21.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 188/1

(1)

Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2009 asiasta C 17/2009 (3) tekemällään päätöksellä K(2009) 5260, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, Baden-Württembergin osavaltiolle ja muille julkisille laitoksille väliaikaisen luvan tehdä pääomasijoitus Landesbank Baden-Württembergin, jäljempänä ’LBBW’ tai ’pankki’, hyväksi ja toteuttaa pankin omaisuuseriin kohdistuva tukitoimi. Komissio ilmaisi edellä mainitussa päätöksessä myös epäilyksensä siitä, onko ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuva toimenpide arvostuksen ja vastuunjaon osalta EU:n valtiontukilainsäädännön mukainen, ja aloitti muodollisen tutkintamenettelyn.

(2)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4). Komissio kehotti kaikkia asianomaisia esittämään huomautuksensa. Komissio ei saanut huomautuksia asianomaisilta.

(3)

Ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä suoritettavan omaisuuserien arvostuksen menetelmien osalta komissio sai apua ulkoisilta sopimussuhteisilta asiantuntijoilta (Duff & Phelps, professori Wim Schoutens), sekä Euroopan keskuspankin (EKP) asiantuntijoilta.

(4)

Saksa esitti komissiolle 9 päivänä lokakuuta 2009 LBBW:n rakenneuudistussuunnitelman, jota täydennettiin useaan otteeseen lisätiedoilla. Viimeiset tiedot toimitettiin 3 päivänä joulukuuta 2009.

(5)

Komission ja Saksan välillä oli useita tapaamisia, sähköpostikirjeenvaihtoa ja puhelinneuvotteluja.

(6)

Saksa antoi 3 päivänä joulukuuta 2009 useita rakenneuudistussuunnitelman toteuttamista koskevia sitoumuksia.

(7)

LBBW on saksalainen osavaltiopankki. Pankin osakkaita ovat Baden-Württembergin osavaltio 35,5 prosentin, Sparkassenverband Baden-Württemberg 40,5 prosentin, Stuttgartin kaupunki lähes 19 prosentin ja Landeskreditbank Baden-Württemberg lähes 5 prosentin osuudella. Kaikki osakkaat ovat joko julkisia laitoksia tai valtion omistuksessa.

(8)

LBBW on yksi harvoista vertikaalisesti integroituneista osavaltiopankeista. LBBW:n ja sen tytäryhtiöiden toiminta keskittyy keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset ja niitä suuremmat yritykset) ja yksityisasiakkaisiin. LBBW tarjoaa pankkipalveluja yksityisasiakkaille ja toimii Stuttgartin hallintoalueen kaupunginsäästöpankkina. Muita LBBW:n liiketoiminnan aloja ovat kiinteistöjen rahoitus (Real Estate) ja pääomamarkkinatoiminnot (Financial Markets). Lisäksi pankki tarjoaa säästöpankeille palveluja ja tuotteita.

(9)

LBBW:n taseen loppusumma oli kesäkuun 2009 lopussa 448 miljardia euroa. LBBW:llä ei ole yhdelläkään niistä kotimarkkinoista, joilla se toimii, yli [> 4] (5) prosentin markkinaosuutta. Paikallisella tasolla, eli LBBW:n toiminnan ydinalueilla, markkinaosuudet ovat hieman suurempia. Yrityspankkitoiminnassa LBBW:n markkinaosuus yltää [< 15] prosenttiin Baden-Württembergin, [< 10] prosenttiin Sachsenin ja [< 5] prosenttiin Rheinland-Pfalzin osavaltiossa. Vähittäispankkitoiminnassa LBBW:n markkinaosuus on [< 7] prosenttia Baden-Württembergin, [< 2] prosenttia Sachsenin ja [< 1] prosenttia Rheinland-Pfalzin osavaltiossa. LBBW:n markkinaosuus pääomamarkkinatoiminnoissa on sekä Saksassa että Euroopan tasolla merkityksetön.

(10)

Pankin hyväksi myönnettiin kaksi tukitoimenpidettä: viiden miljardin euron pääomasijoitus Tier 1 -pääomana ja 12,7 miljardin euron ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuva toimenpide, jolla annetaan takaus kahdelle yhteensä 35 miljardin euron arvoiselle sijoitussalkulle, jotka käsittävät strukturoituja arvopapereita (6). Kaikki osakkaat osallistuivat pääomasijoitukseen suhteutettuna omaan omistusosuutensa ja ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvaan toimenpiteeseen välillisesti.

(11)

Pääomasijoitus suoritettiin omistusosuuteen suhteutettuna osakepääoman korotuksena, jossa uudelle osakepääomalle annettiin osingonjaossa etusija olemassa olevaan osakepääomaan nähden. LBBW maksaa kokonaiskorvauksen, joka on 10 prosenttia sijoitetusta pääomasta. Se aikoo maksaa pääoman takaisin vuodesta 2013 lähtien viidessä erässä vuotta kohti.

(12)

Ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuva toimenpide myönnettiin takauksina, joilla suojellaan LBBW:tä tappioilta ja kevennetään strukturoituihin arvopapereihin sovellettavia lakisääteisiä pääomavaatimuksia. Takaukset koskevat kahta eri sijoitussalkkua.

Ensimmäinen sijoitussalkku, niin kutsuttu ABS-salkku, koostuu strukturoiduista tuotteista, joiden arvo on 17,7 miljardia euroa ja jotka ovat suoraan pankin hallussa. LBBW vastaa ABS-salkun osalta 1,9 miljardin euron ensisijaisesta tappio-osuudesta (first loss), ja Baden-Württembergin takaus kattaa toissijaisen osuuden, joka on enintään 6,7 miljardia euroa (second loss). Saksan antamien tietojen mukaan sijoitussalkun todellinen taloudellinen arvo oli 31 päivänä maaliskuuta 2009 [15–16] miljardia euroa ja markkina-arvo 10,137 miljardia euroa (7). Takauksen pääomavaatimusta supistava vaikutus oli [1–2] miljardia euroa.

Toinen sijoitussalkku, niin kutsuttu Sealink-salkku, on 8,75 miljardin euron suuruinen laina erillisyhtiölle, jolla on hallussaan strukturoituja tuotteita sisältävä sijoitussalkku. Sealink-salkun riskiltään suurin osuus on 2,75 miljardia euroa. Se on katettu Sachsenin osavaltion takauksella, josta sovittiin, kun LBBW otti haltuun Sachsen LB:n (8). Baden-Württemberg takasi 6 miljardin euron suuruisen riskiltään toiseksi suurimman osuuden, joten LBBW:lle ei enää jää tappioriskejä. Saksan antamien tietojen mukaan sijoitussalkun todellinen taloudellinen arvo oli 31 päivänä maaliskuuta 2009 [12–13] miljardia euroa ja markkina-arvo 8,006 miljardia euroa. Takauksen pääomavaatimusta supistava vaikutus oli [2,5–3,5] miljardia euroa.

(13)

Näiden kahden sijoitussalkun markkina-arvo on yhteensä 18,143 miljardia euroa, ja niiden todellinen taloudellinen arvo on noin [27–29] miljardia euroa.

(14)

Takaus annettiin toistaiseksi voimassa olevana, ja se voidaan lakkauttaa LBBW:n pyynnöstä. LBBW sitoutui maksamaan palkkion, joka perustuu siihen, että pääomavaatimusta supistava vaikutus on 4,4 miljardia euroa, josta peritään 7 prosentin vuosikorko. Ensimmäisenä vuonna maksu on 308 miljoonaa euroa; seuraavina rakenneuudistusmenettelyn vuosina se laskee suhteessa tarkistettuun takauksella katettuun määrään.

(15)

Saksa on päättänyt mukauttaa takauksesta maksettavaa palkkiota seuraavasti. LBBW maksaa takautuvasti 336 miljoonaa euroa vuodessa. Tällöin alun perin suunniteltua palkkiota korotetaan 28 miljoonalla eurolla ensimmäisenä vuotena. Tämä palkkio perustuu kahteen eri korkoon: 6,25 prosenttia pääomavaatimusta supistavasta vaikutuksesta ja 10 prosenttia siitä takauksella katetusta arvosta, joka ylittää sijoitussalkkujen todellisen taloudellisen arvon. Pääomavaatimusta supistava vaikutus korjattiin 4,476 miljardiin euroon.

(16)

Pääomapohjaa oli vahvistettava, jotta voitiin kattaa vuonna 2008 aiheutuneet vakavat tappiot ja suurempi pääomatarve. Ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattua toimenpidettä tarvittiin, kun strukturoitujen arvopapereiden arvonalennukset aiheuttivat oman pääoman tarpeen jyrkän nousun eikä oman pääoman vähimmäistasoa koskevia lakisääteisiä pääomavaatimuksia enää kyetty täyttämään vuoden 2009 toisella neljänneksellä.

(17)

Rakenneuudistussuunnitelmaan kuuluu LBBW:n liiketoimintamalliin tehtäviä huomattavia muutoksia. Perustana on selkeä keskittyminen LBBW:n alueelliseen ydinliiketoimintaan sekä niihin markkinoihin ja asiakkaisiin, joiden osalta voidaan odottaa suurta markkinaosuutta ja huomattavia ristiinmyyntimahdollisuuksia. Pääomamarkkinatoimintoja ja kaupankäyntiä omaan lukuun vähennetään. LBBW on kaiken kaikkiaan tarkoitus muuttaa täydellistä palvelu- ja tuotevalikoimaa tarjoavasta pääomamarkkina- ja asiakasvetoisesta rahoituspalvelukonsernista liikepankiksi, joka keskittyy selkeästi pk-yrityksiin ja yksityisasiakkaisiin ja tarjoaa yritys- ja säästöpankkiasiakkailleen myös yritysrahoituspalveluja ja valikoituja investointipankkipalveluja. Maantieteellisen kattavuuden osalta LBBW aikoo lopettaa ulkomaan toimintonsa tai vähentää niitä ja keskittää toimintansa tietyille ydinalueille Saksassa.

(18)

Rakenneuudistus perustuu seuraaviin periaatteisiin:

(19)

Rakenteeltaan uudistettu LBBW koostuu viidestä keskeisestä toiminnosta: Corporates I (pk-yritysasiakkaat, Corporates II suurasiakkaille), Retail (yksityisasiakkaat), säästöpankit, Real Estate (kiinteistöjen rahoittaminen) ja Financial Markets (pääomamarkkinatoiminnot). Lisäksi LBBW tarjoaa myös tulevaisuudessa yrityspalveluja, joihin kuuluvat ennen kaikkea Transaction Banking (transaktiotoiminta), Treasury (rahastopalvelut) ja arvopapereiden selvitys sekä tietyt tuotteet säästöpankeille. LBBW:n toimintaa ulkomailla ja ulkomaan toimintoja aiotaan vähentää huomattavasti, ja pankki keskittää liiketoimintansa keskeisille alueellisille markkinoilleen Baden-Württembergiin, Rheinland-Pfalziin ja Sachseniin. Näillä markkinoilla pankin toiminta perustuu osavaltiopankkien aiempaan sulautumiseen.

(20)

Tämänhetkisen suunnitelman mukaisesta kohtuullisesta kasvusta huolimatta rakenneuudistus vaikuttaa huomattavasti LBBW:n taseen loppusummaan ja tuloslaskelmaan sekä niiden jakautumisen että niiden kokonaismäärän osalta. Pankin taseen loppusumma ja sen riskipainotettujen omaisuuserien yhteisarvo laskee vuoteen 2013 mennessä todennäköisesti [25–30] prosenttia tai [30–35] prosenttia vuoden 2008 tasosta, mikä johtuu muiden kuin strategisten toimintojen vähentämisestä ja omistusosuuksien myynnistä. Verrattuna loppuvuoden 2008 lukuihin taseen loppusumma laskee yhteensä 182 miljardia euroa eli 41 prosenttia ja riskipainotettujen omaisuuserien arvo [80–90] miljardia euroa eli [45–50] prosenttia, kun toiminta mainituilla liiketoiminnan aloilla on lopetettu. Noin [35–45] prosenttia taseen loppusumman vähenemisestä tai yli 50 prosenttia riskipainotteisten omaisuuserien arvon vähenemisestä johtuu vaihtoehtoisiin luottotoimiin liittyvän toiminnan lopettamisesta (joka tehtiin pääasiassa ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvan toimenpiteen yhteydessä). Muilla ydinliiketoiminnan aloilla tehdään 25–40 prosentin supistuksia.

(21)

LBBW aikoo siis lopettaa luotonantoa korvaavan toimintansa, myydä omistusosuuksiaan, sulkea olennaisen osan ulkomailla olevia tytäryhtiöitään ja edustuksiaan, lopettaa kokonaisia tuoteryhmiä yrityspalveluissaan, lopettaa kiinnitysluottojen välittämisen, luopua strategisesta kaupankäynnistä omaan lukuun ja välttää monimutkaisia rahoitusmarkkinatoimia, rajoittaa kiinteistöjen rahoittamisen muutamalle alueelle ja valikoituihin kohdetyyppeihin sekä keskittää suurasiakkaita palvelevan liiketoimintansa Saksan naapurivaltioihin (9).

(22)

Suurin osa LBBW:n toiminnoista kuuluu sen ydinliiketoiminnan alaan. Omistusosuuksien ja tytäryhtiöiden osuus kaikista pankin riskipainotteisista omaisuuseristä on yhteensä vain [6–8] prosenttia. LBBW on myöntynyt supistamaan huomattavasti omistusosuuksiaan. Rakenneuudistuksen yhteydessä myytävien omistusosuuksien kirjanpitoarvo on noin 4,5 miljardia euroa (tilanne 31 päivänä joulukuuta 2008), mikä on yli 50 prosenttia pankin omistusosuuksien ja tytäryhtiöiden koko kirjanpitoarvosta

(23)

Huomattava osa suunnitelluista myynneistä koskee pankin ydinliiketoimintaa, nimittäin omistusosuuksia S-Finanzgruppen yrityksistä (10):

(24)

Rakenneuudistuksen aikana LBBW vähentää noin 2 500 ydinpankin nykyisistä 10 000 työntekijästä (molemmat luvut kokoaikaisiksi muutettuina). Lähtökohtana on se, että rakenneuudistuksella ei ainoastaan vähennetä hallintokuluja, vaan myös vakautetaan taloudellinen tulos vetäytymällä muutosherkiltä toimialoilta.

(25)

Rakenneuudistuksen tavoitteena on entistä yksinkertaisempi ja avoimempi yritysrakenne, jonka ansiosta LBBW:n hallintoon tarvitaan kaiken kaikkiaan entistä vähemmän resursseja. Riskinhallinnan ja varainhoidon valvonnan tarve vähenee, koska LBBW lopettaa toimintansa kokonaisilla toimialoilla ja luopuu kokonaisista tuoteryhmistä sekä vähentää edustuksiaan ulkomailla ja myy tytäryhtiöitään sekä omistusosuuksiaan.

(26)

Olemassa olevia liiketoimintayksiköitä on yksinkertaistettu ja säästöpankeille tarjottavat palvelut aiotaan erottaa selkeämmin muista toimialoista, jotta tuloksista saadaan avoimempia. Lopetettavan vaihtoehtoisiin luottotoimiin liittyvän toiminnan omaisuuserät siirretään niin kutsutulle sisäiselle rakenneuudistusyksikölle (internal restructuring unit) ja niitä hallinnoidaan erillisesti.

(27)

Rakenneuudistuksen myötä myös pankin johdon rakenne muuttuu olennaisesti. Ensinnäkin Landesbank Baden-Württembergistä annetussa laissa olevaa viittausta pankin julkiseen tehtävään muutetaan korostamaan sitä, että LBBW:n liiketoiminta perustuu liiketaloudellisiin periaatteisiin. Tämä periaate sisällytetään myös LBBW:n perussääntöön, liiketoimintapolitiikkaan ja sisäisiin menettelyihin. LBBW muutetaan julkisoikeudellisesta laitoksesta osakeyhtiöksi, millä halutaan tuoda esille, että LBBW:tä johdetaan yksityisen yrityksen tavoin huolimatta sen julkisoikeudellisista omistajista. Tämän oikeudellisen muodon muuttamisen yhteydessä varmistetaan, että muuttaminen osakeyhtiöksi on saatettu loppuun vuoden 2013 joulukuuhun mennessä. Lisäksi otetaan käyttöön yritysjohdon valvontaa koskevan Saksan vapaaehtoisen säännöstön tärkeimmät osat vuoden 2010 loppuun mennessä.

(28)

Toiseksi yhtiöjärjestyksen mukaisten elinten, kuten yhtiö- tai osakaskokouksen, hallintoneuvoston ja johtokunnan tehtävät määritellään uudelleen tehtäväjaon selkeyttämiseksi ja avoimuuden parantamiseksi. Yhtiö- tai osakaskokouksen valtuudet rajataan osakeyhtiöitä koskevan lainsäädännön mukaisiin yhtiökokouksen tyypillisiin tehtäviin erityisesti tiedonsaantioikeuksien ja liikevoiton käyttämiseen liittyvän päätöksenteon osalta. Asiattoman vaikuttamisen liikkeenjohtoon mahdollistavat laajemmat valtuudet, jotka ulottuvat edellä mainittuja valtuuksia pidemmälle, kumotaan. Johtokunnan valvontaan liittyvät tehtävät ovat tähänastisesta käytännöstä poiketen yksinomaan hallintoneuvoston vastuulla. Sen mahdollisuudet vaikuttaa liikkeenjohdon päätöksiin rajataan yhtiölainsäädännön tai luottolaitoksia koskevan lain (KWG) mukaan tarpeellisiin tapauksiin. Vastuu päivittäisestä operatiivisesta liikkeenjohdosta on yksiselitteisesti johtokunnalla, mikä heikentää osakkaiden tai niiden edustajien mahdollisuuksia vaikuttaa liikkeenjohtoon asiattomasti.

(29)

Muilla järjestelyillä vähennetään (poliittisia) vaikuttamismahdollisuuksia ja varmistetaan, että pankkia johdetaan yksinomaan liiketaloudellisin perustein. Edellä mainitun yritysjohdon valvontaa koskevan säännöstön mukaisesti puolet LBBW:n osakkeenomistajille kuuluvista paikoista hallintoneuvostossa täytetään riippumattomilla asiantuntijoilla. Hallintoneuvosto koostuu tällä hetkellä yksinomaan osakkaiden ja työntekijöiden edustajista. Kaikkien hallintoneuvoston jäsenten on suoritettava soveltuvuuskoe (fit and proper -testi), jonka käyttämisestä mahdollisille hallintoneuvoston jäsenille määrättiin hiljattain pankkitoiminnan valvonnan yhteydessä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii rakenneuudistuksen aikana eli vuoden 2013 loppuun asti yksi hallintoneuvoston riippumattomista jäsenistä. Hallintoneuvoston nykyiset valiokunnat muutetaan pankkien parhaiden hallintokäytäntöjen periaatteiden mukaisesti riskivaliokunnaksi ja tarkastus-/tasevaliokunnaksi. Näiden valiokuntien jäsenille asetetuilla pätevyysvaatimuksilla on määrä varmistaa että valiokunnat voivat täyttää tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla.

(30)

LBBW esitti tulossuunnitelman ja oman pääoman tuottoa (RoE) koskevia arvioita ja herkkyysanalyysejä sekä realistisen että pessimistisen skenaarion perusteella. Tulosennusteiden perusteella LBBW tekee vuonna 2009 noin [2] miljardin euron lisätappion, pääsee nollatulokseen vuosina 2010 ja 2011 ([…]) ja saavuttaa vuonna 2013 noin […] miljardin euron voiton. Oman pääoman tuotto on vuonna 2009 negatiivinen, se nousee hitaasti vuosina 2010–2012 ja on vuonna 2013 ensimmäistä kertaa kaksinumeroinen ([10–12] prosenttia). Ydinpääoman osuus asetettiin vuosille 2009 ja 2010 noin […] prosentiksi. Se nousee riskipainotteisten omaisuuserien merkittävän vähentämisen myötä vaiheittain [9–10] prosenttiin, joten LBBW voi aloittaa valtiontuen takaisinmaksamisen vuonna 2013.

(31)

Rakenneuudistussuunnitelman tärkeimmät luvut ja avainluvut esitetään seuraavassa taulukossa:

(32)

Perusskenaarion mukaan myös vuosi 2009 on vaikea ja bruttokansantuote (BKT) pienenee finanssikriisin jatkumisen vuoksi. Toipumisen odotetaan alkavan asteittain vuonna 2010, niin että rahoitusmarkkinoiden ja talouden tilanne normalisoituu täydellisesti. LBBW olettaa, että Saksan BKT pienenee 6,2 prosenttia vuonna 2009 ja kasvaa 1 prosentin vuonna 2010. Sen jälkeen se odottaa BKT:n kasvun lisäystä asteittain 2,5 prosenttiin vuoteen 2013 asti. Työttömyydessä odotetaan 9,8 prosentin huippua vuonna 2010, edelleen korkeaa arvoa vuonna 2011 ja sen jälkeen alenemista 8,3 prosenttiin vuonna 2013. LBBW odottaa lisäksi alhaista, hieman kohoavaa inflaatiota, joka jää selvästi alle EKP:n inflaatiotavoitteiden. Keskuspankkien ekspansiivisesta rahapolitiikasta ja budjettivajeiden valtavasta kasvusta huolimatta oletetaan, että inflaatio pysyy alhaisena todellisen kasvun jäädessä kasvupotentiaalin alapuolelle.

(33)

Edellä mainittujen oletusten perusteella LBBW odottaa seuraavia vaikutuksia ydinliiketoimintaansa: Pääasiassa arvopaperikauppaan perustuvan yksityispankkitoiminnan tulos on edelleen kohtuullinen. Provisiot todennäköisesti pienenevät selvästi eivätkä nouse nopeasti uudelleen, koska yksityisasiakkaat siirtyvät luultavasti turvallisempiin sijoitusmuotoihin, ennen kaikkea talletuksiin. Uudet lainsäädännölliset määräykset ja tuotteiden läpinäkyvyys hyvin todennäköisesti lisäävät edelleen marginaaleihin kohdistuvia paineita. Parempaa tulosta odotetaan sen sijaan yrityspankkitoiminnasta, ennen kaikkea pk-yritysten osalta. LBBW näkee kansallisten ja kansainvälisten kilpailijoiden osittaisen vetäytymisen ansiosta mahdollisuuksia toimintansa laajentamiseen pk-yritysten kotipankkina ja odottaa kysynnän paranevan vuonna 2010. Lisäksi LBBW olettaa, että ristiinmyynnistä, erityisesti korko-, valuutta- ja hyödykeriskeihin liittyvien suojausinstrumenttien myynnistä saatava tulos paranee.

(34)

Suurten asiakkaiden luottojen kysynnän LBBW odottaa kasvavan keskipitkällä aikavälillä, ja kasvavaa kysyntää se odottaa myös perinteisissä oman pääoman ja vieraan pääoman ehtoisissa tuotteissa sekä taseiden tervehdyttämiseen liittyvissä tuotteissa. Tällä hetkellä LBBW:n rahoitusmarkkinaliiketoiminta hyötyy niistä ainutkertaisista vaikutuksista ja äärimmäisen edullisista rahoitusehdoista, jotka ovat seurausta Euroopan keskuspankin edullisin ehdoin tarjoamista suurista rahamääristä. Keskipitkällä aikavälillä LBBW lähtee siitä, että markkinavolyymi kehittyy jälleen myönteisesti rahoitusmarkkinoiden volatiliteetin normalisoitumisen ja taloudellisen kehityksen myötä. Konkreettisesti se odottaa strukturoitujen pääomamarkkinatuotteiden kohtuullista kasvua ja pääomamarkkinoiden lisääntyvää hyväksikäyttöä.

(35)

Näiden odotusten valossa LBBW:n riippuvuus vallitsevia oloja hyödyntävistä liiketoimista tulee vähenemään ja vakaampien tulonlähteiden osuus kasvamaan. Markkinariskejä vähennetään ja omasta kaupankäynnistä saatavia tuloja korvataan provisiotuloilla. Tähänastista suhteellisen suurta luottoriskikeskittymää on jo pienennetty ja sitä puretaan edelleen.

(36)

Pessimistisessä skenaariossa, jossa riskin sisältävät omaisuuserät vuosina 2011, 2012 ja 2013 on asetettu yli 10 prosenttia suuremmiksi kuin perusskenaariossa, omavaraisuusasteet putoavat selvästi alemmaksi kuin realistisessa skenaariossa. Pankki täyttäisi kuitenkin edelleen lakisääteiset vakavaraisuusvaatimukset, koska ensisijaisten omien varojen osuus ei putoaisi missään vaiheessa alle 7 prosentin ja omien varojen osuus kokonaisuudessaan olisi jokaisena vuonna vähintään 10 prosenttia. Lisäksi pankki on tehnyt stressitestejä yritysluotoista odotettavissa olevien tappioiden määrittämiseksi, koska keskeisillä markkinoilla toimivien asiakkaiden vientiin suuntautumisen johdosta maailmankaupan romahtaminen voisi vaikuttaa tähän alueeseen erityisen voimakkaasti. Vaikka tämäkin alentaisi omavaraisuusasteita, pankin pääomapuskuri olisi edelleen riittävä.

(37)

LBBW:llä on monipuolinen rahoituspohja. Se rahoittaa itseään pääasiassa i) säästökassojen ja muiden rahoituslaitosten, ii) kiinnelainojen ja muiden arvopaperien sekä iii) asiakkaiden sitoumusten avulla. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan pankki ei joudu rahoitusvaikeuksiin. Varsinkaan valtion takaamat joukkovelkakirjalainat, jotka on maksettava takaisin vuoteen 2015 mennessä, eivät suunnitelman mukaan aiheuta rahoitusvajetta, koska niiden perustana oleva varallisuus puretaan. Pankki omistaa huomattavan varannon keskuspankille vakuudeksi kelpaavia omaisuuseriä, joita se voisi käyttää likviditeettiongelmiin joutuessaan. Sisäiset likviditeetin hallinnan vuoksi tehdyt analyysit ja stressitestit ovat osoittaneet, että pankki pystyisi epäedullisissa olosuhteissakin hallitsemaan riskiluokituksen alentamisen ilman likviditeettiongelmia.

