ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.173.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 173
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
8. heinäkuu 2010

Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 595/2010, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2010, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteiden VIII, X ja XI muuttamisesta ( 1 )

1

 

*

Komission asetus (EU) N:o 596/2010, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 1019/2002 mukauttamisesta Bulgarian ja Romanian liittymisen vuoksi

27

 

 

Komission asetus (EU) N:o 597/2010, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

28

 

 

Komission asetus (EU) N:o 598/2010, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, vilja-alalla 1 päivästä heinäkuuta 2010 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 576/2010 muuttamisesta

30

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Komission direktiivi 2010/47/EU, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen

33

 

*

Komission direktiivi 2010/48/EU, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen ( 1 )

47

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2010/377/EU

 

*

Komission päätös, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, Viron vapauttamisesta tietyistä neuvoston direktiivien 66/402/ETY ja 2002/57/EY soveltamisvelvoitteista lajien Avena strigosa Schreb., Brassica nigra (L.) Koch ja Helianthus annuus L. osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 4526)  ( 1 )

73

 

 

SUOSITUKSET

 

 

2010/378/EU

 

*

Komission suositus, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukaisissa katsastuksissa havaittujen puutteiden arvioinnista

74

 

 

2010/379/EU

 

*

Komission suositus, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY mukaisissa hyötyajoneuvojen teknisissä tienvarsitarkastuksissa havaittujen puutteiden riskinarvioinnista

97

 

 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/1

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 595/2010,

annettu 2 päivänä heinäkuuta 2010,

muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteiden VIII, X ja XI muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä 3 päivänä lokakuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 vahvistetaan muihin kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuihin eläimistä saataviin sivutuotteisiin sovellettavat eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevat säännöt. Asetuksessa säädetään, että käsiteltyä eläinvalkuaista ja muita käsiteltyjä tuotteita, joita voidaan käyttää rehuaineena, saa saattaa markkinoille ainoastaan, jos ne on käsitelty kyseisen asetuksen VII liitteen mukaisesti. Lisäksi asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 säädetään, että lemmikkieläinten ruokia, puruluita ja liitteessä VIII tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita saa saattaa markkinoille ainoastaan, jos ne täyttävät kyseisessä liitteessä vahvistetut erityiset vaatimukset.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevassa V luvussa vahvistetaan nykyisellään hevoseläinten seerumin markkinoille saattamista ja tuontia koskevat yhdenmukaistetut vaatimukset. Tietyissä jäsenvaltioissa kauppakumppanit ja talouden toimijat ovat kuitenkin ilmaisseet kiinnostuksensa sekä unionista että kolmansista maista peräisin olevien hevoseläinten veren ja laajemmankin verituotteiden valikoiman käyttämiseen teknisiin tarkoituksiin unionissa. Tällaisen veren ja tällaisten verituotteiden käytön helpottamiseksi on välttämätöntä vahvistaa eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, kun käyttö tapahtuu teknisiin tarkoituksiin. Vaatimuksilla on tarkoitus minimoida eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/426/ETY (2) lueteltujen tiettyjen ilmoituspakon alaisten tautien tartuntariskit saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella. Erityisesti todetaan, että veren olisi tultava teurastamoista, jotka on hyväksytty eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetun 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (3) mukaisesti, tai laitoksista, jotka kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt veren keräämistä varten ja joita se valvoo, kuten tiloilta, joilla eläimiä pidetään eläinten terveyttä koskevin erityisedellytyksin.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevassa X luvussa vahvistetaan tuontia koskevat vaatimukset luille ja luutuotteille (lukuun ottamatta luujauhoa), sarville ja sarvituotteille (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioille, sorkille ja niistä valmistetuille tuotteille (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa), jotka on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin rehuaineiksi, eloperäisiksi lannoitteiksi tai maanparannusaineiksi.

(4)

Talouden toimijat ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita tällaisten eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttämisestä eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotannossa. Tällaisten eläimistä saatavien sivutuotteiden saattaminen markkinoille ja tuonti olisi sallittava ainoastaan, jos ne ovat peräisin eläimistä, jotka kelpaavat teurastettaviksi ihmisravinnoksi tai joissa ei ole näkynyt kliinisiä merkkejä mistään tarttuvista taudeista, tai jos niille on tehty mahdolliset terveysriskit minimoiva käsittely.

(5)

Sarvien suhteen olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, joilla ehkäistään tarttuvan spongiformisen enkefalopatian (TSE) tarttuminen poistettaessa sarvia kallosta. Tieteellinen ohjauskomitea on antanut lausunnon (4) TSE-tarttuvuuden jakautumisesta märehtijöiden kudoksissa. Lausunnon mukaan sarvet on poistettava kalloa avaamatta, jotta estetään ristisaastuminen TSE-taudinaiheuttajien kanssa.

(6)

Näin ollen asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteeseen VIII olisi lisättävä uusi XV luku, jossa täsmennetään eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) markkinoille saattamista ja tuontia koskevat terveysvaatimukset.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1774/2002, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 437/2008 (5), liitteessä X vahvistetaan yksi terveystodistuksen malli maidolle ja maitotuotteille, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja jotka ovat peräisin kolmansista maista ja lähetetään unioniin tai kuljetetaan unionin kautta. Asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VII olevassa V luvussa vahvistetaan maidon, maitotuotteiden ja ternimaidon markkinoille saattamista ja tuontia koskevat erityiset vaatimukset. Kyseisen luvun A jakson 3 kohdassa ja B jakson 1.5 kohdassa vahvistetaan suu- ja sorkkataudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten rehuksi tarkoitettua heraa koskevat vaatimukset. Asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä X olevassa 2 luvussa vahvistetaan muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen maidon ja maitotuotteiden tuontia koskeva terveystodistusmalli. Heraa koskevat todistusmallin vaatimukset ovat tiukemmat kuin kyseisen asetuksen liitteessä VII olevassa V luvussa vahvistetut heraa koskevat vaatimukset unionin sisäisessä kaupassa. Todistusmallia olisi näin ollen muutettava siten, että heran tuontia koskevat vaatimukset eivät ole vähemmän suotuisat kuin heran tuotantoon ja markkinointiin unionin sisäisessä kaupassa sovellettavat vaatimukset. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä X olevan 2 luvun terveystodistusmallia olisi muutettava.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä XI vahvistetaan luettelot kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin, ja viitataan neuvoston päätökseen 79/542/ETY (6), komission päätökseen 97/296/EY (7), komission päätökseen 94/85/ETY (8), komission päätökseen 94/984/EY (9), komission päätökseen 2000/585/EY (10), komission päätökseen 2000/609/EY (11), komission päätökseen 2004/211/EY (12), komission päätökseen 2004/438/EY (13) ja komission päätökseen 2006/696/EY (14). Näitä säädöksiä on muutettu huomattavasti tai ne on korvattu. Liitettä XI olisi muutettava näihin unionin säädöksiin tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi.

(9)

Tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen olisi sallittava siirtymäkausi, jotta sidosryhmillä olisi riittävästi aikaa mukautua uusiin sääntöihin ja jotta unioniin voitaisiin edelleen tuoda eläimistä saatavia sivutuotteita asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti sellaisena kuin se oli ennen tällä asetuksella tehtyjä muutoksia.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteet VIII, X ja XI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä 31 päivään elokuuta 2010 asti kestävän siirtymäkauden ajan lähetykset, jotka sisältävät maitoa ja maitotuotteita, hevoseläinten seerumia ja teknisten tuotteiden valmistukseen käytettäviä käsiteltyjä verituotteita, lukuun ottamatta hevoseläimistä saatavia verituotteita, ja joiden mukana on terveystodistus, joka on täytetty ja allekirjoitettu niiden asianmukaisten mallitodistusten mukaisesti, jotka vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä X olevassa 2 luvussa, 4A luvussa ja 4D luvussa ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää.

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tällaiset lähetykset 30 päivään lokakuuta 2010 asti, jos mukana toimitetut terveystodistukset on täytetty ja allekirjoitettu ennen 1 päivää syyskuuta 2010.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1)  EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 42.

(3)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(4)  Tieteellisen ohjauskomitean lausunto, joka annettiin 10. ja 11. tammikuuta 2002 pidetyssä kokouksessa ja jota muutetttiin 7. ja 8. marraskuuta 2002 pidetyssä kokouksessa.

(5)  EUVL L 132, 22.5.2008, s. 7.

(6)  EYVL L 146, 14.6.1979, s. 15.

(7)  EYVL L 122, 14.5.1997, s. 21.

(8)  EYVL L 44, 17.2.1994, s. 31.

(9)  EYVL L 378, 31.12.1994, s. 11.

(10)  EYVL L 251, 6.10.2000, s. 1.

(11)  EYVL L 258, 12.10.2000, s. 49.

(12)  EUVL L 73, 11.3.2004, s. 1.

(13)  EUVL L 154, 30.4.2004, s. 72.

(14)  EUVL L 295, 25.10.2006, s. 1.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteet VIII, X ja XI seuraavasti:

(1)

Muutetaan liite VIII seuraavasti:

a)

Korvataan V luku seuraavasti:

”V   LUKU

Vaatimukset hevoseläinten verelle ja verituotteille, joita käytetään teknisiin tarkoituksiin

A.   Markkinoille saattaminen

Hevoseläinten veren ja verituotteiden saattamiseen markkinoille teknisiin käyttötarkoituksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

1.

Verta saa saattaa markkinoille edellyttäen, että

a)

se on kerätty hevoseläimistä, jotka

i)

eivät veren keräämispäivänä suoritetussa tarkastuksessa osoittaneet kliinisiä merkkejä direktiivin 90/426/ETY liitteessä A luetelluista ilmoituspakon alaisista taudeista eikä hevosinfluenssasta, hevosten piroplasmoosista tai hevosten virusarteriitista, jotka on mainittu Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön (vuoden 2009 laitos) 1.2.3 artiklan 4 kohdassa;

ii)

on pidetty vähintään 30 päivää ennen veren keräämispäivää ja keräämisen aikana eläinlääkinnällisessä valvonnassa tiloilla, jotka eivät ole olleet direktiivin 90/426/ETY 4 artiklan 5 kohdan mukaisen kieltomääräyksen eivätkä 5 artiklan mukaisten rajoitusten alaisia;

iii)

eivät direktiivin 90/426/ETY 4 artiklan 5 kohdassa vahvistettuina ajanjaksoina ole olleet kosketuksissa hevoseläimiin, jotka ovat peräisin kyseisen artiklan mukaisista eläinten terveyteen liittyvistä syistä kieltomääräyksen alaisina olleilta tiloilta, eivätkä vähintään 40 päivään ennen veren keräämispäivää ja keräämisen aikana ole olleet kosketuksissa hevoseläimiin, jotka ovat peräisin sellaisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, jota ei pidetä vapaana afrikkalaisesta hevosrutosta kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti;

b)

se on kerätty eläinlääkinnällisessä valvonnassa joko

i)

asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti hyväksytyssä teurastamossa; tai

ii)

laitoksissa, jotka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt, joille se on antanut eläinlääkinnällisen hyväksyntänumeron ja joita se valvoo hevoseläinten veren keräämiseksi teknisiin tarkoituksiin käytettävien verituotteiden tuotantoa varten.

2.

Verituotteita saa saattaa markkinoille edellyttäen, että

a)

on toteutettu kaikki varotoimenpiteet taudinaiheuttajien aiheuttaman verituotteiden saastumisen estämiseksi tuotannon, käsittelyn ja pakkaamisen aikana;

b)

verituotteet on valmistettu verestä, joka

i)

joko täyttää 1 kohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset; tai

ii)

jolle on tehty vähintään yksi seuraavista käsittelyistä ja sen jälkeen tehokkuuskoe seuraavia tauteja aiheuttavien patogeenien inaktivoimiseksi: afrikkalainen hevosrutto, hevosen enkefalomyeliitti kaikissa muodoissaan venezuelalainen hevosen enkefalomyeliitti mukaan luettuna, hevoseläinten näivetystauti, vesicular stomatitis-tauti ja räkätauti (Burkholderia mallei):

—

lämpökäsittely 65 °C:n lämpötilassa vähintään kolmen tunnin ajan;

—

säteilytys gammasäteilyannoksella 25 kGy;

—

pH:n muuttaminen pH 5:ksi kahden tunnin ajaksi;

—

lämpökäsittely kuumentamalla aines läpikotaisin vähintään 80 °C:een.

3.

Hevoseläinten veri ja verituotteet on pakattava sinetöityihin läpäisemättömiin säiliöihin,

a)

joihin on selkeästi merkitty ’HEVOSELÄINTEN VERTA JA VERITUOTTEITA; EI IHMIS- EIKÄ ELÄINRAVINNOKSI’;

b)

joissa on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu keräyslaitoksen hyväksyntänumero.

B.   Tuonti

Jäsenvaltioiden on sallittava hevoseläinten veren ja verituotteiden tuonti teknisiin käyttötarkoituksiin seuraavin edellytyksin:

1.

Veren on oltava A jakson 1 kohdan a alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaista, ja se on kerättävä eläinlääkinnällisessä valvonnassa joko

a)

teurastamoissa,

i)

jotka on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti; tai

ii)

jotka ovat kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä ja valvomia; tai

b)

hyväksytyissä laitoksissa, joilla on eläinlääkinnällinen hyväksyntänumero ja joita valvoo kolmannen maan toimivaltainen viranomainen tarkoituksena kerätä hevoseläinten verta teknisiin tarkoituksiin käytettävien verituotteiden tuotantoa varten.

2.

Verituotteiden on oltava A jakson 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisia.

Lisäksi A jakson 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen verituotteiden on oltava valmistettu sellaisista hevoseläimistä kerätystä verestä, jotka on pidetty vähintään kolmen kuukauden ajan ennen keräämispäivää, tai syntymästään asti, jos on kyse kolmea kuukautta nuoremmasta eläimestä, eläinlääkinnällisessä valvonnassa tiloilla keräämisen suorittavassa kolmannessa maassa, joka kyseisenä aikana ja veren keräämisen aikana on ollut vapaa

a)

afrikkalaisesta hevosrutosta direktiivin 90/426/ETY 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti;

b)

venezuelalaisesta hevosen enkefalomyeliitistä vähintään kahden vuoden ajan;

c)

räkätaudista

i)

kolmen vuoden ajan; tai

ii)

kuuden kuukauden ajan, jos eläimissä ei ollut kliinisiä merkkejä räkätaudista (Burkholderia mallei) 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa teurastamossa suoritetussa post mortem -tarkastuksessa, johon sisältyi henkitorven, kurkunpään, nenäonteloiden, sivuonteloiden ja niiden haarautumien limakalvojen huolellinen tutkiminen sen jälkeen, kun pää on halkaistu pituussuunnassa ja sierainten väliseinä poistettu;

d)

vesicular stomatitis -taudista kuuden kuukauden ajan.

3.

Verituotteiden on tultava kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä teknisestä laitoksesta, joka täyttää asetuksen (EY) N:o 1774/2002 18 artiklassa säädetyt erityiset vaatimukset.

4.

Veren ja verituotteiden on tultava kolmannesta maasta, joka sisältyy liitteessä XI olevissa seuraavissa osissa tarkoitettuun luetteloon:

a)

XIII A osa, jos veri on kerätty A jakson 1 kohdan mukaisesti tai jos verituotteet on valmistettu A jakson 2 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti; tai

b)

XIII B osa, jos ne on käsitelty A jakson 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

5.

Veri ja verituotteet on pakattava ja merkittävä A jakson 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja niiden mukana on oltava liitteessä X olevan 4(A) luvun mallin mukainen terveystodistus, jonka virkaeläinlääkäri on asianmukaisesti täyttänyt ja allekirjoittanut.”

b)

Lisätään XV luku seuraavasti:

”XV   LUKU

Vaatimukset sarville ja sarvituotteille (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioille, sorkille ja niistä valmistetuille tuotteille (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa), jotka on tarkoitettu eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon

A.   Markkinoille saattaminen

Eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) markkinoille saattamiseen sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

1.

niiden on oltava peräisin eläimistä,

a)

jotka on teurastettu teurastamossa ja joille on tehty ante mortem -tarkastus, jossa niiden on todettu kelpaavan teurastettaviksi ihmisravinnoksi unionin lainsäädännön mukaisesti; tai

b)

joissa ei ole ollut kliinisiä merkkejä kyseisen tuotteen välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvista taudeista;

2.

niille on oltava tehty lämpökäsittely, jossa sisälämpötilan on oltava tunnin ajan vähintään 80 °C;

3.

sarvet on oltava poistettu kalloa avaamatta;

4.

kaikissa käsittelyn, varastoinnin ja kuljetuksen vaiheissa on oltava toteutettu kaikki varotoimenpiteet ristisaastumisen välttämiseksi;

5.

ne on joko pakattava uusiin pakkauksiin tai säiliöihin tai kuljetettava ajoneuvoissa tai irtotavarasäiliöissä, jotka on desinfioitu ennen lastaamista toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tuotteella;

6.

pakkauksissa tai säiliöissä

a)

on ilmoitettava tuotteiden tyyppi (sarvia tai sarvituotteita, kavioita, sorkkia tai niistä valmistettuja tuotteita);

b)

on oltava selkeä merkintä ’EI IHMIS- EIKÄ ELÄINRAVINNOKSI’;

c)

on ilmoitettava määränpäänä olevan hyväksytyn teknisen tai varastointilaitoksen nimi ja osoite.

B.   Tuonti

Jäsenvaltioiden on sallittava eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonti edellyttäen, että

1.

ne tulevat liitteessä XI olevassa XVIII osassa vahvistetussa luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;

2.

ne on tuotettu tämän luvun A kohdan mukaisesti;

3.

niiden mukana on liitteessä X olevassa 18 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus, jonka virkaeläinlääkäri on asianmukaisesti täyttänyt ja allekirjoittanut;

4.

ne kuljetetaan direktiivissä 97/78/EY säädetyllä unionin saapumisrajatarkastusasemalla tehtyjen eläinlääkinnällisten tarkastusten jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan hyväksyttyyn tekniseen laitokseen tai hyväksyttyyn varastointilaitokseen.”

(2)

Muutetaan liite X seuraavasti:

a)

Korvataan 2 luku seuraavasti:

”2   LUKU

Terveystodistus

Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2), muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitetuille maidolle ja maitotuotteille

Image

Image

Image

b)

Korvataan 4(A) luku seuraavasti:

”4(A)   LUKU

Terveystodistus

Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2), teknisiin tarkoituksiin käytettäville hevoseläinten verelle ja verituotteille

Image

Image

Image

Image

c)

Korvataan 4(D) luku seuraavasti:

”4(D)   LUKU

Terveystodistus

Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2) käsitellyille verituotteille, joita käytetään teknisten tuotteiden valmistukseen, lukuun ottamatta hevoseläimistä saatavia verituotteita

Image

Image

Image

d)

Lisätään 18 luku seuraavasti:

”18   LUKU

Terveystodistus

Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2) sarville ja sarvituotteille (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioille, sorkille ja niistä valmistetuille tuotteille (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa), jotka on tarkoitettu eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon

Image

Image

(3)

Korvataan liite XI seuraavasti:

”LIITE XI

Luettelot kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin

Kolmannen maan sisältyminen johonkin seuraavista luetteloista on tarpeellinen mutta ei riittävä edellytys asianomaisten tuotteiden tuonnille kyseisestä kolmannesta maasta. Tuonnissa on lisäksi noudatettava asianomaisia eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevia vaatimuksia. Seuraavat kuvaukset koskevat alueita tai niiden osia, joista tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonti on sallittu, liitteessä X vahvistetun asianomaisen eläinten terveyttä koskevan todistuksen tai ilmoituksen mukaisesti.

I   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia maidon ja maitotuotteiden tuonnin (2 luvun terveystodistus)

Päätöksen 2004/438/EY (1) liitteessä I luetellut hyväksytyt kolmannet maat.

II   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia käsitellyn eläinvalkuaisen (kalajauhoa lukuun ottamatta) tuonnin (1 luvun terveystodistus)

Komission asetuksen (EU) N:o 206/2010 (2) liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.

III   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia kalajauhon ja -öljyn tuonnin (1 ja 9 luvun terveystodistukset)

Komission päätöksen 2006/766/EY (3) liitteessä II luetellut kolmannet maat.

IV   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia renderoitujen rasvojen (kalaöljyä lukuun ottamatta) tuonnin (10A ja 10B luvun terveystodistukset)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.

V   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia verituotteiden tuonnin rehuaineeksi (4B luvun terveystodistus)

A.   Kavio- ja sorkkaeläimistä peräisin olevat verituotteet

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista vastaavien lajien kaikkiin luokkiin kuuluvan tuoreen lihan tuonti on sallittua.

