ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.067.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 67

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
17. maaliskuu 2010


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 220/2010, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 säädetyn työvoimaa koskevan otantatutkimuksen lisäkysymyksiä koskevasta vuosien 2013–2015 ohjelmasta ( 1 )

1

 

 

Komission asetus (EU) N:o 221/2010, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

4

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös 2010/156/YUTP, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa

6

 

 

2010/157/EU

 

*

Komission päätös, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2010, jäsenvaltioiden velvoittamisesta toteuttamaan toimia markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuuden varmistamiseksi ja muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen kieltämiseksi tehdyn päätöksen 2006/502/EY voimassaoloajan pidentämiseksi (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1314)  ( 1 )

9

 

 

2010/158/EU

 

*

Komission päätös, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin esiintymiseen Romanian siipikarjassa liittyvistä tietyistä väliaikaisista suojatoimenpiteistä (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1862)  ( 1 )

10

 

 

SUOSITUKSET

 

 

2010/159/EU

 

*

Komission suositus, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2010, itsesuojelu- ja ennaltaehkäisytoimenpiteistä aluksiin kohdistuvan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen torjumiseksi ( 1 )

13

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

17.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 67/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 220/2010,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010,

neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 säädetyn työvoimaa koskevan otantatutkimuksen lisäkysymyksiä koskevasta vuosien 2013–2015 ohjelmasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä 9 päivänä maaliskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 577/98 mukaisesti on tarpeen täsmentää lisäkysymyksiä koskevan vuosien 2013–2015 ohjelman osatekijät.

(2)

Tietyillä aloilla, joilla työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työhön liittyvien terveysongelmien riski on suuri, mutta jotka eivät kuulu yleensä tai kokonaan kansallisten sosiaalijärjestelmien soveltamisalaan, kuten ”Kalastus ja vesiviljely” (NASE Rev. 2:n kaksinumerotaso 03), ”Kaivostoiminta ja louhinta” (NACE Rev. 2:n pääluokka B) tai ”Terveys- ja sosiaalipalvelut” (NACE Rev. 2:n pääluokka Q), tarvitaan lisälähteitä (2).

(3)

Työtapaturmia ja työhön liittyviä terveysongelmia käsittelevä uusi lisäkysymyksiä koskeva ohjelma täydentää hyvin Euroopan työtapaturmatilastoista (ESAW) ja Euroopan ammattitautitilastoista (EODS) saatavia tietoja. Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat tiedot voidaan uuden ohjelman avulla yhdistää suoraan henkilöiden työmarkkinatilanteeseen, ja lisäksi sen avulla saadaan tietoja kehittymässä olevista riskeistä (esimerkiksi työhön liittyvistä terveysongelmista, joita ei kansallisessa lainsäädännössä tunnusteta ammattitaudeiksi).

(4)

Euroopan työllisyysstrategiassa on huomioitu hyvin maahanmuuton työvoimanäkökohdat, erityisesti tarve parantaa maahanmuuttajien työmarkkinatilannetta. Neuvoston päätöksellä 2008/618/EY (3) hyväksytyissä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden työllisyyserojen kaventamiseen merkittävässä määrin, myös EU:n kansalaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten välillä. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat erottamaton osa yhdennettyjä suuntaviivoja, joilla pyritään osana uudelleen käynnistettyä Lissabonin strategiaa lisäämään kasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Niissä todetaan selvästi, että syrjinnän torjunnalla ja maahanmuuttajien integroimisella on suuri merkitys, sekä kehotetaan hallitsemaan asianmukaisesti taloudellisista syistä tapahtuvaa muuttoliikettä, jotta se vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Näiden asioiden seuraamiseksi on erittäin tärkeää saada asianmukaista tietoa, erityisesti, koska EU:n työvoiman ikääntyessä ja pätevien osaajien vähetessä siirtotyöläisten tarve lisääntyy tulevina vuosina edelleen.

(5)

Euroopan työllisyysstrategian ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen keskeisistä kysymyksistä eli joustoturvasta sekä eurooppalaisten työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantamisesta käydään parhaillaan keskustelua. Sen vuoksi tarvitaan laajamittaista eurooppalaista tutkimusta siitä, missä määrin erilaisia uusia työnorganisointitapoja ja työaikajärjestelyjä sovelletaan ja millaisia kokemuksia työntekijöillä on niistä.

(6)

Tässä asetuksessa vahvistetut toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään työvoimaa koskevan otantatutkimuksen lisäkysymyksiä koskeva vuosien 2013–2015 ohjelma, sellaisena kuin se vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 77, 14.3.1998, s. 3.

(2)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja -turvallisuusstrategia vuosiksi 2007–2012, annettu 21.2.2007, KOM(2007) 62.

(3)  EUVL L 198, 26.7.2008, s. 47.


LIITE

TYÖVOIMATUTKIMUS

Lisäkysymyksiä koskeva monivuotinen ohjelma

1.   TYÖTAPATURMAT JA MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT TERVEYSONGELMAT

Muuttujien luettelo: vahvistetaan vuoden 2011 joulukuuhun mennessä.

Viitejakso: 2013. Jäsenvaltiot voivat toimittaa tietoa jokaiselta 52 viikolta tai vuoden toiselta vuosineljännekseltä.

Jäsenvaltiot ja alueet, joita lisäkysymykset koskevat: vahvistetaan vuoden 2011 joulukuuhun mennessä.

Tulosten edustavuus: vahvistetaan vuoden 2011 joulukuuhun mennessä.

Lisäkysymyksiä koskevan otoksen kattavuus: Lisäkysymyksiä koskevan otoksen olisi täytettävä komission asetuksen (EY) N:o 377/2008 (1) liitteessä I olevan 4 kohdan vaatimukset eli lisäkysymyksiä koskevien tietojen keräämiseen käytettävän otoksen on myös tuotettava tietoa rakenteellisista muuttujista.

Tulosten toimittaminen: 31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä.

2.   MAAHANMUUTTAJIEN JA HEIDÄN SUORAAN ALENEVASSA POLVESSA OLEVIEN JÄLKELÄISTENSÄ TYÖMARKKINATILANNE

Muuttujien luettelo: vahvistetaan vuoden 2012 joulukuuhun mennessä.

Viitejakso: 2014. Jäsenvaltiot voivat toimittaa tietoa jokaiselta 52 viikolta tai vuoden toiselta vuosineljännekseltä.

Jäsenvaltiot ja alueet, joita lisäkysymykset koskevat: vahvistetaan vuoden 2012 joulukuuhun mennessä.

Tulosten edustavuus: vahvistetaan vuoden 2012 joulukuuhun mennessä.

Lisäkysymyksiä koskevan otoksen kattavuus: Lisäkysymyksiä koskevan otoksen olisi täytettävä asetuksen (EY) N:o 377/2008 liitteessä I olevan 4 kohdan vaatimukset eli lisäkysymyksiä koskevien tietojen keräämiseen käytettävän otoksen on myös tuotettava tietoa rakenteellisista muuttujista.

Tulosten toimittaminen: 31 päivään maaliskuuta 2015 mennessä.

3.   TYÖN ORGANISOINTI JA TYÖAIKAJÄRJESTELYT

Muuttujien luettelo: vahvistetaan vuoden 2013 joulukuuhun mennessä.

Viitejakso: 2015. Jäsenvaltiot voivat toimittaa tietoa jokaiselta 52 viikolta tai vuoden toiselta vuosipuoliskolta.

Jäsenvaltiot ja alueet, joita lisäkysymykset koskevat: vahvistetaan vuoden 2013 joulukuuhun mennessä.

Tulosten edustavuus: vahvistetaan vuoden 2013 joulukuuhun mennessä.

Lisäkysymyksiä koskevan otoksen kattavuus: Lisäkysymyksiä koskevan otoksen olisi täytettävä asetuksen (EY) N:o 377/2008 liitteessä I olevan 4 kohdan vaatimukset eli lisäkysymyksiä koskevien tietojen keräämiseen käytettävän otoksen on myös tuotettava tietoa rakenteellisista muuttujista.

Tulosten toimittaminen: 31 päivään maaliskuuta 2016 mennessä.


(1)  EUVL L 114, 26.4.2008, s. 57.


17.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 67/4


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 221/2010,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

107,2

JO

59,4

MA

78,3

TN

133,8

TR

115,0

ZZ

98,7

0707 00 05

EG

219,6

JO

134,1

MK

134,1

TR

137,6

ZZ

156,4

0709 90 70

MA

192,2

TR

93,9

ZZ

143,1

0709 90 80

EG

32,4

ZZ

32,4

0805 10 20

EG

42,9

IL

54,6

MA

56,9

TN

49,7

TR

61,4

ZZ

53,1

0805 50 10

EG

76,3

IL

97,8

TR

68,0

ZZ

80,7

0808 10 80

AR

103,6

BR

89,3

CA

73,7

CN

74,2

MK

24,7

US

116,6

ZZ

80,4

0808 20 50

AR

84,0

CL

74,8

CN

82,0

ZA

101,9

ZZ

85,7


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

17.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 67/6


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2010/156/YUTP,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010,

Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan, 31 artiklan 2 kohdan ja 33 artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä lokakuuta 2005 yhteisen toiminnan 2005/724/YUTP (1), jolla Erwan FOUÉRÉ nimitettiin Euroopan unionin erityisedustajaksi, jäljempänä ’erityisedustaja’, entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan.

(2)

Neuvosto hyväksyi 15 päivänä syyskuuta 2009 yhteisen toiminnan 2009/706/YUTP (2), jolla erityisedustajan toimeksiantoa jatkettiin 31 päivään maaliskuuta 2010.

