ISSN 1725-261X
doi:10.3000/1725261X.L_2010.196.fin
Euroopan unionin
virallinen lehti
L 196
Suomenkielinen laitos
Lainsäädäntö
53. vuosikerta
28. heinäkuu 2010
|
ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.196.fin |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 196 |
|
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
53. vuosikerta |
|
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
|
ASETUKSET |
|
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
|
||
|
|
* |
||
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
|
2010/416/EU |
|
|
|
* |
|
|
|
Oikaisuja |
|
|
|
* |
|
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
|
28.7.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 196/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 670/2010,
annettu 13 päivänä heinäkuuta 2010,
asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Viron toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, ja erityisesti sen 140 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 974/98 (1) säädetään niiden jäsenvaltioiden valuuttojen korvaamisesta eurolla, jotka täyttivät euron käyttöönottoon vaadittavat edellytykset yhteisön siirtyessä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. |
|
(2) |
Asetusta (EY) N:o 974/98 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2596/2000 (2) lisäämällä siihen säännökset Kreikan valuutan korvaamisesta eurolla. |
|
(3) |
Asetusta (EY) N:o 974/98 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2169/2005 (3) euron käyttöönoton valmistelemiseksi maissa, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön yhteisenä rahana. |
|
(4) |
Asetusta (EY) N:o 974/98 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 1647/2006 (4) lisäämällä siihen säännökset Slovenian valuutan korvaamisesta eurolla. |
|
(5) |
Asetusta (EY) N:o 974/98 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 835/2007 (5) lisäämällä siihen säännökset Kyproksen valuutan korvaamisesta eurolla. |
|
(6) |
Asetusta (EY) N:o 974/98 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 836/2007 (6) lisäämällä siihen säännökset Maltan valuutan korvaamisesta eurolla. |
|
(7) |
Asetusta (EY) N:o 974/98 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 693/2008 (7) lisäämällä siihen säännökset Slovakian valuutan korvaamisesta eurolla. |
|
(8) |
Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 4 artiklan mukaisesti Viro on jäsenvaltio, johon sovelletaan perussopimuksen 139 artiklan 1 kohdassa määriteltyä poikkeusta. |
|
(9) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti euron käyttöönottamisesta Virossa 1 päivänä tammikuuta 201113 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/416/EU (8) mukaan Viro täyttää euron käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset, ja Viroa koskeva poikkeus kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen. |
|
(10) |
Euron käyttöönotto Virossa edellyttää, että asetuksen (EY) N:o 974/98 voimassa olevat euron käyttöönottoa koskevat säännökset ulotetaan koskemaan Viroa. |
|
(11) |
Viron siirtymäsuunnitelman mukaan eurosetelit ja -kolikot saisivat kyseisessä jäsenvaltiossa laillisen maksuvälineen aseman päivänä, jona euro otetaan käyttöön. Näin ollen euro ja käteisraha olisi otettava käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2011. Asteittaista käytöstäpoistokautta ei olisi sovellettava. |
|
(12) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 974/98 olisi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 974/98 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2010.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
D. REYNDERS
(1) EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.
(2) EYVL L 300, 29.11.2000, s. 2.
(3) EUVL L 346, 29.12.2005, s. 1.
(4) EUVL L 309, 9.11.2006, s. 2.
(5) EUVL L 186, 18.7.2007, s. 1.
(6) EUVL L 186, 18.7.2007, s. 3.
(7) EUVL L 195, 24.7.2008, s. 1.
(8) Katso tämän virallisen lehden sivu 24.
LIITE
Lisätään asetuksen (EY) N:o 974/98 liitteeseen Saksaa ja Kreikkaa koskevien kohtien väliin kohta seuraavasti:
|
Jäsenvaltio |
Euron käyttöönottopäivä |
Käteisrahan käyttöönottopäivä |
Jäsenvaltio, joka soveltaa asteittaista käytöstäpoistokautta |
|
|
|||
|
”Viro |
1 päivänä tammikuuta 2011 |
1 päivänä tammikuuta 2011 |
Ei sovella” |
|
28.7.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 196/4 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 671/2010,
annettu 13 päivänä heinäkuuta 2010,
asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Viroa koskevan euron muuntokurssin osalta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 140 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euron ja euron käyttöön ottavien jäsenvaltioiden valuuttojen välisistä muuntokursseista 31 päivänä joulukuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2866/98 (2) vahvistetaan muuntokurssit 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen. |
|
(2) |
Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 4 artiklan mukaan Viro on jäsenvaltio, johon sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 139 artiklan 1 kohdassa määriteltyä poikkeusta. |
|
(3) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti euron käyttöönottamisesta Virossa 1 päivänä tammikuuta 201113 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/416/EU (3) mukaan Viro täyttää euron käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset, ja Viroa koskeva poikkeus kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2011. |
|
(4) |
Euron käyttöönotto Virossa edellyttää euron ja Viron kruunun välisen muuntokurssin vahvistamista. Täksi muuntokurssiksi vahvistetaan 15,6466 kruunua 1:tä euroa kohden, mikä vastaa kruunun tämänhetkistä keskuskurssia valuuttakurssimekanismissa (ERM II). |
|
(5) |
Sen vuoksi asetus (EY) N:o 2866/98 olisi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Lisätään asetuksen (EY) N:o 2866/98 1 artiklassa Saksan markkaan ja Kreikan drakmaan sovellettavien muuntokurssien väliin rivi seuraavasti:
”= 15,6466 Viron kruunua”.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2010.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
D. REYNDERS
(1) Lausunto annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EYVL L 359, 31.12.1998, s. 1.
(3) Katso tämän virallisen lehden sivu 24.
