21.7.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2010/404/YUTP,

annettu 14 päivänä kesäkuuta 2010,

turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon sovellettavia turvallisuusmenettelyjä koskevan Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto päätti istunnossaan 9 päivänä kesäkuuta 2008 valtuuttaa puheenjohtajavaltion aloittamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen aiemman 24 artiklan mukaiset neuvottelut Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa tietoturvallisuutta koskevan sopimuksen tekemiseksi.

(2)	Saatuaan nämä valtuudet puheenjohtajavaltio on neuvotellut Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa sopimuksen turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon sovellettavista turvallisuusmenettelyistä.

(3)	Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin puolesta turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon sovellettavia turvallisuusmenettelyjä koskeva Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen sopimus.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus Euroopan unionia sitovasti.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä kesäkuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

KÄÄNNÖS

Turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon sovellettavia turvallisuusmenettelyjä koskeva Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen

SOPIMUS

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’EU’, ja

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA, jäljempänä ’Liechtenstein’,

jäljempänä ’osapuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolten yhteisenä tavoitteena on parantaa kaikin tavoin omaa turvallisuuttaan ja huolehtia kansalaistensa korkeatasoisesta suojasta turvallisuuteen perustuvalla alueella,

OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden välistä neuvonpitoa ja yhteistyötä olisi kehitettävä yhteistä etua koskevissa turvallisuuskysymyksissä,

OTTAVAT HUOMIOON, että tämän vuoksi on olemassa jatkuva tarve vaihtaa turvallisuusluokiteltuja tietoja osapuolten välillä,

TUNNUSTAVAT, että täysipainoinen ja tehokas neuvonpito ja yhteistyö voivat edellyttää EU:n ja Liechtensteinin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja aineiston saamista käyttöön sekä turvallisuusluokiteltujen tietojen ja niihin liittyvän aineiston vaihtoa osapuolten kesken,

OVAT TIETOISIA siitä, että turvallisuusluokiteltujen tietojen ja niihin liittyvän aineiston käyttöön saaminen ja vaihto edellyttävät asianmukaisia turvatoimia,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Kummankin osapuolen turvallisuuden kaikinpuolista parantamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi tätä Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Euroopan unionin välistä sopimusta turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon sovellettavista turvallisuusmenettelyistä, jäljempänä ’sopimus’, sovelletaan missä tahansa muodossa oleviin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tai aineistoon, joita osapuolet joko toimittavat toisilleen tai vaihtavat keskenään.

2 artikla

Tässä sopimuksessa turvallisuusluokitelluilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja (jotka voidaan välittää missä tahansa muodossa) ja aineistoa, jotka on suojattava luvatonta ilmaisemista vastaan ja joille jompikumpi osapuoli on antanut tätä tarkoittavan turvallisuusluokituksen.

3 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan seuraaviin EU:n toimielimiin ja tahoihin: Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto (jäljempänä ’neuvosto’), neuvoston pääsihteeristö, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, Euroopan ulkosuhdehallinto sekä Euroopan komissio. Tässä sopimuksessa näistä toimielimistä ja tahoista käytetään nimitystä ’EU’.

4 artikla

Kumpikin osapuoli

a)	suojaa ja turvaa toisen osapuolen tämän sopimuksen nojalla toimittamat tai vaihtamat turvallisuusluokitellut tiedot;

varmistaa, että tämän sopimuksen nojalla toimitetut tai vaihdetut turvallisuusluokitellut tiedot säilyttävät sen turvallisuusluokitusmerkinnän, jonka luovuttava osapuoli on niille antanut. Vastaanottava osapuoli suojaa ja turvaa turvallisuusluokitellut tiedot 11 artiklan mukaisesti luotavissa turvallisuusjärjestelyissä kuvatulla tavalla omien turvallisuussääntöjensä niiden määräysten mukaisesti, jotka koskevat tietoja tai aineistoa, joilla on vastaava turvallisuusluokitus;

c)	käyttää tällaisia turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan tietojen luovuttajan määrittelemiin tarkoituksiin tai niihin tarkoituksiin, joita varten tiedot on toimitettu tai vaihdettu;

d)	sitoutuu siihen, ettei se ilman luovuttavan osapuolen kirjallista etukäteissuostumusta ilmaise tällaisia turvaluokiteltuja tietoja kolmansille osapuolille eikä sellaiselle EU:n toimielimelle tai taholle, jota ei ole tarkoitettu 3 artiklassa;

e)	kieltää pääsyn tällaisiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin yksittäisiltä henkilöiltä, ellei heillä ole tehtävien mukaista valtuutusta ja ellei heistä ole tehty asianmukaista turvallisuusselvitystä.

5 artikla

1. Toinen osapuoli (’luovuttava osapuoli’) voi ilmaista tai luovuttaa turvallisuusluokiteltuja tietoja toiselle osapuolelle (’vastaanottava osapuoli’) ”toimittaja valvoo” -periaatteen (originator control) mukaisesti.

2. Vastaanottava osapuoli tekee luovuttavan osapuolen kirjallisella suostumuksella päätöksen turvallisuusluokiteltujen tietojen ilmaisemisesta tai luovuttamisesta muille kuin tämän sopimuksen osapuolille luovuttavan osapuolen turvallisuussäännöissä määritellyn ”toimittaja valvoo” -periaatteen (originator control) mukaisesti.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa tietojen automaattinen luovuttaminen on mahdollista ainoastaan, jos osapuolet sopivat menettelyistä tiettyjen sellaisten tietojen osalta, jotka ovat olennaisia niiden operatiivisten vaatimusten kannalta.

6 artikla

Kumpikin osapuoli sekä tämän sopimuksen 3 artiklassa tarkoitetut toimielimet ja tahot varmistavat, että niillä on käytössä turvallisuusjärjestelmä ja turvatoimia, jotka perustuvat niiden lainsäädännössä tai säännöissä määrättyihin perusperiaatteisiin ja turvallisuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin ja jotka otetaan huomioon 11 artiklan mukaisesti luotavissa järjestelyissä, jotta varmistetaan, että tämän sopimuksen nojalla toimitettaviin tai vaihdettaviin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovelletaan samantasoista suojaa.

