6.2.6.3

Kun signaali T vastaa ajoneuvon pienintä kääntösädettä vasemmalle (tai oikealle), kaikkien järjestelmän oikealla tai vasemmalla puolella sijaitsevien valaistuksen tuottamiseen vaikuttavien yksiköiden tuottama valaistus on yhteensä vähintään 3 luksia yhdessä tai useammassa pisteessä vyöhykkeellä, jonka yläraja noudattaa suoraa H–H, alaraja on 2 astetta siitä alaspäin sekä vasen ja oikea raja sijaitsevat 10–45 astetta vasemmalle ja oikealle.

6.2.6.4

Jos tyyppihyväksyntää haetaan luokan 1 kääntyvälle valolle, järjestelmän käyttö rajoittuu ajoneuvoihin, jotka on suunniteltu siten, että järjestelmän tuottaman valorajan kulman vaakasuuntainen sijainti on säännön nro 48 kohdan 6.22.7.4.5 i-alakohdan soveltuvien määräysten mukainen.

6.2.6.5

Jos tyyppihyväksyntää haetaan luokan 1 kääntyville valoille, järjestelmä on suunniteltu siten, että jos valon sivusuuntaiseen liikkeeseen tai valaistuksen vaihtoon tulee toimintahäiriö, voidaan luoda automaattisesti uudet fotometriset olosuhteet, jotka vastaavat joko kohdassa 6.2.5 määriteltyjä olosuhteita tai tuottavat arvot, jotka ovat enintään 1,5 luksia tämän säännön liitteessä 3 määritellyllä vyöhykkeellä III b ja vähintään 4 luksia jossakin segmentin Emax pisteessä.

6.2.6.5.1

Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos 1 luksin arvo ei ylity missään kohdassa alueella, jonka vasen raja on enintään 5 astetta vasemmalle järjestelmän viiteakselista 0,3 asteen korkeudella suorasta H–H ja vähintään 5 astetta vasemmalle viiteakselista 0,57 asteen korkeudella kyseisestä suorasta.

6.2.7

Järjestelmä on tarkastettava valmistajan ohjeita noudattaen kohdassa 2.2.2.1 määritellyn turvallisuusperiaatteen mukaisesti.

6.2.8

Jos järjestelmä tai sen osat on suunniteltu sekä oikeanpuoleiseen että vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, on kummankin suuntaista liikennettä varten asetettujen vaatimusten täytyttävä molemmissa kohdan 5.4 mukaisissa käyttöasennoissa.

6.2.9

Järjestelmä on suunniteltava siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

6.2.9.1

Lähivalot tuottavat kaikissa erikseen määrätyissä toimintamuodoissaan vähintään 3 luksin valaistuksen pisteessä 50V järjestelmän kummallakin sivustalla.

Tämä määräys ei koske luokan V lähivaloja.

6.2.9.2

Neljä sekuntia järjestelmän käynnistämisestä, kun sen edellisestä toimintakerrasta on kulunut vähintään 30 minuuttia, luokan C lähivalot tuottavat vähintään 5 luksin valaistuksen pisteessä 50V.

6.2.9.3

Muissa toimintatiloissa:

jos järjestelmään tulee tämän säännön kohdassa 6.1.4.3 määritelty signaali, kohdan 6.2 vaatimukset täyttyvät.

6.3 Kaukovaloihin sovellettavat määräykset

Ennen seuraavia testejä järjestelmä on saatettava neutraaliin tilaan.

6.3.1

Järjestelmän valaisinyksiköt on säädettävä valmistajan ohjeita noudattaen siten, että enimmäisvalaistuksen vyöhyke keskittyy suorien H–H ja V–V leikkauspisteeseen HV.

6.3.1.1

Valaisinyksiköt, jotka eivät ole erikseen säädettäviä tai jotka on säädetty kohdan 6.2 mukaisesti suoritettujen mittausten perusteella, on testattava niiden asentoa muuttamatta.

6.3.2

Kun valaistus mitataan tämän säännön liitteessä 9 asetettujen määräysten mukaisesti, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

6.3.2.1

Pisteen HV on sijaittava alueella, jonka rajaa 80:tä prosenttia kaukovalojen enimmäisvalaistuksesta edustava isoluksikäyrä.

6.3.2.1.1

Tämä suurin arvo (EM) ei saa olla pienempi kuin 48 luksia. Enimmäisarvo ei missään olosuhteissa saa olla suurempi kuin 240 luksia.

6.3.2.1.2

Jokaisen kaukovalojen enimmäisvoimakkuuteen vaikuttavan asennusyksikön enimmäisvoimakkuus (IM) lasketaan tuhansina kandeloina seuraavaa kaavaa käyttäen:

IM = 0,625 EM

6.3.2.1.3

Viitemerkki (I’M), joka ilmaisee tämän enimmäisvoimakkuuden ja johon viitataan kohdassa 4.2.2.9., saadaan seuraavasta suhteesta:

Tämä arvo pyöristetään seuraaviin arvoihin: 5 – 10 – 12,5 – 17,5 – 20 – 25 – 27,5 – 30 – 37,5 – 40 – 45 – 50.

6.3.2.2

Siirryttäessä pisteestä HV vaakasuoraan oikealle ja vasemmalle kaukovalojen valaistuksen on oltava vähintään 24 luksia 2,6 asteen kulmaan saakka ja vähintään 6 luksia 5,2 asteen kulmaan saakka.

6.3.3

Järjestelmän tuottama valaistus tai valaistuksen osa voi olla automaattisesti sivuttain siirtyvä (tai siten muuttuva, että tulos on vastaava), mikäli

6.3.3.1

järjestelmä täyttää kohdissa 6.3.2.1.1 ja 6.3.2.2 asetetut vaatimukset, kun kukin valaisinyksikkö mitataan liitteessä 9 esitetyn menettelyn mukaisesti.

6.3.4

Järjestelmän on oltava sellainen, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

6.3.4.1

Sekä oikean- että vasemmanpuoleiset valaisinyksiköt tuottavat kumpikin vähintään puolet kohdassa 6.3.2.2 määrätystä kaukovalojen vähimmäisvalaistuksesta.

6.3.4.2

Neljä sekuntia järjestelmän käynnistämisestä, kun sen edellisestä toimintakerrasta on kulunut vähintään 30 minuuttia, kaukovalojen pisteestä HV voidaan mitata vähintään 42 luksin valaistus.

6.3.4.3

Jos järjestelmään tulee tämän säännön kohdassa 6.1.4.3 tarkoitettu signaali, kohdan 6.3 vaatimusten on täytyttävä.

6.3.5

Jos asianomaiseen valokeilaan sovellettavat vaatimukset eivät täyty, valokeila voidaan suunnata uudelleen kääntämällä sitä alkuperäiseen asentoon nähden 0,5 astetta ylös- tai alaspäin ja/tai 1 aste oikealle tai vasemmalle. Uudessa asennossa on kaikkien fotometristen vaatimusten täytyttävä. Näitä määräyksiä ei sovelleta tämän säännön kohdassa 6.3.1.1 määriteltyihin valaisinyksiköihin.

6.4 Muut määräykset

Jos kyseessä on säädettävin valaisinyksiköin varustettu järjestelmä tai yksi tai useampi sen osista, kohdan 6.2 (lähivalot) ja kohdan 6.3 (kaukovalot) määräyksiä sovelletaan kaikkiin kohdassa 2.1.3 (säätöalue) määriteltyihin kiinnitysasentoihin. Tarkastuksessa on käytettävä seuraavaa menettelyä:

6.4.1

Jokainen käytettävä asento todennetaan testausgoniometrillä suhteessa vertailukeskipisteen ja pisteen HV väliseen suoraan mittausruudussa. Säädettävä järjestelmä tai sen osat säädetään tällöin asentoon, jossa mittausruutuun lankeava valo täyttää asianmukaiset kohdennusvaatimukset.

6.4.2

Jos järjestelmä tai sen osat on alun perin asennettu kohdan 6.4.1 määräysten mukaisesti, järjestelmän tai sen osien on täytettävä kohtien 6.2 ja 6.3 soveltuvat fotometriset vaatimukset.

6.4.3

Kun heijastinta tai järjestelmää tai yhtä tai useampaa sen osista on käännetty pystysuunnassa ±2 astetta tai vähintään ääriasentoonsa, jos se poikkeaa alle 2 astetta lähtöasennosta, suoritetaan lisätestejä käyttäen järjestelmään tai sen osiin kuuluvaa säätölaitetta. Sen jälkeen kun koko järjestelmä tai sen osat on kohdennettu uudelleen (esimerkiksi goniometriä käyttäen) vastaavaan päinvastaiseen suuntaan, on tarkastettava valon määrä jäljempänä mainituissa kohdissa. Sen on pysyttävä annetuissa rajoissa.

6.4.3.1

lähivalo: pisteet HV ja 75 R tai tapauksen mukaan piste 50 R; kaukovalo: IM ja piste HV (prosentteina IM:stä).

6.4.4

Jos hakija on ilmoittanut useamman kuin yhden kiinnitysasennon, kohtien 6.4.1–6.4.3 menettely on toistettava kaikissa asennoissa.

6.4.5

Jos hakija ei ole ilmoittanut erityistä kiinnitysasentoa, järjestelmä tai sen osat on kohdennettava kohdassa 6.2 (lähivalot) ja kohdassa 6.3 (kaukovalot) määrättyjä mittauksia varten järjestelmän tai sen osien säätölaitteen ollessa keskiasennossa. Kohdassa 6.4.3 tarkoitettu lisätesti on suoritettava sen jälkeen, kun heijastin tai sen osat on säädetty ääriasentoihinsa (±2 asteen siirtymän sijaan) vastaavien säätölaitteiden avulla.

6.4.6

Tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella lomakkeella on ilmoitettava, mitkä valaisinyksiköt tuottavat tämän säännön liitteessä 8 määritellyn valorajan, joka lankeaa vyöhykkeelle, joka ulottuu 6 astetta vasemmalle ja 4 astetta oikealle sekä 0,8 astetta alemmaksi vedetyn vaakasuoran linjan yläpuolelle.

6.4.7

Tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella lomakkeella on ilmoitettava, mitkä luokan E lähivalojen toimintamuodot ovat tämän säännön liitteen 3 taulukossa 6 esitettyjen tietojen mukaisia.

7. VÄRI

7.1	Lähetetyn valon on oltava väriltään valkoista.

C. MUUT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

8. JÄRJESTELMÄTYYPIN MUUTTAMINEN JA TYYPPIHYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

8.1

Järjestelmätyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen tyypin. Kyseinen hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

8.1.1

katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole havaittavia kielteisiä vaikutuksia ja että järjestelmä joka tapauksessa täyttää edelleen vaatimukset,

8.1.2

tai vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

8.2	Tyyppihyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, on annettava tiedoksi kohdan 4.1.4 mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille.

8.3

Tyyppihyväksynnän laajentamisen myöntävä toimivaltainen viranomainen antaa kullekin laajentamista koskevalle ilmoituslomakkeelle sarjanumeron ja ilmoittaa asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

9. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksen 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) mukaisia ja täytettävä seuraavat vaatimukset:

9.1	Tämän säännön perusteella tyyppihyväksytyt järjestelmät on valmistettava siten, että ne ovat hyväksytyn tyypin mukaiset ja täyttävät kohdissa 6 ja 7 asetetut vaatimukset.

9.2	Tämän säännön liitteessä 5 asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevien vähimmäisvaatimusten on täytyttävä.

9.3	Tämän säännön liitteessä 7 asetettuja tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

9.4	Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tarkastukset on tavanomaisesti suoritettava kerran kahdessa vuodessa.

9.5	Jos jokin järjestelmä tai yksi tai useampi sen osista on viallinen, sitä ei oteta huomioon.

9.6	Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

10. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

10.1	Järjestelmätyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty tyyppihyväksyntä voidaan peruuttaa, jos määräyksiä ei noudateta tai jos tyyppihyväksyntämerkillä varustettu järjestelmä tai yksi tai useampi sen osista ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

10.2	Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä tyyppihyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

11. TUOTANNON LOPETTAMINEN

11.1

Jos tyyppihyväksynnän haltija lopettaa tämän säännön mukaisesti tyyppihyväksytyn järjestelmän valmistuksen, hänen on ilmoitettava siitä tyyppihyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

12. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

12.1

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallintoviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta.

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).

(2) Luokkien selityksenä todettakoon, että luokka C tarkoittaa peruslähivaloja, luokka V valaistuilla alueilla kuten taajamissa käytettäviä lähivaloja, luokka E maanteillä tai moottoriteillä käytettäviä lähivaloja ja luokka W huonolla säällä, kuten märällä tiellä käytettäviä lähivaloja.

(3) Esitettävä liitteessä 1 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

(4) Esitettävä liitteessä 10 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

(5) 1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekki, 9 Espanja, 10 Serbia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjän federaatio, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Hertsegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (hyväksynnän myöntävät sen jäsenvaltiot omaa ECE-merkkiään käyttäen), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka, 48 Uusi-Seelanti, 49 Kypros, 50 Malta, 51 Korean tasavalta, 52 Malesia ja 53 Thaimaa. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuspuolille.

LIITE 1

ILMOITUS

Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)

LIITE 2

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKEISTÄ

Esimerkki 1

a ≥ 8 mm (lasilinssi)

a ≥ 5 mm (muovilinssi)

Kuva 1

Kuva 2

Asennusyksikkö, jossa on jompikumpi edellä esitetyistä hyväksyntämerkeistä, on hyväksytty Alankomaissa (E4) tämän säännön mukaisesti hyväksyntänumerolla 19243 ja vastaa tämän säännön, sellaisena kuin se on alkuperäisessä muodossaan (00), vaatimuksia. Lähivalo on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Kirjaimet CT (kuva 1) osoittavat, että kyseessä ovat kääntyvät lähivalot, ja kirjaimet CWR (kuva 2), että kyseessä ovat luokan C lähivalot, luokan W lähivalot ja kaukovalot.

Luku 30 ilmaisee, että kaukovalojen enimmäisvoimakkuus on 86 250–101 250 kandelaa.

Huom. Tyyppihyväksyntänumero ja lisämerkinnät on sijoitettava E-kirjainta ympäröivän kehän läheisyyteen, kyseisen kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Tyyppihyväksyntänumero on kirjoitettava kokonaisuudessaan samalle puolelle E-kirjainta ja sen suuntaisesti.

Roomalaisten numeroiden käyttämistä hyväksyntänumeroina on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin merkkeihin.

Esimerkki 2

Kuva 3

Kuva 4a

Kuva 4b

Edellä olevalla tyyppihyväksyntämerkillä varustettu järjestelmän asennusyksikkö on tämän säännön määräysten mukainen sekä lähivalojen että kaukovalojen osalta ja suunniteltu seuraavaan tarkoitukseen:

Kuva 3: Luokan C lähivalot ja luokan E lähivalot ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuvat 4a ja 4b: Luokan C lähivalot ja luokan V lähivalot, jotka soveltuvat kummankinpuoleiseen liikenteeseen optisen komponentin tai valonlähteen säätökoneiston ansiosta, sekä kaukovalot. Luokan C lähivalot, luokan V lähivalot ja kaukovalot täyttävät kääntyviin valoihin sovellettavat määräykset, kuten T-kirjain osoittaa. R-kirjaimen yläpuolella oleva viiva osoittaa, että järjestelmän kyseisellä sivustalla on useita kaukovalot tuottavia asennusyksiköitä.

Esimerkki 3

Kuva 5

Kuva 6

Edellä olevalla tyyppihyväksyntämerkillä varustettu asennusyksikkö sisältää muovisen linssin, se on tämän säännön määräysten mukainen ainoastaan lähivalojen osalta, ja se on suunniteltu seuraavaan tarkoitukseen:

Kuva 5: Luokan C lähivalot ja luokan W lähivalot kummankinpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 6: Luokan C kääntyvät lähivalot ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Esimerkki 4

Kuva 7

Kuva 8

Kuva 7: Tällä tyyppihyväksyntämerkillä varustettu asennusyksikkö täyttää tämän säännön vaatimukset luokan C lähivalojen ja luokan V lähivalojen osalta, ja se on suunniteltu yksinomaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 8: Tällä tyyppihyväksyntämerkillä varustettu asennusyksikkö on järjestelmään kuuluva (erillinen) asennusyksikkö ja täyttää tämän säännön vaatimukset ainoastaan kaukovalojen osalta.

Esimerkki 5

Asennusyksikkö, jossa on tämän säännön vaatimukset täyttävä muovinen linssi.

Kuva 9

Kuva 10

Kuva 9: Luokan C kääntyvät lähivalot ja luokan W kääntyvät lähivalot sekä kaukovalot ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Lähivalot eivät saa olla miltään osin toiminnassa samaan aikaan kuin rakenteellisesti yhdistetyt kaukovalot.

Kuva 10: Luokan E lähivalot ja luokan W lähivalot ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen sekä kaukovalot. E- ja W-kirjainten yläpuolelle sijoitettu viiva osoittaa, että kyseiset lähivaloluokat tulevat useammasta kuin yhdestä asennusyksiköstä kyseisen järjestelmän sivustalta.

Esimerkki 6

Esimerkki 6: Yksinkertaistettu merkintätapa ryhmitettyjä, yhdistettyjä ja rakenteellisesti yhdistettyjä valaisimia varten, jotka on tyyppihyväksytty jonkin muun kuin tämän säännön mukaisesti (kuvio 11). (Pysty- ja vaakasuorat viivat esittävät merkkivalolaitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä.)

Nämä kaksi esimerkkiä kuvaavat järjestelmän samalle sivustalle sijoitettuja asennusyksikköjä, joiden (mallin A ja mallin B) tyyppihyväksyntämerkki osoittaa seuraavaa:

Asennusyksikkö 1

Etuvalaisin, joka on tyyppihyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 02 mukaisesti

Yksi tai useampi valaisinyksikkö ja siinä luokan C kääntyvät lähivalot, jotka on tarkoitettu toimimaan yhden tai useamman samalle sivustalle sijoitetun asennusyksikön kanssa (kuten C-kirjaimen ylle sijoitettu viiva osoittaa), ja luokan V lähivalot. Molemmat lähivalot on tarkoitettu sekä oikean- että vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Lisäksi kaukovalot, joiden enimmäisteho on 86 250–101 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa) ja jotka on tyyppihyväksytty tämän säännön vaatimusten mukaisesti sen alkuperäisessä muodossa (00) ja joihin kuuluu muovinen linssi.

Huomiovalaisin, joka on tyyppihyväksytty säännön nro 87 muutossarjan 00 mukaisesti;

Luokan 1a etusuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarjan 01 mukaisesti.

Asennusyksikkö 3

Säännön nro 19 muutossarjan 02 mukaisesti tyyppihyväksytyt etusumuvalot tai oikean- ja vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitetut luokan C kääntyvät lähivalot, jotka toimivat yhdessä yhden tai useamman samalle sivustalle sijoitetun asennusyksikön kanssa, kuten C-kirjaimen ylle vedetty viiva osoittaa.

Järjestelmän asennusyksikkö 1

Kuva 11

Järjestelmän asennusyksikkö 3

Esimerkki 7

Erään järjestelmän tyyppihyväksyntämerkintöjen sijoittelu (kuvio 12)

Kuva 12

Nämä kaksi esimerkkiä kuvaavat mukautuvaa etuvalaisujärjestelmää, joka koostuu kahdesta (samaan tarkoitukseen suunnitellusta) asennusyksiköstä järjestelmän eri sivustoilla (asennusyksiköt nro 1 ja nro 3 vasemmalla sivustalla sekä asennusyksiköt nro 2 ja nro 4 oikealla sivustalla).

Edellä olevalla tyyppihyväksyntämerkeillä varustettu järjestelmän asennusyksikkö 1 (tai 2) on tämän säännön vaatimusten (muutossarjan 00) mukainen sekä vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen luokan C lähivalojen osalta että enimmäisvaloteholtaan 86 250–101 250 kandelan (kuten luku 30 osoittaa) kaukovalojen osalta, jotka on ryhmitetty sääntöön nro 6 tehdyn muutossarjan 01 mukaisesti tyyppihyväksyttyjen luokan 1a etusuuntavalojen kanssa.

Esimerkissä 7a järjestelmän asennusyksikköön 1 (tai 2) kuuluvat luokan C kääntyvät lähivalot, luokan W lähivalot, luokan V lähivalot ja luokan E lähivalot. C-kirjaimen ylle vedetty viiva osoittaa, että luokan C lähivalot tuotetaan kahdesta asennusyksiköstä järjestelmän kyseiseltä puolelta.

Asennusyksikkö 3 (tai 4) on tarkoitettu tuottamaan osa luokan C lähivaloista järjestelmän toiselta sivustalta, kuten C-kirjaimen ylle vedetty pystyviiva osoittaa.

Esimerkissä 7 b järjestelmän asennusyksikkö 1 (tai 2) on suunniteltu tuottamaan luokan C lähivalot, luokan W lähivalot ja luokan E lähivalot. W-kirjaimen ylle vedetty viiva osoittaa, että luokan W lähivalot tuotetaan kahdesta asennusyksiköstä järjestelmän kyseiseltä sivustalta. Lueteltujen tunnusten jälkeen oikealle puolelle (tyyppihyväksyntänumerosta vasemmalle) sijoitettu T-kirjain osoittaa, että kaikki valot, toisin sanoen luokan C lähivalot, luokan W lähivalot ja luokan E lähivalot sekä kaukovalot, ovat kääntyviä.

Järjestelmän asennusyksikkö 3 (tai 4) järjestelmän kyseiseltä sivustalta (kuten W-kirjaimen ylle vedetty viiva osoittaa) ja osa luokan V lähivaloista.

Esimerkki 8

Erään järjestelmän molempia sivustoja koskevien tyyppihyväksyntämerkintöjen sijoittelu (kuva 13)

Tämä esimerkki esittää mukautuvaa etuvalaisujärjestelmää, joka koostuu kahdesta ajoneuvon vasemmalla sivustalla olevasta asennusyksiköstä ja yhdestä oikealla sivustalla olevasta asennusyksiköstä.

Kuva 13

Järjestelmän/ajoneuvon oikea sivusta	Järjestelmän/ajoneuvon vasen sivusta

Yllä olevilla tyyppihyväksyntämerkinnöillä varustettu järjestelmä on tämän säännön määräysten (muutossarja 00) mukainen sekä vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen lähivalojen että sellaisten kaukovalojen osalta, joiden enimmäisvaloteho on 86 250–101 250 kandelaa (kuten luku 30 osoittaa) ja jotka on ryhmitetty sääntöön nro 6 tehdyn muutossarjan 01 mukaisesti tyyppihyväksyttyjen luokan 1a etusuuntavalojen ja sääntöön nro 7 tehdyn muutossarjan 02 mukaisesti tyyppihyväksyttyjen seisontavalojen kanssa.

Järjestelmän (vasemmanpuoleinen) asennusyksikkö nro 1 on suunniteltu vahvistamaan luokan C lähivaloja ja luokan E lähivaloja. C-kirjaimen ylle vedetty viiva osoittaa, että useista kyseisen puolen asennusyksiköistä vahvistetaan luokan C lähivaloja. Tunnusluettelon jälkeen oikealle puolelle sijoitettu T-kirjain osoittaa, että sekä luokan C lähivalot että luokan E lähivalot ovat kääntyviä.

Järjestelmän (vasemmanpuoleinen) asennusyksikkö nro 3 on tarkoitettu tuottamaan osa luokan C lähivaloista järjestelmän kyseiseltä sivustalta (kuten C-kirjaimen ylle vedetty viiva osoittaa) ja osa luokan W lähivaloista.

Järjestelmän (oikeanpuoleinen) asennusyksikkö nro 2 on suunniteltu vahvistamaan luokan C lähivaloja ja luokan E lähivaloja, jotka molemmat ovat kääntyviä, sekä luokan W lähivaloja.

Huom. Edellä mainituissa esimerkeissä 6, 7 ja 8 järjestelmän eri asennusyksiköillä on oltava sama tyyppihyväksyntänumero.

Kuva 14

Yllä olevalla tunnistuskoodilla merkitty valonlähdemoduuli on hyväksytty yhdessä Italiassa (E3) hyväksyntänumerolla 17325 hyväksytyn AFS-järjestelmän kanssa.

LIITE 3

LÄHIVALOIHIN SOVELLETTAVAT FOTOMETRISET VAATIMUKSET (1)

Tässä liitteessä tarkoitetaan

’yläpuolisella’ pystysuunnassa yläpuolella sijaitsevaa ja ’alapuolisella’ pystysuunnassa alapuolella sijaitsevaa.

Kulma-asennot ilmaistaan asteina ylöspäin (U) tai asteina alaspäin (D) suorasta H–H sekä oikealle (R) tai vasemmalle (L) suorasta V–V.

Kuva 1

Lähivalojen fotometristen vaatimusten kulma-asennot (oikeanpuoleiseen liikenteeseen)

Taulukko 1

Lähivaloihin sovellettavat fotometriset vaatimukset

Vaatimukset lukseina 25 m:n etäisyydellä		Asento/astetta			lähivalo
Vaatimukset lukseina 25 m:n etäisyydellä		vaakasuoraan		pystysuoraan	luokka C		luokka V		luokka E		luokka W
Nro	Elementti	missä/mistä	mihin	missä	min	max	min	max	min	max	min	max
Osa A
1	B50L (5)	L 3,43		U 0,57		0,4		0,4		0,7 (9)		0,7
2	HV (5)	V		H		0,7		0,7
3	BR (5)	R 2,5		U 1	0,2	2	0,1	1	0,2	2	0,2	3
4	Segmentti BRR (5)	R 8	R 20	U 0,57		4		1		4		6
5	Segmentti BLL (5)	L 8	L 20	U 0,57		0,7		1		1		1
6	P	L 7		H	0,1						0,1
7	Vyöhyke III (kuten määritelty tämän liitteen taulukossa 3)					0,7		0,7		1		1
8a	S50, S50LL, S50RR (6)			U 4	0,1 (8)				0,1 (8)		0,1 (8)
9a	S100, S100LL, S100RR (6)			U 2	0,2 (8)				0,2 (8)		0,2 (8)
10	50 R	R 1,72		D 0,86			6
11	75 R	R 1,15		D 0,57	12				18		24
12	50 V	V		D 0,86	6		6		12		12
13	50 L	L 3,43		D 0,86	4,2	15 (10)	4,2	15 (10)	8		8	30 (10)
14	25 LL	L 16		D 1,72	1,4		1		1,4		4
15	25 RR	R 11		D 1,72	1,4		1		1,4		4
16	Segmentti 20 ja alemmat	L 3,5	V	D 2								20 (3)
17	Segmentti 10 ja alemmat	L 4,5	R 2,0	D 4		14 (2)		14 (2)		14 (2)		8 (3)
18	Emax (4)				20	50	10	50	20	90 (9)	35	80 (3)
Osa B (kääntyvät valot): Sovelletaan osaa A, kun rivien 1, 2, 7, 13 ja 18 tiedot on ensin korvattu seuraavasti:
1	B50L (5)	L 3,43		U 0,57		0,6		0,6				0,9
2	HV (5)					1		1
7	Vyöhyke III (kuten määritelty tämän liitteen taulukossa 3)					1		1		1		1
13	50L	L 3,43		D 0,86	2		2		4		4
18	Emax (7)				12	50	6	50	12	90 (9)	24	80 (3)

Taulukko 2

Lähivaloja koskevia tekijöitä, kulma-asentoja ja astearvoja sekä lisävaatimuksia

Kulma-asento asteina

Luokan C lähivalot

Luokan V lähivalot

Luokan E lähivalot

Luokan W lähivalot

Nro

Lähivalon osa ja vaatimus

vaakasuoraan

pystysuoraan

vaakasuoraan

pystysuoraan

vaakasuoraan

pystysuoraan

vaakasuoraan

pystysuoraan

2.1.

Emax:n on sijoituttava segmentin Emax yläpuoliseen suorakaiteeseen, joka rajoittuu välille

0,5L–3R

0,3D–1,72D

0,5L–3R

0,1D–1,72D

0,5L–3R

0,3D–1,72D

2.2.