|
28.7.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 196/5 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 672/2010,
annettu 27 päivänä heinäkuuta 2010,
tiettyjen moottoriajoneuvojen tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien tyyppihyväksynnästä sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetus (EY) N:o 661/2009 on erillisasetus, joka on annettu puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (2) (puitedirektiivi) mukaisen tyyppihyväksyntämenettelyn soveltamiseksi. |
|
(2) |
Asetuksella (EY) N:o 661/2009 kumotaan moottoriajoneuvojen lasipintojen huurteen- ja sumunpoistojärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1977 annettu neuvoston direktiivi 78/317/ETY (3). Kyseisessä direktiivissä vahvistetut vaatimukset olisi sisällytettävä tähän asetukseen, ja tarvittaessa niitä olisi muutettava niiden mukauttamiseksi tieteellisen ja teknisen tiedon kehitykseen ja etenkin hybridi- ja sähköajoneuvojen erityispiirteiden ottamiseksi huomioon. |
|
(3) |
Tämän asetuksen soveltamisala vastaa direktiivin 78/317/ETY soveltamisalaa: se siis koskee ainoastaan luokan M1 ajoneuvoja. |
|
(4) |
Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 vahvistetaan perussäännökset vaatimuksille, joita sovelletaan moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntään siltä osin kuin on kyse tuulilasin huurteen- ja sumunpoistojärjestelmistä, jäljempänä ’huurteen- ja huurunpoistojärjestelmät’. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa myös kyseisessä tyyppihyväksynnässä sovellettavat menettelyt, testit ja vaatimukset. |
|
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan luokan M1 moottoriajoneuvoihin, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2007/46/EY liitteessä II, jotka on varustettu tuulilasilla.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
|
1) |
’Ajoneuvotyypillä tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa seuraavien olennaisten ominaisuuksiensa suhteen:
|
|
2) |
’Moottorilla’ tarkoitetaan polttomoottoria, joka käyttää joko nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta. |
|
3) |
’Huurteenpoistojärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, jonka tarkoituksena on poistaa huurre tai jää tuulilasin ulkopinnalta. |
|
4) |
’Huurteesta puhdistuneella alueella’ tarkoitetaan sitä osaa tuulilasista, jossa tuulilasin ulkopinta on kuiva tai peittynyt sulaneeseen tai osittain sulaneeseen märkään huurteeseen, joka voidaan poistaa ajoneuvon tuulilasinpyyhinjärjestelmällä. |
|
5) |
’Huurunpoistojärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, jonka tarkoituksena on poistaa huuru tuulilasin sisäpinnalta. |
|
6) |
’Huurulla’ tarkoitetaan tuulilasin lasipinnan sisäpinnalle tiivistynyttä kosteutta. |
|
7) |
’Huurusta puhdistetulla alueella’ tarkoitetaan sitä osaa tuulilasista, jossa tuulilasin sisäpinta on kuiva ilman vesipisaroita tai vesijäämiä ja joka aiemmin oli huurun peittämä. |
|
8) |
’Näkyvyysalueella A’ tarkoitetaan aluetta A sellaisena kuin se on määriteltynä UNECE-säännön nro 43 (4) liitteessä 18 olevassa 2.2 kohdassa. |
|
9) |
’Näkyvyysalueella B’ tarkoitetaan aluetta B sellaisena kuin se on määriteltynä UNECE-säännön nro 43 liitteessä 18 olevassa 2.4 kohdassa mukaan luettuna saman liitteen 2.4.1 kohdassa määritelty alue. |
|
10) |
’Suunnitellulla ylävartalokulmalla’ tarkoitetaan R-pisteen tai istuimen vertailupisteen kautta kulkevan pystysuoran linjan ja ylävartalon linjan välistä mitattua kulmaa, joka vastaa ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa istuimen selkänojan suunniteltua asentoa. |
|
11) |
’R-pisteellä’ eli ’istuimen vertailupisteellä’ tarkoitetaan valmistajan kullekin istuimelle määrittelemää kolmiulotteisen vertailujärjestelmän mukaan määritettävää suunnittelupistettä. |
|
12) |
’Kolmiulotteisella vertailujärjestelmällä’ tarkoitetaan pystysuoran pitkittäistason X–Z, vaakatason X–Y ja pystysuoran poikittaistason Y–Z muodostamaa, liitteen II lisäyksen 2 säännösten mukaista vertailujärjestelmää. |
|
13) |
’Päävertailumerkeillä’ tarkoitetaan ajoneuvon korissa tai alustassa olevia reikiä, pintoja, merkkejä tai muita tunnuksia, joiden x-, y- ja z-koordinaatit kolmiulotteisessa vertailujärjestelmässä ajoneuvon valmistaja määrittelee. |
|
14) |
’Ajoneuvon pääkytkimellä’ tarkoitetaan laitetta, jolla ajoneuvon elektroniikkajärjestelmä kytketään normaaliin käyttötilaan sen oltua kytkettynä pois käytöstä, kuten silloin, kun ajoneuvo on pysäköitynä ilman kuljettajaa. |
3 artikla
Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta koskevat säännökset
1. Valmistajan on itse tai edustajansa välityksellä toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle hakemus, joka koskee ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta.
2. Hakemus on laadittava liitteessä I olevassa 1 osassa esitetyn ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti.
3. Jos asiaankuuluvat liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntä ja annettava tyyppihyväksyntänumero direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetyn numerointijärjestelmän mukaisesti.
Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.
4. Edellä olevan 3 kohdan soveltamista varten tyyppihyväksyntäviranomaisen on annettava EY-tyyppihyväksyntätodistus, joka on laadittu tämän asetuksen liitteessä I olevassa 2 osassa annetun mallin mukaisesti.
4 artikla
Direktiivin 78/317/ETY mukaisesti annettujen hyväksyntien voimassaolo ja laajentaminen
Kansallisten viranomaisten on sallittava sellaisten ajoneuvojen myynti ja käyttöönotto, jotka on tyyppihyväksytty ennen asetuksen (EY) N:o 661/2009 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua päivämäärää, ja edelleen myönnettävä hyväksyntien laajennuksia kyseisille ajoneuvoille direktiivin 78/317/ETY mukaisesti.
5 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2010.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1.
(2) EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.
(3) EYVL L 81, 28.3.1978, s. 27.
(4) Ei vielä julkaistu. Julkaistaan elokuuhun 2010 mennessä.
LIITE I
Hallinnolliset asiakirjat moottoriajoneuvojen EY-tyyppihyväksyntään tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta
OSA 1
Ilmoituslomake
MALLI
Ilmoituslomake nro … ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnästä tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta.
Seuraavat tiedot sisältävä lomake on toimitettava kolmena kappaleena, ja siihen on sisällytettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.
Jos tässä liitteessä tarkoitetuissa järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.
0. YLEISTÄ
0.1 Merkki (valmistajan kauppanimi): …
0.2 Tyyppi: …
0.2.1 Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …
0.3 Tyyppimerkintä, jos merkitty ajoneuvoon (b): …
0.3.1 Merkinnän sijainti: …
0.4 Ajoneuvoluokka (c): …
0.5 Valmistajan nimi ja osoite: …
0.8 Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …
0.9 Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
1. AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET
1.1 Valokuvat tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta: …
1.6 Moottorin sijainti ja järjestely: …
1.8 Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea (1).
