I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

17.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 301/6

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1097/2009,

annettu 16 päivänä marraskuuta 2009,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteen II muuttamisesta tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla olevien dimetoaatin, etefonin, fenamifossin, fenarimolin, metamidofossin, metomyylin, ometoaatin, oksidemetonimetyylin, prokymidonin, tiodikarbin ja vinklotsoliinin jäämien enimmäismäärien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan yhdessä 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 49 artiklan 2 kohdan kanssa

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II vahvistetaan dimetoaatin, etefonin, fenamifossin, fenarimolin, metamidofossin, metomyylin, ometoaatin, oksidemetonimetyylin, prokymidonin, tiodikarbin ja vinklotsoliinin jäämien enimmäismäärät (MRL).

(2)	On saatu toksikologiaa, kuluttajien altistumista ja arvioituja torjunta-ainejäämiä koskevaa uutta tietoa, joka antaa aihetta epäillä, että jäämien enimmäismäärät ovat kuluttajansuojan kannalta ongelmallisia.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 20 päivänä lokakuuta 2008 antamassaan, dimetoaattia ja ometoaattia koskevassa lausunnossa (2), että keräkaalia, lehtisalaattia, kukkakaalia, kirsikoita, vehnää, silpimättömiä herneitä ja ruusukaalia koskevat nykyiset jäämien enimmäismäärät aiheuttavat vaaran, että hyväksyttävä päiväsaanti ja akuutin altistumisen viiteannos (ArfD) ylittyvät yhdessä tai useammassa kuluttajaryhmässä. Näitä viljelykasveja koskevia nykyisiä jäämien enimmäismääriä olisi siksi alennettava.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 15 päivänä syyskuuta 2008 antamassaan, etefonia koskevassa lausunnossa (3), että ananaksia, herukoita, viinirypäleitä ja paprikoita koskevat nykyiset jäämien enimmäismäärät aiheuttavat vaaran, että akuutin altistumisen viiteannos (ArfD) ylittyy yhdessä tai useammassa kuluttajaryhmässä. Näitä viljelykasveja koskevia nykyisiä jäämien enimmäismääriä olisi siksi alennettava.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 15 päivänä syyskuuta 2008 antamassaan, fenamifossia koskevassa lausunnossa (4), että banaaneja, porkkanoita, paprikoita, kurkkuja, meloneja, keräkaalia ja sokerijuurikasta koskevat nykyiset jäämien enimmäismäärät aiheuttavat vaaran, että hyväksyttävä päiväsaanti ja akuutin altistumisen viiteannos (ArfD) ylittyvät yhdessä tai useammassa kuluttajaryhmässä. Näitä viljelykasveja koskevia nykyisiä jäämien enimmäismääriä olisi siksi alennettava.

(6)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 15 päivänä syyskuuta 2008 antamassaan, fenarimolia koskevassa lausunnossa (5), että banaaneja, tomaatteja ja paprikoita koskevat nykyiset jäämien enimmäismäärät aiheuttavat vaaran, että akuutin altistumisen viiteannos (ArfD) ylittyy yhdessä tai useammassa kuluttajaryhmässä. Näitä viljelykasveja koskevia nykyisiä jäämien enimmäismääriä olisi siksi alennettava.

(7)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 15 päivänä syyskuuta 2008 antamassaan, metamidofossia koskevassa lausunnossa (6), että aprikooseja, silpimättömiä tarhapapuja ja sokerijuurikasta koskevat nykyiset jäämien enimmäismäärät aiheuttavat vaaran, että akuutin altistumisen viiteannos (ArfD) ylittyy yhdessä tai useammassa kuluttajaryhmässä. Näitä viljelykasveja koskevia nykyisiä jäämien enimmäismääriä olisi siksi alennettava.

(8)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 26 päivänä syyskuuta 2008 antamassaan, metomyyliä ja tiodikarbia koskevassa lausunnossa (7), että viinirypäleitä, keräkaalia, lehtisalaattia, kukkakaalia, perunoita, tomaatteja, munakoisoja, kurkkuja, greippejä, appelsiineja, sitruunoita, limettejä, mandariineja, persikoita, luumuja, paprikoita, omenoita, päärynöitä, kvitteniä, banaaneja, mangoja, ananaksia, porkkanoita, mukulasellereitä, retiisejä ja retikoita, lanttuja, (vesi)meloneita, kurpitsoita, sokerimaissia, parsakaalia, lehtikaalia, kyssäkaalia, endiiviä, purjoa ja sokerijuurikasta koskevat nykyiset jäämien enimmäismäärät aiheuttavat vaaran, että hyväksyttävä päiväsaanti ja akuutin altistumisen viiteannos (ArfD) ylittyvät yhdessä tai useammassa kuluttajaryhmässä. Näitä viljelykasveja koskevia nykyisiä jäämien enimmäismääriä olisi siksi alennettava.

(9)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 16 päivänä syyskuuta 2008 antamassaan, oksidemetonimetyyliä koskevassa lausunnossa (8), että ruusukaalia, keräkaalia, kyssäkaalia, lehtisalaattia ja muita salaattikasveja, myös Brassicacea-heimoa, ohraa, kauraa ja sokerijuurikasta koskevat nykyiset jäämien enimmäismäärät aiheuttavat vaaran, että hyväksyttävä päiväsaanti ja akuutin altistumisen viiteannos (ArfD) ylittyvät yhdessä tai useammassa kuluttajaryhmässä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että teknisesti analyysiherkkyyden alarajaa voitaisiin alentaa ja että valvonta paranisi sitä alentamalla. Näin ollen ruusukaalia, keräkaalia, kyssäkaalia, lehtisalaattia ja muita salaattikasveja, myös Brassicacea-heimoa, ohraa, kauraa ja sokerijuurikasta koskevia jäämien enimmäismääriä sekä muita viljelykasveja koskevia analyysiherkkyyden alarajoja olisi alennettava.

(10)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 21 päivänä tammikuuta 2009 antamassaan, prokymidonia koskevassa lausunnossa (9), että aprikooseja, viinirypäleitä, mansikoita, vadelmia, kiivihedelmiä, vuonankaalia, tomaatteja, paprikoita, munakoisoja, kurkkuja, pikkukurkkuja, kesäkurpitsoita, persikoita, luumuja, päärynöitä, (vesi)meloneita, kurpitsoita, endiiviä, sinappikaalia, sikuria, silpimättömiä tarhapapuja, auringonkukansiemeniä, rapsinsiemeniä, soijapapuja ja eläinperäisiä tuotteita koskevat nykyiset jäämien enimmäismäärät aiheuttavat vaaran, että hyväksyttävä päiväsaanti ja akuutin altistumisen viiteannos (ArfD) ylittyvät yhdessä tai useammassa kuluttajaryhmässä. Näitä viljelykasveja koskevia nykyisiä jäämien enimmäismääriä olisi siksi alennettava.

(11)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 16 päivänä syyskuuta 2008 antamassaan, vinklotsoliinia koskevassa lausunnossa (10), että omenoita, päärynöitä, syötäviksi tarkoitettuja viinirypäleitä, endiiviä, munakoisoja, kiinankaalia, luumuja, aprikooseja, lehtisalaattia, herukoita, sikuria, mansikoita, tarhapapuja, humalaa, rapsinsiemeniä, porkkanoita, salottisipuleita, varhaissipuleita, kurpitsoita, okraa, vihanneskrassia, sinappikaalia ja muita salaattikasveja sekä (vesi)meloneita koskevat nykyiset jäämien enimmäismäärät aiheuttavat vaaran, että hyväksyttävä päiväsaanti ja akuutin altistumisen viiteannos (ArfD) ylittyvät yhdessä tai useammassa kuluttajaryhmässä. Näitä viljelykasveja koskevia nykyisiä jäämien enimmäismääriä on siksi alennettava.

(12)

On aiheellista vahvistaa uudet jäämien enimmäismäärät ottaen huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnot. Nämä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen suosittelemat uudet jäämien enimmäismäärät perustuvat nykyisiin hyväksyttyihin maatalouskäyttöihin, jotka johtavat jäämien vähenemiseen, tai tällaisten puuttuessa analyysiherkkyyden alarajaan. Ananasten pinnalla olevan etefonin osalta tässä asetuksessa vahvistetaan jäämien enimmäismäärä, jota Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ei suositellut mutta joka todettiin turvalliseksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustellussa lausunnossa.

(13)	Yhteisön kauppakumppaneita on kuultu Maailman kauppajärjestön kautta uusista jäämien enimmäismääristä, ja niiden näitä tasoja koskevat huomautukset on otettu huomioon.

(14)	Olisi sallittava kohtuullinen siirtymäaika ennen muutettujen jäämien enimmäismäärien soveltamista, jotta jäsenvaltiot ja asianosaiset voivat valmistautua jäämien enimmäismäärien muuttamisesta johtuviin uusiin vaatimuksiin.

(15)	Asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitettä II olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(16)

Tuotteiden tavanomaisen kaupan pitämisen, jalostuksen ja kulutuksen mahdollistamiseksi asetuksessa säädetään sellaisia tuotteita koskevasta siirtymäjärjestelystä, jotka on tuotettu laillisesti ennen jäämien enimmäismäärien muuttamista ja joiden osalta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausuntojen mukaan säilyy korkeatasoinen kuluttajansuoja.

(17)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eikä Euroopan parlamentti tai neuvosto ole vastustanut niitä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Seuraavaan luetteloon sisältyviin vaikuttaviin aineisiin ja tuotteisiin sovelletaan edelleen asetusta (EY) N:o 396/2005 sellaisena kuin se oli ennen muuttamista tällä asetuksella, jos ne on tuotettu ennen 7 päivänä kesäkuuta 2010:

a)	dimetoaatti: kirsikkamehu, varastoitu vehnä, pakastetut, silpimättömät herneet;

b)	etefoni: säilötyt ananakset, ananasmehu, säilötyt paprikat;

c)	fenarimoli: tomaattimehu, säilötyt tomaatit, säilötyt paprikat;

d)	metamidofossi: aprikoosimehu, säilötyt aprikoosit sekä pakastetut silpimättömät tarhapavut;

e)	metomyyli/tiodikarbi: rusinat ja säilötyt persikat;

f)	oksidemetonimetyyli: öljysiemenet, viljat, maitojauhe, tee, viini, mehut, säilötyt, pakastetut ja kuivatut hedelmät ja vihannekset sekä pähkinät;

g)	prokymidoni: öljysiemenet, säilötyt persikat, tomaatit, appelsiinimehu ja rusinat;

h)	vinklotsoliini: vadelmamehu, omenamehu, kvittenihyytelö, päärynämehu, säilötyt aprikoosit ja aprikoosimehu.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 7 päivänä kesäkuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2009.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.

(2) EFSA scientific report (2008) 172.

(3) EFSA scientific report (2008) 159.

(4) EFSA scientific report (2008) 160.

(5) EFSA scientific report (2008) 161.

(6) EFSA scientific report (2008) 162.

(7) EFSA scientific report (2008) 173.

(8) EFSA scientific report (2008) 227.

(9) EFSA scientific report (2008) 163.

(10) EFSA scientific report (2008) 166.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liite II seuraavasti:

Dimetoaattia, etefonia, fenamifossia, fenarimolia, metamidofossia, metomyyliä, ometoaattia, oksidemetonimetyyliä, prokymidonia, tiodikarbia ja vinklotsoliinia koskevat rivit korvataan seuraavasti:

”Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)

Koodi

Ryhmät ja esimerkkejä yksittäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan (1)

Dimetoaatti (dimetoaatin ja ometoaatin summa ilmaistuna dimetoaattina)

Etefoni

Fenamifossi (fenamifossin ja sen sulfoksidin ja sulfonin summa ilmaistuna fenamifossina)

Fenarimoli

Metamidofossi

Metomyyli ja tiodikarbi (metomyylin ja tiodikarbin summa ilmaistuna metomyylinä)

Oksidemetonimetyyli (oksidemetonimetyylin ja demetoni-S- metyylisulfonin summa ilmaistuna oksidemetonimetyylin ä)

Prokymidoni (4)

Vinklotsoliini (vinklotsoliinin ja kaikkien 3,5-dikloorianiliinia sisältävien metaboliittien summa ilmaistuna vinklotsoliinina) (4)

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

(7)

(8)

(9)

(10)

(11)

0100000

1.	TUOREET TAI JÄÄDYTETYT HEDELMÄ; PÄHKINÄT

0,01 (2)

0,02 (2)

0110000

i)	Sitrushedelmät

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0110010

Greipit (Pummelo, pomelo, sweetie, tangelo, ugli ja muut hybridit)

0110020

Appelsiinit (Bergamotti, pomeranssi, myrttilehtinen appelsiini ja muut hybridit)

0110030

Sitruunat (Sukaattisitruuna, sitruuna)

0110040

Limetit

0110050

Mandariinit (Klementiini, tangeriiini ja muut hybridit)

0110990

Muut

0120000

ii)	Pähkinät (kuoritut tai kuorimattomat)

0,05 (2)

0,1

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0120010

Mantelit

0120020

Parapähkinät

0120030

Cashewpähkinät

0120040

Kastanjat

0120050

Kookospähkinät

0120060

Hasselpähkinät (Corylus maxima)

0120070

Australianpähkinät

0120080

Pekaanipähkinät

0120090

Pinjansiemenet

0120100

Pistaasipähkinät

0120110

Saksanpähkinät

0120990

Muut

0130000

iii)	Siemenhedelmät

0,02 (2)

0,3

0,01 (2)

0130010

Omenat (Metsäomena)

0,5

0,02 (2)

0,05 (2)

0130020

Päärynät (Päärynäomena)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0130030

Kvittenit

0,05 (2)

0,02 (2)

0130040

Mispelit

(3)

0130050

Japaninmispeli

(3)

0130990

Muut

0,05 (2)

0,2

0,05 (2)

0140000

iv)	Kivihedelmät

0,02 (2)

0140010

Aprikoosit

0,02 (2)

0,05 (2)

0,5

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0140020

Kirsikat (Imeläkirsikat, hapankirsikat)

0,2 (+)

0,01 (2)

0,1

0,5

0140030

Persikat (Nektariinit ja vastaavat hybridit)

0,02 (2)

0,05 (2)

0,5

0,05

0,02 (2)

0,05 (2)

0140040

Luumut (Kriikuna, viherluumu, mirabelle-luumu)

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0140990

Muut

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0150000

v)	Marjat ja pienet hedelmät

0,02 (2)

0,01 (2)

0151000

a)	Viinirypäleet

0,3

0151010

Viinirypäleet (syötäviksi tarkoitetut)

0,05 (2)

0,3

0,02 (2)

0,05 (2)

0151020

Viinirypäleet (viinin valmistukseen tarkoitetut)

1 (+)

0,3

0,5

0152000

Mansikat

0,05 (2)

0,3

0,02 (2)

0,05 (2)

0153000

c)	Vadelmat ja vatukat

0,05 (2)

0,02 (2)

0153010

Karhunvatukat

0,02 (2)

0153020

Sinivatukat (Loganinmarja, boysenmarja ja lakka)

0,02 (2)

0153030

Vadelmat (Japaninvadelma)

0,1

0153990

Muut

0,02 (2)

0,05 (2)

0154000

d)	Muut marjat ja pienet hedelmät

0,05 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0154010

Pensasmustikat (Mustikat, puolukat)

0,05 (2)

0,02 (2)

0154020

Karpalot

0,05 (2)

0,02 (2)

0154030

Herukat (punaiset, mustat ja valkoiset)

0,05 (2)

0154040

Karviaismarjat (Myös hybridit muiden Ribes-suvun kasvien kanssa)

0,05 (2)

0154050

Ruusunmarjat

(3)

0154060

Mulperinmarjat (Mansikkapuun hedelmä)

(3)

0154070

Acerolakirsikka (Välimeren mispeli)

(3)

0154080

Mustaselja (Musta marja-aronia, pihlaja, acerola, tyrni, orapihlaja, marjatuomipihlaja ja muut puumarjat)

(3)

0154990

Muut

0,05 (2)

0,02 (2)

0160000

vi)	Sekalaiset hedelmät

0,01 (2)

0,02 (2)

0161000

a)	Syötäväkuoriset

0,05 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0161010

Taatelit

0,02 (2)

0161020

Viikunat

0,02 (2)

0161030

Syötäviksi tarkoitetut oliivit

0161040

Kumkvatit (Marumin kumkvuatti, nagamin kumkvatti)

0,02 (2)

0161050

Karambolat (Bilimbi)

(3)

0161060

Kakit

(3)

0161070

Jambolaani (jaavanluumu) (Jaavanomena (vesiomena), malakanjambolaani, ruusuomena, brasiliankirsikka (grumichama), surinaminkirsikka)

(3)

0161990

Muut

0,02 (2)

0162000

b)	Paksukuoriset, pienet

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0162010

Kiivihedelmät

0162020

Litsi (Pulasan, rambutan)

0,05 (2)

0162030

Passionhedelmät

0,05 (2)

0162040

Kaktusviikuna

(3)

0162050

Tähtiomena

(3)

0162060

Amerikanpersimoni (kaki) (Musta sapote, valkoinen sapote, vihreä sapote, poutapuu-laji (keltainen sapote) ja mammisapote)

(3)

0162990

Muut

0,05 (2)

0163000

c)	Paksukuoriset, suuret

0,02 (2)

0,05 (2)

0163010

Avokadot

0,05 (2)

0,02 (2)

0163020

Banaanit (Kääpiöbanaani, plantain (jauhobanaani), omenabanaani)

0,05 (2)

0,05

0,2

0163030

Mangot

0,05 (2)

0,02 (2)

0163040

Papaijat

0,05 (2)

0,02 (2)

0163050

Granaattiomenat

0,05 (2)

0,02 (2)

0163060

Annonat, kirimoija (Annona reticulata, Annona squamosa, llama Annonacea-heimoon kuuluvat keskikokoiset hedelmät)

(3)

0163070

Guavat

(3)

0163080

Ananakset

0,5 (+)

0,02 (2)

0163090

Leipäpuu (Jakkipuun hedelmä)

(3)

0163100

Duriot

(3)

0163110

Annonat, guanabana

(3)

0163990

Muut

0,05 (2)

0,02 (2)

0200000

2.	TUOREET TAI JÄÄDYTETYT VIHANNEKSET

0,01 (2)

0210000

i)	Juurekset ja juurimukulat

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0211000

Perunat

0,02 (2)

0212000

b)	Trooppiset juurekset ja juurimukulat

0,02 (2)

0212010

Kassavat (Taaro eli dasheen eli eddo (japanintaaro), tannia)

0212020

Bataatit

0212030

Jamssit (Mukulapapu (jamssipapu), Meksikon jamssipapu)

0212040

Nuolijuuri

(3)

0212990

Muut

0213000

c)	Muut juurekset ja juurimukulat paitsi sokerijuurikas

0213010

Punajuuret

0,02 (2)

0213020

Porkkanat

0,02 (2)

0213030

Mukulasellerit

0,1

0213040

Piparjuuri

0,02 (2)

0213050

Maa-artisokat

0,02 (2)

0213060

Palsternakat

0,02 (2)

0213070

Juuripersiljat

0,02 (2)

0213080

Retiisit ja retikat (Musta retikka, japaninretikka eli daikon, retiisi ja vastaavat lajikkeet)

0,02 (2)

0213090

Kaurajuuret (Sikojuuri, mustajuuri (espanjankultaohdake))

0,02 (2)

0213100

Lantut

0,02 (2)

0213110

Nauriit

0,02 (2)

0213990

Muut

0,02 (2)

0220000

ii)	Sipulikasvit

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0220010

Valkosipulit

0,02 (2)

0,2

0220020

Kepasipulit (Hillosipuli/hopeasipuli)

0,02 (2)

0,2

0220030

Salottisipulit

0,02 (2)

0,2

0,05 (2)

0220040

Varhaissipulit (Pillisipuli ja vastaavat lajikkeet)

0,02 (2)

0,05 (2)

0220990

Muut

0,02 (2)

0,05 (2)

0230000

iii)	Hedelmävihannekset

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0231000

a)	Solanaceae-heimo

0,02 (2)

0,05 (2)

0231010

Tomaatit (Kirsikkatomaatit)

0,05

0,02 (2)

0231020

Paprikat (Maustepaprikat)

0,05 (2)

0,05

0,02 (2)

0231030

Munakoisot (Pepino (eli päärynämeloni))

0,05 (2)

0,05

0,02 (2)

0231040

Okra, ”syötävä hibiskus”

0,05 (2)

0,02 (2)

0231990

Muut

0,05 (2)

0,02 (2)

0232000

b)	Syötäväkuoriset, Cucurbitaceae-heimo

0,05 (2)

0,2

0,02 (2)

0232010

Kurkut

0,02 (2)

0232020

Pikkukurkut

0,02 (2)

0232030

Kesäkurpitsat (Koristekurpitsa, kasviydin, (kiekkokurpitsa))

0,05

0232990

Muut

0,02 (2)

0233000

c)	Paksukuoriset, Cucurbitaceae-heimo

0,05 (2)

0,05

0,02 (2)

0,05 (2)

0233010

Melonit (Kiwano)

0,02 (+)

0233020

Kurpitsat (Jättikurpitsa)

0,02 (2)

0233030

Vesimelonit

0,05

0233990

Muut

0,02 (2)

0234000

d)	Sokerimaissi

0,05 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0239000

e)	hedelmävihannekset

0,05 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0240000

iv)	Kaalikasvit

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0241000

a)	Kukinnon muodostavat kaalit

0,02 (2)

0,02

0,02 (2)

0241010

Parsakaali (Calabrese, kiinalainen parsakaali, peltokaali)

0241020

Kukkakaali

0241990

Muut

0242000

b)	Kerivät kaalit

0,01 (2)

0242010

Ruusukaali eli brysselinkaali

0,05

0242020

Keräkaali (Suippukaali, punakaali, savoijinkaali eli kurttukaali, valkokaali)

0,02 (2)

0242990

Muut

0,02 (2)

0243000

c)	Lehtikaalit

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0243010

Kiinankaali eli salaattikiinankaali (Sareptansinappi, pinaattikiinankaali eli paksoi, tatsoi-kaali, kiinankaali (eli pe-tsai), Brassica oleracea palmifolia)

0243020

Lehtikaalit (Lehtikaali, (rehukaali))

0243990

Muut

0244000

d)	Kyssäkaali

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0250000

v)	Lehtivihannekset ja tuoreet yrtit

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0251000

a)	Lehtisalaatti ja muut salaattikasvit, myös Brassicacea-heimo

0,02 (2)

0,05 (2)

0251010

Vuonankaali (Valerianella eriocarpa Desv.)