(38)

Saksa on luvannut, että LBBW toteuttaa rakenneuudistussuunnitelman, ja on toimittanut seuraavat (tasesumman ja riskin sisältävien omaisuuserien pienentämiseen sekä myynteihin liittyvät) lupaukset ja toimintalinjoja koskevat sitoumukset:

”Saksan liittotasavalta ja LBBW lupaavat täten toteuttaa LBBW:n rakenteiden uudistamiseksi seuraavat rakenteelliset toimenpiteet:

(…)

Saksan liittohallitus ja LBBW vakuuttavat, että LBBW noudattaa seuraavia toimintalinjoja koskevia sitoumuksia:

Hyvää hallintotapaa (Corporate Governance) koskevat lupaukset

Muut lupaukset

(39)

Saksa pyytää rakenneuudistussuunnitelman hyväksymistä. Saksa ei kiistä, että toimenpiteet ovat tukea. Saksa vetoaa kuitenkin siihen, että ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvasta toimenpiteestä maksettavan korvauksen muutoksen ja rakenneuudistustukien muodossa esitettävien lupausten antamisen jälkeen toimenpiteet ovat sisämarkkinoille soveltuvia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(40)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio esitti epäilyksensä siitä, soveltuuko alkuperäinen toimenpide yhteen komission arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla antaman tiedonannon (13) kanssa, jäljempänä ’arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskeva tiedonanto’, erityisesti sen osalta, mikä koskee arvostusta ja vastuunjakoa. Komission mielestä oli kuitenkin täytetty ne arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa esitetyt vaatimukset, jotka koskivat tukikelpoisia omaisuuseriä, tapaa, jolla arvoltaan alentuneita omaisuuseriä käsitellään, läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä takauksen hintaa.

(41)

Arvostukseen liittyvät komission epäilyt koskivat käytettyä menetelmää ja LBBW-asiantuntijoiden salkkujen todellisen taloudellisen arvon laskennan perustaksi ottamia oletuksia, jotka komission mielestä eivät vaikuttaneet riittävän varovaisilta. Varsinkaan maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä, takaisinsaantiprosentteja, kiinteistöjen hintojen kehitystä eräillä markkinoilla ja korrelaatioita koskevat oletukset eivät komission mielestä olleet riittävän varovaisia. Lisäksi ABS-salkkua ei ollut suojattu täydellisesti.

(42)

Sen vuoksi komissio ilmaisi epäilyksensä vastuun jakamisesta (mukaan lukien korvaus), sillä kaikenlaisilla todellisen taloudellisen arvon korjauksilla on välittömät seuraukset takauksen hinnan arvostukseen.

(43)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(44)

Komissio on jo todennut menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että LBBW:n pääomapohjan vahvistaminen ja ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatut toimenpiteet ovat valtiontukea. Pääomanlisäyksen sisältämä tukielementti on 5 miljardia euroa. Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukaan ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvaan toimenpiteeseen sisältyvän tuen määrä vastaa omaisuuserien siirtoarvon ja markkinahinnan erotusta. Siirtoarvo vastaa salkun nimellisarvoa vähennettynä pankin vastattavaksi jäävällä osuudella (first loss). Jos markkina-arvoksi oletetaan 18,143 miljardia euroa (10,137 miljardia euroa ja 8,006 miljardia euroa) ja taloudelliseksi arvoksi 27,915 miljardia euroa (15,635 miljardia euroa ja 12,280 miljardia euroa), ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuihin toimenpiteisiin sisältyväksi kokonaistueksi saadaan 9,772 miljardia euroa.

(45)

Tuen määrä molemmissa toimenpiteissä yhteensä on noin 14,8 miljardia euroa. Se vastaa yli 9:ää prosenttia LBBW:n riskin sisältävistä omaisuuseristä.

(46)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan komissio voi päättää, että tukea pidetään sisämarkkinoille soveltuvana, jos se on tarkoitettu ”jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”. Komissio toteaa, että Saksan taloudessa on edelleen olemassa vakavan häiriön vaara ja että pankkien tukemiseksi toteutetut toimenpiteet ovat soveltuvia tämän vaaran poistamiseen. Sen vuoksi tuet on tutkittava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla.

(47)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä molemmat toimenpiteet hyväksyttiin määräajaksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja komission asiaan liittyvien tiedonantojen perusteella (komission tiedonanto – Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin (14), jäljempänä ’pankkitiedonanto’; komission tiedonanto – Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi (15), jäljempänä ’pääomapohjan vahvistamista koskeva tiedonanto’; komission tiedonanto arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla (16), jäljempänä ’arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskeva tiedonanto’; ja komission tiedonanto elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella (17), jäljempänä ’rakenneuudistustiedonanto’). Koska komissio edelleen epäili, että ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuihin toimenpiteisiin liittyy kilpailuongelmia, se aloitti tutkimukset. Sen vuoksi komission on tutkimuksen tässä vaiheessa tutkittava ensinnäkin, liittyykö ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuihin toimenpiteisiin edelleen kilpailuongelmia, ja toiseksi, soveltuuko määräajaksi hyväksytyn tuen jatkaminen rakenneuudistustukena sisämarkkinoille.

(48)

Komissio tutkii ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatut toimenpiteet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan komission tiedonannon nojalla. (18) Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukaan toimenpiteet, jotka vapauttavat edunsaajapankin velvollisuudesta kirjata arvoltaan alentuneista omaisuuseristä aiheutuvat tappiot tai mahdollisia tappioita koskevat varaukset taseeseen (tai kun niillä kompensoidaan tappioiden kirjaamisen vaikutukset) ja/tai vapauttavat lakisääteistä pääomaa muihin käyttötarkoituksiin, ovat ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattuja toimenpiteitä, joiden soveltuvuus sisämarkkinoille on tutkittava erityisten perusteiden nojalla. Tämä tutkimus tapahtuu seuraavien perusteiden nojalla: i) omaisuuserien tukikelpoisuus, ii) läpinäkyvyys ja avoimuus, iii) omaisuuserien hoito, iv) arvostusmenetelmän sopivuus ja johdonmukaisuus, v) maksun ja vastuunjaon riittävyys ja vi) esitettävän rakenneuudistussuunnitelman komissiossa tutkimisen tarpeellisuus.

(49)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että LBBW:n ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatut toimenpiteet täyttävät kaikki edellä mainitut perusteet – lukuun ottamatta arvostusmenetelmää ja vastuunjakoa, korvaus mukaan luettuna. Saksa pystyi olennaisesti vähentämään epäilyjä lukuisten muutosehdotusten avulla.

(50)

Tutkimuksen yhteydessä komissio arvioi salkun komission sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden tukemana. ABS-salkun todellinen taloudellinen arvo on [14–15] miljardia euroa, joka on [1–2] miljardia euroa alempi kuin LBBW:n mainitsema arvo. Sen sijaan SEALINK-salkkujen todellinen taloudellinen arvo piti paikkansa. Komission epäilykset, jotka kohdistuivat pääomaa vahvistavien omaisuuserien arviointiin, ovat näin ollen osoittautuneet aiheellisiksi.

(51)

Erillisiä pääomaa vahvistavia toimenpiteitä koskevan tutkimuksen yhteydessä komissiolle esiteltiin joitakin menetelmiä, joita kyseiset pankit käyttävät salkun todellisen taloudellisen arvon määrittämisessä. Strukturoitujen luottojen arviointiin voidaan käyttää (LBBW:n valinnasta riippuvaa) mahdollisuutta tehdä oletuksia omaisuuseriin liittyvien maksuhäiriöiden todennäköisyyttä, korrelaatioita ja luottotappioita koskeva stressitesti.

(52)

Arvioitaessa kysymystä, olivatko oletukset riittävän varovaisia, komissio käytti vertailukohtana toisia tapauksia, kuten LBBW:n SEALINK-salkku ja kolmansien osapuolten tutkimukset. Jokaisen omaisuusluokan osalta käytettiin erilaisia oletuksia. Voidakseen todeta, miten oletukset vaikuttaisivat ABS-salkkuun, komissio pyysi LBBW:n asiantuntijoita arvioimaan kyseisten oletusten pohjalta vielä 40 position suuruisen määrällisesti painotetun satunnaisotannan ja viisi suurinta positiota.

(53)

Stressitestioletukset johtivat strukturoitujen luottojen vesiputousmaisen rakenteen vuoksi hyvin erilaisiin lopputuloksiin. Joissakin omaisuusluokissa, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan vakioimattomien lainojen luokassa, salkkuerät olivat erityisen vahvoja. Niiden tosiasiallinen taloudellinen arvo oli näin ollen jopa varovaisten oletusten mukaisesti hyvin lähellä markkinakurssia, vaikka markkina-arvo on yleensä nimellisarvoa alempi. Joidenkin Commercial Mortgage-Backed Securities ja Commerical Mortgage Obligations -luokkiin kuuluvien salkkuerien osalta tilanne oli aivan erilainen. Näissä omaisuusluokissa suurimmat erot eivät ilmenneet pelkästään kahden LBBW-salkun välillä, vaan myös suhteessa muihin tapauksiin. Tuloksena oli, että näiden uusien ja varovaisten oletusten perusteella tehty satunnaiskoe, johon kuuluvien erien nimellinen kokonaisarvo oli 1 559 miljoonaa euroa, osoitti 143 miljoonan euron erotusta verrattuna LBBW-asiantuntijoiden perustapausmallin mukaan laskemaan hintaan.

(54)

Komissio laski mahdolliset vaikutukset koko salkkuun ekstrapolaation avulla. Se otti huomioon useita pistokokeen laadullisia näkökohtia välttääkseen tiettyjen vaikutusten kohtuuttoman vahvistumisen. Laskelmien mukaan odotettavissa olevat tappiot olisivat ekstrapolaatiomenetelmän ja korjauskertoimen mukaisesti 2,9 miljardista eurosta 4,3 miljardiin euroon.

(55)

Suljettuaan pois tietyt salkkukohtaiset ominaispiirteet, jotka voisivat vaikuttaa salkkujen tasolla kohtuuttoman kielteisesti, komissio päättelee, että koko salkun odotettavissa olevat tappiot olisivat tasapuolisen tarkastelun perusteella [3–4] miljardia euroa. Todellinen taloudellinen arvo olisi näin ollen [14–15] miljardia euroa, eli [1–2] miljardia euroa alempi kuin ilmoituksessa mainittu arvo.

(56)

Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukaisesti olisi pankkien vastattava mahdollisimman pitkälle itse arvoltaan alentuneista omaisuuseristä johtuvista kustannuksista. Siksi omaisuuserät tulisi siirtää hintaan, joka vastaa niiden todellista taloudellista arvoa tai alittaa sen. Tätä tarkoitusta varten on tehtävä ensin todellista taloudellista arvoa koskeva poisto tai takuun tapauksessa käytettävä niin kutsuttua First Loss -sääntöä, jonka mukaan edunsaajapankin vastuulla oleva ensimmäinen tappio vastaa kirjanpitoarvon ja todellisen taloudellisen arvon välistä erotusta.

(57)

Tarkasteltavana olevassa tukiasiassa pääomaa vahvistava toimenpide toteutettiin tekemättä ensin poistoa ABS-salkun todellisesta taloudellisesta arvosta. Vaaditun vastuunjaon toteuttamiseksi LBBW lupasi kuitenkin ottaa vastuulleen ensisijaisen riskin (First Loss), takuusalkun ensimmäiset tappiot, jotka olivat yhteensä 1,9 miljardia euroa. Tämä määrä on sittemmin poistettu kokonaisuudessaan.

(58)

Koska komissio on oikaissut ABS-salkun todellista taloudellista arvoa pankkien alkuperäistä arviota [1–2] miljardia euroa pienemmäksi, ABS-salkusta odotettavissa olevia tappioita ei enää kateta poistolla tai riittävän suurella ensisijaisella riskivastuulla (First Loss). Jotta toimenpiteet täyttäisivät arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon valtiontukia koskevat ehdot, on siksi tehtävä vielä todellisen taloudellisen arvon pienenemistä vastaava lisäpoisto, tai jos kyseessä on omaisuuseriä koskeva takuu, siirtoarvoa on oikaistava (toisin sanoen niin kutsuttua Attachment Point -kohtaa on nostettava). Kyseinen poisto ei olisi tässä tapauksessa kirjanpitosyistä mahdollinen muuttamatta toimenpiteen rakennetta, koska strukturoidut arvopaperit on suojattu pääomaa vahvistavalla toimenpiteellä mahdollisilta tappioilta.

(59)

Näin ollen siirtoarvo on todellista taloudellista arvoa suurempi. Jos taattu riski ylittää todellisen taloudellisen arvon, ei arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa annettu täydellistä ennakoivaa vastuunjakoa koskeva ehto täyty. Näin ollen on pääomaa vahvistavan toimenpiteen tukielementti vastaavasti suurempi ja se voidaan hyväksyä vain, jos toimenpide sisältää määräykset, joiden perusteella nämä lisätuet on mahdollista periä myöhemmin takaisin (esimerkiksi niin kutsutun Claw-back-mekanismin avulla), tai jos toimenpide sisältää merkittävän rakenneuudistuksen (katso arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 41 kohta ja 5.2 jakso).

(60)

Claw-back-mekanismissa tuensaajapankki maksaa tavallisesti tarvetta suurempana taatusta riskistä saamansa edun myöhemmin takaisin, toisin sanoen sen tulisi maksaa takuun kattama todellisen taloudellisen arvon ylittävä määrä kokonaan takaisin. Jos täydellistä takaisinperintää (Claw-back) ei voida toteuttaa, on edellytettävä laajoja tasoitustoimia.

(61)

Takuun osalta voidaan takaisinperintä hoitaa hyvittämällä asianmukaisesti todellisen taloudellisen arvon ylittävä summa. Nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa maksetaan 1,5 miljardin euron takuusta korvausta 10 prosenttia vuodessa. Kyseinen korvaus kattaa sekä pääoman vahvistamisesta koituvan edun taatun 1,5 miljardin euron osalta (nykyinen korvausprosentti 6,25 prosenttia) että 3,75 prosentin korotuksen (joten tuloksena on kaikkiaan 56,25 miljoonaa euroa) (19).

(62)

Kyseinen korotus saattaa vaikuttaa ensi näkemältä vähäiseltä. On kuitenkin otettava huomioon, että – kuten edellä on todettu – valtion takuu kattaa mahdolliset tulevat tappiot vasta, kun ensisijainen 1,9 miljardin euron riskivastuu on käytetty loppuun. Näin ollen on epätodennäköistä, että takuuta tarvitaan, ennen kuin Baden-Württembergin osavaltio on valtiontuen myöntäjänä muodostanut LBBW:n suorittamista maksuista kattavat varaukset kyseisiä takuusuorituksia varten (20). Koska on epävarmaa, milloin mahdolliset komission laskemat tappiot toteutuvat, saattaa olla, että yhteenlasketut maksusuoritukset riittävät kaikkien syntyvien tappioiden kattamiseen. Korvauksen korottaminen auttaa näin ollen poistamaan komission alkuperäisiä vastuunjakoa koskevia epäilyksiä. Lisäksi pankin lupaaman rakenneuudistuksen laajuus ja kattavuus sekä tasoittavat toimenpiteet kompensoinevat riittävästi määräysten mukaista takaisinperintää koskevia mahdollisia puutteita. Komission kohtuulliseen vastuunjakoon kohdistuvat epäilykset on voitu todeta tässä kohdassa poistetuiksi.

(63)

Koska SEALINK-salkun tosiasiallinen taloudellinen arvo on vahvistettu, ei muutoksia näiltä osin tarvita.

(64)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että tuensaajapankin maksamassa korvauksessa on otettu riittävästi huomioon tulevia tappioita koskeva riski, joka ylittää arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukaisesti todellisena taloudellisena arvona ilmaistun riskin. Korvauslaskelman perustana on käytetty korkokantaa, jota sovellettaisiin vastaavaan pääoman lisäykseen arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon pääoman vahvistamista koskevien säännösten mukaisesti.

(65)

Ottaen huomioon omaa pääomaa tukeva vaikutus olisi korvausta kuitenkin pienennettävä 0,75 prosentilla 6,25 prosenttiin vuodessa. Valvontasäännösten mukaisesti on oman pääoman katettava vähintään 50 prosenttia Tier 1 -pääomasta. Voimassa olevan lainsäädännön (21) mukaisesti Tier 2 -pääoma saa olla enintään 100 prosenttia Tier 1 -pääoman määrästä. Tämä tarkoittaa, että valvontasäännösten mukaisesti saa oma pääoma koostua 50-prosenttisesti Tier 1 -pääomasta ja 50-prosenttisesti Tier 2 -pääomasta. Koska Euroopan keskuspankin 20 päivänä marraskuuta 2008 antaman pääomittamista koskevan suosituksen mukaisesti Tier 1 -pääoman ja Tier 2 -pääoman välillä on 1,5 prosentin ero, on 150 peruspisteen suuruinen alennus kohtuullinen (22). Kun pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon mukaisesti 7 prosentin korvausta voidaan pitää kohtuullisena Tier 1 -pääomasta ilman pääomatukea, on Tier 2 -pääoma hyvitettävä 5,5 prosentin mukaisesti. Mainittujen kahden prosenttiluvun keskiarvo on 6,25 prosenttia.

(66)

Edellä esitetyn perusteella on LBBW:n hyvitettävä 4,476 miljardin euron pääoman vahvistaminen 6,25 prosentilla vuodessa, mikä merkitsee 279,75 miljoonan euron summaa vuodessa. Lisäämällä tähän 56,24 miljoonan euron takaisinperintä saadaan 336 miljoonan euron vuotuinen korvaussumma, joka on edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen kohtuullinen.

(67)

Komission on tutkittava kaikkien tähänastisten pelastustoimenpiteiden jatkamista rakenneuudistustukena. Tutkittaessa, soveltuuko rakenneuudistustuki sisämarkkinoille, otetaan huomioon rahoituskriisi ja käytetään perustana komission rakenneuudistustukea koskevaa tiedonantoa. Vaikka aiemmissa päätöksissä on viitattu valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettuihin yhteisön suuntaviivoihin (23), komissio on rakenneuudistustiedonannon 49 kohdassa todennut, että arvioidessaan pankeille myönnettyä rakenneuudistustukea, josta ilmoitetaan komissiolle 31 päivänä joulukuuta 2010 tai sitä ennen, komissio soveltaa kyseistä tiedonantoa eikä yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi.

(68)

Rakenneuudistuksen tarpeellisuuden ja laajuuden osalta ei rakenneuudistustiedonannossa määrätä, missä olosuhteissa pankin on mahdollisesti esitettävä rakenneuudistussuunnitelma, vaan siinä viitataan aiempiin tiedonantoihin. Komissio katsoo, että LBBW on laajan rakenneuudistuksen tarpeessa, koska pankki välttyi tuen ansiosta pankkitarkastusviranomaisten sulkemismääräykseltä ja tuki vastasi yli 2:ta prosenttia pankin koko riskipääomasta. Tämä kanta on rakenneuudistustiedonannon 4 kohdan ja arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 55 kohdan mukainen.

(69)

Rakenneuudistustiedonannon mukaisesti on rakenneuudistussuunnitelmassa ensinnäkin osoitettava, että rakenneuudistusprosessi, joka edunsaajapankissa toteutetaan, on omiaan palauttamaan yrityksen pitkän aikavälin kannattavuuden. Toiseksi on tuen määrä rajoitettava välttämättömään vähimmäismäärään, ja sekä tuensaajan että sen osakkaiden on osallistuttava rakenneuudistukseen mahdollisimman paljon sijoittamalla siihen omia varojaan. On ryhdyttävä toimenpiteisiin tuensaajan markkinavoiman keinotekoisesta vahvistamisesta johtuvan kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi ja kilpailuun perustuvan pankkisektorin toimintakyvyn säilyttämiseksi. Lisäksi on selvitettävä valvontaa ja menettelyn teknisiä näkökohtia koskevat kysymykset.

(70)

Rakenneuudistussuunnitelman kilpailuoikeudellisen arvioinnin yhteydessä komissio varmistaa, että pankki kykenee palauttamaan elinkelpoisuutensa pitkällä aikavälillä ilman valtiontukea (rakenneuudistustiedonannon 2 jakso).

(71)

Rakenneuudistustiedonannon mukaisesti on pitkän aikavälin elinkelpoisuus saavutettu, kun rakenneuudistuksen läpikäynyt pankki pystyy kilpailemaan markkinoilla pääomasta omin voimin ja säädettyjen valvontaperusteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että pankki pystyy vastaamaan itse kaikista kustannuksistaan ja sen oman pääoman tuotto on pankin riskiprofiiliin nähden asianmukainen. Pitkän aikavälin elinkelpoisuus edellyttää myös, että kaikki myönnetyt valtiontuet joko maksetaan takaisin tukea myönnettäessä määritellyssä ajassa tai että tuista maksetaan markkinaehtojen mukainen korvaus. Näin varmistetaan, että kaikenlainen valtion maksama lisätuki lopetetaan. Kannattavuuden palauttamisen tulisi perustua ennen kaikkea yrityksen sisäisiin toimenpiteisiin, ja se tulisi toteuttaa noudattamalla uskottavaa rakenneuudistussuunnitelmaa. Rakenneuudistussuunnitelmassa pitäisi lisäksi käsitellä pankin vaikeuksien syitä ja sen omia heikkouksia sekä osoittaa, miten kyseiset pankin ongelmat voidaan poistaa. Rakenneuudistus edellyttää panosta kaikilta liiketoiminta-alueilta, joiden on tarkoitus keskipitkällä aikavälillä säilyttää rakenteellinen kannattavuutensa.

(72)

LBBW:n aloittama rakenneuudistus, joka perustuu Saksan esittämään rakenneuudistussuunnitelmaan, vaikuttaa olevan omiaan palauttamaan LBBW:n elinkelpoisuuden. Rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään vuodelle 2013 [9–11] prosentin Tier 1 -pääomaosuutta ja oman pääoman [10–12] prosentin tuottoa. Nämä luvut ylittävät jopa äärimmäisissä stressiolosuhteissa huomattavasti valvontasäännösten edellyttämän tason ja vastaavat riskiprofiililtaan LBBW:tä vastaavaan pankkiin kohdistuvia markkinoiden odotuksia. Rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti LBBW kykenee vastaamaan kaikista kustannuksistaan ja aloittamaan valtiontukien takaisinmaksun vuonna 2013. Mahdollisista rahoitusongelmista ei ole myöskään nähtävissä merkkejä. LBBW:n maksukyky osoittautui kriisin aikana vakaaksi, ja pankilla on edelleen käytettävissään riittävästi käteisvaroja. Tulevia rahoitusmahdollisuuksia ja niiden kustannuksia on tutkittu.

(73)

LBBW ei tarvitsisi edes pessimistisen skenaarion mukaan lisätukia. Tier 1 -pääomaosuus ei alittaisi rakenneuudistuksen aikana 7,0 prosenttia, vaan olisi vuonna 2013 [9–10] prosenttia, mutta oman pääoman tuotto jäisi [6–7] prosenttiin. Vaikka riskeistä aiheutuvat kustannukset ja riskipääoman osuus kasvaisivat edelleen, pankki täyttäisi edelleen valvontasäännösten mukaiset pääomavaatimukset.

(74)

LBBW:n muutettu liiketoimintamalli on ratkaiseva tekijä, jolla varmistetaan, että sen elinkelpoisuuden palauttaminen on realistinen tavoite. LBBW on tarkoitus muuttaa liikepankiksi, joka keskittyy selvästi keskisuuriin yrityksiin ja yksityisasiakkaisiin ja tarjoaa osalle asiakkaistaan (yritysasiakkaille ja säästökassoille) joukon yritysrahoitustuotteita ja valikoituja sijoituspankkituotteita. Sen valikoima käsittää hyvin vakiintuneita tuotteita, joita laaja asiakaskunta käyttää (mukaan lukien pankin pitkäaikaiset kanta-asiakkuussuhteet). Tämä luo todennäköisesti hyvän perustan vakaalle pankkitoiminnalle ja ehkäisee nopeisiin voittoihin tähtääviä pääomamarkkinavetoisia liiketoimia.

(75)

Komissio on tutkinut rakenneuudistussuunnitelman uskottavuuden LBBW:n aiemman liiketoiminnallisen menestyksen ja sen nykyisten kertomusten perusteella (hallinnon tietojärjestelmään ja riskienhallintakertomuksiin sisältyvät tiedot mukaan lukien). Komissio käytti apuna myös riskiarviointeja, jotka toimialasta vastaava valvontaviranomainen on tehnyt asiaa koskevien EU-direktiivien mukaisesti, sekä luokituslaitosten raportteja. Suunnittelun ja sen pohjana olevien oletusten yhdenmukaisuus uusimpien talousennusteiden ja komission myös muissa tukiasioissa käyttämien skenaarioiden kanssa tutkittiin.