B.   Muista lajeista peräisin olevat verituotteet

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.

VI   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia teknisiin tarkoituksiin, myös farmaseuttisiin tuotteisiin, käytettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden ja verituotteiden tuonnin, hevoseläimistä saatavia verituotteita lukuun ottamatta (4C ja 8 luvun terveystodistukset)

A.

Verituotteet:

1.

Kavio- ja sorkkaeläimistä peräisin olevat käsittelemättömät verituotteet:

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai niiden osat, joista kotieläiminä pidettävien kavio- ja sorkkaeläinlajien tuoreen lihan tuonti on sallittua, ainoastaan kyseisen osan sarakkeissa 7 ja 8 vahvistetuksi ajaksi,

—

(JP) Japani.

2.

Siipikarjasta ja muista lintulajeista peräisin olevat käsittelemättömät verituotteet:

Komission asetuksen (EY) N:o 798/2008 (4) liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat,

—

(JP) Japani.

3.

Muista eläimistä peräisin olevat käsittelemättömät verituotteet:

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa, asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa tai komission asetuksen (EY) N:o 119/2009 (5) liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat,

—

(JP) Japani.

4.

Kaikista lajeista peräisin olevat käsitellyt verituotteet:

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa, asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat,

—

(JP) Japani.

B.

Farmaseuttiseen käyttöön tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet:

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa, asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat sekä seuraavat kolmannet maat:

—

(JP) Japani,

—

(PH) Filippiinit,

—

(TW) Taiwan.

C.

Muihin teknisiin tarkoituksiin kuin farmaseuttiseen käyttöön tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet: Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista vastaavien lajien kyseiseen luokkaan kuuluvan tuoreen lihan tuonti on sallittua, taikka asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.

VII A   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia lemmikkieläinten ruoan valmistukseen käytettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin (3F luvun terveystodistus)

A.

Hevoseläimistä, nautaeläimistä, lampaista, vuohista ja sioista, myös tarhatuista ja luonnonvaraisista eläimistä, peräisin olevat sivutuotteet:

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista vastaavien lajien ihmisravinnoksi tarkoitetun tuoreen lihan tuonti on sallittua.

B.

Siipikarjasta, myös sileälastaisista linnusta ja luonnonvaraisista riistalinnuista, peräisin olevat raaka-aineet:

Asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista jäsenvaltiot sallivat tuoreen siipikarjanlihan tuonnin.

C.

Kaloista peräisin olevat raaka-aineet:

Päätöksen 2006/766/EY liitteessä II luetellut kolmannet maat.

D.

Muista luonnonvaraisista maanisäkkäistä ja jäniseläimistä peräisin olevat raaka-aineet:

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat saman lajin eläimistä peräisin olevan tuoreen lihan tuonnin.

VII B   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia Euroopan unioniin lähetettävän suoraan myytäväksi tarkoitetun raa’an lemmikkieläinten ruoan tai tarhattujen turkiseläinten ruokintaan tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin (3D luvun terveystodistus)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat saman lajin eläimistä peräisin olevan tuoreen luullisen lihan tuonnin.

Kaloista saatavan aineksen osalta päätöksen 2006/766/EY liitteessä II luetellut kolmannet maat.

VII C   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia Euroopan unioniin lähetettävien, lemmikkieläinten ruoan valmistukseen tarkoitettujen arominvahventeiden tuonnin (3E luvun terveystodistus)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat saman lajin eläimistä peräisin olevan tuoreen luullisen lihan tuonnin.

Kaloista saatavasta aineksesta valmistettujen arominvahventeiden osalta päätöksen 2006/766/EY liitteessä II luetellut kolmannet maat.

VIII   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia sianharjasten tuonnin (7A ja 7B luvun terveystodistukset)

A.

Käsittelemättömien sianharjasten osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joissa ei ole esiintynyt afrikkalaista sikaruttoa 12 kuukauden aikana ennen tuontipäivää.

B.

Käsiteltyjen sianharjasten osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joissa on saattanut esiintyä afrikkalaista sikaruttoa 12 kuukauden aikana ennen tuontipäivää.

IX   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia maanparannukseen käytettävän käsitellyn lannan ja käsiteltyjen lantatuotteiden tuonnin (17 luvun terveystodistus)

Käsitellyn lannan ja käsiteltyjen lantatuotteiden osalta kolmannet maat, jotka on lueteltu

a)

asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa;

b)

komission päätöksen 2004/211/EY (6) liitteessä I; tai

c)

asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa.

X   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia lemmikkieläinten ruoan ja puruluiden tuonnin (3A, 3B ja 3C luvun terveystodistukset)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat:

—

(JP) Japani

—

(EC) Ecuador (7)

—

(LK) Sri Lanka (8)

—

(TW) Taiwan (9).

XI   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia gelatiinin, hydroloidun proteiinin, kollageenin, dikalsiumfosfaatin ja trikalsiumfosfaatin tuonnin (11 ja 12 luvun terveystodistukset)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat:

—

(KR) Etelä-Korea (10)

—

(MY) Malesia (10)

—

(PK) Pakistan (10)

—

(TW) Taiwan (10).

XII   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia mehiläistuotteiden tuonnin (13 luvun terveystodistus)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.

XIII   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia hevoseläinten veren ja verituotteiden tuonnin (4A luvun terveystodistus)

A.

Käsittelemätön veri ja käsittelemättömät verituotteet: päätöksen 2004/211/EY liitteessä I luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista hevoseläinten tuonti jalostukseen ja tuotantoon on sallittua.

B.

Käsitellyt verituotteet: asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat kotieläiminä pidettävien hevoseläinten tuoreen lihan tuonnin.

XIV   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia sorkka- ja kavioeläinten vuotien ja nahkojen tuonnin (5A, 5B ja 5C luvun terveystodistukset)

A.

Sorkka- ja kavioeläinten tuoreiden tai jäähdytettyjen vuotien ja nahkojen osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat saman lajin eläimistä peräisin olevan tuoreen lihan tuonnin.

B.

Sorkka- ja kavioeläinten käsiteltyjen vuotien ja nahkojen osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat.

C.

Märehtijöiden käsiteltyjen vuotien ja nahkojen osalta, jotka aiotaan lähettää unioniin ja jotka on pidetty erillään 21 päivän ajan tai joita kuljetetaan keskeytyksettä 21 päivää ennen tuontia, mikä tahansa kolmas maa.

XV   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia metsästysmuistojen tuonnin (6A ja 6B luvun terveystodistukset)

A.

Yksinomaan luista, sarvista, sorkista ja kavioista, kynsistä, hirvensarvista, hampaista, vuodista tai nahoista koostuvien, linnuista ja sorkka- ja kavioeläimistä peräisin olevien käsiteltyjen metsästysmuistojen osalta mikä tahansa kolmas maa.

B.

Käsittelemättömistä kokonaisista osista koostuvien, linnuista peräisin olevien metsästysmuistojen osalta asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat tuoreen siipikarjanlihan tuonnin, sekä seuraavat maat:

—

(GL) Grönlanti

—

(TN) Tunisia.

C.

Käsittelemättömistä kokonaisista osista koostuvien, sorkka- ja kavioeläimistä peräisin olevien metsästysmuistojen osalta asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa olevissa sorkka- ja kavioeläinten tuoretta lihaa koskevissa sarakkeissa luetellut kolmannet maat, ottaen huomioon tuoretta lihaa koskevien erityisten huomautusten sarakkeessa vahvistetut rajoitukset.

XVI   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen munatuotteiden, joita voitaisiin käyttää rehuaineena, tuonnin (15 luvun terveystodistus)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat ja asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista jäsenvaltiot sallivat tuoreen siipikarjanlihan tuonnin.

XVII   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuhun käyttöön kuin rehuaineiksi, eloperäisiksi lannoitteiksi tai maanparannusaineiksi tarkoitettujen luiden ja luutuotteiden (lukuun ottamatta luujauhoa) sekä sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa), kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonnin (16 luvun ilmoitus)

Mikä tahansa kolmas maa.

XVIII   OSA

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonnin (18 luvun terveystodistus)

Mikä tahansa kolmas maa.

(1)  EUVL L 154, 30.4.2004, s. 72.

(2)  EUVL L 73, 20.3.2010, s. 1.

(3)  EUVL L 320, 18.11.2006, s. 53.

(4)  EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1.

(5)  EUVL L 39, 10.2.2009, s. 12.

(6)  EUVL L 73, 11.3.2004, s. 1.

(7)  Ainoastaan kaloista saatu lemmikkieläinten ruoka.

(8)  Ainoastaan sorkka- ja kavioeläinten vuodasta ja nahasta tehdyt puruluut.

(9)  Ainoastaan koristekaloille tarkoitettu käsitelty lemmikkieläinten ruoka.

(10)  Ainoastaan gelatiini.”

8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/27

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 596/2010,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010,

oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 1019/2002 mukauttamisesta Bulgarian ja Romanian liittymisen vuoksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 56 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetukseen (EY) N:o 1019/2002 (1) olisi tehtävä tekninen muutos Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1019/2002 9 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mainitun asetuksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. Jotta Bulgaria ja Romania voisivat täyttää kyseisen velvollisuuden, mainittuja valtioita varten on säädettävä niiden liittymisen jälkeinen päivämäärä.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1019/2002 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1019/2002 9 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Bulgarian ja Romanian on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010, ja kyseisten toimenpiteiden muutokset muutosten hyväksymistä seuraavan kuukauden loppuun mennessä.”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1)  EYVL L 155, 14.6.2002, s. 27.

8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/28

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 597/2010,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä heinäkuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MA

56,2

MK

65,6

TR

50,2

ZZ

57,3

0707 00 05

MK

41,0

TR

121,6

ZZ

81,3

0709 90 70

TR

104,4

ZZ

104,4

0805 50 10

AR

86,0

TR

111,6

UY

91,0

ZA

101,7

ZZ

97,6

0808 10 80

AR

91,2

BR

73,4

CA

83,2

CL

87,1

CN

68,9

NZ

116,0

US

111,3

UY

116,3

ZA

96,8

ZZ

93,8

0808 20 50

AR

88,4

CL

132,0

CN

98,4

NZ

189,1

ZA

106,8

ZZ

122,9

0809 10 00

TR

222,5

ZZ

222,5

0809 20 95

TR

302,3

US

512,6

ZZ

407,5

0809 30

AR

137,1

TR

164,8

ZZ

151,0

0809 40 05

IL

132,2

US

110,3

ZZ

121,3

(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/30

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 598/2010,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010,

vilja-alalla 1 päivästä heinäkuuta 2010 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 576/2010 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vilja-alalla 1 päivästä heinäkuuta 2010 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EU) N:o 576/2010 (3).

(2)

Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EU) N:o 576/2010 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 576/2010 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EU) N:o 576/2010 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 8 päivänä heinäkuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125.

(3)  EUVL L 166, 1.7.2010, s. 11.

LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 8 päivästä heinäkuuta 2010 alkaen sovellettavat tuontitullit

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuontitulli (1)

(EUR/t)

1001 10 00

Durum VEHNÄ, korkealaatuinen

0,00

keskilaatuinen

0,00

heikkolaatuinen

0,00

1001 90 91

Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja

0,00

ex 1001 90 99

Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja

0,00

1002 00 00

RUIS

23,38

1005 10 90

MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi

5,34

1005 90 00

MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)

5,34

1007 00 90

DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi

23,38

(1)  Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

—

3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä tai Mustallamerellä,

—

2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla.

(2)  Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

30.6.2010-6.7.2010

1.

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)

 

Tavallinen vehnä (1)

Maissi

Durumvehnä, korkealaatuinen

Durumvehnä, keskilaatuinen (2)

Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)

Ohra

Pörssi

Minnéapolis

Chicago

—

—

—

—

Noteeraus

170,70

111,08

—

—

—

—

FOB-hinta USA

—

—

139,88

129,88

109,88

78,42

Palkkio Meksikon-lahdella

—

14,26

—

—

—

—

Palkkio Suurilla järvillä

40,50

—

—

—

—

—

2.

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam

26,36 EUR/t

Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam:

55,23 EUR/t

(1)  Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(2)  Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(3)  Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

DIREKTIIVIT

8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/33

KOMISSION DIREKTIIVI 2010/47/EU,

annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010,

Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista 6 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liikenneturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja tasapuolisen kilpailun kannalta on tärkeää varmistaa, että käytössä olevat hyötyajoneuvot huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti, jotta voidaan ylläpitää niiden turvallista liikennesuoritusta niiden liikkuessa Euroopan unionissa.

(2)

Direktiivissä 2000/30/EY säädettyjä vaatimuksia ja menetelmiä olisi mukautettava tekniikan kehitykseen ja siten parannettava Euroopan unionissa tehtäviä teknisiä tienvarsitarkastuksia.

(3)

Jotta kuljettajille ja yrityksille aiheutuvat kustannukset ja viivästykset voidaan pitää mahdollisimman pieninä, tarkastukset eivät saisi viedä kohtuuttomasti aikaa.

(4)

Jotta voitaisiin varmistaa testitulosten ja puutteiden yhteys kunkin tarkastetun ajoneuvon erityispiirteisiin, 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakiomuotoisen tarkastusraportin olisi oltava yksityiskohtaisempi.

(5)

Tekniset vaatimukset vaihtelevat tyyppihyväksyntälainsäädännössä (2) määriteltyjen ajoneuvoluokkien mukaan. Tarkastusraportti olisi muutettava, jotta se vastaa näitä ajoneuvoluokkia.

(6)

Jotta ajoneuvon tunnistus olisi luotettavampaa, tarkastusraportissa olisi mainittava ajoneuvon rekisteritunnuksen lisäksi myös ajoneuvon valmistenumero (VIN).

(7)

Jotta tarkastajan olisi helpompi kirjata havaitut puutteet, tarkastusraportin kääntöpuolella olisi esitettävä kattava luettelo tarkastettavista kohteista.

(8)

Jotta teknisiä tienvarsitarkastuksia voitaisiin edelleen parantaa tekniikan kehitys huomioon ottaen, kunkin liitteessä II luetellun tarkastuskohteen osalta olisi määriteltävä tarkastusmenetelmä.

(9)

Turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvien kohteiden lisäksi tarkastuksen olisi katettava myös ajoneuvon tunnistaminen, jotta voidaan varmistaa, että sovelletaan asianmukaisia tarkastuksia ja vaatimuksia, ja jotta tarkastuksen tulokset voidaan kirjata ja voidaan valvoa muiden lakisääteisten vaatimusten noudattamista.

(10)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/40/EY 7 artiklalla perustetun moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan direktiivin mukauttamista tekniseen kehitykseen käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 2000/30/EY liitteet I ja II tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2012. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1)  EYVL L 203, 10.8.2000, s. 1.

(2)  Puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liite II (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

LIITE

Muutetaan direktiivin 2000/30/EY liitteet I ja II seuraavasti:

1)

Korvataan liite I seuraavasti:

”LIITE I

(etupuoli)

TARKASTETTUJEN KOHTEIDEN LUETTELON SISÄLTÄVÄ TIENVARSITARKASTUSRAPORTIN MALLI

1.

Tarkastuspaikka …

2.

Päivämäärä …

3.

Aika …

4.

Ajoneuvon kansallisuustunnus ja rekisteritunnus …

5.

Ajoneuvon valmiste-/VIN-numero …
    N2(a) (3,5–12 t)

    N3(a) (yli 12 t)

    O3(a) (3,5–10 t)

    O4(a) (yli 10 t)

    M2(a) (yli 9 istuinta(b), enintään 5 t)

    M3(a) (yli 9 istuinta(b), yli 5 t)

    Muu ajoneuvoluokka (1 artiklan 3 kohta)

6.

Ajoneuvoluokka

a)

b)

c)

d)

e)

f)

g)

7.

Kuljetuksesta vastaava yritys

a)

Nimi ja osoite …

…

b)

Yhteisön liikenneluvan numero(c) [asetus (EY) N:o 1072/2009] …

8.

Kansallisuus (kuljettaja) …

9.

Kuljettajan nimi …

10.

Tarkastetut kohteet …

 

Tarkastettu(d)

Ei tarkastettu

Ei vaatimustenmukainen(e)

0)

ajoneuvon tunnistus(f)

1)

jarrulaitteet

2)

ohjaus(f)

3)

näkyvyys(f)

4)

valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmä(f)

5)

akselit, pyörät, renkaat, pyöräntuenta(f)

6)

runko ja kori varusteineen(f)

7)

muut varusteet, mukaan luettuina ajopiirturi(f) ja nopeudenrajoitin

8)

ympäristöhaitat, mukaan luettuina päästöt ja polttoaine- ja/tai öljyvuodot

11.

Tarkastuksen tulos:

Ajoneuvon käyttökielto ajoneuvon vakavien puutteiden vuoksi 

12.

Muuta/huomautukset: …

13.

Tarkastuksen suorittanut viranomainen/virkailija tai tarkastaja

Allekirjoitus:

Tarkastuksen suorittanut viranomainen, virkailija tai tarkastaja

…

Kuljettaja

…

Huomautukset:

(a)

Direktiivin 2007/46/EY liitteen II mukainen ajoneuvoluokka (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(b)

Istuinten lukumäärä kuljettajan istuin mukaan luettuna (rekisteröintitodistuksen kohta S.1).

(c)

Jos saatavilla.

(d)

”Tarkastettu” tarkoittaa, että vähintään yksi tai useampi tähän ryhmään kuuluvista tarkastuskohteista, jotka on lueteltu direktiivin 2009/40/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/48/EU, liitteessä II, on tarkastettu.

(e)

Puutteet on lueteltu kääntöpuolella.

(f)

Testimenetelmät ja puutteiden arviointiohjeet on esitetty direktiivin 2009/40/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2010/48/EU, liitteessä II.

