13.5.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 120/1

Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja on saatavana osoitteessa

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö N:o 11 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää ovisalpojen ja ovien pidätysmekanismien komponenttien osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraavaan saakka:

Täydennys 2 muutossarjaan 03 – Voimaantulopäivä: 17. maaliskuuta 2010

SISÄLLYS

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

2.	Määritelmät

3.	Hyväksynnän hakeminen

4.	Hyväksyntä

5.	Yleiset vaatimukset

6.	Suorituskykyä koskevat vaatimukset

7.	Testausmenettelyt

8.	Muutokset ja ajoneuvon tyyppihyväksynnän laajentaminen

9.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

10.	Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

11.	Tuotannon lopettaminen

12.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

13.	Siirtymäsäännökset

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus

Liite 2 –

Hyväksyntämerkkien asettelu

Liite 3 –

Salpakoe ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kuormituskokeessa, voimankäyttö

Liite 4 –

Inertiakuormaa koskevat testausmenettelyt

Liite 5 –

Saranan testausmenettely

Liite 6 –

Sivuliukuovi

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan M1- ja N1-luokan ajoneuvojen (1) salpoihin ja ovien pidätysmekanismien osiin, kuten saranoihin ja muihin ovia kannatteleviin osiin, joiden avulla matkustajat voivat siirtyä ajoneuvoon tai pois ajoneuvosta.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1	’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää ovien salpojen ja pidätysmekanismien komponenttien osalta.

2.2

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan moottoriajoneuvoluokkaa, johon kuuluvat ajoneuvot eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta osin, joita ovat

2.2.1

valmistajan ilmoittama ajoneuvotyyppi;

2.2.2

salvan tyyppi;

2.2.3

oven pidätysmekanismin osan tyyppi;

2.2.4

tapa, jolla salvat ja ovien pidätysmekanismien osat asennetaan ja ne kiinnittyvät ajoneuvon rakenteeseen;

2.2.5

liukuovien tyyppi.

2.3	’Lisäsalvalla’ tarkoitetaan ovisalpaa, joka lukkiutuu täysin lukittuun asentoon sekä mahdollisesti toissijaiseen lukitusasentoon ja joka asennetaan oveen tai ovijärjestelmään, jossa on ensisijainen ovisalpajärjestelmä.

2.4	’Lisäsalpajärjestelmällä’ tarkoitetaan salpajärjestelmää, joka sisältää ainakin lisäsalvan ja vastakappaleen.

2.5

’Takaovella’ tarkoitetaan moottoriajoneuvon takapäässä olevaa ovea tai ovijärjestelmää, jonka kautta matkustajat voivat nousta ajoneuvoon tai poistua siitä tai jonka kautta voidaan lastata tavaraa tai purkaa lastia. Siihen ei sisälly

a)	tavaratilan kantta tai

b)	ovea tai ikkunaa, joka koostuu kokonaan lasimateriaalista ja jonka salvat ja/tai saranajärjestelmät on kiinnitetty suoraan lasimateriaaliin.

2.6	’Runko-osalla’ tarkoitetaan saranan osaa, joka kiinnitetään normaalisti ajoneuvon runkorakenteeseen.

2.7

’Lapsilukkojärjestelmällä’ tarkoitetaan lukituslaitetta, joka voidaan ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä muista lukituslaitteista riippumatta ja joka käytössä ollessaan estää oven sisäkahvan tai muun avauslaitteen käytön. Laite, jolla lukitus poistetaan käytöstä/otetaan käyttöön, voi olla käsikäyttöinen tai sähkötoiminen, ja se voi sijaita missä tahansa kohdassa ajoneuvoa.

2.8

’Ovella’ tarkoitetaan sarana- tai liukuovea, joka johtaa suoraan osastoon, jossa on yksi tai useampi istuinpaikka, ja joka ei ole taitto-ovi, nosto-ovi tai ovi, joka on suunniteltu kiinnitettäväksi helposti sellaisiin moottoriajoneuvoihin, jotka on valmistettu käytettäväksi ilman ovia, taikka poistettavaksi helposti tällaisista moottoriajoneuvoista.

2.9	’Avonaisesta ovesta varoittavalla järjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka aktivoi visuaalisen merkin, kun ovisalpajärjestelmä ei ole täysin lukitussa asennossa ja kun ajoneuvon sytytysjärjestelmä on aktivoitu. Visuaalinen merkki sijaitsee paikassa, josta kuljettaja näkee sen selvästi.

2.10	’Oven saranajärjestelmällä’ tarkoitetaan yhtä tai useampaa ovea kannattavaa saranaa.

2.11	’Ovisalpajärjestelmällä’ tarkoitetaan vähintään salvan ja vastakappaleen muodostamaa kokonaisuutta.

2.12	’Oviosalla’ tarkoitetaan saranan sitä osaa, joka kiinnitetään normaalisti ovirakenteeseen ja joka muodostaa edestakaisin liikkuvan osan.

2.13	’Ovijärjestelmällä’ tarkoitetaan ovea, salpaa, vastakappaletta, saranoita, liuku-urayhdistelmiä ja muita oven pidätysmekanismin osia, jotka ovat ovessa ja sitä ympäröivässä ovenkarmissa. Parioven molemmat ovet sisältyvät ovijärjestelmään.

2.14	’Pariovella’ tarkoitetaan kahden oven järjestelmää, jossa toinen ovenpuolisko aukeaa ensin ja kiinnittyy toiseen ovenpuoliskoon eli teljettyyn oveen, joka aukeaa sen jälkeen.

2.15	’Lukitussalvalla’ tarkoitetaan salvan osaa, joka kytkeytyy ja lukittuu vastakappaleeseen salvan ollessa lukitussa asennossa.

2.16	’Lukitussalvan avaussuunnalla’ tarkoitetaan vastakkaista suuntaa kuin se suunta, jossa vastakappale menee salvan sisään ja kytkeytyy lukitussalpaan.

2.17	’Täysin lukitulla asennolla’ tarkoitetaan salvan kytkentätilaa, jossa ovi pysyy täysin suljetussa asennossa.

2.18	’Saranalla’ tarkoitetaan laitetta, jonka avulla muutetaan oven asentoa suhteessa runkorakenteeseen ja ohjataan oven edestakaista liikerataa matkustajien tullessa sisään ja mennessä ulos.

2.19	’Saranatapilla’ tarkoitetaan saranan osaa, joka yhdistää normaalisti saranan runko-osan ja oviosan ja määrittää edestakaisen liikkeen akselin.

2.20	’Salvalla’ tarkoitetaan laitetta, jonka avulla ovi pidetään suljetussa asennossa suhteessa ajoneuvon runkoon ja jossa on mekanismi, jonka avulla se voidaan avata (tai sulkea) tarkoituksellisesti.

2.21

’Ensisijaisella ovisalvalla’ tarkoitetaan salpaa, jonka saa sekä täysin lukittuun asentoon että toissijaiseen lukitusasentoon ja jonka valmistaja nimeää ”ensisijaiseksi ovisalvaksi”. Valmistaja ei saa tämän jälkeen muuttaa nimitystä. Kunkin valmistajan on annettava pyynnöstä tietoa siitä, mitkä salvat ovat tietyn ajoneuvon tai merkin/mallin ”ensisijaisia ovisalpoja”.

2.22	’Ensisijaisella ovisalpajärjestelmällä’ tarkoitetaan vähintään ensisijaisesta ovisalvasta ja vastakappaleesta muodostuvaa kokonaisuutta.

2.23	’Toissijaisella lukitusasennolla’ tarkoitetaan salvan kytkentätilaa, jossa ovi pysyy osittain suljetussa asennossa.

2.24

’Etusivuovella’ tarkoitetaan ovea, jonka oviaukosta sivulta katsottuna vähintään 50 prosenttia on kuljettajan istuimen selkänojan taimmaisen pisteen etupuolella, kun istuimen selkänoja on säädetty mahdollisimman pystysuoraan asentoon ja siirretty mahdollisimman taakse, ja jonka kautta matkustajat voivat siirtyä suoraan ajoneuvoon tai poistua suoraan ajoneuvosta.

2.25

’Takasivuovella’ tarkoitetaan ovea, jonka oviaukosta sivulta katsottuna vähintään 50 prosenttia on kuljettajan istuimen selkänojan taimmaisen pisteen takapuolella, kun kuljettajan istuin on säädetty mahdollisimman pystysuoraan asentoon ja siirretty mahdollisimman taakse, ja jonka kautta matkustajat voivat siirtyä suoraan ajoneuvoon tai poistua suoraan ajoneuvosta.

2.26	’Vastakappaleella’ tarkoitetaan laitetta, jonka avulla salpa lukittuu ja pitää oven täysin lukitussa asennossa tai toissijaisessa lukitusasennossa.

2.27	’Tavaratilan kannella’ tarkoitetaan liikkuvaa korin osaa, jonka kautta ajoneuvon ulkopuolelta pääsee tilaan, jonka pysyvä väliseinä taikka kiinteä tai alas taitettava istuimen selkä erottaa kokonaan matkustamosta.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1	Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä ajoneuvotyypin ovisalpoja ja ovien pidätysmekanismien osia koskeva ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntähakemus.

3.2

Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

3.2.1

tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa olevat riittävän yksityiskohtaiset piirustukset ovista ja niiden salvoista ja ovien pidätysmekanismien osista;

3.2.2

salpojen ja ovien pidätysmekanismien osien tekninen kuvaus.

3.3

Hakemukseen on liitettävä myös

3.3.1

viiden sarjan erä pidätysmekanismin osia ovea kohti. Jos samaa pidätysmekanismia käytetään useissa ovissa, yksi erä riittää. Ovien pidätysmekanismien osien sarjoja, jotka eroavat toisistaan vain sen perusteella, että ne on tarkoitettu vasemmalle tai oikealle puolelle, ei katsota erilaisiksi;

3.3.2

viiden käyttömekanismilla varustetun täydellisen salvan erä ovea kohti. Jos samoja täydellisiä salpoja käytetään useissa ovissa, yksi salpaerä riittää. Salpoja, jotka eroavat toisistaan vain sen perusteella, että ne on tarkoitettu vasemmalle tai oikealle puolelle, ei katsota erilaisiksi.

3.4	Hyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on lisäksi toimitettava hyväksyttäväksi tarkoitettua ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1	Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa jäljempänä olevien 5, 6 ja 7 kohdan vaatimuksia, kyseiselle ajoneuvotyypille on myönnettävä tyyppihyväksyntä.

4.2

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Numeron ensimmäiset kaksi merkkiä (03) ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämispäivänä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa samalle ajoneuvotyypille, jos sen ovissa ei käytetä samantyyppisiä salpoja tai ovien pidätysmekanismien osia tai jos salpoja ja ovien pidätysmekanismien osia ei asenneta samalla tavalla kuin hyväksyttäväksi esitetyssä ajoneuvossa. Toisaalta sama sopimuspuoli voi antaa saman numeron toiselle ajoneuvotyypille, jonka ovissa käytetään samoja salpoja tai ovien pidätysmekanismien osia, jotka on asennettu samalla tavalla kuin hyväksyttäväksi esitetyssä ajoneuvossa.

4.3	Tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta tai epäämisestä tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.4

Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksyttyä ajoneuvotyyppiä vastaavaan ajoneuvoon on kiinnitettävä hyväksyntälomakkeessa ilmoitettuun näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2) ympyrän sisällä

4.4.2

tämän säännön numero, jota seuraa R-kirjain, viiva ja 4.4.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella oleva hyväksyntänumero.

4.5

Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön nojalla maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, 4.4.1 kohdassa tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä siinä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin 4.4.1 kohdassa määritellyn symbolin oikealle puolelle.

4.6	Hyväksyntämerkin on oltava helposti luettavissa ja pysyvä.

4.7	Hyväksyntämerkki on sijoitettava ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8	Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkkien sijoittelusta.

5. YLEISET VAATIMUKSET

5.1 Vaatimukset koskevat kaikkia sivu- ja takaovia ja ovien osia, lukuun ottamatta taitto-ovien, nosto-ovien, irrotettavien ovien ja hätäuloskäyntiin tarkoitettujen ovien osia.

5.2 Ovisalvat

5.2.1

Jokainen saranaovijärjestelmä on varustettava ainakin yhdellä ensisijaisella ovisalpajärjestelmällä.

5.2.2

Jokainen liukuovijärjestelmä on varustettava joko

a)	ensisijaisella ovisalpajärjestelmällä tai

b)	ovisalpajärjestelmällä, jonka saa täysin lukittuun asentoon, ja avoimesta ovesta varoittavalla järjestelmällä.

6. SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

6.1 Saranaovet

6.1.1 Ensimmäinen kuormituskoe

6.1.1.1

Mikään ensisijainen ovisalpajärjestelmä tai lisäsalpajärjestelmä ei saa aueta 7.1.1.1 kohdan mukaisissa testeissä ollessaan täysin lukitussa asennossa, kun siihen kohdistetaan 11 000 N:n kuorma kohtisuoraan salvan pintaan nähden, niin etteivät salpa ja vastakappaleen kiinnityspiste puristu toisiaan vasten.

6.1.1.2

Ensisijainen salpajärjestelmä ei saa aueta 7.1.1.1 kohdan mukaisissa testeissä ollessaan toissijaisessa lukitusasennossa, kun siihen kohdistetaan 4 500 N:n kuorma samassa suunnassa kuin 6.1.1.1 kohdassa.

6.1.2 Toinen kuormituskoe

6.1.2.1

Mikään ensisijainen ovisalpajärjestelmä tai lisäsalpajärjestelmä ei saa aueta 7.1.1.1 kohdan mukaisissa testeissä ollessaan täysin lukitussa asennossa, kun siihen kohdistetaan 9 000 N:n kuorma lukitussalvan avaussuunnassa ja salvan pinnan suuntaisesti.

6.1.2.2

6.1.3 Kolmas kuormituskoe (koskee pystysuunnassa avautuvia ovia)

6.1.3.1

Yksikään ensisijainen ovisalpajärjestelmä ei saa irrota täysin lukitusta asennosta, kun siihen kohdistetaan 9 000 N:n pystysuora kuorma saranatapin akselin suuntaisesti.

6.1.4 Inertiakuorma

Kunkin ensisijaisen ovisalpajärjestelmän ja lisäsalpajärjestelmän on joko täytettävä 6.1.4.1–6.1.4.2 kohdan dynaamiset vaatimukset tai vastattava 6.1.4.3 kohdan inertiakuormavastusvaatimusten laskelmaa.

