—

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2007 (1),

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2007 – Nide I (SEC(2008) 2359 – (C6-0416/2008) (2),

—

ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuodelta 2007, pääluokka I – Euroopan parlamentti (3),

—

ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen vuodelta 2007,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2007 ja tarkastettujen toimielinten vastaukset (4),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (5),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan sekä Euratomin perustamissopimuksen 179 a artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6) ja erityisesti sen 145, 146 ja 147 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen (7) 13 artiklan,

—

ottaa huomioon varainhoitoasetuksen 147 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti,

—

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman vuoden 2007 talousarviomenettelyn suuntaviivoista pääluokkia II, IV, V, VI, VII, VIII (A) ja VIII (B) varten sekä alustavasta ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista (pääluokka I) (8),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 71 artiklan, 74 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6-0184/2009),

A.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa todetaan hallintomenoista vuodelta 2007, että kaikki toimielimet käyttivät tyydyttävällä tavalla varainhoitoasetuksen edellyttämiä valvontajärjestelmiä ja että testatuissa tapahtumissa ei esiintynyt olennaisia virheitä (9),

B.

huomauttaa, että pääsihteeri vakuutti 3. kesäkuuta 2008 saaneensa riittävän varmuuden siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa riittävät takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta,

1.

muistuttaa, että tämä vastuuvapausmenettely on viimeinen vaalikaudella 2004–2009, jonka aikana EU:n budjettihallintoon yleensä ja etenkin parlamentin budjettihallintoon on tehty monia muutoksia;

2.

muistuttaa, että uusi varainhoitoasetus pantiin täysimääräisesti täytäntöön tämän vaalikauden aikana ja että sitä tarkistettiin jälleen vuonna 2008, minkä seurauksena varainhoitoon tehtiin merkittäviä muutoksia, etenkin kiristämällä hankintoja koskevia sääntöjä ja parantamalla varainhoitomenettelyjen valvontaketjun rakennetta, lisäämällä tulojen ja menojen hyväksyjien vastuuta ja hajauttamalla varainhoidon valvontaa; toteaa, että nämä muutokset ovat edellyttäneet pätevää lisähenkilöstöä ja ylimääräistä hallinnollista työtä ja että parlamentin pääosastot ovat katsoneet niiden edistäneen tehokkaasti moitteettoman varainhoidon edellytyksiä;

3.

toteaa kuitenkin, että varainhoitoasetusta on ehkä tarkistettava perinpohjaisemmin, koska joidenkin menettelyjen soveltaminen parlamentin yksiköissä on osoittautunut liian työlääksi; on pahoillaan, että tämä on lisännyt poikkeusten määrää (ne on lueteltu vuotuisten toimintakertomusten liitteissä);

4.

muistuttaa, että uusi varainhoitoasetus, joka edellyttää erikoistuneen henkilöstön merkittävää lisäämistä, tuli voimaan samaan aikaan kuin tarkistetut henkilöstösäännöt ja yhteisöjen muuta henkilöstä koskevat palvelussuhteen ehdot (10), mikä asetti erinäisiä rajoitteita parlamentin hallinnolle;

5.

muistuttaa, että Euroopan unioniin liittyi 10 uutta jäsenvaltiota vuonna 2004 ja Bulgaria ja Romania vuonna 2007 ja että lähinnä tästä syystä henkilöstön määrä kasvoi ajalla 1. tammikuuta 2004 – 31. joulukuuta 20084 662:sta 6 101:een (kaikki ura-alueet yhteenlaskettuina); pitää näin ollen myönteisinä parlamentin hallinnon ponnisteluja hoitaa tämä henkilöstömäärän merkittävä kasvu ripeästi; toteaa lisäksi, että lähes kaikki lisävirat on perustettu laajentumisen vaikutuksesta ja että muun kuin laajentumiseen liittyvän henkilöstön nettokasvu on vain 1,2 prosenttia;

6.

panee merkille, että vuonna 2007 parlamentin avustajakorvauksista tehdyistä maksuista 99,9 prosenttia oli perusteltu säännönmukaisesti ja että tämä prosenttimäärän kasvu juontaa juurensa siitä, että puhemiehistö hyväksyi entistä paremmat tositteiden esittämistä koskevat menettelyt, hallinto ponnisteli huomattavasti asian eteen ja jäsenet kiinnittivät asiaan entistä enemmän huomiota;

7.

korostaa, että ensimmäistä kertaa parlamentin perustamisen jälkeen jäsenvaltiot pääsivät sopimukseen parlamentin jäsenten asemaa koskevista säännöistä; toteaa, että näiden sääntöjen myötä kaikki jäsenet saavat saman palkan ja ovat vakuutettuja samalla tavalla ja että näin päästään eroon kansallisissa palkoissa vallinneista huomattavista eroavaisuuksista ja saadaan aikaan kaikkia korvauksia ja palkkoja koskeva avoin järjestelmä;

8.

muistuttaa, että avustajien asemaa koskevien sääntöjen hyväksymistä pidettiin vuoden 2007 talousarvion suuntaviivoista annetussa päätöslauselmassa yhtenä ensisijaisista tavoitteista; pitää näin ollen myönteisenä, että neuvosto hyväksyi 19. joulukuuta 2008 komission ehdotuksen (KOM(2008) 786), sellaisena kuin se oli parlamentin tarkistamana (11); katsoo, että sen voimaantulon heinäkuussa 2009 pitäisi lisätä huomattavasti näiden varojen käytön avoimuutta ja taata avustajien sosiaalisten oikeuksien ja työoikeuksien täysimääräinen noudattaminen;

9.

toteaa, että Euroopan parlamentin tulot vuonna 2007 olivat määrältään 144 449 007 euroa (126 126 604 euroa vuonna 2006);

10.

panee merkille seuraavat summat, joiden perusteella parlamentin tilit varainhoitovuodelta 2007 on päätetty:

11.

toteaa, että parlamentin alkuperäisessä talousarviossa vuodeksi 2007 hyväksyttyjen määrärahojen määrä oli 1 397 460 174 euroa, mikä tarkoittaa 6 prosentin kasvua vuoden 2006 talousarvioon (1 321 600 000 euroa) nähden, ja että vuonna 2007 ei tehty lisätalousarvioita;

12.

huomauttaa, että parlamentti päätti aikaisempien vuosien tapaan olla palauttamatta käyttämättä jääneitä rahoja jäsenvaltioille ja toteuttaa sen sijaan vuoden lopussa eri budjettikohtien määrärahoista ”keräilysiirron”, jonka suuruus oli 25 000 000 euroa (2006: 37 246 425 euroa) ja jolla oli tarkoitus rahoittaa kiinteistön hankkiminen Wienistä Euroopan unionin taloa varten yhdessä komission kanssa; panee kuitenkin merkille, että 24. huhtikuuta 2007 varainhoitovuoden 2005 vastuuvapaudesta antamassaan päätöslauselmassa (13) parlamentti pyysi ottamaan kiinteistömenot talousarvion selkeyden vuoksi talousarvioon sen sijaan, että niitä rahoitettaisiin keräilysiirtojen avulla;

13.

pitää myönteisenä, että talousarvio- ja varainhallintoa koskevasta selvityksestä on – aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa toivottuun tapaan – tullut parlamentin varainhoitoa selkeästi ja avoimesti ohjaava väline kulloisenakin varainhoitovuonna, jota se koskee;

14.

panee merkille, että parlamentin tilinpitäjä totesi lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan, että hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan parlamentin taloudellisesta asemasta; panee lisäksi merkille hänen lausuntonsa, että hänen tietoonsa ei ole tullut asioita, jotka edellyttäisivät varaumien esittämistä;

15.

palauttaa mieliin puhemiehen päätöksen varainhoitovuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksymisestä;

16.

huomauttaa, että varainhoitovuoden 2007 taloudellinen tulos oli 209 985 279 euroa tappiollinen, mikä selittyy pääasiassa sillä, että vastuiden määrä kasvoi 256 095 000 euroa, ja toteaa, että tämä määrä vastaa eräille parlamentin jäsenryhmille maksettavia vanhuuseläkkeitä, jotka parlamentti rahoittaa suoraan jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteen III nojalla;

17.

pyytää pääsihteeriä ilmoittamaan, minkä suuruiset määrärahat jäsenten eläkkeisiin todennäköisesti tarvitaan jäsenten asemaa koskevien sääntöjen tultua voimaan ja miten määrä jaetaan kirjanpitotarkoituksiin parlamentin taseessa;

18.

panee merkille, että taseen liitteissä parlamentin kiinteistöjen arvoksi on kirjattu 1 015 159 978 euroa poistojen jälkeen hankintakustannusten kokonaismäärän ollessa 1 650 945 693 euroa; kehottaa pääsihteeriä selvittämään kunkin parlamentin omistuksessa olevan kiinteistön nykyistä markkina-arvoa sen hankintakustannuksiin verrattuna;

19.

pitää myönteisenä pääsihteerin johtavana valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä 3. kesäkuuta 2008 antamaa lausuntoa, joka koski tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuisia toimintakertomuksia vuodelta 2007 ja jossa hän vakuutti saaneensa riittävän varmuuden siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta;

20.

panee kuitenkin merkille hänen tarkastuslausumaan sisällyttämänsä huomautuksen, että parlamentin jäsenten korvauksia, mukaan lukien jäsenten avustajamenot, koskevasta sääntelykehyksestä on tullut niin monimutkainen, että se vakavasti vaikeuttaa moitteetonta käytännön toteutusta, ja että hän on tästä syystä tehnyt aloitteen uudesta järjestelmästä, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan heinäkuuhun 2009 mennessä;

21.

panee tyytyväisenä merkille, että kaikki pääjohtajat pystyivät antamaan varauksettoman tarkastuslausuman talousarvion toteutuksesta yksiköissään vuonna 2007;

22.

on tietoinen siitä, että toimintakertomukset ovat sisäinen hallintoväline, joiden päätarkoituksena on antaa pääsihteerille selkeä yleiskuva hallinnon toiminnasta ja erityisesti mahdollisista puutteista;

23.

huomauttaa, että kunkin pääosaston toimintakertomuksessa luetellaan poikkeukset ja eritellään poikkeamiset varainhoitoasetuksen säännöksistä ja sille alisteisista säännöistä; on huolestunut siitä, että tällaisten poikkeusten määrä on huomattavasti suurempi kuin hyväksymismerkinnän epäämisten vuotuinen keskiarvo ennen vuotta 2003 varainhoitoasetuksen uudistamista edeltävällä kaudella, jolloin varainhoidon valvojan oli hyväksyttävä kaikki toimet;

24.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon hallintomenoista vuodelta 2007, että kaikki toimielimet käyttivät tyydyttävällä tavalla varainhoitoasetuksen edellyttämiä valvontajärjestelmiä ja että testatuissa tapahtumissa ei esiintynyt olennaisia virheitä;

25.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2007 sisältyvät parlamenttia koskevat havainnot sekä parlamentin vastaukset henkilöstön palkkoihin 1. toukokuuta 2004 voimaan tulleiden tarkistettujen henkilöstösääntöjen myötä sovellettavista kertoimista ja vuodelta 2006 siirretyistä määrärahoista vuonna 2007 suoritetuista maksuista, jotka koskivat D5-rakennukseen vuonna 2008 asennettavia teräväpiirtolähetyskameroita;

26.

panee lisäksi merkille vuosikertomuksen osion aiemmissa vuosikertomuksissa esitettyjen huomautusten seurannasta ja siinä esitetyt huomautukset virkamatkoilla aiheutuneiden majoituskustannusten kiinteämääräisistä korvauksista, parlamentin avustajakorvauksen käyttöön liittyvistä tositteista ja tarpeesta määrittää jäsenten vapaaehtoiseen lisäeläkejärjestelmään liittyen selkeät säännöt parlamentin sekä eläkejärjestelmän jäsenten taloudellisista sitoumuksista ja vastuista siltä varalta, että ilmenee vastuuvajaus;

27.

panee merkille parlamentin tilintarkastustuomioistuimen kanssa pidetyssä kuulemismenettelyssä antamat vastaukset;

28.

pitää myönteisinä puhemiehistön jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista ja parlamentin avustajakorvauksesta 10. maaliskuuta 2008, 19. toukokuuta 2008 ja 7. heinäkuuta 2008 tekemiä päätöksiä, jotka seuraavat suoraan vuotta 2006 koskevien vastuuvapauspäätösten yhteydessä annetuista suosituksista; pitää lisäksi myönteisenä, että parlamentin puhemies on sitoutunut panemaan nämä päätökset täytäntöön;

29.

muistuttaa, että varainhoitoasetuksen 147 artiklan 1 kohdan mukaan komission ja muiden toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti;

30.

onnittelee näin ollen pääsihteeriä siitä, että tämä on toimittanut hallinnolta edellisessä vastuuvapauspäätöslauselmassa vaaditut selvitykset hyvissä ajoin ennen varainhoitovuotta 2007 koskevaa vastuuvapausmenettelyä;

31.