(kääntöpuoli)

0.   AJONEUVON TUNNISTUS

0.1

Rekisterikilvet

0.2

Ajoneuvon tunniste-/valmiste-/sarjanumero

1.   JARRULAITTEET

1.1

Mekaaninen kunto ja toiminta

1.1.1

Käyttöjarrupolkimen laakerointi

1.1.2

Jarrupolkimen kunto ja liike jarrutettaessa

1.1.3

Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt

1.1.4

Varoituslaite tai painemittari

1.1.5

Käsikäyttöinen jarruventtiili

1.1.6

Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite

1.1.7

Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)

1.1.8

Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma)

1.1.9

Painevaraaja, painesäiliö

1.1.10

Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)

1.1.11

Jarruputket

1.1.12

Jarruletkut

1.1.13

Jarruhihnat ja -palat

1.1.14

Jarrurummut, jarrulevyt

1.1.15

Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät

1.1.16

Jarrujen toimilaitteet (sisältäen jousijarrut tai hydraulisylinterit)

1.1.17

Kuormantunteva jarruventtiili

1.1.18

Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet

1.1.19

Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu)

1.1.20

Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta

1.1.21

Koko jarrujärjestelmä

1.1.22

Mittausliittimet

1.2

Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

1.2.1

Suorituskyky

1.3

Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho

1.3.1

Suorituskyky

1.3.2

Jarrutussuhde

1.4

Seisontajarrun suorituskyky ja teho

1.4.1

Suorituskyky

1.4.2

Jarrutussuhde

1.5

Hidastinjärjestelmän suorituskyky

1.6

Lukkiutumattomat jarrut

2.   OHJAUS

2.1

Mekaaninen kunto

2.1.1

Ohjausvaihteen kunto

2.1.2

Ohjausvaihteen kiinnitys

2.1.3

Ohjausvivuston kunto

2.1.4

Ohjausvivuston toiminta

2.1.5

Ohjaustehostin

2.2

Ohjauspyörä ja -pylväs

2.2.1

Ohjauspyörän kunto

2.2.2

Ohjauspylväs

2.3

Ohjauksen välys

2.4

Pyörien suuntaus

2.5

Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä

3.   NÄKYVYYS

3.1

Näkökenttä

3.2

Lasin kunto

3.3

Taustapeilit

3.4

Tuulilasinpyyhkimet

3.5

Tuulilasin pesulaite

3.6

Huurteenpoistojärjestelmä

4.   VALAISIMET, HEIJASTIMET JA SÄHKÖLAITTEET

4.1

Ajovalaisimet

4.1.1

Kunto ja toiminta

4.1.2

Suuntaus

4.1.3

Kytkennät

4.1.4

Vaatimustenmukaisuus

4.1.5

Suuntauksensäätöjärjestelmä

4.1.6

Ajovalaisimien pesulaite

4.2

Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet ja äärivalaisimet

4.2.1

Kunto ja toiminta

4.2.2

Kytkennät

4.2.3

Vaatimustenmukaisuus

4.3

Jarruvalaisimet

4.3.1

Kunto ja toiminta

4.3.2

Kytkennät

4.3.3

Vaatimustenmukaisuus

4.4

Suuntavalaisimet ja hätävilkkuvalaisimet

4.4.1

Kunto ja toiminta

4.4.2

Kytkennät

4.4.3

Vaatimustenmukaisuus

4.4.4

Vilkkumistiheys

4.5

Etu- ja takasumuvalaisimet

4.5.1

Kunto ja toiminta

4.5.2

Suuntaus

4.5.3

Kytkennät

4.5.4

Vaatimustenmukaisuus

4.6

Peruutusvalaisimet

4.6.1

Kunto ja toiminta

4.6.2

Kytkennät

4.6.3

Vaatimustenmukaisuus

4.7

Takarekisterikilven valaisin

4.7.1

Kunto ja toiminta

4.7.2

Vaatimustenmukaisuus

4.8

Heijastimet, näkyvyyttä parantavat merkinnät ja takahuomiokilvet

4.8.1

Kunto

4.8.2

Vaatimustenmukaisuus

4.9

Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet

4.9.1

Kunto ja toiminta

4.9.2

Vaatimustenmukaisuus

4.10

Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät

4.11

Sähköjohdot

4.12

Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet

4.13

Akku

5.   AKSELIT, PYÖRÄT, RENKAAT JA PYÖRÄNTUENTA

5.1

Akselit

5.1.1

Akselit

5.1.2

Olka-akselit

5.1.3

Pyörän laakerit

5.2

Vanteet ja renkaat

5.2.1

Pyörän napa

5.2.2

Vanteet

5.2.3

Renkaat

5.3

Pyöräntuenta

5.3.1

Jouset ja kallistuksenvakaajat

5.3.2

Heilahduksenvaimentimet

5.3.3

Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot

5.3.4

Jousituksen nivelet

5.3.5

Ilmajousitus

6.   RUNKO JA KORI VARUSTEINEEN

6.1

Runko ja kori varusteineen

6.1.1

Yleinen kunto

6.1.2

Pakoputkisto ja äänenvaimentimet

6.1.3

Polttoainesäiliö ja -putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja -putket)

6.1.4

Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat

6.1.5

Varapyörän teline

6.1.6

Vetolaitteet

6.1.7

Vaihteisto

6.1.8

Moottorikiinnikkeet

6.1.9

Moottorin suorituskyky

6.2

Ohjaamo ja kuormakori

6.2.1

Kunto

6.2.2

Asennus

6.2.3

Ovet ja ovenkahvat

6.2.4

Lattia

6.2.5

Kuljettajan istuin

6.2.6

Muut istuimet

6.2.7

Hallintalaitteet

6.2.8

Ohjaamon askelmat

6.2.9

Muut sisä- ja ulkovarusteet ja -laitteet

6.2.10

Roiskesuojat ja roiskeläpät

7.   MUUT VARUSTEET

7.1

Turvavyöt ja niiden lukot

7.1.1

Kiinnityksen turvallisuus

7.1.2

Kunto

7.1.3

Turvavöiden voimanrajoittimet

7.1.4

Turvavöiden esikiristimet

7.1.5

Turvatyyny

7.1.6

Turvajärjestelmät

7.2

Tulensammutin

7.3

Lukkolaite/Luvattoman käytön estävä laite

7.4

Varoituskolmio

7.5

Ensiapupakkaus

7.6

Pyörän jarrukiilat

7.7

Äänimerkinantolaite

7.8

Nopeusmittari

7.9

Ajopiirturi

7.10

Nopeudenrajoitin

7.11

Matkamittari

7.12

Ajonvakautusjärjestelmä (ESC)

8.   YMPÄRISTÖHAITAT

8.1

Äänenvaimennusjärjestelmä

8.2

Pakokaasupäästöt

8.2.1

Bensiinimoottorin päästöt

8.2.1.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaitteet

8.2.1.2

Pakokaasupäästöt

8.2.2

Dieselmoottorin päästöt

8.2.2.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaitteet

8.2.2.2

Pakokaasujen läpinäkyvyys

8.3

Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus

8.4

Muut ympäristöön liittyvät kohteet

8.4.1

Näkyvä savu

8.4.2

Nestevuodot”

2)

Korvataan liite II seuraavasti:

”LIITE II

SISÄLLYSLUETTELO

1.

 JOHDANTO

2.

 TARKASTUSVAATIMUKSET

1.

 Jarrulaitteet

8.

 Ympäristöhaitat

1.   JOHDANTO

Tässä liitteessä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat jarrujärjestelmien ja pakokaasupäästöjen testaamista ja/tai tarkastamista teknisen tienvarsitarkastuksen aikana. Laitteiden käyttö ei ole pakollista tienvarsitarkastuksissa. Laitteiden käyttö kuitenkin parantaa tarkastusten laatua, ja niitä suositellaan käytettävän aina kun mahdollista.

Kohteet, joiden tarkastuksessa tarvitaan laitteita, on merkitty kirjaimella (E).

Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä tai käyttää muita soveltuvia työkaluja vaatimattomia tarkastusmenetelmiä.

2.   TARKASTUSVAATIMUKSET

Teknisten tienvarsitarkastusten mahdolliset kohteet ja käytettävät tarkastusmenetelmät on lueteltu jäljempänä. Puutteet ovat esimerkkejä mahdollisesti havaittavista vioista.

Kohde

Menetelmä

Puutteet

1.   JARRULAITTEET

1.1.   

Mekaaninen kunto ja toiminta

1.1.1.

Käyttöjarrupolkimen laakerointi

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

a)

Laakerointi liian kireä.

b)

Erittäin kulunut tai liikaa välystä.

1.1.2.

Jarrupolkimen kunto ja liike jarrutettaessa

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

a)

Liian suuri tai riittämätön liikevara.

b)

Jarrupoljin ei palauta asianmukaisesti

c)

Jarrupolkimen liukueste puuttuu, puutteellisesti kiinnitetty tai kulunut

1.1.3.

Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt

Osien silmämääräinen tarkastus normaalissa käyttöpaineessa. Tarkastetaan ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika sekä varoitusmerkin, monipiirisuojaventtiilin ja paineenrajoitusventtiilin toiminta.

a)

Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään kaksi jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin syttyessä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen).

b)

Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika ei ole vaatimusten (7) mukainen.

c)

Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi.

d)

Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai havaittavissa olevia vuotoja.

e)

Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan.

1.1.4.

Varoituslaite tai painemittari

Toiminnan tarkastus.

Varoitusmerkki tai painemittari on viallinen.

1.1.5.

Käsikäyttöinen jarruventtiili

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut.

b)

Käyttölaite huonosti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys viallinen.

c)

Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä.

d)

Epätyydyttävä toiminta.

1.1.6.

Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Lukitus ei pidä kunnolla.

b)

Vivun akseli tai lukitusmekanismi on liian kulunut.

c)

Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö).

d)

Käyttövipu puuttuu tai on vaurioitunut tai toimimaton.

e)

Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä.

1.1.7.

Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa.

b)

Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään.

c)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

d)

Hydraulinesteen vuoto.

1.1.8.

Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma)

Irrotetaan ja kytketään uudelleen kaikki jarrujärjestelmän liittimet vetoauton ja perävaunun välillä.

a)

Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen.

b)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

c)

Vuoto.

d)

Virheellinen kytkentä tai jätetty kytkemättä, vaikka sitä vaaditaan.

e)

Virheellinen toiminta.

1.1.9.

Painevaraaja, painesäiliö

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Säiliö vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa.

b)

Tyhjennyslaite ei toimi.

c)

Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön.

1.1.10.

Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Jarrutehostin on viallinen tai tehoton.

b)

Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa.

c)

Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen.

d)

Jarrunestettä liian vähän.

e)

Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu.

f)

Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen.

g)

Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti jarrunesteen pinnan ollessa liian alhaalla.

1.1.11.

Jarruputket

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

b)

Vuoto.

c)

Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet.

d)

Putket on sijoitettu väärin.

1.1.12.

Jarruletkut

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

b)

Letkut ovat vahingoittuneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet.

c)

Vuoto.

d)

Kudosvaurio.

e)

Letkut ovat huokoiset.

1.1.13.

Jarruhihnat ja -palat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Jarruhihna tai -pala on erittäin kulunut.

b)

Jarruhihna tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

c)

Jarruhihna tai -pala puuttuu.

1.1.14.

Jarrurummut, jarrulevyt

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut tai syöpynyt, siinä on naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut.

b)

Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

c)

Jarrurumpu tai -levy puuttuu.

d)

Puutteellisesti kiinnitetty.

1.1.15.

Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet.

b)

Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt.

c)

Puutteellisesti kiinnitetty.

d)

Vaijerinohjain on viallinen.

e)

Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt.

f)

Jarrulaitteiden liikkuminen on epänormaali virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi.

1.1.16.

Jarrujen toimilaitteet (sisältäen jousijarrut tai hydrauliset pyöräsylinterit)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut.

b)

Toimilaite ei ole riittävän tiivis.

c)

Toimilaitteen kiinnitys viallinen tai puutteellinen.

d)

Toimilaite on erittäin syöpynyt.

e)

Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri.

f)

Pölysuojus puuttuu tai on vahingoittunut.

1.1.17.

Kuormantunteva jarruventtiili

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Viallinen liitäntä.

b)

Liitäntä on säädetty virheellisesti.

c)

Venttiili on juuttunut tai toimimaton.

d)

Venttiili puuttuu.

e)

Arvokilpi puuttuu.

f)

Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten (7) mukaiset.

1.1.18.

Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty.

b)

Mekanismi toimii puutteellisesti.

c)

Virheellisesti asennettu tai korvattu.

1.1.19.

Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita.

b)

Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita tai se puuttuu.

1.1.20.

Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta

Irrotetaan vetoauton ja perävaunun välinen jarrukytkentä.

Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle kun kytkentä irrotetaan.

1.1.21.

Koko jarrujärjestelmä

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai liian syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään.

b)

Liiallinen ilma- tai pakkasnestevuoto.

c)

Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön.

d)

Mitä tahansa osaa on korjattu tai muutettu sopimattomasti.

1.1.22.

Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuvat.

b)

Vahingoittuneet, huonosti kiinnitetyt tai vuotavat.
1.2.   

Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

1.2.1

Suorituskyky

(E)

Testaus staattisella jarrutestauslaitteella; jarrutusta lisätään asteittain enimmäisvoimaan asti.

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima.

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta.

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

d)

Liian pitkä vasteaika jossakin pyörässä.

e)

Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana.

1.2.2

Jarrutussuhde

(E)

Testaus staattisella jarrutestauslaitteella ilmoitetulla painolla.

a)

Ei saavuta vähintään seuraavaa vähimmäistasoa:

b)

Luokat M1, M2 ja M3 – 50 % (1)

c)

Luokka N1 – 45 %

d)

Luokat N2 ja N3 – 43 % (2)

e)

Luokat O2, O3 ja O4 – 40 % (3)

1.3   

Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä)

1.3.1

Suorituskyky

(E)

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.1 kohdassa määriteltyä menetelmää.

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima.

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta.

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

1.3.2

Jarrutussuhde

(E)

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.2 kohdassa määriteltyä menetelmää.

Jarrutussuhde on alle 50 prosenttia (4) 1.2.2 kohdassa tarkoitetusta käyttöjarrun suhteesta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan.
1.4.   

Seisontajarrun suorituskyky ja teho

1.4.1

Suorituskyky

(E)

Jarru kytketään staattisessa jarrutestauslaitteessa.

Jarru ei toimi yhdessä tai useammassa pyörässä.

1.4.2

Jarrutussuhde

(E)

Testaus staattisella jarrutestauslaitteella ilmoitetulla painolla.

Kokonaisjarruvoima alle 16 % ajoneuvon suurimmasta sallitusta massasta, elleivät pyörät lukkiudu. Ajoneuvoyhdistelmällä vetoauton jarruvoima alle 12 % yhdistelmän suurimmasta sallitusta massasta.

1.5.

Hidastinjärjestelmän suorituskyky

Silmämääräinen tarkastus ja, mikäli mahdollista, järjestelmän toimivuuden testaus.

a)

Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin).

b)

Järjestelmä ei toimi.

1.6.

Lukkiutumattomat jarrut

Varoitusmerkin silmämääräinen tarkastus.

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

8.   YMPÄRISTÖHAITAT

8.2.   

Pakokaasupäästöt
8.2.1   

Bensiinimoottorin päästöt

8.2.1.1.

Pakokaasupäästöjen vähennyslaitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi päästömittauksiin.

8.2.1.2

Pakokaasupäästöt

(E)

Mittaukset vaatimusten (7) mukaisella pakokaasuanalysaattorilla. Niiden ajoneuvojen osalta, jotka on varustettu sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD-järjestelmällä), päästönvähennysjärjestelmän moitteeton toiminta voidaan tarkastaa OBD-laitteen asianmukaisen lukeman avulla ja tarkistamalla samanaikaisesti, että OBD-järjestelmä toimii moitteettomasti, vaihtoehtona sille, että tehdään päästömittaukset joutokäynnillä moottorin käyttöä koskevien valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten (7) mukaisesti ja ottaen huomioon asianmukaiset toleranssit.

Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä mittaukset anturilaitteella ja varmentaa tulokset standardoiduilla testimenetelmillä.

a)

Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot;

b)

tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot:

1)

ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennysjärjestelmää:

—

4,5 % tai

—

3,5 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (7) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

2)

ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä:

—

joutokäynnillä: 0,5 %

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,3 %

tai

—

joutokäynnillä: 0,3 % (5)

—

korotetulla joutokäynnillä: 0.2 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (7) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

c)

Lambda-arvo ei ole välillä 1 ± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen.

d)

OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä.

e)

Anturimittaus osoittaa merkittävää vaatimustenvastaisuutta.
8.2.2   

Dieselmoottorin päästöt

8.2.2.1.

Pakokaasupäästöjen vähennyslaitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi päästömittauksiin.

8.2.2.2

Pakokaasujen läpinäkyvyys

(E)

a)

Pakokaasujen läpinäkyvyyden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä.

b)

Ajoneuvon esivalmistelu:

1.

Ajoneuvo voidaan testata ilman esivalmistelua, mutta turvallisuussyistä olisi tarkistettava, että moottori on saavuttanut käyntilämpötilan ja että se on mekaanisesti tyydyttävässä kunnossa.

2.

Esivalmistelua koskevat vaatimukset:

i)

Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, eli esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattavan moottoriöljyn lämpötilan on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattavan sylinteriryhmän lämpötilan on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanosta johtuen epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta.

ii)

Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä.

c)

Testimenettely:

1.

Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia.

2.

Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri.

3.

Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on ennen kaasupolkimen päästämistä saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi luokkiin M2, M3, N2 ja N3 kuuluvien ajoneuvojen osalta oltava vähintään kaksi sekuntia.

4.

Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Keskiarvo voidaan laskea siten, ettei huomioon oteta sellaisia mahdollisia mittauksia, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta, tai käyttämällä muuta tilastolaskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon mitattujen arvojen hajonta. Jäsenvaltiot voivat määrätä testisyklien enimmäismäärän.

5.

Tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Niin ikään tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot, ottaen huomioon asianmukaiset toleranssit.

Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä mittaukset anturilaitteella ja varmentaa tulokset standardoiduilla testimenetelmillä.

a)

Ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (7) määritellyn ajankohdan jälkeen,

pakokaasujen läpinäkyvyys ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason.

b)

Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa (7) ei sallita viitearvojen käyttöä,

—

vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1,

—

turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0m-1,

tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa (7) tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (h) määritellyn ajankohdan jälkeen,

—

1,5 m-1 /  (6)

c)

Anturimittaus osoittaa merkittävää vaatimustenvastaisuutta.

(1)  48 prosenttia ajoneuvoilla, joissa ei ole lukkiutumattomia jarruja tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää lokakuuta 1991.

(2)  45 prosenttia ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa () vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(3)  43 prosenttia perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa () vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(4)  2,2 m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa.

(5)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä A tai rivillä B annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2002 jälkeen.

(6)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä B tai direktiivin 88/77/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/96/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevien taulukoiden rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2008 jälkeen.

(7)  ’Vaatimuksilla’ tarkoitetaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu ajoneuvon ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa taikka jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä.”

8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/47

KOMISSION DIREKTIIVI 2010/48/EU,

annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010,

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liikenneturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja tasapuolisen kilpailun kannalta on tärkeää varmistaa, että käytössä olevat ajoneuvot huolletaan ja katsastetaan asianmukaisesti, jotta niiden tyyppihyväksynnän mukaista suorituskykyä voidaan ylläpitää ilman liiallista heikkenemistä koko niiden käyttöiän ajan.

(2)

Direktiivin 2009/40/EY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja standardeja ja menetelmiä olisi tarkennettava ja mukautettava tekniikan kehitykseen, jotta moottoriajoneuvojen katsastusta Euroopan unionissa voitaisiin parantaa kustannustehokkaalla tavalla.

(3)

Autofore (2) -ja Idelsy (3) -hankkeissa on hiljattain tarkasteltu katsastukseen liittyviä tulevia vaihtoehtoja, ja niiden tulokset olisi otettava huomioon standardeja ja menetelmiä mukautettaessa, samoin kuin sidosryhmien kanssa käydyn avoimen ja tosiasiapohjaisen vuoropuhelun tulokset.

(4)

Ajoneuvoteknologian nykytilanne edellyttää, että nykyaikaiset sähköiset järjestelmät lisätään tarkastettavien kohteiden luetteloon.

(5)

Jotta katsastuksista voitaisiin tehdä entistä yhdenmukaisempia, kunkin tarkastettavan kohteen osalta olisi ilmoitettava testimenetelmä.

(6)

Yhdenmukaistamisen helpottamiseksi ja vaatimusten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi kunkin tarkastettavan kohteen osalta olisi esitettävä ei-kattava luettelo tärkeimmistä hylkäysperusteista, niin kuin nykyisin on jo tehty jarrujärjestelmien tapauksessa.

(7)

Katsastusten olisi katettava kaikki kohteet, joilla on merkitystä katsastettavan ajoneuvon suunnittelun, rakenteen ja varusteiden kannalta. Siksi tietyille ajoneuvoluokille olisi tarvittaessa lisättävä erityisvaatimuksia.

(8)

Jäsenvaltiot ovat ulottaneet pakolliset määräaikaiset katsastukset koskemaan muita ajoneuvoluokkia direktiivin 2009/40/EY 5 artiklan e alakohdan mukaisesti. Katsastusten yhdenmukaistamiseksi direktiiviin olisi lisättävä kyseisiä ajoneuvoluokkia koskevat standardit ja menetelmät. Katsastuksessa olisi käytettävä nykyisin saatavilla olevia tekniikoita ja laitteita, eikä siinä pitäisi käyttää työkaluja ajoneuvon osien purkamiseen tai poistamiseen.

(9)

Turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvien kohteiden lisäksi katsastuksen olisi katettava myös ajoneuvon tunnistaminen, jotta voidaan varmistaa, että sovelletaan asianmukaisia testejä ja vaatimuksia, ja jotta katsastuksen tulokset voidaan kirjata ja voidaan valvoa muiden lakisääteisten vaatimusten noudattamista.

(10)

Sisämarkkinoiden toiminnan helpottamiseksi ja katsastusmenetelmien parantamiseksi katsastuksen tulokset olisi esitettävä katsastustodistuksessa, joka kattaa tietyt keskeiset osat.

(11)

Dieselkäyttöisten ajoneuvojen kunnon ylläpidon tarkastamiseen liittyvien vaihtoehtoisten testimenettelyjen kehittäminen vaatii vielä lisätyötä; tämä koskee erityisesti NOx- ja hiukkaspäästöjen testaamista ottaen huomioon uudet pakokaasujen käsittelyjärjestelmät.

(12)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/40/EY 7 artiklalla perustetun moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan direktiivin mukauttamista tekniseen kehitykseen käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 2009/40/EY liite II tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011, lukuun ottamatta liitteessä II olevan 3 kohdan säännöksiä, joita sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2013. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille

Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1)  EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12.

(2)  Autofore study on the Future Options for Roadworthiness Enforcement in the European Union, http://ec.europa.eu/transport/roadsafety/publications/projectfiles/autofore_en.htm

(3)  IDELSY Initiative for Diagnosis of Electronic Systems in Motor Vehicles for PTI, http://ec.europa.eu/transport/roadsafety/publications/projectfiles/idelsy_en.htm

LIITE

Korvataan direktiivin 2009/40/EY liite II seuraavasti:

”LIITE II

PAKOLLISESTI TARKASTETTAVAT KOHTEET

SISÄLLYSLUETTELO

1.

