5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/1

(1)

Komissio otti asetuksella (EY) N:o 112/2009 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Moldovan tasavallasta, jäljempänä ’Moldova’, peräisin olevan valssilangan tuonnissa.

(2)

Menettely aloitettiin sen jälkeen, kun Eurofer, jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus valssilangan kokonaistuotannosta yhteisössä on huomattava, tässä tapauksessa yli 25 prosenttia.

(3)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä, useat asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Tätä varten tehtiin lisätarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

Yhteisön tuottaja:

(4)

Komissio jatkoi myös tutkimuksiaan yhteisön etuun liittyvien näkökohtien suhteen ja analysoi tietoja, jotka sisältyivät joidenkin yhteisön käyttäjien toimittamiin kyselylomakkeisiin toimittamiin vastauksiin.

(5)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, että polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus koski 1 päivän huhtikuuta 2007 ja 31 päivän maaliskuuta 2008 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon arviointiin vaikuttavia kehityssuuntauksia varten komissio tarkasteli tietoja, jotka kattoivat vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(6)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että vuoden 2004 valinta vahingon arviointia varten oli epäonnistunut, koska vuoden 2004 väitettiin olleen poikkeuksellisen hyvä vuosi korkean kysynnän ja voittomarginaalien suhteen. Ne vaativat sen vuoksi, että vuosi 2004 olisi jätettävä tarkastelujakson ulkopuolelle.

(7)

Perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson olisi katettava menettelyn aloittamista välittömästi edeltävä kausi. Tutkimus pantiin vireille 8 päivänä toukokuuta 2008. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattaa yleensä kolme tai neljä vuotta ennen menettelyn aloittamista niin, että se päättyy samaan aikaan kuin polkumyyntiä koskeva tutkimusajanjakso. Tätä käytäntöä noudatettiin tässä menettelyssä. Sen vuoksi se, oliko vuosi 2004 tai mikään muukaan tarkastelujaksolle osuvista vuosista poikkeuksellinen vai ei, ei näytä olevan merkityksellistä jakson valinnan kannalta.

(8)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa Kiinasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista sekä Moldovasta ja Turkista peräisin olevan valssilangan tuontia koskevan menettelyn päättämisestä. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia.

(9)

Asianomaisten osapuolten toimittamat suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin, ja alustavia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(10)

Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sisältyvät Kiinasta, Moldovasta ja Turkista peräisin olevat kuumavalssatut tangot, säännöttömästi kiepitetyt, rautaa, seostamatonta terästä tai seosterästä, ei kuitenkaan ruostumatonta terästä, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’valssilanka’, jotka kuuluvat yleensä CN-koodeihin 7213 10 00, 7213 20 00, 7213 91 10, 7213 91 20, 7213 91 41, 7213 91 49, 7213 91 70, 7213 91 90, 7213 99 10, 7213 99 90, 7227 10 00, 7227 20 00, 7227 90 10, 7227 90 50 ja 7227 90 95. Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen eivät kuulu ruostumatonta terästä olevat valssilangat.

(11)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräs asianomainen osapuoli väitti, että CN-koodiin 7213 91 90 kuuluvaa valssilankaa ei olisi sisällytettävä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään, koska valituksen tekijälle ja sen lailliselle edustajalle annettu valtuutus ei kattanut tätä nimenomaista tuotelajia.

(12)

Tässä suhteessa olisi ensinnäkin todettava, että valitus sisälsi edellä mainitun CN-koodin. Toiseksi olisi todettava, että tarkasteltavana oleva tuote määritellään tutkimuksen alussa ensisijaisesti fyysisten, kemiallisten ja teknisten perusominaisuuksien perusteella. Asiaankuuluvat CN-koodit, joiden alla tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti ilmoitetaan, määritetään lopullisesti vasta tutkimuksen aikana, ja erityisesti silloin, kun lopullinen tulli otetaan käyttöön. Tämä käy selvästi ilmi myös menettelyn aloittamista koskevasta ilmoituksesta (3), jossa todetaan, että asianomaiset CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia. Lisäksi pääteltiin, että edellä mainitun CN-koodin alla ilmoitetulla valssilangalla todellakin on menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitetyt perusominaisuudet ja että se sen vuoksi kuuluu tarkasteltavana olevan tuotteen piiriin. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(13)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja ja eräs käyttäjä väittivät, että tietyntyyppinen valssilanka, nimittäin ’ulkorenkaiden kudosrungot’, joka luokitellaan CN-koodiin 7213 91 20, eroaa merkittävästi muuntyyppisestä valssilangasta fyysisten ja teknisten ominaisuuksien, käyttötarkoitusten, vaihdettavuuden ja kuluttajien käsitysten osalta. Näin ollen ne väittivät, että ulkorenkaiden kudosrungot olisi jätettävä tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

(14)

Edellä mainittu väite ja perustelut on analysoitu yksityiskohtaisesti. Ensinnäkin todettiin, että tuotteen määritelmään sisältyvillä erityyppisillä valssilangoilla, ’ulkorenkaiden kudosrungot’ mukaan luettuina, on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet, mikä tarkoittaa, että ne kuuluvat samaan tuoteluokkaan.

(15)

Toiseksi todettiin, että vaikka voidaankin väittää, että ulkorenkaiden kudosrungot ovat suhteellisesti pidemmälle kehitetty ja kalliimpi tyyppi kuin muuntyyppiset valssilangat, jotka kuuluvat tämän tutkimuksen piiriin, se ei kuitenkaan tarkoita, että Kiinasta tuodut ulkorenkaiden kudosrungot olisivat ominaisuuksiltaan merkittävästi erilaisia kuin yhteisössä tuotetut ulkorenkaiden kudosrungot.

(16)

Lisäksi tutkimus osoitti, että asianomaisesta maasta tuotiin ulkorenkaiden kudosrunkoja tarkastelujakson aikana. Vaikka tämä tuonti olikin määrältään vähäistä, se osoitti, että niillä vientiä harjoittavilla tuottajilla, joita tämä tutkimus koskee, oli valmius tuottaa tämäntyyppistä valssilankaa.

(17)

Edellä mainittujen tosiseikkojen ja huomioiden perusteella ulkorenkaiden kudosrunkojen jättämistä tutkimuksen ulkopuolelle ei näin ollen pidetty perusteltuna. Sen vuoksi vaatimus oli hylättävä.

