22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1487/2005 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien viimeisteltyjen polyesterifilamenttikankaiden, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa. Edellä mainitun asetuksen antamiseen johtaneen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisen ajan, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’.

(2)

Mainittuja toimenpiteitä muutettiin absorptiotutkimuksen perusteella neuvoston asetuksella (EY) N:o 1087/2007 (3). Tällä hetkellä voimassa olevat tullit vaihtelevat 14,1 prosentista 74,8 prosenttiin.

(3)

Komissio vastaanotti 1 päivänä huhtikuuta 2008 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen pyynnön käynnistää osittainen välivaiheen tarkastelu, jossa tutkitaan, kuuluvatko tietyt tuotelajit nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalaan.

(4)

Pyynnön esitti Saksassa toimiva maahantuoja Hüpeden GmbH & Co. KG, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(5)

Pyynnön esittäjän mukaan tuotetta, jota se tuo maahan, käytetään yksinomaan johtojen eristämisessä käytettävään erityiseen teippiin moottoreiden, lähinnä autojen moottoreiden, johtosarjoissa, jäljempänä ’teippilaatu’, ja teippilaadun tekniset ja kemialliset ominaisuudet poikkeavat niistä, jotka tarkasteltavana olevalle tuotteelle määriteltiin alkuperäisessä tutkimuksessa. Erityisesti teippilaadun vetolujuus ja väri vaikuttivat erilaisilta. Pyynnön esittäjä väitti, että tästä syystä teippilaatu pitäisi jättää alkuperäisen tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle eikä siihen pitäisi soveltaa edellä mainittuja toimenpiteitä.

(6)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanoa varten oli olemassa riittävä näyttö, mistä syystä se ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä26 päivänä kesäkuuta 2008 julkaistussa ilmoituksessa (4) panevansa perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka koskee ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää. Erityisesti tarkastelussa oli selvitettävä, kuuluuko teippilaatu alkuperäisessä tutkimuksessa määriteltyyn tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(7)

Komissio ilmoitti virallisesti osittaisen välivaiheen tarkastelun käynnistämisestä Kiinan viranomaisille ja kaikille muille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, eli asianomaisen maan vientiä harjoittaville tuottajille sekä yhteisön tuottajille, käyttäjille ja tuojille. Intressitahoille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulemista vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(8)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille osapuolille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)

Tarkastelun rajatun kohteen vuoksi sitä varten ei määritetty tutkimusajanjaksoa. Kyselylomakkeisiin saadut vastaukset kattoivat 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän elokuuta 2008 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’. Tarkastelujaksolta pyydettiin tietoja sekä teippilaadun että polyesterifilamenttikankaiden kaikkien tuotelajien myyntiin ja ostoon liittyvistä määristä ja arvoista samoin kuin tuotantomäärästä ja -kapasiteetista. Lisäksi asianomaisilta osapuolilta pyydettiin kommentteja teippilaadun ja polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien tuotantoprosessiin, teknisiin ominaisuuksiin, käyttötarkoituksiin ja keskinäiseen vaihdettavuuteen yms. liittyvistä eroavaisuuksista tai samankaltaisuuksista.

(10)

Vastaus kyselylomakkeeseen saatiin pyynnön esittäjältä, yhdeltä kiinalaiselta teippilaadun vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä yhteisössä toimivalta teippilaadun tuottajalta, kahdelta yhteisössä toimivalta polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien tuottajalta sekä yhdeltä teippilaadun käyttäjältä.

(11)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot sen arvioimiseksi, pitäisikö voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalaa muuttaa, ja teki tarkastuskäynnin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(12)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella päädyttiin tämän tarkastelua koskevan tutkimuksen päätelmiin, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia.

(13)

Osapuolten toimittamat suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin, ja niihin vastataan jäljempänä olevissa kappaleissa.

(14)

Tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi on alkuperäisessä asetuksessa määritelty Kiinasta peräisin olevat värjätyt (myös valkoiseksi värjätyt) tai painetut synteettikuitufilamenttilangasta kudotut kankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia teksturoituja ja/tai teksturoimattomia polyesterifilamentteja ja jotka luokitellaan nykyisin CN-koodeihin ex 5407 51 00, 5407 52 00, 5407 54 00, ex 5407 61 10, 5407 61 30, 5407 61 90, ex 5407 69 10 ja ex 5407 69 90.

(15)

Ensiksi tutkittiin, kuuluuko teippilaatu niiden toimenpiteiden soveltamisalaan, joita tiettyjen alkuperäisessä asetuksessa kuvattujen Kiinasta peräisin olevien viimeisteltyjen polyesterifilamenttikankaiden osalta on otettu käyttöön. Sen jälkeen tutkittiin, voitaisiinko soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden määritelmää muuttaa sen perusteella, että teippilaatu ja polyesterifilamenttikankaiden muut tuotelajit eivät ole yksi ainoa tuote.

(16)

On muistettava, että polyesterifilamenttikankaat valmistetaan kutomalla polyesterilangasta, minkä jälkeen kankaat viimeistellään. Langat voivat olla värjättyjä tai värjäämättömiä. Viimeistely käsittää yleensä kudottujen kankaiden painamisen tai värjäämisen, mutta kangasta voidaan viimeistellä lisää esimerkiksi persikkamaisen pinnan tai vettähylkivyyden aikaan saamiseksi.

(17)

Alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan, että tarkasteltavana oleva tuote olisi erotettava sellaisista erivärisistä langoista kudotuista polyesterifilamenttikankaista, jotka valmistetaan värjätystä langasta ja joiden kuviointi tehdään kutomalla. Tällaiset kankaat luokitellaan CN-koodeihin 5407 53 00 ja 5407 61 50, eivätkä ne kuulu tuotteen määritelmän piiriin eikä niihin siten myöskään sovelleta voimassa olevia polkumyyntitoimenpiteitä.

(18)

Pyynnön esittäjä väitti tarkastelupyynnössään, että kyseinen teippilaatu ei kuulu alkuperäisessä asetuksessa määritellyn tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän piiriin, koska se on tehty värjätystä langasta ja vastaa siten edellä 17 kappaleessa kuvattua tuotetta. Pyynnön esittäjä ilmoitti myös tullanneensa Kiinasta peräisin olevan teippilaadun tuonnin säännöllisesti CN-koodiin 5407 53 00, myös ennen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön ottamista vuonna 2005. Tämän väitteen osalta on huomattava, että tämän polkumyynnin vastaisen asetuksen kaltainen asetus ei ole asianmukainen oikeudellinen väline sen määrittämiseksi, mihin CN-koodiin tällaiset lähetykset olisi pitänyt luokitella. Tämä kysymys on esitettävä kansallisille viranomaisille ja käytettävä tarvittaessa sitovia tullitariffitietoja ja/tai tehtävä ennakkoratkaisupyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle. Jos mikään pyynnön esittäjän maahantuomista tuotteista ei kuitenkaan kuulu alkuperäisellä asetuksella käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalaan, tällä tarkastelua koskevalla tutkimuksella ei vaikuttaisi olevan käytännön merkitystä. Tutkimuksessa kävi tältä osin ilmi, että teippilaatu on todellakin valmistettu värjätyistä langoista mutta että kyseiset langat eivät ole erivärisiä eikä tuotteeseen tehdä selviä kuvioita kyseisistä langoista kutomalla. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa katsotaan, että teippilaatu on erotettavissa 17 kappaleessa kuvatusta tuotteesta.

(19)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että teippilaatua olisi pidettävä erivärisistä langoista tehtynä, koska hiili ei sula polyesterilankaan tasaisesti vaan luo lankaan mustan värin eri sävyjä. Pyynnön esittäjä perustelee väitettään viittaamalla tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (5) liitteessä I olevan toisen osan XI jakson alanimikehuomautuksiin, joiden mukaan erivärisistä langoista kudottu kangas kattaa sellaiset kudotut kankaat, jotka koostuvat saman värin eri sävyä olevista langoista, sekä viittaamalla riippumattomien asiantuntijoiden lausuntoihin.

(20)

Vastauksena tähän väitteeseen muistutetaan, että tässä asetuksessa ei ole tarkoitus määritellä, mihin CN-koodiin teippilaadun tuonti olisi tullattava. Näin ollen väite katsottiin tämän tutkimuksen kannalta epäoleelliseksi, koska tulliluokituksiin liittyvät kysymykset kuuluvat ensisijaisesti kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimivaltaan, kuten edellä todetaan.

(21)

Tarkastelupyynnössään pyynnön esittäjä väitti lisäksi, että alkuperäisen tutkimuksen käynnistämisvaiheessa ja väliaikaisessa vaiheessa keskityttiin ainoastaan vaatteiden valmistukseen tarkoitettuihin polyesterifilamenttikankaisiin ja että vain tämän tyyppisten kankaiden oli tarkoitus kuulua tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän piiriin ja olla polkumyyntitoimenpiteiden kohteena. Pyynnön esittäjä väitti myös, että alkuperäisen tutkimuksen tuotemääritelmää laajennettiin vasta alkuperäisessä asetuksessa, jolla käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet koskivat kaikkia käyttötarkoituksia. Se väitti vielä, että teippilaatua käytetään hyvin erityisiin autoteollisuuden käyttösovelluksiin eikä sen tästä syystä voida katsoa kuuluvan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(22)

Tämän väitteen osalta on huomattava, että alkuperäisen tutkimuksen käynnistämistä koskevassa ilmoituksessa (6) viitattiin polyesterifilamenttikankaisiin, joita ’tavallisesti käytetään vaatteiden valmistukseen’, eikä polyesterifilamenttikankaisiin, joita käytetään ainoastaan vaatteiden valmistukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää ei ole laajennettu tutkimuksen käynnistämisvaiheen ja lopullisten toimenpiteiden käyttöön ottamisen välillä, kuten pyynnön esittäjä väittää. Tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä komission asetuksessa (EY) N:o 426/2005 (7), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, on sama kuin alkuperäisen tutkimuksen perusteella annetussa asetuksessa eli alkuperäisessä asetuksessa, lukuun ottamatta tuotemääritelmän selvennystä sisällyttämällä siihen valkoiseksi värjätty polyesterifilamenttikangas. Kummankaan asetuksen artiklaosassa (1 artiklan 1 kohta) tai johdanto-osan kappaleissa olevassa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmässä ei jätetä erityistä käyttötarkoitusta varten maahantuotuja polyesterifilamenttikankaita tullin ulkopuolelle. Erityisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 11 kappaleen ensimmäisessä virkkeessä tarkasteltavana oleva tuote kuvataan sen fyysisten ominaisuuksien avulla. Siinä todetaan ainoastaan, että polyesterifilamenttikankaita käytetään ’tavallisesti’ vaatteiden valmistukseen kyseisen käyttötarkoituksen olematta kuitenkaan millään tavoin edellytys sille, että kankaat kuuluvat tutkimuksen piiriin ja/tai että niihin sovelletaan (väliaikaista) tullia. Koska tutkimuksen kuluessa ilmeni, että kankailla on useita mahdollisia käyttösovelluksia, kuten huonekalut ja sisustus, alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 6 kappaleessa todettiin erikseen, että kaikki polyesterifilamenttikankaat kuuluvat tuotteen määritelmän piiriin, käytettiin niitä mihin tarkoitukseen tahansa. Sen vuoksi teippilaatu ja kaikki muut polyesterifilamenttikankaat, myös autoteollisuuden sovelluksiin tarkoitetut polyesterifilamenttikankaat, kuuluivat tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän piiriin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(23)

Pyynnön esittäjä väitti vielä edellä kuvattujen väitteiden tapaan, että se ei voinut asianmukaisesti käyttää puolustautumisoikeuksiaan alkuperäisessä tutkimuksessa, koska tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää laajennettiin väliaikaisen ja lopullisen vaiheen välillä eikä tästä muutoksesta ilmoitettu erikseen mahdollisille asianomaisille osapuolille. Pyynnön esittäjä väitti, että nimenomaan tästä syystä se ja sen kiinalainen tavarantoimittaja eivät toimineet yhteistyössä alkuperäisessä tutkimuksessa.

