1.4.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/1

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 275/2010,

annettu 30 päivänä maaliskuuta 2010,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta yritystoiminnan rakennetilastojen laadun arviointiperusteiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yritystoiminnan rakennetilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan j alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 295/2008 määritettiin yhteinen järjestelmä Euroopan unionissa toimivien yritysten rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien eurooppalaisten tilastojen keräämiselle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille.

(2)

Olisi suoritettava laadun arviointi asetuksen (EY) N:o 295/2008 6 artiklan mukaisesti tietojen tuomien hyötyjen vertaamiseksi niiden keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja erityisesti pienille yrityksille aiheutuvaan rasitteeseen. Tätä varten on tarpeen vahvistaa laadun arviointiperusteet ja pääindikaattorit.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perusteet jäsenvaltioiden toimittamien laatuselvitysten laadun ja sisällön arvioimiseksi vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Kansallisten viranomaisten nimeämän organisaation on siirrettävä tai ladattava sähköisesti laatuselvityksiä varten tarvittavat tiedot ja metatiedot komission (Eurostat) ylläpitämään keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen. Tietojen toimitusmuodon on oltava Eurostatin täsmentämien tiedonsiirtostandardien mukainen.

3 artikla

Ensimmäinen laatuselvitys, joka koskee viitevuoden 2008 tietoja, on toimitettava 31 päivään maaliskuuta 2011 mennessä. Belgialle, Kyprokselle, Saksalle, Kreikalle, Luxemburgille, Maltalle, Romanialle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle on myönnetty kolmen kuukauden lisäaika viitevuotta 2008 koskevien laatuselvitysten toimittamiselle. Seuraavat selvitykset on toimitettava komissiolle (Eurostat) viimeistään 27 kuukauden kuluttua sen viitekauden päättymisestä, jolta tiedot kerättiin.

4 artikla

Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen laadun ja laatii ja julkaisee kertomuksen Euroopan tilastojen laadusta.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 97, 9.4.2008, s. 13.

LIITE

Laatuselvitykset ja yritystoiminnan rakennetilastojen laadun arviointiperusteet

I JAKSO

Laatuselvitykset

Yhteisten laatuperusteiden tulkintaa koskevia lisäohjeita annetaan yritystoiminnan rakennetilastoja koskevassa käsikirjassa (Structural Business Statistics Manual), jonka komissio (Eurostat) on laatinut yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Laatuselvitys sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja. Komissio (Eurostat) toimittaa niiden määrällisten indikaattoreiden tulokset, jotka voidaan laskea jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista. Jäsenvaltioiden on kommentoitava indikaattoreita ja avustettava Eurostatia niiden tulkitsemisessa tiedonkeruumenetelmiensä perusteella, ja niiden on toimitettava muut määrälliset indikaattorit sekä laadulliset tiedot.

Jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat selvitykset:

—	Selvitys asetuksen (EY) N:o 295/2008 liitteiden I–IV laatunäkökohdista. Jos jäsenvaltiot pitävät sitä tarpeellisena, ne voivat toimittaa erilliset selvitykset kyseisen asetuksen liitteistä I, II, III ja IV.

—	Selvitys asetuksen (EY) N:o 295/2008 liitteen V laatunäkökohdista.

—	Selvitys asetuksen (EY) N:o 295/2008 liitteen VI laatunäkökohdista.

—	Selvitys asetuksen (EY) N:o 295/2008 liitteen VII laatunäkökohdista.

—

Selvitys asetuksen (EY) N:o 295/2008 liitteen VIII laatunäkökohdista. Jos kyseisen asetuksen liitteen VIII tilastojen laatimiseksi tarvittavat tiedot kerätään samassa tutkimuksessa kuin liitteitä I–IV varten tarvittavat tiedot, asetuksen liitteen VIII laatunäkökohtia koskevaa erillistä selvitystä ei tarvitse toimittaa.

—	Selvitys asetuksen (EY) N:o 295/2008 liitteen IX laatunäkökohdista.

II JAKSO

Aikataulu

Komissio (Eurostat) toimittaa jäsenvaltioille vuodesta 2011 alkaen kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä laatuselvitykset viitevuodesta t-3 osittain esitäytettyinä määrällisillä indikaattoreilla ja muilla komission (Eurostat) saatavissa olevilla tiedoilla.

Jäsenvaltioiden on toimitettava täydennetyt laatuselvitykset komissiolle (Eurostat) kunkin vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä.

III JAKSO

Laatuperusteet

Jäsenvaltioiden toimittamia, asetuksen (EY) N:o 295/2008 liitteiden I–IX tilastoja koskevia tietoja arvioidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/229 (1) 12 artiklan 1 kohdassa lueteltujen laatuperusteiden mukaisesti; nämä perusteet ovat relevanssi, tarkkuus, ajantasaisuus, oikea-aikaisuus, saatavuus, selkeys, vertailukelpoisuus ja yhtenäisyys.

1. Relevanssi

Relevanssilla tarkoitetaan sitä, missä määrin tilastot täyttävät käyttäjien nykyiset ja potentiaaliset tarpeet.

2. Tarkkuus

Tarkkuudella tarkoitetaan estimaattien läheisyyttä tuntemattomiin todellisiin arvoihin nähden.

3. Yhtenäisyys

Yhtenäisyydellä tarkoitetaan sitä, voidaanko tietoja luotettavasti yhdistellä eri tavoin ja eri käyttötarkoituksia varten.

4. Vertailukelpoisuus

Vertailukelpoisuudella tarkoitetaan käytettyjen tilastollisten käsitteiden, mittausvälineiden ja menettelyjen eroavaisuuksien vaikutuksen mittaamista, kun tilastoja verrataan maantieteellisten alueiden, eri alojen tai eri ajanjaksojen välillä.

5. Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ajantasaisuudella tarkoitetaan ajanjaksoa tiedon saatavuuden ja sen kuvaaman tapahtuman tai ilmiön välillä. Oikea-aikaisuudella tarkoitetaan viivettä tiedon julkistamispäivämäärän ja tavoitepäivämäärän (päivämäärä, johon mennessä tieto olisi pitänyt toimittaa) välillä.

6. Saatavuus ja selkeys

Saatavuudella ja selkeydellä tarkoitetaan niitä ehtoja ja yksityiskohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti käyttäjät voivat saada, käyttää ja tulkita tietoja.

IV JAKSO

Tarkkuutta (ja luotettavuutta) koskevat määrälliset indikaattorit, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava

Tässä jaksossa kuvatut määrälliset indikaattorit on toimitettava ainoastaan asetuksen (EY) N:o 295/2008 liitteissä I–IV lueteltuja tilastoja varten jäljempänä esitetyn mukaisesti. Tiedot on toimitettava tämän asetuksen liitteen V jaksossa kuvatussa teknisessä muodossa.

1. Variaatiokertoimet

Seuraavat tiedot on toimitettava vain, jos käytetään otantatutkimuksia tai otantatutkimusten ja hallinnollisten tietojen yhdistelmää.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot jäljempänä esitetyistä ominaisuuksista, tasoista ja sarjoista. Variaatiokertoimien laskemisessa huomioon otettavat näkökohdat määritellään tarkemmin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Variaatiokertoimien laskemisessa käytettyjen menetelmien kuvaus (tietokoneohjelmisto mukaan lukien) on sisällytettävä laatuselvitykseen.

NACE Rev. 2:n pääluokkiin B–J ja L–N ja pääryhmään 95 kuuluvia toimintoja koskevien vuotuisten yritystilastojen osalta (sarjoista 1A, 2A, 3A ja 4A toimitettavat tiedot siten kuin ne on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 251/2009 (2)) seuraavien ominaisuuksien (siten kuin ne on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 250/2009 (3)) variaatiokerroin on toimitettava jäljempänä määritellyn yksityiskohtaisuustason ja toimialajaottelun mukaisesti:

—	ominaisuus 12110 NACE Rev. 2:n kolminumerotasolla (ryhmät);

—	ominaisuudet 11110, 12110, 12150, 13310, 15110 ja 16110 NACE Rev. 2:n pääluokkatasolla pääluokissa B–J ja L–N ja NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla (pääryhmät) pääryhmissä 45–47 ja 95.

NACE Rev. 2:n pääluokkiin C–J ja L–N ja pääryhmään 95 kuuluvia toimintoja koskevien, työllisyyteen perustuviin kokoluokkiin jaoteltujen vuotuisten yritystilastojen osalta (sarjoista 1B, 2B, 3B ja 4B toimitettavat tiedot) variaatiokerroin on toimitettava jäljempänä määritellyn yksityiskohtaisuustason ja toimialajaottelun mukaisesti sekä jäljempänä määritellyistä kokoluokista:

—	ominaisuudet 11110, 12110, 12150 ja 16110;

—	NACE Rev. 2:n pääluokkatasolla pääluokista B–J ja L–N sekä NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla (pääryhmät) pääryhmästä 95;

—	kokoluokat 0–9, 10–19, 20–49, 50–249 ja 250+ NACE Rev. 2:n pääluokista B–F, ja kokoluokissa 0–1, 2–9, 10–19, 20–49, 50–249 ja 250+ NACE Rev. 2:n pääluokista G–J ja L–N sekä pääryhmästä 95.

2. Yksikkökato

Seuraavat tiedot on toimitettava vain, jos käytetään otantatutkimuksia, otantatutkimusten ja hallinnollisten tietojen yhdistelmää tai ainoastaan hallinnollisia tietoja. Yksikkökadon laskemisessa huomioon otettavat näkökohdat määritellään tarkemmin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tiedot painotetusta yksikkökadosta NACE Rev. 2:n pääluokkiin B–J ja L–N sekä pääryhmään 95 kuuluvista toiminnoista NACE Rev. 2:n kolminumerotasolla. Jos ominaisuuksien 11110, 12110, 12150, 13310, 15110 ja 16110 osalta käytetään useita tutkimus- tai hallinnollisia lähteitä, on toimitettava erilliset yksikkökatoindikaattorit ja mainittava muuttujan numero asianomaisessa kentässä. Yksikkökato on painotettava, mieluiten palkatun henkilöstön lukumäärällä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää liikevaihtoa.

V JAKSO

Laatuselvityksen ja laatuindikaattoreiden toimittamisessa noudatettava tekninen muoto

Selvitystä ja laatuindikaattorisarjaa toimitettaessa on käytettävä asianmukaisia tietokokonaisuuden tunnuksia. Laatuselvitysten yksityiskohtainen sisältö sovitaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on täytettävä esitäytetyt laatuselvitykset ja palautettava ne komissiolle (Eurostat). Kahden laatuindikaattorin (variaatiokertoimet ja yksikkökato) toimittamisessa on käytettävä jäljempänä määriteltyä tietuerakennetta, joka on samankaltainen kuin yritystoiminnan rakennetilastojen toimittamisessa noudatettava tekninen muoto.

1. Tietokokonaisuuden tunnukset

Yritystoiminnan rakennetilastojen laatuperusteita toimitettaessa on käytettävä seuraavia tietokokonaisuuden tunnuksia:

Sarjan tyyppi	Nimi	Tietokokonaisuuden tunnus
Muuttujan 12110 variaatiokertoimet NACE:n kolminumerotasolla NACE Rev. 2:n pääluokissa B–J ja L–N sekä pääryhmässä 95	QAG	RSBSQUAL_QAG_A
Muuttujien 11110, 12110, 12150, 13310, 15110 ja 16110 variaatiokertoimet NACE Rev. 2:n pääluokkatasolla pääluokissa B–J ja L–N sekä myös NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla pääryhmissä 45, 46, 47 ja 95.	QAS	RSBSQUAL_QAS_A
Muuttujien 11110, 12110, 12150, 16110 variaatiokertoimet NACE Rev. 2:n pääluokkatasolla pääluokissa H–J ja L–N sekä myös NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla pääryhmässä 95 sekä kokoluokittain	Q1B	RSBSQUAL_Q1B_A
Muuttujien 11110, 12110, 12150 ja 16110 variaatiokertoimet NACE Rev. 2:n pääluokissa B–E; tiedot NACE:n pääluokittain ja kokoluokittain	Q2B	RSBSQUAL_Q2B_A
Muuttujien 11110, 12110, 12150 ja 16110 variaatiokertoimet NACE Rev. 2:n pääluokassa G; tiedot NACE:n pääluokittain ja kokoluokittain	Q3B	RSBSQUAL_Q3B_A
Muuttujien 11110, 12110, 12150 ja 16110 variaatiokertoimet NACE Rev. 2:n pääluokassa F; tiedot NACE:n pääluokittain ja kokoluokittain	Q4B	RSBSQUAL_Q4B_A
Painotettu yksikkökato NACE Rev. 2:n pääluokissa B–J ja L–N	QN	RSBSQUAL_QN_A
Laatuselvitys	QR	RSBSQUAL_QR_A

2. Tietokokonaisuuden rakenne

Tässä kappaleessa vahvistetaan toimitettavien tietueiden rakenne. Tietueissa on käytettävä koodeja, jotka sisältyvät viitetietokantaa koskeviin vakiokoodiluetteloihin. Nämä koodiluettelot lisätään yritystoiminnan rakennetilastoja koskevaan käsikirjaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäistä tiedonsiirtoa. Koodiluetteloissa ainoastaan täsmennetään tietojen toimittamisessa noudatettavat koodit, eivätkä muutokset millään tavalla lisää asetuksessa (EY) N:o 251/2009 edellytettyä yksityiskohtaisuustasoa. Myös tässä asetuksessa edellytettyjen määrällisten tietojen siirtämisessä käytettävä tekninen muoto vahvistetaan yritystoiminnan rakennetilastoja koskevassa käsikirjassa.