panee merkille oikeudellisen yksikön 29. huhtikuuta 2008 tekemän päätelmän (SJ 775/06) vastuuvapauden myöntämistä vuodelta 2006 koskevaan, 22. huhtikuuta 2008 annettuun parlamentin päätöslauselmaan sisältyneistä vapaaehtoista eläkerahastoa koskeneista kohdista seuraavasti: ”Puhemiehistöllä on oma toimivalta ja tehtävät, jotka on määritelty parlamentin työjärjestyksessä. On siis puhemiehistön tehtävä päättää, haluaako se noudattaa vai olla noudattamatta täysistunnon 22. huhtikuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa ilmaisemaa kantaa.”; katsoo kuitenkin, ettei tämä parlamentin työjärjestykseen perustuva päätelmä sovi täysin yhteen EY:n perustamissopimuksen 276 artiklaan perustuvan varainhoitoasetuksen 147 artiklan 1 kohdan selvän merkityksen kanssa;

32.

toteaa, että asiasta vastaavan valiokunnan sisäisen tarkastajan kanssa 20. tammikuuta 2009 pitämässä kokouksessa, joka oli avoin, internettelevision kautta lähetetty kokous, jossa sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa, sisäinen tarkastaja selitti, että hän oli vuonna 2007 hyväksynyt tai esittänyt 18 kertomusluonnosta muun muassa seuraavista aiheista:

33.

huomauttaa, että tärkeimpiä sisäisen tarkastajan vuosikertomuksessa tehtyjä päätelmiä olivat seuraavat:

34.

panee merkille sisäisen tarkastajan esittämät näkemykset seuraavista seikoista ja kannattaa niitä:

35.

muistuttaa, että parlamentti julkaisee yleiset tiedot hankintasopimuksista verkkosivustollaan ”pikalinkkien” (14) alla ja että varainhoitoasetuksen mukaisesti se julkaisee i) tarkat tiedot yli 60 000 euron arvoisista hankinnoista virallisessa lehdessä ja ii) luettelon 25 000–60 000 euron arvoisista hankinnoista verkkosivustollaan; pitää myönteisenä erittäin suurta avoimuusastetta, joka täten on saavutettu, mutta suosittaa, että saavutettavuuden parantamiseksi parlamentin verkkosivustolla on oltava myös yksi täydellinen ja kattava luettelo kaikista hankintasopimuksista;

36.

toteaa, että hallinnon budjettivallan käyttäjälle antama vuosikertomus urakoista sisältää seuraavat tiedot vuonna 2007 tehdyistä hankintasopimuksista:

37.

pitää myönteisinä tietoja, että avoimella menettelyllä tehtyjen hankintojen osuus sekä yhteenlasketun arvonsa puolesta että prosentuaalisen osuutensa puolesta kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2007:

38.

panee merkille, että hallinto on perustanut varainhoitoasetuksen 95 artiklassa tarkoitetun hankintamenettelyn ulkopuolelle suljettuja ehdokkaita tai tarjoajia koskevan tietokannan ja että se odottaa parhaillaan komissiolta ohjeita siitä, miten se koordinoidaan komission sen 17. joulukuuta 2008 hyväksymän asetuksen (15) ja päätöksen perusteella käynnistämien omien järjestelyjen kanssa;

39.

toteaa, että varainhoitoasetukseen tehdyistä tarkistuksista huolimatta siihen sisältyvät hankintoja koskevat säännöt ovat edelleen pienten toimielinten kannalta liiallisen raskaita, etenkin kun on kyse arvoltaan suhteellisen pieniä hankintoja koskevista tarjouksista; kehottaa komissiota – tämän tehdessä alustavaa työtään ennen varainhoitoasetukseen esitettävien mahdollisten muutosehdotusten laatimista – kuulemaan laajalti muiden toimielinten pääsihteereitä ja hallintoa varmistaakseen, että näiden näkökannat otetaan myös täysimääräisesti huomioon lopullisessa luonnoksessa;

40.

pitää myönteisenä johdon pääosaston sitoutuneisuutta varainhoidon jatkuvaan parantamiseen tarkastelemalla perinpohjaisesti talousarvion toteutuksen ja siihen liittyvien menettelyjen eri näkökohtia; panee erityisesti merkille pyrkimykset lisätä henkilöstön tietoisuutta talousarvioon liittyvistä toimista;

41.

palauttaa mieliin vastuuvapauden myöntämistä varainhoitovuodelta 2004 koskeneessa päätöslauselmassa ensimmäisen kerran esittämänsä ehdotuksen riskinhallintajohtajan viran perustamisesta ja katsoo, että riskinhallintajohtajalla olisi oltava laaja ammatillinen kokemus alalta, hänen olisi voitava päättää asioista itsenäisesti ja autonomisesti, hänen olisi tunnettava perusteellisesti organisaation rakenne ja hallintotapa ja hänellä olisi oltava arvovaltaa, sillä hänen esittämänsä näkemykset saattaisivat asettaa poliittiset tai hallinnolliset päätökset vaakalaudalle;

42.

pitää välttämättömänä asettaa tämä riskinhallintajohtaja sellaiseen hallinnolliseen rakenteeseen, joka voi taata näiden kriteerien täysimääräisen noudattamisen;

43.

korostaa, että turvallisuus on erittäin arkaluonteinen ala missä tahansa parlamentissa ja etenkin erittäin näkyvässä monikansallisessa parlamentissa, jossa vierailee toistuvasti valtion- ja hallitusten päämiehiä kaikkialta maailmasta; kehottaa pääsihteeriä esittämään asiasta vastaavalle valiokunnalle tilannekatsauksen tältä alalta; muistuttaa tässä yhteydessä selkeiden viestintämenettelyjen merkityksestä tilanteissa, joissa parlamentin turvallisuus on merkittävästi vaarantunut;

44.

palauttaa mieliin puhemiehistön 29. marraskuuta 2006 tekemän päätöksen, jossa hyväksyttiin pääsihteerin ehdottama toiminnan jatkuvuutta ja kriisinhallintaa koskeva strategia; korostaa, että on ehdottoman välttämätöntä vihdoinkin laatia selkeät säännöt, jotka määrittävät parlamentin hallinnon sisäisen komentoketjun ja kriisinhallintarakenteen, ja odottaa johdon pääosaston tekevän kaikkensa tämän toteutumiseksi;

45.

on huolestunut siitä, että parlamentin tiloissa esiintyy yhä enemmän pikkurikollisuutta, enimmäkseen henkilökohtaisten tavaroiden, kuten salkkujen, kannettavien tietokoneiden, matkapuhelinten jne. näpistyksiä; kannattaa kaikkia hallinnon pyrkimyksiä kohentaa parlamentin tilojen turvallisuutta;

46.

panee merkille, että parlamentti osti vuonna 2005 kuusi henkilöskanneria turvallisuusriskeistä tehdyn analyysin ja ulkopuolisen konsultin neuvojen perusteella; panee merkille, että sen jälkeen, kun nämä henkilöskannerit ostettiin, parlamentti äänesti tällaisten skannerien lentokenttäkäyttöä vastaan; pyytää näin ollen pääsihteeriä tarkastelemaan mahdollisuuksia myydä skannerit pois; pyytää, että pääsihteeristö tiedottaa tulevaisuudessa ennen vastaavia hankintoja asiasta parlamentin jäsenille ja ottaa heidät mukaan päätöksentekoon;

47.

panee merkille, että sisäasioiden pääosaston ja ulkoasioiden pääosaston toimialayksiköt toimivat vuonna 2007 täydellä teholla ja että niiden kokonaisbudjetti oli 6 519 600 euroa; panee tyytyväisenä merkille, että ne ovat yhä paremmin pystyneet huolehtimaan ensisijaisesta tehtävästään eli parlamentin elinten työn avustamisesta; on tyytyväinen toimialayksiköiden omaksumaan linjaan, jonka mukaan laatu on ulkoisen asiantuntemuksen varmistamisessa päätavoitteena, ja kehottaa näitä yksiköitä miettimään tarkoin, mikä sopimusmalli pystyy tarjoamaan korkealaatuisimmat asiantuntijapalvelut pyynnön esittäneelle valiokunnalle;

48.

panee merkille, että viestinnän pääosastoon kohdistuu yhä enemmän audiovisuaalisiin hankkeisiin sekä vierailukeskuksen toimintaan liittyviä vaatimuksia; panee tässä yhteydessä merkille uuden vierailukeskuksen valmistelutyöhön liittyvät pitkät ja raskaat menettelyt, joiden lopputuloksena on ollut 13 tarjouskilpailumenettelyä ja 20 erillistä hankintasopimusta;

49.

kehottaa pääsihteeriä täyttämään vierailukeskuksen projektiryhmää varten vuodeksi 2009 esitetyt uudet virat mahdollisimman nopeasti, jotta vierailukeskus pystyy avaamaan ovensa suurelle yleisölle vuoden 2010 alussa;

50.

pitää tervetulleena viestinnän pääosastossa aloitettua työtä, jolla valmistellaan käynnistettävää Web TV -hanketta, josta on alkuperäiseen tarjouskilpailuvaiheeseen liittyneiden vaikeuksien jälkeen nyt saatu testiversio; panee merkille, että testivaihe kesti syyskuusta 2008 maaliskuuhun 2009 ja että kansalaisille suunnattu tiedotuskampanja toteutettiin maaliskuussa 2009; panee merkille vaikeudet, joita kaikkien aikojen ensimmäiseen 20 kielellä toimivaan Web TV:hen liittyy;

51.

pitää myönteisenä, että Web TV lisää parlamentin työn avoimuutta, sillä valiokuntien kokouksia, kuulemisia ja muuta toimintaa voi seurata internetin välityksellä ja asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat seurata tärkeitä aiheita suorana lähetyksenä;

52.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 22. lokakuuta 2007 yksimielisesti vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien strategian ja toimintasuunnitelman, jonka ensimmäinen täytäntöönpanovaihe alkoi vuonna 2008 ja joka huipentuu juuri ennen Euroopan parlamentin vaaleja;

53.

pitää myönteisenä parlamentin yhä innokkaampaa osallistumista yhteiskunnalliseen ja kulttuurialan toimintaan, josta ovat esimerkkeinä Lux-elokuvapalkinto, Euroopan parlamentin journalismipalkinto, kansalaispalkinto, Euroopan nuorisolle tarkoitettu Karlspreis-palkinto, Energy Globe Award -palkinnot, AGORA ja Euroopan nuorten mediapäivät, jotka kaikki käynnistettiin vuonna 2007, sekä muut perinteiset tapahtumat;

54.

panee merkille käyttäjien tyytyväisyyden Brysselissä sijaitsevan JAN-rakennuksen uuteen audiovisuaaliseen infrastruktuuriin, joka otettiin käyttöön vuosina 2006–2008, jotta voidaan tarjota uudenaikaiset varusteet mediapalveluita ja sisäisiä palveluita varten;

55.

pitää myönteisinä tiedotustoimistojen hallinnossa tapahtuneita parannuksia, sillä etenkin varainhoito näyttää niissä parantuneen niiden tietojen mukaan, joita sisäinen tarkastaja esitti asiasta vastaavan valiokunnan kuulemistilaisuudessa 20. tammikuuta 2009; korostaa parlamentin tiedotustoimistojen uuden tehtävänkuvauksen merkitystä, sillä se parantaa niiden näkyvyyttä ja saavutettavuutta kansalaisten kannalta;

56.

pitää valitettavana, että viestinnän pääosaston keskeisiä virkoja koskevia päätöksiä jouduttiin odottamaan kauan ja että johtoportaan virkoja oli näin ollen pitkään avoimina, mikä puolestaan lisäsi virassa olevien johtajien työtaakkaa;

57.

pitää myönteisenä, että henkilöstön pääosasto otti käyttöön Streamline-sovelluksen, joka tehostaa hallintoa huomattavasti ja jota kaikki henkilöstön jäsenet voivat helposti käyttää;

58.

pitää myönteisenä henkilöstön pääosaston aloittamaa henkilöstötarpeiden kartoitusta; kehottaa henkilöstön pääosastoa edelleen jatkamaan kartoitustyötä ja noudattamaan samanlaista lähestymistapaa kuin komission vastaavassa kartoituksessa, joka on johtanut huomattaviin parannuksiin henkilöstön määrän ja tehokkuuden suhteen;

59.

panee merkille, että uudistuksen yhteydessä säädetyt siirtymäajan säännökset palkkakertoimen käyttöönotosta (henkilöstösääntöjen liite XIII) ovat erityisen epäselvät ja jopa ristiriitaisuuksia sisältävät (16), että ne ovat johtaneet eri toimielinten välillä erilaisiin tulkintoihin ja lukuisiin oikeuskäsittelyihin yhteisöjen tuomioistuimessa; korostaa selkeyden ja yksinkertaisuuden merkitystä oikeudellisten tekstien laadinnassa; vaatii, että siirtymäaika vanhasta vuotta 2004 edeltäneestä palkkataulukosta uuteen uudistuksen jälkeiseen palkkataulukkoon pidetään mahdollisimman lyhyenä (komission laatimassa uudistusta edeltäneessä selvityksessä siirtymäajan suunniteltiin päättyvän vuoteen 2006 mennessä), ja odottaa mielenkiinnolla, mihin tulokseen pääsihteerin perustama asiaa käsittelevä työryhmä tarkastelunsa jälkeen tulee;

60.

