I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

18.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 213/5

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 751/2009,

annettu 17 päivänä elokuuta 2009,

vilja-alalla 16 päivästä elokuuta 2009 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 745/2009 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Vilja-alalla 16 päivästä elokuuta 2009 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 745/2009 (3).

(2)	Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EY) N:o 745/2009 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 745/2009 olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 745/2009 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 18 päivänä elokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125.

(3) EUVL L 212, 15.8.2009, s. 5.

LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 18 päivästä elokuuta 2009 alkaen sovellettavat tuontitullit

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durum VEHNÄ, korkealaatuinen	0,00
	keskilaatuinen	0,00
	heikkolaatuinen	12,83
1001 90 91	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 00 00	RUIS	78,15
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	32,13
1005 90 00	MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)	32,13
1007 00 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	83,14

(1) Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

—	3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä,

—	2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla.

(2) Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

14.8.2009

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)
	Tavallinen vehnä (1)	Maissi	Durumvehnä, korkealaatuinen	Durumvehnä, keskilaatuinen (2)	Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)	Ohra
Pörssi	Minnéapolis	Chicago	—	—	—	—
Noteeraus	164,94	92,62	—	—	—	—
FOB-hinta USA	—	—	156,53	146,53	126,53	61,21
Palkkio Meksikon-lahdella	—	17,50	—	—	—	—
Palkkio Suurilla järvillä	6,28	—	—	—	—	—

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam	18,19 EUR/t
Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam:	17,66 EUR/t

(1) Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(2) Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(3) Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

18.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 213/10

KOMISSION DIREKTIIVI 2009/108/EY,

annettu 17 päivänä elokuuta 2009,

kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/24/EY muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/24/EY (1) ja erityisesti sen 17 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/24/EY (2) on yksi direktiivissä 2002/24EY vahvistettua kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen EY-tyyppihyväksyntämenettelyä varten annetuista erityisdirektiiveistä.

(2)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon hybridiajoneuvojen erityinen käyttäytyminen, olisi kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen kaasumaisten epäpuhtauksien mittausmenetelmää mukautettava. Sitä varten on asianmukaista vahvistaa vastaava menettely kuin se, jota käytetään UN/ECE:n säännössä nro 83, joka koskee epäpuhtauspäästöjä moottorin polttoainevaatimusten mukaan.

(3)	Jotta hybridiajoneuvot noudattaisivat direktiivissä 97/24/EY vahvistettuja melurajoituksia kaikissa käyttötiloissaan, on lisäksi tarpeen mukauttaa direktiivissä 97/24/EY vahvistettua melutason mittauksessa käytettävää tyyppihyväksyntätestausmenettelyä.

(4)	Sen vuoksi direktiiviä 97/24/EY olisi muutettava.

(5)	Tämän direktiivin säännökset ovat tekniikan kehitykseen mukauttamista käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 97/24/EY seuraavasti:

1.	Muutetaan direktiivin 97/24/EY 5 luvun liite II tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.

2.	Muutetaan direktiivin 97/24/EY 9 luvun liite III tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.

3.	Muutetaan direktiivin 97/24/EY 9 luvun liite IV tämän direktiivin liitteen III mukaisesti.

2 artikla

1. Jäsenvaltiot eivät 1 päivästä toukokuuta 2010 saa ilmansaasteiden tai melupäästöjen torjumistoimenpiteisiin liittyvistä syistä evätä direktiivin 97/24/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukaisten kaksi- tai kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen EY-tyyppihyväksyntää tai kieltää niiden rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa.

2. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä toukokuuta 2010 ilmansaasteiden tai melupäästöjen torjuntatoimenpiteisiin liittyvistä syistä evättävä EY-tyyppihyväksyntä sellaisilta kaksi- tai kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen uusilta tyypeiltä, jotka eivät täytä direktiivin 97/24/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimuksia.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2010. Niiden on toimitettava komissiolle viipymättä nämä säännökset kirjallisina.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 17 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

(2) EYVL L 226, 18.8.1997, s. 1.

LIITE I

MUUTOS DIREKTIIVIN 97/24/EY 5 LUVUN LIITTEESEEN II

Muutetaan direktiivin 97/24/EY 5 luvun liite II seuraavasti:

Lisätään 1.10 kohta seuraavasti:

”1.10

’Sähkökäyttöisellä hybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan moottoripyörää, kolmi- tai nelipyörää, joka käyttää mekaanisen liikkeen aikaansaamiseksi energiaa molemmista seuraavista ajoneuvossa sijaitsevista varastoidun energian lähteistä:

a)	kulutuspolttoaine

b)	sähköenergian varastointilaite.”

Lisätään 2.2.1.3 kohta seuraavasti:

”2.2.1.3

Kun kyse on sähkökäyttöisestä hybridiajoneuvosta, sovelletaan lisäystä 3.”

Lisätään lisäys 3 seuraavasti:

”

Lisäys 3

Päästöjentestausmenettelyt sähkökäyttöisille hybridimoottoripyörille, -kolmipyörille ja -nelipyörille

1. ALA

Tässä liitteessä vahvistetaan erityiset vaatimukset, jotka koskevat sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen tyyppihyväksyntää.

2. SÄHKÖKÄYTTÖISTEN HYBRIDIAJONEUVOJEN LUOKAT

Ajoneuvon lataus

Sähköverkosta ladattava (1)

(OVC)

Pelkästään polttomoottorilla ladattava (2)

(NOVC)

Käyttötilan vaihtokytkin

Ei ole

3. I-TYYPIN TESTAUSMENETELMÄT

Sähköiset hybridimoottoripyörät tai -kolmipyörät testataan I-tyypin testissä noudattaen liitteessä II olevassa 2.2.1.1.5 kohdassa kuvattua soveltuvaa testausmenettelyä (lisäys 1 tai lisäys 1 a). Päästötestin tuloksen on kaikissa testausolosuhteissa noudatettava liitteessä II olevassa 2.2.1.1.5 kohdassa täsmennettyjä raja-arvoja.