(24)

On muistettava, että kuten 22 kappaleessa todetaan, tuotteen määritelmää ei laajennettu alkuperäisen tutkimuksen aikana, sillä vaatteiden valmistukseen käytön lisäksi muut mahdolliset käyttötarkoitukset sisältyivät tutkimukseen sen käynnistämisvaiheesta lähtien. Pyynnön esittäjä on kokenut kaupallinen maahantuoja, joka on toiminut yhteistyössä muissa polkumyyntiä koskevissa tutkimuksissa ja tuntee tästä syystä hyvin tällaisten tutkimusten menettelyt ja tietolähteet (esimerkiksi Euroopan unionin virallinen lehti). Tässä yhteydessä on syytä mainita myös, että – kuten alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 9 ja 10 kappaleesta käy ilmi – alkuperäisen asetuksen julkaisemisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet vastustivat toimenpiteiden soveltamista muuhun kuin vaatteiden valmistukseen (esimerkiksi huonekaluihin, sisustukseen ja sateenvarjoihin) tarkoitettujen polyesterifilamenttikankaiden tuontiin. Tämä osoittaa, että asianomaiset osapuolet ymmärsivät, että tutkimus ei koskaan koskenut pelkästään vaatteiden valmistukseen tarkoitettuja polyesterifilamenttikankaita. Edellä esitetyn perusteella väite oli hylättävä.

(25)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti vielä, että se oli toimittanut huomautuksia alkuperäisen tutkimuksen aikana ja samaan aikaan myös käynyt tapauksesta aktiivista keskustelua useiden tutkimuksessa mukana olevien tekstiilialan yhdistysten kanssa. Pyynnön esittäjän mukaan komissio ei ollut missään vaiheessa tuonut ilmi, että teippilaadun kangas kuuluisi tutkimuksen tai toimenpiteiden soveltamisalaan.

(26)

Ensiksikin on todettava olevan selvää, että pyynnön esittäjä oli täysin tietoinen alkuperäisen tutkimuksen olemassaolosta. Sen lisäksi tutkimus kattoi polyesterifilamenttikankaat alusta lähtien, kuten edellä selvitetään. Lisäksi pyynnön esittäjä ei esittänyt mitään näyttöä siitä, että komissio olisi koskaan sulkenut teippilaadun alkuperäisen tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle tai että jokin osapuoli olisi koskaan ehdottanut, että komission olisi tehtävä näin. Pyynnön esittäjän alkuperäisen tutkimuksen aikana toimittamat huomautukset koskivatkin menettelyyn liittyviä yhteisön yleisen edun näkökohtia sekä seikkoja, jotka liittyvät valkaistujen tai valkaisemattomien kankaiden mahdolliseen sisällyttämiseen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalaan. Voi olla, että pyynnön esittäjä ei katsonut alkuperäisen tutkimuksen koskevan itseään teippilaadun tuonnin osalta. Jos näin oli, se näyttäisi johtuvan siitä, että pyynnön esittäjä tullasi teippilaadun tuontinsa CN-koodilla 5407 53 00, jota alkuperäinen tutkimus ei koskenut. Tutkimuksen soveltamisalaa ei kuitenkaan rajoita se, että jokin toimija on ilmoittanut tullille soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden tuonnin virheellisellä CN-koodilla. Tästä syystä pyynnön esittäjän väite oli hylättävä.

(27)

Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan, että Kiinasta peräisin olevan teippilaadun tuonti kuuluu alkuperäisessä asetuksessa kuvattujen toimenpiteiden soveltamisalaan.

(28)

Jotta voitiin selvittää, ovatko teippilaatu ja polyesterifilamenttikankaiden muut tuotelajit yksi ainoa tuote, vertailtiin teippilaadun ja polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien fyysisiä, teknisiä ja/tai kemiallisia perusominaisuuksia. Lisäksi tutkittiin muita lisätekijöitä, kuten tuotantoprosessia, hintoja, lopullisia käyttötarkoituksia ja keskinäistä vaihdettavuutta.

(29)

Tutkimus osoitti, että teippilaadun kutomisessa käytettäviä lankoja varten valmistettavat säikeet sisältävät pienen määrän hiiltä (alle 3 prosenttia). Langan valmistamiseksi hiiltä sisältäviä rakeita sulatetaan puhtaiden polyesterirakeiden kanssa, ja tämä sulanut tuotos puristetaan sen jälkeen pienten huokosten läpi mustan filamentin tuottamiseksi. Näistä filamenteista kehrätään sitten mustaa lankaa.

(30)

Hiilen lisääminen raaka-aineeseen antaa teippilaadulle mustan värin, joka sietää eri värinkestokäsittelyt olivatpa ne kemiallisia (pesu saippualla tai upottaminen liuottimeen) tai mekaanisia (hankaaminen kuivana tai märkänä). Kyseisen raaka-aineen käyttö alentaa teippilaatua olevan kankaan vetolujuutta verrattuna polyesterifilamenttikankaiden muihin tuotelajeihin, joiden valmistuksessa on käytetty sama määrä säikeitä.

(31)

Pyynnön esittäjä väitti, että teippilaatu voidaan erottaa polyesterifilamenttikankaiden muista tuotelajeista myös siitä syystä, että alhaisemman vetolujuuden vuoksi sitä voi repiä käsin. Kyseinen teippilaadun ominaisuus on autoteollisuuden erityinen vaatimus, jotta työntekijät voivat katkaista teipin nopeasti valmistaessaan eristettyjä johtoja.

(32)

Yksi yhteisössä toimiva teippilaadun tuottaja valmistaa nykyisin kuitenkin toisen tyyppistä teippilaatua, jota sitäkin käyttää autoteollisuus ja jota ei voi repiä käsin. Myös tämä kangas tehdään hiiltä sisältävästä langasta, mutta hiilen osuus langassa on alhaisempi kuin kiinalaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan valmistamassa ja pyynnön esittäjän maahantuomassa teippilaadussa. Tämän tuotannon harjoittaminen ja kyseisen yhteisössä toimivan tuottajan myymän tuotteen erityispiirteet tulivat ilmi komission tekemän tarkastuskäynnin aikana. Todettiin myös, että myös muita polyesterifilamenttikankaiden tuotelajeja voidaan repiä käsin, jos säikeiden määrä on alhainen. Sen vuoksi tätä ominaisuutta ei voitu katsoa ominaisuudeksi, joka erottaa teippilaadun polyesterifilamenttikankaiden muista tuotelajeista, tai ominaisuudeksi, jonka perusteella teippilaatu voitaisiin jättää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Sama koskee vetolujuuden vertailua.

(33)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti yhä, että teippilaadun vetolujuus on merkittävästi eli 20 prosenttia alhaisempi kuin lankaluvultaan vastaavan polyesterifilamenttikankaan vetolujuus. Se myönsi, että pienen lankaluvun polyesterifilamenttikangasta voidaan repiä käsin, mutta se ei sovellu liimalla päällystettäväksi, koska liima imeytyisi kankaan läpi sen pienemmän tiheyden vuoksi.

(34)

Tämän väitteen osalta todetaan, että tutkimuksen aikana yksikään asianomainen osapuoli ei pystynyt määrittämään selvää ja objektiivista vetolujuuden rajaa, jonka perusteella teippilaatu voitaisiin erottaa polyesterifilamenttikankaiden muista tuotelajeista eikä pelkästään niistä polyesterifilamenttikankaista, joiden lankaluku on sama. Lisäksi tutkimus osoitti, että vetolujuudeltaan parempaa teippilaatua voidaan tuottaa riippuen siitä, mitä erityisominaisuuksia tuotteen asiakkaat pyytävät. Pyynnön esittäjä ei myöskään toimittanut tietoa ehdottomista vetolujuuden tai tiheyden kynnysarvoista, joiden alittuessa liima imeytyisi kankaan läpi. Tästä syystä nämä väitteet oli hylättävä.

(35)

Teippilaadussa käytetyn raaka-aineen luonteesta on huomattava, että hiilen osuus langasta on erittäin alhainen: tutkimuksen aikana tutkituissa teippilaadun tuotteissa osuus oli 1 prosentista 3 prosenttiin. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että hiilen tarkkaa osuutta ei pystytä mittaamaan enää sen jälkeen, kun lanka on valmistettu. Sen vuoksi langan hiilipitoisuuden osoittaminen on erittäin vaikeaa. Tämän vahvisti myös pyynnön esittäjä lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa.

(36)

Vaikka pyynnön esittää väitti, että teippilaatu voi olla väriltään vain mustaa, viimeistellyn teippilaadun kankaan todettiin voivan olla mustaa tai harmahtavaa riippuen langassa olevan hiilen määrästä. On korostettava, että kutomisen jälkeen mustaksi tai harmahtavaksi värjätyt polyesterifilamenttikankaat ovat aivan teippilaadun näköisiä eikä näitä eri tuotelajeja voi erottaa toisistaan paljaalla silmällä.

(37)

On totta, että teippilaatu pitää värinsä värinkestokäsittelyissä, mutta tutkimuksen aikana todettiin, että sama pätee värjätystä langasta valmistettuihin polyesterifilamenttikankaisiin. Tutkimuksen aikana ei myöskään pystytty määrittelemään mitattavissa olevia kynnysarvoja, joilla kankaat voitaisiin jakaa ’värinpitäviin’ ja ’ei-värinpitäviin’ kankaisiin etenkään värjätyistä langoista valmistettujen polyesterifilamenttikankaiden osalta. Onkin huomattava, että asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan XI jakson alanimikehuomautusten mukaan ’värjätty kudottu kangas’ on kudottua kangasta, joka koostuu kauttaaltaan yksivärisistä värillisistä langoista. Saman asiakirjan mukaan ’värjätyn langan’ määritelmään kuuluu lanka, joka on värjätty massana muulla kuin valkoisella värillä. Sen vuoksi värinpitävyyttä ei voida pitää merkittävänä teippilaadun ja polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien erona.

(38)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä toimitti erään tekstiileihin ja kemian tuotteisiin erikoistuneen teknisen laitoksen raportin, jolla se halusi todistaa, että värinkestävyys on ominaisuus, joka erottaa teippilaadun muista tuotelajeista. Raportti perustui niin sanottuun Baumgarte-menetelmään, jossa kangas upotetaan liuotinnesteeseen, esimerkiksi klooribentsoliin. Teippilaadun kankaat säilyttävät mustan värinsä kyseisessä testissä, kun taas mustaksi pintavärjätyt polyesterifilamenttikankaat haalistuvat ja liuotinneste värjäytyy.