(18)

Koska muita huomautuksia tarkasteltavana olevasta tuotteesta tai samankaltaisesta tuotteesta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13–14 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(19)

Koska muita huomautuksia ei tehty kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinatalouskohtelusta, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27–31 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(20)

Ainoa yhteistyössä toimiva moldovalainen viejä ei täyttänyt ainoatakaan viidestä markkinatalouskohtelun edellytyksestä. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yritys toisti uudelleen aiemmat huomautuksensa komission päätöksestä olla myöntämättä markkinatalouskohtelua; ne oli jo analysoitu ja käsitelty markkinatalouskohtelua ja alustavia päätelmiä koskevissa ilmoituksissa. Moldovalainen viejä kiisti kaikkia viittä markkinatalouskohtelun edellytystä koskevat päätelmät mutta ei esittänyt väitteidensä tueksi mitään todisteita.

(21)

Viejä väitti erityisesti, että komissio toimii ristiriitaisesti katsoessaan, että Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanotuilla viranomaisilla on ’valtion’ rooli silloin, kun arvioidaan vaatimusta 1, mutta ei silloin, kun arvioidaan vaatimusta 4. Tässä suhteessa on huomattava, että Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanotut viranomaiset ovat selvästi sellaisessa asemassa, että ne voivat puuttua yrityksen johtamiseen. Tällä on sen vuoksi suora vaikutus vaatimuksen 1 arviointiin. Toisaalta Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanotut viranomaiset – koska niitä ei ole tunnustettu – eivät takaa oikeudellista vakautta ja varmuutta siten kuin vaatimuksessa 4 edellytetään. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(22)

Vaatimuksen 1 osalta viejä väitti erityisesti, että sen johto koostuu yksityishenkilöistä eikä sen ylimmän johdon ja Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanottujen viranomaisten välillä ole todettu mitään yhteyttä. Tutkimus paljasti kuitenkin, että yrityksen toimitusjohtaja ja muu johtohenkilöstö osallistuvat aktiivisesti Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanottujen viranomaisten lainsäädäntöelinten toimintaan. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(23)

Vaatimuksen 2 osalta yritys väitti erityisesti, että yrityksen tilinpäätöstä koskevan tarkastuskertomuksen sisältämä huomautus oli epäolennainen. Tämä huomautus koskee kuitenkin kaiken käyttöomaisuuden arvoa, eikä sitä sen vuoksi voida pitää epäolennaisena. Tarkastuksen aikana yritys ei kyennyt selventämään tätä huomautusta. Asiasta ei ole toimitettu lisätodisteita. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(24)

Vaatimuksen 3 osalta yritys toisti perustelunsa, jonka mukaan se oli yksityistämisensä jälkeen jälleenmyyty nykyisille haltijoilleen tavanomaisin markkinaehdoin, ja sen vuoksi mahdolliset aiemmat vääristymät olisivat poistuneet. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan toimitettu todisteita, joten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 45 kappaleessa oleva päätelmä vahvistetaan.

(25)

Vaatimuksen 5 osalta yritys väitti erityisesti, että se seikka, että sen tilinpäätös on tehty Yhdysvaltain dollareissa eikä niin sanotussa Transnistrian ruplavaluutassa (TMR-rupla) tekee asiasta merkityksettömän. On kuitenkin silti tosiasia, että TMR-ruplaa käytetään useissa yrityksen päivittäisissä toimissa, ja sen vuoksi TMR-ruplan muuntokurssi muihin valuuttoihin nähden ei ole merkityksetön tämän vaatimuksen arvioinnin kannalta. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(26)

Näin ollen nämä väitteet eivät muuttaneet alustavia päätelmiä olla myöntämättä markkinatalouskohtelua moldovalaiselle yhteistyössä toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle, ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 32–49 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(27)

Koska yksilöllisestä kohtelusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 50–53 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(28)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja huomautti, että sen kotimarkkinamyyntiä koskevia tarkistettuja ja todennettuja tietoja ei ollut otettu huomioon normaaliarvon määrittämisessä. Toinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että laskennallinen normaaliarvo oli laskettu väärin. Nämä väitteet tarkastettiin ja tarvittaessa tehtiin korjaukset.

(29)

Eräs muu vientiä harjoittava tuottaja väitti, että sen vientimyynti koostui ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen ei-vakiomuotoisesta lajista, kun taas kotimarkkinamyynti oli sekoitus vakiomuotoisista ja ei-vakiomuotoisista lajeista. Se väitti, että tämän menetelmän tuloksena oli epäoikeudenmukainen vertailu ja että normaaliarvo olisi laskettava vertaamalla ainoastaan ei-vakiomuotoisen viennin ja kotimarkkinamyynnin hintoja.

(30)

Tutkimuksessa ei kuitenkaan voitu osoittaa riittäviä eroja vakiomuotoisten ja ei-vakiomuotoisten tuotteiden välillä – kuten vientiä harjoittava tuottaja väitti – jotka olisivat vaikuttaneet niiden vertailukelpoisuuteen. Molemmat luokat sisältyvät samankaltaisen tuotteen tuotekuvaukseen. Tutkimuksessa paljastui lisäksi, että yritys myi molempia lajeja samaan hintaan. Tämän vuoksi väite oli jätettävä huomiotta.

(31)

Koska normaaliarvon laskentamenetelmästä ei esitetty muita huomautuksia Turkin osalta, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54–63 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(32)

Kiinan ja Moldovan osalta määritetystä normaaliarvosta ei saatu huomautuksia sellaisena kuin se kuvataan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 kappaleessa. Näin ollen alustavat päätelmät vahvistetaan.

(33)

Turkki valittiin alustavasti vertailumaaksi syistä, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65–74 kappaleessa. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä vastusti Turkin käyttämistä vertailumaana alun perin suunnitellun Brasilian sijasta. Valituksen tekijä toisti uudelleen alustavassa vaiheessa esitetyt perustelut, joiden mukaan a) Brasilian markkinoilla on riittävästi kilpailua ja b) Turkin terästeollisuus on tukien vuoksi soveltumaton normaaliarvon määrittämiseen. Lisäksi valituksen tekijä väitti, että koska tutkimuksessa oli todettu polkumyynnin olemassaolo Turkin kohdalla, sitä ei komission käytännön mukaisesti olisi käytettävä vertailumaana.

(34)

On muistettava, että kotimarkkinahintojen havaittiin Brasiliassa ylittävän julkaistut maailmanmarkkinahinnat. Myös brasilialaisen tuottajan voitto kotimarkkinoilla todettiin tasoltaan hyvin korkeaksi verrattuna erityisesti siihen voiton tasoon, jota pidettiin kohtuullisena yhteisön tuotannonalalle. Kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa todetaan, tätä pidetään osoituksena riittämättömästä kilpailusta Brasilian markkinoilla.

(35)

Turkissa näyttää olevan selvästi enemmän kilpailua kotimarkkinoilla kuin Brasiliassa. Se seikka, että turkkilaisten viejien on todettu harjoittavan polkumyyntiä, ei välttämättä tarkoita, etteikö kyseiselle maalle määritetty normaaliarvo olisi luotettava.