6.1.4.1

Yhdenkään saranaoven mikään ensisijainen ovisalpajärjestelmä ja lisäsalpajärjestelmä ei saa irrota täysin lukitusta asennosta, kun ovisalpajärjestelmään, salpa ja sen käyttölaite mukaan luettuina, kohdistetaan inertiakuorma 30 g:n kiihtyvyydellä ajoneuvon pitkittäis- ja poikittaisakselien suunnassa lukituslaitteen ollessa poissa käytöstä ja 7.1.1.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla osoitettuna.

6.1.4.2

Yhdenkään saranoidun takaoven mikään ensisijainen ovisalpajärjestelmä ja lisäsalpajärjestelmä ei saa irrota täysin lukitusta asennosta, kun ovisalpajärjestelmään, salpa ja sen käyttölaite mukaan luettuina, kohdistetaan inertiakuorma 30 g:n kiihtyvyydellä ajoneuvon pystyakselin suunnassa lukituslaitteen ollessa poissa käytöstä ja 7.1.1.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla osoitettuna.

6.1.4.3

Kullekin osalle tai osakokoonpanolle voidaan laskea sen inertiakuorman vähimmäisvastus tietyssä suunnassa. Kun ovisalpajärjestelmä on asennettu asianmukaisesti ajoneuvon oveen, sen pitää pysyä lukittuna avautumista vastustavien voimien yhteisvaikutuksen ansiosta, kun siihen kohdistuu inertiakuorma 30 g:n kiihtyvyydellä 6.1.4.1–6.1.4.2 kohdassa määritellyissä suunnissa 7.1.1.2 kohdassa tarkoitetussa testauksessa.

6.1.5 Ovisaranat

6.1.5.1

Kultakin ovisaranajärjestelmältä edellytetään seuraavaa:

a)	sen on tuettava ovea;

b)	sen osat eivät saa erkaantua, kun järjestelmään kohdistetaan 11 000 N:n kuorma pitkittäissuunnassa;

c)	sen osat eivät saa erkaantua, kun siihen kohdistetaan 9 000 N:n kuorma poikittaissuunnassa;

d)	kun ovi avautuu pystysuunnassa, saranan osat eivät saa erkaantua, kun saranaan kohdistetaan 9 000 N:n pystysuuntainen kuorma.

6.1.5.2

Kaikki 6.1.5.1 kohdassa vaaditut testit tehdään 7.1.2 kohdan mukaisesti.

6.1.5.3

Jos koko saranajärjestelmän sijasta testataan yksittäinen saranajärjestelmään kuuluva sarana, sen on kestettävä saranajärjestelmän saranoiden kokonaismäärään suhteutettu kuorma.

6.1.5.4

Kun sivuovissa on takareunaan asennetut saranat ja ovia voidaan käyttää muista ovista riippumatta,

a)	oven sisäkahva ei saa toimia, kun ajoneuvon nopeus on 4 km/h tai suurempi, ja

b)	kyseisiä ovia varten on oltava avoimesta ovesta varoittava järjestelmä.

6.2 Sivuliukuovet

6.2.1 Ensimmäinen kuormituskoe

6.2.1.1

Ainakin yhden ovisalpajärjestelmän on 7.2.1.1 kohdan mukaisissa testeissä pysyttävä kiinni täysin lukitussa asennossa, kun siihen kohdistetaan 11 000 N:n kuorma kohtisuoraan salvan pintaan nähden.

6.2.1.2

Ensisijainen ovisalpajärjestelmä ei saa aueta 7.2.1.1 kohdan mukaisissa testeissä ollessaan toissijaisessa lukitusasennossa, kun siihen kohdistetaan 4 500 N:n kuorma samassa suunnassa kuin 6.2.1.1 kohdassa.

6.2.2 Toinen kuormituskoe

6.2.2.1

Ainakin yhden ovisalpajärjestelmän on 7.2.1.1 kohdan mukaisissa testeissä pysyttävä kiinni täysin lukitussa asennossa, kun siihen kohdistetaan 9 000 N:n kuorma lukitussalvan avaussuunnassa ja salvan pinnan suuntaisesti.

6.2.2.2

6.2.3 Inertiakuorma

Kunkin 6.2.1–6.2.2 kohdan vaatimukset täyttävän ovisalpajärjestelmän on joko täytettävä 6.2.3.1 kohdan dynaamiset vaatimukset tai vastattava 6.2.3.2 kohdan inertiakuormavaatimusten laskelmaa.

6.2.3.1

Ovisalpajärjestelmä ei saa 7.2.1.2 kohdan mukaisissa testeissä irrota täysin lukitusta asennosta, kun ovisalpajärjestelmään, salpa ja sen aktivointilaite mukaan luettuina, kohdistetaan inertiakuorma 30 g:n kiihtyvyydellä ajoneuvon pitkittäis- ja poikittaisakselien suunnassa lukituslaitteen ollessa poissa käytöstä.

6.2.3.2

Kullekin osalle tai osakokoonpanolle voidaan laskea vähimmäisvastus inertiakuorman osalta. Avautumista vastustavan voiman on oltava sellainen, että asianmukaisesti ajoneuvon oveen asennettu ovisalpajärjestelmä pysyy lukittuna, kun siihen kohdistuu inertiakuorma 30 g:n kiihtyvyydellä 6.2.1–6.2.2 kohdassa määritellyissä suunnissa 7.2.1.2 kohdan mukaisesti.

6.2.4 Ovijärjestelmä

6.2.4.1

Kun kunkin liukuoven uran ja luistin yhdistelmä tai muut tukimekanismit ovat täysin lukitussa asennossa, ne eivät saa erkaantua ovenkarmista, kun oveen kohdistetaan 18 000 N:n kokonaisvoima ajoneuvon poikittaisakselin suuntaisesti 7.2.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

6.2.4.2

Liukuovi ei täytä tätä vaatimusta, jos 7.2.2 kohdassa tarkoitetussa testissä tapahtuu jokin seuraavista:

6.2.4.2.1

Syntyy erkaantuma, jonka kautta halkaisijaltaan 100 mm:n suuruinen pallonmuotoinen kappale pääsee kulkemaan esteettä ajoneuvon sisältä ajoneuvon ulkopuolelle, kun vaaditun voiman kohdistamista jatketaan.

6.2.4.2.2

Voimankäyttölaite saa aikaan 300 mm:n kokonaissiirtymän.

6.3 Ovien lukot

6.3.1 Kussakin ovessa on oltava ainakin yksi lukituslaite, joka käytössä ollessaan estää oven ulkokahvan tai muun ulkopuolisen salvan avaavan ohjaimen käytön ja johon kuuluu käyttömekanismi ja laite, jolla lukitus poistetaan käytöstä/otetaan käyttöön, jotka sijaitsevat sisällä ajoneuvossa.

6.3.2 Takasivuovet

Kussakin takasivuovessa on oltava ainakin yksi lukituslaite, joka käytössä ollessaan estää oven sisäkahvan tai muun sisäpuolisen salvan avaavan ohjaimen käytön, niin että oven lukituksen avaaminen ja oven sisäkahvan tai muun sisäpuolisen salvan avaavan ohjaimen käyttäminen edellyttävät erillisiä toimia.

6.3.2.1

Lukituslaite voi olla

a)	lapsilukkojärjestelmä tai

b)	sisällä ajoneuvossa oleva ja ajoneuvon kuljettajan tai oven vieressä istuvan matkustajan helposti käytettävissä oleva laite, jolla lukitus poistetaan käytöstä/otetaan käyttöön.

6.3.2.2

Lisälukitusjärjestelmäksi hyväksytään kumpi tahansa 6.3.2.1 kohdan a ja b kohdassa kuvatuista järjestelmistä.

6.3.3 Takaovet

Kussakin takaovessa, joka on varustettu oven sisäkahvalla tai muulla sisäpuolisella salvan avaavalla ohjaimella, on oltava ainakin yksi sisällä ajoneuvossa sijaitseva lukituslaite, joka käytössä ollessaan estää oven sisäkahvan tai muun sisäpuolisen salvan avaavan ohjaimen käytön niin, että oven lukituksen avaaminen ja oven sisäkahvan tai muun sisäpuolisen salvan avaavan ohjaimen käyttäminen edellyttävät erillisiä toimia.

7. TESTIMENETTELYT

7.1 Saranaovet

7.1.1 Ovisalvat

7.1.1.1 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kuormituskoe, voimankäyttö

Kohtien 6.1.1, 6.1.2 ja 6.1.3 vaatimusten täyttyminen osoitetaan liitteen 3 mukaisella tavalla.

7.1.1.2 Inertiavoiman käyttö

Kohdan 6.1.4 vaatimusten täyttyminen osoitetaan liitteen 4 mukaisella tavalla.

7.1.2 Ovisaranat

Kohdan 6.1.5 vaatimusten täyttyminen osoitetaan liitteen 5 mukaisella tavalla.

7.2 Sivuliukuovet

7.2.1 Ovisalvat

7.2.1.1 Ensimmäinen ja toinen kuormituskoe, voimankäyttö

Kohtien 6.2.1 ja 6.2.2 vaatimusten täyttyminen osoitetaan liitteen 3 mukaisella tavalla.

7.2.1.2 Inertiavoiman käyttö

Kohdan 6.2.3 vaatimusten täyttyminen osoitetaan liitteen 4 mukaisella tavalla.

7.2.2 Ovijärjestelmä

Kohdan 6.2.4 vaatimusten täyttyminen osoitetaan liitteen 6 mukaisella tavalla.

8. MUUTOKSET JA AJONEUVON TYYPPIHYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

8.1

Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

8.1.1

joko katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen vaatimukset

8.1.2

tai vaatia uutta testausselostetta testien tekemisestä vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

8.1.3

Hyväksynnän laajennuksen myöntänyt toimivaltainen viranomainen antaa jokaiselle kyseistä laajennusta koskevalle ilmoituslomakkeelle sarjanumeron.

8.2	Hyväksynnän myöntämisestä tai epäämisestä sekä tehdyistä muutoksista on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille 4.3 kohdan mukaisella menettelyllä.

9. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

9.1	Jokaisen tämän säännön mukaisesti hyväksyntämerkillä varustetun ajoneuvon on vastattava hyväksyttyä ajoneuvotyyppiä sellaisten ominaisuuksiensa osalta, jotka voivat muuttaa ovisalpojen ja ovien pidätysmekanismien osien ominaisuuksia, tai niiden asennustavan osalta.

9.2	Edellä olevan 9.1 kohdan mukaisen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi tässä säännössä vaaditulla hyväksyntämerkillä varustettuihin sarjatuotantoajoneuvoihin on tehtävä riittävä määrä satunnaistarkastuksia.

9.3

Edellä mainituissa tarkastuksissa on pääsääntöisesti pitäydyttävä mittausten tekemisessä. Tarvittaessa voidaan kuitenkin tehdä edellä 5.2–5.3 kohdassa tarkoitettuja salpoihin ja ovien pidätysmekanismien osiin kohdistuvia kokeita, jotka hyväksyntätestauksesta vastaava tekninen tutkimuslaitos valitsee.

10. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

10.1	Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä olevan 9.1 kohdan vaatimukset eivät täyty tai jos kyseiset salvat ja ovien pidätysmekanismien osat eivät läpäise edellä 9.2 kohdassa kuvattuja testejä.

10.2

Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille hyväksyntälomakkeen jäljennöksellä, jonka lopussa on suuraakkosilla kirjoitettu allekirjoitettu ja päivätty merkintä ”HYVÄKSYNTÄ PERUUTETTU”.

11. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön mukaisen ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Saatuaan kyseisen ilmoituksen viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille hyväksyntälomakkeen jäljennöksellä, jonka lopussa on suuraakkosilla kirjoitettu allekirjoitettu ja päivätty merkintä ”TUOTANTO LOPETETTU”.

12. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille on toimitettava lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta.

13. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

13.1	Mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei voi 03-muutossarjan virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä antamasta hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03.

13.2	Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on annettava 12. elokuuta 2012 asti hyväksyntä ajoneuvotyypeille, jotka vastaavat tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna aiemmilla muutossarjoilla.

13.3	Elokuun 12. päivästä 2012 alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet antavat hyväksynnän vain, jos hyväksyttävänä oleva ajoneuvotyyppi vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03.

13.4	Mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää tämän säännön muutossarjan 03 mukaisesti hyväksytyltä ajoneuvotyypiltä.

13.5	Elokuun 12. päivään 2012 asti mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää tämän säännön aiemman muutossarjan mukaisesti hyväksytyltä ajoneuvotyypiltä.

13.6	Elokuun 12. päivästä 2012 alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat evätä ensimmäisen kansallisen tai alueellisen rekisteröinnin (ensimmäisen käyttöönoton), jos ajoneuvo ei täytä tämän säännön muutossarjan 03 vaatimuksia.

13.7	Tämän säännön perusteella annettujen hyväksyntien voimassaolo päättyy 12. elokuuta 2012 lukuun ottamatta ajoneuvotyyppejä, jotka vastaavat tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03.

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amendment 4).

(2) 1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekki, 9 Espanja, 10 Serbia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjän federaatio, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Hertsegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (hyväksynnän myöntävät sen jäsenvaltiot omaa ECE-merkkiään käyttäen), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka, 48 Uusi-Seelanti, 49 Kypros, 50 Malta, 51 Korean tasavalta, 52 Malesia, 53 Thaimaa, 54 ja 55 (antamatta) ja 56 Montenegro. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen osapuolille.

LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

LIITE 2

HYVÄKSYNTÄMERKKI

MALLI A

(Ks. tämän säännön 4.4 kohta)

MALLI B

(Ks. tämän säännön 4.5 kohta)

(1) Toinen luku annetaan ainoastaan esimerkkinä.