(3)

Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava 31 päivään elokuuta 2010. Erityisedustajan toimeksianto voidaan kuitenkin päättää aikaisemmin, jos neuvosto unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, suosituksesta niin päättää Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevan päätöksen tultua voimaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

Jatketaan Erwan FOUÉRÉn toimeksiantoa Euroopan unionin erityisedustajana entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa 31 päivään elokuuta 2010. Erityisedustajan toimeksianto voidaan päättää aikaisemmin, jos neuvosto korkean edustajan suosituksesta niin päättää Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevan päätöksen tultua voimaan.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

Erityisedustajan toimeksianto perustuu Euroopan unionin entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevan politiikan tavoitteeseen, joka on myötävaikuttaminen rauhanomaisen poliittisen prosessin vahvistamiseen ja Ohridin puitesopimuksen täysimääräiseen täytäntöönpanoon sekä siten Euroopan yhdentymisen edistäminen vakautus- ja assosiaatioprosessin avulla.

Erityisedustaja tukee korkean edustajan työtä alueella.

3 artikla

Toimeksianto

Tämän politiikan tavoitteen saavuttamiseksi erityisedustajan toimeksiantona on

a)

pitää yllä läheisiä yhteyksiä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallitukseen ja poliittisessa prosessissa mukana oleviin osapuoliin;

b)

tarjota unionin neuvoja ja apua poliittisessa prosessissa;

c)

varmistaa kansainvälisen yhteisön toimien yhteensovittaminen 13 päivänä elokuuta 2001 tehdyn puitesopimuksen määräysten täytäntöönpanon ja jatkuvuuden helpottamiseksi, sellaisina kuin ne on esitetty puitesopimuksessa ja sen liitteissä;

d)

seurata tiiviisti turvallisuuteen liittyviä ja etnisten ryhmien välisiä kysymyksiä ja raportoida niistä sekä pitää tätä varten yhteyttä kaikkiin elimiin, joita asia koskee;

e)

vaikuttaa osaltaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa EU:n ihmisoikeuspolitiikan ja EU:n ihmisoikeuksia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan valvonnan alaisena.

2.   Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea ylläpitää erityisiä suhteita erityisedustajaan ja toimii erityisedustajan ensisijaisena yhteytenä neuvostoon. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta hänen toimeksiantonsa puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan toimivaltaa.

5 artikla

Rahoitus

1.   Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä huhtikuuta 2010 alkavalle ja 31 päivänä elokuuta 2010 päättyvälle kaudelle on 340 000 euroa.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettavat menot ovat rahoituskelpoisia 1 päivästä huhtikuuta 2010 alkaen. Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

3.   Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän perustaminen ja kokoonpano

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiantonsa ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa avustajaryhmänsä muodostamisesta. Avustajaryhmällä on oltava toimeksiannon edellyttämä asiantuntemus poliittisista erityiskysymyksistä. Erityisedustajan on ilmoitettava pikaisesti neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmänsä kulloinenkin kokoonpano.

2.   Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet voivat esittää, että henkilöstöä lähetetään työskentelemään erityisedustajan kanssa. Sellaisen henkilöstön palkat, jonka jäsenvaltio tai unionin toimielin lähettää työskentelemään erityisedustajalle, maksaa asianomainen jäsenvaltio tai unionin toimielin. Erityisedustajaa voivat avustaa myös jäsenvaltioiden neuvoston pääsihteeristöön lähettämät asiantuntijat. Sopimusperusteisen kansainvälisen henkilöstön on oltava unionin jäsenvaltioiden kansalaisia.

3.   Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti asianomaisen lähettävän jäsenvaltion tai unionin toimielimen alaisina ja suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon edun mukaisesti.

7 artikla

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä erioikeudet ja vapaudet

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä hoitaman tehtävän loppuun saattamisen ja joustavan suorittamisen edellyttämät erioikeudet, vapaudet ja muut takeet sovitaan tilanteen mukaan yhdessä vastaanottajapuolen tai vastaanottajapuolien kanssa. Jäsenvaltiot ja komissio antavat tätä varten kaiken tarpeellisen tuen.

8 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuus

Erityisedustajan ja hänen avustajaryhmänsä jäsenten on noudatettava neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EY (3) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia erityisesti käsitellessään EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja.

9 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1.   Jäsenvaltiot, komissio ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustajan saataville saatetaan kaikki asiaankuuluvat tiedot.

2.   Unionin edustustot ja/tai jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

10 artikla

Turvallisuus

Erityisedustaja toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla unionin ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet toimeksiantonsa ja vastuullaan olevan maantieteellisen alueen turvallisuustilanteen mukaisesti suoraan hänen alaisuudessaan olevan koko henkilöstön turvallisuuden osalta, erityisesti siten, että hän

a)

laatii neuvoston pääsihteeristön ohjeisiin perustuvan operaatiokohtaisen turvallisuussuunnitelman, johon sisällytetään operaatiokohtaiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet, jotka koskevat henkilöstön turvallista siirtymistä operaatioalueelle ja sen sisällä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaa, sekä operaation valmius- ja evakuointisuunnitelma;

b)

varmistaa, että koko unionin ulkopuolelle lähetetyllä henkilöstöllä on operaatioalueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutusturva;

c)

varmistaa, että kaikille unionin ulkopuolelle lähetetyille avustajaryhmän jäsenille, myös paikalta palvelukseen otetulle henkilöstölle, on annettu joko ennen operaatioalueelle saapumista tai heti saapumisen yhteydessä neuvoston pääsihteeristön operaatioalueelle antamaan riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus;

d)

varmistaa, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antaa välikertomuksen ja toimeksiannon toteuttamista koskevan kertomuksen yhteydessä korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle kirjallisia raportteja näiden suositusten täytäntöönpanosta ja muista turvallisuusasioista.

11 artikla

Raportointi

Erityisedustaja raportoi säännöllisin välein suullisesti ja kirjallisesti korkealle edustajalle sekä poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle. Erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös neuvoston työryhmille. Säännölliset kirjalliset raportit jaetaan COREU-verkoston kautta. Erityisedustaja voi korkean edustajan tai poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean suosituksesta antaa selvityksiä ulkoasiainneuvostolle.

12 artikla

Toimien yhteensovittaminen

1.   Erityisedustaja edistää unionin toiminnan yleistä poliittista yhteensovittamista. Hän auttaa varmistamaan, että kaikki kentällä käytettävät unionin välineet toimivat johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisedustajan toimet sovitetaan yhteen komission toimien kanssa sekä tilanteen mukaan alueella toimivien muiden unionin erityisedustajien toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan jäsenvaltioiden ja unionin edustustoille.

2.   Kentällä on pidettävä yllä läheisiä suhteita unionin ja jäsenvaltioiden edustustojen päälliköihin. Näiden on parhaalla mahdollisella tavalla pyrittävä avustamaan erityisedustajaa toimeksiannon toteuttamisessa. Erityisedustajan on myös pidettävä yhteyttä muihin kansainvälisiin ja alueellisiin toimijoihin kentällä.

13 artikla

Uudelleentarkastelu

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta unionin alueella toteuttamien muiden toimien kanssa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen. Erityisedustaja esittää korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle toimeksiannon päättyessä kattavan raportin toimeksiannon toteuttamisesta.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

15 artikla

Julkaiseminen

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2010.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. SALGADO


(1)  EUVL L 272, 18.10.2005, s. 26.

(2)  EUVL L 244, 16.9.2009, s. 25.

(3)  EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.


17.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 67/9


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 12 päivänä maaliskuuta 2010,

jäsenvaltioiden velvoittamisesta toteuttamaan toimia markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuuden varmistamiseksi ja muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen kieltämiseksi tehdyn päätöksen 2006/502/EY voimassaoloajan pidentämiseksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1314)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/157/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yleisestä tuoteturvallisuudesta 3 päivänä joulukuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätöksessä 2006/502/EY (2) velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuus ja kielletään muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien saattaminen markkinoille.

(2)

Päätös 2006/502/EY on tehty direktiivissä 2001/95/EY olevan 13 artiklan mukaisesti; kyseisessä artiklassa säädetään, että päätös on voimassa enintään yhden vuoden ja että päätöstä voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella kerrallaan.

(3)

Päätöstä 2006/502/EY on muutettu kolmesti: päätöksellä 2007/231/EY (3), jolla päätöksen voimassaoloa jatkettiin 11 päivään toukokuuta 2008, päätöksellä 2008/322/EY (4), jolla päätöksen voimassaoloa jatkettiin 11 päivään toukokuuta 2009 sekä päätöksellä 2009/298/EY (5), jolla päätöksen voimassaoloa jatkettiin jälleen vuodella 11 päivään toukokuuta 2010.

(4)

Koska muita tehokkaita keinoja huolehtia sytytinten lapsiturvallisuudesta ei ole, on tarpeen jatkaa päätöksen 2006/502/EY voimassaoloa kahdellatoista kuukaudella sekä tehdä siihen tarvittavat muutokset.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivillä 2001/95/EY perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2006/502/EY 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tätä päätöstä sovelletaan 11 päivään toukokuuta 2011.”

2 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän päätöksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 11 päivänä toukokuuta 2010 ja julkaistava kyseiset toimenpiteet. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

(2)  EUVL L 198, 20.7.2006, s. 41.

(3)  EUVL L 99, 14.4.2007, s. 16.

(4)  EUVL L 109, 19.4.2008, s. 40.

(5)  EUVL L 81, 27.3.2009, s. 23.


17.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 67/10


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010,

korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin esiintymiseen Romanian siipikarjassa liittyvistä tietyistä väliaikaisista suojatoimenpiteistä

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1862)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/158/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 (3) ja erityisesti sen 18 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lintuinfluenssa on lintujen tarttuva virustauti, siipikarja mukaan luettuna. Lintuinfluenssavirusten aiheuttama tartunta siipikarjassa aiheuttaa taudin kahta päämuotoa, jotka eroavat virulenssiltaan. Matalapatogeeninen muoto aiheuttaa yleensä ainoastaan lieviä oireita, kun taas korkeapatogeeninen muoto aiheuttaa hyvin korkeaa kuolleisuutta useimmissa siipikarjalajeissa. Kyseisellä taudilla voi olla vakava vaikutus siipikarjankasvatuksen kannattavuuteen.

