25.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/1

25.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/3

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 951/2006 (2) säädetään, että edustavana hintana pidetään valkoisen sokerin ja raakasokerin cif-tuontihintaa. Kyseiset hinnat on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II ja III kohdassa määriteltyjen vakiolaatujen osalta.

(2)

Edustavia hintoja vahvistettaessa on otettava huomioon kaikki asetuksen (EY) N:o 951/2006 23 artiklassa säädetyt tiedot lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 24 artiklassa säädettyjä tapauksia.

(3)

Mukautettaessa muun kuin vakiolaatuisen sokerin hintaa valkoista sokeria koskeviin tarjouksiin on tehtävä asetuksen (EY) N:o 951/2006 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut hinnankorotukset tai -alennukset. Raakasokerin osalta on syytä soveltaa mainitun kohdan b alakohdassa määriteltyjä korjauskertoimia.

(4)

Jos kyseessä olevan tuotteen käynnistyshinta ja edustava hinta eroavat toisistaan, tuonnille olisi vahvistettava lisätulli asetuksen (EY) N:o 951/2006 39 artiklassa säädetyin edellytyksin.

(5)

On syytä vahvistaa kyseisten tuotteiden edustavat hinnat ja lisätuontitullit asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklan mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/5

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 951/2006 (2) säädetään, että edustavana hintana pidetään melassin cif-tuontihintaa. Kyseinen hinta vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 27 artiklassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)

Edustavia hintoja vahvistettaessa huomioon on otettava kaikki asetuksen (EY) N:o 951/2006 29 artiklassa säädetyt tiedot, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 30 artiklassa säädettyjä tapauksia, ja tarvittaessa hinnat voidaan vahvistaa asetuksen (EY) N:o 951/2006 33 artiklassa säädetyn menetelmän mukaisesti.

(3)

Jotta voitaisiin mukauttaa muuhun kuin vakiolaatuun liittyvä hinta, hintoja on syytä korottaa tai laskea tarjotun melassin laadun mukaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 32 artiklan mukaisesti.

(4)

Jos kyseessä olevan tuotteen käynnistyshinta ja edustava hinta eroavat toisistaan, tuonnille olisi vahvistettava lisätuontitulleja asetuksen (EY) N:o 951/2006 39 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin. Jos tuontitullien kantaminen suspendoidaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 40 artiklan mukaisesti, näille tulleille olisi vahvistettava tietyt määrät.

(5)

On syytä vahvistaa kyseisten tuotteiden edustavat hinnat ja lisätuontitullit asetuksen (EY) N:o 951/2006 34 artiklan mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/7

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 676/2009 (2) on avattu tarjouskilpailu, joka koskee enimmäisalennusta kolmansista maista Espanjaan tuotavan maissin tuontitullista.

(2)

Tuontitariffikiintiöiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Espanjan kohdalla maissin ja durran osalta ja Portugalin kohdalla maissin osalta 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1296/2008 (3) 8 artiklan mukaisesti komissio voi päättää tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksen (ETY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tässä vahvistamisessa on otettava huomioon erityisesti asetuksen (EY) N:o 1296/2008 7 ja 8 artiklassa säädetyt perusteet.

(3)

Tarjouskilpailun voittaa se tarjouksen tekijä, jonka tarjous on tuontitullin enimmäisalennuksen suuruinen tai sitä alhaisempi.

(4)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

25.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/8

(1)

Rahoituspalveluala on keskeinen osa sisämarkkinoita ja ratkaisevan tärkeä Euroopan talouden toimivuuden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kannalta. Terve ja dynaaminen rahoitusala tarvitsee vakaan sääntely- ja valvontakehyksen, joka pystyy vastaamaan yhä tiiviimmin yhdentyneiden rahoitusmarkkinoiden haasteisiin yhteisössä.

(2)

Vuonna 2007 alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi on nostanut kysymyksen rahoituslaitosten valvonnasta ja tilinpäätösraportoinnista sekä tilintarkastuksista EU-politiikan polttavimpien kysymysten joukkoon, ja onkin tarpeen varmistaa hyvin toimiva yhteinen kehys sisämarkkinoita varten.

(3)

Maailmantaloudessa on myös tarpeen lähentää eri lainkäyttöalueiden standardeja ja laatia kansainvälisiä standardeja avointa ja demokraattisesti vastuullista menettelyä käyttäen. Siksi on tärkeää, että yhteisö osallistuu kansainväliseen rahoitusmarkkinoiden standardisointitoimintaan. Yhteisön etujen on oltava riittävästi edustettuina tässä kansainvälisessä standardisointitoiminnassa, jotta voidaan olla varmoja siitä, että yhteisön edut otetaan huomioon ja että maailmanlaajuiset standardit ovat korkealaatuisia ja sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa.