3. MOOTTORI (k)
3.1 Moottorin valmistaja: …
3.1.1 Valmistajan merkitsemä moottorin numerotunnus (merkittynä moottoriin tai muut tunnistustavat): …
3.2 Polttomoottori
3.2.1 Moottorin ominaisuudet
3.2.1.1 Toimintaperiaate: otto/diesel (1) Työtapa: nelitahtinen/kaksitahtinen/kiertomoottori (1)
3.2.1.2 Sylinterien määrä ja järjestely: …
3.2.1.3 Iskutilavuus (m): …cm3
3.2.1.6 Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus (2): … rpm
3.2.1.8 Suurin nettoteho (n): … kW pyörintänopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)
3.2.2 Polttoaine
3.2.2.1 Kevyet hyötyajoneuvot: dieselöljy/bensiini/nestekaasu/maakaasu tai biometaani/etanoli (E 85)/biodiesel/vety (1) (6)
3.2.5 Sähköjärjestelmä
3.2.5.1 Nimellisjännite: … V, positiivinen/negatiivinen maatto (1)
3.2.5.2 Laturi
3.2.5.2.1 Tyyppi: …
3.2.5.2.2 Nimellisteho: … VA
3.2.7 Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)
3.2.7.1 Moottorin lämpötilan ohjausmekanismin nimellinen asetusarvo: …
3.2.7.2 Neste
3.2.7.2.1 Nesteen tyyppi: …
3.2.7.2.2 Kiertopumput: kyllä/ei (1):
3.2.7.2.3 Ominaisuudet: …tai
3.2.7.2.3.1 Merkit: …
3.2.7.2.3.2 Tyypit: …
3.2.7.2.4 Välityssuhteet: …
3.2.7.2.5 Tuulettimen ja sen käyttömekanismin kuvaus: …
3.2.7.3 Ilma
3.2.7.3.1 Puhallin: kyllä/ei (1):
3.2.7.3.2 Ominaisuudet: …tai
3.2.7.3.2.1 Merkit: …
3.2.7.3.2.2 Tyypit: …
3.3 Sähkömoottori:
3.3.1 Tyyppi (käämitys, magnetointi): …
3.3.1.1 Suurin tuntiteho: …kW
3.3.1.2 Käyttöjännite: … V
3.3.2 Akku
3.3.2.1 Kennojen määrä: …
3.3.2.2 Massa: … kg
3.3.2.3 Kapasiteetti: …Ah (ampeeritunteina)
3.3.2.4 Sijainti: …
3.4 Moottori tai moottorien yhdistelmä
3.4.1 Sähköhybridiajoneuvo: kyllä/ei (1):
3.4.2 Sähköhybridiajoneuvon luokka: sähköverkosta ladattava/pelkästään polttomoottorilla ladattava (1):
3.4.3 Käyttötavan vaihtokytkin: kyllä/ei (1)
3.4.3.1 Valittavissa olevat toimintatilat
3.4.3.1.1 Pelkkä sähkö: kyllä/ei (1)
3.4.3.1.2 Pelkkä polttoaine: kyllä/ei (1)
3.4.3.1.3 Hybriditilat: kyllä/ei (1) (jos kyllä, lyhyt kuvaus): …
3.4.4 Kuvaus energianvarastointilaitteesta: (akku, kondensaattori, vauhtipyörä/laturi)
3.4.4.1 Merkit: …
3.4.4.2 Tyypit: …
3.4.4.3 Valmistenumero: …
3.4.4.4 Sähkökemiallisen kytkennän tyyppi: …
3.4.4.5 Energia: … akku: jännite ja varaus (Ah) 2 tunnissa, kondensaattori: J, …)
3.4.4.6 Latauslaite: ajoneuvossa/ulkoinen/ei ole (1)
3.6 Valmistajan sallimat lämpötilat
3.6.1 Jäähdytysjärjestelmä
3.6.1.1 Suurin lämpötila poistokanavassa: …K
3.6.1.2 Ilmajäähdytys
3.6.1.2.1 Vertailupiste: …
3.6.1.2.2 Suurin lämpötila vertailupisteessä: …K
3.6.2 Välijäähdyttimen suurin ulostulolämpötila: … K
3.6.3 Pakokaasujen suurin lämpötila pakoputkien ja pakosarjan ulkolaippojen tai turboahtimen liitoskohdassa: … K
9. KORI
9.1 Korityypit ilmoitetaan direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa C osassa vahvistetuin koodein: …
9.2 Käytetyt materiaalit ja rakennetavat: …
9.3 Matkustajatilan ovet, lukot ja saranat
9.3.1 Ovien asettelu ja määrä: …
9.4 Näkyvyysalue:
9.4.1. Riittävän yksityiskohtaiset tiedot päävertailumerkeistä niin, että ne voidaan selvästi tunnistaa, sekä niiden sijainti toisiinsa ja R-pisteeseen nähden: …
9.4.2 Piirustukset tai valokuvat, jotka osoittavat 180 asteen etunäkyvyysalueella olevien rakenneosien sijainnin: …
9.5 Tuulilasi ja muut ikkunat
9.5.1 Tuulilasi
9.5.1.1 Käytetyt materiaalit: …
9.5.1.2 Asennusmenetelmä: …
9.5.1.3 Kallistuskulma: …
9.5.1.4 Tyyppihyväksyntänumerot: …
9.5.1.5 Tuulilasin apulaitteet ja asennuspaikka sekä lyhyt kuvaus kaikista siihen liittyvistä sähköisistä/elektronisista osista: …
9.6 Tuulilasinpyyhkimet
9.6.1 Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset): …
9.7 Tuulilasinpesin
9.7.1 Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset) tai tyyppihyväksyntänumero, jos hyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä: …
9.8 Huurteen- ja huurunpoisto
9.8.1 Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset): …
9.8.2 Suurin sähkönkulutus: …kW
9.10 Sisustajärjestelyt
9.10.1 Ajoneuvon sisäiset matkustajien turvalaitteet
9.10.1.1 Yleispiirustus tai valokuvat, joissa näkyy ulkonevien osien sijainti: …
9.10.1.3 Valokuvat, piirustukset tai hajotuskuva sisävarusteista, myös matkustajatilan osista ja käytetyistä materiaaleista (lukuun ottamatta sisäpuolisia taustapeilejä), hallintalaitteiden järjestelystä, katosta ja kattoluukusta, selkänojasta, istuimista ja istuinten takaosasta: …
9.10.3 Istuimet
9.10.3.1 Istumapaikkojen määrä (s): …
9.10.3.1.1 Sijainti ja järjestely: …
9.10.3.5 R-pisteen koordinaatit tai piirustus
9.10.3.5.1 Kuljettajan istuin: …
9.10.3.6 Suunniteltu ylävartalokulma
9.10.3.6.1 Kuljettajan istuin: …
Selitykset
OSA 2
EY-tyyppihyväksyntätodistus
MALLI
Muoto: A 4 (210 × 297 mm)
EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS
Ilmoitus
|
joka koskee ajoneuvotyyppiä tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien osalta |
||||||||
|
asetuksen (EU) N:o 672/2010 mukaisesti, sellaisena kuin asetus on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) N:o …/… (3) |
|||||||||
|
EY-tyyppihyväksyntänumero: … |
|||||||||
|
Laajennuksen syy: … |
|||||||||
I JAKSO
0.1. Merkki (valmistajan kauppanimi): …
0.2. Tyyppi …
0.2.1. Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …
0.3. Tyypin tunnisteet, jos merkitty ajoneuvoon (4) …
0.3.1. Merkinnän sijainti: …
0.4. Ajoneuvoluokka (5) …
0.5. Valmistajan nimi ja osoite: …
0.8. Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …
0.9. Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
II JAKSO
1. Lisätiedoista ks. lisäys
2. Testeistä vastaava tutkimuslaitos: …
3. Testausselosteen päiväys: …
4. Testausselosteen numero: …
5. Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys
6. Paikka: …
7. Päiväys: …
8. Allekirjoitus: …
|
Liitteet |
: |
Hyväksyntäasiakirjat Testausseloste |
(b) Jos tyyppitunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erityisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa kysymysmerkillä (?) (esim. ABC??123??).
(c) Luokitus direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa A osassa annettujen määritelmien mukaisesti.
(1) Tarpeeton viivataan yli.