(76)

Rakenneuudistussuunnitelmassa otetaan huomioon käytettävissä olevat tiedot ja se tosiasia, että lausunnot tulevasta kehityksestä voivat olla vain rajallisia. Riskien, tulosten ja pääomapohjan kehitystä jatkossa koskevat oletukset vaikuttavat riittävän pessimistisiltä. Riskit suuresta ja suhteellisen keskittyneestä luottokannasta, eli investoinneista strukturoituihin arvopapereihin johtuvan riskin mukaisesti todennäköisesti suurimmat riskit, on rajattu pääomaa vahvistavalla toimenpiteellä, ja näin ollen niitä on käsitelty asianmukaisesti. Jäljelle jäävien, muista omaisuuseristä johtuvien riskien, sekä luottokantariskien osalta LBBW odottaa vuodelta 2009 jopa vuoteen 2008 verrattuna selvää riskeihin varautumisen lisääntymistä. Vuodesta 2010 alkaen riskeistä aiheutuvat kustannukset alenevat ja saavuttavat vuoteen 2013 mennessä tavanomaisen tason. LBBW:n riskikustannusten odotetaan kuitenkin jäävän myös olosuhteiden normalisoiduttua kaksinkertaisiksi tähänastiseen riskeihin varautumiseen verrattuna ja vastaavan muiden siihen verrattavien yritysten riskikustannuksia.

(77)

Rakenneuudistussuunnitelmassa ei odoteta myöskään nopeaa elpymistä, vaan lähinnä riskien ja luottotappioiden merkittävää lisääntymistä. Rakenneuudistussuunnitelmassa otetaan huomioon nämä näkökohdat lisäämällä sekä riskeihin varautumista että oman pääoman osuutta koskevaa vaatimusta riskien siirtymisen ja maksamatta jäävistä luotoista johtuvien suurempien tappioiden vuoksi. Tämä on LBBW:n riskienhallinnasta ja luottojen myöntämisestä vastaavien toimipaikkojen yhteisten laskelmien tulos, joka on samalla yhdistelmä lähinnä malliperustaisesta lähestymistavasta ja asiantuntijoiden arvioista. Vaikka elpyminen vaikuttaa mallien mukaan muodostuvan odotettua hitaammaksi ja tästä syystä luottotappioita on odotettavissa asiantuntijoiden arvioimaa määrää enemmän, asiantuntijat ovat sitä mieltä, että luottotappioista johtuvat menetykset on määritelty malleissa liian pieniksi. Kummankin osapuolen lukuja on vastaavasti puhdistettu. Lisäksi sekä historialliset vertailut että nykyisten suunnitelmien yhteinen tarkastelu osoittavat, että ne vastaavat pitkälle suhdanteiden ja talouden ulkoisten tunnuslukujen vaihteluita. Samalla voidaan todeta, että suhdanteiden laskun vaikutukset on otettu suunnitelmissa huomioon.

(78)

Rakenneuudistussuunnitelmasta käy edelleen ilmi, että uusien liiketoimien ja luottojen riskikustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin aiemmin. Riskejä voidaan huomattavasti pienentää rakenneuudistuksen avulla, ja ydintoimintoihin liittyvien luottojen laatu paranee. Esimerkiksi strukturoituihin arvopapereihin ei enää sijoiteta. Suurimmalle riskille alttiisiin salkkuihin kohdistettiin pääomaa vahvistavia toimenpiteitä, jotka voidaan komission tutkimusten tulosten mukaan katsoa riittäviksi. Siksi ei tähän liittyviä lisätappioita ole odotettavissa. LBBW odottaa kuitenkin, että rakenneuudistusvaihe lisää huomattavasti riskikustannuksia. Siksi päätellään, että kustannukset muodostuvat aiemman riskeihin varautumisen kustannuksia suuremmiksi. Luottoriskien kehittymistä koskevat odotukset ovat varovaisia.

(79)

Vaikka luottotappioista johtuvia tappioita koskevat ennusteet ovatkin varovaisia, luottotappioiden todennäköisyys arvioidaan erityisesti suurasiakkaiden osalta komission odotuksia pienemmäksi. LBBW on kuitenkin pystynyt osoittamaan, että tappioita koskevat odotukset ovat historiatietoja (Saksan edellinen laskusuhdanne) huomattavasti suuremmat ja vastaavat muiden samaa asiakaskuntaa palvelevien pankkien odotuksia. Pankki on myös korostanut kyseisten yritysasiakkaiden (suuryritykset) maksuvalmiutta muihin eurooppalaisiin yrityksiin verrattuna ja painottanut vahvojen kanta-asiakassuhteiden etuja. Lisäksi pankki osoitti, että kyseiseen, LBBW:n kokonaisriskin kannalta erityisen merkittävään markkinasegmenttiin liittyvät tappio-odotukset vastaavat LBBW:n kanssa verrannollisten pankkien odotuksia.

(80)

Markkinariskien kehitykseen liittyy tiettyä epävarmuutta, mutta sijoituksilla strukturoituihin arvopapereihin, jotka muodostivat yhden suurimmista riskitekijöistä, ei enää ole merkitystä. Lisäksi oma kaupankäynti lienee huomattavasti supistunut ja arvopapereiden käsittely suuntautuu pikemminkin omaisuudenhoitoon ja asiakaslähtöisiin liiketoimiin. Myös kaupankäynnin kohteena olevien tuotteiden kokonaistarjonta pienenee ja niiden monimutkaisuutta vähennetään. Näin ollen markkinariski otetaan rakenneuudistussuunnitelmassa riittävästi huomioon.

(81)

Toinen tärkeä näkökohta liittyy menojen kehitykseen. LBBW katsoo pystyvänsä vähentämään hallinnollisia kulujaan 25 prosentilla. Koska rakenneuudistussuunnitelmassa toimipaikkoja supistetaan noin 20 prosentilla ja rakenteita, liiketoiminta-alueita ja tuotteita karsitaan, odotukset katsotaan uskottaviksi.

(82)

Vaikka omaisuuseriä ja liiketoimintoja vähennetään merkittävästi, LBBW odottaa tuottojensa vähenevän aiempaan verrattuna vain vähän. Samalla, kun riskipääomaa supistetaan noin 30 prosenttia, odotetaan tuottojen saavuttavan 87 prosenttia vuoden 2009 tasosta. Tuottojen koostumus muuttuu, koska yritysasiakkaiden kanssa toteutetuista liiketoimista saavutettujen tuottojen merkitys kasvaa. Vaikka odotetaankin, että pankin rahoitusmarkkinoiden (pääomamarkkinoiden) liiketoiminta-alue tuottaa edelleen, omasta kaupasta saatavien tuottojen tilalle tulevat tuotot maksuista. Kaiken kaikkiaan tuottojen odotetaan muodostuvan entistä vakaammiksi ja vähemmän riippuvaisiksi markkinahintojen vaihteluista.

(83)

Toiseksi, jotta rakenneuudistussuunnitelma olisi rakenneuudistustiedonannon mukaan asianmukainen pankin elinkelpoisuuden palauttamiseksi, siinä on puututtava pankin vaikeuksien syihin ja sen omiin heikkouksiin sekä osoitettava, miten pankin ongelmat voidaan ehdotetuilla rakenneuudistustoimenpiteillä poistaa. Komission käsityksen mukaan asia on näin, koska rakenneuudistussuunnitelmaan kuuluu suhteettoman laajan luottotoiminnan purkaminen ja koska LBBW supistaa toimintansa laajuutta ja monimuotoisuutta rahoitusmarkkinoilla sekä vähentää ulkomaan toimintojaan. Näin se voi keskittyä ydinosaamiseensa, joka koostuu pääasiassa yksityisasiakkaita sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä alueellisilla markkinoilla palvelevista toiminnoista.

(84)

Rakenneuudistussuunnitelmassa on myös puututtava nykyisiin ja mahdollisiin heikkouksiin yrityksen johtamisrakenteessa. Komissio toteaa, että rakenneuudistussuunnitelma sisältää yhtiömuotoon ja yritysjohtoon liittyviä perustavanlaatuisia muutoksia, joiden ansiosta osakkaiden haitalliset vaikutusmahdollisuudet LBBW:hen vähenevät ja yrityksen toiminnan hallittavuus paranee.

(85)

Toteutettavilla toimenpiteillä varmistetaan, että LBBW ei poikkea yhtiöjärjestyksensä, liiketoimintaperiaatteidensa, sisäisten menettelyjensä eikä sääntöjen mukaisten toimielintensä tehtävien ja kokoonpanon osalta kilpailijoistaan. Suojatoimenpiteitä, joilla estetään liiketoiminnallisten päätösten teko muilla kuin taloudellisilla perusteilla, on riittävästi. Lisäksi yrityksen toiminnan valvonnan laatua parannetaan huomattavasti. Eri toimielinten (yhtiökokous, hallintoneuvosto ja johtokunta) on erotettu toisistaan entistä selvemmin ja johdonmukaisemmin. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ottaminen hallintoneuvoston jäseniksi ja soveltuvuustestien tekeminen kaikille jäsenille lisää hallintoneuvoston ammatillisuutta.

(86)

Pankki ja sen osakkaat ovat sopineet yrityksen hallinnon puitteista, jotka vastaavat täysin yksityisille yrityksille asetettuja vaatimuksia ja joissa edellytetään Saksan (vapaaehtoisten) yrityshallinnon sääntöjen (Deutscher Corporate Governance Kodex) täytäntöönpanoa. Myös Landesbank Baden-Württemberg -pankkia koskevassa laissa ja LBBW:n yhtiöjärjestyksessä edellytetään liiketaloudellisten periaatteiden tiukkaa noudattamista.

(87)

Tähänastinen hallintoelin (Trägerversammlung), joka on muodostanut laajojen valtuuksiensa vuoksi potentiaalisen haitallisen vaikuttamisen lähteen, muutetaan yhtiökokoukseksi, jolla ei ole muita mahdollisuuksia vaikuttaa pankin toimintaan. Eroa yritysjohdon ja hallintoneuvoston tehtävien ja vastuualueiden välillä on selkeytetty. Hallintoneuvoston jäsenistä kolmannes muodostuu Saksan yrityshallinnon sääntöjen mukaisesti riippumattomista henkilöistä. Saksan rahoitusalaa valvova Bundesanstalt für Finanzdienstleistungsaufsicht (BaFin) on ottanut käyttöön soveltuvuusperusteet, joilla on tarkoitus varmistaa, että uusilla hallintoneuvoston jäsenillä on vähimmäismäärä asiantuntemusta, ja ne koskevat kaikkia jäseniä. Rakenneuudistuksen aikana hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii sen riippumaton jäsen. Tutkinnasta ja taseista vastaava valiokunta ja riskivaliokunta ovat pankkeja koskevien parhaiden hallintoperiaatteiden mukaisia, ja niiden jäseniin sovelletaan hallintoneuvostoa tiukempia soveltuvuusperiaatteita. Jotta nämä yrityshallinnon puitteiden muutokset saisivat lopullisen muotonsa, LBBW muutetaan julkisoikeudellisesta laitoksesta osakeyhtiöksi.

(88)

Lisäksi muutetaan tai on jo muutettu sen riskinhallintaperiaatteita ja -menettelyitä, jotta riskipitoisten päätösten, joita ei ole tehty puhtaasti liiketaloudellisin periaattein, määrä saataisiin entisestään vähenemään. Kyseisellä toimenpidekokonaisuudella varmistetaan mahdollisuuksien rajoissa, että yrityshallinnolliset syyt eivät vaaranna pankin tulevaa kannattavuutta.

(89)

Mikään ei myöskään viittaa siihen, että LBBW jatkaisi liiketoimintaa aloilla, jotka pysyisivät keskipitkällä aikavälillä rakenteellisesti tappiollisina tai jotka saattaisivat pankin alttiiksi riskeille, jotka eivät vastaa sen riskinhallinnan tai sen oman pääoman asettamia laadullisia vaatimuksia. Sen luottoja korvaavat liiketoiminnot (Kreditersatzgeschäft) on täysin lakkautettu, olemassa olevat salkut puretaan, omaa kaupankäyntiä vähennetään merkittävästi ja luottoriskiä – etenkin keskittämisriskiä LBBW:n ydintoimintoalueilla – valvotaan entistä tiukemmin ja supistetaan myös huomattavasti. LBBW:n tuotto- ja riskiprofiilit muuttuvat kaiken kaikkiaan läpinäkyvämmiksi ja yksinkertaisemmiksi.

(90)

LBBW on ottanut kriisistä opikseen ja tehnyt liiketoimintastrategiassaan sekä riskinhallinnassaan joukon muutoksia, joiden ansiosta sen riskialttius pienenee tulevaisuudessa. Tämä koskee erityisesti keskittymistä liiketoiminta-aloihin, joilla sillä on erityistä asiantuntemusta ja joilla luottosuhteet ovat pitkäaikaisia, ja keskittämisriskin vähentämistä.

(91)

Näin ollen LBBW:n rakenneuudistussuunnitelma on kaiken kaikkiaan omiaan palauttamaan pankin pitkäaikaisen elinkelpoisuuden.

(92)

Rakenneuudistustiedonannon 3 jakson mukaan tuki olisi rajattava välttämättömään ja tuensaajan olisi osallistuttava rakenneuudistuskustannuksiin asianmukaisella omalla osuudella. Rakenneuudistussuunnitelmasta käy ilmi, että LBBW suunnittelee rakenneuudistustiedonannon mukaisesti asianmukaista vastuunjakoa, joten moraalikato vältetään.

(93)

Rakenneuudistussuunnitelma ei sisällä seikkoja, jotka antaisivat olettaa tuen olevan suurempi kuin elinkelpoisuuden palauttamiseksi tarvittavien kulujen kattamiseksi tarvitaan. Saatu tuki on välttämätön sen varmistamiseksi, että LBBW:llä on perusskenaariossa käytössään riittävä pääomapuskuri ja että se pessimistisemmässä skenaariossa pystyy täyttämään sääntömääräiset pääomavaatimukset. LBBW ei ole saanut enempää pääomaa.

(94)

Lisäksi voidaan varojen niukkuuden ja Saksan lupaaman hankintakiellon takia sulkea pois mahdollisuus, että valtion varoja käytettäisiin muiden yritysten osakkeiden hankintaan tai uusiin sijoituksiin.

(95)

LBBW kantaa rakenneuudistustiedonannon 24 kohdan mukaisesti osan rakenneuudistuksensa kustannuksista maksamalla asianmukaisen korvauksen pääomanlisäyksestä ja ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvasta toimenpiteestä.

(96)

Lisäksi LBBW osallistuu rakenneuudistukseen laajoilla myyntitoimenpiteillä (myös liiketoimintamallin kannalta tärkeiden yksikköjen myynnillä).

(97)

Koska osakkaat ovat tuoneet pankkiin pääomaa omistusosuutensa mukaisesti, on kustannukset jaettu asianmukaisesti ainakin osakasryhmille.

(98)

Pienemmätkin osakkeenomistajat osallistuvat kuitenkin LBBW:n rakenneuudistukseen, koska rahastojen purkaminen Tier 1- ja Tier 2 -välineiden korkoihin on kielletty. Rakenneuudistustiedonannon 26 kohdan mukaan pankin ei pidä käyttää valtiontukea omista varoista suoritettavan korvauksen maksamiseen silloin, kun se ei saa toiminnastaan riittävää tuottoa. Saksa on luvannut, että kolmena tulevana vuonna pääomainstrumentteja käytetään vain, kun siihen ei tarvita rahastojen purkamista. Näin ollen on taattu, että omista varoista suoritettava korvaus maksetaan vain, jos toiminnasta saadaan riittävä tuotto, ja että valtiontukea ei käytetä osakkaille suoritettaviin maksuihin.

(99)

Rakenneuudistustiedonannon 4 jakson mukaan toimenpiteillä, joilla rajoitetaan valtiontuesta johtuvaa kilpailun vääristymistä, on tärkeä merkitys, sillä niitä tarvitaan liiallisesta riskinotosta ja kestämättömistä liiketoimintamalleista johtuvien kilpailun vääristymien pitkittymisen estämiseksi. Toimenpiteet olisi räätälöitävä niin, että niillä voidaan puuttua niillä markkinoilla havaittuihin vääristymiin, joilla tuensaajapankki toimii rakenneuudistuksen jälkeen. Tällaisten toimenpiteiden luonne ja muoto riippuvat kahdesta tekijästä: ensinnäkin tuen määrästä ja sen myöntämisehdoista ja -olosuhteista ja toiseksi niiden markkinoiden luonteesta, joilla tuensaajapankki jatkaa toimintaansa.

(100)

Rakenneuudistustiedonannon 31 kohdan mukaisesti komissio arvioi tuen määrän ja siitä aiheutuvat kilpailun vääristymät ottaen huomioon tukisumman sekä absoluuttisina lukuina että suhteessa pankin riskin sisältäviin omaisuuseriin. Tuen määrä on tässä tapauksessa 14,8 miljardia euroa. Se sisältää pääomapohjan vahvistamisen 5 miljardilla eurolla ja 9,8 miljardin euron tuen ongelmallisten omaisuuserien hoitoon. Tuen määrä on toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen yli 9 prosenttia riskin sisältävistä omaisuuseristä. Toimenpiteiden pääoma-arvo on [40–50] prosenttia LBBW:n omista varoista (tilanne 30 päivänä kesäkuuta 2009). Koska tuensaajapankki on näin ollen saanut suuren määrän tukea, tarvitaan laajoja toimenpiteitä mahdollisten valtiontuesta johtuvien kilpailun vääristymien rajoittamiseksi.

(101)

Valtiontuesta johtuvien kilpailun vääristymien rajoittamiseksi toteutettavien toimenpiteiden mittakaavan ja koon osalta on lisäksi otettava huomioon tuensaajapankin oman rahoitusosuuden koko sekä vastuunjako. Edellä esitetyn tuloksen (oma rahoitusosuus ja vastuunjako olivat asianmukaiset) perusteella eivät muut laajat toimenpiteet ole tarpeen. Mahdollisten kilpailun vääristymien rajoittamiseksi Saksa on luvannut sekä ryhtyä rakenteellisiin toimenpiteisiin että noudattaa toimintalinjoja koskevia sitoumuksia.

(102)

Osana rakenteellisia toimenpiteitä LBBW vähentää tasesummaansa yhteensä 41 prosenttia 31 päivänä joulukuuta 2008 laadittuun tasesummaan verrattuna vähentämällä muita kuin strategisia toimintoja ja myymällä omistusosuuksia. Nykyisiä riskin sisältäviä omaisuuseriä puretaan [40–60] prosenttia.

(103)

Suunnitteilla on luopua suuresta määrästä tytäryhtiöitä kotimaassa ja ulkomailla sekä myydä omistusosuuksia yhtiöissä, jotka ovat Saksan julkisoikeudellisten luottolaitosten yhteisomistuksessa ja joilla on suuri merkitys julkisoikeudellisten luottolaitosten yhteistyölle. LBBW on hyväksynyt huomattavat sijoitussalkkuunsa kohdistuvat supistukset. Liiketoiminnasta luopuminen koskee muun muassa LBBW:n ainoaa yhtiötä, joka voi laskea liikkeelle […] […], yksiköitä, jotka ovat osa LBBW:n ydintoimintaa (nimittäin omistusosuuksia S-Finanzgruppe-konsernin yrityksissä) sekä LBBW:n eurooppalaisia tytäryhtiöitä […] ja LBBW Luxembourgia, jotka palvelevat saksalaisia ydinasiakkaita Saksan markkinoiden ulkopuolella. Saksa on luvannut LBBW:n huolehtivan siitä, ettei myytävien yksiköiden arvoon vaikuta se, että näistä yksiköistä houkutellaan asiakkaita tai henkilökuntaa. Myyntien täydellisen ja moitteettoman hoitamisen jatkuvasta ja kattavasta valvonnasta ja perusteellisesta tarkastuksesta vastaa riittävän pätevä asiantuntija (edunvalvoja). Myynnit on hoidettava viimeistään rakenneuudistusvaiheen loppuun mennessä. Muussa tapauksessa nimitetään luovutuksesta vastaava toimitsija (divestiture trustee), joka vastaa myyntien […] hoitamisesta.

(104)

Olennainen osa supistuksista johtuu luottoa korvaavasta liiketoiminnasta luopumisesta.

(105)

Lisätoimenpiteet mahdollisten kilpailuoikeudellisten epäilyjen hälventämiseksi niiden markkinoiden luonteen osalta, joilla tuensaajapankki toimii rakenneuudistuksen jälkeen (vrt. rakenneuudistustiedonannon 32 kohta), eivät ole tarpeen. Tämä johtuu rakenneuudistuksen läpikäyneen pankin vähäisestä markkinaläsnäolosta. LBBW:llä on periaatteessa vain ydinalueellaan Baden-Württembergissä vahva markkinaläsnäolo. Sen systeeminen merkitys ei perustu vahvaan asemaan kotimaisena luotonantajana vaan ennemminkin kytköksiin muihin pankkeihin ja institutionaalisiin sijoittajiin. Siksi ei tarvita lisätoimenpiteitä kilpailun varmistamiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi niille. Komissio pitää kuitenkin myönteisenä sitä, että LBBW suunnittelee myyntejä myös ydinmarkkinoillaan. Suunnitellut supistukset ydinliiketoiminta-aloilla avaavat todennäköisesti kilpailijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ydinalueilla, ja ne voidaan katsoa osaksi laajaa rakenneuudistusta.

(106)

Näiden laajojen rakenteellisten toimenpiteiden lisäksi LBBW on luvannut noudattaa tiettyjä toimintalinjoja koskevia sitoumuksia. Nämä lupaukset ovat kattavampia kuin pelkkä sitoumus luopua aggressiivisesta markkinoinnista. Saksa on luvannut, että LBBW ei saa ydinmarkkinoillaan, eli pk-yritysten ja yksityisasiakkaiden parissa Saksassa, kolmen vuoden ajan tarjota edullisempia ehtoja kuin edullisin kymmenestä markkinaosuuden perusteella tärkeimmästä kilpailijastaan. LBBW:n ei siis pitäisi pystyä tarjoamaan edullisempia ehtoja kuin kilpailijat, jotka eivät ole saaneet valtiontukia.

(107)

Lisäksi LBBW on suostunut hankintakieltoon, jonka mukaan pankki ei saa hankkia omistukseensa kilpailevia yrityksiä. Tämä estää LBBW:n valtiontuilla rahoitetun epäorgaanisen kasvun. Lisäksi lupaus, että keskipitkällä aikavälillä pyritään kaksinumeroiseen oman pääoman tuottoon ja että uusissa liiketoimissa käytetään viitekorkoja, jotka eivät sisällä takaajan velvoitteiden aiheuttamia vääristymiä, pienentää kilpailevien pankkien, jotka eivät ole saaneet valtiontukia, kanssa laatukilpailun sijaan syntyvän hintakilpailun riskiä ja todennäköisyyttä.

(108)

Avoimuutta lisätään uudella yritysrakenteella, jossa myytävä liiketoiminta-ala erotetaan selvästi ydinliiketoiminta-aloista, sekä yrityksen eri osien rajaamisella uudelleen ja erottamisella toisistaan. Koska pääomamarkkinatoimintoja supistetaan huomattavasti, mahdollisuudet peitellä luottotoiminnan mahdollisesti epätyydyttäviä operatiivisia tuloksia ovat pienemmät. Markkinakuri paranee ja näin ollen vähennetään mahdollisia kilpailun vääristymiä.

(109)

Tämän erilaisten, toisiaan täydentävien toimenpiteiden paketin perusteella komissio tulee siihen tulokseen, että mahdollisten kilpailun vääristymien rajaamiseksi on ryhdytty riittäviin suojatoimiin LBBW:n saamasta suuresta tuesta huolimatta.

(110)

Rakenneuudistustiedonannon 5 jakson mukaan komissiolle on toimitettava säännöllisesti yksityiskohtaisia kertomuksia, jotta voidaan tarkistaa, että rakenneuudistussuunnitelmaa toteutetaan moitteettomasti. Ensimmäinen kertomus on toimitettava komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua rakenneuudistussuunnitelman hyväksymisestä. Jotta komissio voi tarkistaa, toteutetaanko rakenneuudistussuunnitelmaa moitteettomasti, Saksa järjestää seurannasta vastaavan toimitsijan ja toimittaa komissiolle joka vuosi edistyskertomuksen. Ensimmäinen kertomus on toimitettava toukokuussa 2010. Komissio tulee siksi siihen tulokseen, että rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen seuranta on hoidettu asianmukaisesti.

(111)

Komission käytäntönä on sallia jäsenvaltiolle poikkeuksellisissa olosuhteissa lupausten mukauttaminen (24). Siksi komissio hyväksyy, jos se on asiallisesti perusteltua, Saksan pyynnöstä toteuttamismääräaikojen pidentämisen tai yksittäisten tai kaikkien luvattujen toimenpiteiden peruuttamisen ja/tai korvaamisen.

(112)

Ensinnäkin komissio tulee Saksan 3 päivänä joulukuuta 2009 toimittamien muutosten perusteella siihen tulokseen, että ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuva toimenpide on arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukainen ja soveltuu näin ollen sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. Tällä muutetulla toimenpiteellä voitiin poistaa komission 30 päivänä kesäkuuta 2009 menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esittämät kilpailuoikeudelliset epäilyt.

(113)

Toiseksi komissio tulee siihen tulokseen, että rakenneuudistustoimenpiteet soveltuvat LBBW:n pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseen, että ne johtavat riittävään vastuunjakoon ja että ne ovat sopivia ja asianmukaisia tasapainottamaan kyseisten tukitoimenpiteiden aiheuttamat kilpailun vääristymät. Esitetty LBBW:n rakenneuudistussuunnitelma täyttää rakenneuudistustiedonannon edellytykset, niin että rakenneuudistustoimenpiteiden voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. Pääomanlisäys ja takuut voidaan näin ollen hyväksyä rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti,

3.

LBBW purkaa vuoden 2008 omaisuuseristään (tasesumma noin 448 miljardia euroa määräpäivänä 31 päivänä joulukuuta 2008) noin 182 miljardia euroa eli noin 41 prosenttia. Noin [125–135] miljardin euron osuus puretaan 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä.

4.

LBBW purkaa vuoden 2008 riskin sisältävistä omaisuuseristään (noin 178 miljardia euroa määräpäivänä 31 päivänä joulukuuta 2008) noin [80–100] miljardia euroa eli noin [40–60] prosenttia. Noin [60–80] miljardin euron osuus puretaan 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä.