muistuttaa, että – samaan aikaan kun talous- ja budjettihallinnon henkilöstön määrä kasvoi merkittävästi tarkistetussa varainhoitoasetuksessa asetettujen edellytysten vuoksi – toimielimen mahdollisuudet houkutella pätevää taloushallinnon henkilöstöä heikkenivät, kun henkilöstösääntöihin tehtiin vuonna 2004 huomattavia muutoksia, muun muassa laskettiin huomattavasti uusien virkamiesten palkkatasoa ja muiden heille palvelukseen otettaessa maksettavien etuuksien tasoa;

61.

huomauttaa, että ainakin yksi pääosasto korostaa toimintakertomuksessaan, että jälkitarkastukset ovat hyödyllisiä korjausta edellyttävien virheiden tai puutteiden havaitsemiseksi; huomauttaa, että kaikissa pääosastoissa ei tällä hetkellä ole jälkitarkastajaa;

62.

kehottaa teettämään riippumattomalla ulkopuolisella elimellä vuoden 2004 henkilöstösääntöuudistuksen kokonaisvaikutusta käsittelevän arvion, jossa tarkastellaan uudistuksen kustannuksia ja hyötyjä ja ennen kaikkea määritetään mahdolliset tahattomat vaikutukset, jotka vaikuttavat kielteisesti toimielinten toimintaan; kehottaa pääsihteeriä teettämään samanaikaisesti henkilöstön työtyytyväisyysselvityksen;

63.

panee merkille pääsihteerin esittämän yhteenvedon yksikönpäällikön virkaa ylempiin avoimiin virkoihin hakeneiden hakijoiden määrästä; on huolestunut siitä, että suureen osaan näistä viroista oli vain vähän hakijoita (1 tai 2); pyytää ryhtymään asianmukaisiin toimiin näihin virkoihin hakevien sisäisten hakijoiden määrän lisäämiseksi;

64.

pitää valitettavana, että Strasbourgissa sijaitsevien SDM-, WIC- ja IP3-rakennusten ostamisen jälkeen niistä löydettiin asbestia paljon enemmän kuin ranskalainen asiantuntija alun perin ilmoitti; panee merkille, että asbesti on päätetty poistaa rakennuksissa työskentelevien ja vierailevien pitkän aikavälin suojelua ajatellen;

65.

pyytää puhemiestä ja pääsihteeriä varmistamaan, että asbestinpoistotyöt tehdään vastuuvapausmenettelyyn liittyneen kyselyn vastauksiin liitetyn toimintapöytäkirjan ja asiantuntijaraporttien mukaisesti ja asiantuntijoiden jatkuvan valvonnan alaisuudessa, jotta kaikki rakennuksissa purkutöiden aikana liikkuvat ja työskentelevät henkilöt ovat mahdollisimman hyvin suojattuja;

66.

panee merkille, että Brysselin liikuntakeskuksen laajennusta koskevista lopullisista kustannusarvioista päätetään meneillään olevan neuvottelumenettelyn päättyessä; kehottaa pääsihteeriä esittämään puhemiehistölle ja budjettivaliokunnalle lopulliset kustannusarviot ennen kuin töiden aloittamisesta tehdään lopullinen päätös; toteaa, ettei tähänastinen toiminta vastaa parlamentin jäsenten eikä eurooppalaisten veronmaksajien etuja;

67.

panee huolestuneena merkille, että käännöstoiminnan pääosaston toimintakertomuksessa todetaan monikielisyyttä koskevia menettelysääntöjä noudatettavan vain 60 prosentissa tapauksista ja että menettelysääntöjen noudattamatta jättäminen on erityisen räikeää eräissä valiokunnissa; katsoo, että vähäinenkin luopuminen monikielisyydestä olisi suuri vahinko demokratian ja jäsenten tehtäviin liittyvien tavanomaisten vastuiden kannalta, ja kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että menettelysääntöjä noudatetaan asianmukaisesti;

68.

tukee pääsihteerin ehdotusta käynnistää käännös- ja tulkkauspalveluiden käyttäjille – valiokunnat, valtuuskunnat ja poliittiset ryhmät mukaan lukien – suunnattuja tiedotustoimia ja ehdottaa, että tuleviin ehdotuksiin sisältyisi käyttäjien virtuaalilaskutus;

69.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi voimakkaasti tarkistetut menettelysäännöt kokouksessaan 17. marraskuuta 2008;

70.

onnittelee käännöstoiminnan pääosastoa ja tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosastoa siitä, että ne ovat pystyneet hoitamaan ripeästi siirtymisen 11 virallisen kielen käyttämisestä 23 virallisen kielen käyttöön vuosina 2004–2009;

71.

panee merkille, että tulkkien työskentelyolosuhteet ovat heikentyneet tämän vaalikauden aikana jatkuvasti kasvavan työmäärän ja virkamatkoja koskevien sääntöjen ylitulkitsemisen vuoksi; kehottaa tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosastoa tarkastelemaan asiaa kiireellisesti parantaakseen tulkkien työmotivaatiota; huomauttaa, että ongelmat koskevat enimmäkseen tärkeimpiä kieliyhdistelmiä, joilla on muita tiukempi aikataulu palvelujen suuren kysynnän vuoksi;

72.

pyytää pääsihteeriä esittämään vuodelta 2007 ja mahdollisuuksien mukaan vuodelta 2008 yhteenvedon kokouksista, jotka peruttiin niin myöhään, että tulkkien ja muun tukihenkilöstön työaikatauluja ei voinut enää muuttaa, ja sisällyttämään siihen tiedot aiheutuneista kokonaiskustannuksista sekä siitä, keneltä nämä kustannukset laskutettiin;

73.

panee merkille yksinkertaistamista käsittelevän työryhmän työn; kehottaa pääsihteeriä antamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle lyhyen selvityksen työryhmän työn tuloksista; odottaa, että kyseiseltä valiokunnalta pyydetään virallinen lausunto ennen kuin suunnitellaan minkäänlaisia muutoksia varainhoitoa koskeviin sääntöihin;

74.

vaatii, että jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden on oltava selkeät ja helposti noudatettavissa;

75.

kehottaa pääsihteeriä perustamaan kaikille jäsenille heinäkuusta 2009 alkaen avoimen palvelun, joka neuvoo heitä uusien jäsenten asemaa koskevien sääntöjen asianmukaisessa soveltamisessa ja kertoo heille niissä säädetyistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvoo avustajasopimusten asianmukaisessa käsittelyssä;

76.

katsoo, että parlamentin jäsenillä olisi parlamentaarisia tehtäviä hoitaessaan oltava oikeus käyttää heidän parlamenttityönsä aikataulun kannalta sopivinta liikennemuotoa, joka on helppokäyttöisin, nopein ja edullisin parlamentin kannalta;

77.

kehottaa pääsihteeriä antamaan käyttöön tarvittavat määrärahat ja henkilöresurssit, joiden avulla uudet avustajien asemaa koskevat säännöt voidaan panna pikaisesti täytäntöön;

78.

kehottaa teettämään riippumattomalla elimellä yleisarvion ulkopuolisten palveluntarjoajien kanssa sellaisilla aloilla, kuten tietotekniikka, turvallisuus, kahvilat, ravintolat, henkilöstöruokalat, matkatoimisto, siivous ja kiinteistöjen ylläpito, tehtyjen sopimusten moitteettomasta varainhoidosta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

79.

suosittelee, että parlamentin sisäinen tarkastaja ottaa edellä mainitut alueet ja asiat huomioon tehdessään riskianalyysiä, johon hänen tulevat työohjelmansa perustuvat;

80.

muistuttaa, että asiasta vastaavassa valiokunnassa 20. tammikuuta 2009 järjestetyssä sisäisen tarkastajan kuulemisessa kävi ilmi, että vuonna 2007 oli suuria ongelmia parlamentin tietotekniikan hallintomallissa ja että parlamentin tietotekniikkapolitiikan rakenteita, perinteitä ja hallintoa oli muutettava merkittävästi; katsoo, että parlamentin tietotekniikka on erittäin kiireellisesti saatettava vastaamaan uudenaikaisen tietotekniikkahallinnon tärkeimpiä vaatimuksia, jotka kehittäisivät sitä lähemmäs COBIT-standardeja (Control Objectives for Information and related Technology);

81.

korostaa, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää parlamentin tarpeiden ja strategioiden perusteellista analysointia, jotta poliittiset vaatimukset ja tietotekniikan välineet saadaan vastaamaan toisiaan, pitäen mielessä, että elämme yhä digitaalisemmassa maailmanlaajuisessa ympäristössä, jossa poliittisten suuntaviivojen olisi oltava lopullisen päämäärän ohjaavana tekijänä ja tietoteknisten välineiden olisi täydellisesti tuettava näitä päämääriä; katsoo, että tällainen lähestymistapa on mahdollinen vain, jos käytetään tietotekniikkahallinnon rakenteita; kehottaa näin ollen puhemiehistöä tekemään tarvittavat päätökset;

82.

on tyytyväinen, että pääsihteeri on – vastauksena aiempiin vastuuvapauspäätöslauselmiin sekä tilintarkastustuomioistuimen ja sisäisen tarkastajan kertomuksiin – onnistunut saamaan käytännössä kaikkien korvausten tasaamiseksi tarvittavat tositteet (99,9 prosenttia) kaudelta 2004–2007; panee merkille 13. joulukuuta 2006 käyttöön otetun yksinkertaistetun korvauksia koskevan menettelyn, jonka mukaan Euroopan parlamentin jäsenten ei enää tarvitse toimittaa maksuasiamiesten ja palveluntarjoajien laskuja ja maksutositteita, mutta heidän on säilytettävä ne; toteaa, että jäsenten on nyt toimitettava jäljennökset maksuasiamiesten ja palvelujentarjoajien antamista ”menoilmoituksista” ja ”laskutuksia koskevista ilmoituksista”;

83.

palauttaa mieleen varainhoitovuotta 2006 koskeneen vastuuvapauspäätöslauselmansa (17) 59 ja 61 kohdan; pyytää pääsihteeriä toimittamaan jäsenille, jotka ovat noudattaneet parlamentin avustajakorvausta koskevia sääntöjä, hallinnolta kirjeen, jossa asia todetaan;

84.

pitää myönteisenä, että pääsihteeri lupasi asiasta vastaavan valiokunnan 20. tammikuuta 2009 järjestämässä kuulemisessa, että jäsenille järjestetään heinäkuusta 2009 alkaen jäsenvaltiota kohti vähintään yksi virallinen maksuasiamies, jonka parlamentti on palkannut hallinnoimaan jäsenten paikallisia avustajia koskevia sopimuksia ja kaikkia niihin liittyviä asioita, pitäen samalla kuitenkin mielessä soveltamisohjeissa määrätyt muut vaihtoehdot;

85.

kehottaa puhemiehistöä varmistamaan paikallisille avustajille yhdenvertaisen pääsyn parlamentin kiinteistöihin sen kolmessa toimipaikassa;

86.

pitää myönteisenä, että poliittisten ryhmien tilinpäätökset (18) ja niiden sisäiset varainhoitoa koskevat säännöt julkaistaan parlamentin verkkosivustolla; kiinnittää kuitenkin huomiota eri poliittisten ryhmien laatimien sisäisten varainhoitoa koskevien sääntöjen suuriin keskinäisiin eroihin;

87.

toteaa, että vuonna 2007 alamomentin 4 0 0 0 määrärahat käytettiin seuraavalla tavalla:

88.

huomauttaa, että ulkopuoliset tilintarkastajat hyväksyivät vuonna 2007 kahden poliittisen ryhmän tilit varauksin;

89.

panee merkille, että käsitellessään päätöstä poliittisten ryhmien tilien päättämisestä varainhoitovuodelta 2007 kokouksessaan 7. heinäkuuta 2008 puhemiehistö ilman keskustelua

90.

panee lisäksi merkille, että 14. marraskuuta 2007 hajonneen ITS-ryhmän tileihin, jotka toimitettiin talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajalle 4. marraskuuta 2008, oli liitetty tilintarkastustodistus, johon i) sisältyi huomautuksia riittämättömistä sisäisistä tarkastuksista, mistä kertoi palkan maksaminen henkilöstön jäsenelle, jonka kanssa ei ollut tehty sopimusta, ja jossa ii) viitattiin entistä työntekijää vastaan aloitettuun kurinpitomenettelyyn;

91.

panee merkille, että ITS-ryhmä maksoi parlamentille takaisin avustuksensa jäljellä olevan saldon eli 317 310,23 euroa huhtikuussa 2008;

92.

panee merkille, että käsitellessään päätöstä poliittisten puolueiden tilien päättämisestä varainhoitovuodelta 2007 kokouksessaan 7. heinäkuuta 2008 puhemiehistö, joka teki päätöksen ilman keskustelua, hyväksyi lopulliset kertomukset parlamentin talousarviosta avustusta saavien poliittisten puolueiden toimintaohjelmien täytäntöönpanosta ja niiden tilinpäätökset;

93.

toteaa, että vuonna 2007 alamomentin 4 0 2 0 määrärahat käytettiin seuraavalla tavalla:

94.

huomauttaa, että tilintarkastajat vahvistivat kaikissa kertomuksissa varauksetta, että kirjanpito on suoritettu asetuksen (EY) N:o 2004/2003 (21) säännösten mukaisesti ja että kirjanpidossa annetaan oikea ja totuudenmukainen kuva poliittisten puolueiden taloudellisesta tilanteesta varainhoitovuoden 2007 päättyessä; huomauttaa, että parlamentin sisäisen tarkastajan arvio asiaan liittyvien säännösten noudattamisesta oli kriittisempi;