(39)

Kun pyynnön esittäjän tutkimuksen aikana toimittamia erilaisia raportteja on tarkasteltu uudelleen, on todettava, että asiantuntijat erottavat toisistaan polyesterifilamenttikankaiden kaksi värjäystapaa: on mahdollista joko upottaa lanka tai kangas värjäysliemeen (pintavärjäys) taikka sulattaa väri polyesteriin langan valmistusvaiheessa (massavärjäys). Kyseisissä raporteissa ehdotetulla menetelmällä voidaan erottaa mustaksi massavärjätty polyesterifilamenttikangas muista, mustaksi pintavärjätyistä polyesterifilamenttikankaista. Raportit eivät kuitenkaan osoita teippilaadun olevan ainoa mahdollinen mustaksi massavärjätty polyesterifilamenttikankaan tuotelaji. Näin ollen raporttien perusteella ei voida erottaa teippilaatua mustaksi massavärjätyistä langoista valmistetusta polyesterifilamenttikankaasta. Raportit vieläpä vahvistavat sen, että myös massavärjätty polyesterifilamenttikangas läpäisisi liuottimella tehdyn värinkestotestin. Sen vuoksi liuottimenkestävyyttä ei voida pitää ominaisuutena, joka erottaa teippilaadun polyesterifilamenttikankaiden muista tuotelajeista, joten väite oli hylättävä.

(40)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että joistakin eroavaisuuksista huolimatta teippilaadun ja polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien fyysisten, teknisten ja/tai kemiallisten ominaisuuksien välillä ei ole sellaisia eroja, joilla ne voitaisiin selkeästi erottaa toisistaan.

(41)

Tutkimus osoitti, että teippilaadun ja polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien tuotannossa voidaan käyttää samoja tuotantolaitoksia, sillä kaikkien polyesterifilamenttikankaiden tuotelajien kutomiseen käytetään samoja kutomakoneita ja sekä teippilaadun että polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien viimeistely teetetään yleensä alihankkijoilla. Itse asiassa kaikki teippilaadun tuottajat, joiden tiloissa tehtiin tarkastus, tuottavat sekä teippilaatua että polyesterifilamenttikankaiden muita tuotelajeja.

(42)

Tutkimus osoitti kuitenkin, että teippilaadun ja polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien viimeistelyssä on joitakin eroja. Koska teippilaatu päällystetään loppujen lopuksi liimalla, se silotetaan toiselta puolelta ennen myyntiä, jotta liimakerros tarttuu vain silottamattomalle puolelle (ns. kalanterointi). Polyesterifilamenttikankaiden muista tuotelajeista poiketen teippilaatua ei tarvitse värjätä tai painaa, jotta siitä saataisiin mustaa. Kuitenkin myös polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien viimeistelyssä on olemassa monia vaihtoehtoja, ja silti kaikki tällaiset tuotelajit katsottiin yhdeksi ainoaksi tuotteeksi alkuperäisessä tutkimuksessa.

(43)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että yhteiset tuotantotilat eivät käy perusteeksi päätelmälle, jonka mukaan esivärjätyistä langoista kudottuja polyesterifilamenttikankaita olisi pidettävä yhtenä ainoana tuotteena.

(44)

Tämän väitteen kohdalla on syytä muistaa, että se, olisiko teippilaatua ja polyesterifilamenttikankaan muita tuotelajeja pidettävä yhtenä ainoana tuotteena vai kahtena eri tuotteena, määritetään pääasiassa juuri tuotteiden fyysisten, teknisten ja/tai kemiallisten ominaisuuksien perusteella, kuten 28 kappaleessa mainitaan. Lisäksi voidaan kuitenkin tarkastella muita, toissijaisia perusteita kuten tuotantoprosessia ja eri tuotelajien välistä vaihdettavuutta. Tämän väitteen osalta on myös todettava, että tämän tutkimuksen tarkoituksena ei ole tutkia, kuuluuko esivärjätyistä langoista kudottu polyesterifilamenttikangas tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, vaan tarkennetummin tutkia, kuuluuko teippilaatu tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Tämän perusteella väite on hylättävä.

(45)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että tuotantoprosesseissa on eroja, sillä niissä käytetään erilaista raaka-ainetta ja teippilaadun valmistamiseksi ei enää tarvita painantaa eikä värjäämistä toisin kuin polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien valmistamiseksi.

(46)

Käytetyn raaka-aineen erilaisuutta koskevan väitteen osalta myönnetään jo 29 kappaleessa, että teippilaatuun käytetty raaka-aine poikkeaa hieman polyesterifilamenttikankaan kudontaan käytettävistä muista esivärjätyistä langoista, koska se sisältää pienen määrän hiiltä. On kuitenkin muistettava, että kaikki osapuolet, pyynnön esittäjä mukaan lukien, olivat yhtä mieltä siitä, että hiilipitoisuutta on mahdotonta mitata valmiista tuotteesta, joten tätä hieman erilaista raaka-ainetta ei voida havaita lopputuotteessa. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(47)

Lisäksi pyynnön esittäjä väitti, että niin sanotut harmaat kankaat oli aikaisemmin jätetty toimenpiteiden ulkopuolelle sillä perusteella, että niitä ei värjätä eikä paineta, joten teippilaadun suhteen olisi meneteltävä samoin.

(48)

Sen väitteen osalta, joka koskee värjäyksen tai painannan puuttumista viimeistellyn teippilaadun tuotantoprosessista, on todettava, että sama koskee esivärjätyistä langoista valmistettua polyesterifilamenttikangasta, joka on osa tarkasteltavana olevaa tuotetta. Harmaa kangas todellakin katsottiin erilaiseksi tuotteeksi kuin polyesterifilamenttikangas, mutta teippilaatua ei voida pitää harmaana kankaana, koska sille tehdään kudonnan jälkeen useita viimeistelykäsittelyjä kuten kalanterointi (selitetty 42 kappaleessa), venyttäminen (lämpökäsittely, jolla estetään kankaan kutistuminen) sekä lujitteen poisto (pesukäsittely, jolla poistetaan lankaan ennen kudontaa lisätty lujiteaine). Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(49)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että teippilaadun valmistusprosessi on hyvin samanlainen kuin polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien valmistusprosessi.

(50)

Tutkimuksen aikana kerättyjen ja tarkistettujen tietojen perusteella teippilaadun ja mustaksi värjättyjen polyesterifilamenttikankaiden hintojen välillä ei ole suurta eroa: teippilaadun valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden korkeammat kustannukset tasoittuvat sillä, että sitä ei tarvitse värjätä tai painaa. Sen vuoksi, päinvastoin kuin pyynnön esittäjä tarkastelupyynnössään väittää, teippilaatua ei voida katsoa lisäarvotuotteeksi polyesterifilamenttikankaiden muihin tuotelajeihin verrattuna.

(51)

On totta, että teippilaatua käytetään pääasiassa autoteollisuudessa johtojen eristämiseen tarvittavan teipin tuottamiseen. Teippilaatua käytetään varsin yleisesti tähän tarkoitukseen, kuten autoteollisuuden käyttösovelluksiin tarkoitetun teipin tärkeimpien yhteisössä toimivien valmistajien luetteloista käy ilmi. Myös polyesterifilamenttikankaiden muita tuotelajeja voidaan käyttää autoteollisuuden vaatiman värillisen teipin valmistamiseen; niiden käyttötarkoitus on kuitenkin eri, esimerkiksi merkitseminen.

(52)

Tutkimuksen aikana löydettiin kuitenkin ainakin yksi muu mahdollinen käyttötarkoitus teippilaadulle: hopeaiseksi päällystetystä teippilaadusta voidaan valmistaa läpinäkymättömiä asuntoautojen ikkunan kaihtimia, ja tutkimuksessa kävi ilmi, että teippilaatua myydään nykyisin myös kyseiseen käyttötarkoitukseen. On muistettava, että polyesterifilamenttikankaita voidaan käyttää vaatteiden valmistuksen lisäksi moniin muihin käyttösovelluksiin, esimerkiksi pimentäviin verhokankaisiin, laukkuihin, verhoukseen ja toimistohuonekaluihin, kuten yleisesti saatavilla olevista tiedoista käy ilmi. Lisäksi yksi asianomainen osapuoli väitti, että teippilaatua voidaan käyttää vaatteiden valmistukseen, esimerkiksi vuorin tekemiseen. Kiinassa toimivien teippilaadun valmistajien vähäisen yhteistyön vuoksi ei voida sulkea pois, että teippilaadulle on olemassa muita mahdollisia käyttötarkoituksia.

(53)

On myös huomattava, että teippilaadun teknisten ominaisuuksien vuoksi sitä voidaan käyttää istuinten verhoiluun, minkä vuoksi se on vaihdettavissa tällaisissa sovelluksissa käytettävien polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien kanssa, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(54)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että teippilaadun ominaisuudet on suunniteltu nimenomaan autoteollisuuden erityistä käyttötarkoitusta varten ja että sen pakkaaminen 3 500 metrin pituisiin teollisiin jättirulliin tekee siitä puhtaasti tekniikan alan tuotteen, joka ei sovellu käytettäväksi vaatetusteollisuudessa, jossa voidaan käsitellä enintään 100 metriä pitkiä rullia. Lisäksi pyynnön esittäjä väitti, että hopeaiseksi päällystetyt kankaat eivät kuulu polyesterifilamenttikankaisiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalaan, ja sen vuoksi niitä ei pitäisi verrata teippilaatuun tässä tarkastelussa, joka koskee soveltamisalaan kuuluvan tuotteen määritelmää.

(55)

Tämän väitteen osalta todettiin jo 51 kappaleessa, että teippilaadun tärkein käyttötarkoitus, joka tutkimuksessa havaittiin, oli sen käyttö johtojen eristämiseen autoteollisuudessa. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin ainakin yksi muu käyttötarkoitus eli teippilaadun päällystäminen hopeaiseksi, jolloin siitä voidaan valmistaa ikkunankaihtimia asuntoautoihin. Aivan kuten pyynnön esittäjä väitti, hopeaiseksi päällystetyt kankaat eivät kuulu polyesterifilamenttikankaisiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalaan samalla tavalla kuin teippikään ei kuulu kyseisten toimenpiteiden soveltamisalaan, koska ne molemmat ovat teippilaadun loppukäyttötuotteita. Teippilaadun kangas on tuotantopanosmateriaalina sekä ikkunankaihtimien (hopeaiseksi päällystettynä) että teipin (liimalla päällystettynä) valmistuksessa, ja näin ollen vahvistetaan, että teippilaadulle on autoteollisuuden johtojen eristämisen lisäksi ainakin yksi muu mahdollinen käyttötarkoitus. Teippilaadun pakkaamista koskevan väitteen osalta todetaan, että teippilaadusta on mahdollista tehdä myös pienempiä rullia, jos se on tarkoitettu muun kuin autoteollisuuden käyttöön. Tästä syystä nämä väitteet oli hylättävä.