(36)

Valituksen tekijä esitti myös, että koska turkkilaisten yritysten väitetään saavan tukea, Turkki ei olisi soveltuva valinta vertailumaaksi. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä.

(37)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65–74 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan, ja Turkkia on käytetty vertailumaana tässä menettelyssä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(38)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että vientihintaa ei olisi ollut muodostettava siten kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa esitetään. Kun tämä väite oli tutkittu, se todettiin perustelluksi erityisesti siksi, että yrityksen toiminnot – sen toiminta tapahtuu yhteisön ulkopuolella – eivät sallineet perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan soveltamista.

(39)

Toinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että vähennykset palkkioista, jotka oli maksettu etuyhteydessä olevan yrityksen kautta suoritetusta myynnistä, eivät olleet perusteltuja. Kun tämä väite oli tutkittu, se todettiin perustelluksi, koska kyseinen etuyhteydessä oleva yritys ei suorittanut samoja tehtäviä kuin välittäjä. Vientihinnat korjattiin sen vuoksi vastaavasti.

(40)

Koska vientihintojen määrittämismenetelmästä ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 75 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(41)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(42)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 79 kappaleessa kuvataan, oikaisut kuljetus-, rahti-, vakuutus-, pankki-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden erojen huomioon ottamiseksi myönnettiin aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(43)

Useat viejät kiistivät maakuljetus-, rahti-, pankki- ja luottokustannusten sekä palkkioiden oikaisujen laskelmat ja ehdottivat vaihtoehtoisia laskelmia. Kun otettiin huomioon niiden kyselylomakevastauksissa esittämät todisteet sekä tarkastuskäyntien aikana kerätyt tiedot ja todisteet, useimpia näistä väitteistä ei pidetty perusteltuina, ja alustavassa vaiheessa lasketut oikaisut pidettiin sen vuoksi voimassa. Jotkin näistä väitteistä kuitenkin hyväksyttiin, jos ne olivat perusteltuja, ja korjauksia tehtiin oikaisuihin, jotka koskivat luottokustannuksia, palkkioita ja vientimyynnin tullimaksuja.

(44)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(45)

Vertailumaan normaaliarvoihin tehtyjen korjausten jälkeen lopulliset polkumyyntimarginaalit kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta ovat seuraavat:

(46)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen katsottiin, että kaikkien käytettävissä olevien vientitietojen käyttäminen Moldovan osalta tarjoaisi tarkemman kuvan kyseisen maan harjoittamasta polkumyynnistä. Tämän mukaisesti koko maata koskeva lopullinen polkumyyntimarginaali laskettiin kaikkien tunnettujen tuottajien vientihintojen perusteella.

(47)

Kun vertailumaan normaaliarvoihin, vientihintaan ja oikaisuihin oli tehty korjaukset edellä kuvatulla tavalla, koko maata koskevaksi lopulliseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin Moldovan osalta 16,2 prosenttia.

(48)

Edellä esitetty huomioon ottaen lopulliset polkumyyntimarginaalit turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta ovat seuraavat:

(49)

Koska huomautuksia ei esitetty yhteisön tuotannosta tai niiden tuottajien yhteistyöstä, jotka eivät ilmoittautuneet, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 91 kappaleessa mainitaan, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89–92 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(50)

Koska yhteisön tuotannonalan määritelmästä ei esitetty mitään huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 93 kappaleessa esitetty määritelmä vahvistetaan.

(51)

On muistettava, että vahinkoanalyysia varten ei sovellettu otantaa, koska 20:n yhteistyössä toimineen tuottajan joukossa oli neljä yritysryhmää ja kaksi riippumatonta tuottajaa. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, kuten edellä 3 kappaleessa mainitaan, tehtiin tarkastuskäynti lisäksi erään yhteisön tuottajan toimitiloihin sen kyselylomakkeeseen antamassa vastauksessa toimitettujen tietojen tarkastamiseksi.

(52)

On muistettava, että yhteisön kulutus määritettiin Eurostatin tietojen perusteella saadun kokonaistuonnin sekä yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien yhteisön markkinoille suuntautuvan kokonaismyynnin perusteella, mihin sisältyi myös valituksessa olleisiin tietoihin perustuva arvioitu myynti niiden tuottajien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet.

(53)

Eräs asianomainen osapuoli kiisti menetelmän, jota käytettiin yhteisön kulutuksen määrittämiseen, ja väitti, että omaan käyttöön ja kytkösmarkkinamyyntiin tarkoitettu yhteisön tuotannonalan tuotanto olisi sisällytettävä yhteisön kulutukseen ja vahingon arviointiin, koska oma käyttö ja kytkösmarkkinamyynti olivat suorassa kilpailussa vapailla markkinoilla tapahtuvan myynnin kanssa, tuonti mukaan luettuna.

(54)

On huomattava, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 119–143 kappaleessa selvitetään, yhteisön tuotannonalan omaan käyttöön jäävä tuotanto on analysoitu vahinkoa koskevassa arvioinnissa. Komission johdonmukaisen käytännön mukaisesti omaa käyttöä eli samankaltaisen tuotteen sisäisiä siirtoja integroituneiden yhteisön tuottajien välillä jatkojalostusta varten ei ole kuitenkaan sisällytetty yhteisön kulutuslukuun, koska nämä sisäiset siirrot eivät kilpaile riippumattomien toimittajien myynnin kanssa vapailla markkinoilla.

(55)

Mitä tulee vaatimukseen kytkösmarkkinamyynnin eli etuyhteydessä oleville yrityksille tapahtuneen myynnin sisällyttämisestä yhteisön kulutuslukuun, tämä vaatimus todettiin perustelluksi, koska tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen mukaan yhteisön tuottajien etuyhteydessä olevat yritykset olivat vapaita ostamaan valssilankaa myös muista lähteistä. Lisäksi yhteisön tuottajien etuyhteydessä oleville osapuolille tapahtuneen myynnin keskimääräisten hintojen todettiin käyvän yksiin etuyhteydettömille osapuolille tapahtuneen myynnin keskimääräisten hintojen kanssa.

(56)

Sen jälkeen kun erään ylimääräisen yhteisön tuottajan toimittamat tiedot oli tarkastettu edellä 3 ja 51 kappaleessa tarkoitetuin tavoin, yhteisön tuotannonalan kokonaismyyntiä yhteisön markkinoilla tarkistettiin hieman. Tämän tuloksena väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 1 esitettyjä yhteisön kulutuslukuja oikaistiin seuraavasti:

Taulukko 1

(57)

Yhteisön kokonaiskulutus kasvoi 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kasvu alkoi vuonna 2006 sen jälkeen, kun se oli tilapäisesti pienentynyt 5 prosenttia vuonna 2005. Sen jälkeen kulutus elpyi ja kasvoi vuoteen 2007 asti, mitä seurasi vähäinen lasku tutkimusajanjakson aikana. Kulutuksen laskusuuntaus vuonna 2005 johtui pääasiassa rakennusteollisuuden vähäisemmästä kysynnästä.