5.

LBBW myy seuraavat omistusosuudet, jollei niitä ole jo myyty, viimeistään ilmoitettuihin määräaikoihin mennessä parhaaseen mahdolliseen hintaan. Omistusosuuksien tämänhetkisen liikevaihdon määrän olennaiset, arvoa määrittävät elementit säilytetään myyntiin saakka ja pannaan myyntiin.

6.

Kohdassa 5 lueteltujen omistusosuuksien myyntiä voidaan lykätä […] kuukautta, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2013 saakka, jos LBBW osoittaa, että liiketoimella saatava myyntitulo on pienempi kuin kulloisenkin omistusosuuden kirjanpitoarvo Saksan kauppalain mukaan laaditussa LBBW:n erillistilinpäätöksessä tai että liiketoimi johtaisi tappioihin IFRS-standardien mukaan laaditussa konsernitilinpäätöksessä.

7.

Kohdassa 5 lueteltujen lupausten täydellisen ja moitteettoman noudattamisen jatkuvasta ja kattavasta valvonnasta ja perusteellisesta tarkastuksesta vastaa riittävän pätevä asiantuntija (edunvalvoja), mieluiten tilintarkastaja. Edunvalvoja tarkistaa myös, että myyntihinta määritetään taloudellisin perustein. LBBW ehdottaa komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta sopivaa riippumatonta asiantuntijaa. Hänen nimittämisensä edellyttää komission hyväksyntää. Komissio voi vaatia asiantuntijalta selityksiä ja selvityksiä. LBBW vastaa asiantuntijaan liittyvistä kustannuksista.

8.

Jos jotain kohdassa 5 mainituista omistusosuuksista ei ole myyty mainittuun määräpäivään mennessä, vaikka kaikki käytettävissä olevat mahdollisuudet pidentää määräaikaa olisi hyödynnetty, komissio voi erillispäätöksellä määrätä, että kyseisen osuuden myy luovutuksesta vastaava toimitsija. LBBW vastaa luovutuksesta vastaavaan toimitsijaan liittyvistä kustannuksista.

9.

LBBW sulkee seuraavat toimipaikat mahdollisimman pian, viimeistään 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä:

Lontoon, New Yorkin, Singaporen ja Tokion sivukonttoreita pienennetään merkittävästi.

10.

Rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen aikana, enintään 31 päivään joulukuuta 2012 saakka, LBBW käyttää toissijaista pääomaa tai välttää toissijaisen pääoman osallistumista tappioihin vain siinä tapauksessa, että on velvollinen siihen myös purkamatta rahastoja sekä Saksan kauppalain 340 f ja g §:n mukaista poistoeroa.

11.

LBBW ei 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä tee ostoja LBBW:n kanssa kilpailevista rahoituslaitoksista. Muu omistusosuuksilla käytävä kauppa, joka voidaan LBBW:n liiketoimintamallin yhteydessä luokitella kuuluvaksi alkuperäiseen asiakasliiketoimintaan, on edelleen mahdollista, jos se ei ole haitaksi pankin elinkelpoisuudelle.

12.

LBBW osallistuu osavaltiopankkien yleiseen konsolidointiin Saksassa taloudelliset periaatteet huomioon ottaen ja LBBW:n uuden liiketoimintamallin mukaisesti. Jos LBBW:n harkittavaksi tulee yksittäisten osavaltiopankkien yhteenliittymiä, LBBW pitää ohjenuoranaan yhteen liitetyn laitoksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseen liittyviä vaatimuksia ja sen kestävää valmiutta antaa asianmukaisesti luottoa reaalitaloudelle. Ostot/yrityssulautumat mahdollisen osavaltiopankkien konsolidoinnin yhteydessä edellyttävät EU:n komission ennalta antamaa suostumusta.

13.

LBBW pidättäytyy tarjoamasta markkinoilla, joilla sillä on merkittävä markkinaosuus, eli pk-yritys- ja yksityispankkitoiminnassa, 31 päivään joulukuuta 2012 asti edullisempia hintoja kuin edullisin sen kymmenestä markkinaosuuden perusteella tärkeimmästä kilpailijasta.

14.

LBBW ei käytä mainonnassa tukitoimenpiteiden myöntämistä eikä niistä johtuvia kilpailuetuja.

15.

LBBW ottaa luotonannossa ja pääoman sijoittamisessa huomioon talouden, erityisesti pk-yritysten, luottotarpeet tarjoamalla markkinoilla tavanomaisia ja valvonnan / pankkien talouden kannalta asianmukaisia ehtoja.

16.

Lisäksi LBBW tarkistaa sisäisten kannustinjärjestelmiensä asianmukaisuuden ja huolehtii siitä, etteivät ne houkuttele ottamaan asiattomia riskejä ja että ne noudattavat yrityksen kestäviä ja pitkän aikavälin tavoitteita ja ovat läpinäkyviä.

17.

LBBW kehittää edelleen riskien seurantaa ja valvontaa. Samalla se erottaa koko luotonantoa korvaavan liiketoiminnan pankin ydinliiketoiminta-alueista ja liittää sen organisatorisesti ja toiminnallisesti erilliseen sisäiseen rakenneuudistusyksikköön (Internal Restructuring Unit, IRU). Tämä yksikkö takaa purettavien toimintojen erillisen kuvaamisen, raportoinnin ja ohjaamisen.

18.

LBBW kuvaa säästöpankkitoimintaa erikseen 31 päivästä joulukuuta 2010 alkaen.

19.

LBBW harjoittaa harkitsevaa, vakaata ja kestävää liiketoimintaa.

20.

LBBW ei hyödynnä takausjärjestelyn EKP-sidonnaisuudesta johtuvaa likviditeettietua.

21.

LBBW maksaa takautuvasti takauksen myöntämisen ajankohdasta alkaen aluksi vuosittaisen 6,25 prosentin maksun alkuvaiheessa esiintyvästä pääomavaatimuksia supistavasta vaikutuksesta. Vaikutus pienenee suhteessa käytettävissä olevan takauksen kanssa. LBBW maksaa vuosittaisen 3,75 prosentin lisäkorvauksen arvopaperistetuista omaisuuseristä koostuvaan sijoitussalkkuun (ABS-salkkuun) liittyvän takauksen siitä osasta, joka ei ylitä 1,5:tä miljardia euroa. LBBW maksaa siis tämän lisäkorvauksen täysimääräisenä niin pitkään kuin tämä ABS-salkkuun liittyvä takaussumma on vielä vähintään 1,5 miljardia euroa; kun takaussumma putoaa alle 1,5 miljardin euron, on maksettava enää 3,75 prosentin korvaus jäljellä olevasta takaussummasta.

22.

Aiemmanmuotoinen hallintoneuvosto muutetaan riippumattomaksi hallintoneuvostoksi Corporate Governance -säännöstön mukaisesti.

23.

Komiteat

24.

Yhtiömuodon muutos: Kaikki olennaiset (22 ja 23 kohdassa kuvaillut) eurooppayhtiön/osakeyhtiön hallintotapaan liittyvät sisällölliset käytännöt on otettava käyttöön välittömästi, viimeistään 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä. Viimeistään 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä LBBW muutetaan eurooppayhtiöksi/osakeyhtiöksi. Virstanpylväänä on hallintotapaan liittyvien sisällöllisten käytäntöjen käyttöön ottaminen vuoden 2010 loppuun mennessä, ja yhtiömuodon muutokseen tarvittavat laki- ja sääntömääräiset mukautustoimenpiteet valmistellaan siten, että muutos on viety päätökseen viimeistään 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä.

25.

Liiketaloudellisten kriteerien mukaisen liikkeenjohdon varmistaminen

26.

Alan tavanomaiseen tavoitetuottoon pyrkiminen (Return on Equity): LBBW pyrkii rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti keskipitkällä aikavälillä (eli rakenneuudistuksen päätyttyä vuonna 2013) ja myös tulevaisuudessa vähintään [10–12] prosentin oman pääoman tuottoon ennen veroja oman pääoman lisäyksen ollessa riskiprofiilin kannalta asianmukainen.

27.

Vuoteen 2013 saakka Saksa lähettää komissiolle joka vuosi edistyskertomuksen. Kertomuksen on sisällettävä yhteenveto edistymisestä rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanossa sekä yksityiskohdat kaikista omistusosuuksien myynneistä ja tytäryhtiöiden, osastojen ja toimipaikkojen lopettamisesta tämän päätöksen mukaisesti. Siinä on ilmoitettava myynnin tai lopettamisen päivämäärä, kirjanpitoarvo 31 päivänä joulukuuta 2008, kauppahinta sekä kaikki myyntiin tai lopettamiseen liittyvät voitot ja tappiot. LBBW:n hallintoneuvosto toimittaa kertomuksen komissiolle kuukauden sisällä LBBW:n tilinpäätöksen hyväksymisestä, kuitenkin viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivään mennessä (1).

21.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 188/24

(1)

Komissio katsoi 18 päivänä joulukuuta 2008 tekemässään päätöksessä (2) (jäljempänä ’pääomapohjan vahvistamista koskeva päätös’), että Belgian liittovaltion (3) KBC:lle myöntämä 3,5 miljardin euron pääomapohjan vahvistaminen (jäljempänä ’ensimmäinen pääomapohjan vahvistaminen’) soveltui yhteismarkkinoille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisena pelastamistukena kuuden kuukauden ajan. Komissio edellytti päätöksessään myös, että Belgian viranomaiset toimittavat sille kuuden kuukauden kuluessa suunnitelman.

(2)

Flanderin viranomaiset ja KBC ilmoittivat 22 päivänä tammikuuta 2009, että Flanderin viranomaiset vahvistavat KBC:n pääomapohjaa vielä 2 miljardin euron pääomasijoituksella. Flanderin viranomaiset (4) sitoutuivat lisäksi antamaan 1,5 miljardin euron valmiusluoton (toimenpiteistä käytetään jäljempänä yhteisesti nimitystä ’toinen pääomapohjan vahvistaminen’).

(3)

Belgian liittovaltio (5) ja KBC ilmoittivat 14 päivänä toukokuuta 2009, että ne olivat sopineet ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvasta toimenpiteestä (jäljempänä ’valtion suojaamistoimenpide’), jolla katettaisiin KBC:n velkarypäsvakuudellisista velkasitoumuksista (Collateralised Debt Obligations, jäljempänä ’CDO-instrumentit’) aiheutuvat riskit. Komissio sai tietoja toisesta pääomapohjan vahvistamisesta ja valtion suojaamistoimenpiteestä 18 päivänä toukokuuta, 8 päivänä kesäkuuta ja 12 päivänä kesäkuuta 2009.

(4)

Belgian viranomaiset toimittivat ensimmäiseen pääomapohjan vahvistamiseen liittyvän KBC:n rakenneuudistussuunnitelman 18 päivänä kesäkuuta 2009.

(5)

Belgian viranomaiset ilmoittivat toisesta pääomapohjan vahvistamisesta ja valtion suojaamistoimesta 19 päivänä kesäkuuta 2009.

(6)

Komissio hyväksyi 30 päivänä kesäkuuta 2009 toisen pääomapohjan vahvistamisen kuudeksi kuukaudeksi ehdolla, että sille toimitetaan rakenneuudistussuunnitelma, ja hyväksyi väliaikaisesti valtion suojaamistoimenpiteen. Samalla komissio aloitti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, joka koskee valtion suojaamistoimenpiteen arviointia ja muita siihen liittyviä näkökohtia (jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’) (6).

(7)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (7), ja asianomaisia kehotettiin esittämään huomautuksensa valtiontuesta. Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio pyysi Belgian viranomaisia toimittamaan 30 päivään syyskuuta 2009 mennessä päivitetyn rakennemuutossuunnitelman, jossa otetaan huomioon myös toinen pääomapohjan vahvistaminen ja valtion suojaamistoimenpide. Komissio ei saanut huomautuksia asianomaisilta.

(8)

Valtion suojaamistoimenpiteen osalta Belgian viranomaiset antoivat lisätietoja 3 päivänä heinäkuuta, 21 päivänä elokuuta, 2, 4, 22, 25 ja 30 päivänä syyskuuta sekä 13, 16 ja 20 päivänä lokakuuta 2009.

(9)

Belgian viranomaiset ja komission yksiköt keskustelivat rakenneuudistussuunnitelmasta useissa tapaamisissa, jotka järjestettiin 23 päivänä heinäkuuta, 6, 18 ja 27 päivänä elokuuta sekä 9, 10, 14, 15 ja 23 päivänä syyskuuta 2009.

(10)

Belgian viranomaiset antoivat tietoja rakenneuudistussuunnitelmasta 2, 4, 10, 11, 16, 17, 22, 24, 25, 28 ja 30 päivänä syyskuuta, 1, 16, 19 ja 21 päivänä lokakuuta sekä 3, 4 ja 6 päivänä marraskuuta 2009.

(11)

Marraskuun 4 päivänä 2009 Belgian viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että ne hyväksyvät asian kiireellisyyden vuoksi tämän päätöksen tekemisen poikkeuksellisesti englannin kielellä.

(12)

KBC Group NV (jäljempänä ’KBC’) on KBC Bank NV:n, KBC Verzekeringen NV:n ja KBL European Private Bankers -yhtiön (jäljempänä ’KBL EPB’) holdingyhtiö. KBC on kokonaisvaltainen pankki- ja vakuutusalan konserni (bancassurance group), joka palvelee pääasiassa yksityisasiakkaita, pieniä ja keskisuuria yrityksiä (jäljempänä ’pk-yritykset’) sekä yksityispankkisektoriin kuuluvia asiakkaita. KBC on yksi Belgian tärkeimmistä rahoituslaitoksista. Belgian sekä Keski- ja Itä-Euroopan lisäksi KBC toimii Venäjällä, Romaniassa, Serbiassa, useissa Länsi-Euroopan maissa kuten Irlannissa, ja näitä pienimuotoisemmin Yhdysvalloissa ja Kaakkois-Aasiassa.

(13)

KBC:n taseessa vuodelta 2008 sen varojen kokonaismäärä oli 355,6 miljardia euroa ja riskipainotettujen omaisuuserien (jäljempänä ’RWA-erät’) määrä oli 178,3 miljardia euroa (8). Sen tappiot vuodelta 2008 olivat 2,5 miljardia euroa. KBC:n markkina-arvo on heikentynyt merkittävästi, sillä se oli 23 miljardia euroa 1 päivänä elokuuta 2008 ja 11,8 miljardia euroa 23 päivänä lokakuuta 2009. KBC:n palveluksessa on koko maailmassa 56 716 henkeä, joista 19 196 on Belgiassa ja 31 947 Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Venäjällä. KBC:llä on Keski- ja Itä-Euroopassa ja Venäjällä 8,2 miljoonaa asiakasta (vuoden 2007 arvioiden mukaan). Yksityiskohtaisempia tietoja KBC:stä on menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 2.1 kohdassa.

(14)

Kun KBC:n tappiot vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä olivat olleet 906 miljoonaa euroa, mikä johtui lähinnä sen CDO-instrumentteihin, islantilaisiin pankkeihin sekä Lehman Brothers- ja Washington Mutual -yhtiöihin liittyvistä riskeistä, KBC tarvitsi pääomapohjansa vahvistusta. Siksi Belgian viranomaiset toteuttivat joulukuussa 2008 ensimmäisen pääomapohjan vahvistamistoimenpiteen, jonka määrä oli 3,5 miljardia euroa ja joka kuvataan tarkemmin 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun ensimmäistä pääomapohjan vahvistamista koskevan päätöksen III osassa (9).

(15)

Moody’s-luottoluokituslaitos ilmoitti 15 päivänä tammikuuta 2009, että se oli tarkistanut tiettyjä keskeisiä yritysten synteettisten CDO-instrumenttien arviointia koskevia oletuksiaan. Tämän seurauksena se päätti alentaa useiden CDO-instrumenttityyppien luokitusta, vaikka se ei määritellyt, mitä CDO-instrumentteja päätös koski. Kyseisen ilmoituksen jälkeen KBC:n osakkeen hintaan alkoi kohdistua voimakkaita paineita. Siksi KBC päätti poistaa kokonaan taseestaan kaikki tytäryhtiöstään KBC Financial Products (jäljempänä ’KBC:n rahoitustuoteyksikkö’) peräisin olevat parhaaseen luokkaan (super-senior) kuulumattomat CDO-velkatodistuksensa (10) ja vahvistaa pääomapohjaansa toisella pääomapohjan vahvistamistoimenpiteellä, jonka Belgian viranomaiset rahoittivat kokonaan. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen (11) 2.2 kohdassa kuvataan olosuhteet, joiden vuoksi Belgian viranomaiset toteuttivat pääomapohjan vahvistamisen, ja kyseisen päätöksen 2.3.1 kohdassa kuvataan yksityiskohtaisesti sopimuksen sisältö.

(16)

Erikoistuneen vakuutusyhtiön Municipal Bond Insurance Association (jäljempänä ’MBIA’), joka toimii KBC:n CDO-instrumenttisalkun merkittävän osan (14,4 miljardia euroa) jälleenvakuuttajana, rakenneuudistus maaliskuussa 2009 lisäsi KBC:n vastapuoliriskiä ja sen altistumista MBIA:sta johtuvalle riskille. Lisäksi luottojen korkoerojen heilahtelujen lisääntyminen, joka vaikutti suoraan kielteisesti CDO-instrumenttien markkinahintoihin, johti KBC:n vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen tilinpäätöksessä 3,8 miljardin euron arvonalennuksiin. Välttääkseen CDO-instrumenteista aiheutuvien kielteisten vaikutusten toistumisen jatkossa KBC teki 14 päivänä toukokuuta 2009 Belgian viranomaisten kanssa sopimuksen valtion suojaamistoimenpiteestä, joka koski KBC:n super-senior-luokan CDO-instrumenttisalkkua. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen (12) 2.2 kohdassa kuvataan olosuhteet, joiden vuoksi Belgian viranomaiset toteuttivat valtion suojaamistoimenpiteen, ja kyseisen päätöksen 2.3.2 kohdassa kuvataan Belgian viranomaisten ja KBC:n välisen sopimuksen ehdot.

(17)

KBC on hyötynyt kolmesta Belgian viranomaisten myöntämästä tukitoimenpiteestä, joihin kuuluvat kaksi pääomapohjan vahvistamista ja yksi valtion suojaamistoimenpide,

(18)

Ensimmäisen pääomapohjan vahvistamisen Belgian viranomaiset toteuttivat 3,5 miljardin euron pääomasijoituksena KBC:n Tier 1 -ydinpääomaan ostamalla sen liikkeeseen laskemia Yield Enhanced -tyyppisiä osakkeita, jotka Belgian viranomaiset merkitsivät kokonaisuudessaan. Merkintähinta on 29,50 euroa osakkeelta.

(19)

Kyseiset maturiteetiltaan rajoittamattomat osakkeet tuottavat vuosittain maksettavan kuponkituoton, jonka arvo vastaa suurinta arvoa seuraavista:

(20)

Kuponkituotto maksetaan vain, jos tavallisista osakkeista maksetaan osinkoa ja sillä ehdolla, että KBC:n vakavaraisuusasema Belgian pankki-, rahoitus- ja vakuutustarkastusviranomaisen (jäljempänä ’CBFA’) (13) arvion mukaan on tyydyttävä ennen maksua ja pysyy sellaisena myös maksun jälkeen. Arvopaperien asema on huomattavan heikko, ja ne ovat tavallisten osakkeiden kanssa yhdenvertaisia.

(21)

Lunastusmahdollisuuksia on kaksi, ja molemmat niistä toteutuvat KBC:n aloitteesta. Ensimmäinen mahdollisuus tarkoittaa, että KBC:llä on milloin tahansa liikkeeseenlaskun jälkeen oikeus lunastaa kaikki liikkeeseen lasketut arvopaperit tai osa niistä 44,25 euron kappalehintaan (150 prosenttia merkintähinnasta), johon lisätään mahdollisesti kertynyt korko. Toinen mahdollisuus on, että KBC voi milloin tahansa kolmen vuoden kuluttua liikkeeseenlaskusta edellyttää, että Belgian viranomaiset vaihtavat sijoituksensa tavallisiin osakkeisiin yksi yhteen -suhteessa. Jos KBC käyttää vaihtomahdollisuutta, Belgian viranomaisilla on mahdollisuus valita myös toinen vaihtoehto, eli osakkeiden lunastus ja niille kertynyt korko. Lisätietoja ensimmäisestä pääomapohjan vahvistamisesta on pääomapohjan vahvistamista koskevan päätöksen III osassa.

(22)

Toisen pääomapohjan vahvistamisen Belgian viranomaiset toteuttivat velkakirjoina, jotka liitettiin pääomasijoituksena Tier 1 -ydinpääomaan. Käytännössä sopimuksen ehdot ovat identtiset ensimmäisen pääomapohjan vahvistamistoimenpiteen kanssa, paitsi että arvopaperit eivät ole vaihdettavissa tavallisiin osakkeisiin ja ne on mahdollista lunastaa vain 150 prosentin arvosta merkintähintaan verrattuna (katso menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 2.3.1 kohta).

(23)

Belgian viranomaiset ovat myöntäneet suojan KBC:n CDO-instrumenttisalkun toteutuneiden luottotappioiden varalta ajaksi, joka vastaa kunkin CDO-instrumentin maturiteettia (14). Koko salkun nimellisarvo on […] (15) miljardia euroa. Valtion suojaamistoimenpide kattaa vain super-senior-erän, johon kuuluu 15 erityistä CDO-instrumenttia yhteisarvoltaan 20 miljardia euroa (16). Kyseinen riskikokonaisuus käsittää MBIA:n suojaamat 14,4 miljardin euron super-senior- ja A-luokan velkatodistukset ja KBC:n pitämät 5,5 miljardin euron super-senior-, super-mezzanine- ja A-luokan velkatodistukset (17).

(24)

Valtion suoja ei kata CDO-instrumenttien vaihtovelkakirja- eikä junior-eriä eikä suurinta osaa välirahoituseristä. Valtion suojaamistoimenpiteen ulkopuolelle jäävien erien arvo on 3,9 miljardia euroa. Sellaisiin eriin liittyvät tappiot, joista KBC:n on vastattava kokonaisuudessaan, on realisoitava, ennen kuin vaikutukset kohdistuvat niihin nähden etuoikeutetussa asemassa oleviin eriin, ja valtion suojaamistoimenpide otetaan käyttöön.

(25)

KBC on lisäksi varautunut merkittäviin tappioihin markkina-arvojen alenemisen vuoksi. Vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen tilinpäätöksessään, joka julkistettiin samanaikaisesti valtion tukitoimenpiteen kanssa, KBC oli alentanut valtion turvaamistoimenpiteen kattamien CDO-instrumenttien arvon 23,9 miljardista eurosta 14,7 miljardiin euroon (18). KBC päätyi kyseiseen tulokseen alentamalla CDO-instrumenttien lähes kaikkien vaihtovelkakirja-, junior- ja välirahoituserien arvon nollaan ja muuttamalla joidenkin CDO-instrumenttisalkun super-senior-velkatodistusten arvoa. Arvonalennusten määrä oli yhteensä noin […] euroa.

(26)

Valtion suojaamistoimenpide, joka koskee 20 miljardin euron super-senior-luokan velkatodistuksia, jakautuu kolmeen tasoon (katso toimenpiteen rakenne johdanto-osan 31 kappaleessa olevasta taulukosta). Ensimmäinen taso käsittää ensimmäiset 3,2 miljardin euron tappiot, joista KBC vastaa yksin. Tähän tappioon eivät sisälly johdanto-osan 24 kappaleessa mainitut vaihtovelkakirja-, junior- ja välirahoituserien tappiot. Jos myös kyseiset tappiot otettaisiin huomioon, ensimmäinen tappiotaso olisi suuruudeltaan noin 7,1 miljardia euroa.

(27)

Toimenpiteen seuraavan tason aloitusarvo on 16,8 miljardia euroa, ja se koskee seuraavia 2 miljardin euron tappioita. Tähän tasoon (jäljempänä ’Equity Range -taso’), liittyvien tappioiden yhteydessä Belgian viranomaiset sitoutuvat vahvistamaan KBC:n pääomaa ostamalla uusia markkinahintaisia KBC:n osakkeita (19) tai hybridiarvopapereita. Belgian viranomaisten käytettäväksi osoittama pääoma kattaa 90 prosenttia Equity Range -tason tappioista (1,8 miljardia euroa). Toisin sanoen Belgian viranomaiset ovat sitoutuneet tarjoamaan KBC:lle maksuvalmiusluoton, joka on käytettävissä tiettyjen tappioiden toteutuessa KBC:n CDO-instrumenttisalkussa. Ratkaisevien tappioiden toteutuminen on määritelty jokaisen CDO-instrumentin osalta erikseen, eli pääomapohjan vahvistamisoptiota sovelletaan maksuperusteisesti (20).

(28)

Mukaantuloraja (eli aloitusraja), joka on 16,8 miljardia euroa, perustuu muuttujiin, joiden mukaisesti KBC-pankki voi pitää Tier 1 -suhdelukunsa yli 8 prosentissa ja KBC Insurance voi pitää vakavaraisuussuhteensa yli 150 prosentissa. Siksi muuttujia ei alun perin määritelty instrumenttisalkun arvostuksiin.

