IV EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset

19.3.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 70/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä marraskuuta 2009,

metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja yhteisöön suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskevan Euroopan yhteisön ja Ghanan tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä

(2010/151/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 4 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2003 metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (Forest Law Enforcement, Governance and Trade – FLEGT) koskevan EU:n toimintasuunnitelman, jossa kehotetaan toimenpiteisiin laitonta puunkorjuuta vastaan laatimalla vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia puutavaraa tuottavien maiden kanssa. Toimintasuunnitelmaa koskevat neuvoston päätelmät annettiin lokakuussa 2003 (1), ja parlamentti hyväksyi asiaa koskevan päätöslauselman tammikuussa 2004.

(2)	Neuvosto valtuutti 5 päivänä joulukuuta 2005 komission aloittamaan neuvottelut kumppanuussopimuksista metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (FLEGT) täytäntöönpanemiseksi.

(3)	Neuvosto antoi 20 päivänä joulukuuta 2005 asetuksen (EY) N:o 2173/2005, jolla perustetaan FLEGT-lupajärjestelmä Euroopan yhteisöön sellaisista maista peräisin olevaa puutavaran tuontia varten, joiden kanssa yhteisö on tehnyt vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen (2).

(4)

Neuvottelut Ghanan tasavallan kanssa on saatu päätökseen, ja metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja yhteisöön suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskeva Euroopan yhteisön ja Ghanan tasavallan vapaaehtoinen kumppanuussopimus, jäljempänä ’sopimus’, parafoitiin 3 päivänä syyskuuta 2008.

(5)	Tämän vuoksi mainitun sopimuksen hyväksyminen on yhteisön edun mukaista,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Hyväksytään yhteisön puolesta metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puutuotteiden kauppaa yhteisöön koskeva Euroopan yhteisön ja Ghanan tasavallan sopimus.

2. Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Komission edustajat edustavat yhteisöä sopimuksen 19 artiklan nojalla perustetussa yhteisessä valvonta- ja tarkastelumekanismissa. Jäsenvaltiot voivat osallistua yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin kokouksiin osana yhteisön valtuuskuntaa.

3 artikla

Sopimuksen liitteiden muuttamiseksi sen 26 artiklan nojalla komissio valtuutetaan asetuksen (EY) N:o 2173/2005 11 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksymään tällaiset muutoksen yhteisön puolesta.

4 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus yhteisöä sitovasti (3).

5 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. MALMSTRÖM

(1) EUVL C 268, 7.11.2003, s. 1.

(2) EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.

(3) Neuvoston pääsihteeri julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

EUROOPAN YHTEISÖN JA GHANAN TASAVALLAN

vapaaehtoinen kumppanuussopimus metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja yhteisöön suuntautuvasta puutuotteiden kaupasta

EUROOPAN YHTEISÖ,

jäljempänä ’yhteisö’, sekä

GHANAN tasavalta,

jäljempänä ’Ghana’,

jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON yhteisön ja Ghanan läheiset yhteistyösuhteet ja erityisesti Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa (Benin) 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (1), jäljempänä ’Cotonoun sopimus’, yhteydessä,

PANEVAT MERKILLE komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antaman tiedoksiannon ”Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa (FLEGT) – Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi” ensimmäisenä askeleena laittomaan puunkorjuuseen ja siihen liittyvään puukauppaan puuttumisessa,

OTTAVAT HUOMIOON vuonna 1992 annetun oikeudellisesti sitomattoman, mutta velvoittavan periaatejulistuksen periaatteiksi maailmanlaajuiselle konsensukselle kaikentyyppisten metsien hoidosta, suojelusta ja kestävästä kehityksestä sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hiljattain hyväksymän kaikentyyppisiä metsiä koskevan oikeudellisesti sitomattoman välineen (2),

OVAT TIETOISIA vuonna annetussa 1992 Rion julistuksessa vahvistettujen periaatteiden merkityksestä kestävän metsänhoidon varmistamisessa ja erityisesti periaatteesta 10, joka koskee yleisen tietoisuuden ja yleisön osallistumisen merkitystä ympäristöasioissa, sekä periaatteen 22, joka koskee alkuperäisväestön ja muiden paikallisyhteisöjen keskeistä roolia ympäristönhoidossa ja kehityksessä,

OTTAVAT HUOMIOON Ghanan vuonna 1994 omaksuman metsä- ja luontopolitiikan, jolla pyritään maan metsien ja luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön suojeluun ja kestävään kehitykseen, jotta ympäristö säilyisi laadukkaana ja kaikki yhteiskuntaryhmät saisivat niistä jatkuvaa hyötyä (3),

PALAUTTAVAT MIELIIN Yaoundéssa 16 päivänä lokakuuta 2003 annetun ministerien julistuksen metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta ja metsähallinnosta,

OTTAVAT HUOMIOON villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) ja erityisesti vaatimuksen, jonka mukaan CITES-sopimuksen osapuolet myöntävät vientilupia liitteissä I, II ja III lueteltuihin lajeihin kuuluvia yksilöitä varten ainoastaan tietyin edellytyksin, joihin kuuluu muun muassa vaatimus siitä, että yksilöitä ei ole saatu kyseisen valtion eläin- ja kasvinsuojelulainsäädännön vastaisella tavalla,

OVAT VAKUUTTUNEITA SIITÄ, että osapuolet pyrkivät pitämään mahdollisimman vähäisinä alkuperäis- ja paikallisyhteisöihin sekä köyhiin kohdistuvat haittavaikutukset, joita tämän sopimuksen täytäntöönpanosta voi suoranaisesti aiheutua,

OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet pitävät tärkeinä kansainvälisesti sovittuja kehitystavoitteita ja Yhdistyneiden Kansakuntien vahvistamia vuosituhannen kehitystavoitteita,

OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet pitävät tärkeinä monenvälisen kauppajärjestelmän periaatteita ja sääntöjä, erityisesti GATT 1994 -sopimuksesta ja muista Maailman kauppajärjestön (WTO) perustana olevista monenvälisistä sopimuksista johtuvia oikeuksia ja velvoitteita, sekä tarvetta soveltaa niitä avoimesti ja syrjimättömästi,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 (4),

TUNNUSTAVAT, että Ghanan laillisuuden varmistusjärjestelmä on suunniteltu kaiken puunviennin laillisuuden varmistamista varten,

SOPIVAT SEURAAVAA:

1 artikla

Tavoite

Osapuolten yhteisen, kaikentyyppisten metsien kestävää hoitoa koskevan sitoumuksen mukaisesti tämän sopimuksen tavoitteena on sellaisen oikeudellisen kehyksen muodostaminen, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki Ghanasta yhteisöön tuodut, tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat puutuotteet on tuotettu laillisesti, ja tällä tavalla edistää puutuotteiden kauppaa. Lisäksi tämä sopimus tarjoaa perustan osapuolten vuoropuhelulle ja yhteistyölle tämän sopimuksen täysimääräisen soveltamisen helpottamiseksi ja edistämiseksi sekä metsälainsäädännön soveltamisen valvonnan ja metsähallinnon parantamiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

’tuonnilla yhteisöön’ puutuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen yhteisössä yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (5) 79 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jos tuotteita ei voida määritellä tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2452/93 (6) 6 artiklan 1 kohdassa määritellyiksi tavaroiksi, joilla ei ole kaupallista luonnetta;

b)	’viennillä’ puutuotteiden fyysistä lähtemistä tai poisviemistä mistä tahansa Ghanan maantieteellisen alueen osasta;

c)	’puutuotteilla’ liitteessä I lueteltuja tuotteita;

d)	’HS-nimikkeellä’ Maailman tullijärjestön kansainvälisellä yleissopimuksella harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä perustetussa harmonoidussa tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmässä vahvistettua kuusinumeroista nimikettä;

e)	’FLEGT-luvalla’ lupaa, jossa tarkoitetun lähetyksen todistetaan olevan laillisesti tuotettua puuta. FLEGT-lupa voidaan myöntää painettuna tai sähköisenä lupana;

f)	’lupaviranomaisella’ Ghanan nimeämää viranomaista, joka myöntää ja vahvistaa FLEGT-lupia;

g)	’toimivaltaisilla viranomaisilla’ viranomaisia, jotka EU:n jäsenvaltiot ovat nimenneet vastaanottamaan, hyväksymään ja tarkastamaan FLEGT-lupia;

h)	’lähetyksellä’ FLEGT-luvassa tarkoitettua puutuote-erää, jonka lähettäjä tai laivaaja on lähettänyt Ghanasta ja joka esitetään luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen yhteisön tullitoimipaikassa;

i)	’laillisesti tuotetulla puutavaralla’ puutuotteita, jotka on tuotettu liitteessä II määritellyn lainsäädännön mukaan laillisesti korjatusta tai tuodusta puusta.

FLEGT-LUPAJÄRJESTELMÄ

3 artikla

FLEGT-lupajärjestelmä

1. Osapuolet perustavat metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan lupajärjestelmän, jäljempänä ’FLEGT-lupajärjestelmä’. Siinä vahvistetaan menettelyt ja vaatimukset, joilla pyritään FLEGT-lupien avulla varmentamaan, että yhteisöön tuodut puutuotteet on tuotettu laillisesti. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 mukaisesti yhteisö hyväksyy ainoastaan sellaisten lähetysten tuonnin Ghanasta yhteisöön, joilla on FLEGT-lupa.

2. FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan liitteessä IA lueteltuihin puutuotteisiin. Liitteessä IB lueteltuja puutuotteita ei saa viedä Ghanasta.

3. Osapuolet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet FLEGT-lupajärjestelmän täytäntöön panemiseksi 12 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Lupaviranomainen

1. Ghana nimeää lupaviranomaisensa. Ghana ilmoittaa lupaviranomaisensa yhteystiedot Euroopan komissiolle. Molemmat osapuolet tiedottavat asiasta yleisölle.

2. Lupaviranomainen tarkastaa, että puutuotteet on tuotettu laillisesti liitteessä II määritellyn lainsäädännön mukaisesti. Lupaviranomainen myöntää FLEGT-luvat laillisesti tuotettujen puutuotteiden vientilähetyksille yhteisöön.

3. Lupaviranomainen ei saa myöntää FLEGT-lupia puutuotteille, jotka muodostuvat kolmannesta maasta Ghanaan tuoduista puutuotteista sellaisessa muodossa, jonka viennin kyseisen kolmannen maan lait kieltävät tai joiden osalta on näyttöä siitä, että kyseiset puutuotteet on tuotettu puunkorjuumaan lakien vastaisesti, tai sisältävät tällaisia puutuotteita.

4. Lupaviranomainen pitää FLEGT-lupien myöntämismenettelyjään yllä ja julkistaa ne. Lupaviranomainen pitää myös kirjaa kaikista FLEGT-lupien kattamista lähetyksistä ja saattaa tämän kirjanpidon tietosuojaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti saataville riippumatonta valvontaa varten kunnioittaen samalla viejien omistusoikeuksia koskevien tietojen luottamuksellisuutta.

5 artikla

EU:n toimivaltaiset viranomaiset

1. Euroopan komissio ilmoittaa Ghanalle EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot.

2. Toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat, että jokaisella lähetyksellä on voimassa oleva FLEGT-lupa ennen kuin lähetys luovutetaan vapaaseen liikkeeseen yhteisössä. Lähetyksen luovutusta voidaan lykätä ja lähetys voidaan pitää viranomaisten hallussa, jos FLEGT-luvan voimassaolosta on epäilyksiä. Menettelyt FLEGT-luvan kattamien lähetysten luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen yhteisössä on esitetty liitteessä III.

3. Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa sallia liitteessä IB lueteltujen puutuotteiden luovuttamista vapaaseen liikkeeseen.

4. Toimivaltaiset viranomaiset pitävät kirjaa vastaanotetuista FLEGT-luvista ja julkaisevat tiedot vuosittain.

5. Toimivaltaiset viranomaiset tarjoavat tietosuojaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti niille henkilöille tai elimille, jotka Ghana on nimennyt riippumattomiksi valvojiksi, pääsyn asiaa koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin.

6. Toimivaltaiset yhteisön viranomaiset eivät toteuta 2 kohdassa tarkoitettuja toimia sellaisten puutuotteiden lähetysten osalta, jotka on saatu villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) liitteissä luetelluista lajeista, koska niitä koskevat luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 338/97 (7) vahvistetut tarkastuksia koskevat säännökset. FLEGT-lupajärjestelmä tarjoaa kuitenkin varmuuden näiden tuotteiden laillisesta keruusta.

6 artikla

FLEGT-luvat

1. Lupaviranomainen myöntää FLEGT-luvat keinona varmentaa, että puutuotteet on tuotettu laillisesti.

2. FLEGT-lupa laaditaan ja täytetään englanniksi.

3. Osapuolet voivat keskinäisestä sopimuksesta perustaa sähköisiä järjestelmiä FLEGT-lupien myöntämistä, lähettämistä ja vastaanottoa varten.

4. FLEGT-lupien myöntämistä koskeva menettely ja lupien tekniset vaatimukset on esitetty liitteessä IV.

7 artikla

Laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä

Tässä sopimuksessa käytettävä laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä on liitteessä II. Määritelmässä mainitaan Ghanan kansalliset ja sitä alemman tason säädökset, joita on noudatettava, jotta puutuotteet kuuluvat FLEGT-lupien soveltamisalaan. Siinä mainitaan myös asiakirjat, mukaan luettuina arviointiperusteet ja mittarit, joita pidetään näyttönä tämän lainsäädännön noudattamisesta.

8 artikla

Laillisesti tuotetun puutavaran varmentaminen

1. Ghana soveltaa järjestelmää tai järjestelmiä, joilla varmennetaan, että lähetettävät puutuotteet on tuotettu laillisesti ja että ainoastaan tällaisiksi varmennettuja lähetyksiä viedään yhteisöön. Varmentamisjärjestelmään on sisällytettävä lakien noudattamisen tarkastuksia, jotta voidaan varmistua, että yhteisöön vietäväksi aiotut puutuotteet on tuotettu laillisesti ja ettei FLEGT-lupia myönnetä sellaisen puutavaran lähetyksille, jota ei ole tuotettu laillisesti tai jonka alkuperä on tuntematon. Järjestelmään on myös sisällytettävä menettelyjä, joilla varmistetaan, että laitonta tai alkuperältään tuntematonta puuta ei pääse toimitusketjuun.

2. Lähetysten sisältämien puutuotteiden laillisen tuottamisen varmistamista koskeva järjestelmä on esitetty liitteessä V.

9 artikla

Kuuleminen lupien voimassaolosta

1. Jos luvan voimassaoloa epäillään, kyseinen toimivaltainen viranomainen voi pyytää lupaviranomaiselta lisätietoja ja hankkia lisäselvityksiä. Jos toimivaltainen viranomainen ei saa vastausta 21 kalenteripäivän kuluessa, toimivaltainen viranomainen toimii voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti eikä hyväksy lupaa. Jos lisätietojen toimittamisen ja lisäselvitysten jälkeen voidaan todeta, että luvan sisältämät tiedot eivät vastaa lähetystä, toimivaltainen viranomainen toimii voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti eikä hyväksy lupaa.

2. Jos FLEGT-lupia koskevan yhteydenpidon yhteydessä syntyy ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai vaikeuksia, asia voidaan siirtää yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin käsiteltäväksi.

10 artikla

Riippumaton valvonta

1. Ghana käyttää yhteisöä liitteessä VI lueteltuihin tarkoituksiin riippumattoman valvojan palveluja yhteisöä kuullen.

2. Riippumattoman valvojan on oltava yksikkö, jolla ei ole eturistiriitoja, jotka johtuvat organisatorisista tai kaupallisista suhteista yhteisön tai Ghanan metsäalan sääntelyviranomaisten, Ghanan lupaviranomaisen, sen lupaviranomaisen laillista puuntuotantoa valvomaan valtuuttamien elinten taikka Ghanan metsäalan kaupallisten toimijoiden kanssa.

3. Riippumaton valvoja toimii dokumentoidun hallintorakenteen mukaisesti sekä ISO-standardeissa 17021 (vaatimustenmukaisuuden arviointielimet) ja 19011 (tilintarkastusmenettelyt) tai muissa vastaavissa standardeissa määriteltyjen, kansainvälisesti hyväksyttyjen parhaiden käytäntöjen mukaisten, julkaistujen toimintapolitiikkojen ja menettelyjen mukaisesti.

4. Riippumaton valvoja siirtää sen työtä koskevat valitukset yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin käsiteltäväksi.

5. Riippumaton valvoja laatii säännöllisesti liitteessä VI esitetyin tavoin kattavia kertomuksia ja niiden tiivistelmiä.

6. Osapuolet helpottavat riippumattoman valvojan työtä muun muassa varmistamalla, että valvojalla on kummankin osapuolen alueella pääsy tehtäviensä suorittamiseksi tarvitsemiinsa tietoihin. Osapuolet voivat kuitenkin tietosuojaa koskevan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kieltäytyä sellaisten tietojen antamisesta, joita niillä ei ole valtuuksia antaa.

11 artikla

Sääntöjenvastaisuudet

Osapuolet ilmoittavat toisilleen, jos ne epäilevät tai ovat saaneet näyttöä FLEGT-lupajärjestelmän kiertämisestä tai sääntöjenvastaisuudesta muun muassa seuraavien seikkojen osalta:

a)	kaupan kierrättäminen esimerkiksi ohjaamalla Ghanasta yhteisöön tapahtuvaa kauppaa kolmannen maan kautta, jos on syytä epäillä, että syynä tähän on pyrkimys välttää lupamenettely;

b)	FLEGT-lupia myönnetään puutuotteille, joihin sisältyy tuontipuuta epäilyttävistä lähteistä kolmansista maista; tai

c)	FLEGT-luvan saamisessa tai sen käyttämisessä todettu petos.

12 artikla

FLEGT-lupajärjestelmän käyttöönottopäivä

1. Osapuolet ilmoittavat toisilleen yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin välityksellä, kun ne katsovat tehneensä tarvittavat valmistelut, joilla FLEGT-lupajärjestelmä saadaan täysimääräisesti käyttöön.

2. Osapuolet teettävät järjestelmästä yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin välityksellä riippumattoman arvioinnin, jossa käytetään liitteessä VII esitettyjä arviointiperusteita. Arvioinnissa varmistetaan, että FLEGT-lupajärjestelmän perustana oleva, liitteessä V kuvattu laillisuuden varmistusjärjestelmä täyttää tehtävänsä ja että yhteisössä on käytössä 5 artiklassa ja liitteessä III tarkoitetut järjestelmät FLEGT-lupien vastaanottamista, tarkastamista ja hyväksymistä varten.

3. Osapuolet sopivat yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin suositusten perusteella päivämäärän, josta alkaen FELGT-lupajärjestelmä otetaan täysimääräisesti käyttöön.

4. Osapuolet tarkastelevat suositusta ja ilmoittavat toisilleen kirjallisesti sille antamasta hyväksymisestään.

YLEISET MÄÄRÄYKSET

13 artikla

FLEGT-lupajärjestelmän soveltaminen puutuotteisiin, joita ei viedä yhteisöön

1. Ghana pyrkii tarkastamaan kotimaan markkinoilla myytävän ja maasta vietävän puun laillisuuden käyttämällä mahdollisuuksien mukaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten perustettuja järjestelmiä.

2. Yhteisö tukee näitä pyrkimyksiä rohkaisemalla tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten perustettujen järjestelmien käyttöä silloin, kun ne ovat soveltuvia, ja käymällä vuoropuhelua asianomaisten osapuolten kanssa.

14 artikla

Sopimuksen täytäntöönpanon aikataulu

1. Osapuolet sopivat liitteessä VIII esitetystä täytäntöönpanon aikataulusta.

2. Osapuolet toimivat yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin välityksellä arvioidakseen täytäntöönpanon edistymistä liitteessä VIII esitetyn aikataulun perusteella.

15 artikla

Tukitoimenpiteet

1. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että puuttuminen laittoman puunhakkuun perimmäisiin syihin ja sitä edistäviin tekijöihin edellyttää lisätoimenpiteitä, joilla lujitetaan alan hallintoa ja oikeudellisia puitteita. Ghana pyrkii toteuttamaan liitteissä IX ja II tarkoitettuja toimenpiteitä etenkin vastatakseen kasvavan kotimaisen kysynnän ja alan teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämisen asettamiin haasteisiin.

2. Osapuolet ovat yksilöineet liitteessä IX esitetyt alat sellaisiksi, joilla tarvitaan teknisiä ja taloudellisia resursseja, jotta tämä sopimus voidaan panna täytäntöön.

3. Tällaisten resurssien tarjoaminen kuuluu Cotonoun sopimuksessa määrättyjen yhteisön avun sekä EU:n jäsenvaltioiden Ghanalle antaman kahdenvälisen avun menettelyjen soveltamisalaan.

4. Osapuolet varmistavat, että tämän sopimuksen nojalla toteutettavat toimet sovitetaan yhteen asiaa koskevien nykyisten ja tulevien kehitysohjelmien ja -aloitteiden kanssa.

16 artikla

Sidosryhmien osuus sopimuksen täytäntöönpanossa

1. Ghana pyrkii mahdollisuuksien mukaan edistämään sidosryhmien kuulemista tämän sopimuksen täytäntöönpanossa.

2. Osallistavien hallintoperiaatteidensa sekä metsien ja luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön suojelun periaatteiden mukaisesti Ghana edistää tämän sopimuksen täytäntöönpanossa asianmukaisia strategioita, toimintatapoja ja ohjelmia kuullen sidosryhmiä.

3. Yhteisö järjestää säännöllisesti tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia sidosryhmien kuulemisia ottaen huomioon velvoitteensa, jotka johtuvat vuonna 1998 tehdystä, tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevasta Århusin yleissopimuksesta.

17 artikla

Sosiaaliset suojalausekkeet

1. Mahdollisten haittavaikutusten pitämiseksi mahdollisimman pieninä osapuolet sopivat kehittävänsä niiden alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen elinkeinoja, joihin toimet saattavat vaikuttaa, sekä puuteollisuutta, mukaan luettuina toimijat, jotka osallistuvat laittomaan puunkorjuuseen, koskevaa ymmärtämystään.

2. Osapuolet valvovat tämän sopimuksen vaikutuksia kyseisiin yhteisöihin ja muihin 1 kohdassa tarkoitettuihin toimijoihin ja toteuttavat kohtuullisia toimenpiteitä mahdollisten haittavaikutusten lievittämiseksi. Osapuolet voivat sopia lisätoimenpiteistä haittavaikutusten korjaamiseksi.

18 artikla

Markkinakannustimet

Kansainväliset velvoitteensa huomioon ottaen yhteisö pyrkii edistämään tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien puutuotteiden suotuisaa pääsyä markkinoilleen. Näihin pyrkimyksiin kuuluvat:

a)	sellaisten julkisten ja yksityisten hankintaperiaatteiden edistäminen, joissa tunnustetaan toimet laillisesti korjattujen metsätuotteiden toimitusten varmistamiseksi; ja

b)	FLEGT-luvallisten tuotteiden edistäminen Euroopan puutavaramarkkinoilla.

19 artikla

Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi

1. Osapuolet perustavat yhteisen mekanismin helpottaakseen sopimuksen valvontaa ja tarkastelua; siitä käytetään tässä sopimuksessa nimeä ’yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi’. Osapuolet kokoontuvat määräajoin yhteen yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin puitteissa.

2. Kumpikin osapuoli nimeää edustajansa. Yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin kokoonpanossa noudatetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita.

3. Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi tarkastelee kaikenlaisia tämän sopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä osapuolten välisen vuoropuhelun ja tietojen vaihdon avulla. Erityisesti yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi:

a)	antaa suosituksen päivämäärästä, jona FLEGT-lupajärjestelmä otetaan täysimääräisesti käyttöön;

b)	tarkastelee riippumattoman valvojan antamia kertomuksia ja FLEGT-lupajärjestelmän toimivuutta kumman tahansa osapuolen alueella koskevia valituksia;

c)	valvoo tarvittaessa toimia, joita toteutetaan riippumattoman valvojan havaitsemien ongelmien korjaamiseksi;

d)	arvioi tämän sopimuksen sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia asiaa koskevien ja osapuolten yhdessä hyväksymien hyvien käytäntöjen ja arviointiperusteiden mukaisesti sekä käsittelee arvioinnin perusteella esiin tulevia kysymyksiä;

e)	käsittelee kumman tahansa osapuolen esittämiä huolenaiheita ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan ratkaisemaan mahdollisia ristiriitoja;

f)	antaa asianmukaisia suosituksia tämän sopimuksen menestyksekkään täytäntöönpanon kannalta tarpeellisesta valmiuksien kehittämisestä;

g)	tarkastelee julkisia hankintoja koskevien toimintapolitiikkojen kehitystä;

h)	valvoo markkinatilannetta ja raportoi siitä säännöllisesti, teettää tarvittavia tutkimuksia ja suosittelee markkinaseurantaraporttien perusteella tarpeellisia toimia;

i)	tarkastelee ja hyväksyy täytäntöönpanon edistymistä koskevia vuosikertomuksia; ja

j)	antaa liitteessä VI esitetyn mukaisesti säännöllisesti julkisia tiivistelmiä kertomuksista, jotka perustuvat riippumattoman valvojan havaintoihin.

4. Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi:

a)	kokoontuu vähintään kerran vuodessa osapuolten sopimana ajankohtana;

b)	laatii yhdessä toimintasuunnitelman ja yhteisten toimien tehtävänmääritykset;

c)	hyväksyy oman työjärjestyksensä;

d)	hoitaa kokoustensa puheenjohtajuuden joko osapuolten edustajien vuorottelulla tai yhteispuheenjohtajuusjärjestelyin; ja

e)	perustaa tarvittaessa työryhmiä tai muita ylimääräisiä elimiä tehtäviin, joissa vaaditaan erityisasiantuntemusta.

20 artikla

Raportointi ja julkinen tiedottaminen

1. Osapuolet huolehtivat siitä, että yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin toiminta on mahdollisimman avointa sekä että raportit ja muistiot kokousmatkoista laaditaan yhdessä, jaetaan osapuolille ja julkaistaan.

2. Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi toteuttaa säännöllisesti yhteisiä toimia tarkastellakseen sopimuksen tuloksellisuutta ja sen vaikutusta käytettävissä olevien tietojen perusteella. Se kirjaa Ghanan avoimuutta edistävät toimet, joita se toteuttaa muun muassa saattamalla korjuuoikeuksia, korjuualueita, korjuuaikatauluja, korjuumaksuja ja muita korjuuseen liittyviä maksuja koskevat tiedot sekä yhteiskuntavastuusopimuksia ja satovahinkokorvausten myöntämistä koskevat tiedot julkisiksi.

3. Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi julkaisee osapuolilta saatavien tietojen perusteella vuosikertomuksen. Vuosikertomuksen olisi sisällettävä muun muassa seuraavat tiedot:

a)	FLEGT-lupajärjestelmän mukaisesti yhteisöön vietyjen puutuotteiden määrä HS-nimikkeittäin;

b)	Ghanan myöntämien FLEGT-lupien lukumäärä;

c)	edistyminen sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja määräaikaan sidotuissa toimissa sekä sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa;

d)	sen estämiseksi, että laittomasti tuotettuja puutuotteita viedään muille kuin yhteisön markkinoille tai niillä käydään kauppaa Ghanan kotimaanmarkkinoilla, toteutettavat toimet;

e)	laittomasti tuotettujen puutuotteiden tuonnin estämiseksi toteutettavat toimet ja FLEGT-lupajärjestelmän pitäminen rikkomattomana;

f)	FLEGT-lupajärjestelmän mukaisesti yhteisöön tuotujen puutuotteiden määrä asianomaisin HS-nimikkeittäin ja sen EU:n jäsenvaltion mukaan jaoteltuna, jonne yhteisöön suuntautuva tuonti on tapahtunut;

g)	yhteisön vastaanottamien FLEGT-lupien lukumäärä;

h)	niiden tapausten lukumäärä ja puutuotteiden määrä, joiden osalta on sovellettu 9 artiklan 1 kohtaa.

21 artikla

Sopimuksen täytäntöönpanoa koskeva ilmoitus

1. Sopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta virallisesta viestinnästä vastaavat osapuolten edustajat ovat:

Ghana:	Yhteisö:
Maa-, metsä- ja kaivostalouden ministeri	Euroopan komission Ghanassa olevan edustuston päällikkö

2. Osapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä sopimuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat tiedot.

22 artikla

Luottamukselliset tiedot

1. Kumpikin osapuoli säilyttää tämän sopimuksen nojalla vaihdettujen luottamuksellisten tietojen luottamuksellisuuden omien lakiensa mukaisesti. Kumpikaan osapuoli ei anna eikä salli viranomaistensa antaa yleisön tietoon tämän sopimuksen nojalla vaihdettuja tietoja, jotka ovat liikesalaisuuksia tai luottamuksellista kaupallista tietoa.

2. Jollei 1 kohdasta muuta johdu, seuraavia tietoja ei pidetä luottamuksellisina:

a)	Ghanan myöntämien ja yhteisön vastaanottamien FLEGT-lupien lukumäärä ja laji sekä näiden lupien perusteella Ghanasta vietyjen ja yhteisöön saapuneiden puutuotteiden määrä;

b)	luvan haltijan ja tuojan nimi ja osoite.

23 artikla

Alueet, joihin sopimusta sovelletaan

Tätä sopimusta sovelletaan alueeseen, johon sovelletaan yhteisön perustamissopimusta siinä määrätyin edellytyksin, sekä Ghanan alueeseen.

24 artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet pikaisin neuvotteluin.

2. Jos erimielisyyttä ei saada ratkaistua neuvotteluin kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona neuvotteluja alun perin pyydettiin, kumpi tahansa osapuoli voi siirtää erimielisyyden yhteiselle valvonta- ja tarkastelumekanismille, joka pyrkii ratkaisemaan erimielisyyden. Yhteiselle valvonta- ja tarkastelumekanismille on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot, jotta se voi tarkastella tilannetta perusteellisesti ja saada aikaan hyväksyttävän ratkaisun. Tätä varten yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi tarkastelee kaikkia eri mahdollisuuksia tämän sopimuksen moitteettoman soveltamisen jatkamiseksi.

3. Jos yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi ei kykene ratkaisemaan erimielisyyttä kahden kuukauden kuluessa, osapuolet voivat yhdessä pyytää kolmannelta osapuolelta hyviä palveluksia tai välitystä.

4. Jos erimielisyyttä ei voida ratkaista 3 kohdan mukaisesti, kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle välimiehen nimeämisestä; tällöin toisen osapuolen on nimettävä toinen välimies 30 kalenteripäivän kuluessa ensimmäisen välimiehen nimeämisestä. Osapuolet nimeävät yhdessä kolmannen välimiehen kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä.

5. Välimiesten päätökset tehdään äänten enemmistöllä kuuden kuukauden kuluessa kolmannen välimiehen nimeämisestä.

6. Ratkaisu sitoo osapuolia eikä siitä voi valittaa.

7. Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi vahvistaa välimiesmenettelyä koskevat toimintamenettelyt.

25 artikla

Soveltamisen keskeyttäminen

1. Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen soveltamisen. Soveltamisen keskeyttämistä koskeva päätös ja sen perusteet on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti.

2. Tämän sopimuksen ehtojen soveltaminen lakkaa 30 kalenteripäivän kuluttua ilmoituksen antamisesta.

3. Sopimusta aletaan soveltaa uudelleen 30 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun soveltamisen keskeyttänyt osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle, että soveltamisen keskeyttämisen perusteet eivät ole enää voimassa.

26 artikla

Muutokset

1. Osapuolen, joka haluaa muuttaa sopimusta, on tehtävä tätä koskeva ehdotus vähintään kolme kuukautta ennen yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin seuraavaa kokousta. Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi keskustelee ehdotuksesta, ja jos se saavuttaa yksimielisyyden, se antaa suosituksen. Kumpikin osapuoli tarkastelee suositusta, ja jos se on siitä samaa mieltä, se hyväksyy sen omia menettelyjään noudattaen.

2. Molempien osapuolten tällä tavalla hyväksymä muutos tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

3. Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi voi tehdä muutoksia sopimuksen liitteisiin.

4. Muutoksista ilmoitetaan sopimuksen yhteisille tallettajille.

27 artikla

Sopimuksen kesto ja sen pidentäminen

Sopimus on voimassa kymmenen vuotta, ja sen voimassaoloa jatketaan perättäisinä viiden vuoden jaksoina, jollei jompikumpi osapuoli sanoudu irti sen jatkamisesta ilmoittamalla siitä toiselle osapuolelle kirjallisesti vähintään vuotta ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä.

28 artikla

Voimassaolon päättäminen

Sen estämättä, mitä 27 artiklassa määrätään, kumpi tahansa osapuoli voi päättää tämän sopimuksen voimassaolon ilmoittamalla siitä toiselle osapuolelle. Sopimuksen voimassaolo päättyy 12 kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta.

29 artikla

Liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

30 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on todistusvoimainen. Jos kielitoisintojen välillä syntyy tulkintaeroja, englanninkielinen toisinto on todistusvoimainen.

31 artikla

Voimaantulo

1. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen kirjallisesti tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

2. Ilmoitus on lähetettävä Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ja Ghanan ulkoasiainministeriölle, jotka ovat tämän sopimuksen yhteisiä tallettajia.

Съставено в Брюксел на двадесети ноември две хиляди и девета година

Hecho en Bruselas, el veinte de noviembre de dos mil nueve.

V Bruselu dne dvacátého listopadu dva tisíce devět.

Udfærdiget i Bruxelles den tyvende november to tusind og ni.

Geschehen zu Brüssel am zwanzigsten November zweitausendneun.

Kahe tuhande üheksanda aasta novembrikuu kahekümnendal päeval Brüsselis.

'Εγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι Νοεμβρίου δύο χιλιάδες εννιά.

Done at Brussels on the twentieth day of November in the year two thousand and nine.

Fait à Bruxelles, le vingt novembre deux mille neuf.

Fatto a Bruxelles, addì venti novembre duemilanove.

Briselē, divi tūkstoši devītā gada divdesmitajā novembrī.

Priimta du tūkstančiai devintų metų lapkričio dvidešimtą dieną Briuselyje

Kelt Brüsszelben, a kétezer-kilencedik év november havának huszadik napján.

Magħmul fi Brussell, fl-għoxrin jum ta’ Novembru tas-sena elfejn u disgħa.

Gedaan te Brussel, de twintigste november tweeduizend negen.

Sporządzono w Brukseli dnia dwudziestego listopada roku dwa tysiące dziewiątego.

Feito em Bruxelas, em vinte de Novembro de dois mil e nove.

Încheiat la Bruxelles, la douăzeci noiembrie două mii nouă.

V Bruseli dňa dvadsiateho novembra dvetisícdeväť.

V Bruslju, dne dvajsetega novembra leta dva tisoč devet.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenä päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattayhdeksän.

Som skedde i Bryssel den tjugonde november tjugohundranio.

За Европейската общност

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

Az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Pentru Comunitatea Europeană

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

För Europeiska gemenskapen

За Република Гана

Por la República de Ghana

Za Ghanskou republiku

For Republikken Ghana

Für die Republik Ghana

Ghana Vabariigi nimel

Για τη Δημοκρατίας της Γκάνας

For the Republic of Ghana

Pour la République du Ghana

Per la Repubblica del Ghana

Ganas Republikas vārdā

Ganos Respublikos vardu

A Ghánai Köztársaság részéről

Għar-Repubblika tal-Gana

Voor de Republiek Ghana

W imieniu Republiki Ghany

Pela República do Gana

Pentru Republica Ghana

Za Ghanskú republiku

Za Republiko Gano

Ghanan tasavallan puolesta

För Republiken Ghanas vägnar

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(2) A/RES 62/98, 31.1.2008.

(3) Ghanan metsä- ja luontopolitiikka, 1994.

(4) EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.

(5) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(6) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(7) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1.

LIITELUETTELO

Liite I	IA: FLEGT-lupajärjestelmän piiriin kuuluvat tuotteet IB: FLEGT-lupajärjestelmän ulkopuolelle jäävät tuotteet
Liite II	Puutavaralähetyksen laillisuuden määrittämisessä huomioon otettava lainsäädäntö, vaatimusten noudattamisen todisteena käytettävä asiakirja-aineisto, metsäpolitiikka ja lainsäädännön uudistushanke
Liite III	Yhteisön tuontimenettelyt, myös lupien varmentaminen
Liite IV	FLEGT-luvan myöntämistä koskevat edellytykset ja tekniset vaatimukset
Liite V	Laillisuuden varmistusjärjestelmä, myös FLEGT-lupien myöntämismenettely (seurantajärjestelmä, varmentaminen, lupamenttely ja riippumaton valvonta)
Liite VI	Riippumattoman valvonnan tehtävänmääritys
Liite VII	Laillisuuden varmistusjärjestelmän arviointiperusteet
Liite VIII	Sopimuksen täytäntöönpanon aikataulu
Liite IX	Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon tukitoimenpiteet

LIITE I

LIITE IA

VAPAAEHTOISEN KUMPPANUUSSOPIMUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVIEN PUUTUOTTEIDEN HARMONOIDUT NIMIKKEET

HS-KOODIT	TAVARAN KUVAUS
440349	Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu (raakateak)
440610 440690	Puiset rata- ja raitiotiepölkyt
440710 440725 440726 440727 440728 440729 440799	Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai sormijatkettu
440810 440831 440839 440890	Vanerointiviilu ja ristiinliimattu vaneri (myös tasoleikattu)
440921 440929	Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu
441210 441231 441232 441239 441294 441299	Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu
441810 441820 441850 441860 441871 441872 441879 441900	Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet, myös puiset solulevyt, yhdistetyt lattialaatat, päreet ja paanut
442010	Puumosaiikki ja upotekoristeinen puu; puiset koru- tai ruokailuvälinelippaat ja -kotelot sekä niiden kaltaiset tavarat; puiset pienoisveistokset ja muut koriste-esineet; puiset 94 ryhmään kuulumattomat kalusteet
940151 940159	Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 9402 kuuluvat)

LIITE IB

HARMONOIDUT NIMIKKEET PUULLE, JOTA EI SAA VIEDÄ

HS-KOODIT	TAVARAN KUVAUS
440349	Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu (muiden rankojen kuin teakin vienti ei ole sallittua)

LIITE II

LAILLISUUDEN MÄÄRITELMÄ FLEGT-VIENTILUVAN MYÖNTÄMISTÄ VARTEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

1. Johdanto

Kuten vapaaehtoisessa kumppanuussopimuksessa edellytetään, Ghana on kehittänyt sidosryhmiä kuullen oikeusnormit, joilla tuetaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa. Oikeusnormeilla on yhteys laillisuuden varmistusjärjestelmään, jota sovelletaan laillisuuskaaviossa esitettyjä periaatteita ja arviointiperusteita noudattaen. Tässä asiakirjassa esitetään laillisuuden määritelmä, laillisuuden periaatteet ja arviointiperusteet ja yhteenveto metsäalaa sääntelevistä laeista ja asetuksista. Lisäksi kuvaillaan prosessia, jota noudattaen Ghana uudistaa ja konsolidoi metsäalan lainsäädäntönsä.

2. Laillisuuden määritelmä selityksin

Ghanasta peräisin olevaa puuta sisältävälle tuotteelle voidaan myöntää lupa myyntiin Ghanassa tai vientiin Ghanasta,

kun alkuperän ja omistajuuden takeena on hakkuulupa:

i)	puutavara on peräisin säädetyistä lähteistä (1) ja kyseessä oleva yksityishenkilö, ryhmä ja omistajat ovat antaneet hyväksyntänsä hakkuulle (2),

ii)	puunkaatajalla oli hakkuuaikana voimassa oleva maa-, metsä- ja kaivostalouden ministerin antama ja parlamentin ratifioima säädettyä kilpailumenettelyä noudattaen tehty puunkäyttösopimus (Timber Utilization Contract, TUC) (3),

iii)	puunkaatajalla oli hakkuuaikana metsätalouskomission (Forestry Commission, FC) myöntämä voimassa oleva puunkaatolupa (4), tai

iv)	puunkaataja on noudattanut lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja standardeja (5),

v)	puunkaatajalle on hakkuuaikana myönnetty puunkorjuuoikeuden osoittava korvaava asiakirja (6).

kun alkuperän ja omistajuuden takeena on ostotodistus (Cerfiticate of Purchase, COP):

i)	COP on annettu puutavaran takavarikointia koskevan tuomioistuimen määräyksen perusteella (7),

ii)	puu oli hylätty ja FC on myynyt sen lainsäädännön mukaisia menettelyjä noudattaen (8),

c)	puu on kuljetettu koko ajan lakisääteisiä vaatimuksia noudattaen (9),

d)	puu on jalostettu lakisääteisiä vaatimuksia noudattaen (10),

e)	kaikilla myyjillä/viejillä on voimassa olevat luvat myydä puutavaraa (11);

f)	lainsäädännön mukaiset kertyneet maksut, vuokrat tai verot valtiolle oli suoritettu myynti- tai vientiajankohtana (12), ja

g)	puunkaataja noudatti myynti- tai vientiajankohtana kaikkia yhteiskuntavastuusopimuksista johtuvia velvollisuuksiaan (13).

3. Laillisuuskaavio

Sen määrittelemiseen, täyttääkö Ghanasta peräisin oleva puu edellä esitetyn laillisen puutavaran määritelmän mukaiset vaatimukset, sovelletaan taulukossa 1 esitettyjä periaatteita ja arviointiperusteita.

Taulukko 1: Laillisuuden periaatteet ja arviointiperusteet

PERIAATE 1	Puutavaran alkuperä: Puutavara on peräisin säädetyistä lähteistä ja kyseessä oleva yksityishenkilö, ryhmä ja omistajat ovat antaneet kirjallisen luvan siihen, että maa-alue on puunkorjuuoikeuden kohteena.
ARVIOINTIPERUSTE 1.1	Metsänhoitoalueiden puunkäyttösopimusten (Timber Utilization Contract, TUC) tapauksessa metsänhoitosuunnitelman valmistelu sisältää strategisen suunnitelman TUC-sopimusten soveltamisalan rajaus Inventointi ennen puunkorjuuta (metsänhoitoalueella ja sen ulkopuolella ja viljelysmetsissä) Kirjallinen lupa kyseessä olevalta yksityishenkilöltä, ryhmältä tai omistajilta.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	LI. 1649 1 osasto: Puunkorjuuoikeuden myöntämismenettely, 1 alaosasto – Puunkorjuuoikeuksien myöntämiseen soveltuvan maa-alueen tunnistaminen MoP (Manual of Procedures, menettelykäsikirja) A jakso – Strateginen suunnittelu (metsänhoitoalueet) MoP B jakso – Operatiivinen suunnittelu (metsänhoitoalueet), Ohje B2 – Operatiivisen suunnittelun metodologia (metsänhoitoalueen rajaus) MoP C jakso – Puutavaran tuotanto metsänhoitoalueilla MoP F jakso – Valvottu puutavaran tuotanto metsänhoitoalueiden ulkopuolella, 2.1 (ii) TUC-alueiden määrittely ja 3.7 (C) (muiden kuin metsänhoitoalueiden rajaus) F3.2 Konsultointimenettely (kirjallinen lupa) MoP (14) – Kestävä puutavaran tuotanto metsänhoitoalueilla (C jakso); puuston arviointi ja saannon jako (D jakso) ja valvottu puutavaran tuotanto metsänhoitoalueiden ulkopuolella (F jakso).
PERIAATE 1	Puutavaran alkuperä: Puutavara on peräisin säädetyistä lähteistä ja kyseessä oleva yksityishenkilö, ryhmä ja omistajat ovat antaneet kirjallisen luvan siihen, että maa-alue on puunkorjuuoikeuden kohteena.
ARVIOINTIPERUSTE 1.2	Maanomistajan, yksityishenkilön tai ryhmän kirjallinen lupa
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Laki 547: Timber Resources Management Act (metsävarojen hallintaa koskeva laki) 4 § 2 (d) momentti; LI1649: 1 osasto: puunkorjuuoikeuksien myöntämismenettely, 1 alaosasto: kenttätarkastus 2 (d) momentti; II alaosasto: menettely, jota noudatetaan, kun maa-alue ei ole valtion omistama tai jo olemassa oleva metsänhoitoalue MoP F jakso (valvottu puutavaran tuotanto metsänhoitoalueiden ulkopuolella) – F3.2 – konsultointimenettely MoP F jakso, F5.0: Päättäminen (hyväksynnät).
PERIAATE 2	Puunkorjuuoikeuksien jakaminen Puunkaatajalla oli ministerin myöntämä ja parlamentin ratifioima, säädetyssä kilpailumenettelyssä tehty TUC-sopimus tai puunkaatajalla oli FC:n myöntämä puunkaatolupa.
ARVIOINTIPERUSTE 2.1	Luonnonmetsiä ja viljelysmetsiä koskevat TUC-sopimukset Puunkaatajien luokittelu TREC:n myöntämiä TUC-sopimuksia varten.
Relevantteja säännöksiä koskevat selitykset / muut viitteet	LI 1721: II osasto: Puunkorjuuoikeuksien myöntämistä koskeva tarjouskilpailumenettely; LI 1649: TUC-sopimuksen ehdot (lain 547 14 §: parlamentin ratifiointi (9 §).
PERIAATE 2	Puunkorjuuoikeuksien jakaminen Puunkaatajalla oli ministerin myöntämä ja parlamentin ratifioima, säädetyssä kilpailumenettelyssä tehty TUC-sopimus tai puunkaatajalla oli FC:n myöntämä puunkaatolupa.
ARVIOINTIPERUSTE 2.2	Talteenottolupa (15) Talteenottoluvan myöntäminen
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Kaatolupamenettelyä koskeva asetus (laki 547 18 g §); puutuotteiden talteenotto LI1649 38 §.
PERIAATE 2	Puunkorjuuoikeuksien jakaminen Puunkaatajalla oli ministerin myöntämä ja parlamentin ratifioima, säädetyssä kilpailumenettelyssä tehty TUC-sopimus tai puunkaatajalla oli FC:n myöntämä talteenottolupa.
ARVIOINTIPERUSTE 2.3	Takavarikoitu puutavara Lupa myönnetty asianmukaisesti huutokaupatulle takavarikoidulle puutavaralle.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Rikokset – laki 547 17(3) §; Hylättyjen puutuotteiden talteenotto ja luovutus (LI 164937 §).
PERIAATE 3	Puunkorjuuoperaatiot Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.
ARVIOINTIPERUSTE 3.1	Puuston arviointi (sis. hakkuuta edeltävät tarkastukset metsänhoitoalueiden ulkopuolella) tehtiin hakkuukäsikirjan mukaisesti. Puunkorjuusuunnitelma.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Hakkuukäsikirja (lain 547 10 §). Hakkuukäsikirjalla tarkoitetaan sääntökokonaisuutta, jolla ohjataan puuta metsässä korjaavien henkilöiden toimintaa laissa 547 tarkoitetulla tavalla (20 §). MoP D jakso (puuston arviointi ja saanto).
PERIAATE 3	Puunkorjuuoperaatiot Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja (LI 1649).
ARVIOINTIPERUSTE 3.2	Hakkuu suoritettiin puutavaran tuotantoon osoitetuilla alueilla sovellettavien korjuuvaatimusten mukaisesti.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Puunkorjuuoperaatioihin sovellettava menettely (ts. korjuusuunnitelma) – LI 1649 17§; MoP E jakso – puunkorjuuaikataulujen valmistelu metsänhoitoalueella; MoP F jakso – valvottu puutavaran tuotanto metsänhoitoalueiden ulkopuolella (ohje F4.3 – vuotuinen hakkuusuunnitelma); sopimusehdoissa täsmennetyt muut puuntuotannon lähteet (ts. viljelysmetsä, vedenalainen korjuu), hakkuukäsikirjan 3 jakso (puunkorjuun normit ja eritelmät).
PERIAATE 3	Puunkorjuuoperaatiot Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.
ARVIOINTIPERUSTE 3.3	Tukit oli tarkasti mitattu ja kirjattu.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	MoP C jakso – Kirjaamis-, raportointi- ja tilintarkastusmenettelyt C5.0 MoP F jakso – Kirjaamis- ja raportointimenettelyt F5.0
PERIAATE 3	Puunkorjuuoperaatiot Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.
ARVIOINTIPERUSTE 3.4	Korjattu puutavara vastasi TUC-sopimuksessa tai talteenottoluvassa vahvistettuja lajeja ja määrää tai leimanumeroita.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	LI 164923 § – Puutavaran mittaaminen; Leimauskäsikirjan lisäys 5: Hakkuun valvontalomakkeet (TIF & LIF).
PERIAATE 3	Puunkorjuuoperaatiot Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.
ARVIOINTIPERUSTE 3.5	Kannot ja tukit on leimattu ja numeroitu hakkuukäsikirjan mukaisesti.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	LI 164920 §; Puiden, tukkien ja puutuotteiden leimaaminen ja numerointi; Hakkuukäsikirjan 3 jakso: Puunkorjuun normit ja eritelmät (tukkien leimaaminen).
PERIAATE 3	Puunkorjuuoperaatiot Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.
ARVIOINTIPERUSTE 3.6	Puunkaataja noudatti yhteiskuntavastuusopimuksen määräyksiä.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	LI 172114 §; Hakkuukäsikirja 3 jakso – toimintasäännöt (metsänhoitoalueella), joissa otetaan huomioon muiden käyttäjien oikeudet ja kunnioitetaan kulttuurinormeja kuten pyhäpäiviä, ja toimintasäännöt (metsänhoitoalueiden ulkopuolella), joissa otetaan huomioon muiden käyttäjien oikeudet ja kunnioitetaan maataloustoimintaa; 4.1 jakso – Puunkorjuuoperaatioiden seuranta (yhteiskuntavastuun arviointi); 4.2 – Seuraamukset.
PERIAATE 3	Puunkorjuuoperaatiot Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.
ARVIOINTIPERUSTE 3.7	Viljelijöille maksettiin korvausta mahdollisista satovahingoista.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Hakkuukäsikirjan 4.2 jakso (seuraamukset).
PERIAATE 4	Kuljetus Puutavaraa kuljetettiin koko ajan lainsäädännön mukaisia normeja noudattaen.
ARVIOINTIPERUSTE 4.1	Puutavarakuljetusten mukana toimitettiin viralliset asiakirjat, joissa täsmennettiin puutavaran alkuperä ja jotka vastasivat puutavaran fyysisiä tunnusmerkkejä.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Hakkuukäsikirjan 3 jakso: Puunkorjuun normit ja hakkuun valvonta, lisäys 5.
PERIAATE 4	Kuljetus Puutavaraa kuljetettiin koko ajan lainsäädännön mukaisia normeja noudattaen.
ARVIOINTIPERUSTE 4.2	Puutavara kuljetettiin lainsäädännön mukaisessa aikataulussa.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Puunkorjuuoperaatioihin sovellettava menettely (puunkorjuuoperaatioille ja metsätuotteiden kuljetuksille hyväksytyt jaksot): LI1649 18 §.
PERIAATE 5	Jalostus
ARVIOINTIPERUSTE 5.1	Puunjalostuslaitoksilla on voimassa olevat luvat, ne on kirjattu FC:n rekisteriin ja ne noudattivat kaikkia lakisääteisiä vaatimuksia.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Laki 571 2 §.
PERIAATE 5	Jalostus
ARVIOINTIPERUSTE 5.2	Teollisuuden käytännöt ovat lainsäädännön normien mukaisia.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Työterveys- ja turvallisuus ja työympäristö: Työlaki (Labour Act) 651 118–124 §; LI 1833: Terveys ja työllisyys (18–20 §) ja toimisto- ja teollisuustiloja koskeva laki (Office and Factories Act).
PERIAATE 6	Kauppa Kaikilla myyjillä/viejillä on voimassa olevat luvat puutavaran myyntiin.
ARVIOINTIPERUSTE 6.1	Viejät ovat saaneet FC:n luvan.
TODENTAMINEN	Voimassa oleva vientilupa.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Laki 571 2 (i) §: FC:n määrittämien puutuotteiden, metsätuotteiden ja luonnosta saatujen tuotteiden myyntiä koskevien lupien tarkastus ja rekisteröinti.
PERIAATE 6	Kauppa Kaikilla myyjillä/viejillä on voimassa olevat luvat puutavaran myyntiin.
ARVIOINTIPERUSTE 6.2	Kotimaiset myyjät on kirjattu FC:n rekisteriin.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Laki 571 2 (ii) §: puutavaran, puun ja luonnosta saatujen tuotteiden liikkeitä seuraavien jäljitysmenettelyjen käyttöönotto. TVD:n tarkastusraportit puutuotteiden toimituksista kotimaanmarkkinoille.
PERIAATE 7	Verovelvoitteet Puunkaatajalla tai myyjällä ei ollut myynti- tai vientiajankohtana lakisääteisiä maksuja, vuokria tai veroja maksamatta.
ARVIOINTIPERUSTE 7.1	Puunkaatajalla ei ollut maksamattomia kantomaksuja tai muita puunkaatajille Ghanassa koituvia maksuja.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Puunkorjuuoperaatioihin sovellettava menettely (kantohinta) – LI 164925 §. TVD:n tarkastusraportit rahoitusvirtojen täsmäyttämisestä.
PERIAATE 7	Verovelvoitteet Puunkaatajalla tai myyjällä ei ollut myynti- tai vientiajankohtana lakisääteisiä maksuja, vuokria tai veroja maksamatta.
ARVIOINTIPERUSTE 7.2	Puunkaatajalla ei ole maksamattomia maanvuokria.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Kantohinnat ja sopimusalueen vuokra – LI1649 V osasto 27 §.
PERIAATE 7	Verovelvoitteet Puunkaatajalla tai myyjällä ei ollut myynti- tai vientiajankohtana lakisääteisiä maksuja, vuokria tai veroja maksamatta.
ARVIOINTIPERUSTE 7.3	Viejällä ei ole maksamattomia vientimaksuja.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Vientimaksut: Puut ja puutavara – muutoslaki 493 4 §.
PERIAATE 7	Verovelvoitteet Puunkaatajalla tai myyjällä ei ollut myynti- tai vientiajankohtana lakisääteisiä maksuja, vuokria tai veroja maksamatta.
ARVIOINTIPERUSTE 7.4	Puunkaatajalla tai viejällä ei ole maksamattomia yhtiöveroja.
Asiaa koskeviin säännöksiin/määräyksiin liittyvät selitykset	Tuloveronkanto (yritystoiminnan tuotot) – laki 592 7 §.

