ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.083.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 83

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
30. maaliskuu 2010


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 267/2010, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2010, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin vakuutusalalla ( 1 )

1

 

*

Komission asetus (EU) N:o 268/2010, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta niiden säännösten osalta, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on mahdollistettava yhteisön toimielimille ja elimille pääsy paikkatietoaineistoihin ja paikkatietopalveluihin yhdenmukaisin edellytyksin

8

 

 

Komission asetus (EU) N:o 269/2010, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

10

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2010/181/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä helmikuuta 2010, talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhteensopimattoman Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi suosituksen 2010/190/EU julkistamisesta

12

 

 

2010/182/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä helmikuuta 2010, Kreikalle esitettävästä vaatimuksesta toteuttaa liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen edellyttämiä alijäämän vähentämistä koskevia toimenpiteitä

13

 

 

2010/183/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle tehdyn päätöksen 2009/459/EY muuttamisesta

19

 

 

2010/184/YUTP

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös Atalanta/1/2010, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2010, kolmansien valtioiden osallistumisen hyväksymisestä Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta), tehdyn poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen Atalanta/2/2009 sekä osallistujien komitean perustamisesta Euroopan unionin sotilasoperaatiolle, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta), tehdyn poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen Atalanta/3/2009 muuttamisesta

20

 

 

2010/185/YUTP

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös Atalanta/2/2010, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010, Euroopan unionin joukkojen komentajan nimittämisestä Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta)

22

 

*

Neuvoston päätös 2010/186/YUTP, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 2009/788/YUTP muuttamisesta

23

 

 

2010/187/EU

 

*

Komission päätös, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, luvan antamisesta jäsenvaltioille myöntää tiettyjä poikkeuksia vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY nojalla (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1610)

24

 

 

2010/188/EU

 

*

Komission päätös, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, päätöksen 2003/467/EY liitteen III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Puolan ja Portugalin tiettyjen hallinnollisten alueiden julistamisesta virallisesti vapaiksi naudan tarttuvasta leukoosista (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1912)  ( 1 )

59

 

 

2010/189/EU

 

*

Komission päätös, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010, sinisorsissa esiintyvää matalapatogeenistä lintuinfluenssaa ennalta ehkäisevistä rokotuksista Portugalissa ja tietyistä tällaisen siipikarjan ja siitä saatavien tuotteiden siirtoja rajoittavista toimenpiteistä (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1914)

62

 

 

SUOSITUKSET

 

 

2010/190/EU

 

*

Neuvoston suositus Kreikalle, annettu 16 päivänä helmikuuta 2010, talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhteensopimattoman Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi

65

 

 

2010/191/EU

 

*

Komission suositus, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2010, euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista

70

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 267/2010,

annettu 24 päivänä maaliskuuta 2010,

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin vakuutusalalla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin vakuutusalalla 31 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1534/91 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a, b, c ja e alakohdan,

on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen,

on kuullut kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 1534/91 nojalla komissiolla on toimivalta antaa asetuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (2) 101 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tiettyihin vakuutusalan sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin, joiden tarkoituksena on yhteistyö seuraavissa asioissa:

yhteisten riskimaksuperusteiden vahvistaminen yhteisesti kerättyjen tilastojen tai korvausten yhteismäärän perusteella,

yhteisten vakiovakuutusehtojen laatiminen,

tietyntyyppisten riskien yhteinen kattaminen,

vahinkojen selvittely,

turvalaitteiden tarkastaminen ja hyväksyminen,

suurentuneita riskejä koskevat rekisterit ja tiedot.

(2)

Komissio antoi asetuksen (ETY) N:o 1534/91 nojalla 27 päivänä helmikuuta 2003 asetuksen (EY) N:o 358/2003 perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vakuutusalan sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin (3). Asetuksen (EY) N:o 358/2003 voimassaolo päättyy 31 päivänä maaliskuuta 2010.

(3)

Asetuksella (EY) N:o 358/2003 ei myönnetä poikkeusta vahinkojen selvittelystä ja suurentuneita riskejä koskevista rekistereistä ja tiedoista tehdyille sopimuksille. Komissio katsoi, ettei sillä ollut riittävästi kokemusta yksittäistapausten käsittelystä käyttääkseen asetuksen (ETY) N:o 1534/91 mukaista toimivaltaa kyseillä aloilla. Tilanne ei ole muuttunut tältä osin. Vaikka asetuksella (EY) N:o 358/2003 myönnettiin poikkeus vakiovakuutusehtojen laatimiselle sekä turvalaitteiden tarkastamiselle ja hyväksymiselle, niille ei pitäisi myöntää poikkeusta tällä asetuksella, koska komission toteuttamassa tarkastelussa, joka koski asetuksen (EY) N:o 358/2003 soveltamista, kävi ilmi, ettei kyseisenkaltaisia sopimuksia ole enää tarpeen sisällyttää alakohtaisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Koska kyseiset kaksi sopimusten ryhmää eivät ole vakuutusalan erityispiirre ja, kuten tarkastelu osoitti, ne voivat myös aiheuttaa tiettyjä kilpailuongelmia, on tarkoituksenmukaisempaa, että niihin sovelletaan itsearviointia.

(4)

Komissio antoi 17 päivänä huhtikuuta 2008 käynnistetyn julkisen kuulemisen jälkeen 24 päivänä maaliskuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen (EY) N:o 358/2003 soveltamisesta, jäljempänä ’kertomus’ (4). Kertomuksessa ja sen liitteenä olevassa valmisteluasiakirjassa ehdotettiin alustavia muutoksia asetukseen (EY) N:o 358/2003. Komissio piti 2 päivänä kesäkuuta 2009 kertomuksessa ja valmisteluasiakirjassa esitetyistä havainnoista ja ehdotuksista julkisen kuulemistilaisuuden, johon osallistui asianomaisia osapuolia, muun muassa vakuutusalan edustajia, kuluttajajärjestöjä ja kansallisia kilpailuviranomaisia.

(5)

Tällä asetuksella olisi huolehdittava kilpailun tehokkaasta suojelemisesta sekä tuotettava hyötyä kuluttajille ja tarjottava yrityksille riittävä oikeusvarmuus. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä olisi otettava huomioon komission kokemus alalla ja tämän asetuksen hyväksymistä edeltävän kuulemisen tulokset.

(6)

Asetuksessa (ETY) N:o 1534/91 edellytetään, että komission poikkeusasetuksessa määritellään niiden sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmät, joihin sitä sovelletaan, täsmennetään ne rajoitukset tai ehdot, joita sopimuksissa, päätöksissä ja yhdenmukaistetuissa menettelytavoissa voi olla taikka ei saa olla, ja täsmennetään ne ehdot, jotka sopimuksissa, päätöksissä ja yhdenmukaistetuissa menettelytavoissa on oltava, taikka muut edellytykset, jotka on täytettävä.

(7)

On kuitenkin aiheellista jatkaa asetuksessa (EY) N:o 358/2003 omaksuttua lähestymistapaa, jonka mukaan korostetaan sellaisten sopimusten ryhmien määrittelemistä, joille myönnetään poikkeus tiettyyn markkinaosuuteen asti ja sellaisten rajoitusten tai ehtojen erittelemistä, joita tällaisiin sopimuksiin ei saa sisältyä.

(8)

Tällä asetuksella vahvistettu ryhmäpoikkeuksesta johtuva etu olisi rajoitettava sopimuksiin, joiden voidaan riittävällä varmuudella olettaa täyttävän perussopimuksen 101 artiklan 3 kohdan edellytykset. Perussopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi asetuksia antamalla ei ole tarpeen määritellä sopimuksia, jotka voivat kuulua perussopimuksen 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Toisaalta olettamuksena ei ole, että sopimukset, jotka eivät kuulu tämän asetuksen piiriin, kuuluisivat perussopimuksen 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, tai etteivät ne täyttäisi perussopimuksen 101 artiklan 3 kohdan edellytyksiä. Arvioitaessa yksittäisiä sopimuksia perussopimuksen 101 artiklan 1 kohdan nojalla olisi otettava huomioon useita tekijöitä ja erityisesti merkityksellisten markkinoiden rakenne.

(9)

Vakuutusyritysten välinen tai yritysten yhteenliittymien sisäinen yhteistyö, joka koskee tietyn riskin kattamisesta menneisyydessä aiheutuneiden keskimääräisten kustannusten laskemisen mahdollistavien tietojen taikka henkivakuutustoiminnan osalta kuolevuustaulukoiden tai sairauksien, tapaturmien ja invaliditeetin esiintymistiheystaulukoiden kokoamista (mihin saattaa liittyä myös jonkin verran tilastollisia laskelmia), antaa mahdollisuuden parantaa riskien tuntemusta ja helpottaa niiden arviointia yksittäisissä yrityksissä. Tämä voi vuorostaan helpottaa markkinoille tuloa ja hyödyttää näin kuluttajia. Sama koskee yhteisiä tutkimuksia ulkoisten olosuhteiden todennäköisestä vaikutuksesta vahinkojen esiintymistiheyteen tai suuruuteen taikka erityyppisten sijoitusten kannattavuuteen. On kuitenkin tarpeen varmistaa, että poikkeuksia sovelletaan tällaiseen yhteistyöhön ainoastaan siinä määrin kuin se on välttämätöntä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi on aiheellista säätää erityisesti, että bruttovakuutusmaksuja koskeviin sopimuksiin ei sovelleta poikkeusta. Bruttovakuutusmaksut voivat olla alhaisempia kuin kyseiset tietokokoelmat, taulukot tai tutkimusten tulokset osoittavat, sillä vakuuttajat voivat käyttää sijoituksista saatuja tuloja maksujen alentamiseen. Tietokokoelmien, taulukoiden tai tutkimusten ei myöskään pitäisi olla sitovia vaan ainoastaan viitteellisiä. Tietojenvaihdon, joka ei ole välttämätöntä tässä johdanto-osan kappaleessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan.

(10)

Mitä suppeampiin ryhmiin tietyn riskin kattamisesta menneisyydessä aiheutuneiden kustannusten laskemista koskevat tilastotiedot ryhmitellään, sitä enemmän mahdollisuuksia vakuutusyrityksillä on eritellä bruttovakuutusmaksunsa niitä laskiessaan. Sen vuoksi on aiheellista myöntää poikkeus yhteisille tietokokoelmille riskien menneisyydessä aiheuttamista kustannuksista sillä edellytyksellä, että käytettävissä olevat tilastotiedot ovat riittävän yksityiskohtaisia ja tarkasti eriteltyjä, jotta ne soveltuvat vakuutusmatemaattisiin tarkoituksiin.

(11)

Yhteisten tietokokoelmien, taulukoiden ja tutkimustulosten saaminen käyttöön on tarpeen sekä kyseisillä maantieteellisillä tai tuotemarkkinoilla toimiville että niille aikoville vakuutusyrityksille. Samalla tavoin tällaisten tietokokoelmien, taulukoiden ja tutkimustulosten saamisesta käyttöön saattaa olla hyötyä kuluttaja- tai asiakasjärjestöille. Vakuutusyrityksillä, jotka eivät vielä toimi kyseisillä markkinoilla, ja kuluttaja- ja asiakasjärjestöillä on oltava mahdollisuus saada käyttöönsä kyseisiä tietokokoelmia, taulukoita ja tutkimustuloksia markkinoilla jo toimiviin vakuutusyrityksiin verrattuna kohtuullisin, edullisin ja syrjimättömin ehdoin. Ehtona voi esimerkiksi olla, että markkinoille tuloa harkitsevan yrityksen on sitouduttava antamaan tilastotietoja vahingoista, jos yritys päättää tulla markkinoille, tai ehtona voi myös olla jäsenyys tietokokoelmien valmistamisesta vastaavassa vakuutusyritysten yhteenliittymässä. Tietokokoelmien, taulukoiden ja tutkimusten antamista kuluttaja- tai asiakasjärjestöjen käyttöön koskevasta vaatimuksesta olisi voitava poiketa yleistä turvallisuutta koskevista syistä, esimerkiksi jos tiedot liittyvät ydinvoimaloiden turvallisuusjärjestelmiin tai tulvien torjuntajärjestelmien heikkouteen.

(12)

Yhteisten tietokokoelmien, taulukoiden ja tutkimusten luotettavuus paranee, jos niiden pohjana olevien tilastotietojen määrä kasvaa. Vakuuttajat, joiden markkinaosuudet ovat suuret, voivat laatia oman toimintansa perusteella riittäviä tilastoja luotettavien tietokokoelmien tekemiseksi, mutta yritykset, joiden markkinaosuudet ovat pienet, eivät välttämättä kykene siihen, ja markkinoille tulevien uusien yritysten tapauksessa todennäköisyys, että ne pystyvät laatimaan riittäviä tilastoja, on vielä pienempi. Kaikkien markkinoilla toimivien vakuuttajien, mukaan lukien suuret vakuuttajat, antamien tietojen sisällyttäminen tällaisiin yhteisiin tietokokoelmiin, taulukoihin ja tutkimuksiin edistää lähtökohtaisesti kilpailua auttamalla pienempiä vakuuttajia ja helpottaa markkinoille tuloa. Tämän vakuutusalan erityispiirteen vuoksi tällaisille yhteisille tietokokoelmille, taulukoille ja tutkimuksille myönnettävälle poikkeukselle ei ole suotavaa asettaa markkinaosuutta koskevia kynnysarvoja.

(13)

Rinnakkaisvakuutus- tai rinnakkaisjälleenvakuutuspoolit voivat tietyissä rajatuissa olosuhteissa olla tarpeen, jotta poolin osallistuvat yritykset saavat mahdollisuuden tarjota vakuutusta tai jälleenvakuutusta riskeille, joille ne pystyisivät ilman poolia tarjoamaan vain riittämättömän vakuutusturvan. Tämäntyyppiset poolit eivät yleensä rajoita kilpailua perussopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla eivätkä sen vuoksi kuulu mainitussa kohdassa määrätyn kiellon piiriin.

(14)

Rinnakkaisvakuutus- tai rinnakkaisjälleenvakuutuspoolit voivat antaa vakuuttajille ja jälleenvakuuttajille mahdollisuuden tarjota vakuutusta tai jälleenvakuutusta riskeille, vaikka poolien muodostaminen menisi pidemmälle kuin on tarpeen kyseisenkaltaisten riskien kattamiseksi. Tällaisiin pooleihin voi kuitenkin liittyä kilpailunrajoituksia, kuten vakuutusehtojen ja jopa vakuutusturvan ja -maksujen määrän yhdenmukaistamista. Sen vuoksi on aiheellista määrittää olosuhteet, joissa poikkeusta voidaan soveltaa tällaisiin pooleihin.

(15)

Aivan uusien riskien osalta ei ole mahdollista ennakolta tietää, millainen vakuutuskapasiteetti on tarpeen riskin kattamiseksi tai voiko kaksi tai useampia pooleja toimia samanaikaisesti tarjotakseen juuri kyseisen tyyppisiä vakuutuksia. Poolijärjestelyille, jotka tarjoavat tällaisten uusien riskien rinnakkaisvakuuttamista tai rinnakkaisjälleenvakuuttamista, voidaan tästä syystä myöntää määräaikainen poikkeus ilman markkinaosuutta koskevaa kynnysarvoa. Kolme vuotta on sopiva aika riittävien vahinkotilastojen muodostamiselle, jotta voidaan arvioida, tarvitaanko poolia.

(16)

Riskejä, joita ei ole ennen esiintynyt, olisi pidettävä uusina riskeinä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan kuitenkin uutena riskinä pitää riskejä, joiden luonne on objektiivisen analyysin perusteella tarkasteltuna muuttunut niin olennaisesti, ettei ole mahdollista ennakolta tietää, millainen vakuutuskapasiteetti on tarpeen riskin kattamiseksi.

(17)

Muiden kuin uusien riskien osalta kilpailua rajoittavat rinnakkaisvakuutus- tai rinnakkaisjälleenvakuutuspoolit voivat tietyissä rajatuissa olosuhteissa tuottaa hyötyä, joka oikeuttaa poikkeuksen myöntämiseen perussopimuksen 101 artiklan 3 kohdan nojalla, vaikka poolit voitaisiin korvata kahdella tai useammalla kilpailevalla vakuutusyksiköllä. Ne voivat esimerkiksi antaa osallistuville yrityksille mahdollisuuden hankkia tarvittava kokemus kyseiseltä vakuutusalalta tai mahdollistaa kustannussäästöt tai bruttovakuutusmaksujen alennuksen edullisiin ehtoihin perustuvan yhteisen jälleenvakuutuksen vuoksi. Poikkeukset olisi kuitenkin aina rajattava sopimuksiin, jotka eivät anna kyseisille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kyseisiä tuotteita. Kuluttajat voivat hyötyä pooleista tosiasiallisesti ainoastaan, jos merkityksellisillä markkinoilla, joilla poolit toimivat, on riittävästi kilpailua. Tämän edellytyksen olisi katsottava täyttyvän silloin, kun poolin markkinaosuus on tiettyä kynnysarvoa pienempi ja sen voidaan sen vuoksi olettaa kohtaavan todellista tai mahdollista kilpailua sellaisten yritysten taholta, jotka eivät ole kyseisen poolin osallistuvia yrityksiä.

(18)

Tällä asetuksella olisi sen vuoksi myönnettävä poikkeus kaikille rinnakkaisvakuutus- tai rinnakkaisjälleenvakuutuspooleille, jotka ovat toimineet yli kolme vuotta tai joita ei perusteta uuden riskin kattamiseksi, edellyttäen, että osallistuvien yritysten yhteenlaskettu markkinaosuus ei ylitä tiettyjä kynnysarvoja. Rinnakkaisvakuutuspoolien kynnysarvon olisi oltava alhaisempi, koska rinnakkaisvakuutuspoolien toimintaan voi liittyä yhdenmukaisia vakuutusehtoja ja bruttovakuutusmaksuja. Sen arvioimiseksi, täyttääkö pooli markkinaosuutta koskevan edellytyksen, olisi laskettava yhteen siihen osallistuvien yritysten kokonaismarkkinaosuudet. Kunkin osallistuvan yrityksen markkinaosuus perustuu kyseisen osallistuvan yrityksen yhteenlaskettuun bruttomääräiseen vakuutusmaksutuloon kyseisen poolin sisä- ja ulkopuolella samoilla merkityksellisillä markkinoilla. Näitä poikkeuksia olisi kuitenkin sovellettava ainoastaan silloin, kun kyseinen pooli täyttää tässä asetuksessa säädetyt lisäedellytykset, joilla pyritään minimoimaan pooliin osallistuvien yritysten väliset kilpailunrajoitukset. Tällöin olisi tarpeen laatia tapauskohtainen analyysi, jotta voidaan määrittää, täyttyvätkö tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset.

(19)

Jotta olisi helpompi tehdä sopimuksia, joista osaan voi liittyä huomattavia sijoituspäätöksiä, tämän asetuksen voimassaoloajaksi olisi vahvistettava seitsemän vuotta.

(20)

Komissio voi peruuttaa tästä asetuksesta johtuvan edun perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (5) 29 artiklan 1 kohdan nojalla, jos se havaitsee yksittäisessä asiassa, että tässä asetuksessa säädettyjen poikkeusten soveltamisalaan kuuluvalla sopimuksella on vaikutuksia, jotka ovat ristiriidassa perussopimuksen 101 artiklan 3 kohdan kanssa.

(21)

Jäsenvaltion kilpailuviranomainen voi asetuksen (EY) N:o 1/2003 29 artiklan 2 kohdan nojalla peruuttaa tästä asetuksesta johtuvan edun kyseisen jäsenvaltion alueen tai sen osan osalta, jos tässä asetuksessa säädettyjen poikkeusten soveltamisalaan kuuluvalla sopimuksella on yksittäisessä asiassa kyseisen jäsenvaltion alueella tai sen osassa vaikutuksia, jotka ovat ristiriidassa perussopimuksen 101 artiklan 3 kohdan kanssa, kun tällainen alue täyttää kaikki erillisten maantieteellisten markkinoiden tunnuspiirteet.

(22)

Määritettäessä, olisiko tästä asetuksesta johtuva etu peruutettava asetuksen (EY) N:o 1/2003 29 artiklan nojalla, erityisen merkityksellisiä ovat kilpailunvastaiset vaikutukset, joita voi aiheutua rinnakkaisvakuutus- tai rinnakkaisjälleenvakuutuspoolin ja/tai siihen osallistuvien yritysten ja muiden poolien ja/tai niihin osallistuvien yritysten välisistä yhteyksistä samoilla merkityksellisillä markkinoilla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.

’sopimuksella’ sopimusta, yritysten yhteenliittymän päätöstä tai yhdenmukaistettua menettelytapaa;

2.

’osallistuvilla yrityksillä’ sopimuspuolina olevia yrityksiä ja niihin sidossuhteessa olevia yrityksiä;

3.

’sidossuhteessa olevilla yrityksillä’

a)

yrityksiä, joissa sopimuspuolella suoraan tai välillisesti on

i)

valtuudet käyttää yli puolta äänimäärästä, tai

ii)

valtuudet nimittää enemmän kuin puolet hallintoneuvoston, hallituksen tai yritystä lain mukaan edustavien elinten jäsenistä, tai

iii)

oikeus johtaa yrityksen liiketoimintaa;

b)

yrityksiä, joilla on suoraan tai välillisesti a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet suhteessa sopimuspuoleen;

c)

yrityksiä, joissa b alakohdassa tarkoitetulla yrityksellä on suoraan tai välillisesti a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet;

d)

yrityksiä, joissa sopimuspuolella on yhdessä yhden tai useamman a, b tai c alakohdassa tarkoitetun yrityksen kanssa taikka kahdella tai useammalla viimeksi mainituista yrityksistä yhdessä on a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet;

e)

yrityksiä, joissa a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet ovat yhteisesti

i)

sopimuspuolilla tai niihin sidossuhteessa olevilla, a–d alakohdassa tarkoitetuilla yrityksillä, tai

ii)

yhdellä tai useammalla sopimuspuolella taikka yhdellä tai useammalla niihin sidossuhteessa olevalla, a–d alakohdassa tarkoitetulla yrityksellä ja yhdellä tai useammalla kolmannella;

4.

’rinnakkaisvakuutuspooleilla’ vakuutusyritysten joko suoraan tai välillisesti vakuutuksenvälittäjien tai valtuutettujen asiamiesten kautta perustamia ryhmittymiä (lukuun ottamatta merkintämarkkinoilla käytettäviä tilapäisiä rinnakkaisvakuutussopimuksia, joiden mukaan päävakuuttaja kattaa määrätyn osan tietystä riskistä ja rinnakkaisvakuuttajat kattavat riskistä sen loppuosan, joka niitä kehotetaan kattamaan), jotka

a)

sitoutuvat antamaan kaikkien osallistujien nimissä ja lukuun vakuutuksen tietylle riskien ryhmälle; tai

b)

uskovat tietyn riskien ryhmän vakuutuksen antamisen ja hoitamisen omissa nimissään ja omaan lukuunsa yhdelle keskuudestaan, yhteiselle vakuutuksenvälittäjälle tai tätä tarkoitusta varten perustetulle yhteiselle elimelle;

5.

’rinnakkaisjälleenvakuutuspooleilla’ vakuutusyritysten joko suoraan tai vakuutuksenvälittäjien tai valtuutettujen asiamiesten kautta, mahdollisesti yhden tai useamman jälleenvakuutusyrityksen avustuksella, perustamia ryhmittymiä (lukuun ottamatta merkintämarkkinoilla käytettäviä tilapäisiä rinnakkaisvakuutussopimuksia, joiden mukaan päävakuuttaja kattaa määrätyn osan tietystä riskistä ja rinnakkaisvakuuttajat kattavat riskistä sen loppuosan, joka niitä kehotetaan kattamaan), jotka

a)

jälleenvakuuttavat tietystä riskien ryhmästä johtuvat sitoumuksensa kokonaan tai osittain keskinäisesti;

b)

hyväksyvät lisäksi saman riskien ryhmän jälleenvakuutuksen kaikkien osallistujien nimissä ja lukuun;

6.

’uusilla riskeillä’

a)

riskejä, joita ei ole aikaisemmin esiintynyt ja joiden vakuuttaminen edellyttää täysin uuden vakuutustuotteen kehittämistä ilman jo olemassa olevan vakuutustuotteen laajentamista, parantamista tai korvaamista; tai

b)

poikkeuksellisesti riskejä, joiden luonne on objektiivisen analyysin perusteella tarkasteltuna muuttunut niin olennaisesti, ettei ole mahdollista ennakolta tietää, millainen vakuutuskapasiteetti on tarpeen riskin kattamiseksi;

7.

’bruttovakuutusmaksulla’ hintaa, joka veloitetaan vakuutuksen hankkijalta.

II   LUKU

YHTEISET TIETOKOKOELMAT, TAULUKOT JA TUTKIMUKSET

2 artikla

Poikkeus

Perussopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta perussopimuksen 101 artiklan 3 kohdan nojalla ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti kahden tai useamman vakuutusalan yrityksen välisiin sopimuksiin, joiden aiheena on

a)

sellaisten tietojen kokoaminen ja jakelu yhteisesti, jotka ovat tarpeen seuraaviin tarkoituksiin:

i)

sellaisten keskimääräisten kustannusten laskenta, jonka tietyn riskin kattaminen menneisyydessä on aiheuttanut, jäljempänä ’tietokokoelmat’,

ii)

kuolevuustaulukoiden ja sellaisten taulukoiden laadinta, joista ilmenee sairauksien, tapaturmien ja invaliditeetin esiintymistiheys pääomittavien vakuutusten osalta, jäljempänä ’taulukot’;

b)

yhteisten tutkimusten toteuttaminen asianomaisten yritysten ulkoisten yleisten olosuhteiden todennäköisestä vaikutuksesta joko tiettyä riskiä tai riskien ryhmää koskevien tulevien vahinkojen esiintymistiheyteen tai laajuuteen taikka erityyppisten sijoitusten tuottavuudesta, jäljempänä ’tutkimukset’, ja tällaisten tutkimusten tulosten jakelu.

3 artikla

Poikkeuksen edellytykset

1.   Edellä 2 artiklan a alakohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan edellyttäen, että tietokokoelmat tai taulukot

a)

perustuvat tarkastelujaksoksi valitulta riskivuosimäärältä kerättyihin tietoihin, jotka liittyvät riittävään määrään samanlaisia tai vertailukelpoisia riskejä, jotta niistä voidaan muodostaa perusta, jota voidaan käsitellä tilastollisesti ja jonka perusteella voidaan määrittää muun muassa seuraava:

i)

vahinkojen lukumäärä mainittuna aikana,

ii)

vakuutettujen yksittäisten riskien lukumäärä valitun tarkastelujakson kunkin riskivuoden aikana,

iii)

mainittuna aikana tapahtuneista vahingoista maksettujen tai maksettavien korvausten kokonaismäärä,

iv)

vakuutettujen pääomien kokonaismäärä valitun tarkastelujakson kunakin riskivuonna;

b)

sisältävät riittävän yksityiskohtaisen erittelyn saatavilla olevista tilastoista, jotta niitä voidaan käyttää vakuutusmatemaattisiin tarkoituksiin;

c)

eivät sisällä millään tavoin varmuusrahastomaksua, varauksista saatavaa tuottoa, hallinnollisia tai kaupallisia kuluja, veroja tai veroluonteisia maksuja eikä niissä oteta huomioon sijoituksista saatavia tuloja tai ennakoituja voitto-osuuksia.

2.   Edellä 2 artiklassa säädettyjä poikkeuksia sovelletaan edellyttäen, että tietokokoelmat, taulukot tai tutkimustulokset

a)

eivät yksilöi kyseisiä vakuutusyrityksiä tai vakuutettuja;

b)

sisältävät niitä koottaessa tai jaeltaessa maininnan, että ne ovat ainoastaan ohjeellisia;

c)

eivät sisällä minkäänlaista viittausta bruttovakuutusmaksujen tasoon;

d)

annetaan kohtuullisin, edullisin ja syrjimättömin ehdoin niistä jäljennöksen pyytävän vakuutusyrityksen käyttöön, mukaan lukien vakuutusyritykset, jotka eivät toimi niillä maantieteellisillä markkinoilla tai tuotemarkkinoilla, joita kyseiset tietokokoelmat, taulukot tai tutkimustulokset koskevat;

e)

annetaan kohtuullisin, edullisin ja syrjimättömin ehdoin kaikkien niitä nimenomaisesti ja täsmällisesti asianmukaisesti perusteltuun käyttöön pyytävien kuluttajajärjestöjen tai asiakasjärjestöjen käyttöön, paitsi jos niiden jättäminen luovuttamatta on objektiivisesti perusteltua yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.

4 artikla

Sopimukset, joita poikkeus ei koske

Edellä 2 artiklassa säädettyjä poikkeuksia ei sovelleta, kun osallistuvat yritykset sopivat siitä tai sitoutuvat taikka velvoittavat toisia yrityksiä siihen, että muita kuin 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tietokokoelmia tai taulukoita ei käytetä tai että 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetuista tutkimustuloksista ei poiketa.