Kenttä	Kuvaus
Sarja	Sarjan QAG, QAS, Q1B, Q2B, Q3B, Q4B tai QN koodi
Vuosi	Viitevuoden koodi
Alueellinen yksikkö	Vastaa maakoodia
Kokoluokka	Kokoluokan koodi
Toimiala	NACE Rev. 2 -koodi: pääluokat, pääryhmät tai ryhmät
Muuttuja	Laatuindikaattoriin liittyvän ominaisuuden koodi
Indikaattori	Laatuindikaattorin koodi
Indikaattorin arvo	Indikaattorin numeerinen arvo; laatuindikaattorin numeerinen arvo kerrottuna kymmenellä ja sen jälkeen pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun

(1) EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

(2) EUVL L 86, 31.3.2009, s. 170.

(3) EUVL L 86, 31.3.2009, s. 1.

1.4.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/7

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 276/2010,

annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010,

kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta (dikloorimetaani, lamppuöljyt ja grillinsytytysnesteet sekä orgaaniset tinayhdisteet)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) ja erityisesti sen 131 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY (2) liitteessä I vahvistetaan tiettyihin vaarallisiin aineisiin ja valmisteisiin liittyviä rajoituksia. Direktiivi 76/769/ETY kumotaan ja korvataan asetuksella (EY) N:o 1907/2006 1 päivästä kesäkuuta 2009. Direktiivin 76/769/ETY liite I korvataan kyseisen asetuksen liitteellä XVII.

(2)	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 455/2009/EY (3) neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta dikloorimetaanin markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksien osalta tehtiin 6 päivänä toukokuuta 2009.

(3)	Komission päätös 2009/424/EY (4) neuvoston direktiivin 76/769/ETY liitteen I muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen siltä osin kuin kyse on lamppuöljyjen ja grillinsytytysnesteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista tehtiin 28 päivänä toukokuuta 2009.

(4)	Komission päätös 2009/425/EY (5) neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta sen liitteen I mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen siltä osin kuin on kyse orgaanisten tinayhdisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista tehtiin 28 päivänä toukokuuta 2009.

(5)	Siirtymätoimenpiteitä koskevien REACH-asetuksen 137 artiklan säännösten mukaisesti on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitettä XVII päätöksillä 455/2009/EY, 2009/424/EY ja 2009/425/EY säädettyjen rajoitusten sisällyttämiseksi siihen.

(6)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1907/2006 olisi muutettava.

(7)	Tämän asetuksen olisi tultava voimaan viipymättä, jotta kyseiset rajoitukset sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteeseen XVII mahdollisimman pian.

(8)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite XVII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2) EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201.

(3) EUVL L 137, 3.6.2009, s. 3.

(4) EUVL L 138, 4.6.2009, s. 8.

(5) EUVL L 138, 4.6.2009, s. 11.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII oleva taulukko, jossa esitetään aineiden, aineryhmien ja seosten nimitys ja rajoitusehdot, seuraavasti:

Korvataan nimike 3 seuraavasti:

”3.	Nestemäiset aineet tai seokset, joita pidetään vaarallisina neuvoston direktiivin 67/548/ETY ja direktiivin 1999/45/EY määritelmien mukaisesti.

Ei saa käyttää:

—	koriste-esineissä, jotka on tarkoitettu tuottamaan valo- tai väriefektejä eri faasien avulla, esimerkiksi koristelampuissa ja tuhkakupeissa,

—	pilailuvälineissä,

—	yhdelle tai useammalle osanottajalle tarkoitetuissa peleissä tai kaikissa sellaisiksi tarkoitetuissa esineissä, jotka ovat myös koristeita.

2.	Esineitä, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille.

Ei saa saattaa markkinoille, jos ne sisältävät väriaineita, ellei tätä vaadita verotussyistä, tai hajusteita tai molempia, jos

—	niitä voidaan käyttää polttoaineena yleiseen kulutukseen tarkoitetuissa koristeöljylampuissa, ja

—	ne aiheuttavat kemiallisen keuhkovaurion vaaran ja ovat merkittyjä lausekkeella R65 tai H304.

4.	Yleiseen kulutukseen tarkoitettuja koristeöljylamppuja ei saa saattaa markkinoille, elleivät ne ole Euroopan standardointikomitean (CEN) hyväksymän koristeöljylamppuja koskevan eurooppalaisen standardin (EN 14059) mukaisia.

Rajoittamatta vaarallisten aineiden ja seosten luokituksesta, pakkaamisesta ja merkinnöistä annettujen muiden yhteisön säännösten soveltamista toimittajien on ennen markkinoille saattamista varmistettava, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

lamppuöljyt, jotka on merkitty lausekkeella R65 tai H304 ja jotka on tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen, on merkitty näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tekstillä ”Pidettävä tällä nesteellä täytetyt lamput poissa lasten ulottuvilta” sekä 1 päivästä joulukuuta 2010 tekstillä ”Pienikin määrä lamppuöljyä nieltynä tai jo lampunsydämen imeskely saattaa aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkovaurion”;

grillinsytytysnesteet, jotka on merkitty lausekkeella R65 tai H304 ja jotka on tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen, on 1 päivästä joulukuuta 2010 merkitty helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tekstillä ”Pienikin määrä sytytysnestettä nieltynä saattaa aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkovaurion”;

c)	lamppuöljyt ja grillinsytytysnesteet, jotka on merkitty lausekkeella R65 tai H304 ja tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen, pakataan viimeistään 1 päivästä joulukuuta 2010 alkaen enintään 1 litran vetoisiin mustiin läpinäkymättömiin pakkauksiin.

Komissio pyytää viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2014 Euroopan kemikaalivirastoa laatimaan asiakirja-aineiston tämän asetuksen 69 artiklan mukaisesti tarkoituksena tarvittaessa kieltää grillinsytytysnesteet ja koristelamppujen polttoaineet, jotka on merkitty lausekkeella R65 tai H304 ja tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen.

Luonnollisten ja oikeushenkilöiden, jotka saattavat ensimmäistä kertaa markkinoille lausekkeella R65 tai H304 merkittyjä lamppuöljyjä tai grillinsytytysnesteitä, on 1 päivään joulukuuta 2011 mennessä ja vuosittain sen jälkeen toimitettava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tietoja lausekkeella R65 tai H304 merkityille lamppuöljyille ja grillinsytytysnesteille vaihtoehtoisista tuotteista. Jäsenvaltioiden on asetettava nämä tiedot komission saataville.”

Lisätään nimikkeen 20 toiseen sarakkeeseen 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”4.

Trisubstituoidut orgaaniset tinayhdisteet

Trisubstituoituja orgaanisia tinayhdisteitä kuten tributyylitinayhdisteitä (TBT) ja trifenyylitinayhdisteitä (TPT) ei saa käyttää 1 päivän heinäkuuta 2010 jälkeen esineissä, kun niiden pitoisuus kyseisessä esineessä tai sen osassa on suurempi kuin pitoisuus, joka vastaa 0,1:tä painoprosenttia tinaa.

b)	Esineitä, jotka eivät ole a alakohdan mukaisia, ei saa saattaa markkinoille 1 päivän heinäkuuta 2010 jälkeen, lukuun ottamatta sellaisia esineitä, jotka ennen mainittua päivää olivat jo käytössä yhteisössä.

Dibutyylitinayhdisteet (DBT)

a)	Dibutyylitinayhdisteitä (DBT) ei saa käyttää 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen yleiseen kulutukseen toimitettavissa seoksissa ja esineissä, kun niiden pitoisuus seoksessa, esineessä tai sen osassa on suurempi kuin pitoisuus, joka vastaa 0,1:tä painoprosenttia tinaa.

b)	Esineitä ja seoksia, jotka eivät ole a alakohdan mukaisia, ei saa saattaa markkinoille 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen, lukuun ottamatta sellaisia esineitä, jotka ennen mainittua päivää olivat jo käytössä yhteisössä.

Poikkeuksena edellä säädettyyn a ja b alakohtia sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2015 seuraaviin yleiseen kulutukseen toimitettaviin esineisiin ja seoksiin:

—	yksikomponenttiset ja kaksikomponenttiset huoneenlämpötilassa vulkanoituvat tiivistysmassat (RTV-1- ja RTV-2-tiivistysmassat) ja liimat,

—	DBT-yhdisteitä katalyytteinä sisältävät maalit ja pinnoitteet, joita on käytetty esineissä,

—	pehmeät polyvinyylikloridiprofiilit (PVC) sellaisenaan tai kovan PVC:n kanssa koekstrudoituina,

—	DBT-yhdisteitä stabilointiaineina sisältävällä PVC:llä pinnoitetut kankaat, kun ne on tarkoitettu ulkokäyttöön,

—	ulkokäyttöön tarkoitetut sadevesiputket, räystäskourut ja niiden osat sekä katon ja julkisivujen pintamateriaalit.

d)	Poikkeuksena edellä säädettyyn a ja b alakohtaa ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1935/2004 nojalla säänneltyihin materiaaleihin ja esineisiin.

Dioktyylitinayhdisteet (DOT)

Dioktyylitinayhdisteitä (DOT) ei saa käyttää 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen seuraavissa yleiseen kulutukseen toimitettavissa tai yleisessä kulutuksessa käytettävissä esineissä, kun niiden pitoisuus esineessä tai sen osassa on suurempi kuin pitoisuus, joka vastaa 0,1:tä painoprosenttia tinaa:

—	ihon kanssa kosketuksiin tuleviksi tarkoitetut tekstiilit,

—

käsineet,

—	jalkineet ja niiden ihon kanssa kosketuksiin tuleviksi tarkoitetut osat,

—	seinien ja lattioiden päällysteet,

—	lastentarvikkeet,

—	naisten hygieniatuotteet,

—

vaipat,

—	kaksikomponenttiset huoneenlämpötilassa vulkanoituvat muottisarjat (RTV-2-muottisarjat).

b)	Esineitä, jotka eivät ole a alakohdan mukaisia, ei saa asettaa markkinoille 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen, lukuun ottamatta sellaisia esineitä, jotka ennen mainittua päivää olivat jo käytössä yhteisössä.”

Lisätään nimike 59 seuraavasti:

”59.	Dikloorimetaani CAS N:o 75-09-2 EY-numero 200-838-9

Maalinpoistoaineita, joiden dikloorimetaanipitoisuus on vähintään 0,1 painoprosenttia, ei saa

a)	saattaa markkinoille ensimmäistä kertaa toimitettavaksi yleiseen kulutukseen tai ammattikäyttäjille 6 päivän joulukuuta 2010 jälkeen;

b)	saattaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen tai ammattikäyttäjille 6 päivän joulukuuta 2011 jälkeen;

käyttää ammattikäyttäjien toimesta 6 päivän kesäkuuta 2012 jälkeen.

Tässä kohdassa tarkoitetaan

i)	’ammattikäyttäjillä’ kaikkia luonnollisia tai oikeudellisia henkilöitä mukaan lukien työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka poistavat maalia ammatillisessa toiminnassaan teollisuuslaitosten ulkopuolella;

ii)	’teollisuuslaitoksilla’ laitoksia, joissa suoritetaan maalinpoistoa.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat sallia omalla alueellaan ja tiettyä toimintaa varten erityisen koulutuksen saaneiden ammattikäyttäjien toimesta tapahtuvan dikloorimetaania sisältävien maalinpoistoaineiden käytön sekä sallia kyseisten maalinpoistoaineiden saattamisen markkinoille kyseisille ammattikäyttäjille luovuttamista varten.

Tätä poikkeusta soveltavien jäsenvaltioiden on laadittava asianmukaiset säännökset dikloorimetaania sisältäviä maalinpoisto-aineita käyttävien ammattikäyttäjien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ja ilmoitettava komissiolle kyseisistä säännöksistä.

Kyseisiin säännöksiin on sisällytettävä vaatimus siitä, että ammattikäyttäjällä on oltava siinä jäsenvaltiossa, jossa ammattikäyttäjä toimii, hyväksytty todistus, tai että ammattikäyttäjällä on oltava muuta kirjallista näyttöä asiasta tai että ammattikäyttäjän on oltava muutoin kyseisen jäsenvaltion hyväksymä, osoituksena saamastaan asianmukaisesta koulutuksesta ja pätevyydestään käyttämään turvallisesti dikloorimetaania sisältäviä maalinpoistoaineita.

Komissio laatii luettelon niistä jäsenvaltioista, jotka ovat soveltaneet tämän kohdan mukaista poikkeusta, ja asettaa sen saataville internetissä.

Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta poikkeuksesta hyötyvä ammattikäyttäjä voi toimia ainoastaan sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka ovat soveltaneet kyseistä poikkeusta. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällyttävä vähintään

a)	tietoisuus terveysriskeistä ja niiden arviointi ja hallinta mukaan lukien tieto olemassa olevista korvaavista vaihtoehdoista tai prosesseista, jotka ovat käyttöedellytystensä mukaisesti vähemmän vaarallisia työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle;

b)	riittävä ilmanvaihto;

c)	asianmukaisten henkilönsuojainten käyttö; henkilönsuojainten on oltava direktiivin 89/686/ETY mukaisia.

Työnantajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien on mieluiten korvattava dikloorimetaani sellaisella kemikaalilla tai prosessilla, joka ei käyttöedellytystensä mukaisesti aiheuta riskiä tai joka aiheuttaa pienemmän riskin työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Ammattikäyttäjän on noudatettava kaikkia asianmukaisia turvatoimenpiteitä henkilönsuojainten käyttö mukaan lukien.