7 artikla

1. Osapuolet varmistavat, että kaikille sellaisille henkilöille, joiden on virkatehtäviensä hoitamiseksi saatava käyttöönsä tämän sopimuksen nojalla toimitettuja tai vaihdettuja turvallisuusluokiteltuja tietoja tai joilla voi tehtävänsä tai asemansa perusteella olla oikeus saada kyseisiä tietoja käyttöönsä, tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys ennen kuin heille annetaan pääsy turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.

2. Turvallisuusselvitystä koskevien menettelyjen tarkoituksena on selvittää, voidaanko henkilölle antaa oikeus saada turvallisuusluokiteltuja tietoja käyttöönsä hänen lojaaliutensa, rehellisyytensä ja luotettavuutensa huomioon ottaen.

8 artikla

Osapuolet antavat toisilleen apua tämän sopimuksen nojalla toimitettavien tai vaihdettavien turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaamista sekä yhteisiä turvallisuusetuja koskevissa asioissa. Turvallisuusjärjestelyjen tehokkuuden arvioimiseksi 11 artiklassa tarkoitetut viranomaiset kuulevat toisiaan turvallisuutta koskevissa kysymyksissä ja suorittavat vastavuoroisesti turvatarkastuksia kyseisessä artiklassa määriteltyjen vastuualueidensa puitteissa.

9 artikla

1. Tätä sopimusta sovellettaessa

a)	EU:n osalta kaikki kirjeenvaihto lähetetään neuvoston ylikirjaajan (Chief Registry Officer) kautta ja toimitetaan hänen toimestaan edelleen jäsenvaltioille ja 3 artiklassa tarkoitetuille toimielimille tai tahoille, jollei 2 kohdasta muuta johdu.

b)	Liechtensteinin osalta kaikki kirjeenvaihto lähetetään Liechtensteinin sisäasiainministeriön ylikirjaajalle (Chief Registry Officer) ja toimitetaan tarvittaessa edelleen Liechtensteinin EU:n edustuston välityksellä.

2. Toisen osapuolen kirjeenvaihto, joka vain tietyillä kyseisen osapuolen toimivaltaisilla virkamiehillä, elimillä tai yksiköillä on oikeus saada käyttöönsä, voidaan operatiivisista syistä poikkeuksellisesti osoittaa ainoastaan tietyille toisen osapuolen toimivaltaisille virkamiehille, elimille tai yksiköille, jotka on erikseen nimetty vastaanottajiksi, ja antaa vain näiden yksinomaiseen käyttöön näiden toimivaltuudet huomioon ottaen ja tiedonsaantitarpeen periaatteen mukaisesti. EU:n osalta tällainen kirjeenvaihto toimitetaan tilanteen mukaan neuvoston ylikirjaajan, Euroopan komission ylikirjaajan tai Euroopan ulkosuhdehallinnon ylikirjaajan kautta. Liechtensteinin osalta tällainen kirjeenvaihto toimitetaan Liechtensteinin unionin edustuston kautta.

10 artikla

Liechtensteinin sisäasiainministeri, neuvoston pääsihteeri ja turvallisuusasioista vastaava Euroopan komission jäsen valvovat tämän sopimuksen täytäntöönpanoa.

11 artikla

1. Tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi 2, 3 ja 4 kohdassa nimetyt kolme viranomaista sopivat turvallisuusjärjestelyistä tämän sopimuksen mukaista turvallisuusluokiteltujen tietojen vastavuoroista suojelua koskevien normien vahvistamiseksi.

2. Liechtensteinin sisäasiainministeriö laatii turvallisuusjärjestelyt Liechtensteinille tämän sopimuksen nojalla toimitettavien turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi ja turvaamiseksi.

3. Neuvoston pääsihteeristön turvallisuusyksikkö laatii neuvoston pääsihteerin johdolla ja puolesta sekä neuvoston nimissä ja alaisuudessa turvallisuusjärjestelyt tämän sopimuksen nojalla EU:lle toimitettavien turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi ja turvaamiseksi.

4. Euroopan komission turvallisuustoimisto, joka toimii turvallisuusasioista vastaavan Euroopan komission jäsenen alaisuudessa, laatii turvallisuusjärjestelyt tämän sopimuksen nojalla toimitettavien tai vaihdettavien turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi Euroopan komissiossa ja sen tiloissa.

5. EU:n osalta 1 kohdassa mainitut turvallisuusjärjestelyt hyväksyy neuvoston turvallisuuskomitea.

12 artikla

Edellä 11 artiklassa tarkoitetut viranomaiset vahvistavat menettelyt, joita noudatetaan, jos käy ilmi, että tämän sopimuksen mukaisesti toimitettuja tai vaihdettuja turvallisuusluokiteltuja tietoja on todistettavasti vaarannettu tai että on syytä epäillä näin tapahtuneen.

13 artikla

Kumpikin osapuoli vastaa omista tämän sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvista kustannuksistaan.

14 artikla

Ennen kuin osapuolet toimittavat tai vaihtavat turvallisuusluokiteltuja tietoja tämän sopimuksen nojalla, 11 artiklassa tarkoitettujen asiasta vastaavien turvallisuusviranomaisten on oltava yhtä mieltä siitä, että vastaanottava osapuoli kykenee suojaamaan ja turvaamaan tiedot tavalla, joka on kyseisen artiklan nojalla luotavien järjestelyjen mukainen.

15 artikla

Tämä sopimus ei estä osapuolia tekemästä muita turvallisuusluokiteltujen tietojen toimittamista tai vaihtoa koskevia sopimuksia edellyttäen, että ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa.

16 artikla

Kaikki tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat mahdolliset riidat Liechtensteinin ja EU:n välillä ratkaistaan osapuolten välisin neuvotteluin.

17 artikla

1. Tämä sopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa osapuolten toisilleen antamaa ilmoitusta siitä, että ne ovat saattaneet päätökseen tätä varten tarvittavat sisäiset menettelyt.

2. Kumpikin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kaikista mahdollisista lainsäädäntöään ja sääntöjään koskevista muutoksista, jotka voisivat vaikuttaa tässä sopimuksessa tarkoitettuun turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaan.

3. Tätä sopimusta voidaan jommankumman osapuolen pyynnöstä tarkastella uudelleen mahdollisten muutosten harkitsemiseksi.

4. Tämän sopimuksen muutokset on tehtävä kirjallisesti osapuolten yhteisellä sopimuksella. Sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun osapuolet ovat toimittaneet toisilleen 1 kohdan mukaiset ilmoitukset.