Valorajan ja sen osien on

—	oltava tämän säännön liitteen 8 kohdan 1 määräysten mukaiset, kun kulma on suorallaV–V

—	langettava siten, että vaakasuora osa sijoittuu seuraavasti:

V = 0,57 D

≤ 0,57D

≥ 1,3D

≤ 0,23D (11)

≥ 0,57D

≤ 0,23D

≥ 0,57D

Taulukko 3

Lähivalojen vyöhykkeet III ja kulmapisteet

Kulma-asento asteina	Kulma-asento nro	1	2	3	4	5	6	7	8
Alue III a: luokan C tai V lähivalo	vaakasuoraan	8 L	8 L	8 R	8 R	6 R	1,5 R	V-V	4 L
Alue III a: luokan C tai V lähivalo	pystysuoraan	1 U	4 U	4 U	2 U	1,5 U	1,5 U	H-H	H-H
Alue III b: luokan W tai E lähivalo	vaakasuoraan	8 L	8 L	8 R	8 R	6 R	1,5 R	0,5 L	4 L
Alue III b: luokan W tai E lähivalo	pystysuoraan	1 U	4 U	4 U	2 U	1,5 U	1,5 U	0,34 U	0,34 U

Taulukko 4

Luokan W lähivaloja koskevat lisävaatimukset lukseina 25 m:n etäisyydellä

4.1.	Segmentteihin E, F1, F2 ja F3 sovellettavat määritelmät ja vaatimukset (ei esitetty kuviossa 1)
	Enintään 0,2 luksia: a) segmentissä E, jonka yläraja on 10 astetta U sekä sivurajat 20 astetta L ja 20 astetta R, ja b) kolmessa pystysegmentissä (F1, F2 ja F3) vaakasuuntaisen asennon ollessa 10 astetta L ja V sekä 10 astetta R, kaikki kolme välillä 10 astetta U ja 60 astetta U
4.2.	Segmenttiä Emax, 20 ja 10 koskevat muut määräykset (lisämääräykset): Sovelletaan taulukon 1 osaa A, kun rivien 16, 17, 7, 13 ja 18 enimmäisvaatimukset on korvattu seuraavassa esitetyillä.
	Jos luokan W lähivalot on suunniteltu tuottamaan hakijan ohjeiden ja tämän säännön kohdan 2.2.2 (e) mukaisesti segmentissä 20 ja sen alapuolella enintään 10 luksin valotehon ja segmentissä 10 ja sen alapuolella enintään 4 luksin valotehon, kyseisten lähivalojen Emax:n nimellisarvo saa olla enintään 100 luksia.

Taulukko 5

Mittauspisteiden yläosaan ja kulma-asentoon sovellettavat määräykset

Piste	S50LL	S50	S50RR	S100LL	S100	S100RR
Kulma-asento asteina	4 U/8 L	4 U/V-V	4 U/8 R	2 U/4 L	2 U/V-V	2 U/4 R

Taulukko 6

Luokan E lähivaloihin sovellettavat lisämääräykset

Sovelletaan taulukon 1 A- tai B-osaa ja taulukkoa 2, kun taulukon 1 rivit 1 ja 18 ja taulukon 2 kohta 2 korvataan seuraavassa esitetyllä.
Kohde	Selite	Taulukon 1 A- tai B-osan rivi 1	Taulukon 1 A- tai B-osan rivi 18	Taulukon 2 kohta 2.2
Nro	Tiedot	EB50L lukseina 25 m:n etäisyydellä	Emax lukseina 25 m:n etäisyydellä	Valorajan vaakasuoran osan asema asteina
		enintään	enintään	ei yli
6.1.	E1	0,6	80	0,34 D
6.2.	E2	0,5	70	0,45 D
6.3.	E3	0,4	60	0,57 D

(1) Huomautus: tämän säännön liitteessä 9 määrätty mittausmenettely.

(2) Enintään 18 luksia, jos järjestelmä on suunniteltu tuottamaan myös luokan W lähivalot.

(3) Sovelletaan myös taulukossa 4 asetettuja vaatimuksia.

(4) Taulukon 2 mukaiset sijaintivaatimukset (segmentti Emax).

(5) Järjestelmän molemminpuolinen vähintään 0,1 luksin suuruinen vahvistus mitattuna tämän säännön liitteen 9 määräysten mukaisesti.

(6) Taulukon 5 mukaiset sijaintivaatimukset.

(7) Tämän säännön kohdassa 6.2.6.2 tarkoitetut sijaintivaatimukset.

(8) Järjestelmään rakenteellisesti yhdistetty tai järjestelmän kanssa samanaikaisesti asennettavaksi tarkoitettu seisontavalopari, joka voidaan sytyttää hakijan osoittamalla tavalla.

(9) Sovelletaan myös taulukossa 6 asetettuja vaatimuksia.

(10) Enimmäisarvo voidaan kertoa kertoimella 1,4, jos valmistajan ilmoituksen mukaan on taattua, ettei kyseinen arvo ylity käytössä joko järjestelmän ominaisuuksien ansiosta tai – jos järjestelmän käyttö on rajoitettu sellaisiin ajoneuvoihin, joissa järjestelmän syötön vakiinnuttaminen tai rajoittaminen on mahdollista – kuten ilmoituslomakkeessa on mainittu.

(11) Sovelletaan myös taulukossa 6 asetettuja vaatimuksia.

Lisäys taulukkoon 1

Tiedoksi: taulukossa 1 ilmoitetut fotometriset arvot kandeloina

Vaatimukset kandeloina		Asento/astetta			lähivalo
Vaatimukset kandeloina		vaakasuoraan		pystysuoraan	luokka C		luokka V		luokka E		luokka W
Nro	Elementti	missä	mistä	mihin	min	max	min	max	min	max	min	max
Osa A
1	B50L (4)	L 3,43		U 0,57		250		250		438 (8)		438
2	HV (4)	V		H		438		438
3	BR (4)	R 2,5		U 1	125	1 250	63	625	125	1 250	125	1 875
4	Segmentti BRR (4)	R 8	R 20	U 0,57		2 500		625		2 500		3 750
5	Segmentti BLL (4)	L 8	L 20	U 0,57		438		625		625		625
6	P	L 7		H	63						63
7	Vyöhyke III (kuten määritelty tämän liitteen taulukossa 3)					438		438		625		625
8a	S50, S50LL, S50RR (5)			U 4	63 (7)				63 (7)		63 (7)
9a	S100, S100LL, S100RR (5)			U 2	125 (7)				125 (7)		125 (7)
10	50 R	R 1,72		D 0,86			3 750
11	75 R	R 1,15		D 0,57	7 500				11 250		15 000
12	50 V	V		D 0,86	3 750		3 750		7 500		7 500
13	50 L	L 3,43		D 0,86	2 625	9 375	2 625	9 375	5 000		5 000	18 750
14	25 LL	L 16		D 1,72	875		625		875		2 500
15	25 RR	R 11		D 1,72	875		625		875		2 500
16	Segmentti 20 ja alemmat	L 3,5	V	D 2								12 500 (2)
17	Segmentti 10 ja alemmat	L 4,5	R 2,0	D 4		8 750 (1)		8 750 (1)		8 750 (1)		5 000 (2)
18	Emax (3)				12 500	31 250	6 250	31 250	12 500	56 250 (8)	21 875	50 000 (2)
Osa B (kääntyvät valot): Sovelletaan osaa A, kun rivien 1, 2, 7, 13 ja 18 tiedot on ensin korvattu seuraavasti:
1	B50L (4)	L 3,43		U 0,57		375		375				563
2	HV (4)					625		625
7	Vyöhyke III (kuten määritelty tämän liitteen taulukossa 3)					625		625		625		625
13	50L	L 3,43		D 0,86	1 250		1 250		2 500		2 500
18	Emax (6)				7 500	31 250	3 750	31 250	7 500	56 250 (8)	15 000	50 000 (2)

(1) Enintään 11 250 kandelaa, jos järjestelmä on suunniteltu tuottamaan myös luokan W lähivalot.

(2) Sovelletaan myös taulukossa 4 asetettuja vaatimuksia.

(3) Taulukon 2 mukaiset sijaintivaatimukset (segmentti Emax).

(4) Järjestelmän molemmilta sivustoilta saatavan osuuden on oltava tämän säännön liitteen 9 määräysten mukaisesti mitattuna vähintään 63 kandelaa.

(5) Taulukon 5 mukaiset sijaintivaatimukset.

(6) Tämän säännön kohdassa 6.2.6.2 tarkoitetut sijaintivaatimukset.

(7) Järjestelmään rakenteellisesti yhdistetty tai järjestelmän kanssa samanaikaisesti asennettavaksi tarkoitettu seisontavalopari, joka voidaan sytyttää hakijan osoittamalla tavalla.

(8) Sovelletaan myös taulukossa 6 asetettuja vaatimuksia.

LIITE 4

Toiminnassa olevien järjestelmien fotometristen ominaisuuksien vakaustesti

KOKONAISTEN JÄRJESTELMIEN TESTIT

Kun fotometriset ominaisuudet on mitattu tämän säännön määräysten mukaisesti kaukovalojen pisteessä Emax ja tapauksen mukaan lähivalojen pisteissä HV, 50V ja B50L (tai R), on testattava fotometristen ominaisuuksien vakaus toiminnan aikana käyttämällä kokonaisen järjestelmän käsittävää näytettä.

Tässä liitteessä tarkoitetaan

’kokonaisella järjestelmällä’ järjestelmän oikeaa ja vasenta sivustaa sekä valojen sähköisiä säätölaitteita ja/tai virransyöttö- ja käyttölaitteita sekä korin osia ja valaisimia, jotka voivat vaikuttaa lämmön poistumiseen. Järjestelmäkokonaisuuden asennusyksiköt, valaisimet ja/tai mahdollinen LED-moduuli voidaan testata kukin erikseen.

b)	’testinäytteellä’ jäljempänä seuraavassa tekstissä joko kokonaista testattavaa järjestelmää tai testattavaa asennusyksikköä

c)	’valonlähteellä’ myös useampilankaisen hehkulampun jokaista hehkulankaa, LED-moduuleja tai LED-moduulin valoa säteileviä osia.

Testit on suoritettava

a)	kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 °C ± 5 °C. Testinäytteen on oltava kiinnitettynä alustaan tavalla, joka vastaa asianmukaista asennusta ajoneuvoon.

Vaihdettavilla valolähteillä varustetut valaisimet on testattava käyttäen joko sarjavalmisteista hehkulankavalonlähdettä, jota on vanhennettu vähintään tunnin ajan, tai sarjavalmisteista kaasupurkausvalonlähdettä, jota on vanhennettu vähintään 15 tunnin ajan, tai sarjavalmisteista LED-moduulia, jota on vanhennettu vähintään 48 tunnin ajan ja jonka on sen jälkeen annettu jäähtyä ympäristön lämpötilaan ennen tämän säännön mukaisten testien aloittamista. Testeissä on käytettävä hakijan toimittamia LED-moduuleita.

Mittauslaitteiden on vastattava niitä laitteita, joita on käytetty järjestelmän testinäytteille tehdyissä järjestelmän hyväksyntätesteissä. Jos järjestelmällä tai yhdellä tai useammalla sen osista suoritetaan uusia testejä, ne on ensin säädettävä neutraaliin tilaan.

Näytevalaisinta pidetään lähivalotoiminnassa irrottamatta sitä testausalustasta tai säätämättä sitä alustaan nähden. Testeissä on käytettävä valolähdettä, joka on kyseiseen ajovalaisimeen tarkoitettua tyyppiä.

1. FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

1.1 Puhdas testausnäyte

Jokaisen testinäytteen on oltava toiminnassa 12 tuntia, kuten kohdassa 1.1.1 määrätään, ja ne on tarkastettava kohdassa 1.1.2 määrätyllä tavalla.

1.1.1 Testimenettely

1.1.1.1 Testin kulku

a)	Jos testinäyte on suunniteltu vain yhtä valaisutehtävää varten (lähivalot tai kaukovalot) ja lähivalojen tapauksessa vain yhtä luokkaa varten, asianomaiset valonlähteet on sytytettävä kohdassa 1.1 sanotuksi ajaksi (1).

Jos testinäytteellä on enemmän kuin yksi tehtävä tai enemmän kuin yksi tämän säännön mukainen lähivalojen luokka ja jos hakija ilmoittaa, että jokaista testinäytteen tehtävää tai luokkaa varten on erilliset valonlähteet, jotka syttyvät vuorollaan (2) tämä on otettava huomioon testiä suoritettaessa käynnistämällä sellainen toimintamuoto (1), joka kuluttaa eniten energiaa kussakin tehtävässä tai lähivalojen luokassa, ja pitämällä se toiminnassa keskeytyksettä kohdassa 1.1 määrätyn ajan (tasaisesti jaettuna).

Kaikissa muissa tapauksissa (1) (2) testinäytteen on käytävä läpi jäljempänä kuvattu sykli järjestelmän kaikissa toimintamuodoissa (luokan C, luokan V, luokan E ja luokan W lähivalot) siitä riippumatta, mikä on testinäytteen itsensä osittain tai kokonaan tuottama toimintamuoto, koko kohdassa 1.1 määrätyn ajan (tasaisesti jaettuna) seuraavasti:

Ensin sytytetään 15 minuutiksi esimerkiksi luokan C lähivalot niiden eniten energiaa kuluttavassa toimintamuodossa.

Pidetään lähivalot sytytettyinä 5 minuuttia samassa toimintamuodossa kuin edellä mutta lisäksi sytytetään hakijan antamien ohjeiden mukaisesti testinäytteen muutkin valonlähteet (3) jotka voidaan sytyttää samanaikaisesti.

Kun kohdassa 1.1 tarkoitettu aika (tasaisesti jaettuna) on kulunut, mahdollisen toisen, kolmannen ja neljännen lähivaloluokan on käytävä läpi edellä kuvattu testisykli niin ikään edellä määrätyssä järjestyksessä.

c)	Jos testinäytteellä on muita ryhmitettyjä valaisutehtäviä, kukin valaisutehtävistä on käynnistettävä samanaikaisesti kohdassa a tai b tarkoitetuksi ajaksi valmistajan suosittelemalla tavalla.

d)	Jos testinäyte on suunniteltu tuottamaan kääntyvät lähivalot jännitteen kytkeytyessä samalla lisävalonlähteeseen, kyseinen valonlähde on sytytettävä samanaikaisesti 1 minuutiksi ja sammutettava sitten 9 minuutiksi pelkästään lähivalojen ollessa sytytettyinä kohdassa a tai b määrätyllä tavalla.

1.1.1.2 Testausjännite

Jännitteet on syötettävä testattavan näytteen napoihin seuraavasti:

Suoraan ajoneuvon jännitteellä toimivat vaihdettavat hehkulankavalonlähteet:

Testaus suoritetaan tapauksen mukaan jännitteellä 6,3 V, 13,2 V tai 28,0 V, paitsi jos hakija ilmoittaa, että testattavaa näytettä voidaan käyttää jollakin muulla jännitteellä. Tällöin testi on suoritettava käyttäen hehkuvalonlähdettä, jonka teho on suurin mahdollista käytettävissä oleva teho.

b)	Vaihdettavat kaasupurkausvalonlähteet: Kyseisten valonlähteiden sähköisen säädön testausjännite on 13,5 ± 0,1 V, jos ajoneuvo toimii 12 V:n jännitteellä, ellei tyyppihyväksyntähakemuksessa toisin ilmoiteta.

Suoraan ajoneuvon jännitteellä toimivat ei-vaihdettavat hehkulankavalonlähteet:

Ei-vaihdettavilla valonlähteillä (hehkulanka- ja/tai muulla valonlähteillä) varustettujen valaisinyksikköjen mittaukset on suoritettava jännitteellä 6,3 V, 13,2 V tai 28,0 V tai muulla ajoneuvon sähköjärjestelmän jännitteellä hakijan ilmoituksen mukaisesti.

Jos vaihdettava tai ei-vaihdettava valonlähde toimii ajoneuvon syöttöjännitteestä riippumatta ja täysin järjestelmän itsensä säätämänä tai jos valonlähteitä käyttää erillinen virransyöttö- ja ohjauslaite, edellä mainitut testausjännitteet on syötettävä kyseisen laitteen tuloliittimeen. Testilaboratorio voi pyytää valmistajaa toimittamaan sille asianmukaisen virransyöttö- ja ohjauslaitteen tai valonlähteiden käyttämisessä tarvittavan erityisen virtalähteen.

e)	LED-moduulit testataan tapauksen mukaan jännitteellä 6,75 V, 13,5 V tai 28,0 V, ellei tässä säännössä muuta määrätä. Elektronisen valonlähteensäätölaitteen avulla toimivat LED-moduulit on testattava hakijan antamien ohjeiden mukaisesti.

Jos testattavaan näytteeseen on ryhmitetty, yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimia, jotka toimivat muulla kuin 6, 12 tai 24 V:n nimellisjännitteellä, jännitettä on säädettävä valmistajan ilmoituksen mukaisesti kyseisen valaisimen oikean fotometrisen toiminnan edellyttämällä tavalla.

1.1.2 Testitulokset

1.1.2.1 Silmämääräinen tarkastus

Kun testinäytteen lämpötila on vakiintunut ympäristön lämpötilan mukaiseksi, testinäytteeseen kuuluva linssi ja mahdollinen ulkopuolinen linssi pyyhitään puhtaalla kostealla puuvillakankaalla. Tämän jälkeen valaisin on tarkastettava silmämääräisesti. Linssissä tai mahdollisessa ulkolinssissä ei saa olla havaittavissa vääristymiä, muodonmuutoksia, murtumia taikka värimuutoksia.

1.1.2.2 Fotometrinen testi

Fotometristen vaatimusten täyttyminen on tarkastettava seuraavista pisteistä:

luokan C ja muiden luokkien lähivaloissa pisteistä 50V, B50L (tai R) ja tapauksen mukaan HV

neutraaliin tilaan säädetyissä kaukovaloissa pisteestä Emax.

Uusi suuntaus voi olla tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon testinäytteen alustan mahdollinen lämpövääristymä (valorajan mahdollinen siirtyminen: katso tämän liitteen kohta 2).

Fotometristen ominaisuuksien ja ennen testiä mitattujen arvojen välillä sallitaan 10 prosentin poikkeama, johon luetaan myös fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit.

1.2 Likainen testinäyte

Kun testinäyte on testattu kohdan 1.1 mukaisesti, kukin lähivalojen toiminto tai luokka (4), sytytetään tunniksi kohdassa 1.1.1 määrätyllä tavalla sen jälkeen, kun se on ensin valmisteltu kohdan 1.2.1 mukaisesti ja tarkistettu kohdan 1.1.2 mukaisesti. Jokaista testausta on seurattava kyllin pitkä jäähdytysjakso.

1.2.1. Testinäytteen esikäsittely

Testiseos

1.2.1.1 Lasisella ulkolinssillä varustetut järjestelmät tai niiden osat: Testattavalla näytteelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 μm kohdassa 2.1.3 määrätyn jakauman mukaisesti

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 μm

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (5)

riittävästi tislattua vettä, jonka johtavuus on pienempi kuin 1 mS/m.

1.2.1.2. Muovisella ulkolinssillä varustetut järjestelmät tai niiden osat:

Testattavalla näytteelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0–100 μm kohdassa 2.1.3 tarkoitetun jakauman mukaisesti

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0–100 μm

0,2 paino-osaa NaCMC:tä (5)

5 paino-osaa 99-prosenttisesti puhdasta natriumkloridia

13 paino-osaa tislattua vettä, jonka johtavuus on pienempi kuin 1 mS/m

2 ± 1 paino-osaa pinta-aktiivista ainetta.

1.2.1.3. Hiukkaskokojakauma

Hiukkaskoko (μm)	Hiukkaskokojakauma (%)
0–5	12 ± 2
5–10	12 ± 3
10–20	14 ± 3
20–40	23 ± 3
40–80	30 ± 3
80–100	9 ± 3

1.2.1.4. Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.5. Testiseoksen levittäminen testinäytteelle

Testiseosta levitetään tasaisesti koko testinäytteen valaiseville pinnoille, ja sen annetaan kuivua. Toimenpide toistetaan, kunnes valaistusarvo on laskenut 15–20 prosenttiin arvoista, jotka on mitattu seuraavista pisteistä tässä liitteessä tarkoitetuissa olosuhteissa:

neutraaliin tilaan säädetyissä kaukovaloissa pisteessä Emax

luokan C lähivaloissa ja niiden kaikissa ilmoitetuissa toimintamuodoissa pisteessä 50V.

2. LÄMMÖN VAIKUTUKSESTA JOHTUVAN VALORAJAN PYSTYSUUNTAISEN SIIRTYMÄN TESTI

Tässä testissä tarkistetaan, että lämmön vaikutuksesta johtuva valorajan pystysuuntainen siirtymä ei ylitä arvoa, joka on määritelty toiminnassa olevalle luokan C lähivalot (perusvalot) tuottavalle järjestelmälle tai sen osille tai kullekin lähivalojen ilmoitetulle toimintamuodolle.

Jos testinäyte koostuu useammasta kuin yhdestä valorajan tuottavasta valaisinyksiköstä tai useammasta kuin yhdestä valaisinyksikkökokonaisuudesta, jokainen niistä katsotaan tässä testissä tarkoitetuksi testinäytteeksi ja testataan erikseen.

Kohdan 1 mukaisesti testattu testinäyte on testattava kohdan 2.1 mukaisesti sitä alustastaan irrottamatta tai alustaan nähden uudelleen säätämättä.

Jos testinäyte on varustettu liikkuvalla optisella osalla, tätä testiä varten valitaan vain asento, joka on lähinnä keskimääräistä pystysuuntaista kulmaa, ja/tai neutraaliin tilaan säädetty alkuasento.

Testi rajoitetaan koskemaan ainoastaan suoran maantien liikennettä vastaavia tulosignaaleja.

2.1. Testi

Tätä testiä varten jännite on säädettävä kohdan 1.1.1.2 määräysten mukaisesti.

Testinäyte on testattava tapauksen mukaan luokan C, luokan V, luokan E tai luokan W lähivaloilla.

Valorajan vaakasuoran osan asento suoran V–V ja pisteen B50L (tai R) kautta kulkevan pystysuoran linjan välissä on tarkastettava 3 minuuttia (r3) ja 60 minuuttia (r60) sytyttämisestä.

Edellä tarkoitetun valorajan sijainnissa tapahtuneen vaihtelun mittaamisessa voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka antaa hyväksyttävän tarkat tulokset ja joka voidaan toistaa.

2.2. Testitulokset

2.2.1. Testitulos ilmoitetaan milliradiaaneina (mrad) ja katsotaan lähivalon tuottavan testinäytteen kannalta hyväksyttäväksi, jos itseisarvo Formula testattavasta osasta mitattuna on enintään 1,0 mrad (ΔrI ≤ 1,0 mrad).

2.2.2. Jos tämä arvo on yli 1,0 mrad mutta enintään 1,5 mrad (1,0 mrad < ΔrI ≤ 1,5 mrad), testataan toinen näyte kohdan 2.1 mukaisesti sen jälkeen, kun se on käynyt kolmesti peräkkäin läpi seuraavassa määritellyn syklin, jotta voidaan vakiinnuttaa testattavan kappaleen mekaanisten osien sijainti alustassa, joka vastaa oikeaa asennusta ajoneuvossa:

lähivalot tunnin ajan sytytettyinä (jännite säädettynä kohdan 1.1.1.2 mukaisesti)

tunnin mittainen lepojakso.

Järjestelmä tai sen osa katsotaan hyväksyttäväksi, jos ensimmäisestä testinäytteestä mitatun itseisarvon ΔrI ja toisesta testattavasta osasta mitatun itseisarvon ΔrII keskiarvo on enintään 1,0 mrad.

Formula

(1) Jos testattava näyte on ryhmitetty ja/tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimen kanssa, merkkivalaisimen on (huomiovalaisinta lukuun ottamatta) oltava toiminnassa testin ajan. Jos kyseessä on suuntavalaisin, sitä on käytettävä vilkkutoiminnolla siten, että kytkentäaikojen suhde on suunnilleen yksi yhteen.

(2) Lisävalonlähteiden sytyttämistä valoja väläytettäessä ei voida pitää tavanomaisena käyttönä.

(3) Vaikka tämän säännön mukaista tyyppihyväksyntää ei olisi haettukaan, on otettava huomioon valaisimien kaikki valonlähteet lukuun ottamatta niitä, joita tarkoitetaan alaviitteessä 2.

(4) Mahdollisia luokan W lähivaloja ei oteta huomioon valaisinyksiköissä, jotka tuottavat jonkin muun luokan lähivalot tai joilla on jokin toinen valaisutehtävä tai jotka vahvistavat sitä.

(5) NaCMC tarkoittaa natriumkarboksimetyyliselluloosan, johon tavanomaisesti viitataan lyhenteellä CMC, natriumsuolaa. Epäpuhtausseoksessa käytettävän NaCMC:n substituutioaste on 0,6–0,7 ja 2-prosenttisen liuoksen viskositeetti 20 °C:n lämpötilassa 200–300 cP.

LIITE 5

Vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

1. YLEISTÄ

1.1	Vaatimustenmukaisuutta koskevat mekaaniset ja geometriset vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia tämän säännön vaatimusten rajoissa. Tämä vaatimus koskee myös väriä.

1.2

Sarjavalmisteisten järjestelmien fotometristen ominaisuuksien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos testattaessa sattumanvaraisesti valittua ja jännitteisellä, tarvittaessa korjatulla valonlähteellä varustettua järjestelmää tämän säännön liitteen 9 kohtien 1 ja 2 mukaisesti

1.2.1

mikään tämän säännön liitteen 9 kohdan 2 määräysten mukaisesti saaduista ja korjatuista arvoista ei poikkea kielteisesti yli 20:tä prosenttia tässä säännössä määrätystä arvosta.

1.2.1.1

Lähivalojen ja niiden toimintojen eräiden arvojen osalta kielteinen enimmäispoikkeama on seuraava:

pisteessä B50L mitattujen enimmäisarvojen osalta 0,2 luksia (vastaa 20:tä prosenttia) ja 0,3 luksia (vastaa 30:tä prosenttia)

vyöhykkeellä III, HV ja segmentissä BLL mitattujen enimmäisarvojen osalta 0,3 luksia (vastaa 20:tä prosenttia) ja 0,45 luksia (vastaa 30:tä prosenttia)

segmenteissä E, F1, F2 ja F3 mitattujen enimmäisarvojen osalta 0,2 luksia (vastaa 20:tä prosenttia) ja 0,3 luksia (vastaa 30:tä prosenttia)

pisteissä BR, P, S 50, S 50LL, S 50RR, S 100, S 100LL ja S 100RR sekä tämän säännön liitteen 3 taulukon 1 alaviitteessä 4 tarkoitetuissa pisteissä (B50L, HV, BR, BRR ja BLL) mitattujen vähimmäisarvojen osalta puolet vaaditusta arvosta (vastaa 20:tä prosenttia) ja kolme neljäsosaa vaaditusta arvosta (vastaa 30:tä prosenttia).

1.2.1.2

Kun kysymys on kaukovaloista, ja jos piste HV sijaitsee alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, fotometrisille arvoille sallitaan kaikissa tämän säännön 6.3.2 kohdassa tarkoitetuissa mittauspisteissä +20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja -20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta.

1.2.2

Jos edellä kuvatun testin tulokset eivät täytä vaatimuksia, järjestelmän kohdennusta voidaan muuttaa edellyttäen, että valokeilan akseli siirtyy sivusuunnassa enintään 0,5 astetta oikeaan tai vasempaan ja pystysuunnassa enintään 0,2 astetta ylöspäin tai alaspäin riippumattomasti mutta alkuperäisen säädön edellyttämällä tavalla.

Näitä määräyksiä ei sovelleta tämän säännön kohdassa 6.3.1.1 määriteltyihin valaisinyksiköihin.

1.2.3

Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät täytä vaatimuksia, järjestelmä testataan uudestaan käyttäen toista vertailuvalonlähdettä ja/tai toista virransyöttö- ja säätölaitetta.

1.3

Lämmön vaikutuksesta johtuva valorajan pystyasennon muuttuminen tarkistetaan seuraavalla menettelyllä:

Yksi järjestelmistä testataan liitteen 4 kohdan 2.1 menettelyn mukaisesti, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteen 4 kohdassa 2.2.2 määritellyn syklin.

Järjestelmä katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen näyte, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

1.4	Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä.

2. VALMISTAJAN SUORITTAMAN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUKSEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tyyppihyväksynnän haltijan on suoritettava kullekin järjestelmätyypille asianmukaisin väliajoin ainakin seuraavassa esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön vaatimusten mukaisesti.