(58)

Jotta voitiin tehdä lopullinen arvio asianomaisista maista tulevan tuonnin kumuloinnin edellytyksistä, sovellettiin samaa menetelmää, joka selitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99 kappaleessa, ottaen huomioon ne huomautukset, jotka saatiin osapuolilta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Moldovan osalta otettiin myös huomioon se, että muut moldovalaiset tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön, kuten edellä 46 kappaleessa selitetään.

(59)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101 kappaleessa selitetään, Turkista tulevaa tuontia ei kumuloitu Kiinasta ja Moldovasta tulevan tuonnin kanssa, koska katsottiin, että turkkilaisten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden väliset kilpailuolot eivät olleet samanlaiset, etenkään niiden hintakäyttäytymisen osalta. Kaikkien turkkilaisten yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien myyntihinnat eivät todella olleet yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisempia, vaan suhteellisen korkeita verrattuna muihin toimijoihin yhteisön markkinoilla.

(60)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101 kappaleessa esitetyt perustelut eivät olleet johdonmukaisia suhteessa perusasetukseen. Se väitti, että riitti, että Turkista tulevan tuonnin polkumyyntimarginaali ylitti merkittävästi vähimmäistason ja että tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen kyseisen tuonnin kumuloimiseksi muun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kanssa, joka oli peräisin Moldovasta ja Kiinasta. Se väitti myös, että toimenpiteistä luopuminen johtaisi Turkista yhteisön markkinoille tulevan polkumyyntituonnin voimakkaaseen kasvuun.

(61)

On syytä korostaa, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa vaaditaan erityisesti, että kilpailuedellytykset yhteisön markkinoilla toimivien asiaankuuluvien toimijoiden välillä olisi tutkittava huolellisesti polkumyyntitutkimuksen kohteena olevista maista tulevan tuonnin kumulatiivisen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi turkkilaisten toimijoiden hintojen taso ylitti kaikissa tapauksissa vahinkoa aiheuttamattomat hinnat, jotka määritettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 179 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti. Näin ollen ei ollut perusteita sallia Turkista tulevan tuonnin kumulatiivista arviointia Kiinasta ja Moldovasta tulevan tuonnin kanssa eikä ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Turkista tulevan tuonnin väitetyn voimakkaan kasvun estämiseksi. Tämän perusteella väitteet oli hylättävä.

(62)

Eräs toinen asianomainen osapuoli kiisti alustavan päätelmän, jonka mukaan Moldovasta tuleva tuonti kumuloitiin Kiinasta tulevan tuonnin kanssa, ja esitti perusteluna, että Kiinasta tulevasta tuonnista poiketen Moldovasta tulevan tuonnin määrät olivat erittäin vähäisiä eivätkä alittaneet yhteisön tuotannonalan hintoja tutkimusajanjakson aikana.

(63)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatiin lisätietoja, jotka koskivat vientiä Moldovasta yhteisöön ja joiden johdosta tarkistettiin hintojen alittavuuden marginaaleja ja vahinkomarginaaleja koskevia laskelmia Moldovan osalta, kuten jäljempänä 71 ja 107 kappaleessa tarkemmin selitetään.

(64)

Tarkistetut laskelmat osoittivat, että Moldovasta tuleva tuonti ei alittanut yhteisön tuotannonalan hintoja yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi vahinkomarginaalin todettiin olevan alle vähimmäistason, jota sovellettiin perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Moldovasta peräisin olevan valssilangan tuontia olisi arvioitava erikseen.

(65)

Koska kulutuslukuja oikaistiin hieman, kuten edellä 56 kappaleessa selitetään, Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuutta tarkistettiin vastaavasti. Näin ollen Kiinasta tuleva tuonti kehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti.

Taulukko 2

(66)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi merkittävästi vuoden 2004 tasolta noin 0,07 miljoonasta tonnista 1,1 miljoonaan tonniin tutkimusajanjaksolla eli lähes seitsemäntoistakertaistui. Tuonti oli huipussaan vuonna 2007, minkä jälkeen se väheni hieman yhteisön kulutuksen kehitystä noudatellen.

(67)

Vaikka Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräiset hinnat kohosivat 12 prosenttia tarkastelujaksolla, niiden havaittiin silti alittavan yhteisön tuotannonalan hinnat etenkin tutkimusajanjaksolla. Tämän johdosta markkinaosuus kasvoi merkittävästi vuoden 2004 tasolta 0,3 prosentista 5,0 prosenttiin tutkimusajanjaksolla, mikä tarkoitti 4,7 prosenttiyksikön kasvua.

(68)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 106 kappaleessa kuvattu menetelmä hintojen alittavuuden määrittämiseksi vahvistetaan. Erään yhteisön tuottajan toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen, kuten 3 kappaleessa mainitaan, yhteisön tuotannonalan keskimääräinen hinta kuitenkin arvioitiin uudelleen, jotta otettiin huomioon tältä yhteisön tuottajalta saadut tarkastetut tiedot.

(69)

Yksi osapuoli väitti, että koska yhdellekään moldovalaiselle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, komission olisi laskettava hinnan alittavuuden taso ja vahingon korjaava taso Moldovan osalta käyttäen Eurostatin tietoja eikä moldovalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatuja tietoja.

(70)

Polkumyyntitutkimuksessa ja erityisesti hintojen vertailussa käytäntönä on käyttää luotettavimpia saatavilla olevia tietoja, joita yleensä ovat tiedot, jotka on kerätty ja tarkastettu yhteistyössä toimivien osapuolten toimitiloissa. Tässä tapauksessa oli käytettävissä moldovalaisen yhteistyössä toimivan tuottajan toimitiloissa kerätyt hintatiedot, ja niitä käytettiin alustavan hintojen alittavuuden marginaalin määrittämiseen moldovalaisen yhteistyössä toimivan tuottajan osalta. Näin ollen vaatimus käyttää Eurostatin tietoja hylätään.

(71)

Katsottiin kuitenkin, että saatavilla olevat hintatiedot kaikesta tuonnista Moldovasta yhteisöön, mukaan luettuna muiden moldovalaisten tuottajien tuonti, kuten edellä 46 kappaleessa mainitaan, olisi otettava huomioon lopullisen hintojen alittavuuden marginaalin laskemiseksi Moldovan osalta. Näin ollen käytettiin kaikkia käytettävissä olevia hintatietoja asianmukaisesti oikaistuina, jotta otettiin huomioon ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitetut painotetut keskimääräiset vientihinnat CIF-hintoina. Tällä perusteella todettiin, että Moldovasta tuleva tuonti ei alittanut yhteisön tuotannonalan hintoja; lopullinen hintojen alittavuuden marginaali onkin negatiivinen, nimittäin – 1,2 prosenttia keskimäärin Moldovan osalta.