(k) Jos kyseessä on ajoneuvo, jonka käyttövoimana voidaan käyttää bensiiniä, dieselöljyä jne. tai niiden ja jonkin muun polttoaineen yhdistelmää, kohdat on toistettava. Erikoismoottoreiden ja -järjestelmien osalta valmistajan on toimitettava tässä tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot.
(m) Arvo on laskettava käyttäen arvoa (π = 3,1416) ja pyöristettävä lähimpään kuutiosenttimetriin.
(2) Toleranssi ilmoitettava.
(n) Määritetään neuvoston direktiivin 80/1269/ETY (EYVL L 375, 31.12.1980, s. 46) vaatimusten mukaisesti.
(6) Ajoneuvojen polttoaineena voidaan käyttää sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta, mutta jos bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan varajärjestelmäksi tai käynnistystä varten ja bensiinille tarkoitettuun polttoainesäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, ajoneuvot katsotaan testaustarkoituksessa ainoastaan kaasumaisella polttoaineella toimiviksi ajoneuvoiksi.
(s) Ilmoitettava liikkuvan ajoneuvon istumapaikkojen määrä. Jos paikkamäärä on muunneltavissa, voidaan ilmoittaa paikkamäärän vaihteluväli.
(3) Tarpeeton viivataan yli.
(4) Jos tyyppitunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erityisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa kysymysmerkillä (?) (esim. ABC??123??).
(5) Direktiivin 2007/46/EY liitteen II osassa A annetun määritelmän mukaisesti.
Lisäys
EY-tyyppihyväksyntätodistukseen N:o …
1.
Lisätiedot:|
1.1 |
Lyhyt kuvaus ajoneuvotyypistä sen rakenteen, mittojen, linjojen ja materiaalien osalta: … |
|
1.2 |
Huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien ominaisuudet: … |
|
1.3 |
Kuvaus testaukseen mahdollisesti vaikuttavista sisustajärjestelyistä tai -varusteista: … |
|
1.4 |
Istumapaikkojen enimmäismäärä: … |
|
1.5 |
Tuulilasin ominaisuudet: … komponenttien paksuus (mm): … |
|
1.6 |
Sähkölaitteiden nimellisjännite (V): … |
2.
Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea (1)
3.
Moottori: ottomoottori/dieselmoottori/sähkömoottori/hybridisähkömoottori/ … (1)
4.
Huurteenpoiston testauslämpötila: – 8 °C / – 18 °C (1)
5.
Huomautukset: …
(1) Tarpeeton viivatan yli.
LIITE II
Tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmiä koskevat vaatimukset
1. ERITYISET VAATIMUKSET
1.1 Tuulilasin huurteenpoisto
1.1.1 Kaikki ajoneuvot on varustettava järjestelmällä, joka poistaa huurteen ja jään tuulilasin ulkopinnalta. Tuulilasin huurteenpoistojärjestelmän on oltava niin tehokas, että se takaa riittävän näkyvyyden tuulilasin läpi kylmällä säällä.
1.1.2 Järjestelmän tehokkuus on varmistettava määrittämällä tuulilasin huurteesta puhdistunut alue tietyin väliajoin käynnistyksen jälkeen, kun ajoneuvoa on pidetty kylmähuoneessa tietyn ajan.
1.1.3 Edellä 1.1.1 ja 1.1.2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttyminen on vahvistettava tämän liitteen 2.1 kohdan mukaisella menettelyllä.
1.1.4 Seuraavat vaatimukset on täytettävä:
1.1.4.1 Testauksen kestettyä 20 minuuttia on liitteen II lisäyksen 3 mukaisesti määritellyn näkyvyysalueen A oltava 80-prosenttisesti vapaa huurteesta.
1.1.4.2 Testauksen kestettyä 25 minuuttia on tuulilasin matkustajan puoleisen huurteesta puhdistuneen alueen vastattava 1.1.4.1 kohdassa kuljettajan puolelle vahvistettua aluetta.
1.1.4.3 Testauksen kestettyä 40 minuuttia on liitteen II lisäyksen 3 mukaisesti määritellyn näkyvyysalueen B oltava 95-prosenttisesti vapaa huurteesta.
1.2 Tuulilasin huurunpoisto
1.2.1 Kaikki ajoneuvot on varustettava järjestelmällä, joka poistaa huurun tuulilasin sisäpinnalta.
1.2.2 Huurunpoistojärjestelmän on oltava niin tehokas, että se palauttaa näkyvyyden huurun peittämän tuulilasin läpi. Tehokkuus on varmistettava tämän liitteen 2.2 kohdassa kuvatulla menettelyllä.
1.2.3 Seuraavat vaatimukset on täytettävä:
1.2.3.1 Järjestelmän on puhdistettava liitteen II lisäyksen 3 mukaisesti määritelty näkyvyysalue A 90-prosenttisesti 10 minuutin kuluessa.
1.2.3.2 Järjestelmän on puhdistettava liitteen II lisäyksen 3 mukaisesti määritelty näkyvyysalue B 80-prosenttisesti 10 minuutin kuluessa.
2. TESTAUSMENETTELY
2.1 Tuulilasin huurteenpoisto
2.1.1 Testi on tehtävä lämpötilassa – 8 ± 2 °C tai – 18 ± 3 °C valmistajan valinnan mukaan.
2.1.2 Testi on tehtävä kylmähuoneessa, johon koko ajoneuvo mahtuu ja joka on varustettu niin, että jompikumpi 2.1.1 kohdassa mainituista lämpötiloista säilyy koko testin ajan ja huoneessa kiertää kylmä ilma. Kylmähuoneen lämpötilan on vastattava testauslämpötilaa tai sitä alhaisempaa lämpötilaa vähintään 24 tunnin ajan ennen ajoneuvon kylmälle altistavan testausjakson aloittamista.
2.1.3 Tuulilasin ulko- ja sisäpinta on ennen testiä puhdistettava täysin rasvattomaksi metyylialkoholilla tai vastaavalla rasvanpoistoaineella. Lasin kuivuttua sille on levitettävä ammoniakkiliuosta, jonka vahvuus on vähintään 3 mutta enintään 10 prosenttia. Pinnan on sitten annettava jälleen kuivua, minkä jälkeen se on pyyhittävä kuivalla puuvillakankaalla.
2.1.4 Ajoneuvon moottori on sammutettava, ja ajoneuvoa on pidettävä testauslämpötilassa vähintään 10 tuntia ennen testin aloittamista.
2.1.4.1 Aikaa voidaan lyhentää, jos voidaan todeta, että ajoneuvon jäähdytys- ja voiteluaineiden lämpötila on vakiintunut testauslämpötilan tasolle.
2.1.5 Edellä 2.1.4 kohdassa vahvistetun jäähdytysajan jälkeen on tuulilasin koko ulkopinnalle muodostettava 3,5 ± 0,2 baarin paineella toimivalla vesisuihkuttimella tasainen jääkerros, jonka pinta-alamassa on 0,044 g/cm2.