Jos näyte ei täytä kyseisen testityypin vaatimuksia, on otettava lisää näytteitä ja testattava ne. Valmistajan on toteutettava toimenpiteitä kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.1 Testien luonne

Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ominaisuuksia ja lämmön vaikutuksesta johtuvan lähivalojen valorajan pystysuuntaisen siirtymän tarkastusta.

2.2 Testimenetelmät

2.2.1

Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.2.2

Missä tahansa valmistajan suorittamassa vaatimustenmukaisuustestissä voidaan käyttää tässä säännössä esitettyjä menetelmiä vastaavia menetelmiä hyväksyntätesteistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella. Valmistajan vastuulla on osoittaa, että käytetyt menetelmät vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä.

2.2.3

Kohtien 2.2.1. ja 2.2.2 soveltaminen edellyttää testilaitteen säännöllistä kalibrointia ja testilaitteen vastaavuutta toimivaltaisen viranomaisen suorittaman mittauksen kanssa.

2.2.4

Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä, erityisesti hallinnollisen tarkastuksen ja näytteenoton tarkoituksia varten.

2.3 Näytteenotto

Järjestelmänäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien järjestelmien sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

Arvioinnin on yleensä koskettava yksittäisten tehtaiden sarjatuotantoa. Valmistaja voi kuitenkin ryhmittää yhteen useista eri tehtaista saadut samaa tyyppiä koskevat tiedot, jos tehtaissa sovelletaan samaa laatujärjestelmää ja laadun hallintaa.

2.4 Mitatut ja tallennetut fotometriset ominaisuudet

Näytevalaisimien fotometriset ominaisuudet mitataan tässä säännössä määritellyistä pisteistä seuraavasti:

kaukovalojen osalta pisteistä Emax, HV (1), HL ja HR (2),

lähivalojen osalta pisteistä B50L, HV (tapauksen mukaan), 50V, 75R (tapauksen mukaan) ja 25LL (katso liitteen 3 kuvio 1).

2.5 Hyväksyttävyysperusteet

Valmistajan vastuulla on laatia testituloksista tilastollinen tutkimus ja määrittää toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella hyväksyttävyysperusteet tuotteilleen, jotta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastukselle tämän säännön kohdassa 9.1 asetetut edellytykset täyttyvät.

Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 7 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen vähimmäistodennäköisyys on 0,95.

(1) Kun kaukovalo on rakenteellisesti yhdistetty lähivaloon, kaukovalon mittauspiste HV on sama kuin lähivalon mittauspiste HV.

(2) Suoralla H–H sijaitsevat pisteet HL ja HR asetetaan 2,6 astetta vasemmalle ja 2,6 astetta oikealle pisteestä HV.

LIITE 6

Muovisen linssin sisältämiin järjestelmiin sovellettavat määräykset: linssien tai materiaalinäytteiden ja kokonaisten järjestelmien tai niiden osien testaaminen

1. YLEISET VAATIMUKSET

1.1	Tämän säännön kohdan 2.2.4 mukaisesti toimitettujen näytteiden on täytettävä kohdissa 2.1–2.5 tarkoitetut vaatimukset.

1.2	Kahden kokonaista järjestelmää edustavan näytteen, jotka on toimitettu tämän säännön kohdan 2.2.3 mukaisesti ja jotka sisältävät muovisia linssejä, on linssien materiaalin osalta täytettävä kohdassa 2.6 tarkoitetut vaatimukset.

1.3	Muovisten linssien näytekappaleet tai materiaalinäytteet on testattava yhdessä mahdollisen heijastimen kanssa, johon ne on tarkoitettu asennettaviksi, tyyppihyväksyntätesteissä tämän liitteen lisäyksen 1 taulukossa A esitetyssä aikajärjestyksessä.

1.4	Jos järjestelmän valmistaja pystyy kuitenkin osoittamaan, että tuote on jo läpäissyt kohdissa 2.1–2.5 tarkoitetut testit tai vastaavat toisen säännön mukaiset testit, kyseisiä testejä ei tarvitse toistaa. Pakollisia ovat vain lisäyksen 1 taulukossa B määrätyt testit.

1.5	Jos järjestelmä tai sen osa on suunniteltu yksinomaan oikeanpuoleiseen tai yksinomaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, tässä liitteessä tarkoitetut testit voidaan suorittaa yhdellä hakijan valitsemalla näytekappaleella.

2. TESTIT

2.1 Lämpötilamuutosten sieto

2.1.1 Testit

Kolmen käyttämättömän näytteen (linssin) on käytävä läpi viisi lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muutossykliä seuraavan ohjelman mukaisesti:

3 tuntia lämpötilassa 40 °C ± 2 °C ja 85–95 prosentin suhteellisessa kosteudessa

1 tunti lämpötilassa 23°C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa

15 tuntia lämpötilassa – 30 °C ± 2 °C

1 tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa

3 tuntia lämpötilassa 80 °C ± 2 °C

1 tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

Ennen tätä testiä näytteitä on pidettävä vähintään 4 tuntia lämpötilassa 23 °C ± 5 °C ja 60–75 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

Huom. Jakson ”yksi tunti lämpötilassa 23 °C ± 5 °C” on sisällettävä ne siirtymäjaksot lämpötilasta toiseen, jotka ovat tarpeen lämpösokkivaikutusten välttämiseksi.

2.1.2 Fotometriset mittaukset

2.1.2.1 Menetelmä

Näytteille on suoritettava fotometriset mittaukset ennen testiä ja sen jälkeen.

Fotometriset mittaukset suoritetaan tämän säännön liitteen 9 mukaisesti seuraavista pisteistä:

luokan C lähivalojen osalta pisteistä B50L ja 50V

järjestelmän kaukovalojen osalta pisteestä Emax.

2.1.2.2 Tulokset

Kustakin näytteestä ennen testiä ja sen jälkeen mitatut fotometriset arvot saavat vaihdella enintään 10 prosenttia fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit mukaan luettuina.

2.2 Ilmakehässä vaikuttavien ja kemiallisten aineiden sieto

2.2.1 Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sieto

Kolme uutta näytettä (linssiä tai materiaalinäytettä) on altistettava sellaisesta lähteestä peräisin olevalle säteilylle, jonka spektrijakauma on sama kuin lämpötilassa 5 500–6 000 K olevan mustan kappaleen. Lähteen ja näytteiden väliin on sijoitettava asianmukaiset suodattimet, jotta vähennetään mahdollisimman paljon säteilyä, joka on aallonpituudeltaan alle 295 nm tai yli 2 500 nm. Näytteet on altistettava voimakkaalle valaistukselle, joka on teholtaan 1 200 ± 200 W/m2, sellaiseksi ajaksi, että näytteiden saaman valoenergian arvo on 4 500± 200 MJ/m2. Kotelon sisällä näytteiden kanssa samaan tasoon asetetusta mustasta levystä mitatun lämpötilan on oltava 50 ± 5 °C. Tasaisen altistuksen aikaansaamiseksi näytteiden on kierrettävä säteilylähteen ympäri nopeudella 1–5 kierrosta minuutissa.

Näytteet on suihkutettava tislatulla vedellä, jonka johtokyky on pienempi kuin 1 mS/m lämpötilassa 23 ± 5 °C, seuraavan syklin mukaisesti:

suihkutus: 5 minuuttia, kuivaus: 25 minuuttia.

2.2.2 Kemiallisten aineiden sieto

Kun kohdassa 2.2.1 tarkoitettu testi ja kohdassa 2.2.3.1 tarkoitettu mittaus on suoritettu, kolmen testattavan näytteen ulkopinnat on käsiteltävä kohdassa 2.2.2.2 tarkoitetulla tavalla kohdassa 2.2.2.1 määritellyllä seoksella.

2.2.2.1 Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava: 61,5 prosenttia n-heptaania, 12,5 prosenttia tolueenia, 7,5 prosenttia etyylitetrakloridia, 12,5 prosenttia trikloorietyleeniä ja 6 prosenttia ksyleeniä (tilavuusprosentteina).

2.2.2.2 Testiseoksen levittäminen

Puuvillakankaan (ISO 105 -standardin mukaisen) palaa liotetaan kohdassa 2.2.2.1 määritellyssä seoksessa, kunnes se on kyllästynyt. Tämän jälkeen kangas levitetään 10 sekunnin kuluessa 10 minuutin ajaksi näytteen ulkopinnalle niin, että paine on 50 N/cm2, mikä vastaa 14 × 14 mm:n suuruiseen testipintaan kohdistettua 100 N:n voimaa.

Tämän 10 minuutin jakson aikana kangaspalaa on kostutettava uudelleen seoksella niin, että käytettävä neste on koostumukseltaan jatkuvasti täysin sama määritellyn testiseoksen koostumuksen kanssa.

Testiseoksen levittämisen aikana näytteeseen kohdistettua painetta voidaan tasauttaa, jotta se ei aiheuta näytteeseen säröjä.

2.2.2.3 Puhdistaminen

Kun testiseos on levitetty näytteille, niiden annetaan kuivua ilmassa. Tämän jälkeen näytteet pestään kohdassa 2.3 (puhdistusaineiden sieto) määritellyllä liuoksella, jonka lämpötila on 23 ± 5 °C. Sitten näytteet huuhdotaan huolellisesti tislatulla vedellä, joka saa sisältää enintään 0,2 prosenttia epäpuhtauksia ja jonka lämpötila on 23 ± 5 °C. Lopuksi näytteet pyyhitään pehmeällä kankaalla.

2.2.3 Tulokset

2.2.3.1

Ilmakehässä vaikuttavien tekijöiden sietotestin jälkeen näytteiden ulkopinnoissa ei saa esiintyä säröjä, naarmuja, lohkeilua eikä muodonmuutoksia, ja valon läpäisyn keskivaihtelu Δt = (T2 – T3)/T2 mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020 (Δtm ≤ 0,020).

2.2.3.2

Kemiallisten tekijöiden sietotestin jälkeen näytteissä ei saa esiintyä kemiallisen vaikutuksen jälkiä, jotka voisivat vaikuttaa valovirran hajontaan, ja valovirran keskivaihtelu Δd = (T5 – T4)/T2 mitattuna kolmesta testattavasta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,020 (Δdm ≤ 0,020).

2.2.4 Valonlähteen tuottaman säteilyn sieto

Tarvittaessa tehdään seuraava testi:

Litteitä näytekappaleita kaikista järjestelmään kuuluvista valon läpäisyyn tarkoitetuista muovikomponenteista altistetaan valonlähteen valolle. Näytekappaleiden välisten kulmien ja etäisyyksien kaltaisten muuttujien on oltava samat kuin järjestelmässä. Kaikkien näytekappaleiden on oltava väreiltään ja mahdollisilta pintakäsittelyiltään yhdenmukaisia järjestelmän osien kanssa.

Läpäisevän valon on 1 500 tunnin keskeytyksettömän altistuksen jälkeen täytettävä kolorimetriset vaatimukset testattaessa uudella valonlähteellä, eikä näytekappaleiden pinnassa saa esiintyä säröjä, naarmuja, lohkeilua eikä muodonmuutoksia.

Sisämateriaalien sietoa valonlähteen tuottamalle ultraviolettisäteilylle ei ole tarpeen tarkistaa, jos valonlähde on säännön nro 37 mukainen tai vähän UV-säteilyä tuottava kaasupurkausvalonlähde tai vähän UV-säteilyä tuottava LED-moduuli tai jos asianomaiset järjestelmän komponentit suojataan UV-säteilyltä esimerkiksi lasisuotimin.

2.3 Puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sieto

2.3.1 Puhdistusaineiden sieto

Kolmen näytteen (linssien tai materiaalinäytteiden) ulkopinnat on lämmitettävä lämpötilaan 50 ± 5 °C ja upotettava sen jälkeen viiden minuutin ajaksi seokseen, jota pidetään lämpötilassa 23 ± 5 °C ja joka on koostumukseltaan seuraava: 99 osaa tislattua vettä, joka sisältää enintään 0,02 prosenttia epäpuhtauksia, ja yksi osa alkyyliaryylisulfonaattia.

Testin lopuksi näytteet kuivataan lämpötilassa 50 ± 5 °C ja näytteiden pinta puhdistetaan kostealla kankaalla.

2.3.2 Hiilivetyjen sieto

Kolmen näytteen ulkopintoja hierotaan kevyesti yhden minuutin ajan sellaisessa seoksessa kastellulla puuvillakankaalla, jonka koostumus on 70 prosenttia n-heptaania ja 30 prosenttia tolueenia (tilavuusprosentteina). Tämän jälkeen näytteiden annetaan kuivua ilmassa.

2.3.3 Tulokset

Kun edellä esitetyt kaksi testiä on suoritettu peräkkäin, valon läpäisyn vaihtelun keskiarvo Δt = (T2 – T3)/T2 mitattuna kolmesta näytteestä tämän liitteen lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti saa olla enintään 0,010 (Δtm ≤ 0,010).

2.4 Mekaanisen kulutuksen sieto

2.4.1 Kulutustestin menetelmä

Kolmen uuden näytteen (linssin) ulkopinnoille suoritetaan tasaisen mekaanisen kulutuksen testi tämän liitteen lisäyksessä 3 määriteltyä menetelmää käyttäen.

2.4.2 Tulokset

Tämän testin jälkeen vaihtelut

läpäisevyydessä Δt = (T2 – T3) / T2

ja hajonnassa Δd = (T5 – T4) / T2

mitataan lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti tämän säännön kohdassa 2.2.4.1.1 määritellyllä alueella. Kolmen näytteen keskiarvon on oltava sellainen, että

Δtm ≤ 0,100; Δdm ≤ 0,050

2.5 Pinnoitteiden pysyvyyden testaus

2.5.1 Näytteen valmistelu

Linssin päällysteen alueella oleva pinta, joka on kooltaan 20 mm × 20 mm, leikataan partaterällä tai neulalla ruudukoksi, jonka neliöt ovat kooltaan suunnilleen 2 mm × 2 mm. Terän tai neulan paineen on oltava riittävä ainakin päällysteen leikkaamiseksi.

2.5.2 Testin kuvaus

Testissä käytetään teippiä, jonka kiinnitysvoima on 2 N leveyssenttimetriä kohti ±20 prosenttia mitattuna tämän liitteen lisäyksessä 4 määritellyissä vakio-olosuhteissa.Teippiä, jonka on oltava vähintään 25 mm leveä, painetaan vähintään viiden minuutin ajan kohdassa 2.5.1 määritellyn mukaisesti valmisteltua pintaa vasten.

Tämän jälkeen teipin päätä kuormitetaan siten, että kohteena olevaan pintaan nähden kohtisuorassa oleva voima on sama kuin kyseiseen pintaan kohdistuva kiinnitysvoima.Sitten teippi vedetään irti vakionopeudella 1,5 ± 0,2 m/s.

2.5.3 Tulokset

Ruudutettu alue ei saa olla mainittavasti vaurioitunut. Vauriot ruudukon risteyskohdissa tai viiltojen reunoilla sallitaan, jos vaurioitunutta aluetta ei ole enempää kuin 15 prosenttia ruudutetusta alueesta.

2.6 Muovisen linssin sisältävien kokonaisten järjestelmien testaaminen

2.6.1 Linssin pinnan mekaanisen kulutuksen sieto

2.6.1.1 Testit

Järjestelmän nro 1 linssille on tehtävä kohdassa 2.4.1 määritelty testi.

2.6.1.2. Tulokset

Testin jälkeen järjestelmälle tai sen osalle tämän säännön mukaisesti suoritettujen fotometristen mittausten tulokset saavat olla enintään 30 prosenttia suuremmat kuin pisteille B50L ja HV määritellyt enimmäisarvot ja enintään 10 prosenttia pienemmät kuin pisteelle 75R määritellyt vähimmäisarvot (tapauksen mukaan).

2.6.2 Pinnoitteiden pysyvyyden testaus

Asennusyksikkönäytteen nro 2 linssille on tehtävä kohdassa 2.5 määritelty testi.

3. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUS

3.1

Linssien valmistuksessa käytettyjen materiaalien osalta samaan sarjaan kuuluvat asennusyksiköt katsotaan tämän säännön mukaisiksi seuraavissa tapauksissa:

3.1.1

Näytteiden ulkopinnoissa ei kemiallisten aineiden sietotestin sekä puhdistusaineiden ja hiilivetyjen sietotestin jälkeen ole paljain silmin havaittavissa säröjä, lohkeilua eikä muodonmuutoksia (ks. kohdat 2.2.2, 2.3.1 ja 2.3.2).

3.1.2

Fotometriset arvot kohdassa 2.6.1.2 tarkoitetuissa mittauspisteissä ovat kohdassa 2.6.1.1 määritellyn testin jälkeen tässä säännössä vaatimustenmukaisuudelle määriteltyjen rajojen sisällä.

3.2	Jos testitulokset eivät täytä vaatimuksia, testit toistetaan toisella sattumanvaraisesti valitulla järjestelmänäytteellä.

LISÄYS 1

HYVÄKSYNTÄTESTIEN AIKAJÄRJESTYS

Muovimateriaaleille suoritettavat testit (tämän säännön kohdan 2.2.4 mukaisesti toimitetut linssit tai materiaalinäytteet)

Näytteet

Linssit tai materiaalinäytteet

Linssit

Testit

1.1.	Fotometriset mittaukset (2.1.2)

1.1.1.

Lämpötilan muutos (2.1.1)

1.2.	Fotometriset mittaukset (2.1.2)

1.2.1.

Valon läpäisyn mittaus

1.2.2.

Hajonnan mittaus

1.3.	Ilmakehässä vaikuttavat tekijät (2.2.1)

1.3.1.

Valon läpäisyn mittaus

1.4.	Kemialliset aineet (2.2.2)

1.4.1.

Hajonnan mittaus

1.5.	Puhdistusaineet (2.3.1)

1.6.	Hiilivedyt (2.3.2)

1.6.1.

Valon läpäisyn mittaus

1.7.	Kuluminen (2.4.1)

1.7.1.

Valon läpäisyn mittaus

1.7.2.

Hajonnan mittaus

1.8.	Pysyvyys (2.5)

1.9.	Valonlähteen tuottaman säteilyn sieto

Tämän säännön kohdan 2.2.3 mukaisesti toimitetuille kokonaisille järjestelmille tai niiden osille tehtävät testit

Testit

Kokonaiset järjestelmät

Näyte nro

2.1.	Kuluminen (2.6.1.1)

2.2.	Fotometriset ominaisuudet (2.6.1.2)

2.3.	Pysyvyys (2.6.2)

LISÄYS 2

Valon hajonnan ja läpäisyn mittausmenetelmä

1. LAITTEISTO (ks. kuvio 1)

Kollimaattorin K, jolla on puolihajoama β/2 = 17,4 × 10-4 rd, sädettä rajoittaa 6 mm:n aukolla varustettu himmennin Dτ, jota vasten näytteen alusta sijoitetaan.

Konvergentti akromaattinen linssi L2, jonka pallopoikkeamat on korjattu, yhdistää himmentimen Dτ vastaanottimeen R. Linssin L2 läpimitan on oltava sellainen, että linssi ei himmennä valoa, jonka näyte hajottaa keilaan, jonka puolihuippukulma on β/2 = 14°.

Rengasmainen himmennin DD, jonka kulmat ovat αo/2 = 1 astetta ja αmax/2 = 12 astetta, sijoitetaan linssin L2 kuvapolttotasolle.

Himmentimen läpinäkymätön keskiosa on tarpeen suoraan valonlähteestä tulevan valon eliminoimiseksi. Himmentimen keskiosa on voitava irrottaa valonsäteestä siten, että se palaa täsmälleen alkuperäiseen asentoonsa.

Välimatka L2–Dτ ja linssin L2 polttoväli F2 on valittava niin, että Dτ:n kuva peittää täysin vastaanottimen R.

L2:n osalta suositellaan käytettäväksi noin 80 mm:n polttoväliä.

Kun alkutulovalovirtaan viitataan yksikkönä, kunkin lukeman absoluuttisen tarkkuuden on oltava parempi kuin 0,001 yksikköä.

Kuva 1

Hajonnan ja läpäisyn vaihtelun optinen mittaus

2. MITTAUKSET

Seuraavat lukemat on otettava:

Lukema	Näyte	DD:n keskiosa	Muuttuja
T1	Ei	Ei	Tulovalovirta alkulukemassa
T2	Kyllä (ennen testiä)	Ei	Uuden materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä
T3	Kyllä (testin jälkeen)	Ei	Testatun materiaalin läpäisemä valovirta 24 asteen kentässä
T4	Kyllä (ennen testiä)	Kyllä	Uuden materiaalin hajottama valovirta
T5	Kyllä (testin jälkeen)	Kyllä	Testatun materiaalin hajottama valovirta

LISÄYS 3

SUIHKUTUSTESTAUSMENETELMÄ

1. TESTAUSLAITTEISTO

1.1. Suihkutin

Käytettävässä suihkuttimessa on oltava läpimitaltaan 1,3 mm:n suutin, joka mahdollistaa 0,24 ± 0,02 litran nestevirran minuutissa käyttöpaineella 6,0 bar – 0/+ 0,5 bar.

Näissä käyttöolosuhteissa aikaansaatavan suihkun on oltava läpimitaltaan 170 ± 50 mm kulumiselle altistetulla pinnalla, joka on 380 ± 10 mm:n etäisyydellä suuttimesta.

1.2. Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava:

silikahiekka, jonka kovuus on 7 Mohsin asteikolla, raekoko 0–0,2 mm, jakauma lähes normaali ja kulmakerroin 1,8–2

vesi, jonka kovuus on enintään 205 g/m3 seoksessa, jossa on 25 g hiekkaa vesilitraa kohti.

2. TESTI

Valaisimien linssien ulkopinnat on altistettava kerran tai useammin edellä esitetyllä tavalla tuotetun hiekkasuihkun vaikutukselle. Suihku on suunnattava lähes kohtisuoraan testattavalle pinnalle.

Kuluminen tarkastetaan yhden tai useamman lasinäytteen avulla, jotka on vertailua varten asetettu testattavien linssien läheisyyteen. Seosta suihkutetaan, kunnes muutos näytteiden aikaansaaman valon hajonnassa mitattuna lisäyksessä 2 määritellyllä menetelmällä on sellainen, että Δd = (T5 - T4)/T2 = 0,0250 ± 0,0025.

Testauksessa voidaan käyttää useita vertailunäytteitä sen tarkistamiseksi, että koko testattava pinta on tasaisesti kulunut.

LISÄYS 4

TEIPIN PYSYVYYSTESTI

1. TARKOITUS

Tämän menetelmän avulla pystytään vakio-olosuhteissa määrittämään teipin lineaarinen kiinnitysvoima lasilevyyn nähden.

2. PERIAATE

Mitataan voima, joka tarvitaan teipin irrottamiseen lasilevystä 90 asteen kulmassa.

3. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Ympäristön lämpötilan on oltava 23 ± 5 °C ja suhteellisen kosteuden 5 ± 15 prosenttia.

4. TESTIKAPPALEET

Ennen testiä teipin näyterullaa on pidettävä 24 tunnin ajan määritellyissä olosuhteissa (ks. kohta 3).

Kustakin rullasta testataan viisi 400 mm:n pituista testikappaletta. Testikappaleet otetaan rullasta sen jälkeen, kun teipistä on poistettu kolme päällimmäistä kerrosta.

5. MENETTELY

Testi on suoritettava kohdassa 3 määritellyissä olosuhteissa.

Teipistä otetaan viisi testikappaletta siten, että teippiä rullataan auki rullan säteen suuntaisesti nopeudella, joka on noin 300 mm/s. Sitten kappaleet kiinnitetään 15 sekunnin kuluessa seuraavassa esitetyllä tavalla.

Teippi kiinnitetään lasilevyyn asteittain sormen kevyellä pituussuuntaisesti hankaavalla liikkeellä liikaa painamatta niin että teipin ja lasilevyn väliin ei jää ilmakuplia.

Yhdistelmä jätetään edellä määriteltyihin ympäristöolosuhteisiin 10 minuutin ajaksi.

Testikappaletta irrotetaan noin 25 mm:n verran levystä testikappaleen akseliin nähden kohtisuorassa asennossa.

Levy kiinnitetään paikalleen ja teipin irrallinen pää taivutetaan 90 asteen kulmaan. Teippi kiristetään siten, että teipin ja levyn välinen rajaviiva on kohtisuorassa kiristysvoiman suuntaan ja levyyn nähden.

Teippi vedetään irti nopeudella 300 mm/s ± 30 mm/s, ja siihen tarvittava voima kirjataan.

6. TULOKSET

Saadut viisi arvoa asetetaan järjestykseen, ja mediaanin arvo on mittauksen tulos. Arvo ilmaistaan Newtoneina (N) teipin leveyssenttimetriä kohti.

LIITE 7

TARKASTAJAN TEKEMÄÄ NÄYTTEENOTTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1. YLEISTÄ

1.1 Vaatimustenmukaisuutta koskevat mekaaniset ja geometriset vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia tämän säännön vaatimusten rajoissa. Tämä vaatimus koskee myös väriä.

1.2 Sarjavalmisteisten järjestelmien fotometristen ominaisuuksien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos testattaessa sattumanvaraisesti valittua ja jännitteisellä, tarvittaessa korjatulla valonlähteellä varustettua järjestelmää tämän säännön liitteen 9 kohtien 1 ja 2 mukaisesti

1.2.1 mikään arvo ei poikkea kielteisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellystä arvosta.

1.2.1.1 Lähivalojen ja niiden toimintojen eräiden arvojen osalta kielteinen enimmäispoikkeama on seuraava:

a)	pisteessä B50L mitattujen enimmäisarvojen osalta 0,2 luksia (vastaa 20:tä prosenttia) ja 0,3 luksia (vastaa 30:tä prosenttia)

b)	vyöhykkeellä III, HV ja segmentissä BLL mitattujen enimmäisarvojen osalta 0,3 luksia (vastaa 20:tä prosenttia) ja 0,45 luksia (vastaa 30:tä prosenttia)

c)	segmenteissä E, F1, F2 ja F3 mitattujen enimmäisarvojen osalta 0,2 luksia (vastaa 20:tä prosenttia) ja 0,3 luksia (vastaa 30:tä prosenttia)

1.2.1.2 Kun kysymys on kaukovaloista ja jos piste HV sijaitsee alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, fotometrisille arvoille sallitaan kaikissa tämän säännön kohdassa 6.3.2 tarkoitetuissa mittauspisteissä + 20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja – 20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta.

1.2.2 Jos edellä kuvatun testin tulokset eivät täytä vaatimuksia, järjestelmän kohdennusta voidaan muuttaa edellyttäen, että valokeilan akseli siirtyy sivusuunnassa enintään 0,5 astetta oikeaan tai vasempaan ja pystysuunnassa enintään 0,2 astetta ylöspäin tai alaspäin alkuperäisestä säädöstä riippumatta. Näitä määräyksiä ei sovelleta tämän säännön kohdassa 6.3.1.1 määriteltyihin valaisinyksiköihin.

1.2.3 Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät täytä vaatimuksia, järjestelmä testataan uudestaan käyttäen toista vertailuvalonlähdettä ja/tai toista virransyöttö- ja säätölaitetta.

1.2.4 Järjestelmiä, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

1.2.5 Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

2. ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä järjestelmää. Ensimmäiset kaksi näytettä merkitään A:ksi ja toiset kaksi näytettä B:ksi.

2.1 Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

2.1.1 Sarjatuotantona valmistettujen järjestelmien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn perusteella, jos järjestelmistä mitattujen arvojen kielteiset poikkeamat ovat seuraavat:

2.1.1.1 Näyte A

A1:	yksi järjestelmä		0 prosenttia
A1:	yksi järjestelmä	enintään	20 prosenttia
A2:	molemmat järjestelmät	yli	0 prosenttia
	molemmat järjestelmät	mutta enintään	20 prosenttia
	siirrytään näytteeseen B

2.1.1.2 Näyte B

B1:

molemmat järjestelmät

0 prosenttia

2.1.2 tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteen A osalta täyttyvät.