(72)

Kiinasta tulevan tuonnin osalta on muistettava, että ainoastaan yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Edellä yhteisön tuotannonalaa koskevien tietojen kohdalla kuvattujen samojen menetelmien ja oikaisujen sekä vertailukelpoisten tuotelajien perusteella todettiin, että ainoan yhteistyössä toimivan kiinalaisen viejän keskimääräinen hintojen alittavuuden marginaali oli 4,2 prosenttia. Kaikkien muiden kiinalaisten tuottajien kohdalla hintojen alittavuus määritettiin siten kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 108 kappaleessa selitetään. Tällä tavoin hintojen alittavuuden keskimääräiseksi marginaaliksi saatiin 7,3 prosenttia Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa.

(73)

Sen jälkeen, kun oli päätetty, ettei Moldovasta tulevaa tuontia olisi kumuloitava Kiinasta tulevan tuonnin kanssa vaan että se olisi arvioitava erikseen, kuten 64 kappaleessa kuvataan, polkumyyntituonnista yhteisön tuotannonalan taloudelliselle tilanteelle aiheutuneen vaikutuksen tutkimus koskee Kiinasta peräisin olevaa tuontia.

(74)

Kuten 3 kappaleessa mainitaan, tehtiin tarkastuskäynti yhden ylimääräisen yhteisön tuottajan toimitiloihin. Tämän tuloksena joitain vahinkoindikaattoreita oikaistiin tätä vastaavasti. Ne koskevat myyntimääriä ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle yhteisön markkinoilla, yhteisön tuotannonalan keskimääräisiä myyntihintoja (noudettuna lähettäjältä -tasolla) etuyhteydettömille asiakkaille, varastolukuja, kannattavuutta, kassavirtaa, investointien tuottoa ja työllisyyttä.

(75)

Taulukossa 3 esitetään tarkistettu määrä, joka myytiin ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle yhteisön markkinoilla. On huomattava, että tarkistetuista luvuista huolimatta suuntaus on samanlainen kuin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitettiin.

Taulukko 3

(76)

Edellä esitetyn mukaisesti tarkistettiin yhteisön tuotannonalan keskimääräisiä yksikkömyyntihintoja etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla vastaavasti. Tämän tuloksena keskimääräisiä myyntihintoja vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisiltä vuosilta tarkistettiin hieman verrattuna väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitettyihin lukuihin.

Taulukko 4

(77)

Varastolukujen osalta on huomattava, että yhteisön tuotannonalan tietoihin vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisiltä vuosilta tehdyt vähäiset tarkistukset eivät muuttaneet väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 119 kappaleessa esitettyä suuntauksia koskevaa analyysiä.

Taulukko 5

(78)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen jälkeen myös työllisyyslukuja muutettiin hieman vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisiltä vuosilta. Koska asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet lisähuomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 120–122 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

Taulukko 6

(79)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus määritettiin käyttäen samaa menetelmää kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 123 kappaleessa selitetään. Kun yhteisön tuotannonalaa koskeviin tietoihin oli tehty tarkistuksia yhden ylimääräisen yhteisön tuottajan toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin johdosta, kuten 3 kappaleessa kuvataan, myös näitä lukuja tarkistettiin hieman. Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski vuoden 2004 ja tukimusajanjakson välillä 14,2 prosentista 7,3 prosenttiin. Koska huomautuksia ei ole saatu, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 124–126 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

Taulukko 7

(80)

Edellä esitetyn perusteella voidaan katsoa, että yhteisön tuotannonalan myyntimäärä polki paikallaan vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, mikä esti yhteisön tuotannonalaa hyödyntämästä yhteisön kulutuksen 5 prosentin kasvua vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämän seurauksena sen markkinaosuus laski 1,6 prosenttiyksikköä samana aikana.

(81)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 128 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(82)

Voidaan päätellä, että edellä taulukoissa 2 ja 7 esitetyt vähäiset tarkistukset, jotka tehtiin joihinkin vahinkoindikaattoreihin sen jälkeen, kun yhden ylimääräisen yhteisön tuottajan toimitiloihin oli tehty tarkastuskäynti, eivät muuttaneet väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 132 kappaleessa esitettyä päätelmää.

(83)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(84)

Tutkittiin, aiheuttiko Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonti vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä.

(85)

Tutkimuksen mukaan polkumyynnillä Kiinasta tapahtuva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla merkittävästi, lähes seitsemäntoistakertaisesti: kasvua oli vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 1,1 miljoonaa tonnia. Kasvu oli erityisen voimakasta vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osuus yhteisön markkinoista kasvoi vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 0,3 prosentista 5,0 prosenttiin. Käytännössä tämä vastaa tarkastelujaksolla tapahtunutta yhteisön kulutuksen kokonaiskasvua.

(86)

Samalla kaudella eli vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan markkinaosuus putosi 33,4 prosentista 31,8 prosenttiin eli 1,6 prosenttiyksikköä, vaikka sen myyntimäärä yhteisön markkinoilla pysyi ennallaan.

(87)

Siitä huolimatta, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat kohosivat tarkastelujaksolla 12 prosenttia raaka-ainehintojen kohoamisen mukaisesti, ne alittivat silti yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan niin, että ne olisivat kattaneet kokonaan raaka-aineen hintojen nousun. Yhteisön tuotannonalan myynnin kannattavuus yhteisön markkinoilla laski näin ollen vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 14,2 prosentista 7,3 prosenttiin.

(88)

Kiinasta tulevan halvan polkumyyntituonnin aiheuttama jatkuva paine yhteisön markkinoilla ei antanut yhteisön tuotannonalalle mahdollisuutta asettaa myyntihintojaan kasvaneita tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle. Sen vuoksi päätellään, että Kiinasta tulevan halvan polkumyyntituonnin voimakkaalla kasvulla oli merkittävä negatiivinen vaikutus yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(89)

Koska huomautuksia ei esitetty kysynnän kehityksestä, omaan käyttöön jäävästä tuotannosta, ylemmän markkinasegmentin tuotteiden myynnistä, muista kolmansista maista tulevasta tuonnista ja yhteisön muista tuottajista, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 139, 143–149 ja 151–155 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(90)

Eräs osapuoli väitti, ettei arvio raaka-aineen hintojen noususta, joka mainitaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 142 kappaleessa, pitänyt paikkaansa. Se väitti, että on vaikeaa siirtää kohonneita kustannuksia kokonaan asiakkaiden maksettavaksi. Lisäksi se väitti, että yhteisön tuotannonalan negatiivinen vientitulos selittäisi yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen.