(29)

Equity Range -tasoon liittyy useita ehtoja. KBC säilyttää itsellään mahdollisuuden olla pyytämättä pääomapohjan vahvistamista, jolloin sen ei myöskään tarvitse laskea liikkeeseen Belgian viranomaisille suunnattuja osakkeita. Lisäksi tapauksessa, jossa KBC pyytää Belgian viranomaisilta pääomaa Equity Range -tason tappioidensa kattamiseen ja Belgian viranomaiset saavat tämän seurauksena yli 30 prosenttia yhtiön äänivallasta, jonka vuoksi ne voisivat olla velvollisia antamaan pakollisen loppuja osakkeita koskevan ostotarjouksen, Belgian viranomaisilla on mahdollisuus merkitä vaihtoehtoisesti hybridiarvopapereita. Kyseinen hybridipääoma korvattaisiin suunnilleen samalla tavoin kuin Belgian viranomaisten jo merkitsemät osakkeet, ja se olisi vaihdettavissa tavallisiksi osakkeiksi Belgian viranomaisten valinnan mukaan pääomainstrumentin liikkeeseenlaskuhetken markkinahintaa vastaavasta arvosta (21). Kolmanneksi, jos Belgian viranomaiset päättävät myydä osakkeensa kolmannelle osapuolelle, KBC:llä on oikeus ensimmäisenä kieltää myynti ja ostaa osakkeet itse markkinahintaan.

(30)

Kolmannen erän aloitustaso on 14,8 miljardia euroa (jäljempänä ’Cash Range -taso’). Cash Range -taso on käytännössä Belgian viranomaisten antama takuu, jonka mukaan KBC:lle korvataan käteisenä osa kyseisen tason tappioista. Näin ollen kaikki CDO-instrumenttisalkun tappiot, jotka ylittävät 9,1 miljardia euroa (3,9 miljardin euron tappiot vaihtovelkakirja-, junior- ja välirahoituseristä, 3,2 miljardin euron ensimmäiset tappiot ja 2 miljardin euron Equity Range -tason tappiot super-senior-erästä) jaetaan Belgian viranomaisten ja KBC:n kesken. Belgian viranomaiset vastaavat siinä tapauksessa tappioista 90 prosentin osuudella (13,3 miljardia euroa) ja KBC vastaa niistä 10 prosentin osuudella (1,5 miljardia euroa).

(31)

Pääomapohjan vahvistusvaihtoehdon osalta takuuta sovelletaan maksuperusteisesti. Koska takuun piiriin kuuluvia CDO-instrumentteja on 15 (kukin niistä yksittäinen maksutoimenpide), käytännössä takuita on 15 (22). Näin ollen jokaisella 15 synteettisellä CDO-instrumentilla on oma aloitusrajansa ja siksi erilainen tappio-odotus. Tämän vuoksi CDO-instrumentit on arvioitava yksitellen ja myönnetty takuu koskee yksilöllisesti kutakin CDO-instrumenttia (toisin sanoen salkkukokonaisuudessa ei ole yhtä yhtenäistä takuuta). Tämä erityisrakenne oli tarpeen, jotta taatun instrumenttisalkun markkina-arvo ja takuun markkina-arvo vastaisivat täysin toisiaan. Näin voitiin rauhoittaa CDO-instrumenttien arvon heittelehtimisestä johtuvat yhtiön tuloksen vaihtelut, mikä oli toimenpiteen varsinainen tavoite.

Taulukko 1

Valtion suojaamistoimenpiteen rakenne

(32)

Equity Range -tason osalta KBC maksaa oikeudesta pääomapohjan vahvistukseen (jäljempänä ’merkintäpalkkio’). Merkintäpalkkio on määritelty 650 peruspisteen suuruiseksi vuodessa. Näin ollen, kun Equity Range -tason määrä on 1,8 miljardia euroa, maksusta koituu KBC:lle noin 120 miljoonan euron vuotuiset kustannukset kultakin vuodelta, jona suojaamistoimenpidettä ei ole toteutettu, eli yhteensä 718 miljoonaa euroa.

(33)

Cash Range -tason osalta käteistakuun kokonaiskustannukset ovat noin 1,33 miljardia euroa, jotka maksetaan 12 puolivuotiserässä (jäljempänä ’takuumaksu’). Maksu on yhtä suuri kuin kolmannesta erästä odotettavissa olevat tappiot (23), jos salkun tulos vastaa perusskenaarion ja stressiskenaarion välistä keskiarvoa (24) ja MBIA:n Credit Valuation Adjustment -kerroin on 67,5 prosenttia.

(34)

KBC maksaa Belgian viranomaisille maksuina kaikkiaan noin 2,04 miljardia euroa, jotka koostuvat merkintäpalkkiosta (718 miljoonaa euroa (25) ja käteistakuusta (1,33 miljardia euroa (26)). Molemmat maksut maksetaan 12 puolivuosittaisessa erässä, joista ensimmäinen maksetaan joulukuussa 2009 ja viimeinen kesäkuussa 2015.

(35)

Belgian viranomaiset toimittivat KBC:n rakenneuudistussuunnitelman 18 päivänä kesäkuuta 2009. Kyseessä oli komission 18 päivänä joulukuuta 2008 kuudeksi kuukaudeksi hyväksymän ensimmäisen pääomapohjan vahvistamisen seurantatoimenpide. Suunnitelma käsitti alustavan analyysin KBC:n liiketoiminnasta, KBC:n tulevasta strategiasta, toimenpiteistä elinkelpoisuuden palauttamiseksi ja valtion toimenpiteiden takaisinmaksusta.

(36)

Rakenneuudistussuunnitelma ei kuitenkaan täyttänyt rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa (27) asetettuja vaatimuksia, sillä siinä ei otettu huomioon toista pääomapohjan vahvistamista eikä valtion suojaamistoimenpidettä. Suunnitelmassa ei myöskään esitetty tarkkaa liiketoimintasuunnitelmaa eikä se sisältänyt toimenpiteitä, joilla rajoitettaisiin kilpailun vääristymistä.

(37)

Komissio hyväksyi 30 päivänä kesäkuuta 2009 toisen pääomapohjan vahvistamisen kuudeksi kuukaudeksi ja hyväksyi väliaikaisesti valtion suojaamistoimenpiteen. Komissio antoi samassa yhteydessä Belgian viranomaisille kolme kuukautta aikaa (30 päivään syyskuuta 2009) laatia perusteltu rakenneuudistussuunnitelma, jossa otettaisiin huomioon valtion toimenpiteet KBC:n hyväksi.

(38)

Belgian viranomaiset toimittivat lopullisen rakenneuudistussuunnitelman määräpäivänä. Suunnitelmassa käsitellään merkittäviä kannattavuuteen, rasitteiden jakamiseen ja kilpailun vääristymisen rajoittamiseen liittyviä kysymyksiä. Koska KBC jakautuu viiteen erilliseen liiketoimintayksikköön, jotka ovat Belgia (vähittäispankkitoiminnot), Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Venäjä (jäljempänä ’KIE-V’), yrityspankkitoiminta, Euroopan yksityispankkitoiminnot ja konsernipalvelut, rakenneuudistussuunnitelma on laadittu tämän rakenteen mukaisesti.

(39)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti KBC:stä tukee pienempi, paremmin keskittynyt ryhmä, joka vetäytyy riskitoiminnoista ja maista, joissa sen läsnäolo markkinoilla on rajallinen. KBC säilyttää vain toiminnot, jotka tuottavat kestäviä tuloksia yksinään. Se säilyttää myös pankki- ja vakuutuspalvelut yhdistävän toimintamallin (bancassurance). Tämän toimintamallin puitteissa KBC keskittyy vähittäispankkiasiakkaisiin, yksityispankkeihin, pk-yrityksiin ja markkina-arvoltaan keskisuuriin yrityksiin ja keskittää toimintansa lähinnä kuuteen maahan (28). KBC jatkaa keskittymistä KIE-V-alueeseen. Se alentaa myös yleistä riskiprofiiliaan ja pienentää volatiliteettiaan ja velkaantuneisuuttaan.

(40)

Belgian viranomaisten toimittamassa rakenneuudistussuunnitelmassa edellytetään, että KBC:n taseen proforma-arvo (29) pienenee 20 prosenttia RWA-erien osalta ja 17 prosenttia koko omaisuuden osalta. Elinkelpoisuuden palauttamistoimet käsittävät […] prosenttia KBC:n koko taseesta muodostavan KBC:n rahoitustuoteyksikön lakkauttamisen ja […] prosenttia koko taseesta käsittävien osien myymisen.

(41)

Rakenneuudistussuunnitelmassa edellytetään, että KBC myy useita yksiköitään. Myyntien liiketoimintasuunnitelmassa KBC olettaa myyntihintojen […]. Kaikkien myyntien odotetaan toteutuvan […] kuluessa.

(42)

Belgian viranomaiset ovat toimittaneet perus- ja stressiskenaariot, joiden tarkoituksena on havainnollistaa KBC:n kykyä saavuttaa elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä.

(43)

Perusskenaariossa oletetaan, että BKT sen pääasiallisilla markkinoilla supistuu vuosina 2009–2010, mitä seuraa suhteellisen nopea elpyminen vuonna 2011. Pääomainstrumenttien hintojen odotetaan elpyvän vuonna 2009 tai 2010 paikallisten markkinaolosuhteiden mukaisesti.

(44)

[…]

(45)

KBC odottaa saavuttavansa sisäistä pääomaansa koskevat tavoitteet perusskenaarion mukaisena ennusteaikana (2009–2013), jolloin sen Tier 1 -suhdeluku olisi 8,8 prosenttia vuonna 2009 ja yli 10 prosenttia sen jälkeen. Omien varojen osuus KBC:n lakisääteisestä pääomasta kasvaa entisestään myytävistä yksiköistä saatavilla tuotoilla, mikä parantaa KBC:n lakisääteisen pääoman laatua. Perusskenaarion mukaisessa tapauksessa KBC kerää ensin ylimääräistä pääomaa (kun varsinainen pääoma ylittää sisäisen pääomatavoitteen, joka vastaa 10 prosentin Tier 1 -suhdelukua) vuonna 2011. Sen jälkeen se alkaa vuodesta 2012 maksaa takaisin valtiolta saamaansa pääomaa.

(46)

Belgian viranomaiset ovat esittäneet myös stressiskenaarion. Kuten perusskenaariossa, BKT supistuu vuosina 2009–2010, minkä jälkeen se jälleen kasvaa. Talouden elpyminen jatkuu kuitenkin hyvin heikkona. Tässä skenaariossa ennustetaan esimerkiksi, että Belgian BKT supistuu kumulatiivisesti […] prosenttia vuosina 2008–2011, eikä ole vielä vuoden 2013 loppuun mennessä palautunut vuoden 2008 tasolle.

(47)

[…]

(48)

Tässä stressiskenaariossa KBC odottaa voivansa saavuttaa sisäiset pääomatavoitteensa koko ennustekauden aikana. Sen Tier 1 -suhdeluku on […] prosenttia vuonna 2009 ja pysyy vuodesta 2010 alkaen […] prosentin yläpuolella. Tämä pääomasuhteen melko vaatimaton kehitys johtuu siitä, että KBC:n taseen odotetaan stressiskenaariossa supistuvan merkittävästi, koska taloudellinen toimeliaisuus ja samalla myös lainojen kysyntä laantuvat huomattavasti. Yhtiö alkaa kerätä rajallisia määriä ylimääräistä pääomaa alkaen […], mikä johtuu suurimmaksi osaksi pikemminkin RWA-erien jyrkästä pienenemisestä kuin tuottojen kasvusta, […].

(49)

Belgian viranomaiset ovat kuvanneet rakenneuudistussuunnitelmassa myös KBC:n maksuvalmiusasemaa. Vuoden 2008 lopussa KBC:n lainojen ja talletusten suhde oli 88 prosenttia. Kriisin aikana sillä ei ole ollut tähän mennessä maksuvalmiusongelmia, eikä sen ole tarvinnut turvautua valtion rahoittamiin takuujärjestelyihin. Sen rahoitustarve pääomamarkkinoilta on ollut suhteellisen vähäinen. Rahoitusrakenteeltaan sen velkainstrumenteista 64 prosenttia oli kestoltaan pitempiä kuin yksi vuosi. Kyseisen rahoitusrakenteen odotetaan pysyvän lähivuosina suhteellisen vakaana, ja tukkurahoituksen käytön odotetaan maltillisesti vähenevän. Joidenkin yksiköiden myynnin […] odotetaan edelleen vahvistavan sen maksuvalmiusasemaa.

(50)

KBC on yksi Belgian kolmesta suurimmasta pankista, ja useimpien pankkitoimintojen osalta se on markkinaosuudeltaan tavallisesti toisena tai kolmantena. Sillä on […] prosenttia talletuksista, se myöntää […] prosenttia lainakannasta, ja sen hallussa on […] prosenttia sijoitusrahastotoiminnasta, […] prosenttia henkivakuutuksista ja […] prosenttia vahinkovakuutuksista.

(51)

Belgian viranomaiset ehdottavat, että KBC säilyttäisi suurimman osan Belgian toiminnoistaan ja pysyisi kokonaisvaltaisena pankki- ja vakuutuspalvelujen toimittajana. Belgian viranomaisten mukaan kyseiset toiminnot ovat liittyneet hyvin KBC:n tuotemerkkiin ja muodostavat osan sen ydinliiketoimintamallista.

(52)

Rakenneuudistussuunnitelmassa edellytetään kuitenkin, että KBC myisi Centean (agenttiperustainen pankkitoiminta) ja Fidean (agenttiperustainen vakuutustoiminta). Centea kattaa […]–[…] prosenttia Belgian markkinoista useimmilla tuotesegmenteillä, ja Fidea kattaa noin 2 prosenttia Belgian vakuutusmarkkinoista. Kyseinen kauppa supistaa Belgian pankkitoimintayksikön RWA-eriä 16 prosenttia (3,8 miljardia euroa).

(53)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan KBC säilyttää läsnäolonsa viidessä maassa (kaikkiaan yhdeksästä), joissa se on jo vakiinnuttanut asemansa. Kyseiset maat ovat perinteisen pankkitoiminnan markkinaosuuksien (lainat ja talletukset) mukaisessa järjestyksessä Tšekki (22 %), Slovakia (10 %), Unkari (9 %), Puola (4 %) ja Bulgaria (3 %). KBC harjoittaa myös kussakin näistä maista pankki- ja vakuutuspalvelut yhdistävän toimintamallin mukaisia vakuutustoimintoja.

(54)

KBC lopettaa toimintansa Serbiassa (markkinaosuus 1 %), Venäjällä (1 %), Romaniassa ([…] %, vain vakuutus- ja leasingtoimintoja) ja Sloveniassa ([…] % – KBC omistaa vähemmistöosuuden kyseisestä yrityksestä). KBC myy toimintonsa muissa maissa, joissa sen markkinaosuus on suhteellisen pieni tai sen toiminnot eivät ole pankki- ja vakuutuspalvelut yhdistävän toimintamallin mukaisia. Se myy myös puolalaisen kuluttajarahoituspalveluja tarjoavan tytäryhtiönsä (Zagiel), jonka Puolan toiminnot eivät olleet täysin integroituneet. Myynnit toteutetaan […] kuluessa lukuun ottamatta Venäjän toimintoja, jotka arvioidaan myytävän vasta […]. KIE-V:n pankkiyksikön RWA-erät vähenevät 11 prosenttia (4,4 miljardia euroa).

(55)

Lisäksi KBC aikoo listata 40 prosenttia Tšekin (ČSOB) ja Unkarin (K & H) pankeistaan, jotka ovat nykyisin KBC:n 100-prosenttisia tytäryhtiöitä. Se aikoo listata ne paikallisiin pörsseihin.

(56)

Yrityspankkitoiminnan osalta suunnitelmassa edellytetään, että KBC luovuttaa tai lakkauttaa merkittävän osan yrityspankkitoimintoja harjoittavasta yksiköstään. Tämän jälkeen kyseisen liiketoimintayksikön RWA-erät supistuvat […] prosenttia ([…] miljardia euroa). KBC:n rahoitustuoteyksikkö, joka on luonut kaikki KBC:n CDO-instrumentit, lakkautetaan vähitellen. KBC myy toimintonsa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, […], ja Antwerp Diamond Bank -yhtiön, sen […], […], […], […] ja KBC Private Equity -yksikön.

(57)

KBC säilyttää toimintonsa, jotka ovat välttämättömiä sen pk-yrityksiin ja suuryrityksiin kuuluvien asiakkaiden palvelemiseksi ja jotka sijaitsevat lähinnä Belgiassa. Kyseisiin toimintoihin kuuluu muun muassa varainkeruuta ja valuuttakauppaa. KBC säilyttää yrityspankkitoimintansa, ulkomaiset tytäryhtiönsä, jotka ovat tarpeen myös ulkomaisia toimintoja harjoittavien paikallisten yritysasiakkaiden palvelemiseksi, sekä yhtiöt KBC Securities, Market ja Assurisk (jälleenvakuutus).

(58)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan KBC myy kaikki Euroopan yksityispankkitoimintoihin kuuluvat liiketoimintonsa. KBC aikoo myydä nämä toiminnot […]. Toimenpide supistaa sen RWA-eriä 5,7 miljardia euroa.

(59)

Yksikön luonteesta johtuu, että KBC säilyttää rakenneuudistussuunnitelman mukaan useimmat sen toiminnoista. KBC säilyttää seuraavat toiminnot: omaisuudenhallinta-, kaupan rahoitus-, leasing- ja kuluttajarahoitustoiminnot. KBC myy useita toimintoja, kuten […], jotka sijaitsevat muun muassa […]. Näiden myyntien jälkeen RWA-erät supistuvat noin […] miljoonaa euroa.

(60)

Jotta KBC voisi maksaa valtiolta saamansa tuet takaisin ja säilyttää Tier 1 -pääomasuhteensa 100 prosentissa, rakenneuudistussuunnitelma sisältää seuraavat talouden uudistamista koskevat toimet:

Kokonaispääoman, joka saadaan koottua edellä kuvattujen toimenpiteiden avulla, määräksi arvioidaan noin […] miljardia euroa, joka saavutetaan pääasiassa […] mennessä.

(61)

Belgian viranomaisille suoritettavan takaisinmaksun osalta rakenneuudistussuunnitelmassa määrätään, että KBC alkaa perustapauksessa maksaa kuponkeja vuodesta 2011 alkaen. Näin ollen Belgian viranomaiset saisivat 600 miljoonaa euroa. Pääomapohjan vahvistamispääomien takaisinmaksu alkaa, kun KBC on vahvistanut pääoma-asemansa myyntien ja taloudellisen rakenneuudistuksen avulla (vuodesta 2012 alkaen). Pääomapohjan vahvistamiseen käytetyn nimellissumman takaisinmaksun edistyessä Belgian viranomaisten kuponkimaksuina saamat korvaukset pienenevät. KBC suunnittelee aloittavansa takaisinmaksun vuonna 2012 ([…] miljardia euroa) ja arvioi, että pääomasijoitukset on maksettu perusskenaarion toteutuessa kokonaan takaisin […].

(62)

Belgian viranomaiset sitoutuvat kukin toimivaltansa puitteissa varmistamaan, että KBC noudattaa sitoumuksiaan, jotka on lueteltu johdanto-osan 63–77 kappaleessa.

(63)

Mainittujen käyttäytymiseen liittyvien sitoumusten osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat, ottaen huomioon komission mahdollisesti myöntämät poikkeukset etenkin Belgian viranomaisten esittämästä asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, että johdanto-osan 63–77 kappaleessa luetellut sitoumukset ovat voimassa […] vuotta komission päätöksen päiväyksestä tai kunnes Belgian viranomaisten 19 päivänä joulukuuta 2008 ja 20 päivänä heinäkuuta 2009 tekemien pääomasijoitusten nimellissummat on maksettu takaisin, niin että edellä mainituista määräajoista aiemmin täyttyvä on määräävä (30).

(64)

Belgian viranomaiset edellyttävät, että KBC pyrkii mukauttamaan lainanantoperiaatteensa niiden maiden reaalitalouden mukaiseksi, joissa se harjoittaa vähittäispankkitoimintaa. KBC:n antamat lainat myönnetään kaupallisin ehdoin.

(65)

Ne sitoutuvat edelleen varmistamaan, että KBC pitää Tier 1 -ydinpääomansa vakavaraisuussuhteen vähintään […] prosentissa ja oman perusvarallisuutensa […] prosentissa (31).

(66)

Yritysostojen kiellon osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC pidättäytyy hankkimasta määräysvaltaansa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 139/2004 (jäljempänä ’EY:n sulautuma-asetus’) (32) tarkoitettua määräysvaltaa rahoituslaitoksissa. KBC pidättäytyy lisäksi hankkimasta määräysvaltaansa muita liikeyrityksiä kuin rahoituslaitoksia, jos kyseinen yrityskauppa hidastaisi 7 miljardin euron Tier 1 -ydinpääomaan kuuluvien Yield Enhanced -tyyppisten osakkeiden takaisinmaksua Belgian viranomaisille komissiolle 30 päivänä syyskuuta 2009 ilmoitetussa ja tällä päätöksellä hyväksytyssä rakenneuudistussuunnitelmassa suunnitellulla tavalla. Kyseisestä kiellosta huolimatta KBC voi ostaa liikeyrityksiä komission luvalla erityisesti silloin, jos kauppa katsotaan olennaisen tärkeäksi KBC:n taloudellisen vakauden tai kilpailuaseman takaamiseksi kyseisillä markkinoilla.

(67)

Belgian viranomaiset sitoutuvat huolehtimaan siitä, että KBC noudattaa seuraavaa hintajohtajuuskieltoa:

(68)

Belgian viranomaiset sitoutuvat myös varmistamaan, että KBC pidättäytyy massamarkkinoinnista, jossa toimenpiteet esitetään kilpailuvalttina.

(69)

KBC:n johtajien palkitsemisen osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat valvomaan, että

(70)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC pyrkii saavuttamaan Belgian viranomaisten hyväksi niiden merkitsemille arvopapereille vähintään 10 prosentin vuotuisen kokonaistuoton.

(71)

Belgian viranomaiset sitoutuvat tekemään ensimmäisestä pääomapohjan vahvistamisesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen uuden ilmoituksen, jos jompikumpi seuraavista tilanteista toteutuu, mikä pienentää todennäköisyyttä, että vuotuinen kokonaistuotto ylittää 10 prosenttia:

(72)

Vastaavasti Belgian viranomaiset sitoutuvat tekemään toisesta pääomapohjan vahvistamisesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen uuden ilmoituksen, jos seuraava tilanne toteutuu, mikä pienentää todennäköisyyttä, että vuotuinen kokonaistuotto ylittää 10 prosenttia:

(73)

Ellei johdanto-osan 71 ja 72 kappaleessa kuvatun jommankumman skenaarion toteutuessa voida osoittaa, että osingon maksamatta jättäminen johtuu tavanomaisista markkinatapahtumista tai että osingon maksamatta jättämisestä huolimatta sijoituksen vuotuinen kokonaistuotto ylittää 10 prosenttia, komissio voi yhteismarkkinoille soveltuvaksi hyväksyttyä pääomapohjan vahvistamista kyseenalaistamatta vaatia ilmoituksen uudistamisen yhteydessä erityisesti uusia käyttäytymiseen liittyviä rajoituksia.

(74)

Valtion suojaamistoimenpiteeseen liittyvien vaihtoehtoisten arvopapereiden korvaamisen osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että jos Belgian viranomaiset hankkivat yli 30 prosentin äänioikeuden valtion suojaamistoimenpiteeseen kuuluvan Equity Range -tason puitteissa, vaihtoehtoiseen luokkaan kuuluvista KBC:n liikkeeseen laskemista ydinpääomaosuuksista maksettava kuponkituotto vastaa […].

(75)

Belgian viranomaiset sitoutuvat myös varmistamaan, että KBC tai mikään sen tytäryhtiöistä ei laske liikkeeseen velkarypäsvakuudellisia velkasitoumuksia (CDO-instrumentteja) (33). Tämä sitoumus on ymmärrettävä niin, että se ei koske arvopaperistamistoimia, jotka eivät täytä kyseistä CDO-instrumenttien määritelmää. Näin ollen esimerkiksi arvopaperistamiset, joiden tarkoituksena on hallita lakisääteistä pääomaa tai luottoriskiä tai hankkia käteisvaroja, eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan.

(76)

Kuponkimaksujen ja hybridipääoman osto-optioiden osalta, ellei komissio myönnä tästä muuta poikkeusta, Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että

(77)

Belgian viranomaiset ovat myös sitoutuneet varmistamaan, että KBC järjestää Belgian viranomaisten hallinnointioikeudet valtion suojaamistoimenpiteeseen liittyvän taatun salkun osalta niin, että Belgian viranomaisten edut takaajana taataan asianmukaisesti samalla, kun KBC:llä säilyy riittävän joustavat mahdollisuudet reagoida nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja tehdä tarvittavat muutokset ja valinnat. Taatun salkun oikeudellisissa asiakirjoissa määritellään varokeinot kolmansien sijoittajaosapuolten, super-senior-luokkaan kuuluvien vastapuolten ja laajennettuna Belgian viranomaisten suojaamiseksi taatun salkun hallinnoinnissa ilmenevien mahdollisten eturistiriitojen varalta. Alkuperäisten lakisääteisten asiakirjojen mukaisten varokeinojen lisäksi Belgian viranomaisten kanssa tehty valtion suojaamistoimenpidettä koskeva sopimus edellyttää erityisesti, että Belgian viranomaisilla on oikeus seurata taatun salkun hallinnointia. Belgian viranomaisille myönnetään tarvittaessa niiden etujen turvaamiseksi oikeus edellyttää, että niiltä pyydetään suostumus toimenpiteiden toteuttamiseen.

(78)

Belgian viranomaiset ovat lisäksi sitoutuneet kukin toimivaltansa puitteissa parhaansa mukaan varmistamaan, että KBC noudattaa sitoumuksiaan, jotka on lueteltu johdanto-osan 79–97 kappaleessa.