95.

kehottaa pääsihteeriä julkaisemaan avustusta saavien poliittisten puolueiden tilinpäätökset ja tilintarkastajien kertomukset parlamentin verkkosivustolla;

96.

pyytää, että sen asiasta vastaavalle valiokunnalle ilmoitetaan, mitä jatkotoimenpiteitä on toteutettu elokuussa 2007 julkaistun, Euroopan tason poliittisille puolueille myönnettäviä avustuksia koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta annetun sisäisen tarkastajan kertomuksen perusteella (ks. vuotta 2006 koskevan, 22. huhtikuuta 2008 annetun vastuuvapauspäätöslauselman 55 kohta);

97.

panee merkille, että kahden puolueen (AEN ja PDE) talousarvion toteutus jäi vuosien 2005 ja 2006 tapaan selvästi jälkeen alustavasta talousarviosta ja että tulojen ja menojen hyväksyjää kehotettiin perimään vuoden 2007 osalta takaisin

98.

muistuttaa, että kokouksessaan 8. lokakuuta 2008 puhemiehistö pani merkille ehdotuksen poliittisten puolueiden Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä toteuttamia vaalikampanjoita koskevista käytännesäännöistä;

99.

muistuttaa, että vuonna 2008 käsiteltiin ensimmäisen kerran asetuksen (EY) N:o 1524/2007 (22) mukaisesti parlamentin talousarviosta myönnettävää rahoitusta koskevia eurooppalaisten poliittisten säätiöiden hakemuksia; kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaansa tarkastelemaan näiden varojen käyttöä varainhoitovuotta 2008 koskevassa vastuuvapausmenettelyssä;

100.

toteaa, että keväällä 2008 vapaaehtoisessa eläkerahastossa oli 1 113 jäsentä, joista 478 oli edustajantoimessa olevia parlamentin jäseniä (61 prosenttia kaikista jäsenistä), 493 eläkeläisiä (joista 56 oli kuolleiden parlamentin jäsenten perheenjäseniä) ja 142 eläkeoikeuksia ansainneita järjestelmästä poistuneita jäseniä;

101.

huomauttaa, että rahaston varat olivat 214 887 336 euroa 31. joulukuuta 2007; toteaa, että sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2007 oli 1,2 prosenttia;

102.

panee merkille – jäsenten vapaaehtoista eläkerahastoa hallinnoivan voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen tilinpäätökseen liittyen – riippumattoman tilintarkastajan lausunnon, joka ei sisältänyt varaumia mutta jossa todettiin, että voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen varat olivat vakuutusmatemaattisesti 30 917 229 euroa alijäämäiset 31. joulukuuta 2007 (2006: 26 637 836 euroa);

103.

panee lisäksi merkille ulkopuolisen tilintarkastajan lausunnon, että lopullinen vastuu etuuksien maksamisesta on parlamentilla, kuten määrätään parlamentin hyväksymien Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklassa, jossa todetaan, että ”hankitut oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä”;

104.

katsoo, että tämä tulkinta ei täysin sovi yhteen sen kanssa, että vapaaehtoisen eläkerahaston oli alun perin tarkoitus olla toimielimen rakenteiden ulkopuolinen itsehallinnollinen yksikkö; kehottaa oikeudellista yksikköä kertomaan ennen uusien jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloa näkemyksensä siitä, onko lopullinen vastuu vapaaehtoisesta eläkerahastosta rahastolla ja sen jäsenillä vai parlamentilla, eurooppalaisten veronmaksajien edut tarkasti huomioon ottaen;

105.

panee merkille aikomuksen neuvotella parlamentin ja rahaston välisestä sopimuksesta; huomauttaa, että parlamentti ei vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa missään tapauksessa tarjoa ylimääräistä rahoitusta talousarviosta rahaston alijäämän kattamiseksi, kuten se aiemmin teki, ja lisäksi että, jos parlamentin on taattava eläkeoikeudet, sillä olisi oltava täysi valvontavalta rahastoon ja sen investointipolitiikkaan nähden;

106.

palauttaa mieleen parlamentin vapaaehtoisesta eläkejärjestelmästä teettämän riippumattoman vakuutusmatemaattisen arvion (23), jossa todettiin, että i) kassavirtatuloilla pystyttäisiin rahoittamaan eläkkeet vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen olisi ryhdyttävä realisoimaan varoja erääntyneiden eläkkeiden maksamiseksi ja lisäksi että ii) rahasto olisi voimassaoloajan päättyessä ylijäämäinen, jos järjestelmän vakuutusmatemaatikon käyttämät oletukset osoittautuvat oikeiksi; panee merkille, että pääsihteeri on tilannut uuden vakuutusmatemaattisen selvityksen, jossa tarkastellaan tilannetta syntyneen rahoitus-/pankkikriisin jälkeen;

107.

pitää myönteisenä tietoja, että, kuten aiemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa on suositeltu, rahaston jäsenet nyt maksavat yksi kolmasosaa käsittävän maksuosuutensa ulkopuoliselta yksityiseltä tililtä sen sijaan, että parlamentin hallinto pidättäisi sen automaattisesti yleisestä kulukorvauksesta;

108.

panee kuitenkin merkille, että jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteen III mukaista vanhuuseläkettä koskevat jäsenten maksuosuudet kerätään edelleen yleisestä kulukorvauksesta;

109.

panee merkille, että puhemiehistö päätti kokouksessaan 22. lokakuuta 2007 olla noudattamatta Euroopan oikeusasiamiehen suositusta (valitus 655/2006/(SAB)ID), että parlamentin olisi annettava mahdollisuus tutustua vapaaehtoisen eläkejärjestelmän jäsenluetteloon, huolimatta Euroopan tietosuojavaltuutetun antamasta myönteisestä lausunnosta; kehottaa puhemiehistöä harkitsemaan kantaansa uudelleen ja julkaisemaan luettelon parlamentin oikeudellisen yksikön neuvojen mukaisesti ja noudattaen unionin avoimuuspolitiikkaa, jonka linjana on julkistaa kaikki yhteisön rahoituksen saajat;

110.

muistuttaa, että puhemies ja pääsihteeri allekirjoittivat 27. marraskuuta 2007 sopimuksen ympäristöhyväksynnän hakemisesta parlamentin rakennuksille ja että samanaikaisesti pääsihteeri käynnisti tarvittavat menettelyt parlamentin rekisteröimiseksi yhdeksi niistä elimistä, jotka ottavat osaa EMAS-järjestelmään (ympäristöasioiden hallintajärjestelmä) Belgiassa, Ranskassa ja Luxemburgissa;

111.

huomauttaa, että parlamentin kaikilla kolmella toimipaikalla on nyt EMAS-hyväksyntä ja että se on ainoa EU:n toimielin, jolla on tällainen sertifioitu tunnustus ympäristöpolitiikan alalla;

112.

huomauttaa, että puhemiehistö asetti 18. kesäkuuta 2007 ympäristöasioiden hallintajärjestelmän ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi tavoitteeksi vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, mikä on sopusoinnussa parlamentin 24. huhtikuuta 2007 vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2005 tekemän päätöksen kanssa;

113.

pyytää pääsihteeriä antamaan asiasta vastaaville valiokunnille hyvissä ajoin ennen ensi vuoden vastuuvapausmenettelyä tiedot parlamentin 24. huhtikuuta 2007 vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2005 antamaan päätöslauselmaan sisältyvien suositusten perusteella toteutetuista ympäristötoimenpiteistä sekä tarkat tiedot niiden avulla aikaansaaduista hiilidioksidipäästövähennyksistä;

114.

panee merkille, että vuonna 2007 saatiin ratkaistua asia, joka koski vuonna 1982 todettua 4 136 125 Belgian frangin suuruista erotusta kassatilien ja liikekirjanpidon välillä; panee lisäksi merkille, että kysymys tuolloista ennakoiden hoitajaa ja avustavaa tilinpitäjää koskeneista takuutileistä ratkesi myös samassa yhteydessä.

—

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2007 (1),

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2007 – Nide I (C6-0417/2008) (2),

—

ottaa huomioon neuvoston vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2007 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2007 ja tarkastettujen toimielinten vastaukset (3),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (4),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan sekä 274, 275 ja 276 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan,

—

ottaa huomioon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin päätöksen N:o 190/2003 neuvoston jäsenvaltioiden valtuuskuntien jäsenten matkakulujen korvaamisesta (6),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (7),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 71 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6-0150/2009),

A.

ottaa huomioon, että neuvosto kieltäytyy toimittamasta parlamentille kaikkia talousarvionsa toteuttamiseen liittyviä asiakirjoja ja koko vuotuista toimintakertomustaan ja että se toimitti parlamentille ainoastaan sisäisen tarkastajansa vuotuisen toimintakertomuksen,

B.

ottaa huomioon, että neuvosto kieltäytyy vastuuvapauttaan käsittelevästä virallisesta kokouksesta parlamentin kanssa,

C.

ottaa huomioon, että Kölnissä 3. ja 4. kesäkuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä neuvostolle annetaan operationaaliset valmiudet Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) vahvistamiseksi,

D.

ottaa huomioon, että päätöksessään N:o 190/2003 neuvosto tekee erittäin selväksi, että se käyttää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) varoja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti, sekä erityisesti, että neuvoston pääsihteeri/yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on varapääsihteerin tuella täysin vastuussa varojen hallinnoinnista Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion pääluokassa II – Neuvosto, ja hän toteuttaa kaikki tarvittavat toimet taatakseen varainhoidon moitteettomuuden ja toteuttaa talousarviota Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti,

E.

ottaa huomioon, että neuvoston 23. helmikuuta 2004 tekemällä päätöksellä 2004/197/YUTP (8) hallinnointijärjestelmästä (Athene) Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoittamiseksi, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ja tällä päätöksellä sekä neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 28. huhtikuuta 2004 tekemällä päätöksellä 2004/582/EY (9) Athene-järjestelmälle myönnettävistä erioikeuksista ja vapauksista perustettiin hallinnointijärjestelmä (Athene) Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoittamiseksi, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ja myönnettiin neuvostolle erioikeuksia ja vapauksia sekä operationaalisia toimivaltuuksia;

F.

ottaa huomioon, että neuvoston 28. helmikuuta 2000 tekemässä päätöksessä 2000/178/YUTP (10) neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviin kansallisiin sotilasalan asiantuntijoihin sovellettavista säännöistä sekä neuvoston 22. tammikuuta 2001 tekemässä päätöksessä 2001/80/YUTP (11) Euroopan unionin sotilasesikunnan perustamisesta säädetään, että sotilasasiantuntijoiden palvelukseen siirtämisestä aiheutuvat kulut otetaan neuvoston talousarvioon,

G.

ottaa huomioon, että neuvoston parlamentille toimielinten välisen sopimuksen 43 kohdan mukaisesti toimittama vuotuinen selvitys YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista rajoittuu YUTP:n toimien, kuten yhteisten kantojen, yhteisten toimien ja soveltamispäätösten, kuvaamiseen,

1.

panee merkille, että vuonna 2007 neuvostolla oli käytettävissään maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 650 miljoonaa euroa (vuonna 2006 vastaava luku oli 626 miljoonaa euroa) ja että niiden käyttöaste oli 81,89 prosenttia eli alhaisempi kuin vuonna 2006 (91,79 prosenttia) ja alle muiden toimielinten keskiarvon (93,82 prosenttia);

2.

toistaa 25. huhtikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa (12) vastuuvapaudesta talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2000 ilmaisemansa kannan, jonka mukaan ”[…] Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole aiemmin kommentoineet toistensa talousarvioiden pääluokkien toteutusta; katsoo, että koska neuvoston hallintobudjetista rahoitettavat menot ovat enenevässä määrin luonteeltaan toiminnallisia ulkoasioiden, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla, tämän järjestelyn soveltamisalaa olisi selkeytettävä erottamalla perinteiset hallintomenot toimintamenoista näiden uusien politiikkojen aloilla”;

3.

ei hyväksy neuvoston lausumaa, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole aiemmin kommentoineet toistensa talousarvioiden pääluokkien toteutusta ns. herrasmiessopimuksen vuoksi; katsoo, että koska menot ovat enenevässä määrin luonteeltaan toimintamenoja, neuvoston menoja olisi valvottava samalla tavoin kuin toistenkin yhteisön toimielinten menoja osana vastuuvapausmenettelyä perustamissopimuksen 276 artiklan mukaisesti;

4.

toistaa varainhoitovuoden 2006 vastuuvapaudesta 22. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman (13) 3 kohdassa esitetyn kannan, jonka mukaan se ”pitää valitettavana, että toisin kuin muut toimielimet, neuvosto ei toimita vuosittaista toimintakertomusta parlamentille vedoten siihen, että asiasta on tehty vuonna 1970 herrasmiessopimus […] eikä varainhoitoasetuksessa vaadita sen toimittamista; kehottaa neuvostoa harkitsemaan uudestaan päätöstä olla julkaisematta toimintakertomusta ja toimittamatta sitä parlamentille ollakseen vastuullisempi suurta yleisöä ja veronmaksajia kohtaan”; muistuttaa, että tämä lausunto on myös täysin johdonmukainen parlamentin 19. helmikuuta 2008 seurattavuudesta taloudellisissa kysymyksissä antaman päätöslauselman (14) 44 ja 45 kohdan kanssa; kehottaa neuvostoa harkitsemaan uudestaan päätöstään olla julkaisematta vuotuista toimintakertomustaan verkkosivustollaan;