4. Ghanassa voimassa olevat lait ja asetukset

Laillisen puutavaran määritelmä on osa puutavaran korjuun, jalostuksen ja viennin oikeudellisiin puitteisiin Ghanassa sisältyviä lakeja. Monien sidosryhmien kuulemisen perusteella on sovittu, että näiden lakien noudattamisen varmistaminen on edellytys FLEGT-luvan myöntämiselle. Tämä määritelmä on johdettu seuraavista Ghanassa voimassa olevista laeista ja asetuksista:

PERUSTUSLAKI, 1992

1.	258 § – Perustetaan maa-alueista vastaava viranomainen, Lands Commission, ja määritetään sen tehtävät.

2.	267 (1) § – Annetaan heimojen maa-alueet (stool lands) heimojen hoitoon tapaoikeuden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti.

3.	266 § – Rajoitetaan muiden kuin Ghanan kansalaisten oikeuksia maa-alueisiin ja niiden omistamiseen.

4.	267 (2) – Perustetaan heimojen maa-alueita hallinnoiva virasto, Office of Administrator of Stool Lands, ja määritetään sen tehtävät.

5.	267 (6) § – Määritetään heimojen maa-alueista saatavien tulojen jakamiseen käytetty laskukaava.

6.	268 § – Edellytetään parlamentin ratifiointia sopimuksille, jotka liittyvät luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan oikeuden tai luvan myöntämiseen.

7.	269 § – Perustetaan luonnonvaroista vastaava lautakunta, Forestry Commission, joka vastaa kyseisten luonnonvarojen käytön sääntelystä ja hallinnoinnista sekä luonnonvaroihin liittyvän politiikan koordinoinnista.

8.	295 § – Määritetään heimojen maa-alueiden (stool lands) käsite.

PRIMAARILAINSÄÄDÄNTÖ

9.	Forest Protection Decree, 1974 (N.R.C.D. 234) – Tässä laissa määritellään metsäalaan liittyvät rikokset ja määrätään niistä seuraamuksia ja/tai sakkoa.

10.	Forest Protection (Amendment) Law, 1986 (P.N.D.C.L. 142) – Tällä lailla korotettiin metsäalan rikoksista määrättäviä sakkoja.

11.	Forests Ordinance (Cap 157) – Tässä laissa säädetään metsänhoitoalueiden perustamista ja metsien suojelua sekä muita tähän liittyviä kysymyksiä koskevat suuntaviivat.

12.	Trees and Timber Decree 1974 (N.R.C.D. 273) – Tässä laissa säädetään puunhakkuuseen/puuteollisuuteen osallistumista koskevista suuntaviivoista, säädetään maksuja ja suuntaviivojen noudattamatta jättämistä koskevista seuraamuksista ja jalostamattoman puutavaran vientiä koskevista suuntaviivoista.

13.	Trees and Timber (Amendment) Act 1994 (Act 493) – Tällä lailla korotettiin maksuja ja sakkoja ja otettiin käyttöön vientimaksu, jota peritään ilmakuivatusta sahatavarasta ja tukkipuusta.

14.	Timber Resources Management Act 1997 (Act 547) – Tällä lailla kumottiin Concessions Act, 1962 (Act. 124) ja säädettiin puunkorjuuoikeuksien myöntämisestä siten, että turvataan metsävarojen kestävä hoito ja käyttö.

15.

Forestry Commission Act, 1999 (Act, 571) – Tällä lailla kumottiin laki 453 ja perustettiin Forestry Commission uudelleen puoliautonomisena oikeushenkilönä, jonka toimivallan piiriin saatettiin metsäkeskukset, jotka toteuttavat metsien ja luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojeluun, kehitykseen, hallinnointiin ja sääntelyyn liittyviä tehtäviä.

16.	Forest Plantation Development Fund Act, 2000 (Act 583) – Tällä lailla rahasto yhdistetään Forest Improvement Fund -metsänparannusrahastoon ja säädetään rahaston perustamisesta tarjoamaan rahoitustukea ja omaisuudenhoitopalveluja yksityisten kaupallisten viljelysmetsien kehittämiseksi maahan.

17.	The Forest Protection (Amendment) Act 2002 (Act 624) – Tällä lailla kumotaan Forest Protection (Amendment) Law, 1986 (PNDCL. 142), korotetaan metsäalan rikoksista määrättyjä sakkoja ja lisätään yhteinen tuottamus metsäalan rikosnimikkeistöön.

18.	The Forest Plantation Development Fund (Amendment) Act 2002 (Act 623) – Tällä lailla muutetaan lakia 583, jotta sekä julkisen että yksityisen sektorin viljelysmetsien kasvattajat voisivat osallistua viljelysmetsän kehittämiseen.

19.

Timber Resources Management (Amendment) Act 2002 (Act 617) – Tällä lailla muutetaan lakia 547, jotta sen soveltamisalan ulkopuolelle voidaan jättää maa-alueet, joilla harjoitetaan yksityistä metsänviljelyä. Tarkoituksena on korjuuoikeuksien keston maksimointi ja mahdollisimman laajan alueen rajaaminen. Lisäksi tarjotaan kannustimia ja etuja metsäalaan ja luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin investoiville.

20.	Factories, Offices and Shops Act, 1970 (Act 238) – Tässä laissa säädetään tehtaiden rekisteröinnistä ja työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta tehtaissa ja muilla työpaikoilla.

21.	Social Security Law, 1991 (PNDCL. 247) – Tällä lailla perustetaan työväestön sosiaaliturvarahasto.

22.	Internal Revenue Act, 2000 (Act 592) – Tässä laissa säädetään yksityishenkilöiden ja yhteisöjen verotuksesta ja siihen liittyvistä asioista.

23.	Value Added Tax Act, 1998 (Act 546) – Tässä laissa säädetään, että tietyistä liiketoimista kannetaan arvonlisäveroa.

24.	Economic Plants Protection Decree, 1979 (AFRCD. 47) – Tällä lailla kielletään hakkuuoikeuksien myöntäminen kaakaoviljelmille.

SEKUNDAARILAINSÄÄDÄNTÖ

25.	LI 1649 Timber Resources Management Regulations, 1988 – Tässä asetuksessa säädetään metsävarojen jakoa ja hallinnointia koskevista suuntaviivoista.

26.	LI 1721 – Timber Resources Management (Amendment) Regulations, 2003. Tämä asetus muodostaa oikeusperustan metsävarojen jakamista koskevalle tarjouskilpailumenettelylle.

5. Metsäpolitiikka ja lainsäädännön uudistaminen

Ghana myöntää, että laillisuuden määrittelyn oikeusperustan muodostavan voimassa olevan lainsäädännön säännöksiä on uudistettava merkittävästi, jotta voidaan poistaa nykyiset puutteellisuudet ja ratkaista alalla esiintyvät ongelmat, jotka haittaavat hyvän hallintotavan periaatteen toteutumista. Tämän vuoksi Ghana aikoo toteuttaa lainsäädäntö- ja politiikkauudistuksia hyvän metsähallinnon periaatteet huomioon ottaen. Lainsäädännön uudistus on määrä saada valmiiksi seuraavien viiden vuoden aikana.

Politiikan ja lainsäädännön uudistaminen on tarpeen mm. seuraavilla osa-alueilla:

—	Menettelyn aloittaminen lakiin 547 sisältyvien turvaamis- ja siirtymäsäännösten tarkistamiseksi siten, että voimassa olevat vuokrasopimukset/luvat muutetaan puunkäyttösopimuksiksi (Timber Utilisation Contract) ja niihin liittyvät Timber Rights Fee -puunkorjuumaksut otetaan huomioon;

—	Viljelysmetsien kehittäminen ja puunkorjuu;

—	Puutavaran jalostus ja puuteollisuuden standardointi;

—	Raaka-aineen (puu) tuonti;

—

Kotimaanmarkkinoiden kehitys:

a)	(pienistä keskisuuriin yrityksiin)

b)	resurssien jakaminen

c)	rakennusteollisuuden käyttämien puukomponenttien standardointi

d)	julkisia hankintoja koskevan politiikan valmistelu.

—

Institutionaaliset järjestelyt ja metsänhoidon valvontaprosessi:

a)	Timber Validation Entity (puutavaran laillisuuden todentamisesta vastaava elin)

b)	hallintoneuvosto

c)	riippumaton valvonta

d)	viivakoodit.

—	Vedenalaisten puuvarojen jakaminen (Volta-järvi);

—	Metsätalouden työntekijöiden terveys- ja turvallisuusvaatimukset;

—

Selkeä esitys resurssien hallinnoinnin tavoitteista – yleinen etu, joka liittyy biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen, maaseudun elinkeinoihin, kestävään teollistumiseen ja kulttuurin kehitykseen. Laillisen puutavaran määrittelyyn liittyvien epäjohdonmukaisuuksien tunnistaminen ja korjaaminen voimassa olevasta metsälainsäädännöstä (esim. talteenottolupien myöntäminen TUC-sopimuksen piiriin kuuluvilla maa-alueilla);

—

Paikallisten metsänomistusoikeuksien ja eri sidosryhmien oikeuksien (erityisesti erityyppisten metsien viljelijöiden) vahvistaminen ja paikallisten (myös tapaoikeuteen perustuvien) ja kansallisten metsähallinnon yhteisöjen toimivallan selkeyttäminen, jotta voidaan

a)	säilyttää metsiä;

b)	kehittää ja hyödyntää metsiä (sekä puutavaraa että muuta kuin puutavaraa).

—

Investointiasetus:

a)	kannustimet, sääntely, verotussäännökset ja hyötyjen jakaminen muiden metsätuotteiden kuin puutavaran osalta (myös matkailu ja ympäristöpalvelut);

b)	kannustimet, sääntely, verotussäännökset ja hyötyjen jakamista koskevat järjestelyt metsänhyödyntämisinvestointien osalta;

c)	kannustimet, sääntely, verotussäännökset ja hyötyjen jakamista koskevat järjestelyt uudelleenmetsityksen osalta;

d)	kannustimet, sääntely, verotussäännökset ja hyötyjen jakamista koskevat järjestelyt viljelysmetsien osalta; ja

e)	kannustimet, sääntely, verotussäännökset ja hyötyjen jakamista koskevat järjestelyt jalostuksen osalta.

6. Täytäntöönpano

Ghana suunnittelee siirtyvänsä nykyisestä lainsäädännöstä tulevaan kaksiosaisen uudistuksen avulla. Osa uudistuksesta koskee vanhentuneita, hajanaisia ja epäjohdonmukaisia lakeja ja osa uuden lainsäädännön antamista kehittyvän politiikan tukemiseksi:

—	Muutokset osa-alueilla, jotka eivät edellytä mittavaa lainsäädännön uudistamisprosessia, toteutetaan sekundaarilainsäädännön kautta vuoden kuluessa vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä.

—	Laajaa kuulemista, asiantuntijoiden osallistumista ja huomattavia poliittisia keskusteluja edellyttävien muutosten (jotka liittyvät mm. hyvää hallintotapaa koskeviin asioihin, sidosryhmien osallistumiseen ja hyötyjen jakoon) odotetaan toteutuvan 3–5 vuoden kuluessa.

(1) Laki 547 4 § ja LI 1649 1 ja 2 §.

(2) LI 1649 2–8 §.

(3) Laki 547 1, 7, 8 ja 9 § ja LI 1721 9–13 §.

(4) LI 164938 §.

(5) Laki 547 18(d) § ja LI 1649 16–20 §.

(6) Laki 547 15 (1) c, d ja e §.

(7) Laki 547 17 (3) § ja LI 164937 §.

(8) LI 164937 §.

(9) LI 164918.

(10) Factory Offices and Shops Act (tehtaita, toimistoja ja kauppoja koskeva laki, laki 328) ja Labour Act (työlaki, laki 651).

(11) Laki 571 2 (i) ja (ii) §.

(12) Laki 547 8 (e) ja (f) §, LI 164921 ja 27 §.

(13) LI 172114 §.

(14) Menettelykäsikirjojen (MoP) oikeudellinen asema: Menettelykäsikirjat (MoP) perustuvat metsävarojen hallintaa koskevaan lakiin (Timber Resource Management Act 547, 18 §) ja siihen liittyvään asetukseen (Timber Resource Management Regulation LI 1649, 14 §), joka on korvattu muutosasetuksella (Timber Resource Management (Amendment) Regulation LI 1721, 14 §), jossa vahvistetaan puunkäyttösopimusten (TUC) ehdot.

(15) FC myöntää talteenottoon luvan siinä eritellyin ehdoin alueelta, jota kehitetään parhaillaan muuhun käyttöön (tienrakennus, asuinalueen laajentaminen tai maanviljely).

LIITE III

EDELLYTYKSET KUMPPANIMAASTA VIETYJEN, FLEGT-LUVAN PIIRIIN KUULUVIEN PUUTUOTTEIDEN LUOVUTTAMISELLE VAPAASEEN LIIKKEESEEN YHTEISÖSSÄ

1 artikla

1. FLEGT-lupa, jäljempänä ’lupa’, on esitettävä sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa luvan kattama tavaraerä on ilmoitettu luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti tulliviranomaisille siitä, että lupa on hyväksytty.

3. Luvan katsotaan olevan mitätön, jos se esitetään siihen merkityn voimassaolon päättymispäivän jälkeen.

4. Jos lupa esitetään ennen siinä tarkoitetun lähetyksen saapumista, se voidaan hyväksyä vain, jos se täyttää kaikki tämän sopimuksen liitteessä IV esitetyt vaatimukset eikä 3 artiklan 1 kohdan mukaista lisätarkastusta pidetä tarpeellisena.

5. Jos 3 tai 4 artiklan mukaisia lupaa tai lähetystä koskevia lisätietoja tarvitaan, lupa voidaan hyväksyä vasta sitten, kun sen voimassaoloa koskevat tiedot on toimitettu.

6. Tuoja vastaa tarkastuksen loppuun saattamisen aikana aiheutuneista kustannuksista, jollei asianomaisen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö toisin määrää.

2 artikla

1. Vain sellaiset lupaan tehdyt poistot tai muutokset hyväksytään, jotka lupaviranomainen on vahvistanut.

2. Vain sellainen luvan voimassaolon pidentäminen hyväksytään, jonka lupaviranomainen on vahvistanut.

3. Vain sellainen kaksoiskappale tai korvaava lupa hyväksytään, jonka lupaviranomainen on myöntänyt ja vahvistanut.

4. Lupaa ei hyväksytä, jos – tarvittaessa 3 artiklassa tarkoitettujen lisätietojen tai 4 artiklassa tarkoitetun lisätarkastuksen perusteella – todetaan, ettei se vastaa asianomaista lähetystä.

3 artikla

1. Jos toimivaltaisilla viranomaisilla on lupaa, kaksoiskappaletta tai korvaavaa lupaa koskevia epäilyjä, ne voivat pyytää lisätietoja kumppanimaan lupaviranomaiselta.

2. Tietopyynnön kanssa voidaan toimittaa myös jäljennös asianomaisesta luvasta, kaksoiskappaleesta tai korvaavasta luvasta.

4 artikla

1. Jos toimivaltaiset viranomaiset pitävät lähetyksen lisätarkastamista tarpeellisena ennen päätöksen tekemistä siitä, voidaanko lupa hyväksyä, tarkastuksia voidaan tehdä sen todentamiseksi, vastaako lähetys luvassa annettuja tietoja ja lupaviranomaisen hallussa olevia lupatietoja.

2. Vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi esitettyjen puutuotteiden lähetyksen katsotaan vastaavan luvassa annettuja tilavuus- tai painotietoja, kun puutuotteet eivät poikkea enempää kuin 10 prosenttia luvassa ilmoitetusta tilavuudesta tai painosta.

5 artikla

1. Jos puutuotteet ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen, niiden lupanumero on annettava sen yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan kohdassa 44, jolla tulli-ilmoitus tehdään.

Jos tulli-ilmoitus tehdään tietojenkäsittelytekniikkaa käyttäen, lupanumero on annettava asianmukaisessa kohdassa.

2. Puutuotteet voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen vasta, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely on saatettu päätökseen.

LIITE IV

FLEGT-LUVAN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET JA TEKNISET VAATIMUKSET

FLEGT-lupia koskevat vaatimukset

1 artikla

1. FLEGT-lupa voi olla painettu tai sähköinen lupa.

2. Sekä painetussa että sähköisessä luvassa on annettava lisäyksessä 1 mainitut tiedot lisäyksessä 2 esitettyjen ohjeiden mukaisesti.

2 artikla

1. FLEGT-lupa tulee voimaan sen myöntämispäivänä.

2. FLEGT-luvan voimassaoloaika ei saa ylittää kolmea kuukautta. Voimassaolon päättymispäivä on ilmoitettava luvassa.

3. Voimassaoloajan päättymisen jälkeen lupa on katsottava mitättömäksi. Lupaviranomainen voi päättää jatkaa luvan voimassaoloaikaa kuukaudella. Tätä varten lupaviranomaisen on muutettava lupaa ja vahvistettava uusi päättymispäivä.

4. FLEGT-luvan voimassaolo päättyy ja se on palautettava lupaviranomaiselle, jos luvan kattamat puutuotteet ovat tuhoutuneet.

Painettuja FLEGT-lupia koskevat vaatimukset

3 artikla

Painetut luvat on laadittava lisäyksen 1 mallin mukaisesti.

4 artikla

1. Paperikoko on A4. Paperissa on oltava Forestry Commissionin logoa kuvaavat vesileimat, jotka on kohokuvioitu paperiin leiman lisäksi.

2. Lomakkeeseen käytettävän paperin värin on oltava:

a)	valkoinen alkuperäiskappaleessa (”Original”) (lomake 1);

b)	keltainen EU:n tulliviranomaisten kappaleessa (”Copy for EU Customs Authority”) (lomake 2);

c)	vihreä Timber Industry Development Division -yksikön kappaleessa (”Copy Timber Industry Development Division”) (lomake 3);

d)	vaaleanpunainen Ghanan tulliviranomaisten (CEPS) kappaleessa (”Copy for Ghana Customs Authority (CEPS)”) (lomake 4);

e)	sininen Euroopan yhteisön toimivaltaisten viranomaisten kappaleessa (”Copy for European Community Competent Authority”) (lomake 5).

5 artikla

1. Luvat on täytettävä kirjoituskoneella tai tietokoneavusteisesti. Ne voidaan kuitenkin tarvittaessa täyttää käsin.

2. Lupaviranomaisen leimausmerkinnät tehdään mieluiten teräksestä valmistetulla metallileimasimella. Lupaviranomaisen leimasin voidaan kuitenkin korvata kohopainanneleimalla, joka on yhdistetty lävistämällä saatuihin kirjaimiin ja numeroihin. Lupaviranomaisten on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämisen estävää menetelmää siten, että numeroita tai viittauksia on mahdotonta lisätä.