0,02 (2)

0251020

Lehtisalaatti (Keräsalaatti, lollo rosso, rapealehtinen keräsalaatti, sidesalaatti)

0,02 (2)

0,05

0,02 (2)

0251030

Endiivi (leveälehtinen siloendiivi) (Sikuri, salaattisikuri, punasikuri kähärälehtinen endiivi, salaattisikuri)

0,02 (2)

0251040

Vihanneskrassi

0,02 (2)

0251050

Krassikanankaali

(3)

0251060

Sinappikaali, (rocket, rucola) (Isohietasinappi)

0,02 (2)

0251070

Mustasinappi

(3)

0251080

Brassica spp.:n lehdet ja idut (Mizuna eli japaninkaali)

0,02 (2)

0251990

Muut

0,02 (2)

0252000

b)	Pinaatti ja vastaavat (lehdet)

0,02 (2)

0,05 (2)

0252010

Pinaatti (Uudenseelanninpinaatti, lehtijuurikkaan tai nauriin naatit)

0,02 (2)

0,05

0252020

Portulakat (Salaattikleitonia eli talviportulakka, vihannesportulakka, suolaheinä, suolayrtti)

(3)

0252030

Mangoldi eli lehtijuurikas (Punajuuren lehdet)

0,02 (2)

0252990

Muut

0,02 (2)

0253000

c)	Viinilehdet

(3)

0254000

d)	Vesikrassi

0,02 (2)

0,05 (2)

0255000

e)	Sikuri (valkolehti)

0,02 (2)

0,05 (2)

0256000

Yrtit

0,02 (2)

0,05 (2)

0256010

Kirveli

0,02 (2)

0,3

0256020

Ruohosipuli

0,02 (2)

0,3

0256030

Yrttiselleri (Fenkolin lehdet , korianterin lehdet, tillin lehdet, kuminan lehdet, liperin lehdet, väinönputki, saksankirveli ja muut Apiaceae-heimon yrtit)

0,02 (2)

0,3

0256040

Persilja

0,02 (2)

0,3

0256050

Salvia (Talvikynteli, kesäkynteli)

(3)

0256060

Rosmariini

(3)

0256070

Timjami (Meirami, oregano)

(3)

0256080

Basilika (Sitruunamelissa, minttu, piparminttu)

(3)

0256090

Laakerinlehti

(3)

0256100

Rakuuna (Iisoppi)

(3)

0256990

Muut

0,02 (2)

0,3

0260000

vi)	Palkovihannekset (tuoreet)

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0260010

Tarhapavut (silpimättömät) (Vihreä papu (munuaispapu, leikko-, pensas-, salko- ja vahapapu), ruusupapu, tarhapapu, parsapapu)

0,01 (2)

0,05 (2)

0260020

Tarhapavut (silpimättömät) (Härkäpavut, Canavalia ensiformis, limanpapu, mustasilmäpapu eli pitkäpapu eli lehmänpapu)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,5

0260030

Herneet (silpimättömät) (Sokeriherne)

0,5

0,05 (2)

0260040

Herneet (silvityt) (Tarhaherne, silpoydin- tai sokeriherne, kahviherne)

0,01 (2)

0,3

0,05 (2)

0260050

Linssit

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0260990

Muut

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0270000

vii)	Varsivihannekset (tuoreet)

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0270010

Parsa

0,01 (2)

0270020

Kardoni eli ruotiartisokka

0,01 (2)

0270030

Lehtiselleri

0,01 (2)

0270040

Fenkoli

0,01 (2)

0270050

Latva-artisokka

0,1

0270060

Purjo

0,01 (2)

0270070

Raparperi

0,01 (2)

0270080

Bambunversot

(3)

0270090

Palmunsydämet

(3)

0270990

Muut

0,01 (2)

0280000

viii)

Sienet

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0280010

Viljellyt (Herkkusieni, osterivinokas, siitake)

0280020

Luonnonvaraiset (Kantarelli, tryffeli, huhtasieni, herkkutatti)

0280990

Muut

0290000

ix)

Merilevät

(3)

0300000

3.	KUIVATUT PALKOKASVIT

0,02 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0300010

Pavut (Härkäpavut, haricot-pavut (valkoiset pavut), huilupavut, Canavalia ensiformis, limanpavut, mustasilmäpavut)

0,02 (2)

0,5

0300020

Linssit

0,02 (2)

0,05 (2)

0300030

Herneet (Kahviherneet, peltoherneet (Pisum sativum subs. sativum), peltonätkelmä)

0,2 (2)

0,05 (2)

0300040

Lupiinit

0,02 (2)

0,05 (2)

0300990

Muut

0,02 (2)

0,05 (2)

0400000

4.	ÖLJYSIEMENET JA ÖLJYSIEMENKASVIT

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0401000

i)	Öljysiemenet

0,05 (2)

0401010

Pellavansiemenet

0,1 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0401020

Maapähkinät

0,1 (2)

0,01 (2)

0,1

0,02 (2)

0401030

Unikonsiemenet

0,1 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0401040

Seesaminsiemenet

0,1 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0401050

Auringonkukansiemenet

0,1 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0,2

0401060

Rapsinsiemenet (Rypsinsiemenet, rypsi)

0,1 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0,05

0401070

Soijapavut

0,1 (2)

0,2

0,1

0,05

0401080

Sinapinsiemenet

0,1 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0401090

Puuvillansiemenet

0,2

0,1

0,02 (2)

0401100

Kurpitsansiemenet

0,1 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0401110

Saflori

(3)

0401120

Kurkkuyrtti

(3)

0401130

Ruistankio

(3)

0401140

Hamppu

0,01 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0401150

Risiini

(3)

0401990

Muut

0,1 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0402000

ii)	Öljysiemenkasvit

0,05 (2)

0,01 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0402010

Öljyoliivit

0402020

Öljypalmun siemenet

(3)

0402030

Öljypalmun hedelmät

(3)

0402040

Kapok

(3)

0402990

Muut

0,05 (2)

0500000

VILJAT

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

0500010

Ohra

0,02 (2)

0,5

0500020

Tattari

0,02 (2)

0,05 (2)

0500030

Maissi

0,02 (2)

0,05 (2)

0500040

Hirssi (Italianpantaheinä, tefheinä)

0,02 (2)

0,05 (2)

0500050

Kaura

0,02 (2)

0,05 (2)

0500060

Riisi

0,02 (2)

0,05 (2)

0500070

Ruis

0,05

0,5

0500080

Durra

0,02 (2)

0,05 (2)

0500090

Vehnä (Speltti, ruisvehnä)

0,05

0,2

0500990

Muut

0,02 (2)

0,05 (2)

0600000

6.	TEE, KAHVI, YRTTIUUTEJUOMAT JA KAAKAO

0,1 (2)

0,05 (2)

0,1 (2)

0,02 (2)

0,1 (2)

0610000

i)	Tee (kuivatut lehdet ja lehtiruodit, fermentoitu ja muu, Camellia sinensis -laji)

0,05 (2)

0,02 (2)

0620000

ii)	Kahvipavut

(3)

0630000

iii)	Yrttiuutejuomat (kuivatut)

(3)

0631000

Kukat

(3)

0631010

Kamomillan kukat

(3)

0631020

Hibiskuksen kukat

(3)

0631030

Ruusun terälehdet

(3)

0631040

Jasmiinin kukat

(3)

0631050

Lehmus

(3)

0631990

Muut

(3)

0632000

Lehdet

(3)

0632010

Mansikan lehdet

(3)

0632020

Punapensaan (rooibos) lehdet

(3)

0632030

Mate

(3)

0632990

Muut

(3)

0633000

Juuret

(3)

0633010

Rohtovirmajuuren juuri

(3)

0633020

Ginsengjuuri

(3)

0633990

Muut

(3)

0639000

d)	Muut yrttiuutejuomat

(3)

0640000

iv)	Kaakao (fermentoidut pavut)

(3)

0650000

v)	Johanneksenleipäpuu eli karob

(3)

0700000

7.	HUMALA (kuivattu), humalan siemenet ja tähkäjauhe mukaan luettuina

0,05 (2)

0,1 (2)

0,05 (2)

0,02 (2)

0,1 (2)

0,05 (2)

0800000

MAUSTEET

(3)

0810000

Siemenet

(3)

0810010

Anis

(3)

0810020

Ryytineito eli mustakumina

(3)

0810030

Sellerin siemenet (Liperin siemenet)

(3)

0810040

Korianterin sienemet

(3)

0810040

Kuminansiemenet

(3)

0810060

Tillin siemenet

(3)

0810070

Fenkolin siemenet

(3)

0810080

Sarviapila

(3)

0810090

Muskottipähkinä

(3)

0810990

Muut

(3)

0820000

ii)	Hedelmät ja marjat

(3)

0820010

Maustepippuri

(3)

0820020

Anispippuri (japaninpippuri)

(3)

0820030

Kumina

(3)

0820040

Kardemumma

(3)

0820050

Katajanmarjat

(3)

0820060

Pippuri (musta- ja valkopippuri) (Pitkäpippuri, roseepippuri)

(3)

0820070

Vaniljatangot

(3)

0820080

Tamarindi

(3)

0820990

Muut

(3)

0830000

iii)	Kuori/kaarna

(3)

0830010

Kaneli (Cassia)

(3)

0830990

Muut

(3)

0840000

iv)	Juuret tai juurakko

(3)

0840010

Lakritsi

(3)

0840020

Inkivääri

(3)

0840030

Kurkuma

(3)

0840040

Piparjuuri

(3)

0840990

Muut

(3)

0850000

v)	Nuput/silmut

(3)

0850010

Mausteneilikat

(3)

0850020

Kaprikset

(3)

0850990

Muut

(3)

0860000

vi)

Luotit

(3)

0860010

Maustesahrami

(3)

0860990

Muut

(3)

0870000

vii)	Siemenvaippa

(3)

0870010

Muskottikukka

(3)

0870990

Muut

(3)

0900000

9.	SOKERIKASVIT

(3)

0900010

Sokerijuurikas

(3)

0900020

Sokeriruoko

(3)

0900030

Salaattisikuri

(3)

0900990

Muut

(3)

1000000

10.	MAAELÄINPERÄISET TUOTTEET

0,01 (2)

0,02

1010000

i)	Liha, lihavalmisteet, muut eläimenosat, veri ja eläinrasvat – tuore, jäähdytetty tai jäädytetty, suolattu, suolavedessä, kuivattu tai savustettu taikka jalostettu jauhoksi muut jalostetut tuotteet kuten makkarat ja makkarapohjaiset elintarvikevalmisteet

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

1011000

Siat

1011010

Liha

1011020

Silava vailla lihaskudosta

1011030

Maksa

1011040

Munuaiset

1011050

Muut syötävät osat

1011990

Muut

1012000

Naudat

1012010

Liha

1012020

Rasva

1012030

Maksa

1012040

Munuaiset

1012050

Muut syötävät osat

1012990

Muut

1013000

Lampaat

1013010

Liha

1013020

Rasva

1013030

Maksa

1013040

Munuaiset

1013050

Muut syötävät osat

1013990

Muut

1014000

Vuohet

1014010

Liha

1014020

Rasva

1014030

Maksa

1014040

Munuaiset

1014050

Muut syötävät osat

1014990

Muut

1015000

e)	Hevoset, aasit, muulit tai muuliaasit

(3)

1015010

Liha

(3)

1015020

Rasva

(3)

1015030

Maksa

(3)

1015040

Munuaiset

(3)

1015050

Muut syötävät osat

(3)

1015990

Muut

(3)

1016000

f)	Siipikarja – kanat, hanhet, ankat, kalkkunat ja helmikanat -, strutsit, kyyhkyset

0,02 (2)

1016010

Liha

1016020

Rasva

1016030

Maksa

1016040

Munuaiset

1016050

Muut syötävät osat

1016990

Muut

1017000

g)	Muut tuotantoeläimet (Jänikset, kengurut)

(3)

1017010

Liha

(3)

1017020

Rasva

(3)

1017030

Maksa

(3)

1017040

Munuaiset

(3)

1017050

Muut syötävät osat

(3)

1017990

Muut

(3)

1020000

ii)	Maito ja kerma, tiivistämätön, lisättyä sokeria tai makeutusainetta sisältämätön, voi tai muut maidosta saadut rasvat, juusto ja juustoaine

0,05 (2)

0,005 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

1020010

Nautaeläimet

1020020

Lampaat

1020030

Vuohet

1020040

Hevoset

1020990

Muut

1030000

iii)	Linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

0,05 (2)

0,02 (2)

0,01 (2)

0,02 (2)

0,05 (2)

1030010

Kanat

1030020

Ankat

(3)

1030030

Hanhet

(3)

1030040

Viiriäiset

(3)

1030990

Muut

(3)

1040000

iv)	Hunaja (Kuningatarhyytelö, siitepöly)

(3)

1050000

v)	Sammakkoeläimet ja matelijat (Sammanreidet, krokotiilit)

(3)

1060000

vi)

Etanat

(3)

1070000

vii)	Muut maaeläinperäiset tuotteet

(3)

(1) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, löytyy liitteestä I.

(2) Torjunta-aineen ja koodin yhdistelmä, johon sovelletaan liitteessä III olevassa osassa vahvistettua jäämien enimmäismäärää.

(3) Analyysiherkkyden alaraja.

(4) jäämän määritelmä eroaa seuraavien torjunta-aineen ja koodin yhdistelmien osalta:

Vinklotsoliini – koodi 1000000: vinklotsoliinin, iprodionin, prosymidonin ja kaikkien niiden 3,5-dikloorianiliinia sisältävien metaboliittien summa ilmaistuna 3,5-dikloorianiliinina

Prokymidoni – koodi 1000000: vinklotsoliinin, iprodionin, prosymidonin ja kaikkien niiden 3,5-dikloorianiliinia sisältävien metaboliittien summa ilmaistuna 3,5-dikloorianiliinina

(+): Etefoni – koodi 0151020: Jäämien enimmäismäärä on vahvistettu väliaikaisesti odotettaessa EFSA:n arviointia.

(+): Etefoni – koodi 0163080: Jäämien enimmäismäärä on vahvistettu väliaikaisesti odotettaessa EFSA:n arviointia.

(+) Fenamifossi – koodi 0233010: Jäämien enimmäismäärä on vahvistettu väliaikaisesti odotettaessa 12 artiklan 2 kohdan mukaisen arvioinnin valmistumista.

(+) Dimetoaatti – koodi 0140020: Jäämien enimmäismäärä on vahvistettu väliaikaisesti odotettaessa 12 artiklan 2 kohdan mukaisen arvioinnin valmistumista.”

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

17.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 301/26

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 10 päivänä joulukuuta 2008,

valtiontuesta C 11/08 (ex N 908/06), jonka Puola aikoo myöntää BVG Medien Beteiligungs GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 7813)

(Ainoastaan puolankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/837/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti pyytänyt asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 27 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla sähköpostiviestillä (2) EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan ja alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille annettujen monialaisten puitteiden (3), jäljempänä ’monialaiset puitteet’, mukaisesti suunnitelmasta myöntää aluetukea BVG Medien Beteiligungs GmbH -nimisen yrityksen suurelle investointihankkeelle.

(2)

Komissio pyysi Puolan viranomaisilta lisätietoja kirjeillä, jotka oli päivätty 2 päivänä maaliskuuta 2007 (D/50921), 15 päivänä kesäkuuta 2007 (D/52553) ja 21 päivänä joulukuuta 2007 (D/55146). Puolan viranomaiset vastasivat kirjeillä, jotka oli päivätty 13 päivänä huhtikuuta 2007 (A/33156), 23 päivänä lokakuuta 2007 (A/38722) ja 23 päivänä tammikuuta 2008 (A/1392).

(3)	Komissio ilmoitti Puolan viranomaisille 11 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee edellä mainittua tukea.

(4)	Komission päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’päätös menettelyn aloittamisesta’, on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(5)	Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta. Puolan viranomaiset vastasivat kirjeillä, jotka oli päivätty 9 päivänä toukokuuta 2008 (A/8753) ja 13 päivänä toukokuuta 2008 (A/8829) ja jotka kirjattiin komissiossa saapuneiksi 13 päivänä toukokuuta 2008.

2. YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

2.1 Tarkoitus

(6)

Toimenpide muodostuu uuden syväpainon rakentamiseen tarkoitetusta tuesta, jolla edistetään alueellista kehitystä ja työllisyyttä Lounais-Puolassa sijaitsevassa Ala-Sleesiassa. Alue on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla oikeutettu aluetukeen, jonka enimmäismäärä on 1.5.2004–31.12.2006 voimassa olevan Puolan aluetukikartan (5) mukaisesti 50 prosenttia nettoavustusekvivalentti (NAE).

2.2 Tuensaaja

(7)	Puolan viranomaisten ilmoituksen mukaan tuen kohteena olevan investointihankkeen toteuttaa ja sitä hallinnoi kommandiittiyhtiö BDN Sp. z o.o. Sp. k., jäljempänä ’yritys’.

(8)	Yritykseen kuuluvat: vastuunalaisena yhtiömiehenä Puolassa rekisteröity rajavastuuyhtiö BDN, jäljempänä ’BDN’, ja äänettömänä yhtiömiehenä Saksassa rekisteröity rajavastuuyhtiö BVG Medien Beteiligungs GmbH, jäljempänä ’BVG’.

(9)

Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet myös, että kauppaoikeuden mukaan kommandiittiyhtiöllä ei ole oikeushenkilöllisyyttä. Siksi yrityksen taloudelliseen toimintaan perustuvan yhtiöveron maksavat yrityksen osakkaat. Koska tuki on myönnetty yhtiöverosta vapauttamisen muodossa, todellisia edunsaajia ovat yrityksen osakkaat eli BDN ja BVG.

(10)	Puolan viranomaisten ilmoittamien tietojen mukaan osakkaat jakavat keskenään kaikki tuotot (mukaan lukien kaikenlaiset niihin liittyvät veronalennukset) omistussuhteidensa mukaisesti niin, että BVG saa tuotoista yli 99 prosenttia ja BDN alle 1 prosentin.

(11)	Koska BDN on lisäksi kokonaan BVG:n omistuksessa, komissio on Puolan viranomaisten kanssa samaa mieltä siitä, että tuensaaja on BVG. Kun otetaan huomioon tuen kokonaismäärä (eli molempien yritysten, sekä BVG:n että BDN:n osuus), komissio katsoo kuitenkin, että lopullinen tuensaaja on BVG-konserni.

(12)

Tuensaajan markkinaosuuden laskemisessa (6) komissio on ottanut huomioon myös sen, että BVG on suuri yritys, joka on kokonaan yksityisten sijoittajien omistaman kommandiittiyhtiön BVG Medien KG:n omistuksessa. Tarkemmin sanoen Heinz H. Bauer perheineen omistaa […] (7) % osakkeista. Heinz Bauer omistaa myös 96 prosenttia toisen konsernin, Heinrich Bauer Verlagin, osakkeista. Kyseessä on kustantamo, jolla on useita tytäryhtiöitä eri puolilla maailmaa.

2.3 Investointihanke

2.3.1 Tuotteet ja teknologia

(13)	Yritys perustaa uuden syväpainon Kamienna Góran erikoistalousalueella sijaitsevaan Nowogrodzieciin.

(14)	Syväpainotekniikassa painoväri siirretään halutulle pinnalle (esim. paperille) teräksisen, elektromekaanisesti tai lasertekniikalla kaiverretun painosylinterin avulla.

(15)

Uuteen painoon tulee […] tuotantolinjaa, jotka hoitavat tuotannon kolme päävaihetta. Tuotanto alkaa painomuottien (sylinterien) valmistuksesta asiakkaan toimittaman digitaalisen aineiston pohjalta. Seuraavana on painatus syväpainotekniikan avulla: paperi painetaan neljällä perusvärillä, leikataan, taitetaan ja sidotaan lopputuotteeksi. Viimeisenä vaiheena lopputuote pakataan ja toimitetaan määräpaikkaan.

(16)	Uudessa painossa valmistetaan lähinnä aikakauslehtiä, tuoteluetteloita ja mainoslehtisiä (aikakauslehtien ja sanomalehtien liitearkkeja).

2.3.2 Hankkeen toteuttaminen

(17)

Investointihanke käynnistettiin vuonna 2004. Se käsittää […] uutta tuotantolinjaa, joista […] syväpainolinjaa tarvittavine lisälaitteineen on jo käytössä. Lisäksi on tilattu […] tuotantolinjaa, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2008 […] vuosineljänneksellä. Suunnitelmien mukaan seuraavaksi asennetaan […] tuotantolinja. Puolan viranomaisten arvion mukaan koko hanke saadaan päätökseen vuoden 2009 kuluessa.

(18)	Paino aloitti tuotannon heinäkuussa 2006. Kaikkien […] tuotantolinjan kokonaistuotantokapasiteetti, 152 tuhatta tonnia vuodessa, on tarkoitus saavuttaa vuonna 2010.

2.4 Tukikelpoiset kustannukset

(19)

Tukikelpoiset investointikustannukset lasketaan alkuinvestointiin liittyvien kustannusten perusteella. Tukikelpoisten kustannusten nimellisarvo on 857,998 miljoonaa zlotya (noin 184,6 milj. euroa (8) ja nykyarvo 734,031 miljoonaa zlotya (noin 157,95 milj. euroa). Taulukossa 1 esitetään investoinnin toteuttamiseen liittyvien tukikelpoisten kustannusten rakenne nimellisarvon mukaan.

Taulukko 1

Alkuinvestointiin liittyvien kustannusten jakautuminen

milj. zlotya, nimellisarvon mukaan
Tonttimaa	[…]
Rakennukset, tilojen sisätyöt, maa- ja vesirakennustyöt	[…]
Koneet, laitteet ja varusteet	[…]
Tukikelpoiset kustannukset yhteensä	858,000

2.5 Hankkeen rahoitus

(20)	Puolan viranomaiset ovat vakuuttaneet, että tuensaajan oma rahoitusosuus, joka kattaa yli 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, ei sisällä lainkaan julkista tukea.

2.6 Oikeusperusta

(21)

Tuen oikeusperustaksi on ilmoitettu seuraavat:

—	erityistalousalueista 20 päivänä lokakuuta 1994 annettu laki,

—	Kamienna Góran erikoistalousalueesta 14 päivänä syyskuuta 2004 annettu valtioneuvoston asetus.