5.

toistaa varainhoitovuoden 2005 vastuuvapaudesta 24. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman (15) 12 kohdassa esitetyn kannan, jonka mukaan se ”kehottaa toimimaan mahdollisimman avoimesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla; pyytää neuvostoa varmistamaan […] toimielinten sopimuksen 42 kohdan noudattamisen niin, ettei YUTP:n toimintamenoja esitetä neuvoston talousarviossa; pidättää itsellään oikeuden ryhtyä tarvittaviin toimiin, jos sopimusta rikotaan”;

6.

vaatii neuvostoa ilmoittamaan kohta kohdalta menojen tarkan luonteen neuvostoa koskevan pääluokan osastossa 3 (Toimielimen erikoistehtävistä aiheutuvat menot), jotta parlamentti voisi toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti tarkistaa, että neuvoston talousarvion toteuttamiseen liittyvät menot eivät ole luonteeltaan toimintamenoja;

7.

toistaa 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman neuvoston vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan unionin yleiseen talousarvioon – 2005 (16) 58 kohdassa ilmaisemansa kannan, jonka mukaan se ”katsoo, että EU:n talousarvioon kohdistuvien taloudellisten vaikutusten todellista arviointia on tähän asti haitannut se, että neuvosto ei ole antanut ennakoivia tietoja […]; katsoo, että uuden toimielinten välisen sopimuksen allekirjoittamisen myötä nyt on tullut aika toteuttaa sekä kirjaimeltaan että hengeltään nämä määräykset, jotka nyt ovat saaneet selkeän sanamuodon”;

8.

katsoo, että perustava ja olennainen osa YUTP:hen liittyvää toimintaa on se, että neuvoston pääsihteeristön YUTP:sta vastaava henkilöstö suunnittelee, valmistelee ja valvoo toimia ja että toimet toteutetaan tiettyjen operationaalisen toimintalinjojen mukaisesti eikä osana neuvoston pääsihteeristön tavanomaista työskentelyä;

9.

panee hämmästyneenä merkille, että suuri osa (jopa 66 prosenttia) alamomentin 2 2 0 2 määrärahoista siirrettiin tulkkauksesta YUTP:aan tai ETPP:aan liittyviin matkoihin; panee merkille, että vuonna 2006 tämä määrä oli 12 672 984 euroa, ja pyytää tiedot saman budjettikohdan määrärahasta vuonna 2007; pyytää avoimuuden vuoksi luomaan tähän tarkoitukseen asianmukaisen budjettikohdan;

10.

kehottaa avoimuuteen EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin menojen suhteen;

11.

pyytää neuvostolta jälkikäteisarviointia yksittäisistä ETPP:n alalla toteutetuista toimista;

12.

vahvistaa edellä mainitun 23. toukokuuta 2007 hyväksytyn päätöslauselman 47 kohdassa esittämänsä kannan, jonka mukaan se ”toistaa […] olevansa pettynyt siihen, että neuvosto vain antaa parlamentille tietoja ja toimittaa kuvailevan luettelon edellisen vuoden aikana toteutetuista YUTP-toimista, kuten neuvosto itsekin toteaa vuosikertomusten alkusanoissa, sen sijaan että neuvosto todella kuulisi parlamenttia kunkin vuoden alussa kyseisen vuoden tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja myös niiden taloudellisista vaikutuksista, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklassa määrätään, sekä raportoisi sen jälkeen parlamentille siitä, onko parlamentin kanta otettu huomioon ja jos on, niin millä tavalla; korostaa, että tämä käytäntö merkitsee tosiasiallisesti 21 artiklan olennaisen sisällön noudattamatta jättämistä;”

13.

panee merkille, että neuvosto on tehnyt päätöksen, jolla estetään kaikki ylimääräisiin lomapäiviin liittyvät rahalliset suoritukset eläkkeelle lähdettäessä, sekä luonut sitovan järjestelmän kaikkien jäljellä olevien ylimääräisten lomapäivien pitämiseksi vuoteen 2009 mennessä; kannustaa neuvostoa noudattamaan tätä itselleen asettamaansa määräaikaa;

14.

panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto, tilintarkastustuomioistuin ja yhteisöjen tuomioistuin ovat kehittäneet uuden yhdennetyn hallinto- ja varainhoidon valvontajärjestelmän (SAP), joka otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2008 ja joka auttaa saamaan aikaan huomattavia säästöjä kustannuksissa ja lisää mukana olevien kolmen toimielimen tehokkuutta;

15.

pitää valitettavana sitä, että neuvoston sisäisen tarkastajan vuotuisen toimintakertomuksen mukaan neuvosto ei pystynyt täyttämään sisäisen tarkastuksen yksikössään avoinna olleita toimia;

16.

ottaa huomioon, että saman vuotuisen toimintakertomuksen mukaan sisäinen tarkastaja suositti talousarvion ulkopuolisten tilien (”comptes hors budget”) käytöstä poistamista; vaatii neuvostoa poistamaan tällaiset tilit käytöstä kokonaan ja välittömästi;

17.

kehottaa neuvostoa ratkaisemaan laskujen tarkastusta koskevan ongelman (”vérification des factures”) neuvoston sisäisen tarkastajan suositusten mukaisesti;

18.

katsoo, että parlamentin toistuvaa ja tähän asti evättyä pyyntöä avoimuuden ja YUTP:aan ja ETPP:aan liittyvien neuvoston menojen parlamentaarisen valvonnan lisäämisestä olisi korostettava budjettitarkistuksissa pyrkien ottamaan varaukseen neuvoston talousarvion 2010 asiaankuuluvissa budjettikohdissa olevat määrärahat;

19.

palauttaa mieliin, että 4. joulukuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 8/2007 hallinnollisesta yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla (17) parlamentti kehotti neuvostoa hyväksymään viralliset päätelmät tilintarkastustuomioistuimen havainnoista; pitää valitettavana, että neuvosto ei ole toiminut kehotuksen mukaisesti; pyytää neuvostoa antamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle tietoa syistä siihen, ettei neuvosto ole hyväksynyt virallisia päätelmiä, sekä erityiskertomuksen aiheuttamista jatkotoimista;

20.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään seuraavassa vuosikertomuksessaan erityistä huomiota neuvoston talousarvion toteutukseen;

21.

toteaa, että päätöstä lykätään seuraavista syistä:

22.

kehottaa neuvoston pääsihteeriä/YUTP:n korkeaa edustajaa toimittamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle viimeistään 15. toukokuuta 2009 mennessä kattavan kirjallisen vastauksen seuraaviin kysymyksiin:

23.

kehottaa neuvoston pääsihteeriä ja YUTP:n korkeaa edustajaa toimittamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle viimeistään 15. toukokuuta 2009:

—

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2007 (1),

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2007 – Nide I (SEC(2008) 2359 – C6-0415/2008) (2),

—

ottaa huomioon komission vuotuiset kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitovuotta 2006 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (KOM(2008) 629 ja KOM(2008) 628) sekä näiden kertomusten liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEC(2008) 2579 ja SEC(2008) 2580),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2007” (KOM(2008) 338),

—

ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2007 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (KOM(2008) 499) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2008) 2361),

—

ottaa huomioon komission kertomuksen jäsenvaltioiden vastauksista tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2006 (KOM(2008) 112),

—

ottaa huomioon Euroopan avoimuusaloitteesta 3. toukokuuta 2006 annetun komission vihreän kirjan (KOM(2006) 194),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 2/2004 ”yhtenäisestä tarkastusmallista” (single audit) (sekä yhteisön sisäisen valvonnan menettelyjä koskevan ehdotuksen) (3),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon suunnitelmasta yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen kehittämiseksi (KOM(2005) 252),

—

ottaa huomioon komission toimintasuunnitelman yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi (KOM(2006) 9), komission seurantaraportin neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle komission toimintasuunnitelmasta yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi (KOM(2007) 86) sekä raportin liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2007) 311),

—

ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2006 julkaistun ensimmäisen puolivuotiskertomuksen sisäisen valvonnan kehystä koskevan komission toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tilanteesta (SEC(2006) 1009) parlamentin päätöslauselmassa varainhoitovuotta 2004 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä esitetyn pyynnön mukaisesti,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 6/2007 jäsenvaltioiden vuotuisista yhteenvedoista, ”kansallisista ilmoituksista” sekä kansallisten tarkastuselinten EU-varojen osalta tekemästä tarkastustyöstä (4),

—

ottaa huomioon komission toimintasuunnitelman komission valvontatehtävän vahvistamiseksi rakennetoimien yhteisen hallinnoinnin yhteydessä (KOM(2008) 97),

—

ottaa huomioon komission jäsenten Hübnerin ja Špidlan komissiolle esittämän tiedonannon komission valvontatehtävän vahvistamiseksi rakennetoimien yhteisen hallinnoinnin yhteydessä laadittua toimintasuunnitelmaa koskevasta edistymiskertomuksesta (SEC(2008) 2756) sekä tiedonannon liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2008) 2755),

—

ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle, Euroopan parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle komission toimintasuunnitelmasta yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi (KOM(2008) 110) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2008) 259),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2007 ja toimielinten vastaukset (5) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (6),

—

ottaa huomioon komission 16. joulukuuta 2008 julkaiseman tiedonannon ”Tavoitteena yhteisymmärrys hyväksyttävän virheriskin käsitteestä” (KOM(2008) 866) sekä tiedonannon liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2008) 3054),

—

ottaa huomioon neuvoston 10. helmikuuta 2009 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2007 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (5587/2009 – C6-0055/2009),

—

ottaa huomioon neuvoston 10. helmikuuta 2009 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2007 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (5589/2009 – C6-0056/2009),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuinta koskevat EY:n perustamissopimuksen 246 artiklan ja sitä seuraavat artiklat,

—

ottaa huomioon etenkin julkisella sektorilla sovellettavat kansainväliset tilintarkastusta ja tilinpäätöstä koskevat standardit,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kansainvälisen vertaisarvioinnin,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta 29. helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (7), ja erityisesti sen V osaston 3 luvun, jossa käsitellään vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä, ja liitteen XII, jossa käsitellään henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (8) ja erityisesti sen 145, 146 ja 147 artiklan,

—

ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (9) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 70 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A6-0168/2009),

A.

ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 274 artiklassa määrätään, että vastuu yhteisön talousarvion toteuttamisesta kuuluu komissiolle, jonka on toteutettava talousarviota moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toimien,

B.

katsoo, että komission on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet antaakseen kaiken tukensa aloitteille, joiden tavoitteena on parantaa varainhoidon laatua myönteisen tarkastuslausuman (”DAS”) saamiseksi tilintarkastustuomioistuimelta,

C.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 184 artiklassa säädetään, että varainhoitoasetusta tarkistetaan aina kun se osoittautuu tarpeelliseksi ja ainakin kolmen vuoden välein, ja ottaa huomioon, että nykyinen kausi päättyy 1. tammikuuta 2010; toteaa, että samassa artiklassa täsmennetään, että parlamentti voi pyytää soveltamaan neuvottelumenettelyä,

D.

toteaa näyttävän siltä, että Euroopan yhteisöjen poliittinen valta muihin kuin toimeenpanovirastoihin nähden, joka on yksi edellytys sille, että näiden tilit otetaan Euroopan yhteisöjen tilien konsolidoinnin piiriin, heikkenee vuosi vuodelta ja että niiden paikka yhteisön poliittisessa organisaatiorakenteessa hämärtyy,

E.

ottaa huomioon, että tiettyjen EU:n politiikan alojen toteuttamiselle on ominaista yhteisön talousarvion toteuttaminen yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kesken, mikä merkitsee sitä, että jäsenvaltiot vastaavat noin 80 prosentista yhteisön menoista,

F.

ottaa huomioon, että parlamentti totesi vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuoden 2005 talousarvion toteuttamisesta 24. huhtikuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa (10), että kunkin jäsenvaltion on kyettävä ottamaan vastuu vastaanottamiensa EU-varojen hallinnoinnista joko yhdellä kansallisella ilmoituksella tai useilla kansallisella tasolla annettavilla ilmoituksilla,

G.

ottaa huomioon, että vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2007 tilintarkastustuomioistuin korosti yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen edistymisen arvioinnin suhteen, että ”EU-menojen luonteen vuoksi pääasiallinen virheriski liittyy lopulliseen edunsaajaan” (1.47 kohta),

H.

katsoo, että sen seikan, että jäsenvaltiot esittävät kansallisella tasolla vuotuisen yhteenvedon yhteiseen hallinnointiin liittyvistä, saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17. toukokuuta 2006 tekemän, talousarvion kurinalaisuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevan toimielinten välisen sopimuksen (11) 44 kohdan mukaisesti, pitäisi olla ensimmäinen askel hallinnointia koskevien kansallisten ilmoitusten käyttöönotossa, ja sen pitäisi selvästi edistää yhteisön talousarvion toteuttamisen parantamista ja auttaa saavuttamaan perimmäinen tavoite eli kaikkia unionin menoja koskeva myönteinen tarkastuslausuma,