18 artikla

Osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle osapuolelle. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun toinen osapuoli on ottanut ilmoituksen vastaan, mutta se ei vaikuta niihin velvoitteisiin, joihin osapuolet jo ovat tämän sopimuksen mukaisesti sitoutuneet. Erityisesti kaikki turvallisuusluokitellut tiedot, jotka on toimitettu tai vaihdettu tämän sopimuksen nojalla, on edelleen suojattava tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Brysselissä kuudentena päivänä heinäkuuta vuonna kaksituhattakymmenen kahtena englanninkielisenä kappaleena.

Liechtensteinin ruhtinaskunnan puolesta

Euroopan unionin puolesta

21.7.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/5

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 642/2010,

annettu 20 päivänä heinäkuuta 2010,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta

(kodifikaatio)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 143 artiklan yhdessä 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annettua komission asetusta (EY) N:o 1249/96 (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (3). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 135 artiklassa säädetään, että mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuonnista on perittävä yhteisen tullitariffin mukainen tulli. Mainitun asetuksen 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta 55 prosentilla korotettuna ja kyseiseen lähetykseen sovellettavalla cif-tuontihinnalla vähennettynä.

(3)

Tuotujen tuotteiden luokittelemiseksi asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet jaetaan tietyissä tapauksissa useisiin vakiolaatuihin. Tämän vuoksi olisi vahvistettava käytettävät vakiolaadut luokitusperusteiden mukaan ja vahvistettava myös poikkeamat, joiden avulla tuotavat tuotteet voidaan luokitella tarkoituksenmukaisempiin luokkiin. Vehnän osalta mahdollisista laadullisista luokitusperusteista kaupassa käytetään yleisimmin valkuaisainepitoisuutta, ominaispainoa ja erilaisten epäpuhtauksien pitoisuutta (Schwarzbesatz), joiden osalta valvontaa on helpointa suorittaa. Kovan vehnän kohdalla perusteina käytetään ominaispainoa, erilaisten epäpuhtauksien pitoisuutta (Schwarzbesatz) ja lasimaisten jyvien pitoisuutta. Tuoduille kauppatavaroille tehdään määrityksiä, joiden avulla nämä parametrit voidaan määrittää kunkin tuodun erän osalta. Jos komissio kuitenkin on vahvistanut virallisen hyväksymismenettelyn kauppatavaran alkuperäjäsenvaltion todistamien ja antamien laatutodistusten osalta, määrityksiä olisi voitava suorittaa ainoastaan tarkistusluonteisesti riittävän edustavalle tuotujen erien määrälle.

(4)

Tuontitullin laskemiseksi asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, että edustavat cif-tuontihinnat on vahvistettava säännöllisesti 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta. Näiden hintojen vahvistamiseksi on eri vehnälaatujen ja muiden viljojen hintanoteeraukset täsmennettävä. Tämän vuoksi olisi suotavaa määritellä nämä noteeraukset.

(5)

Selvyyden ja avoimuuden vuoksi eri vehnätyyppien ja muiden viljojen noteeraaminen Yhdysvaltojen raaka-ainepörssissä muodostaa puolueettoman perustan edustavien cif-tuontihintojen vahvistamiselle. Yhdysvaltojen markkinoilla eri viljojen kullekin laadulle myönnetyn kaupallisen palkkion lisäämisen avulla kunkin viljan pörssinoteeraus voidaan muuntaa vapaasti aluksessa -vientihinnaksi Yhdysvalloista. Meksikonlahden tai Suurten järvien ja unionin sataman välisten merikuljetusrahtien lisäämisellä rahtimarkkinoille nämä vapaasti aluksessa -hinnat voidaan muuntaa edustaviksi cif-tuontihinnoiksi. Ottaen huomioon Rotterdamin sataman rahtien ja kaupan määrän, kyseinen satama muodostaa unionissa määränpään, jonka merikuljetusrahtien noteeraukset ovat parhaiten julkisuuden tiedossa, avoimimmat ja helpoimmin saatavissa. Tämän vuoksi unionin osalta määräsatamana on käytettävä Rotterdamia.

(6)

Tämän vuoksi ja avoimuuden varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edustavat cif-tuontihinnat on vahvistettava kyseisen viljan raaka-ainepörssin noteerauksen perusteella, johon lisätään kyseiselle viljalle myönnetty kaupallinen palkkio ja Meksikonlahden tai Suurten järvien ja Rotterdamin sataman väliset merikuljetusrahdit. Määräsataman mukaan aiheutuvien rahtikustannusten välisten erojen huomioon ottamiseksi olisi perusteltua säätää tuontitullin kiinteistä mukautuksista Välimerellä, Mustallamerellä, Iberian niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa, pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa sijaitsevien unionin satamien osalta. Näin vahvistettujen edustavien cif-tuontihintojen kehityksen valvomiseksi olisi aiheellista säätää niiden laskemisessa käytettävien tekijöiden päivittäisestä seurannasta. Durumvehnän ja rukiin tapauksessa käytettävä ohralle laskettu edustava cif-tuontihinta mahdollistaa näiden kahden tuotteen markkinatilanteen arvioinnin, ja tämän vuoksi ohralle määritettyä edustavaa cif-tuontihintaa sovelletaan myös näiden viljojen osalta.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklassa tarkoitettujen viljojen tuontitullia vahvistettaessa kunkin viljan edustavien cif-tuontihintojen toteamiseen käytettävän kymmenen työpäivän toteamiskautena voidaan ottaa huomioon markkinasuuntaukset ja poistaa epävarmuustekijät. Tältä pohjalta näiden tuotteiden tuontitullit on vahvistettava, ottaen huomioon mainitun kauden aikana todettu edustavien cif-tuontihintojen keskiarvo, kunkin kuukauden viidentenätoista ja viimeisenä työpäivänä. Näin laskettua tuontitullia voidaan soveltaa kahden viikon ajan vaikuttamatta merkittävästi tuontihintaan tai maksettuihin tulleihin. Jos tietylle tuotteelle ei kuitenkaan edustavan cif-tuontihinnan laskentakauden aikana saada minkäänlaista pörssinoteerausta tai jos tuontitullin laskennassa käytettävissä tekijöissä tapahtuvien äkillisten muutosten seurauksena edustavissa cif-tuontihinnoissa tapahtuu laskentakauden aikana huomattavia vaihteluja, olisi toteutettava toimenpiteitä kyseisen tuotteen edustavien cif-tuontihintojen edustavuuden säilyttämiseksi. Jos pörssinoteerauksessa, noteeraukseen liitetyissä kaupallisissa palkkioissa, merikuljetusrahdeissa tai kyseisen tuotteen edustavan cif-tuontihinnan laskemisessa käytettävässä vaihtokurssissa esiintyy suuria vaihteluja, olisi kyseisen hinnan edustavuus palautettava voimassa olevaan vahvistukseen nähden syntyvää erotusta vastaavalla mukautuksella tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. Tällä mukautuksella ei kuitenkaan vaikuteta seuraavaan vahvistukseen kuuluvaan jaksoon.