LIITE 3

SALPAKOE ENSIMMÄISESSÄ, TOISESSA JA KOLMANNESSA KUORMITUSKOKEESSA, VOIMANKÄYTTÖ

1. TARKOITUS

Näiden testien avulla on tarkoitus vahvistaa ajoneuvojen ovisalpajärjestelmien suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä määrittää testausmenettelyt, joilla arvioidaan ja testataan ajoneuvojen ovisalpajärjestelmien kestävyyttä, kun niihin kohdistetaan kuormitusta kohtisuoraan salvan pintaan nähden sekä salvan pinnan suuntaisesti lukitussalvan avaussuunnassa. Pystysuunnassa avautuvien ovien osalta testien avulla on myös tarkoitus vahvistaa suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset ja testausmenettely, jolla arvioidaan ensisijaista salpajärjestelmää kahteen ensimmäiseen suuntaan nähden kohtisuorassa suunnassa. Ensisijaisten ovisalpajärjestelmien täytyy kestää niihin kohdistettava kuorma sekä täysin lukitussa asennossa että toissijaisessa lukitusasennossa. Lisäsalpajärjestelmien ja muiden ovisalpajärjestelmien, joissa on pelkästään täysin lukittu asento, täytyy kestää kuormitusta kohtisuoraan salvan pintaan nähden sekä salvan pinnan suuntaisesti lukitussalvan avaussuunnassa täysin lukitun asennon osalta määritetyillä kuormitustasoilla.

2. TESTAUS

2.1 Ensimmäinen kuormituskoe

2.1.1 Väline: Vetokoepidike (ks. kuva 3-1)

2.1.2 Menettelyt

2.1.2.1 Täysin lukittu asento

2.1.2.1.1

Kiinnitä testauspidike salvan ja vastakappaleen kiinnityskohtiin. Aseta se kiinnityksen suuntaan samansuuntaisesti pidikkeen kiinnityksen kanssa. Aseta testauspidike testauslaitteeseen niin, että salpa ja vastakappale ovat täysin lukitussa asennossa.

2.1.2.1.2

Sijoita painot niin, että laitteistoon kohdistuu 900 N:n vetokuormitus, joka pyrkii erottamaan salvan ja vastakappaleen toisistaan oven avaussuunnassa.

2.1.2.1.3

Käytä testikuormitusta tämän säännön 6.1.1 kohdassa ja kuvassa 3-4 määritellyssä suunnassa niin, että nopeus on enintään 5 mm/min, kunnes vaadittu kuormitus on saavutettu. Kirjaa saavutettu enimmäiskuormitus.

2.1.2.2 Toissijainen lukitusasento

2.1.2.2.1

Kiinnitä testauspidike salvan ja vastakappaleen kiinnityskohtiin. Aseta se kiinnityksen suuntaan samansuuntaisesti testauspidikkeen kiinnityksen kanssa. Aseta testauspidike testauslaitteeseen niin, että salpa ja vastakappale ovat täysin lukitussa asennossa.

2.1.2.2.2

Sijoita painot niin, että laitteistoon kohdistuu 900 N:n vetokuormitus, joka pyrkii erottamaan salvan ja vastakappaleen toisistaan oven avaussuunnassa.

2.1.2.2.3

2.1.2.2.4

Testilevyssä, johon ovisalpa asennetaan, on oltava samanlainen vastakappaleen aukko kuin normaalissa ajoneuvoympäristössä, johon ovisalpa asennetaan.

2.2 Toinen kuormituskoe

2.2.1 Väline: Vetokoepidike (ks. kuva 3-2)

2.2.2 Menettelyt

2.2.2.1 Täysin lukittu asento

2.2.2.1.1

Kiinnitä testauspidike salvan ja vastakappaleen kiinnityskohtiin. Aseta testauspidike testauslaitteeseen niin, että salpa ja vastakappale ovat täysin lukitussa asennossa.

2.2.2.1.2

Käytä testikuormitusta tämän säännön 6.1.2 kohdassa ja kuvassa 3-4 määritellyssä suunnassa niin, että nopeus on enintään 5 mm/min, kunnes vaadittu kuormitus on saavutettu. Kirjaa saavutettu enimmäiskuormitus.

2.2.2.2 Toissijainen lukitusasento

2.2.2.2.1

Kiinnitä testauspidike salvan ja vastakappale kiinnityskohtiin. Aseta testauspidike testauslaitteeseen niin, että salpa ja vastakappale ovat toissijaisessa lukitusasennossa.

2.2.2.2.2

2.3 Kolmas kuormituskoe (koskee pystysuunnassa avautuvia ovia)

2.3.1 Väline: Vetokoepidike (ks. kuva 3-3)

2.3.2 Menettely

2.3.2.1 Kiinnitä testauspidike salvan ja vastakappale kiinnityskohtiin. Aseta testauspidike testauslaitteeseen niin, että salpa ja vastakappale ovat täysin lukitussa asennossa.

2.3.2.2 Käytä testikuormitusta tämän säännön 6.1.3 kohdassa ja kuvassa 3-4 määritellyssä suunnassa niin, että nopeus on enintään 5 mm/min, kunnes vaadittu kuormitus on saavutettu. Kirjaa saavutettu enimmäiskuormitus.

Kuva 3-1

Ovisalpa – ensimmäisen kuormituskokeen vetokoepidike

Kuva 3-2

Ovisalpa – toisen kuormituskokeen vetokoepidike

Kuva 3-3

Ovisalpa – kolmannen kuormituskokeen vetokoepidike (koskee pystysuunnassa avautuvia ovia).

Kuva 3-4

Oven staattisen kuormituskokeen suunnat

LIITE 4

INERTIAKUORMAA KOSKEVAT TESTAUSMENETTELYT

1. TARKOITUS

Tarkoituksena on määritellä ajoneuvon salpajärjestelmän kyky vastustaa inertiakuormaa analysoimalla osia matemaattisesti niiden todellisessa suhteessa autoon tai tekemällä arvio dynaamista testiä käyttäen.

2. TESTAUSMENETTELYT

2.1. Vaihtoehto 1, laskenta

2.1.1. Tässä liitteessä kuvatun menetelmän avulla voidaan määritellä analyyttisesti ovisalvan kyky kestää inertiakuormaa. Jousivoima on asennetussa asennossa olevan jousen vähimmäistehon ja vapautetussa asennossa olevan jousen vähimmäistehon keskiarvo. Laskelmissa ei oteta huomioon kitkan vaikutuksia eikä tehtävää työtä. Myös maan vetovoiman vaikutus osiin voidaan sivuuttaa, jos sillä on taipumus rajoittaa vapautumista. Näiden seikkojen sivuuttaminen laskelmissa on sallittua, koska ne ovat ylimääräisiä turvallisuutta lisääviä tekijöitä.

2.1.2. Kullekin osalle tai osakokoonpanolle voidaan laskea sen vähimmäisvastus inertiakuorman osalta tietyssä suunnassa. Yhteenlasketun avautumista vastustavan voiman on oltava sellainen, että asianmukaisesti ajoneuvon oveen asennettu ovisalpajärjestelmä pysyy lukittuna, kun siihen kohdistuu inertiakuorma 30 g:n kiihtyvyydellä missä tahansa suunnassa. Kuvassa 4-1 annetaan esimerkki tarkasteltavista osista ja osien yhdistelmistä.

2.2. Vaihtoehto 2, koko ajoneuvon dynaaminen testi

2.2.1. Testausvälineet

2.2.1.1. Kiihdytyslaite (tai hidastuslaite)

2.2.1.2. Jompikumpi seuraavista ajoneuvoista:

2.2.1.2.1.

Kokonainen ajoneuvo, jossa on ainakin ovi, ovisalpa, oven ulkokahva, jossa on mekaaninen salpatoiminto, sisäpuolella oleva oven avausvipu, lukituslaite, sisustus ja oven tiiviste.

2.2.1.2.2.

Ajoneuvon raakakori (eli ajoneuvon kori, ovet sekä muut oven pidätysmekanismin osat) ja vähintään ovi, ovisalpa, oven ulkokahva, jossa on mekaaninen salpatoiminto, sisäpuolella oleva oven avausvipu sekä lukituslaite.

2.2.1.3. Laite tai väline oven avautumisen tallentamista varten

2.2.1.4. Laitteisto kiihtyvyyksien mittaamista ja tallentamista varten

2.2.2. Testijärjestely

2.2.2.1. Kiinnitä koko ajoneuvo tai ajoneuvon raakakori tiukasti laitteeseen, jolla varmistetaan, että kun ajoneuvoa ja laitetta kiihdytetään yhdessä, että törmäysimpulssia kuvaavan käyrän kaikki pisteet ovat taulukossa 4-1 ja kuvassa 4-2 määritellyllä alueella.

2.2.2.2. Ovet voidaan sitoa oven avautumisen tallentamiseen käytettävän laitteiston vahingoittumisen ehkäisemiseksi.

2.2.2.3. Asenna oven avautumisen tallentamiseen käytettävä laitteisto.

2.2.2.4. Sulje testattavat ovet ja varmista, että ovisalvat ovat täysin lukitussa asennossa, että ovet eivät ole lukossa ja että kaikki ikkunat, jos sellaisia on, on suljettu.

2.2.3. Testausohjeet (ks. kuva 4-3)

2.2.3.1. Pitkittäissuuntainen järjestely 1. Suuntaa ajoneuvo tai raakakori niin, että sen pitkittäisakseli on kiihdytyslaitteen akselin suuntainen, jolloin simuloidaan etutörmäystä.

2.2.3.2. Pitkittäissuuntainen järjestely 2. Suuntaa ajoneuvo tai raakakori niin, että sen pitkittäisakseli on kiihdytyslaitteen akselin suuntainen, jolloin simuloidaan takatörmäystä.

2.2.3.3. Poikittaissuuntainen järjestely 1. Suuntaa ajoneuvo tai raakakori niin, että sen poikittaisakseli on kiihdytyslaitteen akselin suuntainen, jolloin simuloidaan kuljettajan puoleista sivutörmäystä.

2.2.3.4. Poikittaissuuntainen järjestely 2 (vain, kun ajoneuvon eri puolilla on erilaiset ovijärjestelyt). Suuntaa ajoneuvo tai raakakori niin, että sen poikittaisakseli on kiihdytyslaitteen akselin suuntainen, jolloin simuloidaan sivutörmäystä suunnasta, joka on vastakkainen tämän liitteen 2.2.3.3 kohdassa kuvattuun suuntaan nähden.

2.3. Vaihtoehto 3, oven dynaaminen testi

2.3.1. Testausvälineet

Ovikokoonpanot, joissa on vähintään ovisalpa, oven ulkokahva, jossa on mekaaninen salpatoiminto, sisäpuolella oleva oven avausvipu sekä lukituslaite.

2.3.1.2. Testauspidike ovien kiinnittämistä varten

2.3.1.3. Kiihdytyslaite (tai hidastuslaite)

2.3.1.4. Köysi

2.3.1.5. Laite tai väline oven avautumisen tallentamista varten

2.3.1.6. Laitteisto kiihtyvyyksien mittaamista ja tallentamista varten

2.3.2. Testijärjestely

2.3.2.1. Kiinnitä ovikokoonpanot testauspidikkeeseen joko erikseen tai yhdistettyinä. Kukin ovi ja vastakappale pitäisi kiinnittää tavalla, joka vastaa sen suuntaa ajoneuvossa, sekä inertiakuormatesteissä vaadittua suuntaa (tämän liitteen 2.3.3 kohta).

2.3.2.2. Kiinnitä testauspidike kiihdytyslaitteeseen.

2.3.2.3. Asenna oven avautumisen tallentamiseen käytettävä laitteisto.

2.3.2.4. Varmista, että ovisalpa on täysin lukitussa asennossa, että ovi on sidottu ja lukitsematta ja että ikkuna, jos sellainen on, on suljettu.

2.3.3. Testausohjeet (ks. kuva 4-3)

2.3.3.1. Pitkittäissuuntainen järjestely 1. Suuntaa oven osajärjestelmät kiihdytyslaitteessa etutörmäyksen suuntaan.

2.3.3.2. Pitkittäissuuntainen järjestely 2. Suuntaa oven osajärjestelmät kiihdytyslaitteessa takatörmäyksen suuntaan.

2.3.3.3. Poikittaissuuntainen järjestely 1. Suuntaa oven osajärjestelmät kiihdytyslaitteessa kuljettajan puoleisen sivutörmäyksen suuntaan.

2.3.3.4. Poikittaissuuntainen järjestely 2. Suuntaa oven osajärjestelmät kiihdytyslaitteessa suuntaan, joka on vastakkainen tämän liitteen 2.3.3.3 kohdassa kuvattuun suuntaan nähden.

2.3.3.5. Pystysuuntainen järjestely 1 (koskee pystysuunnassa avautuvia ovia): Suuntaa oviasennelmat kiihdytyslaitteessa niin, että niiden pystyakseli (ajoneuvoon asennettuna) on kiihdytyslaitteen akselin suuntainen, millä simuloidaan ajoneuvon kierähtämistä niin, että kuormitus kohdistuu oven yläosasta alaosaan (ajoneuvoon asennettuna).

2.3.3.6. Pystysuuntainen järjestely 2 (koskee pystysuunnassa avautuvia ovia): Suuntaa oviasennelmat kiihdytyslaitteessa niin, että niiden pystyakseli (ajoneuvoon asennettuna) on kiihdytyslaitteen akselin suuntainen, millä simuloidaan ajoneuvon kierähtämistä niin, että kuormitus kohdistuu vastakkaiseen suuntaan tämän liitteen 2.3.3.5 kohdassa kuvattuun tilanteeseen nähden.

2.4. Vaihtoehtojen 2 ja 3 testaus

2.4.1. 30 g:n vähimmäiskiihtyvyystasoa ylläpidetään vähintään 30 minuutin ajan, ja samalla kiihtyvyys pidetään taulukossa 4-1 ja kuvassa 4-2 esitetyn pulssialueen sisällä.

2.4.2. Kiihdytä testauspidikettä (testauspidikkeitä) seuraaviin suuntiin:

2.4.2.1.

Vaihtoehdon 2 testit:

2.4.2.1.1.

Tämän liitteen 2.2.3.1 kohdassa määritelty suunta

2.4.2.1.2.

Tämän liitteen 2.2.3.2 kohdassa määritelty suunta

2.4.2.1.3.

Tämän liitteen 2.2.3.3 kohdassa määritelty suunta

2.4.2.1.4.

Tämän liitteen 2.2.3.4 kohdassa määritelty suunta

2.4.2.2.

Vaihtoehdon 3 testit:

2.4.2.2.1.