(79)

KBC ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin yksiköiden tai omaisuuden myymiseksi (jäljempänä ’myytävä(t) liiketoiminto (-toiminnot)’) johdanto-osan 80 kappaleessa olevan luettelon mukaisesti ja mainittuun määräaikaan mennessä. Kyseiset myynnit katsotaan toteutetuiksi, kun KBC on tehnyt sitovan sopimuksen kyseisen yksikön tai omaisuuden […] myymisestä. Oikeudellisesti sitova sopimus on sopimus, jota KBC ei voi peruuttaa yksipuolisesti ja jonka tarkoituksena on luoda oikeudellinen suhde, johon kumpikin sopimuspuoli voi luottaa. Jos KBC haluaisi päättää sen voimassaolon, sille syntyisi velvoitteita toista sopimuspuolta kohtaan. Kyseistä oikeudellisesti sitovaa sopimusta voivat edelleen koskea monet tavanomaiset ennakkoehdot, kuten hyväksyntä toimivaltaisilta valvontaviranomaisilta.

(80)

Myytävien liiketoimintojen osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat myymään […] mennessä seuraavat yksiköt:

(81)

Myytävien liiketoimintojen arvon säilyttämisen osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat valvomaan, että KBC varmistaa, että

(82)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC tekee voitavansa tukeakseen myytävien liiketoimintojen ostajia myytävän liiketoiminnon hoitamisessa tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotossa. […].

(83)

Tämän päätöksen päiväyksestä myynnin toteuttamiseen Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC säilyttää myytävien liiketoimintojen taloudellisen elinkelpoisuuden, markkinakelpoisuuden ja kilpailukyvyn hyvän kauppatavan mukaisesti ja minimoi mahdollisuuksien mukaan kaikki niiden kilpailumahdollisuuksiin kohdistuvat riskit. KBC jatkaa myytävien liiketoimintojen toimintaa asianmukaisesti ja tavanomaisesti samaan tapaan kuin ennen tämän päätöksen tekemistä.

(84)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC ei ryhdy mihinkään toimiin, jotka saattaisivat vaikuttaa myytäviin liiketoimintoihin merkittävän kielteisesti. […].

(85)

Centean ja Fidean potentiaalisten ostajien osalta Belgian viranomaiset ovat antaneet sitoumuksen, jonka mukaan KBC huolehtii siitä, että

(86)

Belgian viranomaiset sitoutuvat myös varmistamaan, että KBC toteuttaa tarvittavat järjestelyt, joiden ansiosta Centean ja Fidean liiketoimet ovat selvästi tunnistettavissa, ja alkaa valmistella niiden erottamista KBC:n integroiduista liiketoiminnoista erillisiksi ja erikseen myytävissä oleviksi yksiköiksi välittömästi komission päätöksen tekemisen jälkeen. Edellä johdanto-osan 81–83 kappaleessa tehdyt arvon säilyttämistä koskevat sitoumukset huomioon ottaen Centeaa ja Fideaa hallinnoidaan komission päätöksen päiväyksestä alkaen erillisinä ja myytävissä olevina yksiköinä. Sen varmistamiseksi, että kaikki hallinnolliset päätökset tämän päätöksen tekopäivästä myynnin toteutumiseen saakka tehdään Centean ja Fidean etujen mukaisina ottaen huomioon niiden taloudellisen elinkelpoisuuden, markkinakelpoisuuden ja kilpailukyvyn säilyttäminen, KBC nimittää kumpaakin liiketoimintoa varten erillisen johtajan (35) ja varmistaa, että hänen toimintansa on riippumatonta. Erillinen johtaja voi olla kyseisten liiketoimintojen nykyinen toimitusjohtaja. Erillinen johtaja hallinnoi myytäviä liiketoimintoja (Centeaa ja Fideaa) niiden etujen mukaisesti käymällä keskusteluja KBC:n kanssa ja valvovan välimiehen seurannassa.

(87)

Valvova välimies nimitetään raportoimaan kuuden kuukauden välein komissiolle siitä, miten Belgian viranomaiset ja KBC ovat noudattaneet johdanto-osan 78–86 kappaleessa lueteltuja velvoitteita. Valvovan välimiehen on oltava riippumaton, hänellä on oltava tarvittava pätevyys eikä hänellä saa olla eturistiriitoja aikana, jona hän hoitaa tehtäväänsä.

(88)

Belgian viranomaisten on viimeistään kuukauden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä toimitettava komission hyväksyttäväksi luettelo, jossa on vähintään yksi KBC:n kanssa sovittu henkilö, jota ehdotetaan nimitettäväksi valvovan välimiehen tehtävään (tehtäviin). Komissio voi harkintansa mukaan hyväksyä tai hylätä ehdotetun välimiehen (ehdotetut välimiehet) johdanto-osan 87 kappaleessa kuvatuin perustein. Jos komissio hylkää kaikki ehdotetut välimiehet, KBC:n ja Belgian viranomaisten on kuukauden kuluessa hylkäystä koskevan tiedon saamisesta esitettävä uusia ehdokkaita, jotka komissio jälleen joko hyväksyy tai hylkää. Jos komissio hylkää kaikki esitetyt välimiehet, komissio nimeää välimiehen, jonka KBC nimittää tai nimityttää komission hyväksymään välimiehen tehtävään.

(89)

Tarpeen mukaan ja Belgian viranomaisten ja KBC:n asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä sekä ottaen huomioon valvovan välimiehen kannan komissio voi:

(90)

Kaikki kyseiset pyynnöt on lähetettävä komissiolle viimeistään kaksi kuukautta ennen määräpäivää.

(91)

Jos myyntiä ei ole toteutettu asianmukaisiin määräaikoihin mennessä ja viimeistään kuukauden kuluttua viimeisestä pidentämättömästä määräpäivästä eikä komissio ole hyväksynyt vaihtoehtoisia toimia, Belgian viranomaisten on toimitettava komission hyväksyttäväksi luettelo, jossa on vähintään yksi KBC:n kanssa sovittu henkilö, jota ehdotetaan nimitettäväksi myyntiä hoitavan toimitsijan tehtävään (tehtäviin). Myyntiä hoitavan toimitsijan on oltava riippumaton, hänellä on oltava tarvittava pätevyys eikä hänellä saa olla eturistiriitoja aikana, jona hän hoitaa tehtäväänsä. Komissio voi harkintansa mukaan hyväksyä tai hylätä ehdotetun myyntiä hoitavan toimitsijan (ehdotetut myyntiä hoitavat toimitsijat). Jos komissio hylkää kaikki ehdotetut myyntiä hoitavat toimitsijat, KBC:n ja Belgian viranomaisten on kuukauden kuluessa hylkäystä koskevan tiedon saamisesta esitettävä uusia ehdokkaita, jotka komissio jälleen joko hyväksyy tai hylkää. Jos komissio hylkää kaikki esitetyt toimitsijat, komissio nimeää toimitsijan, jonka KBC nimittää tai nimityttää komission hyväksymään toimitsijan tehtävään.

(92)

Belgian viranomaiset sitoutuvat takaamaan, että KBC myöntää myyntiä hoitavalle toimitsijalle tarvittavat ja kohtuulliset toimintavaltuudet:

(93)

Komissio valtuuttaa, otettuaan huomioon asianmukaiset vaihtoehdot, jotka on esitetty järjestelyjä koskevan tarkastelun yhteydessä johdanto-osan 89 kappaleessa, myyntiä hoitavan toimitsijan myymään kyseisen myytävän liiketoiminnon […]. Myyntiä hoitava toimitsija sisällyttää kauppasopimukseen (-sopimuksiin) kaikki tavanomaiset ja kohtuulliset ehdot, jotka ovat tarpeen asianmukaisen myynnin toteutumiseksi. Myyntiä hoitava toimitsija neuvottelee myyntitapahtuman järjestelyistä KBC:n kanssa varmistaakseen, että myynti toteutuu parhain mahdollisin ehdoin ottaen huomioon KBC:n velvollisuus myydä […] myyntiä hoitavalle toimitsijalle asetetussa määräajassa johdanto-osan 91 ja 92 kappaleessa määrätyin ehdoin.

(94)

Kaikki valvovan välimiehen ja myyntiä hoitavan toimitsijan palkkiot ja kulut maksaa KBC.

(95)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC ryhtyy tarvittaviin toimiin tässä lueteltujen yksiköiden liiketoimintakokonaisuuksien lakkauttamiseksi kokonaan kunkin yksikön osalta asetettuihin määräpäiviin mennessä. Tämän päätöksen päiväyksestä kyseisten liiketoimintakokonaisuuksien lopulliseen lakkauttamiseen saakka KBC pitää ennallaan niiden RWA-erien (36) määrän. Tässä sitoumuksessa ennallaan pitäminen tarkoittaa, että KBC pidättäytyy kyseisten liiketoimintakokonaisuuksien osalta uusista liiketoimista ja että KBC:n liiketoimintakokonaisuuksia koskevat hallinnolliset päätökset voivat johtaa vain tämän päätöksen tekohetkellä kyseisiin liiketoimintakokonaisuuksiin osoitettujen RWA-erien määrän pysymiseen ennallaan tai supistumiseen. KBC ei ole velvollinen myymään eikä muuten luopumaan kokonaisuuksien osista tai päättämään voimassa olevia sopimuksia ehdoilla, jotka voivat johtaa tappioihin tai aiheuttaa velvoitteita KBC:lle. Näin ollen KBC lakkauttaa seuraavat liiketoimintakokonaisuudet:

ottaen huomioon, että tietyt edellä lueteltuihin liiketoimintakokonaisuuksiin kuuluvat sopimukset voivat päättyä ja pysyä silti edelleen KBC:n kirjanpidossa […].

(96)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC listaa pörssiin ČSOB:n (Tšekki) ja K & H -pankin (Unkari) […].

(97)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC toimittaa komissiolle Belgian viranomaisten välityksellä kuuden kuukauden välein yksityiskohtaiset kertomukset. Kertomukset sisältävät tiedot pääomapohjan vahvistamistoimista (pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon (37) 40 kohdan mukaisesti) sekä valtion suojaamistoimenpiteen (arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon (38) liitteen IV mukaisesti) ja rakenneuudistussuunnitelman (rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon (39) 46 kohdan mukaisesti) toimivuudesta. Ensimmäinen raportti, jossa ovat yhdistettynä kaikki edellä mainitut tiedot, toimitetaan komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen päiväyksestä.

(98)

Komissio muistuttaa, että se aloitti 30 päivänä kesäkuuta 2009 tässä asiassa valtion suojaamistoimenpidettä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn, joka koskee sen arvostusta, korvaamista, velvoitteiden jakamista ja omaisuuserien hallintaa.

(99)

Arvostuksen osalta komissio on ilmaissut epäilyksensä asiantuntijoiden perusteenaan käyttämistä oletuksista ja menetelmistä. Komissio on erityisesti pitänyt tarpeellisena todentaa omaisuusvakuudellisten arvopapereiden (jäljempänä ’ABS-arvopaperit’) ja yrityslainojen vastaavuusoletukset, asuntojen hintaoletusten jäljitettävyyden ja yritysten luottotappiotasot (menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 83 kappale).

(100)

Koska KBC:n maksamat korvaukset riippuvat myös CDO-instrumenttisalkun arvostuksesta, komissio päätteli menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 93 kappaleessa, että asiaa oli arvioitava tarkemmin. Komissio ilmaisi samasta syystä epäilevänsä, että valtion suojaamistoimenpiteen yhteydessä ei edellytettäisi riittävää velvoitteiden jakamista (menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 88 kappale).

(101)

Omaisuuserien hallinnoinnin osalta komissio päätteli menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 80 kappaleessa, että sillä ei ollut riittävästi tietoja voidakseen päätellä, täyttivätkö Belgian viranomaisten suunnittelemat järjestelyt arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa asetetut vaatimukset.

(102)

Komissio toteaa, että asianomaisilta kolmansilta osapuolilta ei ole saatu valtion suojaamistoimenpiteestä tehdyn menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen liittyviä huomautuksia.

(103)

Belgian viranomaiset ilmoittavat, että ne ovat tarkastelleet 30 päivänä kesäkuuta 2009 tehtyä komission päätöstä, jolla komissio päätti aloittaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn voidakseen todeta, täyttivätkö toimenpiteen järjestelyt arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa arvostuksille (arvostusmenetelmät mukaan lukien), rasitteiden jakamiselle, korvaamiselle ja omaisuuserien hallinnalle asetetut ehdot.

(104)

Belgian valtio katsoo, että kaikki nämä osatekijät on otettu asianmukaisesti huomioon 30 päivänä syyskuuta 2009 esitetyssä KBC:n rakenneuudistussuunnitelmassa ja eri sitoumuksissa, jotka on annettu kyseisen rakenneuudistussuunnitelman yhteydessä.

(105)

Belgian viranomaiset esittävät, että rakenneuudistussuunnitelma täyttää kaikki elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella 23 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa komission tiedonannossa asetetut ehdot (40).

(106)

Belgian viranomaiset katsovat erityisesti, että rakenneuudistussuunnitelma varmistaa KBC:n pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen, että KBC:n oma osuus rakenneuudistuksen kustannuksista on merkittävä ja että kilpailua vääristävä vaikutus rajoittuu merkittäviin rakenteellisiin ja käyttäytymiseen liittyviin toimenpiteisiin.

(107)

Komission on arvioitava, ovatko kyseiset toimenpiteet valtiontukea. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä, ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(108)

Komissio huomauttaa, että se on ensimmäisen ja toisen pääomapohjan vahvistamisen sekä valtion suojaamistoimenpiteen osalta jo päätellyt, että kyseiset toimenpiteet ovat valtiontukea. Ensimmäisen pääomapohjan vahvistamisen osalta tämä todettiin 18 päivänä joulukuuta 2008 annetussa komission ensimmäistä pääomapohjan vahvistamista koskevassa päätöksessä (pääomapohjan vahvistamista koskevan päätöksen johdanto-osan 39–53 kappale). Toisen pääomapohjan vahvistamisen ja valtion suojaamistoimenpiteen osalta tämä todettiin menettelyn aloittamisesta 30 päivänä kesäkuuta 2009 tehdyssä komission päätöksessä (menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 4.1 kohta). Komissio huomauttaa lisäksi, että KBC:hen ei kohdistu rakenneuudistussuunnitelman yhteydessä muita toimenpiteitä ja että pelastamistukea olevat toimenpiteet muutetaan rakenneuudistustueksi.

(109)

Tämän vuoksi komissiolla ei ole syytä muuttaa aiempia arvioitaan. Näin ollen komissio päättelee, että KBC:n vastaanottamat ensimmäinen ja toinen pääomapohjan vahvistaminen sekä valtion suojaamistoimenpide ovat valtiontukea.

(110)

Tuen määrän osalta pääomapohjan vahvistamistoimenpiteistä on valtiontukea sijoitetun pääoman määrä eli 7 miljardia euroa.

(111)

Valtion suojaamistoimenpiteen tukiosuuden osalta komissio katsoo, että toimenpiteen Equity Range -taso ja Cash Range -taso on erotettava toisistaan.

(112)

Cash Range -tason komissio katsoo vastaavan ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvaa toimenpidettä. Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa todetaan, että ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvaan toimenpiteeseen sisältyvä tuki on yhtä suuri kuin omaisuuserien siirtoarvon ja markkinahinnan välinen ero. Omaisuuserän takaustoimenpiteen yhteydessä komissio katsoo, että siirtohinta määräytyy kohdassa, jossa valtio korvaa pankin tappioita käteisvaroilla. Näin ollen omaisuuserien siirtoarvo on tässä tapauksessa 14,8 miljardia euroa (41), koska salkkuun kohdistuvat 9,1 miljardin euron todelliset tappiot (3,9 miljardin euron tappiot muista kuin super-senior-eristä, ensimmäinen super-senior-erän tappio 3,2 miljardia euroa ja Equity Range -tason tappio 2 miljardia euroa), jotka on vähennettävä CDO-instrumenttisalkun […] miljardin euron nimellisarvosta. CDO-instrumenttisalkun markkina-arvo oli toimenpiteen toteuttamisajankohtana […] miljardia euroa (42). Siirtoarvon ja markkina-arvon ero on […] miljardia euroa, josta on vähennettävä 10 prosenttia, koska KBC vastaa tappioista 10-prosenttisesti. Tulokseksi saadaan […] miljardia euroa.

(113)

Komissio katsoo lisäksi, että huomioon olisi otettava KBC:n Cash Range -tasosta maksama ylimääräinen takuumaksu. Nimellistakuumaksu on kaikkiaan 1,33 miljardia euroa, joka kuitenkin ylittää noin 1 miljardilla eurolla (arvioitu ylimääräinen takuumaksu (43)) komission arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossaan edellyttämän vähimmäismaksun. Siksi kyseinen 1 miljardin euron määrä on vähennettävä johdanto-osan 112 kappaleessa lasketusta summasta. Näin ollen ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvan toimenpiteen tukimääräksi saadaan yhteensä noin 260 miljoonaa euroa.

(114)

Tästä seuraa, että kaksi pääomapohjan vahvistamista ja ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvan toimenpiteen osuus valtion suojaamistoimenpiteestä merkitsevät yhteensä noin 7,26 miljardin euron tukea, joka vastaa 4,1 prosenttia KBC:n RWA-eristä.

(115)

Lopuksi arvioidaan myös valtion suojaamistoimenpiteen Equity Range -taso. Komissio huomauttaa, että sen voitaisiin katsoa vastaavan pääomasijoitusta, jos oletetaan, että CBFA hyväksyy sen lakisääteiseksi pääomaksi, joka vahvistaa pankin pääoma-asemaa. Vaikka toimenpide ei lisää maksuvalmiutta ja sitä ei voida siksi pitää varsinaisena pääoman lisäyksenä, komissio katsoo, että se voitaisiin kuitenkin laskea lisätueksi mahdollisesti 1,8 miljardin euron nimellisarvoon saakka. Jos toimenpide katsotaan 100-prosenttisesti tueksi, kaikkien toimenpiteiden (kaksi pääomapohjan vahvistamista ja valtion suojaamistoimenpide) yhteenlaskettu tukiosuus on 9,06 miljardia euroa eli 5,1 prosenttia KBC:n RWA-eristä.

(116)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa komissiolle annetaan valtuudet todeta tuki soveltuvaksi yhteismarkkinoille, jos se on tarkoitettu ”jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”. Rahoitusmarkkinoilla vallitseva tilanne huomioon ottaen komissio katsoo, että toimenpiteitä voidaan arvioida suoraan perustamissopimuksen sääntöjen perusteella ja erityisesti sen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(117)

Komissio tunnustaa, että maailmanlaajuinen rahoituskriisi voi aiheuttaa merkittävän häiriön jäsenvaltioiden talouteen ja että pankkitukitoimenpiteet ovat omiaan korjaamaan näitä häiriöitä. Komissio on vahvistanut tämän pankkitiedonannossaan (44), pääomapohjan vahvistamista koskevassa tiedonannossaan, arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossaan ja rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossaan. Belgian talouden osalta tämä on vahvistettu useissa Belgian viranomaisten rahoituskriisin torjumiseksi toteuttamien toimenpiteiden hyväksymistä koskevissa komission päätöksissä (45). Näin ollen, kuten pääomapohjan vahvistamista koskevassa päätöksessä ja menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä on todettu, tukitoimenpiteiden arvioinnin oikeusperustana tulisi käyttää perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohtaa.

(118)

Kuten 8.2 kohdassa on todettu, komissio katsoo, että valtion suojaamistoimenpiteen osalta on erotettava toisistaan toimenpiteen Equity Range -taso ja Cash Range -taso.

(119)

Komissio katsoo, että sitoutumista pääomasijoituksen tekemiseen, jonka laukaisevana ehtona ovat tietyt CDO-instrumenttisalkussa toteutuneet tappiot ja joka liittyy Equity Range -tason tappioihin, on pidettävä pääomasijoitusta vastaavana toimenpiteenä (46). Siksi sen soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon perusteella.

(120)

Komissio katsoo, että Cash Range -tasoa, jossa valtio sitoutuu korvaamaan KBC:n tappiot käteisvaroilla, on pidettävä ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvana toimenpiteenä. Siksi sen soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon perusteella.

(121)

Ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvaan toimenpiteeseen sovellettavat erikoisehdot määritellään arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa. Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 5.2 kohdan mukaisesti ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuva toimenpide edellyttää täydellisten tietojen antamista läpinäkyvästi ja etukäteen, asianmukaista kustannusten jakamista ja omaisuuserien oikeaa arvostusta. Lisäksi ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatuista toimenpiteistä olisi varmistettava valtiolle maksettava asianmukainen korvaus, jolla varmistetaan osakkeenomistajien vastuu ja kustannusten jakaminen.

(122)

Komissio on jo menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todennut, että valtion suojaamistoimenpide KBC:n hyväksi on täydellisten tietojen läpinäkyvästi ja etukäteen antamisen osalta sekä omaisuuserien tukikelpoisuuden osalta arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukainen. Siksi komissio keskittyy arviossaan arvostusta, korvaamista ja kustannusten jakamista sekä omaisuuserien hallintajärjestelyjä koskeviin ehtoihin, koska ne olivat valtion suojaamistoimenpiteeseen liittyvät näkökohdat, joiden vuoksi komissio aloitti tutkintamenettelyn.

(123)

Arvostuksen osalta arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 5.5 kohdassa todetaan, että kilpailun kohtuuttoman vääristymisen ehkäisemiseksi on olennaista kehittää sopiva ja johdonmukainen arvostusmenetelmä. Siksi komissio on tutkinut huolellisesti arvostuksen ja erityisesti siinä käytetyt yleiset menetelmät voidakseen varmistaa menettelytapojen johdonmukaisuuden yhteisön tasolla. Tämän päämäärän saavuttaakseen komissio on turvautunut arviointiin erikoistuneiden asiantuntijoiden paneelin tekniseen apuun. Arvioidessaan toimenpidettä komissio on käyttänyt myös omaisuuden arviointimenetelmiä, joissa on hyödynnetty EKP:n asiantuntijoiden tarjoamaa teknistä apua.

(124)

Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 40 ja 41 kohdan mukaisesti arvoltaan alentuneiden omaisuuserien siirtoarvon on vastattava niiden todellista taloudellista arvoa (jäljempänä ’TTA’). Omaisuuserän takaustoimenpiteen yhteydessä komissio katsoo, että siirtohinta määräytyy kohdassa, jossa valtio korvaa pankin tappioita käteisvaroilla. Tässä tapauksessa siirtoarvo on 14,8 miljardia euroa, kun taas KBC:n mukaan salkun TTA on […] miljardia euroa. Tästä seuraa, että jos TTA todella on […] miljardia euroa, toimenpide täyttää arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon arvostusta koskevat vaatimukset, koska siirtoarvo jäisi pienemmäksi kuin TTA.

(125)

CDO-instrumenttisalkun TTA:n osalta komission epäilykset ovat poistuneet. Ottaen huomioon varovaiset oletukset (kuten vastaavuus, tappioiden suuruus ja asuntojen hintojen arvostus, luottotappioiden todennäköisyys) yhdistettyinä kohtuullisesti painotettuun luottotappioiden todennäköisyyteen, komissio katsoo, että […] miljardia euroa ([…] prosenttia efektiivisestä nimellisarvosta (notional value)) on varovainen laskelma TTA:sta.

(126)

Lisäksi instrumenttisalkun TTA:ta koskevat arviot ovat stressiskenaarion mukaisesti noin […] miljardia euroa ([…] prosenttia efektiivisestä nimellisarvosta), mikä ylittää edelleen siirtoarvon. Komissio katsoo, että tätä TTA:n stressiskenaarion mukaista arviota voidaan pitää käytettyjen oletusten ja menetelmien perusteella hyväksyttävänä.

(127)

Komission epäilykset, jotka koskivat KBC:n maksettavaksi tulevia korvauksia, ovat poistuneet. Komissio toteaa, että valtion suojaamistoimenpiteen pääomaa tukeva vaikutus on 504 miljoonaa euroa. Kuten arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 21 kohdassa ja siihen liittyvässä alaviitteessä 11 todetaan, ongelmallisiin omaisuuseriin liittyvä mekanismi olisi korvattava samalla tavoin kuin pääomasijoitus. Tavallisesti tällainen pääomasijoitus voisi maksaa vuodessa noin 35 miljoonaa euroa (47). Tämä on huomattavasti vähemmän kuin vuotuinen 221 miljoonan euron takuumaksu (KBC:n maksamat yhteensä 1,33 miljardia euroa kuuden vuoden aikana). KBC maksaakin yli miljardi euroa enemmän kuin arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon vähimmäiskorvausmäärä edellyttää.

(128)

Kustannusten jakamisen osalta arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 5.2 kohdassa todetaan yleisperiaate, jonka mukaan pankkien tulisi vastata arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin liittyvistä tappioista mahdollisimman suurelta osin. Tämä merkitsee ensinnäkin, että pankin tulisi vastata arvoltaan alentuneiden omaisuuserien nimellisarvon ja TTA:n välisestä erosta. Tämä peruste täyttyy tässä tapauksessa, koska salkun TTA on […] miljardia euroa ([…] prosenttia efektiivisestä nimellisarvosta) ja siirtoarvo on 14,8 miljardia euroa (62 prosenttia efektiivisestä nimellisarvosta). Näin ollen siirtoarvo jää pienemmäksi kuin TTA. Komission asiantuntijat ovat todentaneet TTA:ta kuvaavan luvun ja havainneet sen perustelluksi. KBC vastaa tappioista jopa TTA:ta suuremmalta osin. Komission epäilykset, jotka koskivat kustannusten jakamista, ovat näin ollen poistuneet.

