ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2009.203.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 203

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

52. vuosikerta
5. elokuu 2009


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 703/2009, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2009, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä Moldovan tasavallasta ja Turkista peräisin olevan valssilangan tuontia koskevan menettelyn päättämisestä

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 704/2009, annettu 4 päivänä elokuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

14

 

 

Komission asetus (EY) N:o 705/2009, annettu 4 päivänä elokuuta 2009, vilja-alalla 1 päivästä elokuuta 2009 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 696/2009 muuttamisesta

16

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/61/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta (kodifioitu toisinto) ( 1 )

19

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/68/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden osan tyyppihyväksynnästä (kodifioitu toisinto) ( 1 )

52

 

*

Komission direktiivi 2009/98/EY, annettu 4 päivänä elokuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta boorioksidin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I ( 1 )

58

 

*

Komission direktiivi 2009/99/EY, annettu 4 päivänä elokuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta kloorifasinonin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I ( 1 )

62

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2009/598/EY

 

*

Komission päätös, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2009, ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi vuodepatjoille (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 4597)  ( 1 )

65

 

 

III   Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset

 

 

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

 

*

Neuvoston päätös 2009/599/YUTP, tehty 4 päivänä elokuuta 2009, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 2006/795/YUTP täytäntöönpanosta

81

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 703/2009,

annettu 27 päivänä heinäkuuta 2009,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä Moldovan tasavallasta ja Turkista peräisin olevan valssilangan tuontia koskevan menettelyn päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Väliaikaiset toimenpiteet

(1)

Komissio otti asetuksella (EY) N:o 112/2009 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Moldovan tasavallasta, jäljempänä ’Moldova’, peräisin olevan valssilangan tuonnissa.

(2)

Menettely aloitettiin sen jälkeen, kun Eurofer, jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus valssilangan kokonaistuotannosta yhteisössä on huomattava, tässä tapauksessa yli 25 prosenttia.

2.   Myöhempi menettely

(3)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä, useat asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Tätä varten tehtiin lisätarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

Yhteisön tuottaja:

Celsa UK Holding Limited, Cardiff, Yhdistynyt kuningaskunta

(4)

Komissio jatkoi myös tutkimuksiaan yhteisön etuun liittyvien näkökohtien suhteen ja analysoi tietoja, jotka sisältyivät joidenkin yhteisön käyttäjien toimittamiin kyselylomakkeisiin toimittamiin vastauksiin.

(5)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, että polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus koski 1 päivän huhtikuuta 2007 ja 31 päivän maaliskuuta 2008 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon arviointiin vaikuttavia kehityssuuntauksia varten komissio tarkasteli tietoja, jotka kattoivat vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(6)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että vuoden 2004 valinta vahingon arviointia varten oli epäonnistunut, koska vuoden 2004 väitettiin olleen poikkeuksellisen hyvä vuosi korkean kysynnän ja voittomarginaalien suhteen. Ne vaativat sen vuoksi, että vuosi 2004 olisi jätettävä tarkastelujakson ulkopuolelle.

(7)

Perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti tutkimusajanjakson olisi katettava menettelyn aloittamista välittömästi edeltävä kausi. Tutkimus pantiin vireille 8 päivänä toukokuuta 2008. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattaa yleensä kolme tai neljä vuotta ennen menettelyn aloittamista niin, että se päättyy samaan aikaan kuin polkumyyntiä koskeva tutkimusajanjakso. Tätä käytäntöä noudatettiin tässä menettelyssä. Sen vuoksi se, oliko vuosi 2004 tai mikään muukaan tarkastelujaksolle osuvista vuosista poikkeuksellinen vai ei, ei näytä olevan merkityksellistä jakson valinnan kannalta.

(8)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa Kiinasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista sekä Moldovasta ja Turkista peräisin olevan valssilangan tuontia koskevan menettelyn päättämisestä. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia.

(9)

Asianomaisten osapuolten toimittamat suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin, ja alustavia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(10)

Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sisältyvät Kiinasta, Moldovasta ja Turkista peräisin olevat kuumavalssatut tangot, säännöttömästi kiepitetyt, rautaa, seostamatonta terästä tai seosterästä, ei kuitenkaan ruostumatonta terästä, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’valssilanka’, jotka kuuluvat yleensä CN-koodeihin 7213 10 00, 7213 20 00, 7213 91 10, 7213 91 20, 7213 91 41, 7213 91 49, 7213 91 70, 7213 91 90, 7213 99 10, 7213 99 90, 7227 10 00, 7227 20 00, 7227 90 10, 7227 90 50 ja 7227 90 95. Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen eivät kuulu ruostumatonta terästä olevat valssilangat.

(11)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräs asianomainen osapuoli väitti, että CN-koodiin 7213 91 90 kuuluvaa valssilankaa ei olisi sisällytettävä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään, koska valituksen tekijälle ja sen lailliselle edustajalle annettu valtuutus ei kattanut tätä nimenomaista tuotelajia.

(12)

Tässä suhteessa olisi ensinnäkin todettava, että valitus sisälsi edellä mainitun CN-koodin. Toiseksi olisi todettava, että tarkasteltavana oleva tuote määritellään tutkimuksen alussa ensisijaisesti fyysisten, kemiallisten ja teknisten perusominaisuuksien perusteella. Asiaankuuluvat CN-koodit, joiden alla tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti ilmoitetaan, määritetään lopullisesti vasta tutkimuksen aikana, ja erityisesti silloin, kun lopullinen tulli otetaan käyttöön. Tämä käy selvästi ilmi myös menettelyn aloittamista koskevasta ilmoituksesta (3), jossa todetaan, että asianomaiset CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia. Lisäksi pääteltiin, että edellä mainitun CN-koodin alla ilmoitetulla valssilangalla todellakin on menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitetyt perusominaisuudet ja että se sen vuoksi kuuluu tarkasteltavana olevan tuotteen piiriin. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(13)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja ja eräs käyttäjä väittivät, että tietyntyyppinen valssilanka, nimittäin ’ulkorenkaiden kudosrungot’, joka luokitellaan CN-koodiin 7213 91 20, eroaa merkittävästi muuntyyppisestä valssilangasta fyysisten ja teknisten ominaisuuksien, käyttötarkoitusten, vaihdettavuuden ja kuluttajien käsitysten osalta. Näin ollen ne väittivät, että ulkorenkaiden kudosrungot olisi jätettävä tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

(14)

Edellä mainittu väite ja perustelut on analysoitu yksityiskohtaisesti. Ensinnäkin todettiin, että tuotteen määritelmään sisältyvillä erityyppisillä valssilangoilla, ’ulkorenkaiden kudosrungot’ mukaan luettuina, on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet, mikä tarkoittaa, että ne kuuluvat samaan tuoteluokkaan.

(15)

Toiseksi todettiin, että vaikka voidaankin väittää, että ulkorenkaiden kudosrungot ovat suhteellisesti pidemmälle kehitetty ja kalliimpi tyyppi kuin muuntyyppiset valssilangat, jotka kuuluvat tämän tutkimuksen piiriin, se ei kuitenkaan tarkoita, että Kiinasta tuodut ulkorenkaiden kudosrungot olisivat ominaisuuksiltaan merkittävästi erilaisia kuin yhteisössä tuotetut ulkorenkaiden kudosrungot.

(16)

Lisäksi tutkimus osoitti, että asianomaisesta maasta tuotiin ulkorenkaiden kudosrunkoja tarkastelujakson aikana. Vaikka tämä tuonti olikin määrältään vähäistä, se osoitti, että niillä vientiä harjoittavilla tuottajilla, joita tämä tutkimus koskee, oli valmius tuottaa tämäntyyppistä valssilankaa.

(17)

Edellä mainittujen tosiseikkojen ja huomioiden perusteella ulkorenkaiden kudosrunkojen jättämistä tutkimuksen ulkopuolelle ei näin ollen pidetty perusteltuna. Sen vuoksi vaatimus oli hylättävä.

(18)

Koska muita huomautuksia tarkasteltavana olevasta tuotteesta tai samankaltaisesta tuotteesta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13–14 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

C.   POLKUMYYNTI

1.   Markkinatalouskohtelu

1.1   Kiina

(19)

Koska muita huomautuksia ei tehty kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinatalouskohtelusta, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27–31 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

1.2   Moldova

(20)

Ainoa yhteistyössä toimiva moldovalainen viejä ei täyttänyt ainoatakaan viidestä markkinatalouskohtelun edellytyksestä. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yritys toisti uudelleen aiemmat huomautuksensa komission päätöksestä olla myöntämättä markkinatalouskohtelua; ne oli jo analysoitu ja käsitelty markkinatalouskohtelua ja alustavia päätelmiä koskevissa ilmoituksissa. Moldovalainen viejä kiisti kaikkia viittä markkinatalouskohtelun edellytystä koskevat päätelmät mutta ei esittänyt väitteidensä tueksi mitään todisteita.

(21)

Viejä väitti erityisesti, että komissio toimii ristiriitaisesti katsoessaan, että Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanotuilla viranomaisilla on ’valtion’ rooli silloin, kun arvioidaan vaatimusta 1, mutta ei silloin, kun arvioidaan vaatimusta 4. Tässä suhteessa on huomattava, että Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanotut viranomaiset ovat selvästi sellaisessa asemassa, että ne voivat puuttua yrityksen johtamiseen. Tällä on sen vuoksi suora vaikutus vaatimuksen 1 arviointiin. Toisaalta Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanotut viranomaiset – koska niitä ei ole tunnustettu – eivät takaa oikeudellista vakautta ja varmuutta siten kuin vaatimuksessa 4 edellytetään. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(22)

Vaatimuksen 1 osalta viejä väitti erityisesti, että sen johto koostuu yksityishenkilöistä eikä sen ylimmän johdon ja Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanottujen viranomaisten välillä ole todettu mitään yhteyttä. Tutkimus paljasti kuitenkin, että yrityksen toimitusjohtaja ja muu johtohenkilöstö osallistuvat aktiivisesti Moldovan tasavallan Transnistrian alueen niin sanottujen viranomaisten lainsäädäntöelinten toimintaan. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(23)

Vaatimuksen 2 osalta yritys väitti erityisesti, että yrityksen tilinpäätöstä koskevan tarkastuskertomuksen sisältämä huomautus oli epäolennainen. Tämä huomautus koskee kuitenkin kaiken käyttöomaisuuden arvoa, eikä sitä sen vuoksi voida pitää epäolennaisena. Tarkastuksen aikana yritys ei kyennyt selventämään tätä huomautusta. Asiasta ei ole toimitettu lisätodisteita. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(24)

Vaatimuksen 3 osalta yritys toisti perustelunsa, jonka mukaan se oli yksityistämisensä jälkeen jälleenmyyty nykyisille haltijoilleen tavanomaisin markkinaehdoin, ja sen vuoksi mahdolliset aiemmat vääristymät olisivat poistuneet. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan toimitettu todisteita, joten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 45 kappaleessa oleva päätelmä vahvistetaan.

(25)

Vaatimuksen 5 osalta yritys väitti erityisesti, että se seikka, että sen tilinpäätös on tehty Yhdysvaltain dollareissa eikä niin sanotussa Transnistrian ruplavaluutassa (TMR-rupla) tekee asiasta merkityksettömän. On kuitenkin silti tosiasia, että TMR-ruplaa käytetään useissa yrityksen päivittäisissä toimissa, ja sen vuoksi TMR-ruplan muuntokurssi muihin valuuttoihin nähden ei ole merkityksetön tämän vaatimuksen arvioinnin kannalta. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(26)

Näin ollen nämä väitteet eivät muuttaneet alustavia päätelmiä olla myöntämättä markkinatalouskohtelua moldovalaiselle yhteistyössä toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle, ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 32–49 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

2.   Yksilöllinen kohtelu

(27)

Koska yksilöllisestä kohtelusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 50–53 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.   Normaaliarvo

3.1   Turkki

(28)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja huomautti, että sen kotimarkkinamyyntiä koskevia tarkistettuja ja todennettuja tietoja ei ollut otettu huomioon normaaliarvon määrittämisessä. Toinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että laskennallinen normaaliarvo oli laskettu väärin. Nämä väitteet tarkastettiin ja tarvittaessa tehtiin korjaukset.

(29)

Eräs muu vientiä harjoittava tuottaja väitti, että sen vientimyynti koostui ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen ei-vakiomuotoisesta lajista, kun taas kotimarkkinamyynti oli sekoitus vakiomuotoisista ja ei-vakiomuotoisista lajeista. Se väitti, että tämän menetelmän tuloksena oli epäoikeudenmukainen vertailu ja että normaaliarvo olisi laskettava vertaamalla ainoastaan ei-vakiomuotoisen viennin ja kotimarkkinamyynnin hintoja.

(30)

Tutkimuksessa ei kuitenkaan voitu osoittaa riittäviä eroja vakiomuotoisten ja ei-vakiomuotoisten tuotteiden välillä – kuten vientiä harjoittava tuottaja väitti – jotka olisivat vaikuttaneet niiden vertailukelpoisuuteen. Molemmat luokat sisältyvät samankaltaisen tuotteen tuotekuvaukseen. Tutkimuksessa paljastui lisäksi, että yritys myi molempia lajeja samaan hintaan. Tämän vuoksi väite oli jätettävä huomiotta.

(31)

Koska normaaliarvon laskentamenetelmästä ei esitetty muita huomautuksia Turkin osalta, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54–63 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.2   Kiina ja Moldova

(32)

Kiinan ja Moldovan osalta määritetystä normaaliarvosta ei saatu huomautuksia sellaisena kuin se kuvataan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 kappaleessa. Näin ollen alustavat päätelmät vahvistetaan.

4.   Vertailumaa

(33)

Turkki valittiin alustavasti vertailumaaksi syistä, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65–74 kappaleessa. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä vastusti Turkin käyttämistä vertailumaana alun perin suunnitellun Brasilian sijasta. Valituksen tekijä toisti uudelleen alustavassa vaiheessa esitetyt perustelut, joiden mukaan a) Brasilian markkinoilla on riittävästi kilpailua ja b) Turkin terästeollisuus on tukien vuoksi soveltumaton normaaliarvon määrittämiseen. Lisäksi valituksen tekijä väitti, että koska tutkimuksessa oli todettu polkumyynnin olemassaolo Turkin kohdalla, sitä ei komission käytännön mukaisesti olisi käytettävä vertailumaana.

(34)

On muistettava, että kotimarkkinahintojen havaittiin Brasiliassa ylittävän julkaistut maailmanmarkkinahinnat. Myös brasilialaisen tuottajan voitto kotimarkkinoilla todettiin tasoltaan hyvin korkeaksi verrattuna erityisesti siihen voiton tasoon, jota pidettiin kohtuullisena yhteisön tuotannonalalle. Kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa todetaan, tätä pidetään osoituksena riittämättömästä kilpailusta Brasilian markkinoilla.

(35)

Turkissa näyttää olevan selvästi enemmän kilpailua kotimarkkinoilla kuin Brasiliassa. Se seikka, että turkkilaisten viejien on todettu harjoittavan polkumyyntiä, ei välttämättä tarkoita, etteikö kyseiselle maalle määritetty normaaliarvo olisi luotettava.

(36)

Valituksen tekijä esitti myös, että koska turkkilaisten yritysten väitetään saavan tukea, Turkki ei olisi soveltuva valinta vertailumaaksi. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä.

(37)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65–74 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan, ja Turkkia on käytetty vertailumaana tässä menettelyssä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

5.   Vientihinta

(38)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että vientihintaa ei olisi ollut muodostettava siten kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa esitetään. Kun tämä väite oli tutkittu, se todettiin perustelluksi erityisesti siksi, että yrityksen toiminnot – sen toiminta tapahtuu yhteisön ulkopuolella – eivät sallineet perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan soveltamista.

(39)

Toinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että vähennykset palkkioista, jotka oli maksettu etuyhteydessä olevan yrityksen kautta suoritetusta myynnistä, eivät olleet perusteltuja. Kun tämä väite oli tutkittu, se todettiin perustelluksi, koska kyseinen etuyhteydessä oleva yritys ei suorittanut samoja tehtäviä kuin välittäjä. Vientihinnat korjattiin sen vuoksi vastaavasti.

(40)

Koska vientihintojen määrittämismenetelmästä ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 75 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

6.   Vertailu

(41)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(42)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 79 kappaleessa kuvataan, oikaisut kuljetus-, rahti-, vakuutus-, pankki-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden erojen huomioon ottamiseksi myönnettiin aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(43)

Useat viejät kiistivät maakuljetus-, rahti-, pankki- ja luottokustannusten sekä palkkioiden oikaisujen laskelmat ja ehdottivat vaihtoehtoisia laskelmia. Kun otettiin huomioon niiden kyselylomakevastauksissa esittämät todisteet sekä tarkastuskäyntien aikana kerätyt tiedot ja todisteet, useimpia näistä väitteistä ei pidetty perusteltuina, ja alustavassa vaiheessa lasketut oikaisut pidettiin sen vuoksi voimassa. Jotkin näistä väitteistä kuitenkin hyväksyttiin, jos ne olivat perusteltuja, ja korjauksia tehtiin oikaisuihin, jotka koskivat luottokustannuksia, palkkioita ja vientimyynnin tullimaksuja.

7.   Polkumyyntimarginaalit

(44)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

7.1   Kiina

(45)

Vertailumaan normaaliarvoihin tehtyjen korjausten jälkeen lopulliset polkumyyntimarginaalit kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta ovat seuraavat:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

Valin Group

38,6 %

Kaikki muut

52,3 %

7.2   Moldova

(46)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen katsottiin, että kaikkien käytettävissä olevien vientitietojen käyttäminen Moldovan osalta tarjoaisi tarkemman kuvan kyseisen maan harjoittamasta polkumyynnistä. Tämän mukaisesti koko maata koskeva lopullinen polkumyyntimarginaali laskettiin kaikkien tunnettujen tuottajien vientihintojen perusteella.

(47)

Kun vertailumaan normaaliarvoihin, vientihintaan ja oikaisuihin oli tehty korjaukset edellä kuvatulla tavalla, koko maata koskevaksi lopulliseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin Moldovan osalta 16,2 prosenttia.

7.3   Turkkilaiset vientiä harjoittavat tuottajat

(48)

Edellä esitetty huomioon ottaen lopulliset polkumyyntimarginaalit turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta ovat seuraavat:

Yrityksen nimi

Polkumyyntimarginaali

Kroman Çelik Sanayli AS

18,8 %

Çolakoglu Metalurji AS

7,6 %

Iskenderun Demir ve Çelik AȘ

10,5 %

Habas Sinai ve Tibbi Gazlar Istihsal Endustri AS

7,1 %

Icdas Celik Enerji Tersane ve Ulasim Sanayii AS

3,9 %

Kaikki muut

18,8 %

D.   VAHINKO

1.   Yhteisön tuotanto

(49)

Koska huomautuksia ei esitetty yhteisön tuotannosta tai niiden tuottajien yhteistyöstä, jotka eivät ilmoittautuneet, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 91 kappaleessa mainitaan, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89–92 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

2.   Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(50)

Koska yhteisön tuotannonalan määritelmästä ei esitetty mitään huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 93 kappaleessa esitetty määritelmä vahvistetaan.

(51)

On muistettava, että vahinkoanalyysia varten ei sovellettu otantaa, koska 20:n yhteistyössä toimineen tuottajan joukossa oli neljä yritysryhmää ja kaksi riippumatonta tuottajaa. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, kuten edellä 3 kappaleessa mainitaan, tehtiin tarkastuskäynti lisäksi erään yhteisön tuottajan toimitiloihin sen kyselylomakkeeseen antamassa vastauksessa toimitettujen tietojen tarkastamiseksi.

3.   Yhteisön kulutus

(52)

On muistettava, että yhteisön kulutus määritettiin Eurostatin tietojen perusteella saadun kokonaistuonnin sekä yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien yhteisön markkinoille suuntautuvan kokonaismyynnin perusteella, mihin sisältyi myös valituksessa olleisiin tietoihin perustuva arvioitu myynti niiden tuottajien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet.

(53)

Eräs asianomainen osapuoli kiisti menetelmän, jota käytettiin yhteisön kulutuksen määrittämiseen, ja väitti, että omaan käyttöön ja kytkösmarkkinamyyntiin tarkoitettu yhteisön tuotannonalan tuotanto olisi sisällytettävä yhteisön kulutukseen ja vahingon arviointiin, koska oma käyttö ja kytkösmarkkinamyynti olivat suorassa kilpailussa vapailla markkinoilla tapahtuvan myynnin kanssa, tuonti mukaan luettuna.

(54)

On huomattava, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 119–143 kappaleessa selvitetään, yhteisön tuotannonalan omaan käyttöön jäävä tuotanto on analysoitu vahinkoa koskevassa arvioinnissa. Komission johdonmukaisen käytännön mukaisesti omaa käyttöä eli samankaltaisen tuotteen sisäisiä siirtoja integroituneiden yhteisön tuottajien välillä jatkojalostusta varten ei ole kuitenkaan sisällytetty yhteisön kulutuslukuun, koska nämä sisäiset siirrot eivät kilpaile riippumattomien toimittajien myynnin kanssa vapailla markkinoilla.

(55)

Mitä tulee vaatimukseen kytkösmarkkinamyynnin eli etuyhteydessä oleville yrityksille tapahtuneen myynnin sisällyttämisestä yhteisön kulutuslukuun, tämä vaatimus todettiin perustelluksi, koska tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen mukaan yhteisön tuottajien etuyhteydessä olevat yritykset olivat vapaita ostamaan valssilankaa myös muista lähteistä. Lisäksi yhteisön tuottajien etuyhteydessä oleville osapuolille tapahtuneen myynnin keskimääräisten hintojen todettiin käyvän yksiin etuyhteydettömille osapuolille tapahtuneen myynnin keskimääräisten hintojen kanssa.

(56)

Sen jälkeen kun erään ylimääräisen yhteisön tuottajan toimittamat tiedot oli tarkastettu edellä 3 ja 51 kappaleessa tarkoitetuin tavoin, yhteisön tuotannonalan kokonaismyyntiä yhteisön markkinoilla tarkistettiin hieman. Tämän tuloksena väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 1 esitettyjä yhteisön kulutuslukuja oikaistiin seuraavasti:

Taulukko 1

Yhteisön kulutus

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Tonnia

22 510 446

21 324 498

23 330 122

23 919 163

23 558 858

Indeksi

100

95

104

106

105

Lähde: Eurostat, valituksessa olleet tiedot ja kyselylomakkeisiin saadut vastaukset

(57)

Yhteisön kokonaiskulutus kasvoi 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kasvu alkoi vuonna 2006 sen jälkeen, kun se oli tilapäisesti pienentynyt 5 prosenttia vuonna 2005. Sen jälkeen kulutus elpyi ja kasvoi vuoteen 2007 asti, mitä seurasi vähäinen lasku tutkimusajanjakson aikana. Kulutuksen laskusuuntaus vuonna 2005 johtui pääasiassa rakennusteollisuuden vähäisemmästä kysynnästä.

4.   Tuonti Kiinasta, Moldovasta ja Turkista yhteisöön

4.1   Kumulointi

(58)

Jotta voitiin tehdä lopullinen arvio asianomaisista maista tulevan tuonnin kumuloinnin edellytyksistä, sovellettiin samaa menetelmää, joka selitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99 kappaleessa, ottaen huomioon ne huomautukset, jotka saatiin osapuolilta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Moldovan osalta otettiin myös huomioon se, että muut moldovalaiset tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön, kuten edellä 46 kappaleessa selitetään.

(59)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101 kappaleessa selitetään, Turkista tulevaa tuontia ei kumuloitu Kiinasta ja Moldovasta tulevan tuonnin kanssa, koska katsottiin, että turkkilaisten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden väliset kilpailuolot eivät olleet samanlaiset, etenkään niiden hintakäyttäytymisen osalta. Kaikkien turkkilaisten yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien myyntihinnat eivät todella olleet yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisempia, vaan suhteellisen korkeita verrattuna muihin toimijoihin yhteisön markkinoilla.

(60)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101 kappaleessa esitetyt perustelut eivät olleet johdonmukaisia suhteessa perusasetukseen. Se väitti, että riitti, että Turkista tulevan tuonnin polkumyyntimarginaali ylitti merkittävästi vähimmäistason ja että tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen kyseisen tuonnin kumuloimiseksi muun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kanssa, joka oli peräisin Moldovasta ja Kiinasta. Se väitti myös, että toimenpiteistä luopuminen johtaisi Turkista yhteisön markkinoille tulevan polkumyyntituonnin voimakkaaseen kasvuun.