3.1 Ulkopuolelta ladattava (OVC HEV) ajoneuvo, jossa ei ole käyttötilan vaihtokytkintä

3.1.1 Tehdään kaksi testiä seuraavissa olosuhteissa:

Olosuhteet A: testi suoritetaan ajoneuvolle, jonka sähköenergian varastointilaite on ladattu täyteen.

Olosuhteet B: testi suoritetaan sähköenergian varastointilaitteen ollessa minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin).

Sähköenergian varastointilaitteen lataustilaprofiili I-tyypin testin eri vaiheissa esitetään alalisäyksessä 3.

3.1.2 Olosuhteet A

3.1.2.1 Menettely aloitetaan purkamalla lataus ajamalla ajoneuvoa

a)	tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy; tai

jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tasaista 50 km/h:n nopeutta ilman polttoainetta käyttävän moottorin käynnistymistä, nopeutta pienennetään, kunnes ajoneuvolla voidaan ajaa määrätty aika tai matka (josta tekninen tutkimuslaitos ja valmistaja sopivat) sellaisella pienemmällä tasaisella nopeudella, jolla polttoainetta käyttävä moottori ei käynnisty; tai

c)	valmistajan suositusten mukaisesti.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

3.1.2.2 Ajoneuvon esivalmistelu

3.1.2.2.1 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona arvojen 293 ja 303 K välillä (20–30 °C). Vakauttamista on suoritettava ainakin kuusi tuntia ja jatkettava, kunnes mahdollisen moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilat ovat ± 2 K huoneen lämpötilasta ja sähköenergian varastointilaite on latautunut täyteen 3.1.2.2.2 kohdassa tarkoitetun latauksen tuloksena.

3.1.2.2.2 Sähköenergian varastointilaite ladataan seisonnan aikana yön yli jatkuvan normaalin latausmenettelyn mukaisesti alalisäyksessä 2 olevassa 4.1.2 kohdassa annettuja määrittelyjä noudattaen.

3.1.2.3 Testausmenettely

3.1.2.3.1 Ajoneuvo käynnistetään tavanomaisella kuljettajan käytössä olevalla tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

3.1.2.3.2 Voidaan käyttää joko 3.1.2.3.2.1 tai 3.1.2.3.2.2 kohdassa määriteltyä testausmenettelyä.

3.1.2.3.2.1 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa ja lopetetaan lisäyksessä 1 tai lisäyksessä 1 a vahvistetun testausmenettelyn mukaisesti (näytteenoton loppu NL).

3.1.2.3.2.2 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa, ja sitä jatketaan muutaman toistuvan testausjakson ajan. Näytteenotto lopetetaan viimeisen joutokäyntijakson päättyessä, kun sähköenergian varastointilaite on saavuttanut minimilataustilan jäljempänä määriteltävien kriteerien mukaisesti (näytteenoton loppu NL).

Sähköenergian varastointilaitteen minimilataustilan saavuttaminen määritellään alalisäyksessä 1 kuvattua menettelyä käyttäen mitatun sähkötaseen Q (Ah) perusteella.

Sähköenergian varastointilaitteen katsotaan saavuttaneen minimilataustilan testausjakson N aikana, jos sähkötase testausjaksolla N + 1 osoittaa latauksen purkautuneen enintään 3 % ilmaistuna prosentteina energianvarastointilaitteen nimelliskapasiteetista (Ah) maksimilataustilassa.

Valmistajan pyynnöstä voidaan suorittaa lisää testausjaksoja ja sisällyttää niiden tulokset 3.1.2.3.5 ja 3.1.2.3.6 kohdassa esitettyihin laskelmiin, kunhan kunkin lisätestausjakson sähkötase osoittaa sähköenergian varastointilaitteen purkautuneen vähemmän kuin edellisellä jaksolla.

Kunkin jakson välillä voidaan pitää enintään 10 minuutin mittainen kuumahaihtumajakso.

3.1.2.3.3 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

3.1.2.3.4 Pakokaasut analysoidaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

3.1.2.3.5 Olosuhteissa A suoritetun yhdistetyn testausjakson tulokset kirjataan arvoksi m1. Kun testi suoritetaan 3.1.2.3.2.1 kohdan mukaisesti, m1 on ainoan testausjakson tulos grammoina. Kun testi suoritetaan 3.1.2.3.2.2 kohdan mukaisesti, m1 on N testausjakson yhteenlaskettu tulos grammoina.

Formula

3.1.2.3.6 Lasketaan kunkin epäpuhtauden keskimääräinen päästö (massa) olosuhteissa A (M1) kaavalla

M1 = m1/Dtest1

jossa Dtest1 on todellinen ajettu kokonaismatka olosuhteissa A tehdyssä testissä.

3.1.3 Olosuhteet B

3.1.3.1 Ajoneuvon esivalmistelu

3.1.3.1.1 Ajoneuvossa oleva sähköenergian varastointilaite puretaan 3.1.2.1 kohdan mukaisesti.

3.1.3.1.2 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona tasolla 293–303 K (20–30 °C). Vakautuksen on kestettävä vähintään kuusi tuntia ja jatkuttava, kunnes mahdollisen moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötila on kyseisen tilan lämpötila ± 2 K.

3.1.3.2 Testausmenettely

3.1.3.2.1 Ajoneuvo käynnistetään tavanomaisella kuljettajan käytössä olevalla tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

3.1.3.2.2 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa ja lopetetaan lisäyksessä 1 tai lisäyksessä 1 a vahvistetun testausmenettelyn mukaisesti (näytteenoton loppu NL).