(8)

Lasimaisen maissin tuonnissa, joko kauppatavaran erityisen laadun vuoksi tai koska kyseisen tuotavan tuotteen hinnat sisältävät laatupalkkion kyseisen tuotteen normaaliin hintaan nähden, edustavan cif-tuontihinnan laskemisessa käytettävässä pörssinoteerauksessa ei oteta huomioon tähän tuotteeseen liittyvää hintapalkkiota markkinoiden normaaliolosuhteisiin nähden. Laatupalkkion huomioon ottamiseksi hinnoissa tai noteerauksissa ja jos tuoja osoittaa käyttäneensä tuodun tuotteen tällaisen palkkion olemassaolon perustelevien korkealaatuisten tuotteiden valmistukseen olisi suotavaa korvata tuojille kiinteä osa kyseisen kauppatavaran tuonnin yhteydessä maksetusta tuontitullista.

(9)	Tämän asetuksen säännösten noudattamisen varmistamiseksi tuojien osalta olisi vahvistettava ylimääräisten takuiden järjestelmä todistuksiin liittyvien takuiden lisäksi.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 135 artiklassa ja 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisen tullitariffin tulleja sovelletaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (4) 67 artiklassa säädettynä ajankohtana.

2 artikla

1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuontitullit lasketaan CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99 (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002 00 00, 1005 10 90, 1005 90 00 ja 1007 00 90 (kylvämiseen tarkoitettua hybridiä lukuun ottamatta) kuuluvien tuotteiden osalta päivittäin, mutta komissio vahvistaa ne kunkin kuukauden viidentenätoista päivänä ja viimeisenä työpäivänä siten, että tulleja sovelletaan kuukauden kuudennestatoista päivästä ja seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. Jos kuukauden viidestoista päivä ei ole komissiossa työpäivä, tullit vahvistetaan kyseisen kuukauden viidettätoista päivää edeltävänä työpäivänä.

Jos kuitenkin tällä tavalla vahvistettujen tullien soveltamisaikana tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vähintään 5 euroa tonnilta vahvistetusta tullista, tehdään vastaava mukautus.

2. Tuontitullin laskemisessa käytetään 5 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa. Kutakin vahvistusta varten huomioon otettava tuontitulli on edellisten kymmenen työpäivän aikana laskettu tuontitullien keskiarvo. Vahvistuksia ja mukautuksia varten komissio ei ota huomioon edellisen vahvistuksen yhteydessä käytettyjä päivittäisiä tuontitulleja.

Tullien laskemisessa käytetään interventiohintaa, joka on voimassa sinä kuukautena, jona tuontitulli kannetaan.

3. Tämän asetuksen säännösten mukaisesti vahvistettuja tuontitulleja on sovellettava uuden vahvistuksen voimaantuloon asti.

Kunkin vahvistuksen tai mukautuksen yhteydessä komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä tuontitullit ja niiden laskemisessa käytettävät tekijät.

4. Jos unionin purkamissatama sijaitsee:

a)	Välimerellä (Gibraltarinsalmelta Välimerelle) tai Mustallamerellä ja jos kauppatavara saapuu Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta, komissio alentaa tuontitullia kolme euroa/tonni;

b)	Iberian niemimaan Atlantin puoleisissa satamissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa tai Ruotsissa ja jos kauppatavara saapuu Atlantin valtameren kautta, komissio alentaa tuontitullia kaksi euroa/tonni.

Purkamissataman tulliviranomainen antaa liitteessä I olevan mallin mukaisen todistuksen kunkin puretun tuotteen määrästä. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tullin alennus myönnetään vain, jos todistus on tavaran mukana siihen asti, kun tuontia koskevat tullimuodollisuudet on täytetty.

3 artikla

1. Liitteessä II säädetyt vaatimukset täyttävän lasimaisen maissin tuontitulleja alennetaan 24 euroa tonnilta.

2. Jotta 1 kohdassa tarkoitettu alennus voidaan tehdä, lasimainen maissi on jalostettava CN-koodiin 1904 10 10, 1103 13 tai 1104 23 kuuluvaksi tuotteeksi kuuden kuukauden kuluessa vapaaseen liikkeeseen luovutuksesta.

3. Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 82 artiklan ja komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (5) 291–300 artiklan loppukäyttöä koskevia säännöksiä sovelletaan.

4. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 293 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, tuojan on asetettava toimivaltaiselle viranomaiselle lasimaisesta maissista 24 euron suuruinen lisävakuus tonnia kohden paitsi silloin, kun tuontitodistuksen mukana seuraa Argentiinan laitoksen Servicio Nacional de Sanidad y Calidad Agroalimentaria (Senasa) tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myöntämä vaatimustenmukaisuustodistus. Tässä tapauksessa tuontitodistushakemuksen ja tuontitodistuksen kohdassa 24 on mainittava vaatimustenmukaisuustodistuksen tyyppi ja numero.

Jos kuitenkin vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan ilmoituksen vastaanottopäivänä voimassa oleva maissin tulli on alle 24 euroa tonnilta, vakuuden määrä on yhtä suuri kuin tullin määrä.

4 artikla

Unioniin tuonnissa noudatettavat laadulliset perusteet sekä sallitut poikkeamat vahvistetaan liitteessä II.