(61)

On syytä korostaa, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa vaaditaan erityisesti, että kilpailuedellytykset yhteisön markkinoilla toimivien asiaankuuluvien toimijoiden välillä olisi tutkittava huolellisesti polkumyyntitutkimuksen kohteena olevista maista tulevan tuonnin kumulatiivisen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi turkkilaisten toimijoiden hintojen taso ylitti kaikissa tapauksissa vahinkoa aiheuttamattomat hinnat, jotka määritettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 179 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti. Näin ollen ei ollut perusteita sallia Turkista tulevan tuonnin kumulatiivista arviointia Kiinasta ja Moldovasta tulevan tuonnin kanssa eikä ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Turkista tulevan tuonnin väitetyn voimakkaan kasvun estämiseksi. Tämän perusteella väitteet oli hylättävä.

(62)

Eräs toinen asianomainen osapuoli kiisti alustavan päätelmän, jonka mukaan Moldovasta tuleva tuonti kumuloitiin Kiinasta tulevan tuonnin kanssa, ja esitti perusteluna, että Kiinasta tulevasta tuonnista poiketen Moldovasta tulevan tuonnin määrät olivat erittäin vähäisiä eivätkä alittaneet yhteisön tuotannonalan hintoja tutkimusajanjakson aikana.

(63)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatiin lisätietoja, jotka koskivat vientiä Moldovasta yhteisöön ja joiden johdosta tarkistettiin hintojen alittavuuden marginaaleja ja vahinkomarginaaleja koskevia laskelmia Moldovan osalta, kuten jäljempänä 71 ja 107 kappaleessa tarkemmin selitetään.

(64)

Tarkistetut laskelmat osoittivat, että Moldovasta tuleva tuonti ei alittanut yhteisön tuotannonalan hintoja yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi vahinkomarginaalin todettiin olevan alle vähimmäistason, jota sovellettiin perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Moldovasta peräisin olevan valssilangan tuontia olisi arvioitava erikseen.

4.2   Polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta

(65)

Koska kulutuslukuja oikaistiin hieman, kuten edellä 56 kappaleessa selitetään, Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuutta tarkistettiin vastaavasti. Näin ollen Kiinasta tuleva tuonti kehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti.

Taulukko 2

Polkumyynnillä tapahtuva kokonaistuonti Kiinasta

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Määrä (tonnia)

70 816

134 176

633 631

1 459 968

1 174 556

Indeksi

100

189

895

2 062

1 659

Markkinaosuus

0,3 %

0,6 %

2,7 %

6,1 %

5,0 %

Indeksi

100

200

863

1 940

1 585

Hinnat (euroa/tonni)

374

430

378

409

419

Indeksi

100

115

101

109

112

Lähde: Eurostat

(66)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi merkittävästi vuoden 2004 tasolta noin 0,07 miljoonasta tonnista 1,1 miljoonaan tonniin tutkimusajanjaksolla eli lähes seitsemäntoistakertaistui. Tuonti oli huipussaan vuonna 2007, minkä jälkeen se väheni hieman yhteisön kulutuksen kehitystä noudatellen.

(67)

Vaikka Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräiset hinnat kohosivat 12 prosenttia tarkastelujaksolla, niiden havaittiin silti alittavan yhteisön tuotannonalan hinnat etenkin tutkimusajanjaksolla. Tämän johdosta markkinaosuus kasvoi merkittävästi vuoden 2004 tasolta 0,3 prosentista 5,0 prosenttiin tutkimusajanjaksolla, mikä tarkoitti 4,7 prosenttiyksikön kasvua.

4.3   Hintojen alittavuus

(68)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 106 kappaleessa kuvattu menetelmä hintojen alittavuuden määrittämiseksi vahvistetaan. Erään yhteisön tuottajan toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen, kuten 3 kappaleessa mainitaan, yhteisön tuotannonalan keskimääräinen hinta kuitenkin arvioitiin uudelleen, jotta otettiin huomioon tältä yhteisön tuottajalta saadut tarkastetut tiedot.

(69)

Yksi osapuoli väitti, että koska yhdellekään moldovalaiselle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, komission olisi laskettava hinnan alittavuuden taso ja vahingon korjaava taso Moldovan osalta käyttäen Eurostatin tietoja eikä moldovalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatuja tietoja.

(70)

Polkumyyntitutkimuksessa ja erityisesti hintojen vertailussa käytäntönä on käyttää luotettavimpia saatavilla olevia tietoja, joita yleensä ovat tiedot, jotka on kerätty ja tarkastettu yhteistyössä toimivien osapuolten toimitiloissa. Tässä tapauksessa oli käytettävissä moldovalaisen yhteistyössä toimivan tuottajan toimitiloissa kerätyt hintatiedot, ja niitä käytettiin alustavan hintojen alittavuuden marginaalin määrittämiseen moldovalaisen yhteistyössä toimivan tuottajan osalta. Näin ollen vaatimus käyttää Eurostatin tietoja hylätään.

(71)

Katsottiin kuitenkin, että saatavilla olevat hintatiedot kaikesta tuonnista Moldovasta yhteisöön, mukaan luettuna muiden moldovalaisten tuottajien tuonti, kuten edellä 46 kappaleessa mainitaan, olisi otettava huomioon lopullisen hintojen alittavuuden marginaalin laskemiseksi Moldovan osalta. Näin ollen käytettiin kaikkia käytettävissä olevia hintatietoja asianmukaisesti oikaistuina, jotta otettiin huomioon ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitetut painotetut keskimääräiset vientihinnat CIF-hintoina. Tällä perusteella todettiin, että Moldovasta tuleva tuonti ei alittanut yhteisön tuotannonalan hintoja; lopullinen hintojen alittavuuden marginaali onkin negatiivinen, nimittäin – 1,2 prosenttia keskimäärin Moldovan osalta.

(72)

Kiinasta tulevan tuonnin osalta on muistettava, että ainoastaan yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Edellä yhteisön tuotannonalaa koskevien tietojen kohdalla kuvattujen samojen menetelmien ja oikaisujen sekä vertailukelpoisten tuotelajien perusteella todettiin, että ainoan yhteistyössä toimivan kiinalaisen viejän keskimääräinen hintojen alittavuuden marginaali oli 4,2 prosenttia. Kaikkien muiden kiinalaisten tuottajien kohdalla hintojen alittavuus määritettiin siten kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 108 kappaleessa selitetään. Tällä tavoin hintojen alittavuuden keskimääräiseksi marginaaliksi saatiin 7,3 prosenttia Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa.

5.   Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

(73)

Sen jälkeen, kun oli päätetty, ettei Moldovasta tulevaa tuontia olisi kumuloitava Kiinasta tulevan tuonnin kanssa vaan että se olisi arvioitava erikseen, kuten 64 kappaleessa kuvataan, polkumyyntituonnista yhteisön tuotannonalan taloudelliselle tilanteelle aiheutuneen vaikutuksen tutkimus koskee Kiinasta peräisin olevaa tuontia.

(74)

Kuten 3 kappaleessa mainitaan, tehtiin tarkastuskäynti yhden ylimääräisen yhteisön tuottajan toimitiloihin. Tämän tuloksena joitain vahinkoindikaattoreita oikaistiin tätä vastaavasti. Ne koskevat myyntimääriä ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle yhteisön markkinoilla, yhteisön tuotannonalan keskimääräisiä myyntihintoja (noudettuna lähettäjältä -tasolla) etuyhteydettömille asiakkaille, varastolukuja, kannattavuutta, kassavirtaa, investointien tuottoa ja työllisyyttä.

(75)

Taulukossa 3 esitetään tarkistettu määrä, joka myytiin ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle yhteisön markkinoilla. On huomattava, että tarkistetuista luvuista huolimatta suuntaus on samanlainen kuin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitettiin.

Taulukko 3

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Myyntimäärä (tonnia)

7 505 684

6 738 112

7 522 435

7 548 130

7 489 831

Indeksi

100

90

100

101

100

Markkinaosuus

33,4 %

31,6 %

32,2 %

31,6 %

31,8 %

Indeksi

100

95

97

95

95

Lähde: Kyselylomakkeisiin saadut vastaukset

(76)

Edellä esitetyn mukaisesti tarkistettiin yhteisön tuotannonalan keskimääräisiä yksikkömyyntihintoja etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla vastaavasti. Tämän tuloksena keskimääräisiä myyntihintoja vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisiltä vuosilta tarkistettiin hieman verrattuna väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitettyihin lukuihin.

Taulukko 4

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Keskihinta (euroa/ tonni)

414

409

434

468

475

Indeksi

100

99

105

113

115

Lähde: Kyselylomakkeisiin saadut vastaukset

(77)

Varastolukujen osalta on huomattava, että yhteisön tuotannonalan tietoihin vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisiltä vuosilta tehdyt vähäiset tarkistukset eivät muuttaneet väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 119 kappaleessa esitettyä suuntauksia koskevaa analyysiä.

Taulukko 5

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Varastot (tonnia)

657 667

530 578

691 338

699 511

594 420

Indeksi

100

81

105

106

90

Lähde: Kyselylomakkeisiin saadut vastaukset

(78)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen jälkeen myös työllisyyslukuja muutettiin hieman vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisiltä vuosilta. Koska asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet lisähuomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 120–122 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

Taulukko 6

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Työntekijät (kokoaikaiseksi muutettuna – FTE)

4 216

4 029

3 920

4 195

4 310

Indeksi

100

96

93

100

102

Työvoimakustannukset (euroa/FTE)

41 300

43 200

45 400

45 300

44 700

Indeksi

100

104

110

110

108

Tuottavuus (indeksi)

100

95

107

98

95

Lähde: Kyselylomakkeisiin saadut vastaukset

(79)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus määritettiin käyttäen samaa menetelmää kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 123 kappaleessa selitetään. Kun yhteisön tuotannonalaa koskeviin tietoihin oli tehty tarkistuksia yhden ylimääräisen yhteisön tuottajan toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin johdosta, kuten 3 kappaleessa kuvataan, myös näitä lukuja tarkistettiin hieman. Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski vuoden 2004 ja tukimusajanjakson välillä 14,2 prosentista 7,3 prosenttiin. Koska huomautuksia ei ole saatu, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 124–126 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

Taulukko 7

 

2004

2005

2006

2007

Tutkimusajanjakso

Kannattavuus

14,2 %

8,0 %

8,4 %

7,9 %

7,3 %

Indeksi

100

56

59

55

51

Kassavirta (tuhatta euroa)

493 954

272 166

361 573

286 917

278 604

Indeksi

100

55

73

55

56

Investoinnit (tuhatta euroa)

147 897

136 031

231 726

221 808

200 126

Indeksi

100

92

157

150

135

Investointien tuotto

68 %

49 %

50 %

46 %

47 %

Indeksi

100

72

74

68

68

Lähde: Kyselylomakkeisiin saadut vastaukset

5.1   Kasvu

(80)

Edellä esitetyn perusteella voidaan katsoa, että yhteisön tuotannonalan myyntimäärä polki paikallaan vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, mikä esti yhteisön tuotannonalaa hyödyntämästä yhteisön kulutuksen 5 prosentin kasvua vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämän seurauksena sen markkinaosuus laski 1,6 prosenttiyksikköä samana aikana.

5.2   Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(81)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 128 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

6.   Vahinkoa koskevat päätelmät

(82)

Voidaan päätellä, että edellä taulukoissa 2 ja 7 esitetyt vähäiset tarkistukset, jotka tehtiin joihinkin vahinkoindikaattoreihin sen jälkeen, kun yhden ylimääräisen yhteisön tuottajan toimitiloihin oli tehty tarkastuskäynti, eivät muuttaneet väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 132 kappaleessa esitettyä päätelmää.

(83)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

E.   SYY-YHTEYS

1.   Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(84)

Tutkittiin, aiheuttiko Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonti vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä.

(85)

Tutkimuksen mukaan polkumyynnillä Kiinasta tapahtuva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla merkittävästi, lähes seitsemäntoistakertaisesti: kasvua oli vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 1,1 miljoonaa tonnia. Kasvu oli erityisen voimakasta vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osuus yhteisön markkinoista kasvoi vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 0,3 prosentista 5,0 prosenttiin. Käytännössä tämä vastaa tarkastelujaksolla tapahtunutta yhteisön kulutuksen kokonaiskasvua.

(86)

Samalla kaudella eli vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan markkinaosuus putosi 33,4 prosentista 31,8 prosenttiin eli 1,6 prosenttiyksikköä, vaikka sen myyntimäärä yhteisön markkinoilla pysyi ennallaan.

(87)

Siitä huolimatta, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat kohosivat tarkastelujaksolla 12 prosenttia raaka-ainehintojen kohoamisen mukaisesti, ne alittivat silti yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan niin, että ne olisivat kattaneet kokonaan raaka-aineen hintojen nousun. Yhteisön tuotannonalan myynnin kannattavuus yhteisön markkinoilla laski näin ollen vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 14,2 prosentista 7,3 prosenttiin.

(88)

Kiinasta tulevan halvan polkumyyntituonnin aiheuttama jatkuva paine yhteisön markkinoilla ei antanut yhteisön tuotannonalalle mahdollisuutta asettaa myyntihintojaan kasvaneita tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle. Sen vuoksi päätellään, että Kiinasta tulevan halvan polkumyyntituonnin voimakkaalla kasvulla oli merkittävä negatiivinen vaikutus yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

2.   Muiden tekijöiden vaikutus

(89)

Koska huomautuksia ei esitetty kysynnän kehityksestä, omaan käyttöön jäävästä tuotannosta, ylemmän markkinasegmentin tuotteiden myynnistä, muista kolmansista maista tulevasta tuonnista ja yhteisön muista tuottajista, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 139, 143–149 ja 151–155 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(90)

Eräs osapuoli väitti, ettei arvio raaka-aineen hintojen noususta, joka mainitaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 142 kappaleessa, pitänyt paikkaansa. Se väitti, että on vaikeaa siirtää kohonneita kustannuksia kokonaan asiakkaiden maksettavaksi. Lisäksi se väitti, että yhteisön tuotannonalan negatiivinen vientitulos selittäisi yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen.

(91)

Mitä tulee raaka-aineen hintojen vaikutukseen, on muistettava, että tutkimus osoitti 25 prosentin nousun yhteisön tuotannonalan valssilangan tuotannon tuotantokustannuksissa. Tämä on nähtävä suhteessa keskimäärin vain 15 prosentin nousuun yhteisön tuotannonalan myyntihinnoissa. Joillain markkinoilla voi todella ollakin vaikeaa siirtää kustannusten nousua kokonaan asiakkaiden maksettavaksi, mutta tämä tutkimus ei tuonut esiin todisteita siitä, että asia oli näin valssilankamarkkinoilla. Valssilankamarkkinoita voidaan päinvastoin pitää perushyödykemarkkinoina, jotka ovat avoimet ja sellaiset, joilla kaikki toimijat tietävät hintatason. Näin ollen tehokkaan kilpailun edellytysten olisi mahdollistettava, että kustannusten nousu heijastuu valssilangan myyntihintaan. Sen vuoksi katsotaan, että johdanto-osan 142 kappaleessa esitetty päätelmä on pätevä ja että näin ollen tämä väite oli hylättävä.

(92)

Mitä vientitulokseen tulee, oli yhteisön tuotannonalan vientimyynti todellakin laskussa syistä, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 kappaleessa. Kun otetaan huomioon se seikka, että vientimyynnin osuus suhteessa yhteisössä sijaitseville asiakkaille suuntautuneeseen myyntiin on suhteellisen alhainen, ja lisäksi se, että jälkimmäisen myyntihinnat olivat suhteessa alhaisemmat, katsotaan, että vientimäärän aleneminen ei voi selittää kärsityn vahingon tasoa. Tämän päätelmän kumoamiseksi ei esitetty perusteltuja todisteita, joten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(93)

Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 156–159 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.   Tuonti Turkista

(94)

Edellä 60 ja 61 kappaleessa esitetyn mukaisesti ja koska muita Turkista tulevaa tuontia koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 160–162 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

4.   Tuonti Moldovasta

(95)

Kun yhteisön tuotannonalaa koskevia tietoja oli tarkistettu yhden ylimääräisen yhteisön tuottajan vastaukselle tehdyn tarkastuksen perusteella ja kun otettiin huomioon kaikki Moldovasta peräisin oleva tuontimyynti, todettiin, että Moldovasta tuleva tuonti ei alittanut yhteisön tuotannonalan hintoja tutkimusajanjaksolla. Lisäksi todettiin edellä olevan 64 kappaleen mukaisesti, että vertailu moldovalaisen vientihinnan ja yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattoman hinnan välillä osoitti vahinkomarginaalin olevan vähimmäistasoa.

(96)

Edellä esitetty huomioon ottaen pääteltiin, ettei ollut olemassa selvää syy-yhteyttä Moldovasta tulevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon välillä.

F.   YHTEISÖN ETU

1.   Alustavat huomautukset

(97)

Edellä esitetty huomioon ottaen olisi pantava merkille, että yhteisön etua koskevaa analyysia varten on arvioitu ainoastaan vaikutusta, joka on polkumyyntitullien käyttöönotolla Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa.

2.   Yhteisön tuotannonala

(98)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen jälkeen arvioitiin uudelleen, olisiko polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa yhteisön tuotannonalan etujen mukaista.

(99)

Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska huomautuksia yhteisön tuotannonalan edusta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 164–67 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.   Tuojat

(100)

Koska tuojia koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 168 ja 169 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

4.   Käyttäjät

(101)

Eräs asianomainen osapuoli asetti kyseenalaiseksi, oliko kaikki tuonti yhteisön markkinoille tutkimuksen kohteena olevista maista otettu huomioon väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 171 kappaleessa ilmoitetussa prosenttiosuudessa, joka vastaa tiettyjen käyttäjien suorittamaa valssilangan tuontia. Lisäksi eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että vaihtoehtoisia lähteitä ei olisi käytettävissä, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettaisiin käyttöön, ja että tämä johtaisi tarjonnan puutteeseen.

(102)

Kokonaistuontia koskevan väitteen johdosta valssilangan kokonaistuonnista on tehty uusi arviointi. Tarkastelut todella osoittivat, että yhteistyössä toimineiden käyttäjien kuluttaman valssilangan tosiasiallinen tuonnin määrä on suurempi kuin aiemmin alustavassa vaiheessa arvioitiin. Tämän tuloksena väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 171 kappaleessa mainittujen käyttäjien kokonaistuonti kohosi 30 prosenttia. Näin ollen voidaan päätellä, että tutkimusajanjakson aikana väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 171 kappaleessa mainittujen käyttäjien osuus kaikesta Kiinasta peräisin olevasta valssilangan tuonnista oli noin 20 prosenttia.

(103)

Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan vaihtoehtoisia lähteitä ei olisi käytettävissä, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettaisiin käyttöön, tutkimus osoitti todellakin jonkin verran epäsäännöllisyyttä toimituksissa yhteisön tuottajilta tietyille käyttäjille. Tarkastelu ei kuitenkaan tuonut esiin näyttöä siitä, että tämä epäsäännöllisyys olisi jatkuvaa. Lisäksi on huomattava, että muitakin lähteitä on käytettävissä, kun otetaan huomioon muut kolmannet maat, jotka eivät ole toimenpiteiden kohteena. Näin ollen tämä pyyntö hylättiin.

(104)

Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 173–175 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

5.   Yhteisön etua koskeva päätelmä

(105)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, ettei tässä tapauksessa ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitulleja Kiinasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa.

G.   LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

1.   Vahingon korjaava taso

(106)

Koska huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 179 kappaleessa mainittu menetelmä, jota käytettiin yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattomien hintojen laskemiseen, vahvistettiin. Samoja tarkistuksia, jotka kuvataan edellä 68 ja 72 kappaleessa, sovellettiin kuitenkin myös vahingon korjaavan tason lopulliseen arviointiin. Lisäksi vahinkomarginaalin laskennassa käytetty voittomarginaali määritettiin noudettuna lähettäjältä -tasolla, jotta saatiin yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattomat hinnat noudettuna lähettäjältä -tasolla tutkimusajanjakson aikana.

(107)

Moldovan osalta katsottiin edellä 71 kappaleessa esitetyn mukaisesti olevan asianmukaista käyttää kaikkea Moldovasta yhteisöön suuntautuvaa vientiä koskevia saatavilla olevia hintatietoja, kun laskettiin lopullista vahingon korjaavaa tasoa. Näin ollen käytettiin kaikkia käytettävissä olevia hintatietoja asianmukaisesti oikaistuina, jotta voitaisiin ottaa huomioon ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta yhteisössä veloitetut painotetut keskimääräiset vientihinnat CIF-hintoina. Tällä perusteella todettiin lopullisen vahingon korjaavan tason Moldovasta tulevassa tuonnissa olevan alle vähimmäistason, kuten edellä 64 kappaleessa mainitaan.

(108)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet Kiinasta tulevassa tuonnissa, jotta yhteisön tuotannonalalle ei aiheutuisi enää enempää vahinkoa.

(109)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa aiottiin suositella. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Osapuolten huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon, ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

2.   Lopulliset toimenpiteet

(110)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa kaikki tullit olisi siten määrättävä todettujen vahinkomarginaalien suuruisiksi. Koska Moldovan ja Turkin vahinkomarginaali on alle vähimmäistason, tutkimus olisi perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti lopetettava näiden maiden osalta.

(111)

Moldovasta ja Turkista peräisin olevassa tuonnissa ei oteta käyttöön lopullisia polkumyyntitulleja.

(112)

Ehdotetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:

Yritys

Vahingon korjaava marginaali

Polkumyyntimarginaali

Polkumyyntitulli

Valin Group (Kiina)

7,9 %

38,6 %

7,9 %

Jäännöstulli (Kiina)

24,0 %

52,3 %

24,0 %

3.   Väliaikaisten tullien lopullinen kantaminen

(113)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat suuria ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina. Jos lopulliset tullit ovat alhaisemmat kuin väliaikaiset tullit, lopulliset polkumyyntitullit ylittävät vakuutena olevat alustavat määrät on vapautettava. Jos lopulliset tullit ovat korkeammat kuin väliaikaiset tullit, vain väliaikaisia tulleja vastaavat vakuutena olevat määrät kannetaan lopullisesti.

H.   MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN

(114)

Moldovasta ja Turkista peräisin olevaa tuontia koskevien päätelmien perusteella menettely olisi päätettävä näiden kahden maan osalta,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia kuumavalssattuja tankoja, säännöttömästi kiepitettyjä, rautaa, seostamatonta terästä tai seosterästä, ei kuitenkaan ruostumatonta terästä, jotka kuuluvat CN-koodeihin 7213 10 00, 7213 20 00, 7213 91 10, 7213 91 20, 7213 91 41, 7213 91 49, 7213 91 70, 7213 91 90, 7213 99 10, 7213 99 90, 7227 10 00, 7227 20 00, 7227 90 10, 7227 90 50 ja 7227 90 95.

2.   Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Maa

Yritys

Tulli

Taric-lisäkoodi

Kiinan kansantasavalta

Valin Group

7,9 %

A930

 

Kaikki muut yritykset

24,0 %

A999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Päätetään Moldovan tasavallasta ja Turkista peräisin olevan valssilangan tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely.

3 artikla

Kannetaan lopullisesti komission asetuksella (EY) N:o 112/2009 Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät 1 artiklan nojalla käyttöön otetun lopullisen tullin suuruisena. Lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan. Vapautetaan komission asetuksella (EY) N:o 112/2009 Moldovan tasavallasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2)  EUVL L 38, 7.2.2009, s. 3.

(3)  EUVL C 113, 8.5.2008, s. 20.


5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/14


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 704/2009,

annettu 4 päivänä elokuuta 2009,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä elokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MK

27,8

XS

22,4

ZZ

25,1

0707 00 05

MK

23,0

TR

89,6

ZZ

56,3

0709 90 70

TR

100,0

ZZ

100,0

0805 50 10

AR

57,6

UY

66,6

ZA

58,9

ZZ

61,0

0806 10 10

EG

163,3

MA

135,1

TR

155,7

ZA

125,8

ZZ

145,0

0808 10 80

AR

109,5

BR

68,7

CL

79,4

CN

81,7

NZ

95,4

ZA

83,1

ZZ

86,3

0808 20 50

AR

79,7

CL

73,4

TR

147,2

ZA

102,6

ZZ

100,7

0809 20 95

TR

279,8

US

318,7

ZZ

299,3

0809 30

TR

145,3

ZZ

145,3

0809 40 05

BA

39,5

ZZ

39,5


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/16


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 705/2009,

annettu 4 päivänä elokuuta 2009,

vilja-alalla 1 päivästä elokuuta 2009 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 696/2009 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vilja-alalla 1 päivästä elokuuta 2009 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 696/2009 (3).

(2)

Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EY) N:o 696/2009 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 696/2009 olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 696/2009 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 5 päivänä elokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125.

(3)  EUVL L 201, 1.8.2009, s. 3.


LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 5 päivästä elokuuta 2009 alkaen sovellettavat tuontitullit

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuontitulli (1)

(EUR/t)

1001 10 00

Durum VEHNÄ, korkealaatuinen

0,00

keskilaatuinen

0,00

heikkolaatuinen

0,00

1001 90 91

Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja

0,00

ex 1001 90 99

Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja

0,00

1002 00 00

RUIS

65,86

1005 10 90

MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi

27,91

1005 90 00

MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)

27,91

1007 00 90

DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi

70,85


(1)  Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä,

2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla.

(2)  Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.


LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

31.7.2009-3.8.2009

1.

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)

 

Tavallinen vehnä (1)

Maissi

Durumvehnä, korkealaatuinen

Durumvehnä, keskilaatuinen (2)

Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)

Ohra

Pörssi

Minnéapolis

Chicago

Noteeraus

169,99

96,54

FOB-hinta USA

170,60

160,60

140,60

71,58

Palkkio Meksikon-lahdella

16,48

Palkkio Suurilla järvillä

6,22

2.

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam

21,10 EUR/t

Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam:

19,60 EUR/t


(1)  Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(2)  Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(3)  Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).


DIREKTIIVIT

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/19


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/61/EY,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,

pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta

(kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 17 päivänä lokakuuta 1978 annettua neuvoston direktiiviä 78/933/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Direktiivi 78/933/ETY on yksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, joka on korvattu maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY (5), säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja direktiivissä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden suunnittelua ja rakennetta koskevat tekniset vaatimukset valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- tai metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

(3)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä III olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1.   ’Maatalous- tai metsätraktorilla’ tarkoitetaan pyörillä tai telaketjuilla varustettua moottoriajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi akselia, jonka tärkein ominaisuus on sen vetävä voima, ja joka on suunniteltu erityisesti hinaamaan, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työvälineitä, koneita tai perävaunuja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi maa- tai metsätaloudessa. Se voidaan varustaa kuljettamaan kuormaa tai matkustajia.

2.   Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan 1 kohdassa määriteltyihin traktoreihin, joissa on ilmarenkaat ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on 6–40 km/h.

2 artikla

1.   Jäsenvaltiot eivät saa evätä traktorilta EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää liitteessä I olevassa 1.5.7–1.5.21 kohdassa lueteltujen pakollisten tai vapaaehtoisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennukseen liittyvistä syistä, jos ne on asennettu kyseisen liitteen vaatimusten mukaisesti.

2.   Sellaisten ajoneuvojen osalta, jotka eivät ole tämän direktiivin vaatimusten mukaisia, ja tämän direktiivin kohteeseen liittyvin perustein:

jäsenvaltiot eivät enää saa antaa EY-tyyppihyväksyntää,

jäsenvaltiot saavat kieltäytyä antamasta kansallista tyyppihyväksyntää.

3.   Sellaisten ajoneuvojen osalta, jotka eivät ole tämän direktiivin vaatimusten mukaisia, ja tämän direktiivin kohteeseen liittyvin perustein:

jäsenvaltioiden on katsottava, että direktiivin 2003/37/EY mukaisesti uusien ajoneuvojen mukana seuraavat vaatimustenmukaisuustodistukset eivät ole voimassa mainitun direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten,

jäsenvaltiot saavat kieltää uusien ajoneuvojen rekisteröinnin, myynnin tai käyttöönoton.

3 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä tai kieltää traktorin myyntiä, rekisteröintiä, käyttöönottoa tai käyttöä liitteessä I olevassa 1.5.7–1.5.21 kohdassa lueteltujen pakollisten tai vapaaehtoisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennukseen liittyvistä syistä, jos ne on asennettu kyseisen liitteen vaatimusten mukaisesti.

4 artikla

EY-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta sille toimitettaisiin tietoja liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa tarkoitettujen osien tai ominaisuuksien mahdollisista muutoksista. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, olisiko muutetulle traktorityypille suoritettava uusia testejä ja laadittava uusi seloste. Jos näissä testeissä ilmenee, ettei tämän direktiivin vaatimuksia noudateta, muutosta ei hyväksytä.

5 artikla

Tarvittavat muutokset liitteiden I ja II vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 2003/37/EY 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

7 artikla

Kumotaan direktiivi 78/933/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä III olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä III olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

8 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

9 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ERLANDSSON


(1)  EYVL C 175, 27.7.2007, s. 40.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 19. helmikuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 22. kesäkuuta 2009.

(3)  EYVL L 325, 20.11.1978, s. 16.

(4)  Katso liitteessä III oleva A osa.

(5)  EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.


LIITE I

VALAISIMIEN JA MERKKIVALOLAITTEIDEN ASENNUS

1.   MÄÄRITELMÄT

1.1   Traktorityyppi valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta

’Traktorityypillä valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta’ tarkoitetaan traktoreita, jotka eivät poikkea sellaisten olennaisten tekijöiden suhteen, kuten:

1.1.1

traktorin mitat ja ulkomuoto,

1.1.2

laitteiden määrä ja sijainti.

Erityyppisiksi traktoreiksi ei myöskään katsota: traktoreita, jotka poikkeavat edellä olevan 1.1.1 ja 1.1.2 kohdan tarkoittamassa merkityksessä, mutta eivät sillä tavoin, että siihen sisältyisi kyseiselle traktorityypille vahvistettujen valaisimien tyypin, numeron, sijainnin ja geometrisen näkyvyyden muutos, eikä traktoreita, joihin on asennettu lisävalaisimia tai joihin niitä ei ole asennettu.

1.2   Poikittaistaso

’Poikittaistasolla’ tarkoitetaan traktorin pitkittäiseen keskitasoon nähden kohtisuorassa olevaa pystytasoa.

1.3   Kuormaamaton traktori

’Kuormaamattomalla traktorilla’ tarkoitetaan käyttökunnossa olevaa traktoria direktiivin 2003/37/EY liitteessä I olevan ilmoituslomakkeen mallin 2.1.1 kohdan määritelmän mukaisesti.

1.4   Kuormattu traktori

’Kuormatulla traktorilla’ tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaan suurimpaan teknisesti sallittuun enimmäispainoonsa kuormattua traktoria. Valmistaja määrää myös tämän painon jakautumisen akseleiden välillä.

1.5   Valaisin

’Valaisimella’ tarkoitetaan laitetta, joka on suunniteltu valaisemaan tietä (ajovalaisin) tai antamaan valomerkin. Takarekisterikilven valaisimet ja heijastimet katsotaan myös valaisimiksi.

1.5.1   Vastaavat valaisimet

’Vastaavilla valaisimilla’ tarkoitetaan valaisimia, joilla on sama tehtävä ja jotka ovat sallittuja maassa, jossa traktori on rekisteröity; näillä valaisimilla voi olla erilaisia ominaisuuksia kuin traktoriin sen hyväksymisen yhteydessä asennetuilla valaisimilla, jos ne täyttävät tämän liitteen vaatimukset.

1.5.2   Erilliset valaisimet

’Erillisillä valaisimilla’ tarkoitetaan valaisimia, joilla on erilliset linssit, erilliset valonlähteet ja erilliset lampunrungot.

1.5.3   Ryhmitetyt valaisimet

’Ryhmitetyillä valaisimilla’ tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset linssit ja erilliset valonlähteet, mutta yhteinen lampunrunko.

1.5.4   Yhdistetyt valaisimet

’Yhdistetyillä valaisimilla’ tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset linssit, mutta yhteinen valonlähde ja yhteinen lampunrunko.

1.5.5   Toisiinsa liitetyt valaisimet

’Toisiinsa liitetyillä valaisimilla’ tarkoitetaan laitteita, joilla on erilliset valonlähteet (tai yksi eri ehdoilla toimiva valonlähde), kokonaan tai osittain yhteiset linssit ja yhteinen lampunrunko.

1.5.6   Piilovalaisin

’Piilovalaisimella’ tarkoitetaan ajovalaisinta, joka voidaan saattaa pois näkyvistä osittain tai kokonaan, kun se ei ole toiminnassa. Tämä voi tapahtua liikkuvan kuoren avulla, ajovalaisimen siirrolla tai muulla sopivalla tavalla. Käsitettä ’sisään vedettävä’ käytetään tarkemmassa merkityksessä kuvaamaan piilovaloa, joka voi siirtyä korin sisäpuolelle.

1.5.6.1   Säädettävät valaisimet

’Säädettävillä valaisimilla’ tarkoitetaan traktoriin asennettuja valoja, jotka voivat liikkua siihen nähden ja joiden linssejä ei voida kätkeä.

1.5.7   Kaukovalaisin

’Kaukovalaisimella’ tarkoitetaan valoa, jota käytetään valaisemaan tietä kauas traktorin eteen.

1.5.8   Lähivalaisin

’Lähivalaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään valaisemaan traktorin edessä olevaa tietä aiheuttamatta tarpeetonta häikäisyä ja epämukavuutta vastaan tuleville kuljettajille ja muille tiellä liikkuville.

1.5.9   Etusumuvalaisin

’Etusumuvalaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään parantamaan valaistusta tiellä sumussa, lumisateessa sekä sadepuuskien tai pölypilvien yhteydessä.

1.5.10   Peruutusvalaisin

’Peruutusvalaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään valaisemaan tietä traktorin takana ja varoittamaan muita tiellä liikkuvia siitä, että traktori peruuttaa tai aikoo juuri peruuttaa.

1.5.11   Suuntavalaisin

’Suuntavalaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään osoittamaan muille tiellä liikkuville, että kuljettaja aikoo muuttaa suuntaa oikealle tai vasemmalle.

1.5.12   Hätävilkku

’Hätävilkulla’ tarkoitetaan laitetta, joka saa traktorin kaikki suuntavalaisimet toimimaan samanaikaisesti, jotta huomio kiinnittyisi siihen, että traktori muodostaa väliaikaisesti erityisen vaaran muille tiellä liikkuville.

1.5.13   Jarruvalaisin

’Jarruvalaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään osoittamaan muille traktorin takana oleville tiellä liikkuville, että traktorin kuljettaja käyttää ajojarrua.

1.5.14   Takarekisterikilven valaisin

’Takarekisterikilven valaisimella’ tarkoitetaan laitetta, jota käytetään valaisemaan takarekisterikilvelle tarkoitettua kohtaa; se voi muodostua erilaisista optisista elementeistä.

1.5.15   Etuvalaisin

’Etuvalaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään traktorin ilmaisemiseen ja ilmaisemaan sen leveyden edestä katsottuna.

1.5.16   Takavalaisin

’Takavalaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään traktorin ilmaisemiseen ja ilmaisemaan sen leveys takaapäin katsottuna.

1.5.17   Takasumuvalaisin

’Takasumuvalaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan traktori paremmin takaapäin katsottuna tiheässä sumussa.

1.5.18   Pysäköintivalaisin

’Pysäköintivalaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota käytetään huomion kiinnittämiseksi paikallaan seisovaan perävaunuttomaan traktoriin taajamassa. Tällaisissa oloissa se korvaa etu- ja takavalaisimet.

1.5.19   Äärivalaisin

’Äärivalaisimella’ tarkoitetaan valaisimia, jotka on asennettu traktorin äärimmäisiin ulkoreunoihin niin lähelle sen kattoa kuin mahdollista ja jotka on tarkoitettu osoittamaan selvästi traktorin kokonaisleveys. Tämä merkki on tietyissä traktoreissa tarkoitettu täydentämään traktorin etu- ja takavalaisimia siten, että se kiinnittää erityistä huomiota traktorin kokoon.

1.5.20   Heijastin

’Heijastimella’ tarkoitetaan laitetta, jota käytetään traktorin ilmaisemiseen, muusta kuin traktoriin kytketystä valonlähteestä tulevan valon heijastuksella, kun huomioitsija on valonlähteen lähellä.

Tässä direktiivissä ei heijastimiksi katsota:

heijastavia rekisterikilpiä,

muita kilpiä ja heijastavia merkkejä, joita on käytettävä, jotta noudatettaisiin jäsenvaltion tiettyjä ajoneuvoluokkia tai tiettyjä toimintamenetelmiä koskevia käyttöohjeita.

1.5.21   Työvalaisin

’Työvalaisimella’ tarkoitetaan laitetta, jolla valaistaan työskentelyalue tai prosessi.

1.6   Valaisimen valaisupinta

1.6.1   Valaistuslaitteen valaisupinta

’Valaistuslaitteen valaisupinnalla’ (1.5.7–1.5.10) tarkoitetaan heijastimen täyden aukon kohtisuoraa projektiota poikittaistasolla. Jos lampun lasi (tai lasit) ulottuu (ulottuvat) vain heijastimen täyden aukon osan yli, vain tuon osan projektio otetaan huomioon. Kun kyseessä on lähivalaisin, valaisupintaa rajoittaa katkaisupuolella katkaisukohdasta linssiin kulkevan linjan näennäisprojektio. Jos heijastin ja lasi ovat säädettäviä, olisi käytettävä säätövaran keskikohtaa.

1.6.2   Muun merkkivalaisimen kuin heijastimen valaisupinta

’Muun merkkivalaisimen kuin heijastimen valaisupinnalla’ (1.5.11–1.5.19) tarkoitetaan valaisimen kohtisuoraa projektiota sen vertailuakseliin nähden kohtisuoralla tasolla, joka on yhteydessä valaisimen valoa lähettävään ulkopintaan, kun tätä projektiota rajoittavat tällä tasolla sijaitsevat suojien reunat, joista kukin päästää vain 98 % kokonaisvalovoimasta jatkamaan kulkuaan vertailuakselin suuntaan. Valaisupinnan ala-, ylä- ja sivurajoja määritettäessä on käytettävä vain suojia, joissa on vaaka- tai pystysuorat reunat.

1.6.3   Heijastimen valaisupinta

’Heijastimen valaisupinnalla’ (1.5.20) tarkoitetaan heijastimen heijastuspinnan kohtisuoraa projektiota sen vertailuakseliin nähden kohtisuoralla tasolla, jota rajoittavat heijastimen valon heijastuspinnan ulkoreunoja koskettavat tasot, jotka ovat yhdensuuntaisia tämän akselin kanssa. Valaisupinnan ala-, ylä- ja sivurajoja määritettäessä on käytettävä vain pysty- ja vaakatasoja.

1.6.4   Valaisevat ulkopinnat

’Valaisevalla ulkopinnalla’ tarkoitetaan määriteltyä havaintosuuntaa varten valaisevan pinnan kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa havaintosuuntaan nähden (ks. piirros lisäyksessä 1).

1.7   Vertailuakseli

’Vertailuakselilla’ tarkoitetaan valomerkille ominaista akselia, jonka valaisimen valmistaja määrää käytettäväksi vertailusuuntana (H = 0 °, V = 0 °) valoteknisissä mittauksissa ja asennettaessa valoa traktoriin.

1.8   Vertailukeskipiste

’Vertailukeskipisteellä’ tarkoitetaan valaisimen valmistajan määräämää vertailuakselin ja valaisevan ulkopinnan leikkauspistettä.

1.9   Geometriset näkyvyyskulmat

’Geometrisilla näkyvyyskulmilla’ tarkoitetaan kulmia, jotka määrittävät pienimmän avaruuskulman kentän, jossa valaisimen valaisevan ulkopinnan on näyttävä. Avaruuskulman kenttä määritetään sen kentän segmenttien mukaan, jonka keskipiste on yhtäpitävä valaisimen vertailukeskipisteen kanssa ja ekvaattori on yhdensuuntainen maan tason kanssa. Nämä segmentit määritellään suhteessa vertailuakseliin. Vaakakulmat β vastaavat pituusastetta ja pystykulmat α leveysastetta. Geometristen näkyvyyskulmien sisällä ei saa olla esteitä valaisimen mistä tahansa valaisevan ulkopinnan osasta tulevan valon etenemiselle.

Tämä ei koske niitä esteitä, jotka ilmenevät silloin kuin valaisin on hyväksytty, jos hyväksymistä vaaditaan.

1.10   Äärimmäinen ulkoreuna

’Äärimmäisellä ulkoreunalla’ kummallakin puolella traktoria tarkoitetaan traktorin pitkittäisen keskitason suuntaista tasoa, joka on yhdenmukainen traktorin sivun ulkoreunan kanssa ottamatta huomioon seuraavien osien ulkonemaa:

1.10.1

renkaat lähellä kosketuspistettään maan kanssa ja yhteydet rengaspainemittareihin,

1.10.2

pyöriin mahdollisesti asennetut liukumisesteet,

1.10.3

taustapeilit,

1.10.4

suunta-, ääri-, etu- ja takavalaisimet ja pysäköintivalaisimet,

1.10.5

traktoriin kiinnitetyt tullin sinetit ja tällaisten sinettien kiinnittämiseen ja suojaamiseen tarkoitetut laitteet.

1.11   Kokonaisleveys

’Kokonaisleveydellä’ tarkoitetaan edellä 1.10 kohdassa määriteltyjen kahden pystytason välimatkaa.

1.12   Yhdistetty valaisin

’Yhdistetyllä valaisimella’ tarkoitetaan kahden tai useamman samanlaisen tai erilaisen valaisimen yhdistelmää, joilla on sama tehtävä ja jotka ovat samanvärisiä, jos siihen kuuluu laitteita, joiden yhdistettyjen valaisevien pintojen projektio tietyllä poikittaistasolla vie 60 % tai enemmän edellä tarkoitettujen valaisimien valaisevien ulkopintojen projektioita rajoittavan pienimmän nelikulmion alueesta, jos tällainen yhdistelmä on hyväksymistä vaadittaessa hyväksytty yhdistettynä valaisimena.

Tämä mahdollinen yhdistelmä ei koske kauko-, lähi- ja etusumuvaloja.

1.13   Kaksi valaisinta tai parillinen määrä valaisimia

’Kahdella valaisimella tai parillisella määrällä valaisimia’ tarkoitetaan yhtä valaisevaa nauhan muotoista pintaa, jos se on asetettu symmetrisesti suhteessa traktorin pitkittäiseen keskitasoon ja ulottuu kummallekin puolelle vähintään 400 mm:n päähän traktorin äärimmäisestä ulkoreunasta ja on vähintään 800 mm pitkä. Tällaisen pinnan valaisu on järjestettävä vähintään kahdella valonlähteellä, jotka asetetaan niin lähelle sen päitä kuin mahdollista. Valaiseva pinta voi muodostua useista rinnakkain asetetuista osista, jos useiden yksittäisten valaisevien pintojen projektiot samalla poikittaistasolla vievät vähintään 60 % yksittäisten valaisevien ulkopintojen projektioita rajoittavan pienimmän nelikulmien alueesta.

1.14   Kahden valaisimen välimatka

’Kahden valaisimen välimatkalla’, jotka osoittavat samaan suuntaan, tarkoitetaan kahden valaisupinnan ääriviivojen kohtisuorien projektioiden välimatkaa kyseiseen suuntaan nähden kohtisuoralla tasolla, kuten määritellään 1.6 kohdassa tarkoitetun tapauksen mukaisesti.

1.15   Valinnainen valaisin

’Valinnaisella valaisimella’ tarkoitetaan valaisinta, jota asennetaan valmistajan harkinnan mukaan.

1.16   Toimintailmaisin

’Toimintailmaisimella’ tarkoitetaan ilmaisinta, joka osoittaa, toimiiko käynnistetty laite oikein vai ei.

1.17   Suljetun virtapiirin ilmaisin

’Suljetun virtapiirin ilmaisimella’ tarkoitetaan ilmaisinta, joka osoittaa, että laite on pantu toimimaan, mutta ei osoita, toimiiko se oikein.

2.   EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄHAKEMUS

2.1

Traktorin valmistajan tai tämän edustajan on tehtävä traktorityypin EY-tyyppihyväksyntähakemus valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta.

2.2

Hakemuksessa on oltava mukana seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena ja seuraavat tiedot:

2.2.1

traktorityypin kuvaus 1.1 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta;

2.2.2

luettelo valmistajan valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennelmaa varten määräämistä laitteista. Luettelossa voi olla eri laitetyyppejä kutakin toimintoa varten. Kukin tyyppi on merkittävä asianmukaisesti (esimerkiksi osan tyyppihyväksyntämerkillä, valmistajan nimellä ja osoitteella jne.). Luettelossa voi myös olla seuraavat lisätiedot kunkin toiminnon osalta: ”tai vastaavat laitteet”;

2.2.3

sijoittelupiirustus valaisimista ja merkkivalolaitteista kokonaisuudessaan, jossa näkyy traktorin eri valaisimien sijainti;

2.2.4

sijoittelupiirustus (-piirustukset) jokaisesta yksittäisestä valaisimesta, jossa näkyvät 1.6 kohdassa määritellyt valaisupinnat.

2.3

Tyyppihyväksyntätestejä suorittavalle tekniselle viranomaiselle on jätettävä kuormaamaton traktori, johon on asennettu 2.2.2 kohdassa kuvatut valaisimet ja merkkivalolaitteet ja joka edustaa hyväksyttävää traktorityyppiä.

2.4

Tyyppihyväksyntäasiakirjaan liitetään liitteessä II vahvistettu asiakirja.

3.   YLEISET VAATIMUKSET

3.1   Valaisimet ja merkkivalolaitteet on asennettava siten, että niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta niissä säilyvät tavanomaisissa käyttöolosuhteissa tässä liitteessä vahvistetut ominaisuudet, ja traktori on tämän liitteen vaatimusten mukainen. Etenkään valaisimien säätö ei saa muuttua huomaamatta.

3.1.1

Traktorit on varustettava sähkökytkennöillä, joiden avulla voidaan käyttää irrotettavaa merkkivalojärjestelmää. Traktoreihin on erityisesti asennettava pysyvästi kytketty pistorasia, jota suositellaan ISO R 1724 -standardissa (Sähkökytkennät ajoneuvoja varten, joissa on 6 tai 12 voltin sähköjärjestelmät, erityisesti henkilöautojen ja kevyiden perävaunujen tai asuntovaunujen osalta) (ensimmäinen painos, huhtikuu 1970) tai ISO R 1185 -standardissa (Sähkökytkennät hinausajoneuvojen ja hinattavien ajoneuvojen välillä, joissa on 24 voltin sähköjärjestelmät ja joita käytetään kansainvälisissä kaupallisissa kuljetuksissa) (ensimmäinen painos, maaliskuu 1970). Kun kyseessä on ISO R 1185 -standardi, koskettimen 2 toiminnan on rajoituttava takavalaisimeen ja vasemmanpuoleiseen äärivalaisimeen.

3.2   Edellä 1.5.7, 1.5.8 ja 1.5.9 kohdassa kuvatut valaisevat valaisimet on asennettava siten, että ne voidaan suunnata helposti.

3.3   Kaikkien merkkivalolaitteiden osalta traktoriin asennetun valaisimen vertailuakselin on oltava yhdensuuntainen tiellä olevan traktorin tukitason ja traktorin pitkittäistason kanssa. Kussakin suunnassa sallitaan ± 3 °:n mittapoikkeama. Lisäksi on noudatettava valmistajan antamia asennusta koskevia mahdollisia erityisohjeita.

3.4   Jos erityisohjeita ei ole, valaisimien korkeus ja kohdistus tarkastetaan kuormaamattoman traktorin ollessa tasaisella vaakasuoralla pinnalla.

3.5   Jos erityisvaatimuksia ei ole, parin muodostavien valaisimien on:

3.5.1

oltava asennettu traktoriin symmetrisesti suhteessa pitkittäiseen keskitasoon;

3.5.2

sijaittava symmetrisesti toisiinsa nähden suhteessa pitkittäiseen keskitasoon;

3.5.3

täytettävä samat väritekniset ominaisuudet;

3.5.4

täytettävä riittävän samanlaiset valotekniset ominaisuudet.

3.6   Traktoreiden, joiden ulkomuoto on epäsymmetrinen, on täytettävä 3.5.1 ja 3.5.2 kohdan vaatimukset, sikäli kuin se on mahdollista. Nämä vaatimukset on katsottava täytetyiksi, jos kahden valaisimen etäisyys pitkittäisestä keskitasosta ja maan tukitasosta on sama.

3.7   Lamput, joilla on eri tehtävät, voivat olla erillisiä tai ryhmässä, yhdistettyjä tai yhteen laitteeseen kuuluvia, jos jokainen näistä valaisimista täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

3.8   Suurin korkeus maasta on mitattava valaisupinnan korkeimmasta kohdasta ja vähimmäiskorkeus sen alimmasta kohdasta.

3.9   Jos erityisvaatimuksia ei ole, vilkkuvaa valoa voivat lähettää ainoastaan suuntavalaisin ja hätävilkku.

3.10   Eteenpäin ei saa näkyä punaista valoa eikä taaksepäin muuta valkoista valoa kuin peruutusvalaisimesta tai työvalaisimesta tuleva valo.

Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos:

3.10.1

punaisen valon eteenpäin näkyvyyden osalta: havaitsija, joka liikkuu 1 alueella 25 m traktorin edessä sijaitsevalla poikittaistasolla, ei näe punaista valoa suoranaisesti (ks. lisäys 2, kuva 1),

3.10.2

valkoisen valon taaksepäin näkyvyyden osalta: havaitsija, joka liikkuu 2 alueella 25 m traktorin takana sijaitsevalla poikittaistasolla, ei näe valkoista valoa suoranaisesti (ks. lisäys 2, kuva 2).

3.10.3

Alueita 1 ja 2, sellaisina kuin havaitsija ne näkee, rajoittavat niiden keskinäiset tasot seuraavasti:

3.10.3.1

korkeussuunnassa kaksi vaakatasoa, jotka ovat 1 m:n ja 2,2 m:n korkeudella maasta,

3.10.3.2

leveyssuunnassa kaksi pystytasoa, jotka muodostavat 15 °:n kulman edessä ja takana ja ulkolaidalla traktorin keskitason suhteen ja kulkevat traktorin pitkittäisen keskitason suuntaisten pystytasojen, jotka rajaavat traktorin kokonaisleveyden sen ollessa leveällä radalla, kosketuspisteen (tai -pisteiden) kautta.

Jos kosketuspisteitä on useita, niistä valitaan aluetta 1 varten se, joka on etummaisin, ja aluetta 2 varten se, joka on takimmaisin.

3.11   Sähkökytkentöjen on oltava sellaiset, että etu- ja takavalaisimet, mahdolliset äärivalaisimet ja takarekisterikilven valaisin voidaan sytyttää ja sammuttaa vain samanaikaisesti.

3.12   Sähkökytkentöjen on oltava sellaiset, että kauko- ja lähivalaisimia sekä etu- ja takasumuvalaisimia ei voida sytyttää, ellei 3.11 kohdassa tarkoitettuja valaisimia ole myös sytytetty. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta kauko- ja lähivalaisimiin, kun niiden hätävilkku on lähivalaisimien syttyminen jaksoittaisesti lyhyin väliajoin tai kaukovalaisimien jaksoittainen syttyminen tai lähi- ja kaukovalaisimien syttyminen vuorotellen lyhyin väliajoin.

3.13   Valaisimien tai heijastinten lähettämän valon värit ovat:

kaukovalaisin: valkoinen,

lähivalaisin: valkoinen,

etusumuvalaisin: valkoinen tai keltainen,

peruutusvalaisin: valkoinen,

suuntavalaisin: oranssinkeltainen,

hätävilkku: oranssinkeltainen,

jarruvalaisin: punainen,

takarekisterikilven valaisin: valkoinen,

etuvalaisin: valkoinen,

takavalaisin: punainen,

takasumuvalaisin: punainen,

pysäköintivalaisin: valkoinen edessä, punainen takana, oranssinkeltainen, jos se on liitetty sivusuuntavalaisimiin,

työvalaisin: ei erittelyjä,

äärivalaisin: valkoinen edessä, punainen takana,

muu kuin kolmiomainen takaheijastin: punainen.

3.14   Suljetun virtapiirin ilmaisimien toimintaa voidaan täydentää toimintailmaisimilla.

3.15   Piilovalaisimet

3.15.1

Valaisimien peittäminen näkyvistä on kielletty lukuun ottamatta kauko-, lähi- ja etusumuvalaisimia, jotka voidaan saattaa pois näkyvistä, kun ne eivät ole toiminnassa.

3.15.2

Käyttöasennossaan olevan valaistuslaitteen on pysyttävä tässä asennossa, jos 3.15.2.1 kohdassa tarkoitettu toimintahäiriö ilmenee yksin tai jonkin 3.15.2.2 kohdassa kuvatun toimintahäiriön yhteydessä.

3.15.2.1

valaisimen käsittelyyn tarvittavan tehon puuttuminen;

3.15.2.2

katkos, impedanssi tai oikosulku maahan sähkövirtapiirissä, viat hydraulisissa tai pneumaattisissa johdoissa, bowden-köysissä, solenoideissa tai muissa osissa, jotka säätelevät tai johtavat piilolaitteen käyttämiseen tarkoitettua energiaa.

3.15.3

Vian ilmetessä piilotuksen hallinnassa piilovalo on pystyttävä siirtämään käyttöasentoonsa käyttämättä työkaluja.

3.15.4

Valaistuslaitteet on voitava siirtää käyttöasentoon ja sytyttää ne vain yhtä hallintalaitetta käyttämällä siten, että otetaan huomioon myös mahdollisuus siirtää ne käyttöasentoon sytyttämättä niitä. Kun kyseessä ovat ryhmitetyt kauko- ja lähivalaisimet, edellä tarkoitetun hallintalaitteen tarvitsee aktivoida vain lähivalaisimet.

3.15.5

Sytytettyjen ajovalaisimien liike on oltava mahdollista pysäyttää kuljettajan istuimelta käsin ennen kuin ne saavuttavat käyttöasennon. Jos on olemassa vaara, että ajovalaisimien liike häikäisee muita tiellä liikkuvia, ne voivat syttyä vasta kun ne ovat saavuttaneet lopullisen asentonsa.

3.15.6

Valaistuslaitteen on pystyttävä saavuttamaan täysin avoin asento -30 - +50 °C:n lämpötiloissa kolmen sekunnin kuluessa siitä, kun hallintalaitetta alettiin käyttää.

3.16   Säädettävät valaisimet

3.16.1

Kun kyseessä ovat traktorit, joiden raideleveys on 1 150 mm tai vähemmän, suunta-, etu- ja takavalaisimien sekä jarruvalaisimien sijainti voi vaihdella, jos:

3.16.1.1

nämä valaisimet ovat näkyvissä, vaikka niiden sijaintia on muutettu,

3.16.1.2

nämä valaisimet voidaan lukita liikenneolojen vaatimaan asentoon. Lukituksen on tapahduttava automaattisesti.

4.   ERITYISET VAATIMUKSET

4.1   Kaukovalaisimet

4.1.1   Tarpeellisuus

Vapaaehtoiset.

4.1.2   Määrä

Kaksi tai neljä.

4.1.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.1.4   Sijainti

4.1.4.1   Leveys:

Valaisupinnan ulkoreunat eivät saa missään tapauksessa olla lähempänä traktorin äärimmäistä ulkoreunaa kuin lähivalaisimien valaisupinnan ulkoreunat.

4.1.4.2   Korkeus:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.1.4.3   Pituus:

Niin lähellä traktorin etuosaa kuin mahdollista; lähtevä valo ei saa kuitenkaan missään oloissa aiheuttaa kuljettajalle haittaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien tai muiden traktorin heijastuspintojen kautta.

4.1.5   Geometrinen näkyvyys

Valaisupinnan näkyvyys, mukaan lukien näkyvyys alueilla, jotka eivät vaikuta valaistuilta kyseisestä havaintosuunnasta nähtyinä, on varmistettava säteittäisellä alueella, joka määritellään luomalla linjat, jotka perustuvat valaisupinnan kehään ja muodostavat vähintään 5 °:n kulman ajovalaisimen vertailuakselin kanssa.

4.1.6   Kohdistaminen

Eteenpäin.

Lukuun ottamatta oikean säädön ylläpitämiseen tarvittavia laitteita, ja kun kaukovalaisimia on kaksi paria, yksi kaukovalaisimena toimiva ajovalaisinpari voi kääntyä ohjauksen vastekulman mukaan erittäin lähellä pystytasoa sijaitsevan akselin ympäri.

4.1.7   Voi olla ”ryhmitetty”

lähivalaisimen ja muiden etuvalaisimien kanssa.

4.1.8   Ei voi olla ”yhdistetty”

mihinkään muuhun valaisimeen.

4.1.9   Voi olla ”toisiinsa liitetty”

4.1.9.1

lähivalaisimen kanssa, ellei kaukovalaisin käänny ohjauksen vastekulman mukaan,

4.1.9.2

etuvalaisimen kanssa,

4.1.9.3

etusumuvalaisimen kanssa,

4.1.9.4

pysäköintivalaisimen kanssa.

4.1.10   Sähkökytkennät

4.1.10.1

Kaukovalaisimet voivat syttyä joko samanaikaisesti tai pareittain. Lähivalaisimista kaukovalaisimiin vaihdettaessa on ainakin yhden kaukovalaisinparin sytyttävä. Kaukovalaisimista lähivalaisimiin vaihdettaessa on kaikkien kaukovalaisimen sammuttava samanaikaisesti.

4.1.10.2

Lähivalaisimet voivat palaa samaan aikaan kuin kaukovalaisimet.

4.1.11   Suljetun virtapiirin ilmaisin

Pakollinen.

4.1.12   Muita vaatimuksia

4.1.12.1

Kaukovalaisimien, jotka voivat syttyä samanaikaisesti, täysi voimakkuus saa olla enintään 225 000 cd.

4.1.12.2

Tämä suurin voimakkuus saavutetaan laskemalla yhteen osan tyyppihyväksynnän yhteydessä mitatut ja kyseisissä hyväksyntätodistuksissa esitetyt yksittäiset voimakkuudet.

4.2   Lähivalaisimet

4.2.1   Tarpeellisuus

Pakolliset.

4.2.2   Määrä

Kaksi.

4.2.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.2.4   Sijainti

4.2.4.1   Leveys:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.2.4.2   Korkeus maasta:

4.2.4.2.1

jos on asennettu vain kaksi lähivalaisinta:

vähintään 500 mm,

enintään 1 200 mm.

Tämä etäisyys voidaan pidentää 1 500 mm:ksi, jos 1 200 mm:n korkeutta ei voida havaita rakenteen vuoksi, ottaen huomioon traktorin käyttöolot ja sen työvarusteet;

4.2.4.2.2

kun kyseessä ovat traktorit, jotka on varustettu kannettavien laitteiden asentamiseksi niiden etuosaan, on sallittua käyttää kahta lähivalaisinta 4.2.4.2.1 kohdassa tarkoitettujen valaisimien lisäksi enintään 3 000 mm:n korkeudella, jos sähkökytkennät ovat sellaiset, että kahta lähivalaisinparia ei voida sytyttää samaan aikaan.

4.2.4.3   Pituus:

Niin lähellä traktorin etuosaa kuin mahdollista; lähtevä valo ei saa kuitenkaan missään oloissa aiheuttaa kuljettajalle haittaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien tai muiden traktorin heijastuspintojen kautta.

4.2.5   Geometrinen näkyvyys

Määritellään kulmien α ja β avulla, siten kuin 1.9 kohdassa esitetään:

α

=

15 ° ylöspäin ja 10 ° alaspäin,

β

=

45 ° ulospäin ja 5 ° sisäänpäin.

Valon lähes koko valaisevan pinnan on oltava näkyvissä tässä kentässä.

Valaisimen lähellä sijaitsevat paneelit tai muut laitteiden osat eivät saa aiheuttaa sivuvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat haittaa muille tiellä liikkuville.

4.2.6   Kohdistaminen

4.2.6.1

Lähivalaisimien kohdistaminen ei saa vaihdella ohjauksen vastekulman mukaan.

4.2.6.2

Jos lähivalaisimien korkeus on 500 mm tai enemmän ja 1 200 mm tai vähemmän, lähivaloja on voitava laskea 0,5–4 %,

4.2.6.3

Jos lähivalaisimien korkeus on yli 1 200 mutta alle 1 500 mm, 4.2.6.2 kohdassa määrätty 4 %:n raja on nostettava 6 %:iin; 4.2.4.2.2 kohdassa tarkoitetut lähivalaisimet on kohdistettava siten, että 15 metrin päässä valaisimesta mitattuna valaistun alueen valaisemattomasta alueesta erottava vaakasuora linja sijaitsee korkeudella, joka on vain puolet maan ja valaisimen keskipisteen välimatkasta.

4.2.7   Voivat olla ”ryhmitettyjä”

kaukovalaisimen ja muiden etuvalaisimien kanssa.

4.2.8   Eivät voi olla ”yhdistettyjä”

mihinkään muuhun valaisimeen.

4.2.9   Voivat olla ”toisiinsa liitettyjä”

4.2.9.1

kaukovalaisimen kanssa, ellei jälkimmäinen käänny ohjauksen vastekulman mukaan,

4.2.9.2

muiden etuvalaisimien kanssa.

4.2.10   Sähkökytkennät

Lähivalaisimiin vaihtamisessa käytettävän hallintalaitteen on sammutettava kaikki kaukovalaisimet samanaikaisesti.

Lähivalaisimet voivat palaa samaan aikaan kuin kaukovalaisimet.

4.2.11   Suljetun virtapiirin ilmaisin

Vapaaehtoinen.

4.2.12   Muita vaatimuksia

Edellä olevan 3.5.2 kohdan vaatimuksia ei sovelleta lähivalaisimiin.

4.3   Etusumuvalaisin

4.3.1   Tarpeellisuus

Vapaaehtoinen

4.3.2   Määrä

Kaksi.

4.3.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.3.4   Sijainti

4.3.4.1   Leveys:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.3.4.2   Korkeus:

Vähintään 250 mm maasta.

Mikään valaisupinnan kohta ei saa sijaita korkeammalla kuin lähivalaisimen valaisupinnan korkein kohta.

4.3.4.3   Pituus:

Niin lähellä traktorin etuosaa kuin mahdollista; lähtevä valo ei saa kuitenkaan missään oloissa aiheuttaa kuljettajalle haittaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien tai muiden traktorin heijastuspintojen kautta.

4.3.5   Geometrinen näkyvyys

Määritellään kulmien α ja β avulla, siten kuin 1.9 kohdassa esitetään:

α

=

5 ° ylöspäin ja alaspäin,

β

=

45 ° ulospäin ja 5 ° sisäänpäin.

4.3.6   Kohdistaminen

Etusumuvalaisimien kohdistaminen ei saa vaihdella ohjauksen vastekulman mukaan.

Ne on suunnattava eteenpäin aiheuttamatta tarpeetonta häikäisyä ja epämukavuutta vastaan tuleville kuljettajille ja muille tiellä liikkuville.

4.3.7   Voi olla ”ryhmitetty”

muiden etuvalaisimien kanssa.

4.3.8   Ei voi olla ”yhdistetty”

muihin etuvalaisimiin.

4.3.9   Voi olla ”toisiinsa liitetty”

4.3.9.1

kaukovalaisimien kanssa, jotka eivät käänny ohjauksen vastekulman mukaan, kun ajovalaisimia on neljä,

4.3.9.2

etuvalaisimien kanssa,

4.3.9.3

pysäköintivalaisimien kanssa.

4.3.10   Sähkökytkennät

Sumuvalaisin on voitava sytyttää ja sammuttaa kauko- tai lähivalaisimista riippumatta ja päinvastoin.

4.3.11   Suljetun virtapiirin ilmaisin

Vapaaehtoinen.

4.4   Peruutusvalaisimet

4.4.1   Tarpeellisuus

Vapaaehtoiset.

4.4.2   Määrä

Yksi tai kaksi.

4.4.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.4.4   Sijainti

4.4.4.1   Leveys:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.4.4.2   Korkeus:

Vähintään 250 mm ja enintään 1 200 mm maasta.

4.4.4.3   Pituus:

Traktorin takana.

4.4.5   Geometrinen näkyvyys

Määritellään kulmien α ja β avulla, siten kuin 1.9 kohdassa esitetään.

α

=

15 ° ylöspäin ja 5 ° alaspäin,

β

=

45 ° oikealle ja vasemmalle, jos valaisimia on vain yksi,

β

=

45 ° ulospäin ja 30 ° sisäänpäin, jos valaisimia on kaksi.

4.4.6   Kohdistaminen

Taaksepäin.

4.4.7   Voivat olla ”ryhmitettyjä”

muun takavalaisimen kanssa.

4.4.8   Eivät voi olla ”yhdistettyjä”

muihin valaisimiin.

4.4.9   Eivät voi olla ”toisiinsa liitettyjä”

muiden valaisimien kanssa.

4.4.10   Sähkökytkennät

Se voi syttyä vain jos peruutusvaihde on kytkettynä ja moottorin käynnistys- tai pysäytyslaite on sellaisessa asennossa, että moottorin toiminta on mahdollista.

Se ei saa syttyä tai jäädä palamaan, jos jompikumpi yllä olevista ehdoista jää täyttymättä.

4.4.11   Ilmaisin

Vapaaehtoinen

4.5   Suuntavalaisimet

4.5.1   Tarpeellisuus (ks. lisäys 3).

Pakolliset. Ilmaisintyypit jakaantuvat kolmeen luokkaan (1, 2 ja 5), joiden asentaminen traktoriin muodostaa järjestelyn (A–D).

Järjestely A on sallittu vain traktoreissa, joiden kokonaispituus ei ole yli 4,60 m, jolloin valaisupintojen ulkoreunojen välimatka on enintään 1,60 m.

Järjestelyt B, C ja D soveltuvat kaikkiin traktoreihin.

Lisäsuuntavalaisimet valinnaisia.

4.5.2   Määrä

Laitteiden määrän on oltava sellainen, että ne voivat lähettää merkkejä, jotka vastaavat yhtä 4.5.3 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä.

4.5.3   Järjestely (ks. lisäys 3).

A

Kaksi etusuuntavalaisinta (luokka 1),

Kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2).

Nämä valaisimet voivat olla erillisiä, ryhmitettyjä tai yhdistettyjä.

B

Kaksi etusuuntavalaisinta (luokka 1),

Kaksi toistavaa suuntavalaisinta (luokka 5),

Kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2).

Etusuuntavalaisimet ja toistavat suuntavalaisimet voivat olla erillisiä, ryhmitettyjä tai yhdistettyjä.

C

Kaksi etusuuntavalaisinta (luokka 1),

Kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2),

Kaksi toistavaa suuntavalaisinta (luokka 5).

D

Kaksi etusuuntavalaisinta (luokka 1),

Kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2).

4.5.4   Sijainti

4.5.4.1   Leveys:

Traktorin pitkittäisestä keskitasosta kauimpana sijaitsevan valaisupinnan reuna saa sijaita enintään 400 mm:n päässä traktorin äärimmäisestä ulkoreunasta.

Kahden valaisupinnan sisäreunojen välimatkan on oltava vähintään 500 mm.

Kun takasuuntavalaisimen ja vastaavan takavalaisimen välimatka pystytasossa on enintään 300 mm, traktorin äärimmäisen ulkoreunan ja takasuuntavalaisimen ulkoreunan välimatka ei saa ylittää traktorin äärimmäisen ulkoreunan ja vastaavan takavalaisimen ulkoreunan välimatkaa yli 50 mm.

Etusuuntavalaisimien osalta valaisupinta saa olla vähintään 40 mm:n päässä lähi- tai mahdollisten etusumuvalaisimien valaisupinnasta. Lyhyempi välimatka sallitaan, jos valovoima suuntavalaisimen vertailuakselilla on vähintään 400 cd.

4.5.4.2   Korkeus:

Maasta:

vähintään 500 mm luokkaan 5 kuuluvien suuntavalaisimien osalta,

vähintään 400 mm luokkiin 1 ja 2 kuuluvien suuntavalaisimien osalta,

vähintään 1 900 mm kaikissa luokissa.

Jos traktorin rakenteen vuoksi on mahdotonta noudattaa tätä suurinta lukua, valaisupinnan korkein kohta voi olla 2 300 mm:n korkeudella maasta niiden suuntavalaisimien osalta, jotka kuuluvat luokkaan 5, järjestelyn A luokkiin 1 ja 2, järjestelyn B luokkiin 1 ja 2 sekä järjestelyn D luokkiin 1 ja 2. Muiden järjestelyjen luokkiin 1 ja 2 kuuluvien valaisimien osalta arvo voi olla 2 100 mm.

enintään 4 000 mm valinnaisten suuntavalaisimien osalta.

4.5.4.3   Pituus:

Etäisyys suuntavalaisimen (järjestelyt B ja C) valaisupinnan vertailukeskipisteen ja traktorin kokonaispituuden eturajan osoittavan poikittaistason välillä ei saa olla yli 1 800 mm. Jos traktorin rakenteen vuoksi on mahdotonta noudattaa pienimpiä näkyvyyskulmia, tämä välimatka voidaan pidentää 2 600 mm:iin.

4.5.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma

(katso lisäys 3).

Pystykulma

15 ° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella oleva pystykulma voidaan pienentää 10 °:seen, kun kyseessä ovat järjestelyihin B ja C kuuluvat toistavat suuntavalaisimet, jos niiden korkeus on alle 1 500 mm. Sama koskee järjestelyjen B ja D luokkaan 1 kuuluvia suuntavalaisimia.

4.5.6   Kohdistaminen

Jos valmistaja on määrännyt erityisiä asennusta koskevia vaatimuksia, niitä on noudatettava.

4.5.7   Voi olla ”ryhmitetty”

yhden tai useamman valaisimen kanssa, jotka eivät ole piilotettuja.

4.5.8   Voi olla ”yhdistetty”

muuhun valaisimeen lukuun ottamatta 4.5.3 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä.

4.5.9   Voi olla ”toisiinsa liitetty”

ainoastaan pysäköintivalaisimen kanssa, mutta ainoastaan kun kyseessä ovat luokkaan 5 kuuluvat suuntavalaisimet.

4.5.10   Sähkökytkennät

Suuntavalaisimien on sytyttävä muista valaisimista riippumatta. Kaikkien samalla puolella traktoria sijaitsevien suuntavalaisimien on sytyttävä tai sammuttava yhden hallintalaitteen avulla ja niiden on vilkuttava samassa tahdissa.

4.5.11   Toimintailmaisin

Pakollinen kaikille sellaisille suuntavalaisimille, jotka eivät ole suoraan kuljettajan näkyvissä. Se voi olla optinen laite tai äänimerkki tai molemmat.

Jos se on optinen, sen on oltava vilkkuva valo, joka sammuu tai jää palamaan vilkkumatta tai jonka vilkkumistiheys hidastuu selvästi vian ilmetessä jossakin muussa suuntavalaisimessa kuin toistavassa suuntavalaisimessa. Jos se muodostuu ainoastaan äänimerkistä, sen on oltava selvästi kuuluva ja sen taajuuden on muututtava selvästi vian ilmetessä.

Jos traktori on varustettu vetämään perävaunua, se on varustettava erityisellä optisella toimintailmaisimella perävaunujen suuntavalaisimien osalta, ellei vetoajoneuvon ilmaisimen avulla voida havaita näin muodostetun traktoriyhdistelmän suuntavalaisimissa ilmeneviä vikoja.

4.5.12   Muita vaatimuksia

Valon on oltava vilkkuvalo, joka vilkkuu 90 ± 30 kertaa minuutissa.

Valon on näyttävä enintään yhden sekunnin kuluttua valomerkin hallintalaitteen käytöstä ja sammuttava ensimmäisen kerran puolentoista sekunnin kuluttua hallintalaitteen käytöstä.

Jos traktorin on sallittua vetää perävaunua, traktorin suuntavalaisimien hallintalaitteen on vaikutettava myös perävaunun suuntavalaisimiin.

Muun vian kuin oikosulun ilmetessä yhdessä suuntavalaisimessa muiden valaisimien täytyy vilkkua edelleen, mutta vilkkumistiheys voi tässä tilanteessa olla erilainen kuin erittelyssä.

4.6   Hätävilkku

4.6.1   Tarpeellisuus

Pakollinen.

4.6.2

Määrä

Edellä 4.5 kohdan vastaavien otsikoiden mukaisesti

4.6.3

Järjestely

4.6.4

Sijainti

4.6.4.1

Leveys

4.6.4.2

Korkeus

4.6.4.3

Pituus

4.6.5

Geometrinen näkyvyys

4.6.6

Kohdistaminen

4.6.7

Voi/ei voi olla ”ryhmitetty”

4.6.8

Voi/ei voi olla ”yhdistetty”

4.6.9

Voi/ei voi olla ”toisiinsa liitetty”

4.6.10   Sähkökytkennät

Erillisellä hallintalaitteella annetaan signaali, joka saa kaikki suuntavalaisimet toimimaan samassa tahdissa.

4.6.11   Suljetun virtapiirin ilmaisin

Pakollinen. Vilkkuva varoitusvalo, joka voi toimia 4.5.11 kohdassa määritellyn ilmaisimen (eriteltyjen ilmaisimien) yhteydessä.

4.6.12   Muita vaatimuksia

Kuten 4.5.12 kohdassa eritellään. Jos traktori on varustettu vetämään perävaunua, hätävilkun hallintalaitteella on saatava myös perävaunun suuntavalaisimet toimimaan. Hätävilkun on toimittava, vaikka moottorin käynnistys- ja pysäytyslaite on asennossa, jossa moottorin käynnistäminen on mahdotonta.

4.7   Jarruvalaisimet

4.7.1   Tarpeellisuus

Pakolliset.