Rajoittamatta muun työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamista, maalinpoistoaineita, joiden dikloorimetaanipitoisuus on vähintään 0,1 painoprosenttia, saa käyttää teollisuuslaitoksissa vain vähintään seuraavien edellytysten täyttyessä:

tehokas tuuletus kaikissa prosessointitiloissa ja erityisesti märkäprosessointia ja maalinpoiston läpikäyneiden esineiden kuivattamista varten: paikallinen poistotuuletus maalinpoistoaltailla täydennettynä koneellisella ilmanvaihdolla kyseisissä paikoissa altistumisen vähentämiseksi minimiin ja työperäisen altistumisen raja-arvojen noudattamisen varmistamiseksi silloin, kun se on teknisesti mahdollista;

toimenpiteet maalinpoistoaltaista haihtumisen vähentämiseksi minimiin mukaan lukien: maalinpoistoaltaat muulloin kuin täytön ja tyhjennyksen aikana peittävät kannet; maalinpoisto-altaiden asianmukaiset täyttö- ja tyhjennysjärjestelyt sekä puhdistusaltaat, joissa on joko vettä tai suolaliuosta, liiallisen liuottimen poistamiseksi tyhjennyksen jälkeen;

c)	toimenpiteet maalinpoistoaltaissa tapahtuvaa dikloorimetaanin turvallista käyttöä varten, mukaan lukien pumput ja putket maalinpoistoaineen siirtämiseksi maalinpoistoaltaisiin ja niistä pois sekä asianmukaiset järjestelyt turvallista altaiden puhdistusta ja jätteen poistoa varten;

d)	henkilönsuojaimet, jotka ovat direktiivin 89/686/ETY mukaisia ja joihin sisältyvät asianmukaiset suojakäsineet, suojalasit sekä suojapuvut sekä asianmukaiset hengityssuojaimet silloin, kun työperäisen altistuksen raja-arvojen noudattaminen ei muulla tapaa ole mahdollista;

e)	kyseisten välineiden käyttöä koskeva riittävä tieto, perehdytys ja koulutus työntekijöille.

Rajoittamatta vaarallisten aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista, maalinpoistoaineissa, joiden dikloorimetaanipitoisuus on vähintään 0,1 painoprosenttia, on 6 päivään joulukuuta 2011 mennessä oltava näkyvästi ja pysyvällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla merkittynä seuraava maininta:

”Rajoitettu teollisuuskäyttöön ja tietyissä EU:n jäsenvaltioissa hyväksynnän saaneiden ammattikäyttäjien käyttöön – tarkistakaa, missä käyttö on sallittu.” ”

1.4.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/15

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 278/2010,

annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010,

tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin valvonnasta fyysisten tarkastusten avulla annetun asetuksen (EY) N:o 1276/2008 ja maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 612/2009 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 170 artiklan c alakohdan ja 194 artiklan a alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 1276/2008 (2) 15 artiklan mukaan tullitoimipaikan on merkittävä T5-valvontakappaleeseen tai vastaavaan asiakirjaan tiedot fyysisistä tarkastuksista ja niitä koskevista poikkeuksista, sinettien eheyttä koskevista tarkastuksista tai vaihtamista koskevista tarkastuksista kyseisen asetuksen liitteissä III–VII vahvistetun mukaisesti.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) 1043/2005 (3) 51 artiklassa säädetään, että joidenkin kyseisen asetuksen liitteessä IV lueteltujen tuotteiden osalta on tehtävä määritys niiden tukikelpoisuuden selvittämiseksi. Vientitullitoimipaikan olisi tehtävä merkintä siitä, että määritys on tehty.

(3)

Komission asetuksen (EY) N:o 612/2009 (4) 5 artiklan 8 kohdan mukaisesti tullitoimipaikan on tarkastettava silmämääräisesti tuotteiden ja vienti-ilmoitusten vastaavuus ja ilmoitettava tehdyt tarkastukset lisäämällä T5-valvontakappaleen tai vastaavan asiakirjan kohtaan D jokin saman asetuksen liitteessä II olevista maininnoista.

(4)	On käynyt ilmi, että asiaa käsittelevien viranomaisten voi olla vaikea lukea tai ymmärtää näitä erikielisiä ja käsinkirjoitettuja merkintöjä. Sen vuoksi on aiheellista yksinkertaistaa menettelyjä niin, että käsinkirjoitetut merkinnät T5-valvontakappaleessa korvataan yhdenmukaisilla koodeilla.

(5)

Näiden fyysisten ja vaihtamista koskevien tarkastusten olisi perustuttava riskinhallintaan, jolloin viejän ammatillinen maine on yksi huomioon otettavista seikoista. T5-valvontakappaleessa asetusten (EY) N:o 1276/2008 ja (EY) N:o 612/2009 mukaisesti vaadittavia tietoja tarvitaan muun muassa siihen, että poistumistullitoimipaikka tai se tullitoimipaikka, johon T5-valvontakappale toimitetaan, saavat tiedon toteutetuista valvontatoimenpiteistä. On käynyt ilmi, että kun T5-valvontakappaletta ei ole täytetty asianmukaisesti, riskiin perustuva valvontatoimenpiteiden valinta tullitoimipaikassa on vaikeutunut. Koska asianmukaisesti täytetty T5-valvontakappale on yksi osoitus viejän ammattitaidosta ja sovellettavien sääntöjen noudattamisesta, katsotaan aiheelliseksi ilmoittaa T5-valvontakappaleen puutteellisuuksista viranomaisille, jotka vastaavat viejän riskiprofiilin muuttamisesta T5-valvontakappaleen antaneessa jäsenvaltiossa.

(6)	Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 1276/2008 ja (EY) N:o 612/2009 olisi muutettava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1276/2008 seuraavasti:

Lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti:

”m)	’tarkastuskoodi’ tarkoittaa tietoa, joka ilmaistaan kirjaimella ’A’, jota seuraa neljä sähköisesti saatua numeroa painettuina tai selkeästi luettavalla käsialalla kirjoitettuina.”

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

T5-valvontakappale

1. Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 912 c artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi tulliviranomaisten on tarvittaessa merkittävä T5-valvontakappaleeseen tai tuotteiden mukana olevaan vastaavaan asiakirjaan tämän asetuksen II a liitteessä vahvistetut asiaankuuluvat tarkastuskoodit seuraavien sääntöjen mukaisesti:

vientitullitoimipaikan on merkittävä D kohtaan liitteessä II a olevassa 1 osassa lueteltu asiaankuuluva tarkastuskoodi, joka tarkoittaa sitä, että

i)	tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu vientitukien fyysinen tarkastus on tehty;

ii)	määritys on tehty komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 (5) 51 artiklan mukaisesti;

iii)	kyseessä on fyysisestä tarkastuksesta vapautettu asetuksen (EY) N:o 2298/2001 mukainen elintarvikeapuvienti.

poistumistullitoimipaikan tai sen tullitoimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on merkittävä tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen sinettien eheyttä koskevien tarkastusten jälkeen J kohtaan liitteessä II a olevassa 2 osassa lueteltu asiaankuuluva tarkastuskoodi, joka tarkoittaa sitä, että

i)	sinetti on sääntöjenmukainen tai sen puuttuminen on perusteltua komission asetuksen (EY) N:o 612/2009 (6) 5 artiklan 8 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

ii)	sinetti puuttuu tai se on rikkoutunut.

poistumistullitoimipaikan tai sen tullitoimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on merkittävä J kohtaan liitteessä II a olevassa 3 osassa lueteltu asiaankuuluva tarkastuskoodi, joka tarkoittaa sitä, että

i)	tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetussa vaihtamista koskevassa tarkastuksessa ei ole havaittu epäsäännönmukaisuuksia;

ii)	tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetussa vaihtamista koskevassa tarkastuksessa tai 9 artiklassa tarkoitetussa erityisessä vaihtamista koskevassa tarkastuksessa on otettu näyte, mutta vastaukset eivät vielä ole saatavilla kesken olevien laboratoriokokeilla tehtävien varmistusten vuoksi;

iii)	9 artiklassa tarkoitetussa erityisessä vaihtamista koskevassa tarkastuksessa ei ole havaittu epäsäännönmukaisuuksia;

iv)	8 artiklassa tarkoitetussa vaihtamista koskevassa tarkastuksessa tai 9 artiklassa tarkoitetussa erityisessä vaihtamista koskevassa tarkastuksessa on havaittu epäsäännönmukaisuuksia.

2. Poistumistullitoimipaikan tai sen tullitoimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on merkittävä T5-valvontakappaleen J kohtaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 37 c liitteessä olevassa 8 kohdassa tarkoitettu tullitoimipaikan viitenumeronsa.

Edellä 1 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa asianomaisen tullitoimipaikan on heti varmistusten valmistuttua merkittävä varmistusten tulokset aiemmin toimitetun T5 valvontakappaleen jäljennöksen J kohtaan käyttäen asiaankuuluvaa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tarkastuskoodia.

Edellä 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa havainnot tehneen tullitoimipaikan on

liitettävä maksajavirastolle asetuksen (ETY) N:o 2454/93 912 c artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä noudattaen palautettavaan T5-valvontakappaleen jäljennökseen tämän artiklan 5 kohdassa säädetyn tarkastuskertomuksen jäljennös, jossa mainitaan tehdyt tarkastukset ja syyt siihen, miksi asiaankuuluvia vientitukisääntöjä ei mahdollisesti ole noudatettu; ja

b)	maksajavirastolle esitetty pyyntö ilmoittaa tullitoimipaikalle sen havaintojen johdosta toteutetut toimet.

3. Jos valintamenettely 7 artiklassa tarkoitettujen sinettien eheyttä koskevien tarkastusten tai 8 artiklassa tarkoitettujen vaihtamista koskevien tarkastusten taikka 9 artiklassa tarkoitettujen erityisten vaihtamista koskevien tarkastusten osalta vaikeutuu T5-valvontakappaleen puutteellisten tietojen vuoksi, mikä samalla vaikeuttaa riskinhallinnan soveltamista, poistumistullitoimipaikan tai sen tullitoimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on merkittävä T5-valvontakappaleen J kohtaan lisätietona yksi liitteessä II a olevassa 4 osassa luetelluista tarkastuskoodeista.

4. Poistumistullitoimipaikan tai sen tullitoimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, on toteutettava toimenpiteet, joilla saadaan komission käyttöön milloin tahansa seuraavat lukumäärät:

a)	T5-valvontakappaleet ja vastaavat asiakirjat, jotka on otettu huomioon 7 artiklassa tarkoitetuissa sinettien eheyttä koskevissa tarkastuksissa, 8 artiklassa tarkoitetuissa vaihtamista koskevissa tarkastuksissa ja 9 artiklassa tarkoitetuissa erityisissä vaihtamista koskevissa tarkastuksissa;

b)	7 artiklassa tarkoitetut sinettien eheyttä koskevat tarkastukset;

c)	8 artiklassa tarkoitetut vaihtamista koskevat tarkastukset;

d)	9 artiklassa tarkoitetut erityiset vaihtamista koskevat tarkastukset.

Asiakirjan kaksoiskappaletta tai jäljennöstä on säilytettävä tapauksesta riippuen poistumistullitoimipaikassa tai toimipaikassa, johon T5-valvontakappale toimitetaan, ja siihen on oltava mahdollisuus tutustua.

5. Tullivirkailijan, joka tekee 8 ja 9 artiklassa tarkoitetut vaihtamista ja erityistä vaihtamista koskevat tarkastukset, on laadittava kertomus kustakin tekemästään tarkastuksesta.

Kertomuksen avulla on voitava seurata tehtyjä tarkastuksia, ja siinä on oltava päivämäärä sekä tullivirkailijan nimi. Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 885/2006 9 artiklan soveltamista, kertomukseen on oltava mahdollisuus tutustua tarkastuksen tehneessä tullitoimipaikassa tai tietyssä paikassa jäsenvaltiossa vientivuotta seuraavien kolmen vuoden ajan.

3.	Poistetaan liitteet III–VII.

4.	Lisätään liite II a tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 612/2009 seuraavasti:

Korvataan 5 artiklan 8 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Ennen sinettien kiinnittämistä vientitullitoimipaikan on tarkastettava silmämääräisesti tuotteiden ja vienti-ilmoitusten vastaavuus. Vienti-ilmoituksista on tarkastettava silmämääräisesti vähintään 10 prosenttia vienti-ilmoitusten lukumäärästä, lukuun ottamatta vienti-ilmoituksia, joihin sisältyvät tuotteet on tarkastettu fyysisesti tai valittu fyysisesti tarkastettaviksi asetuksen (EY) N:o 1276/2008 3 artiklan mukaisesti. Tullitoimipaikan on merkittävä tämä tarkastus T5-valvontakappaleen tai vastaavan asiakirjan D kohtaan käyttäen asetuksen (EY) N:o 1276/2008 2 artiklan m kohdassa määriteltyjä ja tämän asetuksen liitteessä II vahvistettuja tarkastuskoodeja.”

2.	Korvataan liite II tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 339, 18.12.2008, s. 53.

(3) EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24.

(4) EUVL L 186, 17.7.2009, s. 1.

(5) EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24.

(6) EUVL L 186, 17.7.2009, s. 1.”