5 artikla

1. Tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun korkealaatuisen tavallisen vehnän, durumvehnän, maissin ja muun rehuviljan osalta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edustavat cif-tuontihinnat määritetään seuraavien tekijöiden perusteella:

a)	Amerikan yhdysvaltojen markkinoiden edustava kurssinoteeraus;

b)	kyseiseen noteeraukseen liittyvät tunnetut kaupalliset palkkiot ja alennukset Amerikan yhdysvaltojen markkinoilla noteerauspäivänä ja durumvehnän osalta ennen kaikkea jauhojen laatuun liittyvät kaupalliset palkkiot ja alennukset;

c)	Amerikan yhdysvaltojen (Meksikonlahti tai Duluth) ja Rotterdamin sataman välisten merikuljetusten kustannukset ja niihin liittyvät kustannukset silloin, kun kyseessä ovat vähintään 25 000 tonnin alukset.

2. Komissio kirjaa jokaisena työpäivänä:

a)	pörssistä saatavan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun noteerauksen käyttäen liitteessä III esitettyjä laadun viitearvoja;

b)	yleisesti saatavilla olevien tietojen perusteella 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tekijät.

3. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tekijän tai asianomaisen fob-noteerauksen laskemiseksi sovelletaan seuraavia palkkioita ja vähennyksiä:

a)	korkealaatuisen tavallisen vehnän palkkio, jonka suuruus on 14 euroa tonnilta;

b)	keskilaatuisen durumvehnän vähennys, jonka suuruus on 10 euroa tonnilta;

c)	heikkolaatuisen durumvehnän vähennys, jonka suuruus on 30 euroa tonnilta.

4. Durumvehnän, korkealaatuisen tavallisen vehnän ja maissin edustava cif-tuontihinta on 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tekijöiden summa. Rukiin ja durran edustava cif-tuontihinta lasketaan käyttäen Amerikan yhdysvaltojen ohranoteerauksia liitteen III säännösten mukaisesti.

5. CN-koodiin 1001 90 91 kuuluvien tavallisen vehnän siementen edustava cif-tuontihinta on sama kuin korkealaatuiselle tavalliselle vehnälle laskettu edustava cif-tuontihinta, ja CN-koodiin 1005 10 90 kuuluvien maissin siementen edustava cif-tuontihinta on sama kuin maissille laskettu edustava cif-tuontihinta.

6 artikla

1. Korkealaatuisen tavallisen vehnän tuontitodistushakemukset ovat voimassa ainoastaan, jos hakija:

a)	merkitsee tuontituotteen laadun tuontitodistuksen kohtaan 20;

b)	antaa kirjallisen sitoumuksen asettaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottopäivänä ylimääräisen erityisvakuuden, joka täydentää komission asetuksen (EY) N:o 1342/2003 (6) 12 artiklassa säädettyjä vakuuksia.

Edellä b alakohdassa tarkoitetun ylimääräisen erityisvakuuden suuruus on 95 euroa tonnilta. Kuitenkin silloin, kun tuontitodistuksen mukana on seurattava 7 artiklan 2 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti vaatimustenmukaisuustodistus, jonka on myöntänyt Federal Grain Inspection Service (FGIS) tai Canadian Grain Commission (CGC), ylimääräistä vakuutta ei edellytetä. Tässä tapauksessa tuontitodistushakemuksen ja tuontitodistuksen kohdassa 24 on mainittava vaatimustenmukaisuustodistuksen tyyppi ja numero.

2. Durumvehnän tuontitodistushakemukset ovat voimassa ainoastaan, jos hakija:

a)	merkitsee tuontituotteen laadun tuontitodistuksen kohtaan 20;

antaa kirjallisen sitoumuksen asettaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottopäivänä ylimääräisen erityisvakuuden, joka täydentää asetuksen (EY) N:o 1342/2003 12 artiklassa säädettyjä vakuuksia, siinä tapauksessa että tuontitodistuksen kohdassa 20 mainitusta laadusta kannettava tuontitulli ei ole korkein mahdollinen kyseisen tuoteluokan osalta.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun ylimääräisen vakuuden määrä on korkeimman tullin ja kyseessä olevasta laadusta kannettavan tullin välinen erotus lisättynä viidellä eurolla tonnilta sinä päivänä, jona vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus otetaan vastaan. Jos eri durumvehnän laaduista ei kanneta tuontitullia, ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua sitoumusta ei kuitenkaan vaadita.

Jos tuontitodistushakemusten mukana on seurattava 7 artiklassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistus, jonka on myöntänyt Federal Grain Inspection Service (FGIS) tai Canadian Grain Commission (CGC), ylimääräistä vakuutta ei kuitenkaan edellytetä. Tässä tapauksessa tuontitodistuksen kohdassa 24 on mainittava vaatimustenmukaisuustodistuksen tyyppi.

3. Jos tuontitullit suspendoidaan kaikkien tavallisen vehnän laatuluokkien osalta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 187 artiklan nojalla, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ylimääräistä vakuutta ei vaadita koko sinä aikana, jona tullit on suspendoitu.

7 artikla

1. Tullitoimipaikan, jossa luovutus vapaaseen liikkeeseen tapahtui, on otettava komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 (7) liitteen mukaisesti edustavia näytteitä jokaisesta korkealaatuisen tavallisen vehnän, durumvehnän ja lasimaisen maissin lähetyksestä. Näytteenottoa ei kuitenkaan tehdä, jos eri laaduista kannettava tuontitulli on sama.

Jos kuitenkin komissio tunnustaa virallisesti alkuperämaan myöntämän korkealaatuisen tavallisen vehnän, durumvehnän tai lasimaisen maissin laatutodistuksen, viljasta otetaan näytteitä sertifioidun laadun varmentamiseksi ainoastaan riittävän edustavasta lähetysmäärästä.

2. Komissio tunnustaa virallisesti seuraavat vaatimustenmukaisuustodistukset asetuksen (ETY) N:o 2454/93 63–65 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti:

a)	lasimaisen maissin todistukset, jotka on myöntänyt Argentiinan Servicio Nacional de Sanidad y Calidad Agroalimentaria (Senasa);

b)	korkealaatuisen tavallisen vehnän ja korkealaatuisen durumvehnän todistukset, jotka on myöntänyt Amerikan yhdysvaltojen Federal Grain Inspection Service (FGIS);

c)	korkealaatuisen tavallisen vehnän ja korkealaatuisen durumvehnän todistukset, jotka on myöntänyt Kanadan Canadian Grain Commission (CGC).