3. Vain sellaiset lomakkeeseen tehdyt poistot tai muutokset hyväksytään, jotka lupaviranomainen on vahvistanut leimausmerkinnällään ja allekirjoituksellaan.

4. Luvat painetaan ja täytetään englanniksi.

6 artikla

1. Lupa on laadittava viitenä kappaleena ja myönnettävä hakijalle.

2. Sen jälkeen kun lupaviranomainen on täyttänyt, allekirjoittanut ja leimannut ensimmäisen kappaleen, johon on lisätty merkintä ”Original”, se annetaan hakijalle toimitettavaksi sen EU:n jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseisessä luvassa tarkoitettu lähetys ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen.

3. Sen jälkeen kun lupaviranomainen on täyttänyt, allekirjoittanut ja leimannut toisen kappaleen, johon on lisätty merkintä ”Copy for the Customs”, se annetaan hakijalle toimitettavaksi sen jäsenvaltion tulliviranomaiselle, jossa kyseisessä luvassa tarkoitettu lähetys ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen.

4. Lupaviranomaisen täyttämä, allekirjoittama ja leimaama kolmas kappale, johon on lisätty merkintä ”Copy for the Timber Industry Development Division”, säilytetään arkistointia ja myönnettävien lupien tulevia tarkastuksia varten.

5. Sen jälkeen kun lupaviranomainen on täyttänyt, allekirjoittanut ja leimannut neljännen kappaleen, johon on lisätty merkintä ”Copy for the Ghana CEPS”, se annetaan hakijalle toimitettavaksi tulliviranomaisille Ghanassa, jossa kyseisessä luvassa tarkoitettu lähetys ilmoitetaan lastattavaksi alukseen.

6. Sen jälkeen kun lupaviranomainen on täyttänyt, allekirjoittanut ja leimannut viidennen kappaleen, johon on lisätty merkintä ”Copy for the EU Competent Authority”, se annetaan hakijalle toimitettavaksi sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseisessä luvassa tarkoitettu lähetys ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen. (Tämä kappale vaaditaan, jos kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on muu kuin tulliviranomainen.)

Kadonnut, varastettu tai tuhoutunut FLEGT-lupa

7 artikla

1. Jos alkuperäiskappale tai EU:n tulliviranomaisten kappale katoaa, varastetaan tai tuhoutuu, tuoja tai sen valtuutettu edustaja voi hakea lupaviranomaiselta korvaavaa lupaa hallussaan olevan asiakirjan perusteella.

2. Jos sekä alkuperäiskappale että EU:n tulliviranomaisten kappale katoavat, varastetaan tai tuhoutuvat, tuoja tai sen valtuutettu edustaja voi hakea lupaviranomaiselta korvaavia lupia kummallekin luvalle.

3. Lupaviranomaisen on myönnettävä korvaava lupa (korvaavat luvat) kuukauden kuluessa tuojan hakemuksen vastaanottamisesta.

4. Korvaavien lupien on sisällettävä korvattujen lupien sisältämät tiedot ja kohdat, luvan numero mukaan lukien.

Korvaavassa luvassa on oltava merkintä ”Replacement Licence”.

5. Jos korvaava lupa katoaa, varastetaan, tuhoutuu tai sen voimassaoloaika päättyy, uutta korvaavaa lupaa ei enää myönnetä.

6. Jos kadonnut tai varastettu lupa saadaan takaisin, tätä kappaletta ei enää saa käyttää ja se on palautettava lupaviranomaiselle.

Luvan pätevyyteen liittyvien epäilyjen käsittely

8 artikla

1. Jos luvan tai korvaavan luvan pätevyydestä on epäilyjä, toimivaltaisten viranomaisten olisi pyydettävä lisätietoja lupaviranomaiselta.

2. Lupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää toimivaltaisia viranomaisia lähettämään jäljennöksen kyseessä olevasta luvasta tai korvaavasta luvasta.

3. Lupaviranomainen voi tarvittaessa peruuttaa luvan ja myöntää korjatun ja ”Duplicate”-leimalla oikeaksi todistetun jäljennöksen luvasta ja toimittaa sen toimivaltaiselle viranomaiselle.

4. Kun luvan pätevyys on varmistettu, lupaviranomaisen on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle mieluiten sähköisillä viestintävälineillä.

Palautetut jäljennökset on vahvistettava / todistettava oikeiksi leimalla ”Validated on …” (päiväys).

5. Jos kyseinen lupa ei ole pätevä, lupaviranomaisen on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle mieluiten sähköisillä viestintävälineillä.

Sähköistä FLEGT-lupaa koskevat tekniset vaatimukset

9 artikla

1. FLEGT-lupa voidaan myöntää ja sitä voidaan käsitellä tietoteknisten järjestelmien avulla.

2. Jos EU:n jäsenvaltiolla ei ole yhteyttä tietotekniseen järjestelmään, sen käyttöön on annettava painettu lupa.

LISÄYKSET

1.	Lupalomake

Ohjeita

Lisäys 1

FLEGT-luvan malli

Ghanan tunnus

Lisäys 2

Ohjeita

Yleistä:

—	Täytetään suuraakkosin.

—	ISO-koodi on kaksikirjaiminen kansainvälinen maakoodi.

Kohta 1	Myöntävä viranomainen	Ilmoitetaan lupaviranomaisen nimi ja osoite
Kohta 2	Tuoja	Ilmoitetaan tuojan nimi ja osoite
Kohta 3	FLEGT-lupanumero	Ilmoitetaan myöntämisnumero
Kohta 4	Voimassaolon päättymispäivä	Luvan voimassaoloaika
Kohta 5	Viejämaa	Kumppanimaa, josta puutuotteet on viety EU:hun
Kohta 6	ISO-koodi	Ilmoitetaan kohdassa 5 tarkoitetun kumppanimaan kaksikirjaiminen koodi
Kohta 7	Kuljetusvälineet	Ilmoitetaan vientipaikassa käytetty kuljetusmuoto
Kohta 8	Luvan haltija	Ilmoitetaan viejän nimi ja osoite
Kohta 9	Kauppanimi	Ilmoitetaan puutuotteen tai puutuotteiden kauppanimi
Kohta 10	HS-nimike ja -kuvaus	Ilmoitetaan kuusinumeroinen tavarakoodi harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän mukaisesti
Kohta 11	Yleiset tai tieteelliset nimet	Ilmoitetaan tuotteessa käytetyn puulajin yleiset tai tieteelliset nimet. Jos kyseessä on yhdistelmätuote, jossa on käytetty useampia kuin yhtä puulajia, ilmoitetaan kunkin puulajin nimet omalla rivillään. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yhdistelmätuote tai -osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esimerkiksi kun kyseessä on lastulevy).
Kohta 12	Korjuumaat	Ilmoitetaan maat, joissa kohdassa 10 tarkoitettu puulaji on korjattu. Jos kyseessä on yhdistelmätuote, ilmoitetaan kunkin puulajin alkuperämaa. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yhdistelmätuote tai -osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esimerkiksi kun kyseessä on lastulevy).
Kohta 13	ISO-koodit	Ilmoitetaan kohdassa 12 tarkoitettujen maiden ISO-koodi. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yhdistelmätuote tai -osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esimerkiksi kun kyseessä on lastulevy).
Kohta 14	Tilavuus (m3)	Ilmoitetaan kokonaistilavuus kuutiometreinä. Voidaan jättää tyhjäksi, jos kohdan 15 tiedot on ilmoitettu.
Kohta 15	Nettopaino (kg)	Ilmoitetaan nettopaino kiloina. Nettopaino määritellään puutuotteiden nettomassaksi, johon ei lueta mukaan päällystä tai muuta pakkausta (paitsi kannattimet, alustat, tarrat jne.). Voidaan jättää tyhjäksi, jos kohdan 14 tiedot on ilmoitettu.
Kohta 16	Yksikkömäärä	Ilmoitetaan yksikkömäärä, jos se on paras tapa kuvata jalostettua tuotetta määrällisesti. Voidaan jättää tyhjäksi.
Kohta 17	Tunnisteet	Ilmoitetaan tarvittaessa kaikki tunnisteet, esimerkiksi tavaraerän tai konossementin numero. Voidaan jättää tyhjäksi.
Kohta 18	Myöntävän viranomaisen allekirjoitus ja leima	Tila on varattu valtuutetun virkamiehen allekirjoitukselle ja myöntävän viranomaisen viralliselle leimalle. Myös paikka ja päiväys ilmoitetaan.

LIITE V

LAILLISUUDEN VARMISTUSJÄRJESTELMÄ

1. Johdanto

Sopimuksen mukaan Ghana panee täytäntöön laillisuuden varmistusjärjestelmän (legality assurance system, LAS), jonka perustana on laillisuuden määritelmän noudattaminen (sopimuksen liite II). Laillisuuden määritelmällä osoitetaan edellytykset, joiden täyttyessä Ghanasta peräisin olevaa ja/tai siellä jalostettua puuta sisältävälle tuotteelle voidaan antaa lupa myyntiin Ghanassa tai vientiin Ghanasta. Tämän sopimuksen mukaiset luvat kattavat kaikki EU:hun viedyt tuotteet. Lupien piiriin kuuluvat tuotteet on lueteltu sopimuksen liitteessä I. Puunseurantajärjestelmä (wood tracking system, WTS) mahdollistaa toimitusketjujärjestelmän muodostamisen sekä laillisuuden määritelmän noudattamista koskevan valvonnan ja raportoinnin. Puun seurantajärjestelmää kuvaillaan lisäyksissä I–X. Jotta laillisuusvaatimuksen noudattamista voidaan arvioida, varmentamismenettelyissä hyödynnetään taulukkoa, jossa laillisuuden määritelmää tarkastellaan suhteessa periaatteiden ja arviointiperusteiden toteuttamiseen.

Laillisuuden varmistusjärjestelmä edellyttää varmentamisesta vastaavan yksikön perustamista. Tätä yksikköä kutsutaan nimellä Timber Validation Department (TVD). TVD vastaa tarkastustehtävien suorittamisesta. Sen tehtäviin kuluu sekä vienti- että kotimaanmarkkinoille tarkoitettujen puutuotteiden koko tuotantoketjun aikana kertyneiden tietojen täsmäyttäminen. TVD määrittää myös sen, täyttävätkö puuerät laillisuusvaatimukset. Tietojen todentamisen ja sääntöjen noudattamisen valvonnan tarkoituksena on antaa TVD:lle mahdollisuus tarkastaa, onko laillisuusvaatimusten mukaisia menettelyjä noudatettu. Tarkastustehtäviä suorittaessaan TVD työskentelee FC:n vastuullisen sääntely-yksikön toimittamiin lausuntoihin ja hyväksyntiin perustuvien tietojen pohjalta. TVD vastaa pitkälti prosessien tarkastuksesta ja todentamisesta ketjun kriittisissä valvontapisteissä (korjuu, kuljetus, jalostus ja vienti). TVD tarkastaa ja todentaa eri yksikköjen suorittamat menettelyt ja tuotokset. TVD:tä kuvaillaan tässä asiakirjassa. Seuraavassa kuviossa esitetään kaavakuva laillisuuden varmistusjärjestelmän eri toimijoiden välisistä suhteista.

Uudessa järjestelmässä Forest Service Division jatkaa toimitusketjun valvontatoimien sääntelyä ja hallinnointia puuston arvioinnista ja korjuusta tukkikuljetuksen alkuun. FC:n Timber Industry Development Division (TIDD) on laillisuuden varmistusjärjestelmässä nimetty lupaviranomainen. TIDD myöntää FLEGT-luvat ja vientiluvat sen jälkeen, kun se on täsmäyttänyt viejien toimittamat vientilupahakemukset ja TVD:n tiedot. FLEGT-luvat myönnetään EU:n markkinoille ja vientiluvat muille kuin EU:n markkinoille. Molemmat luvat myönnetään kuitenkin laillisuuden varmistusjärjestelmää soveltaen, ja lupien piiriin kuuluva puutavara on siis lähtökohtaisesti laillista.

Yksityiskohtaiset menettelyt ja hallinnointijärjestelmät kehitetään laillisuuden varmistusjärjestelmän suunnittelu- ja testausvaiheen aikana. Uuden laillisuuden varmistusjärjestelmän lähtökohtana ovat olemassa olevat rakenteet ja järjestelmät, ja sillä pyritään korjaamaan painettuihin lupiin perustuvassa järjestelmässä havaitut puutteellisuudet. Tässä asiakirjassa kuvaillaan uusien rakenteiden ja järjestelmien kehittämistä ohjaavia tavoitteita ja periaatteita (1).

Laillisuuden varmistusjärjestelmän mukainen riippumaton valvonta ja raportointi

Laillisuuden varmistusjärjestelmä on kokonaisuudessaan riippumattoman ulkopuolisen valvojan suorittaman valvonnan kohteena. Riippumattoman valvojan toiminnan tarkoituksena on osoittaa laillisuuden varmistusjärjestelmän heikot kohdat ja suositella järjestelmäuudistuksia (riippumattoman valvojan tehtävänmääritys on esitetty sopimuksen liitteessä VI).

2. Puunseurantajärjestelmä

Puutuotteiden kulkua metsästä vientiin voidaan seurata sopimusta sovellettaessa. Ulkomailla korjatusta puutavarasta peräisin olevien tuotteiden tapauksessa järjestelmässä pystytään jatkamaan seurantaa maahantulosta jalostukseen, ja sen jälkeen noudatetaan samoja menettelyjä kuin Ghanasta korjatun puutavaran tapauksessa.

Puun kulkuvirtojen seuranta edellyttää kriittisten tarkastuspisteiden tunnistamista toimitusketjun eri vaiheissa sekä puutavaran tilaan vaikuttavien vaiheiden ja prosessien valvontaa puun kulkiessa toimitusketjussa. Ensimmäinen tarkastuspiste on korjuuta edeltävää metsän inventointia koskevien tietojen kerääminen. Tämä käsittää pääasiassa pystypuuston kartoituksen satelliittipaikannustekniikkaa käyttäen, erityisten mittatietojen keräämisen (kuten lajit) ja korjattaviksi valittujen pystypuiden laser-mittauksen, jotta pystypuuston kuutiometrimäärä voidaan määrittää tarkasti. Inventoinnin yhteydessä kerätyt tiedot pitäisi voida julkaista myös verkossa, ja niitä voidaan käyttää vuotuisten puunkorjuulupien myöntämisessä. Nämä tiedot muodostavat toimitusketjun ensimmäisen tarkastuspisteen, ja siitä eteneviä puun kulkuvirtoja seurataan.

Seuraava tarkastuspiste (ts. puutavaran tilaan vaikuttava tapahtuma) on puun kaataminen. Tässä vaiheessa kerätään jälleen tietoja. Tämä menettely seuraa kaikkia metsä- ja jalostusoperaatioita siten, että puutavaraa valvontaan, kun sitä jalostetaan ja kuljetetaan toimitusketjussa. Kussakin tarkastuspisteessä kerätyt tiedot täsmäytetään aikaisempien tietojen kanssa. Puunseurantajärjestelmässä kerätään tietoja kaikista toimitusketjun tarkastuspisteistä, käsitellään kerättyjä tietoja ja täsmäytetään tiedot automaattisesti aikaisemmissa tarkastuspisteissä kerättyjen tietojen kanssa. Mahdolliset tiedoissa esiintyvät virheet tai puutteellisuudet osoitetaan.

Kriittiset tarkastuspisteet

Puutavaran kulkuvirtojen seurannan ja valvonnan toteuttamiseksi toimitusketjussa on eritelty ja kuvailtu seuraavat kriittiset tarkastuspisteet:

i)	Puutavaran alkuperä

ii)	Puunkorjuuoikeuksien jakaminen

iii)	Puuston leimaus

iv)	Puiden kaataminen ja käsittely tukeiksi

v)	Puunkorjuun jälkeinen tarkastus

vi)	Tukkien kuljetus ja tarkastukset

vii)	Takavarikoitu puutavara

viii)

Puun tuonti

ix)	Tukkien saapuminen jalostuslaitokseen

x)	Tukkien jalostus

xi)	Jalostettu puu

xii)	Jalostetun puun vienti

1. Puutavaran alkuperä ja puunkorjuuoikeuksien jakaminen

Ghanasta lähtöisin olevat puutuotteet saadaan laillisesti määritellyiltä alueilta, joihin liittyvät korjuuoikeudet jaetaan lainsäädännön mukaisesti. Tällaiset tuotteet ovat lähtöisin määritellyiltä alueilta, jotka sijaitsevat metsänhoitoalueilla, viljelysmetsissä, metsänhoitoalueiden ulkopuolella tai vedenalaisissa metsissä. Korjuuoikeudet saadaan näin ollen joko TUC-sopimusten (Timber Utilisation Contract, puunkäyttösopimus), talteenottolupien (Salvage Permit) tai viljelysmetsän hakkuulupien (Plantation Felling Permit) muodossa laillisuusvaatimuksista ja erityisesti periaatteista 1 ja 2 riippuen. Valvontatoimet aloitetaan näin ollen leimatun puun tarkastamisesta kyseisillä alueilla. Käyttöoikeuksien (TUC) jakamista säännellään erityisin menettelyin ja tarjouskilpailut ovat julkisia. Tarjouskilpailun voittajia koskeva rekisteri on myös julkinen. TUC-sopimusmenettelyä koskevat tiedot on esitetty FC:n verkkosivuilla. Lisäksi tarkastusprosessin tuloksena laaditaan kaikkien muiden käyttöoikeuksien haltijoita (puunkaatolupia ja vedenalaista metsää koskevat käyttöoikeudet) koskevia julkisia yhteenvetoraportteja avoimuuden lisäämiseksi.

Puutavaran kulkuvirtojen valvontatapahtumia hallinnoivat Timber Industry Development Division (TIDD) ja Forest Service Division (FSD). Jonkinasteista laadunvalvontaa saannon vahvistamisen ja puunkorjuun jälkeisen tarkastuksen alalla harjoittaa myös FC:n Resource Management Support Centre (RMSC). TVD (Timber Validation Department) täsmäyttää kustakin tarkastuspisteestä saadut tiedot edellisen tarkastuspisteen tietojen kanssa, jotta jäljitettävyys voidaan varmistaa.

Kriittiset tarkastuspisteet perustuvat sopimuksen liitteessä II esitetyn laillisuuden määritelmän mukaisiin määräyksiin. Tämän vuoksi niillä on yhteys periaatteisiin ja arviointiperusteisiin (esitetty sulkeissa). Sähköisen järjestelmän toimiessa paperiversioihin perustuvaa järjestelmää käytetään varalla tilanteissa, joissa sähköinen järjestelmä ei toimi.

2. Puuston leimaus (periaate 3, arviointiperuste 3.1)

Puuston leimausta hallinnoi ensisijaisesti Forest Service Division. Saannon vahvistaa Resource Management Support Centre. Puuston leimaamisen perusteella saadaan laadittua leimikkokartta. Leimikkokartan perusteella voidaan ensiksi laatia saantoluettelo/kartta. Vahvistettu saanto on leimausprosessin lopputulos, ja sitä hyödynnetään korjuussa. Kaikki tässä prosessissa tuotetut asiakirjat toimitetaan TVD:lle (Timber Validation Department) varmennuskäyttöön. Tiedot kerätään kentällä kannettavien laitteiden avulla, ja ne ladataan päivän päätteeksi FSD:n piiritoimiston tietokoneisiin. Piiritoimistosta tiedot siirretään keskustietokantaan. TVD:n keskustietokannassa säilytetään tilastoja vahvistetuista saannoista, ja niitä verrataan puustotietoihin (kaadettuja puita koskevat tiedot) ja tukkipuuta koskeviin tietoihin (tukkipuuksi katkontaa koskevat tiedot). Leimausprosessin yksityiskohdat on esitetty lisäyksessä 1.

Lupa puunkorjuuseen pannaan täytäntöön siten, että FC (FSD) antaa korjuuluvan hallinnollisen direktiivin muodossa, joka liitetään vahvistettuun saantoon. Vahvistettu saanto käsittää kaikkien korjattavien puiden luettelon ja niiden sijainnin. Korjuulupatiedot muodostuvat siis vahvistetusta saannosta ja siihen liittyvästä FSD:n hallinnollisesta direktiivistä.

3. Puiden kaataminen ja käsittely tukeiksi (periaate 3, arviointiperuste 3.3)

Forest Service Division (FSD) suorittaa useimmat valvontatoimenpiteet paikassa, jossa puut kaadetaan ja käsitellään. Inventoinnin ja vahvistettuja saantoja koskevan tietokannan perusteella FSD jakaa tuottajalle kantojen ja tukkien merkinnässä käytettävät leimat. Tuottaja käyttää leimamerkkejä sekä kaadettujen puiden kannoissa että tukeissa. FSD kerää tiedot kaadetuista puista puutietolomakkeeseen (tree information form, TIF). Tämän tehtävän helpottamiseksi käytetään kannettavia laitteita. Lupa tukkien kuljettamiseen annetaan, kun FSD on myöntänyt tukkien mittaus- ja luovutustodistuksen (LMCC) kullekin autokuormalle. LMCC perustuu tukkipuun tuottajan tukkitietolomakkeeseen (log information form, LIF) kirjaamien tietojen vertailuun ja vahvistamiseen. Puu- ja tukkitietolomakkeen ja mittaus- ja luovutustodistuksen kopiot toimitetaan TVD:lle täsmäyttämistä varten. Yksityiskohtainen kuvaus prosessista esitetään lisäyksen 2 kaaviossa.

Viljelysmetsistä saatavien tukkien mittaus- ja luovutustodistuksen (PLMCC) myöntää FSD. Vedenalaisten metsien tapauksessa tukit leimataan huomiovärisillä viivakoodeilla sen lisäksi, että runkoon tehdään maalilla merkintä osoittamaan puunkorjaajan tukkien sarjanumeroa. Tukkitietolomakkeet (LIF) täyttää FSD:n henkilöstö varastopaikalla, ja tietoihin kirjataan alkuperäinen sijainti tai lohkon numero, heimo, alue ja omistajan leimamerkki.

4. Puunkorjuun jälkeinen tarkastus (periaate 3, arviointiperuste 3.2)

Puunkorjuun jälkeisen tarkastuksen suorittaa RMSC korjuusuunnitelman mukaan ja varmistaa, että puunkorjuu on kyseisellä metsikkökuviolla saatu päätökseen. Metsikkökuvion virallinen avaamis- ja päättymisajankohta säilytetään keskustietokannassa tietojen täsmäyttämistä varten. Puunkorjuun jälkeisellä tarkastuksella pyritään varmistamaan, että toimija on noudattanut puunkorjuusuunnitelmaa ja jättänyt metsikkökuvion hyvään kuntoon. Samalla tarjoutuu tilaisuus tarkastaa puuston arvioinnin laatu. Erityisesti tarkastetaan, että

—	leimaus on suoritettu kokonaisuudessaan ja puiden halkaisijat on mitattu asianmukaisesti;

—	tuottaja on ottanut ainoastaan saantoluetteloon merkityt puut;

—	ilmoitettujen tukkien numerot, lajit ja koko vastaavat kaadettuja puita;

—	liiallisia korjuujälkiä ei ole aiheutunut.

Puunkorjuun jälkeisestä tarkastuksesta laadittu raportti annetaan FSD:n piiritoimiston, aluetoimiston, FSD:n päätoimipaikan ja FC:n päätoimipaikan käyttöön. TVD:lle toimitetaan jäljennös tietojen täsmäyttämistä varten. TVD suorittaa otannan puunkorjuun jälkeisistä tarkastuksista. Lisäyksessä III esitetään yksityiskohtaisesti puunkorjuun jälkeisistä tarkastuksista muodostuva prosessi.

5. Tukkien kuljetus ja tarkastukset (periaate 4, arviointiperuste 4.1)

Timber Industry Development Division (TIDD) suorittaa autokuormien yllätystarkastuksia matkan varrella. Yllätystarkastuksia toteutetaan kiinteiden tarkastuspisteiden tarkastustoimien lisäksi. Tukkikuljetusten tarkastuksissa LMCC-todistuksia verrataan kuormiin. Erillisissä tarkastuksissa varmistetaan myös, että kaikki tukit on leimattu, lomakkeita ei ole käytetty uudelleen ja tukkien alkuperä vastaa kuorma-auton reittiä, kuorma-auton tunnusta ja puutavaraerän/kuorma-auton määränpäätä. TIDD:n rutiiniluontoisten tarkastusten tulokset syötetään kannettaviin tietokoneisiin ja siirretään TVD:n tietokantaan täsmäyttämistä varten. Tukkien kuljetusta ja tarkastuksia koskevaa prosessia on kuvailtu lisäyksessä IV.