4.7.2   Määrä

Kaksi.

4.7.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.7.4   Sijainti

4.7.4.1   Leveys:

Vähintään 500 mm:n päässä toisistaan. Tämä välimatka voidaan lyhentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on alle 1 400 mm.

4.7.4.2   Korkeus:

Maasta: vähintään 400 mm, enintään 1 900 mm tai 2 300 mm, jos korirakenteen muodon vuoksi ei ole mahdollista noudattaa 1 900 mm:n rajaa.

4.7.4.3   Pituus:

Traktorin takaosassa.

4.7.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma

45 ° ulospäin ja sisäänpäin.

Pystykulma

15 ° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella oleva pystykulma voidaan pienentää 10 °:seen, kun kyseessä ovat alle 1 500 mm:n päässä maasta sijaitsevat valaisimet; 5 °:seen, kun kyseessä ovat alle 750 mm:n päässä maasta sijaitsevat valaisimet.

4.7.6   Kohdistaminen

Traktorin taakse.

4.7.7   Voivat olla ”ryhmitettyjä”

yhden tai useamman takavalaisimen kanssa.

4.7.8   Eivät voi olla ”yhdistettyjä”

muuhun valaisimeen.

4.7.9   Voivat olla ”toisiinsa liitettyjä”

takavalaisimen tai pysäköintivalaisimen kanssa.

4.7.10   Sähkökytkennät

On sytyttävä kun ajojarrua käytetään.

4.7.11   Toimintailmaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on, sen tulisi olla varoitusvalo, joka ei vilku ja joka syttyy, jos jarruvalaisimissa ilmenee vikoja.

4.7.12   Muita vaatimuksia

Jarruvalaisimien valovoiman on oltava huomattavasti suurempi kuin takavalaisimien.

4.8   Takarekisterikilven valaisin

4.8.1   Tarpeellisuus

Pakollinen.

4.8.2

Määrä

Sellaiset, että laite voi valaista rekisterikilven alueen.

4.8.3

Järjestely

4.8.4

Sijainti

4.8.4.1

Leveys

4.8.4.2

Korkeus

4.8.4.3

Pituus

4.8.5

Geometrinen näkyvyys

4.8.6

Kohdistaminen

4.8.7   Voi olla ”ryhmitetty”

yhden tai useamman takavalaisimen kanssa.

4.8.8   Voi olla ”yhdistetty”

takavalaisimiin.

4.8.9   Ei voi olla ”toisiinsa liitetty”

toisen valaisimen kanssa.

4.8.10   Sähkökytkennät

Laitteen on sytyttävä vain samaan aikaan kuin takavalaisimet.

4.8.11   Suljetun virtapiirin ilmaisin

Vapaaehtoinen. Jos sellainen on, etu- ja takavalaisimia varten vaaditun ilmaisimen tulisi suorittaa sen tehtävät.

4.9   Etuvalaisimet

4.9.1   Tarpeellisuus

Pakolliset.

4.9.2   Määrä

Kaksi tai neljä (katso 4.2.4.2.2 kohta).

4.9.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.9.4   Sijainti

4.9.4.1   Leveys:

Traktorin pitkittäisestä keskitasosta kauimpana sijaitseva valaisupinnan kohta ei saa olla kauempana kuin 400 mm:n päässä traktorin äärimmäisestä ulkoreunasta.

Kahden valaisupinnan vastaavien sisäreunojen välimatka ei saa olla alle 500 mm.

4.9.4.2   Korkeus:

Maasta: vähintään 400 mm, enintään 1 900 mm tai enintään 2 300 mm, jos korirakenteen muodon vuoksi ei ole mahdollista noudattaa yllä määrättyä 1 900 mm:n rajaa.

4.9.4.3   Pituus:

Ei erittelyjä, jos valaisimet on suunnattu eteenpäin ja 4.9.5 kohdassa määriteltyjä geometrisia näkyvyyskulmia noudatetaan.

4.9.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma

Kaksi etuvalaisinta: 10 ° sisäänpäin ja 80 ° ulospäin. 10 °:n kulmaa sisäänpäin voidaan kuitenkin pienentää 5 °:seen, jos korirakenteen muodon vuoksi ei ole mahdollista noudattaa 10 °:n kulmaa. Sellaisten traktoreiden osalta, joiden kokonaisleveys ei ole yli 1 400 mm, tämä kulma voidaan pienentää 3 °:seen, jos sitä ei korirakenteen muodon vuoksi ole mahdollista pitää 10 °:na.

Pystykulma

15 ° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella olevaa pystykulmaa voidaan pienentää 10 °:seen, jos valaisimen korkeus maasta on alle 1 500 mm, ja 5 °:seen, jos tämä korkeus on alle 750 mm.

4.9.6   Kohdistaminen

Eteenpäin.

4.9.7   Voivat olla ”ryhmitettyjä”

muun etuvalaisimen kanssa.

4.9.8   Eivät voi olla ”yhdistettyjä”

muuhun valaisimeen.

4.9.9   Voivat olla ”toisiinsa liitettyjä”

muun etuvalaisimen kanssa.

4.9.10   Sähkökytkennät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.9.11   Ilmaisin

Pakollinen. Tämän ilmaisimen ei tulisi vilkkua. Sitä ei vaadita, jos kojetaulun valaistus voidaan sytyttää vain samanaikaisesti etuvalaisimien kanssa.

4.10   Takavalaisimet

4.10.1   Tarpeellisuus

Pakolliset.

4.10.2   Määrä

Kaksi.

4.10.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.10.4   Sijainti

4.10.4.1   Leveys:

Traktorin pitkittäisestä keskitasosta kauimpana sijaitseva valaisupinnan kohta ei saa olla kauempana kuin 400 mm:n päässä traktorin äärimmäisestä ulkoreunasta.

Kahden valaisupinnan sisäreunojen välimatka ei saa olla alle 500 mm. Välimatka voidaan lyhentää 400 mm:iin, kun traktorin kokonaisleveys on alle 1 400 mm.

4.10.4.2   Korkeus:

Maasta: vähintään 400 mm, enintään 1 900 mm tai enintään 2 300 mm, jos korirakenteen muodon vuoksi ei ole mahdollista noudattaa 1 900 mm:n rajaa.

4.10.4.3   Pituus:

Traktorin takana.

4.10.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma

Kaksi etuvalaisinta:

joko 45 ° sisäänpäin ja 80 ° ulospäin,

tai 80 ° sisäänpäin ja 45 ° ulospäin.

Pystykulma

15 ° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella olevaa kulmaa voidaan pienentää 10 °:seen, jos valaisimen korkeus maasta on alle 1 500 mm, ja 5 °:seen, jos tämä korkeus on alle 750 mm.

4.10.6   Kohdistaminen

Taaksepäin.

4.10.7   Voivat olla ”ryhmitettyjä”

muun takavalaisimen kanssa.

4.10.8   Voivat olla ”yhdistettyjä”

takarekisterikilven valaisimeen.

4.10.9   Voivat olla ”toisiinsa liitettyjä”

jarru-, takasumu- tai pysäköintivalaisimen kanssa.

4.10.10   Sähkökytkennät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.10.11   Suljetun virtapiirin ilmaisin

Pakollinen. Se on yhdistettävä etuvalaisimien ilmaisimeen.

4.11   Takasumuvalaisin

4.11.1   Tarpeellisuus

Vapaaehtoinen.

4.11.2   Määrä

Yksi tai kaksi.

4.11.3   Järjestely

Järjestelyn on täytettävä geometrisen näkyvyyden ehdot.

4.11.4   Sijainti

4.11.4.1   Leveys:

Jos takasumuvalaisimia on vain yksi, sen on sijaittava traktorin pitkittäisen keskitason päinvastaisella puolella kuin rekisteröintimaassa määrätty liikenteen suunta.

Takasumuvalaisimen ja jarruvalaisimen välimatkan on aina oltava enemmän kuin 100 mm.

4.11.4.2   Korkeus:

Maasta: vähintään 400 mm, enintään 1 900 mm tai enintään 2 100 mm, jos korirakenteen muodon vuoksi ei ole mahdollista noudattaa 1 900 mm:n rajaa.

4.11.4.3   Pituus:

Traktorin takana.

4.11.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma

25 ° sisäänpäin ja ulospäin.

Pystykulma

5 ° vaakatason ylä- ja alapuolella.

4.11.6   Kohdistaminen

Taaksepäin.

4.11.7   Voi olla ”ryhmitetty”

muiden takavalaisimien kanssa.

4.11.8   Ei voi olla ”yhdistetty”

muihin valaisimiin.

4.11.9   Voi olla ”toisiinsa liitetty”

takavalaisimien tai pysäköintivalaisimen kanssa.

4.11.10   Sähkökytkennät

Sähkökytkentöjen on oltava sellaiset, että takasumuvalaisin voi syttyä vain, kun lähivalaisimet tai etusumuvalaisimet ovat käytössä.

Jos traktorissa on etusumuvalaisimet, on oltava mahdollista sammuttaa takasumuvalaisin etusumuvalaisimista riippumatta.

4.11.11   Suljetun virtapiirin ilmaisin

Pakollinen. Erillinen, kiinteävoimakkuuksinen varoitusvalo.

4.12   Pysäköintivalaisin

4.12.1   Tarpeellisuus

Vapaaehtoinen.

4.12.2   Määrä

Riippuu järjestelystä.

4.12.3   Järjestely

joko kaksi etuvalaisinta ja kaksi takavalaisinta,

tai yksi valaisin kummallakin puolella.

4.12.4   Sijainti

4.12.4.1   Leveys:

Traktorin pitkittäisestä keskitasosta kauimpana sijaitseva valaisupinnan kohta ei saa olla kauempana kuin 400 mm:n päässä traktorin äärimmäisestä ulkoreunasta. Kun kyseessä on valaisinpari, valaisimien on oltava traktorin sivuilla.

4.12.4.2   Korkeus:

Maasta: vähintään 400 mm, enintään 1 900 mm tai enintään 2 100 mm, jos korirakenteen muodon vuoksi ei ole mahdollista noudattaa 1 900 mm:n rajaa.

4.12.4.3   Pituus:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.12.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma

45 ° ulospäin, eteenpäin ja taaksepäin.

Pystykulma

15 ° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella olevaa pystykulmaa voidaan pienentää 10 °:seen, jos valaisimen korkeus maasta on alle 1 500 mm, ja 5 °:seen, jos tämä korkeus on alle 750 mm.

4.12.6   Kohdistaminen

Sellainen, että valaisimet täyttävät taaksepäin ja eteenpäin suuntautuvan näkyvyyden vaatimukset.

4.12.7   Voi olla ”ryhmitetty”

muun valaisimen kanssa.

4.12.8   Ei voi olla ”yhdistetty”

muihin valaisimiin.

4.12.9   Voi olla ”toisiinsa liitetty”

edessä: sivu-, lähi-, kauko- ja etusumuvalaisimien kanssa,

takana: sivu-, jarru- ja takasumuvalaisimien kanssa.

luokkaan 5 kuuluvien suuntavalaisimien kanssa.

4.12.10   Sähkökytkennät

Sähkökytkentöjen on oltava sellaiset, että traktorin samalla puolella sijaitseva pysäköintivalaisin (sijaitsevat pysäköintivalaisimet) voidaan sytyttää muista valoista riippumatta.

4.12.11   Ilmaisin

Vapaaehtoinen. Jos ilmaisin on, ei saa olla mahdollista sekoittaa sitä sivuvalaisimien ilmaisimeen.

4.12.12   Muita vaatimuksia

Tämä valaisin voidaan sytyttää samanaikaisesti traktorin samalla puolella sijaitsevien etu- ja takavalaisimien kanssa.

4.13   Äärivalaisimet

4.13.1   Tarpeellisuus

Vapaaehtoinen yli 2,10 m leveissä traktoreissa.

Muissa traktoreissa kielletty.

4.13.2   Määrä

Kaksi edestäpäin ja kaksi takaapäin näkyvää.

4.13.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.13.4   Sijainti

4.13.4.1   Leveys:

Niin lähellä traktorin äärimmäistä ulkoreunaa kuin mahdollista.

4.13.4.2   Korkeus:

Suurimmalla korkeudella, joka täyttää sijaintiin liittyvät vaatimukset valaisimien leveyden ja valaisimien symmetrian suhteen.

4.13.4.3   Pituus:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.13.5   Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma

80 ° ulospäin.

Pystykulma

5 ° vaakatason yläpuolella ja 20 ° vaakatason alapuolella.

4.13.6   Kohdistaminen

Sellainen, että valaisimet täyttävät näkyvyysvaatimukset taaksepäin ja eteenpäin.

4.13.7

Ei voi olla ”ryhmitetty”

muiden valojen kanssa / muihin valoihin lukuun ottamatta 4.2.4.2.2 kohdassa tarkoitettua tapausta.

4.13.8

Ei voi olla ”yhdistetty”

4.13.9

Ei voi olla ”toisiinsa liitetty”

4.13.10   Sähkökytkennät

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.13.11   Ilmaisin

Vapaaehtoinen.

4.13.12   Muita vaatimuksia

Jollei kaikkien muiden vaatimusten täyttämisestä muuta johdu, traktorin samalla puolella sijaitsevat edestäpäin näkyvä valaisin ja takaapäin näkyvä valaisin voidaan yhdistää yhdeksi laitteeksi.

Äärivalaisimen sijainnin suhteessa vastaavaan sivuvalaisimeen on oltava sellainen, että kyseisten kahden valon valaisupintoja lähimpänä olevien pisteiden projektioiden välimatka poikittaisella pystytasolla ei ole alle 200 mm.

4.14   Muu kuin kolmiomainen takaheijastin

4.14.1   Tarpeellisuus

Pakollinen.

4.14.2   Määrä

Kaksi tai neljä (ks. 4.14.5.2 kohta).

4.14.3   Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.14.4   Sijainti

4.14.4.1   Leveys:

Traktorin pitkittäisestä keskitasosta kauimpana sijaitseva valaisupinnan kohta ei saa olla kauempana kuin 400 mm:n päässä traktorin äärimmäisestä ulkoreunasta.

Takaheijastimien sisäreunojen välimatkan on oltava vähintään 600 mm. Tämä välimatka voidaan lyhentää 400 mm:iin, jos traktorin kokonaisleveys on alle 1 300 mm.

4.14.4.2   Korkeus:

Maasta: vähintään 400 mm ja enintään 900 mm. Yläraja voidaan nostaa 1 200 mm:iin, jos ei ole mahdollista säilyttää 900 mm:n korkeutta käyttämättä kiinnityslaitteita, jotka vahingoittuvat tai taipuvat helposti.

4.14.4.3   Pituus:

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.14.5   Geometrinen näkyvyys

4.14.5.1

 

Vaakakulma

30 ° sisäänpäin ja ulospäin.

 

Pystykulma

15 ° vaakatason yläpuolella ja alapuolella. Vaakatason alapuolella olevaa pystykulmaa voidaan pienentää 5 °:seen, jos valon korkeus on alle 750 mm.

4.14.5.2

Jos edellä tarkoitettuja sijainti- ja näkyvyysvaatimuksia on mahdotonta noudattaa, voidaan asentaa neljä heijastinta seuraavien asennuserittelyjen mukaisesti:

4.14.5.2.1

Kahden heijastimen on sijaittava enintään 900 mm:n korkeudella maasta, niiden sisäreunojen välimatkan on oltava vähintään 400 mm ja niiden näkyvyyspystykulman vaakatason yläpuolella on oltava 15 °.

4.14.5.2.2

Toisten kahden heijastimen on sijaittava enintään 2 300 mm:n korkeudella maasta ja niiden on oltava 4.14.4.1 ja 4.14.5.1 kohdan vaatimusten mukaisia.

4.14.6   Kohdistaminen

Taaksepäin.

4.14.7   Voi olla ”ryhmitetty”

muun valaisimen kanssa.

4.14.8   Muita vaatimuksia

Heijastimen valaisupinnalla voi olla yhteisiä osia jonkin muun takavalaisimen kanssa.

4.15   Työvalaisin

4.15.1   Tarpeellisuus

Vapaaehtoinen.

4.15.2   Määrä

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.15.3

Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

4.15.4

Sijainti

4.15.4.1

Leveys

4.15.4.2

Korkeus

4.15.4.3

Pituus

4.15.5

Geometrinen näkyvyys

4.15.6

Kohdistaminen

4.15.7

Voi olla ”ryhmitetty”

toisen valaisimen kanssa / toiseen valaisimeen.

4.15.8

Ei voi olla ”yhdistetty”

4.15.9

Ei voi olla ”toisiinsa liitetty”

4.15.10   Sähkökytkennät

Tämän valaisimen on oltava valaistu erillisenä kaikista muista valaisimista siksi, että se ei valaise tietä tai toimi merkinantolaitteena tiellä.

4.15.11   Ilmaisin

Vapaaehtoinen.

5.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

5.1

Kaikkien sarjavalmisteisten traktoreiden on oltava sen traktorityypin mukaisia, jolle annettiin tässä direktiivissä tarkoitettu tyyppihyväksyntä valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen ja niiden ominaisuuksien osalta.

Lisäys 1

Image

Lisäys 2

Image

Image

Lisäys 3

Suuntavalaisin: geometrinen näkyvyys

Image


LIITE II

MALLI

Viranomaisen nimi

TRAKTORITYYPIN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN LIITE VALAISIMIEN JA MERKKIVALOLAITTEIDEN ASENNUKSEN OSALTA

Maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/37/EY 4 artiklan 3 kohta

EY-tyyppihyväksyntänumero: …

1.   Merkki (toiminimi): …

2.   Ajoneuvotyyppi ja myyntinimitys: …

3.   Valmistajan nimi ja osoite: …

4.   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

5.   Hyväksyttäväksi luovutettuun traktoriin asennetut valaisinlaitteet (1): …

5.1.

Kaukovalaisimet: kyllä/ei (2)

5.2.

Lähivalaisimet: kyllä/ei (2)

5.3.

Etusumuvalaisimet: kyllä/ei (2)

5.4.

Peruutusvalaisimet: kyllä/ei (2)

5.5.

Etusuuntavalaisimet: kyllä/ei (2)

5.6.

Takasuuntavalaisimet: kyllä/ei (2)

5.7.

Toistavat suuntavalaisimet: kyllä/ei (2)

5.8.

Hätävilkku: kyllä/ei (2)

5.9.

Jarruvalaisimet: kyllä/ei (2)

5.10.

Takarekisterikilven valaisin: kyllä/ei (2)

5.11.

Etuvalaisimet: kyllä/ei (2)

5.12.

Takavalaisimet: kyllä/ei (2)

5.13.

Takasumuvalaisimet: kyllä/ei (2)

5.14.

Pysäköintivalaisimet: kyllä/ei (2)

5.15.

Äärivalaisimet: kyllä/ei (2)

5.16.

Muut kuin kolmiomaiset takaheijastimet: kyllä/ei (2)

5.17.

Työvalaisin: kyllä/ei (2)

6.   Vastaavat valaisimet: kyllä/ei (2) (katso 15 kohta):

7.   Päivä, jona traktori luovutettu hyväksyttäväksi:

8.   EY-tyyppihyväksyntätestit suorittava tarkastuslaitos:

9.   Tarkastuslaitoksen antaman selosteen päivämäärä: …

10.   Tarkastuslaitoksen antaman selosteen numero: …

11.   EY-tyyppihyväksyntä valaisimien ja merkkivalolaitteiden osalta on annettu/evätty (2)

12.   Paikka: …

13.   Aika: …

14.   Allekirjoitus:

15.   Tähän tyyppihyväksyntätodistukseen on liitetty seuraava asiakirja, jossa on edellä tarkoitettu tyyppihyväksyntämerkki: … luettelo(a) valmistajan valaisimien ja merkkivalolaiteasennelmaa varten tarjoamista laitteista; kunkin laitteen osalta annetaan valmistajan merkki ja osan tyyppihyväksyntämerkki.

Tämä (nämä) luettelo (luettelot) sisältää (sisältävät) vastaavia valaisimia koskevan luettelon (2)

16.   Huomautuksia:


(1)  Mukaan on liitettävä sijoittelupiirustukset, kuten pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/61/EY liitteessä I olevassa 2.2.3 kohdassa vahvistetaan.

(2)  Tarpeeton viivataan yli.


LIITE III

A   OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista

(7 artiklassa tarkoitettu)

Neuvoston direktiivi 78/933/ETY

(EYVL L 325, 20.11.1978, s. 16)

 

Neuvoston direktiivi 82/890/ETY

(EYVL L 378, 31.12.1982, s. 45)

Vain siltä osin kuin on kyse 1 artiklan 1 kohdassa direktiiviin 78/933/ETY tehdyistä viittauksista

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/54/EY

(EYVL L 277, 10.10.1997, s. 24)

Vain siltä osin kuin on kyse 1 artiklassa direktiiviin 78/933/ETY tehdyistä viittauksista

Komission direktiivi 1999/56/EY

(EYVL L 146, 11.6.1999, s. 31)

 

Komission direktiivi 2006/26/EY

(EUVL L 65, 7.3.2006, s. 22)

Vain siltä osin kuin on kyse 3 artiklassa ja liitteessä III direktiiviin 78/933/ETY tehdyistä viittauksista

B   OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle ja soveltamiseksi

(7 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi

Määräpäivä, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä

Soveltamispäivä

78/933/ETY

25 päivä huhtikuuta 1980

82/890/ETY

22 päivä kesäkuuta 1984

97/54/EY

22 päivä syyskuuta 1998

23 päivä syyskuuta 1998

1999/56/EY

30 päivä kesäkuuta 2000 (1)

2006/26/EY

31 päivä joulukuuta 2006 (2)


(1)  Direktiivin 1999/56/EY 2 artiklan mukaisesti:

”1.   Jäsenvaltiot eivät saa 1 päivästä heinäkuuta 2000

evätä traktorityypiltä EY-tyyppihyväksyntää, direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai kansallista tyyppihyväksyntää taikka

kieltää kyseisten traktoreiden ensimmäistä käyttöönottoa,

jos kyseiset traktorit ovat direktiivin 78/933/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukaiset.

2.   Jäsenvaltiot 1 päivästä tammikuuta 2001

eivät enää saa antaa traktorityypille direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa, jos traktorityyppi ei ole direktiivin 78/933/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukainen,

saavat evätä traktorityypiltä kansallisen tyyppihyväksynnän, jos traktorityyppi ei ole direktiivin 78/933/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukainen.”

(2)  Direktiivin 2006/26/EY 5 artiklan mukaisesti:

”1.   Alkaen 1 päivästä tammikuuta 2007 sellaisten ajoneuvojen osalta, jotka ovat direktiivien 74/151/ETY, 78/933/ETY, 77/311/ETY ja 89/173/ETY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tällä direktiivillä, vaatimusten mukaisia, jäsenvaltiot eivät saa kyseisen direktiivin kohteeseen liittyvin perustein:

a)

kieltäytyä antamasta EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää;

b)

estää tällaisten ajoneuvojen myyntiä, rekisteröintiä tai liikkeelle laskemista.

2.   Alkaen 1 päivästä heinäkuuta 2007, sellaisten ajoneuvojen osalta, jotka eivät ole direktiivien 74/151/ETY, 78/933/ETY, 77/311/ETY ja 89/173/ETY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tällä direktiivillä, vaatimusten mukaisia, ja kyseisen direktiivin kohteeseen liittyvin perustein:

a)

jäsenvaltiot eivät enää saa antaa EY-tyyppihyväksyntää;

b)

jäsenvaltiot saavat kieltäytyä antamasta kansallista tyyppihyväksyntää.

3.   Alkaen 1 päivästä heinäkuuta 2009, sellaisten ajoneuvojen osalta, jotka eivät ole direktiivien 74/151/ETY, 78/933/ETY, 77/311/ETY ja 89/173/ETY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tällä direktiivillä, vaatimusten mukaisia, ja kyseisen direktiivin kohteeseen liittyvin perustein:

a)

jäsenvaltioiden on katsottava, että direktiivin 2003/37/EY mukaisesti uusien ajoneuvojen mukana seuraavat vaatimustenmukaisuustodistukset eivät ole enää voimassa 7 artiklan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten;

b)

jäsenvaltiot saavat kieltää uusien ajoneuvojen rekisteröinnin, myynnin tai käyttöönoton.”