3.1.3.2.3 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

3.1.3.2.4 Pakokaasut analysoidaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

3.1.3.2.5 Olosuhteissa B suoritetun yhdistetyn testausjakson tulokset kirjataan arvoksi m2.

3.1.3.2.6 Lasketaan kunkin epäpuhtauden keskimääräinen päästö (massa) olosuhteissa B (M2) kaavalla

M2 = m2/Dtest2

jossa Dtest2 on todellinen ajettu kokonaismatka olosuhteissa B tehdyssä testissä.

3.1.4 Testitulokset

3.1.4.1 Kun testi suoritetaan 3.1.2.3.2.1 kohdan mukaisesti, painotetut arvot lasketaan seuraavalla kaavalla:

M = (De · M1 + Dav · M2)/(De + Dav)

jossa

epäpuhtauspäästön massa grammoina kilometriä kohti

epäpuhtauspäästön keskimääräinen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvon sähköenergian varastointilaite on ladattu täyteen

epäpuhtauspäästön massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde alalisäyksessä 2 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

ajoneuvon oletettu keskimääräinen ajomatka olosuhteissa B energianvarastointilaitteen latauskertojen välillä:

—	4 km – luokan 1 moottoripyörä (sylinteritilavuus < 150 cm3)

—	6 km – luokan 2 moottoripyörä (sylinteritilavuus ≥ 150 cm3 ja Vmax < 130 km/h)

—	10 km – luokan 3 moottoripyörä (sylinteritilavuus ≥ 150 cm3 ja Vmax > 130 km/h).

3.1.4.2 Kun testi suoritetaan 3.1.2.3.2.2 kohdan mukaisesti, painotetut arvot lasketaan seuraavalla kaavalla:

M = (Dovc · M1 + Dav · M2)/(Dovc + Dav)

jossa

epäpuhtauspäästön massa grammoina kilometriä kohti

epäpuhtauspäästön keskimääräinen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvon sähköenergian varastointilaite on ladattu täyteen

epäpuhtauspäästön massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

Dovc

ajoneuvon latauksen mahdollistama toimintasäde alalisäyksessä 2 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

ajoneuvon oletettu keskimääräinen ajomatka olosuhteissa B energianvarastointilaitteen latauskertojen välillä:

—	4 km – luokan 1 moottoripyörä (sylinteritilavuus < 150 cm3)

—	6 km – luokan 2 moottoripyörä (sylinteritilavuus ≥ 150 cm3 ja Vmax < 130 km/h)

—	10 km – luokan 3 moottoripyörä (sylinteritilavuus ≥ 150 cm3 ja Vmax > 130 km/h).

3.2 Ulkopuolelta ladattava (OVC) ajoneuvo, jossa on käyttötilan vaihtokytkin

3.2.1 Tehdään kaksi testiä seuraavissa olosuhteissa:

3.2.1.1 Olosuhteet A: testi suoritetaan ajoneuvolle, jonka sähköenergian varastointilaite on ladattu täyteen.

3.2.1.2 Olosuhteet B: testi suoritetaan sähköenergian varastointilaitteen ollessa minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin).

3.2.1.3 Käyttötilan vaihtokytkin on säädettävä seuraavan taulukon mukaan:

Käyttötilat

—	Pelkkä sähkö

—	Hybridi (3)

—	Pelkkä polttoaineen käyttö

—	Hybridi (3)

—	Pelkkä sähkö

—	Pelkkä polttoaineen käyttö

—	Hybridi (3)

—	Hybriditila n …

—	Hybriditila m

Käyttötilakytkimen asento olosuhteissa A (maksimilataus)

Hybridi (3)

Eniten sähköä käyttävä hybriditila (4)

Käyttötilakytkimen asento olosuhteissa B (minimilataus)

Hybridi (3)

Polttoaineen käyttö

Eniten polttoainetta kuluttava hybriditila (5)

3.2.2 Olosuhteet A

3.2.2.1 Jos ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde on suurempi kuin yksi kokonainen jakso, I-tyypin testi voidaan valmistajan pyynnöstä ja teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella suorittaa käyttämällä pelkkää sähköä. Tässä tapauksessa 3.2.2.4.5 kohdassa tarkoitettu arvo m1 on nolla.

3.2.2.2 Menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvon sähköenergian varastointilaitteen varaus.

3.2.2.2.1 Jos ajoneuvossa voidaan valita puhtaasti sähkökäyttöinen tila, sähköenergian varastointilaitteen varaus puretaan ajamalla ajoneuvoa (testiradalla, dynamometrissä tms.) puhtaasti sähkökäyttöisessä tilassa tasaisella nopeudella, joka on 70 prosenttia ± 5 prosenttia valmistajan ilmoittamasta enimmäisnopeudesta. Purkaminen päättyy seuraavissa tilanteissa:

a)	ajoneuvo ei pysty kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65:tä prosenttia sen enimmäisnopeudesta;

b)	ajoneuvon vakiovarustukseen kuuluvat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo;

c)	on ajettu 100 kilometriä.

3.2.2.2.2 Jos ajoneuvoa ei voida kuljettaa puhtaasti sähkökäyttöisessä tilassa, sähköenergian varastointilaitteen varaus puretaan kuljettamalla ajoneuvoa

a)	tasaisella 50 km/h:n nopeudella tai puhtaasti sähkökäyttöisen tilan enimmäisnopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy; tai

c)	valmistajan suositusten mukaisesti.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

3.2.2.3 Ajoneuvon esivalmistelu

3.2.2.3.1 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona arvojen 293 ja 303 K välillä (20–30 °C). Vakauttamista on suoritettava ainakin kuusi tuntia ja jatkettava, kunnes mahdolliset moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilat ovat ± 2 K huoneen lämpötilasta ja sähköenergian varastointilaite on latautunut täyteen 3.2.2.3.2 kohdassa kuvatun latauksen tuloksena.