2.7 Tukitoimenpide

2.7.1 Tuen muoto ja määrä

(22)

Tuki myönnetään osana numerolla PL 39/2004 (9) hyväksyttyä ohjelmaa. Tuki muodostuu siten, että yritys vapautetaan kokonaan yhtiöverosta (Puolassa nykyään 19 prosenttia) erityistalousalueen voimassaolon päättymiseen (1 päivään joulukuuta 2017) asti tai kunnes se saavuttaa aluetuen sallitun enimmäismäärän.

(23)	Vaikka verohelpotuksen todellinen määrä riippuu siitä, miten suuret verovelvollisen tulot ovat ennen verotusta, ja se voi näin ollen myös jäädä sallittua enimmäismäärää pienemmäksi, tuki-intensiteetin määrittämisessä on otettava huomioon se tuen enimmäismäärä, johon tuensaaja on oikeutettu.

(24)	Sallittu enimmäismäärä perustuu aluetuen alennettuun määrään, jonka nykyarvo on 220,057 miljoonaa zlotya (47,35 milj. euroa). Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet, että jos tukikelpoiset kustannukset jäävät etukäteisarviota pienemmiksi, enimmäismäärää alennetaan vastaavasti.

(25)	Verohelpotuksen saamista varten tuensaajan oli haettava lupa toimia kyseisellä erikoistalousalueella. Toimilupa myönnettiin 21 päivänä kesäkuuta 2004, jota Puolan viranomaisten mukaan voidaan pitää tuen myöntämispäivänä.

(26)

Tuesta kuitenkin ilmoitettiin vasta vuonna 2006, kun Puolan viranomaiset saivat investoinnin eri vaiheiden toteuttamisen ja siitä aiheutuneen tukikelpoisten kustannusten lisääntymisen myötä varmuuden siitä, että tukitoimenpiteestä on tehtävä monialaisten puitteiden 24 kohdassa tarkoitettu erillinen ilmoitus.

(27)

Puolan viranomaiset ovat selittäneet, että edellä mainittu tukiohjelma (PL 39/2004) edellyttää vain minimaalista investointipanosta, mutta antaa oikeuden vapautukseen yhtiöverosta aluetuen sallittuun enimmäismäärään asti. Toimiluvan (ja samalla tuen) myöntämisen yhteydessä viranomaiset eivät vielä tienneet tukikelpoisten kustannusten tai tuen tarkkaa määrää.

(28)

Edellä esitetyn vuoksi ja varmistaakseen, että standstill-lauseketta noudatetaan, Puolan viranomaiset ovat sitoutuneet rajoittamaan tuensaajan saatavilla toistaiseksi olevan tuen määrän enimmäismäärään, joka ei edellytä monialaisten puitteiden 24 kohdassa tarkoitettua erillistä ilmoitusta (nykyarvo 37,5 milj. euroa). Tämän määrän ylittävää tukea ei panna täytäntöön ennen komission hyväksyntää.

(29)	Tuen myöntävä viranomainen on talousministeriö.

2.7.2 Tuen kasautuminen

(30)

Tukiohjelman nro PL39/2004 nojalla myönnetty verohelpotus voi kasautua muista lähteistä samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseen saadun tuen kanssa. Puolan viranomaiset ovat kuitenkin vahvistaneet, että aluetuen kokonaismäärä ei missään tapauksessa ylitä aluetuen alennettuun määrään perustuvaa sallittua enimmäismäärää.

2.8 Tuen avulla toteutetun toiminnan jatkaminen

(31)	Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet, että investointihankkeeseen perustuvaa toimintaa on jatkettava viiden vuoden ajan hankkeen päättymisen jälkeen.

2.9 Kannustava vaikutus

(32)

Tuen kannustavan vaikutuksen osalta on vahvistettu, että tuensaaja on hakenut toimilupaa, joka antaa oikeuden tuen saamiseen, ja lupa on myönnetty ennen hankkeeseen liittyvien töiden aloittamista. Kuten edellä todetaan, toimilupa antaa oikeuden saada verohelpotuksen muodossa myönnettävää tukea hankkeen tukikelpoisten kokonaiskustannusten perusteella laskettavaan aluetuen enimmäismäärään asti.

2.10 Alueellisen kehityksen tukeminen

(33)	Ala-Sleesia on vakavien sosioekonomisten ongelmien koettelema alue: BKT asukasta kohti oli vuonna 2004 vain 51,7 prosenttia EU-27:n keskiarvosta (10), työttömyys 24,9 prosenttia eli 268 prosenttia EU-27:n keskiarvosta ja 131 prosenttia koko Puolan keskimääräisestä työttömyydestä.

(34)

Investoinnin edellä mainittuihin […] tuotantolinjaan odotetaan luovan välittömästi noin 500 työpaikkaa, minkä lisäksi uusia työpaikkoja syntyy myös paperia ja painoväriä toimittavissa sekä muita tukipalveluja tarjoavissa yrityksissä. Koska uuden syväpainon toiminta perustuu uusimpaan teknologiaan (painomuottien laserkaiverrukseen ja tietokoneavusteiseen tuotantoon), hanke luo myös kysyntää koulutetulle työvoimalle ja takaa erikoisalan osaamisen siirtymisen.

2.11 Yleiset velvoitteet

(35)

Puolan viranomaiset ovat sitoutuneet toimittamaan komissiolle:

—	väliraportin viiden vuoden välein, alkaen siitä kun komissio hyväksyy tuen (tiedot mm. maksetuista tukimääristä, tukisopimuksen täytäntöönpanosta sekä muista samassa laitoksessa/tehtaassa aloitetuista investointihankkeista);

—	erillisen loppuraportin kuuden kuukauden kuluttua siitä kun viimeinen tukierä on maksettu ilmoitetun maksuaikataulun mukaisesti.

3. SYYT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

3.1 Merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määrittelyä koskevat epäilykset

(36)

Monialaisten puitteiden 24 kohdan mukaisen markkina-analyysin laatimista varten Puolan viranomaiset ovat katsoneet, että maantieteelliset markkinat käsittävät Euroopan talousalueen (ETA). Ne perustelevat tätä sillä, että Nowogrodziecissa sijaitseva paino ja muut puolalaiset painolaitokset palvelevat markkinoita jo Yhdistyneessä kuningaskunnassa saakka (tukea saavassa painossa painetaan jo brittiläistä aikakauslehteä Take a Break (11). Viranomaisten mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että ETA-alueella aiheutuvat kuljetus- ja logistiikkakustannukset eivät ole syväpainotoiminnassa todellinen haittatekijä.

(37)

Puolan viranomaiset ovat myös ilmoittaneet, että tuetun painolaitoksen myynnistä vain [0–10] prosenttia on suunnattu Puolan markkinoille, kun taas jäljelle jäävä osuus, [90–100] prosenttia, suuntautuu muihin ETA-maihin. Vuonna 2007 tuensaajayrityksen ulkomaille suuntautuva myynti jakautui arvon perusteella seuraavasti: Saksa – [75–85] prosenttia, Yhdistynyt kuningaskunta – [10–15] prosenttia, Itävalta – alle [0–3] prosenttia. Lisäksi vireillä oli neuvotteluja Ranskassa, Tanskassa ja Sveitsissä toimivien yritysten kanssa.

(38)	Lisäksi Puolan viranomaiset toteavat, että painotuotteiden markkinat yleensäkin globalisoituvat nopeasti. Painotoiminta on laajentunut EU:n ulkopuolisiin maihin, ja kustantamot tilaavat painopalveluja pitkien välimatkojen päähän sijoittautuneilta palveluntarjoajilta.

(39)

Arvioinnin tässä vaiheessa komissio suhtautuu epäilevästi siihen, voidaanko kuljetus- ja logistiikkakustannukset todella jättää kokonaan huomiotta, kun syväpainopalveluja toimitetaan kaukaisemmille ETA-alueen markkinoille. Internethakujen perusteella Take a Break -aikakauslehteä todella julkaisee H. Bauer Publishing Ltd, Bauer Verlag -konsernin brittiläinen tytäryritys. Aikakauslehden julkaiseminen ja painattaminen saman konsernin sisällä voi tuoda etuja, jotka liittyvät integrointiin, koko prosessin painopisteiden määrittelyyn ja joustavuuteen ja jotka siten tasapainottavat kuljetus- ja logistiikkakustannuksista aiheutuvia rasitteita.

(40)	Sitä paitsi näyttää siltä, että tukea saavan painolaitoksen ulkomaanmarkkinat ovat tällä hetkellä rajoittuneet ja että tärkeimmät kohdemarkkinat muodostaa Saksa itse.

(41)	Analysoidessaan Puolan viranomaisten ehdotusten mukaisesti yrityksen markkinaosuutta ja tuotantokapasiteetin kasvua ETA-alueella komissio pyysi edellä esitetyn vuoksi myös asianomaisia ilmaisemaan mielipiteensä siitä, kattavatko merkitykselliset markkinat tosiaankin koko ETA-alueen.

3.2 Hankkeella luotavaa tuotantokapasiteettia koskevat epäilykset

(42)

Puolan viranomaisten mukaan hankkeella luotavan tuotantokapasiteetin rakennetta on vaikea jaotella yksiselitteisesti eri tuotteiden kesken, koska aikakauslehtiä ja tuoteluetteloita/liitearkkeja painetaan samoilla tuotantolinjoilla. Liitearkkeihin ja tuoteluetteloihin liittyvä tuensaajan tuotantokapasiteetti on suurelta osin riippuvainen sen painamien aikakauslehtien levikistä (muita kuin aikakauslehtiä painetaan silloin kun koneet ovat vapaina). Yksi Puolan viranomaisten mainitsema ratkaisu olisi arvioida tuotantokapasiteetin rakenne sen perusteella, kuinka suuren osan aikakauslehtien ja toisaalta tuoteluetteloiden/liitearkkien odotetaan muodostavan tukea saavan tuotantolaitoksen myynnistä.

(43)

Puolan viranomaisten mukaan tuotantokapasiteetin rakenne jakautuisi siten, että aikakauslehdet muodostaisivat siitä noin [90–100] prosenttia ja muut tuotteet [0–10] prosenttia. Puolan viranomaiset ovat selittäneet tämän johtuvan siitä, että painolla on jo aikakauslehtien alalla vakaa tilauskanta, joka muodostuu muun muassa sen kanssa samaan konserniin kuuluvien kustantamojen tilauksista. Painon odotetaan kuitenkin vähitellen kasvattavan markkinaosuuttaan myös tuoteluetteloiden alalla.

(44)	Edellä esitetyn tuotantorakenteen perusteella tuotantokapasiteetti kasvaa ETA-alueella syväpainotekniikalla valmistettavien aikakauslehtien markkinoilla [5–10] prosenttia, mikä ylittää monialaisten puitteiden 24 kohdan b alakohdassa vahvistetun 5 prosentin kynnysarvon.

4. PUOLAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(45)	Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta. Seuraavassa esitetään tiivistelmä Puolan viranomaisten esittämistä huomautuksista.

4.1 Syväpainotekniikka ja offset-painotekniikka kuuluvat samoille merkityksellisille markkinoille

(46)

Puolan viranomaisten mukaan offset-painotekniikan viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, että syväpaino- ja offset-tekniikoita voidaan käyttää vaihtoehtoisesti jokseenkin samoin kustannuksin ilman, että siitä aiheutuu asiakkaalle merkittäviä vaikutuksia, myös silloin kun painetaan suurilevikkisiä aikakauslehtiä ja tuoteluetteloita.

(47)

Puolan viranomaiset mainitsevat tässä yhteydessä erityisesti seuraavat offset-painotekniikkaan liittyvät innovaatiot:

—

leveämmällä painosylinterillä varustetuilla koneilla voidaan painaa kerralla yhtä monta sivua kuin syväpainokoneella (72, 80 ja jopa 96 sivua); tämän ansiosta offsetpainosta on tullut käyttökelpoinen vaihtoehto, kun painetaan enintään 96-sivuisia julkaisuja, jotka muodostavat valtaosan BVG:n kohdemarkkinoista;

—	painon tuottavuus (nopeus) on lisääntynyt niin, että se on verrattavissa syväpainokoneisiin (paperirullan syöttönopeus jopa 15 m/s);

—	tuottavuus tuntia kohti laskettuna on noussut, hukkaprosentti pienentynyt ja painolevyn vaihtamiseen tarvittava aika lyhentynyt;

—	syväpainon taittolaitteiden käyttö (painoarkin asemointi on joustavampaa);

—	painolevyn valmistus suoraan tietokoneelta (ns. computer-to-plate- eli CTP-tulostus); CTP-tekniikan avulla painolevyn valmistaminen on selvästi nopeampaa ja edullisempaa kuin ennen;

—	painokoneiden automaattinen rekisteröinti- ja valvontajärjestelmä tekee värinsäätöön tarvittavat korjaukset selvästi entistä nopeammin, mikä vähentää hukkapaperin määrää.

(48)	Tukeakseen väitettään, jonka mukaan asiakkaat eivät enää tee eroa tuotteiden valmistustekniikan perusteella, Puolan viranomaiset ovat esittäneet esimerkkejä asiakkaista, jotka ovat siirtäneet tuoteluetteloiden painatuksen offsetpainosta syväpainolle.

(49)

Puolan viranomaisten mukaan tämä osoittaa, että näiden painotekniikkojen lähentyminen on johtanut yhtenäisten painotuotemarkkinoiden muodostumiseen, minkä vuoksi komission määrittelemillä eroilla on enää korkeintaan marginaalinen merkitys. Puolan viranomaisten mukaan tämän vahvistaa myös tuore yrityskeskittymää koskeva päätös (12).

(50)

Puolan viranomaiset ovat laskeneet offset- ja syväpainomarkkinoiden luvut yhteen osoittaakseen, että viitekaudella, vuosina 2001–2006, niiden vuotuinen kasvu, jäljempänä ’CAGR-luku’ (compound annual growth rate), oli paperinkulutuksen osalta 2,54 prosenttia, eli suurempi kuin ETA-alueen BKT:n CAGR-luku (2 %) (13). Puolan viranomaisten toimittamat tiedot ovat peräisin CEPIPRINT A.S.B.L. -nimiseltä riippumattomalta paperintuottajajärjestöltä ja perustuvat kahden (Länsi- ja Itä-)Euroopan aikakauslehti- ja tuoteluettelomarkkinoilla yleisesti käytetyn paperilaadun todettavissa olevaan kulutukseen, käytettyä painotekniikkaa erittelemättä. Tietojen perusteella ei ole mahdollista erottaa toisistaan aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden markkinoita.

(51)

Lisäksi Puolan viranomaiset ovat toimittaneet tietoja hankkeella luotavasta tuotantokapasiteetista suhteessa offset- ja syväpainotekniikalla painettujen julkaisujen markkinoihin (aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden markkinoita erittelemättä): määrällinen kasvu on niiden mukaan [0–5] prosenttia. Tuensaajan osuus yhdistetyistä markkinoista nousee selvästi yli 25 prosentin kynnyksen (14).

4.2 Syväpainomarkkinat eivät ole kannattamattomat

(52)	Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet niin ikään, että vaikka oletettaisiin, että merkitykselliset markkinat käsittävät ainoastaan syväpainomarkkinat, niiden CAGR-luku olisi vuosina 2001–2006 ollut suurempi kuin ETA-alueen BKT:n CAGR-luku.

(53)

Tähän liittyen Puolan viranomaiset toimittivat uusia tietoja, jotka eurooppalainen syväpainoalan järjestö European Rotogravure Association ERA esitti Napolissa 14–16 päivänä tammikuuta 2008 pidetyssä Premedia-konferenssissa. Tiedot koskevat syväpainatuksessa vuosina 2002–2006 käytettyä paperia. Vuoden 2001 tietoja ei ollut saatavilla tästä lähteestä, vaan Puolan viranomaiset ovat esittäneet niistä arvion edellä mainittujen CEPIPRINTin tietojen pohjalta.

(54)

CEPIPRINTin tiedot kattavat sekä syväpaino- että offsetpainotekniikkaa käyttäen painettujen aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden valmistukseen käytetyn paperin. Näiden tilastotietojen perusteella kasvua oli 1 prosentti vuodesta 2001 vuoteen 2002. Puolan viranomaiset ovat lisänneet vuosien 2002–2006 tietoihin vuoden 2001 puuttuvat tiedot olettaen, että kasvuprosentti pysyi syväpainatuksen alalla samana eli 1 prosentissa.

(55)	Näiden oletusten perusteella laskettu CAGR-luku on vuosina 2001–2006 syväpainatuksen osalta 2,03 prosenttia, eli hiukan enemmän kuin ETA-alueen BKT:n CAGR-luku samalla ajanjaksolla (2 %) (15).

4.3 Tuotantokapasiteetin kasvu ei ylitä 5:tä prosenttia millään oletetuista merkityksellisistä markkinoista

(56)	Puolan viranomaiset ovat toimittaneet myös tarkistetut tiedot, joiden mukaan hankkeella luotava tuotantokapasiteetti ei ylitä 5 prosentin osuutta syväpainomarkkinoista, jotka menettelyn aloittamista koskevan päätöksen mukaan ovat merkitykselliset markkinat.

(57)

Kuten edellä jo todettiin, hankkeella luotavan tuotantokapasiteetin jakautumista aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden/liitearkkien kesken on vaikea määrittää yksiselitteisesti, koska aikakauslehtiä ja tuoteluetteloita/liitearkkeja painetaan samoilla tuotantolinjoilla. Siksi myös menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä oletetaan, että uuden painolaitoksen tuotanto jakautuu odotusten mukaisesti siten, että aikakauslehtien osuus on ([90–100] %) ja tuoteluetteloiden/liitearkkien osuus ([0–10] %) Tämän oletuksen perusteella tuotantokapasiteetin kasvu ylittäisi hienoisesti 5 prosentin kynnyksen aikakauslehtien painatuksen osalta.

(58)	Esittämissään huomautuksissa Puolan viranomaiset viittaavat jälleen tähän tuotantorakenteeseen painolaitoksen nykyisiä ja odotettuja myyntituloksia koskevien uusimpien tietojen perusteella.

(59)

Puolan viranomaisten mukaan tuotantorakenteen jakaumaa [90–100] % – [0–10] % pidettiin ainoastaan lyhyen aikavälin ennusteena, joka perustui ilmoituksen tekemisen aikaan käytettävissä olleisiin alustaviin arvioihin. Tuossa vaiheessa tuoteluetteloiden tilauksista vasta neuvoteltiin. Puolan viranomaiset viittasivat myös alustavan arvioinnin yhteydessä esitettyihin tietoihin, joiden mukaan tuoteluetteloiden markkinaosuus kasvaa vähitellen, kun taas aikakauslehtien alalla tuensaajalla on jo hyvä, vakaa tilauskanta. Koska BVG on markkinoilla uusi painolaitos, voidaan olettaa, että luetteloiden painatusta koskevat tilaukset lisääntyvät vähitellen, mutta jatkuvasti.

(60)

Puolan viranomaiset ovat myös korostaneet, että yksikään ETA-alueen painolaitos ei ole erikoistunut pelkästään aikakauslehtien tai tuoteluetteloiden painamiseen. Painolaitokset eivät voi erikoistua ainoastaan aikakauslehtien painamiseen, koska silloin kaikkea käytettävissä olevaa tuotantokapasiteettia ei voitaisi käyttää tehokkaasti. Myös tuoteluetteloiden tilauksia tarvitaan, jotta voidaan täyttää eri aikakauslehtien painatuksen väliin jäävät tuotantotauot.

(61)

Puolan viranomaiset täydentävät perustelujaan viittaamalla aiempaan yrityskeskittymäpäätökseen (16), jonka mukaan painolaitosten on tuotantokapasiteettinsa mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi yleensä pyrittävä monipuolistamaan tuotantoaan julkaisutiheyden, painatusajan ja painomäärien osalta. Säilyttääkseen tietynasteisen joustavuuden yrityskeskittymäpäätöksen kohteena olleet syväpainolaitokset asettivat tavoitteeksi, että aikakauslehtipainatukset muodostaisivat niiden tilauskannasta enintään 70–85 prosenttia.

(62)

Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet, että BVG-yrityksen tavoitteena on tilauskannan asteittainen monipuolistaminen. Tämä tavoite saavutetaan vähitellen, samalla kun käyttöön otetaan uusia tuotantolinjoja ja uutta tuotantokapasiteettia ja kun asiakkaiden luottamus uutta syväpainolaitosta kohtaan kasvaa.

(63)

Puolan viranomaisten esittämien tuoreempien tietojen mukaan BVG-yrityksen omistama painolaitos onkin vähitellen kasvattanut osuuttaan tuoteluetteloiden markkinoista. Ajanjaksolla heinäkuusta 2007 kesäkuuhun 2008 (17) aikakauslehdet kattoivat [90–95] % ja tuoteluettelot/liitearkit [5–10] % painon tuotantokapasiteetista (tiedot perustuvat historiallisiin tietoihin maaliskuuhun 2008 asti ja asiakkaiden huhti–kesäkuussa 2008 vahvistamiin tilauksiin).

(64)

Vuosia 2008–2009 koskevat varovaiset arviot, jotka perustuvat ainoastaan asiakkaiden jo vahvistamiin tilauksiin ja kahteen tilaukseen (18), joita koskevat neuvottelut ovat edenneet jo pitkälle, osoittavat, että aikakauslehdet muodostavat [85–90] % ja tuoteluettelot/liitearkit [10–15] % tuotantokapasiteetista. Vaihtoehtoinen ennuste vuosiksi 2008/2009 perustui oletukseen, että ajanjakson jälkimmäisen puoliskon tilaukset olisivat samalla tasolla kuin alkupuoliskon tilaukset (kohdennettu lähestymistapa). Aikakauslehtitilausten osuus supistuisi tällä ajanjaksolla [80–85] prosenttiin, kun taas tuoteluetteloiden/liitearkkien osuus olisi [15–20] prosenttia.

(65)

Taulukko 2 osoittaa, miten aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden/liitearkkien painatuslukujen kehitys vaikuttaa tuotantokapasiteetin kasvuun merkityksellisillä markkinoilla eri tilanteissa (19).