 Johdanto

2.

 Tarkastuksen sisältö

3.

 Katsastustodistus

4.

 Tarkastusta koskevat vähimmäisvaatimukset

0.

 Ajoneuvon tunnistus

1.

 Jarrulaitteet

2.

 Ohjaus

3.

 Näkyvyys

4.

 Valaisimet, heijastimet ja sähkölaitteet

5.

 Akselit, pyörät, renkaat ja pyöräntuenta

6.

 Runko ja kori varusteineen

7.

 Muut varusteet

8.

 Ympäristöhaitat

9.

 Lisätarkastukset M2- ja M3-luokan ajoneuvoille, joilla kuljetetaan matkustajia

1.   JOHDANTO

Tässä liitteessä määritellään ajoneuvon järjestelmät ja osat, jotka on tarkastettava. Siinä määritellään tarkastuksissa käytettävät menetelmät sekä perusteet, joiden mukaisesti määritetään, onko ajoneuvo hyväksyttävässä kunnossa.

Jos ajoneuvosta on löydetty lueteltuja tarkastettavia kohteita koskevia puutteita, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä menettelystä niiden edellytysten vahvistamiseksi, joilla ajoneuvon käyttö sallitaan siihen asti, kunnes se läpäisee uuden katsastuksen.

Katsastukseen on sisällyttävä ainakin seuraavassa luetellut kohteet, jos nämä koskevat katsastettavan ajoneuvon varusteita kyseisessä jäsenvaltiossa.

Katsastuksessa olisi käytettävä nykyisin saatavilla olevia tekniikoita ja laitteita, eikä siinä pitäisi käyttää työkaluja ajoneuvon osien purkamiseen tai poistamiseen.

Kaikkia lueteltuja kohteita olisi pidettävä pakollisina ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksessa, lukuun ottamatta kirjaimella X merkittyjä kohteita, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä olennaisina määräaikaiskatsastuksessa.

Hylkäysperusteita ei sovelleta, jos niissä viitataan vaatimuksiin, joita ei ollut säädetty ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleessa ajoneuvon tyyppihyväksyntälainsäädännössä tai jälkiasennusta koskevissa vaatimuksissa.

Jos tarkastusmenetelmäksi mainitaan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi tarkastaja voi kokeilla niitä käsin, arvioida niiden aiheuttamaa ääntä tai käyttää muita soveltuvia työkaluja vaatimattomia tarkastusmenetelmiä.

2.   TARKASTUKSEN SISÄLTÖ

Tarkastukseen on sisällyttävä ainakin seuraavassa mainitut kohteet, jos nämä koskevat katsastettavaan ajoneuvoon asennettuja varusteita:

1)

Ajoneuvon tunnistus

2)

Jarrulaitteet

3)

Ohjaus

4)

Näkyvyys

5)

Valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmän osat

6)

Akselit, pyörät, renkaat, pyöräntuenta

7)

Runko ja kori varusteineen

8)

Muut varusteet

9)

Ympäristöhaitat

10)

Lisätarkastukset M2- ja M3-luokan ajoneuvoille, joilla kuljetetaan matkustajia

3.   KATSASTUSTODISTUS

Ajoneuvon käyttäjälle tai kuljettajalle on ilmoitettava kirjallisesti puutteista, testien tuloksista ja oikeudellisista seurauksista.

Ajoneuvon pakollisessa määräaikaistarkastuksessa annettavaan katsastustodistukseen on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

1)

valmistenumero

2)

rekisterikilven numero ja rekisteröintivaltion kansallisuustunnus

3)

katsastuksen paikka ja päivämäärä

4)

matkamittarin lukema katsastushetkellä, jos saatavilla

5)

ajoneuvoluokka, jos saatavilla

6)

havaitut puutteet (on suositeltavaa noudattaa tämän liitteen 5 kohdan numerojärjestystä) ja puutteen luokka

7)

yleisarvio ajoneuvosta

8)

seuraavan määräaikaiskatsastuksen ajankohta (jos tätä tietoa ei anneta muulla tavoin)

9)

katsastuslaitoksen nimi ja katsastuksen suorittaneen tarkastajan allekirjoitus tai tunniste.

4.   TARKASTUSTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tarkastukseen on sisällyttävä vähintään jäljempänä luetellut kohteet ja siinä on sovellettava jäljempänä lueteltuja vaatimuksia ja menetelmiä. Hylkäysperusteet ovat esimerkkejä mahdollisesti havaittavista puutteista.

Kohde

Menetelmä

Hylkäysperusteet

0.   AJONEUVON TUNNISTUS

0.1

Rekisterikilvet (jos niitä edellytetään vaatimuksissa (8))

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Rekisterikilpi puuttuu tai kiinnitys puutteellinen.

b)

Merkintä puuttuu tai se ei ole luettavissa.

c)

Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita.

0.2

Ajoneuvon tunniste-/valmiste-/sarjanumero

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuu tai ei löydy.

b)

Epätäydellinen, ei luettavissa.

c)

Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita.

1.   JARRULAITTEET

1.1

Mekaaninen kunto ja toiminta

1.1.1

Käyttöjarrupolkimen/-vivun laakerointi

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

a)

Laakerointi liian kireä.

b)

Erittäin kulunut tai liikaa välystä.

1.1.2

Jarrupolkimen/-vivun kunto ja liike jarrutettaessa

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

a)

Liian suuri tai riittämätön liikevara.

b)

Jarrun käyttölaite ei palauta asianmukaisesti

c)

Jarrupolkimen liukueste puuttuu, kiinnitys puutteellinen tai kulunut

1.1.3

Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt

Osien silmämääräinen tarkastus normaalissa käyttöpaineessa. Tarkastetaan ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika sekä varoitusmerkin, monipiirisuojaventtiilin ja paineenrajoitusventtiilin toiminta.

a)

Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään kaksi jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin syttyessä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen).

b)

Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika ei ole vaatimusten (8) mukainen.

c)

Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi.

d)

Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai havaittavissa olevia vuotoja.

e)

Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan.

1.1.4

Varoituslaite tai painemittari

Toiminnan tarkastus.

Varoituslaite tai painemittari on viallinen.

1.1.5

Käsikäyttöinen jarruventtiili

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut.

b)

Käyttölaite puutteellisesti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys puutteellinen.

c)

Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä.

d)

Epätyydyttävä toiminta.

1.1.6

Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite, sähköinen seisontajarru

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Lukitus ei pidä kunnolla.

b)

Vivun akseli tai lukitusmekanismi on liian kulunut.

c)

Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö).

d)

Käyttövipu puuttuu tai on vaurioitunut tai toimimaton.

e)

Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä.

1.1.7

Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa.

b)

Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään.

c)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

d)

Hydraulinesteen vuoto.

1.1.8

Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma)

Irrotetaan ja kytketään uudelleen kaikki jarrujärjestelmän liittimet vetoauton ja perävaunun välillä.

a)

Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen.

b)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

c)

Vuoto.

d)

Virheellinen toiminta.

1.1.9

Painevaraaja, painesäiliö

Silmämääräinen tarkastus

a)

Säiliö vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa.

b)

Tyhjennyslaite ei toimi.

c)

Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön.

1.1.10

Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Jarrutehostin on viallinen tai tehoton.

b)

Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa.

c)

Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen.

d)

Jarrunestettä liian vähän.

e)

Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu.

f)

Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen.

g)

Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti jarrunesteen pinnan ollessa liian alhaalla.

1.1.11

Jarruputket

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

b)

Vuoto.

c)

Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet.

d)

Putket on sijoitettu väärin.

1.1.12

Jarruletkut

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

b)

Letkut ovat vahingoittuneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet.

c)

Vuoto.

d)

Kudosvaurio.

e)

Letkut ovat huokoiset.

1.1.13

Jarruhihnat ja -palat

Silmämääräinen tarkastus

a)

Jarruhihna tai -pala on erittäin kulunut.

b)

Jarruhihna tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

c)

Jarruhihna tai -pala puuttuu.

1.1.14

Jarrurummut, jarrulevyt

Silmämääräinen tarkastus

a)

Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut, siinä on naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut.

b)

Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

c)

Jarrurumpu tai -levy puuttuu.

d)

Puutteellisesti kiinnitetty.

1.1.15

Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet.

b)

Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt.

c)

Puutteellisesti kiinnitetty.

d)

Vaijerinohjain on viallinen.

e)

Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt.

f)

Jarrulaitteiden liikkuminen on epänormaalia virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi.

1.1.16

Jarrujen toimilaitteet (sisältäen jousijarrut tai hydraulisylinterit)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut.

b)

Toimilaite ei ole riittävän tiivis.

c)

Toimilaitteen kiinnitys puutteellinen.

d)

Toimilaite on erittäin syöpynyt.

e)

Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri.

f)

Pölysuojus puuttuu tai on vahingoittunut.

1.1.17

Kuormantunteva jarruventtiili

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Viallinen liitäntä.

b)

Liitäntä on säädetty virheellisesti.

c)

Venttiili on juuttunut tai toimimaton.

d)

Venttiili puuttuu.

e)

Arvokilpi puuttuu.

f)

Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten (8) mukaiset.

1.1.18

Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet

Silmämääräinen tarkastus

a)

Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty.

b)

Mekanismi toimii puutteellisesti.

c)

Virheellisesti asennettu tai korvattu.

1.1.19

Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus

a)

Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita.

b)

Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita tai se puuttuu.

1.1.20

Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta

Irrotetaan vetoauton ja perävaunun välinen jarrukytkentä.

Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle kun kytkentä irrotetaan.

1.1.21

Koko jarrujärjestelmä

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai liian syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään.

b)

Ilma- tai pakkasnestevuoto.

c)

Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön.

d)

Mitä tahansa osaa on korjattu tai muutettu epäasianmukaisesti (1).

1.1.22

Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuvat.

b)

Vahingoittuneet, huonosti kiinnitetyt tai vuotavat.

1.2

Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

1.2.1

Suorituskyky

Testaus staattisella jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole mahdollista, testaus koeajon aikana; jarrutusta lisätään asteittainen enimmäisvoimaan asti.

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarrutusvoima.

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

d)

Liian pitkä viive jossakin pyörässä.

e)

Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana.

1.2.2

Jarrutussuhde

Testaus staattisella jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole teknisistä syistä mahdollista, testaus koeajon aikana tallentavan hidastuvuusmittarin avulla. Ajoneuvot tai perävaunut, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg, on tarkastettava ISO 21069 -standardin mukaisesti tai vastaavilla menetelmillä.

Koeajon aikana tehtävät testit on toteutettava kuivissa olosuhteissa tasaisella ja suoralla tiellä.

Ei saavuta vähintään seuraavaa vähimmäistasoa:

 

Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeen:

—

Luokka N1: 50 %

—

Luokka M1: 58 %

—

Luokat M2 ja M3: 50 %

—

Luokat N2 ja N3: 50 %

—

Luokat O2 (XX) (10), O3 ja O4

—

puoliperävaunut: 45 %

—

perävaunut: 50 %

 

Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ennen tämän direktiivin voimaantuloa:

 

Luokka N1: 45 %

 

Luokat M1, M2 ja M3: 50 % (2)

 

Luokat N2 ja N3: 43 % (3)

 

Luokat O2 (XX) (10), O3 ja O4: 40 % (4)

 

Muut luokat (XX) (10):

—

L-luokat (molemmat jarrut):

—

Luokka L1e: 42 %

—

Luokat L2e ja L6e: 40 %

—

Luokka L3e: 50 %

—

Luokka L4e: 46 %

—

Luokat L5e ja L7e: 44 %

—

L-luokat (takajarrut):

—

kaikki luokat: 25 %

1.3

Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä)

1.3.1

Suorituskyky

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.1 kohdassa määriteltyä menetelmää.

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarrutusvoima.

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

1.3.2

Jarrutussuhde

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.2 kohdassa määriteltyä menetelmää.

Jarrutussuhde on alle 50 prosenttia (5) 1.2.2 kohdassa tarkoitetusta käyttöjarrun suhteesta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan.

(lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e).

1.4

Seisontajarrun suorituskyky ja teho

1.4.1

Suorituskyky

Jarru kytketään staattisessa jarrutestauslaitteessa ja/tai koeajon aikana hidastuvuusmittarin kanssa suoritettavassa testissä.

Jarru ei toimi toisella puolella, tai jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiaksi suorasta linjasta.

1.4.2

Jarrutussuhde

Testaus staattisella jarrutestauslaitteella tai koeajon aikana suoritettava testi osoittavan tai tallentavan hidastuvuusmittarin avulla tai pysäyttämällä ajoneuvo mäkeen, jonka kaltevuus on tunnettu. Tavarankuljetusajoneuvot olisi testattava kuormattuina, mikäli mahdollista.

Kokonaisjarruvoima alle 16 % ajoneuvon suurimmasta sallitusta massasta, ellei pyörät lukkiudu. Ajoneuvoyhdistelmällä vetoauton jarruvoima alle 12 % yhdistelmän suurimmasta sallitusta massasta.

(lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e).

1.5

Hidastinjärjestelmän suorituskyky

Silmämääräinen tarkastus ja, mikäli mahdollista, järjestelmän toimivuuden testaus.

a)

Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin).

b)

Järjestelmä ei toimi.

1.6

Lukkiutumattomat jarrut (ABS)

Silmämääräinen tarkastus ja varoitusmerkin tarkastus.

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

c)

Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut.

d)

Johdotus vahingoittunut.

e)

Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet.

1.7

Sähköinen jarrujärjestelmä (EBS)

Varoitusmerkin silmämääräinen tarkastus.

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

2.   OHJAUS

2.1

Mekaaninen kunto

2.1.1

Ohjausvaihteen kunto

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät irti maasta tai kääntöpöydillä; ohjauspyörää pyöritetään ääriasennosta ääriasentoon. Ohjausvaihteen toiminnan silmämääräinen tarkastus.

a)

Ohjausvaihde takertelee.

b)

Kääntöakseli vääntynyt tai kiilat kuluneet.

c)

Kääntöakseli erittäin kulunut.

d)

Kääntöakselin liike liian suuri.

e)

Vuoto.

2.1.2

Ohjausvaihteen kiinnitys

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon pyörien paino kohdistuu maahan; ohjauspyörää/ohjaustankoa pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjausvaihteen kiinnitys runkoon.

a)

Kiinnitys puutteellinen.

b)

Rungossa olevat kiinnitysreiät ovat soikeat.

c)

Kiinnityspultteja puuttuu tai niitä on murtunut.

d)

Ohjausvaihde vaurioitunut.

2.1.3

Ohjausvivuston kunto

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa; ohjauspyörää pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauksen osien kuluneisuus, murtumat ja turvallisuus.

a)

Liikettä sellaisten osien välillä, joiden pitäisi olla kiinteitä.

b)

Nivelissä liiallista kulumista.

c)

Murtuma tai muodonmuutos.

d)

Ohjausvivuston nivelien kiinnityksen varmistus puuttuu.

e)

Osien virheellinen asennus (esim. raidetanko tai vetonivel).

f)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

g)

Pölysuojus puuttuu tai se on vahingoittunut tai erittäin huonossa kunnossa.

2.1.4

Ohjausvivuston toiminta

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa ja moottori käynnissä (ohjaustehostin); ohjauspyörää pyöritetään ääriasennosta ääriasentoon. Vivuston liikkeiden silmämääräinen tarkastus.

a)

Ohjausvivuston liikkuva osa osuu johonkin rungon kiinteään osaan.

b)

Ohjauksen rajoittimet eivät toimi tai puuttuvat.

2.1.5

Ohjaustehostin

Tarkastetaan, onko ohjausjärjestelmässä vuotoja, ja tarkastetaan hydraulinesteen taso säiliössä (jos näkyvillä). Tarkastetaan ohjaustehostimen toiminta pyörät maassa ja moottori käynnissä.

a)

Nestevuoto.

b)

Nestettä liian vähän.

c)

Mekanismi ei toimi.

d)

Mekanismi murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

e)

Osat on asennettu virheellisesti tai ne osuvat toisiinsa.

f)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

g)

Vaijerit/letkut vahingoittuneita, erittäin syöpyneitä.

2.2

Ohjauspyörä, ohjauspylväs ja ohjaustanko

2.2.1

Ohjauspyörän/ohjaustangon kunto

Pyörien ollessa maassa heilutetaan ohjauspyörää sivulta sivulle suorassa kulmassa ohjauspylvääseen nähden ja samalla kohdistetaan siihen painetta alas- ja ylöspäin. Välyksen silmämääräinen tarkastus.

a)

Ohjauspyörän ja -pylvään välillä liiallinen välys.

b)

Kiinnitys puutteellinen.

c)

Murtuma tai löysyyttä ohjauspyörän keskiössä, kehässä tai puolissa.

2.2.2

Ohjauspylväs/haarukat

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa kohdistuu maahan; ohjauspyörää painetaan ja vedetään ohjauspylvään suuntaisesti ja ohjauspyörää/ohjaustankoa työnnetään eri suuntiin suorassa kulmassa ohjauspylvääseen/haarukkaan nähden. Välyksen ja joustokytkinten tai murrosnivelten kunnon silmämääräinen tarkastus.

a)

Ohjauspyörän keskiön liiallinen liike.

b)

Ohjauspylvään yläpään liian suuri säteittäinen liike pylvään keskiviivaan nähden.

c)

Joustokytkin vaurioitunut.

d)

Kiinnitys puutteellinen.

e)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

2.3

Ohjauksen välys

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa on pyörien varassa, ohjaustehostimella varustettujen ajoneuvojen moottori on käynnissä ja pyörät osoittavat suoraan eteenpäin; ohjauspyörää käännetään kevyesti myötä- ja vastapäivään niin pitkälle kuin mahdollista pyörien liikkumatta. Välyksen silmämääräinen tarkastus.

Ohjauksessa liikaa välystä (esim. ohjauspyörän kehällä sijaitsevan pisteen liike on yli viidesosa ohjauspyörän halkaisijasta tai se ei ole vaatimusten (8) mukainen).

2.4

Pyörien suuntaus (9)

Tarkastetaan ohjaavien pyörien suuntaus sopivilla laitteilla.

Pyörien suuntaus ei ole ajoneuvovalmistajan tietojen tai vaatimusten (8) mukainen.

2.5

Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä

Silmämääräinen tarkastus tai tarkastus välystentarkistuslaitteella.

a)

Jokin osa vahingoittunut tai murtunut.

b)

Liikaa välystä.

c)

Kiinnitys puutteellinen.

2.6

Sähkötoiminen ohjaustehostin (EPS)

Silmämääräinen tarkastus ja sen tarkastus, että ohjauspyörän asento vastaa pyörien asentoa, kun moottori käynnistetään/sammutetaan.

a)

EPS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

b)

Ohjauspyörän asento ei vastaa pyörien asentoa.

c)

Ohjaustehostin ei toimi.

3.   NÄKYVYYS

3.1

Näkökenttä

Silmämääräinen tarkastus kuljettajan istuimelta.

Kuljettajan näkökentässä on este, joka haittaa näkyvyyttä eteen tai sivuille.

3.2

Lasin kunto

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Lasi tai läpinäkyvä paneeli (jos sallittu) haljennut tai naarmuuntunut/hankautunut.

b)

Lasi tai läpinäkyvä paneeli (mukaan luettuina heijastavat tai sävytetyt kalvot) ei ole vaatimusten (8) mukainen. (XX) (10)

c)

Lasi tai läpinäkyvä paneeli vaurioitunut.

3.3

Taustapeilit tai epäsuoran näkemisen laitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

b)

Peili tai laite ei toimi tai se on vahingoittunut, löysä tai puutteellisesti kiinnitetty.

3.4

Tuulilasinpyyhkimet

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Pyyhkijät eivät toimi tai puuttuvat.

b)

Pyyhkijän sulka puuttuu tai vaurioitunut.

3.5

Tuulilasin pesulaite

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Pesulaitteen toiminta riittämätön.

3.6

Huurteenpoistojärjestelmä (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Järjestelmä ei toimi tai toiminta puutteellinen.

4.   VALAISIMET, HEIJASTIMET JA SÄHKÖLAITTEET

4.1

Ajovalaisimet

4.1.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valo/valonlähde vaurioitunut tai puuttuu.

b)

Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) vaurioitunut tai puuttuu.

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.1.2

Suuntaus

Määritetään kunkin ajovalaisimen vaakasuora suuntaus lähivaloilla ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla tai pystysuoraa tasoa vasten.

Ajovalaisimen suuntaus ei ole vaatimuksissa (8) asetetuissa rajoissa.

4.1.3

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä).

b)

Käyttölaitteen toiminta puutteellinen.

4.1.4

Vaatimustenmukaisuus (8)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

b)

Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka selvästi heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä.

c)

Valonlähde ja valaisin eivät ole yhteensopivia.