(4)

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (3), jäljempänä ’IAS-asetus’, mukaan kansainväliset tilinpäätösstandardit, jäljempänä ’IFRS-standardit’, olisi sisällytettävä yhteisön lainsäädäntöön, jotta yhtiöt, joiden arvopaperit on noteerattu säännellyillä markkinoilla yhteisössä, käyttäisivät niitä, edellyttäen, että IFRS-standardit täyttävät kyseisessä asetuksessa säädetyt edellytykset. IFSR-standardeilla on siten merkittävä rooli sisämarkkinoiden toiminnassa, ja siksi on yhteisön edun mukaista varmistaa, että IFRS-standardien laadinta- ja hyväksyntäprosesseissa syntyy standardeja, jotka ovat yhdenmukaisia sisämarkkinoiden oikeuskehyksen vaatimusten kanssa.

(5)

IFRS-standardit antaa kansainvälinen tilinpäätösstandardilautakunta (IASB) ja niitä tulkitsee kansainvälinen tilinpäätösasioiden tulkintakomitea (IFRIC), jotka molemmat ovat kansainvälisen tilinpäätösstandardikomitean säätiön (IASCF) elimiä. On siten tärkeää luoda soveltuvat rahoitusjärjestelyt IASCF:ää varten.

(6)

Liikkeeseenlaskijoita, sijoittajia ja tilinpäätösprosessiin osallistuvia kirjanpitäjiä edustavat eurooppalaiset järjestöt perustivat vuonna 2001 Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän, jäljempänä ’EFRAG’. EFRAG antaa Euroopan komissiolle IAS-asetuksen mukaisesti lausuntoja siitä, onko hyväksymistä odottava IASB:n antama tilinpäätösstandardi tai IFRIC:n tulkinta yhteisön lainsäädännön mukainen. EFRAG:tä käytetään myös yhä enemmän foorumina, joka esittää korkeammalle tasolle teknisiä kannanottoja valmisteilla olevista tilinpäätösstandardeista.

(7)

On tarpeen, että yhteisö osallistuu EFRAG:n rahoittamiseen, ottaen huomioon EFRAG:n keskeiset tehtävät sisämarkkinaoikeuden ja -politiikan tukijana ja Euroopan etujen edustajana kansainvälisessä standardisointitoiminnassa.

(8)

Kansainvälisen tilintarkastajaliiton, jäljempänä ’IFAC’, hallinnonuudistuksen seurannasta vastaava kansainvälinen seurantaryhmä perusti vuonna 2005 lakisääteisen tilintarkastuksen alalle julkisen edun valvontalautakunnan, jäljempänä ’PIOB’. PIOB:n tehtävänä on valvoa kansainvälisten tilintarkastusstandardien vahvistamiseen johtavaa prosessia ja muuta IFAC:n harjoittamaa yleishyödyllistä toimintaa. Kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja voidaan hyväksyä sovellettavaksi yhteisössä erityisesti sillä edellytyksellä, että ne on laadittu asianmukaisessa menettelyssä julkisen valvonnan alaisena ja läpinäkyvyyttä noudattaen, kuten tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta 17 päivänä toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY (4) 26 artiklassa edellytetään.

(9)

Kansainvälisten tilintarkastusstandardien sisällyttäminen yhteisön lainsäädäntöön ja PIOB:n keskeinen tehtävä sen varmistamisessa, että standardit täyttävät direktiivissä 2006/43/EY asetetut vaatimukset, merkitsee, että on yhteisön edun mukaista varmistaa, että standardien laadinta- ja hyväksyntäprosessissa syntyy standardeja, jotka ovat sopusoinnussa sisämarkkinoiden oikeuskehyksen kanssa. On siten tärkeää varmistaa soveltuvat rahoitusjärjestelyt PIOB:tä varten.

(10)

Vastaavasti on tarpeen perustaa yhteisön ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jonka avulla on mahdollisuus huolehtia EFRAG:n, IASCF:n ja PIOB:n toiminnan yhteisrahoituksesta, kun toiminnalla pyritään neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (5) 162 artiklan mukaisesti turvaamaan Euroopan unionin yleinen etu suunnittelemalla tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyviä standardeja, hyväksymällä niitä tai valvomalla standardisointiprosesseja.