Tämän liitteen 2.3.3.1 kohdassa määritelty suunta

2.4.2.2.2

Tämän liitteen 2.3.3.2 kohdassa määritelty suunta

2.4.2.2.3

Tämän liitteen 2.3.3.3 kohdassa määritelty suunta

2.4.2.2.4

Tämän liitteen 2.3.3.4 kohdassa määritelty suunta

2.4.2.2.5

Tämän liitteen 2.3.3.5 kohdassa määritelty suunta

2.4.2.2.6

Tämän liitteen 2.3.3.6 kohdassa määritelty suunta.

2.4.3 Jos pulssi ylittää jonakin hetkenä 36 g ja testivaatimukset täyttyvät, testi katsotaan hyväksytyksi.

2.4.4 Varmista, ettei ovi auennut ja sulkeutunut testin aikana.

Kuva 4-1

Inertiakuorma – esimerkkilaskelma

Annetut arvot:

Ovisalpajärjestelmään kohdistetaan 30 g:n hidastus

Painikkeen jousen lähtövoiman keskiarvo = 0,459 kgf

Salvan jousen lähtövääntömomentti = 0,0459 kgf m

a = 30 g (m/s2)

F = ma = m*30 g = m*294,2

M1	=	0,0163 kg
M2	=	0,0227 kg
M3	=	0,0122 kg
M4	=	0,0422 kg

d1	=	31,50 mm
d2	=	10,67 mm
d3	=	4,83 mm
d4	=	31,50 mm
d5	=	37,59 mm
d6	=	1,90 mm

F1	=	M1 × a – kädensijan jouseen kohdistuva keskimääräinen kuormitus = (0,0163 kg × 30 g) – 0,459 kgf = 0,03 kgf
F2	=	M2 × a = 0,0227 kg × 30 g = 0,681 kgf
F3	=	M3/2 × a = 0,0122 kg/2 × 30 g = 0,183 kgf
Σ Mo	=	F1 × d1 + F2 × d2 – F3 × d3 = 0,03 × 31,5 + 0,681 × 10,67 – 0,183 × 4,83 = 7,33 kgf mm
F5	=	Mo/d4 = 7,33/31,5 = 0,2328 kgf
F6	=	M4 × a = 0,0422 kg × 30 g = 1,266 kgf
Σ Mo	=	salvan jousen lähtövääntömomentti – (F5 d5 + F6 d6)/1 000 = 0,0459 – (0,2328 × 37,59 + 1,266 × 1,9)/1 000 = 0,0347 kgf m

Taulukko 4-1

Kiihtyvyyspulssialue

Yläraja			Alaraja
Piste	Aika (min)	Kiihtyvyys (g)	Piste	Aika (min)	Kiihtyvyys (g)
A	0	6	E	5	0
B	20	36	F	25	30
C	60	36	G	55	30
D	100	0	H	70	0

Kuva 4-2

Kiihtyvyyspulssi

Kuva 4-3

Ajoneuvon koordinaattien viitejärjestelmä inertiatestausta varten

X	=	pitkittäissuunta
Y	=	poikittaissuunta
Z	=	pystysuunta

LIITE 5

SARANAN TESTAUSMENETTELY

1. TARKOITUS

Näillä testeillä määritellään ajoneuvon saranajärjestelmän kyky kestää testikuormituksia

a)	pitkittäis- ja poikittaissuunnassa sekä

b)	pystysuunnassa avautuvien ovien tapauksessa ajoneuvon pystyakselin suunnassa.

2. TESTAUSMENETTELY

2.1. Monen saranan järjestelmä

2.1.1. Pitkittäissuuntainen kuormituskoe

2.1.1.1. Välineet

2.1.1.1.1. Vetokoepidike

2.1.1.1.2. Kuvassa 5-1 näkyy tyypillinen staattinen testauspidike.

2.1.1.2. Menettely

2.1.1.2.1. Kiinnitä saranajärjestelmä testauspidikkeen kiinnityskohtaan. Saranan asennon on simuloitava ajoneuvon asentoa (ovi kokonaan suljettuna) suhteessa saranan keskilinjaan. Testissä yhden järjestelmään kuuluvan saranan ääripäiden ja toisen järjestelmään kuuluvan saranan ääripään välisen etäisyyden on oltava 406 ± 4 mm. Kuormitus on kohdistettava kohtaan, joka on yhtä kaukana saranatapin kiinnityskohtien lineaarisesta keskustasta, ja pitkin saranatapin keskilinjaa ajoneuvon pitkittäisakselin suunnassa. (Ks. kuva 5-2.)

2.1.1.2.2. Käytä testikuormitusta niin, että nopeus on enintään 5 mm/min, kunnes vaadittu kuormitus on saavutettu. Jos jommankumman saranan osat erkanevat, testi on hylätty. Kirjaa saavutettu enimmäiskuormitus.

2.1.2. Poikittaissuuntainen kuormituskoe

2.1.2.1. Välineet

2.1.2.1.1. Vetokoepidike

2.1.2.1.2. Kuvassa 5-1 näkyy tyypillinen staattinen testauspidike.

2.1.2.2. Menettely

2.1.2.2.1. Kiinnitä saranajärjestelmä testauspidikkeen kiinnityskohtaan. Saranan asennon on simuloitava ajoneuvon asentoa (ovi kokonaan suljettuna) suhteessa saranan keskilinjaan. Testissä yhden järjestelmään kuuluvan saranan ääripäiden ja toisen järjestelmään kuuluvan saranan vastakkaisen ääripään välisen etäisyyden on oltava 406 ± 4 mm. Kuormitus on kohdistettava kohtaan, joka on yhtä kaukana saranatappien kiinnityskohtien lineaarisesta keskustasta, ja pitkin saranatapin keskilinjaa ajoneuvon poikittaisakselin suunnassa. (Ks. kuva 5-2.)

2.1.2.2.2. Käytä testikuormitusta niin, että nopeus on enintään 5 mm/min, kunnes vaadittu kuormitus on saavutettu. Jos jommankumman saranan osat erkanevat, testi on hylätty. Kirjaa saavutettu enimmäiskuormitus.

2.1.3. Pystysuuntainen kuormituskoe (koskee pystysuunnassa avautuvia ovia)

2.1.3.1. Välineet

2.1.3.1.1. Vetokoepidike

2.1.3.1.2. Kuvassa 5-1 näkyy tyypillinen staattinen testauspidike.

2.1.3.2. Menettely

2.1.3.2.1. Kiinnitä saranajärjestelmä testauspidikkeen kiinnityskohtaan. Saranan asennon on simuloitava ajoneuvon asentoa (ovi kokonaan suljettuna) suhteessa saranan keskilinjaan. Testissä yhden järjestelmään kuuluvan saranan ääripäiden ja toisen järjestelmään kuuluvan saranan vastakkaisen ääripään välisen etäisyyden on oltava 406 ± 4 mm. Kuormitus on kohdistettava saranatapin keskilinjaa pitkin suuntaan, joka on kohtisuorassa pitkittäis- ja poikittaiskuormitukseen nähden. (Ks. kuva 5-2.)

2.1.3.2.2. Käytä testikuormitusta niin, että nopeus on enintään 5 mm/min, kunnes vaadittu kuormitus on saavutettu. Jos jommankumman saranan osat erkanevat, testi on hylätty. Kirjaa saavutettu enimmäiskuormitus.

2.2. Yksittäisen saranan arviointi: Joissakin tilanteissa saranajärjestelmän yksittäisten saranoiden testaaminen saattaa olla tarpeen. Kun tällaisissa tapauksissa yksittäistä saranaa testataan jäljempänä kuvatuilla menetelmillä, tulosten on osoitettava, että tämän säännön 6.1.5.1 kohdassa järjestelmälle asetetut vaatimukset täyttyvät. (Esimerkiksi kahden saranan järjestelmässä yksittäisen saranan on kestettävä 50 prosenttia kuormituksesta, jonka kestämistä koko järjestelmältä edellytetään.)

2.2.1. Testausmenettelyt

2.2.1.1. Pitkittäissuuntainen kuormitus: Kiinnitä saranajärjestelmä testauspidikkeen kiinnityskohtaan. Saranan asennon on simuloitava ajoneuvon asentoa (ovi kokonaan suljettuna) suhteessa saranan keskilinjaan. Testissä kuormitus on kohdistettava kohtaan, joka on yhtä kaukana saranatapin kiinnityskohtien lineaarisesta keskustasta, ja pitkin saranatapin keskilinjaa ajoneuvon pitkittäisakselin suunnassa. Käytä testikuormitusta niin, että nopeus on enintään 5 mm/min, kunnes vaadittu kuormitus on saavutettu. Jos jommankumman saranan osat erkanevat, testi on hylätty. Kirjaa saavutettu enimmäiskuormitus.

2.2.1.2. Poikittaissuuntainen kuormitus: Kiinnitä saranajärjestelmä testauspidikkeen kiinnityskohtaan. Saranan asennon on simuloitava ajoneuvon asentoa (ovi kokonaan suljettuna) suhteessa saranan keskilinjaan. Testissä kuormitus on kohdistettava kohtaan, joka on yhtä kaukana saranatapin kiinnityskohtien lineaarisesta keskustasta, ja pitkin saranatapin keskilinjaa ajoneuvon poikittaisakselin suunnassa. Käytä testikuormitusta niin, että nopeus on enintään 5 mm/min, kunnes vaadittu kuormitus on saavutettu. Jos jommankumman saranan osat erkanevat, testi on hylätty. Kirjaa saavutettu enimmäiskuormitus.

2.2.1.3. Pystysuuntainen kuormitus: Kiinnitä saranajärjestelmä testauspidikkeen kiinnityskohtaan. Saranan asennon on simuloitava ajoneuvon asentoa (ovi kokonaan suljettuna) suhteessa saranan keskilinjaan. Testissä kuormitus on kohdistettava saranatapin keskilinjaa pitkin suuntaan, joka on kohtisuorassa pitkittäis- ja poikittaiskuormitukseen nähden. Käytä testikuormitusta niin, että nopeus on enintään 5 mm/min, kunnes vaadittu kuormitus on saavutettu. Jos jommankumman saranan osat erkanevat, testi on hylätty. Kirjaa saavutettu enimmäiskuormitus.

2.3. Pianosaranoiden tapauksessa saranoiden etäisyysvaatimuksia ei sovelleta ja testauspidikkeen asettelua muutetaan niin, että testikuormitus kohdistuu koko saranaan.

Kuva 5-1

Staattiset testauspidikkeet

Kuva 5-2

Pystysuunnassa avautuvien ovien staattisen kuormitustestin suunnat

LIITE 6

SIVULIUKUOVI

Koko ovea koskeva testi

1. TARKOITUS

Tällä testillä on tarkoitus asettaa suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset ja määrittää testausmenettely, jolla arvioidaan ja testataan sekä oveen että ovenkarmiin asennettuja liukuoven pidätysmekanismin osia. Testi täydentää liitteen 3 ja liitteen 4 testejä.

2. YLEISET MÄÄRÄYKSET

2.1. Testit suoritetaan käyttäen kokonaista ajoneuvoa tai raakakoria, jossa on liukuovi ja sen pidätysmekanismin osat.

2.2. Testi suoritetaan käyttäen kahta voimankäyttölaitetta, joilla oveen voidaan kohdistaa tämän säännön 6.2.4 kohdassa määritellyt ulospäin suuntautuvat poikittaisvoimat. Testijärjestely esitetään kuvassa 6-1. Voimankäyttöjärjestelmä koostuu seuraavista:

2.2.1.

kaksi voimankäyttölevyä

2.2.2.

kaksi voimankäyttölaitetta, joilla oveen voidaan kohdistaa vaaditut ulkoiset kuormitukset vähintään 300 mm:n siirtymän aikaansaamiseksi

2.2.3.

kaksi voima-anturia, joiden kapasiteetti riittää käytettävien kuormien mittaamiseen

2.2.4.

kaksi lineaarisen siirtymän mittauslaitetta, jotka tarvitaan voimankäyttölaitteen siirtymän mittaamiseen testin aikana

2.2.5.

välineet, joilla mitataan oven sisäpuolen ja ovenkarmin ulkoreunan välinen vähintään 100 mm:n erkaantuma noudattaen kaikkia asiaankuuluvia turvallisuus- ja terveysvaatimuksia.

3. TESTIJÄRJESTELY

3.1. Poista liukuovikokoonpanosta kaikki sisustus- ja koristeosat.

3.2. Poista istuimet ja kaikki sisätilan osat, jotka voivat häiritä testausvälineiden kiinnittämistä ja käyttöä, sekä kaikki pilareiden päällysteosat ja kaikki sellaiset osat, jotka eivät ole rakenneosia ja menevät päällekkäin oven kanssa ja estävät voimankäyttölevyjen asettamisen oikeaan kohtaan.

3.3. Kiinnitä voimankäyttölaitteet ja niihin liittyvät tukirakenteet testiajoneuvon lattiaan. Kukin voimankäyttölaite ja siihen liittyvä tukirakenne kiinnitetään tiukasti ajoneuvon lattian vaakasuoraan pintaan kuormituksen kohdentamisen ajaksi.

3.4. Määrittele liukuoven etu- ja takareuna tai sen viereinen ajoneuvon rakenne, johon sisältyy salpa/vastakappale.

3.5. Sulje liukuovi ja varmista, että kaikki oven pidätysmekanismin osat ovat täysin kytkeytyneet.

3.6. Yhden salvan/vastakappaleen sisältävän ovenreunan testausjärjestely:

3.6.1.

Voimankäyttölevyn pituus on 150 mm, leveys 50 mm ja paksuus vähintään 15 mm. Levyn reunat pyöristetään niin, että säde on 6 mm ± 1 mm.

3.6.2.

Aseta voimankäyttölaite ja voimankäyttölevy ovea vasten niin, että kohdistettu voima on vaakasuora ja kohtisuorassa ajoneuvon pitkittäissuuntaiseen keskilinjaan nähden, sekä pystysuunnassa keskitetty salvan/vastakappaleen oveen asennettuun osaan.

3.6.3.

Voimankäyttölevy sijoitetaan niin, että levyn pitkä reuna on mahdollisimman lähellä oven sisäreunaa ja mahdollisimman samansuuntainen sen kanssa, mutta ei niin, että levyn etureuna on yli 12,5 mm:n päässä sisäreunasta.

3.7. Useamman kuin yhden salvan/vastakappaleen sisältävän ovenreunan testausjärjestely:

3.7.1.

Voimankäyttölevyn pituus on 300 mm, leveys 50 mm ja paksuus vähintään 15 mm. Levyn reunat pyöristetään niin, että säde on 6 mm ± 1 mm.