III   LUKU

TIETYNTYYPPISTEN RISKIEN YHTEINEN KATTAMINEN

5 artikla

Poikkeus

Perussopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta perussopimuksen 101 artiklan 3 kohdan nojalla ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti kahden tai useamman vakuutusalan yrityksen välisiin sopimuksiin, joiden aiheena on sellaisten vakuutusyrityspoolien tai vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityspoolien perustaminen ja toiminta, joiden tarkoituksena on tietyntyyppisten riskien yhteinen kattaminen rinnakkaisvakuutuksen tai rinnakkaisjälleenvakuutuksen muodossa.

6 artikla

Poikkeuksen soveltaminen ja markkinaosuutta koskevat kynnysarvot

1.   Edellä 5 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan yksinomaan uusien riskien kattamiseksi perustettujen rinnakkaisvakuutus- tai rinnakkaisjälleenvakuutuspoolien osalta kolmen vuoden ajan poolin ensimmäisestä perustamisesta, riippumatta sen markkinaosuudesta.

2.   Edellä 5 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jäävien rinnakkaisvakuutus- tai rinnakkaisjälleenvakuutuspoolien osalta niin kauan kuin tämä asetus on voimassa, edellyttäen, että osallistuvien yritysten yhteenlaskettu markkinaosuus ei ylitä seuraavia kynnysarvoja:

a)

rinnakkaisvakuutuspoolien osalta 20 prosenttia merkityksellisistä markkinoista;

b)

rinnakkaisjälleenvakuutuspoolien osalta 25 prosenttia merkityksellisistä markkinoista.

3.   Laskettaessa osallistuvan yrityksen markkinaosuutta merkityksellisillä markkinoilla huomioon otetaan seuraavat tekijät:

a)

osallistuvan yrityksen markkinaosuus kyseisessä poolissa;

b)

osallistuvan yrityksen markkinaosuus toisessa poolissa, joka toimii samoilla merkityksellisillä markkinoilla kuin kyseessä oleva pooli ja jonka osapuoli osallistuva yritys on; sekä

c)

osallistuvan yrityksen markkinaosuus kaikkien poolien ulkopuolella samoilla merkityksellisillä markkinoilla kuin kyseessä oleva pooli.

4.   Edellä 2 kohdassa säädettyjä markkinaosuutta koskevia kynnysarvoja sovellettaessa noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a)

markkinaosuus lasketaan bruttomääräisen vakuutusmaksutulon pohjalta; jos bruttomääräistä vakuutusmaksutuloa koskevia tietoja ei ole saatavilla, kyseisen yrityksen markkinaosuuden laskemiseen voidaan käyttää arvioita, jotka perustuvat muihin luotettaviin markkinatietoihin, mukaan lukien tarjottu vakuutusturva tai vakuutettujen riskien arvo;

b)

markkinaosuus lasketaan edellistä kalenterivuotta koskevien tietojen perusteella.

5.   Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu markkinaosuus on alun perin enintään 20 prosenttia mutta nousee myöhemmin tämän tason yläpuolelle ylittämättä kuitenkaan 25 prosentin tasoa, 5 artiklassa säädetyn poikkeuksen soveltaminen jatkuu kaksi peräkkäistä kalenterivuotta sen vuoden jälkeen, jona 20 prosentin kynnysarvo ensimmäisen kerran ylittyi.

6.   Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu markkinaosuus on alun perin enintään 20 prosenttia mutta nousee myöhemmin yli 25 prosenttiin, 5 artiklassa säädetyn poikkeuksen soveltaminen jatkuu yhden kalenterivuoden sen vuoden jälkeen, jona 25 prosentin taso ensimmäisen kerran ylittyi.

7.   Edellä olevan 5 ja 6 kohdan mukaista etua ei saa yhdistää siten, että kahden kalenterivuoden pituinen jakso ylittyy.

8.   Jos 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu markkinaosuus on alun perin enintään 25 prosenttia mutta nousee myöhemmin tämän tason yläpuolelle ylittämättä kuitenkaan 30 prosentin tasoa, 5 artiklassa säädetyn poikkeuksen soveltaminen jatkuu kaksi peräkkäistä kalenterivuotta sen vuoden jälkeen, jona 25 prosentin kynnysarvo ensimmäisen kerran ylittyi.

9.   Jos 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu markkinaosuus on alun perin enintään 25 prosenttia mutta nousee myöhemmin yli 30 prosenttiin, 5 artiklassa säädetyn poikkeuksen soveltaminen jatkuu yhden kalenterivuoden sen vuoden jälkeen, jona 30 prosentin taso ensimmäisen kerran ylittyi.

10.   Edellä olevan 8 ja 9 kohdan mukaista etua ei saa yhdistää siten, että kahden kalenterivuoden pituinen jakso ylittyy.

7 artikla

Poikkeuksen edellytykset

Edellä 5 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan edellyttäen, että

a)

jokaisella osallistuvalla yrityksellä on oikeus vetäytyä poolista seuraamuksitta tekemällä vetäytymisestään ilmoituksen riittävän ajoissa;

b)

poolin säännöt eivät velvoita mitään pooliin osallistuvaa yritystä vakuuttamaan tai jälleenvakuuttamaan poolin kautta eivätkä estä mitään pooliin osallistuvaa yritystä kokonaan tai osittain vakuuttamasta tai jälleenvakuuttamasta poolin ulkopuolella poolin kattamien riskien kaltaisia riskejä;

c)

poolin säännöt eivät rajoita poolin tai sen osallistuvien jäsenten toimintaa tietyllä unionin maantieteellisellä alueella sijaitsevien riskien vakuuttamiseen tai jälleenvakuuttamiseen;

d)

sopimus ei rajoita tuotantoa eikä myyntiä;

e)

sopimuksella ei jaeta markkinoita eikä asiakkaita; sekä

f)

rinnakkaisjälleenvakuutuspoolin osallistuvat yritykset eivät sovi ensivakuutuksesta veloittamistaan bruttovakuutusmaksuista.

IV   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

8 artikla

Siirtymäaika

Perussopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa määrättyä kieltoa ei sovelleta 1 päivän huhtikuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2010 välisenä aikana sopimuksiin, jotka eivät täytä tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksen edellytyksiä mutta jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 358/2003 säädetyt poikkeuksen edellytykset ja ovat jo voimassa 31 päivänä maaliskuuta 2010.

9 artikla

Voimassaoloaika

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2010.

Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä maaliskuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)   EYVL L 143, 7.6.1991, s. 1.

(2)  EY:n perustamissopimuksen 81 artiklasta tuli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artikla 1 päivästä joulukuuta 2009. Kyseiset artiklat ovat olennaisesti yhdenmukaiset. Tässä asetuksessa tarkoitetaan tarvittaessa viittauksella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklaan viittausta EY:n perustamissopimuksen 81 artiklaan.

(3)   EUVL L 53, 28.2.2003, s. 8.

(4)  KOM(2009) 138.

(5)   EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/8


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 268/2010,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta niiden säännösten osalta, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on mahdollistettava yhteisön toimielimille ja elimille pääsy paikkatietoaineistoihin ja paikkatietopalveluihin yhdenmukaisin edellytyksin

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2007/2/EY säädetään, että jäsenvaltioiden on mahdollistettava yhteisön toimielimille ja elimille pääsy paikkatietoihin ja paikkatietopalveluihin yhdenmukaisin edellytyksin.

(2)

Jotta mahdollisuuteen päästä paikkatietoihin ja paikkatietopalveluihin sovellettaisiin yhtenäistä lähestymistapaa, tässä asetuksessa olisi määriteltävä vähimmäisedellytykset, joiden on täytyttävä.

(3)

Direktiivin 2007/2/EY 17 artiklan 7 kohdassa säädetään mahdollisuudesta vahvistaa tietojen yhteiskäyttöä koskevia poikkeuksia. Myös silloin, kun jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä poikkeuksia, niiden olisi kuitenkin voitava määrätä erityisedellytyksistä, kuten turvatoimenpiteistä, jotka yhteisön toimielinten ja elinten on toteutettava, jotta niille mahdollistettaisiin silti pääsy kyseisiin tietoihin ja palveluihin.

(4)

Kaikissa sopimuksissa, mukaan lukien käyttölupasopimukset, sähköpostiviestit tai kaikki muut järjestelyt, jotka koskevat yhteisön toimielinten ja elinten pääsyä jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten paikkatietoihin ja paikkatietopalveluihin tämän asetuksen nojalla, olisi käytettävä direktiivin 2007/2/EY 3 artiklassa määriteltyä terminologiaa.

(5)

Täyttääkseen julkiset tehtävänsä ja edistääkseen yhteisön ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa yhteisön toimielinten ja elinten olisi voitava asettaa paikkatiedot ja paikkatietopalvelut niiden toimeksiannosta työskentelevien toimeksisaajien käyttöön.

(6)

Yleiseksi vaatimukseksi olisi asetettava, että järjestelyissä olisi alettava noudattaa tätä asetusta 18 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. Koska voimassa voi kuitenkin edelleen olla aiemmin käyttöön otettuja järjestelyitä, tarvitaan siirtymäsäännös. Tämän asetuksen voimaantulon aikaan käytössä olevat järjestelyt olisi sen vuoksi saatettava tämän asetuksen mukaisiksi siitä lähtien, kun niiden voimassaoloa jatketaan tai niiden voimassaolo päättyy, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2007/2/EY 22 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan direktiivin 2007/2/EY 17 artiklan mukaiset yhdenmukaiset edellytykset pääsylle paikkatietoihin ja paikkatietopalveluihin.

2 artikla

Pääsyn rajoittaminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava yhteisön toimielimen tai elimen pyynnöstä syyt mahdolliseen tietojen yhteiskäytön rajoittamiseen direktiivin 2007/2/EY 17 artiklan 7 kohdan nojalla.

Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa, millä edellytyksillä pääsy 17 artiklan 7 kohdan mukaisen rajoituksen kohteena oleviin paikkatietoihin ja paikkatietopalveluihin kuitenkin voidaan sallia.

3 artikla

Järjestelyt

1.   Kaikkien järjestelyiden, jotka koskevat pääsyä paikkatietoihin ja paikkatietopalveluihin, on oltava kokonaisuudessaan tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

2.   Kaikissa järjestelyissä, jotka koskevat pääsyä paikkatietoihin ja paikkatietopalveluihin, on käytettävä direktiivin 2007/2/EY 3 artiklassa olevia määritelmiä.

4 artikla

Paikkatietojen ja paikkatietopalvelujen käyttö

1.   Yhteisön toimielimet tai elimet voivat asettaa paikkatiedot tai paikkatietopalvelut niiden lukuun toimivien toimeksisaajien käyttöön.

2.   Jos paikkatietoja ja paikkatietopalveluita asetetaan käyttöön 1 kohdan mukaisesti, yhteisön toimielinten ja elinten on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin välttämään paikkatietojen ja paikkatietopalveluiden luvaton käyttö.

3.   Jos paikkatietoja tai paikkatietopalveluja on asetettu käyttöön 1 kohdan nojalla, tiedot tai palvelut vastaanottanut osapuoli ei saa asettaa niitä muun tahon käyttöön ilman tietojen alkuperäisen tuottajan tai palveluiden alkuperäisen tarjoajan kirjallista suostumusta.

5 artikla

Metatiedot

Yhteisön toimielimiin ja elimiin tämän asetuksen mukaisesti sovellettavat edellytykset on ilmaistava komission asetuksen (EY) N:o 1205/2008 (2) osassa B tarkoitetussa metatietoelementissä 8.1.

6 artikla

Avoimuus

1.   Jos yhteisön toimielin tai elin pyytää pääsyä paikkatietoihin tai paikkatietopalveluun, jäsenvaltioiden on asetettava pyynnöstä sen arvioitavaksi ja käyttöön myös tietoja paikkatietojen ja paikkatietopalvelujen keruuta, käsittelyä, tuotantoa, laadunvalvontaa ja käyttöoikeuksien hankkimista koskevista mekanismeista, jos kyseiset lisätiedot ovat saatavilla ja kohtuullisesti katsoen koostettavissa ja toimitettavissa.

2.   Tarjouksiin, joita jäsenvaltiot esittävät yhteisön toimielimille ja elimille paikkatietoihin ja paikkatietopalveluihin pääsyn osalta, on pyynnöstä sisällytettävä hinnoittelun perusteet ja siinä huomioon otetut tekijät.

7 artikla

Vastausajat

Jäsenvaltioiden on mahdollistettava pääsy paikkatietoihin ja paikkatietopalveluihin viipymättä ja viimeistään 20 päivän kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta, jolleivät jäsenvaltio ja yhteisön toimielin tai elin keskenään muuta ole sopineet.

8 artikla

Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että järjestelyissä aletaan noudattaa tätä asetusta 18 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.

Jos tämän asetuksen voimaantulopäivänä on käytössä paikkatietojen tuottamista ja paikkatietopalvelujen tarjoamista koskevia järjestelyitä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisissä järjestelyissä noudatetaan tätä asetusta siitä lähtien, kun järjestelyiden voimassaoloa jatketaan tai niiden voimassaolo päättyy, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)   EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1.

(2)   EUVL L 326, 4.12.2008, s. 12.


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/10


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 269/2010,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä maaliskuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)   EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)   EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

156,4

JO

64,0

MA

141,2

TN

160,3

TR

101,1

ZZ

124,6

0707 00 05

JO

75,8

MA

87,9

TR

126,5

ZZ

96,7

0709 90 70

MA

143,4

TR

108,5

ZZ

126,0

0805 10 20

EG

46,7

IL

56,3

MA

53,6

TN

47,0

TR

65,5

ZZ

53,8

0805 50 10

EG

66,4

IL

91,6

MA

49,1

TR

68,9

ZA

69,5

ZZ

69,1

0808 10 80

AR

80,9

BR

83,8

CA

100,2

CL

85,6

CN

76,2

MK

23,6

US

130,0

ZA

94,1

ZZ

84,3

0808 20 50

AR

75,5

CL

96,3

CN

35,0

MX

100,0

UY

106,8

ZA

100,8

ZZ

85,7


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ” ZZ ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/12


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä helmikuuta 2010,

talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhteensopimattoman Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi suosituksen 2010/190/EU julkistamisesta

(2010/181/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto antoi 16 päivänä helmikuuta 2010 suosituksen 2010/190/EU (1) talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhteensopimattoman Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi.

(2)

Suosituksen julkistamisen tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan yhteensovittamista sekä lisätä talouden toimijoita tietämystä asiasta ja helpottaa suositeltujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Suositus 2010/190/EU talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhteensopimattoman Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 16 päivänä helmikuuta 2010.

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SALGADO


(1)  Katso tämän virallisen lehden sivu 65.


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/13


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä helmikuuta 2010,

Kreikalle esitettävästä vaatimuksesta toteuttaa liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen edellyttämiä alijäämän vähentämistä koskevia toimenpiteitä

(2010/182/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 9 kohdan yhdessä sen 136 artiklan kanssa,

ottaa huomioon komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 126 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Kun vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2005 uudistettiin, pyrittiin lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. Sillä pyrittiin varmistamaan, että erityisesti talouden tilanne ja talousarviotilanne otettaisiin täysin huomioon liiallista alijäämää koskevan menettelyn kaikissa vaiheissa. Vakaus- ja kasvusopimuksen tarjoama kehys tukee tällä tavoin julkisen talouden rahoitusaseman ripeään tervehdyttämiseen tähtäävää hallitusten politiikkaa, jossa otetaan huomioon talouden tilanne.

(4)

Neuvosto teki 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan yhtesön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 104 artiklan 6 kohdan mukaisen päätöksen, jonka mukaan Kreikassa on liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (1) 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti suosituksia, joiden mukaan liiallinen alijäämä olisi poistettava viimeistään vuonna 2010. Neuvosto myös asetti tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 27 päivän lokakuuta 2009.

(5)

Kreikan huhtikuussa 2009 ilmoittamia toteutunutta ja ennakoitua julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevia tietoja tarkistettiin ylöspäin vuoden 2009 lokakuussa annetussa ilmoituksessa. Vuoden 2008 alijäämäluku nousi 7¾— prosenttiin suhteessa BKT:hen (verrattuna huhtikuussa 2009 ilmoitettuun 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen), ja velkasuhteen ilmoitettiin kasvaneen 99 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2008 lopussa (verrattuna huhtikuussa 2009 ilmoitettuun 97,6 prosenttiin). Komissio (Eurostat) esitti Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (2) 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti yleisvarauman Kreikan ilmoittamien toteutuneiden tietojen laadun suhteen, sillä Kreikan lukuihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Kreikan julkisen talouden tilastoja koskevaa komission (Eurostat) varaumaa ei ole vielä peruutettu, minkä vuoksi Kreikan julkisen talouden tilastoja ei ole tällä hetkellä vahvistettu ja niihin voidaan joutua tekemään lisätarkistuksia. Komission yksiköiden syksyn 2009 ennusteiden ja tammikuussa 2010 tarkistetun Kreikan vakausohjelman, jäljempänä ’vuoden 2009 tarkistus’, mukaan julkisen talouden alijäämä oli 12¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun vuoden 2009 tarkistuksen tavoite oli 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun otetaan huomioon kokonaistuotannon kasvu, joka on virallisen ennusteen mukaan – ¼ prosenttia vuonna 2010, julkisen talouden tavoite on 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen eli selvästi yli 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.

(6)

Neuvosto on 2 päivänä joulukuuta 2009 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti todennut, ettei Kreikka ollut toteuttanut tuloksellisia toimia EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla 27 päivänä huhtikuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen, jäljempänä ’neuvoston 27 päivänä huhtikuuta 2009 antama suositus’, johdosta.

(7)

Eurooppa-neuvosto arvioi 11 päivänä helmikuuta 2010 Kreikan julkisen talouden tilannetta, antoi tukensa Kreikan hallituksen pyrkimyksille ja sitoutumiselle tehdä kaikki voitava, uusien toimenpiteiden hyväksyminen mukaan lukien, sen varmistamiseksi, että vakausohjelmassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan, ja se kehotti Kreikan hallitusta panemaan kaikki toimenpiteet täytäntöön tarkasti ja määrätietoisesti, jotta julkisen talouden alijäämäävoidaan tehokkaasti vähentää neljällä prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen vuonna 2010.

(8)

SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdassa määrätään, että jos jäsenvaltio ei edelleenkään noudata neuvoston suosituksia, neuvosto voi päättää vaatia jäsenvaltiota määräajassa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun neuvosto päättää osoittaa Kreikalle SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen. Neuvosto päätti 17 päivänä helmikuuta 2005 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti vaatia Kreikkaa toteuttamaan liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen edellyttämiä toimenpiteitä.

(9)

Seuraavat tekijät olisi otettava huomioon määritettäessä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen sisältöä, liiallisen alijäämän korjaamiseksi asetettava määräaika mukaan luettuna. Ensinnäkin arvio vuoden 2009 alijäämätoteutumasta oli huomattavasti korkeampi kuin neuvoston 27 päivänä huhtikuuta 2009 antamaa suositusta annettaessa ennakoitiin, ja menoylitykset ja tulovaje vähintäänkin kumoavat vuoden 2009 aikana toteutettujen julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden vaikutuksen. Liiallisen alijäämän korjaamiseksi tarvittava kokonaissopeutus on yli 9¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Toiseksi julkista taloutta on vuoden 2009 tarkistuksen mukaan tarkoitus sopeuttaa nimellisesti 4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen; Kreikan viranomaisten mukaan kaksi kolmannesta tästä sopeutuksesta saavutetaan pysyvien toimenpiteiden avulla.

(10)

Näiden tekijöiden perusteella näyttää siltä, että Kreikan liiallisen alijäämän poistamiseksi 27 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa neuvoston suosituksessa asetettua määräaikaa olisi vuoden 2010 tammikuun tarkistuksen mukaisesti pidennettävä jo pelkästään tarvittavan sopeutuksen määrän vuoksi kahdella vuodella vuoteen 2012.

(11)

Neuvosto antoi 16 päivänä helmikuuta 2010 Kreikalle suosituksen (3) talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhteensopimattoman Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi, jäljempänä ’neuvoston 16 päivänä helmikuuta 2010 antama suositus’.

(12)

Kun otetaan huomioon julkisen talouden näkymiin liittyvät riskit ja se, että komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa vuonna 2010 – ¼ prosenttia ja vuonna 2011 ¾ prosenttia, on äärimmäisen tärkeää toteuttaa vuoden 2010 talousarvio tiukalla tavalla, jotta julkinen talous saadaan käännettyä uralle, joka johtaa liiallisen alijäämän korjaamiseen viimeistään vuonna 2012. Vuosina 2011 ja 2012 on toteutettava konkreettisia pysyviä toimenpiteitä, jotta julkisen talouden alijäämä olisi enintään 5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Alijäämää supistavalle uralle pääsemiseksi tarvittavan rakenteellisen julkisen talouden sopeutuksen olisi oltava vähintään 3½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2010 ja 2011 ja 2½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012.

(13)

Liiallisen alijäämän korjaamiseksi tarvitaan julkisen talouden menoihin kohdistuvia kohdennettuja leikkauksia (erityisesti palkkamenojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen alentaminen ja julkisen sektorin työpaikkojen vähentäminen) ja tulonlisäyksiä (erityisesti verouudistus sekä valmisteverojen ja kiinteistöverojen korotukset) sekä monenlaisia parannuksia Kreikan julkisen talouden kehykseen (kuten keskipitkän aikavälin budjetointi, julkista taloutta koskevien sääntöjen vahvistaminen ja monet institutionaaliset muutokset). Kreikan viranomaiset ovat itse esitelleet useimmat näistä toimenpiteistä vuoden 2010 tarkistuksessa. Olisi vaadittava nimenomaisesti, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet pannaan asetetuissa määräajoissa täytäntöön kaikilta osin, sillä se näyttää olevan ehdottoman välttämätöntä Kreikan julkisen talouden tilanteen normalisoimiseksi uskottavalla ja kestävällä tavalla. Suunniteltuun julkisen talouden vakauttamisuraan liittyvät riskit huomioiden Kreikan on, kuten vakausohjelmassa ilmoitetaan, oltava valmiina hyväksymään lisätoimenpiteitä ja panemaan ne täytäntöön sen varmistamiseksi, että vakauttamisuraa noudatetaan.

(14)

Koska julkisen talouden tilastojen laatimisessa on Kreikassa todettu toistuvasti vakavia puutteita ja jotta Kreikan julkisen talouden tilannetta voitaisiin seurata riittävästi, tarvitaan lisätoimia nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaisesti vaadittavien julkista taloutta koskevien tietojen keräämisen ja käsittelyn parantamiseksi, erityisesti tehostamalla menettelyjä, joilla varmistetaan näiden tietojen oikea-aikainen ja asianmukainen toimittaminen. Tämä käsittää julkista taloutta koskevien tilastojen laatimisen neljännesvuosittain ja vuosittain asetusten (EY) N:o 2223/96 (4), (EY) N:o 264/2000 (5), (EY) N:o 1221/2002 (6), (EY) N:o 501/2004 (7), (EY) N:o 1222/2004 (8), (EY) N:o 1161/2005 (9) ja (EY) N:o 479/2009 mukaisesti sekä valtion talousarvion toteutumista koskevien tietojen julkistamisen kuukausittain sekä sosiaaliturvaa, paikallishallintoa ja talousarvion ulkopuolisia varoja koskevien rahoitustietojen nopean saatavuuden. Ottaen huomioon, että julkista taloutta koskevien luotettavien tilastojen laatimisen edellyttämien hallinnollisten muutosten tekeminen voi kestää, on kuitenkin tärkeää seurata säännöllisesti julkisen velan kehittymistä ja määritellä niin alijäämää kuin velan kehittymistä koskevat poliittiset tavoitteet.

(15)

Julkisen bruttovelan arvioidaan ylittävän 113 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2009 lopussa. Julkisen velan suhde BKT:hen on unionin korkeimpia ja selvästi yli SEUT-sopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Yhdistettynä markkinakehitykseen ja asiaan liittyvään riskien uudelleenhinnoitteluun tämä paitsi lisää mahdollisen uuden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun kustannuksia, myös kasvattaa nykyisen julkisen velan jälleenrahoituskustannuksia. Nettoluotonoton lisäksi myös muiden tekijöiden vaikutus velkatasoon on ollut suuri. Kreikan on välttämätöntä toteuttaa lisätoimia näiden tekijöiden hillitsemiksi pienentääkseen velkasuhdetta riittävän nopeasti julkisen talouden rahoitusasemaa ja nimellisen BKT:n kasvua koskevien ennusteiden mukaisesti. Julkisen velan vuosien 2010–2012 nimellistason vuotuisen muutoksen olisi vastattava alijäämätavoitteita ja ¼ prosentin vuotuista virta–varanto-korjauserää suhteessa BKT:hen vuosina 2010, 2011 ja 2012.

(16)

Kreikan olisi toimitettava viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2010 kertomus toimenpiteistä, joilla julkisen talouden vuoden 2010 tavoitteet on tarkoitus saavuttaa, ja niiden toteutuksen aikataulusta. Kreikan olisi myös säännöllisesti toimitettava neuvostolle ja komissiolle kertomuksia, joissa kuvaillaan tässä päätöksen mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Kreikan julkisen talouden tilanteen vakavuus huomioon ottaen kertomukset olisi toimitettava säännöllisesti 15 päivästä toukokuuta 2010 alkaen ja julkistettava. Kertomuksissa olisi erityisesti kuvailtava julkisen talouden vakauttamiseksi ja sen pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi toteutetut ja vuonna 2010 toteutettavat toimenpiteet. Kun otetaan huomioon julkisen talouden vakauttamisen sekä rakenneuudistuksen tarpeen ja kilpailukyvyn parantamisen tarpeen välinen vuorovaikutus, Kreikan olisi sisällytettävä kertomuksiinsa myös toimenpiteet, jotka toteutetaan neuvoston 16 päivänä helmikuuta 2010 antaman suosituksen johdosta. Lisäksi kertomuksissa olisi oltava tietoja seuraavista: valtion talousarvion kuukausittainen toteutus, sosiaaliturvan ja paikallishallinnon talousarvion toteutus, joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku, julkisen sektorin työllisyyden kehitys; maksamattomat menot ja, ainakin vuosittain, julkisten yritysten rahoitustilanne. Kun otetaan huomioon julkisen talouden vakauttamisen sekä rakenneuudistuksen tarpeen ja kilpailukyvyn parantamisen tarpeen välinen vuorovaikutus, neuvosto on kehottanut Kreikkaa raportoimaan tämän päätöksen mukaisesti neljännesvuosittain annettavissa kertomuksissa neuvoston 16 päivänä helmikuuta 2010 antaman suosituksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä. Komissio ja neuvosto tarkastelevat kertomuksia arvioidakseen liiallisen alijäämän korjaamisen edistymistä.

(17)

Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiesten 11 päivänä helmikuuta 2010 antamassa lausumassa kehotettiin komissiota seuraamaan tarkasti tämän päätöksen täytäntöönpanoa yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa ja ehdottamaan tarvittavia lisätoimenpiteitä.

(18)

Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen Kreikan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan rakenteellisesti tasapainoiseen talousarvioon päästään mahdollisimman pian. Tätä varten Kreikan viranomaisten olisi edelleen varmistettava sellaisten pysyvien toimenpiteiden toteuttaminen, joilla hillitään juoksevia perusmenoja, mukaan luettuina erityisesti palkkakustannukset, sosiaaliset tulonsiirrot, tuet ja muut siirrot. Lisäksi Kreikan olisi varmistettava, että julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä myös parannetaan julkisen talouden laatua ja edistetään talouden kilpailukyvyn elpymistä osana kattavaa uudistusohjelmaa, ja samalla nopeasti toteutettava uusia toimia verohallinnon uudistamiseksi edelleen. Kun otetaan huomioon kasvava velkamäärä ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu, Kreikan viranomaisten olisi parannettava edelleen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Kreikan on lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2012.

2.   Liiallisen alijäämän korjaamiseen johtavaan sopeutusuraan sisältyy vähintään 3½ prosenttiyksikön rakenteellinen vuotuinen sopeutus suhteessa BKT:hen vuosina 2010 ja 2011 sekä vähintään 2½ prosenttiyksikön rakenteellinen sopeutus suhteessa BKT:hen vuonna 2012.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu sopeutusura edellyttää, ettei julkisen talouden alijäämä ylitä 21 270:tä miljoonaa euroa vuonna 2010, 14 170:tä miljoonaa euroa vuonna 2011 eikä 7 360:tä miljoonaa euroa vuonna 2012.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu sopeutusura edellyttää, ettei julkisen talouden sulautetun bruttovelan vuotuinen muutos ylitä 21 760:tä miljoonaa euroa vuonna 2010, 14 680.tä miljoonaa euroa vuonna 2011 eikä 7 880:tä miljoonaa euroa vuonna 2012.

5.   Alijäämän vähentämistä olisi nopeutettava, jos taloutta tai talousarviota koskevat olosuhteet osoittautuvat tällä hetkellä odotettua paremmiksi.