I.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin esitti lausunnossaan nro 2/2004 ”yhtenäisestä tarkastusmallista” (single audit) (12) unionin tasolla hyväksyttävän virheriskin käsitteen ja että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ”kaikki valvontajärjestelmät perustuvat tarvittavien tarkastusten toteuttamisesta aiheutuneiden kustannusten ja tarkastuksilla saavutettavan hyödyn väliseen kompromissiin. Yhteisön kannalta hyötynä on varojen menettämisen riskin pieneneminen ja virheriskin rajoittaminen hyväksyttävälle tasolle.”,

J.

ottaa huomioon, että vuosikertomuksessaan 2007 tilintarkastustuomioistuin arvioi, että ”valvontakustannuksilla on merkitystä sekä EU:n talousarvion että jäsen- tai edunsaajavaltioiden kannalta” ja että ”menojen ja yksittäisten menoalojen jäännösriskin välinen tasapaino on niin tärkeä, että se olisi hyväksyttävä poliittisella tasolla (päätöksen tekisivät […] vastuuvapausviranomaiset) unionin kansalaisten puolesta” (1.52 kohdan b ja c alakohta), ja että saman vuosikertomuksen 2007 2.42 kohdan c alakohdassa tilintarkastustuomioistuin suosittelee hyväksyttävän riskin käsitteen määrittämistä aiempaa paremmin,

K.

ottaa huomioon, että Ecofin-neuvoston 8. marraskuuta 2005 antamien päätelmien 5 kohdan mukaan yhdennetyn sisäisen valvonnan toteuttaminen ja valvontaan sovellettavan lainsäädännön yksinkertaistaminen on ensisijaisen tärkeää ja Ecofin-neuvosto on pyytänyt komissiota arvioimaan valvonnan kustannuksia menoeräkohtaisesti,

L.

ottaa huomioon, että neuvoston puheenjohtajavaltio Slovenia totesi kesäkuussa 2008, pitäen mielessä neuvoston päätelmät vuodelta 2005, että Euroopan parlamentin ja neuvoston pitäisi sopia tilien perustana oleviin toimiin liittyvistä hyväksyttävinä pidettävistä riskeistä ottaen huomioon eri politiikkoihin liittyvät valvontakustannukset ja hyödyt sekä vastaavat menot (13),

M.

ottaa kuitenkin huomioon, että vaikka ulkoisen tarkastajan (tilintarkastustuomioistuin) ja tarkastetun toimielimen (komissio) välinen vuoropuhelu on välttämätöntä, varainhoidon valvonnan yleisenä kehyksenä edelleenkin säilyvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti on ulkoisen tarkastajan tehtävä arvioida riskejä ja valita tarkastusmenetelmänsä niiden perusteella,

N.

ottaa niin ikään huomioon, että tarkastuskustannukset riippuvat tietenkin hyväksyttävästä virhetasosta, mutta myös tarkastetun yksikön organisaation monitahoisuudesta sekä sen sisäisen tarkastuksen laadusta,

O.

ottaa huomioon, että sovellettaessa kansainvälisiä tarkastusstandardeja ulkoinen tarkastaja valitsee sopivat menettelyt valitakseen tarkastettavan aineiston ja saadakseen todentavaa aineistoa testimenettelyjensä tavoitteiden saavuttamiseksi; ottaa myös huomioon, että menettelyjen valinta riippuu olosuhteista ja ennen kaikkea tarkastusriskistä sekä tarkastusten tehokkuuden tavoitteesta; ottaa vielä huomioon, että ulkoisen tarkastajan on varmistettava, että käytetyt menettelyt tarjoavat riittävän ja asianmukaisen todentavan aineiston tarkastustavoitteiden saavuttamista silmällä pitäen,

P.

ottaa huomioon, että koulutuksen ja kulttuurin pääosasto on ohjelmien uudessa sukupolvessa yhdenmukaistanut toimintaohjelmat erityisesti ottamalla käyttöön yhtenäisen sisäisen tarkastuksen mallin; katsoo tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden antamat ennakko- ja jälkilausumat ovat uusia lisätekijöitä valvonnan ja sisäisten tarkastusten järjestelmissä,

Q.

ottaa huomioon, että vuotuinen vastuuvapausmenettely antaa parlamentille mahdollisuuden suoriin yhteyksiin näitä asioita hoitaviin pääasiallisiin vastuuviranomaisiin, ja että tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen perusteella se voi taata kansalaisille unionin varainhoidon parantamisen ja luoda näin päätöksille kestävämmän pohjan,

R.

ottaa huomioon, että asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 83 artiklassa säädetään, että eläkkeet maksetaan talousarviosta ja että jäsenvaltioiden on taattava etuuksien maksaminen yhdessä näiden menojen rahoittamiseksi vahvistetun jakoperusteen mukaisesti; ottaa huomioon, että henkilöstö maksaa 10,25 prosenttia palkastaan yleiseen talousarvioon eläkejärjestelmän rahoitukseen tarkoitettuna maksuosuutena,

S.

ottaa huomioon, että asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 83 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on taattava etuuksien maksaminen yhdessä, mikä tarkoittaa, että ne saattavat joutua takaamaan etuudet silloin, kun yksi tai useampi jäsenvaltio ei kykene huolehtimaan asiasta, mutta se ei tarkoita suoraan sitä, että yhteisöllä ei olisi saatavia tähän sitoutuneilta jäsenvaltioilta,

T.

ottaa huomioon, että vuosi 2007 oli kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ensimmäinen täytäntöönpanovuosi,

U.

ottaa huomioon, että vuosi 2007 oli yhdenvertaisten mahdollisuuksien eurooppalainen teemavuosi, mikä toi erityistä huomiota naisten usein kokeman syrjinnän monille ilmenemismuodoille,

V.

ottaa huomioon, että budjettivarojen käyttämisen seuraukset miehille ja naisille ovat erilaisia näiden välillä jatkuvan epätasa-arvon vuoksi,

W.

ottaa huomioon, että neuvoston olisi seuraavassa talousarviomenettelyssä otettava huomioon vuoden 2007 vastuuvapausmenettelyn tulokset ja suositukset ja tuettava uudistustoimia ja jäsenvaltioiden vastuuta, jotta tilintarkastustuomioistuimen kaikkien näiden vuosien aikana havaitsemat ongelmat voitaisiin korjata lopullisesti,

X.

ottaa huomioon, että komission, neuvoston ja parlamentin on yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen kanssa asetettava yhteiseksi tavoitteeksi myönteinen tarkastuslausuma,

1.

panee tyytyväisenä merkille komission ja eräiden jäsenvaltioiden edistymisen EU-varojen käytön ja yleisen valvontaympäristön tehostamisessa, mikä heijastuu myös tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassa ilmenevinä parannuksina;

2.

pitää myönteisenä, että komission tutkimuksen alalla toimivat pääosastot ovat edistyneet merkittävästi seitsemännen puiteohjelman hallinnointia koskevissa tarkastuksissa aiempiin puiteohjelmiin verrattuna; toistaa, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) varojen hallinnointia on parannettu edelleen, mikä johtuu erityisesti yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) toiminnasta; pitää erittäin valitettavana, että Kreikka ei vuonna 2007 vieläkään täyttänyt IACS:n toteuttamista koskevia velvoitteitaan;

3.

toteaa, että vuosi 2007 oli ensimmäinen kauden 2000–2006 monivuotisten ohjelmien päättymisvuosi, ja että paljon varoja perittiin takaisin;

4.

toteaa, että tutkimuksen ja teknisen kehittämisen varainhoidossa saatiin aikaan huomattavia parannuksia, sillä virheastetta kyettiin vähentämään yli 50 prosentilla kolmen vuoden aikana; kehottaa komissiota jatkamaan yksinkertaistamispyrkimyksiä, jotta ohjelmien käyttö kohenisi lopullisen edunsaajan kannalta;

5.

pitää myönteisinä toimia, joita komissio on toteuttanut koheesiopolitiikan varojen suhteen pannessaan täytäntöön komission valvontatehtävän vahvistamiseksi rakennetoimien yhteisen hallinnoinnin yhteydessä laadittua toimintasuunnitelmaa, joka hyväksyttiin vuoden 2006 vastuuvapauden yhteydessä; toivoo, että edellä mainitun toimintasuunnitelman ja yksinkertaistamistoimien ensimmäiset tulokset näkyvät tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa 2008;

6.

on edelleen huolissaan EU:n kriisinhallintakapasiteetin puutteesta; katsoo, että unioni on menettämässä kansainvälisten rahastojen käyttämiseen liittyvän poliittisen ohjauksen, näkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden, vaikka komissio olisi voinut hoitaa näitä rahastoja, jos se olisi noudattanut vuosien 2005 ja 2006 vastuuvapausmietintöjä ja kehittänyt oman välineen kriisin jälkeistä tilannetta varten; on erittäin huolissaan siitä, että tiettyjen YK:n virastojen EU-varojen käyttöä ei valvota ja että YK:n virastot ovat haluttomia selvittämään petostapauksia, joissa on kyse EU-varoista;

7.

ottaa huomioon tarkastuslausuman yksittäisissä osissa ilmenevät parannukset, mutta pitää valitettavana sitä, että neljäntenätoista perättäisenä vuonna tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa varainhoitovuodelta 2007 oleva tarkastuslausuma sisältää tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevan huomautuksia sisältävän lausunnon; ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen toteamuksen, että monilla menoaloilla (maatalous ja luonnonvarat, koheesiopolitiikka, tutkimus, energia ja liikenne, ulkoinen tuki sekä kehitys- ja laajentumisasiat ja koulutus ja kansalaisuus) maksuihin liittyi edelleen olennaisessa määrin virheitä, vaikkakin niiden taso vaihteli;

8.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että hallintomenoihin sekä talous- ja rahoitusasioihin liittyvissä tuloissa ja maksuissa ja Euroopan maatalouden tukirahastoon liittyvissä maksuissa ei esiintynyt olennaisia virheitä;

9.

toteaa, että etenkin valvontajärjestelmien tasolla tilanne on parantumaan päin, mutta kehitys on riittämätöntä ja liian hidasta;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin toteaa, että Euroopan yhteisöjen tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisöjen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2007 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta (tarkastuslausuma, 1 luku, VII kohta); kehottaa kuitenkin komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen esittämät huomautukset, joilla pyritään parantamaan peruskirjanpitotietojen kattavuutta ja paikkansapitävyyttä;

11.

ei pidä normaalina sitä, että tilinpäätös esitetään siten, että nettovarallisuus on 58 600 000 000 euroa negatiivinen, ja kysyy, pitäisikö jäsenvaltioilta vaadittavat rahoitusosuudet ilmoittaa saatavina, onhan henkilöstön eläkkeisiin liittyvä arviolta 33 500 000 000 euron määrä varma sitoumus; edellyttää uusia eritelmiä liitteistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden muita rahoitusosuuksia, jotka ovat arvoltaan 27 900 000 000 euroa; ottaa huomioon komission tilinpitäjän selityksen, että julkissektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja on noudatettu; ehdottaa, että olisi harkittava yhteisön eläkerahastoa, jotta nämä henkilöstöä koskevat rahoitussitoumukset voitaisiin ulkoistaa;

12.

ei ymmärrä, miksi Euroopan yhteisöjen saamia, Galileo-ohjelmaan liittyviä omaisuuseriä ei ole kirjattu vuotuiseen tilinpäätökseen, vaikka tilintarkastustuomioistuimen mukaan osapuolet (Euroopan avaruusjärjestö, Galileo-yhteisyritys ja vuonna 2004 perustettu GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen, joka otti vastuulleen entisen Galileo-yhteisyrityksen toiminnot 1. tammikuuta 2007) olivat jo allekirjoittaneet sopimukset vuoden 2007 lopussa; kehottaa siksi komissiota tekemään ehdotuksen merkittävistä eurooppalaisista hankkeista (Galileo tai Euroopan laajuiset verkot), jotka edellyttävät monivuotisen rahoituskehyksen ylittävää rahoitusta, ja niiden valvonnasta;

13.

kehottaa tutkimaan mahdollisuutta ottaa tilinpäätökseen kohta, joka koskee Euroopan yhteisöjen kiinteistökannan suuria huolto- ja kunnostustöitä, odotettaessa rakennuksiin liittyvää poistosuunnitelmaa, erityisiin osiin jaettuna ja esittäen tärkeimmät säännöllisin väliajoin korvattavat aineelliset hyödykkeet; katsoo, että näiden suuria huolto- ja korjaustöitä koskevien määräysten tueksi olisi esitettävä monivuotisia huolto-ohjelmia, joiden tavoitteena on pitää kiinteistöt moitteettomassa toimintakunnossa pidentämättä niiden käyttöikää;

14.

kehottaa varmistamaan asianmukaisesti, että pääomasidosten puuttuessa Euroopan yhteisöjen poliittinen toimivalta erillisvirastoissa, myös tilinpäätöksen konsolidoinnissa, on sellaisella tasolla, että se vastaa kansainvälisiä julkistalouden tilinpitostandardeja;

15.