LIITE IV

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 78/933/ETY

Direktiivi 2006/26/EY

Tämä direktiivi

1 artikla

 

1 artikla

2 artikla

 

5 artikla

2 artikla

3–5 artikla

 

3–5 artikla

6 artikla

 

7 artiklan 1 kohta

 

7 artiklan 2 kohta

 

6 artikla

 

7 artikla

 

8 artikla

8 artikla

 

9 artikla

Liite I

 

Liite I

Liite II

 

Liite II

 

Liite III

 

Liite IV


5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/52


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/68/EY,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,

pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden osan tyyppihyväksynnästä

(kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden osan tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 17 päivänä toukokuuta 1979 annettua neuvoston direktiiviä 79/532/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Direktiivi 79/532/ETY on eräs pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa neuvoston d, joka on korvattu maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY (5), säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluva erityisdirektiivi, ja siinä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden suunnittelua ja rakennetta koskevat tekniset vaatimukset valaisimien ja merkkivalolaitteiden osalta. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- tai metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

(3)

Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/61/EY (6) annettiin yhteiset vaatimukset pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta. Näiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden ominaisuudet ovat samat kuin moottoriajoneuvoihin asennettujen. Tämän vuoksi laitteita, jotka ovat saaneet osan EY-tyyppihyväksyntämerkin moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen EY-tyyppihyväksynnästä annettujen asiaa koskevien direktiivien mukaisesti, voidaan käyttää myös traktoreissa.

(4)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä II olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1.   Tässä direktiivissä ’maatalous- ja metsätraktorilla’ tarkoitetaan pyörillä tai telaketjuilla varustettua moottoriajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi akselia, jonka tärkein ominaisuus on sen vetävä voima, ja joka on suunniteltu erityisesti hinaamaan, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työvälineitä, koneita tai perävaunuja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi maataloudessa tai metsänhoidossa. Se voidaan varustaa kuljettamaan kuormaa ja matkustajia.

2.   Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan 1 kohdassa määriteltyihin traktoreihin, joissa on ilmarenkaat ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on 6–40 km/h.

2 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä traktorilta EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää seuraaviin lamppuihin, valaisimiin tai heijastimiin liittyvistä syistä, jos niissä on liitteessä I tarkoitettu osan EY-tyyppihyväksyntämerkki ja jos ne on asennettu direktiivissä 2009/61/EY säädettyjä vaatimuksia noudattaen:

a)

kauko- tai lähivalaisimina toimivat ajovalaisimet tai näiden valaisimien hehkulamput;

b)

äärivalaisimet;

c)

etuvalaisimet;

d)

takavalaisimet;

e)

jarruvalaisimet;

f)

suuntavalaisimet;

g)

heijastimet;

h)

takarekisterikilven valaisimet;

i)

etusumuvalaisimet ja näiden valaisimien hehkulamput;

j)

takasumuvalaisimet;

k)

peruutusvalaisimet;

l)

pysäköintivalaisimet.

3 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä traktorin rekisteröintiä tai kieltää sen myyntiä, laskemista liikkeelle tai käyttöä seuraaviin lamppuihin, valaisimiin tai heijastimiin liittyvistä syistä, jos niissä on liitteessä I tarkoitettu osan EY-tyyppihyväksyntämerkki ja jos ne on asennettu direktiivissä 2009/61/EY säädettyjä vaatimuksia noudattaen:

a)

kauko- tai lähivalaisimina toimivat ajovalaisimet tai näiden valaisimien hehkulamput;

b)

äärivalaisimet;

c)

etuvalaisimet;

d)

takavalaisimet;

e)

jarruvalaisimet;

f)

suuntavalaisimet;

g)

heijastimet;

h)

takarekisterikilven valaisimet;

i)

etusumuvalaisimet ja näiden valaisimien hehkulamput;

j)

takasumuvalaisimet;

k)

peruutusvalaisimet;

l)

pysäköintivalaisimet.

4 artikla

Tarvittavat muutokset liitteen I säännösten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen hyväksytään direktiivin 2003/37/EY 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

6 artikla

Kumotaan direktiivi 79/532/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä II olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

7 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ERLANDSSON


(1)  EUVL C 162, 25.6.2008, s. 40.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 17. kesäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 22. kesäkuuta 2009.

(3)  EYVL L 145, 13.6.1979, s. 16.

(4)  Katso liitteessä II oleva A osa.

(5)  EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.

(6)  Katso tämän virallisen lehden sivu 19.


LIITE I

1.

Kauko- tai lähivalaisimina toimivat ajovalaisimet ja niiden hehkulamput:

 

Moottoriajoneuvojen kauko- tai lähivalaisimina toimivia ajovalaisimia sekä moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettäviä valonlähteitä (hehkulamput ja muut) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/761/ETY (1) säädetään osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

 

Direktiivin 76/761/ETY säännökset koskevat myös maatalous- ja metsätraktoreiden sekä kauko- että lähivalaisimiksi tarkoitettujen erikoisajovalaisinten, joiden halkaisija D on alle 160 mm, osan tyyppihyväksyntää seuraavin muutoksin:

a)

direktiivin 76/761/ETY liitteessä II–VI, VIII ja IX kussakin olevassa 2.1 kohdassa vahvistettuja vähimmäisvalaistusarvoja alennetaan suhteessa

((D – 45)/(160 – 45))2

edellyttäen, ettei seuraavia ehdottomia alarajoja aliteta:

3 luksia joko kohdassa 75 R tai kohdassa 75 L,

5 luksia joko kohdassa 50 R tai kohdassa 50 L,

1,5 luksia alueella IV.

Huomautus: Jos heijastimen näkyvä pinta ei ole pyöreä, halkaisija on sen ympyrän, jonka pinta-ala on sama kuin heijastimen näkyvä hyötypinta-ala, halkaisija.

b)

valaisimeen on direktiivin 76/761/ETY liitteessä I olevassa 5.2.3.5 kohdassa vahvistetun tunnuksen CR sijasta kiinnitetty käännetyn kolmion sisäpuolella oleva tunnus M.

2.

Äärivalaisimet, etu- ja takavalaisimet sekä jarruvalaisimet:

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen äärivalaisimia, etuvalaisimia, takavalaisimia, jarruvalaisimia, huomiovalaisimia ja sivuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/758/ETY (2) säädetään osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

3.

Suuntavalaisimet:

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/759/ETY (3) säädetään osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

4.

Heijastimet:

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen heijastimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/757/ETY (4) säädetään osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

5.

Takarekisterikilven valaisimet:

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilven valaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/760/ETY (5) säädetään osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

6.

Etusumuvalaisimet:

Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/762/ETY (6) säädetään osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

7.

Takasumuvalaisimet:

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 28 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa neuvoston direktiivissä 77/538/ETY (7) säädetään osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

8.

Peruutusvalaisimet:

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 28 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa neuvoston direktiivissä 77/539/ETY (8) säädetään osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

9.

Pysäköintivalaisimet:

Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 28 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa neuvoston direktiivissä 77/540/ETY (9) säädetään osan EY-tyyppihyväksyntämerkistä.


(1)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 96.

(2)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 54.

(3)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 71.

(4)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 32.

(5)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 85.

(6)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 122.

(7)  EYVL L 220, 29.8.1977, s. 60.

(8)  EYVL L 220, 29.8.1977, s. 72.

(9)  EYVL L 220, 29.8.1977, s. 83.


LIITE II

A   OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista

(6 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston direktiivi 79/532/ETY

(EYVL L 145, 13.6.1979, s. 16)

 

Neuvoston direktiivi 82/890/ETY

(EYVL L 378, 31.12.1982, s. 45)

Ainostaan 1 artiklan 1 kohdassa direktiiviin 79/532/ETY tehdyn viittauksen osalta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/54/EY

(EYVL L 277, 10.10.1997, s. 24)

Ainoastaan 1 artiklan ensimmäisessä luetelmakohdassa direktiiviin 79/532/ETY tehdyn viittauksen osalta

B   OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle ja soveltamiselle

(6 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi

Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

Soveltamispäivä

79/532/ETY

21 päivä marraskuuta 1980

82/890/ETY

21 päivä kesäkuuta 1984

97/54/EY

22 päivä syyskuuta 1998

23 päivä syyskuuta 1998


LIITE III

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 79/532/ETY

Tämä direktiivi

1 artikla

1 artikla

2 artiklan johdantokappale ja loppukappale

2 artiklan johdantokappale

2 artiklan luetelmakohdat

2 artiklan a–l alakohta

3 artiklan johdantokappale ja loppukappale

3 artiklan johdantokappale

3 artiklan luetelmakohdat

3 artiklan a–l alakohta

4 artikla

4 artikla

5 artiklan 1 kohta

5 artiklan 2 kohta

5 artikla

6 artikla

7 artikla

6 artikla

8 artikla

Liite

Liite I

Liite II

Liite III


5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/58


KOMISSION DIREKTIIVI 2009/98/EY,

annettu 4 päivänä elokuuta 2009,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta boorioksidin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, IA tai IB. Luetteloon kuuluu boorioksidi.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 perusteella on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti boorioksidin käyttöä tuotetyypissä 8 (puunsuoja-aineet), siten kuin se on määriteltynä direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Alankomaat, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 7 päivänä heinäkuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti tarkastelun tulokset 20 päivänä helmikuuta 2009 arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Tutkimukset osoittavat, että puunsuoja-aineina käytettävien boorioksidia sisältävien biosidituotteiden voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. On aiheellista sisällyttää boorioksidi liitteeseen I, jotta voidaan varmistaa, että puunsuoja-aineina käytettävien boorioksidia sisältävien biosidituotteiden käyttöä koskevia lupia voidaan myöntää, tarkistaa tai peruuttaa direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(6)

Paikan päällä tapahtuvaan puun ulkokäsittelyyn ja sään vaihteluille altistuvaan käsiteltyyn puuhun on kuitenkin todettu liittyvän riskejä, joita ei voida hyväksyä. Siksi lupaa ei pitäisi myöntää näihin käyttötarkoituksiin, jollei ole toimitettu tietoja, jotka osoittavat, ettei tuotteiden käytöstä aiheudu ympäristölle riskejä, joita ei voida hyväksyä.

(7)

Yhteisön tasolla ei ole arvioitu kaikkia mahdollisia käyttötarkoituksia. Jäsenvaltioiden olisi siksi tarkasteltava sellaisia ympäristön osille ja väestölle aiheutuvia riskejä, joita ei ole tarkasteltu edustavasti yhteisön tason riskinarvioinnissa, ja myöntäessään tuotteille lupia varmistettava, että asianmukaisia toimia toteutetaan tai erityisehtoja asetetaan, jotta todetut riskit voidaan rajoittaa hyväksyttävälle tasolle.

(8)

Arviointikertomuksen tulosten perusteella on asianmukaista edellyttää, että puunsuoja-aineina käytettävien boorioksidia sisältävien tuotteiden lupamenettelyjen yhteydessä toteutetaan erityisiä riskinhallintatoimia. Asianmukaisia toimenpiteitä olisi toteutettava erityisesti maaperän ja vesiympäristön suojelemiseksi, koska arvioinnin perusteella niihin on todettu kohdistuvan riskejä. Tuotteita käytettäessä olisi myös käytettävä tarkoituksenmukaisia suojaimia, jos teollisuus- ja ammattikäyttäjille aiheutuvia riskejä ei voida vähentää muilla keinoin.

(9)

Tämän direktiivin säännösten samanaikainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa on tärkeää, sillä siten varmistetaan boorioksidia tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla ja edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(10)

Ennen tehoaineen lisäämistä liitteeseen I jäsenvaltioilla ja asianomaisilla osapuolilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen siirtymäaika uusiin vaatimuksiin valmistautumiseksi ja sen varmistamiseksi, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine lisätään liitteeseen.

(11)

Sen jälkeen kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi sallittava kohtuullinen määräaika panna täytäntöön direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohta ja erityisesti myöntää, tarkistaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat tuotetyyppiin 8 kuuluvia boorioksidia sisältäviä biosidituotteita, sen varmistamiseksi, että ne ovat direktiivin 98/8/EY mukaisia.

(12)

Sen vuoksi direktiiviä 98/8/EY olisi muutettava.

(13)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 98/8/EY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä elokuuta 2010.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä syyskuuta 2011.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 4 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(2)  EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3.


LIITE

Lisätään direktiivin 98/8/EY liitteeseen I kohta ”23” seuraavasti:

Nro

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Tunnistenumerot

Markkinoille saatettavassa biosidituotteessa käytettävän tehoaineen vähimmäispuhtaus

Päivä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen

Määräaika 16 artiklan 3 kohdan noudattamiselle (lukuun ottamatta tuotteita, jotka sisältävät useampaa kuin yhtä tehoainetta;

näiden tuotteiden osalta sovelletaan 16 artiklan 3 kohdan noudattamista varten määräaikaa, joka on vahvistettu viimeisimmässä niistä päätöksistä, jotka koskevat tuotteessa käytettävien tehoaineiden sisällyttämistä liitteeseen)

Päivä, jona liitteeseen sisällyttäminen lakkaa

Tuotetyyppi

Erityissäännökset (1)

”23

boorioksidi

Dibooritrioksidi

EY-numero: 215–125–8

CAS-numero: 1303–86–2

975 g/kg

1. syyskuuta 2011

31. elokuuta 2013

31. elokuuta 2021

8

Arvioidessaan tuotetta koskevaa lupahakemusta 5 artiklan ja liitteen VI mukaisesti jäsenvaltioiden on arvioitava, kun se on tarkoituksenmukaista tietyn tuotteen osalta, väestöryhmiä, jotka voivat altistua tuotteelle, ja käyttö- tai altistusskenaarioita, joita ei ole arvioitu edustavasti yhteisön tason riskiarvioinnissa.

Kun jäsenvaltiot myöntävät tuotteille lupia, niiden on arvioitava riskit ja tämän jälkeen varmistettava, että asianmukaisia toimia toteutetaan tai erityisehtoja sovelletaan todettujen riskien vähentämiseksi.

Tuotteelle voidaan myöntää lupa ainoastaan, jos hakemuksessa osoitetaan, että riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lupien myöntämisessä noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

1)

Teollisuus- ja ammattikäyttöön hyväksyttyjä tuotteita käyttävillä on oltava tarkoituksenmukaiset henkilösuojaimet, jollei tuotetta koskevassa lupahakemuksessa voida osoittaa, että teollisuus- ja/tai ammattikäyttäjille aiheutuvat riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle muilla keinoin.

2)

Koska maaperälle ja vesiympäristölle on todettu aiheutuvan riskejä, tuotteille ei saa myöntää lupaa, kun kyseessä on paikan päällä tapahtuva puun ulkokäsittely tai sään vaihteluille altistuva puu, jollei ole toimitettu tietoja, jotka osoittavat, että tuote täyttää artiklassa 5 ja liitteessä VI olevat vaatimukset; tarvittaessa on toteutettava asianmukaisia riskinhallintatoimia. Erityisesti teollisuuskäyttöön sallittujen tuotteiden päällysmerkinnöissä ja/tai käyttöturvallisuustiedotteissa on mainittava, että vastakäsitelty puutavara on käsittelyn jälkeen varastoitava suojaan ja/tai läpäisemättömälle kovalle perustalle, jotta tuotetta ei pääse valumaan suoraan maaperään tai vesistöön, ja että mahdolliset valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten.”


(1)  Liitteeseen VI sisältyvien yleisten periaatteiden noudattamista varten arviointikertomusten sisältö ja päätelmät asetetaan saataville komission internetsivustolle osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/environment/biocides/index.htm


5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/62


KOMISSION DIREKTIIVI 2009/99/EY,

annettu 4 päivänä elokuuta 2009,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta kloorifasinonin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, IA tai IB. Luetteloon kuuluu kloorifasinoni.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 perusteella on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti kloorifasinonin käyttöä tuotetyypissä 14 (jyrsijämyrkyt), siten kuin se on määriteltynä direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Espanja, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 31 päivänä tammikuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti tarkastelun tulokset 20 päivänä helmikuuta 2009 arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, ettei jyrsijämyrkkyinä käytettävistä kloorifasinonia sisältävistä biosidituotteista aiheudu ihmisille riskejä, paitsi vahinkotilanteissa, joissa on mukana lapsia. Muille kuin kohde-eläimille on todettu aiheutuvan riski. Kloorifasinonin katsotaan kuitenkin tällä hetkellä olevan tärkeä kansanterveydellisistä ja hygieniasyistä. On aiheellista sisällyttää kloorifasinoni liitteeseen I, jotta voidaan varmistaa, että jyrsijämyrkkyinä käytettävien kloorifasinonia sisältävien biosidituotteiden käyttöä koskevia lupia voidaan myöntää, tarkistaa tai peruuttaa direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(6)

Arviointikertomuksen tulosten perusteella on asianmukaista edellyttää, että lupamenettelyjen yhteydessä toteutetaan erityisiä riskinhallintatoimia, jotka koskevat jyrsijämyrkkyinä käytettäviä kloorifasinonia sisältäviä tuotteita. Näillä toimenpiteillä olisi pyrittävä vähentämään ihmisten, muiden kuin kohde-eläinten sekä ympäristön ensisijaisen ja toissijaisen altistumisen riskiä. Tätä varten olisi asetettava joitakin yleisiä rajoitteita, kuten enimmäispitoisuus, kielto pitää kaupan sellaisia tehoainetta sisältäviä tuotteita, jotka eivät ole käyttövalmiita, ja velvollisuus käyttää aversiivista ainetta; muista ehdoista jäsenvaltiot voivat päättää tapauskohtaisesti.

(7)

Koska kloorifasinonista on todettu aiheutuvan riskejä, se olisi sisällytettävä liitteeseen I ainoastaan viideksi vuodeksi, ja edellytykseksi sen liitteeseen I sisällyttämisen uudistamiselle olisi asetettava direktiivin 98/8/EY 10 artiklan 5 kohdan i alakohdan toisen alakohdan mukainen vertaileva riskinarviointi.

(8)

Tämän direktiivin säännösten samanaikainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa on tärkeää, sillä siten varmistetaan kloorifasinonia tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla ja edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(9)

Ennen tehoaineen lisäämistä liitteeseen I jäsenvaltioilla ja asianomaisilla osapuolilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen siirtymäaika uusiin vaatimuksiin valmistautumiseksi ja sen varmistamiseksi, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine lisätään liitteeseen.

(10)

Sen jälkeen kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi sallittava kohtuullinen määräaika panna täytäntöön direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohta ja erityisesti myöntää, tarkistaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat tuotetyyppiin 14 kuuluvia kloorifasinonia sisältäviä biosidituotteita, sen varmistamiseksi, että ne ovat direktiivin 98/8/EY mukaisia.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 98/8/EY olisi muutettava.

(12)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 98/8/ETY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä heinäkuuta 2011.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 4 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(2)  EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3.


LIITE

Lisätään direktiivin 98/8/EY liitteeseen I kohta ”12” seuraavasti:

Nro

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Tunnistenumerot

Markkinoille saatettavassa biosidituotteessa käytettävän tehoaineen vähimmäispuhtaus

Päivä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen

Määräaika 16 artiklan 3 kohdan noudattamiselle (lukuun ottamatta tuotteita, jotka sisältävät useampaa kuin yhtä tehoainetta;

näiden tuotteiden osalta sovelletaan 16 artiklan 3 kohdan noudattamista varten määräaikaa, joka on vahvistettu viimeisimmässä niistä päätöksistä, jotka koskevat tuotteessa käytettävien tehoaineiden sisällyttämistä liitteeseen)

Päivä, jona liitteeseen sisällyttäminen lakkaa

Tuotetyyppi

Erityissäännökset (1)

”12

Kloorifasinoni

Kloorifasinoni

EY-numero: 223–003–0

CAS-numero: 3691–35–8

978 g/kg

1. heinäkuuta 2011

30. kesäkuuta 2013

30. kesäkuuta 2016

14

Koska kloorifasinonista on todettu aiheutuvan riskejä muille kuin kohde-eläimille, edellytyksenä sen tähän liitteeseen sisällyttämisen uudistamiselle on direktiivin 98/8/EY 10 artiklan 5 kohdan i alakohdan toisen alakohdan mukainen vertaileva riskinarviointi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lupien myöntämisessä noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

1)

Muiden tuotteiden kuin jäljityspulverin nimellinen tehoainepitoisuus saa olla enintään 50 mg/kg, ja ainoastaan käyttövalmiit tuotteet sallitaan.

2)

Jäljityspulveriksi tarkoitettuja tuotteita saa saattaa markkinoille ainoastaan koulutettujen ammattikäyttäjien käyttöön.

3)

Tuotteissa on oltava aversiivista ainetta ja tarvittaessa väriainetta.

4)

Ihmisten, muiden kuin kohde-eläinten ja ympäristön ensisijainen ja toissijainen altistuminen on minimoitava ottamalla huomioon ja toteuttamalla kaikki asianmukaiset ja käytettävissä olevat riskinhallintatoimenpiteet. Näitä ovat muun muassa tuotteiden salliminen ainoastaan ammattikäyttöön, ylärajan asettaminen pakkauskoolle ja velvollisuus käyttää varmistettuja syöttilaatikoita, joihin sivulliset eivät pääse käsiksi.”


(1)  Liitteeseen VI sisältyvien yleisten periaatteiden noudattamista varten arviointikertomusten sisältö ja päätelmät asetetaan saataville komission internetsivustolle osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/environment/biocides/index.htm


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/65


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 9 päivänä heinäkuuta 2009,

ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi vuodepatjoille

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 4597)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/598/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tarkistetusta yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä 17 päivänä heinäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1980/2000 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan,

on kuullut Euroopan unionin ympäristömerkintälautakuntaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 mukaan ympäristömerkki voidaan myöntää tuotteelle, jolla on ominaisuuksia, joiden ansiosta se voi vaikuttaa merkittävästi keskeisten ympäristönäkökohtien parantamiseen.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1980/2000 säädetään, että erityiset ympäristömerkin myöntämisperusteet, jotka perustuvat Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunnan laatimaan myöntämisperusteita koskevaan ehdotukseen, vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)

Lisäksi siinä säädetään, että ympäristömerkin myöntämisperusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset tarkistetaan hyvissä ajoin ennen kyseessä olevalle tuoteryhmälle vahvistetun myöntämisperusteiden voimassaoloajan päättymistä.

(4)

Ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi vuodepatjoille 3 päivänä syyskuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä 2002/740/EY (2) vahvistettujen ekologisten arviointiperusteiden ja niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten uudelleentarkastelu on asetuksen (EY) N:o 1980/2002 mukaisesti tehty hyvissä ajoin ennen niiden voimassaoloajan päättymistä. Mainitut ekologiset arviointiperusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset ovat voimassa 31 päivään maaliskuuta 2010.

(5)

Tämän uudelleentarkastelun perusteella sekä tieteellisen ja markkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi on aiheellista muuttaa tuoteryhmän määritelmää ja vahvistaa uudet ekologiset arviointiperusteet.

(6)

Ekologisten arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa neljä vuotta tämän päätöksen tekopäivästä.

(7)

Sen vuoksi päätös 2002/740/EY olisi korvattava.

(8)

Tuottajille, joiden tuotteille on myönnetty vuodepatjoja koskeva ympäristömerkki päätökseen 2002/740/EY sisältyvien arviointiperusteiden mukaisesti, olisi myönnettävä siirtymäkausi, jotta niillä olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa tarkistettujen arviointiperusteiden ja vaatimusten mukaisiksi. Tuottajien olisi myös sallittava päätöksen 2002/740/EY voimassaoloajan päättymiseen saakka toimittaa hakemuksia, jotka on laadittu joko päätöksessä 2002/740/EY tai tässä päätöksessä vahvistettujen arviointiperusteiden nojalla.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1980/2000 17 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Tuoteryhmään ’vuodepatjat’ kuuluvat:

a)

Vuodepatjat, jotka määritellään tuotteiksi, joiden päällä voi nukkua tai levätä sisätiloissa. Kyseiset tuotteet koostuvat eri materiaaleilla täytetystä kangaspäällisestä, ja ne voidaan sijoittaa vuoteen pohjarakenteen päälle.

b)

Vuodepatjojen täytemateriaalit, joita voivat olla lateksivaahto, polyuretaanivaahto ja jouset.

c)

Puiset vuodepohjat, joiden päälle vuodepatjat asetetaan.

2.   Tuoteryhmään kuuluvat runkopatjat, jotka määritellään verhoilluiksi vuodepohjiksi, jotka on jousitettu ja täytetty, sekä poistettavilla ja/tai pestävillä päällisillä varustetut patjat.

3.   Tuoteryhmään eivät kuulu ilma- ja vesipatjat eivätkä neuvoston direktiivin 93/42/ETY (3) mukaisesti luokiteltavat patjat.

2 artikla

Vuodepatjan on oltava tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen arviointiperusteiden mukainen, jotta sille voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1980/2000 mukaisesti yhteisön ympäristömerkki tuoteryhmässä ’vuodepatjat’.

3 artikla

Tuoteryhmään ’vuodepatjat’ sovellettavat ekologiset arviointiperusteet sekä niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset ovat voimassa neljä vuotta tämän päätöksen tekopäivästä.