2 artikla

Julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi ja sopeutusuralla pysymiseksi Kreikan on toteutettava joukko julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä, mukaan luettuina vakausohjelmassa esitetyt toimenpiteet ja erityisesti seuraavat:

A.   KIIREELLISET JULKISEN TALOUDEN TOIMENPITEET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA 15 PÄIVÄÄN TOUKOKUUTA 2010 MENNESSÄ

Vakausohjelmassa esitetyin tavoin, 2 päivänä helmikuuta ilmoitetut julkisen talouden toimenpiteet mukaan lukien, Kreikan on

Menot

a)

siirrettävä 10 prosenttia vuoden 2010 talousarvioon otetuista valtion yksikköjen talousarviomäärärahoista (lukuun ottamatta palkkoja ja eläkkeitä) varaukseen ennakoimattomia menoja varten, kunnes määrärahat on kohdennettu uudelleen yksikköjen kesken ja järkiperäistämistä tarvitsevat meno-ohjelmat on yksilöity, mikä johtaa menojen vähentämiseen tuntuvasti pysyvällä tavalla;

b)

hillittävä palkkamenoja, myös jäädyttämällä nimellispalkat valtionhallinnossa, paikallishallinnossa, valtion virastoissa ja muissa julkisissa laitoksissa sekä vähentämällä työpaikkoja; lopetettava vuonna 2010 tapahtuvat uudet palvelukseen otot ja peruutettava valtionhallinnon avoimet työpaikat, määräaikaiset työsopimukset mukaan luettuina, erityisesti siten, ettei eläkkeelle siirtyviä vakinaisia virkamiehiä korvata uusilla;

c)

alennettava valtion virkamiehille maksettavia erityislisiä (talousarvion ulkopuolisilta tileiltä maksettavat lisät mukaan luettuina), mikä johtaa julkisen sektorin kokonaispalkkasumman pienenemiseen ensimmäisenä askeleena kohti palkkajärjestelmän parantamista ja julkisen sektorin palkkataulukon suoraviivaistamista;

d)

leikattava nimellisesti sosiaaliturvan tulonsiirtoja muun muassa toimenpitein, joilla rajoitetaan etuuksien indeksointia;

Tulot

e)

sovellettava progressiivista verotusta kaikkiin tulolähteisiin ja horisontaalisesti yhdennettyä verotuskohtelua ansio- ja pääomatuloihin;

f)

kumottava verojärjestelmän kaikki poikkeukset ja itsenäiset verotusta koskevat säännökset, valtion virkamiehille maksettavista erityislisistä saatavat tulot mukaan luettuina;

g)

otettava käyttöön itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovellettava harkintaverotus;

h)

otettava käyttöön rakennuksista perittävä pysyvä maksu ja korotettava kiinteistöveroa 31 päivästä joulukuuta 2009 alkaen käytössä olleisiin verokantoihin verrattuna;

i)

korotettava tupakan, alkoholin ja polttoaineiden valmisteveroja 31 päivästä joulukuuta 2009 alkaen käytössä olleisiin verokantoihin verrattuna;

j)

esitettävä yksityiskohtaisesti suunnitteilla olevat verojärjestelmän uudistukset ja pantava ne täytäntöön vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä käyttäen tehokkuuden lisääntymisen myötä mahdollisesti saatava hyöty alijäämän supistamiseksi edelleen.

B.   VUODEN 2010 JULKISEN TALOUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN VARMISTAVAT TUKITOIMENPITEET

a)

Sikäli kuin 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun alijäämän enimmäismäärään ja 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun velan enimmäismäärään liittyvät riskit toteutuvat Kreikan on 16 päivänä maaliskuuta 2010 esitettävässä kertomuksessa ilmoitettava uusista toimenpiteistä niiden lisäksi, joista on säädetty 2 artiklan A kohdassa, varmistaakseen, että vuoden 2010 julkista taloutta koskeva tavoite saavutetaan. Lisätoimenpiteissä olisi keskityttävä menoleikkauksiin (esimerkiksi uusiin juokseviin ja pääomamenoihin kohdistuviin leikkauksiin, mukaan lukien talousarviossa ennakoimattomiin menoihin ohjattujen määrärahojen peruuttaminen) mutta niihin olisi myös sisällyttävä tuloja kasvattavia toimenpiteitä (kuten arvonlisäveroista saatavien tulojen lisääminen, ylellisyystuotteista, myös yksityisautoista, kannettavien valmisteverojen käyttöönotto ja energiatuotteiden valmisteverojen korottaminen). Tätä koskeva ensimmäinen arvio suoritetaan ensimmäisen kertomuksen esittämisen yhteydessä 16 päivänä maaliskuuta 2010.

C.   VUODEN 2010 LOPPUUN MENNESSÄ TOTEUTETTAVAT MUUT TOIMENPITEET

Menot

a)

hyväksyttävä uudistuksia, joita tarvitaan ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi merkittävällä tavalla terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmien uudistuksella, joka on vahvistettava talouspoliittisen komitean vertaisarvioinnissa, ja erityisesti uudistettava eläkejärjestelmäänsä liittyviä parametreja eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden varmistamiseksi väestön ikääntyessä; uudistukseen olisi tätä varten sisällytettävä eläkkeiden ylärajan alentaminen, sekä naisten että miesten lakisääteisen eläkeiän nostaminen asteittain ja eläkkeiden myöntämismallin muuttaminen siten, että se vastaisi paremmin asianomaisen koko työelämän aikana suoritettuja maksuja, parantaisi sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja järkiperäistäisi erityisetuuksien järjestelmää pienten eläkkeiden kohdalla;

b)

vähennettävä työpaikkoja koko valtionhallinnossa leikkaamalla määräaikaisten työsopimusten lukumäärää edelleen ja soveltamalla sääntöä, jonka mukaan jokaista viittä eläkkeelle siirtyjää kohtaan palkataan ainoastaan yksi uusi työntekijä;

c)

uudistettava julkisen hallinnon suoraan työllistämien työntekijöiden palkkajärjestelmää ottamalla käyttöön palkkoja vahvistettaessa ja määritettäessä noudatettavat yhdennetyt periaatteet; suoraviivaistettava palkkataulukkoa ja pyrittävä samalla alentamaan palkkamenoja; myös paikallisella tasolla on pyrittävä säästämään palkkamenoissa; uutta yhdennettyä palkkataulukkoa on laajennettava mutta myös hienosäädettävä ja sovellettava myös paikallishallinnossa ja erilaisissa muissa laitoksissa; lisäksi on varmistettava, että parhaiten suoriutuvat pidetään julkisella sektorilla;

Tulot

d)

tehostettava määrätietoisesti veronkierron ja petosten torjuntaa (erityisesti ALV:n, yhtiöverojen ja itsenäisten ammatinharjoittajien tuloihin sovellettavan verojärjestelmän osalta), myös tehostamalla veronkannon täytäntöönpanoa ja käyttämällä mahdollinen tuotto alijäämän edelleen supistamiseen;

e)

jatkettava verohallinnon nykyaikaistamista muun muassa perustamalla veronkannosta vastaava virasto, joka on täysin vastuuvelvollinen toiminnastaan ja jonka olisi asetettava vuotuiset tavoitteet ja joka soveltaa verovirastojen tuloksen valvontaa ja arviointia koskevaa järjestelmää; osoitettava tarvittavat resurssit siltä osin kuin on kyse koulutetusta henkilöstöstä, infrastruktuurista ja laitteista, hallinto-organisaatiosta ja tiedonjakojärjestelmistä, joiden osalta olisi annettava riittävät takeet poliittista vaikutusta vastaan;

Julkisen talouden kehys

f)

esitettävä yksityiskohtaisesti toimenpiteet, jotka toteutetaan vuosina 2011 ja 2012 vuoden 2010 tarkistuksen tavoitteiden noudattamiseksi;

g)

lujitettava valtiovarainministeriön asemaa suhteessa muiden alojen vastuuministeriöihin vuotuista talousarviolakia laadittaessa ja vahvistettava talousarvion toteutuksen aikana sen käytössä olevia valvontamekanismeja; lisäksi on varmistettava ohjelmabudjetoinnin tehokas täytäntöönpano;

h)

jatkettava yleisen kirjanpitoviraston nykyaikaistamista muun muassa perustamalla talousarviota varten osasto, joka on täysin vastuuvelvollinen toiminnastaan ja jonka olisi asetettava monivuotiset menotavoitteet ja sovellettava tulosten valvontaa ja arviointia koskevaa järjestelmää; osoitettava tarvittavat resurssit siltä osin kuin on kyse koulutetusta henkilöstöstä, infrastruktuurista ja laitteista, hallinto-organisaatiosta ja tiedonjakojärjestelmistä, joiden osalta olisi annettava riittävät takeet poliittista vaikutusta vastaan;

i)

hyväksyttävä keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehys, joka sisältää monivuotiseen menosääntöön perustuvat sitovat menokatot, ja perustettava riippumaton finanssipolitiikan virasto, joka julkistaa hyvissä ajoin talousarviosuunnitelmia ja talousarvion toteutusta kaikissa julkishallinnon yksiköissä koskevat tiedot;

j)

edellä i alakohdassa tarkoitetun keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen puitteissa ilmoitettava viipymättä keskipitkällä aikavälillä menojen supistamiseksi toteutettavat pysyvät lisätoimenpiteet;

k)

tehostettava määrätietoisesti julkishallinnossa ilmenevän lahjonnan torjuntaa erityisesti julkisen sektorin palkkojen ja lisien, julkisten hankintojen sekä veronmääräytymisen ja -kannon osalta;

l)

toteutettava tarvittavat toimenpiteet julkisen velan keskimääräisen erääntymisajan lyhentymisen välttämiseksi;

m)

jatkettava toimia muiden velkatason muutokseen vaikuttavien tekijöiden kuin nettoluotonoton hallitsemiseksi.

D.   MUUT JULKISEN TALOUDEN TOIMENPITEET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2012

Menot

a)

toteutettava vuosina 2011 ja 2012 ennen kaikkea juokseviin menoihin keskittyviä pysyviä sopeutustoimenpiteitä; hyväksyttävä erityisesti menoleikkauksia, joiden tavoitteena on saada aikaan pysyviä säästöjä julkisissa kulutusmenoissa, palkkamenot ja sosiaaliset tulonsiirrot mukaan luettuina, ja vähennettävä julkisen sektorin työpaikkoja;

Tulot

b)

keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen puitteissa jatkettava määrätietoisesti verohallinnon uudistusta ja osoitettava mahdollisesti saatavat tulot alijäämän supistamiseen;

Julkisen talouden kehys

c)

parannettava institutionaalisia järjestelyjä siten, että on mahdollista tuottaa luotettavia ja realistisia julkista taloutta koskevia virallisia ennusteita, joissa otetaan huomioon käytettävissä olevat tiedot viimeaikaisesta kehityksestä ja kehitysnäkymistä. Tätä varten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi tarkasteltava uudelleen viralliset makrotalouden ennusteet. Vertailukohtana on pidettävä komission yksiköiden talousennustetta;

d)

oltava sisällyttämättä kertaluonteisia alijäämää supistavia toimenpiteitä julkisen talouden tavoitteisiin;

e)

keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen puitteissa toteutettava menoja supistavia pysyviä lisätoimenpiteitä lähellä tasapainoa olevan tai ylijäämäisen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi.

3 artikla

Tulojen ja menojen oikein ajoitetun ja tehokkaan valvonnan sekä julkisen talouden kehityksen asianmukaisen seurannan varmistamiseksi Kreikan olisi:

a)

hyväksyttävä 15 päivään toukokuuta 2010 mennessä lainsäädäntö, joka velvoittaa julkistamaan talousarvion toteutusta koskevat tiedot kuukausittain enintään 10 päivän kuluessa kuukauden päättymisestä;

b)

valvottava sosiaaliturvarahastoihin ja sairaaloihin tällä hetkellä sovellettavaa oikeudellista velvoitetta julkistaa vuosittain virallinen kirjanpito ja tase;

c)

jatkettava edelleen toimia julkista taloutta koskevien tietojen keräämisen ja käsittelyn parantamiseksi erityisesti parantamalla tilastoviranomaisten ja yleisen kirjanpitoviraston valvontamenetelmiä ja varmistamalla henkilökohtaisen vastuun tosiasiallinen soveltaminen tapauksissa, joissa on ilmoitettu vääriä tietoja, sen varmistamiseksi, että asetuksissa (EY) N:o 2223/96, (EY) N:o 264/2000, (EY) N:o 1221/2002, (EY) N:o 501/2004, (EY) N:o 1222/2004, (EY) N:o 1161/2005, (EY) N:o 223/2009 (10) ja (EY) N:o 479/2009 vaaditut julkista taloutta koskevat laadukkaat tiedot toimitetaan oikea-aikaisesti;

d)

tehtävä yhteistyötä komission (Eurostat) kanssa sopiakseen pikaisesti toimintasuunnitelmasta tilastollisten, institutionaalisten ja hallinnollisten puutteiden ratkaisemiseksi;

e)

tehtävä yhteistyötä komission (Eurostat) kanssa ja otettava vastaan asianmukaista teknistä apua julkisen talouden tilastojen ja muiden makrotalouden tilastojen laatimiseksi.

4 artikla

1.   Kreikan on toimitettava neuvostolle ja komissiolle sekä julkistettava viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2010 kertomus, jossa ilmoitetaan tämän päätöksen 2 artiklassa tarkoitettujen vuoden 2010 julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutuksen aikataulu, 2 artiklan B kohdassa tarkoitetut tarvittavat toimenpiteet mukaan luettuina.

2.   Kreikan on toimitettava neuvostolle ja komissiolle sekä julkistettava viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2010 kertomus, jossa esitetään tämän päätöksen noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet. Tämän jälkeen Kreikan on toimitettava ja julkistettava tällaiset kertomukset neljännesvuosittain.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa olisi oltava yksityiskohtaiset tiedot seuraavista:

a)

konkreettiset toimenpiteet, jotka on toteutettu kertomuksen esittämispäivään mennessä tämän päätöksen noudattamiseksi, mukaan lukien niiden määrinä ilmoitetut vaikutukset julkiseen talouteen;

b)

konkreettiset toimenpiteet, jotka on tarkoitus toteuttaa kertomuksen esittämispäivän jälkeen tämän päätöksen noudattamiseksi, niiden toteutuksen aikataulu sekä arvio niiden vaikutuksista julkiseen talouteen;

c)

valtion talousarvion kuukausittainen toteuttaminen;

d)

vuotta lyhyemmän aikavälin osalta talousarvion toteutus sosiaaliturvan osalta, paikallishallinnoissa ja talousarvion ulkopuolisten varojen osalta;

e)

valtion velkakirjojen liikkeeseenlasku ja takaisinlunastus;

f)

julkisen sektorin pysyvien ja väliaikaisten työpaikkojen kehitys;

g)

maksamattomat valtion menot (kertyneet maksurästit);

h)

julkisten yritysten ja muiden julkisten yksiköiden taloudellinen tilanne (nämä tiedot olisi annettava vuosittain).

4.   Komissio ja neuvosto tutkivat kertomuksia arvioidakseen, onko Kreikka noudattanut tätä päätöstä.

Näiden arviointien yhteydessä komissio voi tuoda esiin toimenpiteitä, joita tarvitaan tässä päätöksessä liiallisen alijäämän korjaamiseksi esitetyn vakautusuran noudattamista varten.

5 artikla

Kreikan on toteutettava tulokselliset toimet tämän päätöksen noudattamiseksi 15 päivään toukokuuta 2010 mennessä.

6 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu Helleenien tasavallalle.

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SALGADO


(1)   EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(2)   EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1.

(3)  Katso tämän virallisen lehden sivu 65.

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1996, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1).

(5)  Komission asetus (EY) N:o 264/2000, annettu 3 päivänä helmikuuta 2000, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 täytäntöönpanosta julkisen rahoituksen lyhyen aikavälin tilastojen osalta (EYVL L 29, 4.2.2000, s. 4).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2002, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, muita kuin rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta (EYVL L 179, 9.7.2002, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 501/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta (EUVL L 81, 19.3.2004, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1222/2004, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2004, neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimisesta ja toimittamisesta (EUVL L 233, 2.7.2004, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1161/2005, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2005, institutionaalisen sektorin mukaan jaotellun muita kuin rahoitustilejä koskevan neljännesvuositilinpidon laatimisesta (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 22).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/19


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010,

yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle tehdyn päätöksen 2009/459/EY muuttamisesta

(2010/183/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan toisen alakohdan yhdessä sen 8 artiklan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto on päätöksellä 2009/458/EY (2) päättänyt antaa Romanialle keskinäistä apua. Neuvosto on päätöksellä 2009/459/EY (3) päättänyt antaa Romanialla keskipitkän ajan rahoitustukea.

(2)

Romanian taloudellisen taantuman laajuus ja vakavuus edellyttävät rahoitustukierien maksamiselle asetettujen talouspoliittisten ehtojen tarkistamista siten, että BKT:n määrän ennakoitua jyrkemmän supistumisen vaikutukset voidaan ottaa huomioon.

(3)

Sen vuoksi päätös 2009/459/EY olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2009/459/EY seuraavasti:

1)

Korvataan 3 artiklan 5 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

pannaan täytäntöön selkeä julkisen talouden keskipitkän aikavälin ohjelma, jonka tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon alapuolelle sellaisella aikavälillä ja vakauttamisuralla, joka on sopusoinnussa neuvoston Romanialle liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä antamien suositusten kanssa.”

2)

Korvataan 3 artiklan 5 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

hyväksytään ja pannaan täytäntöön vuoden 2010 ja myöhempien vuosien talousarviot täydentävässä yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyä vakauttamisuraa noudattaen.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Romanialle.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SALGADO


(1)   EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1.

(2)   EUVL L 150, 13.6.2009, s. 6.

(3)   EUVL L 150, 13.6.2009, s. 8.


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/20


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS ATALANTA/1/2010,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2010,

kolmansien valtioiden osallistumisen hyväksymisestä Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta), tehdyn poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen Atalanta/2/2009 sekä osallistujien komitean perustamisesta Euroopan unionin sotilasoperaatiolle, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta), tehdyn poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen Atalanta/3/2009 muuttamisesta

(2010/184/YUTP)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon 10 päivänä marraskuuta 2008 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (1), ja erityisesti sen 10 artiklan,

ottaa huomioon poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen Atalanta/2/2009 (2) sekä poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen Atalanta/3/2009 (3) ja sen lisäyksen (4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin operaation komentaja piti joukkojen muodostamista käsittelevän kokouksen 16 päivänä joulukuuta 2008.

(2)

Ukrainan tekemän Atalanta-operaatioon osallistumista koskevan tarjouksen, Euroopan unionin operaation komentajan suosituksen ja Euroopan unionin sotilaskomitean lausunnon perusteella Ukrainan osallistuminen olisi hyväksyttävä.

(3)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen Atalanta/2/2009 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kolmansien valtioiden osallistuminen

Joukkojen muodostamis- ja miehityskokousten perusteella hyväksytään Norjan, Kroatian, Montenegron ja Ukrainan osallistuminen Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta).”

2 artikla

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen Atalanta/3/2009 liite korvataan tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2010.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

C. FERNÁNDEZ-ARIAS


(1)   EUVL L 301, 12.11.2008, s. 33.

(2)   EUVL L 109, 30.4.2009, s. 52.

(3)   EUVL L 112, 6.5.2009, s. 9.

(4)   EUVL L 119, 14.5.2009, s. 40.


LIITE

”LIITE

LUETTELO 2 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUISTA

Norja

Kroatia

Montenegro

Ukraina”.


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/22


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS ATALANTA/2/2010,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010,

Euroopan unionin joukkojen komentajan nimittämisestä Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta)

(2010/185/YUTP)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan,

ottaa huomioon 10 päivänä marraskuuta 2008 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (1) (Atalanta), ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP 6 artiklan nojalla neuvosto on valtuuttanut poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean tekemään päätökset Euroopan unionin joukkojen komentajan nimittämisestä.

(2)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea teki 4 päivänä joulukuuta 2009 päätöksen Atalanta/8/2009 (2), jolla kontra-amiraali Giovanni GUMIERO nimitettiin Euroopan unionin joukkojen komentajaksi Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä.

(3)

Euroopan unionin operaation komentaja on suosittanut, että kontra-amiraali (LH) Jan THÖRNQVIST nimitetään uudeksi Euroopan unionin joukkojen komentajaksi Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä.

(4)

Euroopan unionin sotilaskomitea on tukenut tätä suositusta.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden Euroopan unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään kontra-amiraali (LH) Jan THÖRNQVIST Euroopan unionin joukkojen komentajaksi Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2010.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2010.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

C. FERNÁNDEZ-ARIAS


(1)   EUVL L 301, 12.11.2008, s. 33.

(2)   EUVL L 327, 12.12.2009, s. 40.


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/23


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2010/186/YUTP,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010,

Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 2009/788/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä lokakuuta 2009 yhteisen kannan 2009/788/YUTP Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä (1).

(2)

Neuvosto teki 22 päivänä joulukuuta 2009 päätöksen 2009/1003 YUTP yhteisen kannan 2009/788/YUTP muuttamisesta ja rajoittavien toimenpiteiden lisäämisestä (2).

(3)

Neuvosto katsoo, ettei ole enää perusteltua pitää tiettyjä henkilöitä niitä henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä koskevassa luettelossa, joihin yhteisessä kannassa 2009/788/YUTP esitettyjä rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan. Yhteisen kannan 2009/788/YUTP liitteessä oleva luettelo olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poistetaan tämän päätöksen liitteessä mainitut henkilöt yhteisen kannan 2009/788/YUTP liitteessä olevasta luettelosta.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ESPINOSA


(1)   EUVL L 281, 28.10.2009, s. 7.

(2)   EUVL L 346, 23.12.2009, s. 51.


LIITE

Luettelo 1 artiklassa tarkoitetut henkilöt:

2.

Kenraali Mamadouba (alias Mamadou) Toto CAMARA

3.

Kenraali Sékouba KONATÉ

16.

Majuri Kelitigui FARO

43.

Kabinet (alias Kabiné) KOMARA


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/24


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010,

luvan antamisesta jäsenvaltioille myöntää tiettyjä poikkeuksia vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY nojalla

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1610)

(2010/187/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 2 ja 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2008/68/EY liitteessä I oleva I.3 jakso, liitteessä II oleva II.3 jakso ja liitteessä III oleva III.3 jakso sisältävät luettelot kansallisista poikkeuksista, joiden ansiosta on mahdollista ottaa huomioon kansalliset erityisolot. Nämä luettelot olisi saatettava ajan tasalle sisällyttämällä niihin uudet kansalliset poikkeukset.

(2)

Selkeyden vuoksi on aiheellista korvata kyseiset jaksot kokonaan.

(3)

Sen vuoksi direktiiviä 2008/68/EY olisi muutettava.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivillä 2008/68/EY perustetun vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämän päätöksen liitteessä luetellut jäsenvaltiot saavat panna täytäntöön liitteessä esitetyt poikkeukset, jotka koskevat vaarallisten aineiden kuljetuksia niiden alueella.

Näitä poikkeuksia on sovellettava ketään syrjimättä.

2 artikla

Muutetaan direktiivin 2008/68/EY liitteessä I oleva I.3 jakso, liitteessä II oleva II.3 jakso ja liitteessä III oleva III.3 jakso tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

Siim KALLAS

Varapuheenjohtaja


(1)   EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13.


LIITE

Muutetaan direktiivin 2008/68/EY liitteessä I oleva I.3 jakso, liitteessä II oleva II.3 jakso ja liitteessä III oleva III.3 jakso seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä I oleva I.3 jakso seuraavasti:

”I.3   Kansalliset poikkeukset

Jäsenvaltioita koskevat poikkeukset, jotka on myönnetty niiden alueella tapahtuvia vaarallisten aineiden kuljetuksia varten direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan nojalla.

Poikkeusten numerointi: RO-a/bi/bii-MS-nn

RO = tie

a/bi/bii = 6 artiklan 2 kohdan a/bi/bii alakohta

MS = jäsenvaltion lyhenne

nn = järjestysnumero

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

BE Belgia

RO–a–BE–1

Asia: Luokka 1 – Pienet määrät.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6.

Direktiivin liitteen sisältö: 1.1.3.6 kohdassa rajoitetaan tavallisessa ajoneuvossa kuljetettavien kaivosräjähteiden määrä 20 kilogrammaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kaukana toimituspaikoista sijaitsevien varastojen toiminnanharjoittajat voivat saada luvan kuljettaa enintään 25 kg dynamiittia tai voimakkaita räjähdysaineita ja 300 nallia tavallisella moottoriajoneuvolla räjähdysaineyksikön asettamin ehdoin.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Article 111 de l’arrêté royal 23 septembre 1958 sur les produits explosifs.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–BE–2

Asia: Eri luokkien aineita sisältäneiden puhdistamattomien tyhjien konttien kuljettaminen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.6.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Rahtikirjassa on oltava maininta ”puhdistamattomia tyhjiä pakkauksia, jotka ovat sisältäneet eri luokkien aineita”.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Dérogation 6-97.

Huomautuksia: Euroopan komissio on kirjannut poikkeuksen numerolla 21 (direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–BE–3

Asia: Poikkeuksen RO–a–UK-4 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–BE–4

Asia: Poikkeus kaikista ADR-määräysten vaatimuksista, kun kyseessä ovat enintään 1 000:n kotitalouskäyttöön tarkoitetun käytetyn ionisavuilmaisimen keräyspisteiden kautta tapahtuvat kotimaan kuljetukset käsittelylaitokseen Belgiassa savuilmaisimien lajittelua ja keräämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.

Viittaus ADR-määräysten vaatimuksiin: Kaikki vaatimukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon:

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Ionisavuilmaisimien säteilyyn kotitalouskäytössä liittyvien näkökohtien osalta ei edellytetä viranomaisvalvontaa silloin, kun savuilmaisintyyppi on hyväksytty. ADR-määräysten vaatimuksia ei myöskään sovelleta tällaisten savuilmaisimien kuljettamiseen loppukäyttäjälle (ks. 2.2.7.1.2 kohdan d alakohta).

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevassa direktiivissä 2002/96/EY edellytetään, että käytetyt savuilmaisimet lajitellaan keräämisen yhteydessä piirilevyjen käsittelyn varmistamiseksi ja ionisavuilmaisimien osalta radioaktiivisten aineiden poistamiseksi. Lajittelun ja keräämisen mahdollistamiseksi on laadittu suunnitelma, jolla kotitalouksia kannustetaan tuomaan käytetyt savuilmaisimet keräyspisteeseen, josta ne voidaan kuljettaa käsittelylaitokseen suoraan tai toisen keräyspisteen taikka välivaraston kautta.

Keräyspisteissä on metallisäiliöitä, joihin mahtuu enintään 1 000 savuilmaisinta. Säiliöön pakatut savuilmaisimet voidaan kuljettaa keräyspisteistä yhdessä muiden jätteiden kanssa välivarastoon tai käsittelylaitokseen. Säiliössä on merkintä ”Savuilmaisin”.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Savuilmaisimien lajittelua ja keräämistä koskeva suunnitelma on osa edellytyksiä, joita sovelletaan hyväksyttyjen laitteiden hävittämiseen ja joista säädetään seuraavan säädöksen 3 §:n 1 momentin d.2 alamomentissa: Arrêté royal du 20 juillet 2001 portant règlement général de la protection de la population, des travailleurs et de l’environnement contre le danger des rayonnements ionisants.

Huomautuksia: Tätä poikkeusta tarvitaan käytettyjen ionisavuilmaisimien lajittelun ja keräämisen mahdollistamiseksi.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

DE Saksa

RO–a–DE–1

Asia: Autonosien, joiden luokitustunnus on 1.4G, yhteenpakkaaminen ja yhteenkuormaus eräiden vaarallisten aineiden kanssa (n4).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.1.10 ja 7.5.2.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Yhteenpakkaamista ja yhteenkuormausta koskevat säännökset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: YK-numeroihin 0431 ja 0503 kuuluvia aineita voidaan kuormata yhteen tiettyjen vaarallisten esineiden kanssa (autonvalmistukseen liittyvät tuotteet) tiettyinä määrinä, jotka on lueteltu poikkeuksessa. Arvoa 1 000 (vastaa 1.1.3.6.4 kohtaa) ei saa ylittää.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung – GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 28.

Huomautuksia: Poikkeusta tarvitaan autojen turvalaitteiden nopeiden toimitusten mahdollistamiseksi paikallisen kysynnän mukaisesti. Koska kyseessä oleva tuotevalikoima on laaja, näitä tuotteita ei yleensä varastoida paikallisissa autokorjaamoissa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–DE–2

Asia: Poikkeus vaatimukseen, jonka mukaan 1.1.3.6 kohdassa määriteltyjen tiettyjen vaarallisten aineiden määrien mukana on oltava rahtikirja ja lähettäjän vakuutus (n1).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.1 ja 5.4.1.1.6.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjan sisältö.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kaikki luokat luokkaa 7 lukuun ottamatta: rahtikirjaa ei tarvita, jos kuljetettavien tavaroiden määrä ei ylitä 1.1.3.6 kohdassa annettuja määriä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung – GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 18.

Huomautuksia: Pakkausten merkinnöissä ja varoituslipukkeissa annettujen tietojen katsotaan riittävän kotimaisissa kuljetuksissa, sillä rahtikirja ei aina sovellu kuljetuksiin, joihin liittyy paikallista jakelua.