(2)

Lintuinfluenssaa esiintyy pääasiassa linnuissa, mutta tietyissä olosuhteissa tartuntoja voi esiintyä myös ihmisissä, vaikkakin riski on yleisesti ottaen hyvin vähäinen.

(3)

Lintuinfluenssan puhjetessa on olemassa vaara, että taudinaiheuttaja leviää muille siipikarjatiloille ja luonnonvaraisiin lintuihin. Tämän tuloksena se voi levitä yhdestä jäsenvaltiosta toisiin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin elävien lintujen tai niistä saatavien tuotteiden kaupan ja luonnonvaraisten lintujen muuton välityksellä.

(4)

Yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi 20 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston direktiivissä 2005/94/EY (4) säädetään toimenpiteistä, jotka koskevat sekä matalapatogeenisen että korkeapatogeenisen lintuinfluenssamuodon torjumista. Kyseisen direktiivin 16 artiklassa säädetään suojavyöhykkeiden, valvontavyöhykkeiden sekä muiden rajoitusvyöhykkeiden muodostamisesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tautipesäkkeiden ilmetessä.

(5)

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin esiintymiseen yhteisön siipikarjassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä 14 päivänä kesäkuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/415/EY (5) säädetään ylimääräisistä suojatoimenpiteistä, joita on sovellettava jäsenvaltiossa, jossa esiintyy korkeapatogeenisen lintuinfluenssaviruksen H5N1-alatyyppiä, jotta estetään kyseisen taudin leviäminen, ottaen huomioon asianomaisen viruskannan erityinen epidemiologia.

(6)

Päätöksen 2006/415/EY 4 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltioiden on välittömästi sellaisen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan epäillyn tai vahvistetun taudinpurkauksen jälkeen, jonka aiheuttaja on H5N1-alatyyppi, muodostettava suuren riskin alue (alue A), joka koostuu suoja- ja valvontavyöhykkeistä, ja matalan riskin alue (alue B), jolla erotetaan alue A kyseisen jäsenvaltion tautivapaasta osasta. Kyseiset alueet on lueteltu mainitun päätöksen liitteessä.

(7)

Romania on ilmoittanut komissiolle korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin vahvistetusta taudinpurkauksesta alueellaan ja ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin siten kuin päätöksessä 2006/415/EY säädetään, mukaan luettuna alueiden A ja B muodostaminen.

(8)

Komissio on nyt tutkinut kyseiset suojatoimenpiteet yhteistyössä Romanian kanssa ja on tyytyväinen siihen, että kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen muodostamien alueiden A ja B rajat ovat riittävällä etäisyydellä vahvistetun taudinpurkauksen tosiasiallisesta sijaintipaikasta.

(9)

Jotta vältetään tarpeettomat häiriöt kaupalle unionissa ja se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, on tarpeen pikaisesti vahvistaa unionin tasolla luettelo Romaniassa sijaitsevista alueista A ja B.

(10)

Näin ollen, odotettaessa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean seuraavaa kokousta, olisi Romaniassa sijaitsevat alueet A ja B, joilla on sovellettava päätöksessä 2006/415/EY säädettyjä suojatoimenpiteitä, luetteloitava tässä päätöksessä, ja kyseisen aluejaon kesto olisi vahvistettava.

(11)

Tätä päätöstä tarkastellaan uudelleen elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean seuraavassa kokouksessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tässä päätöksessä määritellään alueet, joilla on sovellettava päätöksessä 2006/415/EY säädettyjä väliaikaisia suojatoimenpiteitä, sekä kyseisten toimenpiteiden soveltamisjakso.

2 artikla

1.   Tämän päätöksen liitteessä olevassa A osassa lueteltua aluetta on pidettävä suuren riskin alueena (alue A) sellaisena kuin sitä tarkoitetaan päätöksen 2006/415/EY 3 artiklan 1 kohdassa.

2.   Tämän päätöksen liitteessä olevassa B osassa lueteltua aluetta on pidettävä vähäisen riskin alueena (alue B) sellaisena kuin sitä tarkoitetaan päätöksen 2006/415/EY 3 artiklan 2 kohdassa.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 17 päivään huhtikuuta 2010.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1.

(4)  EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.

(5)  EUVL L 164, 16.6.2006, s. 51.


LIITE

A   OSA

2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alue A:

Maan ISO-koodi

Jäsenvaltio

Alue A

Päivämäärä, johon asti voimassa

Koodi

Nimi

RO

Romania

00038

Alue kattaa:

17.4.2010

Suojavyöhyke:

Letea

Valvontavyöhyke:

 

C.A. Rosetti

 

Sfiștofca

 

Cardon

B   OSA

2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu alue B:

Maan ISO-koodi

Jäsenvaltio

Alue B

Päivämäärä, johon asti voimassa

Koodi

Nimi

RO

Romania

00038

Muut kuin alueessa A luetellut Tulcean maakunnan alueet

17.4.2010


SUOSITUKSET

17.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 67/13


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2010,

itsesuojelu- ja ennaltaehkäisytoimenpiteistä aluksiin kohdistuvan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen torjumiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2010/159/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Koska merirosvous on lisääntynyt Somalian rannikon edustalla, kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea päätti 27 päivänä toukokuuta – 5 päivänä kesäkuuta 2009 pitämässään 86. kokouksessa hyväksyä toimenpiteitä; se ilmoitti näistä toimenpiteistä useissa kiertokirjeissä, joilla ajantasaistetaan voimassa olevia yleisiä suosituksia aluksiin kohdistuvan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen torjumiseksi tai joissa määritellään erityisiä toimenpiteitä merirosvoukseen puuttumiseksi Adeninlahdella ja Somalian rannikon edustalla.

(2)

Kesäkuun 23 päivänä 2009 päivätyssä kiertokirjeessä MSC.1/Circ. 1334 annetaan alusten omistajille, liikennöitsijöille, päälliköille ja miehistölle ohjeita aluksiin kohdistuvan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (Guidance to ship owners and ship operators, shipmasters and crews on preventing and suppressing acts of piracy and armed robbery against ships). Kiertokirjeessä luetellaan useita toimenpiteitä, joita aluksilla voidaan toteuttaa kaikissa tapauksissa hyökkäysten ehkäisemiseksi ja hyökkäystilanteessa miehistölle ja alukselle koituvien riskien minimoimiseksi.

(3)

Kesäkuun 16 päivänä 2009 päivätyssä kiertokirjeessä MSC.1/Circ. 1332 esitetään parhaat hallintakäytänteet merirosvouksen välttämiseksi, torjumiseksi ja viivyttämiseksi Adeninlahdella ja Somalian rannikon edustalla (Best management practices to avoid, deter or delay acts of piracy in the Gulf of Aden and off the coast of Somalia); merenkulkualan kumppanit ovat laatineet nämä parhaat hallintakäytänteet vapaaehtoiselta pohjalta, ja sopimuspuolet tukevat ja edistävät niitä, jotta Somalian rannikon edustalla oleviin uhkiin voidaan vastata nopeasti. Merenkulkualan kumppanit ovat laatineet näistä toimenpiteistä ajantasaistetun version 2, joka julkaistiin 29 päivänä syyskuuta 2009 päivätyssä kiertokirjeessä MSC.1/Circ. 1335.

(4)

Vaikka IMOn kiertokirjeissä selostetut toimenpiteet eivät ole pakollisia eivätkä sitovia, on selkeästi tarpeen parantaa meriturvallisuutta ja huolehtia siitä, että jäsenvaltion lipun alla purjehtivat alukset voivat suojella itseään parhaalla mahdollisella tavalla uusimman tietämyksen mukaisesti, kun ne navigoivat alueilla, joilla merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen riski on suuri.

(5)

Aluksiin kohdistuvat merirosvohyökkäykset ja aseelliset ryöstöt ovat usein väkivaltaisia, ja Somalian rannikon edustalla, Adeninlahdella ja Intian valtamerellä tällä hetkellä vallitsevan tilanteen lisäksi ne aiheuttavat vakavan uhan myös useilla muilla alueilla maailmassa.

(6)

Sitten vuoden 1991, jolloin IMO alkoi kerätä tietoja merirosvouksesta, merirosvot ovat olleet aktiivisimpia vuonna 2008, jolta on tilastoitu 293 aluksiin kohdistunutta hyökkäystä, 49 kaappausta, 889 panttivangiksi otettua merimiestä sekä 11 surmattua ja 21 kadonnutta tai oletettavasti kuollutta henkilöä. Vuodesta 2008 lähtien erityisesti aluksiin kohdistuvat hyökkäykset ja alusten valtaamiset ovat lisääntyneet rajusti Somalian rannikon edustalla, Adeninlahdella ja Intian valtamerellä. Merirosvot ovat hyökänneet lukuisiin aluksiin ja ottaneet ne valtaansa sekä pitäneet miehistöä panttivankina saadakseen lunnaat miehistön vapauttamista vastaan. Panttivankeudet ovat kestäneet useita viikkoja tai jopa kuukausia; tätä ei voida hyväksyä, sillä panttivankeus on hyvin traumaattista asianomaisille merimiehille.

(7)

Vuoden 2009 alun jälkeen hyökkäysten on todettu lisääntyneen Intian valtamerellä ja Adeninlahdella, vaikkakin kesällä hyökkäykset taukosivat vähäksi aikaa monsuunin vuoksi, joka vaikeutti merirosvojen navigointia. Vuonna 2009 merirosvot tekivät ainakin 164 hyökkäystä, joista 48 johti aluksen kaappaukseen.