4 artikla

Hallinnollisia tarkoituksia varten tuoteryhmälle ’vuodepatjat’ annetaan tunnusnumero ’014’.

5 artikla

Kumotaan päätös 2002/740/EY.

6 artikla

1.   Tuoteryhmään ’vuodepatjat’ kuuluvia tuotteita koskevat ympäristömerkkihakemukset, jotka on toimitettu ennen tämän päätöksen tekopäivää, arvioidaan päätöksessä 2002/740/EY säädetyin ehdoin.

2.   Tuoteryhmään ’vuodepatjat’ kuuluvia tuotteita koskevat ympäristömerkkihakemukset, jotka on toimitettu tämän päätöksen tekopäivästä alkaen mutta viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010, voivat perustua joko päätöksessä 2002/740/EY tai tässä päätöksessä vahvistettuihin arviointiperusteisiin.

Hakemukset arvioidaan niiden arviointiperusteiden mukaisesti, joihin ne perustuvat.

3.   Jos ympäristömerkki myönnetään sellaisen hakemuksen perusteella, joka arvioidaan päätöksessä 2002/740/EY asetettujen arviointiperusteiden mukaisesti, ympäristömerkkiä saa käyttää 12 kuukautta tämän päätöksen tekopäivästä.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 9 päivänä heinäkuuta 2009.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 237, 21.9.2000, s. 1.

(2)  EYVL L 236, 4.9.2002, s. 10.

(3)  EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1.


LIITE

YLEISET PERIAATTEET

Arviointiperusteiden tavoitteet

Näiden perusteiden avulla pyritään erityisesti

käyttämään kestävämmin tuotettuja materiaaleja (elinkaarianalyysiin perustuen),

rajoittamaan ympäristölle vaarallisten yhdisteiden käyttöä,

rajoittamaan myrkyllisiä jäämiä,

rajoittamaan patjojen aiheuttamaa sisäilman pilaantumista.

edistämään kestävämpiä tuotteita, joissa on otettu huomioon kuusi ”RE”-periaatetta (UNEP 2007):

”RE-think”. Arvioidaan tuote ja sen käyttö uudestaan esimerkiksi tehostamalla tuotteen käyttöä.

”RE-duce”. Vähennetään energian ja materiaalien kulutusta ja sosioekonomisia vaikutuksia tuotteen koko elinkaaren ajan.

”RE-use”. Suunnitellaan tuote purettavaksi, jotta sen osat voidaan käyttää uudelleen.

”RE-cycle”. Valitaan kierrätyskelpoiset materiaalit.

”RE-pair”. Tehdään tuotteesta helposti korjattava esimerkiksi helposti vaihdettavilla moduuleilla.

”RE-place”. Korvataan haitalliset aineet turvallisemmilla vaihtoehdoilla.

Vaatimukset on asetettu tasolle, joka suosii ympäristömerkin myöntämistä vuodepatjoille, joiden tuotannolla on vähäiset ympäristövaikutukset.

Arviointi- ja todentamisvaatimukset

Erityiset arviointi- ja todentamisvaatimukset on esitetty kunkin arviointiperusteen yhteydessä.

Kun hakijan edellytetään esittävän asiakirjoja, analyysejä, testausselosteita tai muita todisteita arviointiperusteiden noudattamisesta, nämä voivat olla peräisin hakijalta ja/tai tämän tavarantoimittajilta ja/tai näiden tavarantoimittajilta jne. aina tarpeen mukaan.

Vaatimustenmukaisuuden arviointi olisi mahdollisuuksien mukaan suoritettava asianmukaisesti hyväksytyissä laboratorioissa, jotka täyttävät EN ISO 17025 -standardissa esitetyt yleiset vaatimukset.

Toimivaltaiset elimet voivat tarvittaessa pyytää esittämään todentamista tukevia asiakirjoja ja toteuttaa riippumattomia tarkastuksia.

On suositeltavaa, että hakemuksia arvioivat ja arviointiperusteiden noudattamista valvovat toimivaltaiset elimet ottavat huomioon tunnustetut ympäristönhallintajärjestelmät, kuten EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) tai EN ISO 14001 -standardin käytön, sekä ympäristötuoteselosteet. (Huom. näiden selosteiden ja hallintajärjestelmien käyttö ei ole pakollista).

EKOLOGISET ARVIOINTIPERUSTEET

Huom Erityiset arviointiperusteet vahvistetaan seuraaville materiaaleille: lateksivaahto, polyuretaanivaahto, metallilangat ja jouset, kookoskuidut, puu sekä tekstiilikuidut ja kankaat. Muut materiaalit, joille ei ole vahvistettu erityisiä arviointiperusteita, ovat sallittuja. Lateksivaahdolle, polyuretaanivaahdolle ja kookoskuiduille vahvistettuja arviointiperusteita on noudatettava ainoastaan, jos kyseinen materiaali muodostaa yli 5 % patjan kokonaispainosta.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset tiedot patjojen materiaalikoostumuksesta.

1.   Lateksivaahto

Huom. Seuraavia arviointiperusteita on noudatettava ainoastaan, jos lateksivaahto muodostaa yli 5 % patjan kokonaispainosta.

1.1   Uuttuvat raskasmetallit

Seuraavien metallien pitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

antimoni

0,5 ppm

arseeni

0,5 ppm

lyijy

0,5 ppm

kadmium

0,1 ppm

kromi (kokonaismäärä)

1,0 ppm

koboltti

0,5 ppm

kupari

2,0 ppm

nikkeli

1,0 ppm

elohopea

0,02 ppm

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: Jauhettu näyte uutetaan DIN 38414-S4 -standardin mukaisesti, L/S (neste / kiinteä aine) = 10. Suodatetaan 0,45 μm:n suodatuskalvolla. Analyysi tehdään ICP-AES:llä (atomiemissiospektrometri ja induktiivisesti kytketty plasma -menetelmä) tai hydridi- tai kylmähöyrytekniikalla.

1.2   Formaldehydi

Formaldehydin pitoisuus saa olla enintään 20 ppm EN ISO 14184-1 -standardin mukaisesti mitattuna. Vaihtoehtoisesti se saa olla enintään 0,005 mg/m3 kammiotestillä mitattuna.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: EN ISO 14184-1. Näytettä (1 g) lämmitetään vedessä (100 g) 40 oC:ssa yhden tunnin ajan. Uutteessa oleva formaldehydi analysoidaan asetyyliasetonin kanssa fotometrisesti.

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää päästökammiotestiä: ENV 13419-1, ilmanäytteiden otto ja analysointi standardin EN ISO 16000-3 tai VDI 3484-1 mukaisesti. Näyte on otettava alle viikon kuluttua vaahdon valmistamisesta. Näytteen pakkaaminen: ilmatiiviisti yksittäispakattu alumiinifolioon ja PE-kalvoon. Vakiointi: Pakkaukseen kääritty näyte jätetään huoneenlämpöön vähintään 24 tunniksi, minkä jälkeen näyte poistetaan kääreestä ja siirretään välittömästi testikammioon. Testiolosuhteet: näyte asetetaan näytetelineeseen, joka mahdollistaa ilman virtauksen kaikilta sivuilta; ilmastustekijät ENV 13419-1 -standardin mukaisesti; mittaustulosten vertailemiseksi tilan ominaisilmanvaihtokertoimen (q = n/l) on oltava 1; ilmanvaihtokertoimen on oltava 0,5–1; ilmanäytteiden otto on aloitettava 24 tuntia ja lopetettava viimeistään 30 tuntia sen jälkeen, kun näyte asetettiin kammioon.

1.3   Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus saa olla enintään 0,5 mg/m3. Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä tarkoitetaan kaikkia orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine lämpötilassa 293,15 K on vähintään 0,01 kPa tai joilla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: kammiotesti (olosuhteet samoin kuin formaldehydiä koskevassa arviointiperusteessa 1.2), ilmanäytteiden otto ja analysointi DIN ISO 16000-6 -standardin mukaisesti.

1.4   Väriaineet, pigmentit, palonsuoja-aineet ja kemialliset apuaineet

Kaikkien käytettyjen väriaineiden, pigmenttien, palonsuoja-aineiden ja kemiallisten apuaineiden on täytettävä seuraavassa luetellut vastaavat arviointiperusteet:

a)   Väriaineiden epäpuhtaudet: Väriaine, jolla on affiniteetti kuituun (liukeneva tai liukenematon)

Käytettyjen väriaineiden metalli-ioniepäpuhtaudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: Ag 100 ppm; As 50 ppm; Ba 100 ppm; Cd 20 ppm; Co 500 ppm; Cr 100 ppm; Cu 250 ppm; Fe 2 500 ppm; Hg 4 ppm; Mn 1 000 ppm; Ni 200 ppm; Pb 100 ppm; Se 20 ppm; Sb 50 ppm; Sn 250 ppm; Zn 1 500 ppm.

Nämä arvot koskevat ainoastaan epäpuhtauksia, joten niiden noudattamista arvioitaessa ei tarvitse ottaa huomioon metalleja, jotka ovat erottamaton osa värimolekyyliä (esim. metallikompleksivärit ja tietyt reaktiiviset värit).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

b)   Pigmenttien epäpuhtaudet: Liukenematon väriaine, jolla ei ole affiniteettia kuituun

Käytettyjen pigmenttien metalli-ioniepäpuhtaudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: As 50 ppm; Ba 100 ppm; Cd 50 ppm; Cr 100 ppm; Hg 25 ppm; Pb 100 ppm; Se 100 ppm; Sb 250 ppm; Zn 1 000 ppm.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

c)   Kromipeittavärjäys

Kromipeittavärjäystä ei sallita.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä aineita ole käytetty.

d)   Atsovärit

Mitään sellaisia atsoväriaineita ei saa käyttää, jotka voivat hajota seuraaviksi aromaattisiksi amiineiksi:

4-aminobifenyyli

(92-67-1)

bentsidiini

(92-87-5)

4-kloro-o-toluidiini

(95-69-2)

2-naftyyliamini

(91-59-8)

o-amino-atsotolueeni

(97-56-3)

5-nitro-o-toluidiini

(99-55-8)

4-kloorianiliini

(106-47-8)

4-metoksi-m-fenyleenidiamiini

(615-05-4)

4,4′-diaminodifenyylimetaani

(101-77-9)

3,3′-diklooribentsidiini

(91-94-1)

3,3′-dimetoksibentsidiini

(119-90-4)

3,3′-dimetyylibentsidiini

(119-93-7)

4,4′-metyleenidi-o-toluidiini

(838-88-0)

p-kresidiini

(120-71-8)

4,4′-oksidianiliini

(101-80-4)

4,4′-tiodianiliini

(139-65-1)

o-toluidiini

(95-53-4)

4-metyyli-m-fenyleenidiamiini

(95-80-7)

2,4,5-trimetyylianiliini

(137-17-7)

4-aminoatsobentseeni

(60-09-3)

o-anisidiini

(90-04-0)

2,4-ksylidiini

(95-68-1)

2,6-ksylidiini

(87-62-7)

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei tällaisia väriaineita ole käytetty. Jos vakuutuksen paikkansapitävyys tarkastetaan, on käytettävä standardeja EN 14 362-1 and EN 14 362-2. (Huomautus: 4-aminoatsobentseenin osalta voidaan saada vääriä positiivisia tuloksia, mistä syystä suositellaan tulosten varmistamista.)

e)   Karsinogeeniset, mutageeniset tai lisääntymisen kannalta toksiset värit

Seuraavia väriaineita ei saa käyttää:

C.I. Basic Red 9,

C.I. Disperse Blue 1,

C.I. Acid Red 26,

C.I. Basic Violet 14,

C.I. Disperse Orange 11,

C.I. Direct Black 38,

C.I. Direct Blue 6,

C.I. Direct Red 28,

C.I. Disperse Yellow 3.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä väriaineita ole käytetty.

Vuodepatjoissa ei saa käyttää väriaineita tai -yhdisteitä, jotka sisältävät yli 0,1 painoprosenttia aineita, joihin hakemusajankohtana voidaan liittää jokin seuraavista vaaraa osoittavista lausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä)

R40 (rajallista näyttöä karsinogeenisesta vaikutuksesta),

R45 (aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa),

R46 (saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita),

R49 (aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä),

R60 (voi heikentää hedelmällisyyttä),

R61 (vaarallista sikiöille),

R62 (voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä),

R63 (voi olla vaarallista sikiöille),

R68 (pysyvien vaurioiden vaara),

neuvoston direktiivissä 67/548/ETY (1) säädetyllä tavalla:

Vaihtoehtoisesti luokittelu voi perustua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (2).Tällöin lähtömateriaaleihin ei saa lisätä aineita tai yhdisteitä, joihin on liitetty tai voidaan liittää hakemusajankohtana jokin seuraavista vaaralausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä): H351, H350, H340, H350i, H360F, H360D, H361f, H361d H360FD, H361fd, H360Fd, H360Df, H341.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei tällaisia väriaineita ole käytetty.

f)   Mahdollisesti herkistävät värit

Seuraavia väriaineita ei saa käyttää:

C.I. Disperse Blue 3

C.I. 61 505

C.I. Disperse Blue 7

C.I. 62 500

C.I. Disperse Blue 26

C.I. 63 305

C.I. Disperse Blue 35

 

C.I. Disperse Blue 102

 

C.I. Disperse Blue 106

 

C.I. Disperse Blue 124

 

C.I. Disperse Brown 1

 

C.I. Disperse Orange 1

C.I. 11 080

C.I. Disperse Orange 3

C.I. 11 005

C.I. Disperse Orange 37

 

C.I. Disperse Orange 76

(aiempi nimi Orange 37)

 

C.I. Disperse Red 1

C.I. 11 110

C.I. Disperse Red 11

C.I. 62 015

C.I. Disperse Red 17

C.I. 11 210

C.I. Disperse Yellow 1

C.I. 10 345

C.I. Disperse Yellow 9

C.I. 10 375

C.I. Disperse Yellow 39

 

C.I. Disperse Yellow 49

 

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei tällaisia väriaineita ole käytetty.

1.5   Metallikompleksivärit

Kupari-, lyijy-, kromi- tai nikkelipohjaisia metallikompleksivärejä ei saa käyttää.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä aineita ole käytetty.

1.6   Kloorifenolit

Kaikkien kloorifenolien (niiden suolojen ja estereiden) pitoisuus saa olla enintään 0,1 ppm, lukuun ottamatta mono- ja dikloorifenoleja (niiden suoloja ja estereitä), joiden pitoisuus saa olla enintään 1 ppm.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: Jauhetaan 5 g näytettä, kloorifenoli tai sen natriumsuola uutetaan. Analyysi tehdään kaasukromatografilla (GC), ilmaisimena massaspektrometri tai ECD (sähkökemiallinen ilmaisin).

1.7   Butadieeni

Butadieenin pitoisuus saa olla enintään 1 ppm.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: Näyte jauhetaan ja punnitaan. Näytteet otetaan headspace-näytelaitteella. Analyysi kaasukromatografialla, ilmaisimena liekki-ionisaatiodetektori.

1.8   Nitrosamiinit

N-nitrosamiinien pitoisuus saa olla enintään 0,0005 mg/m3 kammiotestillä mitattuna.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: kammiotesti (olosuhteet samoin kuin formaldehydiä koskevassa arviointiperusteessa 1.2), ilmanäytteiden otto ja analysointi menetelmän Hauptverband der gewerblichen Berufsgenossenschaften ZH 1/120.23 (tai vastaavan) mukaisesti.

2.   Polyuretaanivaahto

Huom. Seuraavia arviointiperusteita on noudatettava ainoastaan, jos polyuretaanivaahto muodostaa yli 5 % patjan kokonaispainosta.

2.1   Uuttuvat raskasmetallit

Näiden metallien pitoisuuksien on täytettävä arviointiperusteessa 1.1 lateksivaahdolle määritellyt vastaavat vaatimukset.

Arviointi ja todentaminen: samat vaatimukset kuin arviointiperusteessa 1.1.

2.2   Formaldehydi

Formaldehydin pitoisuuden on täytettävä arviointiperusteessa 1.2 lateksivaahdolle määritellyt vastaavat vaatimukset.

Arviointi ja todentaminen: samat vaatimukset kuin arviointiperusteessa 1.2.

2.3   Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Polyuretaanivaahdon on täytettävä arviointiperusteessa 1.3 lateksivaahdolle määritellyt vastaavat vaatimukset.

Arviointi ja todentaminen: samat vaatimukset kuin arviointiperusteessa 1.3.

2.4   Väriaineet, pigmentit, palonsuoja-aineet ja kemialliset apuaineet:

Polyuretaanivaahdon on täytettävä arviointiperusteessa 1.4 lateksivaahdolle määritellyt vastaavat vaatimukset.

Arviointi ja todentaminen: samat vaatimukset kuin arviointiperusteessa 1.4.

2.5   Metallikompleksivärit

Polyuretaanivaahdon on täytettävä arviointiperusteessa 1.5 lateksivaahdolle määritellyt vastaavat vaatimukset.

Arviointi ja todentaminen: samat vaatimukset kuin arviointiperusteessa 1.5.

2.6   Orgaaniset tinayhdisteet

Mono-, di-, ja triorgaanisia tinayhdisteitä ei saa käyttää.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä aineita ole käytetty. Testausta ei vaadita. Jos testi kuitenkin tehdään (esim. todentamista tai seurantaa varten), testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: mikä tahansa menetelmä, jolla mitataan nimenomaan orgaanista tinayhdistettä ilman, että mitataan epäorgaanisia tinayhdisteitä, kuten tinaoktoaattia.

2.7   Puhallusaineet

Halogenoituja orgaanisia yhdisteitä ei saa käyttää puhallusaineena tai puhalluksen apuaineena.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä puhallusaineita ole käytetty.

3.   Metallilangat ja jouset

Huom. Seuraavia arviointiperusteita on noudatettava ainoastaan, jos polyuretaanivaahto muodostaa yli 5 % patjan kokonaispainosta.

3.1   Rasvanpoisto

Jos lankojen ja/tai jousien rasvanpoistoon ja/tai puhdistamiseen käytetään orgaanisia liuottimia, on se tehtävä suljetussa järjestelmässä.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tästä.

3.2   Galvanointi

Jousia ei saa päällystää galvaanisella metallikerroksella.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tästä.

4.   Kookoskuidut

Jos kookoskuitumateriaali kumitetaan, sen on oltava lateksivaahtoon sovellettavien arviointiperusteiden mukaista.

Huom. Tätä arviointiperustetta on noudatettava ainoastaan, jos kookoskuidut muodostavat yli 5 % patjan kokonaispainosta.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on joko annettava vakuutus siitä, ettei kumitettuja kookoskuituja ole käytetty, tai toimitettava edellä lateksivaahtoa koskevassa 1 kohdassa mainitut testausselosteet.

5.   Puumateriaali

5.1   Kestävä metsänhoito

Jos lankojen ja/tai jousien rasvanpoistoon ja/tai puhdistamiseen käytetään orgaanisia liuottimia, on se tehtävä suljetussa järjestelmässä.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tästä.

a)

Kaiken metsistä saatavan ensiöpuumateriaalin on oltava peräisin metsistä, joiden hoidossa noudatetaan periaatteita ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on taata kestävän kehityksen mukainen metsänhoito. Euroopan metsien osalta edellä mainittujen periaatteiden ja toimenpiteiden on vastattava vähintään Euroopan metsien suojelua koskevan toisen ministerikonferenssin (Helsinki, 16.–17. kesäkuuta 1993) päätöslauselmassa 1 hyväksyttyä kestävän metsänhoidon määritelmää, Euroopan metsien suojelua koskevassa kolmannessa ministerikonferenssissa (Lissabon, 2.–4. kesäkuuta 1998) hyväksyttyjä kestävän metsänhoidon yleiseurooppalaisia toimintatasoja koskevia suuntaviivoja sekä 7.–8. lokakuuta 2002 pidetyssä Euroopan metsien suojelua koskevan ministerikonferenssin asiantuntijakokouksessa hyväksyttyjä kestävää metsänhoitoa koskevia parannettuja yleiseurooppalaisia indikaattoreita, jotka vahvistettiin Euroopan metsien suojelua koskevassa neljännessä ministerikonferenssissa (Wien, 28.–30. huhtikuuta 2003). Euroopan ulkopuolella niiden on oltava vähintään Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin hyväksymien metsien suojelun periaatteiden (Rio de Janeiro, kesäkuu 1992) ja tapauksen mukaan niiden kestävää metsänhoitoa koskevien perusteiden tai suuntaviivojen mukaisia, jotka on hyväksytty vastaavien kansainvälisten ja alueellisten aloitteiden yhteydessä (ITTO, Montrealin prosessi, Tarapoton prosessi, UNEP/FAO Afrikan kuivien alueiden aloite).

b)

Vähintään 60 prosenttia arviointiperusteen a) mukaisesta metsistä saatavasta ensiöpuumateriaalista on oltava peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, joilla on riippumattoman kolmannen osapuolen myöntämä metsäsertifikaatti. Sertifiointijärjestelmien on täytettävä EU:n metsästrategiasta 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston päätöslauselman 15 kohdassa luetellut vaatimukset, siten kuin niitä on myöhemmin muutettu.

c)

Puumateriaali, joka ei ole sertifioiduista kestävästi hoidetuista metsistä, ei saa olla peräisin:

maanomistuskiistojen alaisista metsistä tai aarniometsistä,

laittomista hakkuista: laittomasti hakattu puu on puuta, jonka kaadossa, kaupassa ja kuljetuksessa on rikottu sovellettavia kansallisia määräyksiä ja kansainvälisiä sopimuksia (nämä määräykset voivat koskea esimerkiksi CITES-lajeja, rahanpesua, korruptiota ja lahjontaa (3), sekä muita asiaan liittyviä kansallisia säännöksiä),

sertifioimattomista metsistä, joilla on korkea suojeluarvo: tällaiset metsät ovat luonnonsuojelualueeksi nimettyjä metsiä, joilla metsätaloutta ei saa harjoittaa suojelumääräysten vuoksi.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on ilmoitettava ympäristömerkityssä tuotteessa käytetyn puun tyyppi, määrä ja alkuperä. Ensiöpuumateriaalin alkuperä on ilmoitettava riittävän tarkasti, jotta se voidaan tarvittaessa tarkastaa.

Sertifioiduista metsistä saatavan ensiöpuumateriaalin osalta vaaditaan alkuperäketjun valvontaa todisteena siitä, että puumateriaali on saatu kestävästi hoidetuista metsistä. Valmistajan on osoitettava, että on toteutettu toimenpiteet pätevän alkuperäketjun sertifikaatin saamiseksi (esim. jäljitettävyysjärjestelmä, järjestelmään osallistumista koskeva kirjallinen hakemus tai kirjallinen pyyntö, joka koskee kolmannen osapuolen tekemää alkuperäketjun hallinnan tarkastusta).

Sertifioimattomista metsistä saatavan ensiöpuumateriaalin osalta hakijan ja/tai tämän tavarantoimittajan on ilmoitettava tuotteessa käytetyn puun tyyppi, määrä ja alkuperä. Alkuperä on ilmoitettava riittävän tarkasti, jotta voidaan tarkastaa, että puumateriaali on asianmukaisesti hoidetuista metsistä. On esitettävä asianmukainen vakuutus, peruskirja, toimintasäännöstö tai lausunto, joka osoittaa, että arviointiperusteiden a) ja c) vaatimukset on täytetty. Lisäksi on osoitettava metsäsertifikaattijärjestelmiin perustuen, että on pantu toimeen järjestelyt kiistanalaisista lähteistä saatavien raaka-aineiden käytön välttämiseksi.

5.2   Käsittelemättömien puupohjaisten materiaalien formaldehydipäästöt

Patjassa sallitaan puupohjaiset materiaalit, jos ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

Lastulevy: Käsittelemättömän (eli työstämättömän ja pinnoittamattoman) lastulevyn formaldehydipäästöt eivät saa ylittää 50 %:a raja-arvosta, jonka perusteella se voitaisiin luokitella standardin EN 312-1 mukaiseen luokkaan E1.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan ja/tai tämän tavarantoimittajan on osoitettava, että puupohjaiset materiaalit täyttävät nämä vaatimukset eurooppalaisen standardin EN 312-1 mukaisesti.

Kuitulevy: Käytetystä kuitulevystä mitattu formaldehydi ei saa ylittää 50 %:a raja-arvosta, jonka perusteella se voitaisiin luokitella standardin EN 622-1 mukaiseen laatuluokkaan A. Laatuluokkaan A luokitellut kuitulevyt sallitaan kuitenkin, jos ne muodostavat enintään 50 % tuotteessa käytetyn puun ja puumateriaalien kokonaismäärästä.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan ja/tai tämän tavarantoimittajan on osoitettava, että puupohjaiset materiaalit täyttävät nämä vaatimukset eurooppalaisen standardin EN 13986 (huhtikuu 2005) mukaisesti.