2.1.5.1 Suihkuttimen suutin on säädettävä täydelle suihkukuviolle ja enimmäisvirtaukselle ja pidettävä kohtisuorassa 200–250 mm:n etäisyydellä lasipinnasta siten suunnattuna, että koko tuulilasin poikki reunasta reunaan muodostuu tasainen kerros jäätä.
2.1.5.1.1 Edellä 2.1.5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi voidaan käyttää vesisuihkutinta, jonka suuttimen halkaisija on 1,7 mm ja virtausmäärä 0,395 l/min ja jolla voidaan kohdistaa halkaisijaltaan 300 mm oleva suihkukuvio lasin pinnalle 200 mm:n etäisyydeltä. Muitakin vahvistetut vaatimukset täyttäviä laitteita voidaan käyttää.
2.1.6 Kun tuulilasille on muodostunut edellä kuvatun mukainen jääkerros, ajoneuvoa on pidettävä kylmähuoneessa vielä vähintään 30 minuuttia mutta enintään 40 minuuttia.
2.1.7 Kun 2.1.6 kohdan mukainen aika on päättynyt, yhden tai kahden testaajan on astuttava ajoneuvoon, minkä jälkeen voidaan asettaa ajoneuvon pääkäyttökytkin toiminta-asentoon ja käynnistää mahdollinen moottori tarvittaessa ulkoisen välineen avulla. Testaus on aloitettava heti, kun ajoneuvon pääkäyttökytkin on aktivoitu.
2.1.7.1 Jos ajoneuvo on varustettu moottorilla, moottorin käyntinopeutta voidaan säätää testin ensimmäisten viiden minuutin ajaksi siten kuin valmistaja on suositellut kylmissä sääoloissa tapahtuvaa lämmittämistä varten.
2.1.7.2 Testin viimeisten 35 minuutin aikana (tai testin koko keston ajan, jos viiden minuutin lämmitystä ei ole tehty) on noudatettava seuraavaa:
2.1.7.2.1 Mahdollisesti asennetun moottorin käyntinopeus ei saa ylittää 50:tä prosenttia sen enimmäistehoa vastaavasta nopeudesta. Jos tämä ei kuitenkaan ole moottorin säätöjärjestelyjen vuoksi käytännössä mahdollista (esimerkiksi hybridisähköajoneuvojen tapauksessa), on määriteltävä realistinen huonoin mahdollinen tilanne. Siinä on otettava huomioon moottorin käyntinopeudet sekä moottorin ajoittainen tai täysi käymättömyys tavanomaisissa ajo-olosuhteissa lämpötilassa – 8 °C tai – 18 °C sen mukaan, kumman lämpötilan valmistaja on valinnut testauslämpötilaksi. Jos järjestelmä pystyy täyttämään huurteenpoistovaatimukset ilman että moottori on käynnissä, moottoria ei tarvitse pitää käynnissä lainkaan.
2.1.7.3 Kaikissa akuissa on oltava testin alussa täysi varaus.
2.1.7.4 Jännite huurteenpoistojärjestelmän navoissa saa testin aikana olla enintään 20 prosenttia suurempi kuin järjestelmän nimellisjännite.
2.1.7.5 Testaushuoneen lämpötila on mitattava tuulilasin keskipisteen korkeudella paikasta, johon testattavan ajoneuvon lämpö ei merkittävästi vaikuta.
2.1.7.6 Testaushuonetta jäähdyttävän ilmavirran nopeuden on oltava vaakasuorassa mahdollisimman pieni ja aina alle 8 km/h mittauksessa, joka suoritetaan välittömästi ennen testiä ajoneuvon keskitasolla 300 mm:n etäisyydellä tuulilasin etualareunasta ja sen ylä- ja alareunan puolivälin korkeudella sijaitsevasta pisteestä.
2.1.7.7 Mahdollisesti asennettujen konepellin, katon, ovien, ikkunoiden ja tuuletusaukkojen on oltava suljettuina lukuun ottamatta lämmitys- ja tuuletusjärjestelmien sisäänotto- ja poistoaukkoja. Valmistajan niin pyytäessä voidaan avata yksi tai kaksi ikkunaa yhteensä enintään 25 mm pystysuunnassa.
2.1.7.8 Ajoneuvon huurteenpoistojärjestelmän säätimet on asetettava siihen asentoon, jota ajoneuvon valmistaja suosittelee testauslämpötilaa varten.
2.1.7.9 Testin aikana voidaan käyttää tuulilasinpyyhkimiä. Tällöin sallitaan kuitenkin vain ajoneuvon sisätilassa sijaitsevien säädinten käyttö, ei muuta manuaalista apua.
2.1.8 Testaajien on merkittävä tuulilasin sisäpinnalle huurteesta puhdistunut ala viiden minuutin välein testausjakson aloittamisesta lähtien.
2.1.9 Kun testi on saatettu loppuun, on 2.1.8 kohdan mukaisesti tuulilasin sisäpinnalle merkitty huurteesta puhdistunut alue kirjattava ja tuulilasin näkyvyysalueet A ja B määriteltävä.
2.2 Tuulilasin huurunpoisto
2.2.1 Tuulilasin sisäpinta on ennen testiä puhdistettava täysin rasvattomaksi metyylialkoholilla tai vastaavalla rasvanpoistoaineella. Lasin kuivuttua sille on levitettävä ammoniakkiliuosta, jonka vahvuus on vähintään 3 mutta enintään 10 prosenttia. Pinnan on sitten annettava jälleen kuivua, minkä jälkeen se on pyyhittävä kuivalla puuvillakankaalla.
2.2.2 Testi on tehtävä kylmähuoneessa, johon koko ajoneuvo mahtuu ja joka on varustettu niin, että saavutetaan testauslämpötila – 3 ± 1 °C, joka säilyy koko testausjakson ajan.
2.2.2.1 Testaushuoneen lämpötila on mitattava tuulilasin keskipisteen korkeudella paikasta, johon testattavan ajoneuvon lämpö ei merkittävästi vaikuta.
2.2.2.2 Testaushuonetta jäähdyttävän ilmavirran nopeuden on oltava vaakasuorassa mahdollisimman pieni ja aina alle 8 km/h mittauksessa, joka suoritetaan välittömästi ennen testiä ajoneuvon keskitasolla 300 mm:n etäisyydellä tuulilasin etualareunasta ja sen ylä- ja alareunan puolivälin korkeudella sijaitsevasta pisteestä.
2.2.2.3 Mahdollisesti asennettujen konepellin, katon, ovien, ikkunoiden ja tuuletusaukkojen on oltava suljettuina lukuun ottamatta lämmitys- ja tuuletusjärjestelmien sisäänotto- ja poistoaukkoja. Valmistajan niin pyytäessä voidaan huurunpoistotestin alussa avata yksi tai kaksi ikkunaa yhteensä enintään 25 mm pystysuunnassa.
2.2.3 Huurun tuottamisessa on käytettävä liitteen II lisäyksessä 4 kuvattua höyrynkehitintä. Kehittimessä on oltava vettä määrä, joka riittää kehittämään höyryä vähintään 70 ± 5 g/h kutakin valmistajan määrittämää istuinpaikkaa kohti ympäristön lämpötilassa – 3 °C.
