2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/1

(1)

Tanska ilmoitti komissiolle 13 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä (2) muutoksesta Tanskan tonnistoverojärjestelmään, joka oli hyväksytty alun perin 12 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyllä päätöksellä (3) (asia N 563/01).

(2)

Muutos kirjattiin ilmoitetuksi tueksi viitteellä N 469/05. Ilmoitettu muutos saatettiin voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla lailla N:o 408.

(3)

Komissio pyysi Tanskan viranomaisilta 28 päivänä lokakuuta 2005, 19 päivänä toukokuuta 2006 ja 29 päivänä elokuuta 2006 päivätyillä kirjeillä (4) lisätietoja, jotka toimitettiin 22 päivänä marraskuuta 2005, 30 päivänä kesäkuuta 2006 ja 29 päivänä syyskuuta 2006 päivätyissä Tanskan viranomaisten vastauksissa (5).

(4)

Komissio päätti aloittaa muodollisen tutkinnan 7 päivänä helmikuuta 2007 tekemällään päätöksellä (jäljempänä ’aloituspäätös’) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (jäljempänä ’valtiontukimenettelyä koskeva asetus’) (6) 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Komissio oikaisi aloituspäätöstä 4 päivänä huhtikuuta 2007 tehdyllä päätöksellä Tanskan viranomaisten pyynnöstä. Ilmoitus, joka sisälsi tiivistelmän päätöksestä sekä virallisella kielellä laaditun kirjeen kokonaisuudessaan ja oikaistuna, julkaistiin 19 päivänä kesäkuuta 2007 Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 135, sivulla 6  (7).

(5)

Tanska esitti huomautuksensa aloituspäätöksestä 7 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (8). Vain yksi asianomainen esitti huomautuksia 19 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (9).

(6)

Aloituspäätöksessä on kuvaus ilmoitetusta toimenpiteestä, ja sama kuvaus kerrataan tässä osiossa.

(7)

Kahden samaan konserniin kuuluvan yhtiön väliset kaupalliset liiketoimet on hoidettava markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Tämän periaatteen mukaisesti samaan konserniin kuuluvien sivuyhtiöiden välisten liiketoimien hintoja verrataan markkinahintoihin. Jotta veroviranomainen voisi tarkistaa, että periaatetta on noudatettu, yhtiöiden on toimitettava kaikki tarpeelliset tiedot liiketoimistaan samaan konserniin kuuluvien sivuyhtiöiden kanssa.

(8)

Tanskan tonnistoveron (10) alaiset tanskalaiset merenkulkuyhtiöt vapautetaan 1 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla lailla N:o 408 velvollisuudesta toimittaa veroviranomaisille kaikki tarpeelliset tiedot liiketoimista samaan konserniin kuuluvien ulkomaisten yhtiöiden kanssa.

(9)

Tarkemmin sanottuna kyseisen lain 1 pykälän 9 momentin mukaan ”1–8 kohtaa ei sovelleta myöskään yhtiöihin tai muihin vastaaviin toimijoihin, jotka ilmoittavat tonnistoverolain mukaisesti ulkomaisten oikeushenkilöiden tai pysyvien toimipaikkojen (vrt. 1 momentin 2–4 alamomentti) kanssa harjoitetuista valvonnan alaisista liiketoimista saamansa tulot, jos tällaiset tulot ovat tonnistoveron alaisia.” Pykälässä mainitut 1–8 kohta sisältyvät verohallintolain (12 päivänä elokuuta 2004 annettu konsolidoitu laki N:o 869, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 22 päivänä joulukuuta 2004 annetun lain N:o 1441 1 artiklalla) 3B pykälän 9 momenttiin. Kohdat liittyvät seuraaviin kahteen merkittävään velvollisuuteen, jotka koskevat kaikkia Tanskassa toimivia tanskalaisia yhtiöitä:

(10)

Ilmoitetuilla muutoksilla sallitaan tonnistoveron alaisten yhtiöiden poiketa molemmista edellä mainituista velvollisuuksista valtioiden rajat ylittävien liiketoimien osalta, mutta niiden velvollisuudet säilyvät, kun on kyse sivuyhtiöiden välisistä liiketoimista Tanskan sisällä.

(11)

Ilmoitettu toimenpide vaikuttaa näin ollen Tanskan tonnistoverojärjestelmän hyväksymisestä 12 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn päätöksen (11) 2.11.1 kohdassa tarkoitettuun markkinaehtoperiaatteeseen, koska sillä muutetaan tonnistoverojärjestelmästä hyötyvien yhtiöiden velvollisuutta toimittaa tietoja ja tositteita valtioiden rajat ylittävistä liiketoimista.

(12)

Vain tonnistoveron alaiset yritykset voivat poiketa velvollisuudesta toimittaa tietoja ja tositteita.

(13)

Tonnistoverojärjestelmästä on esitetty kuvaus 12 päivänä maaliskuuta 2002 asiassa N 563/01 ja 7 päivänä helmikuuta 2007 asiassa N 469/05 tehdyissä komission päätöksissä. Kuvaus kerrataan vielä pääpiirteittäin tässä osiossa.

(14)

Kaikkien tukikelpoisten toimintojen yhteydessä huomioon otettava ja tonnistoverojärjestelmän mukaan veronalainen tulo on kertasumma, joka vastaa jokaisen aluksen osalta sen vetoisuuden perusteella määritettyjen kiinteiden määrien summaa, eikä siis riipu meriliikenneyhtiön tekemästä todellisesta voitosta; summa määräytyy seuraavasti:

(15)

Näin laskettua tuloa verotetaan normaalilla yhtiöveroasteella.

(16)

Järjestelmä on ollut käytössä 1 päivästä tammikuuta 2001, ja se on avoin kaikille Tanskassa verovelvollisille yrityksille (joilla on kiinteä toimipaikka Tanskassa), jotka tarjoavat meriliikennepalveluja. Järjestelmään voivat osallistua myös ulkomaiset yhtiöt, jotka rekisteröidään Tanskaan, kun ne siirtävät hallinnollisen toimipaikkansa sinne. Järjestelmä koskee vain meriliikennetoiminnasta saatua tuloa.

(17)

Meriliikenneyhtiöt saavat vapaasti valita, osallistuvatko järjestelmään. Valinta on tehtävä viimeistään jätettäessä veroilmoitusta siltä vuodelta, jolloin tonnistoverotusta on määrä käyttää ensimmäistä kertaa. Päätös tonnistoverojärjestelmään osallistumisesta tai sen ulkopuolelle jäämisestä on sitova 10 vuoden ajan. Tanskassa samaan konserniin kuuluvien meriliikenneyhtiöiden on tehtävä sama valinta tonnistoverojärjestelmään osallistumisesta. Jos merenkulkuyhtiö valitsee tonnistoverojärjestelmän, kaikki sen alukset ja toiminnot, jotka täyttävät asetetut edellytykset, kuuluvat kyseisen verojärjestelyn piiriin.

(18)

Komission tietojen mukaan Tanska soveltaa tonnistoverojärjestelmän lisäksi tällä hetkellä vain yhtä muuta meriliikennöitsijöihin kohdistuvaa tukijärjestelmää, niin kutsuttua DIS-järjestelmää (12), jonka mukaan laivanomistajien ei tarvitse maksaa tuloveroa eikä sosiaaliturvamaksuja tukikelpoisilla aluksilla työskentelevästä merihenkilökunnasta.

(19)

Kuten 7 päivänä helmikuuta 2007 tehdyssä päätöksessä muistutettiin, Tanskan viranomaiset sitoutuivat 14 päivänä helmikuuta 2006 päivätyssä kirjeessä ilmoittamaan ilmoitetusta toimenpiteestä uudelleen kymmenen vuoden kuluessa. Käsiteltävänä olevan toimenpiteen voimassaoloajan voidaan siten katsoa päättyvän vuoden 2015 lopussa.

(20)

Kuten 7 päivänä helmikuuta 2007 tehdyssä päätöksessä muistutettiin, Tanskan viranomaiset ilmoittivat, ettei muutoksella pitäisi olla talousarviovaikutuksia käytössä olevaan järjestelmään. Yksittäiset tuet eivät muutu kaavaillun muutoksen seurauksena.

(21)

Aloituspäätöksessä komissio otti esille kaksi pääseikkaa ilmoitetusta toimenpiteestä:

(22)

Komissio muistutti, että erottelutoimenpiteet ovat keskeisiä tonnistoverojärjestelmien aukottomuuden varmistamiseksi.