ilmaisee huolensa ja epäilynsä sitä kohtaan, että voidaan missään oloissa nimittää ura-alueisiin kuulumattomia johtavia virkamiehiä AD 16 -palkkaluokan ylimmälle tasolle, jollei tästä ole mainittu erikseen henkilöstötaulukoissa, ja pyytää komissiota selvittämään henkilöstösääntöjen suomia mahdollisuuksia tämän erityisen budjettitilanteen kannalta;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että alat, joilla komissio on ottanut käyttöön asianmukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät (hallintomenoihin ja muihin menoihin sekä talous- ja rahoitusasioihin liittyvät tulot, sitoumukset ja maksut), ei esiintynyt olennaisia virheitä liittyen tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (tarkastuslausuma, 1 luku, IX kohta);

17.

pitää kuitenkin valitettavana, että yhteisön talousarvion toteuttamisen kannalta erittäin merkittävien alojen (YMP:n alaiset menot – Euroopan maatalouden tukirahastoa lukuun ottamatta – koheesio, tutkimus, energia ja liikenne, ulkoiset toimet, koulutus ja kulttuuri) osalta tilintarkastustuomioistuin toteaa jälleen kerran, että monimutkaiset tai epäselvät lakisääteiset vaatimukset johtavat siihen, että ensinnäkin lopullisen edunsaajan tasolla esiintyy paljon virheitä ja toiseksi näiden hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkuus on vain osittaista, ja tämän ongelmallisen tilanteen vuoksi myönteistä tarkastuslausumaa ei näiltä aloilta voida antaa (tarkastuslausuma, 1 luku, X–XI kohta); kehottaa komissiota tämän seurauksena analysoimaan ongelmien laajuutta ja pohtimaan mahdollisia ratkaisuja; korostaa siksi, että myönteisen tarkastuslausuman saamiseksi on perustana olevia sääntöjä ja säännöksiä yksinkertaistettava;

18.

vaatii komissiota valvomaan vielä tehokkaammin jäsenvaltioiden toimivallan piiriin siirrettyä valvontaa ja antamaan niille selvät ohjeet siitä, kuinka näitä virheitä ennakoidaan, yksilöidään ja korjataan, ja vaatii, että jos jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät ovat edelleen tehottomia, komission on tehtävä kaikkensa saadakseen jäsenvaltiot noudattamaan velvoitteitaan ja tekemään tarvittavat parannukset erityisesti keskeyttämällä maksuja ja soveltamalla rahoitusoikaisuja;

19.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin toteaa, että verrattuna edellisen ohjelmakauden alkuun maksusitoumusten käyttö on selkeästi parantunut vuonna 2007, joka oli uuden ohjelmakauden 2007–2013 ensimmäinen vuosi;

20.

katsoo kuitenkin, että toteutettaessa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai hajautetusti komission on sovellettava täysimääräisesti asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja kannettava talousarvion toteuttamisesta lopullinen vastuu, ja korostaa, että rahoitusoikaisut on tehtävä heti kun havaitaan, että jäsenvaltio ei ole korjannut sääntöjenvastaisuuksia, sen sijaan, että odotettaisiin monivuotisen jakson loppuun;

21.

panee huolestuneena merkille sääntöjenvastaisesti maksettujen yhteisön varojen takaisin perintään liittyvät ongelmat sekä sen, että jäsenvaltioissa sovelletuissa oikaisumekanismeissa annetut tiedot ovat koheesiopolitiikan tapauksessa huonolaatuisia ja joskus ristiriitaisia ja epätäydellisiä, ja että maatalouden alalla tilintarkastustuomioistuin epäilee annettujen tietojen luotettavuutta (vuosikertomus 2007, 3.26 ja 5.44 kohta);

22.

huomauttaa myös, että lopullisilla päätöksillä ja korjaustoimenpiteillä pyritään jättämään yhteisörahoituksen ulkopuolelle menot, joita ei ole toteutettu yhteisön lainsäädäntöä noudattaen, ja kehottaa jälleen yksilöimään tarkan budjettikohdan sekä vuoden, joihin perintä kohdentuu, kuten maatalouden ja luonnonvarojen aloilla tehdään;

23.

pyytää komissiota parantamaan monivuotisten perintäjärjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta myös jäsenvaltioiden tasolla ja vahvistamaan perintää ja rahoitusoikaisuja koskevat tiedot erityisesti rakennerahastojen piiriin kuuluvilla aloilla antaakseen luotettavia, politiikan eri alojen ja varojen hallinnointimenettelyjen kesken vertailukelpoisia lukuja; pyytää komissiota raportoimaan tästä parlamentille vuotuisen tilinpäätöksen liitetiedoissa kokonaiskuvan saamiseksi;

24.

kehottaa tekemään järjestelmää koskevan arvioinnin ottaen huomioon perintään liittyvät jatkuvat ongelmat;

25.

antaa täyden tukensa komissiolle maksujen keskeyttämistä koskevan lainsäädännön tiukassa soveltamisessa ja panee tyytyväisenä merkille jo toteutetut toimet sen varmistamiseksi, että varoja ei siirretä, jos komissiolla ei ole täydellisiä takeita edunsaajavaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmien luotettavuudesta;

26.

panee tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltioiden tekemien tarkastusten vuotuiset yhteenvedot kuten myös pääosastojen vuotuisiin toimintakertomuksiin 2007 sisältyvät rakennerahastoja koskevat arvioinnit ja lausumat on annettu tiedoksi vuodesta 2008 lähtien, ja kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, jotta vuotuiset yhteenvedot voidaan julkaista yhdessä komission vastausten kanssa; pitää jäsenvaltioiden laatimia vuotuisia yhteenvetoja julkisina asiakirjoina, jotka olisi siksi toimitettava myös parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle vastuuvapausmenettelyn aikana;

27.

huomauttaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan epäyhtenäisen esitystavan ja puutteellisen lisäarvon vuoksi nämä vuotuiset yhteenvedot eivät vielä muodosta luotettavaa arviointia valvontajärjestelmien toiminnasta ja vaikuttavuudesta; pitää siksi myönteisenä, että komissio on tarkistanut antamiaan ohjeita, joilla pyritään varmistamaan vuotta 2008 koskevien vuotuisten yhteenvetojen laadukkuus ja kehottaa komissiota parantamaan jäsenvaltioille annettavaa ohjeistusta vuotuisten yhteenvetojen laatimisesta; katsoo, että tarkoituksenmukaiset vuotuiset yhteenvedot vähentävät paikalla tehtäviä tarkastuksia;

28.

kehottaa siksi komissiota analysoimaan vuonna 2009 toimitettuja yhteenvetoja pyrkien optimoimaan niiden lisäarvon jäsenvaltioiden soveltamien sisäisten valvontajärjestelmien toimivuutta koskevien takeiden osalta; kehottaa lisäksi komissiota sisällyttämään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 86 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun vuosittaiseen kertomukseen jäsenvaltioiden toimittamia vuotuisia yhteenvetoja koskevan analyysin käyttäen vertailukohtana talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen määräyksiä;

29.

pitää valitettavana, että komissio ei ole täyttänyt parlamentin vuoden 2006 vastuuvapaudesta 22. huhtikuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa (14) esittämää pyyntöä laatia ennen vuoden 2009 talousarvion ensimmäistä käsittelyä asiakirja, jossa analysoidaan vuotuisten yhteenvetojen perusteella yhteisövarojen kansallisen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia kussakin jäsenvaltiossa sekä suoritettujen tilintarkastuksien tuloksia, ja toimittaa tämä asiakirja parlamentille ja neuvostolle; pahoittelee myös sitä, että tähän päivään mennessä se ei ole vielä saanut komissiolta yksityiskohtaisia tietoja ensimmäisten esitettyjen vuotuisten yhteenvetojen vertailevasta arvioinnista; pitää äärimmäisen tärkeänä raportoida vuotuisten yhteenvetojen laadusta ja varmistaa, että menettelyyn saadaan lisäarvoa esimerkiksi yhteisten ongelmien, mahdollisten ratkaisujen ja parhaiden käytäntöjen tunnistamisen avulla;

30.

kehottaa komissiota esittämään säännöllisin väliajoin tämän vuotuisten yhteenvetojen laadullisen ja määrällisen arvioinnin toimintakertomuksissa ja saattamaan nämä tiedot kaikkien asian osapuolten ja yleisön saataville vastuuvapausmenettelyn aikana; odottaa saavansa näistä arvioinneista ensimmäisen syyskuuhun 2009 mennessä ja pyytää, että sen lisäksi, että tämä kansallisten yhteenvetojen arviointi esitellään vuosittain virallisesti parlamentille, se jaettaisiin myös kaikille jäsenvaltioiden parlamenttien valiokunnille, joiden vastuualueena on julkinen varainhoito;

31.

kehottaa komissiota tekemään kolmen vuoden kuluttua kattavan arvioinnin ja analysoimaan vuotuisista yhteenvedoista saatavaa lisäarvoa EU-varoja koskevan jäsenvaltioissa toteutettavan moitteettoman varainhoidon kannalta sekä asianosaisten tilintarkastajien riippumattomuuden astetta;

32.

pitää toimielinten välisen sopimuksen 44 kohdassa annettua määräystä siitä, että jäsenvaltioiden on esitettävä vuosittain yhteenvedot saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista, tervetulleena ensimmäisenä askeleena kohti kaikkien jäsenvaltioiden kansallisia hallinnointia koskevia ilmoituksia; pyytää komissiota ilmoittamaan, mitä se on tehnyt asian suhteen, kun otetaan huomioon aiemmat vastuuvapautta koskevat päätöslauselmat, ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet vuotuisten yhteenvetojen parantamiseksi siten, että niillä on sama poliittinen painoarvo kuin kansallisilla hallinnointia koskevilla ilmoituksilla; katsoo, että komission olisi käytettävä aloiteoikeuttaan ja ehdotettava neuvoston päätöstä, jolla kansallisista ilmoituksista tehtäisiin pakollisia;

33.

on tyytyväinen siihen, että jotkut jäsenvaltiot (Tanska, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) tekivät aloitteen yhteisön varojen hallinnointia koskevan kansallisen ilmoituksen hyväksymisestä, mutta ilmaisee huolensa siitä, että tästä aloitteesta huolimatta useimmat muut jäsenvaltiot vastustavat sen käyttöönottoa, ja pahoittelee, että Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia ja Suomi eivät ole vielä toteuttaneet toimia kehittääkseen tehokkaan kansallisten ilmoitusten järjestelmän;

34.

kehottaa, ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan 3 kohdan, että yhteisen hallinnoinnin valvonnassa korostettaisiin kansallisten valvontaelinten ja tilintarkastustuomioistuimen välistä yhteistyötä; ehdottaa, että tutkittaisiin olisiko mahdollista, että kansalliset valvontaelimet antaisivat riippumattomina ulkoisina tarkastajina kansainvälisten tilinpitostandardien mukaisesti kansallisia tarkastusilmoituksia yhteisön varojen hallinnoinnista, jotka toimitettaisiin jäsenvaltioiden hallituksille otettavaksi huomioon vastuuvapausmenettelyssä tarkoitusta varten kehitettävän asianmukaisen toimielinten välisen menettelyn mukaisesti;

35.

pitää toimintasuunnitelman toteuttamisessa saavutettua edistystä kaiken kaikkiaan myönteisenä ja on tyytyväinen siihen, että suurin osa toimintasuunnitelmassa määritellyistä puutteista on korjattu;

36.

on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen toistuvasta kritiikistä, joka kohdistuu jäsenvaltioiden valvonnan laadullisiin puutteisiin; panee huolestuneena merkille edunsaajien ja kansallisten valvontaviranomaisten valitukset tarkastusten määrästä ja kustannuksista;

37.

panee samoin huolestuneena merkille, että edunsaajat ovat arvostelleet avustuksiin liittyvien ohjeiden ja ohjeistuksien, työasiakirjojen ja osallistumista koskevien sääntöjen suurta määrää; kehottaa konsolidoimaan kyseiset asiakirjat ja keskustelemaan parlamentin kanssa täytäntöönpanomääräysten yksinkertaistamisesta;

38.

uskoo, että valvontajärjestelmät heijastavat keskenään toisinaan osin päällekkäisten eri tasojen säännösten ja määräysten monimutkaisuutta; kehottaa siksi komissiota nopeuttamaan yksinkertaistamista samalla kun parlamentti otetaan täysipainoisesti mukaan; pyytää jäsenvaltioita ja alueita toteuttamaan samat toimet;

39.

kehottaa komissiota tarkistamaan kiinteämääräisen menetelmän käyttöön liittyviä ehtoja lisätäkseen luotettavuutta edunsaajien edun mukaisesti; ei pidä hyväksyttävänä kiinteämääräisten maksujen jälkikäteistä kyseenalaistamista;

40.

pahoittelee, että yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomista koskevan toimintasuunnitelman toimenpide 4, joka koskee vuoropuhelun aloittamista toimielinten välillä niistä perusperiaatteista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa, mitä tilien perustana oleviin toimiin liittyviä riskejä voidaan pitää hyväksyttävinä, on toteutettu myöhässä;

41.

muistuttaa samoin tässä yhteydessä toimintasuunnitelman tärkeästä toimenpiteestä 10, jonka tavoitteena on, että laaditaan ”analyysi valvontakustannuksista”, koska ”valvontakustannusten on oltava asianmukaisessa suhteessa valvonnasta saatavaan hyötyyn”;

42.