2.2.4 Tuulilasin sisäpinta on puhdistettava 2.2.1 kohdassa vahvistetulla tavalla, kun ajoneuvo on sijoitettu ympäristöolosuhteita jäljittelevään testaushuoneeseen. Ympäristön lämpötilaa on laskettava ja se on vakiinnutettava arvoon – 3 ± 1 °C. Ajoneuvon moottori on sammutettava ja ajoneuvoa on pidettävä testauslämpötilassa vähintään 10 tuntia ennen testin aloittamista. Aikaa voidaan lyhentää, jos voidaan todeta, että ajoneuvon jäähdytys- ja voiteluaineiden lämpötila on vakiintunut testauslämpötilan tasolle.
2.2.5 Höyrynkehitin on aseteltava siten, että sen poistoaukot sijaitsevat ajoneuvon pituussuuntaisella keskitasolla 580 ± 80 mm R-pisteen eli kuljettajan istuimen vertailupisteen yläpuolella. Kehitin on tavanomaisessa tapauksessa sijoitettava välittömästi etuistuinten selkänojien taakse, kun istuimet ovat valmistajan ilmoittamassa suunnitteluasennossa ja selkänojat on säädetty suunniteltujen ylävartalokulmien mukaisesti. Jos ajoneuvon rakenne estää tämän, voidaan höyrygeneraattori sijoittaa selkänojan etupuolelle edellä tarkoitettua paikkaa lähinnä olevaan sopivaan paikkaan.
2.2.6 Kun höyrynkehitin on ollut toiminnassa viisi minuuttia ajoneuvon sisällä, yhden tai kahden testaajan on nopeasti astuttava ajoneuvoon niin, että ovet ovat auki yhteensä enintään 8 sekuntia, ja istuuduttava etuistuinpaikoille, minkä jälkeen kehittimen tuottamaa höyrymäärää pienennetään 70 ± 5 g/h kutakin testaajaa kohti.
2.2.7 Yhden minuutin kuluttua testaajien astumisesta ajoneuvoon ajoneuvon pääkäyttökytkin voidaan asettaa toiminta-asentoon ja mahdollinen moottori käynnistää tarvittaessa ulkoisen välineen avulla. Testaus on aloitettava heti, kun ajoneuvon pääkäyttökytkin on aktivoitu.
2.2.7.1 Mahdollisesti asennetun moottorin käyntinopeus ei saa ylittää 50:tä prosenttia sen enimmäistehoa vastaavasta nopeudesta. Jos tämä ei kuitenkaan ole moottorin säätöjärjestelyjen vuoksi käytännössä mahdollista (esimerkiksi hybridisähköajoneuvojen tapauksessa), on määriteltävä realistinen huonoin mahdollinen tilanne. Siinä on otettava huomioon moottorin käyntinopeudet sekä moottorin ajoittainen tai täysi käymättömyys tavanomaisissa ajo-olosuhteissa lämpötilassa – 1 °C. Jos järjestelmä pystyy täyttämään huurunpoistovaatimukset ilman että moottori on käynnissä, moottoria ei tarvitse pitää käynnissä lainkaan.
2.2.7.2 Ajoneuvon huurunpoistojärjestelmän säätimet on asetettava siihen asentoon, jota ajoneuvon valmistaja suosittelee testauslämpötilaa varten.
2.2.7.3 Kaikissa akuissa on oltava testin alussa täysi varaus.
2.2.7.4 Jännite huurunpoistojärjestelmän navoissa saa testin aikana olla enintään 20 prosenttia suurempi kuin järjestelmän nimellisjännite.
2.2.8 Testin lopuksi on huurusta puhdistunut alue kirjattava ja merkittävä, jotta tuulilasin näkyvyysalueet A ja B voidaan määritellä.
Lisäys 1
Menettely R-pisteen eli istuimen vertailupisteen tarkistamiseksi
R-piste eli istuimen vertailupiste määritetään UNECE-säännön nro 17 (1) liitteen 3 mukaisesti.
Lisäys 2
Menettely päävertailumerkkien määrittämiseksi kolmiulotteisessa vertailujärjestelmässä
Piirustuksissa esitettyjen päävertailumerkkien suhde niiden sijaintiin itse ajoneuvossa määritetään UNECE-säännön nro 125 (1) liitteen 4 mukaisesti.
(1) Ei vielä julkaistu. Julkaistaan elokuuhun 2010 mennessä.
Lisäys 3
Menettely ajoneuvojen tuulilasien näkyvyysalueiden määrittämiseksi
Näkyvyysalueet A ja B määritetään UNECE-säännön nro 43 liitteen 18 mukaisesti.
Lisäys 4
Höyrynkehitintä koskevat vaatimukset
1. OMINAISUUDET
1.1 Testissä käytettävällä höyrynkehittimellä on oltava seuraavat yleiset ominaisuudet:
1.1.1 Vesisäiliön vetoisuuden on oltava vähintään 2,25 litraa.
1.1.2 Lämpöhäviö kiehumispisteessä saa olla enintään 75 W, kun ympäristön lämpötila on – 3 ± 1 °C.
1.1.3 Puhaltimen kapasiteetin on oltava 0,07 – 0,10 m3/min staattisessa 0,5 millibaarin paineessa.
1.1.4 Höyrynkehittimen yläosa on varustettava kuudella höyryntuloreiällä, jotka sijaitsevat tasavälein laitteen ympärillä (ks. kuva 1).
1.1.5 Kehitin on kalibroitava lämpötilassa – 3 ± 1 °C niin, että siitä saadaan höyryntuotantoa kuvaava lukema arvon 70 ± 5 g/h kerrannaisilla aina kerrannaiseen n saakka, kun n on valmistajan ilmoittama istuinpaikkojen enimmäismäärä.
Kuva 1
Höyrynkehittimen osat
1.2 Kuvassa esitetyillä osilla on oltava seuraavat mitat ja materiaalit:
1.2.1 Suutin
1.2.1.1 Mitat:
1.2.1.1.1 Pituus 100 mm.
1.2.1.1.2 Sisäläpimitta 15 mm.
1.2.1.2 Materiaali:
1.2.1.2.1 Messinki
1.2.2 Dispergointikammio
1.2.2.1 Mitat:
1.2.2.1.1 Putken ulkoläpimitta 75 mm.
1.2.2.1.2 Seinämän paksuus 0,38 mm.
1.2.2.1.3 Pituus 115 mm.
1.2.2.1.4 Kuusi läpimitaltaan 6,3 mm olevaa reikää, jotka on sijoitettu tasavälein 25 mm dispergointikammion pohjan yläpuolelle.