2.2 Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

2.2.1 Sarjatuotantona valmistettujen järjestelmien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn perusteella ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos järjestelmistä mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.2.1.1 Näyte A

A3:	yksi järjestelmä	enintään	20 prosenttia
	yksi järjestelmä	yli	20 prosenttia
	yksi järjestelmä	mutta enintään	30 prosenttia

2.2.1.2 Näyte B

B2:	jos tulos on A2 ja
	yksi järjestelmä	yli	0 prosenttia
		mutta enintään	20 prosenttia
	yksi järjestelmä	enintään	20 prosenttia
B3:	jos tulos on A2 ja
	yksi järjestelmä		0 prosenttia
	yksi järjestelmä	yli	20 prosenttia
		mutta enintään	30 prosenttia

2.2.2 tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteen A osalta eivät täyty.

2.3 Hyväksynnän peruuttaminen

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja kohtaa 10 on sovellettava, jos tämän liitteen kuvion 1 mukaisen näytteenottomenettelyn perusteella järjestelmistä mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.3.1 Näyte A

A4:	yksi järjestelmä	enintään	20 prosenttia
A4:	yksi järjestelmä	yli	30 prosenttia
A5:	molemmat järjestelmät	yli	20 prosenttia

2.3.2 Näyte B

B4:	jos tulos on A2 ja
	yksi järjestelmä	yli	0 prosenttia
		mutta enintään	20 prosenttia
	yksi järjestelmä	yli	20 prosenttia
B5:	jos tulos on A2 ja
	molemmat järjestelmät	yli	20 prosenttia
B6:	jos tulos on A2 ja
	yksi järjestelmä		0 prosenttia
	yksi järjestelmä	yli	30 prosenttia

2.3.3 tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteiden A ja B osalta eivät täyty.

3. TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

Tulosten A3, B2 ja B3 tapauksessa on kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta suoritettava toistettu näytteenotto kolmannella, kahdesta järjestelmästä koostuvalla näytteellä C.

3.1 Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

3.1.1. Sarjatuotantona valmistettujen järjestelmien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn perusteella, jos järjestelmistä mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.1.1.1 Näyte C

C1:	yksi järjestelmä		0 prosenttia
C1:	yksi järjestelmä	enintään	20 prosenttia
C2:	molemmat järjestelmät	yli	0 prosenttia
	molemmat järjestelmät	mutta enintään	20 prosenttia
	siirrytään näytteeseen D

3.1.1.2 Näyte D

D1:	jos tulos on C2 ja
	molemmat järjestelmät		0 prosenttia

3.1.2 tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteen C osalta täyttyvät.

3.2 Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

3.2.1 Sarjatuotantona valmistettujen järjestelmien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn perusteella ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos järjestelmistä mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.2.1.1 Näyte D

D2:	jos tulos on C2 ja
	yksi järjestelmä	yli	0 prosenttia
		mutta enintään	20 prosenttia
	yksi järjestelmä	enintään	20 prosenttia

3.2.1.2 tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteen C osalta eivät täyty.

3.3 Hyväksynnän peruuttaminen

3.3.1 Näyte C

C3:	yksi järjestelmä	enintään	20 prosenttia
C3:	yksi järjestelmä	yli	20 prosenttia
C4:	molemmat järjestelmät	yli	20 prosenttia

3.3.2 Näyte D

D3:	jos tulos on C2 ja
	yksi järjestelmä		0 prosenttia
		tai yli	0 prosenttia
	yksi järjestelmä	yli	20 prosenttia

3.3.3 tai jos kohdan 1.2.2 edellytykset näytteiden C ja D osalta eivät täyty.

4. LÄHIVALOJEN VALORAJAN PYSTYSUUNTAINEN SIIRTYMÄ

Lämmön vaikutuksesta johtuva valorajan pystyasennon muuttuminen tarkistetaan seuraavalla menettelyllä:

Yksi näytettä A edustavista järjestelmistä on tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen testattava liitteen 4 kohdan 2.1 menettelyn mukaisesti, kun järjestelmä on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteen 4 kohdassa 2.2.2 määritellyn syklin.

Järjestelmä katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan näytteestä A toinen järjestelmä, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

Jos näyte A ei täytä edellä mainittua vaatimusta, on testattava näytteen B kaksi järjestelmää saman menettelyn mukaisesti. Kummankaan valaisimen arvo Δr ei saa olla suurempi kuin 1,5 mrad.

Kuva 1

Huom. ’Laitteella’ tarkoitetaan tässä kuviossa ”järjestelmää”.

LIITE 8

LÄHIVALOJEN VALORAJAA JA SUUNTAAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET (1)

1. VALORAJAN MÄÄRITTELY

Valorajan, joka lankeaa tämän säännön liitteessä 9 määriteltyyn mittausruutuun, on oltava kyllin terävä säädön mahdollistamiseksi ja täytettävä seuraavat vaatimukset:

1.1 Muoto (ks. kuvio A.8-1)

Valorajan osat:

—	suora vaakaosa vasemmalla

—	kohoava osa oikealla.

Kun valoraja on suunnattu kohdissa 2.1–2.5 tarkoitetulla tavalla, on seuraavien vaatimusten täytyttävä:

1.1.1

Suora vaakaosa erkanee pystysuunnassa enintään

—	0,2 astetta ylöspäin tai alaspäin vaakatason keskilinjasta alueella, joka sijaitsee 0,5–4,5 astetta vasemmalle suorasta V–V

—	0,1 astetta ylöspäin tai alaspäin kahden kolmasosan osuudella kyseisestä pituudesta.

1.1.2

Kohoavassa osassa

—	vasemman reunan on oltava kyllin terävä

—	suoran, joka lähtee A:n ja V–V:n yhtymäkohdasta tangenttina edellä mainittuun reunaan nähden, on oltava 10–60 asteen kulmassa suoraan H–H (ks. kuvio A.8-1).

2. SILMÄMÄÄRÄINEN SÄÄTÖMENETELMÄ

2.1 Ennen seuraavia testejä järjestelmä on saatettava neutraaliin tilaan.

Seuraavia ohjeita sovelletaan sellaisten valaisinyksiköiden valokeiloihin, jotka hakijan ilmoituksen mukaan on suunnattava.

2.2 Valokeila on suunnattava pystysuunnassa siten, että sen valorajan suora vaakaosa sijoittuu pystysuoraan nimellisasentoon (suora A) tämän säännön liitteen 3 taulukossa 2 esitettyjen määräysten mukaisesti. Vaatimus katsotaan täytetyksi, jos valorajan suoran vaakaosan keskitaso sijoittuu suoralle A (ks. kuvio A.8-2).

2.3 Valokeilan on sijoituttava vaakasuunnassa siten, että sen kohoava osa on oikealle suorasta V–V ja koskettaa sitä (ks. kuvio A.8–2).

2.3.1 Jos osittainen valokeila tuottaa vain valorajan suoran vaakaosan, vaakatason säätöön ei sovelleta erityisvaatimuksia, ellei hakija sitä erikseen pyydä.

2.4 Jos valaisinyksikköä ei ole suunniteltu suunnattava erikseen hakijan ohjeiden mukaisesti, sen valorajan on täytettävä soveltuvat vaatimukset.

2.5 Valaisinyksikköjen, jotka on suunnattu hakijan osoittamalla tavalla tämän säännön kohtien 5.2 ja 6.2.1.1 mukaisesti, on tuotettava valoraja, jonka muoto ja sijainti ovat tämän säännön liitteen 3 taulukossa 2 esitettyjen vaatimusten mukaiset.

2.6 Muut lähivalotyypit

Valorajan muodon ja sijainnin on täytettävä automaattisesti tämän säännön liitteen 3 taulukon 2 soveltuvat määräykset.

2.7 Hakijan ohjeiden ja kohdissa 2.1 ja 2.6 annettujen määräysten mukaista alkusuuntaamista ja/tai säätöä voidaan soveltaa myös erikseen asennettaviin valaisinyksikköihin.

Kuviot

Huom. Valorajan sijainti mittausruudussa on esitetty kaavamaisesti.

(1) Täydennetään mahdollisesti uusilla yleisillä määräyksillä, jotka ovat tutkittavina Euroopan sääntelyviranomaisten ryhmässä (ERG).

LIITE 9

FOTOMETRISIÄ MITTAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. YLEISET VAATIMUKSET

1.1	Järjestelmä tai sen osat on asennettava goniometriin, jonka vaaka-akseli on kiinteä ja kiertoakseli kohtisuorassa asennossa kiinteään akseliin nähden.

1.2	Valoarvot määritellään valotusmittarilla, joka sijoitetaan sivuiltaan 65 mm:n pituiseen neliöön vähintään 25 metrin etäisyydelle kunkin valaisinyksikön vertailukeskipisteen eteen goniometrin keskipisteestä kohtisuoraan vedetyllä mittausakselilla.

1.3	Fotometristen mittausten aikana on estettävä hajaheijastukset tarkoituksenmukaisella suojauksella.

1.4	Valonvoimakkuudet mitataan ja arvioidaan mittaussuuntaan nähden kohtisuoraan tasoon kohdistuvana valaistuksena 25 metrin nimellisetäisyydellä.

1.5

Kulmakoordinaatit ilmoitetaan kansainvälisen valaistuskomission (CIE) julkaisun nro 70 (Wien 1987) mukaisesti asteina pallossa, jolla on pystysuora napa-akseli ja joka siis vastaa goniometriä, jonka vaaka-akseli on maahan nähden kiinteä ja jonka liikkuva kiertoakseli on kohtisuorassa asennossa kiinteään vaaka-akseliin nähden.

1.6	Muut fotometriset menetelmät ovat hyväksyttäviä, jos niissä noudatetaan asianmukaista vastaavuutta.

1.7	Valaisinyksiköiden vertailukeskipisteen siirtymää goniometrin kiertoakseliin nähden on vältettävä. Tämä koskee erityisesti pystysuuntaa ja valorajan tuottavia valaisinyksiköitä. Säätö on suoritettava mittausruudulla, joka voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin valotusmittari.

1.8

Kussakin mittauspisteessä (kulma-asennossa) valojen toiminnoille tai toimintamuodoille tässä säännössä asetettuja fotometrisiä vaatimuksia sovelletaan puoleen järjestelmän kaikista valaisinyksiköistä saatujen kyseisiä toimintoja tai toimintamuotoja tai vastaavien vaatimusten alaisia valaisinyksiköitä koskevien arvojen summasta.

1.8.1

Kuitenkin jos vaatimukset on määritelty koskemaan vain yhtä sivustaa, jakoa kahdella ei sovelleta. Tämä koskee kohtia 6.2.6.3, 6.2.9.1, 6.3.2.1.2, 6.3.2.1.3 ja 6.4.6 sekä liitteen 3 taulukon 1 huomautusta 4.

1.9

Järjestelmän valaisinyksiköt on mitattava yksittäin.

Jos samaan asennusyksikköön kuitenkin kuuluu kaksi tai useampia valaisinyksikköjä, joiden valonlähteet on varustettu samantyyppisellä (teholtaan säädellyllä tai säätelemättömällä) virransyötöllä, ne voidaan mitata samanaikaisesti edellyttäen, että niiden valaisevat pinnat ovat mitoiltaan ja sijoitukseltaan sellaiset, että ne mahtuvat enintään 300 mm:n levyiseen ja 150 mm:n korkuiseen suorakaiteeseen ja että valmistaja on ilmoittanut niiden yhteisen vertailukeskipisteen.

1.10	Ennen uusia testejä järjestelmä on saatettava neutraaliin tilaan.

1.11

Järjestelmä tai sen osat on suunnattava ennen mittausten aloittamista siten, että valorajan sijainti on tämän säännön liitteen 3 taulukossa 2 esitettyjen vaatimusten mukainen. Yksittäin mitattavat ja valorajattomat järjestelmän osat on sijoitettava goniometriin hakijan antamien ohjeiden (kyseisen kiinnitysasennon) edellyttämällä tavalla.

2. VALONLÄHTEIDEN MUKAISET MITTAUSVAATIMUKSET

2.1

Suoraan ajoneuvon jännitteellä toimivat vaihdettavat hehkuvalonlähteet:

Järjestelmä tai sen osat on varustettava yhdellä tai useammalla värittömällä vakiohehkulampulla, joka on suunniteltu toimimaan 12 voltin nimellisjännitteellä. Järjestelmän tarkastuksen aikana hehkulampun napojen jännitettä on säädettävä niin, että saavutetaan säännön nro 37 asianomaisessa tietolomakkeessa ilmoitettu vertailuvalovirta.

Järjestelmä tai sen osat katsotaan hyväksyttäväksi, jos tämän säännön kohdan 6 vaatimukset täyttyvät vähintään yhden vakiohehkulampun osalta, joka voidaan toimittaa järjestelmän mukana.

2.2

Vaihdettavat kaasupurkausvalonlähteet:

Jos järjestelmä tai sen osat on varustettu vaihdettavalla kaasupurkausvalonlähteellä, niiden on täytettävä tämän säännön soveltuvissa kohdissa asetetut fotometriset vaatimukset vähintään yhden vakiovalonlähteen osalta, jota on kulutettu vähintään 15 syklin ajan säännössä nro 99 tarkoitetulla tavalla. Kyseisen kaasupurkausvalonlähteen valovirta voi poiketa säännössä nro 99 tarkoitetusta nimellisvalovirrasta.

Mitatut fotometriset arvot on tällöin korjattava vastaavasti. Ne on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista.

2.3

Suoraan ajoneuvon jännitteellä toimivat ei-vaihdettavat valonlähteet:

Kaikki ei-vaihdettavilla valonlähteillä (hehku- tai muilla lampuilla) varustetuilla valoilla tehtävät mittaukset on suoritettava 6,75 voltin, 13,5 voltin tai 28 voltin jännitteellä tai hakijan ilmoittamalla jännitteellä ajoneuvon muut virransyöttöjärjestelmät huomioon otettuina. Saadut fotometriset arvot on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista.

2.4

Jos vaihdettava tai ei-vaihdettava valonlähde toimii ajoneuvon jännitteestä riippumatta ja täysin järjestelmän itsensä säätämänä tai jos valolla on oma virtalähde, kohdassa 2.3 määritelty testausjännite on syötettävä kyseisen järjestelmän tai virtalähteen tulonapoihin. Testilaboratorio voi vaatia valmistajaa toimittamaan sille kyseiset erityiset virtalähteet.

Saadut fotometriset arvot on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista, paitsi jos kyseistä korjauskerrointa on jo käytetty kohdan 2.2 määräysten mukaisesti.

2.5

LED-moduulit testataan tapauksen mukaan jännitteellä 6,75 V, 13,5 V tai 28,0 V, ellei tässä säännössä muuta määrätä. Elektronisen valonlähteensäätölaitteen avulla toimivat LED-moduulit on testattava hakijan antamien ohjeiden mukaisesti.

Saadut fotometriset arvot on kerrottava 0,7:llä ennen vaatimustenmukaisuuden tarkistamista.

3. KÄÄNTYVIIN VALOIHIN SOVELLETTAVAT MITTAUSVAATIMUKSET

3.1

Jos järjestelmä tai sen osat tuottavat kääntyvää valoa, tämän säännön kohdan 6.2 (lähivalot) ja/tai kohdan 6.3 (kaukovalot) määräyksiä sovelletaan kaikkiin ajoneuvon kääntösädettä vastaaviin tiloihin. Lähivalojen ja kaukovalojen tarkistamisessa käytettävä testimenettely on seuraava:

3.1.1

Järjestelmä on testiä varten saatettava neutraaliin tilaan (ohjauspyörä keskiasennossa eli suorassa ajoasennossa) ja sellaisiin tiloihin, jotka vastaavat ajoneuvon pienintä kääntösädettä oikealle ja vasemmalle käännyttäessä. Tapauksen mukaan voidaan käyttää signaaligeneraattoreita.

3.1.1.1

Tämän säännön kohtien 6.2.6.2, 6.2.6.3 ja 6.2.6.5.1 vaatimusten mukaisuus on tarkistettava luokan 1 ja 2 kääntyvien valojen osalta ilman vaakatason uudelleenkohdistamista.

3.1.1.2

Tämän säännön kohtien 6.2.6.1 ja 6.3 vaatimusten mukaisuus on tapauksen mukaan tarkistettava

a)	luokan 2 kääntyvien valojen osalta ilman vaakatason uudelleenkohdistamista

b)	luokan 1 kääntyvien lähivalojen tai kääntyvien kaukovalojen osalta sen jälkeen, kun kyseinen asennusyksikkö on kohdistettu uudestaan vaakatasossa (esimerkiksi goniometrin avulla) vastaavaan vastakkaiseen suuntaan.

3.1.2

Jos ajoneuvon kääntösäde on muu kuin kohdassa 3.1.1 määritelty, luokan 1 tai 2 kääntyviä valoja testattaessa on varmistettava, että valon hajonta on pääosin yhdenmukainen eikä valo aiheuta liiallista häikäisyä. Muussa tapauksessa on syytä tarkistaa tämän säännön liitteen 3 taulukossa 1 asetettujen vaatimusten mukaisuus.

LIITE 10

ERITTELYLOMAKKEET

enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)

MUKAUTUVAN ETUVALAISUJÄRJESTELMÄN ERITTELYLOMAKE NRO 1

Järjestelmän tuottamiin valaisutoimintoihin ja toimintamuotoihin liittyvät AFS-ohjaussignaalit

AFS-ohjaussignaali	Toiminto tai toimintamuodot, joihin signaali vaikuttaa (1)					tekniset ominaisuudet (2) (tarvittaessa erillisellä sivulla)
	Lähivalo				kaukovalo
	Luokka C	Luokka V	Luokka E	Luokka W	kaukovalo
Ei/vakio					
V-signaali					
E-signaali					
W-signaali					
T-signaali					
Muut signaalit (3)					

MUKAUTUVAN ETUVALAISUJÄRJESTELMÄN ERITTELYLOMAKE NRO 2

Valorajat sekä valaisinyksiköiden säätölaitteet ja -menetelmät

Valaisinyksikkö nro (4)	Valoraja (5)		Säätölaite				Ominaisuudet ja lisämääräykset (jos on) (8)
	Valaisinyksikkö tuottaa yhden tai useamman lähivalojen valorajan tai vaikuttaa valorajojen muodostumiseen		pystysuoraan		vaakasuoraan
	tämän säännön liitteen 8 mukaisesti (6)	tämän säännön kohdan 6.4.6 määräyksiä sovelletaan (6)	Erillinen (pääyksikkö): (6), (9)	Kytketty pääyksikköön nro (7)	Erillinen (pääyksikkö): (6), (9)	Kytketty pääyksikköön nro (7)
1	kyllä/ei	kyllä/ei	kyllä/ei	…	kyllä/ei	…
2	kyllä/ei	kyllä/ei	kyllä/ei	…	kyllä/ei	…
3	kyllä/ei	kyllä/ei	kyllä/ei	…	kyllä/ei	…
4	kyllä/ei	kyllä/ei	kyllä/ei	…	kyllä/ei	…
5	kyllä/ei	kyllä/ei	kyllä/ei	…	kyllä/ei	…
6	kyllä/ei	kyllä/ei	kyllä/ei	…	kyllä/ei	…
7	kyllä/ei	kyllä/ei	kyllä/ei	…	kyllä/ei	…

(1) Rastittakaa asianmukaiset ruudut.

(2) Ilmoitettavat tiedot:

a)	fyysiset ominaisuudet (sähkövirta/jännite, optiset, mekaaniset, hydrauliset ja paineilmalaitteet jne.)

b)	tietotyyppi (jatkuva/analoginen, binaarinen, digitaalinen tms.)

c)	ajalliset tiedot (aikavakio, resoluutio jne.)

d)	signaalin tila, kun säännön nro 48 kohdan 6.22.7.4 edellytykset täyttyvät

e)	signaalin tila häiriön sattuessa (suhteessa järjestelmän alkutilaan)

()

(3) Hakijan ilmoituksen mukaisesti. Tiedot voidaan antaa tarvittaessa erillisellä sivulla.

(4) Järjestelmän kunkin valaisinyksikön kuvaus tämän säännön liitteen 1 mukaisesti ja tämän kohdassa säännön 2.2.1 esitettyä mallia käyttäen. Jatketaan tarvittaessa erillisellä sivulla.

(5) Säännön nro 48 kohdan 6.22.6.1.2 määräysten mukaisesti.

(6) Tarpeeton viivataan yli.

(7) Jos valaisinyksiköitä on useita, ilmoitetaan niiden määrä.

(8) Esimerkiksi valaisinyksiköiden tai valaisinyksikköryhmien säätöjärjestys tai säätömenetelmiä koskevat lisävaatimukset.

(9) Päävalaisinyksikön säätö voi aiheuttaa yhden tai useamman muun valaisinyksikön säädön.

LIITE 11

LED-moduuleja ja niitä sisältäviä AFS-järjestelmiä koskevat vaatimukset

1. YLEISET VAATIMUKSET

1.1	Jokaisen testattavaksi toimitetun LED-moduulinäytteen on vastattava sitä koskevia tämän säännön vaatimuksia, kun testaus tehdään käyttäen mukana mahdollisesti toimitettuja elektronisia valonlähteen säätölaitteita.

1.2	LED-moduulien on oltava sellaisia, että ne pysyvät hyvässä toimintakunnossa tavanomaisessa käytössä. Niissä ei myöskään saa ilmetä suunnittelu- tai valmistusvirheitä. Jos jokin LED-moduulin valodiodeista ei täytä vaatimuksia, myöskään moduulin ei katsota täyttävän vaatimuksia.

1.3	LED-moduulien on oltava asiattomalta käsittelyltä suojattuja.

1.4

Irrotettavien LED-moduulien on oltava rakenteeltaan sellaisia, että

1.4.1

jos LED-moduuli poistetaan ja korvataan toisella hakijan toimittamalla moduulilla, jossa on sama valonlähteen tunnistuskoodi, AFS-järjestelmän fotometriset vaatimukset täyttyvät

1.4.2

samassa valaisinrungossa olevia LED-moduuleja, joiden valonlähteen tunnistuskoodit ovat erilaiset, ei voida vaihtaa keskenään.

2. VALMISTUS

2.1	LED-moduulien valodiodit on varustettava sopivilla kiinnitysosilla.

2.2	Kiinnitysosien on oltava kestäviä, ja niiden on kiinnityttävä tukevasti valodiodeihin ja LED-moduuliin.

3. TESTAUSOLOSUHTEET

3.1 Soveltamisala

3.1.1

Kaikki näytteet on testattava kohdan 4 mukaisesti.

3.1.2

LED-moduuleissa käytettävien valonlähteiden on oltava säännön nro 48 kohdassa 2.7.1 tarkoitettuja valodiodeja, varsinkin näkyvää säteilyä tuottavien elementtien osalta. Muunlaisia valonlähteitä ei sallita.

3.2 Testausolosuhteet

3.2.1 LED-moduulien testaus

Kaikki näytteet on testattava tämän säännön kohdissa 6.2.4.4 ja 6.1.5 määritellyissä olosuhteissa. Ellei tässä liitteessä muuta määrätä, LED-moduulit on testattava valmistajan toimittaman ajovalaisimen sisällä.

3.2.2 Ympäristön lämpötila

Sähköisiä ja fotometrisia ominaisuuksia mitattaessa AFS-järjestelmää on käytettävä kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jonka lämpötila on 23 ± 5 °C.

3.3 Vanhennus

Hakijan pyynnöstä LED-moduulia on käytettävä 15 tunnin ajan, minkä jälkeen se on jäähdytettävä ympäristön lämpötilaan ennen tässä säännössä määriteltyjen testien aloittamista.

4. ERITYISVAATIMUKSET JA -TESTIT

4.1 Värintoisto

4.1.1 Punainen komponentti

Tämän säännön kohdassa 7 kuvattujen mittausten lisäksi edellytetään seuraavaa:

LED-moduulin tai LED-moduuleja sisältävän AFS-järjestelmän tuottaman valon punaisen komponentin on jännitteellä 50 V testattaessa oltava sellainen, että

Formula

jossa

Ee(λ)	(yksikkö: W)	on säteilyvoimakkuuden spektrijakauma
V(λ)	(yksikkö: 1)	on spektrivalovoima
(λ)	(yksikkö: nm)	on aallonpituus.

Tämä arvo lasketaan yhden nanometrin välein.

4.2 UV-säteily

Vähän UV-säteilyä tuottavan LED-moduulin tuottaman UV-säteilyn on oltava sellaista, että

Formula

jossa

S(λ) (yksikkö: 1) on spektrinen painotuskerroin

683 lm/W on säteilyn valotehon enimmäisarvo.

(Muiden symbolien selitykset kohdassa 4.1.1.)

Tämä arvo lasketaan yhden nanometrin välein. UV-säteilyarvo painotetaan seuraavassa UV-taulukossa esitettyjen arvojen mukaisesti.

λ	S(λ)
250	0,430
255	0,520
260	0,650
265	0,810
270	1,000
275	0,960
280	0,880
285	0,770
290	0,640
295	0,540
300	0,300
305	0,060
310	0,015
315	0,003
320	0,001
325	0,00050
330	0,00041
335	0,00034
340	0,00028
345	0,00024
350	0,00020
355	0,00016
360	0,00013
365	0,00011
370	0,00009
375	0,000077
380	0,000064
385	0,000530
390	0,000044
395	0,000036
400	0,000030

UV-taulukko: Arvot ovat IRPA/INIRC-komission ohjeen Guidelines on limits of exposure to ultraviolet radiation mukaiset. Aallonpituudet (nanometreinä) ovat edustavia. Muut arvot on interpoloitava.

4.3 Lämpöstabiilius

4.3.1 Valovoima

4.3.1.1

Kunkin lähivaloluokan ja kaukovalon osalta on mitattava fotometriset ominaisuudet, kun valaisinyksikköjä on käytetty minuutin ajan. Mittauspisteet ovat seuraavat:

Lähivalo	:	50V
Kaukovalo	:	HV

4.3.1.2

Kohdassa 4.3.1.1 mainittuja valaisinyksikköjä pidetään toiminnassa kunnes fotometrinen stabiilius on saavutettu. Stabiilius katsotaan saavutetuksi, kun valovoiman vaihtelu kohdassa 4.3.1.1 mainituissa pisteissä on pienempi kuin 3 prosenttia minkä tahansa 15 minuutin pituisen jakson aikana. Kun fotometrinen stabiilius on saavutettu, suoritetaan kaikki fotometriset mittaukset ja määritetään fotometriset arvot kaikissa vaadituissa testipisteissä.

4.3.1.3

Lasketaan kohdassa 4.3.1.1 mainituissa pisteissä yhden minuutin toiminnan jälkeen mitattujen ja fotometrisen stabiiliuden saavuttamisen jälkeen mitattujen fotometristen arvojen suhde. Suhdetta sovelletaan sitten kaikkiin muihin testipisteisiin, jotta saadaan niiden fotometriset arvot yhden minuutin toiminnan jälkeen.

4.3.1.4

Yhden minuutin toiminnan jälkeen ja fotometrisen stabiiliuden saavuttamisen jälkeen määritettyjen valaistusarvojen on oltava soveltuvien fotometristen vaatimusten mukaisia.

4.3.2 Väri

Säteilevän valon värin on oltava vaaditulla värialueella sekä yhden minuutin toiminnan jälkeen että tämän liitteen kohdan 4.3.1.2 mukaisesti saavutetun fotometrisen stabiiliuden jälkeen mitattuna.

5. Pääasiallisen lähivalon tuottavien LED-moduulien nimellisvalovirta on mitattava seuraavasti:

5.1

LED-moduulien on vastattava konfiguraatioltaan tämän säännön kohdassa 2.2.2 määriteltyä teknistä kuvausta. Teknisen tutkimuslaitoksen on hakijan pyynnöstä poistettava (sekundaariset) optiset komponentit asianmukaisilla työkaluilla. Menettely ja jäljempänä esitetyt mittausolosuhteet on kuvattava testausselosteessa.

5.2	Hakijan on toimitettava kolme kutakin tyyppiä edustavaa LED-moduulia, mahdollinen valonlähteensäädin sekä riittävän kattavat ohjeet.

Lisäksi voidaan toimittaa sopiva lämmönsäätelyjärjestelmä (esim. lämpönielu), jolla voidaan simuloida kyseisen AFS-sovelluksen lämpöoloja.

Kutakin LED-moduulia on ennen testausta vanhennettava vähintään 72 tuntia samoissa olosuhteissa kuin vastaavassa AFS-sovelluksessa.

Jos käytetään integroivaa palloa, sen läpimitan on oltava vähintään yksi metri ja vähintään kymmenen kertaa LED-moduulin enimmäismitta sen mukaan, kumpi arvo on suurempi. Valovirtamittaukset voidaan tehdä myös integroimalla käyttäen goniofotometriä. Kansainvälisen valaistuskomission CIE:n julkaisussa 84 (1989) olevat lämpötilaa, sijoittamista jne. koskevat määräykset on otettava huomioon.