LIITE I

”LIITE IIa

Tarkastuskoodit vientitullitoimipaikan, poistumistullitoimipaikan tai sen tullitoimipaikan, johon T5-valvontakappale toimitetaan, tekemiä tarkastuksia varten

1 OSA

Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tarkastushavainnot	Tarkastuskoodi
Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 4 artiklassa tarkoitettu vientitukien fyysinen tarkastus on tehty	A1000
Määritys komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 51 artiklan mukaisesti on tehty	A1100
Kyseessä on fyysisestä tarkastuksesta vapautettu asetuksen (EY) N:o 2298/2001 mukainen elintarvikeapuvienti	A1200

2 OSA

Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 15 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tarkastushavainnot	Tarkastuskoodi
Sinetti on sääntöjenmukainen tai sen puuttuminen on perusteltua komission asetuksen (EY) N:o 612/2009 5 artiklan 8 kohdassa tarkoitetulla tavalla	A2000
Sinetti puuttuu tai se on rikkoutunut	A2100

3 OSA

Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 15 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tarkastushavainnot	Tarkastuskoodi
Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 8 artiklassa tarkoitetussa vaihtamista koskevassa tarkastuksessa ei ole havaittu epäsäännönmukaisuuksia	A3000
Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 8 artiklassa tarkoitetussa vaihtamista koskevassa tarkastuksessa tai 9 artiklassa tarkoitetussa erityisessä vaihtamista koskevassa tarkastuksessa on otettu näyte, mutta vastaukset eivät vielä ole saatavilla kesken olevien laboratoriokokeilla tehtävien varmistusten vuoksi	A3100
Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 9 artiklassa tarkoitetussa erityisessä vaihtamista koskevassa tarkastuksessa ei ole havaittu epäsäännönmukaisuuksia	A3200
Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 8 artiklassa tarkoitetussa vaihtamista koskevassa tarkastuksessa tai 9 artiklassa tarkoitetussa erityisessä vaihtamista koskevassa tarkastuksessa on havaittu epäsäännönmukaisuuksia	A3300

4 OSA

Asetuksen (EY) N:o 1276/2008 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tarkastushavainnot	Tarkastuskoodi
Riskihallinnan soveltaminen on vaikeaa, koska tuen määrää ei ole mainittu T5-valvontakappaleessa tai vastaavassa asiakirjassa, vaikka viejällä ei ole asetuksen (EY) N:o 612/2009 9 artiklan mukaista vapautusta	A4000
Riskinhallinnan soveltaminen on vaikeaa, koska T5-valvontakappaleessa tai vastaavassa asiakirjassa ei ole asetuksen (EY) N:o 612/2009 8 artiklassa ja liitteessä III tarkoitettua mainintaa	A4100
Riskinhallinnan soveltaminen on vaikeaa, koska T5-valvontakappale tai vastaava asiakirja on täytetty väärin tai puutteellisesti muilta osin	A4200”

LIITE II

”LIITE II

Tarkastustyypit ja tulokset

Tarkastuskoodi

Asetuksen (EY) N:o 612/2009 5 artiklan 8 kohta

Tuotteiden vastaavuus on tarkastettu silmämääräisesti ennen sinetin kiinnittämistä asetuksen (EY) N:o 612/2009 mukaisesti

A1300”

1.4.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/29

KOMISSION DIREKTIIVI 2010/26/EU,

annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010,

liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 16 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY (1) ja erityisesti sen 14 ja 14 a artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 97/68/EY 14 a artiklassa esitetään arviointiperusteet ja menettely kyseisen direktiivin 9 a artiklan 7 kohdassa tarkoitetun ajanjakson jatkamiseksi. Direktiivin 97/68/EY 14 a artiklan mukaisesti suoritetut tutkimukset osoittavat, että ammattikäyttöön tarkoitettuja, eri asennoissa toimivia kannettavia moottoriluokkiin SH:2 ja SH:3 kuuluvia liikkuvia työkoneita koskevien vaiheen II vaatimuksien täyttämisessä on merkittäviä teknisiä vaikeuksia. Siksi on tarpeen jatkaa 9 a artiklan 7 kohdassa tarkoitettua ajanjaksoa 31 päivään heinäkuuta 2013 saakka.

(2)

Direktiiviin 97/68/EY vuonna 2004 tehtyjen muutosten jälkeen teknistä kehitystä on tapahtunut dieselmoottoreiden suunnittelussa, jotta ne olisivat vaiheiden III B ja IV pakokaasupäästörajojen mukaisia. On kehitetty elektronisesti ohjattuja moottoreita, jotka pääasiassa korvaavat mekaanisesti ohjatut polttoaineen syöttö- ja ohjausjärjestelmät. Siksi direktiiviin 97/68/EY liitteen I nykyiset yleiset tyyppihyväksyntävaatimukset pitäisi mukauttaa vastaavasti ja vaiheiden III B ja IV yleiset tyyppihyväksyntävaatimukset pitäisi ottaa käyttöön.

(3)

Direktiivin 97/68/EY liitteessä II eritellään ilmoituslomakkeiden yksityiskohtaiset tekniset tiedot, jotka valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle moottoria koskevan tyyppihyväksyntähakemuksen mukana. Muihin epäpuhtauksia estäviin laitteisiin liittyvät eritellyt yksityiskohtaiset tiedot ovat yleisiä, ja ne pitäisi mukauttaa erityisiin jälkikäsittelyjärjestelmiin, joita on käytettävä sen varmistamiseksi, että moottorit ovat vaiheiden III B ja IV pakokaasupäästörajojen mukaisia. Yksityiskohtaisempaa tietoa moottoreihin asennetuista jälkikäsittelylaitteista pitäisi toimittaa, jotta tyyppihyväksyntäviranomaiset voisivat arvioida moottorin kykyä noudattaa vaiheita III B ja IV.

(4)

Direktiivin 97/68/EY liitteessä III esitetään menetelmä, jolla testataan moottorit ja määritetään niiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen taso. Tyyppihyväksynnän moottorien testausmenettelyn, jolla osoitetaan vaiheiden III B ja IV pakokaasupäästörajojen noudattaminen, pitäisi varmistaa, että kaasu- (hiilimonoksidi, hiilivedyt, typen oksidit) ja hiukkaspäästörajoja noudatetaan samanaikaisesti. Työkoneiden vakiotilainen testisykli ja työkoneiden muuttuvatilainen testisykli pitäisi mukauttaa vastaavasti.

(5)

Direktiivin 97/68/EY liitteessä III olevassa 1.3.2 kohdassa ennakoidaan symbolien (liitteessä I oleva 2.18 kohta), testisarjan (liite III) ja laskentayhtälöiden (liitteen III lisäys 3) muuttaminen ennen kuin otetaan käyttöön yhdistetty kylmä-/kuumatestisarja. Tyyppihyväksyntämenettely vaiheiden III B ja IV pakokaasupäästörajojen noudattamisen osoittamiseksi edellyttää kylmäkäynnistyssyklin yksityiskohtaisen kuvauksen käyttöönottoa.

(6)

Direktiivin 97/68/EY liitteessä III olevassa 3.7.1 kohdassa esitetään eri laitteiden eritelmien testisykli. Liitteessä olevan 3.7.1.1 kohdan mukainen testisykli (eritelmä A) on mukautettava sen selvittämiseksi, mitä moottorin pyörimisnopeutta on käytettävä tyyppihyväksynnän laskentamenetelmässä. On myös tarpeen mukauttaa viittaus päivitettyyn versioon kansainvälisestä testausstandardista ISO 8178-4:2007.

(7)	Direktiivin 97/68/EY liitteessä III olevassa 4.5 kohdassa esitetään päästötestin kulku. Tämä kohta on mukautettava ja otettava huomioon kylmäkäynnistyssykli.

(8)

Direktiivin 97/68/EY liitteen III lisäyksessä 3 esitetään kaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevien tietojen arvioinnin ja laskemisen arviointiperusteet liitteessä III esitetylle työkoneiden vakiotilaisen testisyklin testille sekä työkoneiden muuttuvatilaisen testisyklin testille. Vaiheiden III B ja IV mukaisten moottorien tyyppihyväksyntä edellyttää työkoneiden muuttuvatilaisen testisyklin testiin liittyvän laskentamenetelmän mukauttamista.

(9)

Direktiivin 97/68/EY liitteessä XIII esitetään ”joustavan järjestelmän” mukaisesti markkinoille saatettuihin moottoreihin liittyvät säännökset. Vaiheen III B sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi saattaa olla tarpeen lisätä tämän joustavuusjärjestelmän käyttöä. Siksi tekniseen kehitykseen mukauttamiseen vaiheen III B mukaisten moottorien käyttöönoton mahdollistamiseksi on kuuluttava toimenpiteet, joilla estetään, että joustavuusjärjestelmän käytön esteenä voivat olla ilmoitusvaatimukset, joita ei enää mukauteta kyseisten moottorien käyttöönottoon. Toimenpiteillä olisi pyrittävä yksinkertaistamaan ilmoitusvaatimuksia ja raportointivelvollisuuksia ja kohdentamaan niitä sekä räätälöimään ne markkinavalvontaviranomaisten tarpeisiin, jotta voitaisiin vastata joustavuusjärjestelmän käytön lisääntymiseen, joka johtuu vaiheen III B käyttöönotosta.

(10)	Koska direktiivissä 97/68/EY säädetään vaiheen III B moottorien (luokka L) tyyppihyväksynnästä 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien, on tarpeen säätää mahdollisuudesta myöntää tyyppihyväksyntä samasta päivästä alkaen.

(11)	Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä tämän direktiivin olisi tultava voimaan kiireellisesti.

(12)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 97/68/EY 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 97/68/EY muuttaminen

Muutetaan direktiiviä 97/68/EY seuraavasti:

Lisätään 9 a artiklan 7 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, poikkeusjaksolle myönnetään jatkoa 31 päivään heinäkuuta 2013 saakka yläkahvalla varustettujen laitteiden luokassa, ammattikäyttöön tarkoitetut, eri asennoissa toimivat kannettavat pensasaitaleikkurit ja yläkahvalla varustetut puunhoitosahat, jotka kuuluvat moottoriluokkiin SH:2 ja SH:3.”

2)	Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.

3)	Muutetaan liite II tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.

4)	Muutetaan liite III tämän direktiivin liitteen III mukaisesti.

5)	Muutetaan liite V tämän direktiivin liitteen IV mukaisesti.

6)	Muutetaan liite XIII tämän direktiivin liitteen V mukaisesti.

2 artikla

Siirtymäsäännös

Jäsenvaltiot voivat myöntää seuraavasta päivästä sen jälkeen, kun tämä direktiivi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tyyppihyväksynnän elektronisesti ohjatuille moottoreille, jotka ovat direktiivin 97/68/EY liitteissä I, II, III, V ja XIII, sellaisina kuin ne ovat tällä direktiivillä muutettuina, vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

3 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan kahdentoista kuukauden kuluessa direktiivin julkaisemisesta. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 31 päivästä maaliskuuta 2011.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 31 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 59, 27.2.1998, s. 1.

LIITE I

Lisätään direktiivin 97/68/EY liitteeseen I 8 kohta seuraavasti:

”8. VAIHEIDEN III B JA IV TYYPPIHYVÄKSYNTÄVAATIMUKSET

8.1 Tätä kohtaa sovelletaan sellaisten elektronisesti ohjattujen moottorien tyyppihyväksyntään, joissa käytetään elektronista ohjausta sekä polttoaineen syöttämisen määrän että ajoituksen määrittämiseen (jäljempänä ’moottori’). Tätä kohtaa sovelletaan kyseisiin moottoreihin sovellettavasta teknologiasta riippumatta tämän liitteen 4.1.2.5 ja 4.1.2.6 kohdassa esitettyjen päästörajojen mukaisesti.

8.2 Määritelmät

Tässä kohdassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

8.2.1 ’päästöjenrajoitusstrategialla’ tarkoitetaan päästöjenrajoitusjärjestelmän ja päästöjenrajoituksen perusstrategian ja päästöjenrajoituksen lisästrategian kokonaisuuden yhdistelmää, joka kuuluu moottorin tai liikkuvan työkoneen, johon moottori on asennettu, kokonaisrakenteeseen;

8.2.2 ’reagenssilla’ tarkoitetaan kaikkia kuluvia aineita tai aineita, joita ei voi hyödyntää ja joita tarvitaan ja käytetään jälkikäsittelyjärjestelmän tehokkaaseen toimintaan.

8.3 Yleiset vaatimukset

8.3.1 Päästöjenrajoituksen perusstrategiaa koskevat vaatimukset

8.3.1.1 Päästöjenrajoituksen perusstrategia, joka aktivoidaan moottorin pyörimisnopeuden ja vääntömomentin toiminta-alueella, on suunniteltava siten, että moottori voi olla tämän direktiivin säännösten mukainen.

8.3.1.2 Kaikki päästöjenrajoituksen perusstrategiat, jotka pystyvät erottamaan moottorin toiminnan standardoidun tyyppihyväksyntätestin ja muiden käyttötilanteiden välillä ja myöhemmin vähentämään päästöjenrajoituksen tasoa, kun ei toimita olosuhteissa, jotka oleellisesti kuuluvat tyyppihyväksyntämenettelyyn, ovat kiellettyjä.

8.3.2 Päästöjenrajoituksen lisästrategiaa koskevat vaatimukset

8.3.2.1 Moottori tai liikkuvan työkone voi käyttää päästöjenrajoituksen lisästrategiaa edellyttäen, että päästöjenrajoituksen lisästrategia aktivoitaessa muuttaa päästöjenrajoituksen perusstrategiaa vastauksena tiettyyn kokonaisuuteen ympäristö- ja/tai käyttötilanteita, mutta ei vähennä pysyvästi päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta.

a)	Kun päästöjenrajoituksen lisästrategia aktivoidaan tyyppihyväksyntätestin aikana, 8.3.2.2 ja 8.3.2.3 kohtia ei sovelleta;

b)	kun päästöjenrajoituksen lisästrategiaa ei aktivoida tyyppihyväksyntätestin aikana, on osoitettava, että päästöjenrajoituksen lisästrategia on aktiivinen vain 8.3.2.3 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin vaadittavan ajan.