(129)

Omaisuuserien hallinnan osalta komissio toteaa, että Belgian viranomaisten ja KBC:n toteuttamat järjestelyt vastaavat arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon vaatimuksia. Belgian viranomaiset ovat saaneet tavanomaiset ja välttämättömät oikeudet valvoa etujaan johdanto-osan 62 kappaleessa kuvatulla tavalla. Näin ollen kyseisten oikeuksien tarkoituksena on turvata kolmansien sijoittajaosapuolten, super-senior-luokkaan kuuluvien vastapuolten ja laajennettuna Belgian viranomaisten edut taatun salkun hallinnoinnissa ilmenevien mahdollisten eturistiriitojen varalta. Lisäksi Belgian viranomaiset ovat saaneet oikeuden seurata taatun salkun hallinnointia ja tarvittavat oikeudet etujensa turvaamiseksi edelleen.

(130)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että sen epäilykset ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvista toimenpiteistä ovat poistuneet ja että toimenpide on arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukainen.

(131)

Komissio muistuttaa, että Belgian viranomaiset ovat sitoutuneet Equity Range -tason tappioiden osalta pääomasijoituksiin, jos KBC niitä pyytää. KBC:n pääoman vahvistaminen Equity Range -tasolla voidaan toteuttaa niin, että KBC laskee liikkeeseen Belgian viranomaisille osoitettuja markkinahintaisia kantaosakkeita. Jos Belgian viranomaisten osakeomistus ylittäisi kyseisen liikkeeseenlaskun vuoksi 30 prosentin omistusosuuden, niille annetaan hybridiarvopapereita. Siksi toimenpiteen soveltuvuus yhteismarkkinoille edellyttää, että sitoumuksen mukaisen pääomasijoituksen on rajoituttava välttämättömään vähimmäismäärään ja se on korvattava pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon mukaisesti.

(132)

Equity Range -tason korvaamisen osalta korvauksen soveltuvuutta yhteismarkkinoille on arvioitava kahdesta näkökulmasta. Ensiksi valtiolle tulisi korvata pääomatakuun myöntäminen. Toiseksi, jos valtio sijoittaa pääomaa, se tulee korvata asianmukaisesti.

(133)

Pääomatakuun osalta KBC:n on maksettava valmiudesta saada vahvistusta pääomapohjaansa. Merkintäpalkkio lasketaan niiden maksujen mukaisesti, joita investointipankit veloittavat valmiudesta vahvistaa pääomaa. Tavanomainen maksu tämäntyyppisestä pääoman stand by -merkintäsitoumuksesta on Belgian viranomaisten mukaan 10–15 peruspistettä viikossa. KBC:hen on sovellettu tämän vaihteluvälin keskikohtaa (12,5 peruspistettä). Se vastaa 650 peruspistettä vuodessa 1,8 miljardin pääomalle. Komissio muistuttaa pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon 26 kohdasta, jossa todetaan, että pääomapohjan vahvistamisessa tulisi noudattaa 20 päivänä marraskuuta 2008 annettuja eurojärjestelmän suosituksia. Niiden mukaan kantaosakkeiden vaadittavan tuoton tulisi vastata pääomariskin 500 peruspisteen vuotuista korkoa (48). Tässä tapauksessa merkintäsitoumuksen preemiota voidaan pitää eurojärjestelemän suosituksissa kuvattuna pääoman riskipreemiona. Koska merkintäpalkkio ylittää kyseisen raja-arvon, korvaus katsotaan riittäväksi.

(134)

Lisäksi tapauksessa, jossa KBC pyytäisi Belgian viranomaisilta pääomasijoitusta, viranomaiset merkitsisivät vasta liikkeeseen laskettuja arvopapereita markkinahintaan. Näin ollen Belgian viranomaiset saavat tavallisia osakkeita ja niitä vastaavan korvauksen. Tämä täyttää pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon vaatimukset. Tämänhetkisessä kriisissä komissio on aiemmin hyväksynyt pääomasijoituksia, joiden liikkeeseenlaskuhinta on perustunut markkinaperustaiseen arvostukseen kuten osakkeen hintaan (49).

(135)

Jos Belgian viranomaiset saisivat KBC:n osakkeita ostaessaan yli 30 prosenttia äänivallasta, mikä velvoittaisi ne antamaan pakollisen loppuja osakkeita koskevan ostotarjouksen, niillä on oikeus merkitä osakkeiden sijaan hybridiarvopapereita. Kuponkituotto, joka KBC:n on maksettava, on samankaltainen kuin kahden aiemmin hyväksytyn pääomapohjan vahvistamistoimenpiteen yhteydessä. Belgian viranomaisilla on lisäksi mahdollisuus muuttaa hybridiarvopaperit kantaosakkeiksi markkinahintaan, mikä vastaa ehtoja, joilla se on merkinnyt edellä kuvattuja vasta liikkeeseen laskettuja osakkeita. Näin ollen hybridiarvopapereiden korvaus täyttää pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon vaatimukset.

(136)

Tuen rajoittamisesta välttämättömään vähimmäismäärään komissio toteaa, että pääomasijoitusta pyydetään vain, jos kyseisen CDO-instrumenttisalkun aiheuttamat todelliset luottotappiot ylittävät 7,1 miljardia euroa. Jos näin tapahtuu ja vaikka KBC on jo varautunut kyseisen summan ylittäviin tappioihin, se joutuu todennäköisesti merkittäviin vaikeuksiin ja markkinoilla syntyy epävarmuutta sen taloudellisesta asemasta. Ensimmäisen ja toisen pääomapohjan vahvistamisen yhteydessä todettiin, että asianmukaisesti korvattava pääomasijoitus on hyväksyttävä tapa palauttaa luottamus järjestelmän kannalta tärkeään pankkiin kuten KBC, ja samojen perusteiden nojalla komissio katsoo, että on kohtuullista päätellä pääoman tarjoamista CDO-instrumenttisalkun kärsimien merkittävien tappioiden varalta koskevan sitoumuksen olevan asianmukainen ja rajoittuvan välttämättömään vähimmäismäärään.

(137)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että pääomapohjan vahvistamista koskevassa tiedonannossa asetetut ehdot täyttyvät.

(138)

Ottaen huomioon, että valtion suojaamistoimenpiteen ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvan osuuden ehdot täyttävät arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon vaatimukset ja että Equity Range -tason ehdot täyttävät pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon vaatimukset, komissio katsoo, että valtion suojaamistoimenpiteen yhteydessä myönnetty tuki soveltuu yhteismarkkinoille.

(139)

Komissio toteaa, että rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa ei aseteta vaatimuksia olosuhteille, joiden vallitessa pankin voi olla tarpeen esittää rakenneuudistussuunnitelma, vaan että tiedonannon perustana ovat vaatimukset, jotka on määritelty pääomapohjan vahvistamista koskevassa tiedonannossa ja arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa.

(140)

Komissio toteaa, että KBC on vastaanottanut valtiontukea määrän, joka ylittää 2 prosenttia pankin yhteenlasketuista RWA-eristä. Siksi KBC:n tulisi rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 4 kohdan ja arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 55 kohdan mukaisesti sekä aiempien, menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä mainittujen sitoumustensa mukaisesti toteuttaa perusteellinen rakenneuudistus.

(141)

Rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa vahvistetaan valtiontukisäännöt, joita sovelletaan rahoituslaitosten rakenneuudistukseen tämänhetkisen kriisin aikana. Mainitun tiedonannon mukaan rahoituslaitoksen rakenneuudistus täyttää rahoitusalan tämänhetkisessä kriisissä perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan määräykset, jos se

(142)

Rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 9 ja 11 kohdan mukaan jäsenvaltion on esitettävä kattava ja yksityiskohtainen rakenneuudistussuunnitelma, joka sisältää täydelliset tiedot liiketoimintamallista. Suunnitelmassa tulisi myös nimetä rahoituslaitoksen vaikeuksien syyt ja ehdotetun rakenneuudistussuunnitelman vaihtoehdot. Belgian viranomaisten toimittamat tiedot täyttävät nämä vaatimukset.

(143)

Rakenneuudistussuunnitelmaa arvioidessaan komission on arvioitava, pystyykö pankki palauttamaan pitkän aikavälin kannattavuutensa ilman valtiontukea. KBC:n osalta mahdollisen rakenneuudistussuunnitelman tulisi osoittaa, että se on ryhtynyt toimenpiteisiin vaikeuksiensa syyn poistamiseksi, että sen liiketoimintamalli on elinkelpoinen ja että se pystyy selviytymään realistisen stressiskenaarion toteutuessa. Suunnitelmasta tulisi myös käydä ilmi, kuten rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 14 kohdassa edellytetään, miten valtiontuki peritään takaisin tai että se korvataan tavanomaisten markkinaehtojen mukaisesti.

(144)

Rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään pankin vaikeuksien tärkeimmät syyt, jotka liittyivät lähinnä KBC:n synteettisen CDO-instrumenttisalkun arvon alenemiseen. Kyseiset instrumentit on arvostettava markkina-arvoon, jolloin kaikki markkina-arvon muutokset näkyvät heti tuloslaskelmassa. KBC pyysi kahta pääomasijoitusta ja pääomatakuun voidakseen selviytyä kyseisistä tappioista ja niiden vaikutuksista sen pääoma-asemaan.

(145)

Arvioidakseen, voidaanko KBC katsoa elinkelpoiseksi, komission on arvioitava, käsitelläänkö suunnitelmassa näitä asioita CDO-instrumenttisalkun osalta. Tässä suhteessa komissio toteaa, että KBC on lakannut laskemasta liikkeeseen CDO-instrumentteja. Jäljellä olevan CDO-instrumenttisalkun osalta KBC:n alttius lisätappioille on vähentynyt merkittävästi. Koska valtio on taannut instrumenttisalkun tappiot 14,8 miljardilla eurolla (90-prosenttisesti), salkkua ei tarvitse enää arvostaa markkinahintojen mukaisesti, mikä vähentää KBC:n taseen heilahteluja. Sen ainoat jäljellä oleva riskit liittyvät CDO-instrumenttisalkun pieneen osaan, jonka arvostus ylittää valtion suojaamistoimenpiteen siirtoarvon, ja käteistakuuosuuden 10 prosentin riskiin. Näin ollen komissio voi päätellä, että KBC on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin ongelmien syyn poistamiseksi ja sen estämiseksi, että CDO-instrumenttisalkun kielteisen kehityksen mahdollinen jatkuminen uhkaisi sen elinkelpoisuutta.

(146)

KBC:llä on myös ABS-arvopaperisalkku, jota Belgian viranomaisten antama suojaus ei koske. Komissio toteaa, että KBC on toimittanut tiedot jäljellä olevasta riskistä ([…]). KBC kattaa mahdolliset kyseiseen salkkuun liittyvät tappiot (laskennallisesti […] miljoonaa euroa vuodessa), jotka eivät KBC:n mukaan uhkaa sen elinkelpoisuutta, koska salkun riski- ja maturiteettiprofiili on varovaisempi (50). ABS-arvopaperisalkun tappiot on otettu huomioon rakenneuudistussuunnitelman taloudellisissa ennusteissa.

(147)

Liiketoimintamallinsa osalta KBC aikoo jatkaa pankki- ja vakuutuspalvelut yhdistävään toimintamalliin perustuvaa strategiaa, mutta pienemmän ja keskittyneemmän ryhmän puitteissa. Se tarjoaa täyden valikoiman pankki- ja vakuutustuotteita ydinasiakassegmenteilleen, joita ovat vähittäispankkipalveluasiakkaat, yksityiset pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset. Se kiinnittää päähuomionsa markkinoihin, kuten KIE-V, joilla sillä on jo tervettä franchising-toimintaa, ja vetäytyy markkinoilta, joita se pitää riskialttiina tai joilla franchising-toiminta ei ole kestävää tai ei voi muodostua sellaiseksi. KBC:n maksuvalmiusasema on vahva. Se käyttää rajallisesti tukkurahoitusta, etenkin lyhytaikaista, ja sen lainojen ja talletusten suhde on alle […] prosenttia. Sen vahvaa maksuvalmiusasemaa korostaa, että edes merkittävimpien rahoitusmarkkinahäiriöiden aikana sen ei moneen vuoteen tarvinnut käyttää Belgian valtion rahoitustukea.

(148)

Komissio katsoo, että KBC:n liiketoimintastrategia, joka koostuu yksityispankkipalveluista yhdistettyinä vakuutustuotteiden ristiinmyyntiin KBC:n ydinmarkkinoilla, on elinkelpoinen liiketoimintamalli. Komissio katsoo, että KBC:n toimintojen jatkuminen KIE-V-alueella, jota voitaisiin pitää kehittyvinä markkinoina, on hyväksyttävä strategia, koska se antaa KBC:lle mahdollisuudet tukea menestyksellistä liiketoimintamalliaan nopean kasvun alueella ja luoda mahdollisuuksia jatkaa kasvua ja voitollista toimintaa. Tämä on tärkeää myös taloudellisen vakauden vuoksi, koska KBC on merkittävä toimija alueen rahoitusmarkkinoilla ja sen vetäytymisellä voisi olla vakautta horjuttava vaikutus. Sama taloudellista vakautta koskeva analyysi koskee myös KBC:n läsnäoloa Irlannissa.

(149)

Rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 9 ja 12–15 kohdan mukaan rakenneuudistussuunnitelmassa tulisi myös osoittaa, miten pankki palauttaa mahdollisimman nopeasti pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa ilman valtion tukea. Pankin tulisi erityisesti pystyä keräämään pääomalleen riittävää tuottoa samalla kun se kattaa kaikki tavanomaisesta toiminnastaan aiheutuvat kustannukset ja täyttää asianmukaiset lakisääteiset vaatimukset.

(150)

Komissio katsoo, että KBC:n toimittama rakenneuudistussuunnitelma täyttää kyseiset vaatimukset, sillä KBC on esittänyt kaudelle 2008–2013 taloudelliset ennusteet, jotka sisältävät kunkin liiketoimintayksikön osalta tiedot tuotoista, kustannuksista, arvonalennuksista, voitoista ja pääomatilanteesta. Komissio toteaa, että esitetyt ennusteet perustuvat kohtuullisiin makrotaloudellisiin taustaoletuksiin.

(151)

Rakenneuudistussuunnitelmassa KBC olettaa, että tuotot ja voitot palautuvat perusskenaarion mukaisessa tapauksessa suunnilleen kriisiä edeltävälle tasolle, jolloin […] miljardin euron liikevaihto vuonna 2009 kasvaa […] miljardiin euroon vuonna 2013 ja ennusteen mukainen nettovoitto (-tappio) -[…] miljardia euroa vuodelta 2009 kasvaa […] miljardiin euroon vuonna 2013. Suurin osa arvonalennuksista kohdistuu vuosiin 2008 ([…] miljardia euroa) ja 2009 ([…] miljardia euroa). KBC:n Tier 1 -suhdeluku paranee vuoden 2009 […] prosentista […] prosenttiin vuonna 2013. Ottaen huomioon, että KBC:n perusliiketoiminnot (lukuun ottamatta KBC:n rahoitustuoteyksikön tuottamia tappioita CDO-instrumenttien ja ABS-arvopapereiden osalta) tuottivat voittoa vuosina 2008 ja 2009 ja ovat edelleen tuottaneet voittoa tähän saakka, komissio katsoo, että suunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia.

(152)

KBC:n kykyä selviytyä stressiskenaarion toteutumisesta kuvattiin johdanto-osan 42–49 kappaleessa. Komissio katsoo luodun skenaarion olevan kohtuullinen. Koska stressiskenaario osoittaa, että KBC ylittää lakisääteiset pääomavaatimukset, KBC:n voidaan katsoa täyttävän rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 13 kohdan vaatimukset.

(153)

Lisäksi komissio toteaa myönteisenä seikkana, että arvioidut voitot antavat pankille mahdollisuuden korvata valtion pääomasijoitukset asianmukaisesti ja maksaa ne ajan mittaan takaisin. Valtion pääoman takaisinmaksun pitäisi olla mahdollista ilman, että yrityksen pääomaperusta murenee, koska KBC:n Tier 1 -suhdeluvun ennustetaan saavuttavan […] ja ylittävän tuon tason myöhemmin minkä tahansa rakenneuudistussuunnitelmassa esitetyn skenaarion toteutuessa.

(154)

Lopuksi suunnitelmassa esitetään myös vakuuttava strategia takaisinmaksun suorittamiseksi Belgian viranomaisille. Valtion suojaamistoimenpiteen osalta maksu suoritetaan käteisenä 12 puolivuotiserässä. Pääomasijoituksen osalta KBC alkaa maksaa kuponkeja vuodesta 2011 alkaen ja sijoitussummaa se alkaa maksaa takaisin alettuaan tuottaa ylijäämäpääomaa, mikä toteutuu perusskenaarion tapauksessa vuodesta 2012 alkaen. Kun otetaan huomioon 50 prosentin sakko, KBC:n ennustetaan maksavan takaisin noin 7 miljardia euroa vuosina […], mikä vastaa sen valtiolta saaman pääoman perussummaa. KBC aikoo maksaa valtiolle takaisin kokonaan […]. Valtion arvioitu sisäinen tuottoaste on 13,9 prosenttia (51).

(155)

Näin ollen komissio katsoo, että KBC:n toimittama rakenneuudistussuunnitelma täyttää pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisen osalta rakenneuudistusta koskevan tiedonannon vaatimukset.

(156)

Rakenneuudistusta koskevan tiedonannon mukaan tuensaajan riittävä oma maksuosuus on tarpeen, jotta tuen määrä voidaan rajoittaa välttämättömään vähimmäismäärään ja kilpailun vääristyminen sekä moraalikato voidaan ehkäistä. Siksi rakenneuudistuskustannusten olisi ensinnäkin oltava rajalliset ja toisaalta tuen määrän olisi oltava rajallinen ja merkittävä oma maksuosuus on välttämätön.

(157)

Rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 23 kohdassa todetaan rakenneuudistuksen kustannusten rajoittamisesta, että rakenneuudistustuen olisi rajoituttava kustannuksiin, jotka ovat elinkelpoisuuden palauttamiseksi välttämättömiä. Voidakseen lisäksi rajoittaa tuen määrän välttämättömään vähimmäismäärään pankkien olisi ensin käytettävä rakenneuudistuksen rahoittamiseen omia varojaan. Näin ollen valtion ei pitäisi vastata rakenneuudistukseen liittyvistä kustannuksista yksin, vaan myös pankkiin sijoittaneiden olisi osallistuttava rahoitukseen kattamalla tappioita käytettävissä olevalla pääomalla ja maksamalla valtion toimenpiteistä asianmukainen korvaus.

(158)

Komissio toteaa, että rakenneuudistuskustannukset rajoittuvat elinkelpoisuuden palauttamisen kannalta välttämättömiin kustannuksiin.

(159)

Komissio toteaa, että KBC käytti ensimmäisen ja toisen pääomapohjan vahvistuksen Tier 1 -pääomasuhteensa parantamiseen ja vakuutusliiketoimintojensa maksuvalmiuden kohentamiseen. Kyseiset toimenpiteet ovat parantaneet KBC:n pääomatilannetta ja lisänneet samalla sen kykyä kattaa tappioita. Valtion suojaamistoimenpiteitä käytettiin KBC:n CDO-instrumenttisalkun suojaamiseen uusilta arvonalennuksilta ja sen pääomasuhteiden parantamiseen. Kyseinen toimenpide on lisäksi poistanut sen taseeseen vaikuttavan epävakaisuuden lähteen.

(160)

Näin ollen toimenpiteet ovat edistäneet KBC:n kannattavuuden palauttamista, sillä ne ovat kohdistuneet KBC:n vaikeuksien lähteeseen, sen CDO-instrumenttisalkun merkittäviin arvonalennuksiin ja kyseisten arvonalennusten seurauksiin KBC:n pääoma-asemaan. KBC ei myöskään pysty käyttämään saamaansa tukea liiketoimintojensa laajentamiseen yritysostojen avulla, koska sitä rajoittaa tässä suhteessa Belgian viranomaisten antamiin sitoumuksiin sisältyvä yritysostokielto (katso johdanto-osan 66 kappale).

(161)

Komissio katsoo, että tuen määrä on rajoitettu välttämättömään vähimmäismäärään. Komissio muistuttaa, että se on jo pääomapohjan vahvistamista koskevassa päätöksessä (johdanto-osan 65 kappale) ja menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä (johdanto-osan 71 kappale) todennut, että tuki on rajoitettu KBC:n elinkelpoisuuden varmistamisen kannalta välttämättömään vähimmäismäärään.

(162)

Samassa yhteydessä komissio toteaa, että KBC korvaa vastaanottamansa tukitoimenpiteet asianmukaisesti Belgian viranomaisille. Tämä rajoittaa pakosta KBC:lle myönnetyn tuen määrää. Pääomapohjan vahvistamisen osalta KBC maksaa valtiolle 8,5 prosentin kuponkituoton arvopaperia kohti, jos osinkoa maksetaan. KBC:n on lunastettava arvopaperit takaisin 150 prosentin hinnasta. Kuten pääomapohjan vahvistamista koskevassa päätöksessä ja menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä on todettu, valtion sisäiseksi tuottoasteeksi arvioidaan 13,9 prosenttia, mikä ylittää komission pääomapohjan vahvistamista koskevassa tiedonannossa vaaditun tason (52). Valtion suojaamistoimenpiteen osalta komissio toteaa, että KBC:n maksama maksu on arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon edellyttämää määrää noin […] kertaa suurempi (katso johdanto-osan 127 kappale).

(163)

Komissio katsoo lisäksi, että KBC:n oma maksuosuus rakenneuudistuksesta on huomattava. Osana taloudellista rakenneuudistusta KBC listaa paikallisiin pörsseihin 40 prosenttia tšekkiläisestä tytäryhtiöstään ČSOB:stä ja 40 prosenttia unkarilaisesta tytäryhtiöstään K & H:sta. Tämä toimenpide pienentää huomattavasti KBC:n osakeomistuksia, koska se omistaa nykyisin 100 prosenttia kyseisistä tytäryhtiöistä, ja tarjoaa KBC:lle ja sen sijoittajille mahdollisuuden osallistua kustannuksiin. ČSOB:n ja K & H:n listaukset lisäävät KBC:n omia varoja, joita käytetään takaisinmaksuun valtiolle.

(164)

Lisäksi KBC suunnittelee eurooppalaisia yksityispankkitoimintoja harjoittavan koko liiketoimintayksikkönsä myyntiä, mukaan lukien Vitis (henkivakuutukset), jolloin se lopettaisi kokonaan toimintansa kyseisellä markkinasegmentillä. Myyntituotot kerryttävät myös KBC:n omia varoja, joita käytetään takaisinmaksuun valtiolle.

(165)

Kustannusten jakamisen osalta komissio toteaa, että valtion suojaamistoimenpiteen yhteydessä KBC vastaa nimellisarvoltaan 23,9 miljardin euron CDO-instrumenttisalkun ensimmäisistä 9,1 miljardin tappioista. Lisäksi se ottaa vastuulleen 10 prosentin osuuden Belgian viranomaisten takaamien 14,8 miljardin euron super-senior-erien tappioista.

(166)

Komissio toteaa lopuksi, että Belgian viranomaiset ovat sitoutuneet varmistamaan, että KBC ei maksa kuponkeja eikä osta takaisin etuoikeusasemaltaan toissijaisia velkainstrumentteja, ellei sillä ole lakiin perustuvaa velvollisuutta siihen. Näin ollen etuoikeusasemaltaan toissijaisten velkainstrumenttien haltijat saavat rajallisen korvauksen ja osallistuvat siten rakenneuudistuksen kustannuksiin.

(167)

Rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa edellytetään, että rakenneuudistussuunnitelmassa on ehdotettava toimenpiteitä, joilla rajoitetaan kilpailun vääristymistä ja varmistetaan kilpailun jatkuminen pankkisektorilla. Lisäksi toimenpiteiden olisi estettävä moraalikatoa ja varmistettava, että valtiontukea ei käytetä kilpailun vastaiseen toimintaan.

(168)

Kilpailun vääristymistä rajoittavien toimenpiteiden osalta rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa todetaan, että komission on otettava arvioissaan huomioon tuen määrä, kustannusten jako ja rahoituslaitoksen aseman vaikutukset markkinoihin rakenneuudistuksen jälkeen. Analyysin perusteella on toteutettava asianmukaiset korvaavat toimet.

(169)

Komissio toteaa, että KBC on saanut huomattavan määrän tukea, joka ylittää merkittävästi pääomapohjan vahvistamista koskevassa tiedonannossa ja alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa asetetun 2 prosentin tavoitearvon (53). Tätä taustaa vasten komissio päättelee, että KBC:n vastaanottama tuki on vääristänyt kilpailua markkinoilla, joilla sen läsnäolo on merkittävä.

(170)

Arvioitaessa KBC:lle myönnetyn valtiontuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä on toisaalta otettava huomioon useita näkökohtia. Pääasiallinen syy KBC:n vaikeuksiin oli sen CDO-instrumenttisalkun markkinahintojen aleneminen, ei niinkään liiallisten riskien ottaminen ja ydinliiketoimintamallille aiheutuneet tappiot. KBC on lopettanut kyseiseen alueeseen liittyvät toimintonsa. KBC maksaa myös vastaanottamastaan valtiontuesta riittävän korvauksen. Belgian viranomaisten arvioidaan saavan pääomasijoituksilleen 13,9 prosentin tuoton. Valtion suojaamistoimenpiteen osalta Belgian viranomaiset takaavat salkun siirtoarvosta, joka alittaa merkittävästi salkun TTA:n, ja samalla viranomaisten pääomatuesta saama korvaus ja pääomatakuusta saama palkkio ylittää komission suuntaviivojen vaatimukset. Myös ČSOB:n ja K & H:n listaaminen pörsseihin Tšekin ja Unkarin markkinoilla merkitsee huomattavaa kustannusten jakamista.

(171)

Edellä esitetystä riippumatta komissio katsoo kuitenkin, että asianmukaiset toimenpiteet on toteutettava jäljellä olevien kilpailua vääristävien tekijöiden poistamiseksi.