Senasan myöntämän vaatimustenmukaisuustodistuksen malli on liitteessä IV. Argentiinan hallituksen hyväksymät leimat julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

FGIS:n myöntämän vaatimustenmukaisuustodistuksen malli on liitteessä V.

CGC:n myöntämien vaatimustenmukaisuustodistuksen, vientilaadun määrittelyn ja leimojen malli on liitteessä VI.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen laitosten myöntämien vaatimustenmukaisuustodistusten analyyttiset parametrit osoittavat, että liitteessä II olevat korkealaatuisen tavallisen vehnän, durumvehnän ja lasimaisen maissin laatuvaatimukset täyttyvät, näytteitä on otettava vähintään kolmesta prosentista eristä, jotka saapuvat kuhunkin satamaan markkinointivuoden aikana.

Tuotteet luokitellaan vakiolaatuisiksi, jotka täyttävät kaikki liitteessä II mainitut vaatimukset.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa määrityksissä vertailumenetelminä käytetään komission asetuksessa (EU) N:o 1272/2009 (8) kuvailtuja menetelmiä.

Lasimainen maissi on Zea mays indurata -lajikkeen maissi, jonka jyvissä on vallitsevana lasimainen endospermi (kova tai sarveiskalvomainen koostumus). Jyvät ovat tavanomaisesti oranssinvärisiä tai punaisia. Ylemmässä osassa (alkion vastakkainen osa) eli tyvessä ei ole halkeamia.

Lasimaisen maissin jyviksi määritellään jyvät, jotka vastaavat seuraavia kahta perustetta:

a)	niiden tyvessä ei ole halkeamia ja

b)	pituussuuntaisessa leikkauksessa niiden endospermissä on jauhomainen keskiosa, jota ympäröi kokonaisuudessaan sarveiskalvo-osa. Tämän sarveiskalvo-osan on oltava vallitsevana leikkauksen kokonaispinnalla.

Lasimaisen maissin jyväprosentti määritellään laskemalla 100 jyvän edustavasta näytteestä kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja perusteita vastaavien jyvien määrä.

Kelluntaluvun määrittämisessä käytetty vertailumenetelmä määritetään liitteessä VII.

4. Jos analyysin tulokset osoittavat, että tuodun korkealaatuisen tavallisen vehnän, durumvehnän ja lasimaisen maissin laatu on alhaisempi kuin tuontitodistukseen merkitty laatu, tuojan on maksettava todistuksessa mainittavasta tuotteesta kannettavan tuontitullin ja tosiasiallisesti tuodusta tuotteesta kannettavan tuontitullin välinen erotus. Tässä tapauksessa asetuksen (EY) N:o 1342/2003 12 artiklan a alakohdassa tarkoitettu tuontitodistukseen liittyvä vakuus ja tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa sekä 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ylimääräinen vakuus vapautetaan, lukuun ottamatta 6 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä 5 euron lisämaksua.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua erotusta ei makseta kuukauden kuluessa, 3 artiklan 4 kohdassa sekä 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittu lisävakuus menetetään.

5. Jäsenvaltion toimivaltaisen tulliviranomaisen ottamat edustavat viljanäytteet on säilytettävä kuuden kuukauden ajan.

8 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1249/96.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä IX olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

9 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125.

(3) Katso liite VIII.

(4) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(5) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(6) EUVL L 189, 29.7.2003, s. 12.

(7) EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1.

(8) EUVL L 349, 29.12.2009, s. 1.

LIITE I

LIITE II

Tuontitavaroiden luokitteluperusteet

(12 painoprosentin kosteuspitoisuuden tai vastaavan perusteella)

Tuote

Vehnä ja spelttivehnä (1), vehnän ja rukiin sekaviljaa lukuun ottamatta

Durumvehnä

Lasimainen maissi

Muu kuin lasimainen maissi

Muut siemenet

CN-koodi

1001 90

1001 10 00

1005 90 00

1005 10 90 ja 1005 90 00

1002, 1003 ja 1007 00 90

Laatu (2)

Korkea

Keski

Heikko

Korkea

Keski

Heikko

1.	Valkuaisainepitoisuuden vähimmäisprosenttiosuus

14,0

11,5

—

2.	Vähimmäisominaispaino (kg/hl)

77,0

74,0

—

76,0

—

76,0

—

3.	Epäpuhtauksien pitoisuuden enimmäisprosenttiosuus (Schwarzbesatz)

1,5

—

1,5

—

4.	Lasimaisten siementen vähimmäisprosenttiosuus

—

75,0

62,0

—

95,0

—

5.	Enimmäiskelluntaluku

—

25,0

—

Poikkeamat

Säädetty poikkeama	Durumvehnä ja vehnä	Lasimainen maissi
valkuaisainepitoisuudesta	-0,7	—
vähimmäisominaispainosta	-0,5	-0,5
epäpuhtauksien enimmäismäärästä	+0,5	—
lasimaisten jyvien määrästä	-2,0	-3,0
kelluntaluvusta	—	+1,0

(1) Nämä perusteet koskevat kuorittua spelttivehnää.

(2) Sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1272/2009 liitteessä I olevassa IV osassa vahvistettuja analyysimenetelmiä.

LIITE III

Noteerauspörssit ja viitelajikkeet

Tuote	Vehnä			Durumvehnä	Maissi	Muu rehusiemen
Vakiolaatu	Korkea	Keski	Heikko
Pörssinoteerauksessa käytettävä viitelajike (tyyppi/aste)	Hard Red Spring nro 2	Hard Red Winter nro 2	Soft Red Winter nro 2	Hard Amber Durum nro 2	Yellow Corn nro 3	US Barley nro 2
Pörssinoteeraus	Minneapolis Grain Exchange	Kansas City Board of Trade	Chicago Board of Trade	Minneapolis Grain Exchange (1)	Chicago Board of Trade	Minneapolis Grain Exchange (2)

(1) Jos edustavan cif-tuontihinnan laskemiseksi ei ole saatavissa lainkaan noteerauksia, käytetään Amerikan yhdysvalloissa julkisesti käytettävissä olevia edustavimpia fob-noteerauksia.