6. Takavarikoitu puutavara (periaate 2, arviointiperuste 2.3)

FC:n takavarikoimaa puutavaraa voidaan myydä ainoastaan tuomioistuimen määräyksen perusteella julkisessa huutokaupassa. Huutokaupan jälkeen voittanut tarjoaja saa FSD:ltä ostotodistuksen. Todistus kirjataan keskustietokantaan. Kaikki huutokaupatut metsätuotteet leimataan. Koko huutokaupan tulos ja perittävät maksut kirjataan FC:n myyntiraporttiin ja keskustietokantaan. Prosessia on kuvattu lisäyksessä V.

7. Puun tuonti (periaate 4, arviointiperuste 4.1)

CEPS:n on ilmoitettava jalostettavaksi maahantuotu tukkipuu ja muu puu GCNet-sovelluksen kautta TIDD:lle. Kaikista maahantulevista puutavaraeristä on ilmoitettava TIDD:lle ja TVD:lle. Vientiasiakirjoja käytetään todentamaan ulkomailta lähtöisin olevien tukkien alkuperä. TIDD mittaa ja leimaa kaikki tukit satamassa. Muut tuotteet kuten jalostukseen tarkoitettu sahatavara leimataan vastaavasti. TIDD myöntää myös ILMCC-tuontitodistuksen tukeille, jos ne on tarkoitus kuljettaa paikallisiin puunjalostuslaitoksiin. Seuraavaksi tukit lastataan kuorma-autoihin ILMCC-asiakirjojen kanssa ja kuljetetaan paikallisiin puunjalostuslaitoksiin. Ilmoitetut tiedot vastaavat TVD:lle toimitettuja, kotimaan metsistä kaadettuja puita koskevia tietoja. Kustakin maahantuodusta tukista tai puutuotteesta kirjataan leimausnumero, laji, pituus ja halkaisijat molemmista päistä. Kustakin autokuormasta kirjataan LMCC, maahantuojan tunnus, alkuperämaa, määräpaikka, jalostusyrityksen tunnus, kuorma-auton tunnus, kuljettaja ja kuorma-auton omistaja. Puu seuraa sen jälkeen samanlaista toimitusketjun hallintaprosessia kuin Ghanassa korjattu puu. Prosessi on kuvattu lisäyksessä VI.

8. Tukkien saapuminen jalostuslaitokseen (periaate 5)

Tuottajalta edellytetään päivittäistä ilmoitusta tukkipuun saapumisesta jalostuslaitokseen. Ilmoitukset sisältävät kaikkien saapuvien puutavaraerien paikan, päiväyksen/kellonajan, LMCC-numeron ja kuorma-auton tunnuksen. Jos paikallistason yrityksen tukkipuun varastopaikka on huomattavan suuri, sen edellytetään ilmoittavan jokaisen tukin sijaintipaikka varastoalueella. Rekisteriä muutetaan aina siirrettäessä tukki toiseen paikkaan. TIDD:n tarkastuksilla varmistetaan, että kaikki tukit on leimattu ja leiman tiedot täsmäävät ilmoitettujen tietojen kanssa. Jatkojalostettuja tukkeja koskevat tiedot on myös kirjattava ylös ja ilmoitettava. Tukkien saapuessa jalostuslaitokselle kirjatut tiedot annetaan TVD:n käyttöön. Tukkien saapumista koskevat tiedot täsmäytetään LIF:n ja LMCC:n tietojen kanssa. Tukkien saapumista jalostuslaitokselle koskevaa prosessia on kuvailtu lisäyksessä VII.

9. Tukkien jalostus – vuorotiedot (periaate 5)

Vuoron päätyttyä sahalaitos/jalostusyritys laatii selvityksen tukkiluettelosta ja tukkipuun osista, joita käsiteltiin vuoron aikana. Seuraavat tiedot annetaan: päiväys, jalostuslaitoksen tunnus, tukkipuun leimausnumerot, jalostetun puun määrä ja vastaavan jalostussopimuksen tunnus. Järjestelmän on pystyttävä tunnistamaan kustakin tukista tai tukin osasta peräisin olevat puun osat siten, että tietystä jalostetun puun nipusta voidaan tunnistaa, mistä tukeista se on muodostunut. Muuntokertoimet riippuvat mm. raaka-aineena olevien tukkien halkaisijasta, lajista ja laadusta. Tämä on kriittinen vaihe seurantajärjestelmässä ja se mahdollistaa tietojen todellisen täsmäyttämisen. Vaihetta kehitetään edelleen pilottivaiheen aikana. TIDD:n tarkastajat valvovat tietojen keräämisprosessia sen varmistamiseksi, että tiedot kirjataan oikein ja täsmällisesti. Satunnaistarkastusten ja päivä/vuorotarkastusten tulokset kirjataan, jotta niitä voidaan verrata päiviin, jolloin tarkastajia ei ole paikalla. Tuottajan toimittamat vuorokohtaiset tuotantotiedot lisätään keskustietokantaan täsmäyttämistä varten. Tiedot kattavat myös kuukausittaiset jalostettujen tukkien ja jalostettujen puutuotteiden varastot. Tukkien jalostusprosessiin liittyvää liiketoimintaa kuvaillaan lisäyksessä VIII.

10. Jalostettu puu (periaate 5)

Valmiit jalostetut puuniput leimataan jalostetun puun merkein. TIDD:n tarkastajat tekevät tarkastuksia ennen kuin tavaraerät lastataan kontteihin/kuorma-autoihin. Jokaisella kuorma-autolla on numeroitu rahtikirja. Kutakin jalostettua puunippua koskevat tiedot sisältävät leimausnumeron, tyypin, lajin, määrän, kappalemäärän, sopimusnumeron, määräpaikan ja rahtikirjan numeron sekä luettelon nippuun käytetyistä tukeista. TIDD:n suorittamilla tarkastuksilla varmistetaan, että annetut tiedot vastaavat kuorma-autojen fyysisiä kuormia. Tiedot annetaan TVD:n käyttöön, jotta jalostetun puun tarkastuksista saadut tiedot voidaan täsmäyttää selvityksissä annettujen tietojen kanssa. Tämän perusteella määritetään, antavatko tuottajat tuotannostaan asianmukaiset ilmoitukset. Kuukausittaiset raportit toimitetaan FC:n ja TIDD:n päätoimipaikkoihin. Jalostettua puuta koskevaa prosessia kuvaillaan lisäyksessä IX.

11. Jalostettujen puunippujen vienti (periaate 5)

Jotta jalostettuja puunippuja voidaan viedä maasta, viejien on esitettävä (verkkolomakkeella) vientihakemus jalostetun puun sopimustunnuksella. Hakemuksessa ilmoitetaan ostajatunnus, määräpaikan tunnus, laivauspäivä ja aluksen nimi. Tiedot kirjataan myös manuaalisesti sähköisen järjestelmän tueksi. Tiedot sisältävät luettelon jalostettujen puunippujen leimausnumeroista, tuotetyypistä, määrästä, lajista, luokasta jne. sekä myyntisopimuksesta ja ostajasta jne. Keskustietokantaan toimitetaan luettelo nippunumeroista, ja sen avulla tuotetaan raportti, josta ilmenee nippujen sisältämän puun taustatiedot. Raportista ilmenee, milloin ja miten puu on jalostettu, tukkipuun tunnusnumerot ja raakapuiden tunnukset ja sijainti, missä ja milloin raakapuu on kaadettu (verkkoon on tarkoitus ladata digitaalinen kartta raakapuustosta) ja FC:n/TVD:n otantatarkastusten tulokset (määrää ja lajeja koskevat erot). Satunnaistarkastuksilla tarkoitetaan TVD:n toteuttamia puunkorjuun jälkeisiä tarkastuksia. Jos sovittuja raja-arvoja ei ole ylitetty, TIDD voi myöntää FLEGT-luvan.

Myönnettyjä tuotekohtaisia vientitodistuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot säilytetään tietokannassa (luvanantajan nimi, todistuksen numero, määrä, laji, tuotetyyppi, myöntämispäivä, viejä, ostaja jne.). Kun sopimus hyväksytään, TIDD lisää järjestelmään asianmukaiset tiedot: sopimuksen numero, ostajan tunnus (ulkomaat), jalostusyrityksen tunnus, toimitettavat määrät/tilavuudet (lajeittain ja tuotetunnuksittain). Puunippujen vientiin liittyvät yksityiskohdat on esitetty lisäyksessä X.

Taulukossa 1 esitetään yhteenveto puun kulkuvirtojen seurantamenettelyistä, joita noudatetaan puuston leimauksesta, hakkuusta ja tukeiksi sahaamisesta aina alkutuotteiksi ja jatkojalosteiksi muuntamiseen sekä vientiin asti.

Taulukko 1: Tietojen täsmäyttäminen ketjun eri vaiheissa

Vaihe	Tuotos	Tietolähde	Täsmäytys	Ratkaisevat tiedot
Puuston leimaus	Leimikkoluettelo/kartta	FC/yksityiset tahot		Pystypuun numero, laji, paikkamerkki, omistajan merkki
↓
Saannon valinta	Saantoluettelo/kartta	FC		Pystypuun numero, laji, paikkamerkki, omistajan merkki
↓
Saannon vahvistaminen	Saantoluettelo/kartta	RMSC	Leimikkoluettelo/saantoluettelo	Pystypuun numero, laji, paikkamerkki, omistajan merkki
↓
Hakkuun jälkeinen tarkastus	Luettelo kaadetuista puista (TIF)	RMSC / TVD	Saantoluettelo/TIF	Pystypuun numero, puun leimausnumero
Tuotettu ja kuljetettu tukkipuu	Tukkipuuta (LIF) koskevat tiedot (ilmoitus), LMCC	FSD / tukkipuun tuottaja	TIF, LIF, LMCC	Tukin leimausnumero, LMCC
↓
Tukkipuun tarkastus matkan varrella	Tukkia koskevat tiedot (tarkastus)	TIDD (HHC)	LMCC ja autokuormat	Tukkipuun leimausnumero, LMCC-numero, kuorma-auton tunnus
↓
Tukkipuun varastopaikka	Tukkien saapuminen	Ensimmäinen jalostaja TIDD	Tukkeja koskeva ilmoitus, LMCC ja kuorma-auton tunnus	Tukkipuun leimausnumero, LMCC, kuorma-auton tunnus
↓
Muunnettu tukkipuu	Tukkien muuntaminen	Ensimmäinen jalostaja	Jalostetut tukit, tuotantomäärä/lajit	Tukin leimausnumero, sopimusnumero
↓
Ensisijainen jatkojaloste – kuljetettu	Jalostustiedot (ilmoitus)	Ensimmäinen jalostaja	Muunnettu tukkipuu	Tukin leimausnumero, ensisijaisen jatkojalosteen leimausnumero, sopimusnumero
↓
Ensisijainen jatkojaloste – tarkastettu	Jalostustiedot (tarkastus)	TIDD (HHC)	Ensisijaista jatkojalostetta koskeva ilmoitus	Ensisijaisen jatkojalosteen leimausnumero
↓
Ensisijainen jatkojaloste – viety	Jatkojalosteen saapuminen (satamaan)	Viejä	Ilmoitettu rahtikirjan numero	Ensisijaisen jatkojalosteen leimausnumero Vientiasiakirjan numero
Tai … saapuminen toissijaiselle sahalle	Jatkojalosteen saapuminen	Toissijainen jalostaja	Ensisijaista jatkojalostetta koskeva ilmoitus	Ensisijaisen jatkojalosteen leimausnumero Sopimusnumero
↓
Toissijainen jatkojaloste – kuljetettu	Jalostustiedot (ilmoitus)	Toissijainen jalostaja	Muunnettu ensisijainen jatkojaloste	Toissijaisen jatkojalosteen leimausnumero
↓
Toissijainen jatkojaloste – tarkastettu	Jalostustiedot (tarkastus)	TIDD (HHC)	Toissijaista jatkojalostetta koskeva ilmoitus	Toissijaisen jatkojalosteen leimausnumero
↓
Toissijainen jatkojaloste – viety	Jatkojalosteen saapuminen (satamaan)	Viejä TIDD/TVD	Koko historia	Toissijaisen jatkojalosteen leimausnumero Vientiasiakirjan numero

3. Varmentamismenettely

Tässä jaksossa määritellään laillisuus periaatteiden ja arviointiperusteiden soveltamiseen nähden. Siinä esitetään menettelyt, joita kukin viranomainen suorittaa. Taulukossa 2 mainitaan sen vuoksi FC:n asiasta vastaavien osastojen valvontamenettelyt. Valvontamenettelyjen tuotokset tarkastetaan niiden menettelyjen mukaisesti, jotka kehitetään laillisuuden varmistusjärjestelmän kokeiluvaiheessa. Tarkastustoimien yhteydessä havaittujen sääntöjenvastaisuuksien käsittelymekanismeja tarkennetaan kokeiluvaiheessa voimassa olevien lainvalvontamenettelyjen ja säännösten pohjalta.

Varmentamismenettelyä ja sen säännöllisyyttä, otantamenetelmiä, kenttämenettelyjä ja puolueettoman näytön hankkimista käsitellään TVD:n menettelykäsikirjassa. Taulukon lähteenä on käytetty sopimuksen liitteessä II olevaa laillisen puutavaran määritelmää.

Taulukko 2: Valvontamenettelyt periaatteisiin ja arviointiperusteisiin nähden

PERIAATE 1

Puutavaran alkuperä: Puutavara on peräisin säädetyistä lähteistä ja kyseessä oleva yksityishenkilö, ryhmä ja omistajat ovat antaneet kirjallisen luvan maahan, joka on puunkorjuuoikeuden kohteena.

ARVIOINTIPERUSTE 1.1

Metsänsuojelualueiden puunkäyttösopimusten (Timber Utilization Contract, TUC) tapauksessa metsänhoitosuunnitelman valmistelu sisältää strategisen suunnitelman

TUC-sopimusten soveltamisalan rajaus

FSD tekee inventoinnin ennen puunkorjuuta (metsänhoitoalueella ja sen ulkopuolella ja viljelysmetsissä)

Kirjallinen lupa kyseessä olevalta yksityishenkilöltä, ryhmältä tai omistajilta

VASTUUALUE

—	FSD vastaa metsänsuojelualueiden puunkäyttösopimusten strategisesta ja operatiivisesta suunnittelusta, RMSC – leimauksen laadunvalvonta; saannon hyväksyntä

—	TIDD tarkastaa tuotujen puutuotteiden tuontiasiakirjat ja laatii raportit

MENETTELY

Metsänhoitoalueella

Strategiset metsänhoitosuunnitelmat

—	Suunnittelujoukon perustaminen

—	Nykytilanteen tarkastelu olemassa olevien tietojen perusteella

—	Alustava vyöhykejako

—	Kenttätutkimukset

—	Alustava hoitosuunnitelma jokaiselle vyöhykkeelle

—	Ensimmäisen hoitosuunnitelmaluonnoksen kokoaminen

—	Omistajat tarkastelevat virallisesti luonnosta

—	Luonnosta tarkistetaan

—	Suunnitelmaluonnos hyväksytään paikallisesti

—	Suunnitelmaluonnos siirretään tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi kansallisella tasolla

—	Lopullinen suunnitelma julkaistaan ja jaetaan

—	Suunnitelmasta laaditaan tiivistelmä

TUC-sopimusten rajaaminen

—	FSD määrittää rajapyykin

—	FSD raivaa rajat

Kirjallinen lupa

Julkaistaan 21 päivän ajan ilmoitukset kyseisen maa-alueen osalta toimivaltaisen piirikuntakokouksen (District Assembly), perinneneuvoston (Traditional Council) ja yksikköalueen (Unit area) toimisto(i)ssa

Kyseessä oleva yksityishenkilö, ryhmä tai omistaja ilmoittaa intressistään ja antaa FC:lle kirjallisen luvan puunkorjuuoikeuksien myöntämiselle kyseisellä alueella

Inventointi

—	FC leimaa puuston pk-yritysten puolesta. Suuret yritykset leimaavat puuston omilla TUC-alueillaan.

—	FC(RMSC) vastaa leimauksen laadunvarmistuksesta.

—	FC ja yritys vastaavat yhdessä numeerisen saantoluettelon laatimisesta.

—	FC(RMSC) tarkastaa perusteellisesti ja vahvistaa ennakoidun saannon.

—	RMSC luovuttaa kappaleet saannon vahvistuksesta FSD:lle, TIDD:lle ja TVD:lle. Jos kyseessä on yritys, kappale saannon vahvistuksesta lähetetään FSD:n kautta saatteella, jossa mainitaan keskeisimmät FC:n hakkuusäännöt.

—	RMSC vahvistaa asiakirjan ja kirjaa saannon (puunseurantajärjestelmän keskeinen tieto) keskustietokantaan.

—	FSD hyväksyy asiakirjan ja kirjaa saannon tietokantaan.

Metsänhoitoalueen ulkopuolella

Toimintasuunnitelma ja inventointi

—	TUC-toimintasuunnitelmaluonnoksen vahvistaminen ja tarvittaessa muuttaminen (FC-FSD)

—	Toimeksisaaja (yritys) valitsee puut alustavasti.

—	Suoritetaan hakkuuta edeltävä tarkastus ottamalla kaikkien metsähoitoalueen ulkopuolelta korjattavien puiden GPS-suuntima (FC-FSD).

—	Muuttujien kirjaaminen (FC-FSD)

—	Saannon valinta ja hyväksyntä (FC-FSD)

—	Vuotuisen hakkuusuunnitelman valmistelu

—	FSD luovuttaa kappaleen saannon vahvistuksesta yritykselle ja TVD:lle.

—	FSD kirjaa hyväksytyn saannon keskustietokantaan.

Rajaus

—	FSD tarkastaa kentällä varaamattoman maan.

—	Rajat noudattavat mahdollisuuksien mukaan kiistattomia maanomistuksen rajoja ja selkeitä luonnonrajoja (joet, tiet jne.).

—	Yksilöidään alueet, jotka on jätettävä hakkuun ulkopuolelle; FSD määrittää rajat

—	Rajat merkitään karttaan ja FSD laatii tueksi kuvauksen rajoista.

Kirjallinen lupa

—	Kuullaan yhteisöjä, piirikuntapäällikköä (District Chief Executive, DCE) tai niiden valtuuttamaa edustajaa.

—	Mahdollisella korjuualueella tehdään kenttätutkimus maanomistajien suostumuksella.

Istutus

—	Korjuukelpoisten puiden leimaus (FC-FSD)

—	Pystypuuston kuutiometrimäärän arviointi (FC-FSD)

—	Ennakkomaksu sopimuksella (yritys)

—	Pääsyluvan myöntäminen (FC-FSD)

—	FSD luovuttaa kappaleen pääsyluvasta yritykselle ja TVD:lle.

—	FSD kirjaa keskustietokantaansa tarkat tiedot pääsyluvasta mainiten pystypuuston kuutiomäärää koskevan arvion.

Rajaus

FC kartoittaa metsänhoitoalueiden kaikkien istutusten metsikkökuvioiden rajat.

FSD:n District plantation unit merkitsee rajat (esim. raivaamalla, öljymaalilla).

Vedenalainen puusto

Ennaltamääritetty vedenalaisen lohkon numero (FC-FSD/yritys)

Tuontipuu

—	Yritys varmistaa, että tuontipuusta ilmoitetaan CEPS:n GCNet-sovelluksen kautta TIDD:lle.

—	Kaikista saapuvista lähetyksistä on ilmoitettava TIDD:lle.

—	FC-TIDD varmistaa, että kaikki tuontipuu on peräisin alkuperämaan laillisista lähteistä ja että siitä on asianmukaiset asiakirjat. Tämä tehdään tarkastamalla tuontiasiakirjat.

TUOTOS

Metsänhoitoalueella

—	Metsänhoitoasiakirjat

—	Metsäkartat

—	Metsäntutkimusraportit, puuston leimausta ja saantoa koskevat tiedot

—	Metsätyyppikartat (luontotyypit, kriittiset alueet, geneettisesti rikkaat alueet, maailmanlaajuisesti merkittävän monimuotoiset alueet, karkeajakoiset suojelualueet)

—	Alueen metsänhoitosuunnitelma

Metsänhoitoalueen ulkopuolella

—	Toimintasuunnitelma

—	TUC-kartta

—	Inventaarioraportti

—	Hakkuutarkastuslomake CO2

—	Hakkuulupalomake CO3 / hyväksymiskirje

Istutus

—	Istutuskartta

—	Leimausraportti

—	Maksukuitti

—

Pääsylupa

Vedenalainen puusto

—	Lohkoraportti

Tuontipuu

Tulli-ilmoitus tuontipuusta (GCNet-raportti); tuojan tunnus, alkuperämaa jne.

PERIAATE 1

ARVIOINTIPERUSTE 1.2

Maanomistajan, yksityishenkilön tai ryhmän lupa

VASTUUALUE

—	FC-FSD tarkastaa julkisen ilmoittamisen neljännesvuosittain annettavista piirikuntaraporteista

MENETTELY

Metsänhoitoalueella

—	Lupa sisällytetään alueen metsänhoitosuunnitelmaan (FC-FSD)

Metsänhoitoalueen ulkopuolella

—	Piirikuntakokous, perinneneuvosto, yksikköalue, piirikunnan metsätoimisto määrittelevät kuulemismenettelyssä maan omistajan ja maanviljelijät, joita asia koskee.

—	Muodostetaan kenttätutkimusryhmä lain mukaisesti (FC-FSD)

—	Mahdolliset omistuskiistat ratkaistaan sovittelulla (FC-FSD).

—	Paikalliset sidosryhmät (esim. maanomistajat, maanviljelijät) antavat kirjallisen luvan korjuuseen.

TUOTOS

—	Piirikunnan ilmoitukset

—	Kirjallinen lupa

—	Pöytäkirjat kuulemisista

—	Sovittelua koskevat asiakirjat

PERIAATE 2

Puunkorjuuoikeuksien jakaminen

Puunkaatajalla oli ministerin myöntämä ja parlamentin ratifioima säädetyssä kilpailumenettelyssä tehty TUC-sopimus tai puunkaatajalla oli FC:n myöntämä talteenottolupa.

ARVIOINTIPERUSTE 2.1

Luonnonmetsiä ja viljelysmetsiä koskevat TUC-sopimukset

TREC luokittelee puunkaatajat.

VASTUUALUE

MLFM,TREC ja FC.

MENETTELY

—	Puunkaataja osallistuu kilpailumenettelyyn.

—	FC suosittelee MLFM:lle TUC-sopimuksen tekemistä puunkaatajan kanssa.

—	Puunkaataja täyttää kaikki ehdot, jotka on määritelty lain mukaista sopimuksen myöntämistä koskevassa ministerin ilmoituksessa. Tähän sisältyy varmennettu lupa kyseessä olevalta yksityishenkilöltä, ryhmältä tai omistajilta.

—	Ministeri tekee TUC-sopimuksen säädetyssä muodossa.

—	Parlamentti ratifioi TUC-sopimukset (lukuun ottamatta viljelysmetsiä koskevia TUC-sopimuksia).

TUOTOS

—	TREC:n ennakkohyväksyntäraportti

—	Kirjallinen lupa

—	TREC:n tarjouskilpailukertomus

—	FC:n raportti MLFM:lle sääntöjen noudattamisesta

—	TUC-sopimus

—	TUC ja parlamentin virallinen selostus (paitsi viljelysmetsiä koskevien TUC-sopimusten osalta)

PERIAATE 2

Puunkorjuuoikeuksien jakaminen

Puunkaatajalla oli ministerin myöntämä ja parlamentin ratifioima säädetyssä kilpailumenettelyssä tehty TUC-sopimus tai puunkaatajalla oli FC:n myöntämä talteenottolupa.

ARVIOINTIPERUSTE 2.2

Talteenottolupa (2)

Talteenottoluvan myöntäminen.

VASTUUALUE

FC-HQ

MENETTELY

—	Yritys esittää hakemuksen FC:lle.

—	FSD suorittaa tutkimuksen ja antaa FC:n johtajalle raportin, jossa esitetään perustelut tietyn alueen myyntipuuston talteenottoa varten.

—	FC myöntää talteenottoluvan.

—	FSD kirjaa talteenottoluvan tiedot keskustietokantaan.