Euroopan komissio on kirjannut poikkeuksen numerolla 22 (direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–DE–3

Asia: Mittanormaalien ja polttoainepumppujen kuljettaminen (tyhjinä ja puhdistamattomina).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: YK-numeroita 1202, 1203 ja 1223 koskevat määräykset.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkaus, merkinnät, asiakirjat, kuljetus- ja käsittelyohjeet, ajoneuvon miehistön ohjeet.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeuksen soveltamista varten määritellään sovellettavat määräykset ja lisäsäännökset; 1 000 litraan saakka: puhdistamattomia tyhjiä pakkauksia vastaavat määräykset; yli 1 000 litraa: säiliöitä koskevien tiettyjen määräysten noudattaminen; kuljetus ainoastaan tyhjänä ja puhdistamattomana.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung – GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 24.

Huomautuksia: Luettelo nro 7, 38 ja 38a.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–DE–5

Asia: Lupa yhteenpakkaamiseen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.1.10.4 MP2.

Direktiivin liitteen sisältö: Yhteenpakkaaminen kielletty.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Luokat 1.4S, 2, 3 ja 6.1; lupa pakata yhteen luokan 1.4S esineitä (pienten aseiden ammuksia), aerosoleja (luokka 2) sekä luokkiin 3 ja 6.1 kuuluvia puhdistus- ja käsittelyaineita (YK-numerot lueteltu) yhdistelmiksi, joita myydään pakkausryhmään II kuuluvassa yhteisessä pakkauksessa pieninä määrinä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung – GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 21.

Huomautuksia: Luettelo nro 30*, 30a, 30b, 30c, 30d, 30e, 30f ja 30g.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

DK Tanska

RO–a–DK–1

Asia: Sellaisten kotitalouksista ja tietyistä yrityksistä jätteistä huolehtimista varten kerättyjen pakkausten tai esineiden tiekuljetus, jotka sisältävät vaarallisten aineiden jätteitä tai jäämiä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Osat 2 ja 3 sekä luvut 4.1, 5.2, 5.4 ja 8.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitusperiaatteet, erityismääräykset, pakkausmääräykset, merkintöjä ja varoituslipukkeita koskevat määräykset, rahtikirja ja koulutus.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kotitalouksista ja tietyistä yrityksistä kerättyjä sisäpakkauksia tai esineitä, jotka sisältävät vaarallisten aineiden jätteitä tai jäämiä, voidaan pakata toistensa kanssa samoihin ulkopakkauksiin. Kunkin sisäpakkauksen ja/tai kunkin ulkopakkauksen sisältö ei saa ylittää vahvistettuja massa- tai tilavuusrajoja. Poikkeukset luokitusta, pakkaamista, merkintöjä ja varoituslipukkeita, asiakirjoja sekä koulutusta koskevista määräyksistä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 437 af 6. juni 2005 om vejtransport af farligt gods, § 4 stk. 3.

Huomautuksia: Tarkka luokitus ja kaikkien ADR-määräysten soveltaminen on mahdotonta, kun vaarallisten aineiden jätteitä tai jäämiä kerätään kotitalouksista ja tietyistä yrityksistä jätteistä huolehtimista varten. Jätteet sisältyvät yleensä vähittäiskaupassa myytyihin pakkauksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–DK–2

Asia: Räjähde- ja sytytinpakkausten tiekuljetus samassa ajoneuvossa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.5.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Yhteenpakkaamista koskevat määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vaarallisten aineiden tiekuljetuksissa on noudatettava ADR-määräyksiä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 729 of 15. august 2001 om vejtransport of farligt gods § 4, stk. l.

Huomautuksia: Käytännössä on tarpeellista, että räjähteet voidaan kuormata yhteen sytytinten kanssa samaan ajoneuvoon, kun näitä tavaroita kuljetetaan niiden varastointipaikalta työmaalle ja takaisin.

Kun vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevaa Tanskan lainsäädäntöä muutetaan, Tanskan viranomaiset sallivat tällaiset kuljetukset seuraavin ehdoin:

1)

Ryhmän D räjähteitä saa kuljettaa enintään 25 kg.

2)

Ryhmän B sytyttimiä saa kuljettaa enintään 200 kappaletta.

3)

Sytyttimet ja räjähteet on pakattava erikseen UN-sertifioituihin pakkauksiin direktiivin 94/55/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2000/61/EY, säännösten mukaisesti.

4)

Sytyttimiä sisältävän pakkauksen ja räjähteitä sisältävän pakkauksen välisen etäisyyden on oltava vähintään yksi metri. Etäisyyden on säilyttävä myös äkillisessä jarrutuksessa. Sytyttimiä sisältävät pakkaukset ja räjähteitä sisältävät pakkaukset on sijoitettava siten, että ne voidaan poistaa nopeasti ajoneuvosta.

5)

Kaikkia muita vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevia sääntöjä on noudatettava.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

FI Suomi

RO–a–FI–1

Asia: Vaarallisten aineiden tiettyjen määrien kuljettaminen linja-autoissa ja vähäaktiivisten radioaktiivisten aineiden pienten määrien kuljettaminen terveydenhuoltoa ja tutkimusta varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.1, 5.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkausmääräykset, asiakirjat.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Linja-autoissa saa kuljettaa ilman rahtikirjaa vaarallisia aineita 1.1.3.6 kohdassa tarkoitettuja määriä pienempinä määrinä siten, että suurin kokonaismassa on enintään 200 kg, eikä kaikkia pakkausvaatimuksia tarvitse noudattaa. Kuljetettaessa vähäaktiivisia radioaktiivisia aineita enintään 50 kg:n määrinä terveydenhoitoa ja tutkimusta varten, ajoneuvoa ei tarvitse merkitä ja varustaa ADR-määräysten mukaisesti.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002; 313/2003; 312/2005).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–FI–2

Asia: Tyhjiä säiliöitä koskeva merkintä rahtikirjassa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.6.

Direktiivin liitteen sisältö: Erityismääräykset tyhjille, puhdistamattomille pakkauksille, ajoneuvoille, konteille, säiliöille, monisäiliöajoneuvoille ja monisäiliökonteille (MEG-kontit).

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Sellaisten tyhjien puhdistamattomien säiliöajoneuvojen osalta, joissa on kuljetettu kahta tai useampaa YK-numeroon 1202, 1203 tai 1223 kuuluvaa ainetta, rahtikirjassa olevaa merkintää voidaan täydentää sanoilla ”viimeisin kuorma” ja ilmoittamalla sen tuotteen nimi, jonka syttymispiste on alhaisin: ”Tyhjä säiliöajoneuvo, 3, viimeisin kuorma: UN 1203 Moottoripolttoaine, II”.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002; 313/2003).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–FI–3

Asia: Räjähteiden kuljettamiseen käytettävän kuljetusyksikön varoituslipukkeet ja merkinnät.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.3.2.1.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Oranssikilpeä koskevat yleiset määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljetusyksiköihin (yleensä pakettiautoihin), joissa kuljetetaan pieniä määriä räjähteitä (suurin nettopaino 1 000 kg) louhoksille ja työmaille, voidaan kiinnittää eteen ja taakse mallin nro 1 mukainen suurlipuke.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002; 313/2003).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

FR Ranska

RO–a–FR–2

Asia: Sellaisen hoitotoimenpiteistä syntyvän jätteen kuljetukset, johon liittyy YK-numeroon 3291 kuuluva infektiovaara ja jonka massa on enintään 15 kg.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: ADR-määräysten vaatimuksista vapautetaan sellaisen hoitotoimenpiteistä syntyvän jätteen kuljetukset, johon liittyy YK-numeroon 3291 kuuluva infektiovaara ja jonka massa on enintään 15 kg.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 1er juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par route, 12 §.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–FR–5

Asia: Vaarallisten aineiden kuljettaminen julkisissa matkustaja-ajoneuvoissa (18).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Matkustajien ja vaarallisten aineiden kuljettaminen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Muiden kuin luokkaan 7 kuuluvien vaarallisten aineiden kuljettaminen käsimatkatavarana julkisissa kulkuneuvoissa sallitaan: ainoastaan kollien pakkauksia, merkintöjä ja varoituslipukkeita koskevia 4.1, 5.2 ja 3.4 luvun määräyksiä sovelletaan.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 29 mai 2009 relatif au transport des marchandises dangereuses par voies terrestres, annexe I paragraphe 3.1.

Huomautuksia: Vaarallisia tavaroita saa kuljettaa käsimatkatavarana ainoastaan henkilökohtaiseen tai omaan ammattikäyttöön. Hengitysongelmista kärsivät potilaat voivat kuljettaa kannettavia kaasuastioita, joissa on yhteen matkaan riittävä määrä kaasua.

Viimeinen voimassaolopäivä: 29. helmikuuta 2016.

RO–a–FR–6

Asia: Vaarallisten aineiden pienten määrien kuljettaminen omaan lukuun (18).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirja vaaditaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Jos omaan lukuun kuljetetaan muiden kuin luokkaan 7 kuuluvien vaarallisten aineiden pieniä määriä, jotka eivät ylitä 1.1.3.6 kohdassa määrättyjä rajoja, 5.4.1 kohdassa määrättyä rahtikirjaa ei tarvita.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 29 mai 2009 relatif au transport des marchandises dangereuses par voies terrestres, annexe I paragraphe 3.2.1.

Viimeinen voimassaolopäivä: 29. helmikuuta 2016.

IE Irlanti

RO–a–IE–1

Asia: Poikkeus ADR-määräysten 5.4.0 kohdan vaatimuksesta, jonka mukaan kuljetuksen mukana on oltava rahtikirja; poikkeus koskee luokan 3 torjunta-aineita, jotka on lueteltu 2.2.3.3 kohdassa FT2 torjunta-aineina (syttymispiste < 23 °C), ja luokan 6.1 torjunta-aineita, jotka on lueteltu 2.2.61.3 kohdassa T6 nestemäisinä torjunta-aineina (syttymispiste vähintään 23 °C), kun kuljetettavien vaarallisten aineiden määrät eivät ylitä ADR-määräysten 1.1.3.6 kohdassa vahvistettuja määriä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirja vaaditaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Rahtikirjaa ei vaadita ADR-määräysten luokkiin 3 ja 6.1 kuuluvien torjunta-aineiden kuljetuksissa, kun kuljetettavien vaarallisten aineiden määrät eivät ylitä ADR-määräysten 1.1.3.6 kohdassa vahvistettuja määriä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(9) of the ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 2004” .

Huomautuksia: Vaatimus olisi tarpeettoman työläs näiden torjunta-aineiden paikallisissa kuljetuksissa ja toimituksissa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–IE–2

Asia: Poikkeus joistain pakkaamista, merkintöjä ja varoituslipukkeita koskevista ADR-määräysten vaatimuksista, kun kuljetetaan pieniä määriä (pienempiä kuin 1.1.3.6 kohdassa vahvistetut määrät) luokkaan 1 kuuluvia vanhentuneita pyroteknisiä esineitä, joiden luokituskoodi on 1.3G, 1.4G tai 1.4S ja joiden YK-numero on 0092, 0093, 0191, 0195, 0197, 0240, 0312, 0403, 0404 tai 0453, lähimpään varuskuntaan lopullista huolehtimista varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6, 4.1, 5.2 ja 6.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Vanhentuneista pyroteknisistä aineista huolehtiminen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Pakkaamista, merkintöjä ja varoituslipukkeita koskevia ADR-määräyksiä ei sovelleta YK-numeroon 0092, 0093, 0191, 0195, 0197, 0240, 0312, 0403, 0404 tai 0453 kuuluvien vanhentuneiden pyroteknisten esineiden kuljetuksiin lähimpään varuskuntaan sillä edellytyksellä, että ADR-määräysten yleisiä pakkausmääräyksiä noudatetaan ja rahtikirjassa annetaan lisätietoja. Poikkeusta sovelletaan ainoastaan näiden vanhentuneiden pyroteknisten esineiden paikallisiin kuljetuksiin lähimpään varuskuntaan, jossa niistä voidaan huolehtia turvallisesti.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(10) of the ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 2004” .

Huomautuksia: Vanhentuneiden hätärakettien pienten määrien kuljettaminen varuskuntiin turvallista huolehtimista varten on aiheuttanut huviveneiden omistajille ja alusten tavarantoimittajille erityisesti pakkausvaatimuksiin liittyviä vaikeuksia. Poikkeus koskee ainoastaan pienten määrien (pienempien kuin 1.1.3.6 kohdassa vahvistetut määrät) paikallisia kuljetuksia.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–IE–3

Asia: Poikkeus 6.7 ja 6.8 kohdan vaatimuksista, kun nimellisesti tyhjiä puhdistamattomia varastosäiliöitä (joita käytetään varastointiin tietyssä paikassa) kuljetetaan teitse puhdistusta, korjausta, testausta tai romutusta varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 6.7 ja 6.8.

Direktiivin liitteen sisältö: Säiliöiden suunnittelua, rakennetta, tarkastamista ja testausta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeus ADR-määräysten 6.7 ja 6.8 kohdan vaatimuksista, kun nimellisesti tyhjiä puhdistamattomia varastosäiliöitä (joita käytetään varastointiin tietyssä paikassa) kuljetetaan teitse puhdistusta, korjausta, testausta tai romutusta varten. Poikkeusta sovelletaan seuraavin ehdoin: a) säiliöstä on poistettu niin suuri osa siihen liittyvistä putkistoista kuin on käytännössä mahdollista; b) säiliöön on asennettu sopiva paineenalennusventtiili, joka on käytössä koko kuljetuksen ajan; ja c) rajoittamatta b kohdan soveltamista kaikki säiliössä olevat aukot ja siihen mahdollisesti liittyvät putkistot on tukittu niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista vaarallisten aineiden vuotojen estämiseksi.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Proposed amendment to ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004” .

Huomautuksia: Näitä säiliöitä ei käytetä aineiden kuljetuksiin vaan niiden varastointiin tietyissä paikoissa. Ne sisältävät pieniä määriä vaarallisia aineita, kun niitä kuljetetaan toiseen paikkaan esim. puhdistusta tai korjausta varten.

Aiemmin direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla kirjattu poikkeus.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–IE–4

Asia: Poikkeus ADR-määräysten 5.3 ja 5.4 kohdan, 7 kohdan ja liitteen B vaatimuksista juomien annosteluaineita sisältävien kaasupullojen kuljetuksissa, kun niitä kuljetetaan samassa ajoneuvossa kuin juomia, joiden annosteluun niitä käytetään.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.3 ja 5.4 kohta, 7 kohta ja liite B.

Direktiivin liitteen sisältö: Ajoneuvon merkinnät, kuljetuksen mukana seuraavat asiakirjat sekä kuljetusvälineitä ja kuljetuksia koskevat määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeus ADR-määräysten 5.3 ja 5.4 kohdan, 7 kohdan ja liitteen B vaatimuksista juomien annosteluaineita sisältävien kaasupullojen kuljetuksissa, kun niitä kuljetetaan samassa ajoneuvossa kuin juomia, joiden annosteluun niitä käytetään.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Proposed amendment to ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004” .

Huomautuksia: Pääasiallisena toimintana on sellaisten juomien pakkausten jakelu, jotka eivät ole ADR-määräysten alaisia aineita; niiden ohella kuljetetaan pieniä määriä pieniä pulloja, joissa on juomien annosteluaineita.

Aiemmin direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla kirjattu poikkeus.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–IE–5

Asia: Irlannin sisäisiä kuljetuksia koskeva poikkeus astioiden rakennetta ja testausta sekä käyttöä koskevista vaatimuksista, jotka sisältyvät ADR-määräysten 6.2 ja 4.1 kohtaan; poikkeus koskee luokan 2 kaasuja sisältäviä kaasupulloja ja -astioita, joita on kuljetettu multimodaalisessa kuljetusketjussa, johon sisältyy merikuljetus, kun i) pullot ja astiat on rakennettu ja testattu ja niitä käytetään IMDG-koodin mukaisesti, ii) pulloja ja astioita ei täytetä uudelleen Irlannissa vaan ne palautetaan nimellisesti tyhjinä multimodaalisen kuljetusketjun lähtömaahan ja iii) pulloja ja astioita jaellaan paikallisesti pieninä määrinä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.4.2, 4.1 ja 6.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Multimodaalikuljetuksia koskevat määräykset, mukaan lukien merikuljetukset, pullojen ja astioiden käyttö luokan 2 kaasuille ja näiden pullojen ja astioiden rakenne ja testaus.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Määräysten 4.1 ja 6.2 kohdan määräyksiä ei sovelleta luokan 2 kaasuille tarkoitettuihin pulloihin ja astioihin seuraavin ehdoin: i) pullot ja astiat on rakennettu ja testattu IMDG-koodin mukaisesti, ii) pulloja ja astioita käytetään IMDG-koodin mukaisesti, iii) pullot ja astiat on toimitettu lähettäjälle multimodaalikuljetuksena, johon sisältyy merikuljetus, iv) pullojen ja astioiden kuljetus multimodaalikuljetuksen vastaanottajalta (johon viitataan iii alakohdassa) loppukäyttäjälle koostuu yhdestä saman päivän aikana toteutettavasta kuljetustapahtumasta, v) pulloja ja astioita ei täytetä uudelleen Irlannin alueella ja ne palautetaan nimellisesti tyhjinä multimodaalikuljetuksen lähtömaahan (johon viitataan iii alakohdassa) ja vi) pulloja ja astioita jaellaan pieninä määrinä paikallisesti Irlannin alueella.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Proposed amendment to ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004” .

Huomautuksia: Tällaiset pullot ja astiat sisältävät loppukäyttäjien laatimien eritelmien mukaisia kaasuja, minkä vuoksi niitä on tuotava ADR-alueen ulkopuolelta. Käytön jälkeen nämä nimellisesti tyhjät pullot ja astiat on palautettava alkuperämaahan täytettäviksi uudelleen erityisten eritelmien mukaisilla kaasuilla; niitä ei saa täyttää uudelleen Irlannin alueella tai missään ADR-alueella. Vaikka pullot ja astiat eivät olekaan ADR-määräysten mukaisia, ne ovat IMDG-koodin mukaisia ja sen nojalla hyväksyttyjä. ADR-alueen ulkopuolelta alkavan multimodaalikuljetuksen on määrä päättyä maahantuojan tiloihin, joista näitä pulloja ja astioita on tarkoitus jaella pieninä määrinä paikallisesti Irlannissa sijaitseville loppukäyttäjille. Tällainen Irlannin alueella tapahtuva kuljetus kuuluu direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 9 kohdan, sellaisena kuin se on muutettuna, soveltamisalaan.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

LT Liettua

RO–a–LT–1

Asia: Poikkeuksen RO–a–UK-6 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Lietuvos Respublikos Vyriausybės 2000 m. kovo 23 d. nutarimas Nr. 337 ”Dėl pavojingų krovinių vežimo kelių transportu Lietuvos Respublikoje” (Liettuan hallituksen 23. maaliskuuta 2000 tekemä päätös N:o 337 vaarallisten aineiden tiekuljetuksista Liettuan tasavallassa).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

UK Yhdistynyt kuningaskunta

RO–a–UK–1

Asia: Vähäistä vaaraa aiheuttavien radioaktiivisten esineiden, kuten kellojen, rannekellojen, savuilmaisimien ja kompassineulojen, kuljettaminen (E1).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Useimmat ADR-määräysten vaatimukset.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokkaan 7 kuuluvien aineiden kuljettamista koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Tiettyjen kaupallisten tuotteiden, jotka sisältävät vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita, täydellinen vapauttaminen kansallisten säädösten vaatimuksista. (Valaiseva laite, joka on tarkoitettu kulkemaan henkilön mukana; yhdessä ajoneuvossa tai rautatievaunussa saa kuljettaa enintään 500 kotitalouskäyttöön tarkoitettua savuilmaisinta, joiden kunkin aktiivisuus on enintään 40 kBq; tai yhdessä ajoneuvossa tai rautatievaunussa saa kuljettaa enintään viittä valaisinta, jotka sisältävät kaasumaista tritiumia ja joiden kunkin aktiivisuus on enintään 10 GBq).

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Radioactive Material (Road Transport) Regulations 2002: Regulation 5(4)(d). The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 3(10).

Huomautuksia: Tämä poikkeus on lyhytaikainen toimenpide, jota ei enää tarvita sen jälkeen kun Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) määräysten vastaavat muutokset sisällytetään ADR-määräyksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–2

Asia: Poikkeus vaatimukseen, jonka mukaan 1.1.3.6 kohdassa määriteltyjen vaarallisten aineiden (muiden kuin luokan 7 aineiden) tiettyjen määrien mukana on oltava rahtikirja (E2).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6.2 ja 1.1.3.6.3.

Direktiivin liitteen sisältö: Poikkeukset tietyistä vaatimuksista, kun kuljetetaan tiettyjä määriä kuljetusyksikköä kohden.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vähäisiä määriä kuljetettaessa ei tarvita rahtikirjaa, paitsi jos nämä määrät ovat osa suurempaa kuormaa.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 3(7)(a).

Huomautuksia: Tämä poikkeus sopii kotimaanliikenteeseen, sillä rahtikirja ei aina sovellu kuljetuksiin, joihin liittyy paikallista jakelua.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–3

Asia: Poikkeus vaatimukseen, jonka mukaan matala-aktiivisia radioaktiivisia aineita kuljettavissa ajoneuvoissa on oltava sammuttimet (E4).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.1.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaatimus, jonka mukaan ajoneuvoissa on oltava sammuttimet.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poistetaan sammuttimia koskeva vaatimus ajoneuvoilta, joissa kuljetetaan ainoastaan poikkeuksen piiriin kuuluvia kolleja (YK-numerot 2908, 2909, 2910 ja 2911).

Vaatimusta lievennetään tapauksissa, joissa kuljetetaan ainoastaan pieni määrä kolleja.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Radioactive Material (Road Transport) Regulations 2002: Regulation 5(4)(d).

Huomautuksia: Sammuttimien kuljettaminen on käytännössä merkityksetöntä kuljetettaessa YK-numeroihin 2908, 2909, 2910 tai 2911 kuuluvia tavaroita, sillä niitä kuljetetaan usein pienissä ajoneuvoissa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–4

Asia: Tavaroiden (lukuun ottamatta luokkien 1, 4.2, 6.2 ja 7 aineita) jakelu sisäpakkauksissa jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai käyttäjälle tai vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle (N1).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 6.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Pakkauksissa ei tarvitse olla RID/ADR- tai UN-merkintää tai muita merkintöjä, jos ne sisältävät vähäisiä määriä tavaroita luettelon 3 mukaisesti.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 7(4) and Regulation 36 Authorisation Number 13.

Huomautuksia: ADR-määräysten vaatimukset eivät sovellu kuljetusten loppuvaiheisiin, jotka suuntautuvat jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai käyttäjälle tai vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle. Poikkeuksen tarkoituksena on sallia se, että vähittäismyyntiin tarkoitettujen tavaroiden sisäpakkauksia voidaan kuljettaa ilman ulkopakkauksia paikallisten jakelukuljetusten viimeisessä vaiheessa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–5

Asia: Sallitaan erilainen ”enimmäismäärä kuljetusyksikössä” luokan 1 tavaroille 1.1.3.6.3 kohdassa olevan taulukon kuljetusluokissa 1 ja 2 (N10).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6.3 ja 1.1.3.6.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetusyksikköä kohden kuljetettaviin määriin liittyvät poikkeukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vähäisiin räjähdemääriin ja räjähteiden yhteenkuormaukseen liittyviä poikkeuksia koskevat säännöt.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Explosives by Road Regulations 1996, reg. 13 and Schedule 5; reg. 14 and Schedule 4.

Huomautuksia: Säännöksissä sallitaan luokan 1 tavaroille erilaiset enimmäismäärät, eli ”50” kuljetusluokassa 1 ja ”500” kuljetusluokassa 2. Yhteenkuormattujen kuormien laskemiseksi käytetään kuljetuskategorialle 1 kerrointa ”20” ja kuljetuskategorialle 2 kerrointa ”2”.

Aiemmin direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla kirjattu poikkeus.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–6

Asia: EX/II-tyypin ajoneuvoissa kuljetettavien räjähteitä sisältävien esineiden suurimman sallitun nettomassan suurentaminen (N13).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.5.5.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetettavien räjähteiden ja räjähteitä sisältävien esineiden määriä koskevat rajoitukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljetettavien räjähteiden ja räjähteitä sisältävien esineiden määriä koskevat rajoitukset.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Explosives by Road Regulations 1996, reg. 13, Schedule 3.

Huomautuksia: Yhdistyneen kuningaskunnan säännöksissä sallitaan II-tyypin ajoneuvoissa 5 000 kg:n suurin nettomassa yhteensopivuusryhmille 1.1C, 1.1D, 1.1E ja 1.1J.

Monet Euroopassa kuljetettavat luokkien 1.1C, 1.1D, 1.1E ja 1.1J esineet ovat suurikokoisia tai tilaa vieviä ja yli 2,5 metriä pitkiä. Ne ovat pääasiassa sotilaskäyttöön tarkoitettuja räjähdysaineita sisältäviä esineitä. EX/III-ajoneuvojen rakenteeseen liittyvien rajoitusten vuoksi (ajoneuvojen on oltava suljettuja) tällaisia esineitä on erittäin vaikea lastata ja purkaa. Eräiden esineiden lastaukseen ja purkamiseen tarvittaisiin erikoislaitteita reitin molemmissa päissä. Käytännössä tällaisia laitteita on saatavilla vain harvoin. Isossa-Britanniassa on käytössä vain muutamia EX/III-ajoneuvoja, ja teollisuuden kannalta olisi erittäin työlästä vaatia useampien EX/III-erikoisajoneuvojen rakentamista tämäntyyppisten räjähteiden kuljettamista varten.

Isossa-Britanniassa sotilasräjähteitä kuljettavat pääasiassa kaupalliset liikenteenharjoittajat, jotka eivät voi hyödyntää puitedirektiivissä säädettyä, sotilasajoneuvoja koskevaa poikkeusta. Tämän ongelman poistamiseksi Isossa-Britanniassa on aina ollut sallittua, että EX/II-tyypin ajoneuvoissa kuljetetaan enintään 5 000 kg tällaisia esineitä. Nykyinen raja ei aina riitä, koska yksi esine voi sisältää yli 1 000 kg räjähdettä.

Vuoden 1950 jälkeen on sattunut vain kaksi vaaratilannetta (molemmat 1950-luvulla), joissa on ollut mukana yli 5 000 kg räjähdysaineita. Vaaratilanteiden syinä olivat rengaspalo ja kuuman pakokaasujärjestelmän sytyttämät peitteet. Tulipalot olisivat voineet sattua myös pienemmällä kuormalla. Vaaratilanteet eivät aiheuttaneet kuolonuhreja tai vammoja.

On olemassa empiiristä näyttöä siitä, että oikein pakatut räjähteitä sisältävät esineet eivät todennäköisesti laukea iskun, esimerkiksi ajoneuvojen törmäyksen, seurauksena. Sotilasraporteista ja ohjusten iskukokeiden testitiedoista saatu näyttö osoittaa, että ammusten laukeaminen edellyttää iskunopeutta, joka on suurempi kuin 12 metrin pudotuskokeessa saavutettu nopeus.

Poikkeus ei vaikuttaisi voimassa oleviin turvallisuusnormeihin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–7

Asia: Tiettyjen luokan 1 tavaroiden pieniä määriä koskeva poikkeus valvontavaatimuksesta (N12).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.4 ja 8.5 S1(6).

Direktiivin liitteen sisältö: Valvontavaatimukset ajoneuvoille, joissa kuljetetaan tiettyjä määriä vaarallisia aineita.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Lainsäädännössä säädetään turvallisista pysäköinti- ja valvontajärjestelyistä, mutta siinä ei edellytetä, että tiettyjen luokan 1 tavaroiden kuormia olisi valvottava kaiken aikaa, kuten edellytetään ADR-määräysten 8.5 kohdan S1(6) kohdassa.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 1996, reg. 24.

Huomautuksia: ADR-määräyksiin sisältyviä valvontavaatimuksia ei voida aina toteuttaa kansallisella tasolla.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–8

Asia: Lievennetään rajoituksia, jotka koskevat räjähteiden kuljettamista yhteenkuormattuina ja yhdessä muiden vaarallisten aineiden kanssa rautatievaunuissa, ajoneuvoissa ja säiliöissä (N4/5/6).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.5.2.1 ja 7.5.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Tietyntyyppisten yhteenkuormausten rajoittaminen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kansallinen lainsäädäntö on räjähteiden yhteenkuormauksen osalta vähemmän rajoittava sillä edellytyksellä, että tällainen kuljetus voidaan toteuttaa ilman riskejä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 1996, reg. 18.