4.1.5

Suuntauksensäätöjärjestelmä (jos pakollinen)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista.

a)

Laite ei toimi.

b)

Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta.

4.1.6

Ajovalaisimien pesulaite (jos pakollinen)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista.

Laite ei toimi.

4.2

Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet ja äärivalaisimet

4.2.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen.

b)

Viallinen lasi.

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.2.2

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

b)

Käyttölaitteen toiminta puutteellinen.

4.2.3

Vaatimustenmukaisuus (8)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

b)

Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä.

4.3

Jarruvalaisimet

4.3.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen.

b)

Viallinen lasi.

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.3.2

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

b)

Käyttölaitteen toiminta puutteellinen.

4.3.3

Vaatimustenmukaisuus (8)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

4.4

Suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä

4.4.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen.

b)

Viallinen lasi.

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.4.2

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

4.4.3

Vaatimustenmukaisuus (8)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

4.4.4

Vilkkumistiheys

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Vilkkumistiheys ei ole vaatimusten (8) mukainen.

4.5

Etu- ja takasumuvalaisimet

4.5.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen.

b)

Viallinen lasi.

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.5.2

Suuntaus (X) (9)

Toiminnan kokeilu ja tarkastus ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla.

Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaakatasossa, kun valokuviolla on ääriraja.

4.5.3

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

4.5.4

Vaatimustenmukaisuus (8)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

b)

Kytkentä ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

4.6

Peruutusvalaisimet

4.6.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen.

b)

Viallinen lasi.

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.6.2

Vaatimustenmukaisuus (8)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

b)

Kytkentä ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

4.6.3

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

4.7

Takarekisterikilven valaisin

4.7.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valo suuntautuu suoraan taakse.

b)

Valonlähde viallinen.

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

4.7.2

Vaatimustenmukaisuus (8)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Kytkentä ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

4.8

Heijastimet, näkyvyyttä parantavat (heijastavat) merkinnät ja takahuomiokilvet

4.8.1

Kunto

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Heijastinlaite puutteellinen tai vahingoittunut.

b)

Heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

4.8.2

Vaatimustenmukaisuus (8)

Silmämääräinen tarkastus.

Heijastin tai sen väri tai sijoitus ei ole vaatimusten (8) mukainen.

4.9

Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet

4.9.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Ei toimi.

4.9.2

Vaatimustenmukaisuus (8)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Ei vaatimusten (8) mukainen.

4.10

Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät

Silmämääräinen tarkastus: jos mahdollista, tarkastetaan kytkennän sähköinen jatkuvuus.

a)

Kiinteät osat puutteellisesti kiinnitetty.

b)

Eristys vaurioitunut.

c)

Perävaunun tai vetoauton sähköliitännät toimivat virheellisesti.

4.11

Sähköjohdot

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, joissain tapauksissa tarkastus myös moottoritilan sisältä.

a)

Johtojen kiinnitys puutteellinen.

b)

Johdot huonossa kunnossa.

c)

Eristys vaurioitunut.

4.12

Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisinta/heijastinta ei ole asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

b)

Valaisimen toiminta ei ole vaatimusten (8) mukaista.

c)

Valaisin/heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

4.13

Akku (akut)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puutteellinen kiinnitys.

b)

Vuoto.

c)

Viallinen kytkin (jos vaadittu).

d)

Vialliset sulakkeet (jos vaadittu).

e)

Riittämätön tuuletus (jos vaadittu).

5.   AKSELIT, PYÖRÄT, RENKAAT JA PYÖRÄNTUENTA

5.1

Akselit

5.1.1

Akselit

Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkituslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia.

a)

Akselissa murtuma tai muodonmuutos.

b)

Kiinnitys ajoneuvoon puutteellinen.

c)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

5.1.2

Olka-akselit

Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkituslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. Kuhunkin pyörään kohdistetaan pysty- tai sivuttaissuuntainen voima ja tarkkaillaan akselin ja olka-akselin välisen liikkeen suuruutta.

a)

Olka-akseli murtunut.

b)

Olkatappi ja/tai holkit erittäin kuluneet.

c)

Liikaa liikettä olka-akselin ja akselin välillä.

d)

Olka-akselin lukitus puutteellinen.

5.1.3

Pyörän laakerit

Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkituslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia. Ravistetaan pyörää tai kohdistetaan sivuttaissuuntainen voima kuhunkin pyörään ja tarkkaillaan pyörän liikettä ylöspäin suhteessa olka-akseliin.

a)

Pyöränlaakerissa liikaa välystä.

b)

Pyöränlaakeri liian tiukka, jumittunut.

5.2

Vanteet ja renkaat

5.2.1

Pyörän napa

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Pyörän muttereita tai pultteja puuttuu.

b)

Napa kulunut tai vahingoittunut.

5.2.2

Vanteet

Kunkin vanteen molempien puolien silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

a)

Murtumia tai puutteellinen hitsaus.

b)

Renkaan lukkorenkaita ei ole asennettu asianmukaisesti.

c)

Vanne vääntynyt tai erittäin kulunut.

d)

Vanteen koko tai tyyppi ei ole vaatimusten (8) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

5.2.3

Renkaat

Koko renkaan silmämääräinen tarkastus joko pyörittämällä pyörää siten, että pyörä on irti maasta ja ajoneuvo on tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, tai liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse tarkastuskuilun päällä.

a)

Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten (8) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

b)

Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita.

c)

Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudosrenkaat).

d)

Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja.

e)

Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten (8) mukainen.

f)

Rengas hankaa toiseen osaan.

g)

Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten (8) mukaiset.

h)

Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö tai järjestelmä ilmeisen toimimaton.

5.3

Pyöräntuenta

5.3.1

Jouset ja kallistuksenvakaajat

Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia.

a)

Jouset puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin.

b)

Jousen osa vahingoittunut tai murtunut.

c)

Jousi puuttuu.

d)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

5.3.2

Heilahduksenvaimentimet

Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa tai tarkastus erityisvälineillä, jos niitä on saatavilla.

a)

Heilahduksenvaimentimet puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin.

b)

Heilahduksenvaimennin vahingoittunut ja siinä on merkkejä vakavasta vuodosta tai toimintahäiriöstä.

5.3.2.1

Vaimennustehon testaus (X) (9)

Käytetään erityislaitteita ja verrataan vasemman ja oikean puolen välistä eroa ja/tai verrataan mitattuja arvoja valmistajan antamiin absoluuttisiin arvoihin.

a)

Merkittävä ero vasemman ja oikean puolen välillä.

b)

Annettuja vähimmäisarvoja ei saavuteta.

5.3.3

Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot

Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia.

a)

Osa puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin.

b)

Osa vahingoittunut, murtunut tai erittäin syöpynyt.

c)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

5.3.4

Jousituksen nivelet

Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden kokonaismassa on yli 3,5 tonnia.

a)

Jousen riipuke ja/tai holkit tai jousituksen nivelet erittäin kuluneet.

b)

Pölysuojus puuttuu tai vaurioitunut.

5.3.5

Ilmajousitus

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Järjestelmä ei toimi.

b)

Mikä tahansa osa vahingoittunut, muutettu tai vaurioitunut järjestelmän toimintaa haittaavalla tavalla.

c)

Järjestelmässä korvin kuultava vuoto.

6.   RUNKO JA KORI VARUSTEINEEN

6.1

Runko ja kori varusteineen

6.1.1

Yleinen kunto

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

a)

Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan murtuma tai muodonmuutos.

b)

Vahvistuslevyjen tai kiinnikkeiden kiinnitys puutteellinen.

c)

Rakenteen lujuuteen vaikuttava ruostevaurio.

6.1.2

Pakoputkisto ja äänenvaimentimet

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

a)

Pakoputkisto puutteellisesti kiinnitetty tai vuotaa.

b)

Pakokaasu pääsee ohjaamoon tai matkustajatilaan.

6.1.3

Polttoainesäiliö ja -putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja putket)

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa; LPG/CNG-järjestelmissä käytetään vuodonilmaisinlaitteita.

a)

Polttoainesäiliö tai -putket puutteellisesti kiinnitetty.

b)

Polttoainetta vuotaa tai täyttöaukon kansi puuttuu tai ei toimi.

c)

Vahingoittuneet tai hankautuneet putket.

d)

Polttoaineen sulkuhana (jos vaadittu) ei toimi asianmukaisesti.

e)

Seuraavista syistä aiheutuva palovaara:

—

vuotava polttoaine

—

polttoainesäiliö tai pakoputki epäasianmukaisesti suojattu

—

moottoritilan kunto.

f)

LPG/CNG- tai vetyjärjestelmä ei ole vaatimusten (8) mukainen.

6.1.4

Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puutteellinen kiinnitys tai vaurioita, jotka voivat aiheuttaa vammoja kosketuksessa.

b)

Laite selvästi vaatimusten (8) vastainen.

6.1.5

Varapyörän teline (jos asennettu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Teline ei ole asianmukaisessa kunnossa.

b)

Teline murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

c)

Vararengas puutteellisesti kiinnitetty telineeseen ja voi pudota.

6.1.6

Vetolaitteet

Kulumisen ja asianmukaisen toiminnan silmämääräinen tarkastus kiinnittäen erityistä huomiota asennettuihin turvalaitteisiin ja/tai tarkastus mittauslaitteella.

a)

Jokin osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut.

b)

Jokin osa erittäin kulunut.

c)

Kiinnitys puutteellinen.

d)

Turvalaite puuttuu tai ei toimi asianmukaisesti.

e)

Osoitin ei toimi.

f)

Peittää rekisterikilven tai valaisimen (kun poissa käytöstä).

g)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

6.1.7

Vaihteisto

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja.

b)

Vaihteiston laakerit erittäin kuluneet.

c)

Kardaaniakselin nivelristikko erittäin kulunut.

d)

Vaurioituneet joustokytkimet.

e)

Vetoakseli vahingoittunut tai vääntynyt.

f)

Laakeripesä murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

g)

Pölysuojus puuttuu tai vaurioitunut.

h)

Laiton muutos voimansiirtolaitteissa.

6.1.8

Moottorikiinnikkeet

Silmämääräinen tarkastus, ei välttämättä tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

Kiinnikkeet huonokuntoiset, niissä on ilmeisiä ja vakavia vaurioita tai ne ovat löysät tai murtuneet.

6.1.9

Moottorin suorituskyky

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Ohjausyksikköä muutettu laittomasti.

b)

Laiton muutos moottorissa.

6.2

Ohjaamo ja kuormakori

6.2.1

Kunto

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Löystynyt tai vaurioitunut paneeli tai osa, joka voi aiheuttaa vammoja.

b)

Runkopilarin kiinnitys puutteellinen.

c)

Pakokaasu pääsee sisään.

d)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

6.2.2

Asennus

Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

a)

Kori tai ohjaamo puutteellisesti kiinnitetty.

b)

Kori/ohjaamo on selvästi vinossa runkoon nähden.

c)

Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puutteellinen tai puuttuu.

d)

Itsekantavan korin kiinnityspisteissä ruostevaurioita.

6.2.3

Ovet ja ovenkahvat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Ovi ei aukene tai sulkeudu kunnolla.

b)

Ovi saattaa aueta vahingossa tai se ei pysy kiinni.

c)

Ovet, saranat, kahvat tai pilari puuttuvat, löysiä tai vaurioituneita.

6.2.4

Lattia

Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

Lattia heikko tai vaurioitunut.

6.2.5

Kuljettajan istuin

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Istuimen kiinnitys löysä tai sen rakenne viallinen.

b)

Säätömekanismi ei toimi asianmukaisesti.

6.2.6

Muut istuimet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä.

b)

Istuimia ei ole asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

6.2.7

Hallintalaitteet

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Mikä tahansa ajoneuvon turvallisen käytön kannalta välttämätön hallintalaite ei toimi asianmukaisesti.

6.2.8

Ohjaamon askelmat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Askelma tai askelrengas puutteellisesti kiinnitetty.

b)

Askelma tai rengas vaurioitunut niin, että voi aiheuttaa vammoja käyttäjille.

6.2.9

Muut sisä- ja ulkovarusteet ja -laitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Muiden varusteiden ja laitteiden kiinnitys puutteellinen.

b)

Muu varuste tai laite ei ole vaatimusten (8) mukainen.

c)

Vuotava hydraulilaite.

6.2.10

Roiskesuojat ja roiskeläpät

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuu, löysällä tai erittäin syöpynyt.

b)

Liian lähellä pyörää.

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

7.   MUUT VARUSTEET

7.1

Turvavyöt/lukot ja turvajärjestelmät

7.1.1

Turvavöiden/lukkojen kiinnityksen turvallisuus

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Kiinnityspiste vaurioitunut.

b)

Kiinnitys puutteellinen.

7.1.2

Turvavöiden/lukkojen kunto

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Pakollinen turvavyö puuttuu tai sitä ei ole asennettu.

b)

Turvavyö vaurioitunut.

c)

Turvavyö ei ole vaatimusten (8) mukainen.

d)

Turvavyön lukko vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti.

e)

Turvavyön kelauslaite vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti.

7.1.3

Turvavöiden voimanrajoittimet

Silmämääräinen tarkastus.

Voimanrajoitin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

7.1.4

Turvavöiden esikiristimet

Silmämääräinen tarkastus.

Esikiristin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

7.1.5

Turvatyyny

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Turvatyyny puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

b)

Turvatyyny ei selvästi toimi.

7.1.6

Turvajärjestelmät

Toimintahäiriön merkkivalon silmämääräinen tarkastus.

Turvajärjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

7.2

Tulensammutin (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuu.

b)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

7.3

Lukkolaite / Luvattoman käytön estävä laite

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Laite ei estä ajoneuvon käyttöä.

b)

Viallinen tai lukitsee ajoneuvon tai estää sen käytön tahtomatta.

7.4

Varoituskolmio (jos vaadittu) (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuu tai puutteellinen.

b)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

7.5

Ensiapupakkaus (jos vaadittu) (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus.

Puuttuu, puutteellinen tai ei vaatimusten (8) mukainen.

7.6

Pyörän jarrukiilat (jos vaadittu) (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus.

Puuttuvat tai vaurioituneet.

7.7

Äänimerkinantolaite

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Ei toimi.

b)

Käyttölaite huonosti kiinnitetty.

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

7.8

Nopeusmittari

Silmämääräinen tarkastus tai toiminnan kokeilu koeajon aikana tai sähköisesti.

a)

Ei asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

b)

Ei toimi.

c)

Valaistus ei toimi.

7.9

Ajopiirturi (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Ei asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

b)

Ei toimi.

c)

Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu.

d)

Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa.

e)

Laitteeseen on selvästi kajottu.

f)

Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa.

7.10

Nopeudenrajoitin (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos laite käytettävissä.

a)

Ei asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

b)

Selvästi toimimaton.

c)

Asetusnopeus väärä (jos tarkastetaan).

d)

Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu.

e)

Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa.

f)

Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa.

7.11

Matkamittari, jos saatavilla (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Lukema selvästi muutettu (petos)

b)

Selvästi toimimaton.

7.12

Ajonvakautusjärjestelmä (ESC), jos asennettu tai vaadittu

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut.

b)

Johdotus vahingoittunut.

c)

Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet.

d)

Kytkin vahingoittunut tai ei toimi asianmukaisesti.

e)

ESC-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

8.   YMPÄRISTÖHAITAT

8.1

Melu

8.1.1

Äänenvaimennusjärjestelmä

Subjektiivinen arviointi (paitsi jos katsastaja katsoo, että sallittu melutaso saattaa ylittyä, jolloin voidaan suorittaa melumittaus äänitasomittarilla ajoneuvon ollessa paikallaan).

a)

Vaatimuksissa (8) sallittu melutaso ylittyy.

b)

Mikä tahansa äänenvaimennusjärjestelmän osa on löysä, saattaa irrota, vahingoittunut, väärin asennettu, puuttuu tai selvästi muutettu tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti melutasoon.

8.2

Pakokaasupäästöt

8.2.1

Bensiinimoottorin päästöt

8.2.1.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaite

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu, sitä on muutettu tai se on ilmeisen viallinen.

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

8.2.1.2

Pakokaasupäästöt

Mittaukset vaatimusten (8) mukaisella pakokaasuanalysaattorilla. Niiden ajoneuvojen osalta, jotka on varustettu sisäisellä valvontajärjestelmällä (OBD-järjestelmällä), päästönvähennysjärjestelmän moitteeton toiminta voidaan tarkastaa OBD-laitteen asianmukaisen lukeman avulla ja tarkistamalla samanaikaisesti, että OBD-järjestelmä toimii moitteettomasti, vaihtoehtona sille, että tehdään päästömittaukset joutokäynnillä moottorin käyttöä koskevien valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten (8) mukaisesti.

a)

Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot;

b)

tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot:

i)

ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennysjärjestelmää:

—

4,5 %, tai

—

3,5 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (8) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

ii)

ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä:

—

joutokäynnillä: 0,5 %

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,3 %

tai

—

joutokäynnillä: 0,3 % (6)

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,2 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (8) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

c)

Lambda-arvo ei ole välillä 1 ± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen.

d)

OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä.

8.2.2

Dieselmoottorin päästöt

8.2.2.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaite

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

8.2.2.2

Pakokaasujen läpinäkyvyys

Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1980.

a)

Pakokaasujen läpinäkyvyyden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä.

b)

Ajoneuvon esivalmistelu:

1.

Ajoneuvo voidaan testata ilman esivalmistelua, mutta turvallisuussyistä olisi tarkistettava, että moottori on saavuttanut käyntilämpötilan ja että se on mekaanisesti tyydyttävässä kunnossa.

2.

Esivalmistelua koskevat vaatimukset:

i)

Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, eli esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattavan moottoriöljyn lämpötilan on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattavan sylinteriryhmän lämpötilan on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanosta johtuen epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta.

ii)

Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä.

c)

Testimenettely:

1.

Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia.

2.

Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri.

3.

Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on ennen kaasupolkimen päästämistä saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi oltava liitteessä I määriteltyihin luokkiin 1 ja 2 kuuluvien ajoneuvojen osalta vähintään kaksi sekuntia.

4.

Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Keskiarvo voidaan laskea siten, ettei huomioon oteta sellaisia mahdollisia mittauksia, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta, tai käyttämällä muuta tilastolaskentamenetelmää, jossa otetaan huomioon mitattujen arvojen hajonta. Jäsenvaltiot voivat määrätä testisyklien enimmäismäärän.

5.

Tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Niin ikään tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot.

a)

Ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (8) määritellyn ajankohdan jälkeen,

pakokaasujen läpinäkyvyys ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason.

b)

Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa (8) ei sallita viitearvojen käyttöä,

 

vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1,

 

turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1,

 

tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa (8) tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (8) määritellyn ajankohdan jälkeen,

 

1,5 m-1  (7).

8.3

Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus

Radiohäiriöt (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus.

Vaatimuksia (8) ei ole noudatettu.

8.4

Muut ympäristöön liittyvät kohteet

8.4.1

Muut ympäristöön liittyvät kohteet

Silmämääräinen tarkastus.

Mikä tahansa liiallinen nestevuoto, joka voi vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille.

9.   LISÄTARKASTUKSET M2- JA M3-LUOKAN AJONEUVOILLE, JOILLA KULJETETAAN MATKUSTAJIA

9.1

Ovet

9.1.1

Sisään- ja uloskäynnit

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Puutteellinen toiminta.

b)

Vaurioitunut.

c)

Hätäohjaus viallinen.

d)

Ovien kauko-ohjaus tai varoituslaitteet viallisia.

e)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

9.1.2

Sisään- ja uloskäynnit

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista).

a)

Puutteellinen toiminta.

b)

Hätäuloskäynnin kyltit puuttuvat tai eivät ole luettavissa.

c)

Ikkunan särkemiseen tarkoitettu työväline puuttuu.

d)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

9.2

Huurteen- ja jäänpoistojärjestelmä (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Virheellinen toiminta.

b)

Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.

c)

Jäänpoisto puutteellinen (jos pakollinen)

9.3

Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Puutteellinen toiminta.

b)

Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.

9.4

Istuimet

9.4.1

Matkustajien istuimet (mukaan luettuina oppaan istuin)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä.

b)

Taittuvat istuimet (jos sallittuja) eivät toimi automaattisesti.

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

9.4.2

Kuljettajan istuin (lisävaatimukset)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puutteelliset erityislaitteet kuten häikäisysuojus.

b)

Kuljettajan suojaus puutteellisesti kiinnitetty tai ei vaatimusten (8) mukainen.

9.5

Sisävalaistus ja linjakilvet (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Laite puutteellinen tai ei vaatimusten (8) mukainen.