3.2.2.3.2 Sähköenergian varastointilaite ladataan seisonnan aikana yön yli jatkuvan normaalin latausmenettelyn mukaisesti alalisäyksessä 2 olevassa 4.1.2 kohdassa annettuja määrittelyjä noudattaen.

3.2.2.4 Testausmenettely

3.2.2.4.1 Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

3.2.2.4.2 Voidaan käyttää joko 3.2.2.4.2.1 tai 3.2.2.4.2.2 kohdassa määriteltyä testausmenettelyä.

3.2.2.4.2.1 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa ja lopetetaan lisäyksessä 1 tai lisäyksessä 1 a vahvistetun testausmenettelyn mukaisesti (näytteenoton loppu NL).

3.2.2.4.2.2 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa, ja sitä jatketaan muutaman toistuvan testausjakson ajan. Näytteenotto lopetetaan viimeisen joutokäyntijakson päättyessä, kun sähköenergian varastointilaite on saavuttanut minimilataustilan jäljempänä määriteltävien kriteerien mukaisesti (näytteenoton loppu NL).

Sähköenergian varastointilaitteen minimilataustilan saavuttaminen määritellään tämän lisäyksen alalisäyksessä 1 kuvattua menettelyä käyttäen mitatun sähkötaseen Q (Ah) perusteella.

Valmistajan pyynnöstä voidaan suorittaa lisää testausjaksoja ja sisällyttää niiden tulokset 3.2.2.4.5 ja 3.2.2.4.6 kohdassa esitettyihin laskelmiin, kunhan kunkin lisätestausjakson sähkötase osoittaa sähköenergian varastointilaitteen purkautuneen vähemmän kuin edellisellä jaksolla.

Kunkin jakson välillä voidaan pitää enintään 10 minuutin mittainen kuumahaihtumajakso.

3.2.2.4.3 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

3.2.2.4.4 Pakokaasut analysoidaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

3.2.2.4.5 Olosuhteissa A suoritetun yhdistetyn testausjakson tulokset kirjataan arvoksi m1. Kun testi suoritetaan 3.2.2.4.2.1 kohdan mukaisesti, m1 on ainoan testausjakson tulos grammoina. Kun testi suoritetaan 3.2.2.4.2.2 kohdan mukaisesti, m1 on N testausjakson yhteenlaskettu tulos grammoina.

Formula

3.2.2.4.6 Lasketaan kunkin epäpuhtauden keskimääräinen päästö (massa) olosuhteissa A (M1) kaavalla

M1 = m1/Dtest1

jossa Dtest1 on todellinen ajettu kokonaismatka olosuhteissa A tehdyssä testissä.

3.2.3 Olosuhteet B

3.2.3.1 Jos ajoneuvoa voidaan käyttää eri hybriditiloissa (esim. urheilullinen, taloudellinen, kaupunkiajo, maantieajo), vaihtokytkin asetetaan sellaiseen asentoon, että ajoneuvoa käytetään eniten polttoainetta kuluttavassa hybriditilassa (ks. 3.2.1.3 kohta, huomautus 3).

3.2.3.2 Ajoneuvon esivalmistelu

3.2.3.2.1 Ajoneuvossa oleva sähköenergian varastointilaite puretaan 3.2.2.2 kohdan mukaisesti.

3.2.3.2.2 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona arvojen 293 ja 303 K välillä (20–30 °C). Vakautuksen on kestettävä vähintään kuusi tuntia ja jatkuttava, kunnes mahdollisen moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötila on kyseisen tilan lämpötila ± 2 K.

3.2.3.3 Testausmenettely

3.2.3.3.1 Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

3.2.3.3.2 Näytteenotto aloitetaan (NA) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa ja lopetetaan lisäyksessä 1 tai lisäyksessä 1 a vahvistetun testausmenettelyn mukaisesti (näytteenoton loppu NL).

3.2.3.3.3 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

3.2.3.3.4 Pakokaasut analysoidaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

3.2.3.3.5 Olosuhteissa B suoritetun yhdistetyn testausjakson tulokset kirjataan arvoksi m2.

3.2.3.3.6 Lasketaan kunkin epäpuhtauden keskimääräinen päästö (massa) olosuhteissa B (M2) kaavalla

M2 = m2/Dtest2

jossa Dtest2 on todellinen ajettu kokonaismatka olosuhteissa B tehdyssä testissä.

3.2.4 Testitulokset

3.2.4.1 Kun testi suoritetaan 3.2.2.4.2.1 kohdan mukaisesti, painotetut arvot lasketaan seuraavalla kaavalla:

M = (De · M1 + Dav · M2)/(De + Dav)

jossa

epäpuhtauspäästön massa grammoina kilometriä kohti

epäpuhtauspäästöjen keskimääräinen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvon sähköenergian varastointilaite on ladattu täyteen

epäpuhtauspäästön massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde alalisäyksessä 2 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

ajoneuvon oletettu keskimääräinen ajomatka olosuhteissa B sähköenergian varastointilaitteen latauskertojen välillä:

—	4 km – luokan 1 moottoripyörä (sylinteritilavuus < 150 cm3)

—	6 km – luokan 2 moottoripyörä (sylinteritilavuus ≥ 150 cm3 ja Vmax < 130 km/h)

—	10 km – luokan 3 moottoripyörä (sylinteritilavuus ≥ 150 cm3 ja Vmax > 130 km/h).