(23)

Etenkään jos kyseistä erottelutoimenpidettä ei panna täytäntöön tehokkaasti, muutkin toimialat kuin meriliikenne saattavat hyötyä joko asianomaisessa jäsenvaltiossa tai muussa maassa mahdollisuudesta kiertää yhtiöveroa toteuttamalla kaupallisia liiketoimia asianomaisen jäsenvaltion tonnistoverojärjestelmän alaisen sivuyhtiön kanssa.

(24)

Komissio pelkäsi myös, että ilmoituksen aiheena olevan erottelutoimenpiteen muuttaminen johtaa tilanteeseen, jossa muissa maissa veronalaiset toiminnot, jotka eivät siis kuulu Tanskan tonnistoverojärjestelmän piiriin, hyötyvät perusteettomasti Tanskan tonnistoverojärjestelmästä, jos liiketoimet Tanskaan sijoittautuneiden Tanskan tonnistoveron alaisten sivuyhtiöiden kanssa hinnoitellaan vilpillisesti.

(25)

Komissio huomautti, että Tanskan veroviranomaisilla olisi kuitenkin mahdollisuus tarkastaa jälkikäteen sellaiset konsernin sisäiset liiketoimet, joissa on osallisina vain Tanskan tonnistoverojärjestelmän alaisia yhtiöitä.

(26)

Tanskan viranomaiset vastasivat aloituspäätökseen 15 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (14) ilmoittaen, ettei niillä ollut lisähuomautuksia asiasta ja että ne viittasivat näin ollen 22 päivänä marraskuuta 2005, 30 päivänä kesäkuuta 2006 ja 29 päivänä syyskuuta 2006 päivätyissä kirjeissä aiemmin antamiinsa vastauksiin.

(27)

Marraskuun 22 päivänä 2005 päivätyssä kirjeessä todetaan seuraavaa: ”Ilmoitetussa järjestelmässä ei siirretä valtion varoja tukikelpoisille yhtiöille. Sillä vain kevennetään ilmoittamista ja tositteiden toimittamista koskevaa vaatimusta, jolla ei ole itsessään taloudellista arvoa. Ilmoitettuun järjestelmään ei näin ollen kuulu mitään ylimääräisiä taloudellisia tai verotuksellisia taikka muita vastaavia etuja komission aiemmin hyväksymiin järjestelmiin verrattuna. Tonnistoveron alaisten meriliikenneyhtiöiden on noudatettava markkinaehtoperiaatetta kaikissa valvonnan alaisissa liiketoimissa. Tämä ei muutu mitenkään ilmoitetun järjestelmän seurauksena. Järjestelmällä vain kevennetään vaatimusta toimittaa markkinaehtoperiaatteen noudattamisen vahvistavat tositteet tiettyjen valvonnan alaisten liiketoimien osalta.”

(28)

Tanskan viranomaiset ilmoittivat 30 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyssä kirjeessään, että ennen 1 päivänä kesäkuuta 2005 annetun lain N:o 408 voimaantuloa tietojen ja tositteiden toimittamisvelvollisuus koski vain sivuyhtiöiden välisiä valtioiden rajat ylittäviä liiketoimia. Kyseisellä lailla tätä velvollisuutta laajennettiin koskemaan liiketoimia Tanskan tonnistoveron alaisen yhtiön ja Tanskassa verovelvollisen tonnistoverojärjestelmään kuulumattoman yhtiön välillä.

(29)

Tanskan viranomaiset totesivat 29 päivänä syyskuuta 2006 päivätyssä kirjeessään seuraavaa siitä, pitäisikö muiden maiden, myös muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kuin Tanskan, kantaa vastuu Tanskan tonnistoveron alaisten yhtiöiden kanssa harjoitettavien kaikkien rajat ylittävien liiketoimien valvonnasta:

”Maan veroviranomaisten velvollisuutena on tarkastaa kyseisessä maassa verovelvollisten yritysten ja henkilöiden veroilmoitukset. Kansainvälisten sitoumusten vuoksi tietoja voidaan myös joutua välittämään muihin maihin joko omasta aloitteesta tai pyynnöstä.

Jäsenvaltion veroviranomaisen on voitava itse päättää, miten se hoitaa valvontatehtävänsä. Tanskan veroviranomaisille on erittäin tärkeää, että Tanskan verotulot saadaan turvattua käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Samalla tämä tarkoittaa, että veroviranomaisten valvontatyössä keskitytään luonnollisesti sellaisiin verovelvollisiin yrityksiin, jotka on arvioitu tarkempaa seurantaa edellyttäviksi.

Ehdotettu muutos Tanskan tonnistoverojärjestelmään ei muuta tätä seikkaa mitenkään. Sitä vastoin muutos voi vaikuttaa Tanskan veroviranomaisten mahdollisuuteen täyttää muiden maiden veroviranomaisilta saamansa tietopyynnöt.

Kun on kyse nimenomaisesti siirtohinnoittelusta, jälkikäteen voi olla vaikea saada tarvittavia todisteita siitä, että konsernin sisäiset liiketoimet on toteutettu markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Usein arvioinnissa käytettävä vertailupohja ei ole täysin kattava. Näin ollen on huomattavasti helpompaa saada tarvittavat tositteet silloin, kun konsernin sisäinen liiketoimi tapahtuu. Tositteiden toimittamista koskeva velvollisuus on selkeä kannustin turvata jatkuvaa aineistoa sen tueksi, että konsernin sisäiset liiketoimet on toteutettu markkinaehtoperiaatteen mukaisesti.

Ilmoitetun muutoksen merkitys on se, että tonnistoveron alaisten yritysten sallitaan poiketa tositteiden toimittamista koskevasta velvollisuudesta, jos liiketoimet koskevat konsernin ulkomaisia yhtiöitä. Poikkeuksen nojalla tällaisiin yhtiöihin ei sovelleta samaa vaatimusta turvata jatkuva aineisto tai ylipäätään aineistoa sen tueksi, että konsernin kyseisten yhtiöiden kanssa toteutetuissa liiketoimissa on noudatettu markkinaehtoperiaatetta. Toisen maan esittämä tietopyyntö voidaan täyttää, jos aineistoa, esimerkiksi yhtiön kirjanpitoa tositteineen, on saatavilla. Tanskan veroviranomaiset eivät voi kuitenkaan vaatia uutta aineistoa koottavaksi yksinomaan toisen maan veroviranomaisen käyttöön. Jos verovelvollisella yhtiöllä ei ole velvollisuutta toimittaa tositteita, ei esimerkiksi voida vaatia, että kyseinen yhtiö laatisi vertailuanalyysin toiselle maalle. Tässä mielessä poikkeuksesta voi aiheutua haittaa muille maille.”

(30)

Samassa 29 päivänä syyskuuta 2006 päivätyssä kirjeessä todetaan seuraavaa siitä, onko järjestelmä saatu ilmoitetun toimenpiteen käyttöönoton jälkeen aukottomaksi siten, että estetään Tanskan tonnistoveron alaisten merenkulkuyhtiöiden ulkomaisten sivuyhtiöiden veronkiertoyritykset:

”Tällaisen vakuutuksen antaminen edellyttäisi vähintäänkin sitä, että kaikki tonnistoverojärjestelmän alaiset yritykset, joiden konserniin kuuluu ulkomaisia yhtiöitä, tarkastetaan joka vuosi ja että samassa yhteydessä tarkastetaan kaikki näiden osapuolten väliset liiketoimet. Tällainen olisi kuitenkin täysin epärealistista. Tanskan veroviranomaisten on priorisoitava resurssejaan ja pyrittävä optimoimaan valvontatyötään.

Asiassa sovellettavat säännöt osoittavat, että veronkierron estämiseksi on yritetty laatia paras mahdollinen erottelutoimenpide. Ilmoitettu muutos – poikkeus tietojen ja tositteiden toimittamista koskevasta velvollisuudesta – heikentää erottelutoimenpidettä hieman. Tämän vuoksi asiasta ilmoitettiin komissiolle.”