Taulukko 2

Tuotantokapasiteetin kasvu suhteessa syväpainomarkkinoiden laajuuteen

	Uusi kapasiteetti (tonneina)	Markkinoiden laajuus vuonna 2003 (tonneina)	Tuotantokapasiteetin kasvu (%)
Julkaisujen painatus syväpainotekniikalla (aikakauslehdet, tuoteluettelot ja liitearkit)	152 000	4 600 000	3,3
Aikakauslehtien painatus vuosina 2007/2008 (todelliset tiedot)	[136 800–152 000] ([90–100] %)	2 760 000	[5–10]
Tuoteluetteloiden ja liitearkkien painatus vuosina 2007/2008 (todelliset tiedot)	[0-5 200] ([0–10] %)	1 840 000	[0–5]
Aikakauslehtien painatus – vuosia 2008/2009 koskeva arvio (varovainen lähestymistapa)	[121 600–136 800] ([80–90]%)	2 760 000	[0–5]
Tuoteluetteloiden ja liitearkkien painatus – vuosia 2008/2009 koskeva arvio (varovainen lähestymistapa)	[15 200–30 400] ([10–20] %)	1 840 000	[0–5]
Aikakauslehtien painatus – vuosia 2008/2009 koskeva arvio (kohdennettu lähestymistapa)	[121 600–136 800] ([80–90] %)	2 760 000	[0–5]
Tuoteluetteloiden ja liitearkkien painatus – vuosia 2008/2009 koskeva arvio (kohdennettu lähestymistapa)	[15 200–30 400] ([10–20] %)	1 840 000	[0–5]

(66)

Koska vuosia 2008–2009 koskevan varovaisenkin arvion mukaan tuoteluetteloiden osuus on niin merkittävä, että aikakauslehtien painatusta varten suunnitellun tuotantokapasiteetin osuus putoaa alle 5 prosentin kynnysarvon, Puolan viranomaiset katsovat, että monialaisten puitteiden 24 kohdan b alakohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät myös siinä tapauksessa, että merkitykselliset markkinat muodostuisivat ainoastaan syväpainotekniikalla tehdyistä painatuksista.

4.4 Syväpainoalan maantieteelliset markkinat käsittävät koko ETA-alueen

(67)

Puolan viranomaiset ovat korostaneet ennen muuta sitä, että kuljetuskustannukset eivät muodosta merkittävää osaa yleiskustannuksista. Tuensaajan laatimien analyysien perusteella kuljetuskustannukset ovat vain [4–15] prosenttia yleisistä palvelukustannuksista. Käytännössä kuljetuskustannukset eri maihin ovat seuraavat:

—	BVG:stä (tuensaajan painolaitos) Ranskaan (ulkopuolinen asiakas): [4–10] %,

—	BVG:stä Itävaltaan (ulkopuolinen asiakas): [4–10] %,

—	BVG:stä Sveitsiin (ulkopuolinen asiakas): [4–10] %,

—	BVG:stä Isoon-Britanniaan (konsernin sisäinen asiakas): [10–15] %,

—	BDC:stä (Ciechanówissa sijaitseva Bauer Verlag -kustantamon painolaitos) Isoon-Britanniaan (konsernin sisäinen asiakas): [10–15] %,

—	BDC:stä Venäjälle (konsernin sisäinen asiakas): [10–15] %.

(68)	Puolan viranomaisten mukaan nämä tilaukset osoittavat, että ne ovat toteuttamiskelpoisia ja että kuljetuskustannukset eivät todellisuudessa ole mikään este. Kuljetuskustannusten perusteella ei siis ole perusteltua määritellä maantieteellisiä markkinoita ETA-aluetta suppeammiksi.

(69)

Puolan viranomaiset ovat myös huomauttaneet, että useimmilla aikakauslehtiä ja tuoteluetteloita valmistavilla painolaitoksilla on asiakkaita koko Euroopasta (sekä EU:n jäsenvaltioista että EU:n ulkopuolisista maista). Näillä painolaitoksilla (20) on myyntiosastot, jotka ovat erikoistuneet palvelemaan ulkomaisia asiakkaita ja antamaan erityisten sopimusten ja tilausten toteuttamista koskevaa ajantasaista neuvontaa ja tukea.

(70)

Puolan suurimpiin kuuluvalla painolaitoksella, Winkowskilla (riippumaton paino, jolla on kolme tuotantolaitosta Radzyminissa, Piłassa ja Wyszkówissa), on keskitetty ulkomaankauppaosasto, jonka 15 työntekijää etsivät tilauksia ulkomailta ja vastaavat ulkomaisten erityismarkkinoiden asiakaspalvelusta. Kotimaanmarkkinoiden asiakaspalvelutehtäviä hoitavat eri työntekijät. Lisäksi painolaitoksella on myyntitoimistot Saksassa, Ruotsissa, Itävallassa ja Isossa-Britanniassa. Sillä on myös oma kansainvälisistä kuljetuksista vastaava osasto. Winkowskilla on tilauksia kaikkialta Euroopasta. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Ranska, Skandinavian maat, Saksa ja Iso-Britannia. Lisäksi yritys toimittaa tuotteita Ukrainaan, Venäjälle, Sloveniaan, Romaniaan ja muihin maihin.

(71)

Samantapaista strategiaa ja myyntikeinoja soveltaa eräs toinenkin painolaitos, RR Donnelley, joka omistaa Puolassa neljä painoa (niistä kaksi sijaitsee Krakovassa, yksi Starachowicessa ja yksi Kielcessä). Yhtymä palvelee Puolasta käsin tärkeimpiä eurooppalaisia markkinoita. RR Donnelleylla on myös myyntitoimisto Benelux-maissa, Saksassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa, Unkarissa, Skandinaviassa ja Venäjällä. Puolassa toimivat RR Donnelleyn painot valmistavat sekä aikakauslehtiä että tuoteluetteloita vietäväksi kaikkiin edellä mainittuihin maihin. RR Donnelleylla on myös logistiikkaan ja kansainvälisiin kuljetuksiin erikoistunut osasto.

(72)

Saksalainen Prinovis on esimerkki länsieurooppalaisesta painolaitoksesta, joka osoittaa, että pitkät kuljetusmatkat eivät välttämättä muodosta painomarkkinoilla kaupan estettä, jos käytössä on asianmukaiset jakelujärjestelmät. Kuten julkisesti saatavista tiedoista (21) käy ilmi, Saksassa toimiva Prisma Presse painaa jo eräitä ranskalaisia aikakauslehtiä, jotka toimitetaan Pariisiin joko viimeisteltäviksi tai suoraan jakeluun:

—	naisten viikkolehti Femme Actuelle painetaan Dresdenissä (Puolan viranomaiset huomauttavat, että Dresdenin ja Pariisin välinen etäisyys on noin 1 035 km; BDN:n ja Pariisin välinen etäisyys on noin 120 km pidempi);

—	kuukausittain ilmestyvä naistenlehti Prima, joka ilmestyy kahdessa formaatissa (tavallinen aikakauslehti ja taskukirja), painetaan Itzehoessa (etäisyys Pariisiin 942 km);

—	kerran kuussa ilmestyvät erikoisalojen lehdet Ça m’intéresse, Guide Cuisine ja Cuisine Actuelle painetaan Itzehoessa;

—	Cuisine Actuellen erikoispainokset painetaan Dresdenissä;

—	kerran kuussa ilmestyvän naistenlehden Bien dans ma vie taskukirjapainokset painetaan Itzehoessa;

—	lisäksi Prisma Presse teki jokin aika sitten Prinovisin kanssa sopimuksen ranskalaisen, tv-ohjelman sisältävän Télé Loisirs -viikkolehden painamisesta; sen levikki on 1,6 miljoonaa, ja kussakin numerossa on keskimäärin 140 sivua.

(73)

Vaikka ranskalainen asiakas ei olekaan Prinovisin ulkopuolinen toimija, Puolan viranomaisten mielestä edellä esitetty esimerkki osoittaa, että järjestämällä jakelu asianmukaisesti toimitukset voidaan taata ajallaan myös niille aikakauslehdille, joille toimitusvarmuus on erityisen tärkeää. Tällaisen toiminnan tekee mahdolliseksi erityisesti se, että Prinovis on ottanut käyttöön asianmukaiset jakeluväylät ja pitkien välimatkojen päähän tapahtuvia toimituksia koskevan valvontajärjestelmän. Tällaisia järjestelmiä ovat ottaneet käyttöön kaikki kustantajat ja painolaitokset, jotka tekevät yhteistyötä pitkien välimatkojen päässä toisistaan.

(74)

Edellä esitetyt esimerkit toimijoista, jotka palvelevat asiakkaita useissa eri maissa koko ETA-alueella ja Itä-Euroopassa, ovat saaneet Puolan viranomaiset vakuuttuneiksi siitä, että aika, kustannukset ja toimitukset eivät muodosta todellista estettä yhteistyölle kustantajien kanssa, vaikka välimatkat olisivat pitkiäkin. Koska näyttää olevan yleinen käytäntö, että aikakauslehtiä ja tuoteluetteloita painetaan ETA-alueella myös Venäjän markkinoita varten, markkinat voitaisiin määritellä laajemminkin, niin että ne käsittävät sekä ETA-alueen että Venäjän.

(75)

Puolan viranomaiset ovat myös korostaneet, että kustantajat, joiden päätoimipaikat sijaitsevat muualla kuin niissä maissa, joissa valtaosa painotuotantokapasiteetista sijaitsee ja joissa tarjonta on parempi kuin muualla Euroopassa, yleensä valitsevat käyttämänsä painolaitoksen monien eri yritysten joukosta; painolaitoksen kuuluminen samaan konserniin niiden kanssa ei siis ole ratkaiseva tekijä. Koska maantieteellinen sijainti ei ole rajoittava tekijä, kustantajat valitsevat painolaitoksen periaatteessa niiden tarjousten kilpailukykyisyyden ja jatkuvasta yhteistyöstä saatavan hyödyn perusteella. Offset-painojen teknisen kehityksen ansiosta ja siksi, että tilauksen koosta riippumatta on mahdollista käyttää mitä tahansa painotekniikkaa, samaan tarjouskilpailuun voi nykyään osallistua huomattavasti suurempi määrä kilpailijoita kuin ennen.

5. TUEN ARVIOINTI

5.1 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki

(76)

Tuki myönnetään yhtiöverosta vapauttamisen muodossa, mikä tarkoittaa sitä, että Puolan viranomaiset luopuvat niille kuuluvista tuloista. Kyse on siten EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista valtion varoista. Koska tuki on myönnetty vain yhdelle yritykselle, se on luonteeltaan valikoivaa. Tuki vapauttaa tuensaajan kustannuksista, jotka se tavanomaisissa markkinaolosuhteissa joutuisi maksamaan. Näin yritykselle aiheutuu hyötyä kilpailijoihin verrattuna, mikä saattaa johtaa kilpailun vääristymiseen. Niin kauan kuin hankkeen kohteena olevilla tuotteilla käydään kauppaa, on olemassa riski, että tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kaupankäyntiin.

(77)	Komissio katsoo sen vuoksi, että ilmoitettu tukitoimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

5.2 Ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen, tuen laillisuus ja sovellettava laki

(78)

Ilmoittaessaan tukitoimenpiteestä Puolan viranomaiset ovat noudattaneet monialaisten puitteiden 24 kohdassa säädettyä velvollisuutta ilmoittaa yksittäisistä tukitoimenpiteistä erikseen. Tukea, joka ylittää erillistä ilmoitusta edellyttävän määrän, ei saa panna täytäntöön ennen komission hyväksyntää.

(79)

Vuosien 2007–2013 alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (22) 63 kohdan ja alaviitteen 58 nojalla komissio on arvioinut kyseisen tukitoimenpiteen alueellisia valtiontukia koskevien vuoden 1998 suuntaviivojen (23), jäljempänä ’vuoden 1998 suuntaviivat’, ja monialaisten puitteiden mukaisesti.

5.3 Vuoden 1998 suuntaviivojen noudattaminen

(80)

Kuten muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan, tuki on myönnetty hyväksytyn tukiohjelman PL 39/2004 mukaisesti, joten se täyttää suuntaviivoissa asetetut vakiokriteerit (mm. kriteerit, jotka koskevat alkuinvestointia aluetukeen oikeutetuilla alueilla, tukikelpoisia kustannuksia, tuensaajan omaa rahoitusosuutta, kannustavaa vaikutusta sekä investoinnin säilyttämistä ja tuen kasautumista).

5.4 Monialaisten puitteiden noudattaminen

5.4.1 Tuki-intensiteetti

(81)

Kun suunniteltujen tukikelpoisten kustannusten nykyarvo on 734,031 miljoonaa zlotya (noin 157,95 milj. euroa) ja sovellettava aluetuen enimmäismäärä 50 prosenttia nettoavustusekvivalentti (NAE), sallitun tuen tarkistettu enimmäisintensiteetti on monialaisten puitteiden 21 kohdan mukaisesti 29,98 % NAE.

(82)

Suunnitellun tuen nykyarvo on 220,057 miljoonaa zlotya (47,35 milj. euroa), jolloin tuki-intensiteetti 29,98 % NAE (24) jää sallittua enimmäismäärää pienemmäksi. Tämän vuoksi myös ehdotettu tuki-intensiteetti on monialaisten puitteiden 21 kohdassa vahvistettujen, aluetuen enimmäismäärän alentamista koskevien sääntöjen mukainen.

5.4.2 Monialaisten puitteiden 24 kohdan a ja b alakohdan noudattaminen

(83)	Koska suunnitellun tuen kokonaismäärä, noin 47,35 miljoonaa euroa, ylittää ilmoittamisvelvollisuudelle asetetun kynnysarvon, joka on 37,5 miljoonaa euroa, on selvitettävä, onko tuki monialaisten puitteiden 24 kohdan a ja b alakohdan mukainen.

(84)

Komission päätös aluetuen hyväksymisestä monialaisten puitteiden 24 kohdan soveltamisalaan kuuluville suurille investointihankkeille riippuu siitä, miten suuri on tuensaajan markkinaosuus ennen investointia ja sen jälkeen, sekä investoinnilla luotavan tuotantokapasiteetin laajuudesta. Voidakseen laatia monialaisten puitteiden 24 kohdan a ja b alakohdassa edellytetyt selvitykset komission on ensin määriteltävä tuote, johon kyseinen investointi kohdistuu, ja määriteltävä sekä merkitykselliset tuotemarkkinat että maantieteelliset markkinat.

(85)

Monialaisten puitteiden 52 kohdan mukaan ”asianomaisella tuotteella” tarkoitetaan investointihankkeessa tarkoitettua tuotetta ja soveltuvissa tapauksissa sitä kuluttajan mielestä (tuotteiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi) korvaavaa tuotetta taikka tuottajan kannalta (tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi) korvaavaa tuotetta. Kun hanke koskee välituotetta, jota ei juurikaan myydä markkinoilla, asianomaisen tuotteen voidaan katsoa käsittävän myös tuotantoketjun jälkipään tuotteet.

(86)

Tarkasteltavana oleva hanke liittyy aikakauslehtien, tuoteluetteloiden ja liitearkkien painamiseen syväpainotekniikalla. Tuensaaja on omistusrakenteensa puolesta osa Heinrich Bauer Verlag -nimistä suurta kustantamoa. Heinrich Bauer Verlagista tulee myös uuden painolaitoksen tärkein asiakas, sillä se ostaa noin […] prosenttia sen tuotannosta. Sen vuoksi on ensin selvitettävä, myykö tämä investointikohde painotuotteensa Heinrich Bauer Verlagille markkinaehtojen mukaisesti.

(87)

Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet, että liiketoimet uutta painolaitosta hallinnoivan yrityksen ja Heinrich Bauer Verlagin välillä tapahtuvat markkinaehtojen mukaisesti (Bauer Verlag hankkii vähintään kolme tarjousta johtavilta eurooppalaisilta syväpainoilta, ja yrityksen laskuttama hinta määritellään näiden tarjousten keskihinnan perusteella). Veroviranomaiset voivat tarkistaa tämän laskelman ja vaatia tarvittaessa lisää todistusasiakirjoja.

(88)

Sitä paitsi Heinrich Bauer Verlagin osuuden myynnistä arvioidaan supistuvan sitä mukaa kun uuden painolaitoksen tuotantokapasiteetti kasvaa. Tämä johtuu siitä, että kun käytössä on useampia tuotantolinjoja, käyttöhäiriöiden vaikutukset vähenevät, mikä puolestaan mahdollistaa uusien asiakkaiden hankkimisen markkinoilta, joilla toimitusvarmuus ja luotettavuus ovat keskeisiä tekijöitä.

(89)	Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että BVG:n tuotteet myydään markkinaehtojen mukaisesti, niin että merkitykselliset tuotemarkkinat ovat tässä tapauksessa painatustoiminnan markkinat eivätkä tuotantoketjun jälkipään tuotteiden (eli kustannustoiminnan) markkinat.

(90)

Tarkasteltavana oleva investointihanke liittyy syväpainotekniikkaan, jossa painoväri siirretään halutulle pinnalle (esim. paperille) teräksisen, lasertekniikalla kaiverretun painosylinterin avulla. Toisin kuin syväpainotekniikassa, offset-tekniikassa painettavat ja ei-painettavat alueet ovat samalla tasolla kuin kuvapää. Ei-painettavilla alueilla ei ole painoväriä, koska pinta hylkii sitä, kun taas painettavat alueet imevät väriä. Tämä perustuu siihen, että öljy ja vesi hylkivät toisiaan: offset-väri on öljypohjaista, ja ei-painettavat alueet eivät ime väriä, koska ne on kostutettu vedellä tai vesipohjaisilla sekoituksilla.

(91)

Offset- ja syväpainotekniikka eroavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin syväpainotekniikka edellyttää kaksi kertaa suurempia investointikustannuksia kuin offset-painotekniikka. Toiseksi syväpainotekniikalla voidaan tehdä yhtenäistä laatua suurinakin painoksina, kun taas offset-painotekniikkaa käytettäessä laatu hieman vaihtelee, koska painatuksen yhteydessä on vaikea säilyttää veden ja värin tasapaino vakaana. Syväpainolaitokset ovat myös tehokkaampia (voidaan painaa suurempia painosmääriä nopeammin kuin offset-painossa), ja niiden käyttöikä on pidempi.

(92)

Tämän vuoksi tuotantokustannukset ovat syväpainotekniikkaa käytettäessä alemmat, kun ylitetään tietty painosmäärä. Mitä suurempi painos, sitä alemmat tuotantokustannukset ovat suhteessa muihin painotekniikoihin. Pienillä painosmäärillä syväpainotekniikan käyttö ei kuitenkaan ole niin kannattavaa, koska painosylinterien valmistuskustannukset ovat suhteellisen korkeat verrattuna offset-tekniikassa käytettävien painolaattojen valmistukseen.

(93)	Tämän vuoksi syväpainotekniikka soveltuu erityisesti suurien painosmäärien valmistamiseen (25) ja offset-tekniikka pääasiallisesti pienten painosmäärien valmistamiseen. Koska syväpainotekniikkaa käytettäessä laatu on parempi ja vakaampi, myös kysynnässä on eroa.

(94)

Puolan viranomaisten mukaan syväpaino- ja offset-tekniikka ovat lähellä toisiaan. Tähän voidaan vastata, että erään aiemman yrityskeskittymäpäätöksen (26) yhteydessä laaditun markkinatutkimuksen perusteella näyttää todella siltä, että offset-painokoneiden tuotantokapasiteetti kasvaa jatkuvasti. Toistaiseksi ne voivat kuitenkin tarjota uskottavan vaihtoehdon syväpainomenetelmälle ainoastaan sellaisten aikakauslehtien painatuksessa, jotka painetaan syväpainotekniikalla käyttäen pienimpiä painos- ja sivumääriä.

(95)

Edellä mainitussa yrityskeskittymäpäätöksessä ei määritellä konkreettista painos- tai sivumäärää, jonka ylä- tai alapuolella olisi suositeltavampaa käyttää jompaa kumpaa painotekniikkaa. Markkinoiden yksityiskohtainen määrittely on siis edelleen avoin, ja markkinat on määritelty mahdollisimman ahtaasti (eli olettaen, että ne käsittävät ainoastaan syväpainomarkkinat).

(96)

Tämä varovainen lähestymistapa on perusteltu myös käsillä olevassa tapauksessa. On myös otettava huomioon, että European Rotogravure Associationin verkkosivuilla olevien tietojen mukaan (27) syväpainotekniikka on säilyttänyt johtoasemansa laatunäkökohtien perusteella: ”Muista painomenetelmistä poiketen syväpainotekniikka takaa tuotteiden tasaisen korkean laadun myös suurilla painosmäärillä, minkä vuoksi se on edelleen johtavassa asemassa aikakauslehtien, tuoteluetteloiden ja merkkituotteiden painatuksessa yhä kansainvälisemmillä markkinoilla.”

(97)

Vaikka offset- ja syväpainotekniikka selvästi kilpailevatkin markkinoista tietyillä kustannustoiminnan osa-alueilla, komissio katsoo, että tässä tapauksessa markkina-analyysi on kaikkein epäsuotuisimpiin oletuksiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti aiheellista rajoittaa koskemaan ainoastaan syväpainatusta.

(98)

Syväpainomenetelmällä valmistetaan kahteen graafisen alan suurimpaan tuoteryhmään kuuluvia tuotteita: julkaisuja ja joustavia pakkauksia. Koska aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden painamiseen tarkoitetuilla koneilla ei voida painaa pakkausmateriaaleja, vaan tuen kohteena olevassa painossa painetaan ainoastaan julkaisuja, merkitykselliset markkinat rajoittuvat tässä tapauksessa julkaisujen painamiseen syväpainomenetelmällä.

(99)

Julkaisusyväpainossa valmistetaan painotuotteita aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden markkinoille. Yrityskeskittymää koskevassa päätöksessä (28) vahvistettiin, että syväpainomenetelmällä valmistettaville aikakauslehdille on olemassa erilliset tuotemarkkinat, jotka perustuvat näihin tuotteisiin liittyviin, toimitusaikaa ja toisaalta viimeistelyä ja jakelua koskeviin erityisvaatimuksiin. On myös perusteltua käsitellä erikseen aikakauslehtimarkkinoita, koska Nowogrodziecin painolaitoksen painotuotteiden myynnistä valtaosa muodostuu aikakauslehtien painatuksesta. Investointihanke koskee siis ennen muuta tätä markkinasegmenttiä.

(100)

Edellä esitetyn perusteella markkinatutkimusten kohteeksi on tässä tapauksessa otettava kolmet potentiaaliset merkitykselliset markkinat:

—	julkaisujen painattaminen syväpainomenetelmällä (markkinoiden laaja määrittely);

—	aikakauslehtien painattaminen syväpainomenetelmällä;

—	tuoteluetteloiden ja liitearkkien painattaminen syväpainomenetelmällä.