1.2.2.2 Materiaali:
1.2.2.2.1 Messinki
|
28.7.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 196/21 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 673/2010,
annettu 27 päivänä heinäkuuta 2010,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä heinäkuuta 2010.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
|
(EUR/100 kg) |
||
|
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
|
0702 00 00 |
MK |
30,3 |
|
TR |
105,8 |
|
|
ZZ |
68,1 |
|
|
0707 00 05 |
TR |
95,6 |
|
ZZ |
95,6 |
|
|
0709 90 70 |
TR |
85,8 |
|
ZZ |
85,8 |
|
|
0805 50 10 |
AR |
107,4 |
|
UY |
133,9 |
|
|
ZA |
100,7 |
|
|
ZZ |
114,0 |
|
|
0806 10 10 |
AR |
137,6 |
|
CL |
86,1 |
|
|
EG |
145,2 |
|
|
IL |
126,4 |
|
|
MA |
161,5 |
|
|
TR |
154,8 |
|
|
ZA |
130,8 |
|
|
ZZ |
134,6 |
|
|
0808 10 80 |
AR |
143,2 |
|
BR |
77,2 |
|
|
CA |
98,9 |
|
|
CL |
102,3 |
|
|
CN |
82,1 |
|
|
MA |
54,2 |
|
|
NZ |
110,3 |
|
|
US |
132,3 |
|
|
UY |
111,6 |
|
|
ZA |
97,9 |
|
|
ZZ |
101,0 |
|
|
0808 20 50 |
AR |
74,3 |
|
CL |
183,5 |
|
|
NZ |
130,0 |
|
|
ZA |
106,0 |
|
|
ZZ |
123,5 |
|
|
0809 10 00 |
TR |
192,5 |
|
ZZ |
192,5 |
|
|
0809 20 95 |
TR |
228,0 |
|
US |
520,8 |
|
|
ZZ |
374,4 |
|
|
0809 30 |
TR |
193,7 |
|
ZZ |
193,7 |
|
|
0809 40 05 |
BA |
63,7 |
|
TR |
126,3 |
|
|
XS |
82,8 |
|
|
ZZ |
90,9 |
|
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ” ZZ ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
|
28.7.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 196/23 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 674/2010,
annettu 23 päivänä heinäkuuta 2010,
korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja, annetun asetuksen (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18) muuttamisesta
(EKP/2010/7)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Tarkoin kriteerein määritettyä kansallisen otoksen vähimmäiskoon laatua on arvioitava edelleen, ja tämän vuoksi asianomaista siirtymäaikaa on tarpeen pidentää asian tutkimista varten. |
|
(2) |
Korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja, 20 päivänä joulukuuta 2001 annettua Euroopan keskuspankin asetusta (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18) (2) on muutettava vastaavasti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18) liitteessä IV olevan ensimmäisen kohdan johdantolause seuraavasti:
”Liitteessä I oleva 10 kohta kuuluu joulukuuhun 2013 saakka (kyseinen kuukausi mukaan luettuna) seuraavasti:”
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Frankfurt am Mainissa 23 päivänä heinäkuuta 2010.
EKP:n neuvoston puolesta
EKP:n puheenjohtaja
Jean-Claude TRICHET
PÄÄTÖKSET
|
28.7.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 196/24 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
annettu 13 päivänä heinäkuuta 2010,
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti euron käyttöönottamisesta Virossa 1 päivänä tammikuuta 2011
(2010/416/EU)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, ja erityisesti sen 140 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan komission kertomuksen,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin kertomuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvostossa käydyt keskustelut,
ottaa huomioon niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, edustavien neuvoston jäsenten suosituksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Talous- ja rahaliiton kolmas vaihe alkoi 1 päivänä tammikuuta 1999. Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 1998 valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontunut neuvosto päätti päätöksellä 98/317/EY (1), että Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi täyttivät yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 1999 vaadittavat edellytykset. |
|
(2) |
Neuvosto päätti päätöksellä 2000/427/EY (2), että Kreikka täytti vaadittavat edellytykset yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2001. Neuvosto päätti päätöksellä 2006/495/EY (3), että Slovenia täytti vaadittavat edellytykset yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2007. Neuvosto päätti päätöksellä 2007/503/EY (4) ja päätöksellä 2007/504/EY (5), että Kypros ja Malta täyttivät vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2008. Neuvosto päätti päätöksellä 2008/608/EY (6), että Slovakia täytti vaadittavat edellytykset yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2009. |
|
(3) |
Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti neuvostolle eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyn, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 kohdan mukaisesti, että se ei aikonut siirtyä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen 1 päivänä tammikuuta 1999. Tätä ilmoitusta ei ole sen jälkeen muutettu. Tanska ilmoitti neuvostolle eräistä Tanskaa koskevista määräyksistä tehdyn, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 kohdan ja valtion- tai hallitusten päämiesten Edinburghissa joulukuussa 1992 tekemän päätöksen mukaisesti, että se ei osallistu talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Tanska ei ole pyytänyt perussopimuksen 140 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamista. |
|
(4) |
Ruotsia koskee päätöksen 98/317/EY nojalla perussopimuksen 139 artiklan 1 kohdassa määritelty poikkeus. Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 4 artiklan mukaisesti Tšekkiä, Viroa, Latviaa, Liettuaa, Unkaria ja Puolaa koskee perussopimuksen 139 artiklan 1 kohdassa määritelty poikkeus. Vuoden 2005 liittymisasiakirjan 5 artiklan mukaisesti Bulgariaa ja Romaniaa koskee perussopimuksen 139 artiklan 1 kohdassa määritelty poikkeus. |
|
(5) |
Euroopan keskuspankki, jäljempänä ’EKP’, perustettiin 1 päivänä heinäkuuta 1998. Euroopan valuuttajärjestelmän on korvannut valuuttakurssijärjestelmä, jonka perustamisesta sovittiin valuuttakurssimekanismin perustamisesta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa16 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla Eurooppa-neuvoston päätöslauselmalla (7). Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia, jäljempänä ’ERM II’, koskevista toimintamenettelyistä määrätään talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia koskevista toimintamenettelyistä 16 päivänä maaliskuuta 2006 tehdyssä Euroopan keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien välisessä sopimuksessa (8). |
|
(6) |
Perussopimuksen 140 artiklan 2 kohdassa määrätään menettelyistä poikkeuksen kumoamiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden osalta. Ainakin kerran kahdessa vuodessa tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus, komissio ja EKP antavat neuvostolle kertomuksen perussopimuksen 140 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Komission ja EKP:n viimeisimmät säännölliset lähentymiskertomukset hyväksyttiin toukokuussa 2010. |
|
(7) |
Kunkin jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on tarpeen mukaan muutettava, jotta se olisi sopusoinnussa perussopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön, jäljempänä ’EKPJ:n ja EKP:n perussääntö’, kanssa. Komission ja EKP:n kertomuksissa arvioidaan yksityiskohtaisesti Viron lainsäädännön yhteensopivuutta perussopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. |