8.3.2.2 Tähän kohtaan sovellettavat tarkastusolosuhteet ovat seuraavanlaiset:

a)	korkeus enintään 1 000 metriä (tai vastaava ilmanpaine 90 kPa);

b)	ympäristön lämpötila 275–303 K (2–30 °C);

c)	moottorin jäähdytysnesteen lämpötila yli 343 K (70 °C).

Kun päästöjenrajoituksen lisästrategia aktivoidaan moottorin toimiessa a, b ja c kohdassa esitetyissä tarkastusolosuhteissa, strategia aktivoidaan vain poikkeuksellisesti.

8.3.2.3 Päästöjenrajoituksen lisästrategia voidaan aktivoida erityisesti seuraaviin tarkoituksiin:

a)	ajoneuvon sisäisten signaalien vaikutuksesta moottorin (mukaan lukien ilmankäsittelylaitteen suojaaminen) ja/tai liikkuvan työkoneen, johon moottori asennetaan, suojaamiseksi vaurioilta;

b)	toiminnan turvallisuuden ja strategioiden varmistamiseksi;

c)	liiallisten päästöjen estoon, kylmäkäynnistyksen tai moottorin lämmityksen aikana, sulkemisen aikana;

jos sitä käytetään tasapainottavasti rajoittamaan yhden säännellyn pilaavan aineen päästöjä tietyissä ympäristö- tai käyttöoloissa, jotta voidaan rajoittaa kaikkien muiden säänneltyjen pilaavien aineiden päästöt niihin rajoihin, joita kyseiseen moottoriin sovelletaan. Tarkoituksena on luonnollisesti esiintyvien ilmiöiden tasoittaminen siten, että kaikkia päästöjen ainesosia voidaan hyväksyttävästi rajoittaa.

8.3.2.4 Valmistajan on osoitettava tekniselle tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntätestin aikana, että kaikkien päästöjenrajoituksen lisästrategioiden toiminta on 8.3.2 kohdan säännösten mukaista. Osoitukseen on kuuluttava 8.3.3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen arviointi.

8.3.2.5 Päästöjenrajoituksen lisästrategioiden kaikki toiminta, joka ei ole 8.3.2 kohdan mukaista, on kielletty.

8.3.3 Vaadittavat asiakirjat

8.3.3.1 Valmistajan on toimitettava tekniselle tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntää koskevan hakemuksen mukana siihen liitettävät valmistusasiakirjat, joista käyvät ilmi kaikki rakenteen ja päästöjenrajoitusstrategian piirteet sekä se, millä tavoin lisästrategia suoraan tai epäsuorasti rajoittaa lähtömuuttujia. Valmistusasiakirjat koostuvat kahdesta osasta:

tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen liitettävässä asiakirjapaketissa on oltava päästöjenrajoitusstrategian täydellinen katsaus. On todistettava, että se kattaa kaikki lähtömuuttujat, jotka säätötoimenpiteiden ja niiden tulomuuttujien matriisi sallii. Nämä todisteet liitetään liitteessä II tarkoitettuihin valmistusasiakirjoihin;

lisäaineiston, joka esitetään tekniselle tutkimuslaitokselle mutta jota ei liitetä tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen, on sisällettävä kaikki mahdollisen päästöjenrajoituksen lisästrategian muuttamat parametrit ja rajaolosuhteet, joissa tämä strategia toimii, ja erityisesti:

i)	kuvaus säätöjärjestelmän toiminnasta, ajoitusmenetelmistä ja kytkentäpisteistä polttoaineen ja muiden olennaisten järjestelmien kaikilla käyttötavoilla, mistä seuraa tehokas päästöjenrajoitus (kuten pakokaasujen kierrätysjärjestelmä (EGR-järjestelmä) tai reagenssin annostelu);

ii)	perusteet mahdollisen moottoriin sovellettavan päästöjenrajoituksen lisästrategian käytölle, täydennettynä lisäaineistolla ja testitiedoilla, jotka osoittavat vaikutukset pakokaasupäästöihin. Tätä voidaan perustella testituloksilla, vankalla teknisellä analyysilla tai molempien yhdistelmällä;

iii)	yksityiskohtainen kuvaus algoritmeista tai antureista (tarvittaessa), joita käytetään typen oksidien poistojärjestelmän virheellisen toiminnan tunnistamiseen, analysoimiseen tai diagnosoimiseen;

iv)	toleranssi, jota käytetään 8.4.7.2 kohdan vaatimusten täyttämiseen käytetyistä keinoista huolimatta.

8.3.3.2 Tätä 8.3.3.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua lisäaineistoa on käsiteltävä ehdottoman luottamuksellisena. Se on pyynnöstä annettava tyyppihyväksyntäviranomaisen käyttöön. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on käsiteltävä tätä aineistoa luottamuksellisena.

8.4 Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät vaatimukset

8.4.1 Valmistajan on toimitettava tiedot, jotka kuvaavat täysin typen oksidien poistojärjestelmien toiminnalliset piirteet käyttäen liitteen II lisäyksessä 1 olevassa 2 kohdassa ja liitteen II lisäyksessä 3 olevassa 2 kohdassa esitettyjä asiakirjoja.

8.4.2 Jos päästöjenrajoitusjärjestelmässä tarvitaan reagenssia, valmistajan on ilmoitettava kyseisen reagenssin ominaisuudet, mukaan lukien reagenssin tyyppi, tiedot pitoisuudesta reagenssin ollessa liuoksena, käyttölämpötilaa koskevat ehdot ja viittaukset kansainvälisiin standardeihin koostumuksen ja laadun osalta lisäyksessä 1 olevassa 2.2.1.13 kohdassa ja liitteen II lisäyksessä 3 olevassa 2.2.1.13 kohdassa.

8.4.3 Moottorin päästöjenrajoitusstrategian on oltava toimintakunnossa kaikissa ympäristöolosuhteissa, joita säännöllisesti esiintyy Euroopan yhteisön alueella, erityisesti alhaisissa ympäristön lämpötiloissa.

8.4.4 Valmistajan on osoitettava, että käytettäessä reagenssia ammoniakkipäästöt eivät tyyppihyväksyntämenettelyn soveltuvan päästötestisyklin aikana ylitä keskiarvoa 25 ppm.

8.4.5 Jos liikkuvaan työkoneeseen asennetaan tai liitetään erilliset reagenssisäiliöt, on säiliöiden sisältämästä reagenssista voitava ottaa näyte. Näytteenottopisteen on oltava helposti saavutettavissa ilman erikoistyökalujen tai -laitteiden käyttöä.

8.4.6 Käyttö- ja huoltovaatimukset

8.4.6.1 Tyyppihyväksynnän edellytyksenä on 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti kirjallisten ohjeiden tarjoaminen kaikille liikkuvien työkoneiden käyttäjille. Ohjeiden tulee koostua seuraavista:

a)	yksityiskohtaiset varoitukset, joissa selitetään asennetun moottorin mahdolliset virheellisen toiminnan, käytön tai huollon aiheuttamat toimintahäiriöt, sekä asian edellyttämät korjaustoimet;

b)	yksityiskohtaiset varoitukset koneen virheellisestä käytöstä, josta seurauksena ovat moottorin mahdolliset toimintahäiriöt, sekä asian edellyttämät korjaustoimet;

c)	tiedot reagenssin asianmukaisesta käytöstä sekä ohjeet reagenssin lisäämisestä tavanomaisten huoltojen välillä;

selvä varoitus siitä, että tyyppihyväksyntätodistus, joka on myönnetty kyseiselle moottorityypille, on voimassa vain kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)	moottori on käytössä, sitä käytetään ja huolletaan annettujen ohjeiden mukaisesti;

ii)	pikaisiin toimiin on ryhdytty virheellisen toiminnan, käytön tai huollon korjaamiseksi a ja b kohdassa tarkoitetuissa varoituksissa esitettyjen korjaustoimien mukaisesti;

iii)	moottoria ei ole tietoisesti väärinkäytetty, erityisesti deaktivoimalla tai jättämällä huoltamatta EGR-järjestelmä tai reagenssin annostelujärjestelmä.

Ohjeet on kirjoitettava selvästi ja muulla kuin teknisellä tavalla käyttäen samaa kieltä kuin liikkuvaan työkoneeseen tai moottoriin liittyvässä käyttäjän käsikirjassa.

8.4.7 Reagenssin valvonta (tarvittaessa)

8.4.7.1 Tyyppihyväksynnän edellytyksenä on 4 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti ilmaisimien tai muiden asianmukaisten keinojen tarjoaminen liikkuvan työkoneen kokoonpanon mukaisesti siten, että käyttäjälle ilmoitetaan seuraavista:

a)	reagenssivarastosäiliöön jäävän reagenssin määrä ja tietyllä lisäsignaalilla, kun jäljellä oleva reagenssi on alle 10 % täyden säiliön tilavuudesta;

b)	kun reagenssisäiliö tyhjenee tai on melkein tyhjä;

c)	kun varastosäiliössä oleva reagenssi ei ole liitteessä II olevan lisäyksen 1 2.2.1.13 kohdassa ja liitteen II lisäyksessä 3 olevassa 2.2.1.13 kohdassa ilmoitettujen ja muistiin merkittyjen piirteiden mukainen asennettujen arviointivälineiden mukaisesti;

d)	kun reagenssin annostelutoiminta keskeytyy muissa tapauksissa kuin moottorin sähköohjausyksikön tai annosteluohjaimen aiheuttamissa, ja reagoi moottorin käyttötilanteisiin, joissa annostelua tarvitaan, edellyttäen että nämä käyttötilanteet ilmoitetaan tyyppihyväksyntäviranomaiselle.

8.4.7.2 Valmistajan valinnan mukaan reagenssin vaatimukset ilmoitettujen piirteiden ja niihin liittyvän typen oksidien päästötoleranssin noudattamisesta on täytettävä yhdellä seuraavista keinoista:

a)	suorat keinot, kuten reagenssin laatuanturin käyttö;

b)	epäsuorat keinot, kuten NOx-anturin käyttö pakokaasuissa reagenssin tehokkuuden arvioimiseen;

c)	kaikki muut keinot, edellyttäen että niiden vaikutus on vähintään vastaava kuin a tai b kohdan keinojen käytöstä aiheutuva ja tämän osan päävaatimukset säilyvät ennallaan.”

LIITE II

Muutetaan direktiivin 97/68/EY liite II seuraavasti:

Korvataan lisäyksessä 1 oleva 2 kohta seuraavasti:

”2. ILMANSAASTUMISEN ESTÄMISEKSI SUORITETUT TOIMENPITEET

2.1 Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi: kyllä/ei (1) …

2.2 Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muissa kohdissa)

2.2.1 Katalysaattori: kyllä/ei (1)

2.2.1.1 Merkki (merkit): …

2.2.1.2 Tyyppi (tyypit): …

2.2.1.3 Katalysaattoreiden ja katalyyttielementtien lukumäärä: …

2.2.1.4 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) mitat ja tilavuus: …

2.2.1.5 Katalysaattorin toimintatapa: …

2.2.1.6 Jalometallien kokonaissisältö: …

2.2.1.7 Suhteellinen pitoisuus: …

2.2.1.8 Substraatti (rakenne ja materiaali): …

2.2.1.9 Kennotiheys: …

2.2.1.10 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) kotelointityyppi: …

2.2.1.11 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) sijainti (paikka (paikat) ja enimmäis-/vähimmäisetäisyys (-etäisyydet) moottorista): …

2.2.1.12 Tavallinen käyttöalue (K): …

2.2.1.13 Kuluva reagenssi (tarvittaessa): …

2.2.1.13.1 Katalyysitoimintaan tarvittavan reagenssin tyyppi ja pitoisuus: …

2.2.1.13.2 Reagenssin tavanomainen käyttölämpötila-alue: …

2.2.1.13.3 Kansainvälinen standardi (tarvittaessa): …

2.2.1.14 NOx-anturi: kyllä/ei (1)

2.2.2 Happianturi: kyllä/ei (1)

2.2.2.1 Merkki (merkit): …

2.2.2.2 Tyyppi: …

2.2.2.3 Sijainti: …

2.2.3 Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

2.2.3.1 Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.): …

2.2.4 Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

2.2.4.1 Ominaisuudet (jäähdytetty/jäähdyttämätön, korkea paine/matala paine jne.): …

2.2.5 Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

2.2.5.1 Hiukkasloukun mitat ja tilavuus: …

2.2.5.2 Hiukkasloukun tyyppi ja rakenne: …

2.2.5.3 Sijainti (paikka (paikat) ja enimmäis-/vähimmäisetäisyys (-etäisyydet) moottorista: …

2.2.5.4 Talteenottomenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus: …

2.2.5.5 Tavanomainen käyttölämpötila-alue (K) ja paineen (kPa) alue: …

2.2.6 Muut järjestelmät: kyllä/ei (1)

2.2.6.1 Kuvaus ja käyttö: …

Korvataan lisäyksessä 3 oleva 2 kohta seuraavasti:

”2. ILMANSAASTUMISEN ESTÄMISEKSI SUORITETUT TOIMENPITEET

2.1 Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi: kyllä/ei (2) …

2.2 Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muissa kohdissa)