(31)

Edellä mainitussa kirjeessä Tanskan veroviranomaiset ilmoittivat, että muutos heikentää erottelutoimenpidettä hieman, ja tarkensivat kuitenkin, että ”hieman tarkoittaa todella vain hieman”. Tanskan viranomaisten mukaan ”jos rajat ylittävässä liiketoimessa osallisena olevalla toisella jäsenvaltiolla on myös tonnistoverojärjestelmä, muutoksella ei ole merkitystä. Ongelmia voi ilmetä ainoastaan niiden maiden kanssa, joilla ei ole käytössä tällaista tonnistoverojärjestelmää. Tärkeää tässä on kuitenkin se, onko kyseinen maa asettanut velvollisuuden toimittaa tositteita vai onko se katsonut, ettei tällaisen velvollisuuden asettaminen verovelvollisille ole tarpeen.”

(32)

Tanskan viranomaiset perustelivat Tanskan tonnistoverojärjestelmän mukaisesti verotettujen yritysten ja järjestelmään kuulumattomien yritysten (jotka ovat kuitenkin Tanskan yhtiöveron alaisia) epätasa-arvoista kohtelua tietojen ja tositteiden toimittamisvelvollisuuden suhteen sillä, että erityisen veroilmoituksen sekä verovähennysmahdollisuuksien menettämisen vuoksi tietojen ja tositteiden toimittamista koskevalla velvollisuudella on vähemmän merkitystä tonnistoveron alaisille henkilöille.

(33)

Vain yksi asianomainen, Tanskan varustamoyhdistys Danmarks Rederiforening, kommentoi Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistua ilmoitusta, joka sisälsi tiivistelmän aloituspäätöksestä.

(34)

Tanskan varustamoyhdistys muistutti 19 päivänä heinäkuuta 2007 (15) päivätyssä kirjeessä, että tanskalaisen meriliikenneyhtiön täytyy, kuten aiemminkin, noudattaa markkinaehtoperiaatetta sekä sisäisesti – tonnistoverojärjestelmän alaisen toiminnan ja yleisen toiminnan välillä – että ulkoisesti konsernin ulkomaisten yhtiöiden kanssa. Yhtiön täytyy pystyä jatkossakin toimittamaan tositteet käytetyistä hinnoista.

(35)

Tanskan varustamoyhdistys korosti, että ilmoitetun toimenpiteen mukaisesti yhtiöiden ei tarvitsisi toimittaa tietoja kaupallisista liiketoimista ulkomaisten sivuyhtiöiden kanssa etukäteen vaan vasta pyydettäessä.

(36)

Kysymykseen, onko oikein kohdella yrityksiä eriarvoisesti hallinnollisten menettelyjen suhteen, Tanskan varustamoyhdistys totesi, ettei komissio varmaankaan ollut sitä mieltä, että joillekin yhtiöille olisi asetettava tarpeettomia hallinnollisia rasitteita pelkästään siksi, että niitä kohdeltaisiin kilpailun kannalta tasavertaisesti sellaisten muiden yhtiöiden kanssa, joiden osalta viranomaiset katsovat kyseessä olevat menettelyt tarpeellisiksi.

(37)

Tanska ei kommentoinut Tanskan varustamoyhdistyksen esittämiä huomautuksia.

(38)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(39)

Tonnistoverojärjestelmällä Tanskan viranomaiset myöntävät valtion varoista rahoitetun veroedun alentamalla tällä alalla normaalisti maksettavaa yhtiöveroa, mikä suosii tiettyjä yrityksiä, koska toimenpide koskee vain kansainvälistä meriliikennealaa. Tällainen tuki uhkaa vääristää kilpailua ja voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä meriliikennetoimintaa harjoitetaan pääasiassa maailmanlaajuisilla markkinoilla.

(40)

Komission mielestä ilmoitettu toimenpide ei muuta sitä, että järjestelmä katsotaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

(41)

Tässä yhteydessä on tärkeintä määrittää, muuttaako suunniteltu toimenpide 12 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyssä komission päätöksessä (16) esitettyä arviointia järjestelmän yleisestä soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

(42)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alankohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tietyn taloudellisen toiminnan tukemista, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, joten tällä kohdalla voidaan perustella poikkeaminen yleisestä valtiontukea koskevasta kiellosta. Tässä tapauksessa komissio katsoo, että ilmoitettua toimenpidettä on tarkasteltava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alankohdan perusteella.

(43)

Merenkulkualan hyväksi myönnettyä tukea on tarkasteltava erityisesti vuonna 2004 annettujen meriliikenteen valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (17) (jäljempänä ’suuntaviivat’) perusteella.

(44)

Kuten aloituspäätöksessä muistutettiin, yksi tärkeimmistä ehdoista, joilla varmistetaan tonnistoverojärjestelmien soveltuvuus yhteismarkkinoille, on tällaisiin järjestelmiin liittyvien erottelutoimenpiteiden käyttöönotto. Tämä ehto näkyy erityisesti suuntaviivojen 3.1 kohdan viimeisessä alakohdassa, jonka mukaan ”jos laivanvarustamo harjoittaa myös muuta kaupallista toimintaa, edellytetään selkeää kirjanpitoa, jotta estetään tuen ”valuminen” toimintaan, joka ei liity merenkulkuun”.

(45)

Järjestelmään olennaisesti kuuluvien erottelutoimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa, ettei mikään muu toiminta kuin meriliikenne hyödy järjestelmästä välillisesti asianomaisessa jäsenvaltiossa tai muussa jäsenvaltiossa taikka kolmannessa maassa. Jos muutettu tonnistoverojärjestelmä voi mahdollisesti aiheuttaa sen, että muu toiminta kuin meriliikennetoiminta hyötyy Tanskan tonnistoverojärjestelmästä, järjestelmän soveltuvuus yhteismarkkinoille on kyseenalaista.

(46)

Yksi tärkeimmistä erottelutoimenpiteistä on valvoa markkinaehtoperiaatteen perusteella kaupallisia liiketoimia tonnistoveron alaisten yhtiöiden ja niiden mahdollisten kotimaisten tai ulkomaisten sivuyhtiöiden (tai kyseisten yhtiöiden sellaisten osien, jotka ovat normaalin yhtiöveron alaisia) välillä.

(47)

Vaikka Tanskan viranomaiset katsoisivat, ettei ilmoittamista ja tositteiden toimittamista koskevalla vaatimuksella ole itsessään taloudellista arvoa, se liittyy kuitenkin taloudellisiin liiketoimiin, jotka ovat luonteeltaan olennaisesti taloudellisia; ellei kaupallisia liiketoimia koskevia erottelutoimenpiteitä panna tehokkaasti täytäntöön, muut alat kuin meriliikenne saattavat hyötyä joko kyseisessä jäsenvaltiossa tai muussa maassa mahdollisuudesta kiertää yhtiöveroa asianomaisen jäsenvaltion tonnistoveron alaisen sivuyhtiön kanssa toteutetuissa kaupallisissa liiketoimissa ilman, että tämä olisi perusteltua millään yhteistä etua koskevalla tavoitteella.

(48)

Lisäksi jos erottelutoimenpiteet osoittautuvat tehottomiksi tai uhkaavat olla tehottomia – vaikka vain osittain – komissio katsoo, että tonnistoverojärjestelmä saattaa antaa mahdollisuuden veronkiertoon ja voi haitata näin muita jäsenvaltioita tai ETA-maita.

(49)

Jo näistä syistä erottelutoimenpiteiden keventämisen on katsottava vaikuttavan haitallisesti kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tällaisessa tilanteessa järjestelmä olisi soveltumaton yhteismarkkinoille.

(50)

Lisäksi komission käsityksen mukaan Tanskan viranomaiset aikovat jatkaa kahden toisiinsa kytköksissä olevan yhtiön välisten liiketoimien valvomista markkinaehtoperiaatteeseen perustuvan erottelutoimenpiteen mukaisesti, mikäli toinen yhtiöistä on tonnistoveron alainen, kuten tähänkin saakka, mutta vain jos molemmat yhtiöt ovat verovelvollisia Tanskassa.

(51)

Tämän seurauksena Tanska vastaisi edelleen sellaisten maan sisäisten liiketoimien valvonnasta, joissa on osapuolena tonnistoveron alainen yhtiö, mutta sen sijaan Tanskaan sijoittautuneen tonnistoveron alaisen yhtiön ja ulkomaisen sivuyhtiön välisten, valtioiden rajat ylittävien liiketoimien valvonta jäisi asianomaisen toisen maan vastuulle, mikä tekisi kansainvälisten liiketoimien valvonnasta puutteellista.