3.7.2.

3.7.3.

3.8. Sellaisen ovenreunan testausjärjestely, joka ei sisällä salpaa/vastakappaletta:

3.8.1.

Voimankäyttölevyn pituus on 300 mm, leveys 50 mm ja paksuus vähintään 15 mm.

3.8.2.

Aseta voimankäyttölaite ja voimankäyttölevy ovea vasten niin, että kohdistettu voima on vaakasuora ja kohtisuorassa ajoneuvon pitkittäissuuntaiseen keskilinjaan nähden sekä pystysuunnassa keskitetty oven reunapituuden puolivälissä olevaan kohtaan varmistaen, ettei kuormituslaite kosketa ikkunalasia.

3.8.3.

Voimankäyttölevy sijoitetaan mahdollisimman lähelle oven reunaa. Voimankäyttölevyn ei tarvitse olla pystysuora.

3.9. Ovi ei ole lukossa. Sivuliukuoveen tai sen osiin ei saa hitsata tai kiinnittää mitään ylimääräisiä kiinnittimiä tai osia.

3.10. Kiinnitä kaikki oven erkaantuman mittaamiseen käytettävät välineet, joilla määritellään erkaantuman koko testausmenettelyn aikana.

3.11. Aseta voimankäyttörakenne niin, että voimankäyttölevyt ottavat kiinni liukuoven sisäpuoleen.

4. TESTAUSMENETTELY

4.1. Liikuta kutakin voimankäyttölaitetta nopeudella, joka on enintään 2 000 N minuutissa, valmistajan määrittelemällä tavalla, kunnes kullakin voimankäyttölaitteella saavutetaan 9 000 N:n voima tai kunnes jompikumpi voimankäyttölaite saavuttaa 300 mm:n kokonaissiirtymän.

4.2. Jos jompikumpi voimankäyttölaite saavuttaa toista ennen 9 000 N:n tavoitevoiman, kyseisellä voimankäyttölaitteella on ylläpidettävä 9 000 N:n voimaa, kunnes toinen voimankäyttölaite saavuttaa 9 000 N:n voiman.

4.3. Kun kumpikin voimankäyttölaite on saavuttanut 9 000 N:n voiman, pysäytä voimankäyttölaitteiden eteneminen ja pidä yllä syntynyttä kuormitusta vähintään 10 sekuntia.

4.4. Pidä voimankäyttölaite 4.3 kohdassa määritellyssä sijainnissa ja mittaa 60 sekunnin sisällä ovenkarmin ulkoreunan ja oven sisäosan välinen erkaantuma oven ympäryksen pituudelta.

Kuva 6-1

Sivuliukuovi koko ajoneuvon testausmenettelyssä (Huom. Sivuliukuovi esitetään ajoneuvosta erillään.)

13.5.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 120/29

Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNE CE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 18 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen hyväksyntää luvattoman käytön estävien laitteiden osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarjan 03 täydennys 2 – Voimaantulopäivä: 15. lokakuuta 2008

SISÄLLYSLUETTELO

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

2.	Määritelmät

3.	Hyväksynnän hakeminen

4.	Hyväksynnän antaminen

5.	Yleiset vaatimukset

6.	Erityiset vaatimukset

7.	Ajoneuvotyypin muutos ja hyväksynnän laajentaminen

8.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

9.	Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.	Tuotannon lopettaminen

11.	Lisälaitteet

12.	Siirtymäsäännökset

13.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta luvattoman käytön estävien laitteiden osalta säännön nro 18 nojalla

Liite 2 –

Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

Liite 3 –

Ohjaukseen vaikuttavien suojalaitteitten kestävyyden testausmenettely

1. SOVELTAMISALA

1.1	Tämä sääntö koskee vähintään kolmipyöräisiä moottoriajoneuvoja, jotka eivät kuulu ajoneuvoluokkiin M1 ja N1 (1), siltä osin kuin kyse on niiden luvattoman käytön estämisestä.

1.2	Säännön nro 116 I osan mukaisesti hyväksyttyjen ajoneuvojen katsotaan olevan tämän säännön mukaisia.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä.

2.1	’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää sen luvattoman käytön eston osalta.

2.2

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan luokkiin M2, M3, N2 ja N3 kuuluvia moottoriajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten seikkojen suhteen:

2.2.1

valmistajan ilmoitus ajoneuvotyypistä

2.2.2

ajoneuvon niiden osien järjestely tai rakenne, joihin suojalaite vaikuttaa

2.2.3

suojalaitteen tyyppi

2.3

’Suojalaitteella’ tarkoitetaan järjestelmää, jolla estetään moottorin tai ajoneuvon muun pääasiallisen moottorienergialähteen tavanomainen luvaton käynnistäminen ja johon liittyy vähintään yksi laite, jolla voidaan:

a)	lukita ohjaus

b)	lukita voimansiirto

c)	lukita vaihteisto tai

d)	lukita jarrut.

Kun kyse on jarrut lukitsevasta järjestelmästä, jarrut eivät saa vapautua automaattisesti, kun laite kytketään pois päältä, ellei kuljettaja sitä halua.

2.4	’Ohjauksella’ tarkoitetaan ohjauspyörää, ohjauspylvästä varusteineen ja koteloineen, ohjausakselia, ohjausvaihdetta ja kaikkia sellaisia osia, jotka suoraan vaikuttavat suojalaitteen tehokkuuteen.

2.5	’Yhdistelmällä’ tarkoitetaan erityisesti suunniteltua ja valmistettua lukitusjärjestelmän vaihtoehtoa, joka oikein käytettynä mahdollistaa lukitusjärjestelmän toiminnan.

2.6	’Avaimella’ tarkoitetaan laitetta, joka on suunniteltu ja valmistettu vain sen avulla käytettäväksi suunnitellun ja valmistetun lukitusjärjestelmän käyttämiseen.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1	Luvattoman käytön estävään suojalaitteeseen liittyvää ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntää hakee ajoneuvon valmistaja tai tämän edustaja.

3.2

Hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

3.2.1

yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypistä sen toiminnon tai sen yksikön järjestelyn ja rakenteen osalta, johon suojalaite vaikuttaa

3.2.2

riittävän yksityiskohtaiset ja sopivassa mittakaavassa esitetyt piirustukset suojalaitteesta ja sen asentamisesta ajoneuvoon

3.2.3

suojalaitteen tekninen kuvaus.

3.3

Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava

3.3.1

hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo, jos tutkimuslaitos sitä pyytää, sekä

3.3.2

tutkimuslaitoksen pyynnöstä sellaiset ajoneuvon osat, jotka tutkimuslaitos katsoo tämän säännön kohdissa 5 ja 6 määrättyjen tarkastusten kannalta olennaisiksi.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1	Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo täyttää kohtien 5 ja 6 vaatimukset, kyseiselle ajoneuvotyypille on myönnettävä tyyppihyväksyntä.

4.2

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 03, jotka vastaavat 23. kesäkuuta 2005 voimaan tullutta muutossarjaa 03) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimusosapuoli ei saa antaa samaa numeroa samalle ajoneuvotyypille, joka on varustettu muuntyyppisellä suojalaitteella tai jonka suojalaite on asennettu eri tavoin, eikä toiselle ajoneuvotyypille.

4.3

Tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai sen epäämisestä on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen osapuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella lomakkeella, jonka mukana ovat hyväksynnän hakijan toimittamat enintään A4-kokoiset (210 × 297 mm) tai tähän kokoon taitetut ja sopivassa mittakaavassa olevat piirustukset suojalaitteesta ja sen asennuksesta.

4.4

Kaikkiin tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisiin ajoneuvoihin on kiinnitettävä näkyvästi ja hyväksyntälomakkeessa eriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2) ympyrän sisällä

4.4.2

tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

4.5

Kohdassa 4.4.1 määriteltyä tunnusta ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvo vastaa ajoneuvotyyppiä, joka on hyväksytty yhden tai useamman sopimukseen sisältyvän muun säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella. Tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.4.1 määritellyn tunnuksen oikealle puolelle.

4.6	Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7	Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8	Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkistä.

5. YLEISET VAATIMUKSET

5.1

Suojalaite on oltava siten suunniteltu, että se on kytkettävä pois toiminnasta, jotta olisi mahdollista

5.1.1

käynnistää moottori tavanomaisesti ja

5.1.2

ohjata tai ajaa ajoneuvoa tai siirtää sitä eteenpäin sen omalla voimalähteellä.

5.1.3

Kohdan 5.1 ehto voi täyttyä samanaikaisesti tai ennen kuin kohtien 5.1.1 ja 5.1.2 toimet suoritetaan.

5.2	Kohdan 5.1 ehtojen on täytyttävä, kun avainta käytetään ainoastaan kerran.

5.3	Järjestelmät, jotka käynnistyvät avainta lukossa käyttämällä, kohdassa 6.1.5 tarkoitettua tapausta lukuun ottamatta, on suunniteltava siten, että avainta ei voi poistaa, ellei kohdassa 5.1 tarkoitettu laite ala toimia tai sitä ei ole kytketty toimimaan.

5.4

Kohdassa 5.1 mainittu suojalaite ja ajoneuvon osat, joihin se vaikuttaa, on suunniteltava siten, että niitä ei ole mahdollista nopeasti ja huomiota herättämättä avata, saattaa toimintakyvyttömäksi eikä tuhota esimerkiksi käyttämällä yleisesti saatavilla olevia, halpoja ja helposti kätkettäviä työkaluja, laitteita tai välineitä.

5.5

Suojalaite on asennettava ajoneuvon alkuperäisvarusteeksi (eli varusteeksi, jonka valmistaja on asentanut ennen ensimmäistä vähittäismyyntiä). Sen on oltava siten asennettu, ettei sitä kuori- ja tukirakenteiden, poistamisen jälkeenkään voida lukittuna poistaa muutoin kuin erikoistyökaluin. Jos suojalaitteen voi saada pois toiminnasta irrottamalla ruuveja, ruuvien on oltava lukitun suojalaitteen suojaamia, elleivät ruuvit ole sellaisia, joita ei voida poistaa.

5.6	Avaimella toimivassa lukkojärjestelmässä on oltava erilaisia avainyhdistelmiä vähintään 1 000 taikka vuosittain valmistettujen ajoneuvojen määrää vastaava määrä, jos valmistusmäärä on alle 1 000. Samantyyppisissä ajoneuvoissa kunkin yhdistelmän esiintymistiheyden on oltava noin yksi tuhannesta.

5.7	Avaimen ja lukon koodaus ei saa olla näkyvissä.

5.8

Lukko on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että on mahdotonta saada lukitussa asennossa olevaa avainpesää käännetyksi alle 2,45 Nm:n vääntömomentilla muulla kuin oikealla avaimella, ja

5.8.1

tappisylinterin tapauksessa siinä on enintään kaksi samanlaista haittatappia, jotka toimivat vierekkäin samaan suuntaan, ja samassa lukossa on enintään 60 prosenttia samanlaisia haittatappeja,

5.8.2

levysylinterin tapauksessa siinä on enintään kaksi samanlaista haittalevyä, jotka toimivat vierekkäin samaan suuntaan, ja samassa lukossa on enintään 50 prosenttia samanlaisia haittalevyjä.

5.9	Suojalaitteen on oltava sellainen, että tahaton vaaratilanteita aiheuttava lukkiutuminen ajoneuvon liikkuessa ei ole mahdollista.

5.9.1

Luvattoman käytön estävät laitteet on voitava kytkeä toimintaan vain, kun moottorin toiminnot on ensin pysäytetty ja sen jälkeen on suoritettu jokin toimenpide, joka ei ole välitöntä jatkoa moottorin pysäyttämiselle, tai kun moottorin toiminnot on ensin pysäytetty ja ajoneuvo on pysähtynyt ja seisontajarru on käytössä tai ajoneuvon nopeus on korkeintaan 4 km/h.

5.9.2

Luvattoman käytön estävät suojalaitteet, jotka vaikuttavat ohjaukseen, voimansiirtoon, vaihteistoon tai jarruihin ja jotka kytketään avaimen poistamisella, saavat kytkeytyä päälle vasta silloin, kun avain on vedettynä lukosta vähintään kaksi millimetriä, tai niissä on oltava varmistuslaite, joka estää avaimen tahattoman tai osittaisen poistumisen lukosta.

5.9.3

Kohtia 5.8, 5.8.1 tai 5.8.2 sekä 5.9.2 sovelletaan ainoastaan laitteisiin, joihin sisältyy mekaaninen avain.

5.10	Apuvoimanlähdettä voidaan käyttää ainoastaan luvattoman käytön estävän laitteen lukituksen kytkemiseksi toimintaan tai pois toiminnasta. Laite on pidettävä toiminta-asennossa ainoastaan mekaanisin keinoin.

5.11	Ajoneuvon moottorin tavanomainen käynnistäminen ei saa olla mahdollista ennen kuin luvattoman käytön estävä laite on kytketty pois toiminnasta.

5.12	Ajoneuvon jarrujen vapauttamisen estävät luvattoman käytön estävät laitteet ovat sallittuja vain siinä tapauksessa, että jarrujen liikkuvat osat pidetään lukittuina täysin mekaanisella laitteella. Tässä tapauksessa ei sovelleta kohdan 5.11 säännöksiä.

5.13	Jos suojajärjestelmä on varustettu kuljettajaa varoittavalla toiminteella, tämän toiminteen on kytkeydyttävä, kun kuljettajan puoleinen ovi avataan, ellei käyttäjä ole kytkenyt suojalaitetta toimintaan ja poistanut avainta.

6. ERITYISET VAATIMUKSET

Suojalaitteen on kohdassa 5 vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi täytettävä seuraavat erityiset vaatimukset:

6.1 Ohjaukseen vaikuttavat suojalaitteet

6.1.1

Ohjaukseen vaikuttavan suojalaitteen on lukittava ohjaus.

6.1.2

Suojalaitteen toimintaa ei saa olla mahdollista estää silloin kun se on kytkettynä toimintaan.

6.1.3

Suojalaitteen on vastattava edelleen kohdissa 5.9, 6.1.1, 6.1.2 ja 6.1.4 vahvistettuja vaatimuksia sen jälkeen, kun laite on liitteessä 3 kuvatun kestävyystestin aikana lukittu 2 500 kertaa kumpaankin suuntaan.