(8)

Merenkulkualan yhtiöitä ja aluksia kehotetaan parhaissa hallintakäytänteissä rekisteröitymään Afrikan sarven meriturvallisuuskeskuksen (Maritime Security Centre (Horn of Africa) – MSCHOA) internetsivustolle (http://www.mschoa.org) ennen kauttakulkua Adeninlahdella. Rekisteröityneet alukset saavat haltuunsa kaikki saatavilla olevat tiedot senhetkisestä tilanteesta kyseisellä navigointialueella, ja ne asetetaan EU NAVFOR-ATALANTA -operaation joukkojen seurantaan, mikä vähentää hyökkäysriskiä. Silti yli kolmasosa aluksista ei vieläkään rekisteröidy MSCHOA:han ennen kauttakulkua; tällaiset alukset eivät myöskään voi hyödyntää niitä toimenpiteitä, joilla niiden kauttakulku kyseisellä alueella voitaisiin turvata.

(9)

Euroopan unionin neuvosto päätti 15 päivänä kesäkuuta 2009 pidentää EU NAVFOR-ATALANTA -operaatiota vuodella 13 päivästä joulukuuta 2009 alkaen ja siten osaltaan auttaa välttämään, ehkäisemään ja torjumaan merirosvousta ja aseellisia ryöstöjä Somalian rannikon edustalla. Tämä sotilasoperaatio on ensimmäinen merivoimien operaatio, joka suoritetaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) puitteissa. Operaatio käynnistettiin sen jälkeen, kun neuvosto totesi, että Somalian rannikon edustalla tapahtuva merirosvous on edelleen suuri uhka merenkululle asianomaisella alueella.

(10)

Koska kiertokirjeissä MSC.1/Circ. 1334 ja MSC.1/Circ. 1335 suositetuilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä täydennetään EU NAVFOR-ATALANTA -operaatiota, panemalla ne tehokkaasti ja yhdenmukaisesti täytäntöön voidaan lisätä neuvoston hyväksymien meriturvallisuustoimenpiteiden tehokkuutta merirosvouksen torjumiseksi Somalian rannikon edustalla.

(11)

On jäsenvaltioiden tehtävä panna täytäntöön meriturvallisuutta parantavat toimenpiteet ja varmistaa, että tätä varten on käytössä kaikki tarvittavat keinot,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1.   Jäsenvaltioita pyydetään varmistamaan, että ennaltaehkäisytoimenpiteet toteutetaan tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla, jotta voidaan vastata uhkiin, joita merirosvous ja aseelliset ryöstöt aiheuttavat aluksille. Nämä toimenpiteet, jotka on jo koottu yhteen ja konsolidoitu, ovat saaneet laajan tuen kansainväliseltä merenkulkujärjestöltä (IMO) ja merenkulkualan organisaatioilta.

2.   Yleiset toimenpiteet

2.1

Jäsenvaltioita pyydetään tiedottamaan alueellaan rekisteröidyille liikennöitsijöille kiertokirjeestä MSC.1/Circ. 1334, joka hyväksyttiin IMOn meriturvallisuuskomitean 86. istunnossa ja jossa esitetään ja ajantasaistetaan ennaltaehkäiseviä itsesuojelutoimenpiteitä, jotka alusten ja merenkulkualan yhtiöiden olisi pantava täytäntöön merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen torjumiseksi riskialueilla alusten ja satamarakenteiden kansainvälisen turvasäännöstön (Ship and Port Facility Security Code – ISPS) mukaisesti.

2.2

Jäsenvaltioita pyydetään tarkistamaan ennen kaikkea, että niiden alukset on miehitetty riittävällä ja tehokkaalla tavalla ISPS-säännöstön B-osan säännön 4.28 mukaisesti, joka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 725/2004 (1) 3 artiklan 5 kohdan myötä on sitova.

3.   Somalian rannikon edustan tilanteesta johtuvat erityiset toimenpiteet

3.1

Jäsenvaltioita pyydetään tiedottamaan alueellaan rekisteröityneille liikennöitsijöille kiertokirjeestä MSC.1/Circ. 1332, joka hyväksyttiin IMOn meriturvallisuuskomitean 86. istunnossa ja jota on täydennetty kiertokirjeellä MSC.1/Circ. 1335 ja jossa esitetään maailmanlaajuisesti sovellettavat parhaimmat hallintakäytänteet merirosvouksen ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja viivyttämiseksi Adeninlahdella ja Somalian rannikon edustalla; merenkulkualan kumppanit julkaisevat parhaiden hallintakäytänteiden ajantasaistuksia säännöllisin väliajoin.

3.2

Jäsenvaltioita pyydetään toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän suosituksen liitteessä esitettyjen Somalian rannikon edustalla tapahtuvan merirosvouksen torjumista koskevien parhaiden hallintokäytänteiden levittämiseksi, niistä säännöllisin väliajoin annettavien ajantasaistusten välittämiseksi edelleen ja niiden täytäntöönpanon todentamiseksi.

Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

Siim KALLAS

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 129, 29.4.2004, s. 6.


LIITE

Parhaat hallintakäytänteet merirosvouksen torjumiseksi Adeninlahdella ja Somalian rannikon edustalla

(Versio 2 – elokuu 2009)

Tässä liitteessä esitetyille parhaille hallintakäytänteille merirosvouksen torjumiseksi Adeninlahdella ja Somalian rannikon edustalla antavat tukensa seuraavat kansainväliset merenkulkualan edustajat:

1)

International Association of Independent Tanker Owners (INTERTANKO)

2)

Kansainvälinen merenkulkutoimisto (ICS)

3)

Oil Companies International Marine Forum (OCIMF)

4)

Baltic and International Maritime Council (BIMCO)

5)

Kansainvälinen kaasusäiliöalus- ja terminaaliyhdistys (SIGTTO)

6)

Kansainvälinen kuivalastialusten omistajien yhdistys (INTERCARGO)

7)

International Group of Protection and Indemnity Clubs (IGP&I)

8)

Cruise Lines International Association (CLIA)

9)

Kansainvälinen merenkulkualan vakuuttajien liitto (IUMI)

10)

Joint War Committee (JWC) & Joint Hull Committee (JHC)

11)

International Maritime Bureau (IMB)

12)

International Transport Workers Federation (ITF)

Parhaille hallintakäytänteille antavat tukensa myös

13)

Afrikan sarven meriturvallisuuskeskus (MSCHOA)

14)

UK Maritime Trade Operations (UKMTO Dubai)

15)

Maritime Liaison Office (MARLO)

Ehdotukset varautumis- ja toimintakäytänteiksi Adeninlahden ja Somalian rannikon edustan kautta kulkevien alusten omistajille, liikennöitsijöille, johdolle ja päälliköille

Tarkoitus

1.

Tämän asiakirjan tarkoituksena on tarjota merenkulkualan yhtiöille ja aluksille parhaat hallintakäytänteet merirosvohyökkäysten välttämiseksi, torjumiseksi ja viivyttämiseksi Adeninlahdella ja Somalian rannikon edustalla. Tästä asiakirjasta kuullut järjestöt edustavat mainittujen alueiden kautta kulkevien alusten omistajien ja liikennöitsijöiden enemmistöä.

2.

Kyseiset järjestöt kehottavat jäseniään noudattamaan näitä parhaita hallintakäytänteitä ja pyrkivät levittämään niitä muille merenkulkualan toimijoille parhaana keinona torjua merirosvoutta mainituilla alueilla. Tällä asiakirjalla täydennetään ohjeita, jotka on annettu IMOn meriturvallisuuskomitean kiertokirjeessä MSC.1/Circ.1334.

Tyypilliset hyökkäykset ja niistä opittua

1.

Vuonna 2008 ja vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla kauppa-aluksiin tehtiin merirosvohyökkäyksiä aikaisempaa enemmän Adeninlahdella ja Somalian rannikon edustalla sekä laajalla alueella Intian valtameren luoteisosassa. Suurin osa hyökkäyksistä tapahtui Adeninlahden pohjoisosassa, mutta niitä tapahtui myös kauempana Somalian itärannikosta.

2.

Hyökkäysten analysointi osoittaa, että merirosvot käyttävät hyväkseen aluksen heikkoja kohtia, joita ovat

a)

pieni nopeus

b)

matala varalaita

c)

riittämätön suunnittelu ja riittämättömät menettelyt

d)

ilmeisen alhainen hälytysvalmius ja/tai selkeiden itsesuojelutoimenpiteiden puuttuminen

e)

ilmeisen hidas reaktiokyky.

3.

Hyökkäyksissä käytetään yleensä kahta tai useampaa pientä suuren nopeuden (jopa 25 solmua) avovenettä (pikavenettä), joilla alusta lähestytään tavallisesti takaa paapuurista ja/tai perästä päin.

4.

Merirosvot, joilla on ollut käytössään emoalus (suurempi alus, joka kuljettaa miehistöä, varusteita, tarvikkeita ja pienempiä hyökkäyksessä käytettäviä aluksia) ovat pystyneet tekemään hyökkäyksiä kauempana rannikosta.

5.

Valppauden olisi oltava suurimmillaan auringonnousun ja -laskun aikaan, jolloin suurin osa hyökkäyksistä tehdään.

6.

Vaikka suuremmankaan nopeuden (vähintään 15 solmua) alukset eivät ole hyökkäyksiltä turvassa, suuri nopeus on kuitenkin tehokas puolustautumiskeino. Mainituilla alueilla tapahtuneissa hyökkäyksissä merirosvot ovat käyttäneet pelotteena pienaseita, kuten kranaatinheittimiä, joilla kohdealuksen kapteenit on saatu hidastamaan vauhtia. Täyden merinopeuden ylläpitäminen on tällaisessa tilanteessa osoittautunut tehokkaaksi keinoksi karistaa merirosvot kannoilta.

7.

Parhaiten hyökkäysyrityksistä ovat selviytyneet alukset, joiden miehistö on ollut varautunut hyökkäyksiin, saanut asianmukaista koulutusta ja toteuttanut passiivisia vastatoimia.