(172)

KBC supistaa tasettaan 20 prosenttia konsernin RWA-eristä proforma-arvon mukaisesti (17 prosenttia koko varallisuudesta). Taseen arvo supistuu pääasiassa myyntien ([…]) ja KBC:n rahoitustuoteyksikön alasajon ([…]) vuoksi. Tästä seuraa, että KBC:n läsnäolo useilla markkinoilla supistuu. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että KBC:n ei tarvitse rahoituksen vakauteen liittyvistä syistä myydä tietyissä maissa sijaitsevia toimintojaan, kuten johdanto-osan 177 kappaleessa todetaan. Tämä seikka erottaa käytännössä noin […] KBC:n taseesta myyntien tai lakkautusten ulkopuolelle.

(173)

KBC aikoo erityisesti myydä Centean ja Fidean, jotka ovat erillisistä tuotemerkeistä huolimatta sen Belgian liiketoimintastrategian tärkeä osa. Centea ja Fidea ovat kannattavia liiketoimintoja, joiden tuotemerkit ovat tunnettuja ja jotka on siksi suhteellisen helppo erottaa KBC:n Belgian liiketoimintayksiköstä. Kyseisillä yrityksillä, jotka toimivat kahtena elinkelpoisena ja riippumattomana yksikkönä Belgian markkinoilla ja rahoittavat itse toimintansa, on paljon asiakasyhteyspisteitä, ja yritysten toiminta on kannattavaa. […] Se on myös varautunut tarjoamaan tukipalveluja, joiden avulla helpotetaan kyseisten yksiköiden siirtymistä uudelle omistajalle.

(174)

Vuonna 2008 Centean markkinaosuus oli määrällisesti […] kiinnelainoista, […] maksukorteista (korttien lukumäärän mukaan), […] käyttötileistä ja […] talletuksista/säästötileistä. Se käyttää omia rahoituslähteitään, ja se on KBC:n rahoituksen osalta nettomaksaja. Centealla on maanlaajuinen 712 asiakasyhteyspisteen verkosto, ja sen tuotevalikoima sisältää kaikki pankkipalvelutuotteet. Centealla on omat palvelutoimistotoiminnot. Hallinnollisista tukipalveluista (mukaan lukien tietotekniikkapalvelut) vastaa KBC:n konsernipalvelut ja liiketoiminnot -yksikkö. Fidean markkinaosuudet ovat […] Class 21 -henkivakuutuksista, […] prosenttia Class 23 -henkivakuutuksista, […] vahinkovakuutuksista ja […] prosenttia sairausvakuutuksista. Taulukossa 2 ovat KBC:n, Centean ja Fidean Belgian markkinaosuudet sekä ehdotettujen myyntien vaikutukset KBC:n yleiseen markkinaosuuteen.

(…)

(175)

Merkittävä rakenteellinen toimenpide, kuten vakiintuneen toimijan, jolla on suuri markkinaosuus, muuttuminen kilpailijaksi, voi lisätä kilpailua aiemmin keskittyneillä markkinoilla. Tämä tilanne kuvaa hyvin Belgian markkinoita, joilla neljä suurta toimijaa vastaa valtaosasta vähittäismarkkinoita.

(176)

Komissio pitää kyseisiä myyntejä asianmukaisena keinona lisätä kilpailua Belgian keskittyneillä vähittäispankkipalvelumarkkinoilla. Vakiintuneiden liikemerkkiensä ja jakeluverkostojensa ansiosta Centea ja Fidea ovat houkuttelevia kohteita kilpailijoille, jotka haluavat tulla Belgian markkinoille tai laajentaa läsnäoloaan siellä. Vaikka näiden myytävien yksiköiden markkinaosuudet ovat joillakin markkinalohkoilla pienet, komissio katsoo, että tätä puutetta korvaa yksiköiden suhteellisen suuri omavaraisuus ja KBC:n sitoutuminen myynnin toteuttamiseen […].

(177)

KBC rajoittaa lisäksi laajenemistaan KIE-V-alueen maihin, joissa sen läsnäolo on jo merkittävää. Tämä merkitsee sen aiempien laajenemissuunnitelmien supistamista. Tämän seikan voidaan katsoa vähentävän kilpailun vääristymistä, koska KBC ei käytä valtiontukea laajentuakseen markkinoille, joilla sillä ei ole tällä hetkellä elinkelpoista toimintaa, tai toimintoihin, jotka eivät vastaa sen uudelleen suunnattua liiketoimintamallia. Komissio pitää kuitenkin asianmukaisena, että KBC:tä ei velvoiteta vetäytymään kaikilta KIE-V-alueen markkinoilta, joita se pitää ydinmarkkinoinaan. Kuten johdanto-osan 12 ja 13 kappaleessa on kuvattu, KBC on monissa näistä maista merkittävä markkinatoimija. Vaatimus, että KBC:n on edelleen supistettava läsnäoloaan alueella, voisi vahingoittaa kyseisten maiden taloudellista vakautta ja antolainausta reaalitalouden tarpeisiin. Sama arvio koskee myös KBC:n läsnäoloa Irlannissa.

(178)

Komissio katsoo lisäksi, että toimenpidekokonaisuus torjuu riittävästi moraalikatoa. KBC on ehdottanut kattavaa muiden ydinliiketoimintojen (yksityispankkitoiminnot, yrityspankkitoiminnot, KIE-V) ja ydinliiketoimintoihin kuulumattomien toimintojen myyntiä tämän päätöksen 4.2.2 jaksossa kuvatulla tavalla. […] Tämä supistaa huomattavasti KBC:n liiketoimintoja.

(179)

Komissio toteaa, että Belgian viranomaiset ovat laatineet suunnitelluille myynneille tarkan aikataulun, kuten johdanto-osan 62 kappaleesta käy ilmi. Komissio toteaa myös, että Centealle ja Fidealle on nimitetty tarpeen mukaan erilliset johtajat, valvova välimies ja myyntiä hoitavat toimitsijat. Kyseisillä sitoumuksilla varmistetaan, että suurin osa KBC:n toimintojen supistuksista voidaan toteuttaa aikataulun mukaisesti. Vaikka myynnille asetettuja määräaikoja voidaan pidentää, se on mahdollista vain komission erityisluvalla.

(180)

Komissio pitää myönteisenä KBC:n ja Belgian viranomaisten antamia käyttäytymiseen liittyviä sitoumuksia, jotka on kuvattu yksityiskohtaisesti johdanto-osan 63–77 kappaleessa. Sitoumuksiin kuuluu sitoumus lainoittaa reaalitaloutta, hintajohtajuuskielto ja kielto valtiontuen käyttämiselle myyntivalttina massamarkkinoinnissa, mikä estää KBC:tä käyttämästä tukea kilpailun vastaisen markkinakäyttäytymisen rahoittamiseen. Yritysostokielto varmistaa lisäksi, että valtiontukea ei käytetä kilpailijoiden valtaamiseen.

(181)

Hintajohtajuuskiellon osalta komissio katsoo, että se vastaa rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 44 kohtaa, koska sen avulla voidaan varmistaa, että valtiontuen turvin ei pystytä tarjoamaan ehtoja, jotka ovat valtiontukea saamattomien kilpailijoiden ulottumattomissa. Komissio katsoo, että kielto on asianmukainen markkinoilla, joilla KBC on vakiintunut toimija ja joilla sen markkinaosuus on vähintään [0–10] prosenttia ja joilla se ei toteuta kilpailua edistäviä rakenteellisia toimia. Tässä tapauksessa komissio pitää asianmukaisena, että hintajohtajuuskieltoa ei sovelleta Belgiassa, koska Centean ja Fidean myynti on merkittävä rakenteellinen toimenpide, jonka pitäisi edistää kilpailua Belgian markkinoilla.

(182)

Ottaen huomioon kustannusten jakamisen laajuuden ja toimenpiteiden todennäköisesti lyhyeksi muodostuvan toteuttamisaikataulun, komissio katsoo, että KBC:n ehdottamat toimenpiteet ovat laajuudeltaan ja luonteeltaan asianmukaisia ja riittäviä estämään kilpailun mahdollisen vääristymisen.

(183)

Komissio toteaa, että rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 46 kohdassa jäsenvaltiolta edellytetään säännöllisesti yksityiskohtaisia kertomuksia, jotta voidaan tarkistaa, toteutetaanko rakenneuudistussuunnitelmaa moitteettomasti. Näin ollen Belgian viranomaisten on toimitettava komissiolle kyseiset kertomukset kuuden kuukauden välein tämän päätöksen päiväyksestä alkaen.

(184)

Komissio katsoo, että tämän päätöksen 4 luvussa esitetty rakenneuudistussuunnitelma on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukainen.

(185)

Edellä esitetyn valtion suojaamistoimenpidettä ja KBC:n rakenneuudistussuunnitelmaa koskevan arvion perusteella ja ottaen huomioon Belgian viranomaisten ja KBC:n antamat sitoumukset komissio ei vastusta rakenneuudistussuunnitelmaa eikä pelastamistoimenpiteiden muuttamista rakenneuudistustueksi,

i)

Kyseisten käyttäytymiseen liittyvien sitoumusten osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat, ottaen huomioon komission mahdollisesti myöntämät poikkeukset etenkin Belgian viranomaisten esittämästä asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, että johdanto-osan 63–77 kappaleessa luetellut sitoumukset ovat voimassa […] komission päätöksen päiväyksestä tai kunnes Belgian viranomaisten 19 päivänä joulukuuta 2008 ja 20 päivänä heinäkuuta 2009 tekemien pääomasijoitusten nimellissummat on maksettu takaisin, niin että edellä mainituista määräajoista aiemmin täyttyvä on määräävä (1).

ii)

Belgian viranomaiset edellyttävät, että KBC pyrkii mukauttamaan lainanantoperiaatteensa niiden maiden reaalitalouden mukaiseksi, joissa se harjoittaa vähittäispankkitoimintaa. KBC:n antamat lainat myönnetään kaupallisin ehdoin.

iii)

Ne sitoutuvat edelleen varmistamaan, että KBC pitää Tier 1 -ydinpääomansa vakavaraisuussuhteen vähintään […] prosentissa ja oman perusvarallisuutensa […] prosentissa (2).

iv)

Yritysostojen kiellon osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC pidättäytyy hankkimasta määräysvaltaansa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 139/2004 (jäljempänä ’EY:n sulautuma-asetus’) (3) tarkoitettua määräysvaltaa rahoituslaitoksissa. KBC pidättäytyy lisäksi hankkimasta määräysvaltaansa muita liikeyrityksiä kuin rahoituslaitoksia, jos kyseinen yrityskauppa hidastaisi 7 miljardin euron Tier 1 -ydinpääomaan kuuluvien Yield Enhanced -tyyppisten osakkeiden takaisinmaksua Belgian viranomaisille komissiolle 30 päivänä syyskuuta 2009 ilmoitetussa ja tällä päätöksellä hyväksytyssä rakenneuudistussuunnitelmassa suunnitellulla tavalla. Kyseisestä kiellosta huolimatta KBC voi ostaa liikeyrityksiä komission luvalla erityisesti silloin, jos kauppa katsotaan olennaisen tärkeäksi KBC:n taloudellisen vakauden tai kilpailuaseman takaamiseksi kyseisillä markkinoilla.

v)

Belgian viranomaiset sitoutuvat huolehtimaan siitä, että KBC noudattaa seuraavaa hintajohtajuuskieltoa:

vi)

Belgian viranomaiset sitoutuvat myös varmistamaan, että KBC pidättäytyy massamarkkinoinnista, jossa toimenpiteet esitetään kilpailuvalttina.

vii)

KBC:n johtajien palkitsemisen osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat valvomaan, että

viii)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC pyrkii saavuttamaan Belgian viranomaisten hyväksi niiden merkitsemille arvopapereille vähintään 10 prosentin vuotuisen kokonaistuoton.

ix)

Belgian viranomaiset sitoutuvat tekemään ensimmäisestä pääomapohjan vahvistamisesta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen uuden ilmoituksen, jos jompikumpi seuraavista tilanteista toteutuu, mikä pienentää todennäköisyyttä, että vuotuinen kokonaistuotto ylittää 10 prosenttia:

x)

Vastaavasti Belgian viranomaiset sitoutuvat tekemään toisesta pääomapohjan vahvistamisesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen uuden ilmoituksen, jos seuraava tilanne toteutuu, mikä pienentää todennäköisyyttä, että vuotuinen kokonaistuotto ylittää 10 prosenttia:

xi)

Ellei edellä ix ja x kohdissa kuvatun jommankumman skenaarion toteutuessa voida osoittaa, että osingon maksamatta jättäminen johtuu tavanomaisista markkinatapahtumista tai että osingon maksamatta jättämisestä huolimatta sijoituksen vuotuinen kokonaistuotto ylittää 10 prosenttia, komissio voi yhteismarkkinoille soveltuvaksi hyväksyttyä pääomapohjan vahvistamista kyseenalaistamatta vaatia ilmoituksen uudistamisen yhteydessä erityisesti uusia käyttäytymiseen liittyviä rajoituksia.

xii)

Valtion suojaamistoimenpiteeseen liittyvien vaihtoehtoisten arvopapereiden korvaamisen osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että jos Belgian viranomaiset hankkivat yli 30 prosentin äänioikeuden valtion suojaamistoimenpiteeseen kuuluvan Equity Range -tason puitteissa, vaihtoehtoiseen luokkaan kuuluvista KBC:n liikkeeseen laskemista ydinpääomaosuuksista maksettava kuponkituotto vastaa […].

xiii)

Belgian viranomaiset sitoutuvat myös varmistamaan, että KBC tai mikään sen tytäryhtiöistä ei laske liikkeeseen CDO-instrumentteja (4). Tämä sitoumus on ymmärrettävä niin, että se ei koske arvopaperistamistoimia, jotka eivät täytä kyseistä CDO-instrumenttien määritelmää. Näin ollen esimerkiksi arvopaperistamiset, joiden tarkoituksena on hallita lakisääteistä pääomaa tai luottoriskiä tai hankkia käteisvaroja, eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan.

xiv)

Kuponkimaksujen ja hybridipääoman osto-optioiden osalta, ellei komissio myönnä tästä muuta poikkeusta, Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että

xv)

Belgian viranomaiset ovat myös sitoutuneet varmistamaan, että KBC järjestää Belgian viranomaisten hallinnointioikeudet valtion suojaamistoimenpiteeseen liittyvän taatun salkun osalta niin, että Belgian viranomaisten edut takaajana taataan asianmukaisesti samalla, kun KBC:llä säilyy riittävän joustavat mahdollisuudet reagoida nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja tehdä tarvittavat muutokset ja valinnat. Taatun salkun oikeudellisissa asiakirjoissa määritellään varokeinot kolmansien sijoittajaosapuolten, super-senior-luokkaan kuuluvien vastapuolten ja laajennettuna Belgian viranomaisten suojaamiseksi taatun salkun hallinnoinnissa ilmenevien mahdollisten eturistiriitojen varalta. Alkuperäisten lakisääteisten asiakirjojen mukaisten varokeinojen lisäksi Belgian viranomaisten kanssa tehty valtion suojaamistoimenpidettä koskeva sopimus edellyttää erityisesti, että Belgian viranomaisilla on oikeus seurata taatun salkun hallinnointia. Belgian viranomaisille myönnetään tarvittaessa niiden etujen turvaamiseksi oikeus edellyttää, että niiltä pyydetään suostumus toimenpiteiden toteuttamiseen.

xvi)

Belgian viranomaiset ovat lisäksi sitoutuneet, kukin toimivaltansa puitteissa, varmistamaan, että KBC noudattaa sitoumuksiaan, jotka on lueteltu johdanto-osan 79–97 kappaleessa.

xvii)

KBC ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin yksiköiden tai omaisuuden myymiseksi (jäljempänä ’myytävä(t) liiketoiminto (-toiminnot)’) johdanto-osan 80 kappaleessa olevan luettelon mukaisesti ja mainittuun määräaikaan mennessä. Kyseiset myynnit katsotaan toteutetuiksi, kun KBC on tehnyt sitovan sopimuksen kyseisen yksikön tai omaisuuden […] myymisestä. Oikeudellisesti sitova sopimus on sopimus, jota KBC ei voi peruuttaa yksipuolisesti ja jonka tarkoituksena on luoda oikeudellinen suhde, johon kumpikin sopimuspuoli voi luottaa. Jos KBC haluaisi päättää sen voimassaolon, sille syntyisi velvoitteita toista sopimuspuolta kohtaan. Kyseistä oikeudellisesti sitovaa sopimusta voivat edelleen koskea monet tavanomaiset ennakkoehdot, kuten hyväksyntä toimivaltaisilta valvontaviranomaisilta.

xviii)

Myytävien liiketoimintojen osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat myymään seuraavat yksiköt […]:

xix)

Myytävien liiketoimintojen arvon säilyttämisen osalta Belgian viranomaiset sitoutuvat valvomaan, että KBC varmistaa, että

xx)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC tekee voitavansa tukeakseen myytävien liiketoimintojen ostajia myytävän liiketoiminnon hoitamisessa tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotossa. […].

xxi)

Tämän päätöksen päiväyksestä myynnin toteuttamiseen Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC säilyttää myytävien liiketoimintojen taloudellisen elinkelpoisuuden, markkinakelpoisuuden ja kilpailukyvyn hyvän kauppatavan mukaisesti ja minimoi mahdollisuuksien mukaan kaikki niiden kilpailumahdollisuuksiin kohdistuvat riskit. KBC jatkaa myytävien liiketoimintojen toimintaa asianmukaisesti ja tavanomaisesti samaan tapaan kuin ennen tämän päätöksen tekemistä.

xxii)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC ei ryhdy mihinkään toimiin, jotka saattaisivat vaikuttaa myytäviin liiketoimintoihin merkittävän kielteisesti. […].

xxiii)

Centean ja Fidean potentiaalisten ostajien osalta Belgian viranomaiset ovat antaneet sitoumuksen, jonka mukaan KBC huolehtii siitä, että

xxiv)

Belgian viranomaiset sitoutuvat myös varmistamaan, että KBC toteuttaa tarvittavat järjestelyt, joiden ansiosta Centean ja Fidean liiketoimet ovat selvästi tunnistettavissa, ja alkaa valmistella niiden erottamista KBC:n integroiduista liiketoiminnoista erillisiksi ja erikseen myytävissä oleviksi yksiköiksi välittömästi komission päätöksen tekemisen jälkeen. Edellä xix–xxi kohdassa tehdyt arvon säilyttämistä koskevat sitoumukset huomioon ottaen Centeaa ja Fideaa hallinnoidaan komission päätöksen päiväyksestä alkaen erillisinä ja myytävissä olevina yksiköinä. Sen varmistamiseksi, että kaikki hallinnolliset päätökset tämän päätöksen tekopäivästä myynnin toteutumiseen saakka tehdään Centean ja Fidean etujen mukaisina ottaen huomioon niiden taloudellisen elinkelpoisuuden, markkinakelpoisuuden ja kilpailukyvyn säilyttäminen, KBC nimittää kumpaakin liiketoimintoa varten erillisen johtajan (6) ja varmistaa, että hänen toimintansa on riippumatonta. Erillinen johtaja voi olla kyseisten liiketoimintojen nykyinen toimitusjohtaja. Erillinen johtaja hallinnoi myytäviä liiketoimintoja (Centeaa ja Fideaa) niiden etujen mukaisesti käymällä keskusteluja KBC:n kanssa ja valvovan välimiehen seurannassa.

xxv)

Valvova välimies nimitetään raportoimaan kuuden kuukauden välein komissiolle siitä, miten Belgian viranomaiset ja KBC ovat noudattaneet xvi–xxiv kohdassa lueteltuja velvoitteita. Valvovan välimiehen on oltava riippumaton, hänellä on oltava tarvittava pätevyys eikä hänellä saa olla eturistiriitoja aikana, jona hän hoitaa tehtäväänsä.

xxvi)

Belgian viranomaisten on viimeistään kuukauden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä toimitettava komission hyväksyttäväksi luettelo, jossa on vähintään yksi KBC:n kanssa sovittu henkilö, jota ehdotetaan nimitettäväksi valvovan välimiehen tehtävään (tehtäviin). Komissio voi harkintansa mukaan hyväksyä tai hylätä ehdotetun välimiehen (ehdotetut välimiehet) edellä xxv kohdassa kuvatuin perustein. Jos komissio hylkää kaikki ehdotetut välimiehet, KBC:n ja Belgian viranomaisten on kuukauden kuluessa hylkäystä koskevan tiedon saamisesta esitettävä uusia ehdokkaita, jotka komissio jälleen joko hyväksyy tai hylkää. Jos komissio hylkää kaikki esitetyt toimitsijat, komissio nimeää toimitsijan, jonka KBC nimittää tai nimityttää komission hyväksymään toimitsijan tehtävään.

xxvii)

Tarpeen mukaan ja Belgian viranomaisten ja KBC:n asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä sekä ottaen huomioon valvovan välimiehen kannan komissio voi

xxviii)

Kaikki kyseiset pyynnöt on lähetettävä komissiolle viimeistään kaksi kuukautta ennen määräpäivää.

xxix)

Jos myyntiä ei ole toteutettu asianmukaisiin määräaikoihin mennessä ja viimeistään kuukauden kuluttua viimeisestä pidentämättömästä määräpäivästä eikä komissio ole hyväksynyt vaihtoehtoisia toimia, Belgian viranomaisten on toimitettava komission hyväksyttäväksi luettelo, jossa on vähintään yksi KBC:n kanssa sovittu henkilö, jota ehdotetaan nimitettäväksi myyntiä hoitavan toimitsijan tehtävään (tehtäviin). Myyntiä hoitavan toimitsijan on oltava riippumaton, hänellä on oltava tarvittava pätevyys eikä hänellä saa olla eturistiriitoja aikana, jona hän hoitaa tehtäväänsä. Komissio voi harkintansa mukaan hyväksyä tai hylätä ehdotetun myyntiä hoitavan toimitsijan (ehdotetut myyntiä hoitavat toimitsijat). Jos komissio hylkää kaikki ehdotetut myyntiä hoitavat toimitsijat, KBC:n ja Belgian viranomaisten on kuukauden kuluessa hylkäystä koskevan tiedon saamisesta esitettävä uusia ehdokkaita, jotka komissio jälleen joko hyväksyy tai hylkää. Jos komissio hylkää kaikki esitetyt toimitsijat, komissio nimeää toimitsijan, jonka KBC nimittää tai nimityttää komission hyväksymään toimitsijan tehtävään.

xxx)

Belgian viranomaiset sitoutuvat takaamaan, että KBC myöntää myyntiä hoitavalle toimitsijalle tarvittavat ja kohtuulliset toimintavaltuudet

xxxi)

Komissio valtuuttaa, otettuaan huomioon asianmukaiset vaihtoehdot, jotka on esitetty järjestelyjä koskevan tarkastelun yhteydessä johdanto-osan 89 kappaleessa, myyntiä hoitavan toimitsijan myymään kyseisen myytävän liiketoiminnon […]. Myyntiä hoitava toimitsija sisällyttää kauppasopimukseen (-sopimuksiin) kaikki tavanomaiset ja kohtuulliset ehdot, jotka ovat tarpeen asianmukaisen myynnin toteutumiseksi. Myyntiä hoitava toimitsija neuvottelee myyntitapahtuman järjestelyistä KBC:n kanssa varmistaakseen, että myynti toteutuu parhain mahdollisin ehdoin ottaen huomioon KBC:n velvollisuus myydä […] myyntiä hoitavalle toimitsijalle asetetussa määräajassa johdanto-osan 91 ja 92 kappaleessa määrätyin ehdoin.

xxxii)

Kaikki valvovan välimiehen ja myyntiä hoitavan toimitsijan palkkiot ja kulut maksaa KBC.

xxxiii)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC ryhtyy tarvittaviin toimiin tässä lueteltujen yksiköiden liiketoimintakokonaisuuksien lakkauttamiseksi kokonaan kunkin yksikön osalta asetettuihin määräpäiviin mennessä. Tämän päätöksen päiväyksestä kyseisten liiketoimintakokonaisuuksien lopulliseen lakkauttamiseen saakka KBC pitää ennallaan niiden RWA-erien (7) määrän. Tässä sitoumuksessa ennallaan pitäminen tarkoittaa, että KBC pidättäytyy kyseisten liiketoimintakokonaisuuksien osalta uusista liiketoimista ja että KBC:n liiketoimintakokonaisuuksia koskevat hallinnolliset päätökset voivat johtaa vain tämän päätöksen tekohetkellä kyseisiin liiketoimintakokonaisuuksiin osoitettujen RWA-erien määrän pysymiseen ennallaan tai supistumiseen. KBC ei ole velvollinen myymään eikä muuten luopumaan kokonaisuuksien osista tai päättämään voimassa olevia sopimuksia ehdoilla, jotka voivat johtaa tappioihin tai aiheuttaa velvoitteita KBC:lle. Näin ollen KBC lakkauttaa seuraavat liiketoimintakokonaisuudet:

ottaen huomioon, että tietyt edellä lueteltuihin liiketoimintakokonaisuuksiin kuuluvat sopimukset voivat päättyä ja pysyä silti edelleen KBC:n kirjanpidossa […].

xxxiv)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC listaa pörssiin ČSOB:n (Tšekki) ja K & H -pankin (Unkari) […].

xxxv)

Belgian viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että KBC toimittaa komissiolle Belgian viranomaisten välityksellä kuuden kuukauden välein yksityiskohtaiset kertomukset. Kertomukset sisältävät tiedot pääomapohjan vahvistamistoimista (pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon (8) 40 kohdan mukaisesti) sekä valtion suojaamistoimenpiteen (arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon (9) liitteen IV mukaisesti) ja rakenneuudistussuunnitelman (rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon (10) 46 kohdan mukaisesti) toimivuudesta. Ensimmäinen raportti, jossa ovat yhdistettynä kaikki edellä mainitut tiedot, toimitetaan komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen päiväyksestä.