6.1.4

Suojalaitteen on toiminta-asennossa kestettävä molempiin suuntiin ohjauspylvään akselin suuntaista 200 Nm:n staattista vääntömomenttia ilman, että ohjausmekanismi vahingoittuu turvallisuutta vaarantavasti.

6.1.5

Jos suojalaitteesta on mahdollista poistaa avain muussa asennossa kuin sellaisessa, jossa ohjaus on lukittuna, laitteen on oltava siten suunniteltu, ettei tähän asentoon päästä tai avainta voida poistaa tahattomasti.

6.2 Voimansiirtoon tai jarruihin vaikuttavat luvattoman käytön estävät laitteet

6.2.1

Voimansiirtoon vaikuttavan luvattoman käytön estävän laitteen on estettävä ajoneuvon vetävien pyörien pyöriminen.

6.2.2

Jarruihin vaikuttavan luvattoman käytön estävän laitteen on lukittava ajoneuvon kummallakin puolella vähintään yksi pyörä vähintään yhdellä akselilla.

6.2.3

Suojalaitteen toimintaa ei saa olla mahdollista estää silloin kun se on kytkettynä toimintaan.

6.2.4

Voimansiirron tai jarrujen tahaton lukkiutuminen ei saa olla mahdollista silloin, kun avain on luvattoman käytön estävän laitteen lukossa, vaikka moottorin käynnistyksen estävä laite olisi kytkeytynyt tai kytketty toimintaan. Tätä vaatimusta ei sovelleta, jos laite, jota käytetään myös johonkin muuhun tarkoitukseen, täyttää tämän säännön kohdassa 6.2 vahvistetut vaatimukset ja tarkoitukseen käytettävä lukko täyttää edellä mainitut vaatimukset (esim. sähköinen seisontajarru).

6.2.5

Suojalaitteen on oltava suunniteltu ja valmistettu siten, että se on täysin toimiva myös sen jälkeen, kun se on lukittu 2 500 kertaa kumpaankin suuntaan ja sen myötä jonkin verran kulunut. Jarruihin vaikuttavan suojalaitteen kohdalla tämä koskee kaikkia laitteen mekaanisia ja sähköisiä osia.

6.2.6

Jos suojalaitteesta on mahdollista poistaa avain muussa asennossa kuin sellaisessa, jossa voimansiirto tai jarrut ovat lukittuna, tähän asentoon ei saa päästä eikä avainta saa voida poistaa tahattomasti.

6.2.7

Voimansiirtoon vaikuttavan suojalaitteen on kestettävä voimansiirtoon tavanomaisesti kohdistettavaa enimmäisvääntömomenttia 50 prosenttia suurempaa staattista vääntömomenttia molempiin suuntiin ilman vaaratilanteita aiheuttavaa vauriota. Tämän testimomentin taso on määritettävä kytkimen tai automaattivaihteiston siirtämän enimmäismomentin perusteella, ei moottorin enimmäismomentin perusteella.

6.2.8

Jarruihin vaikuttavan suojalaitteen on pystyttävä pitämään kuormattu ajoneuvo paikoillaan 18 prosentin ylös- tai alaspäin suuntautuvalla kaltevuudella.

6.2.9

Kun kyse on jarruihin vaikuttavalla suojalaitteella varustetusta ajoneuvosta, tämän säännön vaatimuksia ei saa tulkita poikkeukseksi säännön 13 tai 13-H vaatimuksista edes vikaantumistapauksessa.

6.3 Vaihteistoon vaikuttavat suojalaitteet

6.3.1

Vaihteistoon vaikuttavan suojalaitteen on estettävä kaikki vaihtamistoimenpiteet.

6.3.2

Käsivalintaisella vaihteistolla varustetun ajoneuvon vaihteenvalitsin on voitava lukita ainoastaan peruutusasennossa. Myös vapaa-asento sallitaan.

6.3.3

Automaattivaihteistossa, jossa on pysäköintiasento, mekanismi on voitava lukita ainoastaan pysäköintiasennossa. Myös vapaa- ja/tai peruutusasento sallitaan.

6.3.4

Automaattisella vaihteistolla varustetussa ajoneuvossa, jossa ei ole pysäköintiasentoa, mekanismi on voitava lukita ainoastaan vapaa- tai peruutusasennossa.

6.3.5

Suojalaitteen on oltava suunniteltu ja valmistettu siten, että se on täysin toimiva myös sen jälkeen, kun se on lukittu 2 500 kertaa kumpaankin suuntaan ja sen myötä jonkin verran kulunut.

7. AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1

Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava sille hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin.

Kyseinen yksikkö voi:

7.1.1

katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että suojalaitteet joka tapauksessa edelleen täyttävät vaatimukset, tai

7.1.2

vaatia uuden testausselosteen testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

7.2	Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan kohdan 4.3 mukaisella menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

7.3	Hyväksynnän laajentamisen myöntävän toimivaltaisen viranomaisen on annettava sarjanumero kaikille kyseistä laajentamista koskeville ilmoituslomakkeille.

8. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:

8.1	Ajoneuvot, jotka on hyväksytty tämän säännön mukaisesti luvattoman käytön eston osalta, on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä täyttämällä edellä kohdissa 5 ja 6 vahvistetut vaatimukset.

9. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1	Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdan 8 vaatimukset eivät täyty.

9.2	Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituksella.

10. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija kokonaan lopettaa tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, sen on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

11. LISÄLAITTEET

11.1

Tämän säännön mukainen hyväksyntä voidaan myöntää sellaisen suojalaitteen osalta, jossa on lisävarusteena ääni- tai valomerkin antava laite, tai jos ajoneuvoon on asennettu luvattoman käytön estäviä lisälaitteita, jotka kytketään toimintaan erillisellä menettelyllä. Sen sopimuksen, jonka liitteenä tämä sääntö on, 3 artikla ei estä tätä sääntöä soveltavia sopimuspuolia kieltämästä tällaisia lisälaitteita rekisteröimissään ajoneuvoissa.

11.2

Jos suojalaitteen lisävarusteena on ulkoinen ääni- ja/tai valomerkin antava varoituslaite, varoituslaitteen lähettämien signaalien on oltava lyhytkestoisia ja päätyttävä automaattisesti 30 sekunnin kuluessa. Ne saavat alkaa uudelleen vain, jos laite aktivoidaan uudestaan. Lisäksi

11.2.1

jos kyseessä on äänimerkki, sen saa antaa ajoneuvoon tavanomaisesti asennettu äänimerkkilaite

11.2.2

jos kyseessä on valomerkki,

11.2.2.1

se on annettava ainoastaan väläyttämällä ajoneuvon lähivaloja tai

11.2.2.2

sen on täytettävä kohtien 11.2.2.2.1 ja 11.2.2.2.2 vaatimukset.

11.2.2.2.1

Optisen signaalin kesto

Optisen signaalin keston on oltava 25 sekunnista 5 minuuttiin hälytyksen laukeamisesta. Hälytysjärjestelmän katkaisemisen on katkaistava signaali välittömästi.

11.2.2.2.2

Optisen signaalin tyyppi

Kaikkien suuntavalojen ja/tai ajoneuvon matkustamon valaisemien vilkkuminen kaikki samaan virtapiiriin kuuluvat valolähteet mukaan luettuina.

Laukaisutaajuus 2 ± 1 Hz

Äänisignaalin osalta sallitaan myös asynkroniset signaalit.

Signaalin kesto = tauon kesto ± 10 %.

12. SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä tyyppihyväksyntää muihin kuin luokkiin M1 ja N1 kuuluvilta ajoneuvotyypeiltä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 01 tai 02 mukaisesti.

13. HYVÄKSYNTÄTESTIEN SUORITTAMISESTA VASTAAVIEN TEKNISTEN TARKASTUSLAITOSTEN JA HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2).

(2) Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia ja Montenegro 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö (hyväksynnät myöntävät jäsenvaltiot käyttäen omia ECE-tunnuksiaan) 42, Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47, Uusi-Seelanti 48, Kypros 49, Malta 50 ja Korean tasavalta 51. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

LIITE 2

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKEISTÄ

MALLI A

MALLI B

(1) Toinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.

LIITE 3

OOHJAUKSEEN VAIKUTTAVIEN SUOJALAITTEITTEN KESTÄVYYDEN TESTAUSMENETTELY

1. TESTAUSLAITTEET

Testauslaitteisto käsittää seuraavat:

1.1	laite, johon voidaan asentaa tämän säännön kohdan 2.3 mukaisella suojalaitteella varustettu ohjausmekanismin näytekappale

1.2	järjestelmä, jolla suojalaite kytketään käyttöön ja pois käytöstä ja joka sisältää avaimen käytön

1.3	järjestelmä, jolla ohjausakselia käännetään suojalaitteeseen nähden.

2. TESTAUSMENETELMÄ

2.1	Suojalaitteella varustetun ohjauslaitteen näytekappale asennetaan kohdassa 1.1 mainittuun laitteeseen.

2.2

Testausjakso käsittää seuraavat toimet:

2.2.1

Lähtöasento. Suojalaite on kytketty pois toiminnasta ja ohjauspylväs on asetettu asentoon, joka estää laitteen kytkeytymisen, ellei kyseessä ole malli, joka sallii lukitsemisen kaikkiin ohjausjärjestelmän asentoihin.

2.2.2

Aktivointi. Suojalaite kytketään toimintaan käyttämällä avainta.

2.2.3 (1)

Kytkeminen. Ohjauspylvästä käännetään niin, että siihen kohdistuva vääntömomentti suojalaitteen kytkeytyessä toimintaan on 5,85 Nm ± 0,25 Nm.

2.2.4

Katkaiseminen. Suojalaite kytketään pois toiminnasta tavanomaisin keinoin, minkä helpottamiseksi vääntömomentti vähennetään nollaan.

2.2.5 (1)

Palautus. Ohjauspylväs käännetään asentoon, joka estää suojalaitteen kytkeytymisen toimintaan.

2.2.6

Kääntäminen vastakkaiseen suuntaan. Toistetaan kohdissa 2.2.2, 2.2.3, 2.2.4 ja 2.2.5 kuvatut toiminnot, mutta ohjausakselia käännetään vastakkaiseen suuntaan.

2.2.7

Laite kytketään uudelleen toimintaan aikaisintaan kymmenen sekunnin välein.

2.3	Kestävyyssykli toistetaan niin monta kertaa kuin tämän säännön kohdassa 6.1.3 vaaditaan.

(1) Jos suojalaite sallii lukitsemisen kaikissa ohjausmekanismin asennoissa, kohdissa 2.2.3 ja 2.2.5 kuvattuja toimia ei tarvitse suorittaa.

13.5.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 120/40

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö N:o 39 – Yhdenmukaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää nopeusmittarilaitteiston ja sen asennuksen osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Säännön alkuperäisen version täydennys nro 5 – Voimaantulopäivä: 7. joulukuuta 2002

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

2.	Määritelmät

3.	Hyväksynnän hakeminen

4.	Hyväksyntä

5.	Vaatimukset

6.	Ajoneuvotyypin muutokset

7.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

8.	Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

9.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta nopeusmittarilaitteiston ja sen asennuksen osalta tai ajoneuvotyypin tuotannon lopettamisesta säännön nro 39 mukaisesti

Liite 2 –

Hyväksyntämerkin sijoittelu

Liite 3 –

Nopeusmittarin tarkkuuden testaus tuotannon vaatimustenmukaisuuden toteamiseksi

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan luokkiin L, M ja N kuuluvien (1) ajoneuvojen hyväksyntään.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1	’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää nopeusmittarilaitteiston ja sen asennuksen osalta.

2.2

’Ajoneuvon tyypillä nopeusmittarin kannalta’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan erityisesti seuraavien olennaisten seikkojen osalta:

2.2.1

normaalisti käytettävien renkaiden valikoimaan kuuluvien renkaiden mitoitus;

2.2.2

kokonaisvälityssuhde nopeusmittariin, mukaan luettuna mahdolliset alennusvaihteet;

2.2.3

nopeusmittarin tyyppi, jota kuvaavat seuraavat ominaisuudet:

2.2.3.1

nopeusmittarin mittausmekanismin toleranssit;

2.2.3.2

nopeusmittarin tekninen vakio;

2.2.3.3

näytettävä nopeusalue.

2.3	’Normaalisti käytettävillä renkailla’ tarkoitetaan valmistajan kyseiselle ajoneuvotyypille tarjoamia rengastyyppejä. Talvirenkaita ei pidetä normaalisti käytettävinä renkaina.

2.4	’Normaalilla käyttöpaineella’ tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa kylmien renkaiden ilmanpainetta lisättynä 0,2 baarilla.

2.5

’Nopeusmittarilla’ tarkoitetaan sitä nopeusmittarilaitteiston osaa, josta kuljettaja näkee ajoneuvon nopeuden kullakin hetkellä (2).

2.5.1

’Nopeusmittarin mittausmekanismin toleransseilla’ tarkoitetaan itse nopeusmittarilaitteen tarkkuutta ilmaistuna näytetyn nopeuden ylä- ja alarajoina eri nopeuksilla.

2.5.2

’Nopeusmittarin teknisellä vakiolla’ tarkoitetaan mittariin minuutissa syötettyjen kierrosten tai pulssien lukumäärän ja näytetyn nopeuden suhdetta.

2.6

’Kuormaamattomalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajokunnossa olevaa ajoneuvoa, jossa on poltto-, jäähdytys- ja voiteluaineet, työkalut ja varapyörä (mikäli ajoneuvon valmistaja toimittaa sellaisen vakiovarusteena) sekä 75 kg painava kuljettaja, mutta ei apukuljettajaa, valinnaisia varusteita tai kuormaa.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1	Ajoneuvotyypin hyväksyntää nopeusmittarilaitteiston ja sen asennuksen osalta hakee valmistaja tai tämän asianmukaisesti valtuuttama edustaja.

3.2

Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

3.2.1

ajoneuvotyypin kuvaus 2.2, 2.3, 2.4 ja 2.5 kohdassa mainittujen seikkojen osalta; ajoneuvotyyppi on ilmoitettava.

3.3	Hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava kuormaamaton ajoneuvo.

3.4	Toimivaltaisen viranomaisen on ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä todennettava, että on huolehdittu tyydyttävästi järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1	Mikäli tämän säännön nojalla hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvotyyppi täyttää tämän säännön määräykset nopeusmittarilaitteiston ja sen asennuksen osalta, kyseiselle ajoneuvotyypille myönnetään hyväksyntä.