3.2.4.2 Kun testi suoritetaan 3.2.2.4.2.2 kohdan mukaisesti, painotetut arvot lasketaan seuraavalla kaavalla:

M = (Dovc · M1 + Dav · M2)/(Dovc + Dav)

jossa

epäpuhtauspäästöjen massa grammoina kilometriä kohti

kohdassa 3.1.2.3.6 laskettu epäpuhtauspäästön keskimääräinen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvon sähköenergian varastointilaite on ladattu täyteen

kohdassa 3.2.3.3.6 laskettu epäpuhtauspäästön massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

Dovc

latauksen mahdollistama toimintasäde alalisäyksessä 2 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

ajoneuvon oletettu keskimääräinen ajomatka olosuhteissa B sähköenergian varastointilaitteen latauskertojen välillä:

—	4 km – luokan 1 moottoripyörä (sylinteritilavuus < 150 cm3)

—	6 km – luokan 2 moottoripyörä (sylinteritilavuus ≥ 150 cm3 ja Vmax < 130 km/h)

—	10 km – luokan 3 moottoripyörä (sylinteritilavuus ≥ 150 cm3 ja Vmax > 130 km/h).

3.3 Ajoneuvo, jota ei voi ladata ulkopuolelta (NOVC HEV) ja jossa ei ole käyttötilan vaihtokytkintä

3.3.1 Sähkökäyttöiset hybridiajoneuvot, jotka eivät ole ulkopuolelta ladattavia (NOVC HEV) ja joissa ei ole käyttötilan vaihtokytkintä, testataan hybriditilassa 5 luvun liitteen I mukaisesti.

3.3.2 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

3.4 Ajoneuvo, jota ei voi ladata ulkopuolelta (NOVC HEV) ja jossa on käyttötilan vaihtokytkin

3.4.1 Sähkökäyttöiset hybridiajoneuvot, jotka eivät ole ulkopuolelta ladattavia (NOVC HEV) ja joissa on käyttötilan vaihtokytkin, testataan hybriditilassa 5 luvun liitteen I mukaisesti. Jos käytettävissä on useita tiloja, testi suoritetaan siinä tilassa, jossa ajoneuvo on automaattisesti virta-avaimen kääntämisen jälkeen (normaalitila). Tekninen tutkimuslaitos varmistaa valmistajan toimittamien tietojen perusteella, että raja-arvoja noudatetaan kaikissa hybriditiloissa.

3.4.2 Ajoneuvolla ajetaan soveltuvan testausmenettelyn (lisäys 1 tai 1 a) mukaisesti.

4. II-TYYPIN TESTAUSMENETELMÄT

4.1 Ajoneuvot testataan lisäyksessä 2 kuvatun testausmenettelyn mukaisesti.

Alalisäys 1

Akun sähkötaseen mittausmenetelmä ulkopuolelta ladattavalle ja pelkästään polttomoottorista ladattavalle sähkökäyttöiselle hybridiajoneuvolle

1. Tarkoitus

1.1 Tässä alalisäyksessä kuvataan menetelmät ja vaadittavat laitteet, joilla mitataan ulkopuolelta ladattavien (OVC HEV) ja pelkästään polttomoottorista ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen (NOVC HEV) sähkötase.

2. Mittauslaitteisto ja -välineet

2.1 Jäljempänä 3.1–3.4 kohdassa kuvattujen testien aikana akun virta mitataan käyttämällä pihtityypistä tai suljettua virta-anturia. Virta-anturilla (eli virtasensorilla ilman tietojen kirjaamislaitteita) on oltava vähimmäistarkkuus, joka on 0,5 prosenttia mitatusta arvosta tai 0,1 prosenttia asteikon enimmäisarvosta.

Alkuperäislaitteen valmistajan diagnostiikkatestilaitteita ei käytetä tähän testiin.

2.1.1 Virta-anturi on kiinnitettävä yhteen niistä johdoista, jotka on suoraan kytketty akkuun. Jotta akun virtaa voidaan helposti mitata käyttämällä ulkoisia laitteita, valmistajien on mahdollisuuksien mukaan varustettava ajoneuvot soveltuvilla, turvallisilla ja helposti saavutettavilla kytkentäpisteillä. Jos se ei ole mahdollista, valmistajan on annettava tukea tekniselle tutkimuskeskukselle ja tarjottava mahdollisuus liittää virtamittari akkuun kytkettyihin johtoihin edellä esitetyllä tavalla.

2.1.2 Virtamittarin ulostulosta otetaan näytteitä 5 Hz:n vähimmäisnäytteenottotaajuudella. Mitattu virta integroidaan ajan suhteen, jolloin saadaan Q:n mitattu arvo ampeeritunteina (Ah).

2.1.3 Sensorin sijaintipaikan lämpötila on mitattava ja siitä on otettava näytteet samalla näytteenottotaajuudella kuin virrastakin, jotta tätä arvoa voidaan käyttää tasaamaan virtamittarin mahdollista liukumaa ja tarvittaessa virtamittarin ulostulon muuntamiseen käytetyn jännitemittarin liukumaa.

2.2 Tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava luettelo laitteista (valmistaja, mallinumero, sarjanumero), joilla valmistaja on määrittänyt akun minimilataustilan 3.1 ja 3.2 kohdassa kuvatussa testausmenettelyssä sekä (tapauksen mukaan) laitteiden viimeisimmät kalibrointipäivämäärät.

3. Mittausmenettely

3.1 Akun virran mittaaminen alkaa samalla hetkellä kun testauskin ja päättyy välittömästi, kun ajoneuvolla on ajettu täysi ajojakso.

Alalisäys 2

Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävän ajoneuvon sähkökäyttöisen toimintasäteen ja latauksen mahdollistaman toimintasäteen mittausmenetelmä

1. SÄHKÖKÄYTTÖISEN TOIMINTASÄTEEN MITTAUS

Tässä alalisäyksessä kuvatun testimenetelmän avulla voidaan mitata sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen, jotka voidaan ladata ulkopuolelta (OVC HEV), sähkökäyttöinen toimintasäde kilometreinä.