(2) Jos edustavan cif-tuontihinnan laskemiseksi ei ole saatavissa lainkaan noteerauksia, käytetään Amerikan yhdysvalloissa julkisesti käytettävissä olevia edustavampia fob-noteerauksia. Tällöin noteerauksia korotetaan noteerauspaikan ja Meksikonlahden välisiä rahtikustannuksia vastaavalla määrällä

LIITE IV

EDELLÄ 7 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTU ARGENTIINAN HALLITUKSEN VALTUUTTAMAN SENASA:N ANTAMAN LAATUTODISTUKSEN MALLI

LIITE V

AMERIKAN YHDYSVALTOJEN HALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ TAVALLISEN VEHNÄN VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUKSEN MALLI

AMERIKAN YHDYSVALTOJEN HALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ DURUMVEHNÄN VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUKSEN MALLI

LIITE VI

TAVALLISEN VEHNÄN JA DURUMVEHNÄN VIENTILAADUN MÄÄRITTELYÄ KOSKEVAN KANADAN HALLITUKSEN HYVÄKSYMÄN VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUKSEN MALLI

Kanadalaisen tavallisen vehnän ja durumvehnän vientilaadun määrittely

TAVALLINEN VEHNÄ

Canada Western Red Spring (CWRS)	Testipaino (Minimi)	Vieraita aineksia yhteensä myös muita viljanjyviä
N:o 1 CWRS	79,0 kg/hl	(Maksimi) 0,4 %, myös 0,2 % muita siemeniä
N:o 2 CWRS	77,5 kg/hl	(Maksimi) 0,75 %, myös 0,2 % muita siemeniä
N:o 3 CWRS	76,5 kg/hl	(Maksimi) 1,25 %, myös 0,2 % muita siemeniä

Canada Western Extra Strong Red Spring

(CWES)

Testipaino (Minimi)

Vieraita aineksia yhteensä myös muita viljanjyviä

N:o 1 CWES

78,0 kg/hl

(Maksimi) 0,75 %, myös 0,2 % muita siemeniä

N:o 1 CWES

76,0 kg/hl

(Maksimi) 1,5 %, myös 0,2 % muita siemeniä

Canada Prairie Spring Red

(CPSR)

Testipaino (Minimi)

Vieraita aineksia yhteensä myös muita viljanjyviä

N:o 1 CPSR

77,0 kg/hl

(Maksimi) 0,75 %, myös 0,2 % muita siemeniä

N:o 2 CPSR

75,0 kg/hl

(Maksimi) 1,5 %, myös 0,2 % muita siemeniä

Canada Prairie Spring White

(CPSW)

Testipaino (Minimi)

Vieraita aineksia yhteensä myös muita viljanjyviä

N:o 1 CPSW

77,0 kg/hl

(Maksimi) 0,75 %, myös 0,2 % muita siemeniä

N:o 2 CPSW

75,0 kg/hl

(Maksimi) 1,5 %, myös 0,2 % muita siemeniä

Canada Western Red Winter

(CWRW)

Testipaino (Minimi)

Vieraita aineksia yhteensä myös muita viljanjyviä

N:o 1 CWRW

78,0 kg/hl

(Maksimi) 1,0 %, myös 0,2 % muita siemeniä

N:o 2 CWRW

74,0 kg/hl

(Maksimi) 2,0 %, myös 0,2 % muita siemeniä

Canada Western Soft White Spring (CWSWS)	Testipaino (Minimi)	Vieraita aineksia yhteensä myös muita viljanjyviä
N:o 1 CWSWS	78,0 kg/hl	(Maksimi) 0,75 %, myös 0,2 % muita siemeniä
N:o 2 CWSWS	75,5 kg/hl	(Maksimi) 1,0 %, myös 0,2 % muita siemeniä
N:o 3 CWSWS	75,0 kg/hl	(Maksimi) 1,5 %, myös 0,2 % muita siemeniä

DURUMVEHNÄ

Canada Western Amber Durum

(CWAD)

Testipaino (Minimi)

Vieraita aineksia yhteensä myös muita viljanjyviä

N:o 1 CWAD

80,0 kg/hl

(Maksimi) 0,5 %, myös 0,2 % muita siemeniä

N:o 2 CWAD

79,5 kg/hl

(Maksimi) 0,8 %, myös 0,2 % muita siemeniä

N:o 3 CWAD

78,0 kg/hl

(Maksimi) 1,0 %, myös 0,2 % muita siemeniä

N:o 4 CWAD

75,0 kg/hl

(Maksimi) 3,0 %, myös 0,2 % muita siemeniä

Huomautuksia:

Muut viljanjyvät	:	Tässä luokassa ainoastaan kauran, vehnän, rukiin ja ruisvehnän jyvät.
Tavallinen vehnä	:	Tavallisen vehnän viennissä Canadian Grain Commission toimittaa todistuksen ohella asiakirjoja, joissa eritellään kyseisen erän valkuaisainepitoisuus.
Durumvehnä	:	Durumvehnän viennissä Canadian Grain Commission toimittaa todistuksen ohella asiakirjoja, joissa eritellään kyseisen erän lasimaisten jyvien prosenttiosuus ja erityispaino (kilogrammaa/ hehtolitra).

LIITE VII

EDELLÄ 7 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTU VERTAILUMENETELMÄ KELLUNTALUVUN MÄÄRITTÄMISEKSI

Valmistetaan natriumnitraattiliuos, jonka ominaispaino on 1,25 ja jota säilytetään 35 °C:n lämpötilassa.

Liuokseen pannaan 100 edustavasta näytteestä otettua maissinjyvää, joiden kosteuspitoisuus ei ylitä 14,5:tä prosenttia.

Liuosta ravistetaan viiden minuutin ajan 30 sekunnin välein ilmakuplien syntymisen estämiseksi.

Kelluvat jyvät erotetaan uponneista jyvistä ja lasketaan.

Kelluntaluku lasketaan seuraavasti:

Näytteen kelluntaluku = (Kelluvien jyvien määrä/Uponneiden jyvien määrä) × 100

Koe tehdään viisi kertaa.