(52)

Ilmoitetulla toimenpiteellä muutetaan siis Tanskan tonnistoverojärjestelmää, jonka komissio hyväksyi vuonna 2002 (18), koska sillä sallitaan tonnistoveron alaisten yhtiöiden poiketa vuonna 2002 voimassa olleista vaatimuksista. Tanskan tonnistoveron alaisen sivuyhtiön toisessa jäsenvaltiossa tai ETA-maassa harjoittama muu toiminta kuin meriliikenne voisi hyötyä helpommin Tanskan tonnistoverojärjestelmästä ja kiertää normaalin yhtiöverotuksen asianomaisessa jäsenvaltiossa tai ETA-maassa. Tanskakin tunnustaa tämän todetessaan, että kyseinen erottelutoimenpide heikkenee ”hieman”. Alan kaikkiin yhtiöihin olisi kuitenkin sovellettava syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; Tanskan viranomaiset olettavat petosten ja veronkierron olevan kaupallisissa liiketoimissa epätavallista, mutta vaikka näin olisi, valvonta näyttäisi olevan tarpeen varmistamaan asianmukaiset käytännöt kansainvälisissä liiketoimissa.

(53)

Komission näkemyksen mukaan konsernin sisäisiä liiketoimia koskevan erottelutoimenpiteen olisi suojattava yhteismarkkinoita vääristymiseltä, jota aiheutuu sivuyhtiöille annetuista eduista yhtälailla sekä asianomaisessa jäsenvaltiossa että muissa jäsenvaltioissa. Muussa tapauksessa tonnistoveron alaisen yhtiön kautta harjoitettu veronkierto vaikuttaa vakavasti yhteismarkkinoiden toimintaan.

(54)

Näin ollen komissio katsoo, että tonnistoverojärjestelmän käyttöön ottaneen jäsenvaltion on kohdeltava valtioiden rajat ylittäviä konsernin sisäisiä liiketoimia (rajat ylittäviä liiketoimia, jotka voisivat hyödyttää sivuyhtiöitä jossain toisessa jäsenvaltiossa tai ETA-maassa) siten, kuin liiketoimet hyödyttäisivät tällaisia yhtiöitä jäsenvaltion omalla alueella. Toisin sanoen konsernin sisäisiä liiketoimia koskevia erottelutoimenpiteitä toteuttaessaan jäsenvaltion on sovellettava samoja normeja sekä tonnistoveron alaisen yhtiön ja ulkomaisen sivuyhtiön välisiin liiketoimiin että tonnistoverojärjestelmään kuulumattoman kotimaisen sivuyhtiön kanssa harjoitettuihin liiketoimiin.

(55)

Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti tonnistoverojärjestelmän käyttöön ottaneen jäsenvaltion on asetettava kyseisessä erottelutoimenpiteessä sama tietojen ja tositteiden toimittamista koskeva velvollisuus sekä maan sisäisille liiketoimille (joista voi aiheutua haittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle) että valtioiden rajat ylittäville liiketoimille (joista voi aiheutua haittaa muille jäsenvaltioille tai ETA-maille). Tämä tieto on todella oleellista konsernin sisäisiä siirtohintoja tarkistettaessa.

(56)

Keventämällä tarkastuksia, joita Tanskan viranomaisten on tehtävä Tanskan tonnistoveron alaisen yhtiön ja sen ulkomaisen sivuyhtiön välisistä liiketoimista, Tanska laiminlyö syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamisen. Näin tehdessään Tanska siirtää järjestelmän tavoitteiden noudattamisen ja mahdollisen yhteismarkkinoiden vääristymisen valvonnan ainakin osittain sen toisen jäsenvaltion tai ETA-maan vastuulle, jossa liiketoimeen osallistunut tonnistoverojärjestelmään kuulumaton sivuyhtiö on verovelvollinen.

(57)

Näin ollen komissio katsoo, että ilmoitetulla toimenpiteellä heikennetään merkittävästi toiseen jäsenvaltioon tai ETA-maahan kohdistuvaa erottelutoimenpidettä.

(58)

Lisäksi komission mielestä on perusteetonta kohdella sellaisia tuensaajia, joilla on vain tonnistoverojärjestelmään kuulumattomia kotimaisia sivuyhtiöitä, ja sellaisia tuensaajia, joilla on myös ulkomaisia sivuyhtiöitä, epätasa-arvoisella tavalla tietojen ja tositteiden toimittamista koskevan velvollisuuden suhteen. Toimenpide vääristää näin ollen perusteettomasti kilpailua sellaisten yhtiöiden välillä, joilla on ulkomaisia sivuyhtiöitä ja joilla niitä ei ole.

(59)

Tämän tuloksena ilmoitetun toimenpiteen seuraukset ovat sellaisia, että ne vaikuttavat kaupankäynnin edellytyksiin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alankohdassa tarkoitetulla yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, eivätkä ne täytä suuntaviivojen 3.1 kohdan viimeiseen alakohtaan sisältyvää vaatimusta. Näin ollen kyseinen toimenpide on katsottava yhteismarkkinoille soveltumattomaksi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

(60)

Yhteenvetona komissio toteaa, että ilmoitetusta toimenpiteestä aiheutuisi vääristymistä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, minkä vuoksi Tanskan tonnistoverojärjestelmä ei sovellu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/8

(1)

Direktiivissä 2003/85/EY säädetään torjunnan edellyttämistä vähimmäistoimenpiteistä suu- ja sorkkataudin puhjetessa ja tietyistä ennalta ehkäisevistä toimista, joiden tarkoituksena on parantaa toimivaltaisten viranomaisten ja kotieläintuottajien tietämystä suu- ja sorkkataudista sekä parantaa tautiin liittyvää valmiusastetta.

(2)

Direktiivin 2003/85/EY 65 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että eläviä suu- ja sorkkatautiviruksia käsitellään tutkimus-, diagnosointi- tai tuotantotarkoituksissa vain hyväksytyissä laboratorioissa, jotka luetellaan kyseisen direktiivin liitteessä XI, ja että ne toimivat vähintään liitteessä XII vahvistettujen bioturvallisuusvaatimusten mukaisesti.

(3)

Direktiivin 2003/85/EY liitteessä XI olevassa A osassa luetellaan kansalliset laboratoriot, joilla on lupa käsitellä eläviä suu- ja sorkkatautiviruksia tutkimusta ja diagnosointia varten. Kyseisessä liitteessä olevassa B osassa luetellaan laboratoriot, jotka käsittelevät viruksen antigeenia rokotteiden valmistusta varten.

(4)

Ranska on ilmoittanut virallisesti komissiolle, että yhden sen kansallisen vertailulaboratorion ja rokotevalmistuslaboratorion ei enää katsota täyttävän direktiivin 2003/85/EY 65 artiklan d alakohdassa säädettyjä bioturvallisuusvaatimuksia.

(5)

Alankomaat on ilmoittanut virallisesti komissiolle uudesta nimenmuutoksesta maansa kansallisen taudinmääritysboratorion osalta, jolla on lupa käsitellä eläviä suu- ja sorkkatautiviruksia, sekä siitä, että se osa aiempaa Central Institute for Animal Disease Control (CIDC-Lelystad) -laitosta, jolla on lupa käsitellä eläviä suu- ja sorkkatautiviruksia rokotteen valmistusta varten, on siirtynyt yksityisen yrityksen ”Lelystad Biologicals BV, Lelystad” haltuun.

(6)

Sen vuoksi on tarpeen muuttaa direktiivin 2003/85/EY liitteessä XI olevia luetteloita laboratorioista, joilla on lupa käsitellä eläviä suu- ja sorkkatautiviruksia.

(7)

Direktiivin 2003/85/EY liitteessä XII olevassa 1 kohdassa vahvistetaan bioturvallisuusvaatimukset eläviä suu- ja sorkkatautiviruksia käsitteleville laboratorioille. Siinä säädetään, että kyseisten laboratorioiden on täytettävä vaatimukset, jotka vahvistetaan suu- ja sorkkataudin vastaisen Euroopan toimikunnan huhtikuussa 1985 Roomassa pitämässään 26. istunnossa laatimassa asiakirjassa ”Minimum standards for Laboratories working with foot-and-mouth disease virus in vitro and in vivo” (Suu- ja sorkkatautivirusta in vitro ja in vivo käsittelevien laboratorioiden vähimmäisvaatimukset), sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 1993, tai niiden on sovellettava näitä tiukempia vaatimuksia.