(101)

Vaikka aiemman yrityskeskittymäpäätöksen (29) yhteydessä suoritettujen markkinatutkimusten perusteella ei voitu määrittää tarkkaa kynnysarvoa, jonka alapuolella kaikki syväpainolaitokset olisivat kilpailukykyisiä, sen yhteydessä voitiin kuitenkin vahvistaa, että kyseiset markkinat ovat kansallisia markkinoita laajemmat, koska alalla esiintyy kauppavirtoja ja kilpailua yli rajojen. Tämä onkin ilmeistä, koska joissakin maissa ei ole lainkaan syväpainolaitoksia (esimerkiksi Ruotsissa, missä useat asiakkaat ovat todenneet, että myös puolalaiset painolaitokset voisivat olla kilpailukykyisiä).

(102)

Sen vuoksi yrityskeskittymäpäätöksessä todettiin, että Belgiassa ja Ruotsissa (eli maissa, joissa keskittymä aiheuttaa merkittävää markkinoiden päällekkäisyyttä), aikakauslehtien painatusta syväpainomenetelmällä koskevat maantieteelliset markkinat on määriteltävä siten, että ne käsittävät kaikki naapurimaissa sijaitsevat syväpainot (30). Syväpainomenetelmällä painettavien tuoteluetteloiden markkinat taas voisivat olla tätäkin laajemmat, koska nopea toimitusaika ei ole näiden tilausten kannalta kovin olennainen eikä jakeluunkaan liity mitään erityisongelmia.

(103)

Tämän tapauksen yhteydessä Puolan viranomaiset ovat esittäneet esimerkkejä, jotka osoittavat, että aikakauslehtien painatuspalveluja on mahdollista toimittaa pitkienkin matkojen päähän, kunhan käytössä on asianmukaiset jakelujärjestelmät. Näyttää siltä, että tällaisten pitkän matkan jakeluverkostojen ja toimitusten seurantajärjestelmien tarkoituksena on ennen muuta turvata aikakauslehtien toimitusvarmuus eikä niinkään hyötyä asianomaisten yritysten organisaatiorakenteiden yhdentämisestä.

(104)

Lisäksi Puolan viranomaiset ovat esittäneet esimerkkejä tuensaajalle aiheutuvista aikakauslehtien kuljetuskustannuksista. Näitä kustannuksia on pidettävä suhteellisen alhaisina, myös pidemmillä välimatkoilla. Tuensaajayrityksellä on sitä paitsi nykyään asiakkaita jopa kauempana kuin naapurimaissa (Itävallassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa). Myös tämä osoittaa, että tuensaaja pystyy kilpailemaan huomattavan suuressa osassa ETA-aluetta.

(105)

Esimerkit muista (kuin tuensaajan omistamista) puolalaisista painolaitoksista, jotka tarjoavat palveluita kaukana sijaitseville asiakkaille, ovat toinen osoitus siitä, että aikakauslehtien painatuspalveluita on mahdollista tarjota kaukana sijaitseville markkinoille kohtuullisin jakelukustannuksin. Puolalaiset painolaitokset pystyvät kilpailemaan myös ETA-alueen ulkopuolisilla markkinoilla (esimerkiksi Ukrainassa ja Venäjällä).

(106)

Lisäksi MillwardBrown SMG/KRC:n (31) keräämät ja Puolan viranomaisten toimittamat tiedot kertovat, että julkaisusyväpainoja on vain 14 ETA-maassa. Kaaviossa 1 esitetään niiden tuotantokapasiteetti maittain.

Kaavio 1

Julkaisusyväpainojen tuotantokapasiteetti Euroopassa tuhansina tonneina vuodessa (arvio vuoden 2006 luvuista)

(107)

Kuten kaaviosta 1 käy ilmi, ETA-maiden julkaisusyväpainojen yhteenlasketusta tuotantokapasiteetista 43 prosenttia sijaitsee Saksassa, vaikka maan väkiluku (jonka pohjalta voidaan arvioida Saksan osuus aikakauslehtien/tuoteluetteloiden kuluttajien määrästä) on vain 17 prosenttia ETA-alueen yhteenlasketusta väkiluvusta. Neljän suurimman tuottajan (Saksa, Italia, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta) yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti muodostaa 78 prosenttia ETA-alueen koko kapasiteetista, kun taas maiden yhteenlaskettu väkiluku on vain 53 prosenttia koko ETA-alueen väkiluvusta. Tämä osoittaa myös, että tuotanto on keskittynyt ja että ETA-alueella tapahtuu syväpainopalvelujen alalla merkittävää rajat ylittävää kauppavaihtoa.

(108)

Tämän vuoksi komissio katsoo käytettävissään olevien tietojen perusteella ja ottaen huomioon sen, että muunlaista maantieteellistä markkinasegmentointia ei ole ja että muilta asianomaisilta ei ole saatu huomautuksia, että tässä tapauksissa merkitykselliset maantieteelliset markkinat käsittävät ETA-alueen. Todettakoon myös, että monialaisten puitteiden mukaisesti ja niiden 24 kohdan b alakohdan soveltamiseksi todettavissa oleva kulutus määritellään ETA-alueen perusteella.

(109)

Selvittääkseen, onko hanke monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdan määräysten mukainen, komission on määriteltävä tuensaajan markkinaosuus yhtymän tasolla ennen investointia ja sen jälkeen. Koska investointihanke aloitettiin vuonna 2004 ja se on tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2009, komissio tutkii BVG:n markkinaosuuden vuosina 2003 ja 2010.

(110)

Määrittääkseen BVG-yrityksen markkinaosuuden yhtymän tasolla komissio on verrannut sen myynnin määrää ETA-alueen tasolla syväpainolaitosten paperinkulutuksen kokonaismäärään ETA-alueella.

(111)

Paperin arvosta ei ole saatavilla tietoja, mutta Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuensaajan hinnat vastaavat markkinahintojen keskitasoa tai ovat ainakin hyvin lähellä sitä. Tämä tarkoittaa, että markkinaosuudet (ja tuotantokapasiteetin kasvu) ovat arvon perusteella mitattuina hyvin lähellä määrän perusteella mitattuja osuuksia, minkä vuoksi on perusteltua laatia analyysi pelkästään määriä koskevien tietojen perusteella.

(112)

Tiedot kulutuksen (eli syväpainomenetelmällä painetun paperin) määrästä koko ETA-alueella perustuvat ERA:n (32) tietoihin, jotka Puolan viranomaiset ovat toimittaneet. ERA on myös vahvistanut niiden […] tuotantolinjan tuotantokapasiteetin, jotka tuensaajan on tarkoitus ottaa käyttöön. Tiedot aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden/liitearkkien kokonaismyynnistä/kulutuksesta on toimittanut MillwardBrown SMG/KRC. Ilmoitettu prosenttiosuus (aikakauslehtien osalta 60,2 % ja muiden julkaisujen osalta 30,8 %) koskee vuotta 2006, ja sen oletetaan pysyvän samalla tasolla.

(113)

Puolan viranomaiset ovat toimittaneet ERA:n tiedot vuosilta 2002–2006. Yksityiskohtaista kokonaisennustetta vuodelle 2010 ei ole saatavilla, mutta ERA:n arvion mukaan voidaan odottaa, että hienoinen 1 prosentin kasvusuuntaus jatkuu lähivuosina. Kaikkein epäsuotuisimpiin oletuksiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti kuitenkin oletetaan, että markkinat pysyvät ennallaan, joten vuoden 2010 kokonaiskulutus määritetään vuoden 2006 tietojen pohjalta.

(114)

BVG-yrityksen markkinaosuus ETA-alueen tasolla on määritelty suhteessa 100 kohdassa määriteltyihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin. Markkinaosuus yhtymän tasolla (eli Heinrich Bauer Verlagin painolaitokset mukaan lukien) investointia edeltävänä vuonna ja sen toteuttamisen jälkeisenä vuonna esitetään taulukossa 3.

Taulukko 3

Määrälliset markkinaosuudet ETA-alueella

(%)
	2003	2010
Osuus julkaisujen painattamisesta syväpainomenetelmällä (markkinoiden laaja määrittely)	[0–5]	[5–10]
Osuus aikakauslehtien painattamisesta syväpainomenetelmällä	[5–10]	[10–15]
Osuus tuoteluetteloiden ja liitearkkien painattamisesta syväpainomenetelmällä	[0–5]	[0–5]

(115)

Myös MillwardBrown SMG/KRC:n kokoamien syväpainoalan tuotantokapasiteettia koskevien tietojen mukaan Bauer-yhtymän markkinaosuus ETA-alueella on vaatimaton ja se joutuu kohtamaan kovaa kilpailua.

Kaavio 2

Eurooppalaisten kustantamojen syväpainolaitosten tuotantokapasiteetti prosentteina syväpainolaitosten yhteenlasketusta tuotantokapasiteetista (arvio vuoden 2006 luvuista)

(116)

Kuten taulukosta 3 käy ilmi, BVG-yrityksen markkinaosuus on markkinoiden määrittelytavasta riippumatta yhtymän tasolla selvästi pienempi kuin monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa määritelty 25 prosentin kynnysarvo. Tämän vuoksi komissio katsoo, että myös edellä esitettyyn ennusteeseen liittyvä huomattava virhemarginaali huomioon ottaen tarkasteltavana oleva tukitoimenpide on monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdan määräysten mukainen.

(117)

Monialaisten puitteiden 24 kohdan b alakohdan mukaan hankkeelle ei saa myöntää investointitukea, jos hankkeella luotava tuotantokapasiteetti on yli 5 prosenttia kannattamattomista markkinoista (eli kun kasvu jää kyseisellä sektorilla pienemmäksi kuin ETA-alueen kasvu). Hankkeella luotava tuotantokapasiteetti on valmis kokonaisuudessaan vuonna 2010.

(118)

Koska Puolan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella laskettu tarkasteltavana olevien markkinoiden CAGR-luku vuosina 2001–2006 (= 2,03 %) on suurempi kuin ETA-alueen BKT:n CAGR-luku (= 2,00 %), ei ole tarpeen tarkistaa, onko hankkeella luotava tuotantokapasiteetti yli 5 prosenttia markkinoista.

(119)

Laskettaessa CAGR-luku vuosiksi 2001–2006 tärkein vuosi oli 2001, jota koskevia tietoja ei kuitenkaan ollut suoraan saatavilla, vaan ne perustuvat arvioon, jonka Puolan viranomaiset laativat käyttäen perusteena koko aikakauslehtimarkkinoiden kasvua vuosina 2001–2002. Koska nämä tiedot eivät välttämättä edusta luotettavasti syväpainotekniikalla painettujen aikakauslehtien kasvulukuja, niihin on syytä suhtautua tietyllä varovaisuudella. Tämän vuoksi komissio on tutkinut myös, ylittääkö hankkeella luotava tuotantokapasiteetti 5 prosenttia markkinoista.

(120)

Hankkeella luotava kokonaistuotantokapasiteetti (kun kaikki […] uutta tuotantolinjaa ovat valmiit) on 152 tuhatta tonnia vuodessa, kun oletetaan, että yhden tuotantolinjan kapasiteetti on […] tuhatta tonnia vuodessa.

(121)

Tämä ennuste koskee todellista tuotantokapasiteettia, jonka määrittelyssä on otettu huomioon muun muassa korjaus- ja huoltotöihin tarvittava aika (tuotantolaitteiden enimmäiskäyttöajaksi on arvioitu 61 prosenttia teoreettisesta kokonaisajasta) sekä syväpainomenetelmän ominaispiirteet.

(122)

Erityisesti on otettava huomioon se, että syväpainokoneissa on määrätty sylinterin enimmäispituus, eli määrätty paperirullan leveys, joka vastaa tiettyä vakiopainosivujen määrää (tuensaajan käyttämissä koneissa leveimmällä sylinterillä voidaan painaa enintään […] vakiosivua). Määrätyn pituisella sylinterillä voidaan painaa joitakin tiukasti määritellyn kokoisia aikakauslehtiä/tuoteluetteloita (tukitoimenpiteen kohteena olevassa painossa sylinterin ympärysmitta on […], mikä vastaa […] sivua).

(123)

Teoreettinen tuotantokapasiteetti perustuu mahdollisimman suuren sylinterin mahdollisimman pitkäaikaiseen käyttöön. Tuensaajan tapauksessa tämä tarkoittaisi, että painettaisiin ainoastaan aikakauslehtiä, joissa on tarkalleen […] sivua. Käytännössä painettavat aikakauslehdet ovat kuitenkin erikokoisia, mikä vaikuttaa koneen tuotantokapasiteettiin. Tämän vuoksi ennusteessa on otettu huomioon myös se, että tuotannossa käytetään erilaisia painoleveyksiä ja erisuuruisia sylintereitä, eli enimmäistuotantokapasiteetti ei aina ole käytössä. Ennuste on laadittu ottaen huomioon suunniteltu painokapasiteetti tehtyihin sopimuksiin perustuvien tilausten pohjalta.

(124)

Puolan viranomaisten mukaan hankkeella luotavan tuotantokapasiteetin rakennetta on vaikea määrittää yksiselitteisesti, koska aikakauslehtiä ja tuoteluetteloita/liitearkkeja painetaan samoilla tuotantolinjoilla. Yksi Puolan viranomaisten mainitsema ratkaisu olisi arvioida tuotantokapasiteetin rakenne sillä perusteella, kuinka suuren osan aikakauslehtien ja toisaalta tuoteluetteloiden/liitearkkien odotetaan muodostavan tukea saavan laitoksen myynnistä.

(125)

Tähän liittyen Puolan viranomaiset ovat toimittaneet tuoreimmat tuotantotiedot, joiden mukaan tuensaaja todella pyrkii tasapainottamaan tuotevalikoimaansa verrattuna alustavan arvion yhteydessä esitettyyn valikoimaan. Alustava arvio, jonka mukaan [90–100] prosenttia uusien painolaitosten tuotannosta muodostuisi aikakauslehtien painatuksista, perustui tuonaikaisiin tilauksiin. Sittemmin yritys on saanut uusia asiakkaita, joiden myötä tuoteluetteloiden/liitearkkien painatuksen osuus on vähitellen kasvanut.

(126)

Kuten taulukosta 2 käy ilmi, ennuste tuotantorakenteen jakautumisesta vuosina 2008–2009 aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden kesken osoittaa, että tuotantokapasiteetin kasvu on kaikilla mahdollisilla merkityksellisillä markkinoilla alle 5 prosenttia. On myös syytä muistuttaa, että analyysi on laadittu epäsuotuisimpien oletusten pohjalta olettaen, että merkitykselliset markkinat muodostuvat ainoastaan syväpainomenetelmällä tehtävistä painatuksista.

(127)

Koska molemmat monialaisten puitteiden 24 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät (markkinoiden kasvuluku ei ole liian alhainen ja tuotantokapasiteetin kasvu ei ole yli 5 prosenttia), komissio katsoo, että tarkastelun kohteena oleva tukitoimenpide on monialaisten puitteiden 24 kohdan b alakohdan määräysten mukainen.

6. PÄÄTELMÄT

(128)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että sen epäilykset, joiden mukaan hanke ylittäisi monialaisten puitteiden 24 kohdan a ja b alakohdassa määritellyt kynnysarvot, ovat hälventyneet, ja se katsoo, että tuki soveltuu yhteismarkkinoille,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontukitoimet, jotka Puola aikoo toteuttaa BVG Medien Beteiligungs GmbH:n hyväksi, soveltuvat yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla.

Tämän vuoksi sallitaan nykyarvoltaan enintään 220,057 miljoonan zlotyn tuen myöntäminen (tuki-intensiteetti on tällöin 29,98 prosenttia NAE, kun tukikelpoisten kustannusten nykyarvo on 734,031 miljoonaa zlotya). Jos tukikelpoiset kustannukset ovat pienemmät, tuki-intensiteetti saa olla enintään 29,98 prosenttia NAE tukikelpoisista kustannuksista.

2 artikla

Puolan viranomaisten on toimitettava erillinen loppuraportti kuuden kuukauden kuluttua siitä kun viimeinen tukierä on maksettu ilmoitetun maksuaikataulun mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Puolan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 2008.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen

(1) EUVL C 159, 24.6.2008, s. 18.

(2) Kahden kuukauden määräaika, jonka kuluessa komission on laadittava ilmoituksesta alustava arvio, alkoi 3 päivänä tammikuuta 2007.

(3) EYVL C 70, 19.3.2002, s. 8.

(4) Ks. alaviite 1.

(5) PL 1/2004–13. elokuuta 2004 päivätty komission kirje (K(2004) 3230/5).

(6) Ks. 5.4.2 kohta.

(7) Liikesalaisuus

(8) Tuen myöntämisajankohtana voimassa olleen zlotyn ja euron vaihtokurssin mukaan, joka oli 4,6474.

(9) Aluetukiohjelma erikoistalousalueella toimiville yrittäjille, 9. maaliskuuta 2005 päivätty komission kirje (K(2005) 735).

(10) Ostovoimastandardin perusteella mitattuna.

(11) Take a Break on Yhdistyneen kuningaskunnan myydyin naisten viikkolehti (levikki yli miljoona kappaletta).

(12) COMP/M.4893 – Quebecor World / RSDB.

(13) EU-27:n luvut esitetään pyöristettyinä.

(14) Puolan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella osuus yhdistetyistä markkinoista oli vuonna 2003 [0–5] % ja vuonna 2010 se olisi [0–5] %. Luvut eivät ilmeisesti sisällä Bauer Verlagille kuuluvien offsetpainojen myyntilukuja. Koska Puolan viranomaiset ilmoittivat alustavan arvioinnin yhteydessä, että Bauer Verlag omistaa vain kaksi offsetpainoa, joiden tuotantokapasiteetti on alhainen (yhteensä noin 50 000 tonnia vuodessa), osuus offset- ja syväpainotuotteiden yhdistetyistä markkinoista on tarkistettujen tietojen perusteella hieman suurempi kuin Puolan viranomaisten esittämien tietojen mukaan.

(15) EU-27:n luvut esitetään pyöristettyinä ja BKT miljoonina euroina vuoden 1995 hintoina.

(16) COMP/M.3178 – Bertelsmann Springer / JV.

(17) Valtaosa tuoteluetteloiden painatusta koskevista tilauksista tehdään ajanjaksolle, joka ulottuu heinäkuusta seuraavan vuoden kesäkuuhun.

(18) Ensimmäinen näistä koskee WeltBild-lehteä; hintaneuvottelut ovat edelleen kesken. Tilauksen toteutuminen on kuitenkin varsin todennäköistä, koska kyseinen asiakas on jo tehnyt yhteistyötä BVG-yrityksen kanssa. Toinen tilaus koskee Carrefour-yritykselle painettavaa aineistoa, jonka painatushinnoista on jo sovittu ja koepainos tehty. Lopullista sopimusta ei kuitenkaan ole vielä allekirjoitettu. Kummassakin tapauksessa painatus oli määrä aloittaa heinäkuussa 2008.

(19) Koko ETA-alueen kulutusta koskevat luvut perustuvat Puolan viranomaisten toimittamiin European Rotogravure Associationin tietoihin. Tiedot aikakauslehtien ja tuoteluetteloiden/liitearkkien kokonaismyynnistä/kulutuksesta on toimittanut MillwardBrown SMG/KRC.

(20) Maantieteellisten markkinoiden jakelua ja palveluita koskeviin esimerkkeihin sisältyy myös offset-painoja. Puolan viranomaiset kuitenkin huomauttavat, että lopputuotteen (aikakauslehden) tuotantomenetelmä ei ole tarjonnan kannalta olennainen, koska se ei vaikuta jakelukanaviin.

(21) http://www.prinovis.de/en/unternehmen/aktuelle_nachrichten/2008/03/neuer-frankreich-auftrag-fuer-prinovis.php

(22) EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(23) EYVL L 74, 10.3.1998, s. 9.

(24) Koska tuki myönnetään yhtiöverosta vapauttamisen muodossa, tuen nettoavustusekvivalentti on yhtä suuri kuin sen bruttoavustusekvivalentti.

(25) Poikkeuksena tästä ovat sanomalehdet, sillä sanomalehtipaperin huono laatu heikentää korkealaatuisten materiaalien (esim. aikakauslehtien) painatukseen tarkoitettujen teknisten laitteiden kuntoa. Siksi sanomalehdet painatetaan coldset- tai fleksopainotekniikkaa käyttäen.

(26) Ks. alaviite 11.

(27) http://www.era.eu.org/upload/File/press_releases/PressReleaseDrupa08_eng(2).doc

(28) Päätös asiassa COMP/M.3178 – Bertelsmann/Springer/JV, tehty 3. toukokuuta 2005.

(29) Ks. alaviite 11.

(30) Belgian osalta tämä tarkoittaa Alankomaita, Itä-Saksaa ja Pohjois-Ranskaa, ja Ruotsin osalta ainakin kaikkia Suomessa, Pohjois-Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa sijaitsevia syväpainoja.

(31) Suurimpiin markkinatutkimuksia ja mielipidemittauksia suorittaviin riippumattomiin yrityksiin kuuluvan Millward Brown Internationalin Puolan-osasto.

(32) European Rotogravure Association (ERA) on alan johtava kansainvälinen organisaatio. Se on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on tukea syväpainotekniikan käyttäjiä.

17.11.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 301/41

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 17 päivänä kesäkuuta 2009,

valtiontuesta C 33/08 (ex N 732/07), jonka Ruotsi aikoo myöntää Volvo Aero Corporationin hyväksi T&K-toimintaan

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 4542)

(Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/838/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)

Ruotsin viranomaiset ilmoittivat komissiolle 10 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä suunnittelemistaan toimenpiteistä, jotka koskivat Volvo Aero Corporation -yritykselle myönnettävää tukea. Komissio pyysi lisätietoja 28 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä. Ruotsin viranomaiset toimittivat osan pyydetyistä tiedoista 18 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyllä kirjeellä.

(2)

Ruotsin viranomaisten ja komission yksiköiden välillä pidettiin 15 päivänä huhtikuuta 2008 kokous, jonka jälkeen komissio lähetti Ruotsin viranomaisille 21 päivänä huhtikuuta 2008 toisen lisätietopyynnön. Ruotsin viranomaiset toimittivat lisätietoja 2 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyssä vastauskirjeessään. Ruotsin viranomaiset viittasivat kirjeessään lisätietoihin, muun muassa tuensaajayrityksen johdon edustajien välisiin sähköpostiviesteihin. Nämä lisätiedot toimitettiin komissiolle 19 päivänä kesäkuuta 2008.

(3)

Komissio ilmoitti Ruotsille 16 päivänä heinäkuuta 2008 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee edellä mainittua toimenpidettä. Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä toimenpiteestä. Ruotsi esitti huomautuksia 17 päivänä lokakuuta 2008.