(11)

On myös tarpeen myöntää avustuksia näille kolmelle oikeudelliselle tukirakenteelle, joiden yksinomaisena tavoitteena on antaa hallinnollista tukea komission päätöksellä 2009/77/EY (6) perustetulle Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitealle, komission päätöksellä 2009/78/EY (7) perustetulle Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitealle ja komission päätöksellä 2009/79/EY (8) perustetulle Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitealle, yhdessä jäljempänä ’valvontaviranomaisten komiteat’, kun ne hoitavat tehtäviään ja toteuttavat valvonnan lähentämiseen liittyvä toimia, joita ovat erityisesti kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön koulutus ja tietotekniikkahankkeiden hallinnointi.

(12)

Rahoituskriisi on osoittanut, että valvonnan lähentämisen ja yhteistyön alalla kaivataan kiireesti edistystä. On siten perusteltua, että yhteisö osallistuu valvontaviranomaisten komiteoiden sellaisten yksittäisten toimien rahoitukseen, jotka toteutetaan kyseisen edistyksen saavuttamiseksi.

(13)

Yhteisön lainsäädännön yhdenmukainen täytäntöönpano ja soveltaminen rahoituspalvelujen valvonnassa on oleellisen tärkeää sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan jäljellä olevien esteiden purkamiseksi. Eräitä kaikkein tehokkaimpia ja soveltuvimpia keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi on, että valvontaviranomaisten komiteat antavat parempaa yhteistä koulutusta kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstölle ja kehittävät yhteisiä tietotekniikan välineitä.

(14)

Valvonnan, kirjanpidon ja tilintarkastuksen alalla työskentelevät tahot ovat hyvin riippuvaisia rahoituksesta. Vaikka niillä on keskeinen asema yhteisössä, mikään yhteisön ohjelman ehdotetuista tuensaajista ei saa rahoitusta yhteisön talousarviosta. Tämä voi haitata niiden kykyä hoitaa sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä tehtäviään.

(15)

Rahoittamalla näiden elinten toimintaa yhteisö varmistaa, että ne saavat selkeää, vakaata, monipuolista, tervepohjaista ja riittävää rahoitusta ja että ne pystyvät täyttämään yleisen edun mukaiset tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti.

(16)

Olisi varattava riittävä rahoitus yhteisön rahoitusosuuden avulla, jolla tuetaan valvontaviranomaisten komiteoiden toimintaa ja kansainvälisten tilinpito- ja tilintarkastusstandardien määrittämistä ja erityisesti IASCF:n toimintaa, EFRAG ja PIOB mukaan lukien.

(17)

Yhteisön rahoituksen ehtona olisi etenkin IASCF:n erityistapauksessa oltava yhteisön pyytämien hallintouudistusten toteuttaminen käytännössä.

(18)

Toimittaessaan vuosittain luonnokset työohjelmistaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 9 päivänä lokakuuta 2008 (9) ja neuvoston 14 päivänä toukokuuta 2008 antamissa päätelmissä esitetyn kehotuksen mukaisesti valvontaviranomaisten komiteoiden olisi sisällytettävä kyseisiin työohjelmiin osasto, jossa yksilöidään ohjelmasta ilmoitusvuoden aikana rahoitetut toimet ja ilmoitettava erityisesti rahoituksen määrät ja rahoitettujen toimien tulokset sekä kuvattava toimet, joita valvontaviranomaisten komiteat aikovat esittää komissiolle rahoitettaviksi ohjelmasta seuraavan vuoden aikana.

(19)

Rahoitusmalliensa muuttamisen lisäksi IASCF ja EFRAG uudistavat parhaillaan myös hallintoaan, minkä tarpeellisuuden äskettäinen rahoituskriisi on tuonut esiin, jotta ne rakenteensa ja menettelyjensä avulla varmasti suorittaisivat yleisen edun mukaiset tehtävät riippumattomasti, tehokkaasti, avoimesti ja demokraattisen vastuullisesti. Kyseisten uudistusten tärkeyttä korostettiin rahoitusvalvontaa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Jacques de Larosière, jäljempänä ’de Larosièren ryhmä’, 25 päivänä helmikuuta 2009 päivätyssä raportissa ja komission 4 päivänä maaliskuuta 2009 päivätyssä tiedonannossa kevään Eurooppa-neuvostolle ”Elvytys Euroopassa”, ja asiaa korosti myös G20-ryhmä 2 päivänä huhtikuuta 2009 pidetyssä kokouksessaan. Uudistusten on määrä olla tehty siihen mennessä, kun yhteisön osarahoitus alkaa. IASCF:n osalta uudistus sisältäisi muun muassa kansainvälisistä kirjanpitostandardeista (IFRS) ja kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan (IASB) hallinnosta 24 päivänä huhtikuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa ja 8 päivänä heinäkuuta 2008 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä asetettujen odotusten täyttämisen, erityisesti sen, että luodaan valvontaelin, jolla on asiaankuuluvat valtuudet ja asianmukainen kokoonpano, lisätään IASCF:n standardien ja ohjelmien laadintaprosessin avoimuutta ja legitiimiyttä, parannetaan neuvoa-antavan toimikunnan tehokkuutta ja virallistetaan vaikutustenarvioinnin asema IASB:n asiaankuuluvan prosessin pakollisena osana.