8.

Myös vallitsevat sää- ja meriolosuhteet vaikuttavat suuresti hyökkääjien toimintakykyyn. Yli 18 solmun tuulenvoimakkuus ja yli 2 metrin aallonkorkeus tarjoavat riittävän suojan kaikille muille paitsi kaikkein haavoittuvimmille aluksille, varsinkin jos kapteenit noudattavat parhaita hallintakäytäntöjä täysimääräisesti.

Suositukset parhaiksi hallintakäytänteiksi

1.   Johdanto

a)   Tässä asiakirjassa esitetyt parhaat hallintakäytänteet on tarkoitettu alusten omistajille, liikennöitsijöille, kapteeneille ja miehistölle. Kapteeneilla on kuitenkin täydellinen valta päättää, mitä toimia ne toteuttavat merirosvohyökkäysten välttämiseksi, torjumiseksi ja viivyttämiseksi mainituilla alueilla.

b)   Tässä asiakirjassa esitettyjä toimenpiteitä ei välttämättä voida soveltaa kaikkiin aluksiin. Siksi kunkin aluksen osalta olisi tehtävä riskianalyysi sen arvioimiseksi, mitkä parhaista hallintakäytänteistä ovat kaikkein soveltuvimpia. Jäljempänä selostetut hallintakäytänteet ovat kuitenkin yleisesti ottaen osoittautuneet tehokkaiksi.

2.   Ennen kauttakulkua – yleinen varautuminen

a)   Yleistä

i)

Alueella liikennöivien alusten tärkein yhteyspiste on UKMTO Dubai. Se viestii alusten kanssa ja on suorassa yhteydessä Afrikan sarven meriturvallisuuskeskukseen (MSCHOA) ja merivoimien komentajiin ja varmistaa siten päivittäisen yhteyden alusten kapteenien ja sotilasvoimien välillä. Alusten on ilmoitettava UKMTO Dubaille säännöllisin väliajoin asemansa ja reittisuunnitelmansa. Näiden tietojen avulla merivoimien yksiköt saavat tarkan kuvan merenkulusta (ks. liitteessä A oleva sanasto).

ii)

MSCHOA on EU:n johtamien sotilasvoimien (EU NAVFOR) suunnittelusta ja koordinoinnista vastaava viranomainen Adeninlahdella ja Somalian rannikon edustalla (ks. liitteessä A oleva sanasto).

iii)

Maritime Liaison Office (MARLO) toimii tietojenvaihtokanavana yhdistettyjen merivoimien (Combined Maritime Forces, CMF) ja kauppamerenkulun välillä kyseisillä alueilla (ks. liitteessä A oleva sanasto).

iv)

Ennen kulkua suuren riskin alueen kautta aluksen omistajan ja kapteenin olisi tuoreimpien saatavilla olevien tietojen perusteella tehtävä oma riskinarviointinsa sen määrittelemiseksi, millä todennäköisyydellä omaan alukseen hyökätään ja mitä seurauksia hyökkäyksellä olisi. Riskinarvioinnin tulosten pohjalta olisi kartoitettava toimet hyökkäysten ehkäisemiseksi, seurausten lieventämiseksi ja tilanteen normalisoimiseksi. Tämä edellyttää sekä lakisääteisten vaatimusten että täydentävien toimien soveltamista merirosvouksen torjumiseksi.

v)

Aluksen yhtiön kriisinhallintamenettelyihin olisi sisällytettävä asianmukaisia toimenpiteitä merirosvouhkaan vastaamiseksi ottamalla käyttöön IMOn ja muiden alan toimijoiden suosittelemia käytäntöjä, jotka on mukautettu olosuhteiden ja aluksen tyypin mukaan.

vi)

Alusten on ilmoitettava merivoimille kauttakulkuaikeestaan etukäteen, jotta nämä voivat kartoittaa riskit ja suunnitella asianmukaiset suojelutoimet. Yleensä ilmoittaminen tehdään

1)

tekemällä ensi-ilmoitus UKMTO Dubaille (sähköpostitse tai faksitse)

2)

tekemällä ensi-ilmoitus MARLOlle (sähköpostitse tai faksitse)

3)

rekisteröimällä kauttakulku MSCHOA:han (internetin välityksellä kohdassa Register Vessel Movement, sähköpostitse tai faksitse), jos alus aikoo kulkea Adeninlahden kautta tai navigoida alueella, joka rajoittuu 12 asteeseen pohjoista leveyttä, 58 asteeseen itäistä pituutta ja 10 asteeseen eteläistä leveyttä.

vii)

Vaikka merirosvojen nousu omaan alukseen olisikin pyrittävä estämään, etusijalla on kuitenkin miehistön ja matkustajien turvallisuus.

b)   Yhtiön varautumistoimet

On erittäin suotavaa, että yhtiön johto tai liikennöinnistä vastaava yksikkö rekisteröityy käyttäjäksi MSCHOA:n verkkosivustolle (www.mschoa.eu). Näin se voi tutustua sivuston niihin tietoihin, joihin pääsyä on rajoitettu, ja tarpeen mukaan tiedottaa niistä kalustolleen.

i)

Varmistetaan neljästä viiteen päivää ennen aluksen saapumista kansainväliselle suositellulle kauttakulkukäytävälle (IRTC) tai alueelle, joka rajoittuu 12 asteeseen pohjoista leveyttä tai 58 asteeseen itäistä pituutta tai 10 asteeseen eteläistä leveyttä, että aluksen kauttakulku on rekisteröity MSCHOA:han (internetin välityksellä kohdassa Register Vessel Movement, sähköpostitse tai faksitse). Huom. Rekisteröinnin voi tehdä joko alus tai yhtiö.

ii)

Käydään läpi aluksen turva-arviointi (SSA) ja aluksen turvasuunnitelman (SSP) täytäntöönpano, joita edellytetään alusten ja satamarakenteiden kansainvälisessä turvasäännöstössä (ISPS) merirosvouhkaan vastaamiseksi.

iii)

Yhtiön turvapäällikön olisi varmistettava, että suuren riskin kauttakulkua varten on laadittu varautumissuunnitelma ja että sitä on testattu, siitä on ohjeistettu ja siitä on keskusteltu kapteenin ja aluksen turvapäällikön kanssa.

iv)

Erityistä varovaisuutta on noudatettava alueilla, joilla merirosvoriskin tiedetään olevan erityisen suuri.

v)

Annetaan aluksen kapteenille opastusta siitä, miten riskialueen kautta olisi paras kulkea (ryhmässä, saatettuna ryhmässä, kansallisen saattoaluksen turvaamana jne.).

vi)

Annetaan miehistölle koulutusta säännöllisin väliajoin.

vii)

Yhtiö voi halutessaan käyttää yksityisiä turvamiehiä, mutta aseistettujen vartijoiden käyttöä ei suositella.

viii)

Harkitaan lisäresurssien käyttöä vartioinnin parantamiseksi.

ix)

Harkitaan itsesuojelutoimenpiteiden (Self Protection Measures, SPM) käyttöönottoa aluksella ennen kulkemista suuren riskin alueen kautta.

c)   Aluksen kapteenin varautumistoimet

i)

Tehdään UKMTO Dubaille ja MARLOlle (sähköpostitse tai faksitse) ensi-ilmoitus (Initial Report), kun saavutaan raportointialueelle, jonka rajat ovat Suez, 78 astetta itäistä pituutta ja 10 astetta eteläistä leveyttä (ks. Anti-Piracy Planning chart Q6099).

ii)

Varmistetaan neljästä viiteen päivää ennen saapumista kansainväliselle suositellulle kauttakulkukäytävälle (IRTC) tai alueelle, jonka rajana on 12 astetta pohjoista leveyttä, 58 astetta itäistä pituutta tai 10 astetta eteläistä leveyttä, että aluksen kauttakulku on rekisteröity MSCHOA:han (internetin välityksellä kohdassa Register Vessel Movement, sähköpostitse tai faksitse). Huom. Rekisteröinnin voi tehdä joko alus tai yhtiö. Jos sen tekee yhtiö, kapteenien olisi varmistettava yhtiöltä, että MSCHOA on saanut asianmukaiset tiedot.

iii)

Ennen kauttakulkua alueella on suositeltavaa, että miehistöä ohjeistetaan asianmukaisesti.

iv)

Kokemus on osoittanut, että merirosvouksen vastainen varautumissuunnitelma toimii kaikkein tehokkaimmin, kun se on otettu käyttöön jo ennen kauttakulkua: ennen alueelle saapumista tehdään harjoituksia, käydään suunnitelma läpi ja ohjeistetaan kaikkia miehistön jäseniä heidän tehtävistään, myös siitä, mikä hätämerkki tarkoittaa merirosvohyökkäystä.

v)

Kapteeneiden olisi myös laadittava hätäviestintäsuunnitelma, joka sisältää kaikki tärkeät hätätilanteessa käytettävät numerot (esimerkiksi MSCHOA:n, IMB:n merirosvoraportointikeskuksen (PRC) ja yhtiön turvapäällikön puhelinnumerot, ks. liitteessä B oleva yhteystietoluettelo) ja ennalta laadittuja viestejä. Hätäviestintäsuunnitelman olisi oltava valmiina käsillä tai aina nähtävissä viestintäpaneelin läheisyydessä.

vi)

Määritellään aluksen automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) käyttöpolitiikka. Ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS) nojalla kapteeni voi päättää kytkeä AIS:n pois päältä, jos hän katsoo, että sen käyttö lisää aluksen haavoittuvuutta. Jotta merivoimat kuitenkin voisivat seurata alusten liikkeitä Adeninlahdella, on suositeltavaa, että AIS on kytkettynä päälle mutta että lähetetään ainoastaan aluksen nimi ja tiedot sijainnista, suunnasta, nopeudesta, navigointitilasta ja turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Merivoimien tämänhetkisten ohjeiden mukaan Somalian rannikon edustalla liikennöitäessä AIS olisi parempi kytkeä pois päältä kokonaan, mutta tästä päättää viime kädessä kapteeni. Epäselvissä tapauksissa ohjeistus voidaan varmistaa MSHOA:lta.