LED-moduuli on pidettävä sytytettynä noin tunnin ajan suljetussa pallossa tai goniofotometrissä.

Valovirta mitataan sen jälkeen kun on saavutettu stabiilius tämän liitteen kohdassa 4.3.1.2 kuvatulla tavalla.

Kolmesta kutakin tyyppiä edustavasta LED-moduulista tehtyjen mittausten keskiarvo on moduulin nimellisvalovirta.

IV EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset

24.8.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 222/62

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 17 päivänä syyskuuta 2008,

valtiontuesta C 61/07 (ex NN 71/07) – Kreikka Olympic Airways Services / Olympic Airlines

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 5073)

(Ainoastaan kreikankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/459/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)

Komissio ilmoitti Kreikalle 19 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely koskien tiettyjä Olympic Airways Services SA:n ja Olympic Airlines SA:n rahoitukseen ja toimintoihin liittyviä rahoitusvirtoja ja siirtoja, joiden epäillään olevan valtiontukea.

(2)	Kreikka pyysi 14 päivänä tammikuuta 2008 huomautusten esittämiselle asetetun määräajan pidentämistä. Komissio suostui tähän pyyntöön. Kreikka toimitti huomautuksensa 13 päivänä helmikuuta 2008.

(3)	Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisistä toimenpiteistä kuukauden kuluessa julkaisupäivästä.

(4)	Komissio sai huomautuksia asianomaisilta. Se toimitti huomautukset Kreikalle sähköpostitse 9 päivänä huhtikuuta 2008. Kreikalle annettiin mahdollisuus vastata näihin huomautuksiin, ja komissio vastaanotti Kreikan vastauksen 13 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä sähköpostilla.

2. KUVAUS TUESTA

2.1 Osapuolet

2.1.1 Olympic Airways Services SA

(5)	Olympic Airways Services SA tunnettiin aiemmin nimellä Olympic Airways SA (3). Yhtiö harjoittaa pääasiallisesti maahuolintapalvelujen ja ilma-alusten huoltopalvelujen tarjontaa Kreikassa eikä se liikennöi ilma-aluksia. Se on kokonaan valtion omistuksessa.

2.1.2 Olympic Airlines SA

(6)	Olympic Airlines SA aloitti toimintansa joulukuussa 2003, ja se perustettiin Olympic Airways -yhtiön lentotoimintaa harjoittavista osista. Se harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä Kreikassa EU:n sisäisillä ja mannertenvälisillä reiteillä. Yhtiö on kokonaan valtion omistuksessa (4).

2.2 Arvioidut toimenpiteet

(7)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä arvioitiin seuraavia neljää toimenpidettä:

—

Mahdollinen valtiontuki Olympic Airways Services SA:lle velkojen perimättä jättämisen muodossa. Kreikan tasavalta on saattanut myöntää tälle yhtiölle sääntöjenvastaista ja yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea joulukuusta 2005 alkaen, koska se on jatketusti jättänyt perimättä mainitun yhtiön vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat (5).

—

Mahdollinen valtiontuki Olympic Airways Services SA:lle välimiesoikeuden välitystuomioiden muodossa. Kreikan tasavalta on saattanut myöntää Olympic Airways Services -yhtiölle sääntöjenvastaista ja yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea välimiesoikeuden päätösten johdosta suoritettujen maksujen muodossa. Päätökset liittyvät useisiin vahingonkorvausvaateisiin, joita yhtiöllä on ollut valtiota vastaan.

—

Mahdollinen valtiontuki Olympic Airlines SA:lle: Kreikan tasavalta on saattanut myöntää sääntöjenvastaista ja yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea tälle velkaantuneelle valtionyritykselle kesäkuusta 2005 lähtien ilma-alusten vuokrien alennusten muodossa sekä yhtiön velkojen (muun muassa vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat) perimättä jättämisen muodossa (6).

—

Mahdollinen valtiontuki Olympic Airways Services SA:lle ja Olympic Airlines SA:lle annetun erityisen velkojasuojan muodossa: tällä tarkoitetaan, että mikään yksityinen velkoja ei voi ryhtyä oikeustoimiin tai yksittäisiin taikka kollektiivisiin täytäntöönpanotoimiin (kuten turvaamistoimiin tai toimenpidekieltoihin) kumpaakaan yhtiötä vastaan Kreikassa tai ulkomailla. Tätä oikeussuojaa ei ole myönnetty millekään muulle yhtiölle Kreikassa vaan se on suunnattu erityisesti näille yhtiöille. Minkä tahansa muun tällaista velkojasuojaa Kreikassa hakevan yhtiön olisi hakeuduttava konkurssiin.

(8)	Olympic Airways Services -yhtiölle välimiesoikeuden välitystuomioiden muodossa mahdollisesti myönnetty valtiontuki vaatii vielä yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Siksi se on jätetty tämän päätöksen soveltamisalan ulkopuolelle, ja sitä käsitellään erikseen komission myöhemmässä päätöksessä.

2.2.1 Olympic Airways Services -yhtiön vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat joulukuun 2004 jälkeen

(9)

Vuoden 2005 päätöksessään komissio osoitti käyttäytymismallin, jonka mukaisesti valtio ei perinyt vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojaan Olympic Airwaysilta niiden erääntyessä; yhtiön velat ‘varmennettiin”, mutta valtio ei koskaan asettanut niitä perintään. Yhtiö maksaisi ajan mittaan osan veloistaan osamaksuina (7). Komissio totesi vuoden 2005 päätöksessään, että Olympic Airwaysin harjoittama vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen viivästynyt tai osittainen maksaminen aiheutti yritykselle kassavirtahyötyjä valtion kustannuksella.

(10)

Vuoden 2005 päätöksessä (sen 3 artiklassa) komissio velvoitti Kreikan ”lopettamaan välittömästi kaikki tukimaksut Olympic Airways – ja Olympic Airlines -yhtiöille”. Komissio pyysi useaan otteeseen (8) Kreikan viranomaisilta lisätietoja siitä, kuinka se oli pannut täytäntöön päätöksen tämän osan. Kreikkaa pyydettiin myös antamaan komission yksiköille tietoja näiden yhtiöiden valtiolle maksamista veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Näistä toistuvista pyynnöistä huolimatta Kreikan viranomaiset eivät ole toimittaneet riittäviä tietoja.

(11)

Sen sijaan että Kreikan viranomaisten komissiolle ja yhteisöjen tuomioistuimille antamat tiedot vahvistaisivat näiden yhtiöiden maksavan vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkansa täysimääräisesti ja ajallaan ne antavat ymmärtää, että Olympic Airways Services ja Olympic Airlines eivät pysty suorittamaan koko ajan kasvavia velkojaan viranomaisille eikä niillä ole aikomusta tehdä näin.

(12)

Kreikan viranomaiset toimittivat 30 päivänä lokakuuta 2006 päivätyllä kirjeellä (9) komission yksiköille ”Progressive Finance” -nimisen ”riippumattoman arvioijan”13 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyn kirjeen, jossa käsitellään Olympic Airwaysin taloudellista tilannetta. Asiantuntija perusti arvionsa vuoden 2004 taseeseen (ei toimitettu komissiolle) ja vuoden 2006 kassavirtaan. Asiantuntija esitti päätelmänään, että sen käytettävissä olevien tietojen perusteella yhtiön heikko taloudellinen tilanne liittyi suoraan sen vastuisiin valtiolle ja sosiaaliturvaviranomaisille sekä ratkaisemattomaan valtiontukiasiaan. ”Progressive Finance” totesi myös, että vuoden 2006 kassavirran perusteella yhtiötä ei pidetä luottokelpoisena eikä se voinut ottaa lainaa maksaakseen takaisin vuoden 2005 päätöksessä yksilöidyn valtiontuen.

(13)	Lisäksi asian T-423/05 R yhteydessä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtaja pyysi Olympic Airwaysia toimittamaan tuomioistuimelle tiedot velkaantumisasteestaan ja kyvystään maksaa takaisin komission yksilöimä valtiontuki.

(14)

Yhtiö toimitti 27 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä tuomioistuimelle riippumattoman asiantuntijan PriceWaterhouseCoopersin laatiman raportin, joka koski mahdollisuutta maksaa tuki takaisin osamaksuina, sekä arvioinnin tuista, jotka oli maksettu takaisin komission vuosina 2002 ja 2005 tekemien kielteisten päätösten jälkeen.

(15)

Olympic Airwaysin asiantuntija (PwC) laski, että vuoden 2005 päätöksen johdosta takaisin maksettava määrä olisi 411 miljoonaa euroa. Summa voitaisiin asiantuntijan mukaan maksaa 48 kuukausierässä ja, ottaen huomioon velat sosiaaliturvaviranomaisille, se voitaisiin laajentaa 96 erään ainoastaan lainsäädännön muutoksella. Asiantuntija tunnusti kuitenkin, että ”Olympic Airwaysin kassavirtojen, sellaisina kuin yhtiö on ne meille toimittanut (ja joiden paikkansapitävyyttä ja kattavuutta ei ajanpuutteen vuoksi voitu yksityiskohtaisesti tarkastaa), analyysi johtaa päätelmään, ettei erääntyneiden määrien täysimääräinen tai osittainen takaisinmaksaminen ole mahdollista”.

(16)

Aloittaessaan tutkintamenettelyn komissio esitti alustavana päätelmänään, ettei vuoden 2005 päätöksen 3 artiklaan sisältyvää velvollisuutta lopettaa kaikki tukimaksut Olympic Airwaysille ole noudatettu. Lisäksi komissio esitti alustavana päätelmänään, ettei Olympic Airways maksa vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojaan täysimääräisesti ja ajallaan ja ettei yhtiö pysty maksamaan edes nykyisiä velkojaan ja että tämä käyttäytyminen on mahdollista ainoastaan, koska valtio sallii sen.

2.2.2 Valtiontuki Olympic Airlinesille vuodesta 2005

(17)

Olympic Airlinesin osalta komissio totesi vuoden 2005 päätöksessään Olympic Airlinesille myönnetyksi valtiontueksi sen, että ”Olympic Airways ja Kreikka hyväksyvät, että Olympic Airlinesin ilma-alusten jälleenvuokraamisesta maksamat vuokrat ovat alhaisempia kuin päävuokrasopimuksen perusteella maksetut vuokrat …”.

(18)

Kreikan tasavalta (10) ei kieltänyt sitä, että valtio ja Olympic Airways olivat jälleenvuokranneet kyseessä olevan ilma-alukset Olympic Airlinesille alkuperäisiä vuokrasopimuksia alhaisemmin hinnoin, mutta se kielsi kuitenkin arvion, jonka mukaan tämä on valtiontukea. Kreikan tasavalta väitti, että koska Olympic Airlines maksoi näistä jälleenvuokraussopimuksista markkinahinnan, se ei saanut niistä hyötyä.

(19)

Kuten edellä mainitaan, vuoden 2005 päätöksen 3 artiklassa edellytetään, että Kreikka lopettaa välittömästi kaikki valtiontukimaksut. Huolimatta siitä, että komissio on toistuvasti muistuttanut (11) Kreikan viranomaisia velvollisuudesta ”lopettaa välittömästi kaikki tukimaksut Olympic Airways- ja Olympic Airlines -yhtiöille” ja pyytänyt niitä toimittamaan komissiolle tiedot siitä, että Olympic Airlines maksaa tai on maksanut päävuokrasopimuksen mukaiset vuokrat vuoden 2005 päätöksessä yksilöidyistä vuokratuista ilma-aluksista, Kreikan viranomaiset eivät kuitenkaan ole tehneet näin.

(20)

Olympic Airlinesin taloudellisen tilanteen osalta komissio on pyytänyt Kreikkaa toimittamaan sille tiedot Olympic Airlinesin nykyisestä taloudellisesta tilanteesta ja yhtiön nykyisestä toiminnasta. Kreikan viranomaisten ennen menettelyn aloittamista toimittamat tiedot eivät ole vakuuttaneet komissiota. Komissio ei ymmärrä, kuinka yhtiö rahoittaa päivittäisen toimintansa ja selviytyy tappioistaan. Komissio epäilee, maksaako yhtiö veronsa ja sosiaaliturvamaksunsa valtiolle täysimääräisesti ja ajallaan, ja se epäilee yhtiön hyötyvän valtion toimimattomuudesta tässä asiassa.

(21)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio totesi, että vaikka Olympic Airlines aloitti toimintansa joulukuussa 2003 vähävelkaisena tai velattomana (12), se kärsi jo vuonna 2004 94,5 miljoonan euron liiketappion 616,7 miljoonan euron liikevaihdolla ja että vuoden nettotappio ennen veroja oli 87,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 Olympic Airlines ilmoitti nettotappioikseen 123,7 miljoonaa euroa (13) ja tuloikseen 643 miljoonaa euroa (14). Tiedotusvälineissä uutisoitiin laajasti (15), että yhtiön tappiot vuonna 2006 olivat yli 120 miljoonaa euroa. Näiden tietojen perusteella ja koska yhtiö aloitti toimintansa joulukuussa 2003, Olympic Airlines on tuottanut 330 miljoonan euron tappiot kolmen toimintavuoden aikana.

2.2.3 Valtiontuki Olympic Airways Services SA:lle ja Olympic Airlines SA:lle annetun erityisen velkojasuojan muodossa

(22)

Lain N:o 3404/05 (16) 22 artiklassa säädetään, että ”28 päivään helmikuuta 2006 saakka Olympic Airlines SA:ta, Olympic Airways – Services SA:ta, Olympic Aviation SA:ta, niiden varoja tai mitä tahansa niiden varojen osaa, joka on välttämätön tai hyödyllinen näiden varojen kannalta, vastaan ei voi ryhtyä oikeustoimiin tai yksittäisiin taikka kollektiivisiin täytäntöönpanotoimiin (kuten turvaamistoimiin tai toimenpidekieltoihin) Kreikassa tai ulkomailla; kaikki tällaiset vireillä olevat oikeustoimet ja tällaisten toimenpiteiden seuraukset keskeytetään edellä mainituksi ajaksi. Nämä rajoitukset eivät koske Kreikan valtiota.” Tämän säännöksen voimassaoloa jatkettiin kolme kertaa, aluksi 31 päivään lokakuuta 2006 (17) ja sitten 31 päivään lokakuuta 2007 (18) ja lopuksi 31 päivään lokakuuta 2008.

(23)

Tämä säännös tosiasiallisesti kieltää mitä tahansa Olympic Group -konserniin kuuluvaa yhtiötä vastaan annetun tuomion täytäntöönpanon Kreikassa ja ulkomailla. Tämä laki suojaa yksipuolisesti nämä yhtiöt tuomioistuimen niille asettamista velvoitteista, pysäyttää tällaisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi tarkoitetut menettelyt ja estää turvaamistoimet.

(24)

Komissio tuli johtopäätökseen, että tämä säännös antaa Olympic Airwaysille ja muille konserniin kuuluville yhtiöille etuuskohtelun antamalla niille oikeudellisen suojan, jota ei ole muilla kotimaisilla tai ulkomaisilla lentoyhtiöillä eikä millään muullakaan talouden toimijalla. Minkä tahansa muun tällaista velkojasuojaa Kreikassa hakevan yhtiön olisi hakeuduttava konkurssiin.

2.3 Komission alustava arviointi

2.3.1 Tuen olemassaolo

2.3.1.1 Olympic Airways Services -yhtiön vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat joulukuun 2004 jälkeen

(25)

Aloittaessaan tutkintamenettelyn komissio katsoi, että se, ettei valtio ole perinyt Olympic Airways Services -yhtiöltä sille tammikuusta 2005 lähtien kasaantuneita vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkoja, on selvästi valtion varoista annettu avustus yhtiölle, joka kilpailee muiden yhtiöiden kanssa, ja että avustus on näin ollen valtiontukea.

2.3.1.2 Valtiontuki Olympic Airlinesille vuodesta 2005

(26)

Aloittaessaan tutkintamenettelyn komissio katsoi, että toukokuusta 2005 alkaen Olympic Airlinesille myönnetyissä epäillyissä alennuksissa ilma-alusten vuokrista ja valtion saatavien (kuten vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen) perimättä jättämisessä on kyse valtion varoista, jotka on suunnattu yhtiölle, joka kilpailee muiden yhtiöiden kanssa, ja että ne ovat näin ollen valtiontukea.

2.3.1.3 Valtiontuki erityisen velkojasuojan muodossa

(27)

Komissio katsoi myös, että molemmille yhtiöille myönnetty erityinen suoja velkojia vastaan vastaa konkurssisuojaa. Vakiintuneen oikeuskäytännön (19) mukaan sellaisissa tilanteissa, joissa jäsenvaltiolla on järjestelmä, jossa poiketaan yleisistä konkurssisäännöksistä yrityksen hyväksi, on tätä järjestelmää pidettävä valtiontukena, jos voidaan osoittaa, että yritys on voinut jatkaa toimintaansa olosuhteissa, joissa sitä ei olisi voinut jatkaa, jos yleisiä konkurssisäännöksiä olisi sovellettu, tai jos se on saanut lisäetuja valtiolta.

2.3.2 Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(28)

Aloittaessaan tutkintamenettelyn epäilyistä, joiden mukaan Olympic Airways Services -yhtiölle on annettu julkista rahoitusta velkojen (kuten vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen) perimättä jättämisen muodossa ja erityisenä suojana velkojia vastaan, komissio ilmaisi vahvan epäilynsä siitä, voidaanko mitään näistä toimenpiteistä pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, koska mitään yleistä valtiontukikieltoa koskevaa poikkeusta ei näytetty voitavan soveltaa.

(29)

Kreikan epäillään myös antaneen julkista rahoitusta Olympic Airlines -yhtiölle velkojen (kuten vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen) perimättä jättämisen muodossa, ilma-alusten vuokrien alennuksina ja erityisenä suojana velkojia vastaan. Myös tässä suhteessa komissio ilmaisi vahvan epäilynsä siitä, voidaanko mitään näistä toimenpiteistä pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, koska mitään yleistä valtiontukikieltoa koskevaa poikkeusta ei näytetty voitavan soveltaa.

3. KREIKAN HUOMAUTUKSET

(30)

Kreikan tasavalta korosti huomautustensa alussa sitä, että on tärkeää selventää ajanjakso, jota tutkinta koskee. Menettelyn aloittamisen yhteydessä sen ilmoitettiin koskevan Olympic Airways -yhtiötä joulukuusta 2004 alkaen ja Olympic Airlines -yhtiötä toukokuusta 2005 alkaen. Kreikan tasavalta kiistää tämän ja toteaa muun muassa, että vuoden 2005 päätöksen 138 kohdassa olevan taulukon kolmannella rivillä mainittu 12 267 250 euron summa (pääoma ja korot) liittyy Olympic Airways – Services SA:n 9 päivänä maaliskuuta 2005 erääntyneeseen velkaan veroviranomaisille. Kreikan viranomaisten mielestä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen komission nykyisen tutkinnan alkamisajankohdan on oltava päivä, jona vuoden 2005 päätös julkaistiin (14 päivänä syyskuuta 2005).

(31)	Lisäksi Kreikan tasavalta ilmoitti, että se oli jo saanut takaisin vuoden 2005 päätöksessä tarkoitettuna ajanjaksona maksetun tuen. Kreikan tasavalta ilmoitti 21 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä komissiolle, että se oli pannut vuoden 2005 päätöksen täysimääräisesti täytäntöön.

3.1 Olympic Airways Services -yhtiön vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat joulukuun 2004 jälkeen

(32)

Tämän tuen osalta Kreikan tasavalta toteaa, että yhtiöllä on todistus, joka osoittaa sen täyttäneen veroja ja sosiaaliturvamaksuja koskevat velvoitteensa. Tämä tarkoittaa, ettei Kreikan valtiolla ole tällä hetkellä yhtiöltä mitään saatavia, jotka yhtiön tulisi suorittaa välittömästi. Yhtiön ei tarvitse maksaa veroviranomaisille välittömästi mitään maksamattomia velkoja, koska se on käyttänyt oikeuskeinoja ja saanut myönteiset tuomiot toimivaltaisilta kansallisilta tuomioistuimilta. Kansallisella siviili-ilmailuviranomaisella ei ole mitään Olympic Airways Services -yhtiöön liittyviä velkasaatavia. Eräitä Olympic Airways Services -yhtiön vanhempia velkoja IKA-rahastoon (sosiaaliturvarahasto) maksetaan kuukausierissä lain N:o 3518/2006 yleisesti sovellettavien säännösten mukaisesti. Näin ollen Kreikka katsoo, ettei Kreikan valtio ole ”jatkuvasti sietänyt” väitettyä velkojen maksamatta jättämistä.

(33)

Kreikan tasavalta myöntää, että yhtiön viivyttely taseensa julkaisemisessa rikkoo sille kansallisessa lainsäädännössä asetettuja velvoitteita. Se ilmoitti kuitenkin komissiolle jo toteuttaneensa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asia hoidetaan. Olympic Airways Services -yhtiön hallitus on jo päättänyt nimittää tilintarkastusyrityksen saattamaan yhtiön tilinpäätöstiedot ajan tasalle. Yhtiö on jo laatinut taseluonnokset vuosille 2004–2006. Yhtiö on antanut kuvan taloudellisesta tilanteestaan vuoden 2007 tasearviossa.

(34)

Vuosien 2004–2006 taseluonnokset osoittavat, että yhtiö oli tappiollinen ja sen oma pääoma oli vuoden 2006 lopussa […] (20) miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkoja 1 098 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa yhtiön oma pääoma oli kuitenkin kasvanut huomattavasti, ja se on nyt […]* miljoonaa euroa. Sen vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat ovat tällä hetkellä […]* miljoonaa euroa.

(35)

Saatujen (yhtiön tekemiin arvioihin perustuvien) tietojen pohjalta velat valtiolle ja sosiaaliturvaviranomaisille jakautuivat 31 päivänä joulukuuta 2007 seuraavasti:

(miljoonaa euroa)
	Olympic Airways Services -yhtiön velat	Määrä	Yht.
Sosiaaliturvamaksuvelat	IKA-rahastoon kuukausierinä maksettavien vanhojen velkojen saldo	[…]*
Sosiaaliturvamaksuvelat	Olympic Airways Services -yhtiön erääntymättömät velat joulukuulta ja joulubonus (maksetaan helmikuun lopussa 2008)	[…]*
Sosiaaliturvamaksuvelat			[…]*
Verot	Varmennetut velat verovirastolle (FABE); lykätty oikeuskeinojen johdosta (verotarkastukset 30. huhtikuuta 2007 saakka)	[…]*
	Olympic Airways Services -yhtiön arviot veroista ja sakoista ajalta toukokuu-joulukuu 2007	[…]*
Verot			[…]*
Yhteensä			[…]*

(36)

Sosiaaliturvamaksuvelkojen osalta Olympic Airways Services on maksanut kaikki velkansa IKA-rahastolle, ja se on tehnyt järjestelyjä vanhojen velkojensa maksamiseksi 31 päivään lokakuuta 2006 ulottuvalta ajalta lain N:o 3518/2006 mukaisesti. Kirjanpitosyistä yhtiöllä näytetään vuoden 2007 tilinpäätösarvioissa olevan sosiaaliturvaviranomaisille vastattavaa, jonka kokonaismäärä on velan takaisinmaksujärjestelyn määrä 31 päivänä joulukuuta 2007 sekä joulukuun maksuosuus ja vuoden 2007 joulubonus.

(37)

Kreikan tasavalta on huomauttanut Olympic Airways Services -yhtiön IKA-rahastoon kohdistuvien vanhojen velkojen takaisinmaksujärjestelyn ja kuukausierinä tapahtuvan takaisinmaksun osalta, että yhteisön lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti velkojen takaisinmaksu valtiolle toteutetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä vastaa yhteisön lainsäädäntöä, kunhan asiaa koskevassa oikeuskehyksessä velallisia ei aseteta eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Tässä yhteydessä Kreikan tasavalta viittaa myös komission tiedonantoon valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen (21). Tiedonannossa komissio toteaa, että verotustoimenpiteet, jotka ovat kaikkien jäsenvaltion alueella toimivien taloudellisten toimijoiden saatavilla, ovat periaatteessa luonteeltaan yleisiä toimenpiteitä.

(38)

Tässä tapauksessa vanhojen IKA-rahaston velkojen perimistä koskevia, kansalliseen lainsäädäntöön sisältyviä menettelyjä sovelletaan erotuksetta kaikkiin velallisiin, myös Olympic Airways Services -yhtiöön, velkojen maksamista valtiolle koskevan yleisen lainsäädäntökehyksen mukaisesti. Tästä syystä Kreikka katsoo, ettei mitään erityiskohtelua ole eikä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa siten ole rikottu.

(39)

Verovelkojen osalta Olympic Airways Services on maksanut kaikki varmennetut velat verottajalle (verovirastot FABE ja FAEE) lukuun ottamatta velkoja, joiden osalta se on käyttänyt onnistuneesti oikeuskeinoja Kreikan tuomioistuimissa. Näin ollen sen ainoat maksamattomat velat ovat velkoja, jotka eivät vielä ole erääntyneet kansallisen lainsäädännön nojalla.

(40)

Vuoden 2007 tasearviossa yhtiöllä osoitetaan olevan verovelkoja, jotka kattavat kaikki mainitussa taulukossa olevat vuoteen 2007 liittyvät määrät. Nämä määrät (sakot ja lisämaksut mukaan luettuina) ovat yhteensä […]* miljoonaa euroa. Kreikan tasavalta kuitenkin toteaa, ettei yhtiöllä ole tällä hetkellä velvollisuutta maksaa Kreikan valtiolle mitään edellä mainittuja velkoja, koska yhtiö on onnistunut käyttämään oikeuskeinoja näissä asioissa.

(41)	Vuoden 2007 tasearvioon sisältyy myös yhtiön arvio kaikista todennäköisistä veloista, joiden suuruus on […]* miljoonaa euroa.

(42)

Tältä osin Kreikan tasavalta pyytää komissiota erottamaan toisistaan a) velat, jotka on esitetty yhtiön tilinpäätöstiedoissa kirjanpitosyistä, ja b) velat, jotka on tällä hetkellä maksettava Kreikan valtiolle kansallisen lainsäädännön yleisesti sovellettavien säännösten mukaisesti. Kreikan mukaan komissio voi tämän menettelyn yhteydessä tarkastella ainoastaan viimeksi mainittuihin velkoihin liittyviä näkökohtia.

(43)	Toimitettujen tietojen pohjalta Kreikan tasavalta katsoo, ettei tässä tapauksessa ole kysymys EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtion varojen siirrosta ja vielä vähemmän kysymyksessä on Olympic Airways Services -yhtiötä suosiva kohtelu.

3.2 Valtiontuki Olympic Airlinesille vuodesta 2005

(44)

Olympic Airways Services -yhtiön ja Kreikan valtion harjoittamasta ilma-alusten jälleenvuokrauksesta Olympic Airlinesille Kreikan viranomaiset toteavat, että Olympic Airlinesilla oli taloudelliset edellytykset tehdä käyttöleasingsopimukset suoraan markkinatoimijoiden kanssa eikä Olympic Airlinesia suosittu käyttöleasingsopimuksia tehtäessä, koska sopimukset tehtiin käypään markkinahintaan. Kyseessä ei siis ole peitelty valtiontuki.

(45)

Lisäksi valitessaan Olympic Airlinesin Olympic Airways Services toimi samalla tavoin kuin mikä tahansa samassa asemassa oleva yksityinen sijoittaja olisi toiminut, koska se onnistui vähentämään kuukausittaisia tappioitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja varmisti samalla, että tappio olisi ajan mittaan rajallinen, koska Olympic Airlines oli ilmoittanut aikovansa neuvotella uudelleen päävuokrasopimukset ja ottaa ne nimiinsä.

(46)	Kreikan tasavalta halusi myös korostaa, ettei Olympic Airlinesin jälleenvuokraussopimuksista maksamia vuokramaksuja pitäisi verrata rahoitusleasingsopimuksista maksettaviin maksuihin, kuten komissio on Kreikan mielestä virheellisesti tehnyt. Nämä vuokrasopimukset poikkeavat toisistaan.