(56)

Pyynnön esittäjä ei ollut samaa mieltä mahdollisuudesta käyttää teippilaatua vuoritukseen ja ehdotti, että jotakin riippumatonta tekstiilialan laitosta pyydetään esittämään näkemyksensä asiasta. Lisäksi pyynnön esittäjä kyseenalaisti mahdollisuuden käyttää teippilaatua istuinten verhoiluun sen huonon vetolujuuden vuoksi sekä siksi, että se lisäisi tällaisella istuimella istujan hikoilua.

(57)

Todetaan, että koska asianomaiset osapuolet pystyivät esittämään ainoastaan ristiriitaisia väitteitä sen suhteen, onko teippilaatua mahdollista käyttää vuoritukseen tai verhoiluun, ei voitu riittävän selvästi osoittaa, että teippilaatua voitaisiin käyttää vaatetustarkoituksiin. Siitä huolimatta teippilaadulla todettiin olevan ainakin yksi muu käyttötarkoitus eli hopeaiseksi päällystetyt ikkunankaihtimet. Muistutettakoon, että alkuperäisen tutkimuksen jälkeen käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kattavat kaikkiin käyttötapoihin, ei ainoastaan vaatetuskäyttöön, tarkoitetut polyesterifilamenttikankaat. Näin ollen vaatimus oli hylättävä.

(58)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että teippilaatu ja polyesterifilamenttikankaiden muut tuotelajit ovat ainakin osittain keskenään vaihdettavissa.

(59)

Edellä tehtyjen havaintojen perusteella katsotaan, että teippilaadun ja polyesterifilamenttikankaiden muiden tuotelajien väliset erot eivät anna aihetta päätellä, että teippilaatu on eri tuote, jolla on selkeästi erilaiset fyysiset, tekniset ja/tai kemialliset perusominaisuudet. Sen vuoksi päätellään, että teippilaatu ja polyesterifilamenttikankaiden muut tuotelajit ovat perusasetuksessa tarkoitettu yksi ainoa tuote.

(60)

Eräät osapuolet väittivät, että vahinkoa ja yhteisön etua koskevia tutkimuksia ei tehty alkuperäisessä tutkimuksessa asianmukaisesti teippilaadun osalta, koska silloin ei löydetty yhtään teippilaadun tuottajaa yhteisössä ja koska autoteollisuudelle ei annettu tilaisuutta ottaa kantaa ehdotukseen teippilaatua koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta.

(61)

Tämän väitteen osalta todetaan, että yhteisössä toimivien teippilaadun tuottajien puuttumista ei osoitettu ja että ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että alkuperäisen asetuksen yhteydessä tutkittiin teippilaatua tunnistamatta sitä teippilaaduksi. Joka tapauksessa on syytä huomata, että tuotetta koskevia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön, vaikka kaikkia tuotteen alalajeja ei ole tutkittu erikseen.

(62)

Nykyisen tutkimuksen osalta on syytä muistaa, että siinä on tarkoitus arvioida, olisiko teippilaatua pidettävä eri tuotteena kuin polyesterifilamenttikankaan muita tuotelajeja, ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa tai yhteisön etua ei ole tarkoitus arvioida. On kuitenkin painotettava, että tutkimuksessa tuli esiin ainakin yksi yhteisössä toimiva teippilaadun tuottaja, joka on toimittanut tuotetta markkinoille vuodesta 2008 ja osallistunut viimeistelemättömän teippilaadun tuotantoprosessiin monien vuosien ajan. Lisäksi oli ainakin yksi muu yritys, joka osallistui viimeistelemättömän teippilaadun tuotantoon yhteisössä tarkastelujakson aikana. On myös huomattava, että tämän tutkimuksen aikana otettiin yhteyttä autoteollisuuteen eli Euroopan autonvalmistajien liittoon (European Automobile Manufacturers Association), joka ilmoitti, että se ei ole asianomainen osapuoli. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(63)

Edellä esitetyt päätelmät osoittavat, että tietyistä eroista huolimatta teippilaadulla ja toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen muilla tuotelajeilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet. Ei myöskään voitu osoittaa, että teippilaadulla olisi vain yksi ainoa mahdollinen käyttötarkoitus ja että teippilaatu ja toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen muut tuotelajit eivät olisi vaihdettavissa keskenään. Tämän perusteella päätellään, että teippilaatua ja polyesterifilamenttikankaiden muita tuotelajeja olisi pidettävä yhtenä ainoana tuotteena ja että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen viimeisteltyjen polyesterifilamenttikankaiden tuonnissa sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden osittainen välivaiheen tarkastelu pitäisi päättää voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä muuttamatta.

(64)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella päädyttiin edellä esitettyihin päätelmiin. Osapuolille asetettiin määräaika, jossa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

(65)

Osapuolten toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, mutta ne eivät muuttaneet päätelmiä eivätkä polyesterifilamenttikankaiden tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvan tuotteen määritelmää,

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/9

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/11

(1)

Asetuksella (EY) N:o 533/2007 avataan siipikarjanliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Syyskuun 2009 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivästä lokakuuta31 päivään joulukuuta 2009, määrät ovat joidenkin kiintiöiden osalta suurempia kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin,

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/13

(1)

Asetuksella (EY) N:o 539/2007 avataan muna- ja ovalbumiinialan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Syyskuun 2009 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivästä lokakuuta31 päivään joulukuuta 2009, määrät ovat joidenkin kiintiöiden osalta suurempia kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin,

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/15

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/17

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 1242/2008 (2) liitteessä I olevassa C osassa määritellään tuotantosuunnat. Näiden määritelmien perusteella ei kuitenkaan voida luokitella tiettyjä laiduneläinten kasvatusta harjoittavia tiloja tuotantosuunnittain, eikä luokittelua voida kovin hyvin soveltaa muihinkaan tiloihin.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1242/2008 liitteessä II olevassa B osassa annetaan säännöt maatilojen taloudellisten kokoluokkien ryhmittelystä. Nämä säännöt rajoittavat jäsenvaltioiden mahdollisuuksia laatia soveltuvampia valintasuunnitelmia.

(3)

Jotkin asetuksen (EY) N:o 1242/2008 liitteissä I ja IV käytetyt kuvaukset ja nimet ovat epäselviä, joten niitä on selvennettävä.

(4)

Joidenkin asetuksessa (EY) N:o 1242/2008 tarkoitettujen ja maatilojen tulojen selvittämiseen ja niiden taloudellisen toiminnan analysointiin käytettävästä maatilailmoituksesta 3 päivänä syyskuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 868/2008 (3) lueteltujen tuotteiden kuvausta ja koodia on muutettu 27 päivänä elokuuta 2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 781/2009.

(5)

Lisäksi joissakin kieliversioissa olisi korjattava asetuksen (EY) N:o 1242/2008 liitteessä I käytetyt tiettyjen tuotantosuuntien nimet. Johdonmukaisuuden parantamiseksi ilmaisu ”tila” olisi poistettava tuotantosuunnan nimestä ja luettavuuden parantamiseksi tietyt siipikarjaluokkiin viittaavat ilmaisut olisi muutettava tiettyjen tuotantosuuntien nimissä.

(6)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1242/2008 olisi muutettava ja korjattava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa käsittelevän yhteisön komitean lausunnon mukaiset,

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/21

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 748/2008 (2) säädetään, että Argentiinasta peräisin olevaa lihaa koskevat aitoustodistukset on myönnettävä ennen kuin naudanlihaa voidaan tuoda yhteisöön. Tämän asetuksen liitteessä III on luettelo Argentiinan viranomaisista, joilla on valtuudet myöntää kyseisiä todistuksia.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 810/2008 (3) mukaisesti aitoustodistukset on myönnettävä ennen kuin naudanlihaa voidaan tuoda yhteisöön. Tämän asetuksen liitteessä II on luettelo viejämaiden viranomaisista, joilla on valtuudet myöntää kyseisiä todistuksia.

(3)

Argentiina on muuttanut asetuksen (EY) N:o 748/2008 ja (EY) N:o 810/2008 mukaisen aitoustodistuksia myöntävän viranomaisen nimen.

(4)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 748/2008 ja (EY) N:o 810/2008 olisi muutettava.

(5)

Jotta voidaan välttyä siltä, että äskettäin myönnetyissä aitoustodistuksissa mainittu viranomaisen nimi ei ole sama kuin asetuksessa (EY) N:o 748/2008 ja (EY) N:o 810/2008 mainittu viranomaisen nimi, olisi tätä asetusta sovellettava 22 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen, jolloin Argentiina ilmoitti komissiolle viranomaisen uuden nimen.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/23

(1)

Vilja-alalla 16 päivästä syyskuuta 2009 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 838/2009 (3).

(2)

Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EY) N:o 838/2009 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 838/2009 olisi muutettava,

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/26

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2009 16 päivänä tammikuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 43/2009 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2009.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2009 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen pitäminen aluksella, sen jälleenlaivaaminen ja purkaminen,

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/28

(1)

Komission edustajat ja Alankomaiden viranomaiset tapasivat 20 päivänä joulukuuta 2006 keskustellakseen Rotterdamin kaupungin investoinnista Ahoy'-kompleksiin ennen kuin kyseisestä investoinnista oli tehty ilmoitus. Tapaamisen jälkeen Alankomaiden viranomaiset tekivät investoinnista komissiolle muodollisen ilmoituksen 22 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi samana päivänä.

(2)

Asiaan liittyvän menettelyn (CP 91/07) yhteydessä komissio vastaanotti 22 päivänä maaliskuuta 2007 Mojo Concerts B.V:n, jäljempänä ’Mojo’, ja Amsterdam Music Dome Exploitatie B.V:n, jäljempänä ’Music Dome’, yhteisen kantelun, joka koski Rotterdamin kaupungin suunniteltua investointia Ahoy'-kompleksiin mutta jossa viitattiin myös muihin, kaupungin jo tekemiin liiketoimiin eli Ahoy' Rotterdam N.V:n, jäljempänä myös ’toiminnanharjoittaja’, toiminnan yksityistämiseen ja Ahoy'-kompleksin vuokraamiseen yksityistetylle toiminnanharjoittajalle. Kantelijat toimittivat täydentäviä asiakirjoja 14 päivänä syyskuuta ja 5 päivänä lokakuuta 2007.

(3)

Komissio pyysi 16 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Alankomaiden viranomaisia esittämään huomautuksensa edellä mainitusta kantelusta. Alankomaiden viranomaiset lähettivät huomautuksensa 20 päivänä kesäkuuta 2007. Komissio pyysi Alankomaiden viranomaisilta lisätietoja 10 päivänä elokuuta ja 16 päivänä marraskuuta 2007. Alankomaiden viranomaiset toimittivat lisätietoja 17 päivänä syyskuuta, 15 päivänä marraskuuta ja 7 päivänä joulukuuta 2007.

(4)

Komissio ilmoitti 30 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä Alankomaille päättäneensä aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn ilmoitetun toimenpiteen osalta.

(5)

Komission yksiköt ja Alankomaiden viranomaiset tapasivat 12 päivänä helmikuuta 2008. Viimeksi mainitut vahvistivat 15 päivänä helmikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, ettei komission 30 päivänä tammikuuta 2008 tekemä päätös sisällä luottamuksellisia tietoja. Näin ollen päätös lähetettiin kantelun tekijöille sähköpostitse 18 päivänä helmikuuta 2008 ja se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on pyytänyt asianomaisia esittämään toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

(6)

Alankomaiden viranomaiset pyysivät 28 päivänä helmikuuta päivätyllä kirjeellä, että määräaikaa huomautusten esittämiseen komission päätöksestä pidennettäisiin 1 päivään huhtikuuta 2008. Komissio suostui pyyntöön 12 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyllä ja samana päivänä lähetetyksi kirjatulla kirjeellä.