Huomautuksia: Yhdistynyt kuningaskunta haluaa sallia joitain muunnelmia säännöistä, jotka koskevat räjähteiden yhteenkuormausta toisten räjähteiden ja muiden vaarallisten aineiden kanssa. Kaikkiin muunnelmiin liittyy yhtä tai useampaa kuorman osatekijää koskevia määrällisiä rajoituksia, ja nämä muunnelmat sallitaan ainoastaan siinä tapauksessa, että on toteutettu kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat käytännön toimenpiteet, joilla estetään räjähteiden joutuminen kosketuksiin tällaisten aineiden kanssa tai se, että ne jollain muulla tavalla vaarantavat nämä aineet tai että nämä aineet vaarantavat räjähteet.

Esimerkkejä muunnelmista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta mahdollisesti haluaa sallia:

1.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0029, 0030, 0042, 0065, 0081, 0082, 0104, 0241, 0255, 0267, 0283, 0289, 0290, 0331, 0332, 0360 tai 0361, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa sellaisten vaarallisten aineiden kanssa, joille on annettu YK-numero 1942. YK-numeroon 1942 kuuluvan kuljetettavan aineen määrää rajoitetaan siten, että sen katsotaan olevan räjähde, jonka luokitustunnus on 1.1D.

2.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0191, 0197, 0312, 0336, 0403, 0431 tai 0453, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa kuin kuljetusluokan 2 vaarallisia aineita (lukuun ottamatta helposti syttyviä kaasuja, tartuntavaarallisia aineita ja myrkyllisiä aineita) tai kuljetusluokan 3 vaarallisia aineita tai mitä tahansa näiden yhdistelmää, jos kuljetusluokkaan 2 kuuluvien vaarallisten aineiden kokonaismassa on enintään 500 kg tai kokonaistilavuus enintään 500 l ja mainittujen räjähteiden kokonaisnettomassa on enintään 500 kg.

3.

Räjähteitä, joiden luokitustunnus on 1.4G, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa kuin kuljetusluokkaan 2 kuuluvia helposti syttyviä nesteitä ja helposti syttyviä kaasuja tai kuljetusluokkaan 3 kuuluvia huonosti syttyviä, ei-myrkyllisiä kaasuja tai mitä tahansa näiden yhdistelmää, jos vaarallisten aineiden yhteenlaskettu kokonaismassa on enintään 200 kg tai kokonaistilavuus enintään 200 l ja räjähteiden kokonaisnettomassa on enintään 20 kg.

4.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0106, 0107 tai 0257, voidaan kuljettaa yhdessä sellaisten yhteensopivuusryhmään D, E tai F kuuluvien räjähdysainetta sisältävien esineiden kanssa, joiden osia ne ovat. YK-numeroon 0106, 0107 tai 0257 kuuluvien räjähteiden kokonaismäärä saa olla enintään 20 kg.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–9

Asia: Vaihtoehto oranssikilville radioaktiivisten aineiden pienten määrien kuljetuksissa pienissä ajoneuvoissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.3.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Radioaktiivisia aineita kuljettavat pienet ajoneuvot on varustettava oranssikilvillä.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Sallitaan kaikki tässä prosessissa hyväksytyt poikkeukset. Pyydetty poikkeus on seuraava:

Ajoneuvot ovat joko:

a)

varustettava kilvillä ADR-määräysten 5.3.2 kohdan sovellettavien sääntöjen mukaisesti; tai

b)

niissä voi vaihtoehtoisesti olla kansallisessa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukainen varoituskyltti, kun on kyse ajoneuvoista, joissa kuljetetaan enintään kymmentä pakkausta, jotka sisältävät poikkeuksen piiriin kuuluvia halkeamiskelvottomia tai halkeamiskelpoisia radioaktiivisia aineita, ja kun näiden pakkausten kuljetusindeksien summa on enintään 3.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Radioactive Material (Road Transport) Regulations 2002, Regulation 5(4)(d).

Huomautuksia:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan nojalla

BE Belgia

RO–bi–BE–1

Asia: Kuljetukset teollisuuslaitosten välittömässä läheisyydessä, mukaan luettuina kuljetukset yleisillä teillä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Liitteet A ja B.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeukset koskevat asiakirjoja, kollien varoituslipukkeita ja merkintöjä sekä kuljettajan todistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Dérogations 2-89, 4-97 et 2-2 000.

Huomautuksia: Vaarallisia aineita siirretään tuotantotilojen välillä

poikkeus 2-89: yleisen maantien ylittäminen (pakkauksissa olevat kemikaalit);

poikkeus 4-97: etäisyys 2 km (raakarautaharkot, joiden lämpötila on 600 °C);

poikkeus 2-2 000: etäisyys noin 500 m (IBC-pakkaukset, pakkausryhmät II ja III, luokat 3, 5.1, 6.1, 8 ja 9).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–3

Asia: Kuljettajien koulutus.

Kolleissa ja säiliöissä kuljetettavien YK-numeroihin 1202, 1203 ja 1223 kuuluvien aineiden paikalliset kuljetukset (Belgian alueella 75 kilometrin säteellä rekisteröidystä toimipaikasta).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.2.

Direktiivin liitteen sisältö:

Koulutuksen rakenne:

1)

pakkauksia koskeva koulutus;

2)

säiliöitä koskeva koulutus;

3)

luokan 1 aineita koskeva erikoiskoulutus;

4)

luokan 7 aineita koskeva erikoiskoulutus.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Määritelmät – todistus – todistuksen myöntäminen – jäljennökset – voimassaolo ja voimassaolon jatkaminen – kurssien ja kokeiden järjestäminen – poikkeukset – seuraamukset – loppusäännökset.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Tarkennetaan tulevissa määräyksissä.

Huomautuksia: Tarkoituksena on antaa peruskurssi, jonka päätteeksi suoritetaan koe, jossa rajoitutaan pakkauksissa ja säiliöissä kuljetettavien YK-numeroihin 1202, 1203 ja 1223 kuuluvien aineiden kuljettamiseen 75 kilometrin säteellä rekisteröidystä toimipaikasta. Koulutuksen pituuden on vastattava ADR-määräysten vaatimuksia. Viiden vuoden kuluttua kuljettajan on suoritettava täydennyskurssi ja läpäistävä koe. Todistuksessa on maininta ”YK-numeroihin 1202, 1203 ja 1223 kuuluvien aineiden kotimaiset kuljetukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti”.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–4

Asia: Vaarallisten aineiden kuljettaminen säiliöissä polttamalla tapahtuvaa hävittämistä varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 3.2.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Toisin kuin 3.2 kohdassa olevassa taulukossa määrätään, säiliötunnuksella L4BH varustettua säiliökonttia voidaan käyttää säiliötunnuksella L4DH varustetun säiliökontin sijasta, kun kuljetetaan veden kanssa reagoivaa nestemäistä ainetta (myrkyllinen, III, n.o.s) tietyissä olosuhteissa.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Dérogation 01–2002.

Huomautuksia: Tätä säännöstä voidaan soveltaa ainoastaan vaarallisten aineiden kuljetuksiin lyhyillä matkoilla.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–5

Asia: Jätteiden kuljettaminen ongelmajätelaitoksiin.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.2, 5.4, 6.1 (vanhat määräykset: A5, 2X14, 2X12).

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, merkinnät ja pakkauksia koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Sen sijaan, että jätteet luokiteltaisiin ADR-määräysten mukaisesti, ne luokitellaan eri jäteryhmiin (syttyvät liuottimet, maalit, hapot, akut jne.) vaarallisten reaktioiden välttämiseksi tietyn ryhmän sisällä. Pakkausten rakennetta koskevat vaatimukset ovat vähemmän tiukat.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté royal relatif au transport des marchandises dangereuses par route.

Huomautuksia: Määräystä voidaan soveltaa pienten jätemäärien kuljetuksiin ongelmajätelaitoksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–6

Asia: Poikkeuksen RO–bi–SE-5 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–7

Asia: Poikkeuksen RO–bi–SE-6 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–8

Asia: Poikkeuksen RO–bi–UK-2 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

DE Saksa

RO–bi–DE–1

Asia: Rahtikirjassa ei tarvitse ilmoittaa tiettyjä tietoja (n2).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjan sisältö.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Koskee kaikkia luokkia lukuun ottamatta luokkia 1 (paitsi 1.4S), 5.2 ja 7:

Rahtikirjassa ei tarvitse ilmoittaa

a)

vastaanottajaa, kun on kyse paikallisista jakelukuljetuksista (lukuun ottamatta täysiä kuormia ja kuljetuksia, joita suoritetaan tietyillä reiteillä);

b)

pakkausten määrää ja tyyppiä, jos 1.1.3.6 kohtaa ei sovelleta ja jos ajoneuvo on liitteiden A ja B kaikkien säännösten mukainen;

c)

tyhjien puhdistamattomien säiliöiden osalta riittää viimeisen kuorman rahtikirja.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung – GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 18.

Huomautuksia: Kaikkien säännösten soveltaminen ei olisi käytännöllistä tällaisissa kuljetuksissa.

Euroopan komissio kirjasi poikkeuksen numerolla 22 (direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–DE–2

Asia: Luokkaan 9 kuuluvien PCB-kontaminoitujen aineiden kuljettaminen irtotavarana.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetus irtotavarana.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljettaminen irtotavarana sallitaan vaihtokoreissa tai säiliöissä, jotka on tiivistetty nestettä tai pölyä läpäisemättömiksi.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung – GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 11.

Huomautuksia: Poikkeuksen 11 voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2004; vuodesta 2005 alkaen ADR- ja RID-määräykset ovat samat.

Ks. myös monenvälinen sopimus M137.

Luettelo nro 4*.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–DE–3

Asia: Pakattujen vaarallisten jätteiden kuljetukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1–5.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, pakkaaminen ja merkinnät.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Luokat 2–6.1, 8 ja 9: vaarallisten jätteiden yhteenpakkaaminen ja kuljetus pakkauksissa ja IBC-pakkauksissa; jätteet on pakattava sisäpakkauksissa (joissa ne on kerätty) ja luokiteltava erillisiin jäteryhmiin (vaarallisten reaktioiden välttäminen jäteryhmässä); jäteryhmiin liittyvät erityiset kirjalliset ohjeet, joita käytetään rahtikirjana; kotitalous- ja laboratoriojätteen kerääminen jne.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung – GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 20.

Huomautuksia: Luettelo nro 6*.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

DK Tanska

RO–bi–DK–1

Asia: YK-numerot 1202, 1203, 1223 ja luokka 2 – ei rahtikirjaa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirja vaaditaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kun kuljetetaan luokkaan 3 kuuluvia mineraaliöljytuotteita, YK-numeroihin 1202, 1203 ja 1223 kuuluvia aineita sekä luokkaan 2 kuuluvia kaasuja jakelun yhteydessä (tavaroita toimitetaan kahdelle tai useammalle vastaanottajalle ja palautetut tavarat kootaan samalla tavoin), rahtikirjaa ei tarvita, jos kirjallisissa ohjeissa mainitaan ADR-määräyksissä edellytettyjen tietojen lisäksi YK-numero, nimi ja luokka.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 729 af 15.08.2001 om vejtransport af farligt gods.

Huomautuksia: Edellä kuvatun kansallisen poikkeuksen syynä on sellaisten sähköisten laitteiden kehittäminen, joiden avulla esim. öljy-yhtiöt voivat jatkuvasti välittää asiakkaita koskevia tietoja ajoneuvoille. Koska nämä tiedot eivät ole saatavilla kuljetuksen alussa ja ne välitetään ajoneuvolle kuljetuksen aikana, rahtikirjaa ei voida laatia ennen kuljetuksen alkua. Tällaisia kuljetuksia suoritetaan rajatuilla alueilla.

Vastaavaa säännöstä koskeva Tanskan poikkeus on kirjattu direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–DK–2

Asia: Poikkeuksen RO–bi–SE-6 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 437 af 6. juni 2005 om vejtransport af farligt gods, sellaisena kuin se on muutettuna.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–DK–3

Asia: Poikkeuksen RO–bi–UK-1 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 437 af 6. juni 2005 om vejtransport af farligt gods, sellaisena kuin se on muutettuna.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

EL Kreikka

RO–bi–EL–1

Asia: Poikkeus ennen 31. joulukuuta 2001 rekisteröityjen kiinteiden säiliöiden (säiliöajoneuvojen) turvallisuusvaatimuksiin tiettyjen vaarallisten aineiden luokkien paikallisia kuljetuksia tai pieniä määriä varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.6.3.6, 6.8.2.4.2, 6.8.2.4.3, 6.8.2.4.4, 6.8.2.4.5, 6.8.2.1.17–6.8.2.1.22, 6.8.2.1.28, 6.8.2.2, 6.8.2.2.1, 6.8.2.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Rakennetta, varusteita, tyyppihyväksyntää, tarkastuksia ja testausta koskevat vaatimukset sekä merkintävaatimukset kiinteille säiliöille (säiliöajoneuvoille), irrotettaville säiliöille, säiliökonteille ja säiliövaihtokoreille, joiden säiliöt on valmistettu metallista, sekä monisäiliöajoneuvoille ja MEG-konteille.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Siirtymäsäännös: Kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja, jotka on ensimmäisen kerran rekisteröity Kreikassa 1. tammikuuta 1985 ja 31. joulukuuta 2001 välisenä aikana, saa käyttää 31. joulukuuta 2010 saakka. Tämä siirtymäsäännös koskee ajoneuvoja, joita käytetään seuraavien vaarallisten aineiden kuljetuksiin: YK-numerot 1202, 1268, 1223, 1863, 2614, 1212, 1203, 1170, 1090, 1193, 1245, 1294, 1208, 1230, 3262, 3257. Sen on tarkoitus koskea pieniä määriä tai paikallisia kuljetuksia edellä mainittuna ajanjaksona rekisteröidyillä ajoneuvoilla. Siirtymäkautta sovelletaan säiliöajoneuvoihin, jotka vastaavat seuraavia vaatimuksia:

1.

ADR-määräysten tarkastuksia ja testejä koskevat vaatimukset 6.8.2.4.2, 6.8.2.4.3, 6.8.2.4.4, 6.8.2.4.5 (ADR 1999: 211 151, 211 152, 211 153, 211 154).

2.

Rakenneteräksestä valmistetun säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään 3 mm säiliöissä, joiden tilavuus on enintään 3 500 litraa, ja 4 mm säiliöissä, joiden tilavuus on enintään 6 000 litraa, väliseinien tyypistä tai paksuudesta riippumatta.

3.

Jos käytetään alumiinia tai muita metalleja, säiliöiden on täytettävä seinämän paksuutta ja muita teknisiä eritelmiä koskevat vaatimukset, jotka on esitetty sen maan kansallisten viranomaisten hyväksymissä teknisissä piirustuksissa, jossa säiliöt on alun perin rekisteröity. Jos teknisiä piirustuksia ei ole, säiliöiden on täytettävä 6.8.2.1.17 kohdan (211 127) vaatimukset.

4.

Säiliöiden on täytettävä seuraavien reunanumeroiden tai kohtien vaatimukset: 211 128, 6.8.2.1.28 (211 129), 6.8.2.2, 6.8.2.2.1 ja 6.8.2.2.2 (211 130, 211 131).

Tarkemmin sanottuna säiliöajoneuvoja, joiden paino on alle 4 tonnia, joita käytetään pelkästään kaasuöljyn (UN 1202) paikallisiin kuljetuksiin, jotka on rekisteröity ensimmäistä kertaa ennen 31. joulukuuta 2002 ja joiden säiliön seinämän paksuus on alle 3 mm, saa käyttää ainoastaan, jos ne muutetaan reunanumeron 211 127 (5)(b)4 kohdan (6.8.2.1.20 kohdan) mukaisesti.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Τεχνικές Προδιαγραφές κατασκευής, εξοπλισμού και ελέγχων των δεξαμενών μεταφοράς συγκεκριμένων κατηγοριών επικινδύνων εμπορευμάτων για σταθερές δεξαμενές (οχήματα-δεξαμενές), αποσυναρμολογούμενες δεξαμενές που βρίσκονται σε κυκλοφορία (Liikenteessä olevien kiinteiden säiliöiden (säiliöajoneuvojen) ja irrotettavien säiliöiden rakennetta, varusteita, tarkastuksia ja testausta koskevat vaatimukset tiettyjä vaarallisten aineiden luokkia varten).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–EL–2

Asia: Poikkeus perusajoneuvon rakennetta koskeviin vaatimuksiin vaarallisten aineiden paikallisiin kuljetuksiin tarkoitetuille ajoneuvoille, jotka on rekisteröity ensimmäistä kertaa ennen 31. joulukuuta 2001.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: ADR 2001: 9.2, 9.2.3.2, 9.2.3.3.

Direktiivin liitteen sisältö: Perusajoneuvon rakennetta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeusta sovelletaan ajoneuvoihin, jotka on tarkoitettu vaarallisten aineiden paikallisiin kuljetuksiin (YK-numerot 1202, 1268, 1223, 1863, 2614, 1212, 1203, 1170, 1090, 1193, 1245, 1294, 1208, 1230, 3262 ja 3257) ja jotka on rekisteröity ensimmäisen kerran ennen 31. joulukuuta 2001.

Edellä mainittujen ajoneuvojen on täytettävä direktiivin 94/55/EY liitteessä B olevan 9 kohdan (9.2.1–9.2.6 kohdan) vaatimukset seuraavin poikkeuksin.

9.2.3.2 kohdan vaatimuksia on noudatettava ainoastaan silloin, kun ajoneuvossa on sen valmistajan asentama lukkiutumaton jarrujärjestelmä; ajoneuvoihin on asennettava 9.2.3.3.1 kohdassa määritelty lisäjarrujärjestelmä, mutta niiden ei tarvitse välttämättä täyttää 9.2.3.3.2 ja 9.2.3.3.3 kohdan vaatimuksia.

Ajopiirturin sähkönsyötössä on käytettävä suoraan akkuun kytkettyä turvajohdinta (reunanumero 220 514), ja teliakselin nostoon tarkoitetun laitteen sähkövarusteet on asennettava paikkaan, johon ajoneuvon valmistaja on ne alun perin asentanut, ja ne on suojattava asianmukaiseen tiiviiseen koteloon (reunanumero 220 517).

Lämmitysöljyn (UN 1202) paikallisiin kuljetuksiin tarkoitettujen erityisten säiliöajoneuvojen, joiden enimmäispaino on alle 4 tonnia, on täytettävä 9.2.2.3, 9.2.2.6, 9.2.4.3 ja 9.2.4.5 kohdan vaatimukset, muttei välttämättä muita vaatimuksia.

Alkuperδinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Τεχνικές Προδιαγραφές ήδη κυκλοφορούντων οχημάτων που διενεργούν εθνικές μεταφορές ορισμένων κατηγοριών επικινδύνων εμπορευμάτων (Tiettyjen vaarallisten aineiden luokkien paikallisiin kuljetuksiin tarkoitettuja, jo käytössä olevia ajoneuvoja koskevat tekniset vaatimukset.)

Huomautuksia: Edellä tarkoitettujen ajoneuvojen lukumäärä on pieni jo rekisteröityjen ajoneuvojen kokonaismäärään verrattuna, ja lisäksi ne on tarkoitettu ainoastaan paikallisiin kuljetuksiin. Pyydetyn poikkeuksen muoto, kyseessä olevan ajoneuvokannan koko ja kuljetettavien aineiden tyyppi eivät aiheuta liikenneturvallisuuteen liittyviä ongelmia.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

ES Espanja

RO–bi–ES–2

Asia: Erikoislaitteet vedettömän ammoniakin jakelua varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 6.8.2.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Jotta ulkopuolisten varusteiden (putket, sivuilla olevat suljinlaitteet) vahingoittuessa ei aiheutuisi vuotoja, on sisäpuolinen sulkuventtiili ja sen istukka suojattava ulkoisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä tai ne on suunniteltava siten, että ne kestävät nämä voimat. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Säiliöt, joita käytetään maataloudessa vedettömän ammoniakin jakeluun ja levittämiseen ja jotka on otettu käyttöön ennen 1. tammikuuta 1997, voidaan sisäpuolisten turvavarusteiden sijasta varustaa ulkopuolisilla turvavarusteilla sillä edellytyksellä, että ne tarjoavat vähintään yhtä hyvän suojan kuin säiliön seinä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Real Decreto 551/2006. Anejo 1. Apartado 3.

Huomautuksia: Ennen 1. tammikuuta 1997 maataloudessa käytettiin ainoastaan ulkoisilla turvavarusteilla varustettua säiliötyyppiä vedettömän ammoniakin suoraan levittämiseen maaperään. Tämäntyyppisiä säiliöitä on edelleen käytössä. Niitä ajetaan harvoin kuormattuina teillä, ja niitä käytetään ainoastaan lannoitteita varten suurtiloilla.

Viimeinen voimassaolopäivä: 29. helmikuuta 2016.

FI Suomi

RO–bi–FI–1

Asia: Rahtikirjassa annettavien tietojen muuttaminen räjähteiden osalta.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.2.1 a.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokan 1 erityismääräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Rahtikirjassa voidaan räjähteiden nettomassan sijasta käyttää nallien lukumäärää (1 000 nallia vastaa 1:tä kilogrammaa räjähdettä).

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002; 313/2003).

Huomautuksia: Näiden tietojen katsotaan riittävän kotimaankuljetuksissa. Poikkeusta soveltaa pääasiassa louhinta-ala pienten määrien paikallisissa kuljetuksissa.

Euroopan komissio on kirjannut poikkeuksen numerolla 31.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–FI–2

Asia: Poikkeuksen RO–bi–SE-10 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–FI–3

Asia: Poikkeuksen RO–bi–DE-1 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön:

Viimeinen voimassaolopäivä: 29. helmikuuta 2016.

FR Ranska

RO–bi–FR–1

Asia: Merirahtikirjaa voidaan käyttää rahtikirjana aluksen purkamisen jälkeen tehtävillä lyhyillä matkoilla.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisten aineiden kuljetuksissa rahtikirjana käytettävässä asiakirjassa ilmoitettavat tiedot.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Merirahtikirjaa käytetään rahtikirjana 15 kilometrin säteellä satamasta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 1er juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par route — Article 23–4.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–FR–3

Asia: Kiinteiden nestekaasun varastosäiliöiden kuljettaminen (18).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kiinteiden nestekaasun varastosäiliöiden kuljettamiseen sovelletaan erityissääntöjä. Poikkeusta sovelletaan ainoastaan lyhyillä matkoilla.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 1er juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par route, 30 §.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–FR–4

Asia: Kuljettajien koulutusta ja maatalouskuljetuksissa (lyhyillä matkoilla) käytettävien ajoneuvojen hyväksymistä koskevat erityisvaatimukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 6.8.3.2; 8.2.1 ja 8.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Säiliöiden varusteet ja kuljettajien koulutus.

Kansallisen lainsäädännön sisältö:

Ajoneuvojen hyväksyntää koskevat erityismääräykset.

Kuljettajien erityiskoulutus.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 1er juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par route – Article 29–2 – Annex D4.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

IE Irlanti

RO–bi–IE–1

Asia: Poikkeus 5.4.1.1.1 kohdan vaatimuksesta, jonka mukaan rahtikirjassa on mainittava i) vastaanottajien nimet ja osoitteet, ii) kollien määrä ja kuvaus ja iii) vaarallisten aineiden kokonaismäärä, kun kerosiinia, dieselöljyä ja nestekaasua (YK-numerot 1223, 1202 ja 1965) kuljetetaan loppukäyttäjille.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Asiakirjat.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kun kerosiinia, dieselöljyä tai nestekaasua, joiden YK-numerot ovat 1223, 1202 ja 1965, siten kuin ne on määritelty ADR-määräysten liitteen B lisäyksessä B.5, kuljetetaan loppukäyttäjille, rahtikirjassa ei tarvitse mainita vastaanottajan nimeä ja osoitetta, kollien, IBC-pakkausten tai astioiden määrää ja kuvausta eikä kuljetettavan aineen kokonaismäärää.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(2) of the ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004” .

Huomautuksia: Kun lämmitysöljyä toimitetaan kotitalousasiakkaille, asiakkaan säiliö täytetään tarpeen mukaan, joten todellista toimitettavaa määrää ja asiakkaiden määrää (yhdessä kuljetustapahtumassa) ei tunneta kuormatun säiliöajoneuvon lähtiessä matkaan. Kun nestekaasupulloja toimitetaan kotitalouksiin, tyhjät pullot korvataan täysillä, joten asiakkaiden määrää ja heidän yksittäisiä lähetyksiään ei tunneta kuljetustapahtuman alussa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–IE–2

Asia: Poikkeus, jonka mukaan 5.4.1.1.1 kohdassa vaadittu rahtikirja voi olla viimeisimmän kuorman rahtikirja, kun kuljetetaan puhdistamattomia tyhjiä säiliöitä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Asiakirjat.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Viimeisimmän kuorman rahtikirja riittää, kun kuljetetaan puhdistamattomia tyhjiä säiliöitä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(3) of the ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004” .

Huomautuksia: Erityisesti kun toimitetaan bensiiniä ja/tai dieselöljyä huoltoasemille, säiliöajoneuvo palaa suoraan polttoainevarastoon (kuormattavaksi uudelleen seuraavia toimituksia varten) heti viimeisen kuorman toimittamisen jälkeen.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–IE–3

Asia: Poikkeus, jolla sallitaan sellaisten vaarallisten aineiden, joita koskee 7.5.11 kohdassa vahvistettu erityismääräys CV1 tai 8.5 kohdassa vahvistettu erityismääräys S1, kuormaaminen ja purkaminen julkisella paikalla ilman toimivaltaisten viranomaisten erityistä lupaa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.5 ja 8.5.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuormaamista, purkamista ja käsittelyä koskevat lisämääräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vaarallisten aineiden kuormaaminen ja purkaminen julkisella paikalla sallitaan ilman toimivaltaisen viranomaisen erityistä lupaa 7.5.11 tai 8.5 kohdan vaatimuksista poiketen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(5) of the ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004” .

Huomautuksia: Kotimaisissa kuljetuksissa tämä vaatimus aiheuttaa erittäin suuren työtaakan toimivaltaisille viranomaisille.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–IE–5

Asia: Poikkeus 7.5.2.1 kohdassa määrättyyn yhteenkuormauskieltoon, kun yhteensopivuusryhmän B esineitä ja yhteensopivuusryhmän D aineita ja esineitä kuormataan samaan ajoneuvoon säiliöissä kuljetettavien luokkien 3, 5.1 ja 8 vaarallisten aineiden kanssa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.5.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuormaamista, purkamista ja käsittelyä koskevat lisämääräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Yhteensopivuusryhmään B kuuluvia luokan 1 esineitä sisältäviä kolleja ja yhteensopivuusryhmään D kuuluvia luokan 1 aineita ja esineitä sisältäviä kolleja voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa luokkiin 3, 5.1 tai 8 kuuluvien vaarallisten aineiden kanssa sillä edellytyksellä, että a) mainittuja luokan 1 kolleja kuljetetaan erillisissä konteissa/osastoissa, joiden rakenteen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt, ja kuljetus tapahtuu toimivaltaisen viranomaisen asettamien vaatimusten mukaisesti ja b) mainittuja luokkien 3, 5.1 tai 8 aineita kuljetetaan astioissa, jotka täyttävät toimivaltaisen viranomaisen asettamat vaatimukset niiden suunnittelun, rakenteen, testauksen, tarkastuksen ja käytön osalta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(7) of the ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004” .

Huomautuksia: Tarkoituksena on sallia toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä olosuhteissa yhteensopivuusryhmiin B ja D kuuluvien luokan 1 aineiden ja esineiden kuormaaminen samaan ajoneuvoon säiliöissä kuljetettavien luokkien 3, 5.1 ja 8 vaarallisten aineiden kanssa esim. pumppausajoneuvoissa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–IE–6

Asia: Poikkeus 4.3.4.2.2 kohdan vaatimuksesta, jonka mukaan taipuisat täyttö- ja tyhjennysputket/-letkut, joita ei ole kytketty kiinteästi säiliöajoneuvon säiliöihin, on pidettävä kuljetuksen aikana tyhjinä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.3.

Direktiivin liitteen sisältö: Säiliöajoneuvojen käyttö.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: YK-numeroihin 1011, 1202, 1223, 1863 ja 1978 kuuluvien öljytuotteiden vähittäisjakelua suorittaviin säiliöajoneuvoihin asennettujen taipuisien letkukelojen (mukaan lukien niihin liittyvät kiinteät putket) ei tarvitse olla tyhjiä tiekuljetuksen aikana sillä edellytyksellä, että vuotojen estämiseksi on toteutettu riittävät toimenpiteet.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(8) of the ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004” .

Huomautuksia: Kotiintoimituksia suorittaviin säiliöajoneuvoihin asennettujen taipuisien letkujen on pysyttävä täysinä myös kuljetuksen aikana. Purkujärjestelmä (wet-line-järjestelmä) edellyttää, että säiliöajoneuvon mittarissa ja letkussa on öljyä, jotta asiakas saa oikean määrän tuotetta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–IE–7

Asia: Poikkeus eräistä 5.4.0, 5.4.1.1.1 ja 7.5.11 kohdan vaatimuksista, kun YK-numeroon 2067 kuuluvaa ammoniumnitraattilannoitetta kuljetetaan irtotavarana satamista vastaanottajille.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.0, 5.4.1.1.1 ja 7.5.11.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaatimus, jonka mukaan jokaisella kuljetuksella on oltava erillinen rahtikirja, jossa ilmoitetaan kuljetettavan kuorman oikea kokonaismäärä, sekä vaatimus, jonka mukaan ajoneuvo on puhdistettava ennen kuljetusta ja sen jälkeen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Ehdotettu poikkeus, joka mahdollistaa rahtikirjaa ja ajoneuvon puhdistamista koskevien ADR-vaatimusten muuttamisen, jotta voidaan ottaa huomioon satamista vastaanottajille tapahtuvien irtotavarakuljetusten käytännön näkökohdat.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Proposed amendment to ”Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004”.