(8)

Direktiivin 2003/85/EY liitteessä XV olevassa 1 kohdassa säädetään, että kaikkien eläviä suu- ja sorkkatautiviruksia käsittelevien kansallisten laboratorioiden on toiminnassaan noudatettava tiukkoja turvallisuusvaatimuksia, jotka määritellään suu- ja sorkkataudin vastaisen Euroopan toimikunnan laatimassa asiakirjassa ”Minimum Standards for Laboratories working with foot-and-mouth disease virus in vitro and in vivo” (Suu- ja sorkkatautivirusta in vitro ja in vivo käsittelevien laboratorioiden vähimmäisvaatimukset) (26. istunto, Rooma, 1985), sellaisena kuin se on muutettuna 30. istunnon raportin lisäyksessä 6 olevalla ii kohdalla (Rooma, 1993).

(9)

Lisäksi direktiivin 2003/85/EY liitteessä XVI olevassa 7 kohdassa säädetään, että yhteisön vertailulaboratorion on toiminnassaan noudatettava hyväksyttyjä ja tarkkoja tautiturvallisuusedellytyksiä, kuten ne on määritelty kyseisen direktiivin liitteessä XII tarkoitetussa suu- ja sorkkataudin vastaisen Euroopan toimikunnan asiakirjassa ”Minimum Standards for Laboratories working with foot-and-mouth disease virus in vitro and in vivo” (Suu- ja sorkkatautivirusta in vitro ja in vivo käsittelevien laboratorioiden vähimmäisvaatimukset) (26. istunto, Rooma, huhtikuu 1985), sellaisena kuin se on muutettuna kyseisen toimikunnan 30. istunnon raportin lisäyksessä 6 olevalla ii kohdalla vuodelta 1993.

(10)

Sen jälkeen, kun eräässä jäsenvaltiossa oli vuonna 2007 ilmennyt suu- ja sorkkataudin taudinpurkaus, joka liittyi suu- ja sorkkatautiviruksen karkaamiseen laboratoriosta, kyseisiä suu- ja sorkkatautivirusta in vitro ja in vivo käsittelevien laboratorioiden vähimmäisvaatimuksia (”Minimum Standards for Laboratories working with foot-and-mouth disease virus in vitro and in vivo”), jäljempänä ’bioturvallisuusvaatimukset’, muutettiin. Kun bioturvallisuusvaatimuksista oli keskusteltu jäsenvaltioiden kanssa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa, kyseisten vaatimusten muutettu versio hyväksyttiin suu- ja sorkkataudin vastaisen Euroopan toimikunnan 38. istunnossa 29 päivänä huhtikuuta 2009 (2), ja se sisältyy suu- ja sorkkataudin vastaisen Euroopan toimikunnan 28–30 päivänä huhtikuuta 2009 Roomassa pitämän 38. istunnon raporttiin, jäljempänä ’raportti’. Se korvaa vuonna 1985 vahvistetut bioturvallisuusvaatimukset, sellaisina kuin ne ovat vuonna 1993 muutettuina. Sen vuoksi direktiivin 2003/85/EY liitteet XII, XV ja XVI olisi muutettava.

(11)

Direktiiviä 2003/85/EY olisi muutettava vastaavasti.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/11

(1)

Hyväksyttyjen rajatarkastusasemien luettelon laatimisesta, komission eläinlääkintäalan asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia koskevien tiettyjen sääntöjen vahvistamisesta sekä Traces-järjestelmän eläinlääkintäyksikköjen määrittämisestä 28 päivänä syyskuuta 2009 tehdyssä komission päätöksessä 2009/821/EY (3) vahvistetaan luettelo direktiivien 91/496/ETY ja 97/78/EY mukaan hyväksytyistä rajatarkastusasemista. Luettelo on kyseisen päätöksen liitteessä I.

(2)

Komission tarkastuspalvelu eli elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto teki tarkastuksen Tanskassa Kööpenhaminan lentoasemalla sijaitsevalla rajatarkastusasemalla. Tarkastuksesta saatiin tyydyttävät tulokset. Kyseisen rajatarkastusaseman kohdalle päätöksen 2009/821/EY liitteessä I esitettyyn luetteloon olisi tämän vuoksi lisättävä uusi tarkastuskeskus.

(3)

Tanskalta, Ranskalta, Italialta ja Portugalilta saatujen ilmoitusten mukaisesti tietyt eläinten tai eläinperäisten tuotteiden ryhmät, jotka voidaan tarkastaa tietyillä päätöksen 2009/821/EY mukaisesti jo hyväksytyillä rajatarkastusasemilla, olisi lisättävä kyseisen päätöksen liitteessä I esitettyyn rajatarkastusasemien luetteloon kyseisten jäsenvaltioiden kohdalle.

(4)

Päätöksen 2009/821/EY mukaisesti tehtyjen elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarkastusten tulosten ja Ranskalta, Irlannilta ja Italialta saatujen ilmoitusten perusteella tietyt eläinten tai eläinperäisten tuotteiden ryhmät, jotka voidaan tarkastaa tietyillä päätöksen 2009/821/EY mukaisesti jo hyväksytyillä rajatarkastusasemilla, olisi poistettava kyseisen päätöksen liitteessä I esitetystä rajatarkastusasemien luettelosta kyseisten jäsenvaltioiden kohdalta.

(5)

Latvialta saadun ilmoituksen mukaisesti rajatarkastusasemien luetteloa olisi muutettava kyseisen jäsenvaltion osalta, jotta otetaan huomioon sen yhden rajatarkastusaseman toiminnan keskeyttäminen.

(6)

Belgialta, Saksalta ja Ranskalta saatujen ilmoitusten mukaisesti tietyt kyseisten jäsenvaltioiden rajatarkastusasemat olisi poistettava päätöksen 2009/821/EY liitteessä I esitetystä rajatarkastusasemien luettelosta.

(7)

Italialta saadun ilmoituksen mukaisesti rajatarkastusasemien luetteloa olisi muutettava kyseisen jäsenvaltion osalta, jotta otetaan huomioon sen yhden rajatarkastusaseman nimen muutos.

(8)

Belgia ilmoitti lisäksi, että OCHZ-yksikkö Zeebruggen rajatarkastusasemalla on suljettu ja uusi tarkastusyksikkö otettu käyttöön.

(9)

Sen vuoksi päätöstä 2009/821/EY olisi muutettava.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/15

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1085/2006 säädetään ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille kaudella 2007–2013 myönnettävän liittymistä valmistelevan tuen tavoitteista ja pääperiaatteista sekä annetaan komissiolle vastuu tuen täytäntöönpanosta.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 718/2007 11, 12, 13, 14, 18 ja 186 artiklassa annetaan komissiolle mahdollisuus myöntää hallinnointivaltuuksia edunsaajamaalle ja määritellään hallinnoinnin siirtämisen edellytykset liittymistä valmistelevan tukivälineen osa-alueen V – maatalous ja maaseudun kehittäminen – osalta.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 718/2007 7 artiklan mukaisesti komissio ja edunsaajamaa tekevät puitesopimuksen määrätäkseen ja sopiakseen säännöistä, joita sovelletaan edunsaajamaalle myönnettävään yhteisön rahoitustukeen liittyvään yhteistyöhön. Puitesopimusta voidaan tarvittaessa täydentää alakohtaisella sopimuksella tai alakohtaisilla sopimuksilla, jotka sisältävät osa-aluekohtaisia erityismääräyksiä.

(4)

Hallinnointivastuun siirtäminen edunsaajamaalle edellyttää, että varainhoitoasetuksen 53 c artiklassa ja 56 artiklan 2 kohdassa sekä soveltamissäännöistä annetun asetuksen 35 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(5)

Kroatian tasavallan ja Euroopan yhteisöjen komission välinen puitesopimus Kroatian tasavallalle liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) mukaisen tuen täytäntöönpanon puitteissa myönnettävään yhteisön rahoitustukeen liittyvän yhteistyön säännöistä tehtiin 17 päivänä joulukuuta 2007.

(6)

IPA-välineen mukaisessa maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevassa Kroatian tasavallan ohjelmassa, jäljempänä ’Ipard-ohjelma’, joka hyväksyttiin 25 päivänä helmikuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä K(2008) 690 asetuksen (EY) N:o 1085/2006 7 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 718/2007 184 artiklan mukaisesti, määrätään muun muassa yhteisön vuotuisista rahoitusosuuksista ja rahoitussopimuksesta.