9.6

Käytävät, seisomapaikat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Lattiapinta puutteellisesti kiinnitetty.

b)

Puutteelliset tartuntatangot tai -lenkit.

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

9.7

Portaat ja askelmat.

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista).

a)

Huonokuntoiset tai vahingoittuneet.

b)

Sisään vedettävät askelmat eivät toimi asianmukaisesti.

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

9.8

Kuulutusjärjestelmä (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Järjestelmä viallinen.

9.9

Merkinnät (X) (9)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Merkintä puuttuu, on virheellinen tai ei ole luettavissa.

b)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

9.10

Lasten kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X) (9)

9.10.1

Ovet

Silmämääräinen tarkastus.

Ovia ei ole suojattu tätä kuljetusmuotoa koskevien vaatimusten (8) mukaisesti.

9.10.2

Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet

Silmämääräinen tarkastus.

Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten (8) mukaiset.

9.11

Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X) (9)

9.11.1

Ovet, luiskat ja nostimet

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Puutteellinen toiminta.

b)

Huonokuntoinen.

c)

Vialliset käyttölaitteet.

d)

Vialliset varoituslaitteet.

e)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

9.11.2

Pyörätuolin kiinnityspisteet

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos asianmukaista.

a)

Puutteellinen toiminta.

b)

Huonokuntoinen.

c)

Vialliset käyttölaitteet.

d)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

9.11.3

Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet

Silmämääräinen tarkastus.

Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten (8) mukaiset.

9.12

Muut erityisvarusteet (X) (9)

9.12.1

Ruoanvalmistuslaitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Laite ei ole vaatimusten (8) mukainen.

b)

Laite on niin vahingoittunut, että sen käyttö olisi vaarallista.

9.12.2

Saniteettilaitteet

Silmämääräinen tarkastus.

Laite ei ole vaatimusten (8) mukainen.

9.12.3

Muut laitteet (esim. audiovisuaaliset järjestelmät)

Silmämääräinen tarkastus.

Ei vaatimusten (8) mukainen.

(1)  Epäasianmukaisella korjauksella tai muutoksella tarkoitetaan korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai jolla on haitallinen vaikutus ympäristöön.

(2)  48 prosenttia ajoneuvoilla, joissa ei ole lukkiutumattomia jarruja tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää lokakuuta 1991.

(3)  45 prosenttia ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(4)  43 prosenttia perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(5)  2,2 m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa.

(6)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä A tai rivillä B annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2002 jälkeen.

(7)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä B tai direktiivin 88/77/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/96/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevien taulukoiden rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2008 jälkeen.

(8)  ”Vaatimuksilla” tarkoitetaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa taikka jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä.

(9)  Merkinnällä (X) on merkitty kohteet, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä olennaisina määräaikaiskatsastuksessa.

(10)  Merkintä (XX) tarkoittaa, että hylkäysperustetta sovelletaan ainoastaan, jos testejä vaaditaan kansallisessa lainsäädännössä.”

PÄÄTÖKSET

8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/73

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010,

Viron vapauttamisesta tietyistä neuvoston direktiivien 66/402/ETY ja 2002/57/EY soveltamisvelvoitteista lajien Avena strigosa Schreb., Brassica nigra (L.) Koch ja Helianthus annuus L. osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 4526)

(Ainoastaan vironkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/377/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon viljakasvien siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston direktiivin 66/402/ETY (1) ja erityisesti sen 23 a artiklan,

ottaa huomioon öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/57/EY (2) ja erityisesti sen 28 artiklan,

ottaa huomioon Viron tekemän hakemuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiiveissä 66/402/ETY ja 2002/57/EY asetetaan tiettyjä säännöksiä viljakasvien siementen ja öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan. Kyseisissä direktiiveissä säädetään myös, että tietyillä edellytyksillä jäsenvaltiot voidaan vapauttaa kokonaan tai osittain velvollisuudesta soveltaa kyseisten direktiivien säännöksiä tiettyjen lajien osalta.

(2)

Viro on pyytänyt saada vapautuksen velvoitteistaan lajien Avena strigosa Schreb., Brassica nigra (L.) Koch ja Helianthus annuus L. osalta.

(3)

Lajien Avena strigosa Schreb., Brassica nigra (L.) Koch ja Helianthus annuus L. siemeniä ei tavallisesti tuoteta eikä saateta markkinoille Virossa. Lisäksi siementen taloudellinen merkitys on tässä jäsenvaltiossa vähäinen.

(4)

Tämän vuoksi, niin kauan kuin edellä mainitut olosuhteet pysyvät ennallaan, kyseinen jäsenvaltio olisi vapautettava velvollisuudesta soveltaa direktiivien 66/402/ETY ja 2002/57/EY säännöksiä kyseessä olevien lajien osalta.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Viro vapautetaan velvollisuudesta soveltaa direktiivin 66/402/ETY säännöksiä, lukuun ottamatta 14 artiklan 1 kohtaa, lajin Avena strigosa Schreb. osalta.

2 artikla

Viro vapautetaan velvollisuudesta soveltaa direktiivin 2002/57/EY säännöksiä, lukuun ottamatta 17 artiklaa, lajien Brassica nigra (L.) Koch ja Helianthus annuus L. osalta.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Viron tasavallalle.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen

(1)  EYVL 125, 11.7.1966, s. 2309/66.

(2)  EYVL L 193, 20.7.2002, s. 74.

SUOSITUKSET

8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/74

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010,

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukaisissa katsastuksissa havaittujen puutteiden arvioinnista

(2010/378/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liikenneturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja tasapuolisen kilpailun kannalta on tärkeää varmistaa, että käytössä olevat ajoneuvot huolletaan ja katsastetaan asianmukaisesti, jotta niiden tyyppihyväksynnän mukaista suorituskykyä voidaan ylläpitää ilman liiallista heikkenemistä koko niiden käyttöiän ajan.

(2)

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta 6 päivänä toukokuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/40/EY (1) tarkoitettujen vaatimusten ja menetelmien lisäksi ajoneuvojen katsastajien käyttöön olisi laadittava suuntaviivat, joilla voidaan varmistaa mainitun direktiivin liitteessä II lueteltujen puutteiden yhdenmukainen arviointi.

(3)

Autofore (2) - ja IDELSY (3) -hankkeissa on hiljattain tarkasteltu katsastukseen liittyviä tulevia vaihtoehtoja, ja niiden tulokset samoin kuin sidosryhmien kanssa käydyn avoimen ja tosiasiapohjaisen vuoropuhelun tulokset on otettu huomioon.

(4)

Käyttöön olisi otettava kolme luokkaa puutteiden vakavuuden mukaan.

(5)

Kussakin puuteluokassa olisi kuvailtava, mitä seurauksia on ajoneuvon käytöstä kyseisessä kunnossa,

(6)

Tämä suositus on ensimmäinen askel kohti katsastuksissa havaittujen puutteiden yhdenmukaista arviointia unionissa,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi arvioitava ajoneuvojen katsastuksissa havaittuja puutteita tämän suosituksen liitteessä esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti.

Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

Siim KALLAS

Varapuheenjohtaja

(1)  EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12.

(2)  Autofore study on the Future Options for Roadworthiness Enforcement in the European Union, http://ec.europa.eu/transport/roadsafety/publications/projectfiles/autofore_en.htm

(3)  IDELSY Initiative for Diagnosis of Electronic Systems in Motor Vehicles for PTI, http://ec.europa.eu/transport/roadsafety/publications/projectfiles/idelsy_en.htm

LIITE

1.   Vikojen arviointi ja määritelmät

Tässä asiakirjassa luetellaan direktiivin 2000/40/EY täytäntöönpanoa varten ajoneuvon järjestelmät ja osat, jotka on tarkastettava, sekä esitetään suuntaviivat, joita jäsenvaltioiden suositellaan soveltavan ajoneuvojen katsastusten yhteydessä sen määrittämiseksi, onko ajoneuvo hyväksyttävässä kunnossa.

2.   Vikojen arvioinnin suuntaviivat ja määritelmät

Ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksissa havaitut puutteet, joihin sisältyvät tekniset viat ja muut vaatimustenvastaisuudet, luokitellaan kolmeen ryhmään seuraavasti:

 

VÄHÄISET VIAT(VV)

 

MERKITTÄVÄT VIAT(MV)

 

VAARALLISET VIAT(VaV)

Kukin vikaluokka olisi määriteltävä viittaamalla ajoneuvon kuntoon seuraavasti:

VÄHÄISET VIAT

Tekniset viat, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen, ja muut vähäiset vaatimustenvastaisuudet. Ajoneuvoa ei välttämättä tarvitse tarkastaa uudelleen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että havaitut viat korjataan viipymättä.

MERKITTÄVÄT VIAT

Viat, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, ja muut merkittävämmät vaatimustenvastaisuudet. Ennen vikojen korjaamista ajoneuvoa saa käyttää liikenteessä vain tietyin ehdoin. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava menettely niiden ehtojen asettamiseksi, joilla ajoneuvon käyttö sallitaan siihen asti, kunnes se läpäisee uuden katsastuksen.

VAARALLISET VIAT

Viat, jotka aiheuttavat sellaista suoraa ja välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle, ettei ajoneuvoa tulisi käyttää liikenteessä missään olosuhteissa.

Ajoneuvo, jossa on useaan vikaluokkaan kuuluvia vikoja, luokitellaan vakavimman vian mukaan. Ajoneuvo, jossa on useita samaan luokkaan kuuluvia vikoja, voidaan luokitella seuraavaan vakavampaan luokkaan, jos vikojen yhteisvaikutus tekee ajoneuvosta vaarallisemman.

Jos viat voidaan luokitella useampaan kuin yhteen luokkaan, testin suorittavan tarkastajan olisi luokiteltava viat niiden vakavuuden mukaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Vikojen arvioinnissa olisi otettava huomioon ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleet tyyppihyväksyntävaatimukset. Eräät kohteet kuuluvat kuitenkin jälkiasennusta koskevien vaatimusten piiriin.

Vikojen arvioinnin suuntaviivat

Kohde

Hylkäysperusteet

Vikojen arvioinnin suuntaviivat

 

(VV)

(MV)

(VaV)

0.   AJONEUVON TUNNISTUS

0.1

Rekisterikilvet (jos niitä edellytetään vaatimuksissa (8))

a)

Rekisterikilpi puuttuu tai kiinnitys puutteellinen.

 

X

 

b)

Merkintä puuttuu tai se ei ole luettavissa.

X

X

 

c)

Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita.

 

X

 

0.2

Ajoneuvon tunniste-/valmiste-/sarjanumero

a)

Puuttuu tai ei löydy.

 

X

 

b)

Epätäydellinen, ei luettavissa.

 

X

 

c)

Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita.

 

X

 

1.   JARRULAITTEET

1.1

Mekaaninen kunto ja toiminta

1.1.1

Käyttöjarrupolkimen/-vivun laakerointi

a)

Laakerointi liian kireä.

 

X

 

b)

Erittäin kulunut tai liikaa välystä.

 

X

 

1.1.2

Jarrupolkimen/-vivun kunto ja liike jarrutettaessa

a)

Liian suuri tai riittämätön liikevara.

 

X

 

b)

Jarrupoljin ei palauta asianmukaisesti

X

X

 

c)

Jarrupolkimen liukueste puuttuu, puutteellisesti kiinnitetty tai kulunut

X

 

 

1.1.3

Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt

a)

Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään kaksi jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin syttyessä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen).

 

X

X

b)

Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika ei ole vaatimusten (8) mukainen.

 

X

 

c)

Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi.

 

X

 

d)

Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai havaittavissa olevia vuotoja.

 

X

 

e)

Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan.

 

X

X

1.1.4

Varoituslaite tai painemittari

Varoituslaite tai painemittari on viallinen.

X

X

 

1.1.5

Käsikäyttöinen jarruventtiili

a)

Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut.

 

X

 

b)

Käyttölaite huonosti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys viallinen.

 

X

 

c)

Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä.

 

X

 

d)

Epätyydyttävä toiminta.

 

X

 

1.1.6

Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite, sähköinen seisontajarru

a)

Lukitus ei pidä kunnolla.

 

X

 

b)

Vivun akseli tai lukitusmekanismi on liian kulunut.

X

X

 

c)

Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö).

 

X

 

d)

Käyttövipu puuttuu tai on vaurioitunut tai toimimaton.

 

X

 

e)

Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä.

 

X

 

1.1.7

Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)

a)

Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa.

 

X

X

b)

Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään.

X

 

 

c)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

 

X

 

d)

Hydraulinesteen vuoto.

 

X

X

1.1.8

Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma)

a)

Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen.

X

X

 

b)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

X

X

 

c)

Vuoto.

 

X

X

d)

Virheellinen toiminta.

 

X

X

1.1.9

Painevaraaja, painesäiliö

a)

Säiliö vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa.

X

X

 

b)

Tyhjennyslaite ei toimi.

X

X

 

c)

Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön.

 

X

 

1.1.10

Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)

a)

Jarrutehostin on viallinen tai tehoton.

 

X

 

b)

Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa.

 

X

X

c)

Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

d)

Jarrunestettä liian vähän.

X

X

 

e)

Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu.

X

 

 

f)

Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen.

X

 

 

g)

Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti jarrunesteen pinnan ollessa liian alhaalla.

X

 

 

1.1.11

Jarruputket

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

 

X

X

b)

Vuoto.

 

X

X

c)

Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet.

 

X

X

d)

Putket on sijoitettu väärin.

X

X

 

1.1.12

Jarruletkut

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

 

X

X

b)

Letkut ovat vahingoittuneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet.

X

X

 

c)

Vuoto.

 

X

X

d)

Kudosvaurio.

 

X

X

e)

Letkut ovat huokoiset.

 

X

 

1.1.13

Jarruhihnat ja -palat

a)

Jarruhihna tai -pala on erittäin kulunut.

 

X

X

b)

Jarruhihna tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

 

X

X

c)

Jarruhihna tai -pala puuttuu.

 

 

X

1.1.14

Jarrurummut, jarrulevyt

a)

Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut, siinä on naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut.

 

X

X

b)

Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

 

X

 

c)

Jarrurumpu tai -levy puuttuu.

 

 

X

d)

Puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

1.1.15

Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät

a)

Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet.

 

X

X

b)

Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt.

 

X

X

c)

Puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

d)

Vaijerinohjain on viallinen.

 

X

 

e)

Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt.

 

X

 

f)

Jarrulaitteiden liikkuminen on epänormaali virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi.

 

X

 

1.1.16

Jarrujen toimilaitteet (sisältäen jousijarrut tai hydrauliset pyöräsylinterit)

a)

Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut.

 

X

X

b)

Toimilaite ei ole riittävän tiivis.

 

X

X

c)

Toimilaitteen kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

d)

Toimilaite on erittäin syöpynyt.

 

X

X

e)

Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri.

 

X

X

f)

Pölysuojus puuttuu tai on vahingoittunut.

X

X

 

1.1.17

Kuormantunteva jarruventtiili

a)

Viallinen liitäntä.

 

X

 

b)

Liitäntä on säädetty virheellisesti.

 

X

 

c)

Venttiili on juuttunut tai toimimaton.

 

X

X

d)

Venttiili puuttuu.

 

 

X

e)

Arvokilpi puuttuu.

X

 

 

f)

Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten (8) mukaiset.

X

 

 

1.1.18

Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet

a)

Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty.

 

X

 

b)

Mekanismi toimii puutteellisesti.

 

X

 

c)

Virheellisesti asennettu tai korvattu.

 

X

 

1.1.19

Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu)

a)

Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita.

X

X

 

b)

Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita tai se puuttuu.

 

X

 

1.1.20

Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta

Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle kun kytkentä irrotetaan.

 

 

X

1.1.21

Koko jarrujärjestelmä

a)

Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai liian syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään.

 

X

X

b)

Ilma- tai pakkasnestevuoto.

X

X

 

c)

Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön.

 

X

 

d)

Mitä tahansa osaa on korjattu tai muutettu epäasianmukaisesti (8).

 

X

X

1.1.22

Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu)

a)

Puuttuvat.

 

X

 

b)

Vahingoittuneet, huonosti kiinnitetyt tai vuotavat.

X

X

 

1.2

Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

1.2.1

Suorituskyky

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima.

 

X

X

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

 

X

X

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

 

X

 

d)

Liian pitkä vasteaika jossakin pyörässä.

 

X

 

e)

Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana.

 

X

 

1.2.2

Jarrutussuhde

Ei saavuta vähintään seuraavaa vähimmäistasoa:

 

Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeen:

—

Luokka N1: 50 %

—

Luokka M1: 58 %

—

Luokat M2 ja M3: 50 %

—

Luokat N2 ja N3: 50 %

—

Luokat O2 (XX) (10), O3 ja O4:

—

puoliperävaunut: 45 %

—

perävaunut: 50 %

 

Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ennen tämän direktiivin voimaantuloa:

 

Luokka N1: 45 %

 

Luokat M1, M2 ja M3: 50 % (2)

 

Luokat N2 ja N3: 43 % (3)

 

Luokat O2 (XX) (10), O3 ja O4: 40 % (4)

 

Muut luokat (XX) (10):

—

L-luokat (molemmat jarrut):

—

Luokka L1e: 42 %

—

Luokat L2e ja L6e: 40 %

—

Luokka L3e: 50 %

—

Luokka L4e: 46 %

—

Luokat L5e ja L7e: 44 %

—

L-luokat (takajarrut):

—

kaikki luokat: 25 %

 

X

X

1.3

Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä)

1.3.1

Suorituskyky

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima.

 

X

X

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

 

X

X

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

 

X

X

1.3.2

Jarrutussuhde

Jarrutussuhde on alle 50 prosenttia (5) 1.2.2 kohdassa tarkoitetusta käyttöjarrun suhteesta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan.

(lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e).

 

X

X

1.4

Seisontajarrun suorituskyky ja teho

1.4.1

Suorituskyky

Jarru ei toimi toisella puolella, tai jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiaksi suorasta linjasta.

 

X

X

1.4.2

Jarrutussuhde

Kokonaisjarruvoima alle 16 % ajoneuvon suurimmasta sallitusta massasta, ellei pyörät lukkiudu. Ajoneuvoyhdistelmällä vetoauton jarruvoima alle 12 % yhdistelmän suurimmasta sallitusta massasta.

(lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e).

 

X

X

1.5

Hidastinjärjestelmän suorituskyky

a)

Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin).

 

X

 

b)

Järjestelmä ei toimi.

 

X

 

1.6

Lukkiutumattomat jarrut (ABS)

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

 

X

 

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

 

X

 

c)

Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut.

 

X

 

d)

Johdotus vahingoittunut.

 

X

 

e)

Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet.

 

X

 

1.7

Sähköinen jarrujärjestelmä (EBS)

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

 

X

 

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

 

X

 

2.   OHJAUS

2.1

Mekaaninen kunto

2.1.1

Ohjausvaihteen kunto

a)

Ohjausvaihde takertelee.

 

X

 

b)

Kääntöakseli vääntynyt tai kiilat kuluneet.

 

X

X

c)

Kääntöakseli erittäin kulunut.

 

X

X

d)

Kääntöakselin liike liian suuri.

 

X

X

e)

Vuoto.

X

X

 

2.1.2

Ohjausvaihteen kiinnitys

a)

Kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

b)

Rungossa olevat kiinnitysreiät ovat soikeat.

 

X

X

c)

Kiinnityspultteja puuttuu tai niitä on murtunut.

 

X

X

d)

Ohjausvaihde vaurioitunut.

 

X

X

2.1.3

Ohjausvivuston kunto

a)

Liikettä sellaisten osien välillä, joiden pitäisi olla kiinteitä.

 

X

X

b)

Nivelissä liiallista kulumista.

 

X

X

c)

Murtuma tai muodonmuutos.

 

X

X

d)

Ohjausvivuston nivelien kiinnityksen varmistus puuttuu.

 

X

 

e)

Osien virheellinen asennus (esim. raidetanko tai vetonivel).

 

X

 

f)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

 

X

X

g)

Pölysuojus puuttuu tai se on vahingoittunut tai erittäin huonossa kunnossa.

X

X

 

2.1.4

Ohjausvivuston toiminta

a)

Ohjausvivuston liikkuva osa osuu johonkin rungon kiinteään osaan.

 

X

 

b)

Ohjauksen rajoittimet eivät toimi tai puuttuvat.

 

X

 

2.1.5

Ohjaustehostin

a)

Nestevuoto.

 

X

X

b)

Nestettä liian vähän.

X

X

 

c)

Mekanismi ei toimi.

 

X

X

d)

Mekanismi murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

X

e)

Osat on asennettu virheellisesti tai ne osuvat toisiinsa.

 

X

X

f)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

 

X

X

g)

Vaijerit/letkut vahingoittuneita, erittäin syöpyneitä.