Huomautuksia: ADR-määräyksissä edellytetään a) erillistä rahtikirjaa, jossa ilmoitetaan tietyssä kuormassa kuljetettujen vaarallisten aineiden kokonaismassa, ja b) erityismääräyksen CV24 soveltamista, jonka mukaan ajoneuvo olisi irtolastialuksen purkamisen aikana puhdistettava jokaisen sataman ja vastaanottajan välisen kuljetuksen jälkeen. Koska kuljetukset ovat paikallisia ja niissä on kyse irtolastialuksen purkamisesta, johon sisältyy useita saman aineen kuljetuksia (samana tai peräkkäisinä päivinä) irtolastialuksen ja vastaanottajan välillä, yhden rahtikirjan, jossa ilmoitetaan kunkin kuorman likimääräinen kokonaismassa, pitäisi riittää, eikä erityismääräyksen CV24 soveltamisen pitäisi olla tarpeellista.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

LT Liettua

RO–bi–LT–1

Asia: Poikkeuksen RO–bi–EL-1 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Lietuvos Respublikos Vyriausybės 2000 m. kovo 23 d. nutarimas Nr. 337 ”Dėl pavojingų krovinių vežimo kelių transportu Lietuvos Respublikoje” (Liettuan hallituksen 23. maaliskuuta 2000 tekemä päätös N:o 337 vaarallisten aineiden tiekuljetuksista Liettuan tasavallassa).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–LT–2

Asia: Poikkeuksen RO–bi–EL-2 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Lietuvos Respublikos Vyriausybės 2000 m. kovo 23 d. nutarimas Nr. 337 ”Dėl pavojingų krovinių vežimo kelių transportu Lietuvos Respublikoje” (Liettuan hallituksen 23. maaliskuuta 2000 tekemä päätös N:o 337 vaarallisten aineiden tiekuljetuksista Liettuan tasavallassa).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

NL Alankomaat

RO–bi–NL–13

Asia: Vuonna 2004 käyttöön otettu järjestelmä kotitalouksien vaarallisten jätteiden kuljetusta varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6, 3.3, 4.1.4, 4.1.6, 4.1.8, 4.1.10, 5.1.2, 5.4.0, 5.4.1, 5.4.3, 6.1, 7.5.4, 7.5.7, 7.5.9, 8 ja 9.

Direktiivin liitteen sisältö: tiettyihin määriin liittyvät vapautukset; erityissäännökset; pakkausten käyttö; lisäpäällysten käyttö; asiakirjat; pakkausten rakenne ja testaus. kuormaaminen, purkaminen ja käsittely; miehitys; laitteet; toiminnot; ajoneuvot ja asiakirjat; ajoneuvojen rakenne ja hyväksyntä.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: 17 perussäännöstä, jotka koskevat kotitalouksilta kerättyjen pienten vaarallisen jätteen määrien kuljetusta. Koska kaikissa tapauksissa puhutaan vain pienistä määristä ja aineet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, kuljetuksissa ei ole mahdollista noudattaa kaikkia ADR-määräyksiä. Tästä syystä edellä mainittuun järjestelmään sisältyy yksinkertaistettu vaihtoehto, joka eroaa useista ADR-määräyksistä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Vuonna 2004 käyttöön otettu järjestelmä kotitalouksien vaarallisten jätteiden kuljetusta varten.

Huomautuksia: Järjestelmä luotiin, jotta yksityishenkilöt voisivat tuoda yhteen paikkaan pieniä määriä kemikaalijätettä. Kyseiset aineet ovat näin ollen jäämiä kuten maalijätettä. Vaaran tasoa minimoidaan kuljetusmuodon valinnalla, johon sisältyy muun muassa erityisten kuljetusyksiköiden käyttäminen ja selvästi näkyvillä olevat tupakointikieltokyltit ja keltainen vilkkuvalo. Keskeistä kuljetuksessa on turvallisuuden takaaminen. Tämä toteutuu esimerkiksi siten, että aineiden leviämisen estämiseksi tai myrkyllisten kaasujen vuotamisen ja ajoneuvoon kertymisen estämiseksi ne kuljetetaan tiiviisti suljetuissa pakkauksissa. Ajoneuvossa on kiinteät yksiköt, jotka soveltuvat erilaisten jätteiden varastointiin ja jotka on suojattu siirtämiseltä, vahingossa tapahtuvalta siirtymiseltä ja vahingossa tapahtuvalta avautumiselta. Koska kuljetettavat aineet voivat olla hyvin monenlaisia, rahdinkuljettajalla on oltava todistus ammatillisesta pätevyydestä huolimatta siitä, että jätemäärät ovat pieniä. Koska yksityishenkilöt eivät tunne näihin aineisiin liittyvän vaaran tasoa, on annettava järjestelmää koskevassa liitteessä määrättyjä kirjallisia turvallisuusohjeita.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

PT Portugali

RO–bi–PT–1

Asia: YK-numeroa 1965 koskevat rahtikirjat.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjoja koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kaasupulloissa kuljetettavista kaupallisista butaani- ja propaanikaasuista, jotka kuuluvat numeroon ”UN 1965 hiilivetykaasujen seos, nesteytetty, n.o.s.”, voidaan rahtikirjassa säädöksen RPE (Regulamento Nacional de Transporte de Mercadorias Perigosas por Estrada) 5.4.1 kohdan mukaan ilmoitettavan virallisen nimen sijasta käyttää muita kauppanimiä seuraavasti:

 

”UN 1965 butaani”, kun on kyse säädöksen RPE 2.2.2.3 kohdassa kuvatuista, kaasupulloissa kuljetettavista seoksista A, A01, A02 ja A0;

 

”UN 1965 propaani”, kun on kyse säädöksen RPE 2.2.2.3 kohdassa kuvatusta, kaasupulloissa kuljetettavasta seoksesta C.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Despacho DGTT 7560/2004, 16. huhtikuuta 2004, 27. lokakuuta säädetyn Decreto-Lein No 267-A/2003 5 artiklan 1 kohta.

Huomautuksia: Tunnustetaan olevan tärkeää helpottaa vaarallisia aineita koskevien rahtikirjojen täyttämistä taloudellisten toimijoiden kannalta, mutta ehtona on, ettei se vaikuta kuljetusten turvallisuuteen.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–PT–2

Asia: Tyhjiä, puhdistamattomia säiliöitä ja kontteja koskevat rahtikirjat.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjoja koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kun vaarallisia aineita on kuljetettu säiliöissä ja konteissa, jotka kuljetetaan tyhjinä takaisin, säädöksen RPE 5.4.1 kohdassa tarkoitettu rahtikirja voidaan paluumatkaa varten korvata sitä edeltävää matkaa koskevalla rahtikirjalla, joka on annettu kyseisten vaarallisten aineiden toimitusta varten.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Despacho DGTT 15162/2004, 28. heinäkuuta 2004, 27. lokakuuta 2003 säädetyn Decreto-Lei No 267-A/2003 5 artiklan 1 kohta.

Huomautuksia: Vaatimus, jonka mukaan vaarallisia aineita sisältäneiden tyhjien säiliöiden ja konttien kuljetukseen tarvitaan säädöksen RPE mukainen rahtikirja, aiheuttaa joissain tapauksissa käytännön vaikeuksia, jotka voidaan minimoida tällä tavalla heikentämättä kuitenkaan turvallisuutta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

SE Ruotsi

RO–bi–SE–1

Asia: Vaarallisten jätteiden kuljettaminen ongelmajätelaitoksiin.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 2, 5.2 ja 6.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, merkinnät ja varoituslipukkeet sekä pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Säädöksessä on yksinkertaistetut luokitusperusteet, lievemmät pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset sekä lipukkeita ja merkintöjä koskevat muutetut vaatimukset.

Sen sijaan, että vaaralliset jätteet luokiteltaisiin ADR-määräysten mukaisesti, ne luokitellaan eri jäteryhmiin. Kuhunkin jäteryhmään sisältyy aineita, jotka ADR-määräysten mukaisesti voidaan pakata yhteen (yhteenkuormaus).

Kuhunkin kolliin on YK-numeron sijaan merkittävä asianmukainen jäteryhmän koodi.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Näitä säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan vaarallisten jätteiden kuljettamiseen julkisista kierrätyskeskuksista ongelmajätelaitoksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–2

Asia: Lähettäjän nimi ja osoite rahtikirjassa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Yleiset tiedot, joiden edellytetään olevan rahtikirjassa.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kansallisen lainsäädännön mukaan lähettäjän nimeä ja osoitetta ei tarvita, jos tyhjiä puhdistamattomia pakkauksia palautetaan osana jakelujärjestelmää.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Tyhjät puhdistamattomat pakkaukset, jotka palautetaan, sisältävät useimmiten vielä pieniä määriä vaarallisia aineita.

Tätä poikkeusta käytetään pääasiassa teollisuudessa, kun tyhjiä puhdistamattomia kaasuastioita palautetaan täysiä astioita vastaan.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–3

Asia: Vaarallisten aineiden kuljetukset teollisuuslaitosten läheisyydessä, mukaan lukien kuljetukset yleisillä teillä laitoksen eri osien välillä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisten aineiden kuljetuksia yleisillä teillä koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljetukset teollisuuslaitosten läheisyydessä, mukaan luettuina kuljetukset yleisillä teillä laitoksen eri osien välillä. Poikkeus koskee kollien varoituslipukkeita ja merkintöjä, rahtikirjoja, kuljettajan todistusta sekä 9 kohdan mukaista hyväksymistodistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: On olemassa lukuisia tilanteita, joissa vaarallisia aineita siirretään yleisen tien eri puolilla sijaitsevien tuotantotilojen välillä. Tällaiset kuljetukset eivät ole vaarallisten aineiden kuljetuksia yksityisteillä, ja niihin pitäisi sen vuoksi soveltaa asianmukaisia vaatimuksia. Vertaa myös direktiivin 96/49/EY 6 artiklan 14 kohta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–4

Asia: Viranomaisten takavarikoimien vaarallisten aineiden kuljetukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeukset määräyksistä voidaan sallia, jos niiden syynä on työntekijöiden suojelu, purkamiseen liittyvät vaarat, aineiden käyttäminen todisteina jne.

Poikkeukset määräyksistä sallitaan ainoastaan siinä tapauksessa, että tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa saavutetaan tyydyttävä turvallisuustaso.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Näitä poikkeuksia voivat soveltaa ainoastaan viranomaiset, jotka ovat takavarikoineet vaarallisia aineita.

Poikkeus on tarkoitettu paikallisiin kuljetuksiin, esimerkiksi poliisin takavarikoimien räjähteiden tai varastetun omaisuuden kuljettamiseen. Tämäntyyppiset tavarat ovat ongelmallisia, koska niiden luokituksesta ei voi koskaan olla varma. Lisäksi tavaroita ei useinkaan ole pakattu ADR-määräysten mukaisesti eikä niissä ole määräysten mukaisia merkintöjä tai varoituslipukkeita. Poliisi tekee vuosittain useita satoja tällaisia kuljetuksia. Salakuljetettu alkoholi on puolestaan kuljetettava takavarikointipaikalta tullivarastoon ja sieltä edelleen hävitettäväksi; nämä paikat voivat sijaita varsin kaukana toisistaan. Sallitut poikkeukset ovat seuraavat: a) jokaista pakkausta ei tarvitse merkitä ja b) hyväksyttyjä pakkauksia ei tarvitse käyttää. Jokainen tällaisia pakkauksia sisältävä lava on kuitenkin merkittävä asianmukaisesti. Kaikkia muita vaatimuksia on noudatettava. Kunakin vuonna tehdään noin 20 tällaista kuljetusta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–5

Asia: Vaarallisten aineiden kuljettaminen satamissa ja niiden läheisyydessä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.1.2, 8.1.5 ja 9.1.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetusyksikössä mukana pidettävät asiakirjat; jokaisessa vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä on oltava määrätyt varusteet; ajoneuvojen hyväksyntä.

Kansallisen lainsäädännön sisältö:

Asiakirjoja (kuljettajan todistusta lukuun ottamatta) ei tarvitse kuljettaa kuljetusyksikön mukana.

Kuljetusyksikössä ei tarvitse olla 8.1.5 kohdassa määrättyjä varusteita.

Traktoreille ei tarvita hyväksymistodistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Vertaa direktiivin 96/49/EY 6 artiklan 14 kohta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–6

Asia: Tarkastajien ADR-koulutustodistus.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.2.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Ajoneuvojen kuljettajien on osallistuttava koulutukseen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Ajoneuvojen vuosikatsastuksia suorittavien tarkastajien ei tarvitse osallistua 8.2 luvussa mainituille kursseille eikä heillä tarvitse olla ADR-koulutustodistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Joissain tapauksissa katsastuksessa testattavissa ajoneuvoissa saattaa olla kuormana vaarallisia aineita, esimerkiksi tyhjiä puhdistamattomia säiliöitä.

1.3 ja 8.2.3 kohdan vaatimuksia sovelletaan kuitenkin edelleen.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–7

Asia: Säiliöajoneuvoissa kuljetettavien YK-numeroihin 1202, 1203 ja 1223 kuuluvien aineiden paikallinen jakelu.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.6 ja 5.4.1.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Tyhjät puhdistamattomat säiliöt ja säiliökontit on merkittävä rahtikirjaan 5.4.1.1.6 kohdan mukaisesti. Jos vastaanottajia on useita, näiden nimet ja osoitteet voidaan merkitä muihin asiakirjoihin.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Tyhjiä puhdistamattomia säiliöitä tai säiliökontteja ei tarvitse merkitä rahtikirjaan 5.4.1.1.6 kohdan mukaisesti, jos aineen määräksi on lastaussuunnitelmassa merkitty nolla. Vastaanottajien nimiä ja osoitteita ei tarvitse merkitä ajoneuvon mukana seuraaviin asiakirjoihin.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–9

Asia: Maataloustuotantopaikkoihin ja rakennustyömaihin liittyvät paikalliset kuljetukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4, 6.8 ja 9.1.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirja; säiliöiden rakenne; hyväksymistodistus.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Maataloustuotantopaikkoihin ja rakennustyömaihin liittyvissä paikallisissa kuljetuksissa ei tarvitse noudattaa tiettyjä määräyksiä:

a)

vaarallisia aineita koskevaa vakuutusta ei tarvita;

b)

kuljetuksissa voidaan edelleen käyttää vanhempia säiliöitä tai säiliökontteja, joita ei ole rakennettu 6.8 luvun vaatimusten vaan vanhemman kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja jotka on asennettu henkilövaunuihin;

c)

paikallisiin kuljetuksiin tietyömaan läheisyydessä voidaan edelleen käyttää vanhoja säiliöajoneuvoja, jotka on tai joita ei ole varustettu tienpinnan päällystyslaitteilla ja jotka on tarkoitettu YK-numeroihin 1268, 1999, 3256 ja 3257 kuuluvien aineiden kuljettamiseen, mutta jotka eivät täytä 6.7 tai 6.8 luvun vaatimuksia;

d)

henkilövaunuilla sekä säiliöajoneuvoilla, jotka on tai joita ei ole varustettu tienpinnan päällystyslaitteilla, ei tarvitse olla hyväksymistodistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Henkilövaunu on eräänlainen asuntovaunu, jossa on tilat työntekijöille ja johon on asennettu hyväksymätön säiliö tai säiliökontti metsätraktoreiden käyttämää dieselpolttoainetta varten.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–10

Asia: Räjähteiden kuljetus säiliöissä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.1.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Räjähteitä voidaan pakata ainoastaan 4.1.4 kohdan vaatimusten mukaisiin pakkauksiin.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Toimivaltainen kansallinen viranomainen hyväksyy ajoneuvot, jotka on tarkoitettu räjähteiden kuljettamiseen säiliöissä. Kuljetus säiliöissä on sallittu ainoastaan määräyksessä luetelluille räjähteille tai toimivaltaisen viranomaisen erityisluvalla.

Säiliöissä olevilla räjähteillä kuormattu ajoneuvo on merkittävä ja varustettava varoituslipukkeilla 5.3.2.1.1, 5.3.1.1.2 ja 5.3.1.4 kohdan mukaisesti. Vain yksi ajoneuvo kuljetusyksikössä saa sisältää vaarallisia aineita.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Tillägg S – Särskilda regler för inrikes transport av farligt gods på väg, utgivet i enlighet med lagen om transport av farligt gods på väg, ja Ruotsin asetus SÄIFS 1993:4.

Huomautuksia: Poikkeusta sovelletaan ainoastaan kotimaanliikenteessä, ja kuljetukset ovat useimmiten paikallisia. Kyseiset määräykset olivat voimassa ennen Ruotsin liittymistä Euroopan unioniin.

Vain kaksi yritystä suorittaa räjähteiden kuljetuksia säiliöajoneuvoilla. Lähitulevaisuudessa siirryttäneen emulsioräjähdysaineiden käyttöön.

Vanha poikkeus nro 84.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–11

Asia: Kuljettajan todistus.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Ajoneuvon miehistön koulutusta koskevat määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljettajien koulutusta ei tarvita 8.2.1.1 kohdassa tarkoitetuilla ajoneuvoilla.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Tillägg S – Särskilda regler för inrikes transport av farligt gods på väg, utgivet i enlighet med lagen om transport av farligt gods på väg.

Huomautuksia: Paikalliset kuljetukset.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–12

Asia: Ilotulitusvälineiden (UN 0335) kuljettaminen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liite B, 7.2.4 kohta, V2 (1).

Direktiivin liitteen sisältö: EX/II- ja EX/III-ajoneuvojen käyttöä koskevat määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kohdassa 7.2.4 olevan erityismääräyksen V2 kohtaa 1 sovelletaan ilotulitusvälineiden (UN 0335) kuljettamiseen ainoastaan, jos ilotulitusvälineiden sisältämän räjähdysaineen nettomäärä on yli 3 000 kg (4 000 kg perävaunun kanssa), sillä edellytyksellä, että ilotulitusvälineet on luokiteltu YK-numeroon UN 0335 vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien YK:n suositusten 14. uudistetun laitoksen kohdassa 2.1.3.5.5 olevassa ilotulitusvälineiden perusluokitustaulukossa.

Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat suositukset.

Luokitus edellyttää toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää. Luokitustodistus on kuljetettava kuljetusyksikön mukana.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Tillägg S – Särskilda regler för inrikes transport av farligt gods på väg, utgivet i enlighet med lagen om transport av farligt gods på väg.

Huomautuksia: Ilotulitusvälineitä kuljetetaan vain kahtena lyhyenä aikana vuodesta: vuodenvaihteessa ja huhti-toukokuun vaihteessa. Kuljetus tavarantoimittajilta terminaaleihin voidaan suorittaa nykyisillä EX-hyväksytyillä ajoneuvoilla ilman suurempia ongelmia. EX-hyväksyttyjen ajoneuvojen puute haittaa kuitenkin ilotulitusvälineiden jakelua terminaaleista jälleenmyyjille ja ylijäämän toimittamista takaisin terminaaleihin. Liikenteenharjoittajat eivät halua investoida hyväksyttyihin ajoneuvoihin, koska ne eivät voi kattaa kustannuksiaan. Tämä vaarantaa koko ilotulitusvälineiden toimittajien olemassaolon, koska ne eivät voi saada tuotteitaan markkinoille.

Tätä poikkeusta sovellettaessa ilotulitusvälineiden on oltava luokiteltuja YK:n suosituksissa annetun perusluettelon mukaisesti, jotta käytetty luokitus olisi mahdollisimman hyvin ajan tasalla.

ADR 2005 -määräysten 3.3.1 kohdassa olevaan erityismääräykseen 651 sisältyy samantyyppinen poikkeus YK-numeroon UN 0336 luokitelluille ilotulitusvälineille.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

UK Yhdistynyt kuningaskunta

RO–bi–UK–1

Asia: Yleisten teiden ylitys vaarallisia aineita kuljettavilla ajoneuvoilla (N8).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisten aineiden kuljetuksia yleisillä teillä koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia määräyksiä ei sovelleta kuljetuksiin, jotka tehdään tien jakamalla yksityisalueella. Luokan 7 osalta tätä poikkeusta ei sovelleta mihinkään radioaktiivisten aineiden maantiekuljetuksista vuonna 2002 annettuun sääntöön (Radioactive Material (Road Transport) Regulations 2002).

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 1996, reg. 3 Schedule 2 (3)(b); Carriage of Explosives by Road Regulations 1996, reg. 3(3)(b).

Huomautuksia: Tällainen tilanne syntyy helposti, kun tavaroita siirretään tien molemmilla puolilla sijaitsevalla yksityisalueella. Tällaiset siirrot eivät ole vaarallisten aineiden kuljetuksia yleisillä teillä käsitteen tavanomaisessa merkityksessä, eikä niihin pitäisi soveltaa mitään vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia määräyksiä.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–UK–2

Asia: Poikkeus kieltoon, jonka mukaan kuljettaja tai kuljettajan apulainen ei saa avata vaarallisten aineiden pakkauksia, paikallisessa jakeluketjussa, joka ulottuu paikallisesta jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai loppukäyttäjälle ja vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle (ei koske luokan 7 aineita) (N11).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.3.3.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljettaja tai kuljettajan apulainen eivät saa avata vaarallisten aineiden pakkauksia.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Pakkausten avaamista koskevaa kieltoa lievennetään seuraavalla varauksella: ”Paitsi jos liikenteenharjoittaja on antanut siihen luvan”.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 1996, reg.12 (3).

Huomautuksia: Jos liitteessä asetetun kiellon sanamuoto ymmärretään kirjaimellisesti, se voi aiheuttaa vakavia ongelmia vähittäiskaupan jakelukuljetuksille.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–UK–3

Asia: Vaihtoehtoiset kuljetusmääräykset, jotka koskevat pakkausryhmässä III YK-numeroon 3065 kuuluvaa ainetta sisältäviä puutynnyreitä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.4, 4.1, 5.2 ja 5.3 kohta.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkaus- ja merkintävaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on yli 24 mutta enintään 70 tilavuusprosenttia (pakkausryhmä III), voidaan kuljettaa muissa kuin UN-hyväksytyissä puutynnyreissä ilman varoitusmerkintöjä, kun sovelletaan tiukempia kuormausta ja ajoneuvoja koskevia vaatimuksia.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 7 (13) and (14).

Huomautuksia: Kyseessä on arvokas, valmisteveron alainen tuote, joka on kuljetettava tislaamosta tullivarastoon sinetöidyissä ajoneuvoissa, joissa on viranomaisten turvasinetit. Pakkaus- ja merkintäsääntöjen lieventäminen otetaan huomioon täydentävissä turvallisuusvaatimuksissa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–UK–4

Asia: Poikkeuksen RO–bi–SE-12 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2007 Part 1.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RO–bi–UK–5

Asia: Käytettyjen akkujen kerääminen hävittämistä tai kierrätystä varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Erityismääräys 636.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden soveltaa luvun 3.3 erityismääräyksen 636 sijasta seuraavia ehtoja:

Hävitettäväksi kerätyt käytetyt litiumkennot ja -akut (YK-numerot 3090 ja 3091), joita ollaan kuljettamassa kuluttajille tarkoitetusta keräyspisteestä väliaikaiseen käsittelylaitokseen yhdessä muiden ei-litiumkennojen ja -akkujen (YK-numerot 2800 ja 3028) kanssa, eivät ole muiden ADR-määräysten alaisia, jos ne täyttävät seuraavat ehdot:

Ne pakataan IH2-tynnyreihin tai 4H2-laatikoihin, jotka täyttävät kiinteille aineille asetetut pakkausryhmän II vaatimukset.

Kukin pakkaus sisältää enintään 5 prosenttia litium- ja litiumioniakkuja.

Kunkin pakkauksen bruttomassa on enintään 25 kg.

Pakkausten kokonaispaino kuljetusyksikköä kohden on enintään 333 kg.

Samalla ei kuljeteta muita vaarallisia aineita.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment 2007 part 1.

Huomautuksia: Kuluttajille tarkoitetut keräyspisteet sijaitsevat usein vähittäismyymälöissä, eikä ole käytännöllistä kouluttaa suurta määrää henkilöitä lajittelemaan ja pakkaamaan käytettyjä akkuja ADR-määräysten mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan järjestelmä toimisi Yhdistyneen kuningaskunnan ”Waste and Resources” -toimintaohjelmassa annettujen suuntaviivojen mukaisesti, ja siihen kuuluisi ADR-määräysten mukaisten pakkausten toimittaminen ja asianmukaisten ohjeiden antaminen.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.”

2)

Korvataan liitteessä II oleva II.3 jakso seuraavasti:

”II.3   Kansalliset poikkeukset

Jäsenvaltioita koskevat poikkeukset, jotka on myönnetty niiden alueella tapahtuvia vaarallisten aineiden kuljetuksia varten direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan nojalla.

Poikkeusten numerointi: RA-a/bi/bii-MS-nn

RA = rautatie

a/bi/bii = 6 artiklan 2 kohdan a/bi/bii alakohta

MS = jäsenvaltion lyhenne

nn = järjestysnumero

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

DE Saksa

RA–a–DE–2

Asia: Lupa yhteenpakkaamiseen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 4.1.10.4 MP2.

Direktiivin liitteen sisältö: Yhteenpakkaaminen kielletty.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Luokat 1.4S, 2, 3 ja 6.1; lupa pakata yhteen luokan 1.4S esineitä (pienten aseiden ammuksia), aerosoleja (luokka 2) sekä luokkiin 3 ja 6.1 kuuluvia puhdistus- ja käsittelyaineita (YK-numerot lueteltu) yhdistelmiksi, joita myydään pakkausryhmään II kuuluvassa yhteisessä pakkauksessa pieninä määrinä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung – GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 21.

Huomautuksia: Luettelo nro 30*, 30a, 30b, 30c, 30d, 30e, 30f ja 30g.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

FR Ranska

RA–a–FR–3

Asia: Kuljetukset rautatieliikenteen harjoittajan omiin tarpeisiin.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjassa ilmoitettavat tiedot vaarallisista aineista.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuormaa ei tarvitse ilmoittaa, jos rautatieliikenteen harjoittajan omiin tarpeisiin kuljetetaan määriä, jotka eivät ylitä 1.1.3.6 kohdassa määrättyjä rajoja.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 5 juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par chemin de fer – Article 20.2.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RA–a–FR–4

Asia: Tiettyjen postivaunujen vapauttaminen varoituslipukkeita koskevasta vaatimuksesta.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 5.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Velvollisuus kiinnittää varoituslipukkeet vaunujen sivuille.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Varoituslipukkeet on kiinnitettävä ainoastaan sellaisiin postivaunuihin, joissa kuljetetaan yli 3 tonnia samaan luokkaan kuuluvaa ainetta (lukuun ottamatta luokkia 1, 6.2 tai 7).

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 5 juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par chemin de fer – Article 21.1.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

SE Ruotsi

RA–a–SE–1

Asia: Vaarallisia aineita kiitotavaroina kuljettavia vaunuja ei tarvitse merkitä varoituslipukkeilla.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 5.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisia aineita kuljettavat vaunut on merkittävä varoituslipukkeilla.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vaarallisia aineita kiitotavaroina kuljettavia vaunuja ei tarvitse merkitä varoituslipukkeilla.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: RID-määräyksissä kiitotavaroille on asetettu määrällisiä rajoituksia. Kysymys on siis pienistä määristä.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

UK Yhdistynyt kuningaskunta

RA–a–UK–1

Asia: Vähäistä vaaraa aiheuttavien radioaktiivisten esineiden, kuten kellojen, rannekellojen, savuilmaisimien ja kompassineulojen, kuljettaminen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: Useimmat RID-määräysten vaatimukset.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokkaan 7 kuuluvien aineiden kuljettamista koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Tiettyjen kaupallisten tuotteiden, jotka sisältävät vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita, täydellinen vapauttaminen kansallisten säädösten vaatimuksista.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Packaging, Labelling and Carriage of Radioactive Material by Rail Regulations 1996, reg. 2(6) (as amended by Schedule 5 of the Carriage of Dangerous Goods (Amendment) Regulations 1999).

Huomautuksia: Tämä poikkeus on lyhytaikainen toimenpide, jota ei enää tarvita sen jälkeen kun IAEA:n määräysten vastaavat muutokset sisällytetään RID-määräyksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RA–a–UK–2

Asia: Lievennetään rajoituksia, jotka koskevat räjähteiden kuljettamista yhteenkuormattuina ja yhdessä muiden vaarallisten aineiden kanssa rautatievaunuissa, ajoneuvoissa ja säiliöissä (N4/5/6).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 7.5.2.1 ja 7.5.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Tietyntyyppisten yhteenkuormausten rajoittaminen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kansallinen lainsäädäntö on räjähteiden yhteenkuormauksen osalta vähemmän rajoittava sillä edellytyksellä, että tällainen kuljetus voidaan toteuttaa ilman riskejä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Packaging, Labelling and Carriage of Radioactive Material by Rail Regulations 1996, reg. 2(6) (as amended by Schedule 5 of the Carriage of Dangerous Goods (Amendment) Regulations 1999).