(91)

Mitä tulee raaka-aineen hintojen vaikutukseen, on muistettava, että tutkimus osoitti 25 prosentin nousun yhteisön tuotannonalan valssilangan tuotannon tuotantokustannuksissa. Tämä on nähtävä suhteessa keskimäärin vain 15 prosentin nousuun yhteisön tuotannonalan myyntihinnoissa. Joillain markkinoilla voi todella ollakin vaikeaa siirtää kustannusten nousua kokonaan asiakkaiden maksettavaksi, mutta tämä tutkimus ei tuonut esiin todisteita siitä, että asia oli näin valssilankamarkkinoilla. Valssilankamarkkinoita voidaan päinvastoin pitää perushyödykemarkkinoina, jotka ovat avoimet ja sellaiset, joilla kaikki toimijat tietävät hintatason. Näin ollen tehokkaan kilpailun edellytysten olisi mahdollistettava, että kustannusten nousu heijastuu valssilangan myyntihintaan. Sen vuoksi katsotaan, että johdanto-osan 142 kappaleessa esitetty päätelmä on pätevä ja että näin ollen tämä väite oli hylättävä.

(92)

Mitä vientitulokseen tulee, oli yhteisön tuotannonalan vientimyynti todellakin laskussa syistä, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 kappaleessa. Kun otetaan huomioon se seikka, että vientimyynnin osuus suhteessa yhteisössä sijaitseville asiakkaille suuntautuneeseen myyntiin on suhteellisen alhainen, ja lisäksi se, että jälkimmäisen myyntihinnat olivat suhteessa alhaisemmat, katsotaan, että vientimäärän aleneminen ei voi selittää kärsityn vahingon tasoa. Tämän päätelmän kumoamiseksi ei esitetty perusteltuja todisteita, joten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(93)

Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 156–159 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(94)

Edellä 60 ja 61 kappaleessa esitetyn mukaisesti ja koska muita Turkista tulevaa tuontia koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 160–162 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(95)

Kun yhteisön tuotannonalaa koskevia tietoja oli tarkistettu yhden ylimääräisen yhteisön tuottajan vastaukselle tehdyn tarkastuksen perusteella ja kun otettiin huomioon kaikki Moldovasta peräisin oleva tuontimyynti, todettiin, että Moldovasta tuleva tuonti ei alittanut yhteisön tuotannonalan hintoja tutkimusajanjaksolla. Lisäksi todettiin edellä olevan 64 kappaleen mukaisesti, että vertailu moldovalaisen vientihinnan ja yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattoman hinnan välillä osoitti vahinkomarginaalin olevan vähimmäistasoa.

(96)

Edellä esitetty huomioon ottaen pääteltiin, ettei ollut olemassa selvää syy-yhteyttä Moldovasta tulevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon välillä.

(97)

Edellä esitetty huomioon ottaen olisi pantava merkille, että yhteisön etua koskevaa analyysia varten on arvioitu ainoastaan vaikutusta, joka on polkumyyntitullien käyttöönotolla Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa.

(98)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen jälkeen arvioitiin uudelleen, olisiko polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa yhteisön tuotannonalan etujen mukaista.

(99)

Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska huomautuksia yhteisön tuotannonalan edusta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 164–67 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(100)

Koska tuojia koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 168 ja 169 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(101)

Eräs asianomainen osapuoli asetti kyseenalaiseksi, oliko kaikki tuonti yhteisön markkinoille tutkimuksen kohteena olevista maista otettu huomioon väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 171 kappaleessa ilmoitetussa prosenttiosuudessa, joka vastaa tiettyjen käyttäjien suorittamaa valssilangan tuontia. Lisäksi eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että vaihtoehtoisia lähteitä ei olisi käytettävissä, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettaisiin käyttöön, ja että tämä johtaisi tarjonnan puutteeseen.

(102)

Kokonaistuontia koskevan väitteen johdosta valssilangan kokonaistuonnista on tehty uusi arviointi. Tarkastelut todella osoittivat, että yhteistyössä toimineiden käyttäjien kuluttaman valssilangan tosiasiallinen tuonnin määrä on suurempi kuin aiemmin alustavassa vaiheessa arvioitiin. Tämän tuloksena väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 171 kappaleessa mainittujen käyttäjien kokonaistuonti kohosi 30 prosenttia. Näin ollen voidaan päätellä, että tutkimusajanjakson aikana väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 171 kappaleessa mainittujen käyttäjien osuus kaikesta Kiinasta peräisin olevasta valssilangan tuonnista oli noin 20 prosenttia.

(103)

Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan vaihtoehtoisia lähteitä ei olisi käytettävissä, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettaisiin käyttöön, tutkimus osoitti todellakin jonkin verran epäsäännöllisyyttä toimituksissa yhteisön tuottajilta tietyille käyttäjille. Tarkastelu ei kuitenkaan tuonut esiin näyttöä siitä, että tämä epäsäännöllisyys olisi jatkuvaa. Lisäksi on huomattava, että muitakin lähteitä on käytettävissä, kun otetaan huomioon muut kolmannet maat, jotka eivät ole toimenpiteiden kohteena. Näin ollen tämä pyyntö hylättiin.

(104)

Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 173–175 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(105)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, ettei tässä tapauksessa ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitulleja Kiinasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa.

(106)

Koska huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 179 kappaleessa mainittu menetelmä, jota käytettiin yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattomien hintojen laskemiseen, vahvistettiin. Samoja tarkistuksia, jotka kuvataan edellä 68 ja 72 kappaleessa, sovellettiin kuitenkin myös vahingon korjaavan tason lopulliseen arviointiin. Lisäksi vahinkomarginaalin laskennassa käytetty voittomarginaali määritettiin noudettuna lähettäjältä -tasolla, jotta saatiin yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattomat hinnat noudettuna lähettäjältä -tasolla tutkimusajanjakson aikana.

(107)

Moldovan osalta katsottiin edellä 71 kappaleessa esitetyn mukaisesti olevan asianmukaista käyttää kaikkea Moldovasta yhteisöön suuntautuvaa vientiä koskevia saatavilla olevia hintatietoja, kun laskettiin lopullista vahingon korjaavaa tasoa. Näin ollen käytettiin kaikkia käytettävissä olevia hintatietoja asianmukaisesti oikaistuina, jotta voitaisiin ottaa huomioon ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta yhteisössä veloitetut painotetut keskimääräiset vientihinnat CIF-hintoina. Tällä perusteella todettiin lopullisen vahingon korjaavan tason Moldovasta tulevassa tuonnissa olevan alle vähimmäistason, kuten edellä 64 kappaleessa mainitaan.