3.   Ennen kauttakulkua – alusten varautuminen

a)   Alueella liikennöiviä aluksia pyydetään ilmoittamaan UKMTO Dubaille ja MARLOlle keskipäivän sijaintinsa, kurssinsa, nopeutensa sekä arvioitu ja todellinen saapumisaika.

b)   Aluksia pyydetään tihentämään raportointiväliä, kun ne navigoivat tunnetusti suuren riskin alueella tai merirosvoalueella, ja ilmoittamaan, kun ne kulkevat Adeninlahdella pisteen A tai pisteen B kautta (ks. Anti-Piracy Chart G6099).

c)   Liikennöitäessä Adeninlahdella

i)

Euroopan unionin johtamat merivoimat (EUNAVFOR) suosittavat vahvasti, että alukset suorittavat kauttakulkunsa IRTC:ssä. Länteen liikennöivien alusten olisi pidättäydyttävä käytävän pohjoisosassa ja itään liikennöivien eteläosassa. Adeninlahdella ryhmässä tehtävää kauttakulkua suunnittelevat alukset saavat tietoa ryhmäkauttakulkujen aikatauluista ja nopeuksista MSCHOA:n verkkosivustolta.

ii)

Kauttakulkevien alusten olisi vältettävä Jemenin aluevesiä. Kansainvälisen tapaoikeuden mukaan kansainväliset (muut kuin Jemenin) sotilasvoimat eivät pysty suojelemaan aluksia, joihin hyökätään Jemenin aluevesillä.

iii)

Aluksia saatetaan pyytää muuttamaan kauttakulkusuunnitelmaansa, jotta se olisi MSCHOA:n reittisuosituksen mukainen.

iv)

Ryhmässä kauttakulkevien alusten ei pitäisi olettaa, että ne voivat suorittaa koko kauttakulun sotalaivan saattamina. Kaikki Adeninlahdella olevat – sekä EUNAVFORiin kuuluvat että sen kanssa toimensa koordinoivat – sotalaivat ovat kuitenkin tietoisia Adeninlahdella ryhmässä tehtävistä kauttakuluista, ja niiden saatavilla on täydelliset tiedot kaikista haavoittuvista aluksista.

v)

MSCHOA suosittaa vahvasti, että kapteenit pyrkivät kaikin keinoin kulkemaan Adeninlahden suurimman riskin alueiden kautta pimeän aikaan (MSCHOA antaa tästä aluksille ohjeita), sillä yöaikaan onnistuttu tekemään vain muutamia hyökkäyksiä.

d)   Liikennöitäessä muualla kuin Adeninlahdella

i)

Somalian itärannikon edustalla navigoivien alusten olisi tutustuttava MSCHOA:n verkkosivustoon tai käännyttävä UKMTO Dubain puoleen saadakseen kaikkein uusimman reittisuosituksen.

ii)

Kapteenien olisi edelleen tavalliseen tapaan pidettävä UKMTO Dubai ajan tasalla aluksensa kurssista ja muista yksityiskohdista.

e)   Liitteestä B saa hyödylliset yhteystiedot.

4.   Ennen kauttakulkua – alusten puolustautumiskeinot

a)   Huolehditaan siitä, että aluksen toimintatapoja mukautetaan etukäteen riittävällä tavalla miehityksen mukaan, jotta vartiossa olevat miehistön jäsenet ovat riittävän levänneitä ja saaneet asianmukaista ohjeistusta ja jotta heitä on riittävä määrä. Kapteenin ja vartiossa olevien miehistön jäsenten olisi tunnettava aluksen siksak-ohjausliikkeiden vaikutukset (kaikissa merenkäyntiolosuhteissa) ja tiedettävä erityisesti, missä määrin nämä ohjausliikkeet voivat hidastaa aluksen nopeutta.

b)   Harkitaan, pitäisikö kuljettaessa Adeninlahden ja Somalian rannikon edustan kautta rajoittaa ulkoinen viestintä (radiot, puhelimet ja AIS-tiedot) turvallisuuden kannalta välttämättömään viestintään ja SOLAS-tietoihin.

c)   Parannetaan valmiuksia ja hyödynnetään varajärjestelmiä käyttämällä lisäkoneistoa, muun muassa generaattoreita ja ohjausmoottoreita.

d)   Lisätään miehitystä tähystyspaikoilla/komentosillalla.

e)   Varmistetaan, että miehistöä on konehuoneessa.

f)   Suojataan pääsy komentosillalle, konehuoneeseen, peräsinkonehuoneeseen ja kaikkiin asuin-/sisätiloihin ja valvotaan sitä. Kaikki mahdolliset sisäänkäynnit (ovet, valoventtiilit, tuuletusaukot jne.) olisi riskiarvioitava ja suojattava asianmukaisesti, varsinkin jos ne ovat niin suuret, että hyökkääjä voisi päästä niiden kautta alukseen. Kuljettaessa suuren riskin alueen kautta olisi huolehdittava siitä, että asuintiloihin ja sisällä oleviin työskentelytiloihin pääsee ainoastaan yhden sisäänkäynnin kautta. Käyttöönotetut toimenpiteet eivät saa estää hätäuloskäynnin käyttöä sisätiloista käsin, mutta samalla hätäuloskäynti on suojattava niin, etteivät merirosvot pääse sen kautta alukseen.

g)   Hätätilanteessa sotalaivoihin saa yhteyden VHF-kanavalla 16 (tai varakanavalla 8).

h)   Tarkistetaan, että kaikki portaat ja ulkovarusteet on ahdettu suojaan tai nostettu kannelle.

i)   Tarkistetaan, että etukäteen valitut itsesuojeluvälineet on kiinnitetty asianmukaisesti ja että ne toimivat tarkoituksenmukaisesti. On muistettava, että tilapäisesti käytettävät välineet eivät välttämättä toimi odotetulla tavalla eivätkä siksi aina anna täyttä suojaa.

j)   Jos aluksen varalaita on suhteellisen matala, harkitaan mahdollisuutta leventää sivulaitoja, jotta heittokoukuilla olisi vähemmän tartuntapintaa. MSCHOA:n verkkosivustolla on esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä.

k)   On suositeltavaa nimetä kokoontumispaikka tai ”linnoitus” merirosvohyökkäyksen varalta ja harjoitella lukitsemismenettelyitä, jotta voidaan viivyttää mahdollista aluksen valtaamista ja siten voittaa aikaa. Kokoontumispaikka ei saisi olla ulkolaipioiden ja valoventtiilien läheisyydessä. Koska ”linnoitusten” käytöstä ja käyttötavasta käydään parhaillaan keskustelua, kapteeneiden olisi säännöllisin väliajoin tarkistettava asiasta annettu ohjeistus MSCHOA:lta.

l)   Harkitaan nukkien käyttöä parraskaiteilla lisätähystäjien simuloimiseksi. Jos alus on kuitenkin tyypiltään sellainen, että siinä on tähystyksen kannalta ns. kuolleita kulmia, joita turvallisuusarvioinnin perusteella pidetään riskinä, voi olla tarpeen lisätä vartioivaa miehistöä.

m)   Palopumppujen ja -letkujen olisi oltava paineistettuja ja valmiina tyhjennettäväksi yli laidan eri puolilla alusta, erityisesti sen kaikkein haavoittuvimmissa osissa.

n)   Olisi myös harkittava vesiverhon luomista aluksen ympärille, jotta voidaan torjua merirosvojen nouseminen alukseen.

o)   Harkitaan piikkilangan tai muiden fyysisten esteiden käyttöä aluksen peräosassa / matalimmissa sisäänkäynneissä; ne eivät kuitenkaan saa heikentää miehistön turvallisuutta ja pakenemismahdollisuuksia.

p)   Harkitaan passiivisten puolustautumisvälineiden käyttöä.

q)   Harkitaan pimeänäkölaitteiden käyttöä pimeän aikana.

r)   Käytetään CCTV-valvontakameroita (jos asennettu).

5.   Kauttakulun aikana – operaatiot

a)   Itsesuojeluvälineiden käyttö ei saa aiheuttaa aluksen miehistölle tarpeetonta vaaraa.

b)   On erittäin suositeltavaa, että kaikki Adeninlahdella navigoivat alukset käyttävät IRTC:tä ja noudattavat MSCHOA:n verkkosivustolla olevia ohjeita ryhmässä tehtävistä kauttakuluista ja niiden aikatauluista.

c)   Merenkulkijoita pyydetään myös kiinnittämään huomiota IMOn 4 päivänä elokuuta 2009 antamaan kiertokirjeeseen SN.1/Circ. 281 (Information on Internationally Recognised Transit Corridor (IRTC) for Ships Transiting the Gulf of Aden), jossa ohjeistetaan, että sotilasviranomaiset tekevät IRTC:hen muutoksia vallitsevien olojen vuoksi. Merenkulkijoita kehotetaan siksi tutustumaan ajantasaisiin tietoihin MSCHOA:n verkkosivustolla (http://www.mschoa.org) tai aluetta koskeviin navigointivaroituksiin (NAV-warnings).

d)   Jos aikomuksena on tehdä kauttakulku ryhmässä IRTC:tä käyttäen: edetään ryhmän vauhdilla mutta pysytään tietoisina aluksen rajoituksista (esimerkiksi tämänhetkinen ohjeistus on, että jos aluksen täysi merinopeus on 16 solmua, sen olisi ryhmässä tehtävässä kauttakulussa edettävä 14 solmun vauhdilla ja pidettävä loput 2 solmua varalla).