2. SUUREET, YKSIKÖT JA MITTAUSTARKKUUDET

On käytettävä seuraavia suureita, yksiköitä ja mittaustarkkuuksia:

Parametri	Yksikkö	Tarkkuus	Erottelukyky
Aika	s	+/– 0,1 s	0,1 s
Etäisyys	m	+/– 0,1 prosenttia	1 m
Lämpötila	°C	+/– 1 °C	1 °C
Nopeus	km/h	+/– 1 prosentti	0,2 km/h
Massa	kg	+/– 0,5 prosenttia	1 kg
Sähkötase	Ah	+/– 0,5 prosenttia	0,3 prosenttia

3. TESTAUSOLOSUHTEET

3.1 Ajoneuvon kunto

3.1.1

Ajoneuvon renkaissa on oltava ajoneuvon valmistajan suosittelema paine niiden ollessa ympäristön lämpötilassa.

3.1.2

Mekaanisia liikkuvia osia voitelevien öljyjen on viskositeetiltaan oltava ajoneuvon valmistajan suositusten mukaiset.

3.1.3

Valaisimien, valaistujen merkinantolaitteiden ja lisälaitteiden on oltava kytkettyinä pois päältä lukuun ottamatta testauksessa ja ajoneuvon normaalissa päiväkäytössä tarvittavia laitteita.

3.1.4

Kaikkien muuhun kuin ajoneuvon liikuttamiseen tarkoitettujen energiaa varastoivien järjestelmien on oltava ladattuja valmistajan ilmoittamaan enimmäismäärään saakka.

3.1.5

Jos akkuja käytetään ympäristön lämpötilaa lämpimämpinä, käyttäjän on noudatettava ajoneuvon valmistajan suosittelemaa menettelyä pitääkseen akun lämpötilan normaalilla käyttölämpötila-alueella.

Valmistajan edustajan on kyettävä todistamaan, ettei akun lämmönsäätöjärjestelmää ole kytketty pois käytöstä eikä sen tehoa ole vähennetty.

3.1.6

Ajoneuvolla on oltava ajettu vähintään 300 km testiä edeltävien seitsemän päivän aikana käyttäen testiajoneuvoon asennettuja akkuja.

3.2 Ilmasto-olosuhteet

Jos testaus tehdään ulkoilmassa, lämpötilan on oltava 5–32 °C. Sisätiloissa tehtävät testit tehdään lämpötilan ollessa 20–30 °C.

4. TOIMINTATILAT

Testimenetelmässä on seuraavat vaiheet:

a)	akun alkulataus;

b)	testijakso ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittaaminen.

Mikäli ajoneuvoa on näiden vaiheiden välillä siirrettävä, se on tehtävä työntämällä (ilman että akku silloin latautuu).

4.1 Akun alkulataus

Akun lataaminen käsittää seuraavat toimenpiteet.

Huomautus: ’akun alkulataus’ koskee akun lataamista ensimmäisen kerran ajoneuvoa vastaanotettaessa.

Mikäli peräkkäin tehdään useita yhdistettyjä testejä tai mittauksia, ensimmäisen tehtävän latauksen on oltava ’akun alkulataus’ ja muut latauskerrat voidaan tehdä 4.1.2.1 kohdassa kuvatun ’normaalin yön aikana tapahtuvan latausmenettelyn’ mukaisesti.

4.1.1 Akun purkaminen

4.1.1.1

Kun testattavana on ulkopuolelta ladattava sähkökäyttöinen hybridiajoneuvo (OVC HEV), jossa ei ole käyttötilan vaihtokytkintä, valmistajan on osoitettava keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä. Menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvon sähköenergian varastointilaite ajamalla

a)	tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy;

tai, jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tasaista 50 km/h:n nopeutta ilman polttoainetta käyttävän moottorin käynnistymistä, nopeutta pienennetään, kunnes ajoneuvolla voidaan ajaa määrätty aika tai matka (josta tekninen tutkimuslaitos ja valmistaja sopivat) sellaisella pienemmällä tasaisella nopeudella, jolla polttoainetta käyttävä moottori ei vielä käynnisty;

c)	tai valmistajan suositusten mukaisesti.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

4.1.1.2

Ulkopuolelta ladattavat sähkökäyttöiset hybridiajoneuvot (OVC HEV), joissa on käyttötilan vaihtokytkin:

4.1.1.2.1

Jos ajoneuvoa voidaan käyttää puhtaasti sähköä käyttävässä tilassa, menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvossa oleva sähköenergian varastointilaite ajamalla siten, että kytkin on asennossa ’pelkkä sähkö’ tasaisella nopeudella, joka on 70 prosenttia ± 5 prosenttia ajoneuvon puolen tunnin purkamisella saavuttamasta enimmäisnopeudesta. Purkaminen päättyy seuraavissa tilanteissa:

a)	ajoneuvo ei kykene kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65:tä prosenttia sen puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta;

b)	ajoneuvon vakiovarustukseen kuuluvat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo;

c)	on ajettu 100 km:n matka.

4.1.1.2.2

Jos ajoneuvossa ei voida valita puhtaasti sähkökäyttöistä tilaa, valmistajan on osoitettava keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä. Sähköenergian varastointilaite puretaan ajamalla ajoneuvoa

a)	tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy; tai

c)	valmistajan suositusten mukaisesti.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

4.1.2 Normaali yön aikana tehtävä lataus

OVC HEV -ajoneuvon sähköenergian varastointilaite ladataan seuraavassa kuvatulla tavalla.