(47)

Olympic Airlinesin vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen osalta Kreikan tasavalta toteaa, ettei valtio ole sietänyt velkojen maksamatta jättämistä vaan Olympic Airlines on maksanut sosiaaliturvamaksuvelkansa täysimääräisesti. Verovelkojen osalta se, että yhtiö on lykännyt velkojensa maksua Kreikan valtiolle vain osasta verovelkoja rajallisen ajan vuoden 2005 päätöksen jälkeen ei tarkoita sitä, että Kreikan valtio olisi ”jatkuvasti sietänyt” velkojen maksamatta jättämistä. Joka tapauksessa Kreikan valtio toteaa, että se on jo toteuttanut kaikki kansallisen lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet varmentaakseen ja periäkseen suurimman osan yhtiön velkarästeistä. Lisäksi yhtiö on jo esittänyt pyynnön, että se voi maksaa varmennetut verovelkansa 48 erässä kansallisen lainsäädännön yleisesti sovellettavien säännösten mukaisesti.

3.2.1 Ilma-alusten jälleenvuokraus

(48)

Ilma-alusten jälleenvuokraaminen päävuokrasopimuksen vuokramaksuja alhaisemmin hinnoin ei ole valtiontukea, koska Olympic Airlinesia ei kohdeltu muita suotuisammin eikä yhtiö saanut mitään sellaista hyötyä, mitä se ei olisi muutenkin saanut kyseisessä markkinatilanteessa. Kreikan viranomaiset katsovat, ettei komissio arvioinut vuokramaksujen tasoa lainkaan yksityisen sijoittajan periaatteen valossa ja että se käytti väärää menetelmää keskittymällä ilma-aluksen päävuokrasopimuksen ja jälleenvuokraussopimuksen väliseen eroon sen sijaan että se olisi tutkinut, onko jälleenvuokraussopimus tehty markkinahintaan.

3.2.2 Rahoitusleasing ja käyttöleasing

(49)	Kreikan tasavalta katsoo, että komissio teki selvän virheen, kun se ei erottanut toisistaan rahoitusleasing- ja käyttöleasingsopimuksia.

(50)

Ensinnäkin Kreikan tasavalta toteaa, että kaikista Olympic Airlinesin vuokraamista ilma-aluksista neljä A340-300-tyyppistä ilma-alusta jälleenvuokrattiin kyseiselle yhtiölle Olympic Airways Services -yhtiöltä, jonka hallussa ilma-alukset olivat rahoitusleasingsopimuksen nojalla. Kreikan valtio korvasi Olympic Airways Services -yhtiön näissä rahoitusleasingsopimuksissa joulukuusta 2004 (ensimmäiset kaksi konetta) ja huhtikuusta 2005 (toiset kaksi konetta). Mainituista ajankohdista tähän päivään saakka Kreikan valtio on jälleenvuokrannut kyseiset ilma-alukset Olympic Airlinesille.

(51)

Kreikka selittää, että rahoitusleasing on sopimus, jossa omaisuuden omistamisesta johtuvat riskit ja hyödyt tosiasiallisesti siirretään (myös omistus voidaan lopulta siirtää, muttei välttämättä). Todellisuudessa se vastaa hankintaa, jossa hinta maksetaan osamaksuna. Käyttöleasingsopimus on mikä tahansa vuokrasopimus, joka ei ole rahoitusleasingsopimus. Rahoitusleasingsopimuksen mukaiset vuokramaksut vastaavat lyhennystä ilma-aluksen arvon takaisinmaksamiseksi siten, että sopimuksen lopussa vuokraaja on ilma-aluksen omistaja. Kreikan valtion ilma-alusten vuokralleantajille maksamat kuukausimaksut loppuvat vuonna 2011, koska ilma-alukset siirtyvät tuolloin Kreikan valtion omistukseen.

(52)

Kreikan valtion päätös jälleenvuokrata ilma-alukset päävuokrasopimuksen mukaisesti maksettavia rahoitusleasingmaksuja alhaisemmin hinnoin ei tarkoita valtiontuen myöntämistä Olympic Airlinesille, koska a) se on perusteltua kahden sopimustyypin erilaisen luonteen takia ja b) jälleenvuokrauksesta tehtyjen käyttöleasingsopimusten mukaisesti maksettavat vuokrat vastaavat markkinahintoja, joita samankaltaisten ilma-alusten vuokraamisesta perittiin sinä aikana, jolloin sopimukset tehtiin.

(53)

On siis itsestään selvää, että rahoitusleasingsopimuksesta maksettava vuokra on korkeampi kuin pelkästä käyttöleasingsopimuksesta maksettava vuokra, koska ensin mainittuun sisältyy myös ilma-aluksen arvon vähittäinen takaisinmaksaminen. Olympic Airlines maksoi Kreikan valtioille vuokraa ainoastaan ilma-aluksen käytöstä, eikä sillä ollut sopimuksen mukaan aikomusta hankkia ilma-alusta omakseen tulevaisuudessa.

(54)

Olympic Airlinesin käyttämien ilma-alusten käyttöleasingsopimusten osalta Kreikan tasavalta ilmoitti komissiolle, että kaikki tällaiset ilma-alusten jälleenvuokraussopimukset Olympic Airways Services -yhtiön ja Olympic Airlinesin välillä ovat umpeutuneet yhtä lukuun ottamatta (A300-600-konetta koskeva sopimus). Useissa tapauksissa sopimukset neuvoteltiin ja tehtiin uudestaan (eri ajankohtina vuosina 2005 ja 2007) Olympic Airlinesin ja alkuperäisten vuokralleantajien välillä markkinahintojen pohjalta ilman että Olympic Airways Services toimi välittäjänä.

(55)

Tarkemmin sanottuna neljässä vuokrasopimuksessa DHC 8–102-koneista, neljässä vuokrasopimuksessa B-737-400-koneista, yhdessä vuokrasopimuksessa B-737-300-koneesta ja kolmessa vuokrasopimuksessa B-717-200-koneista, joissa vuokraajana oli Olympic Airways Services, päävuokrasopimuksessa vuokraajana on nyt Olympic Airlines.

(56)

Kreikan mukaan Olympic Airways Services -yhtiön päätös hankkia tuloja ilma-aluksista ja vähentää tappioitaan jälleenvuokraamalla ilma-alukset Olympic Airlinesille oli kaupallisesti perusteltu ja yksityisen sijoittajan periaatteen mukainen. Tekemällä jälleenvuokraussopimukset Olympic Airways Services vapautui myös ilma-alusten turvaamis- ja huoltokuluista ja hyötyi maahuolinta- ja huoltopalveluista, joita se tarjosi Olympic Airlinesille kyseisten ilma-alusten osalta.

3.2.3 Olympic Airlinesin velat ja nykyinen taloudellinen tilanne

(57)	Vuosina 2004–2007 Olympic Airlines ilmoitti tulojensa kasvaneen noin 16,5 prosenttia ja onnistui rajoittamaan kustannusten (polttoaine pois luettuna) kasvun 9,7 prosenttiin.

(58)

Lain N:o 2190/1920 säännösten mukaisesti yhtiön oli saatava vuoden 2007 tilinpäätöksensä valmiiksi vuoden 2008 huhtikuun loppuun mennessä. Kreikka toimitti seuraavan taulukon, jossa kuvataan Olympic Airlinesin taloudellista tilannetta.

TUOTOT – KULUT	2007 Arviot	2006	2005	2004
TUOTOT YHTEENSÄ	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
ILMA-ALUSTEN POLTTOAINE	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
MUUT MUUTTUVAT KULUT	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
MUUTTUVAT KULUT YHTEENSÄ	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
TULOS ENNEN KIINTEITÄ KULUJA	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
ILMA-ALUSTEN VUOKRAT	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
MUUT KULUT	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
YHTEENSÄ	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
TULOS ENNEN KORKOJA, VEROJA, POISTOJA JA KUOLETUKSIA (EBITDA)	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
POISTOT YHTEENSÄ	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
TULOKSET	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
MUUT RAHOITUSKULUT	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
KULUT YHTEENSÄ	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
TULOS ENNEN VEROJA JA SATUNNAISIA ERIÄ	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
SATUNNAISET TULOKSET	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*
TULOS ENNEN VEROJA (EBT)	[…]*	[…]*	[…]*	[…]*

(59)

Kuten taulukosta näkyy, vuonna 2004 Olympic Airlinesin kokonaistulot olivat […]* miljoonaa euroa ja kokonaiskulut […]* miljoonaa euroa ennen veroa sillä seurauksella, että yhtiö kirjasi 87,1 miljoonan euron tappion. Yhtiön tilanne heikkeni seuraavina vuosina. Vuonna 2007 sen tappiot olivat […]* miljoonaa euroa.

(60)

Kreikan viranomaisten mukaan tämä muutos Olympic Airlinesin taloudellisessa tilanteessa johtuu suurelta osin siitä, että yhtiön ainoa osakkeenomistaja (Kreikan valtio) on päättänyt olla lisäämättä yhtiön pääomaa (22), sekä siitä, että aiemmat valtiontukipäätökset ovat vaikeuttaneet yksityisten varojen saamista yhtiöön.

(61)

Yhtiö on todennut, että pitkäaikainen pääomavaje on pakottanut sen lisäämään kustannuksia huomattavasti etenkin ilma-alusten vuokrasopimuksiin liittyen; lyhyiden vuokrasopimusten tekeminen pitkien sijaan on vaikuttanut merkittävästi yhtiön negatiiviseen tulokseen. Pääomavaje on myös merkittävästi hidastanut innovaatioiden käyttöönottoa yhtiön sisäisessä tuotantoprosessissa; esimerkiksi sähköisten lippujen käyttöönotto on viivästynyt.

(62)	Kreikan viranomaiset toteavat, että näistä tekijöistä riippumatta yhtiö on maksanut säännöllisesti velkansa sosiaaliturvajärjestelmiin eikä sillä ole erääntyviä velkoja suurimpaan sosiaaliturvajärjestelmään eli IKA-rahastoon.

(63)

Yhtiö on tällä hetkellä lykännyt velkojensa maksua tietyille velkojille. Yhtiöllä oli erääntyviä velkoja (31 päivään joulukuuta 2007 saakka) Olympic Airways Services -yhtiölle (ja sen tytäryhtiölle Olympic Aviationille) […]* miljoonaa euroa, Ateenan kansainväliselle lentoasemalle […]* miljoonaa euroa ja Olympic Catering -yhtiölle […]* miljoonaa euroa.

(64)

Yhtiö on myös lykännyt tiettyjen velkojen maksua veroviranomaisille ja Kreikan siviili-ilmailuviranomaiselle. Kreikan tasavallan käytössä olevien tietojen mukaan Olympic Airways Services -yhtiön varmennetut verovelat olivat 7 päivänä helmikuuta 2008 […]* miljoonaa euroa 31 päivään joulukuuta 2007 saakka ulottuvalta ajalta. Tästä summasta ainoastaan […]* miljoonaa euroa on erääntynyt.

(65)	Yhtiö on lykännyt ilma-alusten vuokrien maksua Kreikan valtiolle; tämä koskee yhteensä […]* miljoonan euron määrää. Yhtiö ei ole myöskään maksanut Kreikan valtiolle […]* miljoonan euron summaa ilma-alusten huoltovarauksista.

(66)

Kreikan valtio huomauttaa, että kysymys siitä, onko Kreikan valtio jatkuvasti sietänyt Olympic Airlinesin velkojen maksamatta jättämistä, nostetaan ensimmäistä kertaa esiin vuoden 2005 päätöksessä. Se huomauttaa, että vuoden 2005 päätöksessä todettiin yhteisön asiantuntijoiden tekemän tutkinnan jälkeen, että yhtiö oli tässä suhteessa täyttänyt velvoitteensa tutkinnan kohteena olevana ajanjaksona (eli toukokuuhun 2005 saakka).

(67)

Tämän perusteella Kreikan tasavalta korostaa, että vaikka Olympic Airlinesilla on tällä hetkellä tiettyjä maksamattomia velkoja valtiolle, niiden maksu on viivästynyt vasta lyhyen aikaa. Valtion mukaan tämä ei yksin riitä perustelemaan väitettä, että Kreikan valtio on jatkuvasti sietänyt velkojen maksamatta jättämistä, kun otetaan huomioon asiaan liittyvässä yhteisön oikeuskäytännössä vahvistetut edellytykset.

(68)

Oikeuskäytännön mukaan ”on selvää, että jos sosiaaliturvamaksujen keräämiseen toimivaltainen julkisoikeudellinen elin sietää sen, että yritys suorittaa nämä maksut myöhässä, se antaa tällaiselle yritykselle huomattavan taloudellisen edun alentamalla sen vastattavaksi sosiaaliturvajärjestelmän tavanomaisen soveltamisen mukaan kuuluvia kustannuksia” (23).

(69)

Jotta tätä taloudellista etua voitaisiin pitää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena on kuitenkin myös osoitettava, ettei yhtiö olisi saanut samanlaista etua tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, eli on tutkittava, toimiko maksut vastaanottanut organisaatio samalla tavoin kuin yksityinen sijoittaja olisi toiminut vastaavissa olosuhteissa.

(70)

Kreikan mielestä tämän perusteen soveltaminen käytännössä ei ole helppoa, koska yksityisen sijoittajan käyttäytymiselle ei ole mitään normia. Velkoja voi velallisen taloudellisista näkymistä ja omasta elinkelpoisuudestaan riippuen päättää olla tekemättä mitään tai se voi käyttää kaikkia käytössään olevia oikeuskeinoja velkojen perimiseksi. Siksi Kreikan mielestä on tutkittava, käyttikö viranomainen kaikkia oikeuskeinoja velkojen perimiseksi ja tekikö se näin viiveettä (24).

(71)	Asiassa Magefesa (25) tuomioistuin katsoi, että vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen maksamatta jättäminen useiden vuosien ajan (yli kahdeksan vuotta) osoitti, etteivät viranomaiset olleet käyttäneet kaikkia oikeuskeinoja varmistaakseen velkojen maksun.

(72)

Samoin asiassa Lenzing (26) ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että a) sen hyväksyminen, ettei sosiaaliturvamaksuja maksettu vähintään kuuden vuoden ajan, mikä mahdollisti velkojen kertymisen, b) sen hyväksyminen, ettei tehtyä velkojen uudelleenjärjestelysopimusta noudatettu, ja c) uuden velkojen uudelleenjärjestelysopimuksen tekeminen siitä huolimatta, että viranomaiset olisivat voineet vaatia koko velan välitöntä maksamista, mahdollisesti pakkotäytäntöönpanokeinoin, alkuperäisen sopimuksen ehtojen rikkomisen vuoksi, ei ole yksityisen sijoittajan periaatteen mukaista ja on siten valtiontukea.

(73)

Lisäksi vielä asiassa Espanja v. komissio (27) yhteisöjen tuomioistuin totesi, että vaikka Espanjan viranomaisilta kesti kolme vuotta tehdä velkojen uudelleenjärjestelysopimukset yritysten kanssa ja vaikka ne mitätöivät kaksi kolmasosaa veloista ja tekivät velkojen uudelleenjärjestelysopimukset, joiden kesto on 10 vuotta ja joihin liittyy kahden vuoden lyhennysvapaa aika, ne toimivat yksityisen velkojan tavoin ja käyttivät kaikkia oikeuskeinoja velkojen perimiseksi.

(74)	Edellä esitetyn perusteella Kreikan tasavalta katsoo, ettei se ole pitkitetysti lykännyt Olympic Airlinesin velkojen perimistä.

3.3 Valtiontuki erityisen velkojasuojan muodossa

(75)

Vastauksessaan Kreikan tasavalta argumentoi, etteivät kyseessä olevat oikeudelliset säännökset poista Olympic Airwaysin ja Olympic Airlinesin velkojien oikeuksia, jotka liittyvät niiden vaateiden täytäntöönpanoon kansallisen lainsäädännön nojalla, vaan ainoastaan lykkäävät niiden soveltamista, mikä on kansallisessa oikeuskäytännössä todettu kansallisen lainsäädännön (ja etenkin perustuslain) mukaiseksi. Se huomauttaa myös, että valtio (mukaan luettuina kaikki valtion virastot, jotka voivat myöntää etuja valtion varoista) on nimenomaisesti suljettu tämän velkojasuojan soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen Kreikka katsoo, ettei kyse voi olla EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. Kyse olisi valtiontuesta ainoastaan siinä tapauksessa, että Kreikan valtio olisi taannut Olympic Airways Services -yhtiön ja/tai Olympic Airlinesin velkojen maksun velkojille tai jos se olisi suorittanut maksuja tavarantoimittajille ja/tai velkojille näiden yhtiöiden puolesta.

(76)

Kreikan tasavalta ei kiellä sitä, että tämä erityissäännös koskee nimenomaan Olympic Airways Services- yhtiötä ja Olympic Airlinesia. Näiden säännösten kohdistaminen tietylle yhtiöille ei kuitenkaan yksinään merkitse EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan rikkomista, koska lain N:o 3404/2005 22 artikla ei anna mitään taloudellista etua.

(77)

Kreikan mielestä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitetun valtiontuen olemassaolo edellyttää, että valtion varoja tosiasiallisesti siirretään (28). Velkojasuoja, joka annettiin Olympic Airways Services -yhtiölle ja Olympic Airlinesille 17 päivästä lokakuuta 200528 päivään helmikuuta 2006 ja jonka voimassaoloa jatkettiin ensin 31 päivään lokakuuta 2006 ja sitten 31 päivään lokakuuta 2007 ja lopulta 31 päivään lokakuuta 2008, koskee ainoastaan velkoja yksityisille velkojille.

(78)	Kreikan valtio jätettiin tämän säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle nimenomaan siitä syystä, että voitaisiin varmistaa valtiontukea koskevan yhteisön lainsäädännön noudattaminen; tämä todetaan myös lain perusteluissa.

(79)

Kreikan tasavalta korostaa, että ainoa tapaus, jossa yksityisiä velkojia kohtaan annetun erityisen velkojasuojan perusteella voitaisiin katsoa annetun valtiontukea on se, että Kreikan valtio olisi taannut Olympic Airways Services -yhtiön ja/tai Olympic Airlinesin velkojen maksun velkojille tai jos se olisi suorittanut maksuja tavarantoimittajille ja/tai velkojille näiden yhtiöiden puolesta.

4. ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

4.1 Olympic Airlines SA

(80)	Olympic Airlinesin huomautukset vastaavat täysin Kreikan tasavallan 11 päivänä helmikuuta 2008 päivättyä vastausta.

(81)

Ilma-alusten jälleenvuokrauksesta Kreikan valtiolta ja Olympic Airwaysilta Olympic Airlines toteaa, että Olympic Airways ja Kreikan valtio toimivat täysin yksityisen sijoittajan periaatteen mukaisesti ja ettei Olympic Airlines saanut muita yhtiöitä suotuisampaa kohtelua. Lisäksi se toteaa, että Olympic Airlinesin Olympic Airwaysille ja Kreikan valtiolle maksamat vuokrat ovat yleisesti ottaen nykyisten markkinahintojen mukaisia.

(82)	Olympic Airlines viittaa myös siihen, että rahoitusleasing ja käyttöleasing olisi erotettava toisistaan.

(83)

Kreikan valtion päätös jälleenvuokrata ilma-alukset päävuokrasopimuksen mukaisesti maksettavia rahoitusleasingmaksuja alhaisemmin hinnoin ei välttämättä tarkoittanut sääntöjenvastaisen valtiontuen myöntämistä Olympic Airlinesille. Vuokrien tasoero on perusteltu ensinnäkin näiden kahden sopimustyypin erilaisen luonteen takia ja toisaalta siksi, että käyttöleasingsopimusten mukaisesti maksettavat vuokrat vastaavat markkinahintoja, joita samankaltaisten ilma-alusten vuokraamisesta perittiin sinä aikana, jolloin vuokrasopimukset tehtiin.

(84)

Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että rahoitusleasingvuokraajalla on oikeus odottaa hankkivansa ilma-alus omistukseensa rahoitusleasingsopimuksen umpeuduttua, kun taas käyttöleasingsopimuksessa näin ei tapahdu. Rahoitusleasingsopimuksen mukaiset vuokramaksut vastaavat lyhennystä ilma-aluksen arvon takaisinmaksamiseksi siten, että sopimuksen lopussa vuokraaja on ilma-aluksen omistaja. Tässä nimenomaisessa tapauksessa Kreikan valtion ilma-alusten vuokralleantajille maksamat kuukausimaksut loppuvat vuonna 2011, koska ilma-alukset siirtyvät tuolloin Kreikan valtion omistukseen.

(85)	Olympic Airlines huomautti, että kaikki Olympic Airwaysilta jälleenvuokrattujen ilma-alusten käyttöleasingsopimukset ovat nyt umpeutuneet.

(86)

Olympic Airwaysin ja Olympic Airlinesin väliset käyttöleasingsopimukset, sen aikaa kun ne olivat voimassa (kunnes Olympic Airlines otti päävuokrasopimukset nimiinsä), tehtiin käypään markkinahintaan, kuten edellä on todettu. Kyseessä ei siis ollut peitelty valtiontuki. Olympic Airlines toisti, ettei se saanut näissä käyttöleasingsopimuksissa suotuisampaa kohtelua, koska sopimusten tekoajankohtana (11 päivänä joulukuuta 2003) sovittu vuokra vastasi markkinahintaa, kuten Aviation Economicsin raportista käy ilmi. Tämän jälkeen (vuonna 2005 tai 2007 tapauksesta riippuen) Olympic Airlines teki leasingsopimukset suoraan alkuperäisten vuokralleantajien kanssa markkinahintaan.

(87)	Lisäksi ainoa käyttöleasingsopimus, joka oli tehty Olympic Airwaysin ja Olympic Airlinesin välillä vuonna 2003 A-300-600-koneesta ja joka oli edelleen voimassa viime päiviin saakka, oli muiden sopimusten tavoin tehty markkinahintaan. Tämä sopimus on nyt umpeutunut.

(88)

Olympic Airwaysin päätös jälleenvuokrata mainittu ilma-alus Olympic Airlinesille oli välttämätön vallinneissa olosuhteissa ja vastasi minkä tahansa yksityisen sijoittajan käyttäytymistä vastaavassa tilanteessa. Jos sitä ei olisi tehty, Olympic Airwaysin olisi täytynyt maksaa suuret korvaukset ilma-aluksen vuokralleantajalle, vaikka yhtiö ei enää olisi voinut käyttää ilma-alusta, koska lentoliikenteen harjoittaminen poistettiin yhtiön toimialasta joulukuussa 2003.

(89)

On syytä huomata, että alkuperäisen vuokralleantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuokramaksut olivat pakollisia riippumatta siitä, harjoittiko Olympic Airways ilma-aluksilla lentotoimintaa vai ei. Näissä olosuhteissa Olympic Airwaysin päätös hankkia tuloja ilma-aluksista ja vähentää tappioitaan jälleenvuokraamalla ilma-alukset Olympic Airlinesille oli kaupallisesti perusteltu ja yksityisen sijoittajan periaatteen mukainen. Tekemällä jälleenvuokraussopimukset Olympic Airways Services vapautui myös ilma-alusten turvaamis- ja huoltokuluista. Se hyötyi myös maahuolinta- ja huoltopalvelujen tarjoamisesta Olympic Airlinesille näiden ilma-alusten osalta.

(90)	Olympic Airlinesin velkojen ja nykyisen taloudellisen tilanteen osalta yhtiö vahvisti Kreikan tasavallan jo toimittamat tiedot.

(91)	Väitteestä, että Olympic Airlines olisi saanut valtiontukea erityisen velkojasuojan muodossa, yhtiö toteaa, ettei lain N:o 3404/2005 22 artikla suo sille mitään taloudellista etua.

(92)	Lopuksi Olympic Airlines toteaa, että otettuaan huomioon nämä huomautukset komissiolla ei enää ole epäilyjä nyt tutkittavassa asiassa.

4.2 Olympic Airways Services SA

(93)

Olympic Airways Services -yhtiön esittämät huomautukset koskivat pääasiassa välimiesmenettelyjä ja -tuomioita. Nämä on jätetty tämän päätöksen soveltamisalan ulkopuolelle (29). Siltä osin kun huomautuksissa käsiteltiin tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä ne vastasivat täysin Olympic Airlinesilta saatuja huomautuksia ja Kreikan tasavallan 11 päivänä helmikuuta 2008 päivättyä vastausta.

4.3 Aegean Airlines

(94)

Aegean Airlines on Olympic Airlinesin kilpailija. Sen huomautukset koskivat erityisesti välimiestuomioihin liittyvää kysymystä. Aegean Airlines huomautti myös, että Kreikan ilmailumarkkinoilla liikkuu 35 miljoonaa matkustajaa vuodessa ja niillä toimii yli 150 lentoyhtiötä, joten Olympic Airwaysin 17 prosentin markkinaosuus ei tee siitä markkinoiden ”olennaista” osaa. Aegean Airlinesin mukaan Kreikan ilmailu-markkinoilla tarvitaan oikeudenmukaista sääntelyä, tasapuolista kohtelua ja yhtä markkinatoimijaa koskevien tukien, kustannusten tai oikeuksien poistamista.

4.4 HATTA

(95)	Kreikan matkatoimistojen liitto (Hellenic Association of Travel and Tourism Agencies, HATTA) edustaa yli 1 500 kreikkalaista matkatoimistoa ja matkanjärjestäjää. Se ilmaisee syvän huolensa Olympic Airlinesin tulevaisuudesta ja sen mahdollisista vaikutuksista Kreikan matkailualaan.

(96)

HATTA katsoo, että Olympic Airlinesista pitäisi tehdä yksityisesti omistettu ja johdettu yritys, joka toimii tasavertaisissa olosuhteissa muiden kotimaisten ja yhteisön lentoyhtiöiden kanssa. HATTA haluaa myös korostaa, kuinka suuri vaikutus Olympic Airlinesin mahdollisella konkurssilla olisi Kreikan talouteen. Sen mielestä tämä tekee asiasta pikemmin poliittisen kuin oikeudellisen kysymyksen.

(97)

Matkailu tuottaa 18 prosenttia Kreikan BKT:sta. HATTA epäilee, että jos Olympic Airlines häviäisi, kaikkien menetettyjen lentojen korvaamiseksi ei olisi riittävästi taloudellista kiinnostusta. Kyse ei ole pelkästään valtio-omisteisen yhtiön tulevaisuudesta vaan sellaisen alan tulevaisuudesta ja vakaudesta, josta Kreikan talous on suurelta osin riippuvainen.

4.5 Ryanair

(98)

Ryanair toteaa, ettei se tällä hetkellä liikennöi Kreikkaan, mutta se lentää länsieurooppalaisten matkailijoiden kannalta vähemmän suosittuihin matkailukohteisiin kuten Latvian Riikaan, Liettuan Kaunasiin ja Romanian Constantaan. Yhtiön mukaan se ei toimi Kreikan markkinoilla, koska Olympic Airlinesia ja Olympic Airways Services -yhtiötä pidetään keinotekoisesti pystyssä valtiontuella. Jos valtiontuki loppuisi, Ryanairilla olisi paljon paremmat edellytykset ryhtyä käytössään olevalla lentokalustolla Olympic Airlinesin kilpailijaksi lukuisilla kotimaanreiteillä sekä kansainvälisillä reiteillä Kreikkaan ja Kreikasta. Tämän johdosta Ryanair toteaa, että se ei ole ainoastaan asianosainen vaan että Olympic Airlinesin ja Olympic Airways Services -yhtiön saama valtiontuki vaikuttaa merkittävästi sen markkina-asemaan.

(99)

Ryanairin mukaan EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen tutkinta olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin ja se on saatettava loppuun viipymättä, huomattavasti ennen 18 kuukauden määräajan loppua. Ryanair viittaa lukuisiin valtiontukimenettelyihin, joita komissio on aloittanut Olympic Airwaysista vuoden 1994 jälkeen. Ryanair toteaa, että vaikka nämä menettelyt ja tutkinnat näennäisesti koskevat erimuotoisia ja eri aikoina annettuja valtiontukia, kaikki tukitoimenpiteet liittyvät toisiinsa. Ne ovat osoitus Kreikan viranomaisten järjestelmällisestä ja tähän saakka onnistuneesta pyrkimyksestä viivyttää koko prosessia vaihtamalla jatkuvasti tuen muotoa ja sitten kiistämällä kaikin käytettävissä olevin keinoin, että nämä toimenpiteet ovat sääntöjenvastaista valtiontukea. Myös komission kuvauksesta käy selvästi ilmi, että vuosien mittaan eri keinoin myönnetyt erimuotoiset valtiontuet liittyvät läheisesti toisiinsa.