TUOTOS

—

Hakemus

—	FSD:n tarkastuskertomus

—	Talteenottolupa

PERIAATE 2

Puunkorjuuoikeuksien jakaminen

Puunkaatajalla oli ministerin myöntämä ja parlamentin ratifioima säädetyssä kilpailumenettelyssä tehty TUC-sopimus tai puunkaatajalla oli FC:n myöntämä talteenottolupa.

ARVIOINTIPERUSTE 2.3

Takavarikoitu puutavara

VASTUUALUE

FC-FSD

MENETTELY

—	FC toteaa rikkomuksen ja tuomioistuin antaa luvan takavarikoidun puutavaran myynnille.

—	Ostajalle myönnetään ostotodistus lainsäädännön mukaisesti. Takavarikoidun puutavaran huutokauppaamisessa noudatetaan asianmukaista menettelyä.

TUOTOS

—	Tuomioistuimen päätös

—	Ostotodistus

—	FC:n myyntiraportti

PERIAATE 3

Puunkorjuuoperaatiot

Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.

ARVIOINTIPERUSTE 3.1

Puuston arviointi (sis. hakkuuta edeltävät tarkastukset metsänhoitoalueiden ulkopuolella) tehtiin hakkuukäsikirjan mukaisesti.

Puunkorjuusuunnitelman valmistelu

VASTUUALUE

—	FC-FSD (vahvistaa tuotannonalan toimittaman puunkorjuusuunnitelman)

—	RMSC (tarkastaa, että saanto vastaa menettelykäsikirjan vaatimuksia)

MENETTELY

Puuston arviointi

Ks. arviointiperusteen 1.1 menettely

Puunkorjuusuunnitelma (metsänhoitoalue)

Täytetään hyväksytty metsikkökuvion hakkuusuunnitelmapohja, johon sisältyvät:

—	metsikkökuvion yleiskuvaus

—	korjuun ehdotettu aloitus- ja lopettamispäivä

—	teiden rakentaminen

—	tarvittavien juontoreittien kokonaispituus

—

mittakaavaan (≥ 1:10 000) laadittu kartta, josta ilmenevät:

—	suojellut alueet, jotka jätetään puuntuotannon ulkopuolelle

—	kaikki vesistöt

—	olemassa olevien ja rakennettavien uusien teiden sijainti

—	varastopaikat

Puunkorjuusuunnitelma (metsänhoitoalueen ulkopuolella)

—	tarkka kuvaus korjuualueesta mukaan luettuna alueen rajat

—	kaadettavien puiden lukumäärä hakkuutarkastuslomakkeen CO2 mukaisesti

—	teiden rakentaminen

—	tarvittavien juontoreittien kokonaispituus

—

mittakaavaan (≥ 1:25 000) laadittu kartta, josta ilmenevät:

—	suojellut alueet, jotka jätetään puuntuotannon ulkopuolelle

—	kaikki vesistöt

—	olemassa olevien ja rakennettavien uusien teiden sijainti

—	suunnitelmat sopimuksista niiden maanviljelijöiden/yhteisöjen kanssa, joihin teiden rakentaminen vaikuttaa

Puunkorjuu

—	Metsänhoitoalueella metsänvartija kirjaa puustoa koskevat tiedot.

—	Toimija kirjaa metsänhoitoalueen ulkopuolista puustoa koskevat tiedot.

—	Puustoa koskevat tiedot kirjataan TIF-tietokantaan.

—	Leimausnumerot (viivakoodi) skannataan.

—	Kannot merkitään/leimataan.

—	Puu halkaistaan tukeiksi.

TUOTOS

—	Korjuuaikataulu

—	Puuston arviointiraportti

—	Hakkuutarkastusraportti

—	Leimikkokartat

—	Saantoluettelot

—	Saantokartat

PERIAATE 3

Puunkorjuuoperaatiot

Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja (LI 1649).

ARVIOINTIPERUSTE 3.2

Puunkorjuu suoritettiin puutavaran tuotantoon osoitetuilla alueilla sovellettavien korjuuvaatimusten mukaisesti.

VASTUUALUE

—	FC-FSD (tarkastaa hakkuut yrityksittäin, tarkastaa kantojen numeroinnin ja leimauksen, tarkastaa ympäristövaikutukset hakkuukäsikirjan mukaisesti, esim. suojavyöhykkeet jne.)

—	RMSC (tarkastaa puuston arvioinnit)

MENETTELY

Puunkaataja ilmoittaa piirikunnan toimistoon metsikkökuvion korjuun saattamisesta päätökseen.

FSD toteuttaa yksityiskohtaisen, 100-prosenttisen hakkuun jälkitarkastuksen kyseisessä metsikkökuviossa.

FSD tarkastaa, että yritys on noudattanut hakkuukäsikirjassa määriteltyjä puunkorjuun standardeja ja eritelmiä.

Jos yritys on tehnyt puuston arvioinnin, RMSC tarkastaa arvioinnin paikkansapitävyyden.

Puunkaataja (yritys) tarkastaa, että kaikissa kannoissa on numeroitu leima.

Sekä FSD että yritys varmistavat, että kaikki saantoon hyväksytyt puut on otettu ja kaikki maksut, rojaltit ja korvaukset maksettu.

—	Yritys varmistaa, että varastointipaikan maan tiivistynyt pintarakenne rikotaan.

—	Yritys varmistaa, että kaikki roskat/jätteet on poistettu paikalta.

—	Kaikki purot ja vesistöt ovat puhtaita roskista.

—	Varmistetaan, että kaikki kulkuväylät ja juontoreitit noudattavat sovittuja linjauksia ja riittävästä ojituksesta on huolehdittu.

—	Hyvää hakkuukäytäntöä noudatetaan.

—	FSD varmistaa, että kaikki asiaa koskevat tiedot on kirjattu kannettaviin tietokoneisiin odottamaan siirtoa TVD:n tietokantaan.

Ympäristönormit

Yritys huolehtii seuraavista:

—	Vesistöjen liettymistä vältetään saastumisen ehkäisemiseksi.

—	Hakkuu ei ole sallittua suojavyöhykkeellä 25 metriä puron molemmin puolin tai 50 metriä joen molemmin puolin.

—	Tupakointi ei ole sallittua metsäpalovaaran aikoina lukuun ottamatta ajotietä, joka on raivattu helposti syttyvästä aineksesta.

—	Hakkuuoperaatiot, mukaan luettuina puiden kaataminen, juontaminen sekä teiden rakentaminen ja varastointipaikkojen raivaaminen, eivät ole sallittuja suojelualueella.

—	Mustalla tähdellä luokiteltuja puita (lajit, joilla on tärkeä kansainvälinen merkitys ja suojeluarvo) ei saa missään olosuhteissa kaataa; erikoislupalajeille tarvitaan RMSC:n lupa.

TUOTOS

—	RMSC: korjuun jälkitarkastusraportti

—	Metsikkökuvion päättämistodistus

PERIAATE

Puunkorjuuoperaatiot

Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.

ARVIOINTIPERUSTE 3.3

Tukit oli tarkasti mitattu ja kirjattu.

VASTUUALUE

—	FC-FSD (tarkastaa LIF:n kirjaukset ja tukkien ja kantojen leimauksen)

—	TIDD (mittaa satunnaisesti tukkipuita tarkastuspisteissä)

MENETTELY

—	FSD:n metsänvartija mittaa kaadetut puut.

—	Kirjaa puustoa koskevat tiedot TIF-lomakkeelle.

—	Puunkaataja (yritys) kirjaa tukkeja koskevat tiedot (kuten tukkipuun leimausnumero) LIF-lomakkeelle

—	FC-TVD myöntää leimat FC-FSD:lle ja yritykselle sallitun saannon mukaisesti.

—	FSD vertaa TIF-tietoja yrityksen antamiin LIF-tietoihin.

—	FSD tarkastaa tukkipuuta koskevat tiedot ja leimausnumeron.

TUOTOS

Täytetyt TIF- ja LIF-lomakkeet

PERIAATE 3

Puunkorjuuoperaatiot

Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.

ARVIOINTIPERUSTE 3.4

Korjattu puutavara vastasi TUC-sopimuksessa tai talteenottoluvassa vahvistettuja lajeja ja määrää tai leimanumeroita.

VASTUUALUE

—	FC-FSD (tarkastaa TIF- ja LIF-lomakkeiden ilmoitukset lajeista ja määrästä; vertaa satoa saantoon).

MENETTELY

—	Tuottaja kirjaa LIF-lomakkeeseen tukkipuuta koskevat tiedot, myös leimausnumeron, puusta saatujen tukkien lukumäärän, niiden mitat (pituus ja halkaisijat kummastakin päästä), puulajit, puun (kannon) leimausnumeron ja puuston numeron.

—	FC ja yritys tarkastavat, että kaikki kannot on leimattu ja numeroitu ja että leiman väri on oikea.

—	FSD vertaa TIF-tietoja yrityksen antamiin LIF-tietoihin.

—	FSD tarkastaa tukkipuuta koskevat tiedot ja leimausnumeron.

TUOTOS

—

Saanto

—	Täytetyt TIF- ja LIF-lomakkeet

PERIAATE 3

Puunkorjuuoperaatiot

Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.

ARVIOINTIPERUSTE 3.5

Kannot ja tukit on leimattu ja numeroitu hakkuukäsikirjan mukaisesti.

VASTUUALUE

—	FC-FSD (tarkastaa merkinnät ja leimat)

—	TIDD (tarkastaa tukkien merkinnät tarkastuspisteissä)

MENETTELY

FC ja yritys huolehtivat seuraavista:

—	Kaikki kannot on merkitty ja numeroitu.

—

Jokaisessa tukissa on oltava seuraavat merkinnät:

—	lajitunniste, paikkamerkki ja toimeksisaajan puunumero, joka on numerolla 1 alkava sarjanumero (yrityksen omistajuusmerkin rekisteröinnin jälkeen kaadettujen puiden lukumäärä)

—	tukkinumero, joka on puusta leikatulle kyseiselle tukille annettu numero; tyvitukille annetaan numero 1

—	yrityksen omistajuusmerkki.

—

Metsänhoitoalueelta saaduissa tukeissa on oltava seuraavat merkinnät:

—	Alueen tunnus, metsikkökuvion ja puuston arvioinnin numero.

—	Metsänhoitoalueen ulkopuolelta saaduissa tukeissa on oltava merkintä ”OFR”.

—	Kantojen/tukkien leimojen on oltava oikean värisiä.

TUOTOS

Merkatut ja leimatut kannot, merkatut ja leimatut tukit.

PERIAATE 3

Puunkorjuuoperaatiot

Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.

ARVIOINTIPERUSTE 3.6

Puunkaataja sovelsi yhteiskuntavastuusopimusta ja noudatti sen määräyksiä.

VASTUUALUE

FC-FSD tarkastaa, että järjestelmävaatimusanalyysiä (SRA) on noudatettu.

MENETTELY

—	FC-FSD varmistaa, että puunkaataja ryhtyy järjestelmävaatimusanalyysiin maan omistavien yhteisöjen kanssa, se muodostaa erottamattoman osan TUC-sopimusta ja ehdot sitovat molempia osapuolia.

—	Yritys tallettaa SRA-asiakirjan FC:n huostaan.

—	FC-FSD raportoi SRA:n noudattamisesta.

—	Maan omistavat yhteisöt kunnioittavat puunkaatajan oikeutta toimia TUC-alueella.

TUOTOS

SRA-asiakirja ja FSD:n raportit sääntöjen noudattamisesta.

PERIAATE 3

Puunkorjuuoperaatiot

Puunkaataja noudatti lainsäädännön mukaisia metsätoimintamenettelyjä ja normeja.

ARVIOINTIPERUSTE 3.7

Viljelijöille maksettiin korvausta mahdollisista satovahingoista.

VASTUUALUE

FC-FSD tarkastaa korvauksen määrän ja maksun toteutumisen.

MENETTELY

—	FSD suorittaa hakkuukäsikirjan mukaisen vahinkoarvioinnin.

—	FSD varmistaa, että puunkaataja (yritys) suorittaa asianmukaisen satovahinkokorvauksen maksun.

TUOTOS

Arvio vahingosta, korvausraportti ja maksukuitti

PERIAATE 4

Kuljetus

Puutavaraa kuljetettiin koko ajan lainsäädännön mukaisia normeja noudattaen.

ARVIOINTIPERUSTE 4.1

Puutavarakuljetusten mukana toimitettiin viralliset asiakirjat, joissa täsmennettiin puutavaran alkuperä ja jotka vastasivat puutavaran fyysisiä tunnusmerkkejä.

VASTUUALUE

TIDD (tarkastaa LMCC/PLMCC/ILMCC-asiakirjat ja toimittaa tiedot TVD:lle).

MENETTELY

—	Yritys hakee LMCC/PLMCC-asiakirjaa FC-FSD:ltä.

—	FC-FSD vertaa TIF-tietoja tukkipuuta koskeviin selvityksiin (LIF ja tukin leimausnumero).

—	FC-FSD myöntää LMCC/PLMCC-asiakirjan kuorma-auton siirtämiseksi määräpaikkaan (sahat).

—

FC-TIDD tekee tarkastuksia matkan varrella tietyissä tarkastuspaikoissa ja TIDD:n tarkastajat tekevät yllätystarkastuksia kuormien otoksesta esimerkiksi vertaamalla LMCC/PLMCC-asiakirjaa ja kuorman tukkeja (mm. omistajuusmerkki, paikkamerkki, puuston arvioinnin numero, kuorma-auton tunniste, määräpaikka).

—	FC-TIDD tarkastaa ja ottaa talteen LMCC/PLMCC-tiedot tietyissä tarkastuspaikoissa kannettavilla tietokoneilla ja siirtää tiedot TVD:n keskustietokantaan.

—	Kun kuorma saapuu sahalle, tukkeja koskevat tiedot kirjataan sahan lokikirjaan.

Kuljetus (tuontipuutavara)

—	TIDD mittaa puun ja leimaa jokaisen tukin/nipun satamassa.

—	Paikallisiin jalostuslaitoksiin tarkoitetut tukit kuormataan kuorma-autoihin ja TIDD myöntää ILMCC-asiakirjan.

—

Ilmoitetut tiedot vastaavat kotimaan metsissä kaadettuja tukkeja koskevia ja TVD:lle toimitettuja tietoja. Näitä ovat muun muassa leimausnumero, laji, pituus ja halkaisijat molemmista päistä. Jokaisesta kuormasta kirjataan LIF, maahantuojan tunnus, alkuperämaa, määräpaikka, jalostusyrityksen tunnus, kuorma-auton tunnus, kuljettaja ja kuorma-auton omistaja.

TUOTOS

LMCC/PLMCC,ILMCC, rahtikirja, tukkeja koskevat tiedot kirjattuina sahan lokikirjaan.

PERIAATE 4	Kuljetus Puutavaraa kuljetettiin koko ajan lainsäädännön mukaisia normeja noudattaen.
ARVIOINTIPERUSTE 4.2	Puutavara kuljetettiin lainsäädännön mukaisessa aikataulussa.
VASTUUALUE	FC-TIDD (tarkastaa kuorma-auton suorittamat matkat).
MENETTELY	FC-TIDD ja FC-FSD varmistavat, että puutavaraa kuljetetaan työpäivinä klo 6.00–18.00, ellei pääjohtaja ole sallinut muuta aikaa hänelle asiasta tehdystä hakemuksesta.
TUOTOS	LMCC/PLMCC/ILMCC.

PERIAATE 5

Jalostus

ARVIOINTIPERUSTE 5.1

Puunjalostuslaitoksilla on voimassa olevat luvat, ne on kirjattu FC:n rekisteriin ja ne noudattivat kaikkia lakisääteisiä vaatimuksia.

VASTUUALUE

FC-TIDD (tarkastaa yrityksen toimittamat asiakirjat; tarkastaa yrityksen käyttämän raaka-aineen lähteen).

MENETTELY

Uudet yritykset:

—	Yritys toimittaa FC:lle hakemuksen aikomuksesta perustaa puutavara-alan yritys.

—	FC-TIDD tarkastaa vaadittavat asiakirjat (liiketoimintasuunnitelma ja toteutettavuusselvitys, joka sisältää tiedot raaka-aineen lähteestä).

—	FC-TIDD rekisteröi yrityksen ja myöntää todistuksen, jos kaikki vaatimukset täyttyvät.

Toiminnassa olevat yritykset:

—	Yritys toimittaa FC:lle vuosittain hakemuksen luvan jatkamiseksi.

—	FC-TIDD tarkastaa vaadittavat asiakirjat (yrityksen tunnus ja rekisteritoimistosta saatava todistus liiketoiminnan aloittamisesta, veroselvitys valtiontulotoimistosta, omistajuusmerkin uusinta FC-FSD:ltä).

—	FC-TIDD uusii todistuksen, jos kaikki vaatimukset täyttyvät.

TUOTOS

Voimassa oleva todistus / lupa

PERIAATE 5

Jalostus

ARVIOINTIPERUSTE 5.2

Teollisuuden käytännöt ovat lainsäädännön normien mukaisia.

VASTUUALUE

—	TIDD (tarkastaa työ-, terveys- ja turvallisuusvaatimukset).

—	Tehtaiden tarkastusyksikkö (Työministeriö).

MENETTELY

Yritys huolehtii seuraavista:

—	Jokainen palkattu työntekijä tekee työtä tyydyttävissä terveys- ja turvallisuusolosuhteissa.

—	Työntekijät saavat tarvittavat tiedot, ohjeet ja koulutuksen työpaikkaan liittyvistä terveys- ja turvallisuusseikoista.

—	Työntekijöiden suojelemiseksi tulipalolta on riittävät varotoimenpiteet.

—	Työympäristöön liittyvät riskitekijät on minimoitu työstä johtuvien, työhön liittyvien tai työn kuluessa syntyvien tapaturmien ja terveysvahinkojen ehkäisemiseksi.

—	Kaikkia työntekijöitä varten on vahinkovakuutus.

—	Työministeriö tekee tarkastuksia ja/tai ohjaa työnantajaa tarvittavissa korjauksissa, joilla voidaan varmistaa työolojen terveellisyys ja turvallisuus.

TUOTOS

Työohjeet, koulutus, vakuutus ja tapaturmatilastot

PERIAATE 6

Kauppa

Kaikilla myyjillä/viejillä on voimassa olevat luvat puutavaran myyntiin.

ARVIOINTIPERUSTE 6.1

Viejät ovat saaneet FC:n luvan.

VASTUUALUE

FC-TIDD

MENETTELY

—	Ostaja pyytää tarkastusta.

—	Viejä toimittaa veroselvitystodistuksen.

—	TIDD antaa tarkastusraportin.

—	TIDD täsmäyttää tiedot.

—	FC-TIDD täsmäyttää panokset ja tuotokset.

—	Ennen vientiä viejä toimittaa sähköisesti tai käsin täytetyn hakemuksen jalostetun puun viennille. Tätä seuraa sopimuksen hyväksymisprosessi.

—	TIDD kirjaa viennin yhteydessä TVD-tietokantaan tiedot esimerkiksi jalostusyrityksen tunnuksesta, sopimuksen numerosta, ostajan tunnuksesta, toimitettavista määristä ja tavaran mitoista eriteltynä lajeittain ja tuotetunnisteen mukaan.

—	TIDD antaa raportin jalostettujen puutuotteiden kuukausittaisesta viennistä eriteltynä tuottajan tai viejän mukaan.

—	TVD:n keskustietokanta saa luettelon nippunumeroista ja se tuottaa raportin, josta ilmenee otokseen valittujen nippujen sisältämän puun historia. Se osoittaa, milloin ja miten puu on jalostettu, tukkien tunnusnumerot ja raakapuiden tunnukset ja sijainnin, missä ja milloin raakapuu on kaadettu jne.

—	Kun hyväksyttävien tietosarjojen täsmäytys on onnistunut, TVD antaa tarkastusmerkinnän TIDD:lle. TIDD antaa vienti/FLEGT-luvan.

—	TIDD siirtää tiedot CEPS:lle, jotta kuorma voidaan vapauttaa lastattavaksi laivaan.

—	CEPS vapauttaa tavarat vientiin.

TUOTOS

—	Ostajan rekisteröintitodistus

—	FC:n todistukset/toimintalupa

—	FC-TIDD:n hyväksymä kauppasopimus

—	Todistus laillisuudesta

—	Veroselvitystodistus, tuotteen tarkastuskertomus, todistus laillisuudesta ja tulliselvitys

PERIAATE 6

Kauppa

Kaikilla myyjillä/viejillä on voimassa olevat luvat puutavaran myyntiin.

ARVIOINTIPERUSTE 6.2

Kotimaiset myyjät on kirjattu FC:n rekisteriin.

VASTUUALUE

FC-TIDD (tarkastaa kotimaisten myyjien rekisteröintihakemukset, tarkastaa myyjien toimitilat, tarkastaa myyjien ostot sahoilta).

MENETTELY

—	Myyjä pyytää tarkastusta.

—	Myyjä toimittaa veroselvitystodistuksen.

—	FC-TIDD antaa tarkastusraportin.

—	FC-TIDD täsmäyttää tiedot.

—	FC-TIDD täsmäyttää panokset ja tuotokset.

—	TIDD antaa jatkossa raportin jalostettujen puutuotteiden kuukausittaisista toimituksista kotimaanmarkkinoille eriteltynä tuottajan mukaan.

TUOTOS

—	FC:n myyjälle myöntämä, voimassa oleva rekisteröintilupa

—	FC:n todistukset/toimintalupa

—	Tuotteen tarkastusraportti

—	ALV-rekisteriote

—	Tuloveroselvitystodistus

PERIAATE 7

Verovelvoitteet

Puunkaatajalla tai myyjällä ei ollut myynti- tai vientiajankohtana lakisääteisiä maksuja, vuokria tai veroja maksamatta.

ARVIOINTIPERUSTE 7.1

Puunkaatajalla ei ollut maksamattomia kantomaksuja tai muita puunkaatajille Ghanassa koituvia maksuja.

VASTUUALUE

—	TIDD (tarkastaa, että kantomaksut ja muut maksut on maksettu ennen FLEGT-luvan myöntämistä).

—	FC-FSD (tarkastaa, että kantomaksu on maksettu ennen omistajuusmerkin uusintaa).

—	TREC (tarkastaa, että kantomaksu on maksettu ennen tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien ennakkohyväksyntää).

MENETTELY

Metsänvartijat tuottavat viikoittain laskutusraportit TIF-tietojen perusteella.

Metsäpiirin kirjanpitäjä laatii toimeksisaajan laskun.

Viikoittain toimitetaan sopimusta koskeva lasku / tiliote.

FC-FSD antaa raportteja jokaisen tuottajan puutavaratuotantoon perustuvien rojaltilaskujen analyysistä.

TIDD täsmäyttää rahavirrat. Viejien osalta tähän kuuluvat:

—	kantomaksut

—	hyväksytty Ghanan keskuspankin valuuttavalvontalomake A2

—	tositteet remburssien maksamisesta.

TUOTOS

Toimeksisaajan lasku, maksukuitit, valuuttavalvontalomake A2, remburssit.

PERIAATE 7	Verovelvoitteet Puunkaatajalla tai myyjällä ei ollut myynti- tai vientiajankohtana lakisääteisiä maksuja, vuokria tai veroja maksamatta.
ARVIOINTIPERUSTE 7.2	Puunkaatajalla ei ole maksamattomia maanvuokria.
VASTUUALUE	FC-FSD (tarkastaa, että maanvuokrat on maksettu).
MENETTELY	FC-FSD lähettää toimeksisaajille kuukausittaiset laskelmat.
TUOTOS	FSD:n toimeksisaajien kuukausittainen laskelma, maksukuitit.

PERIAATE 7

Verovelvoitteet

Puunkaatajalla tai myyjällä ei ollut myynti- tai vientiajankohtana lakisääteisiä maksuja, vuokria tai veroja maksamatta.

ARVIOINTIPERUSTE 7.3

Viejällä ei ole maksamattomia vientimaksuja.

VASTUUALUE

TIDD (tarkastaa ennen rekisteröintiä ja FLEGT-lupien myöntämistä, että vientimaksut on maksettu).

MENETTELY

—	Viejä esittää vientiasiakirjat.

—	TIDD määrittää, mistä lajeista on maksettava maksu.

—	Viejä suorittaa maksun.

—	FC-TIDD myöntää luvan.

—	FC-TIDD antaa neljännesvuosittain raportit MLFM:lle, MFEP:lle ja päätilintarkastajalle.

TUOTOS

Maksukuitit ja FC-TIDD:n kuukausittain/neljännesvuosittain antamat raportit.