odottaa lisäksi, että pääosastojen toimintasuunnitelmat sisältävät jälleen tietoja jäsenvaltioissa tehtyjen tarkastusten laadusta ja sen parantamisesta, ja kehottaa komissiota luokittelemaan kaikki maksuviranomaiset ja todentamisviranomaiset;

43.

kehottaa komissiota esittämään säännöllisin väliajoin arvion yhdennetyn sisäisen valvonnan järjestelmästä, ja pyytää, että toimintakertomuksiin ja yhteenvetoon sisällytettäisiin entistä paremmin komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden yhteisen hallinnoinnin järjestelmät ottaen eritoten huomioon teknisen laadun ja eettiset kysymykset, kuten kansallisten tarkastusviranomaisten riippumattomuuden taso;

44.

kehottaa komissiota toteuttamaan perusteellisemman ja kattavamman arvion valvontajärjestelmien kutakin menoerää kohden käytetyistä resursseista kaikkia unionin menoluokkia varten, kuten parlamentti on pyytänyt aiempien vuosien vastuuvapautta koskeneissa päätöslauselmissaan, ja pyrkimään tällöin saamaan aikaan tuloksia;

45.

pyytää lisäksi komissiota analysoimaan saamiensa vuotuisten yhteenvetojen perusteella yhteisövarojen kansallisen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia kussakin jäsenvaltiossa sekä yhteisön varojen kansallisten valvontajärjestelmien kustannuksia; muistuttaa, että komissio on sitoutunut parantamaan jäsenvaltioiden vuotuisten yhteenvetojen laatua tehdäkseen niistä hyödyllisiä välineitä, joilla vähennetään virheiden riskiä tulevina vuosina; pyytää komissiota noudattamaan tätä annettua sitoumusta;

46.

on sitä mieltä, että kyseinen vertaileva arvio on toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuoden 2009 lopussa tai vuoden 2010 alussa, ja sitä tulisi käyttää pohjana toimielinten väliselle vuoropuhelulle hyväksyttävästä riskitasosta;

47.

huomauttaa, että vaikka hyväksyttävän riskitason käsite on yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksessä keskeinen käsite, joka on huomioitava silloin, kun tilintarkastustuomioistuin laatii tarkastuslausumaansa, neuvoston asetusluonnoksesta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta annetun tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 4/2006 (15) mukaan ei ole osoitettu, miten hyväksyttävän riskitason käsite määritellään;

48.

pitää yhteisymmärryksestä hyväksyttävän virheriskin käsitteestä 16. joulukuuta 2008 julkaistua komission tiedonantoa vakaana metodologisena perustana hyväksyttävän riskitason taloudelliselle arvioinnille, ja odottaa komission täydentävän tätä työtä valmistellessaan ehdotustaan talousarvioon liittyvästä hyväksyttävästä riskitasosta; myöntää tässä mielessä tämän tiedonannon tärkeyden ensimmäisenä puhtaasti taloudellisena peruslähtökohtana hyväksyttävästä riskitasosta kahdella unionin menoalalla (rakennerahastot ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto); kehottaa kuitenkin noudattamaan tässä ulkoisen tarkastajan ja tarkastuksen kohteen välisessä vuoropuhelussa kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja, joiden mukaan on ulkoisen tarkastajan tehtävä arvioida riskejä ja valita tarkastusmenettely niiden perusteella;

49.

pahoittelee komission edellä mainitussa tiedonannossa mainitsemia ongelmia riittävän luotettavien tietojen saamisessa jäsenvaltioilta ja katsoo, että tämä arvio vahingoittaa unionin julkista kuvaa;

50.

epäilee jäsenvaltioiden toimittamien tietojen luotettavuutta, ja kehottaa siksi komissiota keräämään uudelleen numerotietoja ja laatimaan niistä tilintarkastustuomioistuimen teknisen tuen turvin perusteellisen analyysin, kun kauden 2007–2013 sääntöjen vaikutukset näkyvät, ja toimittamaan tämän analyysin parlamentille ja neuvostolle ennen vuoden 2011 päättymistä;

51.

ottaa huomioon, että hyväksyttävän riskitason määrittely on erittäin tärkeää ja erittäin monimutkaista; katsoo, että hyväksyttävän riskitason olisi liityttävä tiiviisti komission ja jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien kustannus-hyötysuhdetta kullakin yhteisön menojen alalla koskevaan perusteelliseen tutkimukseen;

52.

kehottaa valvonnan kustannuksia ja hyötyjä koskevan analyysin jatkamistarpeen perusteella komissiota tekemään tilintarkastustuomioistuimen teknisen tuen turvin perusteellisen analyysin tutkimuksen, ulkosuhteiden ja hallintomenojen aloilla sekä raportoimaan havainnoista ennen vuoden 2010 päättymistä;

53.

katsoo, että virheiden vuoksi menetetyt yhteisövarat olisi myös otettava huomioon määriteltäessä hyväksyttävää virhetasoa;

54.

katsoo, että olisi suotavaa päästä konkreettisiin ehdotuksiin yhteisön varojen hallinnoinnin ja valvonnan parantamisesta ja jopa tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamisesta, ja ehdottaa, että parlamentti myöntää komissiolle seuraavassa talousarviomenettelyssä tarvittavat varat tutkimuksen tekemiseen;

55.

kehottaa komissiota tekemään viipymättä ehdotuksia myönteisen tarkastuslausuman tavoitteen saavuttamiseksi;

56.

panee merkille komission päätöksen aloittaa edunvalvojien vapaaehtoinen rekisteröinti ja arvioida järjestelmää vuoden kuluttua; on tietoinen Lissabonin sopimuksen tarjoamasta pakollisen rekisteröinnin oikeusperustasta; muistuttaa, että parlamentin tämänhetkinen rekisteri on pakollinen ja että mahdollinen yhteinen rekisteri olisi käytännössä pakollinen, koska rekisteröinti on molemmissa tapauksissa edellytyksenä parlamenttiin pääsylle;

57.

pitää valitettavana, että sen esittämästä pyynnöstä huolimatta komission jäsenille ei ole saatu uusia käytännesääntöjä, jotta olisi voitu parantaa jäsenten yksilöllistä ja kollektiivista poliittista vastuuta ja vastuuta heidän päätöksistään ja määritellä ne entistä tarkemmin, mikä koskee myös heidän yksiköidensä suorittamaa politiikkojen täytäntöönpanoa;

58.

muistuttaa uudelleen, että komissio on vastuussa EU-rahoitusta saavien tahojen toimittamien tietojen kattavuudesta sekä haku- ja vertailukelpoisuudesta, ja pitää valitettavana, että tätä tavoitetta ei ole vielä saavutettu;

59.

muistuttaa uudelleen, että komission jäsenten kabinettien henkilöstöstä, jota ei ole palkattu henkilöstösääntöjen mukaisesti, on tärkeä antaa tietoa täysin avoimesti ja julkisesti;

60.

panee merkille, että varainhoitovuodesta 2007 lähtien on ollut pakollista julkistaa tieto yhteisön varojen saajista; toteaa pahoitellen, että parlamentti ei ole saanut kokonaiskuvaa näiden tietojen julkistamisesta eikä edunsaajia tai niiden hankkeita koskevista yksityiskohdista; kehottaa komissiota arvioimaan jäsenvaltioiden julkaisemien tietojen hyödyllisyyttä suhteessa asetettuihin poliittisiin tavoitteisiin;

61.

on yllättynyt siitä, että komissio on tarjonnut talousarvioon sisältymättömiltä komission entisen Economatin tileiltä 1 500 000 euroa parlamentin kuntokeskukseen maksettavana osuutena (KOM(2008) 692), eikä hyväksy tapaa, jolla parlamentin kanssa yritetään päästä sopimukseen kyseisten varojen käytöstä; muistuttaa edellä mainitun 24. huhtikuuta 2007 antamansa, vastuuvapauden myöntämistä varainhoitovuodelle 2005 koskevan päätöslauselman 6 kohdasta, ja 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman 6 ja 7 kohdasta, jotka sisältävät huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2004, pääluokka III – Komissio (16); pyytää komissiota siirtämään talousarvioon sisältymättömien komission entisen Economatin tilien varat tavanomaiseen talousarvioon ennen kuin se tekee niiden käyttöä koskevia ehdotuksia;

62.

muistuttaa komissiota siitä, että ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja olisi suuren yleisön käytettävissä oltava kattava helppokäyttöinen tietokanta, jossa on tiedot kaikista EU:lta rahoitusta saavista lopullisista edunsaajista;

63.

panee tyytyväisenä merkille, että asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 edellisen tarkistuksen yhteydessä alulle pantu yksinkertaistaminen on osoittautunut toivotulla tavalla tehokkaaksi julkisissa hankinnoissa;

64.

huomauttaa kuitenkin, että avustuksiin liittyvät toimet ovat osoittautuneet vain osittain hyödyllisiksi; kehottaa komissiota esittämään parlamentille 1. tammikuuta 2010 mennessä ehdotuksia tarkistetuksi ja täysin konsolidoiduksi varainhoitoasetukseksi, johon sisältyy yksittäisiä meno-ohjelmia koskevia erityisiä lukuja, joissa kootaan yhteen kattavaan lähteeseen kaikki edunsaajille tai ohjelmille asetetut vaatimukset, samalla kun jatketaan avustusten myöntämisen ja valvonnan yksinkertaistamista; edellyttää asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 184 artiklan nojalla, että seuraavaan kolmen vuoden välein toteutettavaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 tarkistamiseen sovelletaan neuvottelumenettelyä;

65.

pyytää komissiota ottamaan muut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamisalaan kuuluvat toimielimet neuvotteluihin hyvin aikaisessa vaiheessa;

66.

panee huolestuneena merkille OLAFin työolosuhteet; kehottaa komissiota varmistamaan OLAFille tarvittaessa välittömän pääsyn tietokantoihinsa tutkimusten yhteydessä, jotta tutkimukset voitaisiin käynnistää ja hoitaa ilman viivästyksiä;

67.

kehottaa niin ikään takaamaan, että kolmannet edunsaajamaat antavat OLAFille kaiken tarvittavan tuen paikan päällä tehtävissä valvontakäynneissä ja tarkastuksissa sekä kaiken asiaankuuluvan tiedon toteutettujen tarkastusten seurannasta; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa tulevissa sopimuksissa määrätään, että kyseisen maan viranomaisten on toimittava täysimääräisesti yhteistyössä OLAFin kanssa;

68.

on hyvin huolissaan siitä, että ainoastaan 6,7 prosenttia OLAFin antamista oikeudellista seurantaa koskevista suosituksista todella johti oikeudenkäynteihin; ottaa huomioon, että vuonna 2007 yhteensä 60 prosenttia kaikista OLAF-tutkimuksista johti oikeudellista seurantaa koskeviin suosituksiin; pitää tilannetta sietämättömänä, sillä se heikentää oikeusvaltion periaatteita ja kansalaisten luottamusta ja siitä voivat hyötyä ainoastaan oletetut petosten tekijät; kehottaa siksi painokkaasti komissiota käyttämään kaikkea sille perussopimusten nojalla kuuluvaa valtaa, jotta kansalliset viranomaiset saataisiin tekemään tehokasta yhteistyötä yhteisössä tapahtuvien petosten torjumiseksi;

69.

pitää huolestuttavana, että vuosina 2006–2008 tehdyistä 222 sisäisestä tutkinnasta ainoastaan 37 johti kurinpitomenettelyihin ja että näistä 37 tapauksesta ainoastaan kaksi johti todellisiin seuraamuksiin, kolme keskeytettiin näytön puutteessa ja lopuista 32:sta (87 prosenttia) odotellaan edelleen tuloksia; kehottaa komissiota hoitamaan sisäiset tutkinnat yhtä tarmokkaasti kuin ulkoiset tutkinnat ja varmistamaan, että kurinpitotoimiin toistaiseksi johtamattomista keskeneräisistä tapauksista saadaan tuloksia;

70.

kehottaa jälleen kerran komissiota ottamaan käyttöön mekanismin OLAFin ja jäsenvaltioiden välistä, yhteisön petostutkinnan seurantaa koskevaa tietojenvaihtoa varten; kehottaa erityisesti komissiota varmistamaan, että kansalliset oikeusviranomaiset tiedottavat erityiskertomuksilla OLAFille säännöllisesti yhteisön petostapausten torjunnassa OLAFin toimittaman aineiston perusteella toteutettujen oikeustoimien tuloksista;

71.

toteaa, että komission toimittamien tietojen mukaan (katso kirjalliseen kysymykseen E-5221/08 annettu vastaus) kaikki 27 jäsenvaltiota sisällyttivät ensimmäistä kertaa syys–lokakuun vaihteessa 2008 välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) kohdentamista koskevat tiedot kansantalouden tilinpitotietoihinsa; ottaa huomioon, että näiden tietojen perusteella välillisten rahoituspalvelujen kohdentaminen on kasvattanut 27 jäsenvaltion EU:n bruttokansantuloa (BKTL) 149 200 000 000 eurolla vuonna 2007 (eli 1,2 prosentilla 27 jäsenvaltion EU:n BKTL:sta); katsoo, että tämä uusi tilastollinen lähestymistapa siis kasvattaa bruttokansantuloa määrällä, joka on selvästi suurempi kuin koko unionin talousarvio;