(100)

Ryanair toteaa, että mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, komission pyytämät yksityiskohtaiset taloudelliset tiedot ovat puutteellisia ja/tai ne toimitetaan myöhässä; komissio tekee lopulta kielteisen päätöksen, jossa tuki määrätään perittäväksi takaisin; Kreikan viranomaiset valittavat päätöksestä ja jättävät sen samalla huomiotta, ja siihen mennessä kun yhteisöjen tuomioistuin vahvistaa komission päätöksen lainvoimaisuuden ja toteaa Kreikan rikkoneen velvoitteitaan, osa kyseessä olevasta valtiontuesta tai koko valtiontuki on jo muutettu joksikin muuksi sääntöjenvastaiseksi tueksi Olympic Airlinesille ja Olympic Airways Services -yhtiölle.

(101)

Ryanairin mukaan komissiolla on valta ja velvollisuus nopeuttaa prosessia merkittävästi. Sen mielestä olisi pöyristyttävää, jos komission vihdoin aloittama virallinen tutkinta kestäisi koko 18 kuukauden määräajan, josta säädetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (30), jäljempänä ’menettelyasetus’, 7 artiklan 6 kohdassa, tai jopa ylittäisi sen. Tällainen kaavamainen lähestymistapa ainoastaan palkitsisi Kreikan viranomaisten viivytystaktiikan ja loisi ennakkotapauksen, jota muut voivat seurata. Tuen määrästä annetut tiedot ovat puutteellisia, koska Kreikan viranomaisten ”luottamuksellisiksi” kuvaamia keskeisiä tietoja ei ole paljastettu asianmukaisesti.

(102)

Ryanairin mielestä ei ole mitään perusteita sille, että tiettyjä tuen määrää ja sen laskentaa koskevia tietoja käsitellään luottamuksellisina. Tietojen paljastaminen ei antaisi mitään kilpailuetua kilpailijoille ja muille osapuolille, mutta se auttaisi niitä vastaamaan komission huomautuspyyntöön konkreettisemmin argumentein, antaisi vertailukelpoista tietoa ja paljastaisi Olympic Airlines- ja Olympic Airways Services -yhtiöiden vehkeilyissä heikkouksia, jotka voivat jäädä komissiolta huomaamatta.

(103)

Siitä, että vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen maksamatta jättämistä on siedetty joulukuusta 2004, Ryanair toteaa, että Olympic Airways Services -yhtiön tappioista annetut alustavat tiedot korostavat asian vakavuutta.

(104)

Erityisen velkojasuojan osalta Ryanair kehottaa komissiota erityisesti selventämään, minkälaisia oikeuksia korvauksiin yksityisille tahoille syntyy tämän valtiontukisääntöjen rikkomisen johdosta.

5. KREIKAN KOMMENTIT ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSISTA

(105)

Kreikan tasavalta ilmoitti yhtyvänsä täysin Olympic Airways Services -yhtiön, Olympic Airlinesin ja HATTAn esittämiin huomautuksiin. Kreikan tasavalta kiistää kuitenkin Aegean Airlinesin ja Ryanairin esittämät huomautukset ja toteaa, etteivät ne lisää tutkimukseen mitään uutta tai merkityksellistä tietoa ja/tai asiakirjoja.

(106)

Aegean Airlinesin huomautusten osalta Kreikan tasavalta korostaa, että Aegean Airlines on menestynyt erityisen hyvin Kreikan markkinoilla viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ja että tämä menestys koituu viime kädessä lopullisen kuluttajan eli matkustajan hyödyksi ja tuo siten kilpailuetuja. Kilpailun olemassaolo lentoliikenteessä on Kreikan hallituksen keskeinen tavoite.

(107)

Kreikan viranomaisten mielestä Aegean Airlinesin huomautukset ovat ristiriitaisia, kun niissä ensin todetaan, että yhtiön tärkeimmällä kilpailijalla, Olympic Airlinesilla, on merkittävää toimintaa, mutta tämän jälkeen kuitenkin katsotaan, että se on korvattavissa. Kreikan tasavallan mukaan tämä arvio perustuu siihen, että Olympic Airwaysilla väitetään olevan pieni osuus Kreikan lentoasemille ja lentoasemilta siirrettyjen matkustajien kokonaismäärästä. Kreikan viranomaiset kyseenalaistavat tämän arvion.

(108)

Kreikan hallituksen keskeisenä tavoitteena on turvata esteettömät lentoliikennepalvelut Kreikan saarille ja syrjäisille alueille, tarvittaessa asettamalla julkisen palvelun velvoitteita. Ne huomauttavat, ettei Aegean Airlines ole osallistunut yhteenkään tarjouskilpailuun, joita siviili-ilmailuviranomainen on järjestänyt julkisen palvelun velvoitteista.

(109)

Kreikan viranomaiset kyseenalaistavat sen, että Aegean Airlines viittaa ”Olympic Airways -konserniin”. Tämä on valtion mielestä epätarkka ilmaisu, koska Olympic Airways Services ei osallistu Olympic Airlinesin osakepääomaan tai johtoon eikä sillä ole määräysvaltaa Olympic Airlinesin yhtiökokouksessa tehtäviin päätöksiin eikä sillä myöskään ole valtaa nimetä Olympic Airlinesin hallituksen jäseniä. Nämä kaksi yhtiötä eivät muodosta yhtä taloudellista yksikköä, koska yksi yhtiö ei voi vaikuttaa toisen rahoituspolitiikkaan eikä yhtiöillä ole yhteisiä etuja; päinvastoin, niiden liikesuhteita hoidetaan täysin markkinaehdoin.

(110)

Olympic Airwaysin taloudellisen tilanteen osalta Kreikan tasavalta huomauttaa, ettei Aegean Airlines on esittänyt mitään tietoja, jotka todistaisivat, että Olympic Airwaysin päivittäinen toiminta taataan valtiontuella.

(111)

Kreikan tasavallan mielestä Ryanairia ei voida pitää ”asianomaisena” tässä tapauksessa. Ryanair ei liikennöi Kreikkaan ja/tai Kreikasta, joten ei voida katsoa, että väitetty valtiontuen myöntäminen Olympic Airlinesille ja Olympic Airwaysille vaikuttaisi siihen millään tavalla.

(112)

Kreikan mukaan Ryanairin väitettä, jonka mukaan se ei liikennöi Kreikkaan, koska Kreikan hallitus on antanut Olympic Airwaysille ja Olympic Airlinesille pitkäaikaisen kilpailuedun, ei ole todistettu tosiasioin. Kreikan viranomaiset huomauttavat, että Kreikan markkinoilla toimii muita halpalentoyhtiöitä, kuten Easy Jet, Aer Lingus, Air Berlin, Sky Europe, Germanwings ja Virgin Express. Sekä Easy Jet (31) että Germanwings (32) harjoittavat päivittäisiä lentoja Ateenan kansainväliselle lentoasemalle, ja niillä on yhteyksiä myös muille Kreikan suurille lentoasemille. Myös Air Berlin lentää kaikkiaan viidelletoista Kreikan lentoasemalle (33) ja harjoittaa päivittäisiä lentoja (useampi kuin yksi) Ateenan kansainväliselle lentoasemalle.

(113)

Väitetyt Olympic Airlinesille myönnetyt edut eivät myöskään muodosta minkäänlaista estettä Ryanairin tulolle Kreikan markkinoille, koska nämä kaksi yhtiötä tarjoavat palvelujaan kahden täysin erilaisen liiketoimintamallin pohjalta. Kuten edellä mainittujen halpalentoyhtiöiden tulo Kreikan markkinoille osoittaa, Olympic Airlinesin ja Aegean Airlinesin toiminta ei estäisi Ryanairin markkinoille tuloa tai vaikuttaisi siihen. Kreikan lentoasemilla on myös saatavilla riittävästi lähtö- ja saapumisaikoja.

(114)

Siksi Kreikan viranomaiset pitävät outona Ryanairin väitettä, ettei se voi harjoittaa lentoja Kreikan markkinoille väitetyn kilpailun vääristymisen vuoksi, vaikka kaikki edellä mainitut lentoyhtiöt, joista monet ovat kooltaan pienempiä ja kustannuksiltaan korkeampia kuin Ryanair, ovat siinä onnistuneet.

(115)

Kreikan tasavalta tiivistää edellä mainittujen yhtiöiden näkemykset seuraavasti:

5.1 Olympic Airways Services -yhtiön vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat

(116)

Olympic Airways Services -yhtiön päivitetyt vero- ja sosiaaliturvamaksutiedot on varmennettu 11 päivänä helmikuuta 2008. Olympic Airwaysin vanhempia velkoja sosiaaliturvalaitokselle on mukautettu siten, että velat maksetaan kuukausierinä lain N:o 3518/2006 yleisten säännösten mukaisesti. Lakia sovelletaan kaikkiin kreikkalaisiin yrityksiin ja luonnollisiin henkilöihin (34).

(117)

Näin ollen Kreikka katsoo, ettei Kreikan hallitus ole ”sietänyt”, saati ”sietänyt jatkuvasti” Olympic Airwaysin velkojen maksamatta jättämistä.

5.2 Väitetty valtiontuki Olympic Airlinesille

5.2.1 Valtiontuki ilma-alusten jälleenvuokrauksen muodossa

(118)

Kreikka yhtyy Olympic Airlinesin toteamukseen, että yhtiöllä oli taloudelliset valmiudet tehdä käyttöleasingsopimukset suoraan markkinoilla. Tämän osoittaa todeksi se, että välittömästi kunkin käyttöleasingsopimuksen umpeutumisen jälkeen eräät päävuokrasopimusten vuokralleantajat tekivät sopimuksen suoraan Olympic Airlinesin kanssa markkinahinnoin ilman että Olympic Airways toimi välittäjänä.

(119)

Olympic Airways puolestaan toimi Olympic Airlinesin valitessaan kuten mikä tahansa samassa asemassa oleva yksityinen sijoittaja. Se onnistui vähentämään kuukausittaisia tappioitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja varmisti samalla, että kyseiset tappiot olisivat ajallisesti rajoitettuja, koska Olympic Airlines oli ilmaissut aikomuksensa neuvotella päävuokrasopimukset uudelleen ja ottaa ne omiin nimiinsä.

(120)

Olympic Airlinesia ei suosittu myöskään tapauksessa, jossa se jälleenvuokrasi Kreikan hallitukselta neljä rahoitusliisattua Airbus A340-300 -konetta, sillä nämä sopimukset tehtiin markkinahinnoin. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että Olympic Airlinesin käyttöleasingsopimuksista maksamia vuokria voidaan verrata ainoastaan vastaaviin käyttöleasingmaksuihin, joita markkinoilla perittiin samana ajankohtana, eikä rahoitusleasingmaksuihin, kuten komissio on virheellisesti tehnyt.

5.2.2 Valtiontuki Olympic Airlinesin vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen kautta

(121)

Kreikan tasavalta toteaa, ettei se ole ‘jatkuvasti sietänyt” tämän yhtiön maksamattomia velkoja.

5.3 Erityinen velkojasuoja

(122)

Lain N:o 3404/2005 säännökset eivät merkitse Olympic Airwaysin ja Olympic Airlinesin velkojien vaateiden täytäntöönpanoa koskevien oikeuksien poistamista vaan ainoastaan niiden soveltamisen tilapäistä lykkäämistä. Tämä on Kreikan lainsäädännön mukaista.

(123)

Olympic Airlinesille ja Olympic Airwaysille annettu velkojasuoja koskee ainoastaan velkoja yksityisille henkilöille eikä velkoja valtiolle, eli Kreikan hallitukselle. Näin ollen kyse ei voi olla EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.

6. KOMISSION PYYTÄMÄN ASIANTUNTIJASELVITYKSEN TULOKSET

(124)

Ennen kuin komissio voi arvioida menettelyn aloittamisen yhteydessä esiin tuotuja kysymyksiä ja Kreikan ja asianomaisten toimittamia tietoja, oli välttämätöntä selvittää Olympic Airways Services -yhtiön ja Olympic Airlinesin nykyinen taloudellinen ja rahoitustilanne.

(125)

Tätä varten komissio teetätti riippumattomalla asiantuntijalla (Moore Stephens) selvityksen molempien yhtiöiden rahoituksesta ja toiminnasta sen selvittämiseksi, mitä on tapahtunut komission vuonna 2005 tekemän päätöksen jälkeen.

(126)

Moore Stephens, jäljempänä ’asiantuntija’, suoritti tutkimuksensa Ateenassa 1–15 päivänä heinäkuuta 2008. Kreikan viranomaiset, Olympic Airways Services ja Olympic Airlines sekä niiden neuvonantajat auttoivat asiantuntijaa tutkimuksen suorittamisessa.

6.1 Olympic Airways Services -yhtiön vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat

(127)

Verojen (mukaan luettuina lisämaksut ja sakot) maksamatta jättämisen sietämisen osalta Moore Stephens totesi (perustuen veroviranomaisten 17 päivänä kesäkuuta 2008 toimittamaan arvioon velkojen kokonaismäärästä), että Olympic Airways Services -yhtiön velka on […]* miljoonaa euroa. Toukokuun 31 päivän 2008 saldo vastaa kyseisen ajankohdan kumulatiivista saldoa, johon sisältyvät ennen 31 päivää joulukuuta 2004 aiheutuneet määrät, ellei toisin mainita. Tähän velkamäärään on päästy sen jälkeen kun […]* miljoonaa euroa kuitattiin suoritetuksi välimiestuomion perusteella (eli […]* miljoonaa euroa – […]* miljoonaa euroa). Velkoihin sisältyvät:

—	Maksamattomat tuloverot, arvonlisäverot, leimaverot ja ennakonpidätykset (35) sekä lentomatkustajaverot lentoaseman kehittämistä varten (Spatosimo);

—	Lentoaseman pysäköinti- ja käsittelymaksut muilla lentoasemilla kuin Ateenan kansainvälisellä lentoasemalla;

—	ABN-lainan maksut, jotka Kreikan valtio on suorittanut Olympic Airways Services -yhtiön puolesta.

(128)

Moore Stephens toteaa, että Olympic Airways Services haki tämän summaan muutosta tuomioistuimelta. Tuomioistuin antoi välipäätöksen, jonka nojalla velan periminen keskeytetään lopullisen tuomion antamiseen saakka. Keskeytyksessä sovellettiin tilapäisen velkojasuojan pyytämistä koskevaa yleistä lainsäädäntökehystä; tilapäistä suojaa voi pyytää kuka tahansa yksityishenkilö tai yritys, joka käy oikeutta Kreikan valtiota vastaan. Välimiestuomion mukaisesti suoritetuksi kuitattu määrä vastaa sitä osaa kokonaissaldosta, jota Olympic Airways Services ei riitauttanut.

(129)

[…]* miljoonan euron summaan sisältyvät lisämaksut koskevat ajanjaksoa kesäkuuhun 2008 saakka.

(130)

Nykyiset ennakonpidätykset (pääasiassa työntekijöiden tuloverot) toukokuusta 2007 toukokuuhun 2008 ulottuvana ajanjaksona ovat noin […]* miljoonaa euroa, kun taas Olympic Aviation -yhtiöön joulukuusta 2006 toukokuuhun 2008 siirrettyä henkilöstöä koskevat nykyiset ennakonpidätykset (työntekijöiden tuloverot) ovat noin […]* miljoonaa euroa.

(131)

Maksamatta jääneet sosiaaliturvamaksut ovat noin […]* miljoonaa euroa lokakuuhun 2006 ulottuvana ajanjaksona, kun huomioon otetaan […]* miljoonan euron summa, jonka Kreikan valtio maksoi syyskuussa 2007 välimiestuomion johdosta saaduista varoista. Jäljellä oleva summa (heinäkuussa 2008), joka Olympic Airways Services -yhtiön on maksettava erinä lain N:o 3518/2006 yleisten puitteiden mukaisesti, on […]* miljoonaa euroa (lisämaksut ja sakot mukaan luettuna). Sosiaaliturvahallinto (IKA) on hyväksynyt […]* miljoonan euron suorituksen Olympic Airways Services -yhtiöltä.

(132)

[…]*.

(133)

[…]*.

(134)

Merkille pantiin myös marraskuusta 2006 toukokuuhun 2008 ulottuvaa ajanjaksoa koskevat sosiaaliturvamaksuvelat, jotka ovat Olympic Airways Services -yhtiön osalta […]* miljoonaa euroa ja Olympic Aviation -yhtiöön siirretyn henkilöstön osalta […]* miljoonaa euroa.

(135)

Edellä mainitusta huolimatta komissio panee merkille, että Olympic Airways on saanut IKA:lta vahvistuksen, jonka mukaan sen vastuut eivät ole erääntyneet. Moore Stephensin havainnot voidaan tiivistää seuraavasti:

miljoonaa euroa
	Saldo
Veroviranomaisten 17 päivänä kesäkuuta 2008 esittämä arvio kokonaisvelasta (perintä keskeytetty)	[…]*
Nykyiset ennakonpidätykset toukokuusta 2007 toukokuuhun 2008 (pääasiassa työntekijöiden tuloverot)	[…]*
Nykyiset ennakonpidätykset joulukuusta 2006 toukokuuhun 2008 (Olympic Aviation)	[…]*
Sosiaaliturvamaksuvelat lokakuuhun 2006	[…]*
Sosiaaliturvamaksuvelat marraskuusta 2006 toukokuuhun 2008	[…]*
Sosiaaliturvamaksuvelat marraskuusta 2006 toukokuuhun 2008 (Olympic Aviation)	[…]*
Olympic Airways Services -yhtiön velka valtiolle kesäkuussa 2008 (lukuun ottamatta velkaa, jonka periminen on keskeytetty)	[…]*
Olympic Airways Services -yhtiön kokonaisvelka valtiolle kesäkuussa 2008	[…]*

(136)

Moore Stephens esitti johtopäätöksenään, että koska Olympic Airways Services oli käyttänyt välimiestuomiossa saamansa […]* miljoonaa euroa maksaakseen osan vero- ja sosiaaliturvamaksuveloistaan ([…]* miljoonaa euroa veroviranomaisille ja […]* miljoonaa euroa IKA:lle), jos komissio katsoisi, että valtion Olympic Airways Services -yhtiöltä sietämä velkojen maksamatta jättäminen vuodesta 2005 on valtiontukea, Olympic Airways Services ei pystyisi maksamaan tätä valtiontukea takaisin nykyisen liiketuloksensa ja taloudellisen asemansa perusteella.

6.2 Väitetty valtiontuki Olympic Airlinesille

6.2.1 Valtiontuki ilma-alusten jälleenvuokrauksen muodossa

(137)

Moore Stephens totesi, että Kreikan valtiolle on erääntynyt […]* miljoonan euron summa, joka liittyy ilma-alusten vuokriin. Moore Stephen totesi myös, että kyseinen summa oli 31 päivänä toukokuuta 2005 […]* miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että ajanjaksona, jota tämä päätös koskee, Olympic Airlinesille kasautui […]* miljoonan euron velka valtiolle ilma-alusten vuokrista. Maksettava summa on noin […]* miljoonaa euroa kuukaudessa […]*:sta ja […]* miljoonaa euroa kuukaudessa huoltovarauksista. Noin […]* miljoonaa euroa on maksettu 36 kuukauden aikana, mikä vastaa noin kuuden kuukauden maksuja. Vuosina 2007 ja 2008 ei maksettu mitään.

6.2.2 Valtiontuki Olympic Airlinesin vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen kautta

(138)

Veroviranomaiset arvioivat, että lentoasemien kehittämiseksi kerättävää lentomatkustajaveroa (Spatosimo) on maksamatta […]* miljoonaa euroa. Maksettavaa oli 31 päivänä toukokuuta 2008 yhteensä […]* miljoonaa euroa. Tästä määrästä […]* miljoonaa euroa on tarkoitus maksaa kuukausierinä vuoteen 2012 saakka, eikä tätä summaa pidetä erääntyneenä. Jäljelle jäävästä […]* miljoonan euron summasta Olympic Airlines on hakenut tuomioistuimessa muutosta […]* miljoonan euron määrälle. Tuomioistuin antoi välipäätöksen, jonka nojalla velan tämän osan periminen keskeytetään lopullisen tuomion antamiseen saakka.

(139)

Moore Stephens yksilöi […]* miljoonan euron summan, joka on erääntynyt Olympic Airways Services- ja Olympic Aviation -yhtiöille niiltä erilaisten maahuolinta- ja huoltosopimusten nojalla saaduista palveluista.

(140)

Lisäksi havaittiin […]* miljoonan euron velka Kreikan siviili-ilmailuviranomaiselle laskeutumis- ja pysäköintimaksuista.

miljoonaa euroa
		Saldo
Erääntyneet ilma-alusten vuokrat	[…]*	[…]*
Erääntyvät vuokrat	[…]*	[…]*
Erääntyvä huoltovaraus	[…]*	[…]*
Vuokrien ja huoltovarauksen korot	[…]*	[…]*
Päävuokrasopimuksen ja jälleenvuokraussopimuksen ero	[…]*	[…]*
Spatosimo (lentomatkustajavero lentoaseman kehittämistä varten – erääntynyt määrä 98 milj. euroa, josta 59,9 milj. euron periminen keskeytetty)	[…]*	[…]*
Muille yhteisöille erääntyneet määrät	[…]*	[…]*
Olympic Airways Services	[…]*	[…]*
Olympic Aviation	[…]*	[…]*
Laskeutumis- ja pysäköintimaksut (muualla kuin Ateenan lentoasemalla)	[…]*	[…]*
Olympic Airlinesin velka valtiolle kesäkuussa 2008 (lukuun ottamatta velkaa, jonka periminen on keskeytetty)	[…]*	[…]*
Olympic Airlinesin arvioitu kokonaisvelka valtiolle kesäkuussa 2008	[…]*	[…]*

6.3 Erityinen velkojasuoja

(141)

Moore Stephens vahvisti, että erityisen velkojasuojan voimassaoloa jatkettiin 31 päivään lokakuuta 2008 lain 3607/2007 21 artiklalla.

7. TUEN ARVIOINTI

7.1 Tuen arvioinnin oikeusperusta

(142)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(143)

Valtionavun käsitettä sovelletaan mihin tahansa suoraan tai välillisesti myönnettyyn etuun, joka on rahoitettu valtion varoin itse valtion tai siirretyn toimivallan nojalla välittäjänä toimivan elimen toimesta.

(144)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa vahvistetut arviointiperusteet ovat kumulatiivisia. Sen määrittämiseksi, ovatko ilmoitetut toimenpiteet perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on tutkittava, täyttyvätkö kaikki seuraavat edellytykset. Taloudellinen tuki

—	on valtion myöntämää tukea tai myönnetään valtion varoista,

—	suosii tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja,

—	vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja

—	vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(145)

Tämä päätös koskee ainoastaan tukea, joka on annettu vuoden 2005 päätöksessä huomioon otetun ajanjakson jälkeen.

7.2 Tuen olemassaolo

(146)

Komissio on analysoinut yksityiskohtaisesti menettelyn aloittamisen yhteydessä saadut huomautukset sekä Kreikan vastakommentit ja Olympic Airways Services -yhtiön ja Olympic Airlinesin tileistä ja toiminnoista tehdyn asiantuntijaselvityksen päätelmät. Se on päättänyt arvioida tuen olemassaoloa kolmen pääotsakkeen alla:

—	Mahdollinen valtiontuki Olympic Airways Services -yhtiölle joulukuun 2004 jälkeen yhtiön vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen perimättä jättämisen muodossa (36).

—	Mahdollinen valtiontuki Olympic Airlinesille toukokuun 2005 jälkeen ilma-alusten vuokrien alennusten muodossa sekä yhtiön velkojen (muun muassa vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat) perimättä jättämisen muodossa (37).

—	Mahdollinen valtiontuki Olympic Airways Services -yhtiölle ja Olympic Airlinesille annetun erityisen velkojasuojan muodossa.

7.2.1 Valtiontuki Olympic Airways Services -yhtiölle velkojen perimättä jättämisen muodossa

(147)

Kuten komission asiantuntija on osoittanut, Olympic Airways Services on vuoden 2005 päätöksen antamispäivän jälkeen lykännyt valtiolle erääntyneiden määrien maksua ja sen vero- ja sosiaaliturvamaksuvelat valtiolle ovat kasvaneet.

(148)

Olympic Airways Services -yhtiön vaikeaa ja heikkenevää vero- ja sosiaaliturvamaksutilannetta on kuvailtu jo aiemmin. Vuoden 2005 päätöksessä huomioon otettu Olympic Airways Services -yhtiön vero- ja sosiaaliturvamaksuvelka oli jo suuri, noin 627 miljoonaa euroa, ja se koostui noin 431 miljoonan euron maksamattomista veroista ja 196 miljoonan euron suorittamattomista IKA-maksuista.

(149)

Kun huomioon ei oteta välimiestuomion jälkeen suoritettua […]* miljoonan euron ”kuittausmaksua”, yhtiön verovelan kokonaismäärän kesäkuussa 2008 arvioidaan nyt olevan […]* miljoonaa euroa, kuten edellä 135 kohdan jälkeen olevassa taulukossa esitetään. Tämän vähintään […]* miljoonan euron veromaksun lykkääminen voidaan katsoa valtion syyksi.

(150)

Olympic Airways Services on argumentoinut, että koska […]* miljoonan euron verovelkojen periminen on keskeytetty, yhtiö on noudattanut veroja koskevia velvoitteitaan; tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä tosiasiaa, että vaikka yhtiön verovelan osan periminen on keskeytetty, tällainen keskeyttäminen ei kyseenalaista velan määrää. Vaikka kreikkalainen tuomioistuin saattaa alentaa tätä määrää, komissio katsoo kuitenkin, että se summa, jonka Olympic Airways Services on velkaa valtiolle maksamattomista veroista, ei muutu ratkaisevasti suuruusluokaltaan. Yhtiön näkemyksestä huolimatta komissio voi päätellä, että summa, jonka Olympic Airways Services on velkaa valtiolle maksamattomista veroista, on noin […]* miljoonaa euroa.

(151)

Olympic Airways Services -yhtiön kasvavista veroveloista voidaan todeta, että valtio itse verohallintonsa kautta sietää Olympic Airways Services -yhtiön maksettaviksi kuuluvien erilaisten verojen ja maksujen jatkuvaa lykkäämistä ja maksamatta jättämistä.

(152)

Sosiaaliturvamaksujen suhteen tilanne on samanlainen. Vuoden 2005 päätöksessä yksilöidyt sosiaaliturvamaksuvelat olivat […]* miljoonaa euroa, ja ne ovat nyt kasvaneet […]* miljoonaan euroon, kuten edellä 135 kohdan jälkeen olevassa taulukossa esitetään, huolimatta […]* miljoona euron kertamaksusta, joka suoritettiin 27 päivänä syyskuuta 2007 välimiestuomion jälkeen.

(153)

Näiden sosiaaliturvamaksujen keräämisestä vastaava elin (IKA) on kreikkalaisella lailla (38) perustettu julkinen elin. Se vastaa valtion valvonnassa sosiaaliturvajärjestelmän hallinnoinnista ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen keräämisestä. Sillä on oikeus (39) mutta ei velvollisuutta tehdä sovintosopimuksia velkojen viivästyneestä maksamisesta. Olympic Airways Services -yhtiön jatkuvasti kasvava sosiaaliturvavelka valtiolle on siis selvästi luettavissa valtion syyksi.

(154)

Sekä verot että sosiaaliturvamaksut ovat valtion varoja, joten niiden maksamatta jättämisen sietäminen merkitsee valtion varojen siirtoa.

(155)

Tällainen maksamatta jättämisen sietäminen antaa edun Olympic Airways Services -yhtiölle. Se, että valtio sietää tällaista toimintaa, lykkää sellaisten maksujen maksamista, jotka yrityksen olisi tavallisesti maksettava ajallaan, ja muodostaa edunsaajalle käyttöpääoman lähteen. Olympic Airways Services on tappiollinen ja kroonisesti velkaantunut yhtiö, joten tällaista lykkäystä ei voida pitää markkinatalouden ehdoin toimivan velkojan tavanomaisena käyttäytymisenä; lykkääminen on järjestelmällistä, ja ottaen huomioon Olympic Airways Services -yhtiön heikko taloudellinen tilanne, jonka komission asiantuntija on osoittanut, ei ole olemassa mitään realistisia toiveita siitä, että Olympic Airways Services voisi koskaan maksaa nämä summat takaisin valtiolle. Maksamatta jättämisen sietäminen vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua, koska kyseessä olevat markkinat on vapautettu täydellisesti.