e)   Jos aikomuksena ei ole tehdä kauttakulkua ryhmässä IRTC:tä käyttäen: pidetään yllä täysi merinopeus suuren riskin alueella (tämänhetkinen ohjeistus on, että jos aluksen täysi merinopeus on yli 18 solmua, sen ei pidä hidastaa vauhtiaan ryhmässä tehtävää kauttakulkua varten, vaan sen olisi pidettävä yllä täysi merinopeus ja pyrittävä kulkemaan suuren riskin alueen kautta pimeän aikaan).

f)   Alusten olisi aina noudatettava kansainvälisiä sääntöjä yhteentörmäyksen estämiseksi merellä. IRTC:lle saapuvien ja siltä poistuvien alusten kapteenien olisi pyrittävä välttämään tilanteita, jotka heikentävät muiden alusten navigoinnin turvallisuutta. Kulkuvaloja ei pitäisi kytkeä pois päältä pimeän aikaan. Noudatetaan lippuvaltion viranomaisen antamia ohjeita.

g)   Käytetään kansivalaistusta vain, jos se on turvallisuuden kannalta tarpeen. Varjoisten kohtien valaiseminen aluksen rungon ympärillä voi parantaa tähystysnäkyvyyttä, mutta se ei saa heikentää aluksen navigoinnin turvallisuutta. Jos aluksen läheisyydessä havaitaan epäilyttävää toimintaa, harkitaan kauko-ohjattujen hakuvalojen käyttöä (jos asennettuna), sillä valonheittimet saattavat toimia pelotteena ja siten estää mahdollisen hyökkäyksen (merivoimien tämänhetkinen suositus on, että kauttakulun aikana käytetään ainoastaan kulkuvaloja).

h)   Pidetään komentosillalla näkyvillä valokuvia merirosvojen emoaluksista. Ilmoitetaan UKMTO Dubaille ja IMB PRC:lle välittömästi kaikista havaituista emoaluksista ja emoalusepäilyistä (liitteessä C on esimerkki raportista, jolla ilmoitetaan tällaisista tiedoista tai muusta hyökkäyksestä taikka havainnosta).

i)   Kapteenin olisi pyrittävä arvioimaan vaaratilanne mahdollisimman aikaisin. Jos kapteeni katsoo, että vaaratilanne on kehittymässä, hänen olisi välittömästi otettava yhteyttä UKMTO Dubaihin.

j)   Tähystetään tarkasti kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla epäilyttäviä aluksia, erityisesti sellaisia, jotka lähestyvät omaa alusta takaa tai joltakin neljännekseltä.

k)   Suojellaan miehistöä tarpeettomilta riskeiltä. Kun alus kulkee suuren riskin alueen kautta, kannella olisi suoritettava vain tärkeimmät työt. Kapteenin olisi mahdollisuuksien mukaan pidettävä miehistö poissa ulkokannelta pimeän aikaan mutta samalla varmistettava, että tähystäjiä on aina tarvittava määrä asianmukaisen tähystyksen suorittamiseksi.

l)   Käytetään valoja, hälytyskelloja ja miehistön toimintaa, jotta epäillyt merirosvot tietävät tulleensa havaituksi.

m)   Harkitaan erilaisten kaupallisesti saatavilla olevien ei-tappavien puolustautumisvälineiden hankkimista; yhtiöiden olisi kuitenkin arvioitava näiden välineiden tarkoituksenmukaisuutta aluksen ominaispiirteisiin ja haavoittuvuuteen nähden.

6.   Merirosvohyökkäyksen käynnistyttyä

a)   Noudatetaan aluksen ennalta laadittua varautumissuunnitelmaa.

b)   Otetaan käyttöön hätäviestintäsuunnitelma ja ilmoitetaan hyökkäyksestä välittömästi UKMTO Dubaille, joka on tärkein yhteyspiste hyökkäystilanteissa (varayhteyspiste on jatkuvasti miehitetty meriturvallisuuskeskus MSCHOA).

c)   Aktivoidaan aluksen turvahälytysjärjestelmä (SSAS), joka tekee hälytyksen aluksen yhtiön turvapäällikölle ja aluksen lippuvaltiolle. Hyökkäystä koskevat ilmoitukset (post-attack report) olisi tehtävä mahdollisimman nopeasti kaikkiin merirosvoraportoinnista vastaaviin keskuksiin, kuten kohdassa 9 on selostettu.

d)   Jos kapteeni on kuljettaessa merirosvoalueen kautta kytkenyt AIS:n pois päältä (mihin hänellä on oikeus), AIS olisi kytkettävä päälle heti, jos alukseen hyökätään.

e)   Annetaan hätähälytys ja ilmoitetaan merirosvohyökkäyksestä aluksen hätäsuunnitelman mukaisesti.

f)   Tehdään hätäilmoitus (”Mayday”) VHF-kanavalla 16 (ja varakanavalla 8, jota merivoimat seuraavat). Lähetetään hätäsanoma digitaaliselektiivikutsujärjestelmän (DSC) ja Inmarsat-C-järjestelmän kautta tapauksen mukaan. Pidetään yllä puhelinyhteyttä UKMTO Dubaihin.

g)   Estetään pikaveneitä pääsemästä aluksen lähelle muuttamalla suuntaa ja lisäämällä nopeutta mahdollisuuksien mukaan (1). Merirosvojen on erittäin vaikea nousta alukseen, joka

i)

kulkee yli 15 solmun nopeudella ja

ii)

tekee ohjausliikkeitä. On suositeltavaa, että kapteenit tekevät mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jatkuvia pieniä siksak-ohjausliikkeitä vauhtia hidastamatta alukseen nousun torjumiseksi. Harkitaan merirosvojen altistamista tuulelle/aallokolle sekä keula- ja peräaaltojen käyttämistä, jotta merirosvoalus ei pääse rinnalle. Kapteenin ja vahtipäällikön olisi tunnettava aluksen käsittely- ja ohjausominaisuudet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vaihtelevien ruorikomentojen seurauksiin ja siihen, miten ne voivat vaikuttaa aluksen nopeuteen.

h)   Käytetään palopumppua puolustautumisvälineenä.

i)   Harkitaan eteenpäin suunnattujen kansivalojen kytkemistä päälle, jotta alukseen kiinnitettäisiin huomiota ja jotta apuun tulevat sotilasvoimat tunnistaisivat aluksen hyökkäyksen kohteena olevaksi alukseksi.

j)   Kootaan kaikki muu miehistö yhteen aluksen varautumissuunnitelman mukaisesti.

7.   Merirosvojen noustua alukseen

a)   Ennen kuin merirosvot pääsevät komentosillalle, ilmoitetaan tilanteesta UKMTO Dubaille ja ajan salliessa myös yhtiölle.

b)   Vastarintaan ei pidä ryhtyä, sillä se voisi johtaa tarpeettomaan väkivallankäyttöön ja asettaa miehistön entistä suurempaan vaaraan.

c)   Jos komentosilta/konehuone on evakuoitava, päämoottori olisi pysäytettävä, mahdollisuuksien mukaan olisi pysäytettävä kokonaan aluksen kulku ja alus olisi navigoitava pois muiden alusten läheisyydestä.

d)   On tärkeää pysyä rauhallisena ja suostua merirosvojen vaatimuksiin.

e)   Varmistetaan, että koko muu miehistö paitsi komentosillan ryhmä pysyttelee samassa paikassa yhdessä.

f)   Jos miehistö on lukinnut itsensä ”linnoitukseen”, varmistetaan, että käytettävissä on puolustautumiskeinoja/suoja siltä varalta, että merirosvot pyrkivät sisään voimakeinoin. On tärkeää pysyä poissa sisäänkäyntien/ovien ja venttiileiden/ikkunoiden lähettyviltä – merirosvojen sisääntuloa ei pidä yrittää estää. Käytetään ”linnoituksen” hätäviestintävälineitä yhteyden pitämiseksi viranomaisiin.

8.   Sotilasvoimien väliin tullessa

a)   Miehistöä olisi ohjeistettava, että sotilaallisen väliintulon aikana EI pidä käyttää salamavaloa.

b)   Kun sotilasvoimat ryhtyvät toimiin aluksella, koko miehistön olisi pysyteltävä matalana kannella ja peitettävä päänsä käsillään niin, että kädet ovat näkyvillä ja tyhjät.

c)   Miehistön on oltava valmiina vastaamaan sotilasvoimien esittämiin kysymyksiin henkilöllisyydestä ja asemasta aluksella.

d)   On muistettava, ettei englanti ole alueen kaikkien merivoimien työkieli.

e)   Sotilasvoimat saattavat aluksi ottaa määräysvaltaansa kaikki henkilöt. Tämä on tavallinen käytäntö. Ohjeistetaan miehistöä tästä, valmistetaan sitä tällaiseen tilanteeseen ja pyydetään sitä tekemään yhteistyötä sotilasvoimien kanssa aluksella suoritettavan väliintulon alkuvaiheissa.

9.   Raportoiminen hyökkäyksen jälkeen (ks. liite C)

a)   On erittäin tärkeää, että merirosvohyökkäyksestä tai epäilyttävästä toiminnasta laaditaan yksityiskohtainen raportti MSCHOA:lle, UKMTO Dubaille ja IMB:lle.

b)   Raporttien pohjalta voidaan analysoida perusteellisesti merirosvojen toimintaa ja selvittää sen kehityssuuntaukset, arvioida merirosvojen käyttämiä tekniikoita ja taktiikan muutoksia sekä laatia asianmukaisia varoituksia muita lähialueella liikennöiviä kauppalaivoja varten.

c)   Kapteeneita pyydetään siksi täyttämään liitteessä C oleva vakiomuotoinen raporttilomake.

Parhaiden hallintakäytänteiden ajantasaistaminen

1.