 

X

X

2.2

Ohjauspyörä, ohjauspylväs ja ohjaustanko

2.2.1

Ohjauspyörän/ohjaustangon kunto

a)

Ohjauspyörän ja -pylvään välillä liiallinen välys.

 

X

 

b)

Kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

c)

Murtuma tai löysyyttä ohjauspyörän keskiössä, kehässä tai puolissa.

 

X

X

2.2.2

Ohjauspylväs/haarukat

a)

Ohjauspyörän keskiön liiallinen liike.

 

X

 

b)

Ohjauspylvään yläpään liian suuri säteittäinen liike pylvään keskiviivaan nähden.

 

X

 

c)

Joustokytkin vaurioitunut.

 

X

 

d)

Kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

e)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

 

 

X

2.3

Ohjauksen välys

Ohjauksessa liikaa välystä (esim. ohjauspyörän kehällä sijaitsevan pisteen liike on yli viidesosa ohjauspyörän halkaisijasta tai se ei ole vaatimusten (8) mukainen).

 

X

X

2.4

Pyörien suuntaus (X) (9)

Pyörien suuntaus ei ole ajoneuvovalmistajan tietojen tai vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

2.5

Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä

a)

Jokin osa vahingoittunut tai murtunut.

 

X

X

b)

Liikaa välystä.

 

X

X

c)

Kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

2.6

Sähkötoiminen ohjaustehostin (EPS)

a)

EPS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

 

X

 

b)

Ohjauspyörän asento ei vastaa pyörien asentoa.

 

X

X

c)

Ohjaustehostin ei toimi.

 

X

 

3.   NÄKYVYYS

3.1

Näkökenttä

Kuljettajan näkökentässä on este, joka haittaa näkyvyyttä eteen tai sivuille.

X

X

 

3.2

Lasin kunto

a)

Lasi tai läpinäkyvä paneeli (jos sallittu) haljennut tai naarmuuntunut/hankautunut.

X

X

 

b)

Lasi tai läpinäkyvä paneeli (mukaan luettuina heijastavat tai sävytetyt kalvot) ei ole vaatimusten (8) mukainen. (XX) (10)

X

X

 

c)

Lasi tai läpinäkyvä paneeli vaurioitunut.

 

X

X

3.3

Taustapeilit tai epäsuoran näkemisen laitteet

a)

Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

b)

Peili tai laite ei toimi tai se on vahingoittunut, löysä tai puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

3.4

Tuulilasinpyyhkimet

a)

Pyyhkijät eivät toimi tai puuttuvat.

 

X

 

b)

Pyyhkijän sulka puuttuu tai vaurioitunut.

X

X

 

3.5

Tuulilasin pesulaite

Pesulaitteen toiminta riittämätön.

X

X

 

3.6

Huurteenpoistojärjestelmä (X) (9)

Järjestelmä ei toimi tai toiminta puutteellinen.

X

 

 

4.   VALAISIMET, HEIJASTIMET JA SÄHKÖLAITTEET

4.1

Ajovalaisimet

4.1.1

Kunto ja toiminta

a)

Valo/valonlähde vaurioitunut tai puuttuu.

X

X

 

b)

Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) vaurioitunut tai puuttuu.

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

4.1.2

Suuntaus

Ajovalaisimen suuntaus ei ole vaatimuksissa (8) asetetuissa rajoissa.

 

X

 

4.1.3

Kytkennät

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä).

X

X

 

b)

Käyttölaitteen toiminta puutteellinen.

 

X

 

4.1.4

Vaatimustenmukaisuus (8)

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

b)

Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka selvästi heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä.

X

X

 

c)

Valonlähde ja valaisin eivät ole yhteensopivia.

 

X

 

4.1.5

Suuntauksensäätöjärjestelmä (jos pakollinen)

a)

Laite ei toimi.

 

X

 

b)

Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta.

 

X

 

4.1.6

Ajovalaisimien pesulaite (jos pakollinen)

Laite ei toimi.

X

X

 

4.2

Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet ja äärivalaisimet

4.2.1

Kunto ja toiminta

a)

Valonlähde viallinen.

 

X

 

b)

Viallinen lasi.

 

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

4.2.2

Kytkennät

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

b)

Käyttölaitteen toiminta puutteellinen.

 

X

 

4.2.3

Vaatimustenmukaisuus (8)

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

b)

Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka heikentävät valotehoa tai muuttavat valon väriä.

X

X

 

4.3

Jarruvalaisimet

4.3.1

Kunto ja toiminta

a)

Valonlähde viallinen.

X

X

X

b)

Viallinen lasi.

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

4.3.2

Kytkennät

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

X

b)

Käyttölaitteen toiminta puutteellinen.

 

X

 

4.3.3

Vaatimustenmukaisuus (8)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

4.4.

Suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä

4.4.1

Kunto ja toiminta

a)

Valonlähde viallinen.

X

X

 

b)

Viallinen lasi.

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

4.4.2

Kytkennät

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

4.4.3

Vaatimustenmukaisuus (8)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

4.4.4

Vilkkumistiheys

Vilkkumistiheys ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

4.5

Etu- ja takasumuvalaisimet

4.5.1

Kunto ja toiminta

a)

Valonlähde viallinen.

X

X

 

b)

Viallinen lasi.

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

4.5.2

Suuntaus (X) (9)

Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaakatasossa, kun valokuviolla on ääriraja.

X

X

 

4.5.3

Kytkennät

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

4.5.4

Vaatimustenmukaisuus (8)

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

 

X

 

b)

Kytkentä ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

4.6

Peruutusvalaisimet

4.6.1

Kunto ja toiminta

a)

Valonlähde viallinen.

X

 

 

b)

Viallinen lasi.

X

 

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

4.6.2

Vaatimustenmukaisuus (8)

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus tai valoteho ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

b)

Kytkentä ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

4.6.3

Kytkennät

Kytkin ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

4.7

Takarekisterikilven valaisin

4.7.1

Kunto ja toiminta

a)

Valo suuntautuu suoraan taakse.

X

X

 

b)

Valonlähde viallinen.

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

4.7.2

Vaatimustenmukaisuus (8)

Kytkentä ei toimi vaatimusten (8) mukaisesti.

X

 

 

4.8

Heijastimet, näkyvyyttä parantavat (heijastavat) merkinnät ja takahuomiokilvet

4.8.1

Kunto

a)

Heijastinlaite puutteellinen tai vahingoittunut.

X

X

 

b)

Heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

4.8.2

Vaatimustenmukaisuus (8)

Heijastin tai sen väri tai sijoitus ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

4.9

Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet

4.9.1

Kunto ja toiminta

Ei toimi.

X

X

 

4.9.2

Vaatimustenmukaisuus (8)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

 

 

4.10

Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät

a)

Kiinteät osat puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

b)

Eristys vaurioitunut.

X

X

 

c)

Perävaunun tai vetoauton sähköliitännät toimivat virheellisesti.

 

X

X

4.11

Sähköjohdot

a)

Johtojen kiinnitys puutteellinen.

X

X

X

b)

Johdot huonossa kunnossa.

X

X

X

c)

Eristys vaurioitunut.

X

X

X

4.12

Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet (X) (9)

a)

Valaisinta/heijastinta ei ole asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

b)

Valaisimen toiminta ei ole vaatimusten (8) mukaista.

X

X

 

c)

Valaisin/heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

4.13

Akku (akut)

a)

Puutteellinen kiinnitys.

X

X

 

b)

Vuoto.

X

X

 

c)

Viallinen kytkin (jos vaadittu).

 

X

 

d)

Vialliset sulakkeet (jos vaadittu).

 

X

 

e)

Riittämätön tuuletus (jos vaadittu).

 

X

 

5.   AKSELIT, PYÖRÄT, RENKAAT JA PYÖRÄNTUENTA

5.1

Akselit

5.1.1

Akselit

a)

Akselissa murtuma tai muodonmuutos.

 

 

X

b)

Kiinnitys ajoneuvoon puutteellinen.

 

X

X

c)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

 

X

X

5.1.2

Olka-akselit

a)

Olka-akseli murtunut.

 

 

X

b)

Olkatappi ja/tai holkit erittäin kuluneet.

 

X

X

c)

Liikaa liikettä olka-akselin ja akselin välillä.

 

X

X

d)

Olka-akselin lukitus puutteellinen.

 

X

X

5.1.3

Pyörän laakerit

a)

Pyöränlaakerissa liikaa välystä.

 

X

X

b)

Pyöränlaakeri liian tiukka, jumittunut.

 

X

X

5.2

Vanteet ja renkaat

5.2.1

Pyörän napa

a)

Pyörän muttereita tai pultteja puuttuu.

 

X

X

b)

Napa kulunut tai vahingoittunut.

 

X

X

5.2.2

Vanteet

a)

Murtumia tai puutteellinen hitsaus.

 

 

X

b)

Renkaan lukkorenkaita ei ole asennettu asianmukaisesti.

 

X

X

c)

Vanne vääntynyt tai erittäin kulunut.

 

X

X

d)

Vanteen koko tai tyyppi ei ole vaatimusten (8) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

 

X

 

5.2.3

Renkaat

a)

Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten (8) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

 

X

X

b)

Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita.

 

X

 

c)

Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudosrenkaat).

 

X

 

d)

Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja.

 

X

X

e)

Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten (8) mukainen.

 

X

X

f)

Rengas hankaa toiseen osaan.

X

X

 

g)

Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten (8) mukaiset.

 

X

X

h)

Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö tai järjestelmä ilmeisen toimimaton.

X

X

 

5.3

Pyöräntuenta

5.3.1

Jouset ja kallistuksenvakaajat

a)

Jouset puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin.

 

X

X

b)

Jousen osa vahingoittunut tai murtunut.

 

X

X

c)

Jousi puuttuu.

 

X

X

d)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

 

X

X

5.3.2

Heilahduksenvaimentimet

a)

Heilahduksenvaimentimet puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin.

X

X

 

b)

Heilahduksenvaimennin vahingoittunut ja siinä on merkkejä vakavasta vuodosta tai toimintahäiriöstä.

 

X

 

5.3.2.1

Vaimennustehon testaus (X) (9)

a)

Merkittävä ero vasemman ja oikean puolen välillä.

 

X

 

b)

Annettuja vähimmäisarvoja ei saavuteta.

 

X

 

5.3.3

Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot

a)

Osa puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin.

 

X

X

b)

Osa vahingoittunut, murtunut tai erittäin syöpynyt.

 

X

X

c)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

 

X

X

5.3.4

Jousituksen nivelet

a)

Jousen riipuke ja/tai holkit tai jousituksen nivelet erittäin kuluneet.

 

X

X

b)

Pölysuojus puuttuu tai vaurioitunut.

X

X

 

5.3.5

Ilmajousitus

a)

Järjestelmä ei toimi.

 

 

X

b)

Mikä tahansa osa vahingoittunut, muutettu tai vaurioitunut järjestelmän toimintaa haittaavalla tavalla.

 

X

X

c)

Järjestelmässä korvin kuultava vuoto.

 

X

 

6.   RUNKO JA KORI VARUSTEINEEN

6.1

Runko ja kori varusteineen

6.1.1

Yleinen kunto

a)

Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan murtuma tai muodonmuutos.

 

X

X

b)

Vahvistuslevyjen tai kiinnikkeiden kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

c)

Rakenteen lujuuteen vaikuttava ruostevaurio.

 

X

X

6.1.2

Pakoputkisto ja äänenvaimentimet

a)

Pakoputkisto puutteellisesti kiinnitetty tai vuotaa.

 

X

 

b)

Pakokaasu pääsee ohjaamoon tai matkustajatilaan.

 

X

X

6.1.3

Polttoainesäiliö ja -putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja putket)

a)

Polttoainesäiliö tai -putket puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

X

b)

Polttoainetta vuotaa tai täyttöaukon kansi puuttuu tai ei toimi.

 

X

X

c)

Vahingoittuneet tai hankautuneet putket.

X

X

 

d)

Polttoaineen sulkuhana (jos vaadittu) ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

e)

Seuraavista syistä aiheutuva palovaara:

—

vuotava polttoaine

—

polttoainesäiliö tai pakoputki epäasianmukaisesti suojattu

—

moottoritilan kunto.

 

X

X

f)

LPG/CNG- tai vetyjärjestelmä ei ole vaatimusten (8) mukainen.

 

X

X

6.1.4

Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat

a)

Puutteellinen kiinnitys tai vaurioita, jotka voivat aiheuttaa vammoja kosketuksessa.

 

X

X

b)

Laite selvästi vaatimusten (8) vastainen.

X

X

 

6.1.5

Varapyörän teline (jos asennettu)

a)

Teline ei ole asianmukaisessa kunnossa.

X

 

 

b)

Teline murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

c)

Vararengas puutteellisesti kiinnitetty telineeseen ja voi pudota.

 

X

X

6.1.6

Vetolaitteet

a)

Jokin osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut.

 

X

X

b)

Jokin osa erittäin kulunut.

 

X

X

c)

Kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

d)

Turvalaite puuttuu tai ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

e)

Osoitin ei toimi.

 

X

 

f)

Peittää rekisterikilven tai valaisimen (kun poissa käytöstä).

X

X

 

g)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

 

X

X

6.1.7

Vaihteisto

a)

Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja.

 

X

X

b)

Vaihteiston laakerit erittäin kuluneet.

 

X

X

c)

Kardaaniakselin nivelristikko erittäin kulunut.

 

X

X

d)

Vaurioituneet joustokytkimet.

 

X

X

e)

Vetoakseli vahingoittunut tai vääntynyt.

 

X

 

f)

Laakeripesä murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

X

g)

Pölysuojus puuttuu tai vaurioitunut.

X

X

 

h)

Laiton muutos voimansiirtolaitteissa.

 

X

 

6.1.8

Moottorikiinnikkeet

Kiinnikkeet huonokuntoiset, niissä on ilmeisiä ja vakavia vaurioita tai ne ovat löysät tai murtuneet.

 

X

X

6.1.9

Moottorin suorituskyky

a)

Ohjausyksikköä muutettu laittomasti.

 

X

 

b)

Laiton muutos moottorissa.

 

X

 

6.2

Ohjaamo ja kuormakori

6.2.1

Kunto

a)

Löystynyt tai vaurioitunut paneeli tai osa, joka voi aiheuttaa vammoja.

 

X

X

b)

Runkopilarin kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

c)

Pakokaasu pääsee sisään.

 

X

X

d)

Epäasianmukainen korjaus tai muutos.

 

X

X

6.2.2

Asennus

a)

Kori tai ohjaamo puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

X

b)

Kori/ohjaamo on selvästi vinossa runkoon nähden.

 

X

 

c)

Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puutteellinen tai puuttuu.

 

X

X

d)

Itsekantavan korin kiinnityspisteissä ruostevaurioita.

 

X

X

6.2.3

Ovet ja ovenkahvat

a)

Ovi ei aukene tai sulkeudu kunnolla.

 

X

 

b)

Ovi saattaa aueta vahingossa tai se ei pysy kiinni.

 

X

X

c)

Ovet, saranat, kahvat tai pilari puuttuvat, löysiä tai vaurioituneita.

X

X

 

6.2.4

Lattia

Lattia heikko tai vaurioitunut.

 

X

X

6.2.5

Kuljettajan istuin

a)

Istuimen kiinnitys löysä tai sen rakenne viallinen.

 

X

X

b)

Säätömekanismi ei toimi asianmukaisesti.

 

X

X

6.2.6

Muut istuimet

a)

Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä.

X

X

 

b)

Istuimia ei ole asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

6.2.7

Hallintalaitteet

Mikä tahansa ajoneuvon turvallisen käytön kannalta välttämätön hallintalaite ei toimi asianmukaisesti.

 

X

X

6.2.8

Ohjaamon askelmat

a)

Askelma tai askelrengas puutteellisesti kiinnitetty.

X

X

 

b)

Askelma tai rengas vaurioitunut niin, että voi aiheuttaa vammoja käyttäjille.

 

X

 

6.2.9

Muut sisä- ja ulkovarusteet ja -laitteet

a)

Muiden varusteiden ja laitteiden kiinnitys puutteellinen.

 

X

 

b)

Muu varuste tai laite ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

c)

Vuotava hydraulilaite.

X

X

 

6.2.10

Roiskesuojat ja roiskeläpät

a)

Puuttuu, löysällä tai erittäin syöpynyt.

X

X

 

b)

Liian lähellä pyörää.

X

X

 

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

7.   MUUT VARUSTEET

7.1

Turvavyöt/lukot ja turvajärjestelmät

7.1.1

Turvavöiden/lukkojen kiinnityksen turvallisuus

a)

Kiinnityspiste vaurioitunut.

 

X

X

b)

Kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

7.1.2

Turvavöiden/lukkojen kunto

a)

Pakollinen turvavyö puuttuu tai sitä ei ole asennettu.

 

X

 

b)

Turvavyö vaurioitunut.

X

X

 

c)

Turvavyö ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

d)

Turvavyön lukko vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

e)

Turvavyön kelauslaite vaurioitunut tai se ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

7.1.3

Turvavöiden voimanrajoittimet

Voimanrajoitin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

 

X

 

7.1.4

Turvavöiden esikiristimet

Esikiristin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

 

X

 

7.1.5

Turvatyyny

a)

Turvatyyny puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

 

X

 

b)

Turvatyyny ei selvästi toimi.

 

X

 

7.1.6

Turvajärjestelmät

Turvajärjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

 

X

 

7.2

Tulensammutin (X) (9)

a)

Puuttuu.

 

X

 

b)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

7.3

Lukkolaite / Luvattoman käytön estävä laite

a)

Laite ei estä ajoneuvon käyttöä.

X

 

 

b)

Viallinen tai lukitsee ajoneuvon tai estää sen käytön tahtomatta.

 

X

X

7.4

Varoituskolmio (jos vaadittu) (X) (9)

a)

Puuttuu tai puutteellinen.

X

 

 

b)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

 

 

7.5

Ensiapupakkaus (jos vaadittu) (X) (9)

Puuttuu, puutteellinen tai ei vaatimusten (8) mukainen.

X

 

 

7.6

Pyörän jarrukiilat (jos vaadittu) (X) (9)

Puuttuvat tai vaurioituneet.

X

X

 

7.7

Äänimerkinantolaite

a)

Ei toimi.

X

X

 

b)

Käyttölaite huonosti kiinnitetty.

X

 

 

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

7.8

Nopeusmittari

a)

Ei asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

b)

Ei toimi.

X

X

 

c)

Valaistus ei toimi.

X

X

 

7.9

Ajopiirturi (jos asennettu tai vaadittu)

a)

Ei asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

b)

Ei toimi.

 

X

 

c)

Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu.

 

X

 

d)

Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa.

 

X

 

e)

Laitteeseen on selvästi kajottu.

 

X

 

f)

Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa.

 

X

 

7.10

Nopeudenrajoitin (jos asennettu tai vaadittu)

a)

Ei asennettu vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

b)

Selvästi toimimaton.

 

X

 

c)

Asetusnopeus väärä (jos tarkastetaan).

 

X

 

d)

Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu.

 

X

 

e)

Kalibrointikilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa.

 

X

 

f)

Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa.

 

X

 

7.11

Matkamittari, jos saatavilla (X) (9)

a)

Lukema selvästi muutettu (petos)

X

X

 

b)

Selvästi toimimaton.

X

X

 

7.12

Ajonvakautusjärjestelmä (ESC), jos asennettu tai vaadittu

a)

Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut.

 

X

 

b)

Johdotus vahingoittunut.

 

X

 

c)

Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet.

 

X

 

d)

Kytkin vahingoittunut tai ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

e)

ESC-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

 

X

 

8.   YMPÄRISTÖHAITAT

8.1

Melu

8.1.1

Äänenvaimennusjärjestelmä

a)

Vaatimuksissa (8) sallittu melutaso ylittyy.

 

X

 

b)

Mikä tahansa äänenvaimennusjärjestelmän osa on löysä, saattaa irrota, vahingoittunut, väärin asennettu, puuttuu tai selvästi muutettu tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti melutasoon.

 

X

X

8.2

Pakokaasupäästöt

8.2.1

Bensiinimoottorin päästöt

8.2.1.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaite

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu, sitä on muutettu tai se on ilmeisen viallinen.

X

X

 

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

 

X

 

8.2.1.2

Pakokaasupäästöt

a)

Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot;

 

X

 

b)

tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot:

i)

ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennysjärjestelmää:

—

4,5 %, tai

—

3,5 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (8) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

ii)

ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä:

—

joutokäynnillä: 0,5 %

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,3 %

tai

—

joutokäynnillä: 0,3 % (6)

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,2 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (8) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

 

X

 

c)

Lambda-arvo ei ole välillä 1 ± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen.