Huomautuksia: Yhdistynyt kuningaskunta haluaa sallia joitain muunnelmia säännöistä, jotka koskevat räjähteiden yhteenkuormausta toisten räjähteiden ja muiden vaarallisten aineiden kanssa. Kaikkiin muunnelmiin liittyy yhtä tai useampaa kuorman osatekijää koskevia määrällisiä rajoituksia, ja nämä muunnelmat sallitaan ainoastaan siinä tapauksessa, että on toteutettu kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat käytännön toimenpiteet, joilla estetään räjähteiden joutuminen kosketuksiin tällaisten aineiden kanssa tai se, että ne jollain muulla tavalla vaarantavat nämä aineet tai että nämä aineet vaarantavat räjähteet.

Esimerkkejä muunnelmista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta saattaa haluta sallia:

1.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0029, 0030, 0042, 0065, 0081, 0082, 0104, 0241, 0255, 0267, 0283, 0289, 0290, 0331, 0332, 0360 tai 0361, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa sellaisten vaarallisten aineiden kanssa, joille on annettu YK-numero 1942. YK-numeroon 1942 kuuluvan kuljetettavan aineen määrää rajoitetaan siten, että sen katsotaan olevan räjähde, jonka luokitustunnus on 1.1D.

2.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0191, 0197, 0312, 0336, 0403, 0431 tai 0453, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa kuin kuljetusluokan 2 vaarallisia aineita (lukuun ottamatta helposti syttyviä kaasuja, tartuntavaarallisia aineita ja myrkyllisiä aineita) tai kuljetusluokan 3 vaarallisia aineita tai mitä tahansa näiden yhdistelmää, jos kuljetusluokkaan 2 kuuluvien vaarallisten aineiden kokonaismassa on enintään 500 kg tai kokonaistilavuus enintään 500 l ja mainittujen räjähteiden kokonaisnettomassa on enintään 500 kg.

3.

Räjähteitä, joiden luokitustunnus on 1.4G, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa kuin kuljetusluokkaan 2 kuuluvia helposti syttyviä nesteitä ja helposti syttyviä kaasuja tai kuljetusluokkaan 3 kuuluvia huonosti syttyviä, ei-myrkyllisiä kaasuja tai mitä tahansa näiden yhdistelmää, jos vaarallisten aineiden yhteenlaskettu kokonaismassa on enintään 200 kg tai kokonaistilavuus enintään 200 l ja räjähteiden kokonaisnettomassa on enintään 20 kg.

4.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0106, 0107 tai 0257, voidaan kuljettaa yhdessä sellaisten yhteensopivuusryhmään D, E tai F kuuluvien räjähdysainetta sisältävien esineiden kanssa, joiden osia ne ovat. YK-numeroon 0106, 0107 tai 0257 kuuluvien räjähteiden kokonaismäärä saa olla enintään 20 kg.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RA–a–UK–3

Asia: Sallitaan erilainen ”enimmäismäärä kuljetusyksikössä” luokan 1 tavaroille 1.1.3.1 kohdassa olevan taulukon kuljetusluokissa 1 ja 2.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 1.1.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetustapahtuman luonteeseen liittyvät poikkeukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vähäisiin räjähdemääriin ja räjähteiden yhteenkuormaukseen liittyviä poikkeuksia koskevat säännöt.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 3(7)(b).

Huomautuksia: Säännöksissä sallitaan luokan 1 tavaroille erilaiset enimmäismäärät, eli ”50” kuljetusluokassa 1 ja ”500” kuljetusluokassa 2. Yhteenkuormattujen kuormien laskemiseksi käytetään kuljetusluokalle 1 kerrointa ”20” ja kuljetusluokalle 2 kerrointa ”2”.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RA–a–UK–4

Asia: Poikkeuksen RA–a–FR-6 hyväksyminen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 5.3.1.3.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Varoituslipukkeita koskevien vaatimusten lieventäminen, kun junissa kuljetetaan maantieajoneuvoja.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Varoituslipukkeita koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos ajoneuvon varoituslipukkeet ovat selvästi näkyvillä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 7(12).

Huomautuksia: Tämä on aina ollut kansallinen säännös Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RA–a–UK–5

Asia: Tavaroiden (lukuun ottamatta luokkien 1, 4.2, 6.2 ja 7 aineita) jakelu sisäpakkauksissa jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai käyttäjälle tai vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle (N1).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 6.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Pakkauksissa ei tarvitse olla RID/ADR- tai UN-merkintää.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2007: Regulation 26.

Huomautuksia: RID-määräysten vaatimukset eivät sovellu kuljetusten loppuvaiheisiin, jotka suuntautuvat jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai käyttäjälle tai vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle. Poikkeuksen tarkoituksena on sallia se, että vähittäismyyntiin tarkoitettujen tavaroiden sisäpakkauksia voidaan kuljettaa ilman ulkopakkauksia paikallisten jakelukuljetusten rautatieosuudella.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan nojalla

DE Saksa

RA–bi–DE–2

Asia: Pakattujen vaarallisten jätteiden kuljetukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 1–5.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, pakkaaminen ja merkinnät.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Luokat 2–6.1, 8 ja 9: vaarallisten jätteiden yhteenpakkaaminen ja kuljetus pakkauksissa ja IBC-pakkauksissa; jätteet on pakattava sisäpakkauksissa (joissa ne on kerätty) ja luokiteltava erillisiin jäteryhmiin (vaarallisten reaktioiden välttäminen jäteryhmässä); jäteryhmiin liittyvät erityiset kirjalliset ohjeet, joita käytetään rahtikirjana; kotitalous- ja laboratoriojätteen kerääminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung – GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 20.

Huomautuksia: Luettelo nro 6*.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

DK Tanska

RA–bi–DK–1

Asia: Vaarallisten aineiden kuljettaminen tunneleissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 7.5.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuormaaminen, purkaminen ja suojaetäisyydet.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Lainsäädännössä vahvistetaan vaihtoehtoisia säännöksiä direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevassa II.1 jaksossa vahvistetuille säännöksille Ison-Beltin poikki kulkevan kiinteän yhteyden rautatietunnelin kautta tapahtuvien kuljetusten osalta. Vaihtoehtoiset säännökset liittyvät ainoastaan kuormatilan tilavuuteen ja kuormana olevien vaarallisten aineiden väliseen etäisyyteen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bestemmelser om transport af eksplosiver i jernbanetunnelerne på Storebælt og Øresund, 15. helmikuuta 2005 .

Huomautuksia:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.

RA–bi–DK–2

Asia: Vaarallisten aineiden kuljettaminen tunneleissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 7.5.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuormaaminen, purkaminen ja suojaetäisyydet.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Lainsäädännössä vahvistetaan vaihtoehtoisia säännöksiä direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevassa II.1 jaksossa vahvistetuille säännöksille Juutinrauman poikki kulkevan kiinteän yhteyden rautatietunnelin kautta tapahtuvien kuljetusten osalta. Vaihtoehtoiset säännökset liittyvät ainoastaan kuormatilan tilavuuteen ja kuormana olevien vaarallisten aineiden väliseen etäisyyteen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bestemmelser om transport af eksplosiver i jernbanetunnelerne på Storebælt og Øresund, 15. helmikuuta 2005 .

Huomautuksia:

Viimeinen voimassaolopäivä: 29. helmikuuta 2016.

SE Ruotsi

RA–bi–SE–1

Asia: Vaarallisten jätteiden kuljettaminen ongelmajätelaitoksiin.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 2, 5.2 ja 6.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, merkinnät ja varoituslipukkeet sekä pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Säädöksessä on yksinkertaistetut luokitusperusteet, lievemmät pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset sekä lipukkeita ja merkintöjä koskevat muutetut vaatimukset. Sen sijaan, että vaaralliset jätteet luokiteltaisiin RID-määräysten mukaisesti, ne luokitellaan eri jäteryhmiin. Kuhunkin jäteryhmään sisältyy aineita, jotka RID-määräysten mukaisesti voidaan pakata yhteen (yhteenkuormaus). Kuhunkin kolliin on YK-numeron sijaan merkittävä asianmukainen jäteryhmän koodi.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Näitä säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan vaarallisten jätteiden kuljettamiseen julkisista kierrätyskeskuksista ongelmajätelaitoksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30. kesäkuuta 2015.”

3)

Korvataan liitteessä III oleva III.3 jakso seuraavasti:

”III.3   Kansalliset poikkeukset

— …”


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/59


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010,

päätöksen 2003/467/EY liitteen III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Puolan ja Portugalin tiettyjen hallinnollisten alueiden julistamisesta virallisesti vapaiksi naudan tarttuvasta leukoosista

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1912)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/188/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä D olevan I luvun E jakson,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 64/432/ETY säädetään, että jäsenvaltio tai sen osa voidaan julistaa naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaaksi, kun sen nautakarjat täyttävät tietyt mainitussa direktiivissä säädetyt edellytykset.

(2)

Luettelo niistä jäsenvaltioiden alueista, jotka on julistettu naudan tarttuvasta leukoosista vapaiksi, esitetään nautakarjojen tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaan aseman vahvistamisesta tiettyjen jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioiden alueiden osalta 23 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2003/467/EY (2) liitteessä III.

(3)

Puola on toimittanut komissiolle asiakirjoja, joilla osoitetaan direktiivissä 64/432/ETY säädettyjen asianmukaisten edellytysten täyttyminen siten, että 25 hallintopiiriä (powiat), jotka kuuluvat Kujawsko-Pomorskien, Podlaskien ja Mazowieckien voivodikuntiin eli ylemmän tason hallinnollisiin yksiköihin, voidaan katsoa virallisesti vapaiksi naudan tarttuvasta leukoosista.

(4)

Puolan toimittamien asiakirjojen arvioinnin seurauksena kyseiset powiat-alueet olisi julistettava naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaiksi Puolan alueiksi.

(5)

Portugali on toimittanut Azorien autonomisen alueen osalta komissiolle todisteet siitä, että direktiivissä 64/432/ETY säädetyt asiaan liittyvät edellytykset täyttyvät, jotta kyseistä aluetta voitaisiin pitää virallisesti naudan tarttuvasta leukoosista vapaana Portugalin alueena.

(6)

Portugalin toimittamien asiakirjojen arvioinnin seurauksena Azorien autonominen alue olisi julistettava naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaaksi Portugalin alueeksi.

(7)

Sen vuoksi päätöksen 2003/467/EY liitettä III olisi muutettava.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2003/467/EY liite III tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)   EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64.

(2)   EUVL L 156, 25.6.2003, s. 74.


LIITE

1.   

Korvataan liitteessä III olevassa 2 luvussa Puolaa koskeva kohta seuraavasti:

”Puolassa:

Dolnośląskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

bolesławiecki, dzierżoniowski, głogowski, górowski, jaworski, jeleniogórski, Jelenia Góra, kamiennogórski, kłodzki, legnicki, Legnica, lubański, lubiński, lwówecki, milicki, oleśnicki, oławski, polkowicki, strzeliński, średzki, świdnicki, trzebnicki, wałbrzyski, Wałbrzych, wołowski, wrocławski, Wrocław, ząbkowicki, zgorzelecki, złotoryjski.

Lubelskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

bialski, Biała Podlaska, biłgorajski, chełmski, Chełm, hrubieszowski, janowski, krasnostawski, kraśnicki, lubartowski, lubelski, Lublin, łęczyński, łukowski, opolski, parczewski, puławski, radzyński, rycki, świdnicki, tomaszowski, włodawski, zamojski, Zamość.

Kujawsko-pomorskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

aleksandrowski, brodnicki, chełmiński, golubsko-dobrzyński, grudziądzki, lipnowski, Grudziądz, radziejowski, rypiński, toruński, Toruń, wąbrzeski, Włocławek, włocławski.

Łódzkien voivodikunta,

Powiat-alueet:

bełchatowski, brzeziński, kutnowski, łaski, łęczycki, łowicki, łódzki, Łódź, opoczyński, pabianicki, pajęczański, piotrkowski, Piotrków Trybunalski, poddębicki, radomszczański, rawski, sieradzki, skierniewicki, Skierniewice, tomaszowski, wieluński, wieruszowski, zduńskowolski, zgierski.

Małopolskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

brzeski, bocheński, chrzanowski, dąbrowski, gorlicki, krakowski, Kraków, limanowski, miechowski, myślenicki, nowosądecki, nowotarski, Nowy Sącz, oświęcimski, olkuski, proszowicki, suski, tarnowski, Tarnów, tatrzański, wadowicki, wielicki.

Mazowieckien voivodikunta,

Powiat-alueet:

białobrzeski, garwoliński, grójecki, gostyniński, grodziski, kozienicki, legionowski, lipski, łosicki, makowski, miński, nowodworski, ostrowski, otwocki, piaseczyński, Płock, płocki, płoński, pruszkowski, przysuski, Radom, radomski, Siedlce, siedlecki, sierpecki, sochaczewski, sokołowski, szydłowiecki, Warszawa, warszawski zachodni, węgrowski, wołomiński, wyszkowski, zwoleński, żyrardowski.

Opolskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

brzeski, głubczycki, kędzierzyńsko-kozielski, kluczborski, krapkowicki, namysłowski, nyski, oleski, opolski, Opole, prudnicki, strzelecki.

Podkarpackien voivodikunta,

Powiat-alueet:

bieszczadzki, brzozowski, dębicki, jarosławski, jasielski, kolbuszowski, krośnieński, Krosno, leski, leżajski, lubaczowski, łańcucki, mielecki, niżański, przemyski, Przemyśl, przeworski, ropczycko-sędziszowski, rzeszowski, Rzeszów, sanocki, stalowowolski, strzyżowski, Tarnobrzeg, tarnobrzeski.

Podlaskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

augustowski, białostocki, Białystok, bielski, grajewski, hajnowski, moniecki, sejneński, siemiatycki, sokólski, suwalski, Suwałki, wysokomazowiecki, zambrowski.

Pomorskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

Gdańsk, gdański, Gdynia, lęborski, Sopot, wejherowski.

Śląskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

będziński, bielski, Bielsko-Biała, bieruńsko-lędziński, Bytom, Chorzów, cieszyński, częstochowski, Częstochowa, Dąbrowa Górnicza, gliwicki, Gliwice, Jastrzębie Zdrój, Jaworzno, Katowice, kłobucki, lubliniecki, mikołowski, Mysłowice, myszkowski, Piekary Śląskie, pszczyński, raciborski, Ruda Śląska, rybnicki, Rybnik, Siemianowice Śląskie, Sosnowiec, Świętochłowice, tarnogórski, Tychy, wodzisławski, Zabrze, zawierciański, Żory, żywiecki.

Świętokrzyskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

buski, jędrzejowski, kazimierski, kielecki, Kielce, konecki, opatowski, ostrowiecki, pińczowski, sandomierski, skarżyski, starachowicki, staszowski, włoszczowski.

Warmińsko-mazurskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

ełcki, giżycki, gołdapski, olecki.

Wielkopolskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

jarociński, kaliski, Kalisz, kępiński, kolski, koniński, Konin, krotoszyński, ostrzeszowski, słupecki, turecki, wrzesiński.”

2.   

Lisätään liitteessä III olevaan 2 lukuun seuraava kohta:

”Portugalissa:

Azorien autonominen alue”.


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/62


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2010,

sinisorsissa esiintyvää matalapatogeenistä lintuinfluenssaa ennalta ehkäisevistä rokotuksista Portugalissa ja tietyistä tällaisen siipikarjan ja siitä saatavien tuotteiden siirtoja rajoittavista toimenpiteistä

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1914)

(Ainoastaan portugalinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2010/189/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/94/EY (1) ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2005/94/EY vahvistetaan tietyt ennalta ehkäisevät toimenpiteet, jotka liittyvät lintuinfluenssan valvontaan ja varhaiseen toteamiseen sekä toimivaltaisten viranomaisten ja maatalousyhteisön mainitun taudin riskejä koskevan tietoisuus- ja valmiustason lisäämiseen.

(2)

Keski- ja Länsi-Portugalissa eräillä siipikarjatiloilla, erityisesti tiloilla, jotka pitävät riistan istutukseen tarkoitettua siipikarjaa, vuosina 2007 ja 2008 ilmenneiden matalapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkausten jälkeen toteutettiin komission päätöksen 2008/285/EY (2) nojalla hätärokotussuunnitelma, ja kyseinen tauti onnistuttiin hävittämään. Riskinarvioinnin perusteella tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että yhdellä Lisboa e Vale do Tejon alueella, Ribatejo Nortessa, Vila Nova da Barquinhan kunnassa sijaitsevalla tilalla, jäljempänä ’kyseinen tila’, pidettävät arvokkaat jalostussinisorsat olivat edelleen alttiina mahdolliselle lintuinfluenssatartunnan riskille erityisesti siksi, että ne voivat joutua epäsuorasti kosketuksiin luonnonvaraisten lintujen kanssa.

(3)

Sen vuoksi Portugali päätti jatkaa lintuinfluenssan vastaisia rokotuksia pitkän aikavälin toimenpiteenä panemalla kyseisellä tilalla täytäntöön ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman, joka hyväksyttiin sinisorsissa esiintyvää matalapatogeenistä lintuinfluenssaa ennalta ehkäisevistä rokotuksista Portugalissa ja tietyistä tällaisen siipikarjan ja siitä saatavien tuotteiden siirtoja rajoittavista toimenpiteistä 3 päivänä marraskuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä 2008/838/EY (3). Kyseisen päätöksen voimassaolo päättyi 31 päivänä heinäkuuta 2009.

(4)

Portugali on toimittanut elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle kertomuksen kyseisen ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman täytäntöönpanosta ja ilmoittanut aikomuksestaan jatkaa ennalta ehkäisevien rokotusten toteuttamista, jos sopiva rokote tulee saataville.

(5)

Portugali toimitti 8 päivänä tammikuuta 2010 komission hyväksyttäväksi ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman, jota on määrä soveltaa 31 päivään heinäkuuta 2011, jäljempänä ’ennalta ehkäisevä rokotussuunnitelma’.

(6)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä lautakunta totesi lintuinfluenssan torjumiseen käytettäviä rokotuksia koskevissa tieteellisissä lausunnoissaan vuonna 2005 (4), vuonna 2007 (5) ja vuonna 2008 (6), että hätärokotukset ja ennalta ehkäisevät rokotukset lintuinfluenssaa vastaan ovat arvokkaita apuvälineitä, joilla täydennetään kyseisen taudin torjuntatoimia.

(7)

Sen lisäksi komissio on tarkastellut Portugalin toimittamaa ennalta ehkäisevää rokotussuunnitelmaa ja katsoo, että se on asiaan liittyvän unionin lainsäädännön mukainen. Kun otetaan huomioon matalapatogeenisen lintuinfluenssan epidemiologinen tilanne Portugalissa, rokotusten kohteena olevan tilan tyyppi ja rokotussuunnitelman rajallinen soveltamisala, on aiheellista hyväksyä kyseinen ennalta ehkäisevä rokotussuunnitelma.

(8)

Portugalin olisi ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman rokotuksissa käytettävä ainoastaan sellaisia rokotteita, joille on myönnetty lupa eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY (7) tai ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (8) mukaisesti.

(9)

Rokotettuja sinisorsia pitävällä tilalla ja rokottamatonta siipikarjaa pitävillä tiloilla olisi lisäksi toteutettava seurantaa ja laboratoriotestausta ennalta ehkäisevässä rokotussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti.

(10)

Lisäksi on aiheellista ottaa käyttöön tietyt rokotettujen sinisorsien, niiden siitosmunien ja tällaisista sorsista saatujen sinisorsien siirtämistä koskevat rajoitukset ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman mukaisesti. Ennalta ehkäisevän rokottamisen kohteena olevalla tilalla pidettävien sinisorsien pienen määrän sekä jäljitettävyyteen ja logistiikkaan liittyvien syiden vuoksi sinisorsia ei saisi siirtää kyseiseltä tilalta, vaan ne olisi lopetettava lisääntymisajan päätyttyä eläinten suojelusta teurastus- tai lopettamishetkellä 22 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/119/ETY (9) 10 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisesti.

(11)

Riistan istutukseen tarkoitetun siipikarjan kaupan osalta Portugali on toteuttanut lisätoimenpiteitä tietyistä suojatoimenpiteistä luonnonvaraisen riistan istutukseen tarkoitetussa yhteisön sisäisessä siipikarjan kaupassa 6 päivänä syyskuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/605/EY (10) nojalla.

(12)

Jotta voidaan vähentää kyseiseen tilaan kohdistuvaa taloudellista vaikutusta, olisi säädettävä joitakin poikkeuksia rokotetuista sinisorsista saatujen sinisorsien siirtorajoituksiin, sillä tällaiset siirrot eivät aiheuta erityistä taudin leviämisvaaraa edellyttäen kuitenkin, että virallista seurantaa toteutetaan ja että unionin sisäisessä kaupassa sovellettavia erityisiä eläinten terveysvaatimuksia noudatetaan.

(13)

Ennalta ehkäisevä rokotussuunnitelma olisi hyväksyttävä, ja sitä olisi voitava soveltaa 31 päivään heinäkuuta 2011 asti. Näin ollen tätä päätöstä olisi sovellettava kyseiseen päivämäärään asti.

(14)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä päätöksessä vahvistetaan tietyt toimenpiteet, joita on sovellettava Portugalissa toteutettaessa riistan istutukseen tarkoitettujen sinisorsien (Anas platyrhynchos), jäljempänä ’sinisorsat’, ennalta ehkäiseviä rokotuksia tilalla, joka on altis lintuinfluenssariskille.

Näihin toimenpiteisiin kuuluvat tietyt rajoitukset, jotka koskevat rokotettujen sinisorsien, niiden siitosmunien ja niistä saatujen sinisorsien siirtoja Portugalin sisällä ja lähettämistä Portugalista.

2.   Tällä päätöksellä ei rajoiteta Portugalin suunnittelemien, direktiivin 2005/94/EY ja päätöksen 2006/605/EY mukaisten suojatoimenpiteiden soveltamista.

2 artikla

Ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman hyväksyminen

1.   Hyväksytään Portugalin komissiolle 8 päivänä tammikuuta 2010 toimittama ennalta ehkäisevä rokotussuunnitelma Portugalissa esiintyvää matalapatogeenistä lintuinfluenssaa vastaan, jäljempänä ’ennalta ehkäisevä rokotussuunnitelma’, jota on määrä soveltaa Lisboa e Vale do Tejon alueella, Ribatejo Nortessa, Vila Nova da Barquinhan kunnassa sijaitsevalla tilalla 31 päivään heinäkuuta 2011 asti.

2.   Komissio julkistaa ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman.

3 artikla

Ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman soveltamisen edellytykset

1.   Portugalin on varmistettava, että sinisorsat rokotetaan ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman mukaisesti monovalentilla inaktivoidulla heterologisella rokotteella, joka sisältää lintuinfluenssan alatyyppiä H5 ja jonka kyseinen jäsenvaltio on hyväksynyt direktiivin 2001/82/EY tai asetuksen (EY) N:o 726/2004 mukaisesti.

2.   Portugalin on varmistettava, että rokotettuja sinisorsia pitävällä tilalla ja rokottamatonta siipikarjaa pitävillä tiloilla toteutetaan seurantaa ja laboratoriotestausta ennalta ehkäisevässä rokotussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti.

3.   Portugalin on varmistettava, että ennalta ehkäisevää rokotussuunnitelmaa sovelletaan tehokkaasti.

4 artikla

Rokotettujen sinisorsien merkitseminen ja niiden siirtoja ja lähettämistä sekä hävittämistä koskevat rajoitukset

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tilalla toimitaan rokotettujen sinisorsien osalta seuraavasti:

a)

ne merkitään yksittäin;

b)

niitä ei siirretä muille siipikarjatiloille;

c)

niitä ei lähetetä Portugalista.

Tällaiset sinisorsat on lisääntymisajan päätyttyä lopetettava tämän päätöksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tilalla direktiivin 93/119/ETY 10 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisesti, ja niiden ruhot on hävitettävä turvallisesti.

5 artikla

2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta tilalta saatujen siitosmunien siirtämistä ja lähettämistä koskevat rajoitukset

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tilalla pidettävistä sinisorsista saatavia siitosmunia saa siirtää ainoastaan Portugalissa sijaitsevaan hautomoon ja että niitä ei saa lähettää Portugalista.

6 artikla

Rokotetuista sinisorsista saatujen sinisorsien siirtämistä ja lähettämistä koskevat rajoitukset

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että rokotetuista sinisorsista saatuja sinisorsia saa siirtää kuoriutumisen jälkeen ainoastaan sellaiselle tilalle, joka sijaitsee Portugalin vahvistamalla 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tilan ympärillä sijaitsevalla alueella, ennalta ehkäisevässä rokotussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja edellyttäen, että rokotetuista sinisorsista saadut sinisorsat ovat yli neljän kuukauden ikäisiä, ne saa

a)

päästää luontoon Portugalissa tai

b)

lähettää Portugalista sillä edellytyksellä, että

i)

ennalta ehkäisevässä rokotussuunnitelmassa esitetyistä seurantatoimenpiteistä ja laboratoriotesteistä saadaan myönteiset tulokset; ja

ii)

luontoon istutettavan siipikarjan lähettämistä koskevat päätöksen 2006/605/EY edellytykset täyttyvät.

7 artikla

Rokotetuista sinisorsista saatujen sinisorsien terveystodistus unionin sisäistä kauppaa varten

Portugalin on varmistettava, että 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa luontoon istutettavaksi aiotun siipikarjan unionin sisäisessä kaupassa käytettäviin terveystodistuksiin sisältyy seuraava virke:

”Eläinten terveyttä koskevat vaatimukset ovat tämän lähetyksen osalta komission päätöksen 2010/189/EU mukaiset”.

8 artikla

Kertomukset

Portugalin on kuukauden kuluessa tämän päätöksen soveltamispäivästä toimitettava komissiolle kertomus ennalta ehkäisevän rokotussuunnitelman täytäntöönpanosta ja annettava tämän jälkeen puolivuosittain kertomus elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle.

9 artikla

Sovellettavuus

Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään heinäkuuta 2011.

10 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Portugalin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)   EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.

(2)   EUVL L 92, 3.4.2008, s. 37.

(3)   EUVL L 299, 8.11.2008, s. 40.

(4)  The EFSA Journal (2005) 266, 1–21; Scientific Opinion on Animal health and welfare aspects of Avian Influenza.

(5)  The EFSA Journal (2007) 489, Scientific Opinion on Vaccination against avian influenza of H5 and H7 subtypes in domestic poultry and captive birds.

(6)  The EFSA Journal (2008) 715, 1–161, Scientific Opinion on Animal health and welfare aspects of avian influenza and the risks of its introduction into the EU poultry holdings.

(7)   EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1.

(8)   EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.

(9)   EYVL L 340, 31.12.1993, s. 21.

(10)   EUVL L 246, 8.9.2006, s. 12.


SUOSITUKSET

30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/65


NEUVOSTON SUOSITUS KREIKALLE,

annettu 16 päivänä helmikuuta 2010,

talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhteensopimattoman Kreikan talouspolitiikan saattamiseksi suuntaviivojen mukaiseksi sekä talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan vaarantumisen riskin poistamiseksi

(2010/190/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Makrotalouden ja julkisen talouden tilanne on heikentynyt Kreikassa huomattavasti viime vuonna, ja sen julkinen talous on mennyt laskusuhdanteen vuoksi paljon huonompaan suuntaan kuin oli osattu odottaa. Tämä kehitys johtuu paljolti pitkän aikavälin kansallisista tekijöistä, jotka ovat heikentäneet Kreikan talouden nettoluotonantoasemaa sekä lisänneet ja pitkittäneet ulkoista epätasapainoa, heijastaen samalla kilpailukyvyn huomattavaa heikkenemistä ja julkisen talouden rahoitusaseman selvää huononemista.

(2)

Finanssipolitiikan harjoittamisen, julkishallinnon tehokkuuden ja rakenneuudistusten puuttumisen (missä Kerikka suoriutuu indikaattorien mukaan huonosti kansainvälisiin viitearvoihin verrattuna) kannalta tarkasteltuna kansallinen politiikka on osaltaan heikentänyt talouden tilannetta ja finanssipoliittista kehitystä.

(3)

Nykytilanteessa Kreikan talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuu suuria haasteita. Taloudellinen ja finanssipoliittinen tilanne voi aiheuttaa kielteisiä heijastusvaikutuksia muihin euroalueen maihin, kuten valtion joukkovelkakirjojen korkoeron kehitys joissain jäsenvaltioissa osoittaa. Nykyinen tilanne uhkaa lisäksi vaarantaa talous- ja rahaliiton asianmukaisen toiminnan.