2.2.1 Katalysaattori: kyllä/ei (2)

2.2.1.1 Merkki (merkit): …

2.2.1.2 Tyyppi (tyypit): …

2.2.1.3 Katalysaattoreiden ja katalyyttielementtien lukumäärä: …

2.2.1.4 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) mitat ja tilavuus: …

2.2.1.5 Katalysaattorin toimintatapa: …

2.2.1.6 Jalometallien kokonaissisältö: …

2.2.1.7 Suhteellinen pitoisuus: …

2.2.1.8 Substraatti (rakenne ja materiaali): …

2.2.1.9 Kennotiheys: …

2.2.1.10 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) kotelointityyppi: …

2.2.1.11 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) sijainti (paikka (paikat) ja enimmäis-/vähimmäisetäisyys (-etäisyydet) moottorista): …

2.2.1.12 Tavallinen käyttöalue (K): …

2.2.1.13 Kuluva reagenssi (tarvittaessa): …

2.2.1.13.1 Katalyysitoimintaan tarvittavan reagenssin tyyppi ja pitoisuus: …

2.2.1.13.2 Reagenssin tavanomainen käyttölämpötila-alue: …

2.2.1.13.3 Kansainvälinen standardi (tarvittaessa): …

2.2.1.14 NOx-anturi: kyllä/ei (2)

2.2.2 Happianturi: kyllä/ei (2)

2.2.2.1 Merkki (merkit): …

2.2.2.2 Tyyppi: …

2.2.2.3 Sijainti: …

2.2.3 Ilman suihkutus: kyllä/ei (2)

2.2.3.1 Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.): …

2.2.4 Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (2)

2.2.4.1 Ominaisuudet (jäähdytetty/jäähdyttämätön, korkea paine/matala paine jne.): …

2.2.5 Hiukkasloukku: kyllä/ei (2)

2.2.5.1 Hiukkasloukun mitat ja tilavuus: …

2.2.5.2 Hiukkasloukun tyyppi ja rakenne: …

2.2.5.3 Sijainti (paikka (paikat) ja enimmäis-/vähimmäisetäisyys (-etäisyydet) moottorista): …

2.2.5.4 Talteenottomenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus: …

2.2.5.5 Tavanomainen käyttölämpötila-alue (K) ja paineen (kPa) alue: …

2.2.6 Muut järjestelmät: kyllä/ei (2)

2.2.6.1 Kuvaus ja käyttö: …

(1) Tarpeeton yliviivataan.”

(2) Tarpeeton yliviivataan.”

LIITE III

Muutetaan direktiivin 97/68/EY liite III seuraavasti:

Korvataan 1.1 kohta seuraavasti:

1.1 Tässä liitteessä kuvataan testattavasta moottorista tulevien kaasu- ja hiukkaspäästöjen määritysmenetelmiä.

Seuraavia testisyklejä sovelletaan:

—

NRSC-testi (Non-Road Steady Cycle; työkoneiden vakiotilainen testisykli), joka sopii sellaisten laitteiden eritelmiin, joita käytetään hiilimonoksidi-, hiilivety-, typen oksidi- ja hiukkaspäästöjen mittaamiseen vaiheissa I, II, III A, III B ja IV moottoreista, joita on kuvattu liitteessä I olevan 1.A kohdan i ja ii alakohdassa ja

—	NRTC-testi (Non-Road Transient Cycle; työkoneiden muuttuvatilainen testisykli), jota käytetään hiilimonoksidi-, hiilivety-, typen oksidi- ja hiukkaspäästöjen mittaamiseen vaiheen III B ja IV moottoreista, joita on kuvattu liitteessä I olevan 1.A kohdan i alakohdassa,

—	sisävesialuksissa käytettäviksi tarkoitettujen moottoreiden osalta käytetään ISO-testimenetelmää, joka on määritelty ISO 8178-4:2002 -standardissa sekä IMO:n (1) Marpol (2) 73/78 -yleissopimuksen liitteessä VI (NOx-säännöstö),

—	moottorivaunuissa käytettäväksi tarkoitettujen työntövoimamoottorien osalta NRSC-testiä käytetään kaasu- ja hiukkaspäästöjen mittaamiseen vaiheissa III A ja III B,

—	vetureissa käytettäväksi tarkoitettujen työntövoimamoottorien osalta NRSC-testiä käytetään kaasu- ja hiukkaspäästöjen mittaamiseen vaiheessa III A ja III B.

Korvataan 1.3.2 kohta seuraavasti:

”1.3.2 NRTC-testi:

Ennalta määrätty muuttuva testisykli, joka perustuu liikkuviin työkoneisiin asennettujen moottoreiden käyttöolosuhteisiin, suoritetaan kaksi kertaa:

—	Ensimmäisen kerran (kylmäkäynnistys), kun moottori on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi ja moottorin jäähdytysnesteen ja öljyn, jälkikäsittelyjärjestelmien, apumoottorijärjestelmien sekä kaikkien apumoottorin valvontalaitteiden lämpötila on vakiintunut 20–30 °C:een.

—	Toisen kerran (kuumakäynnistys), kun moottoria on käytetty kuumaksi 20 minuutin ajan heti kylmäkäynnistyssyklin päättymisen jälkeen.

Tämän tekstisyklin aikana mitataan mainittujen pakokaasupäästöjen määrät. Testisykli muodostuu kylmäkäynnistyssyklistä, jonka jälkeen moottori jäähdytetään joko luonnollisesti tai keinotekoisesti, kuumahaihtumajaksosta ja kuumakäynnistyssyklistä ja päättyy yhdistettyihin päästölaskelmiin. Dynamometrilta saatavia moottorin vääntömomentin ja kierrosnopeuden signaaleja käytetään tehon integroimiseksi suhteessa syklin aikaan, jolloin tulokseksi saadaan moottorin syklin aikana tekemä työ. Kaasumaisten aineosien pitoisuus syklin aikana määritetään joko raakapakokaasusta integroimalla analysaattorin signaali tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti tai CVS-täysvirtauslaimennusjärjestelmän laimennetusta pakokaasusta integroimalla tai ottamalla pussinäytteitä tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti. Hiukkaspäästöistä kerätään suhteellinen näyte laimennetusta pakokaasusta eriteltyyn suodattimeen joko osavirtauslaimennuksella tai täysvirtauslaimennuksella. Käytetyn menetelmän mukaan joko laimennetun tai laimentamattoman pakokaasun virtaus syklin aikana määritetään pilaavien aineiden massapäästöarvojen laskemiseksi. Massapäästöarvot suhteutetaan moottorin työhön kunkin pilaavan aineen päästön määrittämiseksi grammoina kilowattituntia kohti.

Päästöt (g/kWh) mitataan sekä kylmäkäynnistyksen että kuumakäynnistyksen aikana. Yhdistetyt ja painotetut päästöt lasketaan painottamalla kylmäkäynnistyksen tuloksia 10 prosentilla ja kuumakäynnistyksen tuloksia 90 prosentilla. Painotetun yhdistelmätuloksen on oltava rajojen mukainen.”

Korvataan 3.7.1 kohta seuraavasti:

3.7.1 Laitteiden eritelmät liitteessä I olevan 1.A jakson mukaisesti:

3.7.1.1 Eritelmä A

Liitteessä I olevan 1.A jakson i ja iv kohdan soveltamisalaan kuuluvien moottoreiden osalta testimoottorin dynamometrikäytössä on noudatettava seuraavaa 8 moodin sykliä (3):

Moodin numero	Moottorin kierrosnopeus (r/min)	Kuormitus (%)	Painotuskerroin
1	Nimellis- tai viitenopeus (4)	100	0,15
2	Nimellis- tai viitenopeus (4)	75	0,15
3	Nimellis- tai viitenopeus (4)	50	0,15
4	Nimellis- tai viitenopeus (4)	10	0,10
5	Välinopeus	100	0,10
6	Välinopeus	75	0,10
7	Välinopeus	50	0,10
8	Joutokäynti	—	0,15

3.7.1.2 Eritelmä B

Liitteessä I olevan 1.A jakson ii kohdan soveltamisalaan kuuluvien moottoreiden osalta testimoottorin dynamometrikäytössä on noudatettava seuraavaa 5 moodin sykliä (5):

Moodin numero	Moottorin pyörimisnopeus (r/min)	Kuormitus (%)	Painotuskerroin
1	Nimellisnopeus	100	0,05
2	Nimellisnopeus	75	0,25
3	Nimellisnopeus	50	0,30
4	Nimellisnopeus	25	0,30
5	Nimellisnopeus	10	0,10

Kuormitusarvot ovat moottorin perustehoa vastaavasta vääntömomentista laskettuja prosentuaalisia arvoja; moottorin perusteho määritellään suurimmaksi käytettävissä olevaksi tehoksi säädettävän tehojakson aikana, jossa moottoria voidaan käyttää rajoittamattoman tuntimäärän ajan vuodessa ilmoitetuissa olosuhteissa, kun huolto suoritetaan ilmoitetuin väliajoin ja valmistajan määräämällä tavalla.

3.7.1.3 Eritelmä C

Sisävesialuksissa käytettäviksi tarkoitettujen työntövoimamoottoreiden (6) osalta käytetään ISO-testimenetelmää, joka on määritelty ISO 8178-4:2002 -standardissa sekä IMO:n Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä VI (NOx-säännöstö).

Työntövoimamoottorit, joissa on kiinteänousuinen potkuri, on testattava dynamometrilla, jossa käytetään seuraavaa 4 moodin vakiosykliä (7), joka on kehitetty kuvaamaan kaupallisten laivadieselmoottorien käytönaikaista toimintaa.

Moottorin nopeus	Kuormitus (r/min)	Painotuskerroin (%)	(nimellisnopeus)
1	100 %	100	0,20
2	91 %	75	0,50
3	80 %	50	0,15
4	63 %	25	0,15

Vakionopeudella käytettävät sisävesien työntövoimamoottorit, joissa on jatkuvasäätöinen potkuri tai sähköisesti kytketyt potkurit, on testattava dynamometrilla käyttäen seuraavaa 4 moodin vakiosykliä (8), jolle on ominaista sama kuorma ja painokerroin kuin edellä kuvatussa syklissä, mutta moottorin käydessä kussakin tilassa nimellisnopeudella:

Moodin numero	Moottorin nopeus (r/min)	Kuormitus (%)	Painotuskerroin
1	Nimellisnopeus	100	0,20
2	Nimellisnopeus	75	0,50
3	Nimellisnopeus	50	0,15
4	Nimellisnopeus	25	0,15

3.7.1.4 Eritelmä D

Liitteessä I olevan 1.A jakson v kohdan soveltamisalaan kuuluvien moottoreiden osalta testimoottorin dynamometrikäytössä on noudatettava seuraavaa 3 moodin sykliä (9):

Moodin numero	Moottorin nopeus (r/min)	Kuormitus (%)	Painotuskerroin
1	Nimellisnopeus	100	0,25
2	Välinopeus	50	0,15
3	Joutokäynti	—	0,60

Korvataan 4.3.1 kohta seuraavasti:

”4.3.1 Viitenopeus

Viitenopeus (nref) vastaa liitteen III lisäyksessä 4 annetuissa moottorin dynamometrisäädöissä eriteltyjä 100 prosentin normalisoituja nopeusarvoja. Viitenopeuden normalisoinnin poistosta seuraava todellinen moottorisykli riippuu suurelta osin oikean viitenopeuden valinnasta. Viitenopeus määritellään seuraavalla kaavalla:

nref = alhainen nopeus + 0,95 x (suuri nopeus – alhainen nopeus)

(suuri nopeus on suurin moottorin kierrosnopeus, jolla saavutetaan 70 % nimellistehosta, ja alhainen nopeus on alhaisin moottorin kierrosnopeus, jolla saavutetaan 50 % nimellistehosta).

Jos mitattu viitenopeus on +/–3 % valmistajan ilmoittamasta viitenopeudesta, ilmoitettua viitenopeutta voidaan käyttää päästötestiin. Jos toleranssi ylittyy, mitattua viitenopeutta on käytettävä päästötestiin (10).

Korvataan 4.5 kohta seuraavasti:

”4.5 Päästötestin kulku

Testisarjan etenemistä kuvataan seuraavassa vuokaaviossa:

Ennen mittaussykliä voidaan tarvittaessa ajaa yksi tai useampi harjoitussykli moottorin, testisolun ja päästöjärjestelmien tarkastamiseksi.

4.5.1 Näytteenottosuodattimien valmistelu

Jokainen suodatin on sijoitettava vähintään tuntia ennen testiä petrimaljaan, joka on suojattu pölykontaminaatiolta ja jossa ilma voi vaihtua, ja asetettava punnituskammioon vakautusta varten. Vakautusajan lopussa jokainen suodatin on punnittava ja paino on merkittävä muistiin. Tämän jälkeen suodatin varastoidaan suljettuun petrimaljaan tai sinetöityyn suodatintelineeseen siihen asti, kunnes sitä tarvitaan testauksessa. Suodatin on käytettävä kahdeksan tunnin kuluessa punnituskammiosta poistamisesta. Taarapaino on kirjattava.

4.5.2 Mittauslaitteiston asentaminen

Instrumentit ja näytteenottimet on asennettava vaatimusten mukaisesti. Täysvirtauslaimennusjärjestelmään on liitettävä ulosvirtausputki.