Kelluntaluku on viiden tehdyn kokeen kelluntaluvun keskiarvo, mukaan ei oteta kahta ääriarvoa.

LIITE VIII

Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista

Komission asetus (EY) N:o 1249/96 (EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125).
Komission asetus (EY) N:o 641/97 (EYVL L 98, 15.4.1997, s. 2).
Komission asetus (EY) N:o 2092/97 (EYVL L 292, 25.10.1997, s. 10).
Komission asetus (EY) N:o 2519/98 (EYVL L 315, 25.11.1998, s. 7).
Komission asetus (EY) N:o 2235/2000 (1) (EYVL L 256, 10.10.2000, s. 13).	ainoastaan 2 artikla
Komission asetus (EY) N:o 2104/2001 (EYVL L 283, 27.10.2001, s. 8).
Komission asetus (EY) N:o 597/2002 (EYVL L 91, 6.4.2002, s. 9).
Komission asetus (EY) N:o 1900/2002 (EYVL L 287, 25.10.2002, s. 15).
Komission asetus (EY) N:o 1110/2003 (EUVL L 158, 27.6.2003, s. 12).
Komission asetus (EY) N:o 777/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 50).	ainoastaan 5 artikla
Komission asetus (EY) N:o 1074/2008 (EUVL L 294, 1.11.2008, s. 3).
Komission asetus (EY) N:o 459/2009 (EUVL L 139, 5.6.2009, s. 3).
Komission asetus (EU) N:o 170/2010 (EUVL L 51, 2.3.2010, s. 8).

(1) Kyseistä asetusta muutettiin asetuksella (EY) N:o 2015/2001 (EYVL L 272, 13.10.2001, s. 31).

LIITE IX

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 1249/96	Tämä asetus
1 artikla	1 artikla
2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen virke	2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
2 artiklan 1 kohdan kolmas virke	2 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
2 artiklan 2 kohta	2 artiklan 2 kohta
2 artiklan 3 kohta	2 artiklan 3 kohta
2 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta	2 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta
2 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen ja kolmas luetelmakohta	2 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta
2 artiklan 4 kohdan toinen alakohta	2 artiklan 4 kohdan toinen alakohta
2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke	3 artiklan 1 kohta
2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke	3 artiklan 2 kohta
2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmas virke	3 artiklan 3 kohta
2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta	3 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta
2 artiklan 5 kohdan kolmas alakohta	3 artiklan 4 kohdan toinen alakohta
2 a artikla	—
3 artikla	4 artikla
4 artiklan 1 kohta	5 artiklan 1 kohta
4 artiklan 2 kohta	5 artiklan 2 kohta
4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta	5 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohta
4 artiklan 4 kohta	5 artiklan 4 kohta
4 artiklan 5 kohta	5 artiklan 5 kohta
5 artikla	6 artikla
6 artiklan 1 kohta	7 artiklan 1 kohta
6 artiklan 1 a kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta	7 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta
6 artiklan 1 a kohdan toisesta kuudenteen alakohtaan	7 artiklan 2 kohdan toisesta kuudenteen alakohtaan
6 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	7 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta
6 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	7 artiklan 3 kohdan toinen alakohta
6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	7 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan a ja b alakohta
6 artiklan 2 kohdan neljäs alakohta	7 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta
6 artiklan 2 kohdan viides alakohta	7 artiklan 3 kohdan viides alakohta
6 artiklan 3 kohta	7 artiklan 4 kohta
6 artiklan 4 kohta	7 artiklan 5 kohta
7 artikla	—
8 artikla	—
—	8 artikla
—	9 artikla
Liite I	Liite II
Liite II	Liite III
Liite III	—
Liite IV	Liite IV
Liite IV a	Liite V
Liite IV b	Liite VI
Liite V	Liite VII
Liite VI	Liite I
—	Liite VIII
—	Liite IX

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.187.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 187

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	53. vuosikerta 21. heinäkuu 2010

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Neuvoston päätös 2010/404/YUTP, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2010, turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon sovellettavia turvallisuusmenettelyjä koskevan Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä	1
		Turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon sovellettavia turvallisuusmenettelyjä koskeva Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen sopimus	2
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) N:o 642/2010, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2010, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta	5
		Komission asetus (EU) N:o 643/2010, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	23
		Komission asetus (EU) N:o 644/2010, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2010, asetuksella (EY) N:o 969/2006 avatusta maissia koskevasta tariffikiintiöstä 9 ja 16 päivän heinäkuuta 2010 välisenä aikana jätettyihin tuontitodistushakemuksiin sovellettavasta jakokertoimesta	25
		Komission asetus (EU) N:o 645/2010, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2010, asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta	26

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	41,0
	TR	77,3
	ZZ	59,2
0707 00 05	MK	41,0
	TR	105,8
	ZZ	73,4
0709 90 70	TR	90,3
0709 90 70	ZZ	90,3
0805 50 10	AR	86,8
	UY	75,9
	ZA	82,1
	ZZ	81,6
0808 10 80	AR	85,4
	BR	79,9
	CA	99,3
	CL	88,8
	CN	81,0
	NZ	110,6
	US	121,1
	UY	111,6
	ZA	94,9
	ZZ	97,0
0808 20 50	AR	82,0
	CL	109,0
	CN	98,4
	NZ	176,5
	ZA	97,4
	ZZ	112,7
0809 10 00	TR	195,5
0809 10 00	ZZ	195,5
0809 20 95	CL	150,0
	TR	256,7
	US	769,6
	ZZ	392,1
0809 30	AR	75,9
	TR	160,0
	ZZ	118,0
0809 40 05	BR	123,2
	IL	165,9
	TR	133,7
	ZZ	140,9

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 11 10 (1)	41,21	0,00
1701 11 90 (1)	41,21	2,54
1701 12 10 (1)	41,21	0,00
1701 12 90 (1)	41,21	2,24
1701 91 00 (2)	41,32	5,07
1701 99 10 (2)	41,32	1,94
1701 99 90 (2)	41,32	1,94
1702 90 95 (3)	0,41	0,27

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan komission asetus (EU) N:o 637/2010, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, sokerialan tuotteiden tuontitodistushakemusten jättämisen keskeyttämisestä eräissä tariffikiintiöissä (EUVL L 186, 20.7.2010)	28