(7)

Euroopan yhteisöjen komission, joka toimii Euroopan yhteisöjen puolesta ja nimissä, ja Kroatian tasavallan hallituksen, joka toimii Kroatian tasavallan puolesta, välillä 12 päivänä tammikuuta 2009 tehdyllä alakohtaisella sopimuksella täydennetään puitesopimuksen määräyksiä; siinä vahvistetaan IPA-välineen mukaisen Kroatian tasavallan maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevan Ipard-ohjelman toteuttamiseen ja täytäntöönpanoon liittyvät erityismääräykset.

(8)

Ipard-ohjelmaa muutettiin viimeksi 10 päivänä syyskuuta 2009 komission päätöksellä K(2009) 6770.

(9)

Komission asetuksen (EY) N:o 718/2007 21 artiklan mukaisesti edunsaajamaan on nimettävä Ipard-ohjelman täytäntöönpanosta vastaavat elimet ja viranomaiset, toisin sanoen hyväksymisestä vastaava toimivaltainen viranomainen, kansallinen valtuuttava viranomainen, kansallinen rahasto, hallintoviranomainen, Ipard-virasto ja tarkastusviranomainen.

(10)

Kroatian hallitus on nimennyt kansalliseksi rahastoksi valtionvarainministeriön alaisen valtiokonttorin kansallisesta rahastosta vastaavan osaston, joka vastaa alakohtaisen sopimuksen liitteessä I määritellyistä tehtävistä ja vastuualueista.

(11)

Kroatian hallitus on nimennyt Ipard-virastoksi maatalous-, kalastus- ja maaseudun kehittämisministeriön alaisen maatalousalan markkina- ja rakennetuesta vastaavan osaston, joka vastaa alakohtaisen sopimuksen liitteessä I määritellyistä tehtävistä ja vastuualueista.

(12)

Kroatian hallitus on nimennyt hallintoviranomaiseksi maatalous-, kalastus- ja maaseudun kehittämisministeriön alaisen maaseudun kehittämisosaston Sapard/Ipard-ohjelmien hallintoviranomaisen, joka vastaa alakohtaisen sopimuksen liitteessä I määritellyistä tehtävistä ja vastuualueista.

(13)

Hyväksymisestä vastaava toimivaltainen viranomainen ilmoitti Euroopan komissiolle 12 päivänä marraskuuta 2008 kansallisen valtuuttavan viranomaisen ja kansallisen rahaston hyväksymisestä asetuksen (EY) N:o 718/2007 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(14)

Kansallinen valtuuttava viranomainen ilmoitti Euroopan komissiolle 12 päivänä marraskuuta 2008 IPA-osa-alueen V – maaseudun kehittäminen – hallinnoinnista ja toteuttamisesta vastaavan toimintarakenteen hyväksymisestä asetuksen (EY) N:o 718/2007 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(15)

Ipard-virastona toimiva maatalousalan markkina- ja rakennetuesta vastaava osasto ja hallintoviranomaisena toimiva maaseudun kehittämisosaston Sapard/Ipard-ohjelmien hallintoviranomainen vastaavat Ipard-ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta; kansallinen valtuuttava viranomainen on hyväksynyt näistä yhteensä seitsemästä toimenpiteestä seuraavat kolme: 101 ”Maatilainvestoinnit yhteisön vaatimusten mukaista rakenneuudistusta ja nykyaikaistamista varten”, 103 ”Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostamista ja kaupan pitämistä koskevat investoinnit yhteisön vaatimusten mukaista rakenneuudistusta ja nykyaikaistamista varten” sekä 301 ”Maaseudun infrastruktuurin kehittäminen ja parantaminen”.

(16)

Kroatian viranomaiset toimittivat 16 päivänä maaliskuuta 2009 komissiolle luettelon tukikelpoisista menoista alakohtaisen sopimuksen 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio hyväksyi kyseisen luettelon 8 päivänä huhtikuuta 2009.

(17)

Puitesopimuksen 19 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisesti tästä päätöksestä johtuvat menot ovat oikeutettuja yhteisön osarahoitukseen ainoastaan siinä tapauksessa, ettei niitä ole maksettu ennen hallinnoinnin siirtopäätöksen tekemispäivää, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 718/2007 172 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja yleisiä kustannuksia. Menot ovat tukikelpoisia, jos niiden osalta on noudatettu moitteettoman varainhoidon ja erityisesti taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteita.

(18)

Asetuksessa (EY) N:o 718/2007 säädetään, että saman asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ennakkotarkastuksia koskevasta vaatimuksesta voidaan luopua hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toimivuuden tapauskohtaisen analyysin perusteella, ja määritellään kyseisen analyysin suorittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(19)

Asetuksen (EY) N:o 718/2007 14 ja 18 artiklan nojalla saman asetuksen 11, 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut hyväksynnät on ensin tarkistettava ja kaikkien kansallisen valtuuttavan viranomaisen ilmoittamien asianomaisten elinten ja viranomaisten menettelyt ja rakenteet on tutkittava muun muassa paikalla tehtyjen tarkastusten avulla.

(20)

Komission toimenpiteen 101 ”Maatilainvestoinnit yhteisön vaatimusten mukaista rakenneuudistusta ja nykyaikaistamista varten” ja toimenpiteen 103 ”Maatalous- ja kalastustuotteiden jalostamista ja kaupan pitämistä koskevat investoinnit yhteisön vaatimusten mukaista rakenneuudistusta ja nykyaikaistamista varten” osalta tekemät tarkastukset koskevat kuitenkin järjestelmää, joka on kaikilta olennaisilta osiltaan toimintakelpoinen mutta ei vielä käytössä.

(21)

Vaikka tarkastusviranomainen ei itsessään kuulukaan tämän päätöksen soveltamisalaan, sen valmiutta toimia toiminnallisesti riippumattomana tarkastuselimenä ajankohtana, jona hallinnointivastuun siirtämiseen liittyvä hyväksyntäpaketti toimitettiin komissiolle, on arvioitu paikalla tehdyillä tarkastuksilla.

(22)

Sitä, miten Kroatia on noudattanut varainhoitoasetuksen 56 artiklan 2 kohdan sekä asetuksen (EY) N:o 718/2007 11, 12 ja 13 artiklan vaatimuksia, on arvioitu paikalla tehdyillä tarkastuksilla.

(23)

Arviointi on osoittanut, että Kroatia täyttää vaatimukset toimenpiteiden 101 ja 103 osalta. Ipard-virastona toimiva maatalousalan markkina- ja rakennetuesta vastaava osasto ei kuitenkaan ole vielä täyttänyt asianmukaisesti hyväksyntäperusteita niiden tehtävien osalta, joista sen on huolehdittava Kroatian ohjelman toimenpiteen 301 toteuttamisen yhteydessä.

(24)

Sen vuoksi on aiheellista luopua asetuksen (EY) N:o 718/2007 18 artiklan 1 kohdassa ja varainhoitoasetuksen 165 artiklassa tarkoitetusta ennakkotarkastuksia koskevasta vaatimuksesta ja siirtää Kroatian ohjelman toimenpiteiden 101 ja 103 hallinnointivaltuudet hajautetun hallinnoinnin mukaisesti kansalliselle valtuuttavalle viranomaiselle, kansalliselle rahastolle, Ipard-virastolle ja hallintoviranomaiselle,

a)

kansallinen valtuuttava viranomainen;

b)

kansallinen rahasto;

c)

IPA-osa-alueen V toimintarakenne:

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/18

(1)

Euroopan komissio antoi 23 päivänä lokakuuta 2007 valkoisen kirjan ”Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013” (1), jossa kehitellään EU:n terveysstrategiaa ja annetaan harvinaisille sairauksille prioriteettiasema.

(2)

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat samana päivänä eli 23 päivänä lokakuuta 2007 neuvoston päätöksen N:o 1350/2007/EY toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) (2). Kyseisen päätöksen 7 artiklan 2 kohdan ja sen liitteen mukaan terveystiedon ja -tietouden tuottamiseen ja levitykseen liittyvät toimet pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden kanssa tiiviissä yhteistyössä, jota varten kehitetään erilaisia konsultaatiomekanismeja ja osallistumismuotoja.