(108)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet Kiinasta tulevassa tuonnissa, jotta yhteisön tuotannonalalle ei aiheutuisi enää enempää vahinkoa.

(109)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa aiottiin suositella. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Osapuolten huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon, ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(110)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa kaikki tullit olisi siten määrättävä todettujen vahinkomarginaalien suuruisiksi. Koska Moldovan ja Turkin vahinkomarginaali on alle vähimmäistason, tutkimus olisi perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti lopetettava näiden maiden osalta.

(111)

Moldovasta ja Turkista peräisin olevassa tuonnissa ei oteta käyttöön lopullisia polkumyyntitulleja.

(112)

Ehdotetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:

(113)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat suuria ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina. Jos lopulliset tullit ovat alhaisemmat kuin väliaikaiset tullit, lopulliset polkumyyntitullit ylittävät vakuutena olevat alustavat määrät on vapautettava. Jos lopulliset tullit ovat korkeammat kuin väliaikaiset tullit, vain väliaikaisia tulleja vastaavat vakuutena olevat määrät kannetaan lopullisesti.

(114)

Moldovasta ja Turkista peräisin olevaa tuontia koskevien päätelmien perusteella menettely olisi päätettävä näiden kahden maan osalta,

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/14

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/16

(1)

Vilja-alalla 1 päivästä elokuuta 2009 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 696/2009 (3).

(2)

Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EY) N:o 696/2009 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 696/2009 olisi muutettava,

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/19

(1)

Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 17 päivänä lokakuuta 1978 annettua neuvoston direktiiviä 78/933/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Direktiivi 78/933/ETY on yksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, joka on korvattu maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY (5), säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja direktiivissä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden suunnittelua ja rakennetta koskevat tekniset vaatimukset valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- tai metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

(3)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä III olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

—

jäsenvaltiot eivät enää saa antaa EY-tyyppihyväksyntää,

—

jäsenvaltiot saavat kieltäytyä antamasta kansallista tyyppihyväksyntää.

—

jäsenvaltioiden on katsottava, että direktiivin 2003/37/EY mukaisesti uusien ajoneuvojen mukana seuraavat vaatimustenmukaisuustodistukset eivät ole voimassa mainitun direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten,

—

jäsenvaltiot saavat kieltää uusien ajoneuvojen rekisteröinnin, myynnin tai käyttöönoton.

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/52

(1)

Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden osan tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 17 päivänä toukokuuta 1979 annettua neuvoston direktiiviä 79/532/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Direktiivi 79/532/ETY on eräs pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa neuvoston d, joka on korvattu maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY (5), säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluva erityisdirektiivi, ja siinä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden suunnittelua ja rakennetta koskevat tekniset vaatimukset valaisimien ja merkkivalolaitteiden osalta. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- tai metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

(3)

Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/61/EY (6) annettiin yhteiset vaatimukset pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta. Näiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden ominaisuudet ovat samat kuin moottoriajoneuvoihin asennettujen. Tämän vuoksi laitteita, jotka ovat saaneet osan EY-tyyppihyväksyntämerkin moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen EY-tyyppihyväksynnästä annettujen asiaa koskevien direktiivien mukaisesti, voidaan käyttää myös traktoreissa.

(4)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä II olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

a)

kauko- tai lähivalaisimina toimivat ajovalaisimet tai näiden valaisimien hehkulamput;

b)

äärivalaisimet;

c)

etuvalaisimet;

d)

takavalaisimet;

e)

jarruvalaisimet;

f)

suuntavalaisimet;

g)

heijastimet;

h)

takarekisterikilven valaisimet;

i)

etusumuvalaisimet ja näiden valaisimien hehkulamput;

j)

takasumuvalaisimet;

k)

peruutusvalaisimet;

l)

pysäköintivalaisimet.

a)

kauko- tai lähivalaisimina toimivat ajovalaisimet tai näiden valaisimien hehkulamput;

b)

äärivalaisimet;

c)

etuvalaisimet;

d)

takavalaisimet;

e)

jarruvalaisimet;

f)

suuntavalaisimet;

g)

heijastimet;

h)

takarekisterikilven valaisimet;

i)

etusumuvalaisimet ja näiden valaisimien hehkulamput;

j)

takasumuvalaisimet;

k)

peruutusvalaisimet;

l)

pysäköintivalaisimet.

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/58

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, IA tai IB. Luetteloon kuuluu boorioksidi.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 perusteella on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti boorioksidin käyttöä tuotetyypissä 8 (puunsuoja-aineet), siten kuin se on määriteltynä direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Alankomaat, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 7 päivänä heinäkuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti tarkastelun tulokset 20 päivänä helmikuuta 2009 arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Tutkimukset osoittavat, että puunsuoja-aineina käytettävien boorioksidia sisältävien biosidituotteiden voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. On aiheellista sisällyttää boorioksidi liitteeseen I, jotta voidaan varmistaa, että puunsuoja-aineina käytettävien boorioksidia sisältävien biosidituotteiden käyttöä koskevia lupia voidaan myöntää, tarkistaa tai peruuttaa direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(6)

Paikan päällä tapahtuvaan puun ulkokäsittelyyn ja sään vaihteluille altistuvaan käsiteltyyn puuhun on kuitenkin todettu liittyvän riskejä, joita ei voida hyväksyä. Siksi lupaa ei pitäisi myöntää näihin käyttötarkoituksiin, jollei ole toimitettu tietoja, jotka osoittavat, ettei tuotteiden käytöstä aiheudu ympäristölle riskejä, joita ei voida hyväksyä.

(7)

Yhteisön tasolla ei ole arvioitu kaikkia mahdollisia käyttötarkoituksia. Jäsenvaltioiden olisi siksi tarkasteltava sellaisia ympäristön osille ja väestölle aiheutuvia riskejä, joita ei ole tarkasteltu edustavasti yhteisön tason riskinarvioinnissa, ja myöntäessään tuotteille lupia varmistettava, että asianmukaisia toimia toteutetaan tai erityisehtoja asetetaan, jotta todetut riskit voidaan rajoittaa hyväksyttävälle tasolle.

(8)

Arviointikertomuksen tulosten perusteella on asianmukaista edellyttää, että puunsuoja-aineina käytettävien boorioksidia sisältävien tuotteiden lupamenettelyjen yhteydessä toteutetaan erityisiä riskinhallintatoimia. Asianmukaisia toimenpiteitä olisi toteutettava erityisesti maaperän ja vesiympäristön suojelemiseksi, koska arvioinnin perusteella niihin on todettu kohdistuvan riskejä. Tuotteita käytettäessä olisi myös käytettävä tarkoituksenmukaisia suojaimia, jos teollisuus- ja ammattikäyttäjille aiheutuvia riskejä ei voida vähentää muilla keinoin.