(4)

Volvo Aeron entinen pääjohtaja Fred Bodin esitti huomautuksia 28 päivänä lokakuuta 2008 päivätyllä faksilla. GE Aviation lähetti omat huomautuksensa 31 päivänä lokakuuta 2008 päivätyllä kirjeellä. Ammattiliitto IF Metallin osasto Volvo Aerossa esitti huomautuksia 3 päivänä marraskuuta 2008 päivätyllä sähköpostiviestillä.

(5)	Komissio lähetti kyseiset huomautukset 3 päivänä marraskuuta 2008 päivätyllä kirjeellä edelleen Ruotsin viranomaisille, jotka ottivat niihin kantaa 12 päivänä joulukuuta 2008.

(6)	Komissio pyysi Ruotsin viranomaisilta lisätietoja 30 päivänä maaliskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä. Ruotsi vastasi pyyntöön 3 päivänä huhtikuuta 2009.

2. TUKIOHJELMAN TARKOITUS

(7)

Ruotsin viranomaiset aikovat myöntää Volvo Aerolle tukea tutkimus- ja kehitystoimintaan, jäljempänä ’T&K-toiminta’, joka liittyy GEnx-moottorin komponentteihin. General Electric, jäljempänä ’GE’, on kehittänyt GEnx-moottorin Boeing B787- ja B747–8-lentokonetyyppejä varten. Volvo Aero ja GE tekivät 15 päivänä joulukuuta 2004 riskienjakoa koskevan alustavan kumppanuussopimuksen ja käynnistivät sen jälkeen T&K-hankkeensa.

(8)

Volvo Aero kehittää ja valmistaa komponentteja liikenne- ja sotilaslentokoneiden moottoreihin. Vuonna 2008 sen liikevoitto oli 359 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 39 miljoonaa euroa (3) ja nettotulosprosentti 4,8. Yritys on pieni toimija jälkimarkkinoilla (4) ja valmistaa komponentteja kaikille alkuperäislaitteiden valmistajille eli Pohjois-Amerikassa toimiville GE:lle ja Pratt & Whitneylle sekä Euroopassa toimivalle Rolls-Roycelle.

(9)

Volvo Aero kuuluu Volvo-konserniin, jäljempänä ’konserni’. Konsernin päätuotteita ovat kuorma-autot, rakennuskoneet ja linja-autot. Se valmistaa lisäksi huviveneiden ja kauppa-alusten moottoreita, dieselgeneraattoreita sekä ilmailu- ja avaruusteollisuudessa käytettäviä laitteita (tytäryhtiönsä Volvo Aeron kautta) (5). Vuonna 2008 konsernin liikevoitto oli 15 851 miljardia Ruotsin kruunua (noin 1 704 miljardia euroa) ja nettotulosprosentti 5,2. Volvo Aeron osuus konsernin nettomyynnistä ja liikevoitosta on 2 prosenttia.

(10)

GEnx-moottorin kehittämisestä vastaavat GE ja sen kumppanuusyritykset, joiden kanssa GE on tehnyt riskien ja tulojen jakamista koskevat sopimukset ja joihin kuuluvat Volvo Aeron lisäksi seuraavat yritykset: Avio (Italia), jonka osuus hankkeesta on 12 prosenttia ja joka vastaa apulaitevaihteiston suunnittelusta ja valmistuksesta; Techspace Aero (Belgia), jonka osuus hankkeesta on 5 prosenttia ja joka vastaa matalapainekompressoreista; muut yhteistyökumppanit Japanissa (IHI ja MHI, joiden yhteenlaskettu osuus on 15 prosenttia) ja Yhdysvalloissa.

(11)

B787-lentokonetyyppiin tarkoitetulle GEnx-moottorille annettiin tyyppihyväksyntä maaliskuussa 2008, ja B747–8-lentokonetyyppiin tarkoitetulle GEnx-moottorille on tarkoitus antaa tyyppihyväksyntä vuoden 2009 puolivälissä. B787- ja B747–8-lentokonemalleihin on tehty yhteensä 1120 varmennettua tilausta, mutta Boeing on lykännyt B787-mallin tuomista markkinoille lähes kahdella vuodella eikä yhtään moottoria ole varsinaisesti vielä myyty.

(12)

Volvo Aeron osuus GEnx-moottorin kokonaisinvestointikustannuksista on riskien ja tulojen jakamista koskevan kumppanuussopimuksen perusteella 5,6 prosenttia. Volvo Aero vastaa seuraavien GEnx-moottorin komponenttien kehittämisestä: kompressorikotelo (fan hub frame), matalapainekompressorin juoksupyörä (booster spool), taaempi turbiinikotelo (turbine rear frame), tuulettimen suojaus (after fan case) ja turbiinin tiivistysrengas (high pressure turbine root seal). T&K-toiminnan kokonaiskustannukset ovat 927 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 100 miljoonaa euroa).

(13)

Ehdotettu T&K-hanke on neljä kertaa suurempi kuin mikään muu Volvo Aeron tähän mennessä toteuttama T&K-hanke, ja Volvo Aero ottaa nyt ensimmäistä kertaa hankkeesta näin laajan vastuun. GEnx-moottoriin liittyy lisäksi mittavia teknisiä ja taloudellisia riskejä. GEnx-moottori sisältää monimutkaisia kevyitä komponentteja, joilla on uusia käyttötapoja. GE on asettanut GEnx-moottorin komponenttien kehitystyölle kunnianhimoisia teknisiä tavoitteita. Nämä ovat pieni polttoaineen kulutus, matalat melu- ja päästötasot sekä keveys.

(14)

Ruotsin viranomaiset aikoivat myöntää Volvo Aerolle 362 miljoonan Ruotsin kruunun (tuen myöntämisen aikaan voimassa olleen vaihtokurssin mukaan noin 39 miljoonan euron) takaisinmaksettavan ennakon (6), jonka osuus tukikelpoisista kokonaiskustannuksista olisi 39 prosenttia. Tukea ei ole vielä maksettu tuensaajalle, koska sille on ensiksi saatava komission hyväksyntä. Ruotsin viranomaisten mukaan takaisinmaksujärjestelyllä voidaan taata lainalle 7,32 prosentin tuotto, joka ylittää Ruotsiin tällä hetkellä sovellettavan viitekoron (5,49 prosenttia vuonna 2007).

(15)

Ennakon takaisinmaksu määritetään Volvo Aeron hankkeesta saamien tulojen perusteella (maksut, jotka GE suorittaa Volvo Aerolle). Ruotsin viranomaisten ennuste, 23 miljardia Ruotsin kruunua (7), perustuu siihen, että vuoteen 2028 mennessä saataisiin myytyä 4 937 moottoria. Ennen tämän myyntimäärän saavuttamista Volvo Aeron odotetaan maksavan valtiolle […] (8) prosenttia GE:n suorittamista maksuista, mukaan lukien maksut, jotka kertyvät GEnx-moottorista muunnelluista muista moottorimalleista. Kun myynnin arvo on yli 23 miljardia Ruotsin kruunua, Volvo Aero suorittaa edelleen ilman määräaikaa rojaltimaksun, jonka osuus GEnx-moottorista (lukuun ottamatta tulevia muunneltuja moottorimalleja) kertyvästä vuotuisesta liikevaihdosta on […] prosenttia.

(16)

Volvo Aero jätti tukihakemuksen Ruotsin hallitukselle osoitetulla kirjeellä, joka oli päivätty 7 päivänä joulukuuta 2004, toisin sanoen ennen hankkeen alkamista. Ruotsin viranomaiset antoivat Volvo Aerolle joulukuussa 2004 suullisen vakuutuksen siitä, että ne myöntäisivät T&K-hankkeeseen tukea (ilmoittamatta kuitenkaan tuen tarkkaa määrää tai sen muotoa). Hallitus ilmoitti vain epävirallisesti kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Volvo Aeron edustajan välisen puhelinkeskustelun aikana, että se suhtautui tukeen myönteisesti.

(17)

Volvo Aero ilmoittaa luottaneensa tähän vakuutukseen, jonka perusteella se allekirjoitti 15 päivänä joulukuuta 2004 GE:n kanssa sopimuksen, vaikka se ei ollut saanut hallitukselta kirjallista vahvistusta tuen myöntämisestä. Ruotsin viranomaiset hyväksyivät tuen virallisesti vasta 14 päivänä kesäkuuta 2007, jolloin ne antoivat valtiokonttorille (riksgäldskontoret) tehtäväksi lainan virallistamisen. Viranomaisten mukaan tämä tapahtui sen jälkeen, kun Volvo Aeron osuus hankkeessa oli täsmennetty. Suuri osa T&K-hankkeesta oli tuolloin jo saatettu päätökseen.

3. SYYT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

(18)	Komissio päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn jäljempänä lueteltujen ongelmien perusteella.

(19)

Komissio suhtautui varauksella Ruotsin esille ottamiin markkinoiden toimintapuutteisiin, toisin sanoen epäsymmetrisiin tietoihin tämäntyyppisiin hankkeisiin liittyvästä rahoituksesta (9). Koska Volvo Aero ei ole taloudellisesti riippumaton Volvo-konsernista ja hankekustannukset on rahoitettu käytännössä Volvo Aeron kassavirrasta ja konsernitilijärjestelmästä, oli kyseenalaista, oliko Volvo Aerolla tosiasiallisesti liian vähän varoja osallistua GEnx-hankkeeseen.

(20)

Komissio esitti epäilyjä tuen kannustavasta vaikutuksesta ja välttämättömyydestä sekä kyseenalaisti sen, missä määrin tuki oli ollut ratkaiseva tekijä siinä, että Volvo Aero päätti käynnistää hankkeen, sillä tuki hyväksyttiin virallisesti vasta sen jälkeen kun lähes puolet hankkeesta oli jo saatettu päätökseen. Komissio katsoi, että hallituksen ja yrityksen välillä käyty suullinen yhteydenpito ei voinut korvata tuen myöntämisessä noudatettavaa muodollista menettelyä.

(21)	Komissio piti ennakon takaisinmaksua koskevien sääntöjen vuoksi kyseenalaisena myös tuen oikeasuhteisuutta. Komissio epäili, että valtio vastasi vaihtokurssiriskistä Volvo Aeron sijaan.

(22)

Komissio totesi menettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä, että tuen vaikutus kilpailuun oli vähäinen, koska tuensaajan markkinaosuus on erittäin pieni (2 prosenttia suurten liikennelentokoneiden moottoreiden markkinoista). Komissio kehotti kuitenkin kilpailijoita ja muita kolmansia esittämään huomautuksia tuen kilpailuvaikutuksista.

4. RUOTSIN JA ASIANOMAISTEN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET

(23)

Komissio on saanut Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (10) 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja vastauksena Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun kehotukseen (11) huomautuksia Ruotsin viranomaisilta, Volvo Aeron entiseltä pääjohtajalta, GE Aviationilta ja IF Metall -ammattiliiton osastolta Volvo Aerossa.

4.1 Ruotsin huomautukset

4.1.1 Markkinoiden toimintapuute

(24)

Ruotsin viranomaiset pyrkivät poistamaan epäilyt, jotka komissio oli esittänyt markkinoiden toimintapuutteesta, ja tarkentamaan tähän asiaan liittyvää markkinoiden toimintapuutetta. Viranomaiset korostavat huomautuksissaan tarkoituksenmukaisen sisäisen ja ulkoisen rahoituksen saantia sekä Volvo-konsernin suhtautumista ulkoisten rahoituslähteiden ja julkisen tuen käyttöön.

(25)

Ruotsi esittää huomautuksissaan lisätietoja Volvo-konsernin rahoituspolitiikasta sekä Volvo Aerolle myönnettyyn konsernin sisäiseen lainaan sovellettavista säännöistä ja ehdoista. Tiedot osoittavat, että konsernitilijärjestelmässä oli lähinnä kyse tilapäisestä, kiireellisestä toimenpiteestä, jonka avulla Volvo Aero voisi täyttää sopimusvelvoitteensa suhteessa GE:hen ennen kuin sovittu valtiontuki maksettaisiin sille. Kyseisenkaltaisen lainan pitkäaikainen käyttö voi kuitenkin aiheuttaa epätasapainoa konsernin muun toiminnan rahoittamisessa eikä sen vuoksi ole kestävä vaihtoehto.

(26)

Ruotsi antaa huomautuksissaan selvityksen myös siitä, miksi hankkeeseen ei voitu saada ulkoista rahoitusta. Volvo-konserni ei ole milloinkaan saanut liikepankilta tai rahoituslaitokselta takaisinmaksettavaa ennakkoa vastaavaa ehdollista lainaa. Volvo-konserni ei yleensä saa liikepankeilta lainaa, jonka takaisinmaksuaika on yli kymmenen vuotta. Haetun takaisinmaksettavan ennakon takaisinmaksuaika on 20 vuotta. Nordea, joka on Volvo-konsernin yleisimmin käyttämä pankki, ei ollut valmis antamaan Volvo-konsernille ehdollista lainaa, jonka takaisinmaksuaika olisi 20–30 vuotta.

4.1.2 Kannustava vaikutus

(27)

Ruotsin viranomaiset ovat antaneet tietoja seikoista, jotka olivat syynä hallituksen tuen myöntämisestä antaman alustavan vakuutuksen, T&K-hankkeen käynnistämisen ja tuen virallisen hyväksymisen väliseen viiveeseen. Ruotsin mukaan hallitus vahvisti vuonna 2004 Volvo Aerolle, että se myöntäisi tuen. Tuen hyväksyminen virallistettiin kuitenkin vasta vuonna 2007 monien objektiivisten syiden vuoksi. Näitä olivat muun muassa se, että hankkeen soveltamisala tarkentui vasta syksyllä 2006, ja se, että Ruotsissa pidettiin vuonna 2006 vaalit.

(28)

Ruotsi on toimittanut asiakirja-aineistoa osoittaakseen, että Volvo Aeron vuonna 2004 tuesta saamalla selkeällä ja myönteisellä vakuutuksella oli kannustava vaikutus, koska se antoi yritykselle valmiudet sitoutua GEnx-hankkeeseen. Ruotsin viranomaisten mukaan hallitus pyrki siihen, että Volvo Aero luottaisi tähän suulliseen vakuutukseen ja olisi sen perusteella valmis tekemään sopimuksen GE:n kanssa. Komissiolle on lähetetty sisäistä asiakirja-aineistoa osoituksena siitä, että hallituksen antama vakuutus perustui tosiasiallisesti Ruotsin viranomaisten silloisiin aikomuksiin.

(29)

Ruotsin viranomaisten mukaan hallituksen vuonna 2004 antama vakuutus, joka sai yrityksen muuttamaan käyttäytymistään, oli osoitus siitä, että tuen virallisessa myöntämisessä vuonna 2007 oli kyse vain hallituksen todellisuudessa jo vuonna 2004 antaman tukitarjouksen virallistamisesta. Hallituksen antaman vakuutuksen ja vakuutuksen virallistamisen välinen viive ei tarkoittanut Ruotsin viranomaisten mukaan sitä, että tuen varsinainen maksaminen olisi ollut epävarmaa. Ruotsin viranomaiset korostavat huomautuksissaan myös sitä, että virallinen päätös tuen myöntämisestä tehtiin, kun suuri osa T&K-työstä oli vielä kesken.

(30)

Ruotsin viranomaiset ottavat huomautuksissaan jälleen esille myös sen, että GEnx-hankkeen poikkeuksellisen luonteen, koon ja soveltamisalan sekä siihen liittyvien teknisten ja taloudellisten riskien vuoksi ehdollinen laina oli edellytyksenä sille, että Volvo Aero tekisi sopimuksen GE:n kanssa. Viranomaiset ovat esittäneet yksityiskohtaisia tietoja taloudellisista ja teknisistä riskeistä, joita hankkeeseen liittyi sekä sen alkuvaiheessa että jaksolla, joka alkoi takaisinmaksettavan ennakon virallistamisesta vuoden 2007 puolivälissä. Teknisten ja taloudellisten riskien vuoksi GE suhtautui aluksi erittäin varauksellisesti Volvo Aeron osallistumiseen GEnx-hankkeeseen, sillä Volvo Aerolla oli vain vähän kokemusta moottorikomponenttien kehittämisestä. Hankkeeseen liittyi vuoden 2007 puolivälissä ja sen jälkeen edelleen mittavia teknisiä ja taloudellisia riskejä T&K-työn jatkumisen sekä GEnx-moottoreilla varustettujen lentokoneiden odotettua vähäisemmän myynnin vuoksi.

(31)

Ruotsin viranomaisten mukaan Volvo Aeron todellinen tilanne (se, että T&K-hanke toteutettiin yrityksen ja konsernin omin varoin) ei tarkoita sitä, että kaikkien Volvo-konserniin kuuluvien yritysten saatavilla olisi pitkäaikaista tai riskienjakoon perustuvaa rahoitusta. Kun Volvo Aero oli allekirjoittanut sopimuksen GE:n kanssa, sen oli sopimusvelvoitteiden vuoksi jatkettava hanketta. Velvoitteiden jättämisellä täyttämättä olisi ollut dramaattisia seurauksia, esimerkiksi sopimusrikkomuksia, töiden myöhästymistä, maineen menettäminen ja riski siitä, että Volvo Aero olisi katsottu epäluotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Yrityksellä oli tämän vuoksi pakottava tarve turvautua konsernitilijärjestelmään, vaikka sillä ei voitu korvata pitkäaikaista rahoitusta. Ruotsin viranomaiset korostavat huomautuksissaan, että yrityksen kassatilanne oli poikkeuksellisen kriittinen odotetun valtiontuen viivästymisen vuoksi.

4.1.3 Tuen oikeasuhteisuus

(32)

Ruotsin viranomaiset pyrkivät osoittamaan, että vaihtokurssiriskit olisivat Volvo Aeron eikä valtion vastuulla. Ne väittävät huomautuksissaan myös, että se, että ennakon takaisinmaksu perustuu myyntituloihin (rahayksiköstä riippumatta) eikä myytyyn yksikkömäärään, lisää tuen oikeasuhteisuutta, sillä se kattaa myös varaosien myynnin. Ruotsin viranomaiset toteavat lisäksi, että tuki oli oikeasuhteista ennen kaikkea ennakon takaisinmaksua koskevien sääntöjen vuoksi.

4.1.4 Kilpailun vääristyminen

(33)

Ruotsin viranomaiset ovat komission kanssa yhtä mieltä siitä, että tuesta aiheutuva kilpailun ja kaupan vääristyminen oli vähäistä. Ne painottavat sitä, että riski kilpailijoiden sulkemisesta markkinoilta oli pieni, sillä jokainen moottorihanke tarjoaa monille komponenttien valmistajille uuden mahdollisuuden työskentelyyn uuden T&K-hankkeen parissa. Ruotsin viranomaisten mukaan tuki kasvattaisi yrityksen markkinaosuutta erittäin vähäisessä määrin, koska GEnx-hanke korvaa jatkossa CF6–80-ohjelman. Tuen ansiosta yritys saisi lopultakin tilaisuuden toimintaan liikennelentokoneiden moottoreissa käytettävien komponenttien kehittämisen ja tuotannon aloilla.

4.2 Asianomaisten huomautukset

(34)

Volvo Aeron entinen pääjohtaja Fred Bodin esittää huomautuksissaan yksityiskohtaisia tietoja GE:n ja hallituksen kanssa käydyistä neuvotteluista. Hallintoneuvosto päätti GEnx-hankkeen kassavirtavaikutusten vuoksi hyväksyä sopimuksen GE:n kanssa sillä perusteella, että Volvo Aeron tiedettiin saavan tukea, kuten GE:n kanssa 15 päivänä joulukuuta 2004 tehdystä riskien ja tulojen jakamista koskevasta sopimuksesta ilmenee. Fred Bodin korostaa, että hallitus oli antanut selkeän vahvistuksen sille, että se myöntäisi tuen. Fred Bodin ilmoittaa, että hän ei olisi hyväksynyt sopimuksen tekemistä GE:n kanssa ilman hallitukselta saatua selkeää sitoumusta.

(35)

GE Aviation antoi huomautuksissaan tarkempia tietoja GE:n kanssa käydystä neuvotteluprosessista. Tiedot osoittavat GE:n epäilleen, oliko Volvo Aerolla riittävät tekniset ja taloudelliset resurssit osallistua GEnx-hankkeeseen, joka oli suurin T&K-hanke, jossa Volvo Aero oli koskaan ollut mukana. Volvo Aero antoi useissa yhteyksissä GE:n ymmärtää, että hallituksen tuki hankkeelle oli ehdottoman ratkaiseva tekijä siinä, että Volvo Aero päätti osallistua GEnx-hankkeeseen ja ottaa vastuulleen osan siihen liittyvistä riskeistä. Volvo Aero oli lisäksi ilmoittanut, että se teki sopimuksen, koska oli sovittu, että hallitus myöntäisi sille kyseisen lainan. GE painottaa huomautuksissaan myös sitä, että GEnx-ohjelmaan liittyy edelleen riskejä.

(36)

Ammattiliitot korostavat huomautuksissaan, että GEnx-ohjelmassa on kyse sekä Ruotsin että Volvo Aeron kannalta uudesta ja ainutlaatuisesta ohjelmasta. Volvo Aeron aiemmassa toiminnassa liikennelentokonealalla on ollut kyse moottorikomponenttien valmistuksesta, kun taas olennainen osa GEnx-hankkeesta liittyy uusien moottorikomponenttien kehittämiseen. GEnx-ohjelma on mittavampi ohjelma kuin aiemmat yhteistyöhankkeet Rolls-Roycen kanssa.

(37)

Ammattiliitot ilmaisevat huomautuksissaan huolensa lentokonemarkkinoiden tilanteesta Volvo Aeron kaltaisen pienen toimijan kannalta, sillä tämäntyyppisellä ohjelmalla on ratkaiseva merkitys sille, että Volvo Aero voi jatkaa toimintaansa maailmanmarkkinoilla. Ammattiliittojen mukaan ne ovat tietoisia taloudellisista seurauksista ja ongelmista, joita ohjelma aiheuttaa Volvolle, mutta tiedostavat myös valtion myöntämän lainan tarjoamat mahdollisuudet. Volvo Aero ei olisi voinut osallistua näin suureen ohjelmaan ilman valtiontukea.