(7)

Tutkintamenettelyn yhteydessä riippumattomalle asiantuntijalle, ECORYS Nederland B.V:lle, annettiin huhtikuussa 2008 tehtäväksi selvittää asian tiettyjä näkökohtia. Komissio hyväksyi asiantuntijan raportin 30 päivänä toukokuuta 2008 (3).

(8)

Alankomaiden viranomaiset esittivät 1 päivänä huhtikuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä huomautuksensa komission päätöksestä aloittaa muodollinen tutkintamenettely.

(9)

Menettelyn aloittamisen jälkeen komissio vastaanotti huomautuksia kolmelta asianomaiselta: Ahoy' Rotterdam N.V:ltä (4) eli oletetulta valtiontuen saajalta, Mojolta ja Music Domelta (5), jotka esittivät huomautuksensa yhdessä, ja yhdeltä yksityishenkilöltä (6). Ahoy' Rotterdam N.V:n kanssa järjestettiin tapaaminen 17 päivänä huhtikuuta 2008. Komissio lähetti asianomaisten huomautukset Alankomaiden viranomaisille 15 päivänä toukokuuta 2008 lähetetyksi kirjatulla kirjeellä. Viranomaiset vastasivat huomautuksiin 20 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 24 päivänä kesäkuuta 2008.

(10)

Riippumattoman asiantuntijan laatiman raportin ei-luottamuksellinen toisinto lähetettiin Alankomaiden viranomaisille 24 päivänä kesäkuuta 2008 lähetetyksi kirjatulla kirjeellä. Alankomaiden viranomaiset vastasivat siihen 14 päivänä heinäkuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(11)

Rotterdamissa, Alankomaissa, sijaitsevaan Ahoy'-kompleksiin kuuluvat urheiluhalli (Sportpaleis), kuusi näyttelyhallia ja yksi iso kokous- ja kongressikeskus. Se tarjoaa puitteet erilaisten tapahtumien, kuten näyttelyiden, konferenssien, messujen, esitysten, konserttien sekä urheilu- ja yleisötapahtumien, järjestämiseen. Rakennuskompleksin toiminnanharjoittaja Ahoy' Rotterdam N.V. toimii myös kansainvälisillä markkinoilla ja vie omia tapahtumatuotteitaan (7).

(12)

Ahoy'-kompleksia hallinnoi 1 päivään heinäkuuta 2006 asti Ahoy' Rotterdam N.V., jonka ainoa osakkeenomistaja on Rotterdamin kaupunki. Sen jälkeen kun rakennuskompleksin omistus ja toiminta päätettiin erottaa toisistaan, omistus säilyi kaupungilla, joka myi 1 päivänä heinäkuuta 2006 Ahoy' Rotterdam N.V:n toiminnan 1,7 miljoonalla eurolla sen toimivalle johdolle. Koska myynnistä ei järjestetty julkista tarjouskilpailua, myyntihinta perustui suoraan riippumattoman asiantuntijan (Deloitte Financial Advisory Services B.V., Real Estate Valuation in Rotterdam, jäljempänä ’Deloitte’) määrittämään markkina-arvoon.

(13)

Samanaikaisesti kaupunki vuokrasi Ahoy'-kompleksin yksityistetylle Ahoy' Rotterdam N.V:lle 15 vuodeksi 1 päivästä heinäkuuta 2006 alkaen; vuokrasopimus on jatkettavissa. Sopimuksella vuokralaiselle asetetaan tiukat ehdot, jotka koskevat Ahoy'-kompleksin monitoiminnallisuuden säilyttämistä ja edistämistä (8). Vuokrasopimuksessa vahvistettu 2,6 miljoonan euron alkuperäinen vuosivuokra (9) perustui suoraan Deloitten määrittämään Ahoy'-kompleksin markkinoiden mukaiseen vuokrausarvoon.

(14)

Osana vuokrasopimusta Rotterdamin kaupunki sitoutui investoimaan enintään 42 miljoonaa euroa urheiluhallin kunnostamiseen ja laajentamiseen. Ilmoitetussa hankkeessa on kyse juuri tästä investoinnista. Kaupungin investointi oli tarkoitettu osittain urheiluhallin kunnossapitoon ja osittain sen uudistamiseen/laajentamiseen. Painopiste oli urheiluhallin seuraavien ominaisuuksien muuttamisessa: akustiikan, ilmastoinnin, tilanjaon ja esteettömyyden parantaminen, kattorakenteiden vahvistaminen äänilaitteiden ja videoseinien kiinnittämistä varten, takahuonetilojen parantaminen ja istumapaikkojen lisääminen. Alun perin urheiluhallin kapasiteettia oli tarkoitus kasvattaa 5 000 istumapaikalla. Määrä on sittemmin supistettu […] istumapaikkaan.

(15)

Johto katsoi, että investointi on välttämätön rakennuskompleksin arvon säilyttämiseksi ja ettei siitä seuraa lisätuloja toiminnanharjoittajalle. Kaupungin edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa johto esittikin, ettei investointia pitäisi ottaa huomioon Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden hintaa ja Ahoy'-kompleksin vuokrausarvoa määritettäessä.

(16)

Rotterdamin kaupunki suostui tähän eikä siis vaatinut, että Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden hintaa tai Ahoy'-kompleksille vahvistettua vuokraa muutettaisiin. Varmistaakseen, että vuokra on suunnitellun investoinnin jälkeen markkinahintoja vastaavalla tasolla, kaupunki sisällytti vuokrasopimukseen voitonjakoa koskevan määräyksen, jonka mukaan toiminnanharjoittajan Ahoy' Rotterdam N.V:n on maksettava lisäystä vuokraan, jos bruttokate ylittää ennalta sovitun ylärajan. Lisämaksu on suoritettava, jos bruttokate, josta on vähennetty asianomaisen vuoden vuokra, ylittää 16,5 miljoonaa euroa. Lisämaksu määräytyy seuraavasti:

Erät ovat kumulatiivisia. Jos esimerkiksi tietyn vuoden bruttokate on kaupungille maksetun vuokran jälkeen 20 miljoonaa euroa, vuokraa korotetaan summalla, joka on 50 prosenttia 1,5 miljoonasta eurosta (1. erä) ja 35 prosenttia 2 miljoonasta eurosta (jäljelle jäävä määrä, joka kuuluu 2. erään), eli yhteensä 1,45 miljoonalla eurolla.

(17)

Komissio päätti 30 päivänä tammikuuta 2008 aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn, koska Alankomaiden viranomaisten toimittama aineisto ei ollut riittävä sen toteamiseksi, että Rotterdamin kaupungin ilmoittama investointi ei ole valtiontukea tai että kyseinen tuki on perustamissopimuksen mukaista.

(18)

Erityisesti komissio epäili sitä, voidaanko Ahoy' Rotterdam N.V:n ja kaupungin väliseen vuokrasopimukseen sisältyvällä voitonjakojärjestelyllä varmistaa se, ettei Ahoy'-kompleksin toiminnanharjoittaja saa ilmoitetun investoinnin johdosta sellaista taloudellista etua, joka olisi tavanomaisia markkinaedellytyksiä parempi.

(19)

Osana menettelyä tutkittiin myös Ahoy' Rotterdam N.V:n myyntiä ja Ahoy'-kompleksin vuokrausta yksityistetylle toiminnanharjoittajalle – molemmat Rotterdamin kaupungin suorittamia liiketoimia, joita Alankomaiden viranomaiset eivät ole ilmoittaneet komissiolle. Koska nämä liiketoimet olivat tiiviisti kytköksissä ilmoitettuun investointiin, komissio katsoi tarpeelliseksi selvittää, sisältyykö niihin valtiontukea. Tässä yhteydessä komissio otti huomioon myös sen, että liiketoimien perustana olleet Deloitten arvonmääritysraportit perustuivat tietyssä määrin Ahoy' Rotterdam N.V:n johdon toimittamiin tietoihin ja että Ahoy' Rotterdam N.V:lle aiheutui tästä potentiaalisena ostajana/vuokralaisena eturistiriita.

(20)

Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn myös siitä syystä, että Alankomaiden viranomaisille ja asianomaisille tarjoutuisi tilaisuus esittää huomautuksia kuvatun toimenpiteen alustavasta arvioinnista ja toimittaa komissiolle toimenpidettä koskevia merkityksellisiä tietoja.

(21)

Menettelyn aloittamisen jälkeen komissio vastaanotti huomautuksia kolmelta asianomaiselta: Ahoy' Rotterdam N.V:ltä eli oletetulta tuensaajalta, Mojolta ja Music Domelta, jotka esittivät huomautuksensa yhdessä, ja yhdeltä yksityishenkilöltä (10).

(22)

Ahoy' Rotterdam N.V:n mukaan sen myynti ja Ahoy'-kompleksin vuokraaminen olivat vähintäänkin markkinaehtoisia liiketoimia, Rotterdamin kaupungin näkökulmasta mahdollisesti sitäkin edullisempia. Oletettu tuensaaja viittasi tässä yhteydessä vuokra- ja ostosopimuksen rajoituksiin ja ehtoihin, joilla vuokran ja ostohinnan arvoa rajoitetaan huomattavasti.

(23)

Ahoy' Rotterdam N.V. tarkensi, että urheiluhallin investoinnissa on ensisijaisesti kyse ylläpidosta ja kunnostamisesta ja vain vähäisessä määrin kapasiteetin lisäämisestä (11). Mitä tulee kapasiteetin lisäyksen johdosta mahdollisesti parantuviin toimintaedellytyksiin, Ahoy' Rotterdam N.V. osoitti toimitettujen rahoitustietojen perusteella, kuinka voitonjakojärjestelyllä varmistetaan, että kaupunki hyötyy enemmän kuin mitä markkinataloussijoittajaperiaate edellyttää.

(24)

Mojo ja Music Dome pysyvät kannassaan, jonka ne esittivät ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista tekemässään kantelussa (12) ja jonka mukaan niin Ahoy'-kompleksin suunniteltu investointi kuin siihen kytkeytyvät liiketoimet (Ahoy' Rotterdam N.V:n toiminnan yksityistäminen ja vuokrasopimus) sisältävät sääntöjen vastaista valtiontukea.

(25)

Mojo ja Music Dome pitävät kiinni väitteestään, että suunnitellusta investoinnista on etua rakennuskompleksin toiminnanharjoittajalle, koska urheiluhallin kapasiteetin lisääminen kasvattaa toiminnanharjoittajan tuloja. Ne myös väittävät, että vaikka tulot eivät kasvaisikaan, Ahoy' Rotterdam N.V:lle tilojen parantaminen on joka tapauksessa kilpailuetu, koska se saisi parannukset ilmaiseksi siinä missä kenen tahansa muun yksityisyrittäjän olisi vastattava kustannuksista itse. Niiden mukaan parannukset auttaisivat toiminnanharjoittajaa vähintäänkin säilyttämään markkina-asemansa ellei kohentamaan sitä. Lisäksi Mojo ja Music Dome väittävät, ettei investointi ole Rotterdamin kaupungille kannattava eikä näin ollen markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen.