4.2	Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sen kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat viimeisimmän sääntöön sisällytetyn muutossarjan hyväksynnän myöntämishetkellä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille (ks. tämän säännön 6 kohta).

4.3

Tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, johon liitetään hakijan hyväksyntää varten toimittamat piirustukset asennuksesta enintään A4-kokoisena (210 × 297 mm) tai siihen kokoon taitettuna ja asianmukaisessa mittakaavassa.

4.4

Jokaiseen tämän säännön nojalla hyväksytyn ajoneuvotyypin kanssa yhdenmukaiseen ajoneuvoon on kiinnitettävä näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan hyväksyntälomakkeen mukainen kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista elementeistä:

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (3) ympyrän sisällä;

4.4.2

tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero, jotka sijaitsevat 4.4.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

4.5

Edellä 4.4.1 kohdassa määriteltyä symbolia ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvo vastaa ajoneuvoa, joka on tyyppihyväksytty yhden tai useamman sopimukseen sisältyvän muun säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella. Tällöin kaikkien niiden sääntöjen lisänumerot ja -symbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin 4.4.1 kohdassa määritellyn symbolin oikealle puolelle.

4.6	Hyväksyntämerkin on oltava helposti luettavissa ja pysyvä.

4.7	Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon arvokilpeen tai sen lähelle.

4.8	Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittamisesta.

5. VAATIMUKSET

5.1	Nopeusmittarin näyttö on sijoitettava kuljettajan näkökenttään, ja sen on oltava helposti luettavissa sekä päivällä että yöllä. Näytettävän nopeusalueen on oltava niin laaja, että se sisältää valmistajan ilmoittaman kyseisen ajoneuvotyypin suurimman nopeuden.

5.1.1

Luokkiin M, N, L3, L4 ja L5 kuuluviin ajoneuvoihin tarkoitettujen nopeusmittarien näytön asteikon jakovälin on oltava 1, 2, 5 tai 10 km/t. Nopeuden numeroarvot on merkittävä näytölle seuraavasti: Jos suurin näytöllä oleva nopeus ei ylitä 200:aa kilometriä tunnissa, nopeusarvojen väli saa olla enintään 20 km/t. Jos suurin näytöllä oleva nopeus ylittää 200 kilometriä tunnissa, arvojen väli saa olla enintään 30 km/t. Nopeuslukemia ei tarvitse merkitä tasavälein.

5.1.2

Kun ajoneuvo on tarkoitettu myytäväksi maassa, jossa käytetään anglosaksista mittajärjestelmää, nopeusmittariin on merkittävä lukemat myös maileina tunnissa (mph). Jakovälin on oltava 1, 2, 5 tai 10 mailia tunnissa. Nopeuslukemat on merkittävä mittaritauluun niin, että niiden väli on enintään 20 mailia tunnissa ja merkinnät alkavat lukemasta 10 tai 20 mailia tunnissa. Nopeuslukemia ei tarvitse merkitä tasavälein.

5.1.3

Luokkiin L1 (mopot) ja L2 kuuluviin ajoneuvoihin tarkoitettujen nopeusmittarien näytön asteikko saa ulottua enintään lukemaan 80 km/t. Jakovälin on oltava 1, 2, 5 tai 10 km/t, ja lukemien väli ei saa olla suurempi kuin 10 km/t. Nopeuslukemia ei tarvitse merkitä tasavälein.

5.1.4

Valmistettaessa luokkiin M, N, L3, L4 ja L5 kuuluvia ajoneuvoja myytäväksi maassa, jossa käytetään anglosaksista mittajärjestelmää, nopeusmittariin on merkittävä lukemat myös maileina tunnissa (mph), ja jakovälin on oltava 1, 2, 5 tai 10 mailia tunnissa. Nopeusmerkintöjen väli saa olla enintään 20 mailia tunnissa, ja ensimmäisen arvon on oltava 10 tai 20 mailia tunnissa. Nopeuslukemia ei tarvitse merkitä tasavälein.

5.2

Nopeusmittarilaitteiston tarkkuus on testattava seuraavan menettelyn mukaisesti:

5.2.1

Renkaiden on oltava normaalisti käytettävää tyyppiä, kuten tämän säännön 2.3 kohdassa on määritelty. Jokainen nopeusmittarityyppi, jota valmistaja aikoo ajoneuvoihin asentaa, on testattava.

5.2.2

Nopeusmittarilaitteistoa käyttävälle akselille kohdistuvan kuorman on vastattava kuormaamattoman ajoneuvon suhteellista painoa. Ajoneuvon paino ja sen jakautuminen eri akseleille on merkittävä hyväksymisilmoitukseen (ks. liite 1, 6 kohta);

5.2.3

Nopeusmittarin sijaintipaikan lämpötilan on oltava 23 ± 5 °C.

5.2.4

Jokaisen testin aikana renkaissa on oltava 2.4 kohdassa määritelty normaali käyttöpaine.

5.2.5

Ajoneuvo on testattava seuraavilla nopeuksilla:

Valmistajan ilmoittama ajoneuvon suurin nopeus (Vmax) (km/t)	Testinopeus (V1) (km/t)
Vmax ≤ 45	80 % nopeudesta Vmax
45 < Vmax ≤ 100	40 km/t ja 80 % nopeudesta Vmax (jos näin laskettu nopeus on ≥ 55 km/t)
100 < Vmax ≤ 150	40 km/t, 80 km/t ja 80 % nopeudesta Vmax (jos näin laskettu nopeus on ≥ 100 km/t)
150 < Vmax	40 km/t, 80 km/t ja 120 km/t

5.2.6

Ajoneuvon todellisen nopeuden mittaamiseen käytettävän laitteen tarkkuuden on oltava ± 0,5 %.

5.2.6.1

Käytettävän testiradan on oltava kuiva ja tasainen, ja siinä on oltava riittävä kitka.

5.2.6.2

Jos testissä käytetään dynamometriä, sen rullan halkaisijan on oltava vähintään 0,4 m.

5.3	Näytettävä nopeus ei saa olla pienempi kuin ajoneuvon todellinen nopeus. Edellä 5.2.5 kohdassa esitetyillä testinopeuksilla näytettävän nopeuden (V1) ja todellisen nopeuden (V2) on täytettävä seuraava ehto: 0 < (V1 – V2) < 0,1 V2 + 4 km/t

6. AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET

6.1

Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava sille hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

6.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

6.1.2

vaatia uuden testausselosteen testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

6.2	Hyväksynnän vahvistus tai epääminen sekä tiedot muutoksista, annetaan tiedoksi 4.3 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

7. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

7.1	Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavassa esitettyjen vaatimusten on täytyttävä.

7.2	Kaikki tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät ajoneuvot on valmistettava siten, että ne vastaavat tyyppiä, joka on hyväksytty tämän säännön asianmukaisten osien vaatimukset täyttävänä.

7.3	Jokaiselle ajoneuvotyypille on tehtävä riittävästi tarkastuksia, jotka koskevat nopeusmittarilaitteistoa ja sen asennusta. Kullekin ajoneuvotyypille on tehtävä vähintään tämän säännön liitteessä 3 määrätyt testit.

7.4	Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tällaisia varmennuksia tehdään tavallisesti kerran kahdessa vuodessa.

7.5	Jos 7.4 kohdan nojalla tehdyissä varmennuksissa ja tarkastuksissa saadaan epätyydyttäviä tuloksia, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään vaatimustenmukaisuuden palauttamiseksi mahdollisimman pian.

8. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

8.1	Ajoneuvotyypille tämän säännön nojalla myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos 7.1 kohdassa esitetty vaatimus ei täyty tai jos ajoneuvot eivät ole läpäisseet 7 kohdassa esitettyjä tarkastuksia.

8.2	Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

9. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille on toimitettava lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend2).

(2) Tämä ei koske ajopiirturin nopeusnäyttöosaa, mikäli se on sellaisten tyyppihyväksyntävaatimusten mukainen, joissa ei sallita todellisen ja näytetyn nopeuden absoluuttisen eron olevan suurempi kuin jäljempänä 5.3 kohdassa esitetyistä vaatimuksista seuraavat arvot.

(3) Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Jugoslavia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät ECE-tunnuksillaan), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47 ja Uusi-Seelanti 48. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuspuolille.

LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 x 297 mm))

LIITE 2

HYVÄKSYNTÄMERKIN SIJOITTELU

MALLI A

(ks. tämän säännön 4.4 kohta)

MALLI B

(ks. tämän säännön 4.5 kohta)

(1) Jälkimmäinen numero on annettu vain esimerkin vuoksi.

LIITE 3

NOPEUSMITTARIN TARKKUUDEN TESTAUS TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TOTEAMISEKSI

1. TESTIOLOSUHTEET

Testiolosuhteiden on oltava tämän säännön 5.2.1–5.2.6 kohdan mukaiset.

2. VAATIMUKSET

Tuotannon katsotaan olevan tämän säännön mukaista, kun nopeusmittarin näytössä näkyvän nopeuden (V1) ja todellisen nopeuden (V2) välillä todetaan seuraavassa esitetyt suhteet.

Ajoneuvoluokat M ja N:

0 ≤ (V1 – V2) ≤ 0,1 V2 + 6 km/t;

Ajoneuvoluokat L3, L4 ja L5:

0 ≤ (V1 – V2) ≤ 0,1 V2 + 8 km/t;

Ajoneuvoluokat L1 and L2:

0 ≤ (V1 – V2) ≤ 0,1 V2 + 4 km/t.

13.5.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 120/49

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö N:o 73 – Yhdenmukaiset määräykset, jotka koskevat tavarankuljetusajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen hyväksyntää niiden sivusuojauksen osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraavaan saakka:

Säännön alkuperäiseen versioon tehty lisäys 1 – Voimaantulopäivä: 10. marraskuuta 2007

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

Tarkoitus

3.	Määritelmät

4.	Hyväksynnän hakeminen

5.	Hyväksyntä

6.	Vaatimukset

7.	Sivusuojusten tekniset vaatimukset

8.	Poikkeukset

9.	Ajoneuvotyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

10.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

11.	Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

12.	Tuotannon lopettaminen

13.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus säännön nro 73 nojalla tapahtuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä sen sivusuojauksen osalta tai hyväksynnän epäämisestä, laajentamisesta, peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta

Liite 2 –

Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

1. SOVELTAMISALA

Tämä sääntö koskee luokkiin N2, N3, O3 ja O4 kuuluvien kokonaisten ajoneuvojen sivusuojausta (1). Sitä ei sovelleta seuraaviin:

a)	puoliperävaunujen vetoajoneuvot,

b)	ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu erityistarkoitukseen ja joihin ei ole käytännön syistä mahdollista asentaa tällaisia sivusuojia.

2. TARKOITUS

Ajoneuvot, joita tämä sääntö koskee, on rakennettava ja/tai varustettava siten, että suojaamattomia tienkäyttäjiä suojellaan joutumasta ajoneuvon alle sen sivusta ja jäämästä sen pyörien alle (2).

3. MÄÄRITELMÄT

3.1 Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

3.1.1

’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan kokonaisen ajoneuvotyypin hyväksyntää sen sivusuojauksen osalta.

3.1.2

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoryhmää, jossa ei ole keskinäisiä eroja olennaisissa kohdin, kuten taka-akselin leveydessä, kokonaisleveydessä, koko ajoneuvon kyljen mitoissa, muodossa ja materiaaleissa (mukaan lukien ohjaamo, jos sellainen on) tai jousituksen ominaisuuksissa siltä osin kuin niillä on merkitystä tämän säännön 7 kohdassa esitettyjen vaatimusten kannalta.

3.1.3

’Enimmäispainolla’ tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa suurinta teknisesti sallittua painoa (tämä paino voi olla suurempi kuin kansallisten viranomaisten sallima enimmäispaino).

3.1.4

’Tyhjäpainolla’ tarkoitetaan ajokuntoisen ajoneuvon painoa ilman kuljettajaa, matkustajia tai lastia, mutta sisältäen polttoaineen, jäähdytysnesteen, voiteluaineet, työkalut ja varapyörän, jos valmistaja toimittaa ne vakiovarusteina.

3.1.5

’Suojaamattomilla tienkäyttäjillä’ tarkoitetaan jalankulkijoita, pyöräilijöitä tai moottoripyöräilijöitä, jotka käyttävät tietä siten, että ovat vaarassa kaatua ajoneuvon alle sen sivusta ja jäädä pyörien alle.

4. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

4.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä ajoneuvotyypin sivusuojausta koskeva ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntähakemus.

4.2 Hakemukseen on liitettävä jäljempänä mainitut asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat tiedot:

4.2.1

yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypin rakenteesta, mitoista, muodoista ja materiaaleista siltä osin kuin ne ovat tämän säännön kannalta oleellisia;

4.2.2

ajoneuvon piirustukset, joissa näkyy ajoneuvotyypin sivu- ja takakuva sekä rakenteen sivuosien yksityiskohdat;

4.2.3

sivusuojuksen yksityiskohtainen kuvaus, josta selviää sen mitat, muoto, materiaalit ja sijainti ajoneuvossa.

4.3 Hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo on toimitettava teknisten tietojen tarkastamisesta vastaavalle tutkimuslaitokselle.

4.3.1

Ajoneuvo, jossa ei ole kaikkia tyyppiin kuuluvia osia, voidaan ottaa hyväksyttäväksi edellyttäen, että voidaan osoittaa, ettei osien puuttumisella ole kielteistä vaikutusta hyväksyntään tämän säännön vaatimusten kannalta.

4.3.2

Hyväksynnän hakijan vastuulla on osoittaa, että 4.3.1 kohdassa tarkoitetun ajoneuvomuunnoksen tarkastaminen riittää osoitukseksi tämän säännön vaatimusten täyttämisestä.

4.3.3

Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että on olemassa tyydyttävät järjestelyt, joilla tuotannon tehokas valvonta varmistetaan.

5. HYVÄKSYNTÄ

5.1 Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa jäljempänä olevan 6 ja 7 kohdan vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille annettava tyyppihyväksyntä.

5.2 Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 00, eli sääntö on alkuperäisessä muodossaan) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

5.3 Tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai laajentamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

5.4 Jokaiseen tämän säännön perusteella hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat

5.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (3) ympyrän sisällä;

5.4.2

kohdassa 5.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero.