4.5.3 Laimennusjärjestelmän käynnistäminen

Laimennusjärjestelmä käynnistetään. Täysvirtauslaimennusjärjestelmän laimennetun pakokaasun kokonaisvirta tai osavirtauslaimennusjärjestelmän läpi kulkeva laimennettu pakokaasuvirta säädetään siten, ettei järjestelmään kondensoidu vettä ja suodattimen pinnan lämpötila on 315 K:n (42 °C) ja 325 K:n (52 °C) välillä.

4.5.4 Hiukkasnäytteen keräysjärjestelmän käynnistäminen

Hiukkasnäytteen keräysjärjestelmä käynnistetään ja asetetaan ohitusasentoon. Laimennusilman taustahiukkastaso voidaan määrittää ottamalla näyte laimennusilmasta ennen pakokaasun sisääntuloa laimennustunneliin. Taustahiukkasnäyte olisi parasta kerätä muuttuvatilaisen syklin aikana, jos käytettävissä on toinen hiukkasnäytejärjestelmä. Muussa tapauksessa voidaan käyttää samaa hiukkasnäytejärjestelmää, jota käytetään muuttuvatilaisen syklin hiukkasnäytteen keräämiseen. Jos käytetään suodatettua laimennusilmaa, voidaan tehdä yksi mittaus ennen testiä tai sen jälkeen. Jos laimennusilmaa ei suodateta, mittaukset tehdään ennen testiä sekä sen jälkeen ja lasketaan tulosten keskiarvo.

4.5.5 Analysaattoreiden tarkastus

Päästöanalysaattorit on nollattava ja kohdistettava. Jos käytetään näytepusseja, ne on tyhjennettävä.

4.5.6 Jäähdytysvaatimukset

Jäähdytys voi olla luonnollinen tai pakotettu. Jos käytetään pakotettua jäähdytystä, on suunniteltava hyvää insinööritapaa noudattaen järjestelmät, jotka lähettävät jäähdytysilmaa moottoriin, lähettävät jäähdytysöljyä moottorin voitelujärjestelmään, poistavat lämpöä jäähdytysnesteestä moottorin jäähdytysjärjestelmän kautta ja poistavat lämpöä pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmästä. Jos käytetään pakotettua jälkikäsittelyjärjestelmän jäähdytystä, jäähdytysilmaa ei saa syöttää ennen kuin jälkikäsittelyjärjestelmä on jäähtynyt katalyyttista aktivointilämpötilaansa viileämmäksi. Jäähdytysmenetelmä, jonka seurauksena päästöt eivät ole edustavia, ei ole sallittu.

Kylmäkäynnistyssyklin pakokaasujen päästötesti voi alkaa jäähdytyksen jälkeen vain, kun moottoriöljyn, jäähdytysnesteen ja jälkikäsittelyn lämpötila on vakiintunut 20–30 °C:een vähintään viideksitoista minuutiksi.

4.5.7 Syklin kulku

4.5.7.1 Kylmäkäynnistyssykli

Testisarja alkaa kylmäkäynnistyssyklillä jäähdytyksen päätyttyä, kun kaikki 4.5.6 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät.

Moottori käynnistetään valmistajan omistajan käsikirjassa suositteleman käynnistysmenetelmän mukaisesti käyttämällä joko vakiokäynnistysmoottoria tai dynamometria.

Heti kun päätetään, että moottori käynnistetään, käynnistetään ”vapaan joutokäynnin” ajastin. Moottorin annetaan olla vapaasti joutokäynnillä kuormittamattomana 23 ± 1 s. Moottorin muuttuvatilainen testisykli aloitetaan siten, että syklin ensimmäinen muu kuin joutokäyntikirjaus tapahtuu ajassa 23 ± 1 s. Vapaa joutokäyntiaika sisältyy aikaan 23 ± 1s.

Testi on suoritettava liitteen III lisäyksen 4 viitesyklin mukaisesti. Moottorin kierrosnopeuden ja vääntömomentin komentojen säätöpisteiden taajuuden on oltava 5 Hz (suositus: 10 Hz) tai suurempi. Säätöpisteet lasketaan viitesyklin yhden hertsin säätöpisteiden välisen lineaarisen interpoloinnin avulla. Moottorin kierrosnopeuden ja vääntömomentin takaisinkytkentä on kirjattava testisyklin aikana vähintään kerran sekunnissa, ja signaalit voidaan suodattaa elektronisesti.

4.5.7.2 Analysaattorin tulokset

Mittauslaitteisto on käynnistettävä samanaikaisesti moottorin käynnistämisen kanssa:

—	laimennusilman kerääminen tai analysointi on aloitettava, jos käytetään täysvirtauslaimennusjärjestelmää,

—	käytettävän menetelmän mukaan joko raakapakokaasun tai laimennetun pakokaasun keräys ja analysointi on aloitettava,

—	laimennetun pakokaasun määrän sekä tarvittavien lämpötilojen ja paineiden mittaaminen on aloitettava,

—	pakokaasun massavirran tallentaminen on aloitettava, jos käytetään raakapakokaasun analysointia,

—	dynamometrin kierrosnopeuden ja vääntömomentin takaisinkytkentätietojen kirjaaminen on aloitettava.

Jos käytetään raakapakokaasun mittausta, päästöpitoisuuksia (HC, CO ja NOx) ja pakokaasun massavirtaa mitataan jatkuvasti ja ne tallennetaan tietokonejärjestelmään vähintään 2 hertsin taajuudella. Kaikki muut tiedot voidaan tallentaa vähintään yhden hertsin näytteenottotaajuudella. Analogisten analysaattoreiden vaste on kirjattava, ja kalibrointitietoja voidaan soveltaa online- tai offline-tilassa tietojen arvioinnin aikana.

Jos käytetään täysvirtauslaimennusjärjestelmää, HC ja NOx on mitattava jatkuvasti laimennustunnelissa vähintään 2 hertsin taajuudella. Keskimääräiset pitoisuudet määritetään integroimalla analysaattorin signaalit testisyklin ajalta. Järjestelmän vasteaika ei saa ylittää 20:tä sekuntia, ja se on tarvittaessa koordinoitava CVS:n virtauksen muutosten ja näytteenottoajan/testisyklin poikkeamien kanssa. CO ja CO2 on määritettävä integroimalla jatkuvat mittaussignaalit tai analysoimalla syklin aikana näytepussiin kerääntyneet konsentraatiot. Laimennusilman kaasumaisten pilaavien aineiden konsentraatiot on määritettävä integroimalla tai keräämällä ne taustapussiin. Kaikki muut mitattavat muuttujat on kirjattava vähintään kerran sekunnissa (1 Hz).

4.5.7.3 Hiukkasnäytteiden otto

Moottorin käynnistyessä hiukkasten keräämisjärjestelmä on vaihdettava ohitustilasta hiukkasten keräämistilaan.

Jos käytetään osavirtauslaimennusjärjestelmää, näytepumppu (näytepumput) on säädettävä siten, että virtaama hiukkasten näyteanturin tai siirtoputken läpi pidetään suhteutettuna pakokaasun massavirtaan.

Jos käytetään täysvirtauslaimennusjärjestelmää, näytepumppu (näytepumput) on säädettävä siten, että virtaama hiukkasten näyteanturin tai siirtoputken läpi pidetään ± 5 prosentin tarkkuudella asetetusta virtauksesta. Jos virtauksen kompensaatiota (eli näytevirtauksen suhteellista säätöä) käytetään, on osoitettava, että päätunnelin virtauksen suhde hiukkasten näytevirtaukseen vaihtelee enintään ± 5 prosenttia asetusarvostaan (paitsi näytteenkeruun kymmenen ensimmäisen sekunnin aikana).

HUOMAUTUS: Kaksoislaimennustoiminnassa näytevirta on näytesuodattimien virtauksen ja toisen laimennuksen ilman virtauksen välinen nettoero.

Kaasumittarin (kaasumittareiden) tai virtausinstrumentaation syötön keskimääräinen lämpötila ja paine on kirjattava. Jos asetettua virtausta ei voida säilyttää koko syklin ajan (± 5 prosentin tarkkuudella) suodattimen suuren hiukkaskuormituksen vuoksi, testi ei ole pätevä. Testi on suoritettava uudelleen käyttäen pienempää virtausta ja/tai halkaisijaltaan suurempaa suodatinta.

4.5.7.4 Moottorin pysähtyminen kylmäkäynnistyksen testisyklin aikana

Jos moottori pysähtyy milloin tahansa kylmäkäynnistyksen testisyklin aikana, moottori on esimukautettava, sitten jäähdytysmenettely toistettava, lopuksi moottori on käynnistettävä uudelleen ja testi on toistettava. Jos jossakin tarvittavista testilaitteista esiintyy vika testisyklin aikana, testi ei ole pätevä.

4.5.7.5 Kylmäkäynnistyssyklin jälkeiset toimet

Kun testin kylmäkäynnistyssykli on suoritettu kokonaan, pakokaasun massavirran ja laimennetun pakokaasun tilavuuden mittaus lopetetaan ja kaasun virtaus näytepusseihin sekä hiukkasnäytepumppu pysäytetään. Integroiduissa analysointijärjestelmissä näytteenoton on jatkuttava, kunnes järjestelmän vasteajat ovat kuluneet umpeen.

Mahdollisten keräyspussien pitoisuudet on analysoitava mahdollisimman pian, viimeistään 20 minuutin kuluessa testisyklin päättymisestä.

Päästötestin jälkeen analysaattoreille tehdään uusintatarkistus nollakaasulla ja samalla vertailukaasulla. Testi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ennen testiä ja testin jälkeen saatujen tulosten ero on alle 2 prosenttia vertailukaasun arvosta.

Hiukkassuodattimet on palautettava punnituskammioon viimeistään tunnin kuluttua testin päättymisestä. Niitä on vakautettava vähintään tunnin ajan petrimaljassa, joka on suojattu pölykontaminaatiolta ja jossa ilma voi vaihtua, minkä jälkeen ne punnitaan. Suodatinten kokonaispaino kirjataan.

4.5.7.6 Kuumahaihtuma

Välittömästi moottorin sammuttamisen jälkeen moottorin mahdollinen jäähdytystuuletin (-tuulettimet) on pysäytettävä sekä mahdollinen CVS-puhallin on pysäytettävä (tai kytkettävä pakokaasujärjestelmä irti CVS:stä).

Annetaan moottorin jäähtyä 20 ± 1minuuttia. Valmistellaan moottori ja dynamometri kuumakäynnistystestiä varten. Yhdistetään tyhjennetyt näytteenottopussit laimennetun pakokaasun ja laimennusilman näytteenottojärjestelmiin. Käynnistetään CVS (jos käytössä tai ei vielä päällä) tai yhdistetään pakokaasujärjestelmä CVS:ään (jos sitä ei ole kytketty irti). Käynnistetään näytepumput (paitsi hiukkasten näytepumppu (-pumput), moottorin jäähdytystuuletin (-tuulettimet) ja tiedonkeräysjärjestelmä.

Mahdollisen vakiotilavuuskerääjän lämmönvaihdin ja mahdollisten vakionäytejärjestelmien lämmitetyt osat (tarvittaessa) on esilämmitettävä määrättyihin käyttölämpötiloihinsa ennen testin alkamista.

Säädetään näytevirtanopeus haluttuun virtaamaan ja nollataan CVS-kaasuvirran mittauslaitteet. Asennetaan huolellisesti puhdas hiukkassuodatin jokaiseen suodatintelineeseen ja asennetaan kootut suodatintelineet näytevirtalinjaan.

4.5.7.7 Kuumakäynnistyssykli

Sitten toistetaan edellä 4.5.7.2 ja 4.5.7.3 kohdassa kuvattu menettely.

4.5.7.8 Moottorin pysähtyminen kuumakäynnistyssyklin aikana

Jos moottori pysähtyy milloin tahansa kuumakäynnistyssyklin aikana, moottori voidaan sammuttaa ja jäähdyttää uudelleen 20 minuutin aikana. Sen jälkeen kuumakäynnistyssykli voidaan suorittaa uudelleen. Vain yksi uudelleen tapahtuva kuumahaihtuma ja kuumakäynnistyssyklin uudelleenkäynnistys sallitaan.

4.5.7.9 Kuumakäynnistyssyklin jälkeiset toimet

Kun kuumakäynnistyssykli on suoritettu kokonaan, pakokaasun massavirran ja laimennetun pakokaasun tilavuuden mittaus lopetetaan ja kaasun virtaus näytepusseihin sekä hiukkasnäytepumppu pysäytetään. Integroiduissa analysointijärjestelmissä näytteenoton on jatkuttava, kunnes järjestelmän vasteajat ovat kuluneet umpeen.

Mahdollisten keräyspussien pitoisuudet on analysoitava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 20 minuutin kuluttua testisyklin päättymisestä.

Muutetaan lisäystä 3 seuraavasti:

Korvataan 2.1.2.4 kohta seuraavasti:

”2.1.2.4 Spesifisten päästöjen laskeminen

Spesifiset päästöt (g/kWh) on laskettava kaikille komponenteille erikseen seuraavasti:

Formula

jossa:

Mgas,cold	=	kaasupäästöjen kokonaismassa kylmäkäynnistyssyklin aikana (g)
Mgas,hot	=	kaasupäästöjen kokonaismassa kuumakäynnistyssyklin aikana (g)
Wact,cold	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kylmäkäynnistyssyklin aikana (kWh)
Wact,hot	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kuumakäynnistyssyklin aikana (kWh).”