(156)

Näin ollen komission on katsottava, että Olympic Airways Services -yhtiön maksamattomien ja kasvavien vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkojen sietäminen valtion taholta on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Olympic Airways Services -yhtiölle. Tukea ei ole koskaan ilmoitettu komissiolle, joten se on sääntöjenvastaista.

7.2.2 Valtiontuki Olympic Airlinesille velkojen perimättä jättämisen muodossa

(157)

Komission asiantuntija on todennut, että vuoden 2005 päätöksessä huomioon otetun ajanjakson jälkeen Olympic Airlines on tuottanut tappiota ja velkaantunut lisää valtiolle.

(158)

Tämän tutkinnan kohteena olevana ajanjaksona Olympic Airlinesin neljän A-340-koneen vuokraamiseen liittyvät velat valtiolle kasvoivat […]* miljoonaan euroon; 31 päivänä toukokuuta 2005 tämän velan suuruus oli ollut […]* miljoonaa euroa. Tämä merkitsee, että tämän päätöksen kattamana ajanjaksona Olympic Airlinesille kertyi ilma-alusten maksamattomista vuokrista […]* miljoonan euron velat valtiolle.

(159)

Komission mielestä tämä summa ei kuitenkaan täysin vastaa määriä, jotka Olympic Airlines oli valtiolle velkaa näiden ilma-alusten vuokrista. Kuten vuoden 2005 päätöksessä todettiin, sen jälkeen, kun valtio otti Olympic Airwaysin päävuokrasopimukset omiin nimiinsä se maksoi kuukausittain […]*– […]* euron vuokraa kustakin ilma-aluksesta. Komission asiantuntija on kuitenkin osoittanut, että Olympic Airlines maksoi […]*–[…]* dollaria. Hyväksyessään tämän alhaisemman hinnan valtio ”hyväksyi” sen, että se menetti noin […]*–[…]* euroa kuukaudessa kutakin ilma-alusta kohti; tästä kertyy lisää valtiontukea vähintään 36 miljoonaa euroa ja enintään 50,4 miljoonaa euroa.

(160)

Lentoasemien kehittämiseksi kerättävää lentomatkustajaveroa (Spatosimo) yhtiöllä on nyt maksamatta valtiolle […]* miljoonaa euroa. Olympic Airlines väittää, ettei tämä määrä ole erääntynyt kokonaisuudessaan, koska tuomari on keskeyttänyt noin […]* miljoonan euron perimisen tästä määrästä tuomioistuimen tuomiota odotettaessa. Tältä osin komissio toteaa, ettei tällainen keskeytys poista velkaa vaan ainoastaan lykkää sen maksua. Komissio toteaa, että summa, jonka Olympic Airlines on velkaa maksamattomista Spatosimo-veroista, oli toukokuussa 2008 38–98 miljoonaa euroa.

(161)

Olympic Airlinesilla 86,3 miljoonaa euroa velkaa kahdelle liitännäisyhtiölle eli Olympic Airways Services -yhtiölle ja Olympic Aviationille. Toukokuun 31 päivänä 2005 Olympic Airlinesin velka näille yhtiöille oli 2,6 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut räjähdysmäisesti seuraavien kolmen vuoden aikana, eli tässä päätöksessä tutkittavana olevana ajankohtana erääntyneet velat ovat kasvaneet 83,7 miljoonalla eurolla. Olympic Airlines on myös velkaa 4,5 miljoonaa euroa Kreikan siviili-ilmailuviranomaiselle laskeutumis- ja pysäköintimaksuista muilla kuin Ateenan kansainvälisellä lentoasemalla. Yhtiö väittää, ettei tämä summa ole erääntynyt, koska tuomari on keskeyttänyt sen periminen tuomioistuimen tuomiota odotettaessa. Komissio toteaa jälleen kerran, ettei tällainen keskeytys poista velkaa vaan ainoastaan lykkää sen maksua.

(162)

Edellä kuvattu velkojen maksamatta jättämisen sietäminen koskee kaikkiaan 326 miljoonaa euroa, kuten edellä 140 kohdan jälkeen olevassa taulukossa esitetään, ja se koskee valtion varoja, koska kyse on veloista valtiolle, valtion elimille (Kreikan siviili-ilmailuviranomainen) tai valtion omistamille yrityksille (Olympic Airways Services ja Olympic Aviation).

(163)

Siltä osin, voidaanko valtiota pitää syyllisenä siihen, että Olympic Airways Services ja Olympic Aviation ovat sietäneet Olympic Airlinesin velkojen maksamatta jättämistä, komissio toteaa, että valtion syyllisyys julkisen yrityksen toteuttamaan toimenpiteeseen voidaan päätellä tietyistä indikaattoreista, jotka riippuvat tapauksen ominaispiirteistä ja olosuhteista, joissa toimenpiteet toteutettiin.

(164)

Komissio toteaa, että valtio omisti 100 prosenttia kaikkien kolmen yhtiön osakkeista. Lisäksi valtio nimitti yhtiöiden johdon ja hallitukset. Näin ollen on pääteltävä, että yhtiöt ovat olleet jatkuvasti valtion määräysvallassa. Kreikka saattoi suoraan ja epäsuorasti (Olympic Airways Services -yhtiön ja Olympic Airlinesin suurimpana velkojana) käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa yrityksiin. Tämä maksamatta jättämisen sietäminen tapahtui myös samaan aikaan kuin valtio ja julkiset elimet vastaavalla tavalla sietivät velkojen maksatta jättämistä. Olympic Airways Services -yhtiön ja Olympic Aviationin päätökset antaa Olympic Airlinesilla luottoa ja sallia 86,3 miljoonan euron velkojen kertyminen eivät sellaisinaan olleet riippumattomien yritysten tekoja ja ne voidaan siten lukea valtion syyksi.

(165)

Velkojen maksamatta jättämisen sietäminen antoi myös Olympic Airlinesille edun, koska se vapautti yhtiön vastuista, jotka sen olisi muutoin pitänyt kantaa.

(166)

Olympic Airlinesin vaikeaa taloudellista tilannetta on jo kuvattu yksityiskohtaisesti edellä. Vuonna 2004 yhtiö ilmoitti tappioikseen 87,1 miljoonaa euroa, ja se on tämän jälkeen tuottanut tappiota joka vuosi; vuonna 2007 sen tappiot olivat […]* miljoonaa euroa. Olympic Airlinesin liiketoiminta on voimakkaasti kausiluonteista; loka–maaliskuussa kassavirta on negatiivinen, kun taas huhti–syyskuussa se on positiivinen. Tämä sykli toistuu aina suuremmin tappioin joka vuosi. Kesäkuukausien nettotulovirta ei koskaan täysin korvaa talvikuukausien nettomenovirtaa, joten kaiken kaikkiaan yhtiö menettää enemmän ja enemmän rahaa. Yhtiö pysyy pystyssä ainoastaan valtion avokätisyyden turvin. On vaikea nähdä, että yritys voisi nykyisellä rakenteellaan koskaan saavuttaa positiivisen kassavirran. On siis selvää, että tällainen velkojen maksamatta jättämisen sietäminen ei voi vastata markkinatalouden ehdoin toimivan velkojan tavanomaista käyttäytymistä; sietäminen on järjestelmällistä, ja Olympic Airlinesin vaikea tilanne huomioon ottaen on erittäin epätodennäköistä, että velkoja tullaan koskaan maksamaan.

(167)

Komissio toteaa myös, että kyseessä olevat toimenpiteet vaikuttavat valtioiden väliseen kauppaan tai uhkaavat vääristää kilpailua markkinoilla, koska ne koskevat yhteisön lentoliikenteen harjoittajaa. Näin ollen komissio katsoo, että Olympic Airlinesin verovelkojen ja muiden sen toiminnasta aiheutuvien vastuiden maksamatta jättämisen jatkuva sietäminen valtion, valtion elinten ja valtion omistamien yritysten taholta on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Olympic Airlinesille. Tukea ei ole koskaan ilmoitettu komissiolle, joten se on sääntöjenvastaista.

7.2.3 Valtiontuki erityisen velkojasuojan muodossa

(168)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuen käsitteeseen sisältyvät viranomaisten myöntämät edut, jotka erilaisissa muodoissaan keventävät yrityksen talousarvioon tavallisesti sisältyviä maksuja (40). Olympic Airways Services -yhtiölle ja Olympic Airlinesille näytetään annetun merkittävä etu erityisenä ja ainutlaatuisena velkojasuojana, jonka valtio on sille myöntänyt erityisen lain avulla; lain mukaan minkä tahansa tuomion, jonka yksityinen velkoja on hankkinut näitä yrityksiä vastaan, täytäntöönpanoa lykätään.

(169)

Nyt käsiteltävässä tapauksessa erityinen velkojasuoja on annettu ainoastaan Olympic Airways Services -yhtiölle ja Olympic Airlinesille; se on siten EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valikoiva ja erityinen toimenpide.

(170)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuen käsite on avustuksen käsitettä kattavampi, koska tuki ei käsitä ainoastaan sitä, että valtio maksaa yritykselle konkreettista tukea, kuten avustuksia, vaan myös toimenpiteitä, jotka erilaisissa muodoissaan keventävät yrityksen talousarvioon tavallisesti sisältyviä maksuja ja joilla tämän johdosta on – olematta kuitenkaan avustuksia sanan varsinaisessa merkityksessä – avustuksen luonnetta vastaava luonne ja sen vaikutuksia vastaavat vaikutukset (41).

(171)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’tuen’ käsitteen alaan kuuluvat välttämättä sellaiset edut, jotka on myönnetty suoraan tai välillisesti valtion varoista tai joista aiheutuu lisäkustannuksia valtiolle tai valtion tätä tarkoitusta varten nimeämille tai perustamille elimille (42).

(172)

Kuten yhteisöjen tuomioistuin on EHTYn perustamissopimuksen 4 artiklan c alakohdan osalta todennut asiassa Ecotrade (43) antamassaan tuomiossa, erityisen velkojasuojan useiden ominaispiirteiden nojalla voitaisiin todeta, että kyseessä on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki.

(173)

Ensinnäkin on selvää, että erityistä velkojasuojaa sovelletaan ainoastaan Olympic Airways Services -yhtiöön ja Olympic Airlinesiin, jotka molemmat ovat valtion omistamia yrityksiä, joilla on erityisen suuret velat tietyille, pääasiassa julkisille, velkojaluokille. Kuten tässä päätöksessä on jo osoitettu, Olympic Airlines on velkaa 86,3 miljoonaa euroa Olympic Airways Services -yhtiölle maksamattomista palveluista.

(174)

On myös kiistatonta, että erityinen velkojasuoja asettaa Olympic Airways Services -yhtiön ja Olympic Airlinesin suotuisampaan asemaan kuin muut yritykset, koska se mahdollistaa niiden taloudellisen toiminnan jatkamisen tilanteessa, jossa tätä mahdollisuutta ei olisi, jos yleisiä konkurssisäännöksiä sovellettaisiin, koska näillä säännöksillä pyritään ensisijaisesti turvaamaan velkojien edut. Siitä, että nämä kaksi yhtiötä saavat jatkaa toimintaansa, seuraa lisäkustannuksia julkiselle vallalle, koska valtion omistamat elimet ovat taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen tärkeimpien velkojien joukossa, varsinkin kun kyseinen yritys näissä tapauksissa on tyypillisesti velkaa huomattavia summia. Olympic Airways Services -yhtiön ja Olympic Airlinesin heikko taloudellinen tilanne ja niille annettu erityinen velkojasuoja johtavat todennäköisesti siihen, että yksityisessä omistuksessa olevat yhtiöt eivät halua harjoittaa liiketoimintaa niiden kanssa tavanomaisin kaupallisin ehdoin, koska erääntyneitä määriä ei ole käytännössä mahdollista periä takaisin. Koska yhtiöllä on suuret velat julkisomisteisille velkojille (ks. johdanto-osan 139 kappale), valtion omistamat yhtiöt menettävät varojaan erityisen velkojasuojan seurauksena. Kun otetaan huomioon, että valtion jatkuva tuki Olympic Airlinesille ja Olympic Airways Services -yhtiölle voi johtua ainoastaan kansalliseen teollisuuspolitiikkaan liittyvistä näkökohdista eikä vastaa markkinoilla toimivan ja erääntyneitä summia perivän velkojan käyttäytymistä, komissio katsoo, että kyse on valtion varoista ja toimenpide voidaan lukea valtion syyksi.

(175)

Edellä esitetyn perusteella on todettava, että tässä asiassa kyseessä olevan ”yleisistä konkurssisäännöksistä” poikkeavan erityisen velkojasuojan kaltaisen järjestelmän soveltamisen yritykseen on katsottava johtavan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen myöntämiseen, jos osoitetaan, että

—	tälle yritykselle on annettu lupa jatkaa taloudellista toimintaansa tilanteessa, jossa tätä mahdollisuutta ei olisi voitu antaa sovellettaessa yleisiä konkurssisäännöksiä, tai

—	tämän yrityksen osalta on kokonaan tai osittain luovuttu julkisista saatavista, eikä muu maksukyvytön yritys olisi voinut saada tällaista etua sovellettaessa yleisiä konkurssisäännöksiä (44).

(176)

Nyt käsiteltävässä tapauksessa komissio toteaa Olympic Airways Services -yhtiölle ja Olympic Airlinesille myönnetyn erityisen ja ainutlaatuisen velkojasuojan osalta, että molemmat edellä esitetyt perusteet täyttyvät. Kyseisten yhtiöiden on annettu jatkaa liiketoimintaansa tilanteessa, jossa tätä mahdollisuutta ei olisi voitu antaa, jos yleisiä konkurssisäännöksiä olisi sovellettu. Lisäksi tässä päätöksessä on osoitettu, että kyseiset yhtiöt ovat saaneet valtiolta useita etuja, joita mikään muu maksukyvytön yritys ei olisi voinut saada, jos yleisiä konkurssisäännöksiä olisi sovellettu.

(177)

Kyseessä olevat toimenpiteet vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska ne koskevat yhtiöitä, jotka toimivat vapautetuilla markkinoilla. Siksi ne myös vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua näillä markkinoilla, koska ne on suunnattu tietyille yrityksille, jotka kilpailevat muiden yhteisön markkinatoimijoiden kanssa.

(178)

Näissä olosuhteissa komissio katsoo, että Olympic Airways Services -yhtiölle ja Olympic Airlinesille myönnetty erityinen velkojasuoja on valtiontukea. Tukea ei ole koskaan ilmoitettu komissiolle, joten se on sääntöjenvastaista.

7.3 Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

7.3.1 Olympic Airlinesille ilma-alusten vuokrien, velkojen maksamatta jättämisen sietämisen ja erityisen velkojasuojan muodossa annettu valtiontuki

(179)

Todettuaan, että Olympic Airlines on saanut valtiontukea vuodesta 2005, komission on tarkasteltava yhtiön eduksi toteutettuja toimenpiteitä suhteessa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohtaan, joissa määrätään poikkeuksista 87 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun yhteismarkkinoille soveltumattomuutta koskevaan yleissääntöön.

(180)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan poikkeuksia ei voida soveltaa käsiteltävänä olevaan asiaan, koska kyseiset tukitoimenpiteet eivät ole luonteeltaan sosiaalisia eikä niitä myönnetä yksittäisille kuluttajille. Niillä ei myöskään korvata luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamaa vahinkoa, eikä niitä myönnetä Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut.

(181)

Muita poikkeuksia valtiontuen yleiseen kieltoon esitetään 87 artiklan 3 kohdassa. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdan poikkeuksia ei voida soveltaa käsiteltävänä olevaan asiaan, koska tuella ei edistetä Euroopan yhteistä etua koskevaa tärkeää hanketta tai poisteta jäsenvaltion taloudessa olevaa vakavaa häiriötä eikä sillä edistetä kulttuuria ja kulttuuriperintöä.

(182)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohta sisältää poikkeuksen, joka koskee tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Kreikka kuuluu kokonaisuudessaan 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan. Tuki ei kuitenkaan täytä sovellettavissa ”Alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa” (45) vahvistettuja perusteita.

(183)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätään poikkeuksesta, joka koskee tukea tietyn taloudellisen toiminnan edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tämän määräyksen osalta komission on tarkasteltava, voidaanko sitä soveltaa nyt käsiteltävään tilanteeseen. Tässä tarkastelussa komission on otettava huomioon ilmailualaa koskevat sovellettavat suuntaviivat (46).

(184)

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on selvää, ettei mitään suuntaviivojen sääntöjä ole noudatettu. Samoin on selvää, ettei tuen tarkoituksena ole antaa korvausta julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, joten se ei ole yhteismarkkinoille soveltuva.

7.3.2 Olympic Airways Services -yhtiölle velkojen maksamatta jättämisen sietämisen ja erityisen velkojasuojan muodossa annettu valtiontuki

(185)

Todettuaan, että myös Olympic Airways Services on saanut sääntöjenvastaista valtiontukea, komission on tarkasteltava toteutettua toimenpidettä suhteessa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohtaan, joissa määrätään poikkeuksista 87 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun yhteismarkkinoille soveltumattomuutta koskevaan yleissääntöön.

(186)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan poikkeuksia ei voida soveltaa käsiteltävänä olevaan asiaan, koska kyseinen tukitoimenpide ei ole luonteeltaan sosiaalinen eikä sitä myönnetä yksittäisille kuluttajille. Sillä ei myöskään korvata luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamaa vahinkoa, eikä sitä myönnetä Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut.

(187)

(188)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohta sisältää poikkeuksen, joka koskee tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Tuki ei kuitenkaan täytä sovellettavissa ”Alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa” vahvistettuja perusteita.

(189)

(190)

(191)

Tämän perusteella komissio toteaa, että Kreikka on myöntänyt Olympic Airways Services -yhtiölle yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea sietämällä verojen ja sosiaaliturvamaksujen suorittamista myöhässä tai jättämistä kokonaan maksamatta ja myöntämällä yhtiölle erityisen velkojasuojan,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Kreikan valtio on jatketusti sietänyt sitä, että Olympic Airways Services -yhtiö on jättänyt maksamatta vähintään 590,4 miljoonan euron suuruiset vero- ja sosiaaliturvamaksuvelkansa valtiolle; tämä on Olympic Airways Services -yhtiölle annettua sääntöjenvastaista valtiontukea, joka on perustamissopimuksen vastaista.

2. Kreikan valtio on jatketusti sietänyt sitä, että Olympic Airlines -yhtiö on jättänyt maksamatta arviolta 137,2 miljoonan euron suuruiset ilma-alusten vuokrat, yhteensä arviolta 86,3 miljoonan euron suuruiset velat Olympic Airways Services – ja Olympic Aviation -yhtiöille, 4,5 miljoonan euron velat Kreikan siviili-ilmailuviranomaiselle ja vähintään 38,1 miljoonan euron edestä Spatosimo-veroa; tämä on Olympic Airlines -yhtiölle annettua sääntöjenvastaista valtiontukea, joka on perustamissopimuksen vastaista.

3. Kreikan lainsäädännöllä Olympic Airways Services- ja Olympic Airlines -yhtiöille myönnetty erityinen velkojasuoja on molemmille yhtiöille annettua sääntöjenvastaista valtiontukea, joka on perustamissopimuksen vastaista.

2 artikla

1. Kreikan on perittävä 1 artiklassa tarkoitettu tuki takaisin tuensaajalta.

2. Takaisinperittävästä tuesta on maksettava korkoa siitä lähtien, kun tuki saatettiin tuensaajan käyttöön, sen tosiasialliseen takaisinperintään asti.

3. Korolle on laskettava korkoa komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (48), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 271/2008 (49), V luvun mukaisesti.

4. Kreikan on peruutettava kaikki 1 artiklassa tarkoitetun tuen maksamatta olevat maksut tämän päätöksen tekopäivästä alkaen.

3 artikla

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tehokkaasti.

2. Kreikan on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

4 artikla

1. Kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta Kreikan on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

a)	tuensaajalta takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (tuki ja korot),

b)	tarkka kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi

c)	asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2. Kreikan on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä siihen saakka, kunnes 1 artiklassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Sen on annettava välittömästi komission pyynnöstä tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

5 artikla

Kreikan on välittömästi lopetettava kaikki tukimaksut Olympic Airways Services- ja Olympic Airlines -yhtiöille.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu Helleenien tasavallalle.

Tehty Brysselissä 17 päivänä syyskuuta 2008.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL C 50, 23.2.2008, s. 13.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) Olympic Airways SA:n nimeksi muutettiin virallisesti Olympic Airways – Services SA. Olympic Airways SA:n yhtiöjärjestyksen muutos julkaistiin 19 päivänä helmikuuta 2004 Kreikan virallisessa lehdessä nro 1485/19.2.2004. Muutos koski yhtiöjärjestyksen 1 artiklaa, ja sen perusteella yhtiön uudeksi nimeksi tuli ”Olympic Airways – Services SA”. Yhtiöjärjestys on voimassa 46 vuotta eli 31 päivään joulukuuta 2049 saakka. Muutos koski myös yhtiöjärjestyksen 2 artiklaa. Yhtiön pääasiallisena tarkoituksena on tarjota maahuolintapalveluja, harjoittaa moottoreiden ja ilma-alusten huoltotoimintaa ja toimia lentoliikenteen harjoittajien edustajana ja asiamiehenä. Jäljempänä tässä päätöksessä ilmaus ”Olympic Airways” tarkoittaa sekä Olympic Airways SA:ta helmikuuhun 2004 saakka että Olympic Airways – Services SA:ta sen jälkeen.

(4) Komissio antoi 14 päivänä syyskuuta 2005 lopullisen kielteisen päätöksen (päätös 2005/2706/EY – ei julkaistu EUVL:ssä) Kreikan tasavallan Olympic Airways- ja Olympic Airlines -yhtiöille myöntämästä valtiontuesta.

(5) Vuoden 2005 päätöksessä otettiin huomioon ainoastaan Olympic Airwaysille vuoden 2004 joulukuun loppuun saakka myönnetty tuki.

(6) Vuoden 2005 päätöksessä otettiin huomioon ainoastaan Olympic Airlinesille vuoden 2005 toukokuun loppuun saakka myönnetty tuki.

(7) Esimerkiksi vuosina 2003–2004 Olympic Airways maksoi 7,7 miljoonaa euroa vuotta 2003 edeltäviä vuosia koskevaan sovintosopimukseen liittyen.

(8) Komission kirjeet, päivätty 25 päivänä elokuuta 2006 (viite D (2006) 217009) ja 16 päivänä heinäkuuta 2007 (viite D (2007) 313288).

(9) Viite: 3082.07/004/A/9749.

(10) 16 päivänä marraskuuta 2006 päivätty kirje.

(11) Komission kirjeet, päivätty 25 päivänä elokuuta 2006 (viite D (2006) 217009) ja 16 päivänä 2007 (viite D (2007) 313288).

(12) Kaikki pitkäaikaiset velat jätettiin Olympic Airwaysiin ja veroista, sosiaaliturvamaksuista ja muista maksuista Kreikan valtiolle ainoastaan yhden kuukauden osuus siirrettiin Olympic Airlinesille.

(13) Lähde: Reuters, 20 päivänä joulukuuta 2006.

(14) Näyttää siltä, ettei yhtiö ole julkaissut tarkastettuja tilejä joulukuun 2003 jälkeen.

(15) Lähde: Kathimerini, 21 päivänä syyskuuta 2007.

(16) ”Asetus korkeakouluihin ja teknologia-aloihin liittyvistä asioista korkeakoulutuksen alalla ja muita säännöksiä” (Kreikan virallinen lehti A 260).

(17) Lain N:o 3446/2006 28 artikla (Kreikan virallinen lehti A 49, 10.3.2006).

(18) Lain N:o 3492/2006 35 artiklan B kohta (Kreikan virallinen lehti A 210, 5.10.2006).

(19) Asia C-295/97, Industrie Aeronautiche e Meccaniche Rinaldo Piaggio SpA v. International Factors Italia SpA (Ifitalia).

(20) Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa

(21) EYVL C 384, 10.12.1998, s. 3.

(22) Toisin kuin yhtiön tärkein kilpailija kotimaan markkinoilla, Aegean Airlines, joka on kasvattanut pääomaansa useaan otteeseen.

(23) C-256/97, DM Transport (Kok. 1999, s. I-3913, 19 kohta).

(24) C-480/98, Espanja v. komissio (Magefesa) (Kok. 2000, s. I-8717), ja C-276/02, Espanja v. komissio (Kok. 2004, s. I-8091).

(25) Ks. alaviite 23.

(26) Τ-36/99, Lenzing AG v. komissio (Kok. 2004, s. II-3597, 131, 136, 138 ja 146 kohta).

(27) Asia C-276/02, Espanja v. komissio.

(28) C-248/84, Saksa v. komissio (Kok. 1987, s. I-4013, 17 kohta).

(29) Ks. edellä oleva johdanto-osan 8 kappale.

(30) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(31) EasyJet lentää Ateenaan, Kerkyraan, Mykonokselle, Rodokselle, Heraklioniin ja Thessalonikiin (ks. http://www.easyjet.com).

(32) Germanwings lentää Ateenaan, Kerkyraan, Kavalaan, Mykonokselle, Rodokselle, Heraklioniin ja Thessalonikiin (ks. http://www.aia.gr).

(33) Air Berlin lentää Ateenaan, Kerkyraan, Kavalaan, Mykonokselle, Rodokselle, Heraklioniin, Thessalonikiin, Volosiin, Prevezaan, Zakynthosille, Santoriniin, Kosille, Samosille, Karpathosille ja Lesvosille (ks. http//www.aia.gr).

(34) Lain N:o 3518/2006 säännökset sisältyvät Kreikan tasavallan 11 päivänä helmikuuta 2008 päivättyyn vastaukseen, 75 kohta.

(35) Sisältää muut ennakonpidätykset kuin ne, jotka oli maksettava jäljempänä olevassa taulukossa esitettyinä ajanjaksoina.

(36) Katso alaviite 5.

(37) Katso alaviite 6.

(38) Laki N:o 1846/1951, 11 artikla.

(39) Laki N:o 2676/1999.

(40) Ks. muun muassa tuomiot asiassa 30/59, De Gezamenlijke Steenkolenmijnen in Limburg v. High Authority (Kok. 1961, s. 1), asiassa C-387/92, Banco Exterior de España (Kok. 1994, s. I-877, 13 kohta), asiassa C-241/94, Ranska v. komissio (Kok. 1996, s. I-4551, 34 kohta) ja asiassa C-256/97, DM Transport (Kok. 1999, s. I-3913, 19 kohta).

(41) Asia C-387/92, Banco Exterior de España v. Ayuntamiento de Valencia (Kok. 1994, s. I-877, 13 kohta) ja asia C-200/97, Ecotrade Srl v. Altiforni e Ferriere di Servola SpA (Kok. 1998, s. I-07907, 34 kohta).

(42) Yhdistetyt asiat C-52/97–C-54/97, Viscido ym. v. Ente Poste Italiane (Kok. 1998, s. I-2629, 13 kohta).

(43) Asia C-200/97, ks. alaviite 40.

(44) Asia C-295/97, Rinaldo Piaggio (43 kohta).

(45) Vuosille 2000–2006, EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9; vuosille 2007–2013, EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(46) ”EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltaminen ilmailualan valtiontukiin” (EYVL C 350, 10.12.1994, s. 5) ja ”Yhteisön suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta” (EUVL C 312, 9.12.2005, s. 1).

(47) Katso alaviite 45.

(48) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

(49) EUVL L 82, 25.3.2008, s. 1.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.222.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 222

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	53. vuosikerta 24. elokuu 2010

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö Nro 123 – Moottoriajoneuvoille tarkoitettujen mukautuvien etuvalaisinjärjestelmien (AFS-järjestelmien) tyyppihyväksyntää koskevat yhdenmukaiset määräykset	1

	IV EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset
	2010/459/EY
*	Komission päätös, tehty 17 päivänä syyskuuta 2008, valtiontuesta C 61/07 (ex NN 71/07) – Kreikka Olympic Airways Services / Olympic Airlines (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 5073) ( 1 )	62