(20)

Tuensaajien, jotka suorittavat kansainvälisiä toimintoja kolmansissa maissa, kuten PIOB ja IASCF, ei pitäisi enää saada yhteisön yhteisrahoitusta, jos kyseiset tuensaajat eivät kahden ensimmäisen yhteisrahoitusvuoden jälkeen ole saavuttaneet merkittävää edistystä sen varmistamiseksi, että pääosa niiden kokonaisrahoituksesta muodostuu neutraaleista rahoitusjärjestelyistä, mukaan lukien rahoitus kolmansien maiden osapuolilta.

(21)

Direktiivissä 2006/43/EY säädetään, että jäsenvaltioiden on perustettava riippumattomia tilintarkastusalan valvontaelimiä. Markkinoiden äskettäiset tapahtumat ovat kuitenkin paljastaneet puutteita monilla aloilla, kuten tilintarkastuksessa. Tilintarkastuksen laadun parantamiseksi Euroopan unionissa komission olisi annettava 1 päivään heinäkuuta 2010 mennessä kertomus tilintarkastusyritysten valvontaelinten välisen eurooppalaisen yhteistyön vahvistamisesta.

(22)

Rahoituskriisi saattaa johtaa siihen, että yhteisöön tai kansainväliselle tasolle perustetaan uusia elimiä, joiden tehtäväkenttä kattaa yhteisön tavoitteita, jotka ovat samankaltaisia kuin ehdotetun ohjelman tuensaajilla.

(23)

Ohjelmaan pitäisi voida liittää tällaisia elimiä uusina tuensaajina, jos ne täyttävät tässä päätöksessä asetetut tukikelpoisuusperusteet.

(24)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti.

(25)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta valita ohjelman uudet tuensaajat ja muuttaa liitettä vastaavasti. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa päätöksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(26)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (11) (varainhoitoasetus) ja asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002, joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, on sovellettava ottaen huomioon yksinkertaisuuden ja johdonmukaisuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän säilyminen oikeassa suhteessa verrattuna resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(27)

Rahoituskriisi on osoittanut, että Euroopan unionin rahoitusalan sääntely- ja valvontamalleja on uudistettava. Komissio ilmoitti tiedonannossaan ”Elvytys Euroopassa” aikovansa esittää tarvittavat lainsäädäntöaloitteet, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon de Larosièren ryhmän päätelmät. Eurooppa-neuvoston 19 ja 20 päivänä maaliskuuta 2009 pidetyssä kokouksessa sovittiin, että olisi parannettava rahoituslaitosten sääntelyä ja valvontaa Euroopan unionissa käyttäen toimien perustana de Larosièren ryhmän raporttia. Komission olisi esitettävä asianmukaisia ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 1 päivään heinäkuuta 2010 mennessä.

(28)

Päätöksessä olisi säädettävä mahdollisuudesta eräiden elinten toiminnan yhteisrahoitukseen, kun ne ajavat yhteisön yleistä etua yhteisön laajuisissa rahoituspalveluihin liittyvissä asioissa ja suunnittelevat tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyviä standardeja, hyväksyvät niitä tai valvovat niihin liittyvää standardisointitoimintaa.

(29)

Yhteisön rahoitusta ehdotetaan annettavaksi tarkasti määritellyille, määrältään rajatuille merkittävimmille rahoituspalvelualan elimille. Nykyisessä institutionaalisessa kehyksessä toteutettavat uudet rahoitusjärjestelyt takaavat vakaan, monipuolisen, tervepohjaisen ja riittävän rahoituksen, jonka turvin asianomaiset elimet pystyvät täyttämään yhteisöön liittyvät tai yhteisön yleisen edun mukaiset tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. Rahoitustukea myönnetään varainhoitoasetuksessa ja asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan päätöksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

a)

toiminnot, joilla tuetaan valvonnan lähentämiseen pyrkivän yhteisön politiikan toteuttamista erityisesti kouluttamalla kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstöä ja hallinnoimalla tietotekniikkahankkeita rahoituspalvelujen alalla; ja

b)

toiminnot, joilla tuetaan tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvän yhteisön politiikan toteuttamista laatimalla standardeja tai osallistumalla niiden laadintaan, soveltamalla, arvioimalla tai seuraamalla standardeja tai valvomalla standardisointiprosesseja.