Korvataan 2.1.3.1 kohta seuraavasti:

”2.1.3.1 Massapäästöjen laskeminen

Hiukkasten massat MPT,cold ja MPT,hot (g/testi) lasketaan jommallakummalla seuraavista menetelmistä:

Formula

jossa

MPT	=	MPT,cold kylmäkäynnistyssyklin osalta
MPT	=	MPT,hot kuumakäynnistyssyklin osalta
Mf	=	syklin aikana kerättyjen hiukkasten massa (mg)
MEDFW	=	ekvivalentti laimennetun pakokaasun massa syklin aikana (kg)
MSAM	=	hiukkaskeruusuodattimien läpi kulkevan laimennetun pakokaasun massa (kg)

Ekvivalentin laimennetun pakokaasunmassan kokonaismassa syklin aikana määritetään seuraavasti:

jossa

GEDFW,i	=	hetkellinen ekvivalentti laimennetun pakokaasun massavirta (kg/s)
GEXHW,i	=	hetkellinen pakokaasumassavirta (kg/s)
qi	=	hetkellinen laimennussuhde
GTOTW,i	=	hetkellinen laimennetun pakokaasun massavirta laimennustunnelin läpi (kg/s)
GDILW,i	=	hetkellinen laimennusilman massavirta (kg/s)
f	=	tietojen näytteenottotaajuus (Hz)
n	=	mittausten lukumäärä

Formula

jossa

MPT	=	MPT,cold kylmäkäynnistyssyklin osalta
MPT	=	MPT,hot kuumakäynnistyssyklin osalta
Mf	=	syklin aikana kerättyjen hiukkasten massa (mg)
rs	=	keskimääräinen näytesuhde testin aikana

jossa

MSE	=	kerätyn pakokaasun massa syklin aikana (kg)
MEXHW	=	pakokaasun kokonaismassavirta syklin aikana (kg)
MSAM	=	hiukkaskeruusuodattimien läpi kulkevan laimennetun pakokaasun massa (kg)
MTOTW	=	laimennustunnelin läpi kulkevan laimennetun pakokaasun massa (kg)

Huomautus: Jos käytetään kokonaisnäytteenottojärjestelmää, MSAM ja MTOTW ovat samat.”

Korvataan 2.1.3.3 kohta seuraavasti:

”2.1.3.3 Spesifisten päästöjen laskeminen

Spesifiset päästöt (g/kWh) on laskettava seuraavasti:

Formula

jossa

MPT,cold	=	hiukkasten massa kylmäkäynnistyssyklin aikana (g/testi)
MPT,hot	=	hiukkasten massa kuumakäynnistyssyklin aikana (g/testi)
Kp, cold	=	hiukkasten kosteuden korjauskerroin kylmäkäynnistyssyklin aikana
Kp, hot	=	hiukkasten kosteuden korjauskerroin kuumakäynnistyssyklin aikana
Wact, cold	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kylmäkäynnistyssyklin aikana (kWh)
Wact, hot	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kuumakäynnistyssyklin aikana (kWh)”

Korvataan 2.2.4 kohta seuraavasti:

”2.2.4 Spesifisten päästöjen laskeminen

Spesifiset päästöt (g/kWh) on laskettava kaikille komponenteille erikseen seuraavasti:

Formula

jossa

Mgas,cold	=	kaasupäästöjen kokonaismassa kylmäkäynnistyssyklin aikana (g)
Mgas,hot	=	kaasupäästöjen kokonaismassa kuumakäynnistyssyklin aikana (g)
Wact,cold	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kylmäkäynnistyssyklin aikana (kWh)
Wact,hot	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kuumakäynnistyssyklin aikana (kWh)”

Korvataan 2.2.5.1 kohta seuraavasti:

”2.2.5.1 Massavirran laskeminen

Hiukkasten massat MPT,cold ja MPT,hot (g/testi) lasketaan seuraavasti:

Formula

jossa

MPT	=	MPT,cold kylmäkäynnistyssyklin osalta
MPT	=	MPT,hot kuumakäynnistyssyklin osalta
Mf	=	syklin aikana kerättyjen hiukkasten massa (mg)
MTOTW	=	2.2.1 kohdan mukaisesti laimennetun pakokaasun kokonaismassa syklin aikana (kg)
MSAM	=	laimennustunnelista hiukkasten keräämistä varten otetun laimennetun pakokaasun massa (kg)

ja,

Mf	=	Mf,p + Mf,b, jos nämä on punnittu erikseen (mg)
Mf,p	=	ensisijaiseen suodattimeen kerättyjen hiukkasten massa (mg)
Mf,b	=	toissijaiseen suodattimeen kerättyjen hiukkasten massa (mg)

Jos käytössä on kaksoislaimennusjärjestelmä, toisiolaimennusilman massa on vähennettävä hiukkassuodattimien läpi johdetun kaksoislaimennetun pakokaasun kokonaismassasta.

MSAM = MTOT - MSEC

jossa,

MTOT	=	hiukkassuodattimien läpi johdetun kaksoislaimennetun pakokaasun massa (kg)
MSEC	=	toisiolaimennusilman massa (kg)

Jos laimennusilman taustahiukkastaso on määritetty liitteessä III olevan 4.4.4 kohdan mukaisesti, hiukkasten massaan voidaan tehdä taustakorjaus. Tässä tapauksessa hiukkasten massat MPT,cold ja MPT,hot (g/testi) on laskettava seuraavasti:

Formula

jossa

MPT	=	MPT,cold kylmäkäynnistyssyklin osalta
MPT	=	MPT,hot kuumakäynnistyssyklin osalta
Mf, MSAM, MTOTW	=	katso edellä
MDIL	=	taustahiukkasnäyteanturin ottaman ensimmäisen laimennusilman massa (kg)
Md	=	ensimmäisestä laimennusilmasta kerättyjen taustahiukkasten massa (mg)
DF	=	2.2.3.1.1 kohdassa määritetty laimennuskerroin”

Korvataan 2.2.5.3 kohta seuraavasti:

”2.2.5.3 Spesifisten päästöjen laskeminen

Spesifiset päästöt (g/kWh) on laskettava seuraavalla tavalla:

Formula

jossa

MPT,cold	=	hiukkasten massa NRTC:n kylmäkäynnistyssyklin aikana (g/testi)
MPT,hot	=	hiukkasten massa NRTC:n kuumakäynnistyssyklin aikana (g/testi)
Kp, cold	=	hiukkasten kosteuden korjauskerroin kylmäkäynnistyssyklin aikana
Kp, hot	=	hiukkasten kosteuden korjauskerroin kuumakäynnistyssyklin aikana
Wact, cold	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kylmäkäynnistyssyklin aikana (kWh)
Wact, hot	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kuumakäynnistyssyklin aikana (kWh)”

(1) (Kansainvälinen merenkulkujärjestö).

(2) (yleissopimus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä).”

(3) Vastaa ISO 8178-4:2007 -standardin 8.3.1.1 kohdassa kuvattua C1-sykliä (korjattu versio 2008-07-01).

(4) Viitenopeus määritetään liitteessä I olevassa 4.3.1 kohdassa.

(5) Vastaa ISO 8178-4:2002(E) -standardin 8.4.1 kohdassa kuvattua D2-sykliä.

(6) Vakionopeuksiset apumoottorit on sertifioitava ISO D2 -käyttösyklin eli 5 moodin vakiosyklin mukaiseksi, joka on esitetty 3.7.1.2 kohdassa, kun taas vaihtuvanopeuksiset apumoottorit on sertifioitava ISO C1 -käyttösyklin eli 8 moodin vakiosyklin mukaiseksi, joka on esitetty 3.7.1.1 kohdassa.

(7) Vastaa ISO 8178-4:2002(E) -standardin 8.5.1, 8.5.2 ja 8.5.3 kohdassa kuvattua E2-sykliä. Neljä moodia on saatu keskimääräisestä potkurin noususta, joka perustuu käytönaikaisiin mittauksiin.

(8) Vastaa ISO 8178-4:2002(E) -standardin 8.5.1, 8.5.2 ja 8.5.3 kohdassa kuvattua E2-sykliä.

(9) Vastaa ISO 8178-4:2002(E) -standardin F-sykliä.”

(10) Tämä on ISO 8178-11:2006 -standardin mukainen.”

LIITE IV

Muutetaan liite V seuraavasti:

Muutetaan liitteessä olevan taulukon, jonka otsikkona on ”LIIKKUVIEN TYÖKONEIDEN VERTAILUPOLTTOAINE PURISTUSSYTYTYSMOOTTOREILLE, JOTKA ON TYYPPIHYVÄKSYTTY TÄYTTÄMÄÄN VAIHEEN III B JA IV RAJA-ARVOT” toisella rivillä oleva kohta seuraavasti:

”Tiheys 15 °C:ssa

kg/m3

833

865

EN-ISO 3675”

LIITE V

Muutetaan liite XIII seuraavasti:

Korvataan 1.5 ja 1.6 kohta seuraavasti:

”1.5	OEM-valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle kaikki joustavuusjärjestelmään liittyvät tiedot, joita viranomainen saattaa tarvita päätöksenteossa.

1.6

OEM-valmistajan on toimitettava niitä vaatineelle jäsenvaltioiden tyyppihyväksyntäviranomaiselle kaikki tyyppihyväksyntäviranomaisen vaatimat tiedot, jotta vahvistetaan, että kaikki moottorit, joiden väitetään tai jotka luokitellaan saatetun markkinoille joustavuusjärjestelmän mukaisesti, on asianmukaisesti väitetty tai luokiteltu niin.”

2)	Poistetaan 1.7 kohta.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.086.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 86

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	53. vuosikerta 1. huhtikuu 2010

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) N:o 275/2010, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta yritystoiminnan rakennetilastojen laadun arviointiperusteiden osalta ( 1 )	1
	*	Komission asetus (EU) N:o 276/2010, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta (dikloorimetaani, lamppuöljyt ja grillinsytytysnesteet sekä orgaaniset tinayhdisteet) ( 1 )	7
	*	Komission asetus (EU) N:o 277/2010, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010, 6-fytaasin hyväksymisestä rehun lisäaineena liha- ja siitossiipikarjan, lukuun ottamatta lihakalkkunoita, munivan siipikarjan sekä sikojen, lukuun ottamatta emakkoja, ruokinnassa (hyväksynnän haltija Roal Oy) ( 1 )	13
	*	Komission asetus (EU) N:o 278/2010, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010, tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin valvonnasta fyysisten tarkastusten avulla annetun asetuksen (EY) N:o 1276/2008 ja maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 612/2009 muuttamisesta	15
	*	Komission asetus (EU) N:o 279/2010, annettu 31 maaliskuuta 2010, tietyistä Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1284/2009 muuttamisesta	20
		Komission asetus (EU) N:o 280/2010, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	22
		Komission asetus (EU) N:o 281/2010, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010, vilja-alalla 1 päivästä huhtikuuta 2010 alkaen kannettavien tuontitullien vahvistamisesta	24
		Komission asetus (EU) N:o 282/2010, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010, asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta	27
		DIREKTIIVIT
	*	Komission direktiivi 2010/26/EU, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010, liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ( 1 )	29
		PÄÄTÖKSET
		2010/194/EU
	*	Komission päätös, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010, taajuusalueen 2500–2690 MHz käytön yhdenmukaistamisesta sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan yhteisössä pystyviä maanpäällisiä järjestelmiä varten tehdyn päätöksen 2008/477/EY mukaiseen Bulgarian tasavallan pyyntöön perustuvan poikkeusluvan myöntämisestä tehdyn päätöksen 2009/1/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1987)	48

	Nimi (ja mahdolliset peitenimet)	Tunnistamistiedot (syntymäaika (sa.) ja -paikka (sp.), passin/henkilökortin nro … )	Perusteet
2.	Kenraalimajuri Mamadouba (alias Mamadou) Toto CAMARA	sa.: 1.1.1946 Passi: R00009392	Turvallisuus- ja väestönsuojeluministeri
3.	Kenraali Sékouba KONATÉ	sa.: 1.1.1964	Puolustusministeri
16.	Majuri Kelitigui FARO	sa.: 3.8.1972 Passi: R0003410
43.	Mr Kabinet (alias Kabiné) KOMARA	sa.: 8.3.1950 Passi: R0001747	Pääministeri

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	174,7
	JO	92,7
	MA	159,0
	TN	159,0
	TR	125,7
	ZZ	142,2
0707 00 05	JO	64,0
	MA	87,9
	MK	87,5
	TR	126,1
	ZZ	91,4
0709 90 70	MA	135,1
	TR	113,9
	ZZ	124,5
0805 10 20	EG	48,9
	IL	54,7
	MA	50,9
	TN	55,1
	TR	65,6
	ZZ	55,0
0805 50 10	EG	63,7
	IL	91,6
	TR	62,3
	ZA	71,7
	ZZ	72,3
0808 10 80	AR	78,3
	BR	85,6
	CA	74,4
	CL	83,3
	CN	70,8
	MK	23,6
	US	137,8
	UY	71,4
	ZA	119,2
	ZZ	82,7
0808 20 50	AR	97,5
	CL	96,2
	CN	87,6
	MX	100,0
	UY	106,8
	ZA	96,7
	ZZ	97,5

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durum VEHNÄ, korkealaatuinen	0,00
	keskilaatuinen	0,00
	heikkolaatuinen	0,00
1001 90 91	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 00 00	RUIS	39,03
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	16,98
1005 90 00	MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)	16,98
1007 00 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	39,03

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 11 10 (1)	35,27	0,70
1701 11 90 (1)	35,27	4,32
1701 12 10 (1)	35,27	0,57
1701 12 90 (1)	35,27	4,03
1701 91 00 (2)	38,59	5,94
1701 99 10 (2)	38,59	2,76
1701 99 90 (2)	38,59	2,76
1702 90 95 (3)	0,39	0,29