PERIAATE 7

Verovelvoitteet

Puunkaatajalla tai myyjällä ei ollut myynti- tai vientiajankohtana lakisääteisiä maksuja, vuokria tai veroja maksamatta.

ARVIOINTIPERUSTE 7.4

Puunkaatajalla tai viejällä ei ole maksamattomia yhtiöveroja.

VASTUUALUE

—	FSD (tarkastaa ennen omistajuusmerkin rekisteröintiä ja puuvarojen jakoa, että yhtiöverot on maksettu).

—	TIDD (tarkastaa ennen puutuotteiden viejien / kotimaisten myyjien rekisteröintiä, että yhtiöverot on maksettu).

MENETTELY

Viejä tai myyjät toimittavat tuloveroselvitystodistuksen omistajuusmerkin rekisteröinnin tai uusinnan ja TIDD:hen rekisteröinnin tai todistuksen uusinnan yhteydessä.

TUOTOS

Veroselvitystodistus, maksukuitit.

4. Lupamenettely

Toimivaltaisena lupaviranomaisena TIDD vastaa lupien myöntämisestä kaikille tavaraerille. TIDD käyttää TVD:n tietoja, joissa vahvistetaan, että kyseinen lähetys täyttää laillisuusvaatimukset. Hallinto- ja lupamenettelyjä tarkennetaan pilottivaiheessa, ja perustana käytetään TIDD:n nykyisiä luvanmyöntömenettelyjä. Järjestelmän ansiosta TIDD voi myöntää tavaraeriin perustuvia lupia, joita myönnetään laillisuuden määritelmän täyttäville maasta vietäville puutuotteille. Prosessin eri vaiheissa täsmäytettävät tiedot mainitaan taulukossa 1. Varmentamismenettelystä on tarkemmat tiedot taulukossa 2.

TIDD tekee toimintaan liittyen seuraavat toimenpiteet: asiakirjojen (myös tuotantoilmoitusten ja -lupien) tarkastus; kenttätarkastukset, joilla varmistetaan vastaavuus asiakirjojen tietojen kanssa; tukkipuun ja puutuotteiden seuranta lähteestä vientiin saakka; rojalti- ja muiden maksujen tarkastus; hakkuualueiden, kuormien ja jalostuslaitosten satunnaistarkastukset. Näitä tarkastuksia täydentää TVD:n selvitys, jonka perusteella sallitaan FLEGT-lupien myöntäminen. Menettelyä kehitetään edelleen pilottivaiheessa.

FLEGT-lupaviranomaisella on saatavillaan eri tarkastuspisteiden täsmäytetyt tiedot, jotta se voi myöntää lupia. TVD tarkastaa satunnaisesti viranomaisen myöntämiä lupia varmistuakseen siitä, että vientiin menevät ainoastaan sellaiset erät, jotka vastaavat alkuperää, korjuuta, kuljetusta, jalostusta ja kauppaa koskevia lain vaatimuksia ja joita koskevat taloudelliset/verotukselliset velvollisuudet on täytetty.

5. Timber Validation Department (TVD)

1. Johdanto

Laillisuuden varmistusjärjestelmässä ovat tärkeitä riippumattomuus, avoimuus ja uskottavuus. Tämän vuoksi perustetaan Timber Validation Department (TVD), jonka tehtävänä on:

i)	tarkastaa metsäalan toimijoiden toimia. Se tarkastaa laissa määrätyn ja laillisuusmääritelmään sisältyvän sääntelyn täytäntöönpanon tilan. TVD käyttää taulukossa 2 esitettyjä laillisuuden tarkastusmenettelyjä tarkastuspuitteina, jotka ohjaavat sen varmentamistehtäviä:

ii)	täsmäyttää alan toimista kentällä saadut tietosarjat myöntämisjärjestelmään perustuvien lupien vahvistamiseksi.

Hallintojärjestelmien perustamiseen ja TVD:n varmentamismenettelyjen laatimiseen sekä perustan luomiseen laillisuuden varmistusjärjestelmän uskottavuudelle pyritään saamaan teknistä apua. Tämä muodostaa myös perustan valmiuksien kehittämiselle.

2. Institutionaaliset järjestelyt ja henkilöstö

TVD perustetaan FC:n osastoksi, ja se sijoitetaan FC:n päätoimipaikkaan. Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen sihteeristö muodostaa TVD:n ytimen. TVD:tä johtaa johtaja, joka nimitetään rekrytointikilpailun kautta. Jotta saataisiin aikaan uudenlainen toimintakulttuuri, TVD palkkaa pilottivaiheessa henkilöstöä virkoihin. Samaan tapaan toimitaan pilottivaiheen jälkeen, kun järjestelmä on täysin toimiva. TVD:n keskeisellä henkilöstöllä on oltava loppututkinto ja vankkaa kokemusta tieto- ja viestintätekniikan, metsätalouden, puuteknologian ja toimitusketjun hallinnan aloilta. TVD:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu raportointi rikkomuksista ja laillisuuden varmistusjärjestelmää ja sääntelykehystä koskevien parannussuositusten esittäminen maa-, metsä- ja kaivostalouden ministeriölle pääjohtajan välityksellä. Osana lainsäädännön tarkastelun ensimmäistä uudistusvaihetta MLFM antaa säädöksen, jolla TVD saa tarvittavat valtuudet.

Korkeatasoisen henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi johtajan tehtäväksi annetaan koulutusohjelman laatiminen TVD:n henkilöstöä varten. Sillä varmistetaan, että TVD:n henkilöstön ammattitaitoa parannetaan jatkuvasti järjestelmän vaatimusten mukaisesti.

Riippumattomuuden ja uskottavuuden varmistamiseksi perustetaan Timber Validation Council (TVC), joka valvoo TVD:n toimintaa. TVC varmistaa, että TVD toimii avoimesti ja riippumattomasti. TVC.ssä ovat edustettuina eri sidosryhmät, joita voivat olla muun muassa seuraavat:

i)	Oikeuslaitos

ii)	Maa-, metsä- ja kaivostalouden ministeriö

iii)

Tulli

iv)

Poliisi

v)	Kansalaisyhteiskunta

vi)	FC:n pääjohtaja

vii)	Teollisuus

viii)

TVD:n johtaja viran puolesta

TVC:n puheenjohtajana toimii FC:n pääjohtaja. FC:n toimistojen päälliköitä voidaan kutsua kokouksiin, kun aihe liittyy kyseisen toimiston alueeseen.

3. Suhteet olemassa oleviin instituutioihin

TVD:n toiminta tarkastajana FC:n olemassa olevien jaostojen/yksiköiden kanssa on kuvattu lisäyksissä I–X olevissa prosessikaavioissa. Olemassa olevat jaostot ja yksiköt jatkavat omissa tehtävissään, ja TVD pysyy niistä erossa omassa varmistustehtävässään. TVD ja TVC raportoivat MLFM:lle FC:n välityksellä.

4. Rahoitus

Ghanan hallitus pyrkii saamaan ulkopuolista apua TVD:n teknisessä suunnittelussa ja sen perustamiseen ja keskeisiin tehtäviin liittyvissä investointikustannuksissa. Pitkällä aikavälillä Ghanan hallitus odottaa, että puualan maksut ja vuokrat kattavat TVD:n toimintakulut ja puun hankintaan liittyvät lakisääteiset tarkastukset.

TVD:n yleinen täytäntöönpanobudjetti kattaa seuraavat alat:

—	seurantajärjestelmän perustamiskustannukset

—	kulut teknisen avun hankkimisesta valtuutetun tarkastajan välityksellä

—	TVD:n logistiikka ja varustaminen sekä muiden jaostojen tarpeet laillisuuden varmistusjärjestelmän täytäntöön panemiseksi

—	kulut TVD:n henkilöstön samoin kuin järjestelmän täytäntöönpanon kannalta ratkaisevia palveluja tuottavan FC:n henkilöstön kouluttamisesta

—	alkuvaiheen kulut avusta teollisuudelle, jotta se saa hankittua järjestelmän edellyttämät tekniset perusvalmiudet (tietotekniikka).

5. Valitusmenettely

Valitukset TVD:n toiminnasta tarkastustietojen antamisessa (eli vahvistus siitä, että täsmäytys ja tarkastusprosessi on saatu päätökseen ja FLEGT-lupa voidaan myöntää) vastaanottaa TVC. Valitusmenettelyn tarkoitus on tarjota vahinkoa kärsineille osapuolille mahdollisuus vaatia korjausta sekä lisätä yleisön luottamusta tarkastusjärjestelmän toimivuutta kohtaan. TVC nimittää tähän tarkoitukseen ryhmän välittäjiä, joita johtaa oikeusalan toimija, jolla on pätevyys toimia High Courtin tuomarina.

(1) Riippumaton asiantuntija arvioi ehdotusta elokuussa 2008. Kyseisessä tarkistuksessa havaittiin joitakin ongelmakohtia, ja molemmat osapuolet katsoivat, että niitä olisi asianmukaisempaa tarkastella sitten kun järjestelmä on otettu käyttöön. Nämä ongelmat otetaan huomioon myös laillisuuden varmistusjärjestelmää suunniteltaessa ja testattaessa.

(2) Forestry Commission myöntää luvan siinä asetetuin ehdoin puun talteenottoon alueelta, jota kehitetään parhaillaan muuhun käyttöön (tienrakennus, asuinalueen laajentaminen tai maanviljely).

Lisäys I–X – Puunseurantajärjestelmää kuvaavat kaaviot

Appendix I: Stock Enumeration — On-Reserve

Appendix II: Tree Felling & Log Production

Appendix III: Post Harvest Audit

Appendix IV: Log Transport & Inspections

Appendix V: Confiscated Timber

Appendix VI: Log Imports

Appendix VII: Log Arrival at Processing Plant

Appendix VIII: Log Processing

Appendix IX: Processed Wood

Appendix X: Export of Processed Wood Bundles

LYHENTEET

CEO	Chief Executive Officer (pääjohtaja)
CEPS	Customs Excise & Preventive Services (Ghanan tulliviranomainen)
CLC	Certificate of Legal Compliance (laillisuustodistus)
CoC	Chain of Custody (toimitusketju)
CoP	Certificate of Purchase (ostotodistus)
DCE	District Chief Executive (piirikuntapäällikkö)
DfID	Departement for International Development (Yhdistyneen kuningaskunnan kehitysyhteistyöministeriö)
DFO	District Forest Office (piirikunnan metsätoimisto)
EU	European Union (Euroopan unioni)
FC	Forestry Commission (metsätalouskomissio)
FLEGT	Forest Law Enforcement, Governance and Trade (metsälainsäädännön noudattaminen, metsähallinto ja puukauppa)
FMP	Forest Management Plan (metsänhoitosuunnitelma)
FMU	Forest Management Unit (metsänhoitoyksikkö)
Form CO2
Form CO3
FR	Forest Reserve (metsänhoitoalue)
FSC	Forest Stewardship Council (hyvän metsänhoidon neuvosto)
FSD	Forest Service Division
GCNet	Ghana Community Network Services Ltd.
GFTN	Global Forest & Trade Network
GIS	Geographic Information System (paikkatietojärjestelmä)
GPS	Global Positioning System (maailmanlaajuinen satelliittipaikannusjärjestelmä)
GSBA	Globally Significant Biodiversity Area (biologiselta monimuotoisuudeltaan maailmanlaajuisesti merkittävä alue)
HHC	Handheld Computer (kannettava tietokone)
HQ	Headquarters (päätoimipaikka)
ICT	Information and Communication Technology (tieto- ja viestintätekniikka, TVT)
ID	Identification/Identity (tunnus/tunniste tietojärjestelmissä)
ILMCC	Import Log Measurement and Conveyance Certificate
IM	Independent Monitor (riippumaton valvoja)
LAS	Legality Assurance System (laillisuuden varmistusjärjestelmä)
LI	Legislative Instrument (säädös)
LIC	Lumber Inspection Certificate
LIF	Log Information Form (tukkitietolomake)
LMCC	Log Measurement and Conveyance Certificate
LSE	Large Scale Enterprise (suuryritys)
MoFEP	Ministry of Finance and Economic Planning (valtiovarainministeriö)
MLFM	Ministry of Lands, Forestry and Mines (maa-, metsä- ja kaivosteollisuuden ministeriö)
NGO	Non-Governmental Organisation (valtiosta riippumaton järjestö)
NTFP	Non-Timber Forest Product (muut metsätuotteet kuin puutavara)
OASL	Office of Administrator of Stool Lands (heimomaiden hallinnollinen toimisto)
OFR	Off Forest Reserve (metsänhoitoalueen ulkopuolinen alue)
PC	Personal Computer (tietokone)
PEFC	Programme for the Endorsement of Forest Certification
PLMCC	Plantation Log Measurement and Conveyance Certificate
PPC	Plantation Production Certificate
PW	Processed Wood (jalostettu puu)
RFID	Radio Frequency Identification Device (radiotaajuustunnistin)
RFO	Regional Forest Office (alueellinen metsätoimisto)
RMSC	Resource Management Support Centre (resurssinhallinnan tukikeskus)
RS	Range Supervisor (metsänvartija)
SME	Small & Medium Scale Enterprise (pk-yritys)
SP	Salvage Permit (talteenottolupa)
SRA	System Requirement Analysis
TIDD	Timber Industry Development Division
TIF	Tree Information Form (puutietolomake)
TO	Technical Officer
TREC	Timber Rights Evaluation Committee
TSP	Temporary Sample Plot (tilapäinen otosalue)
TUC	Timber Utilisation Contract (puunkäyttösopimus)
TUP	Timber Utilisation Permit (puunkäyttölupa)
TVD	Timber Validation Department
VAT	Value Added Tax (arvonlisävero)
VIC	Veneer Inspection Certificate
VLC	Verification of Legal Compliance
VLTP	Validation of Legal Timber Programme
VPA	Voluntary Partnership Agreement (vapaaehtoinen kumppanuussopimus)
WTS	Wood Tracking System (puunseurantajärjestelmä)

LIITE VI

RIIPPUMATTOMAN VALVONNAN TEHTÄVÄNMÄÄRITYS

Ghana nimittää Ghanan ja EU:n kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä EU:ta kuullen riippumattoman valvojan valvomaan tiettyjen, erityisesti laillisuuden varmistusjärjestelmään kuuluvien menettelyjen ja valvontatoimenpiteiden toteuttamista. Riippumattomalla valvonnalla pyritään takaamaan kaikille osapuolille, mukaan luettuna yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi, että laillisuuden varmistusjärjestelmä toimii, ja tällä tavalla takaamaan tämän sopimuksen nojalla myönnettyjen lupien uskottavuus.

1. Riippumattoman valvojan keskeiset tehtävät:

Riippumattoman valvojan päätehtävät ovat seuraavat:

—	arvioida laillisuuden varmistusjärjestelmän täytäntöönpanoa ja toimivuutta

—	toteuttaa metsäalan sääntelyviranomaisten työtä koskevia kenttätutkimuksia kaikilla metsätalouden, teollisuuden ja toimitusketjun tasoilla muun muassa tekemällä vertailuja EU:n toimivaltaisten viranomaisten hallussa oleviin tietoihin

—	yksilöidä ja dokumentoida järjestelmän virheitä ja arvioida, ovatko sääntelyviranomaiset suositelleet ja toteuttaneet korjauksia sääntöjenvastaisuuksiin ja järjestelmän virheisiin

—	arvioida toteutettujen korjausten vaikutusta

—	arvioida laillisuuden varmistusjärjestelmää ja FLEGT-lupien myöntämismenettelyä tukevien tietojärjestelmien asianmukaisuutta

—	arvioida FLEGT-järjestelmään liittyvien, julkaistujen tuotanto- ja kauppatilastojen kattavuutta ja tarkkuutta; arvioida lupien varmentamismenettelyn toimivuutta EU:n päässä

—	raportoida havainnoista.

2. Menetelmät

Riippumattomalla valvojalla on valvontatehtävään, valvonnasta saatujen havaintojen arviointiin ja raporttien laadintaan menetelmät, jotka on määritelty julkisesti saatavilla olevissa asiakirjoissa.

—	Valvontamenetelmien on vastattava kansainvälisesti hyväksyttyjä parhaita käytäntöjä, kuten ISO-standardeissa 17021 ja 19011 määriteltyjä tai vastaavia käytäntöjä.

—	Riippumaton valvoja laatii sopimuskautta varten valvonta-aikataulun, johon sisältyvät raporttiluonnosten antamispäivät.

—	Riippumattoman valvojan menetelmät perustuvat näyttöön.

—	Tarkastukset tehdään ensimmäisen vuoden aikana noin kuuden kuukauden välein ennen siirtymistä vuotuisiin tarkastuksiin.

—	Menettelyjä koskevissa asiakirjoissa määritellään sopimusviranomaisen kanssa sovittavat suuntaviivat asiakirjojen, rekisterien ja toimien otosten tarkastamiselle.

—	Menettelyjä koskevissa asiakirjoissa määrätään sellaisten tietojen käytöstä, joita saadaan sidosryhmiltä, jotka eivät välttämättä ole suoraan tekemisissä laillisuuden varmistusjärjestelmän täytäntöönpanon kanssa.

—	Kaikki valvonnasta saatavat havainnot dokumentoidaan.

—	Valvonnassa pyritään toteamaan, että kaikki laillisuuden varmistusjärjestelmän osat toimivat toivotulla tavalla, ja erityisesti tuodaan esiin kaikki järjestelmän virheet havaittujen sääntöjenvastaisuuksien perusteella sekä arvioidaan sääntelyviranomaisten korjauspyyntöjä ja niiden noudattamista.

—	Valvontaraportteihin sisällytetään kaikki merkityksellinen tieto valvontaohjelmasta ja havainnoista. Valvontaraporteista ja tiivistelmistä annetaan ohjeet menettelyjä koskevissa asiakirjoissa.

—

Osapuolet huolehtivat siitä, että riippumattomalla valvojalla on vapaasti käytettävissään tarvittavat tiedot, ellei tietoja ole luokiteltu luottamuksellisiksi, ja että sillä on yhteys laillisuuden varmistusjärjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvaan henkilöstöön, tiedot tämän henkilöstön tarkastustoimista, asiaa koskevista toimista metsässä, puutavaran toimitusketjussa, jalostuslaitoksissa ja puutavaran vienti- ja tuontipaikoissa.

3. Vaatimukset

Riippumattoman valvojan on oltava puolueeton ja riippumaton organisaatio, jolla on todistetusti kokemusta tarkastuskäytännöistä ja metsäalasta. Kokemus metsäalasta Ghanassa tai muissa trooppista puuta tuottavissa maissa on etu.

—	Riippumaton valvoja ei saa olla suoraan osallisena metsien hoidossa, puun tuotannossa, puukaupassa tai metsäalan valvonnassa Ghanassa tai EU:ssa.

—	Kaupalliset palveluntarjoajat, joiden kanssa Ghanan hallitus on tehnyt sopimuksen muista metsäalan hallintoa ja sääntelyä tukevista palveluista, eivät ole valintakelpoisia.

—	Riippumattomalla valvojalla on oltava sisäinen laatujärjestelmä, joka täyttää ISO-standardin 17021 tai vastaavat vaatimukset.

—	Riippumattomalla valvojalla ja sen valvontatehtäviin nimittämillä työntekijöillä on oltava todistetusti kokemusta metsänhoidon, puunjalostusteollisuuden ja niihin liittyvien toimitusketjujen tarkastusten valvonnasta.

—	Jos riippumaton valvoja ei ole Ghanassa rekisteröity yhteisö, sen on hankittava Ghanassa rekisteröity yhteisö paikalliseksi kumppanikseen ja

—	kehitettävä kyseisen yhteisön valmiuksia korvata riippumaton valvoja sopimuksessa määritellyn ajan kuluessa.

4. Riippumattoman valvojan raportointi

Riippumattoman valvojan raportit sisältävät: i) osapuolille annettavan kertomuksen, joka sisältää kaiken merkityksellisen tiedon valvontaohjelmasta ja laillisuuden varmistusjärjestelmän ja FLEGT-lupien toimivuudesta ja ii) kertomuksesta tehdyn julkisen tiivistelmän, joka perustuu varsinaiseen kertomukseen ja jossa tiivistetään keskeiset havainnot ja järjestelmässä todetut virheet.

Riippumaton valvoja raportoi ensin sopimusviranomaiselle (maa-, metsä- ja kaivostalouden ministeriölle), ja kun sopimusviranomaisella on ollut 30 päivää aikaa esittää huomautuksia raportin sisällöstä, raportista toimitetaan jäljennökset molemmille osapuolille yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin välityksellä.

Riippumattoman valvojan on toimitettava tietoja, jos yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi pyytää lisäselvitystä.

Riippumaton valvoja laatii lopulliset raportit, joissa otetaan huomioon ja esitetään kaikki kummankin osapuolen raporttiluonnoksista esittämät tarkennukset.

5. Institutionaaliset järjestelyt

Ghana tekee sopimuksen riippumattoman valvojan kanssa EU:ta kuullen dokumentoidun ja avoimen valintamenettelyn perusteella.

Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi keskustelee riippumattoman valvojan raporteista ja tarvittavista korjauksista.

Yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi laatii ja julkaisee riippumattoman valvojan havaintoja koskevat julkiset tiivistelmät kertomuksista.

Riippumaton valvoja raportoi Ghanan hallitukselle, jonka tehtävä on

—	tarkistaa raporttiluonnokset ja esittää tarvittaessa huomautuksia, joilla varmistetaan raporttien tarkkuus ja selkeys, sekä pyytää yhteisen valvonta- ja tarkastelumekanismin välityksellä, että EU tarkistaa raporttiluonnokset ja esittää tarvittavat huomautukset;

—	päättää toimista valvontaraporttien havaintojen perusteella ja varsinkin toimista, joita tarvitaan laillisuuden varmistusjärjestelmään sisältyvien järjestelmällisten puutteiden korjaamiseksi sekä eri sääntelyviranomaisten pyytämien korjausten toteuttamisessa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseksi;

—	tiedottaa riippumattomalle valvojalle ja sidosryhmille valvontaraporttien perusteella käynnistettävistä korjauksista.

LIITE VII

GHANAN OPERATIIVISEN LAILLISUUDEN VARMISTUSJÄRJESTELMÄN ARVIOINTIPERUSTEET

EU:n ja Ghanan välisessä FLEGT-kumppanuussopimuksessa määrätään laillisuuden varmistusjärjestelmän kehittämisestä ja täytäntöönpanosta. Järjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että kaikki sopimuksessa määritellyt ja Ghanasta EU:hun viedyt puutuotteet on tuotettu laillisesti. Laillisuuden varmistusjärjestelmän pitäisi sisältää seuraavat osa-alueet: laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä, jossa luetellaan lait, joiden noudattaminen on luvan myöntämisen edellytyksenä; toimitusketjun valvonta, jossa seurataan puutavaran kulkua metsästä vientiin; varmennusmenettelyt, joilla varmistetaan ja dokumentoidaan kaikkien laillisuuden määritelmän osien noudattaminen ja toimitusketjun valvonta; lupamenettelyt ja FLEGT-luvan myöntäminen, ja riippumaton valvonta, jolla turvataan järjestelmän toimiminen suunnitelmien mukaan.

Laillisuuden varmistusjärjestelmään kohdistuvat yhteisön odotukset on esitetty Euroopan komission koolle kutsuman asiantuntijaryhmän laatimissa muistioissa (1).

Arviointiperusteet

Laillisuuden varmistusjärjestelmästä tehdään riippumaton tekninen arviointi ennen kuin lupajärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Osapuolet sekä yhteinen valvonta- ja tarkastelumekanismi sopivat yhdessä tehtävänmääritykset. Nämä arviointiperusteet kuvaavat laillisuuden varmistusjärjestelmältä odotettuja tuloksia ja tarjoavat perustan arvioinnille. Arvioinnilla pyritään

i)	tarkistamaan järjestelmäkuvausta keskittymällä erityisesti mahdollisiin FLEGT-kumppanuussopimuksen allekirjoittamisen jälkeisiin tarkistuksiin, ja

ii)	tarkastelemaan järjestelmän toimivuutta käytännössä.