(4)

Neuvosto ja komissio ovat toistuvasti useamman monenvälisen valvontajärjestelyn yhteydessä korostaneet Kreikan talouden pidemmän aikavälin rakenteellisia ongelmia. Näihin kuuluvat muun muassa julkisen talouden valvonta vakaus- ja kasvusopimuksen ja Lissabonin strategian luomassa kehyksessä, jossa talouspolitiikan laajat suuntaviivat (1) tarjoavat yleisen viitekehyksen unionin ja euroalueen rakenneuudistusta varten. Niihin kuuluvat jäsenvaltioille annettavat suositukset noudattaa niiden keskipitkän aikavälin finanssipoliittisia tavoitteita, toteuttaa tehokkaita toimia liiallisen alijäämän oikaisemiseksi nopeasti ja pyrkiä korjaamaan vaihtotaseen alijäämää toteuttamalla rakenneuudistuksia, parantamalla ulkoista kilpailukykyä ja edistämällä alijäämän korjaamista finanssipolitiikan avulla.

(5)

Ottaen huomioon Kreikan taloudessa syvällä istuvat rakenteelliset ongelmat, jotka liittyvät niin julkiseen talouteen kuin työ- ja tuotemarkkinoihin, neuvosto totesi 25 päivänä kesäkuuta 2009 antamassaan suosituksessaan (2), että Kreikan on ”ehdottomasti lisättävä panostustaan makrotalouden epätasapainon ja taloutensa rakenteellisten heikkouksien poistamiseen”, ja antoi Kreikalle maakohtaiset suositukset, joiden mukaan Kreikan olisi muun muassa jatkettava julkisen talouden vakauttamista, lisättävä ammatillisten palvelujen alalla käytävää kilpailua ja toteutettava T&K-investointeja lisääviä uudistuksia, tehostettava rakennerahastojen käyttöä, uudistettava julkishallintoa ja toteutettava monenlaisia työmarkkinatoimenpiteitä yhdennetyn joustoturvamallin puitteissa. Neuvosto suositti samalla, että Kreikka euroalueeseen kuuluvana varmistaisi julkisen talouden kestävyyden ja parantaisi julkisen talouden laatua, nykyaikaistaisi julkishallintoa ja noudattaisi unionin yhteisiä joustoturvaperiaatteita.

(6)

Kreikan talous- ja finanssipolitiikka ei ole talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaisesti annettujen maakohtaisten suositusten eikä euroalueen muodostaville jäsenvaltioille jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista 14 päivänä toukokuuta 2008 annetun neuvoston suositukseen sisältyvien suositusten mukaista.

(7)

Kreikka toimitti 15 päivänä tammikuuta 2010 vakausohjelmansa vuoden 2010 tarkistuksen, joka sisältää julkisen talouden tavoitteet vuoteen 2013 asti ja jota olisi tarkasteltava Kreikan parlamentin 23 päivänä joulukuuta 2009 hyväksymän vuoden 2010 talousarvion rinnalla. Neuvosto antoi 16 päivänä helmikuuta 2010 lausunnon Kreikan vakausohjelman vuoden 2010 tarkistuksesta julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (3) 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Neuvosto antoi myös 16 päivänä helmikuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 126 artiklan 9 kohdan mukaisen päätöksen, jossa Kreikkaa vaaditaan toteuttamaan sellaisia alijäämää supistavia toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi, jäljempänä ’neuvoston 16 päivänä helmikuuta 2010 antama päätös’ (4).

(8)

Talouspolitiikan yhteensovittamisen asianmukainen toiminta euroalueella edellyttää, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan nojalla käytössä olevia välineitä käytetään hyvissä ajoin. Komissio voi SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaan antaa kyseiselle jäsenvaltiolle varoituksen ja suositella, että neuvosto antaa tuolle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset. Tilanteen vakavuus huomioon ottaen ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi neuvoston 16 päivänä helmikuuta 2010 antaman päätöksen kanssa on asianmukaista, että neuvosto antaa tarpeellisia suosituksia. Lisäksi neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää julkistaa suosituksensa.

(9)

Vaikka makrotaloudelliset olosuhteet ovat vuonna 2009 heikentyneet voimakkaammin kuin viranomaiset olivat ennakoineet, julkinen talous on ennustettua jyrkemmän laskusuhdanteen vuoksi mennyt paljon huonompaan suuntaan kuin oli osattu odottaa. Heikentyminen johtuu paljolti Kreikan hallituksen noudattamasta finanssipolitiikasta. Julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan tällä hetkellä 12,75 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun tammikuussa 2009 tarkistetussa vakausohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu 3,75 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(10)

Kreikan parlamentin 23 päivänä joulukuuta 2009 hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa vuoden 2010 alijäämätavoitteeksi asetettiin 9,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kreikan viranomaiset ovat sittemmin ilmoittaneet aikomuksestaan nopeuttaa julkisen talouden sopeutusta jo vuonna 2010 ja asettaneet vuoden 2010 julkisen talouden tavoitteeksi 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tammikuussa 2010 tarkistetussa vakausohjelmassa vuoden 2010 tarkistetuksi julkisen talouden tavoitteeksi vahvistettiin 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(11)

Väestön ikääntymisestä julkisiin menoihin aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat selvästi unionin keskiarvoa merkittävämmät johtuen lähinnä eläkemenojen erittäin suuresta ennakoidusta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa komission yksiköiden vuoden 2009 kertomuksessa osoitetaankin, että käytettävissä olevien indikaattorien mukaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuu erittäin suuria riskejä, joihin on julkisen talouden vakauttamisen ohella puututtava uudistamalla eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä. Kreikan eläkejärjestelmässä on monenlaisia puutteita kuten sen kattavuuden hajanaisuus. Vaikka etuussuhde on Kreikassa yksi unionin korkeimmista – mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti työteon kannustimiin, kuten varsinkin ikääntyneiden työntekijöiden alhainen työllisyysaste osoittaa – köyhyysriski Kreikan vanhusten keskuudessa on yksi suurimmista. Ongelmaton ei ole myöskään varhaiseläkejärjestelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisia, mutta kalliita, eläkkeellejäämistapoja. Myös terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa uudistusta eritoten tehokkuuden ja hallinnon huomattavaksi parantamiseksi, sillä talousarvio on niiden vuoksi ylittynyt toistuvasti. Työvoiman tarjonnan kasvattamista olisi tuettava työelämän uudistuksin, jotta maksupohjaa voidaan laajentaa.

(12)

Kreikan olisi saatava palautettua kilpailukykyään ja vähennettyä suuria ulkoisia epätasapainotekijöitä. Tässä tilanteessa Kreikan olisi talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaisesti pyrittävä korjaamaan vaihtotaseen alijäämä ”toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia ja edistämällä ulkoista kilpailukykyä sekä (…) korjaamaan sitä finanssipolitiikan avulla”. Sen vuoksi Kreikan viranomaisten olisi toteutettava pysyviä toimenpiteitä, joilla hillitään juoksevia perusmenoja, myös julkisen sektorin palkkakustannuksia, ja toteutettava kiireellisesti rakenneuudistuksia työ- ja tuotemarkkinoilla. Kreikan viranomaisten olisi erityisesti varmistettava, että julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä myös parannetaan julkisen talouden laatua osana kattavaa uudistusohjelmaa, ja samalla nopeasti toteutettava uusia toimia verohallinnon uudistamiseksi.

(13)

Erilaisten indikaattorien ja analyysien mukaan Kreikan hintakilpailukyky on heikentynyt voimakkaasti ja jatkuvasti kymmenen viime vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että palkat ovat kasvaneet paljon tuottavuutta nopeammin. Yksityissektorin palkkoihin suhteutettuna julkisen sektorin palkat ovat nousseet Kreikassa muita euroalueen talouksia nopeammin ja vaikuttaneet yleisiin palkkaneuvotteluihin, mikä osoittaa, että julkisella sektorilla on ratkaiseva merkitys pyrittäessä palauttamaan palkkamaltti. Lisäksi Kreikan kollektiivisen palkkaneuvottelujärjestelmän tietyt piirteet (esimerkiksi se, että neuvottelut käydään ”välimaastossa”) voivat selittää osaltaan palkkojen ja tuottavuuden kasvun epäsuhtaa ja edellyttää, että muutoksista sovitaan työmarkkinaosapuolten tasolla. Palkkaneuvottelujärjestelmän on vastaisuudessa tuettava palkkojen muutoksia, jotka vastaavat paremmin kilpailukykyä, tuottavuuden kasvua ja työmarkkinoiden olosuhteita.

(14)

Julkishallinto on ollut merkittävä este talouden tehostamiselle Kreikassa. Useimmissa julkista sektoria koskevissa kansainvälisissä vertailuissa Kreikka suoriutuu huonosti, ja monien ongelmien otaksutaan johtuvan riittämättömistä hallinnollisista valmiuksista ja tehottomuudesta. Viranomaiset ovat sitoutuneet parantamaan julkishallinnon toimintaa vähentämällä henkilöstöä, parantamalla henkilöstöhallintoa julkishallinnon yksiköissä, leikkaamalla kustannuksia, lisäämällä avoimuutta, parantamalla oikeusvarmuutta ja tehostamalla politiikkojen täytäntöönpanoa.

(15)

Kreikan liiketoimintaympäristössä ja tuotemarkkinoiden toiminnassa on edelleen huomattavasti parantamisen varaa. Yritykset joutuvat selviämään monimutkaisista, rasittavista ja pitkällisistä hallinnollisista menettelyistä. Ammatilliset palvelut ovat tiukasti säänneltyjä, ja kilpailun esteet ovat unionin suurimpia. Lisäksi verkkotoimialojen (esimerkiksi energia) vapauttaminen on jäänyt jälkeen unionin keskiarvosta, samoin markkinoiden avautuminen liikennealalla, erityisesti rautateillä. Näiden alojen uudistuksilla voitaisiin lisätä yksityissektorin investointeja ja työllisyyttä vähäisin julkiselle taloudelle aiheutuvin kustannuksin. Tuotemarkkinoiden uudistuksista voisi myös olla apua työmarkkinauudistusten toteuttamisessa kustannuspaineita alentamalla.

(16)

Kreikan työmarkkinoita on myös uudistettava joustoturvaa koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti, kuten neuvosto toteaa työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpanosta vuonna 2009 antamissaan suosituksissa. Nuoriin on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, sillä heillä on vaikeuksia päästä virallisen työn piiriin. Siirtymisiä työmarkkinoilla on tuettava muun muassa parantamalla koulutuspolitiikkoja, kehittämällä työvoiman taitoja ja tehostamalla aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja myös Euroopan sosiaalirahaston tuella. On myös tarvetta helpottaa työsuhdeturvaa koskevaa lainsäädäntöä. Harjoitettavien politiikkojen olisi lisäksi kannustettava aktiivista työmarkkinoille osallistumista. Näiden suositusten täytäntöönpano on ensiarvoisen tärkeää Kreikan taloudelle. Sen vuoksi talouden alalla toteutettujen rakennetoimien työllisyysvaikutukset olisi otettava asianmukaisesti huomioon.

(17)

Unionin rakenne- ja koheesiorahastojen käytön jouduttamisella ja tehostamisella voi olla ratkaiseva merkitys pyrittäessä onnistuneesti palauttamaan kilpailukyky ja julkisen talouden kestävyys. Rahastojen varojen hyödyntäminen on jäänyt jälkeen muista jäsenvaltioista. Toimimalla yhteistyössä komission kanssa varojen hyödyntämisen ja toimenpideohjelmien suunnittelun parantamiseksi Kreikka pystyisi rahoittamaan keskeiset julkiset investoinnit, joilla tuetaan pitkän aikavälin kasvupotentiaalia samaan aikaan kun julkisen talouden vakauttamisessa olisi mahdollista edetä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toimenpideohjelmiin ”Hallinnonuudistus” ja ”Digitaalinen konvergenssi”, sillä niillä tuetaan julkishallinnon tärkeitä uudistuksia, jotka ovat keskeisiä tammikuussa 2010 tarkistetussa vakausohjelmassa hahmotellun uudistusstrategian kannalta. Esimerkiksi näihin toimintaohjelmiin sisältyvillä unionin rakennerahastovaroilla voitaisiin tukea julkishallintoa terveydenhuoltoalan uudistuksissa, julkisia työvoimapalveluja, elinikäistä oppimista ja laittoman työnteon torjuntaa sekä luoda tehokkaita sääntelyn valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyviä valmiuksia.

(18)

Kreikan pankit näyttävän olevan suhteellisen vakaassa asemassa kannattavuuden ja vakavaraisuuden suhteen. Lisäksi alan häiriönsietokyky on varmistettu kattavalla stressitestauksella. Kreikan pankeilla on edelleen vain vähän järjestämättömiä lainoja (noin 7,2 % kaikista lainoista) ja lainoja on suhteellisen vähän suhteessa talletuksiin. Kreikan pankkialalla on kuitenkin ollut vaikeuksia saada rahoitusta tukkumarkkinoilta, ja se on näin ollen ollut huomattavan riippuvainen eurojärjestelmän luotonannosta. Vaikka Kreikan pankkijärjestelmä on yleisesti ottaen vakaa ja kärsinyt vähemmän kuin eräät muut jäsenvaltiot maailmanlaajuisesta finanssikriisistä, sen ei odoteta pysyvän immuunina Kreikan julkisen talouden vaikeuksille. Huolta aiheuttavat myös joidenkin Kreikan naapurimaiden taloudelliset ja rahoitukselliset ongelmat.

(19)

Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin vaikutus Kreikan talouteen, asiaan liittyvä riskien uudelleenhinnoittelu lisää velkarasitukseen kohdistuvaa painetta entisestään ja korottaa julkiseen velkaan liittyviä riskipreemioita,

SUOSITTAA:

1.

Ottaen huomioon Kreikan julkisen talouden ja laajemmin koko talouden institutionaaliset heikkoudet Kreikan olisi mahdollisimman pian laadittava tammikuussa 2010 tarkistetussa vakausohjelmassa kaavailtua pitemmälle ulottuva rohkea ja kattava rakenneuudistuspaketti ja pantava se täytäntöön. Esitetyille uudistuksille olisi oltava selkeät ja yksityiskohtaiset aikataulut, joita olisi noudatettava nääiden täytöntöönpanon aikana. Ottaen huomioon, että on tärkeää varmistaa palkkaneuvottelujärjestelmän tehokkuus ja tarve yleiseen palkkamalttiin Kreikan olisi erityisesti

a)

alennettava julkisia palkkamenoja sen varmistamiseksi, että julkisen sektorin palkkapolitiikka ohjaa yksityissektorin palkanmuodostusta ja edistää yleistä palkkamalttia;

b)

virtaviivaistettava julkisen hallinnon suoraan työllistämien työntekijöiden palkkajärjestelmää ottamalla käyttöön yhdennetyt periaatteet palkkojen määrittelylle ja niiden suunnittelulle sekä yhdenmukaistamalla palkkataulukkoa; tätä palkkapolitiikkaa olisi sovellettava myös julkisten yritysten työntekijöiden korvaussääntöihin;

c)

parannettava palkanmuodostusjärjestelmän joustavuutta tukemalla hajautetumpia palkkaneuvotteluja (esimerkiksi välttämällä työehtosopimusten hallinnollinen laajentaminen yrityksiin, jotka eivät osallistu neuvotteluihin), myös siten, että erottaudutaan julkisen sektorin palkkakehityksestä; parannettava palkkaneuvottelulain täytäntöönpanoa poikkeuslausekkeen soveltamisen rajoittamiseksi.

2.

Kun otetaan huomioon eläkejärjestelmän uudistuksen kiireellisyys ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvät haasteet, Kreikan olisi

a)

toteutettava pikaisesti kattava eläkeuudistus, joka edistäisi osaltaan julkisen talouden kestävyyttä;

b)

varmistettava, että naisiin ja miehiin sovelletaan samaa lakisääteistä eläkeikää, ja otettava käyttöön lisäparametreja eläkkeen määrän ja lakimääräisen eläkeiän mukauttamiseksi automaattisesti taloudellisten ja väestötieteellisten taustatekijöiden muutosten perusteella;

c)

varmistettava, ettät työvoiman tarjonnan kasvattamista ja työllisyyttä tuetaan kattavin työelämän uudistuksin, jotta maksupohjaa voidaan laajentaa;

d)

mukautettava eläkkeiden myöntämismallia parantamalla suoritettujen maksujen ja saatujen etuuksien välistä yhteyttä ja indeksoimalla eläkkeet hintoihin tähänastisen harkinnanvaraisen indeksoinnin sijaan;

e)

nostettava keskimääräistä työmarkkinoiltapoistumisen ikää tiukentamalla varhaiseläkkeelle pääsemisen perusteita; supistettava huomattavasti varhaiseläkkeeseen oikeuttavien ammattien luetteloa, joka on nykyisin aivan liian pitkä;

f)

yksinkertaistettava hajanaista eläkejärjestelmää ja otettava käyttöön eläkkeellepääsyä, maksuja, oikeuksien kertymistä ja indeksointia koskeva yleisesti sitova lainsäädäntö;

g)

annettava tarvittavat säädökset jo vuonna 2010.

3.

Terveydenhuollon uudistuksissa olisi keskityttävä seuraaviin aloihin:

a)

terveydenhuoltojärjestelmän erittäin pirstoutuneen rakenteen ja sen hallinnon tarkistaminen;

b)

julkisten perusterveydenhuoltopalvelujen laadun ja tehokkuuden parantaminen;

c)

sairaalojen hallinto- ja kirjanpitomenettelyjen nykyaikaistaminen;

d)

hankintamenettelyjen parantaminen, myös tarkistamalla hankittavia lääkkeitä koskevaa luetteloa.

4.

Julkishallinnon tehokkuutta on parannettava. Tätä varten Kreikan olisi

a)

kehitettävä, hyväksyttävä ja toteutettava strateginen uudistus, jota tarvitaan avoimuuden huomattavaa lisäämistä varten ja Kreikan julkishallinnon tehokkuuden parantamiseksi; tämä on tarkoitus perustua julkisen hallinnon kokonaisrakenteen riippumattomaan ja funktionaaliseen tarkasteluun, jotta voidaan parantaa julkisen hallinnon tehokkuutta politiikan eri aloilla, erityisesti päätöksentekorakenteita, vastuun jakautumista instituutioiden välillä, keskeisten ministeriöiden sisäistä organisaatiota sekä täytäntöönpanon valvontaa ja sitä koskevaa tilivelvollisuutta samoin kuin henkilöstön määrän ja -hallinnon asianmukaisuutta; julkisen sektorin työllistävyyden nouseva suunta olisi käännettävä;

b)

vähentää kuntien ja paikallisneuvostojen lukumäärää huomattavien menosäästöjen aikaansaamiseksi;

c)

toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että julkiset hankinnat tehdään kustannustehokkaalla, avoimella ja kilpailullisella tavalla.

5.

Jo vuonna 2010 etusijalle olisi asetettava myös tuotemarkkinoiden ja liiketoimintaympäristön toimivuuden parantaminen. Tätä varten Kreikan olisi

a)

saavutettava sääntelyn parantamista koskevassa suunnitelmassa vahvistetut tavoitteet yksinkertaistamalla yrityksen perustamista, toimilupia ja toimintaa koskevia menettelyjä; suoraviivaistamalla ja yksinkertaistamalla Kreikan sääntelyjärjestelmää perustamalla kuhunkin ministeriöön sääntelyn parantamiseen erikoistuneita yksiköitä, lujittamalla vaikutustenarviointien asemaa ja yleisellä tasolla nopeuttamalla hallinnollisen rasitteen vähentämiseen tähtäävän ohjelman toteuttamista;

b)

hyväksyttävä ja otettava käyttöön selkeä ja toimintapainotteinen kilpailupoliittinen kehys, priorisointia koskevien sääntöjen tarkastelu ja valvontakäytäntöjen uudistus mukaan luettuina; lujitettava Kreikan kilpailuviranomaisen asemaa ja valmiuksia;

c)

pantava palveludirektiivin säännöt täytäntöön pikaisesti ja kunnianhimoisesti;

d)

toteutettava tuloksellisia toimia asiantuntijapalvelujen alalla käytävän kilpailun lisäämiseksi;

e)

edistettävä ja valvottava liikenne- ja energia-alan sääntelyn purkamista erityisesti poistamalla hintarajoituksia ja markkinoille pääsyn esteitä maanteiden tavaraliikenteen alalla, panemalla ensimmäinen rautatiepaketti (5) täytäntöön kaikilta osin rautatieliikennealan markkinoiden avautumisen edistämiseksi ja nopeuttamalla sähköalan vapauttamista vakiintuneille toiminnanharjoittajille nykyisin varattujen toimintojen eriyttämisen avulla;

f)

lievennettävä vähittäiskaupan sääntelyä.

6.

Tuottavuuden ja työllisyyden kasvun tukemiseksi Kreikan olisi

a)

toteutettava välittömästi toimenpiteitä laittoman työteon torjumiseksi;

b)

tarkistettava työmarkkinoiden sääntelyä, työsuhdeturvaa koskeva lainsäädäntö mukaan lukien, työvoiman tarjonnan lisäämiseksi;

c)

tuettava työvoiman kysyntää tehostamalla työvoimakustannusten kohdennettua alentamista;

d)

uudistamalla koulutusjärjestelmää, jotta työvoiman osaamistasoa parannettaisiin työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi.

7.

Ottaen huomioon tarve parantaa tuottavuutta muun muassa julkisia investointeja koskevien ensisijaisten strategioiden avulla Kreikan olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet EU:n rakennerahastovarojen hyödyntämisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpideohjelmien ”Hallinnonuudistus” ja ”Digitaalinen konvergenssi” nopeaan ja tehokkaaseen toteuttamiseen, sillä niillä tuetaan julkishallinnon tärkeitä uudistuksia, mikä on keskeistä tammikuussa 2010 tarkistetussa vakausohjelmassa hahmotellun uudistusstrategian kannalta.

8.

Kreikkaa kehotetaan raportoimaan tämän suosituksen perusteella toteutetuista toimenpiteistä ja vakausohjelman tammikuun 2010 tarkistuksessa esitettyjen rakenteellisten toimenpiteiden toteutusaikataulusta 16 päivänä helmikuuta 2010 hyväksytyn neuvoston päätöksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti neljännesvuosittain annettavissa kertomuksissa.

Tämä suositus on osoitettu Helleenien tasavallalle.

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SALGADO


(1)  http://ec.europa.eu/economy_finance/structural_reforms/growth_jobs/guidelines/index_en.htm

(2)  Neuvoston suositus 2009/531/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tarkistamisesta ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpanosta (EUVL L 183, 15.7.2009, s. 1).

(3)   EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(4)   EYVL L 83, 30.3.2010, s. 13.

(5)  Direktiivit 91/440/ETY (EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25), 95/18/EY (EYVL L 143, 27.6.1995, s. 70) ja 2001/14/EY (EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29).


30.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/70


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2010,

euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista

(2010/191/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroseteleiden laillisesta maksuvälineasemasta määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen rahapolitiikkaa koskevan luvun 128 artiklassa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan unionilla on yksinomainen toimivalta, kun kyseessä on niiden jäsenvaltioiden rahapolitiikka, joiden rahayksikkö on euro (’osallistuvat jäsenvaltiot’).

(2)

Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 (1) 11 artiklan mukaan eurometallirahat ovat ainoat metallirahat, joilla on laillisen maksuvälineen asema osallistuvissa jäsenvaltioissa.

(3)

Euroalueella on nykyisin jonkin verran epävarmuutta laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja sen vaikutuksista.

(4)

Tämä suositus perustuu keskeisiin päätelmiin, jotka esitetään euroalueen valtiovarainministeriöiden ja kansallisten keskuspankkien edustajista koostuvan työryhmän raportissa.

(5)

Komissio tarkastelee uudelleen tämän suosituksen täytäntöönpanoa kolmen vuoden kuluttua sen hyväksymisestä ja arvioi, tarvitaanko sääntelytoimenpiteitä,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1.   Laillisen maksuvälineaseman yhteinen määritelmä

Kun maksuvelvoite on olemassa, euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineaseman olisi merkittävä seuraavia:

a)

Pakollinen hyväksyminen:

Maksuvelvoitteen velkoja ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan euroseteleitä ja -metallirahoja, jolleivät osapuolet ole sopineet muusta maksutavasta.

b)

Hyväksyminen täydestä nimellisarvosta:

Euroseteleiden ja -metallirahojen rahallinen arvo vastaa seteleissä ja kolikoissa ilmoitettua määrää.

c)

Maksuvelvollisuudesta vapautuminen:

Velallinen voi vapautua maksuvelvoitteesta tarjoamalla velkojalle euroseteleitä ja -metallirahoja.

2.   Euroseteleinä ja -metallirahoina suoritettujen maksujen hyväksyminen vähittäiskaupan maksutapahtumissa

Euroseteleiden ja -metallirahojen hyväksymisen maksuvälineenä vähittäiskaupan maksutapahtumissa olisi oltava sääntönä. Kieltäytymisen pitäisi olla mahdollista ainoastaan perustelluista syistä, jotka liittyvät vilpittömän mielen periaatteeseen (jos vähittäiskauppiaalla ei esimerkiksi ole vaihtorahaa).

3.   Suurten seteleiden hyväksyminen vähittäiskaupan maksutapahtumissa

Suuret setelit olisi hyväksyttävä maksuvälineenä vähittäiskaupan maksutapahtumissa. Kieltäytymisen olisi oltava mahdollista ainoastaan perustelluista syistä, jotka liittyvät vilpittömän mielen periaatteeseen (jos maksuksi tarjotun setelin arvo on esimerkiksi suhteettoman suuri verrattuna maksettavaan määrään).

4.   Euroseteleiden ja -metallirahojen käytöstä ei voi veloittaa ylimääräisiä maksuja

Maksamisesta euroseteleillä ja -metallirahoilla ei saisi periä ylimääräisiä maksuja.

5.   Älykkäiden setelinsuojausjärjestelmien (Intelligent Banknote Neutralisation Systems, IBNS) tahraamat eurosetelit

Vaikka älykkäiden setelinsuojausjärjestelmien tahrimat setelit ovat laillisia maksuvälineitä, jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti tiedotettava sidosryhmille (pankeille, vähittäiskauppiaille, suurelle yleisölle), että tahriutuneet setelit on palautettava kansallisille keskuspankeille, sillä ne ovat hyvin todennäköisesti varastettuja.

6.   Yksityishenkilöiden täydellisesti tuhoamat liikkeeseen lasketut setelit ja metallirahat

Jäsenvaltioiden ei tulisi kieltää yksityishenkilöitä täysin tuhoamasta pieniä määriä euroseteleitä tai -metallirahoja tai rangaista tästä. Niiden olisi kuitenkin kiellettävä tuhoamasta ilman lupaa suuria määriä euroseteleitä tai -metallirahoja.

7.   Seteleiden ja metallirahojen turmeleminen taiteelliseen käyttöön

Jäsenvaltioiden ei tulisi kannustaa euroseteleiden ja -metallirahojen turmelemiseen taiteellisen käyttöön mutta niiden tulisi suvaita se. Tällaisia turmeltuja seteleitä ja metallirahoja olisi pidettävä kiertoon kelpaamattomina.

8.   Toimivalta päättää kiertoon kelpaavien eurometallirahojen tuhoamisesta

Kansallisen viranomaisen ei yksin tulisi tehdä päätöstä kiertoon kelpaavien eurometallirahojen tuhoamisesta. Ennen kiertoon kelpaavien eurometallirahojen tuhoamisesta tehtävää päätöstä kansallisen toimivaltaisen viranomaisen olisi kuultava talous- ja rahoituskomitean eurometallirahoista vastaavaa alakomiteaa ja ilmoitettava asiasta rahapajojen johtajien työryhmälle.

9.   Yhden ja kahden sentin eurometallirahojen laillinen maksuvälineasema ja pyöristyssäännöt

Niissä jäsenvaltioissa, jossa on hyväksytty pyöristämisjärjestelmä ja hinnat näin ollen pyöristetään lähimpään viiteen senttiin, yhden ja kahden sentin eurometallirahoilla olisi edelleen oltava laillinen maksuvälineasema ja ne olisi hyväksyttävä maksuvälineinä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin oltava jatkossa hyväksymättä uusia pyöristämissääntöjä, koska ne vaikuttavat kielteisesti siihen, että maksuvelvoitteen voi täyttää tarjoamalla tarkka rahasumma, ja koska ne voivat joissakin tilanteissa johtaa käteismaksuista tehtävään lisäveloitukseen.

10.   Eurometallirahojen keräilykappaleiden laillinen maksuvälineasema

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka katsotaan aiheellisiksi estämään eurometallirahojen keräilykappaleiden käyttö maksuvälineinä (esimerkiksi erikoispakkaukset, selkeä tiedotus, arvometallien käyttö, nimellisarvon ylittävä myyntihinta).

Tämä suositus on osoitettu kaikille euroalueen jäsenvaltioille, Euroopan keskuspankille sekä eurooppalaisille ja kansallisille elinkeinoelämän järjestöille ja kuluttajajärjestöille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

Olli REHN

Komission jäsen


(1)   EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.