a)

sen on oltava voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen oikeushenkilö, jonka tavoitteena on turvata Euroopan unionin yleinen etu asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 162 artiklan mukaisesti; ja

b)

mikään varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdassa, 94 artiklassa tai 96 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyistä tilanteista ei saa koskea sitä avustuksen myöntämisajankohtana.

a)

kun on kyse liitteessä olevassa A jaksossa luetelluista tuensaajista, yhteisön rahoitus on annettava toiminta-avustuksina; ja

b)

kun on kyse liitteessä olevassa B jaksossa luetelluista tuensaajista:

a)

niiden yksinomaisena tavoitteena on oltava liitteessä olevassa B jaksossa lueteltujen tuensaajien auttaminen hallinnollisen tuen antamisessa valvontaviranomaisten komiteoille toimikohtaisista avustuksista tehdyissä päätöksissä määriteltyjen hankkeiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi, ja

b)

liitteessä olevassa B jaksossa lueteltujen tuensaajien hallinnollisen tukitehtävän on oltava selvästi mainittu niiden perussäännössä.

a)

tietotekniikkahankkeet;

b)

kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön koulutusohjelmat ja henkilövaihtojärjestelyt;

c)

kokousten, seminaarien, koulutusten ja asiantuntijatapaamisten järjestäminen;

d)

julkaisujen laatiminen ja julkaiseminen, muiden tiedotustoimien valmistelu ja toteuttaminen;

e)

tutkimusten toteuttaminen ja valmistelu; ja

f)

muut erityiset tukitoiminnot, joka liittyvät yhteisön kirjanpito- ja tilintarkastuslainsäädäntöön tai -politiikkaan tai valvonnan lähentämiseen tai yhteistyöhön.

a)

elin on jonkin liitteessä luetellun tuensaajan suora seuraaja;

b)

elin harjoittaa toimintaa, joka tukee valvonnan lähentämiseen ja rahoituspalvelualan yhteistyöhön pyrkivän yhteisön politiikan toteuttamista; tai

c)

elin on suoraan osallisena toiminnassa, jolla tuetaan tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvän yhteisön politiikan toteuttamista laatimalla kansainvälisiä standardeja tai osallistumalla niiden laadintaan, soveltamalla, arvioimalla tai seuraamalla näitä standardeja tai valvomalla standardisointiprosesseja.

a)

täyttää tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetun edellytyksen, sille voidaan myöntää liitteessä luetellulle edeltäjälle kuulunut avustus edellyttäen, että toimikohtaisen avustuksen tapauksessa kyseinen elin täyttää myös 6 artiklan mukaiset tukikelpoisille toiminnoille asetetut edellytykset; tai

b)

täyttää 6 artiklan mukaiset tukikelpoisille toiminnoille asetetut edellytykset ja tämän artiklan 2 kohdan b tai c alakohdassa säädetyt edellytykset, sille voidaan myöntää toimikohtainen avustus.

a)

tuensaaja toimittaa vuosittain kertomuksen ohjelmasta toimikohtaisella avustuksella rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä sekä loppukertomuksen toimen päätyttyä; ja

b)

tuensaaja toimittaa vuosittain jokaisen ohjelmasta toiminta-avustuksella rahoitetun työohjelman osalta työohjelman toteuttamista koskevan toiminta- ja rahoituskertomuksen sekä loppukertomuksen sen jälkeen, kun yhteisön rahoitusta koskeva tukikelpoisuusaika on päättynyt.

25.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/17

(1)

Neuvosto hyväksyi 11 päivänä lokakuuta 2004 yhteisen kannan 2004/694/YUTP (1) kaikkien niille henkilöille kuuluvien varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämiseksi, jotka entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin on asettanut syytteeseen sotarikoksista, mutta joita se ei ole saanut vangituksi.

(2)

Yhteistä kantaa 2004/694/YUTP sovelletaan 10 päivään lokakuuta 2009.

(3)

Yhteisen kannan 2004/694/YUTP voimassaoloa tulisi jatkaa 12 kuukaudella.

(4)

Yhteisön täytäntöönpanotoimista on säädetty tiettyjen rajoittavien toimenpiteiden käyttöönotosta entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen toimeksiannon tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi 11 päivänä lokakuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1763/2004 (2),