(9)

Tämän direktiivin säännösten samanaikainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa on tärkeää, sillä siten varmistetaan boorioksidia tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla ja edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(10)

Ennen tehoaineen lisäämistä liitteeseen I jäsenvaltioilla ja asianomaisilla osapuolilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen siirtymäaika uusiin vaatimuksiin valmistautumiseksi ja sen varmistamiseksi, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine lisätään liitteeseen.

(11)

Sen jälkeen kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi sallittava kohtuullinen määräaika panna täytäntöön direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohta ja erityisesti myöntää, tarkistaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat tuotetyyppiin 8 kuuluvia boorioksidia sisältäviä biosidituotteita, sen varmistamiseksi, että ne ovat direktiivin 98/8/EY mukaisia.

(12)

Sen vuoksi direktiiviä 98/8/EY olisi muutettava.

(13)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/62

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, IA tai IB. Luetteloon kuuluu kloorifasinoni.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 perusteella on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti kloorifasinonin käyttöä tuotetyypissä 14 (jyrsijämyrkyt), siten kuin se on määriteltynä direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Espanja, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 31 päivänä tammikuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti tarkastelun tulokset 20 päivänä helmikuuta 2009 arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, ettei jyrsijämyrkkyinä käytettävistä kloorifasinonia sisältävistä biosidituotteista aiheudu ihmisille riskejä, paitsi vahinkotilanteissa, joissa on mukana lapsia. Muille kuin kohde-eläimille on todettu aiheutuvan riski. Kloorifasinonin katsotaan kuitenkin tällä hetkellä olevan tärkeä kansanterveydellisistä ja hygieniasyistä. On aiheellista sisällyttää kloorifasinoni liitteeseen I, jotta voidaan varmistaa, että jyrsijämyrkkyinä käytettävien kloorifasinonia sisältävien biosidituotteiden käyttöä koskevia lupia voidaan myöntää, tarkistaa tai peruuttaa direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(6)

Arviointikertomuksen tulosten perusteella on asianmukaista edellyttää, että lupamenettelyjen yhteydessä toteutetaan erityisiä riskinhallintatoimia, jotka koskevat jyrsijämyrkkyinä käytettäviä kloorifasinonia sisältäviä tuotteita. Näillä toimenpiteillä olisi pyrittävä vähentämään ihmisten, muiden kuin kohde-eläinten sekä ympäristön ensisijaisen ja toissijaisen altistumisen riskiä. Tätä varten olisi asetettava joitakin yleisiä rajoitteita, kuten enimmäispitoisuus, kielto pitää kaupan sellaisia tehoainetta sisältäviä tuotteita, jotka eivät ole käyttövalmiita, ja velvollisuus käyttää aversiivista ainetta; muista ehdoista jäsenvaltiot voivat päättää tapauskohtaisesti.

(7)

Koska kloorifasinonista on todettu aiheutuvan riskejä, se olisi sisällytettävä liitteeseen I ainoastaan viideksi vuodeksi, ja edellytykseksi sen liitteeseen I sisällyttämisen uudistamiselle olisi asetettava direktiivin 98/8/EY 10 artiklan 5 kohdan i alakohdan toisen alakohdan mukainen vertaileva riskinarviointi.

(8)

Tämän direktiivin säännösten samanaikainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa on tärkeää, sillä siten varmistetaan kloorifasinonia tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla ja edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(9)

Ennen tehoaineen lisäämistä liitteeseen I jäsenvaltioilla ja asianomaisilla osapuolilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen siirtymäaika uusiin vaatimuksiin valmistautumiseksi ja sen varmistamiseksi, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine lisätään liitteeseen.

(10)

Sen jälkeen kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi sallittava kohtuullinen määräaika panna täytäntöön direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohta ja erityisesti myöntää, tarkistaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat tuotetyyppiin 14 kuuluvia kloorifasinonia sisältäviä biosidituotteita, sen varmistamiseksi, että ne ovat direktiivin 98/8/EY mukaisia.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 98/8/EY olisi muutettava.

(12)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/65

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 mukaan ympäristömerkki voidaan myöntää tuotteelle, jolla on ominaisuuksia, joiden ansiosta se voi vaikuttaa merkittävästi keskeisten ympäristönäkökohtien parantamiseen.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1980/2000 säädetään, että erityiset ympäristömerkin myöntämisperusteet, jotka perustuvat Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunnan laatimaan myöntämisperusteita koskevaan ehdotukseen, vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)

Lisäksi siinä säädetään, että ympäristömerkin myöntämisperusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset tarkistetaan hyvissä ajoin ennen kyseessä olevalle tuoteryhmälle vahvistetun myöntämisperusteiden voimassaoloajan päättymistä.

(4)

Ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi vuodepatjoille 3 päivänä syyskuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä 2002/740/EY (2) vahvistettujen ekologisten arviointiperusteiden ja niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten uudelleentarkastelu on asetuksen (EY) N:o 1980/2002 mukaisesti tehty hyvissä ajoin ennen niiden voimassaoloajan päättymistä. Mainitut ekologiset arviointiperusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset ovat voimassa 31 päivään maaliskuuta 2010.

(5)

Tämän uudelleentarkastelun perusteella sekä tieteellisen ja markkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi on aiheellista muuttaa tuoteryhmän määritelmää ja vahvistaa uudet ekologiset arviointiperusteet.

(6)

Ekologisten arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa neljä vuotta tämän päätöksen tekopäivästä.

(7)

Sen vuoksi päätös 2002/740/EY olisi korvattava.

(8)

Tuottajille, joiden tuotteille on myönnetty vuodepatjoja koskeva ympäristömerkki päätökseen 2002/740/EY sisältyvien arviointiperusteiden mukaisesti, olisi myönnettävä siirtymäkausi, jotta niillä olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa tarkistettujen arviointiperusteiden ja vaatimusten mukaisiksi. Tuottajien olisi myös sallittava päätöksen 2002/740/EY voimassaoloajan päättymiseen saakka toimittaa hakemuksia, jotka on laadittu joko päätöksessä 2002/740/EY tai tässä päätöksessä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1980/2000 17 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

a)

Vuodepatjat, jotka määritellään tuotteiksi, joiden päällä voi nukkua tai levätä sisätiloissa. Kyseiset tuotteet koostuvat eri materiaaleilla täytetystä kangaspäällisestä, ja ne voidaan sijoittaa vuoteen pohjarakenteen päälle.

b)

Vuodepatjojen täytemateriaalit, joita voivat olla lateksivaahto, polyuretaanivaahto ja jouset.

c)

Puiset vuodepohjat, joiden päälle vuodepatjat asetetaan.