(38)

Ammattiliittojen mukaan kehitystyö on edelleen kesken ja hankkeeseen liittyy sen vuoksi edelleen merkittäviä teknisiä riskejä. Myös taloudelliset riskit ovat edelleen merkittäviä, sillä tehdyt tilaukset eivät aina johda myyntiin muun muassa talouden laskusuhdanteen vuoksi. Ammattiliitot ovat huolissaan Volvo Aeron kassavirtatilanteeseen kohdistuvista kielteisistä vaikutuksista, jos valtiontukea ei lopulta makseta, sillä yrityksen kassavirtatilanne on vakavampi kuin koskaan aiemmin.

4.3 Ruotsin kannanotot kolmansien huomautuksiin

(39)

Ruotsin viranomaiset ottivat 12 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä kirjeellä kantaa kolmansien huomautuksiin ja toimittivat lisäksi Volvo Aerolta saatuihin lisätietoihin perustuvia täydentäviä tietoja, joiden tarkoituksena oli osoittaa, että takaisinmaksettava ennakko oli edellytyksenä sille, että Volvo Aero pystyi tekemään sopimuksen GE:n kanssa.

(40)

Ruotsin viranomaiset ilmoittavat kannanotossaan olevansa GE:n ja ammattiliittojen kanssa yhtä mieltä siitä, että GEnx-hanke muodosti poikkeuksellisen suuren haasteen Volvo Aerolle ja että T&K-työ ja siihen liittyvät tekniset haasteet jatkuvat edelleen. Ruotsin viranomaisten mukaan nämä huomautukset ovat yhteneväiset Volvo Aeron entisen pääjohtajan Fred Bodinin esittämien tietojen kanssa. Tiedot osoittavat lisäksi, että GE:n kanssa käydyt neuvottelut ja hallituksen antama vakuutus tuen myöntämisestä olivat kytköksissä toisiinsa.

4.4 Ruotsilta saadut muut tiedot

(41)

Vastauksessaan 30 päivänä maaliskuuta 2009 päivättyyn komission kirjeeseen Ruotsi esitti lisätietoja konsernin sisäisestä rahoituksesta perusteluna sille, miksi AB Volvo ei osallistunut GEnx-hankkeen pitkäaikaiseen rahoitukseen. Koska oli mahdollista, että markkinoiden toimintapuute ja tuen kannustava vaikutus kyseenalaistettaisiin tuen myöhäisen virallistamisen vuoksi, Ruotsin viranomaiset ilmoittivat, että ne olivat valmiit hyväksymään sen, että alkuperäisen ilmoituksen mukaista tukimäärää muutettaisiin.

(42)

Kun hallitus teki 14 päivänä kesäkuuta 2007 muodollisen päätöksen tuen myöntämisestä, Volvo Aero oli käytännössä jo maksanut noin 66,5 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tämä ylittää alkuperäisen suunnitelman mukaisen 60 prosentin osuuden. Tämän vuoksi myös tuen määrä olisi supistettava noin 33,5 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, joka vastaa noin 304 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 33 miljoonan euron) määrää, kun alkuperäisen suunnitelman mukainen määrä oli 362 miljoonaa kruunua (noin 39 miljoonaa euroa).

5. ONKO KYSE VALTIONTUESTA?

5.1 Valtiontuen olemassaolo

(43)	Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todetaan, ilmoitettu toimenpide on arvioitava perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla. Kukaan osapuolista ei ole kiistänyt tätä päätelmää.

(44)

Ilmoitettu toimenpide koskee lainaa, jonka valtiokonttori on myöntänyt Volvo Aerolle. Kyse on valtion varoista, sillä Ruotsin parlamentti on asettanut varat saataville ja Ruotsin hallitus on antanut ohjeet niiden käytöstä. Toimenpide on valikoiva, sillä se on suunnattu vain yhdelle yritykselle, Volvo Aerolle, joka on muiden jäsenvaltioiden kanssa kauppaa käyvä suuri yritys. Toimenpide suosii Volvo Aeroa, sillä yritys saa sen ansiosta käyttöönsä varoja markkinaehtoja edullisemmin ehdoin. Toimenpiteessä on tämän vuoksi kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.

5.2 Toimenpiteen sääntöjenmukaisuus

(45)

Ruotsin viranomaiset ovat ilmoittaneet toimenpiteestä ennen sen toteutusta ja täyttäneet sen vuoksi perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaiset velvollisuutensa. Ilmoitettu toimenpide toteutetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt sen.

6. SOVELTUVUUS YHTEISMARKKINOILLE

(46)

Komissio on arvioinut toimenpiteen perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla ja erityisesti T&K-tukea koskevien määräysten mukaisesti. Tällä hetkellä voimassa olevat määräykset annetaan 1 päivänä tammikuuta 2007 annetuissa yhteisön puitteissa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (12), jäljempänä ’T&K&I-puitteet’.

6.1 Markkinoiden toimintapuute

(47)

Suureen T&K-hankkeeseen myönnetyn tuen asianmukainen arviointi edellyttää toimenpiteen tarkoituksen ja erityisesti niiden markkinoiden toimintapuutteiden selvittämistä, joihin sillä aiotaan puuttua. Markkinoiden toimintapuutteesta katsotaan olevan kyse vain silloin, kun markkinavoimat eivät yksin pysty saavuttamaan taloudellisesti tehokasta tulosta. Ruotsin viranomaiset totesivat ilmoituksessaan, että epätäydellisen ja epäsymmetrisen informaation vuoksi Volvo Aero ei ole pystynyt hankkimaan GEnx-hankkeeseen riskinjakoon perustuvaa yksityistä rahoitusta. Hankkeeseen liittyy suuria teknisiä riskejä ja siitä saadaan tuottoa vasta pitkällä aikavälillä.

(48)

Komissio on todennut aiemmissa päätöksissään, että avaruus- ja ilmailualalla toteutettaviin suuriin ohjelmiin liittyy vastaavanlaisia markkinoiden toimintapuutteita (13). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaiseen avaruus- ja ilmailualalla toteutettavaan hankkeeseen liittyisi markkinoiden toimintapuutteita. Monet alalla toimivat yritykset ovat epäilemättä kyenneet rahoittamaan monia uusia hankkeita joko omin varoin tai rahoitusmarkkinoilta saaduin varoin. Komission on arvioitava, onko nyt tarkasteltavana olevassa asiassa kyse markkinoiden toimintapuutteesta ja kuinka laaja mahdollinen toimintapuute on.

(49)

Menettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä komissio pohtii, onko kyse markkinoiden toimintapuutteesta, sillä hallituksen muodollinen päätös tuen myöntämisestä tehtiin erittäin myöhäisessä ohjelmavaiheessa. Volvo Aero oli tuolloin jo rahoittanut hankkeen omasta kassavirrastaan ja konsernitilijärjestelmästä. Komissio pitää sen vuoksi kyseenalaisena, voitiinko konsernitilijärjestelmän kautta saatua rahoitusta pitää tosiasiallisesti GEnx-hankkeen pitkäaikaisena rahoituksena.

(50)

Komissio ottaa huomioon tiedot, jotka Ruotsin viranomaiset ovat toimittaneet Volvo-konsernin rahoituspolitiikasta sekä Volvo Aerolle myönnettyyn konsernin sisäiseen lainaan sovellettavista säännöistä ja ehdoista. Kyseisillä tiedoilla pyrittiin osoittamaan, että konsernitilijärjestelmästä saatua rahoitusta ei voitu katsoa GEnx-hankkeeseen myönnetyksi pitkäaikaiseksi rahoitukseksi. Kyseisessä rahoitustavassa oli ennemminkin kyse tilapäisestä, kiireellisestä toimenpiteestä, jonka avulla Volvo Aero pystyi täyttämään sopimusvelvoitteensa suhteessa GE:hen. Tällaisen rahoitustavan pitkäaikainen käyttö voi kuitenkin aiheuttaa epätasapainoa konsernin muun toiminnan rahoittamisessa.

(51)

Kuten Ruotsin toimittamista selvityksistä ilmenee, tytäryhtiöiden rahoitus on konsernin rahoituspolitiikan mukaan peräisin niiden omasta kassavirrasta tai konsernitilijärjestelmästä, joka puolestaan rahoitetaan konserniin kuuluvien yritysten varoin ja ulkoisista rahoituslähteistä. Konsernitilijärjestelmän hallinnoinnista vastaa Volvo Treasury, joka varmistaa, että konsernin kassavarannossa on riittävästi varoja Volvon toiminnan jatkuvaa rahoitusta varten. Volvo Treasury arvioi neljännesvuosittain kokonaistarpeet ja -mahdollisuudet konsernin kaikilla liiketoiminta-aloilla ja päättää Volvo-konsernin tilijärjestelmän (lainanoton ja lainanannon) limiiteistä.

(52)

Kuten Ruotsin viranomaiset ovat ilmoittaneet, konsernin sisäistä rahoitusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi hankkeen rahoituksessa. Tytäryhtiö vastaa itse T&K-kustannustensa rahoittamisesta. Konsernitilijärjestelmää voidaan lisäksi käyttää vain lyhyellä aikavälillä, tiukkojen takaisinmaksuehtojen mukaisesti ja suhteessa tytäryhtiön osuuteen konsernin liikevoitosta, jotta konsernin sisäinen rahoitus ei haittaisi konsernin muita liiketoiminta-aloja. Ruotsin viranomaisten mukaan konsernin sisäistä rahoitusta annetaan markkinaehdoin.

(53)

Komissio toteaa, että se, että Volvo Aero on ollut lähes neljän vuoden ajan riippuvainen konsernitilijärjestelmästä saatavasta rahoituksesta, on poikkeus konsernin rahoituspolitiikasta. Ruotsin mukaan Volvo Aero oli ainoa operatiivinen yksikkö, jolle annettiin vuosien 2004 ja 2008 välisenä aikana konsernitilijärjestelmästä jatkuvasti merkittäviä määriä luottoa. Sen luottolimiitti olikin […]–[…] miljoonaa Ruotsin kruunua (noin […] miljoonaa euroa) negatiivinen. Konsernitilijärjestelmän luottolimiittejä ei vastedes enää vahvisteta kerran vuodessa vaan neljännesvuosittain. Yrityksen riippuvaisuus konsernin sisäisestä rahoituksesta oli suhteettoman suuri, kun otetaan huomioon sen vähäinen osuus – 2 prosenttia – konsernin liikevoitosta ja kun sitä verrataan yrityksen suhteelliseen asemaan konsernin sisällä (14).

(54)

Komissio ottaa huomioon myös Ruotsin viranomaisten selvityksen, jonka mukaan poikkeuksellisen suuri riippuvaisuus konsernitilijärjestelmä saattaa heikentää konsernin mahdollisuuksia huolehtia toimialojensa yhtenäisyydestä. Volvo Aero on tukeutunut konsernitilijärjestelmään konsernin muiden liiketoiminta-alojen rahoittamisen kustannuksella, mikä saattaa uhata jatkuvuutta ja tasapainoisen kasvun edellytyksiä konsernin muilla toimialoilla (15). Tämä johtuu siitä, että Volvo-konsernin avaruus- ja ilmailuosastojen sekä muiden osastojen väliseen riskinhajautukseen syntyy epätasapaino. Tällainen kehitys rajoittaisi konsernin kykyä rahoittaa konsernin sisällä muita hankkeita, joihin liittyy vähemmän riskejä ja jotka ovat tuottoisampia.

(55)

Komissio toteaa, että jatkuva riippuvaisuus konsernitilijärjestelmästä ei ole pitkällä aikavälillä kestävä tilanne, koska konserni painostaa Volvo Aeroa voimakkaasti maksamaan lainan takaisin, vaikka Volvo Aerolla on suuria vaikeuksia negatiivisen kassavirran kanssa. Volvo Aeron toiminnan kassavirta oli verojen jälkeen […] miljoonaa Ruotsin kruunua (noin […] miljoonaa euroa) negatiivinen vuonna 2008. Volvo Aero on tämän vuoksi joutunut toteuttamaan riittävien kassavarojen kerryttämiseksi joitakin sisäisiä toimenpiteitä, muun muassa […] (16).

(56)

Komissio päättelee tästä, että Volvo Aero on saanut konsernitilijärjestelmästä varoja likviditeettiriskin kattamiseen, jotta yritys voisi täyttää velvoitteensa suhteessa GE:hen. Kyseisellä rahoitustavalla ei kuitenkaan ole voitu kattaa hankkeen pitkäaikaista rahoitusta, sillä se olisi voinut heikentää konsernin sisäisen rahoituksen yhtenäisyyttä ja konsernin eri liiketoiminta-alojen tasapainoa.

(57)

Koska avaruus- ja ilmailutekniikka on kuitenkin yksi konsernin liiketoiminta-aloista, vaikkakin sen osuus konsernin liikevoitosta on vain 2 prosenttia, konsernin olisi osallistuttava tietyssä määrin hankkeen pitkäaikaiseen rahoittamiseen, vaikka Ruotsin viranomaisten mukaan Volvo Aerolla ei ole oikeutta pyrkiä saamaan Volvo Treasurylta jäsennellympää pitkäaikaista sitoutumista GEnx-hankkeeseen. Komission saamien tietojen perusteella GEnx-hankkeeseen liittyvä markkinoiden toimintapuute ei vaikuta kovin laaja-alaiselta eikä vakavalta, mikä voisi viitata siihen, että ehdotettu tukimäärä ei ole täysin oikeasuhteinen.

(58)

Koska Volvo Aero ei ole taloudellisesti riittävän riippumaton hakeakseen ulkoista rahoitusta nyt tuettavan investoinnin kaltaisiin investointeihin, komissio kyseenalaistaa menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessään sen, eikö Volvo-konsernilla ollut todellakaan mahdollisuuksia varmistaa ulkoista rahoitusta GEnx-hankkeeseen.

(59)

Ruotsin viranomaiset vahvistavat huomautuksissaan, että Volvo-konserniin kuuluvat yritykset eivät saa ottaa vastaan suoraa ulkoista rahoitusta pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta. Ennen valtiontuen hakemista konserni tutki turhaan muita mahdollisia lähteitä, joista se voisi saada ulkoista riskipääomaa. Vaikka AB Volvolla on erittäin hyvät mahdollisuudet hankkia ulkoista rahoitusta, tämäntyyppiseen avaruus- ja ilmailualan pitkäaikaiseen T&K-hankkeeseen on saatavilla erittäin rajallisessa määrin ulkoista rahoitusta muun muassa siksi, että kyseisen kaltaisia hankkeita pidetään erittäin riskialttiina.

(60)	Ruotsin viranomaiset perustelevat huomautuksissaan myös sitä, miksi lainanotto ei ole sopiva tapa rahoittaa pääomaintensiivisiä avaruus- ja ilmailualan T&K-hankkeita, joihin liittyy suuria teknisiä ja taloudellisia riskejä ja joihin myönnettyjen lainojen takaisinmaksuaika on erittäin pitkä.

(61)

Ruotsin viranomaisten mukaan Volvo-konserni haki tuloksetta GEnx-hankkeeseen ulkoista riskinjakorahoitusta. Volvo-konserni otti tässä asiassa yhteyttä Nordea-pankkiin, joka ei kuitenkaan voinut tarjota sille riskinjakoon perustuvaa rahoitusta. Volvo-konserni otti epävirallisesti yhteyttä myös yksityisiin pääomasijoittajiin, ilman tulosta. Volvo Aero onnistui lopulta hankkimaan pienehkön summan eräältä alihankkijalta (Carlton ForgeWorks) GE:lle suoritettavan osallistumismaksun kattamiseen.

(62)	Komissio päättelee tämän vuoksi, että GEnx-hankkeeseen ei ollut käytettävissä ulkoista rahoitusta.

(63)

Komissio toteaa menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessään myös, että Volvo-konsernin rahoituspolitiikka näyttää perustuvan valtiolta saatavaan rahoitukseen, joka on edellytyksenä sille, että konserni voi turvata rahoituksen tytäryrityksilleen. Ruotsin viranomaiset ilmoittivat huomautuksissaan, että valtiolta saatava rahoitus ei ollut edellytyksenä sille, että konserni rahoittaisi tytäryrityksiään. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään vaihtoehtoisten rahoituslähteiden hakemisessa noudatettavat menettelyt, joiden mukaan rahoitusta voidaan hankkia joko ottamalla lainaa Volvo-konsernin ulkopuolelta tai hankkimalla kaupallisia luottoja ja muita strukturoituja tuotteita, kuten julkista rahoitusta.

(64)

Komissio katsoo saamiensa huomautusten perusteella, että vaikka Volvo Aero on joutunut turvautumaan laajasti konsernin sisäiseen rahoitukseen, koska sen saatavilla ei ole ollut tukea, konserni ei näytä voivan jatkaa tämäntyyppistä rahoitusta pitkällä aikavälillä vaarantamatta muita toimintojaan. Ottaen huomioon uudet tiedot ja se, että Ruotsin viranomaisten antaman tuen määrää on alennettu, jotta voidaan ottaa huomioon konsernin oma tosiasiallinen panos hankkeeseen tuen virallisen myöntämisen aikaan, komissio päättelee, että tuen tarkoituksena on poistaa markkinoiden toimintapuute.

6.2 Kannustava vaikutus

(65)

Komissio esittää menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessään epäilyjä siitä, onko tuella kannustava vaikutus, sillä Ruotsin hallituksen muodollinen päätös tuen myöntämisestä tehtiin ajankohtana, jona hanke oli jo suurelta osin toteutettu, ainakin Boeing B787 -lentokonetyypin osalta. Koska päätös tehtiin, kun hanke oli jo lähes päättynyt, vaikutti siltä, että tuella pyrittiin kattamaan riskejä, jotka eivät liittyneet hankkeen T&K-sisältöön.

(66)

T&K&I-puitteiden 6 jakson mukaan komission on ensiksi tarkistettava, onko tuensaaja jättänyt tukihakemuksen ennen T&K-hankkeen aloittamista. Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todettiin, Volvo Aero haki tukea ennen hankkeen aloittamista ja noudatti siten T&K&I-puitteiden 6 jakson toisen kappaleen määräyksiä.

(67)

Komissio korostaa, että se kyseenalaistaa yleensä toimenpiteen kannustavan vaikutuksen, jos valtio on tehnyt muodollisen päätöksen tuen myöntämisestä vaiheessa, jossa hanke on jo suurelta osin päättynyt ja käytännössä tuensaajan rahoittama. T&K-toiminnan osalta on erittäin tärkeää, että tuki vaikuttaa yrityksen käyttäytymiseen siten, että se lisää ja nopeuttaa investointejaan hankkeeseen. Jos tuella ei ole tällaista vaikutusta, sillä ei ole kannustavaa vaikutusta eikä se ole sen vuoksi myöskään välttämätöntä.

(68)

Jotta tuella olisi kannustava vaikutus, valtion on tehtävä päätös tuesta joko muodollisesti, tosin sillä varauksella, että komissio vahvistaa tuen yhteisön oikeuden mukaiseksi perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla, tai tekemällä aiesopimuksen, joka ei anna perusteltua luottamusta, mutta joka on silti riittävän selkeä osoitus siitä, että valtio on halukas tukemaan hanketta (17).

(69)

Komissio toteaa lisäksi, että perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti myös se, että tuesta annetaan ilmoitus hyvissä ajoin, on välttämätön edellytys sille, että T&K-hankkeeseen myönnetty tuki katsotaan yhteisön oikeuden mukaiseksi. Ilmoituksen antaminen tuesta hankkeeseen, joka on jo suurelta osin päättynyt, olisi osoitus siitä, että valtio on epävarma tuesta, jonka se aikoo myöntää, tai ei voi antaa vakuutusta siitä, että se aikoo myöntää kyseisen tuen. Jos yritys voi tästä epävarmuudesta huolimatta paitsi toteuttaa hankkeen, myös saattaa sen päätökseen, on todennäköistä, että yritys ei välttämättä tarvitse suurta osaa kyseisestä tuesta.

(70)

T&K&I-puitteiden 6 jakson mukaan komission on kussakin yksittäistapauksessa arvioitava tuen kannustavaa vaikutusta käyttämällä tiettyjä perusteita, joilla arvioidaan, kasvattaako tuki hankkeen kokoa, soveltamisalaa tai intensiteettiä taikka tuensaajan T&K-toiminnan kokonaismenoja. Komissio on laatinut perusteellisen arviointinsa tuen kannustavasta vaikutuksesta käyttämällä lähtökohtana T&K&I-puitteiden 7.3.3 jaksoa.

(71)

Arvioidessaan, onko tuella kannustava vaikutus eli onko se saanut yrityksen muuttamaan käyttäytymistään, komissio pitää kyseenalaisena, oliko suullisella vakuutuksella, jonka hallitus oli antanut Volvo Aerolle joulukuussa 2004, kovin suurta arvoa. Ruotsin viranomaiset ja kolmannet toistavat huomautuksissaan, että hallituksen antama vakuutus tuen myöntämisestä oli ratkaiseva tekijä Volvo Aeron päätöksessä osallistua hankkeeseen. Volvo Aeron yhteydenpito kauppa- ja teollisuusministeriöön syksyllä 2004 vahvisti entisestään yrityksen käsitystä siitä, että parlamentin käyttöön asettamat varat käytettäisiin GEnx-moottoriin liittyvän T&K-hankkeen tukemiseen (18).

(72)

Ruotsin viranomaiset ovat toimittaneet myös sisäistä asiakirja-aineistoa, joka osoittaa, että Volvo Aero päätti osallistua hankkeeseen vasta sen jälkeen, kun hallitus oli vakuuttanut sille, että tuki myönnettäisiin (19). Kuten Volvo Aeron entinen pääjohtaja on todennut, sopimusta GE:n kanssa ei olisi tehty, jos Volvo Aero ei olisi saanut hallitukselta kyseisiä vakuutuksia, sillä hanke olisi ollut yrityksen ja konsernin kannalta kohtuuttoman riskialtis ja edellyttänyt niiltä aivan liian suuria investointeja.

(73)

Ruotsin mukaan se seikka, että suunnitelmissa ei ollut vaihtoehtoista hanketta (toisin sanoen hanketta, jonka yritys olisi toteuttanut, jos se ei olisi saanut tukea), osoittaa, että Volvo Aero odotti saavansa tukea, kuten Trent 900 -hankkeen (20) yhteydessä. Myös GE vahvistaa huomautuksissaan, että näköpiirissä ollut tuki oli tärkeä tekijä Volvo Aeron tehdessä päätöksen yhteistyökumppanuudesta ja riskien jaosta GE:n kanssa. Sopimuksessa, jonka GE ja Volvo Aero tekivät 15 päivänä joulukuuta 2004, mainitaan myös Ruotsin valtiolta saatava tuki.