(3)

Euroopan komissio antoi 11 päivänä marraskuuta 2008 Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle komission tiedonannon ”Harvinaiset sairaudet: Euroopan haasteet” (3). jäljempänä ’komission tiedonanto’, sekä 8 päivänä kesäkuuta 2009 neuvoston suosituksen toimista harvinaisten sairauksien alalla (4), jäljempänä ’neuvoston suositus’.

(4)

Yhteisön toimien valmistelu ja täytäntöönpano harvinaisten sairauksien alalla edellyttää tiivistä yhteistyötä alaan jäsenvaltioissa erikoistuneiden elinten ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa.

(5)

Edellä tarkoitettujen elinten, Euroopan komission tukemien tutkimushankkeiden ja muiden kansanterveydellisten hankkeiden hankevastaavien sekä alalla toimivien sidosryhmien säännöllistä keskinäistä konsultaatiota varten on luotava puitteet.

(6)

Tällaisten puitteiden tarve tuotiin esiin harvinaisista sairauksista annetussa komission tiedonannossa KOM(2008) 679 lopullinen. Komission tiedonannon 7 kohdassa suositetaan, että harvinaisia sairauksia käsittelevän EU:n neuvoa-antavan komitean olisi avustettava Euroopan komissiota.

(7)

Komitea ei toimi menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/468/EY (5) tarkoitettuna komiteana.

a)

avustaa Euroopan komissiota yhteisön ja kansallisella tasolla toteutettujen harvinaisia sairauksia koskevien toimenpiteiden seurannassa, arvioinnissa ja tulosten jakamisessa;

b)

osallistuu yhteisön toimintaohjelmien täytäntöönpanoon alan toimissa, erityisesti tarkastelemalla niiden tuloksia ja ehdottamalla parannuksia toteutettuihin toimiin;

c)

osallistuu komission tiedonannon ja neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa koskevien komission raporttien valmisteluun;

d)

antaa Euroopan komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan lausuntoja, suosituksia tai raportteja komissiolle;

e)

avustaa Euroopan komissiota harvinaisia sairauksia koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä;

f)

avustaa Euroopan komissiota tiedonannossa ja neuvoston suosituksessa määriteltyjen suuntaviivojen, suositusten ja muiden toimien laatimisessa;

g)

tuottaa toimistaan vuosikertomuksen Euroopan komissiolle.

a)

yksi edustaja jäsenvaltiota kohti harvinaisista sairauksista vastuussa olevista ministeriöistä tai virastoista; tämän edustajan nimeää kunkin jäsenvaltion hallitus;

b)

neljä edustajaa potilasjärjestöistä;

c)

neljä edustajaa lääketeollisuudesta;

d)

yhdeksän edustajaa käynnissä olevista ja/tai päättyneistä yhteisön hankkeista harvinaisten sairauksien alalla, joita rahoitetaan yhteisön terveyden alan toimista (8), mukaan lukien kolme jäsentä harvinaisia sairauksia koskevan eurooppalaisen osaamisen pilottiverkosta;

e)

kuusi edustajaa käynnissä olevista ja/tai päättyneistä harvinaisia sairauksia koskevista hankkeista, joita rahoitetaan yhteisön tutkimusta ja teknologista kehitystä koskevista puiteohjelmista (9);

f)

yksi edustaja tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisesta keskuksesta, jonka tehtävään, joka on vahvistettu tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) 851/2004 (10) mukaisesti, sisältyy kehittyviä harvinaisia infektiotauteja koskevia toimia.

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/22

(1)

Direktiivissä 89/556/ETY säädetään eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista, joita sovelletaan tuoreiden ja pakastettujen naudansukuisten kotieläinten alkioiden yhteisön sisäiseen kauppaan ja tuontiin kolmansista maista.

(2)

Eläinten terveyttä ja eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista naudan alkioiden tuonnissa yhteisöön 4 päivänä tammikuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/168/EY (2) säädetään, että jäsenvaltioiden on sallittava sellaisten naudansukuisten kotieläinten alkioiden tuonti, jotka yhteisöön suuntautuvaan naudansukuisten eläinten alkioiden vientiin kolmansissa maissa hyväksyttyjen alkionsiirtoryhmien ja alkiontuotantoryhmien luettelosta 30 päivänä heinäkuuta 1992 tehdyn komission päätöksen 92/452/ETY (3) liitteessä luetellut hyväksytyt alkionsiirto- tai alkiontuotantoryhmät ovat keränneet tai tuottaneet päätöksen 2006/168/EY liitteessä I luetelluissa kolmansissa maissa.

(3)

Naudansukuisten eläinten alkioiden yhteisöön suuntautuvaan tuontiin kolmansissa maissa hyväksyttyjen alkionsiirtoryhmien ja alkiontuotantoryhmien luettelosta 14 päivänä helmikuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä 2008/155/EY (4) kumottiin ja korvattiin päätös 92/452/ETY. Päätöksessä 2008/155/EY säädetään, että jäsenvaltiot voivat tuoda alkioita kolmansista maista ainoastaan, jos niiden keräämisestä, käsittelystä ja varastoinnista ovat vastanneet kyseisen päätöksen liitteessä luetellut alkionsiirto- ja alkiontuotantoryhmät.

(4)

Tietojen kirjaamiseen ja julkaisemiseen eläinlääkinnän ja kotieläinjalostuksen aloilla sovellettavien menettelyjen yksinkertaistamisesta ja direktiivien 64/432/ETY, 77/504/ETY, 88/407/ETY, 88/661/ETY, 89/361/ETY, 89/556/ETY, 90/426/ETY, 90/427/ETY, 90/428/ETY, 90/429/ETY, 90/539/ETY, 91/68/ETY, 91/496/ETY, 92/35/ETY, 92/65/ETY, 92/66/ETY, 92/119/ETY, 94/28/EY ja 2000/75/EY, päätöksen 2000/258/EY sekä direktiivien 2001/89/EY, 2002/60/EY ja 2005/94/EY muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla neuvoston direktiivillä 2008/73/EY (5) muutettiin direktiiviä 89/556/ETY ja otettiin käyttöön yksinkertaistettu menettely sellaisten alkionsiirto- ja alkiontuotantoryhmien luettelon laatimista ja julkaisemista varten, jotka on hyväksytty naudan alkioiden yhteisöön suuntautuvaan tuontiin kolmansissa maissa. Uutta menetelmää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010, ja sen mukaan komissio ei ole enää vastuussa luettelon laatimisesta. Luettelo alkionsiirto- ja alkiontuotantoryhmistä, jotka sellaisen kolmannen maan, josta voidaan lähettää alkioita yhteisöön, toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet direktiivissä 89/556/ETY säädettyjen edellytysten mukaisesti, on ainoastaan annettava tiedoksi komissiolle, joka asettaa sen julkisesti saataville tiedotusta varten.

(5)

Direktiivillä 2008/73/EY käyttöön otetun uuden menettelyn vuoksi päätöstä 2008/155/EY sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009.

(6)

Sen vuoksi päätöstä 2006/168/EY olisi muutettava.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/24

(1)

Komission direktiivi 2003/23/EY (2) sisältää virheen, joka koskee tehoaineen oksasulfuroni vähimmäispuhtautta. Tämä virhe on oikaistava.

(2)

Tässä päätöksessä säädetty toimenpide on elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukainen,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/25

(1)

Asetuksen (EY) N:o 689/2008 nojalla komissio päättää yhteisön puolesta kunkin ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelyä (PIC-menettelyä) edellyttävän kemikaalin osalta, sallitaanko sen tuonti yhteisöön vai ei.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP) ja Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) on nimetty tarjoamaan sihteeristöpalvelut PIC-menettelylle, joka on perustettu kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyllä Rotterdamin yleissopimuksella, joka hyväksyttiin yhteisön puolesta neuvoston päätöksellä 2006/730/EY (3).

(3)

Komission, joka toimii yhteisenä nimettynä viranomaisena, on toimitettava PIC-menettelyä edellyttäviä kemikaaleja koskevat päätökset Rotterdamin yleissopimuksen sihteeristölle Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta.

(4)

PIC-menettelyn piiriin on lisätty torjunta-aineina tributyylitinayhdisteet sopimuspuolten neljännen kokouksen päätöksellä RC.4/5, jota koskevat tiedot komissio on saanut Rotterdamin yleissopimuksen sihteeristön toimittamassa päätöksenteko-ohjeessa. Tributyylitinayhdisteet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 soveltamisalaan ja niihin orgaanisiin tinayhdisteisiin, joiden käyttö aineina tai valmisteiden ainesosina käytettäväksi biosidina on tiukasti rajoitettu.