5.5 Edellä 5.4.1 kohdassa määriteltyä symbolia ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvo vastaa ajoneuvotyyppiä, joka on hyväksytty yhden tai useamman sopimukseen sisältyvän muun säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella. Tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin 5.4.1 kohdassa määritellyn symbolin oikealle puolelle.

5.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

5.7 Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

5.8 Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkeistä.

6. VAATIMUKSET

6.1 YLEISTÄ

6.1.1

Luokkiin N2, N3, O3 ja O4 kuuluvat ajoneuvot on rakennettava ja varustettava siten, että suojaamattomia tienkäyttäjiä suojellaan joutumasta ajoneuvon alle sen sivusta ja jäämästä sen pyörien alle. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi

6.1.1.1

kun ajoneuvo on varustettu erityisellä sivusuojauslaitteella (sivusuojuksella) 7 kohdan vaatimusten mukaisesti tai

6.1.1.2

kun ajoneuvo on suunniteltu ja/tai varustettu siten, että sen osat muotonsa ja ominaisuuksiensa ansiosta kuuluvat osana sivusuojukseen tai niiden voidaan katsoa korvaavan sen. Osien, jotka yhdessä täyttävät jäljempänä 7 kohdassa esitetyt vaatimukset, voidaan katsoa muodostavan sivusuojauslaitteen.

6.2 AJONEUVON ASENTO TARKASTUKSEN AIKANA

Tarkastettaessa, onko ajoneuvo jäljempänä 7 kohdassa esitettyjen teknisten vaatimusten mukainen, sen on oltava seuraavassa asennossa:

Ajoneuvon on oltava vaakasuoralla tasaisella alustalla.

Ohjaavien pyörien on oltava suorassa.

Ajoneuvon on oltava lastaamaton.

Puoliperävaunujen on oltava asetettuina seisontatukien varaan mahdollisimman vaakasuoraan asentoon.

7. SIVUSUOJUSTEN TEKNISET VAATIMUKSET

7.1 Sivusuojus ei saa lisätä ajoneuvon kokonaisleveyttä, eikä sen ulkopinnan pääosa saa olla yli 120 mm sisempänä kuin ajoneuvon uloin taso (enimmäisleveys). Joissain ajoneuvoissa suojuksen etupää voi olla sisäänpäin käännetty 7.4.3 ja 7.4.4 kohdan mukaisesti. Suojuksen takaosa ei saa olla enempää kuin 30 mm takarenkaiden ulkopintaa sisempänä (ottamatta huomioon renkaan pullistumaa lähellä maan pintaa) takimmaisella, vähintään 250 mm:n alueella.

7.2 Sivusuojuksen ulkopinnan on oltava sileä ja mahdollisimman yhtenäinen edestä taakse. Peräkkäiset osat voivat kuitenkin olla limittäin edellyttäen, että limisauma osoittaa taakse- tai alaspäin, tai niiden väliin voidaan jättää enintään 25 mm:n levyinen rako edellyttäen, että taempi osa ei ole ulompana kuin sen edessä oleva osa. Pulttien tai niittien kupumaiset päät ja muut sileät ja samalla tavoin pyöristetyt osat saavat olla enintään 10 mm muuta pintaa ulompana. Kaikkien ulkoreunojen ja kulmien on oltava pyöristettyjä niin, että kaarevuussäde on vähintään 2,5 mm.

7.3 Sivusuojus saa koostua yhtenäisestä tasaisesta pinnasta tai yhdestä tai useammasta vaakasuorasta tangosta tai pintojen ja tankojen yhdistelmästä. Tankoja käytettäessä niiden väli ei saa olla yli 300 mm, eikä niiden korkeus saa olla alle:

50 mm luokissa N2 ja O3;

100 mm luokissa N3 ja O4, minkä lisäksi niiden on oltava lähes tasaiset.

Pintojen ja tankojen yhdistelmän on muodostettava käytännössä yhtenäinen sivusuojus 7.2 kohdan määräykset huomioon ottaen.

7.4 Sivusuojuksen etureunan rakennetta koskevat vaatimukset:

7.4.1

Sivusuojuksen etureunan on sijaittava seuraavasti:

7.4.1.1

moottoriajoneuvossa: enintään 300 mm taaksepäin mitattuna pystysuorasta tasosta, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden ja sivuaa tangentiaalisesti välittömästi sivusuojuksen etupuolella olevan renkaan ulkopintaa;

7.4.1.2

varsinaisessa perävaunussa: enintään 500 mm 7.4.1.1 kohdassa määritellyn tason takapuolella;

7.4.1.3

puoliperävaunussa: enintään 250 mm taaksepäin mahdollisten tukijalkojen poikittaisesta keskitasosta, mutta missään tapauksessa etureunan etäisyys takimmaisessa asennossa olevan vetotapin keskipisteen kautta kulkevaan poikittaiseen tasoon ei saa olla suurempi kuin 2,7 m.

7.4.2

Jos etureuna on muuten avoimessa tilassa, siinä on oltava yhtenäinen, pystysuora, koko suojuksen korkuinen palkki. Tämän palkin ulko- ja etupintojen on ulotuttava vähintään 50 mm taaksepäin ja 100 mm sisäänpäin luokkien N2 ja O3 ajoneuvoissa ja vähintään 100 mm taaksepäin ja 100 mm sisäänpäin luokkien N3 ja O4 ajoneuvoissa.

7.4.3

Moottoriajoneuvoissa, joissa 7.4.1.1 kohdassa mainittu mitta 300 mm osuu ohjaamon kohdalle, suojuksen on oltava rakenteeltaan sellainen, että sen etureunan ja ohjaamon peltien väliin jäävä rako on enintään 100 mm, ja lisäksi etureuna on tarvittaessa käännettävä sisäänpäin enintään 45 asteen kulmaan. Tässä tapauksessa 7.4.2 kohdan säännöksiä ei sovelleta.

7.4.4

Moottoriajoneuvoissa, joissa 7.4.1.1 kohdassa mainittu mitta 300 mm osuu ohjaamon taakse ja joissa valmistaja on päättänyt jatkaa sivusuojusta siten, että se ulottuu 100 mm:n päähän ohjaamosta, on noudatettava 7.4.3 kohdan määräyksiä.

7.5 Sivusuojuksen takareuna saa olla enintään 300 mm sen pystytason etupuolella, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden ja sivuaa tangentiaalisesti välittömästi sivusuojan takapuolella olevan renkaan ulkopintaa. Yhtenäistä pystysuoraa palkkia ei vaadita takareunassa.

7.6 Sivusuojuksen alareuna ei millään kohdalla saa olla yli 550 mm:n etäisyydellä maasta.

7.7 Sivusuojuksen yläreuna ei saa olla enempää kuin 350 mm ajoneuvon rakenteen sen osan alapuolella, jota leikkaa tai rajoittaa renkaiden ulkopintaa sivuava pystysuora taso, kun huomioon ei oteta renkaan pullistumia lähellä maanpintaa. Poikkeuksia ovat kuitenkin seuraavat tapaukset:

7.7.1

Jos 7.7 kohdassa mainittu taso ei lainkaan leikkaa ajoneuvon rakenteita, suojuksen yläreunan on oltava tasoissa kuormalavan yläpinnan kanssa tai 950 mm:n korkeudella maasta sen mukaan, kumpi mitta on pienempi.

7.7.2

Jos 7.7 kohdassa mainittu taso leikkaa ajoneuvon rakenteen yli 1,3 m:n korkeudella maasta, sivusuojuksen yläreunan on oltava vähintään 950 mm:n korkeudella maasta.

7.7.3

Ajoneuvossa, joka on varta vasten suunniteltu ja rakennettu, ei pelkästään muunnettu, kuljettamaan kontteja tai vaihtolavoja, suojuksen yläreunan korkeus voidaan määrittää edellä olevan 7.7.1 ja 7.7.2 kohdan mukaisesti siten, että konttia tai lavaa pidetään ajoneuvon osana.

7.8 Sivusuojusten on oltava olennaisesti jäykkiä, lujasti kiinnitettyjä (ne eivät saa irrota ajoneuvon normaalikäytössä syntyvän tärinän vaikutuksesta) sekä valmistettu metallista tai muusta sopivasta materiaalista, 7.9 kohdassa lueteltuja osia lukuun ottamatta. Sivusuojusta on pidettävä sopivana, jos se kestää 1 kN:n suuruisen vaakasuoran staattisen voiman kohdistamisen tangolla, jonka pää on tasainen, poikkileikkaukseltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 220 mm ± 10 mm, mihin hyvänsä kohtaan ulkopinnassaan niin, että tästä aiheutuva taipuma on enintään:

30 mm suojuksen takimmaisen 250 mm:n alueella ja

150 mm suojuksen muulla alueella.

Tämän vaatimuksen täyttyminen voidaan todentaa laskelmien avulla.

7.9 Sivusuojukseen voidaan sisällyttää ajoneuvoon kiinteästi kiinnitettyjä laitteita, kuten varapyöriä, akkukoteloita, ilmasäiliöitä, polttoainesäiliöitä, valaisimia, heijastimia ja työkalulaatikoita edellyttäen, että ne täyttävät tämän säännön mittavaatimukset. Edellä olevan 7.2 kohdan vaatimukset koskevat yleisesti myös suojalaitteiden ja kiinteästi asennettujen osien välisiä rakoja.

7.10 Suojukseen ei saa kiinnittää jarru-, ilma- tai hydrauliikkaputkia.

8. POIKKEUKSET

8.1 Poiketen edellä olevista vaatimuksista seuraavien ajoneuvotyyppien osalta on noudatettava vaatimuksia ainoastaan seuraavien seikkojen osalta:

8.1.1

Jatkettavan perävaunun on täytettävä kaikki 7 kohdan vaatimukset silloin, kun se on minimipituudessaan; kun perävaunu on avattuna pidemmäksi, sen sivusuojusten on kuitenkin oltava 7.6, 7.7 ja 7.8 kohdan määräysten mukaiset sekä joko 7.4 tai 7.5 kohdan määräysten mukaiset, muttei välttämättä molempien; avattaessa perävaunua pidemmäksi sivusuojuksiin ei saa syntyä rakoja.

8.1.2

Säiliöajoneuvo eli ajoneuvo, joka on suunniteltu pelkästään ei-kiinteiden aineiden kuljettamiseen suljetussa, ajoneuvoon kiinteästi asennetussa säiliössä ja jossa on letkuliittimet lastausta ja purkua varten, on varustettava sivusuojuksilla, jotka mahdollisuuksien mukaan täyttävät kaikki 7 kohdan vaatimukset; näiden vaatimusten yksityiskohtaisesta noudattamisesta voidaan poiketa ainoastaan, jos toiminnolliset vaatimukset sitä edellyttävät.

8.1.3

Ajoneuvossa, johon on asennettu ulos työnnettävät jalat parantamaan sen vakavuutta lastauksen, purkamisen tai muun ajoneuvon käyttötarkoituksen mukaisen toiminnan aikana, sivusuojuksessa saa olla lisäaukkoja, mikäli ne ovat välttämättömiä jalkojen ulostyöntämisen vuoksi.

8.1.4

Ajoneuvoissa, joissa on kiinnityspisteet ro-ro-liikennettä varten, sivusuojuksessa saa olla aukot kiinnitysvaijereiden pujottamista ja kiristämistä varten.

8.2 Mikäli ajoneuvon sivut on suunniteltu ja/tai varustettu siten, että niiden rakenneosat muotonsa ja ominaisuuksiensa puolesta yhdessä täyttävät 7 kohdan vaatimukset, niiden voidaan katsoa korvaavan sivusuojukset.

9. HYVÄKSYTYN AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

9.1 Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

9.1.1

katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen vaatimukset tai

9.1.2

vaatia testien tekemisestä vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

9.2 Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen ja tehdyt muutokset annetaan tiedoksi edellä 5.3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

9.3 Hyväksynnän laajentamisen myöntävän toimivaltaisen viranomaisen on annettava sarjanumero kaikille kyseistä laajentamista koskeville ilmoituslomakkeille.

10. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:

10.1 Jokainen tämän säännön nojalla hyväksyttävä ajoneuvo on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä ja täyttää 6 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

10.2 Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tarkastukset on tavanomaisesti suoritettava kerran kahdessa vuodessa.

11. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

11.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä olevan 6 ja 7 kohdan vaatimuksia ei noudateta.

11.2 Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille toimittamalla kyseisestä hyväksyntälomakkeesta jäljennöksen, jonka lopussa on suurin kirjaimin merkintä ”HYVÄKSYNTÄ PERUUTETTU” sekä allekirjoitus ja päiväys.

12. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Kun kyseinen viranomainen saa asiaa koskevan ilmoituksen, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille lähettämällä hyväksyntälomakkeen jäljennös, jonka lopussa on allekirjoitettuna ja päivättynä suurin kirjaimin merkintä ”TUOTANTO LOPETETTU”.

13. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2 sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).

(2) Tämä sääntö ei estä sitä, että eri mailla voi olla lisämääräyksiä, jotka koskevat etupyörien etupuolella ja takapyörien takapuolella olevia ajoneuvon osia.

(3) 1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekin tasavalta, 9 Espanja, 10 Serbia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjän federaatio, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Hertsegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (hyväksynnän myöntävät sen jäsenvaltiot omaa ECE-merkkiään käyttäen), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka, 48 Uusi-Seelanti, 49 Kypros, 50 Malta, 51 Korean tasavalta, 52 Malesia, 53 Thaimaa, 54 ja 55 (antamatta), 56 Montenegro. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat sopimuksen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä niiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista tai liittyvät sopimukseen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetuista numeroista sopimuksen sopimuspuolille.

LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)

LIITE 2

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKEISTÄ

MALLI A

(ks. tämän säännön kohta 5.4)

MALLI B

(ks. tämän säännön kohta 5,5)

(1) Jälkimmäinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.120.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 120

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	53. vuosikerta 13. toukokuu 2010

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö N:o 11 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää ovisalpojen ja ovien pidätysmekanismien komponenttien osalta	1
	*	Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö N:o 18 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen hyväksyntää luvattoman käytön estävien laitteiden osalta	29
	*	Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö N:o 39 – Yhdenmukaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää nopeusmittarilaitteiston ja sen asennuksen osalta	40
	*	Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö N:o 73 – Yhdenmukaiset määräykset, jotka koskevat tavarankuljetusajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen hyväksyntää niiden sivusuojauksen osalta	49