(74)

Komissio ottaa huomioon Ruotsin viranomaisten esittämät taloudelliset perustelut sille, että GEnx-hanketta ei olisi toteutettu ilman valtiontukea. Hankkeen alkuvaiheessa aiheutuvat korkeat kustannukset rasittaisivat kohtuuttomasti yrityksen rahoitusasemaa. Kuten talouteen liittyvästä asiakirja-aineistosta ilmenee, Volvo Aero pystyi rahoittamaan enintään 60 prosenttia hankekustannuksista omasta kassavirrastaan ja loput 40 prosenttia hankekustannuksista katettiin konsernitilijärjestelmästä ennen odotettavissa olleen julkisen rahoituksen saamista.

(75)

Komissio toteaa, että tuen vaikutus maksuvalmiuteen näyttää olleen vähäinen (hanke rahoitettiin loppujen lopuksi Volvo Aeron omasta kassavirrasta ja konsernitilijärjestelmästä) ja sen vaikutus elinkelpoisuuteen, sisäiseen korkokantaan ja nettonykyarvoon on mitä ilmeisimmin ollut myös rajallinen. Tuki pienensi sitä vastoin Volvo Aeron rahoitusriskiä, ja tämä puolestaan vähensi hankkeen tekniseen tai taloudelliseen epäonnistumiseen liittyviä riskejä.

(76)

Komissio toteaa, että GEnx-hanke on Volvo Aeron aiempaa T&K-hanketta (Trent 900) kattavampi hanke. Se mahdollisti myös sen, että yritys pystyi ottamaan vastuulleen myös muuta T&K-toimintaa. GEnx-hanketta koskeva T&K-työ sisälsi suurempia riskejä kuin CF6–80-ohjelma, joka sisälsi ainoastaan tuotantotoimintaa ilman minkäänlaista T&K-osiota.

(77)

Komissio pitää menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä kyseenalaisena sitä, oliko tuella kannustava vaikutus, sillä hanke oli miltei päättynyt ja tekniset ja taloudelliset riskit olivat muuttaneet luonnettaan. Ruotsin viranomaiset esittävät huomautuksissaan riittävän selkeää näyttöä siitä, että tekniset ja taloudelliset riskit olivat edelleen merkittävät, vaikka T&K-hanke oli edennyt jo suhteellisen pitkälle. Riskien suuruus johtui uudesta tekniikasta ja siitä, että Volvo Aerolla oli vain vähän kokemusta tämäntyyppisestä hankkeesta.

(78)

Komissio päättelee edellä esitetystä, että yrityksen sisäiset päätöksentekoasiakirjat ja GE:n huomautukset osoittavat tuen olleen ratkaisevan tärkeä seikka Volvo Aeron tehdessä päätöksen hankkeeseen osallistumisesta, sillä tuki mahdollistaa riskitasojen madaltamisen hankkeen toteuttamisen kannalta hyväksyttäville tasoille. Komissio toteaa näiden tietojen perusteella, että tuella oli kannustava vaikutus, sillä se katsottiin välttämättömäksi edellytykseksi sille, että Volvo Aero pystyi osallistumaan GEnx-hankkeeseen.

6.3 Oikeasuhteisuus

(79)

Komissio toteaa menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessään, että se ei ole täysin vakuuttunut tuen oikeasuhteisuudesta takaisinmaksettavan ennakon takaisinmaksua koskevien sääntöjen osalta. Koska ennakon takaisinmaksu perustuu Ruotsin kruunuina laskettuun myyntitulokseen, kun taas GE:lle myydyistä tuotteista saadut tulot ilmoitetaan Yhdysvaltain dollarien määräisinä, komissio epäilee päätöksessään, että valtio vastasi vaihtokurssiriskeistä yrityksen sijaan.

(80)

Komissio ottaa huomioon Ruotsin viranomaisten näkemyksen, jonka mukaan vaihtokurssiriskit ovat Volvo Aeron eikä valtion vastuulla, sillä GE suorittaa maksut Volvo Aerolle Yhdysvaltain dollareina, kun taas tuki on maksettava takaisin Ruotsin kruunuina. Koska ennakon takaisinmaksu perustuu lisäksi myyntituloihin (rahayksiköstä riippumatta) eikä myytyjen yksikköjen määrään, kyse on oikeasuhteisemmasta välineestä, sillä se kattaa myös varaosien myynnin.

(81)

Takaisinmaksettavan ennakon takaisinmaksua koskevat säännöt näyttävät tukevan näkemystä, jonka mukaan kyse on oikeasuhteisesta tuesta. Korko on vahvistettu 7,32 prosentiksi, ylijäämien takaisinmaksulle ei ole asetettu määräaikoja ja takaisinmaksu tapahtuu neljännesvuosittain GE:ltä saatavien tulojen mukaan.

(82)

Komissio toteaa, että yrityksen pitäisi vastata vaihtokurssiriskeistä, mutta katsoo samalla, että se seikka, että takaisinmaksu perustuu kokonaistuloihin eikä pelkästään moottorimyyntiin, tasoittaa yrityksen kurssivoitoista mahdollisesti saamia etuja. Ennakon takaisinmaksu tapahtuu lisäksi T&K&I-puitteiden mukaisesti ja kyse on kilpailua vähemmän vääristävästä tukivälineestä. Ottaen huomioon myös Ruotsin perimä suhteellisen korkea korko, tuki voidaan katsoa oikeasuhteiseksi myös vaihtokurssiriskien osalta.

(83)

Komissio huomauttaa lisäksi, että takaisinmaksettava ennakko on riskinjakoväline, jonka perusteella tuensaajan on maksettava takaisin vähintäänkin oikeasuhteinen osuus tuesta, jos hanke on menestys. Jos myyntiennusteet toteutuvat, tuki maksetaan kokonaisuudessaan takaisin korkoineen. Jos myynti alittaa ennusteet, takaisinmaksettavaa määrää alennetaan suhteutetusti (21). Jos myynti ylittää ennusteet, takaisinmaksettava määrä on suurempi kuin yrityksen saama ennakko.

(84)

Arvioidessaan tuen oikeasuhteisuutta verrattuna markkinoiden toimintapuutteen luonteeseen ja laajuuteen, komission on varmistettava, että tuki on rajattu välttämättömään vähimmäismäärään. Komissio kyseenalaistaa tämän vuoksi 12 päivänä marraskuuta 2008 päivätyssä kirjeessään sen, oliko koko tukisumma tosiasiallisesti välttämätön ottaen huomioon, että muodollinen tukipäätös tehtiin ajankohtana, jona hanke oli edennyt jo suhteellisen pitkälle ja Volvo Aero oli onnistunut rahoittamaan kustannukset edellä kuvaillusta kassajärjestelmästä.

(85)

Vastauksessaan komission epäilyihin siitä, että tukea ei mahdollisesti ollut rajattu vähimmäismäärään, Ruotsin viranomaiset myöntävät, että tuen myöntämisessä noudatettu menettely ja konsernin taloudellinen tilanne viittasivat siihen, että tuen määrää olisi voitu alentaa alun perin aiottuun määrään verrattuna. Viranomaiset ehdottavat tukimäärän vähentämistä sen perusteella, millainen tilanne Volvo Aerossa vallitsi, kun päätös tuen myöntämisestä tehtiin 14 päivänä kesäkuuta 2007. Volvo Aero kattoi kyseisenä ajankohtana noin 66,5 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, ja 60 prosenttia tästä osuudesta oli peräisin Volvo Aeron omasta kassavirrasta. Loput 6,5 prosenttia eli noin 58 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 6 miljoonan euron) määrä rahoitettiin konsernitilijärjestelmästä. Ruotsi ehdottaa tuen kokonaismäärän alentamista alkuperäisen hakemuksen mukaisesta 362 miljoonasta kruunusta (noin 39 miljoonasta eurosta) noin 304 miljoonaan kruunuun (noin 33 miljoonaan euroon).

(86)

Komissio katsoo, että tuen vähentäminen ehdotettuun 304 miljoonaan kruunuun (noin 33 miljoonaan euroon) eli 33,5 prosenttiin tukikelpoisista hankekustannuksista (alkuperäisen ehdotuksen mukainen osuus oli 39 prosenttia) merkitsee, että tuen määrä rajataan välttämättömään vähimmäismäärään. Tämä perustuu siihen, että ehdotettu tukimäärä vastaa Volvo Aeron tosiasiallista rahoitustarvetta tuen virallistamisen aikaan ja heijastaa sen vuoksi paremmin markkinoiden toimintapuutteen laajuutta. Komissio päättelee tästä, että tukimäärän alentamisen seurauksena tuki on oikeasuhteista eikä ylitä ehdotonta vähimmäismäärää.

(87)	Komissio toteaa tämän vuoksi, että tuen takaisinmaksua koskevat säännöt ja tukimäärän vähentäminen 33,5 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista ovat oikeassa suhteessa markkinoiden toimintapuutteen tasoon ja laajuuteen.

6.4 Vaikutus kilpailuun

(88)

Komissio katsoo menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessään, että merkitykselliset markkinat kattavat suurten liikennelentokoneiden moottoreiden markkinat. Komissio toteaa päätöksessään alustavasti, että tuen vaikutus kilpailuun oli vähäinen yrityksen pienen markkinaosuuden ja investoinnin koon seurauksena. Kilpailijoita kehotetaan kuitenkin päätöksessä esittämään asiasta huomautuksia ja kuvailemaan mahdollisia tuntuvia kilpailuvaikutuksia.

(89)

Ruotsin viranomaisten mukaan Volvo Aero on Euroopassa toimiviin kilpailijoihinsa, esimerkiksi Rolls-Royceen, Snecmaan, Avioon ja MTU:hun verrattuna pieni toimija lentokonemoottoreiden komponenttien maailmanlaajuisilla markkinoilla. Ottaen huomioon, että Volvo Aeron osuus suurten liikennelentokoneiden moottoreiden markkinoista on vain 2 prosenttia, tuen vaikutus olisi erittäin pieni. Volvon kehittämiä ja valmistamia komponentteja on vaikea katsoa erilliseksi markkinasegmentiksi muun muassa sen vuoksi, että niitä voivat valmistaa joko suuret alkuperäislaitteiden valmistajat tai muut yritykset.

(90)

Komissio toteaa, että yksikään kilpailija ei ole esittänyt huomautuksia sen jälkeen kun komissio oli aloittanut muodollisen tutkintamenettelyn. Komissio päättelee siitä, että huomautuksia ei esitetty, siitä, että menettelyn aloittamisesta tehty päätös on saanut osakseen laajaa julkisuutta, siitä, että Volvo Aeron osuus suurten liikennelentokoneiden moottoreiden markkinoista on erittäin pieni, sekä siitä, että markkinoilla ei näytä olevan eurooppalaisia yhteistyöyrityksiä, jotka voisivat valmistaa samoja komponentteja, että yksikään kilpailija ei ole huolissaan siitä, että tuki vääristäisi dynaamisia kannustimia, loisi markkinavoimaa tai mahdollistaisi tehottomien markkinarakenteiden toiminnan jatkumisen. Komissio ottaa huomioon myös GE Aviationin, Volvo Aeron entisen pääjohtajan ja Volvo-konsernissa toimivien ammattiliittojen esittämät huomautukset, joissa ne antavat tukensa Volvo Aerolle.

(91)

Ehdotettu tuki ei kaikesta päätelleen näytä vääristävän kilpailijoiden (moottorikomponenttien valmistajien) dynaamisia kannustimia investointiin ja kilpailuun. Tämä voi johtua ennen kaikkea siitä, että monet jälki- ja palvelumarkkinoilla toimivat valmistajat muodostavat mielellään pitkäaikaisia suhteita yhteen alkuperäislaitteiden valmistajaan, joka on niiden ensisijainen yhteistyökumppani. Volvo Aero on riippumaton yritys, jolla on yhteistyöhankkeita monien eri alkuperäislaitevalmistajien (erityisesti Rolls-Roycen ja GE:n) kanssa.

(92)

Tuotemarkkinoilla käytävän kilpailun osalta tuki kattaa ainoastaan rajallisen määrän lentokonemoottoreiden komponentteja, muun muassa kompressorikotelon (fan hub frame), matalapainekompressorin juoksupyörän (booster spool) ja taaemman turbiinikotelon (turbine rear frame). Kyseiset komponentit on lisäksi suunniteltu nimenomaan GEnx-moottoria varten eivätkä sen vuoksi vaikuta muihin moottorityyppeihin. Hankkeeseen liittyvät investoinnit ovat myös vähäisiä verrattuna uuden moottorin kehittämiseen tarvittaviin investointeihin. Tuella ei tämän vuoksi ole tuntuvaa vaikutusta yrityksen markkinavoimaan. Tästä seuraa, että tuella on vähäinen vaikutus kilpailuun lentokonemoottoreiden komponenttien markkinoilla.

(93)	Tuki ei ole myöskään sidoksissa tietyn tuotantopanoksen käyttöön kyseisissä tuotteissa eikä T&K-toiminnan sijoittamiseen tiettyyn paikkaan.

(94)	Komissio toteaa edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että kilpailijat tai muut kolmannet eivät ole esittäneet huomautuksia ja Volvo Aeron markkinaosuus on erittäin pieni, että kilpailuun kohdistuva vaikutus on erittäin rajallinen.

6.5 Tasapainotesti

(95)	T&K&I-puitteiden 7.5 jakson mukaisesti komissio arvioi edellä esitettyjen myönteisten ja kielteisten tekijöiden perusteella tukitoimenpiteen vaikutukset ja määrittää, muuttavatko toimenpiteestä johtuvat kilpailunvääristymät kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(96)

Komissio katsoo tässä tapauksessa, että tuella on myönteinen vaikutus, sillä se kohdistuu markkinoiden toimintapuutteeseen, sillä on kannustava vaikutus tuensaajaan ja se myönnetään tarkoituksenmukaisessa muodossa, joka mahdollistaa sen, että tuki on oikeasuhteista ja vaikuttaa kilpailuun vain vähäisessä määrin.

(97)	Komissio katsoo myös, että toimenpiteiden kielteiset vaikutukset ovat vähäisiä, sillä tuki ei aiheuta olennaisia kilpailunvääristymiä, sillä se ei syrjäytä kilpailijoiden investointeja eikä luo suurta markkinavoimaa.

(98)	Arvioidessaan näitä tekijöitä komissio ottaa lisäksi huomioon sen, että Ruotsin viranomaiset ovat vähentäneet tuen määrää ja varmistaneet siten, että se on rajattu välttämättömään vähimmäismäärään.

(99)	Ruotsin viranomaiset antavat jatkossa vuosittain selvityksen tuen täytäntöönpanosta, jotta komissio voi seurata toimenpiteiden etenemistä.

(100)

Yhteenvetona komissio voi todeta, että tarkasteltavana olevaa tukea koskevan tasapainotestin tulos on myönteinen.

7. PÄÄTELMÄT

(101)

Komissio päättelee edellä esitettyjen tekijöiden perusteella, että sen olisi tehtävä myönteinen lopullinen päätös 304 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 33 miljoonan euron) tuesta, jonka Ruotsi aikoo myöntää Volvo Aerolle GE:n Boeing B787- ja Boeing B747–8 -lentokonetyyppeihin kehittämän GEnx-moottorin komponenttien kehittämiseen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhteensä 304 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 33 miljoonan euron) valtiontuki, jonka Ruotsi aikoo myöntää Volvo Aerolle, soveltuu yhteismarkkinoille.

Tämän vuoksi kyseinen tuki hyväksytään.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 17 päivänä kesäkuuta 2009.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen

(1) EUVL C 253, 4.10.2008, s. 31.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) Euroopan keskuspankin mukaan Ruotsin kruunun ja euron vaihtokurssi oli noin 9,3, kun ilmoitus annettiin 10 päivänä joulukuuta 2007.

(4) Jälkimarkkinat kattavat esimerkiksi seuraavat ilma-alusten rakenteiden valmistajat: Hamilton (Yhdysvallat), Honeywell (Yhdysvallat), IHI (Japani), MTU (Saksa), Snecma (Ranska), Avio (Italia) ja ITP (Espanja).

(5) Konserni tarjoaa myös muita palveluita, kuten rahoituspalveluita, osamaksukauppaan liittyviä palveluita, vakuutuksia, osakaspalveluita, vakuuksia, vuokrauspalveluita, tietoteknisiä sovelluksia ja logistiikkajärjestelmiä.

(6) Takaisinmaksettavalla ennakolla tarkoitetaan hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat T&K&I-hankkeen tuloksesta.

(7) Tulot, jotka Volvo Aeron arvioidaan saavan moottoreiden ja varaosien myynnistä.

(8) Liikesalaisuus.

(9) Tietojen epäsymmetrisyys riippuu ennakkoon maksettavien investointien määrästä, joka on merkittävä. Investoinnin tuotto puolestaan saadaan vasta pitkällä aikavälillä. Kannattavuusraja saavutetaan vasta 15–20 vuoden kuluttua. Myös teknisten ja taloudellisten riskien merkitys on suuri.

(10) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(11) Ks. alaviite 1.

(12) EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1.

(13) Ks. esimerkiksi komission päätökset asioissa N 165/03 (Espanja, Tuki ITP:lle Trent 900 -moottoria varten), N 372/05 (Ranska, Tuki Snecmalle SaM 146 -moottoria varten) ja N 120/01 (Yhdistynyt kuningaskunta, Tuki Rolls-Roycelle Trent 600- ja Trent 900 -moottoreita varten), suhteellisen äskettäisissä asioissa N 195/07 (Saksa, Tuki Rolls-Royce Deutschlandille) ja N 447/07 (Ranska, Tuki Turbomecalle) sekä uusimmassa asiassa C 9/2007 (Espanja, Tuki ITP:lle).

(14) Volvo Construction Equipment -yritykselle myönnettiin edullinen luottolimiitti konsernitilijärjestelmästä, mutta vain yhden vuoden ajaksi. Lisäksi yrityksen osuus konsernin liikevoitosta oli 11 prosenttia.

(15) Ks. Volvo-konsernin kirje Volvo Aerolle, päivätty 27 päivänä marraskuuta 2008.

(16) Volvo Aero ilmoitti tammikuussa 2009, että yritys aloittaisi neuvottelut ammattiliittojen kanssa tehdastyöntekijöiden määrän supistamisesta 250 henkilöllä ja toimistotyöntekijöiden noin 100 henkilöllä. Tämä on selkeä osoitus Volvo Aeron tämänhetkisistä taloudellisista vaikeuksista.

(17) Ks. esimerkiksi alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2007–2013, 38 kohta, EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(18) Parlamentti oli päättänyt vuonna 2002 asettaa käyttöön varoja ruotsalaisen ilmailuteollisuuden tulevia T&K-investointeja varten.

(19) Entisen pääjohtajan puhe hallintoneuvostolle vuoden 2004 lopulla.

(20) Valtiontuki nro N 301/03.

(21) Kilpailunvääristyminen on lisäksi vähäisempää, sillä tuote ei menestynyt.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.301.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 301

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 17. marraskuuta 2009

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 1095/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 1096/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, Aspergillus niger (CBS 109.713) -organismin tuottamaa endo-1,4-beetaksylanaasia sisältävän entsyymivalmisteen hyväksymisestä broilerien rehun lisäaineena, kyseisen valmisteen uuden käyttötavan hyväksymisestä ankkojen rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija BASF SE) ja asetuksen (EY) N:o 1458/2005 muuttamisesta ( 1 )	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 1097/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteen II muuttamisesta tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla olevien dimetoaatin, etefonin, fenamifossin, fenarimolin, metamidofossin, metomyylin, ometoaatin, oksidemetonimetyylin, prokymidonin, tiodikarbin ja vinklotsoliinin jäämien enimmäismäärien osalta ( 1 )	6
	*	Komission asetus (EY) N:o 1098/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan tuontijärjestelmän ja tariffikiintiöiden avaamisen osalta annetun asetuksen (EY) N:o 2535/2001 muuttamisesta	23

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	32,0
	MK	38,6
	TR	58,8
	ZZ	43,1
0707 00 05	EG	171,8
	JO	161,3
	MA	69,5
	TR	96,9
	ZZ	124,9
0709 90 70	MA	67,9
	TR	113,4
	ZZ	90,7
0805 20 10	MA	79,8
	ZA	117,3
	ZZ	98,6
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	52,3
	HR	64,7
	MA	58,8
	TR	73,1
	ZZ	62,2
0805 50 10	AR	55,7
	TR	73,1
	ZA	72,0
	ZZ	66,9
0806 10 10	AR	196,3
	BR	249,9
	LB	279,3
	TR	125,5
	US	288,8
	ZZ	228,0
0808 10 80	AU	171,8
	CA	69,4
	NZ	100,7
	US	91,0
	ZA	89,8
	ZZ	104,5
0808 20 50	CN	62,9
	TR	84,0
	US	72,0
	ZZ	73,0

Kiintiön numero	CN-koodi	Tavaran kuvaus (1)	Alkuperämaa	Vuotuinen kiintiö 1.1.–31.12. (tonneina)	Kannettavan tullin määrä (EUR/100 kg nettopaino)
09.0243	0406 90 29	Kashkaval-juusto	Turkki	2 300	0
	0406 90 50	juusto, joka on valmistettu lampaan- tai puhvelinmaidosta, suolavettä sisältävissä astioissa tai lampaan- tai vuohennahkaisissa leileissä
	ex 0406 90 86 ex 0406 90 87 ex 0406 90 88	Tulum Peyniri -juusto, valmistettu lampaan- tai puhvelinmaidosta, yksittäisissä muovi- tai muissa pakkauksissa, joiden paino alle 10 kg

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2009/837/EY
*	Komission päätös, tehty 10 päivänä joulukuuta 2008, valtiontuesta C 11/08 (ex N 908/06), jonka Puola aikoo myöntää BVG Medien Beteiligungs GmbH:lle (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 7813) ( 1 )	26
	2009/838/EY
*	Komission päätös, tehty 17 päivänä kesäkuuta 2009, valtiontuesta C 33/08 (ex N 732/07), jonka Ruotsi aikoo myöntää Volvo Aero Corporationin hyväksi T&K-toimintaan (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 4542) ( 1 )	41
	2009/839/EY
*	Komission päätös, tehty 13 päivänä marraskuuta 2009, luvan antamisesta jäsenvaltioille toteuttaa väliaikaisesti Egyptiä koskevia kiireellisiä toimenpiteitä Pseudomonas solanacearum (Smith) Smith -taudinaiheuttajan leviämisen estämiseksi tehdyn päätöksen 2004/4/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 8702)	52