(26)

Mojo ja Music Dome katsovat, että voitonjakojärjestely ei mitätöi toiminnanharjoittajalle koituvaa etua. Ne korostavat sitä tosiasiaa, että lopullinen voitonjakojärjestely ei ole yhdenkään riippumattoman asiantuntijan testaama. Ne myös väittävät, ettei järjestely ole markkinoiden mukainen siitä syystä, että vaikka toiminnanharjoittaja maksaisi investoinnin voitonjakojärjestelyn mukaisesti täysimääräisesti takaisin, se ei mitätöisi sille koituvaa taloudellista etua, koska Rotterdamin kaupunki kantaa investoinnin taloudelliset riskit kokonaisuudessaan. Jos investointi ei kasvata tuloja, kaupunki ei saa mitään. Ainoastaan siinä tapauksessa, että investointi johtaa lisätuloihin, Rotterdamin kaupunki saa osan investoinnista takaisin. Mojon ja Music Domen mukaan yksikään yksityinen sijoittaja ei suostuisi sellaiseen järjestelyyn.

(27)

Mitä taas tulee Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden hintaan ja Ahoy'-kompleksin vuokraan, Mojo ja Music Dome väittävät, että johdon eli potentiaalisen ostajan eturistiriita johti siihen, että Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden arvo arvioitiin niiden Deloittelle toimittamien tietojen perusteella liian matalaksi. Ne asettavat Ahoy' Rotterdamin johdon laatimien ennusteiden luotettavuuden edelleen kyseenalaiseksi – ennusteiden, joiden perusteella Deloitte määritti yrityksen osakkeiden arvon.

(28)

Mojon ja Music Domen mukaan vuoden 2004/2005 tilinpäätöstä koskeva johdon kertomus viittaa Ahoy'n liikevaihdon osalta suuntaukseen, jossa ’hyvät’ ja ’kohtalaiset’ vuodet vuorottelevat. Mojo ja Music Dome väittävät, että toiminnanharjoittaja ennusti Deloittelle tällaista kehitystä mutta että suuntausta ei voida pitää uskottavana ottaen huomioon, että vuosittain järjestettävien tapahtumien määrä vaihtelee vain vähän (13). Lisäksi ne väittävät, ettei suuntaus vastaa toteutunutta liikevaihtoa, koska ”kohtalaiseksi” ennustettu tilikausi 2005/2006 osoittautuikin ’hyväksi’ vuodeksi, jonka liiketulos oli lopulta parempi kuin ”hyvänä” pidetyn tilikauden 2004/2005 tulos. Mojon ja Music Domen mukaan ei ole realistista ajatella, ettei toiminnanharjoittaja olisi osannut ennakoida tilikauden 2005/2006 hyvää liikevaihtoa ottaen huomioon, että Ahoy'ssa järjestettävistä tapahtumista tehdään hyvissä ajoin ennakkovaraus.

(29)

Lisäksi Mojo ja Music Dome väittävät, että Deloitten raportissa esitetty teoria jatkossa toistuvista kassavirroista on keinotekoinen. Raportti sisältää ennusteen, joka alkaa ”huonolla” vuodella ja päättyy ”hyvään” vuoteen. Jos kehitys olisi ollut päinvastainen – ensin ”hyvä”, sitten ”huono” vuosi – tulevan kassavirran nykyarvo ja sen myötä osakkeiden arvo olisi ollut huomattavasti suurempi.

(30)

Mojo ja Music Dome katsovat, että jos Deloitte olisi ennakoinut tilikauden 2005/2006 tuloksen oikein, yrityksen arvo olisi määritetty huomattavasti suuremmaksi. Niiden mielestä 5,745 miljoonan euron toteutuneen bruttovoiton (EBITDA) ja 1,252 miljoonan euron ennustetun bruttovoiton (EBITDA) välinen ero voidaan muutoin samanlaisten edellytysten vallitessa katsoa ensimmäisen ennustevuoden ylimääräiseksi kassavirraksi, joka nostaa yrityksen ohjeellista arvoa 4,493 miljoonalla eurolla (14).

(31)

Alankomaiden viranomaiset esittivät 1 päivänä huhtikuuta 2008 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä huomautuksensa komission päätöksestä aloittaa muodollinen tutkintamenettely. Alankomaiden viranomaiset reagoivat myös asianomaisten huomautuksiin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta ja kommentoivat ECORYS N.V:n raportin ei-luottamuksellista toisintoa.

(32)

Kaikkien huomautustensa osalta Alankomaiden viranomaiset pysyivät kannassaan, jonka ne olivat esittäneet jo ennen muodollisen tutkintamenettelyn (15) aloittamista ja jonka mukaan niin Rotterdamin kaupungin investointi Ahoy'-kompleksiin kuin Ahoy' Rotterdam N.V:n myynti ja rakennuskompleksin vuokraus eivät sisällä valtiontukea.

(33)

Alankomaiden viranomaiset pysyvät kannassaan, jonka mukaan suunniteltu investointi ei sisällä valtiontukea, ja viittaavat tässä yhteydessä ensisijaisesti jo ennen aloituspäätöstä toimitettuihin tietoihin. Viranomaiset toistavat, että investointi on katsottava investoinniksi yleiseen infrastruktuuriin, että se ei tarjoa valikoivaa etua millekään yritykselle ja että sillä turvataan rakennuskompleksin monitoiminnallisuus. Työt suorittava urakoitsija valitaan avoimella tarjouskilpailulla. Lisäksi viranomaiset väittävät, että investointi on laajennustyöt mukaan lukien välttämätön Ahoy'-kompleksin arvon säilyttämiseksi, ja huomauttavat, että kaikkiaan 42 miljoonasta eurosta vain 7 miljoonaa käytetään urheiluhallin kapasiteetin lisäämiseen.

(34)

Alankomaiden viranomaiset perustelevat väitteensä, jonka mukaan Deloitten raporteissa määritetty vuokra ja osakkeiden hinta takaavat markkinoiden mukaisen hinnan. Viranomaiset totesivat, että Deloitte on vahvistanut tehneensä oman analyysinsä käytettävissä olevista tiedoista ja että sen päätelmät eroavat tiettyjen seikkojen osalta johdon päätelmistä. Näin ollen voidaan Deloitten raporttien perusteella tehdä hyvin perusteltu päätelmä vuokran ja osakkeiden hinnan markkinoiden mukaisuudesta.

(35)

Alankomaiden viranomaiset täsmentävät toistamiseen, että voitonjakojärjestelyllä voidaan tehokkaasti estää se, ettei perusteetonta etua koidu myöskään investoinnin jälkeen. Tässä yhteydessä viranomaiset huomauttavat, että raja-arvo, jonka ylittyessä voitonjakojärjestelyä sovelletaan, on nimellisarvo, jota ei indeksoida. Ne myös väittävät, että jos Ahoy' Rotterdam N.V:n viimeisimpiin tuloksiin lisätään pelkästään odotettavissa oleva 2 prosentin vuotuinen inflaatio, Ahoy' joutuu voitonjakojärjestelyn mukaisesti maksamaan kaupungille lisävuokraa vuodesta 2010/2011. Tässä ennusteessa Ahoy' Rotterdam N.V:n vuodesta 2013/2014 maksama vuokra olisi korkeampi kuin kantelun tehneiden Mojon ja Music Domen laskema määrä. Alankomaiden viranomaisten mukaan voitonjakojärjestely onkin tehokas keino pitää vuokra markkinahintoja vastaavalla tasolla.

(36)

Alankomaiden viranomaiset vakuuttavat, että toisin kuin Mojo ja Music Dome väittävät, Ahoy' Rotterdam N.V:n liikevaihto vaihtelee hyvinkin vuodesta toiseen. Niiden mukaan vaihtelu ei ole ennustettavissa tapahtumien lukumäärän perusteella, koska määrässä ei ole huomioitu yksittäisten tapahtumien kaupallista arvoa. Ne toteavat, että huomattava osa tapahtumista järjestetään kahden vuoden välein ja että osasta niitä saadaan huomattavia lisätuloja (16). Viranomaiset myös huomauttavat, että yksittäisen tapahtuman liikevaihto voi helposti poiketa ennusteesta. Tästä syystä ne torjuvat Mojon ja Music Domen näkökannan.

(37)

Riippumattoman asiantuntijan raportista Alankomaiden viranomaiset huomauttavat, että siinä esitetyt huomautukset ovat pääosin yhdenmukaisia Deloitten raporttien kanssa. Viranomaiset toteavat erityisesti, että raportin päätelmien mukaan voitonjakojärjestely takaa sen, ettei suunnitellusta investoinnista aiheudu toiminnanharjoittajalle taloudellista etua. Niiden mukaan raportti vahvistaa sen, että tehdyt sopimukset ovat markkinaehtoisia.

(38)

Tutkintamenettelyn puitteissa komissio antoi riippumattomalle asiantuntijalle (ECORYS Nederland B.V.) tehtäväksi perehtyä Deloitten laatimiin arvonmääritysraportteihin (17), joiden perusteella kaupunki teki päätöksen myydä Ahoy' Rotterdam N.V:n toiminta ja vuokrata Ahoy'-kompleksi. Asiantuntijaa pyydettiin myös perehtymään DTZ Zadelhoffin, jäljempänä ’DTZ’, arvonmääritysraporttiin (18), jonka kantelun tekijät olivat toimittaneet ennen tutkintamenettelyn aloittamista, sekä selvittämään, onko Ahoy' Rotterdam N.V:n ja kaupungin vuokrasopimukseen sisältyvä voitonjakojärjestely markkinaehtojen mukainen. Asiantuntijalta pyydettiin lausuntoa kaikista arvonmääritysraporteista ja erityisesti niissä sovellettujen menetelmien asiallisuudesta.

(39)

Asiantuntijan mukaan menetelmä, jota Deloitte käytti raporteissaan Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden ja Ahoy'-kompleksin vuokran arvon määrittämiseen, oli asianmukainen. Tutkimuksessa pidettiin loogisena, että Deloitte oli käyttänyt johdon sille toimittamia tietoja, mutta vahvistettiin, että Deloitten lopullinen arvonmääritys perustui sen omiin ennusteisiin, jotka erosivat johdon odotuksista.

(40)

Asiantuntijan mukaan ero Deloitten ja DTZ:n määrittämässä Ahoy'-kompleksin vuokraus-arvossa johtui siitä, että ne olivat käyttäneet arvioinneissaan eri menetelmiä. Asiantuntija piti Deloitten arviota pätevänä (19). Asiantuntija painotti Deloitten laatiman Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden hinta-arvion ja rakennuskompleksin vuokranmäärityksen kiinteää yhteyttä ja totesi, että Deloitten arvonmääritysmenetelmä johti tarkimpaan arvioon Ahoy'-kompleksin markkinoiden mukaisesta vuokrahinnasta ottaen huomioon, että asiantuntijan mukaan osakkeiden arvo oli määritetty oikein.