|
(8) |
Lähentymisperusteista tehdyn pöytäkirjan N:o 13, jäljempänä ’pöytäkirja’, 1 artiklan mukaan perussopimuksen 140 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla hintatason vakauden arviointiperusteella tarkoitetaan, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen rahanarvon alentumisasteen, joka ylittää enintään 1,5 prosenttiyksiköllä enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavan asteen. Hintavakautta arvioitaessa inflaatiota mitataan yhdenmukaistetuilla kuluttajahintaindekseillä (YKHI), jotka on määritelty yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä 23 päivänä lokakuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2494/95 (9). Hintavakausperusteen arvioimiseksi jäsenvaltion inflaatiota on mitattu kahdentoista kuukausi-indeksin aritmeettisen keskiarvon prosentuaalisena muutoksena verrattuna edellisen jakson kahdentoista kuukausi-indeksin aritmeettiseen keskiarvoon. Komission ja EKP:n kertomuksissa on käytetty viitearvoa, joka on saatu laskemalla kolmen hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaation yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo, johon on lisätty 1,5 prosenttiyksikköä. Maaliskuussa 2010 päättyneen vuoden aikana inflaation viitearvoksi saatiin 1,0 prosenttia, kun hintavakaudessa parhaiten suoriutuneet jäsenvaltiot olivat Portugali, jonka inflaatioaste oli – 0,8 prosenttia, Viro, jonka inflaatioaste oli – 0,7 prosenttia, ja Belgia, jonka inflaatioaste oli – 0,1 prosenttia. Nykyisessä taloustilanteessa, jota kuvaa yleinen ja laaja romahdus ja jossa useissa maissa inflaatioasteet ovat ajoittain olleet negatiivisia, on perusteltua lukea parhaiten suoriutuneista maista pois ne, joiden keskimääräinen inflaatioaste on suurella marginaalilla kaukana euroalueen keskimääräisestä inflaatioasteesta (0,3 prosenttia maaliskuussa 2010), mikä on sopusoinnussa vuoden 2004 lähentymiskertomuksen ennakkotapauksen kanssa; tällaisia selvästi poikkeavia maita ei nimittäin voida kohtuudella pitää parhaina suoriutujina hintavakaudessa, ja niiden sisällyttäminen vaikuttaisi selvästi viitearvoon ja sitä kautta arviointiperusteen oikeudenmukaisuuteen. Maaliskuussa 2010 tämä tarkoittaa sitä, että pois luetaan Irlanti, joka on ainoa maa, jonka 12 kuukauden keskimääräinen inflaatioaste (– 2,3 prosenttia maaliskuussa 2010) poikkesi laajalla marginaalilla euroalueen ja muiden jäsenvaltioiden keskimääräisestä inflaatioasteesta lähinnä sen talouden jyrkän laskusuhdanteen vuoksi. |
|
(9) |
Pöytäkirjan 2 artiklan mukaan perussopimuksen 140 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu julkistalouden tilannetta koskeva arviointiperuste merkitsee sitä, ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa. |
|
(10) |
Pöytäkirjan 3 artiklan mukaan perussopimuksen 140 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste merkitsee, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena. Jäsenvaltio ei ole erityisesti saanut samana aikana omasta aloitteestaan alentaa valuuttansa kahdenvälistä keskusarvoa suhteessa euroon. Valuuttakurssia koskevan lähentymisperusteen täyttymistä on arvioitu 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen ERM II:n puitteissa. Arvioidessaan kertomuksissaan tämän lähentymisperusteen täyttymistä komissio ja EKP ovat tarkastelleet 23 päivänä huhtikuuta 2010 päättynyttä kahden vuoden jaksoa. |
|
(11) |
Pöytäkirjan 4 artiklan mukaan perussopimuksen 140 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettu korkokantojen lähentymisperuste tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena merkitsee sitä, että jäsenvaltion pitkän aikavälin korkokantojen keskimääräinen nimellistaso on enintään kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin enintään kolmen hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaava taso. Korkokantojen lähentymisperusteen tarkastelussa on käytetty vertailukelpoisia valtion 10 vuoden viitelainan korkoja. Virolla, joka oli hintavakaudessa yksi parhaiten suoriutuneista jäsenvaltioista maaliskuussa 2010, ei ole pitkäaikaista valtion obligaatiota tai vastaavaa arvopaperia, jota voitaisiin käyttää viitearvon laskemisessa. Näin ollen pöytäkirjan sanamuodon (jossa viitataan ”enintään kolmeen parhaiten suoriutuneeseen jäsenvaltioon”) mukaisesti korkokantojen lähentymisperusteen täyttämistä arvioitaessa komission ja EKP:n kertomuksissa on laskettu viitearvo lisäämällä kaksi prosenttiyksikköä kahden muun hintavakauden parhaiten saavuttaneen jäsenvaltion pitkäaikaisten nimelliskorkojen yksinkertaiseen aritmeettiseen keskiarvoon. Tällä perusteella maaliskuussa 2010 päättyneen vuoden viitearvo oli 6,0 prosenttia, joka vastaa Portugalin korkokannan (4,2 prosenttia) ja Belgian korkokannan (3,8 prosenttia) keskiarvoa lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. |
|
(12) |
Pöytäkirjan 5 artiklan mukaan komission on toimitettava lähentymisperusteiden täyttämisen arvioinnissa käytettävät tilastotiedot. Komissio on toimittanut tiedot tämän päätöksen valmistelua varten. Komissio on toimittanut julkista taloutta koskevat tiedot jäsenvaltioiden ilmoitettua ne 1 päivään huhtikuuta 2010 mennessä Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (10) mukaisesti. |
|
(13) |
Niiden kertomusten perusteella, jotka komissio ja EKP ovat laatineet Viron edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämisessä, komissio katsoi seuraavaa:
|
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Viro täyttää euron käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset. Viroa koskeva vuoden 2003 liittymisasiakirjan 4 artiklassa tarkoitettu poikkeus kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2011.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2010.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
D. REYNDERS
(1) EYVL L 139, 11.5.1998, s. 30.
(2) EYVL L 167, 7.7.2000, s. 19.
(3) EUVL L 195, 15.7.2006, s. 25.
(4) EUVL L 186, 18.7.2007, s. 29.
(5) EUVL L 186, 18.7.2007, s. 32.
(6) EUVL L 195, 24.7.2008, s. 24.
(7) EUVL C 236, 2.8.1997, s. 5.
(8) EUVL C 73, 25.3.2006, s. 21.
Oikaisuja
|
28.7.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 196/27 |
Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 966/2009, annettu 15 päivänä lokakuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maidon ja tiettyjen maitotuotteiden toimittamiseksi koulujen oppilaille myönnettävän yhteisön tuen osalta annetun asetuksen (EY) N:o 657/2008 muuttamisesta
( Euroopan unionin virallinen lehti L 271, 16. lokakuuta 2009 )
Sivulla 11, liitteessä I olevassa kohdassa Luokka II:
korvataan:
”Maustetut ja maustamattomat hedelmää (4) sisältävät hapanmaitotuotteet, joissa on luokan I kohdalla a alakohdassa tarkoitettua maitoa vähintään 75 painoprosenttia ja enintään 7 prosenttia lisättyä sokeria (5) ja/tai hunajaa.”
seuraavasti:
”Maustetut ja maustamattomat hedelmää (4) sisältävät hapanmaitotuotteet tai ilman hapatetta valmistetut tuotteet, joissa on luokan I kohdalla a alakohdassa tarkoitettua maitoa vähintään 75 painoprosenttia ja enintään 7 prosenttia lisättyä sokeria (5) ja/tai hunajaa.”