(5)

Tehoaine bis(tributyylitina)oksidi kuuluu biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (4) soveltamisalaan. Bis(tributyylitina)oksidi kuuluu tributyylitinayhdisteiden ryhmään ja sitä on käytetty puunsuoja-aineena, kunnes tämä viimeinen käyttötarkoitus kiellettiin biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta annetun asetuksen (EY) N:o 2032/2003 muuttamisesta 13 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1048/2005 (5).

(6)

Vastaavasti olisi tehtävä myös tributyylitinayhdisteitä koskeva lopullinen tuontipäätös,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/30

(1)

Viisumitietojärjestelmä luotiin jäsenvaltioiden välistä viisumitietojen vaihtoa varten viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/512/EY (2), jossa myös annettiin komissiolle valtuudet kehittää viisumitietojärjestelmää.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 767/2008 määritellään viisumitietojärjestelmän tarkoitus, toiminnot ja siihen liittyvät vastuualueet sekä luodaan tarvittavat edellytykset ja menettelyt viisumitietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan helpottaa viisumihakemusten käsittelyä ja niihin liittyvää päätöksentekoa.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 767/2008 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, että keskusviisumitietojärjestelmän, kunkin jäsenvaltion kansallisen rajapinnan sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin tekniseen toteuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä päätetään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

(4)

Komission päätöksessä 2009/377/EY (3) vahvistetaan kuulemisjärjestelyn ja muiden asetuksen (EY) N:o 767/2008 16 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen täytäntöönpanotoimenpiteet. Komission päätöksessä 2009/756/EY (4) vahvistetaan sormenjälkien resoluutiota ja käyttöä koskevat eritelmät viisumitietojärjestelmässä tehtävää biometristä tunnistusta ja todentamista varten.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 767/2008 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, että on päätettävä viisumitietojärjestelmän teknisen toteuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä, jotka koskevat tietojen tallentamista ja hakemusten linkittämistä, tietoihin tutustumista, tietojen muuttamista, poistamista ja ennen määräaikaa poistamista sekä tietojenkäsittelytapahtumalokin pitämistä ja niiden tietoihin tutustumista.

(6)

Olisi otettava käyttöön tekninen omistajuuden käsite sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmässä olevia tietoja voivat ylläpitää yksinomaan ne kansalliset viisumiviranomaiset, jotka vastaavat tietojen tallentamisesta viisumitietojärjestelmään.

(7)

Tässä viisumitietojärjestelmän teknistä täytäntöönpanoa koskevassa päätöksessä määriteltyjen toimenpiteiden lisäksi viisumitietojärjestelmää varten olisi annettava yksityiskohtaiset tekniset eritelmät (Detailed Technical Specifications) ja rajapinnan määrittelyasiakirja (Interface Control Document).

(8)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistunut asetuksen (EY) N:o 767/2008 antamiseen, joten asetus ei sido sitä eikä asetusta sovelleta siihen. Koska asetuksella (EY) N:o 767/2008 kuitenkin kehitetään Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska on edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti ilmoittanut 13 päivänä lokakuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, että se saattaa tämän säännöstön osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen vuoksi Tanskan on kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteiden nojalla pantava tämä päätös täytäntöön.

(9)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (5) mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei ole osallistunut asetuksen (EY) N:o 767/2008 hyväksymiseen; päätös ei sen vuoksi sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta siihen, koska päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä. Sen vuoksi tätä päätöstä ei ole osoitettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle.

(10)

Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (6) mukaisesti Irlanti ei ole osallistunut asetuksen (EY) N:o 767/2008 tekemiseen; päätös ei sen vuoksi sido Irlantia eikä sitä sovelleta siihen, koska päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä. Sen vuoksi tätä päätöstä ei ole osoitettu Irlannille.

(11)

Tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(12)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa (7) ja jotka kuuluvat tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (8) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(13)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä mainitun sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY (9) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(14)

Liechtensteinin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen, ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä mainitun pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä pöytäkirjan eräiden määräysten väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/261/EY (10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1987/2006 (11) 51 artiklan 1 kohdan nojalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/35

(1)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto antoi 2 päivänä kesäkuuta 2008 päätöslauselman 1816 (2008), jossa kaikkia valtioita kehotettiin tekemään yhteistyötä toimivallan määrittämisessä sekä Somalian rannikkovesillä tapahtuneisiin merirosvouksiin ja aseellisiin ryöstöihin syyllistyneisiin henkilöihin liittyvässä tutkinnassa ja syytetoimissa. Nämä määräykset vahvistettiin 2 päivänä joulukuuta 2008 annetussa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1846 (2008).

(2)

Neuvosto hyväksyi 10 päivänä marraskuuta 2008 yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP (1) Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta-operaatio).

(3)

Yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP 12 artiklan mukaan syytetoimia varten kiinniotetut ja pidätetyt henkilöt, jotka ovat syyllistyneet tai joiden epäillään syyllistyneen merirosvoukseen tai aseellisiin ryöstöihin Somalian aluevesillä, sekä kyseisten tekojen suorittamiseen käytetty omaisuus voidaan siirtää kolmanteen valtioon, joka haluaa käyttää lainkäyttövaltaansa kyseessä oleviin henkilöihin ja omaisuuteen nähden, jos siirron ehdoista on sovittu kyseisen kolmannen valtion kanssa sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus, erityisesti sen takaamiseksi, että kehenkään ei kohdisteta kuolemanrangaistusta, kidutusta tai muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua.

(4)

Puheenjohtajavaltio neuvotteli korkeana edustajana toimivan pääsihteerin avustamana perustamissopimuksen 24 artiklan mukaisesti merirosvouksesta ja aseellisista ryöstöistä epäiltyjen henkilöiden siirtoa EUNAVFORilta Seychellien tasavallan huostaan ja näiden henkilöiden kohtelua siirron jälkeen koskevista edellytyksistä ja menettelyistä tehdyn kirjeenvaihdon Euroopan unionin ja Seychellien hallituksen välillä.

(5)

Kirjeenvaihto olisi allekirjoitettava ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti edellyttäen, että se tehdään lopullisesti myöhemmin,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/44

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/46

(1)

Siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 4 artiklassa määrätään, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun, neuvoston kokoonpanoja koskevaa luetteloa koskevan Eurooppa-neuvoston päätöksen voimaantuloon asti yleisten asioiden neuvosto vahvistaa myös muita kuin neuvoston yleisten asioiden ja ulkoasioiden kokoonpanoja koskevan luettelon yksinkertaisella enemmistöllä.

(2)

Neuvosto (yleiset asiat) on 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 2002 Sevillassa pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovitun luettelon pohjalta 22 päivänä heinäkuuta vahvistanut neuvoston kokoonpanoja koskevan luettelon osana neuvoston työjärjestyksen liitettä I.

(3)

Jotta perussopimusten määräyksiä voitaisiin noudattaa, on aiheellista mukauttaa tätä luetteloa, joka liitetään neuvoston työjärjestykseen,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/48

(1)

Lissabonin sopimuksella perustetaan uusi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimi.

(2)

Olisi valittava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/49

(1)

Lissabonin sopimuksella perustetaan uusi unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimi.

(2)

Siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 5 artiklan ja Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyn julistuksen (N:o 12) mukaisesti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeasta edustajasta, joka nimitetään kesken komission toimikautta, on määrä tulla komission jäsen komission jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

(3)

Olisi nimitettävä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/50

(1)

Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyn julistuksen (N:o 9) mukaan Eurooppa-neuvosto tekee sopimuksen voimaantulopäivänä päätöksen, jonka teksti on mainitussa julistuksessa.

(2)

Näin ollen olisi tehtävä tämä päätös,

2.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/51

(1)

Lissabonin sopimus muuttaa Eurooppa-neuvoston Euroopan unionin toimielimeksi.

(2)

Eurooppa-neuvoston olisi näin ollen hyväksyttävä työjärjestyksensä.

(3)

Jotta työjärjestys voitaisiin hyväksyä välittömästi Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivänä, tässä päätöksessä olisi annettava Eurooppa-neuvostolle mahdollisuus käyttää sen työjärjestyksen 7 artiklassa säädettyä kirjallista menettelyä mainitun työjärjestyksen hyväksymiseksi,