Parhaita hallintakäytänteitä ajantasaistetaan säännöllisin väliajoin operaatioista saadun kokemuksen perusteella. Tämän asiakirjan osapuolet pyrkivät kokoontumaan säännöllisin väliajoin parhaiden hallintakäytänteiden ajantasaistamiseksi ja niihin tehtyjen tarkistusten jakamiseksi jäsenilleen ja muille tahoille, joita asia koskee.

2.

Epäselvissä tapauksissa tutustu MSCHOA:n verkkosivustoon, jolta saa aina lisätietoja asiaankuuluvista aiheista (huom. kaikki edellä luetellut organisaatiot eivät välttämättä ole hyväksyneet näitä tietoja).


(1)  Jos voidaan voittaa aikaa, kunnes sotilasvoimat saapuvat, merirosvot yleensä keskeyttävät hyökkäyksensä. On todennäköisempää, että merivoimien apu on lähellä merirosvojen hyökätessä, jos MSCHOA:han on tehty rekisteröinti jo varhaisessa vaiheessa ja jos noudatetaan UKMTO Dubain antamia ohjeita ryhmässä tehtävien kauttakulkujen aikataulusta ja annetaan sille sijaintitiedot säännöllisin väliajoin.

LIITE A

SANASTO

Koordinoivien tahojen tehtävät ja keskinäiset suhteet.

EUNAVFOR

EUNAVFOR on Afrikan sarven meriturvallisuuskeskuksen (MSCHOA) koordinointiviranomainen. Lisä- ja yhteystietoja saa MSCHOA:n verkkosivustolta.

MSCHOA – Afrikan sarven meriturvallisuuskeskus (Maritime Security Centre – Horn of Africa)

Euroopan unioni (EU) perusti MSCHOA:n osana Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittista aloitetta, jolla pyritään torjumaan Afrikan sarvessa esiintyvää merirosvoutta. MSCHOA:n toiminta käynnistyi, kun EU:n sotilaallinen koordinointitoimi (EU NAVCO) perustettiin syyskuussa 2008. Tämä Brysselissä sijaitseva koordinointiyksikkö on luonut laajat yhteydet merenkulkuyhteisön kanssa ja on koordinoinut toimia alueella toimivien EU:n joukkojen kanssa. Marraskuussa 2008 Euroopan unionin neuvosto otti suuren edistysaskeleen käynnistämällä sotilaallisen merioperaation (EU NAVFOR ATALANTA), jonka tavoitteena on parantaa meriturvallisuutta Somalian rannikon edustalla ehkäisemällä ja torjumalla merirosvousta sekä suojelemalla alueella liikennöiviä kauppalaivoja.

UKMTO Dubai – (UK) Maritime Trade Operations

Yhdistyneen kuningaskunnan Maritime Trade Operations -organisaation Dubaissa sijaitseva toimisto (UKMTO Dubai) toimii yhteyspisteenä yritysten ja yhdistettyjen merivoimien (CMF) välillä. UKMTO Dubai myös hallinnoi vapaaehtoista raportointijärjestelmää (Voluntary Reporting Scheme), jonka välityksellä kauppalaivoja kannustetaan lähettämään päivittäin ilmoituksia sijainnistaan ja arvioidusta saapumisajastaan seuraavaan satamaan, kun ne kulkevat Sueziin, 78 asteen itäiseen pituuspiiriin ja 10 asteen eteläiseen leveyspiiriin rajoittuvan alueen kautta. Näiden tietojen avulla UKMTO Dubai voi seurata alusten liikennöintiä ja lähettää sijaintitiedot edelleen CMF:lle ja EU:n päämajaan. Kauppaliikenteeseen vaikuttavia uusia ja tärkeitä tietoja voidaan tämän jälkeen lähettää suoraan aluksille sen sijaan, että ne lähetettäisiin ensin alusten yhtiöihin, mikä parantaa valmiutta vastata ongelmiin ja säästää aikaa.

Lisätietoja ja tietoja vapaaehtoiseen raportointijärjestelmään liittymisestä saa UKMTO Dubailta sähköpostiosoitteesta UKMTO@eim.ae

LIITE B

Hyödyllisiä yhteystietoja

UKMTO Dubai

Sähköposti:

UKMTO@eim.ae

Puhelin

+ 971 505523215

Matkapuhelin

Faksi

+ 971 43065710

Teleksi

(51) 210473

MSCHOA

Raportointi verkkosivustolle

www.mschoa.org

Puhelin

+ 44 (0) 1923958545

Faksi

+ 44 (0) 1923958520

Sähköposti:

postmaster@mschoa.org

IMB PRC

Sähköposti:

piracy@icc-ccs.org

Puhelin

+ 60 320310014

Matkapuhelin

Faksi

+ 60 320785769

Teleksi

MA34199 IMBPC1

MARLO

Sähköposti:

Marlo.bahrain@me.navy.mil

Puhelin

+ 973 17853927

Matkapuhelin

+ 973 39442117

LIITE C

SEURANTARAPORTTI – MERIROSVOHYÖKKÄYS

Image

Image

Parhaita hallintakäytäntöjä täydentäviä lisäohjeita kalastusaluksille merirosvouksen torjumiseksi Adeninlahdella ja Somalian rannikon edustalla

I   Suositukset kalastusalueilla liikennöiville aluksille

1.

Muiden kuin somalialaisten kalastusalusten olisi vältettävä kalastusta ja liikennöintiä 200 mpk:n etäisyydellä Somalian rannikosta riippumatta siitä, onko niille myönnetty lupa kyseiseen tarkoitukseen.

2.

Aluksen ei pidä aloittaa kalastamista, kun tutka havaitsee tuntemattomia veneitä sen läheisyydessä.

3.

Jos miehistö havaitsee merirosvojen tavallisesti käyttämiä polyesteriveneitä, aluksen on siirryttävä pois niiden läheisyydestä täydellä nopeudella vasten tuulta ja aallokkoa, jotta merirosvojen navigointi vaikeutuu.

4.

Aluksen on vältettävä pysähtymistä pimeän aikaan ja miehistön on oltava valppaana sekä oltava vartiossa komentosillalla, kannella ja konehuoneessa.

5.

Kalastuksen aikana, jolloin alus on haavoittuvainen, miehistön on oltava valppaana ja pidettävä tutkavahtia, jotta viranomaisille voidaan ilmoittaa mahdollisesta hyökkäyksestä nopeasti ja yksityiskohtaisesti.

6.

Navigoitaessa pimeän aikaan aluksen on käytettävä ainoastaan välttämättömiä kulku- ja turvavaloja, jotta alus ei kiinnitä merirosvojen huomiota, jotka saattavat väijyä lähistöllä tutkattomissa veneissään.

7.

Kun alus ajelehtii kalastuksen aikana pimeän aikaan, miehistön on oltava vartiossa komentosillalla, kannella ja konehuoneessa. Aluksen on käytettävä ainoastaan välttämättömiä kulku- ja turvavaloja. Moottorin on oltava käynnistysvalmiina.

8.

Aluksen on pysyteltävä poissa tuntemattomien alusten lähistöltä.

9.

Miehistön on käytettävä VHF-kanavaa mahdollisimman vähän, jotta merirosvot eivät havaitse alusta ja jotta alusta olisi vaikeampi paikantaa.

10.

Kun merivartioston lentokoneita liikennöi alueella, miehistön on aktivoitava AIS aluksen tunnistamisen ja seuraamisen helpottamiseksi.

II   Tunnistaminen

1.

Johdolle suositetaan vahvasti, että se rekisteröi MSCHOA:han kalastusaluksensa koko siksi ajaksi, jona ne liikennöivät Somalian rannikon edustalla. Mahdollisuuksien mukaan olisi myös toimitettava täydellinen luettelo aluksilla olevasta miehistöstä ja alusten suunnitelmista.

2.

Annetaan miehistölle koulutusta ennen kauttakulkua tai kalastusta riskialueella.

3.

Jos alus on varustettu satelliittiseurantalaitteilla (VMS), johdon olisi varmistettava, että MSCHOA voi tutustua niiden tietoihin.

4.

Kun kalastusalukset ovat saaneet tietää, että tietyllä alueella epäillään liikennöivän merirosvojen emoaluksia, kalastusalusten olisi vältettävä liikennöintiä tällaisilla alueilla ja pyrittävä kaikin keinoin havaitsemaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kaikki epäilyttävien pienten tai suurten alusten liikkeet.

5.

Kalastusalusten olisi aina annettava tunnistetietonsa, kun ATALANTA-operaatioon taikka muuhun kansainväliseen tai kansalliseen merirosvouksen torjuntaoperaatioon kuuluva lentokone tai alus sitä pyytää.

6.

Sotilas-, kauppa- ja kalastusalusten olisi viipymättä vastattava kaikkiin tunnistepyyntöihin, joita lähestyttävä kalastusalus on tehnyt (jotta kalastusalus voisi tarvittaessa paeta nopeammin, erityisesti jos alus on parhaillaan kalastamassa).

III   Hyökkäystilanteessa

1.

Jos alukseen hyökätään tai lähistöllä on havaittu epäilyttävä alus, siitä on ilmoitettava viranomaisille (UKMTO ja MSCHOA) ja varoitettava muuta laivastoa.

2.

Ilmoitetaan aluksen (maissa olevan) varakapteenin yhteystiedot; varakapteenin tietämys aluksesta voi vaikuttaa sotilasvoimien väliintulon onnistumiseen.

Ainoastaan kurenuotta-aluksille tarkoitetut suositukset

3.

Evakuoidaan koko miehistö kannelta ja märssykorista.

4.

Jos kurenuotta on vielä levitettynä, kun merirosvot ovat ottaneet aluksen haltuunsa, pyydetään merirosvoilta lupa nostaa verkot. Jos merirosvot sallivat kurenuotan noston, ahdetaan kurenuotta ohjeiden mukaisesti suojaan ja selostetaan merirosvoille, miten laitteisto toimii, jottei synny väärinymmärryksiä.