 

X

 

d)

OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä.

 

X

 

8.2.2

Dieselmoottorin päästöt

8.2.2.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaite

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.

X

X

 

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

 

X

 

8.2.2.2

Pakokaasujen läpinäkyvyys

Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1980.

a)

Ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (8) määritellyn ajankohdan jälkeen, pakokaasujen läpinäkyvyys ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason.

 

X

 

b)

Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa (8) ei sallita viitearvojen käyttöä,

vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1,

turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1,

tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa (8) tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (8) määritellyn ajankohdan jälkeen, 1,5 m-1. (7)

 

X

 

8.3

Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus

Radiohäiriöt (X) (9)

Vaatimuksia (8) ei ole noudatettu.

X

 

 

8.4

Muut ympäristöön liittyvät kohteet

8.4.1

Nestevuodot

Mikä tahansa liiallinen nestevuoto, joka voi vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille.

 

X

X

9.   LISÄTARKASTUKSET M2- JA M3-LUOKAN AJONEUVOILLE, JOILLA KULJETETAAN MATKUSTAJIA

9.1

Ovet

9.1.1

Sisään- ja uloskäynnit

a)

Puutteellinen toiminta.

 

X

 

b)

Vaurioitunut.

X

X

 

c)

Hätäohjaus viallinen.

 

X

 

d)

Ovien kauko-ohjaus tai varoituslaitteet viallisia.

 

X

 

e)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.1.2

Hätäuloskäynnit

a)

Puutteellinen toiminta.

 

X

 

b)

Hätäuloskäynnin kyltit puuttuvat tai eivät ole luettavissa.

X

X

 

c)

Ikkunan särkemiseen tarkoitettu työväline puuttuu.

 

X

 

d)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.2

Huurteen- ja jäänpoistojärjestelmä (X) (9)

a)

Virheellinen toiminta.

X

X

 

b)

Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.

 

X

X

c)

Jäänpoisto puutteellinen (jos pakollinen)

 

X

 

9.3

Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä (X) (9)

a)

Puutteellinen toiminta.

X

X

 

b)

Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.

 

X

X

9.4

Istuimet

9.4.1

Matkustajien istuimet (mukaan luettuina oppaan istuin)

a)

Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä.

X

X

 

b)

Taittuvat istuimet (jos sallittuja) eivät toimi automaattisesti.

X

X

 

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.4.2

Kuljettajan istuin (lisävaatimukset)

a)

Puutteelliset erityislaitteet kuten häikäisysuojus.

X

X

 

b)

Kuljettajan suojaus puutteellisesti kiinnitetty tai ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.5

Sisävalaistus ja linjakilvet (X) (9)

Laite puutteellinen tai ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.6

Käytävät, seisomapaikat

a)

Lattiapinta puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

X

b)

Puutteelliset tartuntatangot tai -lenkit.

X

X

 

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.7

Portaat ja askelmat.

a)

Huonokuntoiset tai vahingoittuneet.

X

X

X

b)

Sisään vedettävät askelmat eivät toimi asianmukaisesti.

 

X

 

c)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.8

Kuulutusjärjestelmä (X) (9)

Järjestelmä viallinen.

X

X

 

9.9

Merkinnät (X) (9)

a)

Merkintä puuttuu, on virheellinen tai ei ole luettavissa.

X

 

 

b)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.10

Lasten kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X) (9)

9.10.1

Ovet

Ovia ei ole suojattu tätä kuljetusmuotoa koskevien vaatimusten (8) mukaisesti.

X

X

 

9.10.2

Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet

Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten (8) mukaiset.

X

X

 

9.11

Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X) (9)

9.11.1

Ovet, luiskat ja nostimet

a)

Puutteellinen toiminta.

X

X

 

b)

Huonokuntoinen.

X

X

 

c)

Vialliset käyttölaitteet.

X

X

 

d)

Vialliset varoituslaitteet.

X

X

 

e)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.11.2

Pyörätuolin kiinnityspisteet

a)

Puutteellinen toiminta.

X

X

 

b)

Huonokuntoinen.

X

X

 

c)

Vialliset käyttölaitteet.

X

X

 

d)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.11.3

Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet

Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten (8) mukaiset.

X

X

 

9.12

Muut erityisvarusteet (X) (9)

9.12.1

Ruoanvalmistuslaitteet

a)

Laite ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

b)

Laite on niin vahingoittunut, että sen käyttö olisi vaarallista.

 

X

 

9.12.2.

Saniteettilaitteet

Laite ei ole vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

9.12.3

Muut laitteet (esim. audiovisuaaliset järjestelmät)

Ei vaatimusten (8) mukainen.

X

X

 

(1)  Epäasianmukaisella korjauksella tai muutoksella tarkoitetaan korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai jolla on haitallinen vaikutus ympäristöön.

(2)  48 prosenttia ajoneuvoilla, joissa ei ole lukkiutumattomia jarruja tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää lokakuuta 1991.

(3)  45 prosenttia ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(4)  43 prosenttia perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(5)  2,2 m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa.

(6)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty neuvoston direktiivin 70/220/ETY, (EYVL L 76, 6.4.1970, s. 1) ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä A tai rivillä B annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2002 jälkeen.

(7)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä B tai neuvoston direktiivin 88/77/ETY (EYVL L 36, 9.2.1988, s. 33) ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevien taulukoiden rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2008 jälkeen.

(8)  ’Vaatimuksilla’ tarkoitetaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa taikka jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä.

(9)  Merkinnällä (X) on merkitty kohteet, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä olennaisina määräaikaiskatsastuksessa.

(10)  Merkintä (XX) tarkoittaa, että hylkäysperustetta sovelletaan ainoastaan, jos testejä vaaditaan kansallisessa lainsäädännössä.

8.7.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/97

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY mukaisissa hyötyajoneuvojen teknisissä tienvarsitarkastuksissa havaittujen puutteiden riskinarvioinnista

(2010/379/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liikenneturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja tasapuolisen kilpailun kannalta on tärkeää varmistaa, että käytössä olevat hyötyajoneuvot huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti, jotta voidaan ylläpitää niiden turvallista liikennesuoritusta niiden liikkuessa unionissa.

(2)

Järjestelmän yhdenmukaistamiseksi ja epätasa-arvoisen kohtelun välttämiseksi teknisissä tienvarsitarkastuksissa Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista 6 päivänä kesäkuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/30/EY (1) tarkoitettujen vaatimusten ja menetelmien lisäksi olisi otettava käyttöön suuntaviivat mainitun direktiivin liitteessä II lueteltujen puutteiden arviointia varten.

(3)

Käyttöön olisi otettava kolme luokkaa puutteiden vakavuuden mukaan.

(4)

Kussakin puuteluokassa olisi kuvailtava, mitä seurauksia on ajoneuvon käytöstä kyseisessä kunnossa,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi arvioitava ajoneuvojen tienvarsitarkastuksissa havaittuja puutteita tämän suosituksen liitteessä esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti.

Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2010.

Komission puolesta

Siim KALLAS

Varapuheenjohtaja

(1)  EUVL L 203, 10.8.2000, s. 1.

LIITE

Suuntaviivat vikojen ja puutteiden arviointia varten

Tässä asiakirjassa esitetään direktiivin 2000/30/EY täytäntöönpanoa varten suuntaviivat, joita jäsenvaltioiden suositellaan soveltavan ajoneuvojen teknisten tienvarsitarkastusten yhteydessä havaittujen vikojen arviointiin (vioilla tarkoitetaan sekä teknisiä vikoja että muita vaatimustenvastaisuuksia).

Viat luokitellaan seuraavasti:

 

VÄHÄISET VIAT (VV)

 

MERKITTÄVÄT VIAT (MV)

 

VAARALLISET VIAT (VaV)

Kukin vikaluokka olisi määriteltävä viittaamalla ajoneuvon kuntoon seuraavasti:

VÄHÄISET VIAT

Tekniset viat, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen, ja muut vähäiset vaatimustenvastaisuudet. Ajoneuvoa ei tarvitse tarkastaa uudelleen, koska voidaan kohtuudella olettaa, että havaitut viat korjataan viipymättä.

MERKITTÄVÄT VIAT

Viat, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden ja/tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, ja muut merkittävämmät vaatimustenvastaisuudet. Ajoneuvo on korjattava välittömästi ja sen käytölle voidaan asettaa rajoituksia ja ehtoja esimerkiksi vaatimalla, että ajoneuvo on katsastettava uudelleen.

VAARALLISET VIAT

Viat, jotka aiheuttavat suoraa ja välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle. Ajoneuvoa ei saa enää käyttää liikenteessä, joskin joissakin tapauksissa voidaan sallia, että ajoneuvo ajetaan määrätyissä olosuhteissa suoraan määrättyyn paikkaan esimerkiksi ajoneuvon välitöntä korjausta tai takavarikointia varten.

Ajoneuvo, jossa on useaan vikaluokkaan kuuluvia vikoja, luokitellaan vakavimman vian mukaan. Ajoneuvo, jossa on useita samaan luokkaan kuuluvia vikoja, voidaan luokitella seuraavaan vakavampaan luokkaan, jos vikojen yhteisvaikutus tekee ajoneuvosta vaarallisemman.

Jos viat voidaan luokitella useampaan kuin yhteen luokkaan, testin suorittavan tarkastajan olisi luokiteltava viat niiden vakavuuden mukaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Vikojen arvioinnissa olisi otettava huomioon ajoneuvon ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleet tyyppihyväksyntävaatimukset. Eräät kohteet kuuluvat kuitenkin jälkiasennusta koskevien vaatimusten piiriin.

Arviointivaatimukset

Puutteet ovat esimerkkejä mahdollisesti havaittavista teknisistä vioista tai muista vaatimustenvastaisuuksista.

Kohde

Puutteet

Vikojen arvioinnin suuntaviivat

 

(VV)

(MV)

(VaV)

1.   JARRULAITTEET

1.1

Mekaaninen kunto ja toiminta

1.1.1

Käyttöjarrupolkimen/-vivun laakerointi

a)

Laakerointi liian kireä.

 

X

 

b)

Erittäin kulunut tai liikaa välystä.

 

X

 

1.1.2

Jarrupolkimen/-vivun kunto ja liike jarrutettaessa

a)

Liian suuri tai riittämätön liikevara.

 

X

 

b)

Jarrupoljin ei palauta asianmukaisesti

X

X

 

c)

Jarrupolkimen liukueste puuttuu, puutteellisesti kiinnitetty tai kulunut

X

 

 

1.1.3

Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt

a)

Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään kaksi jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin syttyessä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen).

 

X

X

b)

Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika ei ole vaatimusten (8) mukainen.

 

X

 

c)

Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi.

 

X

 

d)

Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai havaittavissa olevia vuotoja.

 

X

 

e)

Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan.

 

X

X

1.1.4

Varoituslaite tai painemittari

Varoituslaite tai painemittari on viallinen.

X

X

 

1.1.5

Käsikäyttöinen jarruventtiili

a)

Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut.

 

X

 

b)

Käyttölaite puutteellisesti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys puutteellinen.

 

X

 

c)

Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä.

 

X

 

d)

Epätyydyttävä toiminta.

 

X

 

1.1.6

Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite, sähköinen seisontajarru

a)

Lukitus ei pidä kunnolla.

 

X

 

b)

Vivun akseli tai lukitusmekanismi on liian kulunut.

X

X

 

c)

Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö).

 

X

 

d)

Käyttövipu puuttuu tai on vaurioitunut tai toimimaton.

 

X

 

(e)

Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä.

 

X

 

1.1.7

Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)

a)

Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa.

 

X

X

b)

Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään.

X

 

 

c)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

 

X

 

d)

Hydraulinesteen vuoto.

 

X

X

1.1.8

Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma)

a)

Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen.

X

X

 

b)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

X

X

 

c)

Vuoto.

 

X

X

d)

Virheellinen toiminta.

 

X

X

1.1.9

Painevaraaja, painesäiliö

a)

Säiliö vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa.

X

X

 

b)

Tyhjennyslaite ei toimi.

X

X

 

c)

Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön.

 

X

 

1.1.10

Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)

a)

Jarrutehostin on viallinen tai tehoton.

 

X

 

b)

Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa.

 

X

X

c)

Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

d)

Jarrunestettä liian vähän.

X

X

 

e)

Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu.

X

 

 

f)

Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen.

X

 

 

g)

Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti jarrunesteen pinnan ollessa liian alhaalla.

X

 

 

1.1.11

Jarruputket

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

 

X

X

b)

Vuoto.

 

X

X

c)

Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet.

 

X

X

d)

Putket on sijoitettu väärin.

X

X

 

1.1.12

Jarruletkut

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

 

X

X

b)

Letkut ovat vahingoittuneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet.

X

X

 

c)

Vuoto.

 

X

X

d)

Kudosvaurio.

 

X

X

e)

Letkut ovat huokoiset.

 

X

 

1.1.13

Jarruhihnat ja -palat

a)

Jarruhihna tai -pala on erittäin kulunut.

 

X

X

b)

Jarruhihna tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

 

X

X

c)

Jarruhihna tai -pala puuttuu.

 

 

X

1.1.14

Jarrurummut, jarrulevyt

a)

Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut, siinä on naarmuja tai halkeamia tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut.

 

X

X

b)

Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

 

X

X

c)

Jarrurumpu tai -levy puuttuu.

 

 

X

d)

Puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

1.1.15

Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät

a)

Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet.

 

X

X

b)

Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt.

 

X

X

c)

Puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

d)

Vaijerinohjain on viallinen.

 

X

 

e)

Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt.

 

X

 

f)

Jarrulaitteiden liikkuminen on epänormaali virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi.

 

X

 

1.1.16

Jarrujen toimilaitteet (sisältäen jousijarrut tai hydrauliset pyöräsylinterit)

a)

Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut.

 

X

X

b)

Toimilaite ei ole riittävän tiivis.

 

X

X

c)

Toimilaitteen kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

d)

Toimilaite on erittäin syöpynyt.

 

X

X

e)

Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri.

 

X

X

f)

Pölysuojus puuttuu tai on vahingoittunut.

X

X

 

1.1.17

Kuormantunteva jarruventtiili

a)

Viallinen liitäntä.

 

X

 

b)

Liitäntä on säädetty virheellisesti.

 

X

 

c)

Venttiili on juuttunut tai toimimaton.

 

X

X

d)

Venttiili puuttuu.

 

 

X

e)

Arvokilpi puuttuu.

X

 

 

f)

Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten (8) mukaiset.

X

 

 

1.1.18

Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet

a)

Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty.

 

X

 

b)

Mekanismi toimii puutteellisesti.

 

X

 

c)

Virheellisesti asennettu tai korvattu.

 

X

 

1.1.19

Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu)

a)

Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita.

X

X

 

b)

Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita tai se puuttuu.

 

X

 

1.1.20

Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta

Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle kun kytkentä irrotetaan.

 

 

X

1.1.21

Koko jarrujärjestelmä

a)

Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai liian syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään.

 

X

X

b)

Ilma- tai pakkasnestevuoto.

X

X

 

c)

Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön.

 

X

 

d)

Mitä tahansa osaa on korjattu tai muutettu epäasianmukaisesti (1).

 

X

X

1.1.22

Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu)

a)

Puuttuvat.

 

X

 

b)

Vahingoittuneet, huonosti kiinnitetyt tai vuotavat.

X

X

 

1.2

Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

1.2.1

Suorituskyky

(E)  (9)

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima.

 

X

X

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

 

X

X

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

 

X

 

d)

Liian pitkä vasteaika jossakin pyörässä.

 

X

 

e)

Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana.

 

X

 

1.2.2

Jarrutussuhde

(E)  (9)

Ei saavuta vähintään seuraavaa vähimmäistasoa:

 

Luokka N1: 45 %

 

Luokat M1, M2 ja M3: 50 % (2)

 

Luokat N2 ja N3: 43 % (3)

 

Luokat O2,O3 ja O4: 40 % (4)

 

X

X

1.3

Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä)

1.3.1

Suorituskyky

(E)  (9)

a)

Yhden tai useamman pyörän puuttuva tai riittämätön jarruvoima.

 

X

X

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 prosenttia toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

 

X

X

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

 

X

X

1.3.2

Jarrutussuhde

Jarrutussuhde on alle 50 prosenttia (5) 1.2.2 kohdassa tarkoitetusta käyttöjarrun suhteesta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan. (lukuun ottamatta luokkia L1e ja L3e)

 

X

X

1.4

Seisontajarrun suorituskyky ja teho

1.4.1

Suorituskyky

(E)  (9)

Jarru ei toimi toisella puolella, tai jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiaksi suorasta linjasta.

 

X

X

1.4.2

Jarrutussuhde

(E)  (9)

Kokonaisjarruvoima alle 16 % ajoneuvon suurimmasta sallitusta massasta, elleivät pyörät lukkiudu. Ajoneuvoyhdistelmällä vetoauton jarruvoima alle 12 % yhdistelmän suurimmasta sallitusta massasta.

 

X

X

1.5

Hidastinjärjestelmän suorituskyky

a)

Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin).

 

X

 

b)

Järjestelmä ei toimi.

 

X

 

1.6

Lukkiutumattomat jarrut (ABS)

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

 

X

 

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

 

X

 

c)

Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut.

 

X

 

d)

Johdotus vahingoittunut.

 

X

 

e)

Muita osia puuttuu tai ne ovat vahingoittuneet.

 

X

 

1.7

Sähköinen jarrujärjestelmä (EBS)

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

 

X

 

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

 

X

 

8.   YMPÄRISTÖHAITAT

8.1

Melu

8.1.1

Äänenvaimennusjärjestelmä

a)

Vaatimuksissa (8) sallittu melutaso ylittyy.

 

X

 

b)

Mikä tahansa äänenvaimennusjärjestelmän osa on löysä, saattaa irrota, on vahingoittunut, väärin asennettu, puuttuu tai selvästi muutettu tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti melutasoon.

 

X

X

8.2

Pakokaasupäästöt

8.2.1

Bensiinimoottorin päästöt

8.2.1.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaite

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu, sitä on muutettu tai se on ilmeisen viallinen.

X

X

 

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

 

X

 

8.2.1.2

Pakokaasupäästöt

(E)  (9)

a)

Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot;

 

X

 

b)

tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot:

i)

ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennysjärjestelmää:

—

4,5 %, tai

—

3,5 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (8) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

ii)

ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä:

—

joutokäynnillä: 0,5 %

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,3 %

tai

—

joutokäynnillä: 0,3 % (6)

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,2 %

riippuen siitä, mikä on vaatimuksissa (8) määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

 

X

 

c)

Lambda-arvo ei ole välillä 1 ± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen.

 

X

 

d)

OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä.

 

X

 

e)

Anturimittaus osoittaa merkittävää vaatimustenvastaisuutta.

 

X

 

8.2.2

Dieselmoottorin päästöt

8.2.2.1

Pakokaasupäästöjen vähennyslaite

a)

Valmistajan asentama päästönvähennyslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.

X

X

 

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

 

X

 

8.2.2.2

Pakokaasujen läpinäkyvyys

(E)  (9)

Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1980.

a)

Ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (8) määritellyn ajankohdan jälkeen,

pakokaasujen läpinäkyvyys ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason.

 

X

 

b)

jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa (8) ei sallita viitearvojen käyttöä,

vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1,

turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1,

tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa (8) tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa (8) määritellyn ajankohdan jälkeen,

1,5 m-1  (7).

 

X

 

c)

Anturimittaus osoittaa merkittävää vaatimustenvastaisuutta.

 

X

 

8.4

Muut ympäristöön liittyvät kohteet

8.4.1

Nestevuodot

Mikä tahansa liiallinen nestevuoto, joka voi vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille.

 

X

X

(1)  Epäasianmukaisella korjauksella tai muutoksella tarkoitetaan korjausta tai muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai jolla on haitallinen vaikutus ympäristöön.

(2)  48 prosenttia ajoneuvoilla, joissa ei ole lukkiutumattomia jarruja tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää lokakuuta 1991.

(3)  45 prosenttia ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(4)  43 prosenttia perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi.

(5)  2,2 m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa.

(6)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty neuvoston direktiivin 70/220/ETY (EYVL L 76, 6.4.1970, s. 1) ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä A tai rivillä B annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2002 jälkeen.

(7)  Ajoneuvoilla, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä B tai neuvoston direktiivin 88/77/ETY (EYVL L 36, 9.2.1988, s. 33) ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevien taulukoiden rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti, tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 päivän heinäkuuta 2008 jälkeen.

(8)  ”Vaatimuksilla” tarkoitetaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensimmäisenä rekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa taikka jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä.

(9)  (E) Kohteen tarkastuksessa tarvitaan laitteita.