(41)

Asiantuntijaraportissa Deloitten raporttiin sisältyvä oletus, jonka mukaan urheiluhallin kapasiteetin kasvu suunnitellun investoinnin seurauksena ei välttämättä tuo toiminnanharjoittajalle lisäarvoa, katsottiin pitäväksi (20). Voitonjakojärjestelmästä asiantuntija päätteli, että se turvaa kohtuullisen, markkinoita vastaavan vuokrannousun vastineeksi Rotterdamin kaupungin suunnitellulle investoinnille. Koska voitonjakojärjestelyssä asetettuun ylärajaan ei sovelleta indeksointia, kaupunki (vuokranantaja) voi asiantuntijan mukaan saada ylimääräistä voittoa, vaikkei toiminnanharjoittaja (vuokralainen) saisikaan lisätuloja rakennuskompleksiin tehtävästä investoinnista.

(42)

Komissio on tutkinut, voidaanko toimenpide katsoa perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi; kyseisen kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(43)

Jotta Rotterdamin kaupungin ilmoittama investointi voitaisiin katsoa valtiontueksi, sen on täytettävä seuraavat ehdot: 1. Toimenpiteeseen käytetään valtion varoja. 2. Yrityksille koituu siitä taloudellista etua. 3. Kyseinen etu on valikoiva ja vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua. 4. Toimenpide vaikuttaa epäedullisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(44)

Tutkittavana olevassa tapauksessa Rotterdamin kaupunki aikoo investoida enintään 42 miljoonaa euroa Ahoy'-kompleksiin kuuluvan urheiluhallin kunnostamiseen ja laajentamiseen. Koska kaupunki on katsottava valtiolliseksi toimijaksi, investointia on pidettävä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtion varoista tehtävänä investointina.

(45)

Näin ollen myös kaupungin muita liiketoimia eli Ahoy' Rotterdam N.V:n toiminnan myyntiä johdolle ja vuokrasopimuksen tekemistä (yksityisen) toiminnanharjoittajan kanssa on voitu rahoittaa valtion varoin perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(46)

Kuten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä jo todettiin, Ahoy' Rotterdam N.V:n toiminnan myynnistä ja Ahoy'-kompleksin vuokrauksesta aiheutuisi ostajalle/vuokralaiselle taloudellista etua vain, jos Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden hinta tai Ahoy'-kompleksin vuokra vahvistettaisiin markkinahintaa alemmalle tasolle. Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio totesi, että niin Ahoy' Rotterdam N.V:n hinta kuin Ahoy'-kompleksin vuokra määritettiin suoraan riippumattoman arvioijan, Deloitten, raporttien perusteella. Näiden liiketoimien ja ilmoitetun investoinnin välisestä tiiviistä kytköksestä johtuen komissio piti tarpeellisena selvittää liiketoimien ehdot, missä yhteydessä se otti huomioon sen, että Deloitten raportit perustuvat tietyssä määrin Ahoy' Rotterdam N.V:n johdon toimittamiin tietoihin ja että tässä tilanteessa johdolla oli potentiaalisena ostajana/vuokralaisena eturistiriita.

(47)

Osana menettelyä komissio päätti hankkia riippumattoman asiantuntijan lausunnon Deloitten raporttien luotettavuudesta ottaen huomioon, että kaupunki päätti toteuttaa liiketoimensa niiden perusteella. Johdanto-osan 38–40 kappaleessa esitetyn mukaisesti riippumattoman asiantuntijan tutkimus vahvisti niin raporteissa käytetyn menetelmän pätevyyden kuin sen, että Deloitten lopullinen arvonmääritys perustui sen omiin ennusteisiin (21). Myös Alankomaiden viranomaiset viittaavat tässä yhteydessä siihen, että Deloitte oli vahvistanut tehneensä käytettävissä olevien tietojen perusteella oman tutkimuksensa ja että sen päätelmät eroavat joiltakin osin johdon päätelmistä.

(48)

Komissio laati näistä raporteista oman perusteellisen analyysinsa ja päättelee sen perusteella, että Deloitte oli oikeassa soveltaessaan pääasiassa diskontatun kassavirran (Discounted Cash Flow) menetelmää (22) Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden arvon määrittämiseen ja tuloihin perustuvaa lähestymistapaa rakennuskompleksin vuokrausarvon määrittämiseen. Komissio päätteli myös, että raporteissa oli aivan oikein otettu huomioon toiminnasta vastaavan yrityksen erityispiirteet, jotka vaikeuttavat sen vertaamista muihin yrityksiin ja liiketoimiin. Komissio katsoi, että Deloitte on määrityksessään ottanut asianmukaisesti huomioon toiminnan myynnin ja Ahoy'-kompleksin vuokrauksen välisen tiiviin kytköksen. Komissio on oman arvionsa ja riippumattoman asiantuntijan päätelmien perusteella sitä mieltä, ettei Deloitten raporttien riitauttamiseen ole perusteltuja syitä.

(49)

Tästä syystä on katsottava, että Mojon ja Music Domen sekä ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista että sen jälkeen esittämät väitteet, joiden mukaan Deloitten raporttien tuloksia heikentävät ne seikat, että yritys yhtäältä sovelsi väärää menetelmää ja toisaalta käytti johdon toimittamia yksipuolisia tietoja, eivät ole riittävän perusteltuja. Edellä esitetyn mukaisesti komissio päättelee, että Deloitte on soveltanut oikeita menetelmiä ja että sen arvonmääritykset perustuvat sen omiin ennusteisiin, jotka erosivat johdon näkemyksistä.

(50)

Mojo ja Music Dome väittävät myös, että eräät Ahoy' Rotterdam N.V:n saavuttamat tulokset eroavat tuloksista, jotka Deloitte oli ennustanut Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden arvonmäärityksessä (23) ja että jos ennusteet olisi saatettu ajan tasalle, arvonmäärityksessä ja näin ollen myös Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden hinnan osalta olisi päädytty huomattavasti suurempiin lukuihin. Tässä yhteydessä on muistettava, että arvonmääritys perustui Deloitten ennusteisiin, jotka se oli laatinut tuolloin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että Deloitte olisi Ahoy' Rotterdam N.V:n markkina-arvoa määrittäessään käyttänyt paikkansa pitämättömiä tietoja. Sillä seikalla, että jotkin taloudelliset indikaattorit johtivat ennusteista poikkeaviin tuloksiin, ei ole mitään vaikutusta Deloitten arvonmääritysraportin laatimisen aikaan vallinneisiin olosuhteisiin ja sillä tuolloin käytettävissä olleisiin tietoihin, eivätkä ne näin ollen voineet vaikuttaa arvolaskelman tulokseen. Tästä syystä päätellään, että erot ennusteiden ja Mojon ja Music Domen jälkikäteen toimittamien toteutuneiden taloudellisten indikaattoreiden välillä eivät muuta Deloitten määrittämän arvon oikeellisuutta.

(51)

Arvioinnin perusteella on pääteltävä, että Deloitten arvonmääritykset muodostivat luotettavan perustan hinnoille, jotka vahvistettiin kaupungin suunnittelemaa Ahoy' Rotterdam N.V:n toiminnan myyntiä ja Ahoy'-kompleksin vuokrausta silmällä pitäen. Tästä syystä komissio päättelee kaupungin vuokrasopimukseen sisällyttämät velvoitteet huomioon ottaen, että kyseiset liiketoimet toteutettiin markkinaehtojen mukaisesti ja että niistä ei aiheutunut perusteetonta taloudellista etua rakennuskompleksin toiminnanharjoittajalle.

(52)

Mitä tulee ilmoitetun investoinnin siihen osaan, jolla on tarkoitus rahoittaa urheiluhallin kunnostus/laajennus, komissio ei sulkenut menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä pois sitä mahdollisuutta, että investoinnista aiheutuisi Ahoy'-kompleksin toiminnanharjoittajalle tavanomaisia markkinaehtoja parempi valikoiva etu siinäkin tapauksessa, että otetaan huomioon kaupungin ja Ahoy' Rotterdam N.V:n välisessä vuokrasopimuksessa vahvistettu voitonjaon takaava järjestely.

(53)

Komission alustavan arvion mukaan Alankomaiden viranomaisten esittämistä väitteistä ei selvinnyt, että voitonjakojärjestely on suunniteltu niin, että se takaa markkinoiden mukaisen vuokrahinnan investoinnin jälkeen; niissä ei myöskään suljettu pois rakennuskompleksin toiminnanharjoittajalle investoinnin loppuun saattamisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvaa taloudellista etua.

(54)

Osana tutkimusta komissio teki voitonjakojärjestelystä perusteellisen analyysin, jossa se otti huomioon Alankomaiden viranomaisten ja muiden asianomaisten toimittamat lisätiedot. Sen lisäksi komissio pyysi riippumatonta asiantuntijaa selvittämään, onko vuokrasopimukseen sisältyvä voitonjakojärjestely markkinaehtojen mukainen.

(55)

Johdanto-osan 15 ja 16 kappaleessa esitetyn mukaisesti Ahoy' Rotterdam N.V:n toiminnan yksityistäminen ja rakennuskompleksin vuokraaminen perustuivat oletukseen, jonka mukaan suunniteltu investointi (24) oli välttämätön rakennuskompleksin arvon säilyttämiseksi mutta siitä ei koituisi lisätuloja toiminnanharjoittajalle (25). Komissio huomauttaa tässä yhteydessä, että riippumattoman asiantuntijan mukaan Deloitten raporttiin sisältyvä oletus, jonka mukaan suunniteltua investointia seuraavasta urheiluhallin kapasiteetin lisäyksestä ei välttämättä koidu lisäarvoa toiminnanharjoittajalle, oli perusteltu, kun otetaan huomioon tapahtumamarkkinoiden kehitys, uusien kilpailijoiden mahdollinen ilmaantuminen sekä siihen liittyvät epävarmuustekijät ja riskit. Komissio yhtyy riippumattoman asiantuntijan päätelmiin ja pitää oletusta perusteltuna ottaen huomioon myös Ahoy'n ainutlaatuisen markkina-aseman, muut markkinatoimijat (26) ja niiden käyttäytymisen sekä sen tosiasian, että kunnostustyöt saattavat häiritä rakennuskompleksin toimintaa suhteellisen pitkään.

(56)

Komissio myös huomauttaa, että kaupunki sisällytti vuokrasopimukseen järjestelyn voitonjaon takaamiseksi. Järjestelyllä halutaan varmistaa, että rakennuskompleksin vuokraa voidaan nostaa, jos suunniteltu investointi johtaa toiminnanharjoittajaa hyödyttävään rakennuskompleksin arvon nousuun. Komissio toteaa, että riippumattoman asiantuntijan mukaan voitonjakojärjestely takaa kohtuullisen ja markkinaehtojen mukaisen vuokrannousun vastineeksi kaupungin suunnittelemaan investointiin. Asiantuntija katsoi, että niin järjestelyn degressiivisyys kuin vuokran nousutahdin porrastus olivat kohtuullisia. Asiantuntija totesi myös, että koska voitonjakojärjestelyssä asetettuun ylärajaan ei sovelleta indeksointia, kaupunki (vuokranantaja) voi saada ylimääräistä voittoa, vaikkei toiminnanharjoittaja (vuokralainen) hyötyisikään rakennuskompleksiin tehtävästä investoinnista.