4.1.2.1 Normaali yön aikana tapahtuva lataaminen

Lataaminen tehdään seuraavasti:

a)	käyttämällä ajoneuvossa olevaa latauslaitetta, jos sellainen on; tai

b)	käyttämällä valmistajan suosittelemaa ulkoista latauslaitetta normaalin latausmenettelyn mukaisesti;

c)	ulkoisen lämpötilan ollessa 20–30 °C.

Toimenpiteen yhteydessä ei sallita mitään automaattisesti tai manuaalisesti käynnistyviä erikoislatauksia, kuten tasauslatauksia tai huoltolatauksia. Valmistajan on vakuutettava, että testin aikana ei ole käytetty mitään erikoislatausta.

4.1.2.2 Latauksen lopettamiskriteeri

Lataus lopetetaan 12 tunnin kuluttua, elleivät ajoneuvossa vakiona olevat mittarit selvästi kerro kuljettajalle, ettei sähköenergian varastointilaite vielä ole täysin ladattu.

Tässä tapauksessa maksimiaika = 3 x akun ilmoitettu kapasiteetti (Wh) / verkkovirtalähde (W)

4.2 Testijakso ja toimintasäteen mittaaminen

4.2.1 Sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon sähkökäyttöisen toimintasäteen määrittäminen

4.2.1.1

Luvun 5 liitteessä II olevassa 2 kohdassa kuvattua soveltuvaa testijaksoa ja siihen liittyviä vaihteiden vaihto-ohjeita noudatetaan dynamometrissä, joka on säädetty luvun 5 liitteen II lisäyksessä 1 kuvatulla tavalla, kunnes testin päättymiskriteerit täyttyvät.

4.2.1.2

Yli 50 km/h nopeuksissa tai puhtaasti sähkökäyttöisen tilan enimmäisnopeudessa on tapauksissa, joissa ajoneuvo ei saavuta testijaksossa vaadittua kiihtyvyyttä tai nopeutta, kaasukahva pidettävä täyskaasuasennossa, kunnes tavoitekäyrän arvot on jälleen saavutettu.

4.2.1.3

Mitattaessa sähkökäyttöistä toimintasädettä testin päättymiskriteeri täyttyy, kun ajoneuvo ei enää kykene tavoitekäyrän suorituskykyyn nopeuteen 50 km/h taikka puhtaasti sähkökäyttöisen tilan enimmäisnopeuteen saakka, kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo tai kun energianvarastointilaite on saavuttanut minimilataustilan. Tällöin ajoneuvo on hidastettava nopeuteen 5 km/t ilman jarruttamista, pelkästään vapauttamalla kaasukahva, ja sen jälkeen pysäytettävä jarruttamalla.

4.2.1.4

Inhimillisten tarpeiden vuoksi testijaksojen välillä sallitaan enintään kolme taukoa, joiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 15:tä minuuttia.

4.2.1.5

Testin lopussa pelkkää sähkömoottoria käyttäen kuljettu matka De kilometreinä on hybridisähköajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde. Se on pyöristettävä lähimpään kokonaislukuun.

Jos ajoneuvoa käytetään testin aikana sekä sähkökäyttöisessä että hybriditilassa, puhtaasti sähkökäyttöiset jaksot määritetään mittaamalla suuttimiin tai sytytykseen tuleva virta.

4.2.2 Sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon latauksen mahdollistaman toimintasäteen määrittäminen

4.2.2.1

Luvun 5 liitteessä II olevassa 2 kohdassa kuvattua soveltuvaa testijaksoa ja siihen liittyviä vaihteiden vaihto-ohjeita noudatetaan dynamometrissä, joka on säädetty luvun 5 liitteen II lisäyksessä 1 tai 1 a kuvatulla tavalla, kunnes testin päättymiskriteerit täyttyvät.

4.2.2.2

Mitattaessa latauksen mahdollistamaa toimintasädettä testin päättymiskriteerit täyttyvät, kun akku on saavuttanut minimilataustilan alalisäyksessä 1 vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Ajamista jatketaan, kunnes saavutetaan viimeinen joutokäyntijakso.

4.2.2.3

Inhimillisten tarpeiden vuoksi testijaksojen välillä sallitaan enintään kolme taukoa, joiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 15:tä minuuttia.

4.2.2.4

Sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon latauksen mahdollistama toimintasäde Dovc on kokonaisajomatka kilometreinä ilmaistuna ja pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

Alalisäys 3

Sähköenergian varastointilaitteen lataustilaprofiili ulkopuolelta ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen I-tyypin testissä

I-tyypin testin testausolosuhteet A

I-tyypin testin testausolosuhteet B

”

(1) tai ’ulkopuolelta ladattava ajoneuvo’

(2) tai ’ajoneuvo, jota ei voi ladata ulkopuolelta’.

(3) Jos käytettävissä on useampi kuin yksi hybriditila, sovelletaan oikeanpuoleisimman sarakkeen menettelyä.

(4) Eniten sähköä käyttävä hybriditila:

Hybriditila, jossa todistetusti kuluu eniten sähköä verrattuna kaikkiin vaihtoehtoisiin hybriditiloihin testattaessa olosuhteiden A mukaisesti, on määritettävä valmistajan toimittamien tietojen perusteella ja yhteisymmärryksessä teknisen tutkimuslaitoksen kanssa.

(5) Eniten polttoainetta kuluttava hybriditila:

Hybriditila, jossa todistetusti kuluu eniten polttoainetta verrattuna kaikkiin vaihtoehtoisiin hybriditiloihin testattaessa olosuhteiden A mukaisesti, on määritettävä valmistajan toimittamien tietojen perusteella ja yhteisymmärryksessä teknisen tutkimuslaitoksen kanssa.