1 jakso: Laillisuuden määritelmä

Laillisesti tuotettu puutavara on määriteltävä Ghanassa voimassa olevien lakien perusteella. Käytetyn määritelmän on oltava yksitulkintainen, objektiivisesti todennettavissa ja operatiivisesti käyttökelpoinen. Sen on käsitettävä vähintään lait, joiden soveltamisalaan kuuluvat:

puunkorjuuoikeudet: lakisääteisen oikeuden myöntäminen korjata puutavaraa laillisesti määritetyltä rajatulta alueelta;

metsätoiminta: metsänhoitoa koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen, myös asianmukaisen ympäristö- ja työlainsäädännön noudattaminen;

maksut ja verot: suoraan puunkorjuuseen ja puunkorjuuoikeuksiin liittyviä veroja, tuontia, rojalteja ja maksuja koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen;

muut käyttäjät: maa-alueita ja muita resursseja, joihin puunkorjuuoikeudet voivat vaikuttaa, koskevien toisten osapuolten laillisten omistus- ja käyttöoikeuksien kunnioittaminen, kun tällaisia muita oikeuksia on;

kauppa ja tulli: kauppaa ja tullimenettelyjä koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen.

Onko selvää, mikä säädösinstrumentti koskee kutakin määritelmän osa-aluetta?

Onko kunkin määritelmän osa-alueen noudattamisen testaamiseen käytettävät arviointiperusteet ja indikaattorit eritelty?

Ovatko arviointiperusteet/indikaattorit selkeitä, objektiivisia ja operatiivisesti käyttökelpoisia?

Osoittavatko indikaattorit ja arviointiperusteet selkeästi eri toimijoiden tehtävät ja vastuualueet ja arvioidaanko tarkastuksissa kaikkien relevanttien toimijoiden suoritusta?

Sisältääkö laillisuuden määritelmä kaikki edellä esitetyt voimassa olevan lainsäädännön keskeiset osa-alueet? Jos ei, miksi jotkut osa-alueet on jätetty määritelmän ulkopuolelle?

Tarkasteltiinko kaikkia sovellettavan lainsäädännön keskeisiä osa-alueita, kun määritelmää kehiteltiin sidosryhmien kanssa?

Sisältääkö laillisuuden varmistusjärjestelmä sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa osoitetut keskeiset säännökset?

Onko laillisuuden määritelmään ja täytäntöönpanojärjestelmään tehty muutoksia FLEGT-kumppanuussopimuksen tekemisen jälkeen? Onko indikaattoreita ja arviointiperusteita kehitetty näitä muutoksia koskevien tarkastusten varmistamiseksi?

2 jakso: Toimitusketjun valvonta

Toimitusketjun valvontajärjestelmien on tarjottava varmuus siitä, että puutuotteiden kulkua toimitusketjussa voidaan seurata aina korjuupaikasta tai laillisesta maahantuontipaikasta vientipaikkaan asti. Aina ei ole tarpeen varmistaa tukin, tukkikuorman tai puutuotteen fyysistä jäljitettävyyttä vientipaikasta takaisin metsään, mutta se on aina välttämätöntä metsän ja ensimmäisen koontipaikan välillä (esim. puutavaraterminaali tai jalostuslaitos).

2.1 Käyttöoikeudet: Alueet, joille metsävaroja koskevia oikeuksia on myönnetty, on rajattu selvästi ja kyseisten oikeuksien haltijat on osoitettu.

Varmistaako valvontajärjestelmä, että toimitusketjuun pääsee ainoastaan sellaista puutavaraa, joka on peräisin metsäalueelta, jota koskevat käyttöoikeudet ovat voimassa ja sallittuja?

Varmistaako valvontajärjestelmä, että korjuuoperaatioita suorittavat yritykset ovat saaneet kyseisiä metsäalueita koskevat asianmukaiset käyttöluvat?

Ovatko oikeuksien myöntämismenettelyjä sekä myönnettyjä oikeuksia ja niiden haltijoita koskevat tiedot yleisesti saatavilla?

2.2 Toimitusketjun valvontajärjestelmät: Puutavaran kulkua toimitusketjussa korjuupaikasta vientipaikkaan seurataan tehokkaiden menetelmien avulla.

Materiaalin tunnistamiseen voidaan soveltaa eri toimintatapoja, ja ne vaihtelevat yksittäisten kappaleiden etiketöinnistä koko kuorman tai erän mukana kulkevaan asiakirja-aineistoon. Valitun menetelmän pitäisi kuvastaa materiaalityyppiä ja sen arvoa ja riskiä siitä, voiko siihen sekoittua laitonta tai varmentamatonta materiaalia.

Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjuvaihtoehdot?

Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjun vaiheet?

Onko määritelty menetelmät ja niitä vastaava asiakirja-aineisto, jolla a) osoitetaan tuotteen alkuperä ja b) estetään sen sekoittuminen tuntemattomista lähteistä peräisin olevaan materiaaliin seuraavissa toimitusketjun vaiheissa:

—	puutavara metsässä

—

kuljetus

—	väliaikainen varastointi

—	saapuminen ensimmäiseen jalostuslaitokseen

—	jalostuslaitos

—	väliaikainen varastointi

—

kuljetus

—	saapuminen vientipaikkaan.

Mitkä organisaatiot vastaavat puutavaran kulkuvirtojen valvonnasta? Onko niillä riittävät henkilöstö- ja muut resurssit valvontatehtävien hoitamiseen?

2.3 Määrät: Käytössä on vakaat ja tehokkaat menetelmät puutavaran tai puutuotteiden määrien mittaamiseksi ja kirjaamiseksi kussakin toimitusketjun vaiheessa, myös luotettavat, riittävällä tarkkuudella tehdyt korjuuta edeltävät arviot pystypuuston määrästä kullakin korjuupaikalla.

Tuottaako valvontajärjestelmä määrää koskevia tietoja panoksista ja tuotoksista seuraavissa toimitusketjun vaiheissa:

—	pystypuusto

—	metsässä olevat tukit

—	kuljetettu ja varastoitu puutavara

—	ensimmäiseen jalostuslaitokseen saapuva puutavara

—	jalostuslaitos

—	materiaalin saapuminen vientipaikkaan.

Mitkä organisaatiot vastaavat määrää koskevien tietojen syöttämisestä valvontajärjestelmään? Miten tietojen laatua valvontaan?

2.4 Täsmäyttäminen: Kaikki tiedot kirjataan siten, että ne pystytään täsmäyttämään nopeasti toimitusketjun aikaisempia ja seuraavia vaiheita koskevien tietojen kanssa. Tietoja täsmäytetään luotettavalla tavalla koko toimitusketjussa.

Onko kaikki määrää koskevat tiedot kirjattu siten, että ne pystytään täsmäyttämään nopeasti toimitusketjun aikaisempiin ja seuraaviin vaiheisiin liittyvien määrien kanssa?

Onko kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida panoksena käytetyn raaka-aineen ja tuotoksena saatavien jalostettujen tuotteiden määrien johdonmukaisuutta sahoilla ja muilla tuotantolaitoksilla?

Onko yksittäisten puutuotteiden tai tuote-erien luotettava täsmäyttäminen mahdollista koko toimitusketjussa?

Minkälaisia tietojärjestelmiä ja tietotekniikkaa sovelletaan tietojen säilyttämiseen ja täsmäyttämiseen ja raportointiin? Onko tietojen turvaamiseksi käytössä vakaat järjestelmät?

Mikä organisaatio vastaa tietojen täsmäyttämisestä? Onko sillä riittävät henkilöstö- ja muut resurssit tietohallintatehtävien hoitamiseen?

Mitä tietoja toimitusketjun valvonnasta annetaan yleisesti saataville? Miten asianomaiset osapuolet voivat tutustua näihin tietoihin?

2.5 Laillisesti varmennetun puutavaran sekoittuminen muuhun hyväksyttyyn puutavaraan: Kun tarkastetuista laillisista lähteistä peräisin olevia tukkeja tai puutavaraa saa sekoittaa muista lähteistä oleviin tukkeihin tai puutavaraan, käytössä on riittävästi valvontaa sen estämiseksi, ettei joukkoon pääse tuntemattomista lähteistä peräisin olevaa tai ilman laillisia korjuuoikeuksia korjattua materiaalia.

Salliiko valvontajärjestelmä varmennetun puutavaran sekoittumisen muuhun hyväksyttyyn puutavaraan (esim. tuontipuutavara tai sellaiselta metsäalueelta peräisin oleva puutavara, jolle on selkeät lailliset korjuuoikeudet, mutta joka ei kuitenkaan kuulu valvontaprosessin kaikkien vaiheiden piiriin)?

Minkälaisia valvontatoimenpiteitä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Varmistetaanko valvontatoimenpiteillä esimerkiksi se, että tarkastettu tuotos ei ylitä tarkastettua panosta missään vaiheessa?

2.6 Maahantuodut puutuotteet: Käytössä on riittävät valvontatoimenpiteet, joilla varmistetaan, että maahantuodut puutuotteet on tuotu laillisesti maahan.

Miten puutavaran ja puutuotteiden tuonnin laillisuus osoitetaan?

Mitä todistusaineistoa vaaditaan sen osoittamiseen, että tuontituotteet ovat peräisin laillisesti kolmannessa maassa korjatuista puista?

Osoitetaanko laillisuuden varmistusjärjestelmässä erikseen tuontipuutavara ja tuodut puutuotteet toimitusketjun kaikissa vaiheissa?

Kun tuontipuutavaraa käytetään, osoitetaanko alkuperäinen korjuumaa FLEGT-luvassa, myös yhdistelmätuotteiden osien tapauksessa?

3 jakso: Varmentaminen

Varmentaminen tarjoaa riittävät tarkastukset ja valvonnan puutavaran laillisuuden varmistamiseksi. Varmentamisen on oltava riittävän perusteellista ja tehokasta, jotta voidaan varmistaa, että vaatimusten noudattamatta jättäminen joko metsässä tai toimitusketjussa havaitaan ja toimenpiteisiin ryhdytään nopeasti tilanteen korjaamiseksi.

3.1 Organisaatio: Varmentamisesta vastaa viranomainen, kolmantena osapuolena oleva organisaatio tai näiden yhdistelmä, jolla on riittävät resurssit, hallintojärjestelmät, pätevää ja koulutettua henkilöstöä sekä perusteelliset ja tehokkaat menetelmät eturistiriitojen hallitsemiseksi.

Onko hallitus nimittänyt elimen/elimiä varmentamistehtäviä hoitamaan? Onko valtuutus (ja siihen liittyvät tehtävät) selkeä ja julkinen?

Onko varmentamiselimellä riittävät resurssit laillisuuden määritelmän ja puutavaran toimitusketjun valvontajärjestelmän varmentamiseen?

Onko varmentamiselimellä dokumentoitu hallintojärjestelmä,

—	jossa varmistetaan elimen henkilöstön riittävä pätevyys/kokemus?

—	jossa sovelletaan sisäistä valvontaa?

—	joka sisältää menetelmiä eturistiriitojen valvomiseksi?

—	joka varmistaa järjestelmän avoimuuden?

—	jossa määritellään ja sovelletaan varmentamismetodologiaa?

3.2 Varmentaminen laillisuuden määritelmän perusteella: Varmentamiskohteet on määritelty selkeästi. Varmentamismetodologia on dokumentoitu, ja sillä voidaan varmistaa, että prosessi on järjestelmällinen, läpinäkyvä, tositteisiin perustuva, säännöllinen ja että se kattaa määritelmän soveltamisalan kokonaisuudessaan.

Kattaako varmentamismetodologia kaikki laillisuuden määritelmän osa-alueet ja sisältääkö se noudattamisen testauksen kaikkien täsmennettyjen indikaattoreiden osalta?

Edellyttääkö varmentaminen

—	toimintatilastoista ja kenttätoimista laadittujen asiakirjojen tarkastamista (myös yllätystarkastuksia)?

—	ulkopuolisilta tahoilta saatujen tietojen keräämistä?

—	varmennustietojen säilyttämistä siten, että sisäiset tarkastajat ja riippumaton valvoja pystyvät suorittamaan tarkastuksia?

Onko instituutioiden tehtävät ja vastuut selkeästi määritelty ja noudatetaanko niitä?

Ovatko laillisuuden määritelmän perusteella tehtyjen varmennusten tulokset julkisia? Miten asianomaiset osapuolet voivat tutustua näihin tietoihin?

3.3 Toimitusketjun valvontajärjestelmien varmentaminen: Varmentamisen soveltamisala on selkeä, ja se kattaa koko toimitusketjun puunkorjuusta vientiin. Varmentamismetodologia on dokumentoitu, ja sillä voidaan varmistaa, että prosessi on järjestelmällinen, tositteisiin perustuva, säännöllisin väliajoin toteutettu ja että se kattaa koko soveltamisalan ja sisältää säännöllisen ja ajantasaisen tietojen täsmäytyksen kaikissa ketjun vaiheissa.

Kattaako varmentamismetodologia toimitusketjun tarkastukset kokonaisuudessaan? Onko tämä esitetty selvästi varmentamismetodologiassa?

Minkälaisin todistein osoitetaan, että toimitusketjun valvontatoimet on varmennettu?

Onko instituutioiden tehtävät ja vastuut selkeästi määritelty ja sovelletaanko niitä?

Ovatko toimitusketjun tarkastuksia koskevien varmennusten tulokset julkisia? Miten asianomaiset osapuolet voivat tutustua näihin tietoihin?

3.4 Noudattamatta jättäminen: Käytössä on tehokas ja toimiva menetelmä vaatia ja toteuttaa korjauksia, jos havaitaan, että sääntöjä ei ole noudatettu.

Määritelläänkö varmentamisjärjestelmässä edellä mainittu vaatimus?

Sovelletaanko noudattamatta jättämisen käsittelemiseen kehitettyjä menetelmiä käytännössä?

Onko saatavilla riittäviä arkistotietoja havaituista noudattamatta jättämisistä ja toteutetuista korjauksista? Arvioidaanko toteutettujen korjausten vaikutusta?

Mitä tietoja havaituista noudattamatta jättämisistä julkistetaan?

4 jakso: Luvat

Ghana on nimittänyt lupaviranomaisen, jolla on kokonaisvastuu FLEGT-lupien myöntämisestä. FLEGT-luvat myönnetään joko yksittäisille lähetyksille tai hyväksytyille markkinaosapuolille.

4.1 Organisaatio:

Mikä elin on nimetty vastaamaan FLEGT-lupien myöntämisestä?

Onko lupaviranomaisen ja sen henkilöstön tehtävät FLEGT-luvan myöntämisessä määritetty selkeästi ja onko tehtäväjako yleisön tiedossa?

Onko lupaviranomaisen henkilöstön pätevyysvaatimukset määritelty ja sisäiset valvontatoimenpiteet otettu käyttöön?

Onko lupaviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen?

4.2 Lupien myöntäminen:

Onko lupaviranomaisella dokumentoidut menettelyt lupien myöntämiseksi? Ovatko nämä tiedot (myös perittävät maksut) yleisesti saatavilla?

Mitä näyttöä siitä on, että menettelyjä sovelletaan käytännössä asianmukaisesti?

Onko myönnettyjen ja evättyjen lupien määrästä saatavilla asianmukaiset tilastotiedot? Käykö tiedoista selkeästi ilmi tosite, jonka perusteella lupa on myönnetty?

4.3 Lähetyskohtaiset luvat:

Perustuuko lupien myöntäminen yksittäisiin lähetyksiin (tavaraeriin)?

Voidaanko vientilähetyksen laillisuus osoittaa viranomaisten varmentamis- ja seurantamenetelmien avulla?

Onko luvan myöntämistä koskevat edellytykset määritetty selkeästi ja ovatko ne viejän saatavissa?

Mitä tietoja myönnetyistä luvista julkistetaan?

5 jakso: Riippumattomien valvontamenettelyjen periaatteet

Riippumaton valvonta on tehtävä, joka on riippumaton Ghanan metsäalan sääntelyelimistä. Sen tarkoituksena on tukea FLEGT-järjestelmän uskottavuutta varmistamalla, että kaikki Ghanan laillisuuden varmistusjärjestelmän osa-alueet toimivat tarkoitetulla tavalla.

5.1 Institutionaaliset järjestelyt:

5.1.1 Viranomaisen nimittäminen: Ghana on antanut virallisen valtuutuksen riippumattomalle valvonnalle, ja se toimii tehokkaalla ja avoimella tavalla.

5.1.2 Riippumattomuus muista laillisuuden varmistusjärjestelmän osa-alueista: Metsävarojen hoitoon tai sääntelyyn osallistuvat organisaatiot ja yksittäiset henkilöt toimivat selvästi erossa riippumattomaan valvontaan osallistuvista organisaatioista ja henkilöistä.

Onko hallitus dokumentoinut ulkopuolista valvojaa koskevat riippumattomuusvaatimukset? Vaaditaanko, että organisaatiot tai henkilöt, joilla on taloudellista etua tai institutionaalinen rooli Ghanan metsäalalla, eivät voi hoitaa ulkopuolisen valvojan tehtäviä?

5.1.3 Ulkopuolisen valvojan nimittäminen: Ulkopuolinen valvoja on nimitetty avoimessa menettelyssä, ja sen toimintaa koskevat säännöt ovat selkeät ja yleisesti saatavilla.

Onko hallitus asettanut ulkopuolista valvojaa koskevat tehtävänmääritykset yleisesti saataville?

Onko hallitus dokumentoinut menettelyt ulkopuolisen valvojan nimittämiseksi ja asettanut ne yleisesti saataville?

5.1.4 Valitusmenetelmän perustaminen: Käytössä on järjestely riippumattoman valvonnan perusteella syntyvien valitusten ja riitojen käsittelemiseksi. Järjestely on riittävä, jotta siinä voidaan käsitellä mahdolliset lupajärjestelmän toimintaan liittyvät valitukset.

Onko käytössä dokumentoitu valitusjärjestely, joka on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla?

Onko selvää, miten valitukset otetaan vastaan, dokumentoidaan, levitetään (tarvittaessa) ja miten niihin vastataan?

5.2 Ulkopuolinen valvoja:

5.2.1 Organisaatiota koskevat ja tekniset vaatimukset: Ulkopuolinen valvoja on riippumaton muista laillisuuden varmistusjärjestelmän osa-alueista ja toimii noudattaen dokumentoitua hallintorakennetta, toimintalinjaa ja menettelyjä, jotka täyttävät kansainvälisesti hyväksytyt parhaat käytänteet.

Toimiiko ulkopuolinen valvoja noudattaen dokumentoitua hallintojärjestelmää, joka täyttää ISO Guide 62- tai 65 -standardin tai vastaavat standardit?

5.2.2 Valvontamenetelmät: Ulkopuolisen valvojan valvontamenetelmät perustuvat näyttöön ja valvontaa suoritetaan määritellyin vähimmäisväliajoin.

Eritelläänkö ulkopuolisen valvojan valvontamenetelmissä, että kaikki laillisuuden varmistusjärjestelmän toimintaa koskevat havainnot perustuvat objektiivisen todistusaineiston muodostamaan näyttöön?

Eritelläänkö ulkopuolisen valvojan valvontamenetelmissä enimmäispituus väliajoille, joiden jälkeen jokainen laillisuuden varmistusjärjestelmän osa-alue tarkastetaan?

5.2.3 Valvonnan soveltamisala: Ulkopuolisen valvojan toiminta perustuu tehtävänmääritykseen, jossa eritellään selkeästi, mitä on valvottava, ja joka kattaa kaikki FLEGT-lupien myöntämiseen liittyvät sovitut vaatimukset.

Kattavatko ulkopuolisen valvojan valvontamenetelmät kaikki laillisuuden varmistusjärjestelmän osa-alueet, ja eritelläänkö niissä tärkeimmät tehokkuuden testaustavat?

5.2.4 Raportointivaatimukset: Ulkopuolinen valvoja raportoi säännöllisesti yhteiselle valvonta- ja tarkastelumekanismille laillisuuden varmistusjärjestelmän eheydestä, myös sääntöjen noudattamatta jättämisestä, sekä esittää arvionsa ongelmien ratkaisemiseksi toteutetuista korjauksista.

Eritelläänkö ulkopuolisen valvojan tehtävänmäärityksessä raportointivaatimukset ja raportointivälit?

(1) http://ec.europa.eu/development/policies/9interventionareas/environment/forest/flegt_briefing_notes_en.cfm

LIITE VIII

SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON AIKATAULU

Vuosi (1) 1

Vuosi 2

Vuosi 3

Nro

Välitavoitteet

Q10

Q11

Q12

Valmiuksien kehittäminen

VPA-tiedotuskampanja

Puunseurantajärjestelmän tarjoaja valittu

Sekundaarilainsäädäntö otettu käyttöön

TVD perustettu

LAS koekäyttöön

LAS:n koekäytön tarkastelu

LAS otettu käyttöön koko maassa

FLEGT-tuotteiden markkinointi alkaa

FLEGT-lupien mukaisten tuotteiden vienti

EU valmis tuomaan FLEGT-tuotteita

Riippumaton valvoja nimitetty

Hankintapolitiikka otettu käyttöön

Varmennettujen laillisten tuotteiden markkinointi kotimaanmarkkinoilla

Metsäalan lainsäädäntö tarkistettu ja konsolidoitu

48. kuukausi

(1) Vuosi 1 alkaa sopimuksen allekirjoittamisesta.

LIITE IX

VAPAAEHTOISEN KUMPPANUUSSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON TUKITOIMENPITEET

Teollisuuden rakennemuutoksella ja viljelysmetsien yleistymisellä on merkittävä rooli kestävän metsänhoidon tavoitteen saavuttamisessa Ghanassa. Teollisuuden rakennemuutos edellyttää elinkeinoelämän järjestöjen ja puuteollisuuden koulutuskeskuksen valmiuksien lisäämistä sekä puunjalostusteollisuuden uudelleenpääomittamista ja uudistamista, jotta jatkojalostusteollisuutta voidaan tukea. Viljelysmetsien kehittäminen, mikä kasvavan kotimaan puutarjonnan lisäksi luo mahdollisuuksia puhtaan kehityksen mekanismin (Clean Development Mechanism) mukaiselle oheistoiminnalle, edellyttää maauudistuksia, tuotonjakojärjestelyjen kehittämistä ja tuntuvia investointeja.

Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpano luo otollisen ympäristön näille investoinneille. Tämä kuitenkin edellyttää tukitoimenpiteitä laillisuuden varmistusjärjestelmän kehittämiseksi, lainsäädännön uudistamiseksi, kaupan edistämiseksi ja tähän liittyvien valmiuksien parantamiseksi. Lisäksi tarvitaan kotimaanmarkkinoihin keskittyviä toimenpiteitä. Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon edellyttämistä tukitoimenpiteistä on esitetty yhteenveto jäljempänä.

1. Laillisuuden varmistusjärjestelmän kehittäminen

1.1

Valmiuksien parantaminen:

1.1.1

Forest Services Division -yksikössä

1.1.2

Timber Industry Development Division -yksikössä

1.1.3

Forest Resource Management Centre -keskuksessa

1.1.4

TVT-infrastruktuurissa tukemaan puutavarateollisuuden yhteyksiä puunseurantajärjestelmään

1.2	Riippumaton valvonta

1.3	TVD:n/TVC:n perustaminen

1.4	Maa-, metsätalous- ja kaivosteollisuusministeriö (MLFM, MRM)

2. Muut valmiuksien parantamista koskevat vaatimukset

2.1	Muut vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen liittyvät viranomaiset (CEPS, syyttäjäviranomainen, MoFEP)

2.2	Kansalaisyhteiskunta

2.3	Elinkeinoelämän järjestöt

3. Lainsäädännön uudistukset

3.1	Sekundaarilainsäädännön antaminen

3.2	Metsäalan lainsäädännön tarkistaminen ja konsolidointi

4. Kaupan edistäminen

4.1	FLEGT-lupien edistäminen

4.2	Varmennettujen laillisten puutuotteiden edistäminen

4.3	Julkisia hankintoja koskevan politiikan edistäminen Ghanassa

5. Kotimaan markkinat

5.1	Kotimaan markkinoiden sääntelyn edistäminen

5.2	Vaihtoehtoisten elinkeinojen edistäminen

5.3	Kumipuun ja bambun jalostuksen kehittäminen

5.4	Vähemmän tunnettujen puulajien jalostamisen ja käytön edistäminen

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.070.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 70

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	53. vuosikerta 19. maaliskuu 2010

Sisältö		IV EY-sopimuksen, EU-sopimuksen ja Euratom-sopimuksen nojalla ennen 1. joulukuuta 2009 annetut säädökset	Sivu
		2010/151/EY
	*	Neuvoston päätös, tehty 16 päivänä marraskuuta 2009, metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja yhteisöön suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskevan Euroopan yhteisön ja Ghanan tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä	1
		Euroopan yhteisön ja Ghanan tasavallan Vapaaehtoinen kumppanuussopimus metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja yhteisöön suuntautuvasta puutuotteiden kaupasta	3