(57)

Järjestelyn mukaan vuokrasumma nousee, kun toiminnanharjoittajan bruttokate, siten kuin se on tässä yhteydessä määritelty, ylittää 16,5 miljoonaa euroa. Arvioidakseen tämän ylärajan sopivuutta komissio vertasi sitä vuokrasopimuksen keston ajan Deloitten raportissa ennustettuihin toiminnanharjoittajan bruttokatteisiin (27), joista on järjestelyn mukaisesti vähennetty kaupungille kunakin tilikautena maksettu vuokra.

[…]

(58)

[…] Deloitten vuokra-ajalle ennustama bruttokate (miinus vuokra) on keskimäärin yli 16,5 miljoonaa euroa suunnitellun investoinnin loppuun saattamisen jälkeisinä tilikausina siinäkin tapauksessa, että rakennuskompleksin arvon noususta mahdollisesti syntyvää ylimääräistä bruttokatetta ei oteta huomioon. Tämän perusteella komissio päättelee, että asetettu yläraja on omiaan kattamaan bruttokatteen mahdollisen lisäyksen; lisäystä syntyy, jos investoinnin ansiosta arvo ei pelkästään säily vaan toiminnanharjoittajalle syntyy lisäarvoa.

(59)

Jos bruttokate ylittää 16,5 miljoonan euron ylärajan, kaupungille maksettava vuokra nousee huomattavasti, vaikkakin degressiivisesti (28), kunnes toiminnanharjoittajan bruttokate on noussut 25 miljoonaan euroon. Tällöin kaupungille maksettava vuokra on kaksinkertainen (5,2 milj. euroa) Deloitten määrittämään vuokraan verrattuna (29). Koska ei voida olettaa, että urheiluhallin kunnostuksella/laajennuksella on rajaton vaikutus toiminnanharjoittajan tuloihin, komissio katsoo, että tässä tapauksessa on oikeudenmukaista porrastaa vuokrannousun tahti ja lisäksi vahvistaa korotuksen enimmäismäärä (30).

(60)

Edellä esitetyn perusteella komissio yhtyy riippumattoman asiantuntijan näkemykseen ja päättelee, että vuokrasopimukseen sisältyvä voitonjakojärjestely on markkinaehtojen mukainen ja takaa sen, että rakennuskompleksin vuokra on suunnitellun investoinnin jälkeen markkinahintoja vastaavalla tasolla.

(61)

Komissio ei pidä uskottavana Mojon ja Music Domen väitettä, jonka mukaan toiminnanharjoittaja saa kilpailuedun siinäkin tapauksessa, että investoinnista ja nimenomaan urheiluhallin laajennuksesta ei synny sille lisätuloja, koska siinä missä kenen tahansa muun yksityisyrittäjän olisi itse vastattava kustannuksista, toiminnanharjoittajan hyötyy tilojensa parantumisesta ilmaiseksi. Deloitte lähti arvonmäärityksissään siitä, että investoinnista ei seuraa lisätuloja mutta että se oli välttämätön rakennuskompleksin arvon säilyttämiseksi. Investointi otettiin huomioon Ahoy' Rotterdam N.V:n hintaa ja rakennuskompleksin vuokraa määritettäessä. Näin ollen investoinnista ei aiheudu toiminnanharjoittajalle taloudellista etua.

(62)

Mojo ja Music Dome väittivät myös, ettei voitonjakojärjestely voinut olla markkinoiden mukainen, koska toiminnanharjoittajalle koituisi taloudellista etua, vaikka se järjestelyn mukaisesti maksaisikin investoinnin täysimääräisesti takaisin, koska Rotterdamin kaupunki ottaa yksin kantaakseen investoinnin taloudellisen riskin. Mojon ja Music Domen mukaan kaupunki ei saa mitään, jos tulot eivät investoinnin johdosta nouse; kaupunki saa investointinsa takaisin vain, jos se johtaa lisätuloihin. Mitä tulee tähän Mojon ja Music Domen väitteeseen, komissio ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että investointipäätöstä tehdessään kaupunki ei ole käyttäytynyt kuin voiton maksimointiin pyrkivä yksityinen sijoittaja. Itse asiassa toiminnanharjoittajalle asetetut, rakennuskompleksin monitoiminnallisuutta ja järjestettävien tapahtumien luonnetta koskevat ehdot alentavat investoinnin arvoa. Komission arviosta käy ilmi, että sopimukseen sisältyvistä rajoituksista johtuen toiminnanharjoittaja ei saanut perusteetonta etua sopimussuhteistaan kaupungin kanssa. Kuten edellä jo todettiin, vuokra ja Ahoy' Rotterdam N.V:n osakkeiden hinta olivat markkinaehtojen mukaisia. Voitonjakojärjestely on lisätae siitä, ettei toiminnanharjoittajalle aiheudu perusteetonta etua siinä tapauksessa, että investointi ei pelkästään säilytä rakennuksen arvoa vaan nostaa sitä toiminnanharjoittajaa suosivalla tavalla.

(63)

Edellä esitetyn perusteella ja urheiluhallin kunnostamisesta/laajentamisesta toiminnanharjoittajalle mahdollisesti aiheutuvan edun epävarmuuden ja kaupungin soveltaman voitonjakojärjestelyn tehokkuuden huomioon ottaen komissio päättelee, että suunnitellusta investoinnista ei aiheudu toiminnanharjoittajalle normaaleja markkinaehtoja parempaa taloudellista etua.

(64)

Alankomaiden viranomaiset ovat sitoutuneet siihen, että investointihankkeen toteuttava yritys / toteuttavat yritykset valitaan avoimella tarjouskilpailulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/18/EY (31) täysimääräisesti noudattaen. Kuten komissio on todennut tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, se voi varmistua siitä, ettei valittu yritys / etteivät valitut yritykset saa normaaleja markkinaedellytyksiä parempaa taloudellista etua edellyttäen, että annetusta sitoumuksesta pidetään kiinni.

(65)

On aiheellista päätellä, että investoinnista ei aiheudu normaaleja markkinaehtoja parempaa taloudellista etua yrityksille, jotka käyttävät Ahoy'-kompleksin toiminnanharjoittajan tarjoamia palveluja. Koska investoinnissa on kyse urheiluhallin kunnostamisesta ja kehittämisestä, asianomaiset yritykset ovat konserttien, festivaalien sekä urheilu- ja yleisötapahtumien järjestäjiä. Koska Ahoy'-kompleksin toiminnanharjoittaja on yksityinen yritys, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö sen asiakkailta veloiteta markkinahinta.

(66)

Komissio teki käytettävissä olevien tietojen perusteella menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä alustavan päätelmän, jonka mukaan tietyille yrityksille/yritysryhmille tai tietyille sektoreille ei voi aiheutua valikoivaa etua, kun otetaan huomioon rakennuskompleksin monipuolisuus ja toiminnanharjoittajalle vuokrasopimuksessa määrätyt, rakennuskompleksin ylläpitoa ja sen monitoiminnallisuuden säilyttämistä koskevat velvoitteet.

(67)

Tutkintamenettelyn yhteydessä toimitetuissa Alankomaiden viranomaisten huomautuksissa vahvistetaan Ahoy'-kompleksin monitoiminnallisuus ja siellä järjestettävien tilaisuuksien kirjo. Vuokrasopimuksella toiminnanharjoittaja velvoitetaan huolehtimaan siitä, että tilat ovat jatkossakin erityyppisten käyttäjien käytettävissä erityyppiseen toimintaan. Tässä yhteydessä komissio huomauttaa, että Ahoy'-urheiluhallin investointi on suunniteltu säilyttämään rakennuskompleksin monitoiminnallisuus: tarkoituksena on tukea erityyppistä toimintaa suosimatta mitään tiettyjä yrityksiä/yritysryhmiä tai tiettyjä sektoreita. Lisäksi investoinnin tarkoituksena on tehdä urheiluhallista paikka, jossa voidaan järjestää erilaisia yleisötapahtumia. Tämäntyyppisten tilojen tarjonta voidaan katsoa valtion velvollisuudeksi kansalaisia kohtaan edellyttäen, että rakennuksen monitoiminnallisuus säilytetään. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että Ahoy'-kompleksin toimintaa harjoitettaisiin muiden toimintojen ja tapahtumien osalta markkinaehtojen vastaisesti.

(68)

Tämän perusteella komissio päättelee, ettei investointi suosi tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä talouden sektoreita ja ettei se näin ollen ole valikoiva.

(69)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, ettei suunniteltu investointi Ahoy'-kompleksiin eikä siihen kytkeytyvä Ahoy'n toiminnan myynti ja rakennuskompleksin vuokraus kaupungin toimesta tarjoa rakennuskompleksin toiminnanharjoittajalle tai millekään muulle yritykselle tavanomaisia markkinaedellytyksiä parempaa taloudellista etua. Lisäksi komissio katsoo, ettei investointi suosi tiettyjä yrityksiä tai talouden tiettyjä sektoreita eikä se näin ollen ole valikoiva.

(70)

Alankomaiden viranomaiset ja riippumaton asiantuntija ovat muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen onnistuneet tyydyttävällä tavalla poistamaan alustavan epäilyn, jonka komissio oli ilmaissut menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään. Voitonjakojärjestelystä toimitettujen lisätietojen avulla komissio on voinut arvioida järjestelyä yksityiskohtaisesti. Lisäksi komissio on arvioinut Deloitten arvonmääritysten luotettavuutta ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että Ahoy' Rotterdam N.V:n toiminnan myynti ja Ahoy'-kompleksin vuokraus, jotka molemmat perustuivat suoraan Deloitten raportteihin, ovat markkinaehtojen mukaisia.

(71)

Tästä syystä komissio päättelee, ettei ilmoitettu investointi Ahoy'-kompleksin kunnostamiseen ja laajentamiseen eivätkä siihen liittyvät Ahoy' N.V:n toiminnan myynti ja rakennuskompleksin vuokraus ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea,

22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/38

(1)

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) mukaan komission olisi saatava tilinpäätöskysymysten tekniseltä komitealta tukea ja asiantuntemusta kansainvälisten tilinpäätösstandardien arvioinnissa. Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG) toimii tällaisena tilinpäätöskysymysten teknisenä komiteana.

(2)

Liikkeeseenlaskijoita, sijoittajia ja tilinpäätösprosessiin osallistuvia kirjanpitäjiä edustavat eurooppalaiset järjestöt perustivat EFRAGin vuonna 2001.

(3)

EFRAGin hallintorakennetta on uudistettu siten, että EFRAGin hallintoneuvostoon kuuluu nykyisin neljä julkissektoritaustaista jäsentä, joiden valinnan ratkaisee henkilön kokemus kansallisen tai Euroopan tason julkissektorilta. Kesäkuun 11 päivänä 2009 voimaan tulleen EFRAGin perussäännön lisäyksessä 1 olevan 3.2 kohdan mukaan komissio nimeää julkissektoritaustaiset jäsenet. EFRAGin yleiskokous nimittää EFRAGin hallintoneuvoston jäsenet tehtäväänsä.

(4)

Komissio on nimennyt julkisen hakuilmoituksen (2) seurauksena hakijat nimitettäväksi EFRAGin hallintoneuvoston julkissektoritaustaisiksi jäseniksi.

(5)

Yksi hakija on jo nimetty Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) hallintoneuvoston julkissektoritaustaisen jäsenen nimeämisestä 13 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyllä komission päätöksellä 2009/549/EY (3),