LIITE II

MUUTOS DIREKTIIVIN 97/24/EY 9 LUVUN LIITTEESEEN III

Muutetaan direktiivin 97/24/EY 9 luvun liite III seuraavasti:

Lisätään 1.5 kohta seuraavasti:

1.5 ’Sähkökäyttöisellä hybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka käyttää mekaanisen liikkeen aikaansaamiseksi energiaa molemmista seuraavista ajoneuvossa sijaitsevista varastoidun energian lähteistä:

a)	käyttöpolttoaine;

b)	sähköenergian varastointilaite (esim. akku, varaaja, vauhtipyörä/generaattori jne.).”

Lisätään 2.1.4.4 kohta seuraavasti:

2.1.4.4 Kun kyse on hybridiajoneuvostoa, testit on tehtävä kaksi kertaa.

a)	Olosuhteet A: Akkujen on oltava täyteen varattuja. Jos käytettävissä on useampi kuin yksi hybriditila, on testissä käytettävä eniten sähköä käyttävää hybriditilaa.

b)	Olosuhteet B: Akkujen on oltava minimivaraustilassa. Jos käytettävissä on useampi kuin yksi hybriditila, on testissä käytettävä eniten polttoainetta käyttävää hybriditilaa.”

Lisätään 2.1.5.5 kohta seuraavasti:

2.1.5.5 Mikäli neljän olosuhteissa A tehdyn mittauksen keskiarvo ja neljän olosuhteissa B tehdyn mittauksen keskiarvo ei ylitä testattavan ajoneuvon ajoneuvoluokan suurinta sallittua arvoa, kohdassa 2.1.1 vahvistettuja raja-arvoja katsotaan noudatetun.

Suurin keskiarvo muodostaa kokeen tuloksen.”

LIITE III

MUUTOS DIREKTIIVIN 97/24/EY 9 LUVUN LIITTEESEEN IV

Muutetaan direktiivin 97/24/EY 9 luvun liite IV seuraavasti:

Lisätään 1.5 kohta seuraavasti:

a)	käyttöpolttoaine;

b)	sähköenergian varastointilaite (esim. akku, varaaja, vauhtipyörä/generaattori jne.).”

Lisätään 2.2.4.5 kohta seuraavasti:

2.2.4.5 Kun kyse on hybridiajoneuvostoa, testit on tehtävä kaksi kertaa.

a)	Olosuhteet A: Akkujen on oltava täyteen varattuja. Jos käytettävissä on useampi kuin yksi hybriditila, on testissä käytettävä eniten sähköä käyttävää hybriditilaa.

b)	Olosuhteet B: Akkujen on oltava minimivaraustilassa. Jos käytettävissä on useampi kuin yksi hybriditila, on testissä käytettävä eniten polttoainetta käyttävää hybriditilaa.”

Lisätään 2.2.5.5 kohta seuraavasti:

2.2.5.5. Mikäli neljän olosuhteissa A tehdyn mittauksen keskiarvo ja neljän olosuhteissa B tehdyn mittauksen keskiarvo ei ylitä testattavan ajoneuvon ajoneuvoluokan suurinta sallittua arvoa, kohdassa 2.2.1 vahvistettuja raja-arvoja katsotaan noudatetun.

Suurin keskiarvo muodostaa kokeen tuloksen.”

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.213.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 213

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 18. elokuu 2009

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 749/2009, annettu 17 päivänä elokuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		Komission asetus (EY) N:o 750/2009, annettu 17 päivänä elokuuta 2009, asetuksessa (EY) N:o 945/2008 markkinointivuodeksi 2008/2009 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta	3
		Komission asetus (EY) N:o 751/2009, annettu 17 päivänä elokuuta 2009, vilja-alalla 16 päivästä elokuuta 2009 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 745/2009 muuttamisesta	5
	*	Komission asetus (EY) N:o 752/2009, annettu 17 päivänä elokuuta 2009, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Batata doce de Aljezur (SMM))	8
		DIREKTIIVIT
	*	Komission direktiivi 2009/108/EY, annettu 17 päivänä elokuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/24/EY muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ( 1 )	10

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2009/616/EY
*	Komission päätös, tehty 17 päivänä elokuuta 2009, paloöljyn (CAS 92062-35-6) jättämisestä sisällyttämättä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja kyseistä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 6303) ( 1 )	26
	2009/617/EY
*	Komission päätös, tehty 17 päivänä elokuuta 2009, parafiiniöljyn (CAS 64742-54-7) jättämisestä sisällyttämättä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja kyseistä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 6305) ( 1 )	28

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	29,6
	XS	21,6
	ZZ	25,6
0707 00 05	MK	29,2
	TR	101,7
	ZZ	65,5
0709 90 70	TR	104,4
0709 90 70	ZZ	104,4
0805 50 10	AR	75,2
	UY	84,5
	ZA	58,0
	ZZ	72,6
0806 10 10	EG	152,2
	IL	133,8
	MA	141,6
	TR	138,1
	US	170,2
	ZA	147,9
	ZZ	147,3
0808 10 80	AR	112,7
	BR	63,2
	CL	83,6
	NZ	83,8
	US	87,1
	ZA	77,1
	ZZ	84,6
0808 20 50	AR	104,5
	CN	60,2
	TR	135,4
	ZA	92,6
	ZZ	98,2
0809 30	TR	129,0
0809 30	ZZ	129,0
0809 40 05	IL	107,7
0809 40 05	ZZ	107,7

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 11 10 (1)	37,14	0,14
1701 11 90 (1)	37,14	3,76
1701 12 10 (1)	37,14	0,01
1701 12 90 (1)	37,14	3,47
1701 91 00 (2)	38,65	5,91
1701 99 10 (2)	38,65	2,74
1701 99 90 (2)	38,65	2,74
1702 90 95 (3)	0,39	0,29

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan neuvoston asetus (EY) N:o 74/2009, annettu 19 päivänä tammikuuta 2009, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta (EUVL L 30, 31.1.2009)	30