6.   Tekstiilit (kuidut ja kangas)

Patjan päällystekstiilien on täytettävä seuraavat arviointiperusteet väriaineiden ja muiden kemiallisten tuotteiden sekä käyttökelpoisuuden osalta (tekstiilit, joille on myönnetty yhteisön ympäristömerkki, ovat näiden arviointiperusteiden mukaisia):

6.1   Biosidit

Kloorifenoleja (niiden suoloja ja estereitä), PCB:tä ja orgaanisia tinayhdisteitä ei saa käyttää patjojen ja puolivalmiiden tuotteiden kuljetuksen tai varastoinnin aikana.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä aineita tai yhdisteitä ole käytetty langassa, kankaassa eikä lopullisessa tuotteessa. Jos vakuutuksen paikkansapitävyys tarkastetaan, testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää ja raja-arvoa: uutto tarpeen mukaan, muuntaminen etikkahappoanhydridillä, määritys kapillaarisella kaasu-nestekromatografialla elektroninsieppausdetektoria käyttäen, raja-arvo 0,05 ppm.

6.2   Kemialliset apuaineet

Alkyylifenolietoksylaatteja (APEO), lineaarisia alkyylibentseenisulfonaatteja (LAS), bis(hydrogenoitua talialkyyli) dimetyyliammoniumkloridia (DTDMAC), distearyylidimetyyliammoniumkloridia (DSDMAC), di(kovetettu tali) dimetyyliammoniumkloridia (DHTDMAC), etyleenidiamiinitetraetikkahappoa (EDTA) ja dietyleenitriamiinipentaetikkahappoa (DPTA) ei saa käyttää eikä niitä saa esiintyä missään käytetyissä valmisteissa.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä aineita ole käytetty.

6.3   Pesuaineet, kankaan pehmitteet ja kompleksinmuodostajat

Kaikissa märkäprosessointilaitoksissa vähintään 95 painoprosentin käytetyistä kankaan pehmitteistä, kompleksinmuodostajista ja pesuaineista on oltava riittävällä tavalla biohajoavia tai poistettavissa jätevesien käsittelylaitoksissa.

Poikkeuksena ovat pesuaineissa olevat pinta-aktiiviset aineet, joiden on kaikissa märkäprosessointilaitoksissa oltava täydellisesti aerobisesti biohajoavia.

Arviointi ja todentaminen:”riittävällä tavalla biohajoava tai poistettava” on määritelty edellä kuitujen ja lankojen avivointi- ja viimeistelyaineita koskevassa arviointiperusteessa. Hakijan on toimitettava asianmukaiset asiakirjat, käyttöturvallisuustiedotteet, testausselosteet ja/tai vakuutukset, joissa ilmoitetaan edellä tarkoitetut testimenetelmät ja tulokset ja joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen kaikkien käytettyjen pesuaineiden, kankaan pehmitteiden ja kompleksinmuodostajien osalta.

”Täydellinen aerobinen biohajoavuus” on tulkittava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2004 (4).liitteessä III määritellyllä tavalla. Hakijan on toimitettava asianmukaiset asiakirjat, käyttöturvallisuustiedotteet, testausselosteet ja/tai vakuutukset, joissa ilmoitetaan edellä tarkoitetut testimenetelmät ja tulokset ja joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen kaikkien käytettyjen pesuaineiden, kankaan pehmitteiden ja kompleksinmuodostajien osalta.

6.4   Valkaisuaineet

Lankojen, kankaiden ja lopputuotteiden valkaisuun ei saa käyttää kloorivalkaisuaineita.

Tätä vaatimusta ei sovelleta selluloosamuuntokuitujen tuotantoon.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei kloorivalkaisuaineita ole käytetty.

6.5   Väriaineiden epäpuhtaudet

Väriaine, jolla on affiniteetti kuituun (liukeneva tai liukenematon)

Käytettyjen väriaineiden metalli-ioniepäpuhtaudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: Ag 100 ppm; As 50 ppm; Ba 100 ppm; Cd 20 ppm; Co 500 ppm; Cr 100 ppm; Cu 250 ppm; Fe 2 500 ppm; Hg 4 ppm; Mn 1 000 ppm; Ni 200 ppm; Pb 100 ppm; Se 20 ppm; Sb 50 ppm; Sn 250 ppm; Zn 1 500 ppm.

Nämä arvot koskevat ainoastaan epäpuhtauksia, joten niiden noudattamista arvioitaessa ei tarvitse ottaa huomioon metalleja, jotka ovat erottamaton osa värimolekyyliä (esim. metallikompleksivärit ja tietyt reaktiiviset värit).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

6.6   Pigmenttien epäpuhtaudet

Liukenematon väriaine, jolla ei ole affiniteettia kuituun

Käytettyjen pigmenttien metalli-ioniepäpuhtaudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: As 50 ppm; Ba 100 ppm; Cd 50 ppm; Cr 100 ppm; Hg 25 ppm; Pb 100 ppm; Se 100 ppm; Sb 250 ppm; Zn 1 000 ppm.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

6.7   Kromipeittavärjäys

Kromipeittavärjäystä ei sallita.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä aineita ole käytetty.

6.8   Metallikompleksivärit

Jos käytetään kupari-, kromi- tai nikkelipohjaisia metallikompleksivärejä:

Selluloosavärjäyksessä, jossa metallikompleksivärit ovat osa värjäysainekaavaa, jätevesien käsittelyyn (laitoksessa tai sen ulkopuolella) saa päästää alle 20 % kustakin käytetystä metallikompleksiväristä (prosessiin syötetystä määrästä).

Kaikissa muissa värjäysprosesseissa, joissa metallikompleksivärit ovat osa värjäysainekaavaa, jätevesien käsittelyyn (laitoksessa tai sen ulkopuolella) saa päästää alle 7 % kustakin käytetystä metallikompleksiväristä (prosessiin syötetystä määrästä).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on joko annettava vakuutus siitä, ettei näitä metallikompleksivärejä ole käytetty, tai toimitettava testausselosteet, jolloin testauksessa on käytettävä seuraavia menetelmiä: kuparille ja nikkelille ISO 8288, kromille EN 1233.

Vesiin joutuvat päästöt eivät saa käsittelyn jälkeen ylittää seuraavia arvoja: Cu 75 mg/kg (kuitu, lanka tai kangas); Cr 50 mg/kg; Ni 75 mg/kg.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on joko annettava vakuutus siitä, ettei näitä metallikompleksivärejä ole käytetty, tai toimitettava testausselosteet, jolloin testauksessa on käytettävä seuraavia menetelmiä: kuparille ja nikkelille ISO 8288, kromille EN 1233.

6.9   Atsovärit

Mitään sellaisia atsoväriaineita ei saa käyttää, jotka voivat hajota seuraaviksi aromaattisiksi amiineiksi:

4-aminobifenyyli

(92-67-1)

Bentsidiini

(92-87-5)

4-kloro-o-toluidiini

(95-69-2)

2-naftyyliamini

(91-59-8)

o-amino-atsotolueeni

(97-56-3)

5-nitro-o-toluidiini

(99-55-8)

4-kloorianiliini

(106-47-8)

4-metoksi-m-fenyleenidiamiini

(615-05-4)

4,4′-diaminodifenyylimetaani

(101-77-9)

3,3′-diklooribentsidiini

(91-94-1)

3,3′-dimetoksibentsidiini

(119-90-4)

3,3′-dimetyylibentsidiini

(119-93-7)

4,4′-metyleenidi-o-toluidiini

(838-88-0)

p-kresidiini

(120-71-8)

4,4′-oksidianiliini

(101-80-4)

4,4′-tiodianiliini

(139-65-1)

o-toluidiini

(95-53-4)

4-metyyli-m-fenyleenidiamiini

(95-80-7)

2,4,5-trimetyylianiliini

(137-17-7)

4-aminoatsobentseeni

(60-09-3)

o-anisidiini

(90-04-0)

2,4-ksylidiini

(95-68-1)

2,6-ksylidiini

(87-62-7)

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei tällaisia väriaineita ole käytetty. Jos vakuutuksen paikkansapitävyys tarkastetaan, on käytettävä standardeja EN 14 362-1 ja EN 14 362-2. (Huom. 4-aminoatsobentseenin osalta voidaan saada vääriä positiivisia tuloksia, mistä syystä suositellaan tulosten varmistamista).

6.10   Karsinogeeniset, mutageeniset tai lisääntymisen kannalta toksiset värit

a)

Seuraavia väriaineita ei saa käyttää:

C.I. Basic Red 9,

C.I. Disperse Blue 1,

C.I. Acid Red 26,

C.I. Basic Violet 14,

C.I. Disperse Orange 11,

C.I. Direct Black 38,

C.I. Direct Blue 6,

C.I. Direct Red 28,

C.I. Disperse Yellow 3.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä väriaineita ole käytetty.

b)

Vuodepatjoissa ei saa käyttää väriaineita tai -yhdisteitä, jotka sisältävät yli 0,1 painoprosenttia aineita, joihin hakemusajankohtana voidaan liittää jokin seuraavista vaaraa osoittavista lausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä):

R40 (rajallista näyttöä karsinogeenisesta vaikutuksesta),

R45 (aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa),

R46 (saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita),

R49 (aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä),

R60 (voi heikentää hedelmällisyyttä),

R61 (vaarallista sikiöille),

R62 (voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä),

R63 (voi olla vaarallista sikiöille),

R68 (pysyvien vaurioiden vaara),

direktiivissä 67/548/ETY säädetyllä tavalla:

Vaihtoehtoisesti luokittelu voi perustua asetukseen (EY) N:o 1272/2008. Tällöin raakamateriaaleihin ei saa lisätä aineita tai yhdisteitä, joihin on liitetty tai voidaan liittää hakemusajankohtana jokin seuraavista vaaralausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä): H351, H350, H340, H350i, H360F, H360D, H361f, H361d H360FD, H361fd, H360Fd, H360Df, H341.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei tällaisia väriaineita ole käytetty.

6.11   Mahdollisesti herkistävät värit

Seuraavia väriaineita ei saa käyttää:

C.I. Disperse Blue 3

C.I. 61 505

C.I. Disperse Blue 7

C.I. 62 500

C.I. Disperse Blue 26

C.I. 63 305

C.I. Disperse Blue 35

 

C.I. Disperse Blue 102

 

C.I. Disperse Blue 106

 

C.I. Disperse Blue 124

 

C.I. Disperse Brown 1

 

C.I. Disperse Orange 1

C.I. 11 080

C.I. Disperse Orange 3

C.I. 11 005

C.I. Disperse Orange 37

 

C.I. Disperse Orange 76

(aiempi nimi Orange 37)

 

C.I. Disperse Red 1

C.I. 11 110

C.I. Disperse Red 11

C.I. 62 015

C.I. Disperse Red 17

C.I. 11 210

C.I. Disperse Yellow 1

C.I. 10 345

C.I. Disperse Yellow 9

C.I. 10 375

C.I. Disperse Yellow 39

 

C.I. Disperse Yellow 49

 

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei näitä väriaineita ole käytetty.

6.12   Värien hienkesto (hapan, emäksinen)

Värin hienkeston (happaman ja emäksisen) on oltava vähintään tasolla 3–4 (värin muutos ja värjäävyys).

Taso 3 on kuitenkin sallittu, jos kankaiden väri on tumma (standardisyvyys > 1/1) ja ne on valmistettu regeneroidusta villasta tai niissä on yli 20 % silkkiä.

Tätä arviointiperustetta ei sovelleta valkoisiin tuotteisiin tai tuotteisiin, joita ei ole värjätty eikä painettu.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa EN-standardia: ISO 105 E04 (hapan ja emäksinen, vertailu monikuituiseen kankaaseen).

6.13   Värien märkähankauskesto

Värien märkähankauskeston on oltava vähintään tasolla 2–3. Taso 2 on kuitenkin sallittu indigovärjätylle denimille.

Tätä perustetta ei sovelleta valkoisiin tuotteisiin tai tuotteisiin, joita ei ole värjätty eikä painettu.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa EN-standardia: ISO 105 X12.

6.14   Värien kuivahankauskesto

Värien kuivahankauskeston on oltava vähintään tasolla 4.

Taso 3–4 on kuitenkin sallittu indigovärjätylle denimille.

Tätä perustetta ei sovelleta valkoisiin tuotteisiin tai tuotteisiin, joita ei ole värjätty eikä painettu.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa EN-standardia: ISO 105 X12.

7.   Liimat

Orgaanisia liuottimia sisältäviä liimoja ei saa käyttää. (Tätä arviointiperustetta ei sovelleta satunnaisiin korjauksiin käytettäviin liimoihin.) Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä tarkoitetaan kaikkia orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine lämpötilassa 293,15 K on vähintään 0,01 kPa tai joilla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa.

Sellaisia liimoja ei saa käyttää, joihin hakemusajankohtana voidaan liittää jokin seuraavista vaaraa osoittavista lausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä):

Karsinogeeninen (R45, R49, R40),

Perimää vaurioittava (R46, R40),

Lisääntymisen kannalta vaarallinen (R60–R63),

Myrkyllinen (R23–R28).

Vaarallisten kemikaalien luokitusta ja merkintöjä koskevan EU:n luokitusjärjestelmän mukaisesti (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY (5).

Vaihtoehtoisesti luokittelu voi perustua asetukseen (EY) N:o 1272/2008. Tällöin raakamateriaaleihin ei saa lisätä aineita tai yhdisteitä, joihin on liitetty tai voidaan liittää hakemusajankohtana jokin seuraavista vaaralausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä): H351, H350, H340, H350i, H360F, H360D, H361f, H361d, H360FD, H361fd, H360Fd, H360Df, H331, H330, H311, H301, H310, H300, H370, H372.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, että käytetyt liimat ovat tämän arviointiperusteen mukaisia, ja toimitettava todentamista tukevat asiakirjat.

8.   Haihtuvien ja puolihaihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt koko patjasta

Koko patjan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt eivät saa kammiotestissä ylittää seuraavia päästörajoja määritettyinä vastaavasti kuin AgBB:n vuonna 2005 kehittämässä rakennustuotteiden VOC-päästöjen terveysriskien arviointiprosessissa (saatavilla osoitteessa www.umweltbundesamt.de/building-products/agbb.htm).

Aine

Lopullinen arvo, 7. päivä

Lopullinen arvo, 28. päivä

Formaldehydi

< 60 μg/m3

(< 0,05 ppm)

< 60 μg/m3

(< 0,05 ppm)

Muut aldehydit

< 60 μg/m3

(< 0,05 ppm)

< 60 μg/m3

(< 0,05 ppm)

Orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä (keräysalue: C6–C16)

< 500 μg/m3

< 200 μg/m3

Orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä (keräysalue yli C16)

< 100 μg/m3

< 40 μg/m3

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavia standardeja: EN 13419-1 ja EN 13419-2. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden analyysi on tehtävä ISO 16000-6 -standardin mukaisesti.

9.   Koko patjassa käytettävät palonsuoja-aineet

Tuotteessa saa käyttää ainoastaan sellaisia palonsuoja-aineita, jotka ovat kemiallisesti sitoutuneet patjan materiaaleihin tai materiaalipintoihin (reaktiiviset palonsuoja-aineet). Jos käytetyt palonsuoja-aineet on luokiteltu johonkin jäljempänä lueteltuun vaararyhmään siten kuin säädetään direktiivissä 67/548/ETY ja sen myöhemmissä muutoksissa, palonsuoja-aineiden kemiallisten ominaisuuksien on muututtava käytön aikana siten, ettei niitä ole enää syytä luokitella mihinkään kyseisistä vaararyhmistä. (Alle 0,1 prosenttia palonsuoja-aineesta saa säilyä siinä muodossa, jossa se oli ennen sen käyttöä.)

R40 (rajallista näyttöä karsinogeenisesta vaikutuksesta),

R45 (aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa),

R46 (saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita),

R49 (aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä),

R50 (erittäin myrkyllistä vesieliöille),

R51 (myrkyllistä vesieliöille),

R52 (haitallista vesieliöille),

R53 (voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä),

R60 (voi heikentää hedelmällisyyttä),

R61 (vaarallista sikiöille),

R62 (voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä),

R63 (voi olla vaarallista sikiöille),

R68 (pysyvien vaurioiden vaara),

direktiivissä 67/548/ETY säädetyllä tavalla:

Patjoissa ei sallita palonsuoja-aineita, jotka on ainoastaan fysikaalisesti lisätty patjan materiaaleihin tai pinnoitteisiin (lisättävät palonsuoja-aineet).

Vaihtoehtoisesti luokittelu voi perustua asetukseen (EY) N:o 1272/2008. Tällöin raakamateriaaleihin ei saa lisätä aineita tai yhdisteitä, joihin on liitetty tai voidaan liittää hakemusajankohtana jokin seuraavista vaaralausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä): H351, H350, H340, H350i, H400, H410, H411, H412, H413, H360F, H360D, H361f, H361d H360FD, H361fd, H360Fd, H360Df, H341.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei lisättäviä palonsuoja-aineita ole käytetty, ja tapauksen mukaan ilmoitettava, mitä reaktiivisia palonsuoja-aineita on käytetty, sekä toimitettava asiakirjat (esim. käyttöturvallisuustiedotteet) ja/tai vakuutukset, joista käy ilmi, että käytetyt palonsuoja-aineet ovat tämän arviointiperusteen mukaisia.

10.   Biosidit lopullisessa tuotteessa

Sallittuja ovat ainoastaan biosidituotteet, jotka sisältävät biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (6), liitteisiin I, IA ja IB kuuluvia sellaisia tehoaineita, jotka on hyväksytty käytettäviksi vuodepatjoissa direktiivin 98/8/EY liitteen V mukaisesti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, ettei biosidituotteita ole käytetty, tai luettelo käytetyistä biosidituotteista.

11.   Kestävyys

Kotitalouskäyttöön tarkoitetun vuodepatjan käyttöikä on 10 vuotta. Muuhun käyttöön (esim. vankilat ja hotellit) tarkoitettujen vuodepatjojen käyttöikä saa poiketa tästä.

Aikuisten patja:

korkeudenmenetys: < 15 %

kiinteydenmenetys: < 20 %

Vauvojen patja:

korkeudenmenetys: < 15 %

kiinteydenmenetys: < 20 %

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: EN 1957. Korkeuden- ja kiinteydenmenetyksellä tarkoitetaan kestävyystestin alussa (100 syklin jälkeen) ja lopussa (30 000 syklin jälkeen) tehtyjen mittausten välistä eroa.

12.   Pakkausvaatimukset

Käytettävän pakkauksen on oltava:

valmistettu kierrätyskelpoisesta materiaalista,

varustettu muovityypin merkinnällä ISO 11469 -standardin mukaisesti.

Pakkauksessa on oltava seuraava teksti:

”Lisätietoja siitä, miksi tälle tuotteelle on myönnetty kukkatunnus, saa internetsivulta: http://www.ecolabel.eu

Kysy paikallisilta viranomaisilta, mikä on paras tapa hävittää vanhat patjat.”

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava mallikappale pakkauksesta ja tuotteen mukana toimitettavista tiedoista sekä vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

13.   Ympäristömerkin tiedot

Ympäristömerkin kentässä 2 on oltava seuraava teksti:

”minimoi sisäilman pilaantumisen,”

”vaarallisten aineiden käyttöä rajoitettu,”

”kestävä ja korkealaatuinen.”

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava mallikappale pakkauksesta merkintöineen sekä vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.


(1)  EYVL L 196, 16.8.1967, s. 1.

(2)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(3)  Näitä kysymyksiä käsitellään metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevasta EU:n toimintaohjelmasta annetussa komission tiedonannossa.

(4)  EUVL L 104, 8.4.2004, s. 1.

(5)  EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.

(6)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.


III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

5.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 203/81


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2009/599/YUTP,

tehty 4 päivänä elokuuta 2009,

Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 2006/795/YUTP täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Korean (1) demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä 20 päivänä marraskuuta 2006 hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan 2006/795/YUTP ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä marraskuuta 2006 Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevia rajoittavia toimenpiteitä koskevan yhteisen kannan 2006/795/YUTP, jolla pantiin täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1718 (2006), jäljempänä ”päätöslauselma 1718 (2006)”.

(2)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä heinäkuuta 2009 yhteisen kannan 2009/573/YUTP (2), jolla muutettiin yhteistä kantaa 2006/795/YUTP ja pantiin täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1874 (2009).

(3)

Päätöslauselmalla 1718 (2006) perustettu pakotekomitea nimesi 24 päivänä huhtikuuta ja 16 päivänä heinäkuuta 2009 ne henkilöt ja yhteisöt, joihin olisi kohdistettava rajoittavia toimenpiteitä.

(4)

Yhteisen kannan 2006/795/YUTP liitteessä I olevat luettelot henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, olisi korvattava tämän mukaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan yhteisen kannan 2006/795/YUTP liitteessä I olevat henkilöiden ja yhteisöjen luettelot tämän päätöksen liitteessä olevilla luetteloilla.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 4 päivänä elokuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT


(1)  EUVL L 322, 22.11.2006, s. 32.

(2)  EUVL L 197, 29.7.2009, s. 111.


LIITE

”LIITE I

a)   Luettelo 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä

 

Nimi

Peitenimi

Syntymäaika

Nimeämispäivä

Muut tiedot

1.

Yun Ho-jin

alias Yun Ho-chin

13.10.1944

16.7.2009

Johtaja, Namchongang Trading Corporation; valvoo uraanin rikastamisohjelmaan tarvittavien laitteiden tuontia.

2.

Ri Je-son

alias Ri Che-son

1938

16.7.2009

Johtaja, General Bureau of Atomic Energy (GBAE), Korean demokraattisen kansantasavallan ydinenergiaohjelmaa ohjaava virasto; edistää useita ydinalan hankkeita, mukaan lukien GBAE:n valvonnassa olevat Yongbyon Nuclear Research Centre ja Namchongang Trading Corporation.

3.

Hwang Sok-hwa

 

 

16.7.2009

Johtaja, General Bureau of Atomic Energy (GBAE); osallistuu Korean demokraattisen kansantasavallan ydinenergiaohjelmaan; päällikkö, Scientific Guidance Bureau, GBAE; tiedekomitean jäsen, Joint Institute for Nuclear Research.

4.

Ri Hong-sop

 

1940

16.7.2009

Entinen johtaja, Yongbyon Nuclear Research Centre, valvoi kolmea keskeistä laitosta, jotka osallistuvat ydinasekelpoisen plutoniumin tuotantoon: Fuel Fabrication Facility, Nuclear Reactor ja Reprocessing Plant.

5.

Han Yu-ro

 

 

16.7.2009

Johtaja, Korea Ryongaksan General Trading Corporation; osallistuu Korean demokraattisen kansantasavallan ballistisia ohjuksia koskevaan ohjelmaan.


b)   Luettelo 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista yhteisöistä

 

Nimi

Peitenimi

Sijainti

Nimeämispäivä

Muut tiedot

1.

Korea Mining Development Trading Corporation

alias CHANGGWANG SINYONG CORPORATION; alias EXTERNAL TECHNOLOGY GENERAL CORPORATION; alias DPRKN MINING DEVELOPMENT TRADING COOPERATION; alias ’KOMID’

Central District, Pyongyang, DPRK.

24.4.2009

Ensisijainen asekauppias ja ballististisiin ohjuksiin ja tavanomaisiin aseisiin liittyvien tavaroiden ja laitteiden pääasiallinen viejä.

2.

Korea Ryonbong General Corporation

alias KOREA YONBONG GENERAL CORPORATION; alias LYONGAKSAN GENERAL TRADING CORPORATION

Pot’onggang District, Pyongyang, DPRK; Rakwon-dong, Pothonggang District, Pyongyang, DPRK.

24.4.2009

Puolustusalan monialayritys, joka on erikoistunut hankintoihin Korean demokraattisen kansantasavallan puolustusteollisuudelle ja tukee valtion sotatarviketeollisuuden myyntitoimintaa.

3.

Tanchon Commercial Bank

alias CHANGGWANG CREDIT BANK; alias KOREA CHANGGWANG CREDIT BANK

Saemul 1-Dong Pyongchon District, Pyongyang, DPRK.

24.4.2009

Korean demokraattisen kansantasavallan tärkein rahoitusyhtiö, joka rahoittaa tavanomaisten aseiden, ballististen ohjusten sekä niiden valmistamiseen ja kokoamiseen liittyvien tavaroiden myyntitoimintaa.

4.

Namchongang Trading Corporation

alias NCG; alias NAMCHONGANG TRADING; alias NAM CHON GANG CORPORATION; alias NOMCHONGANG TRADING CO; alias NAM CHONG GAN TRADING CORPORATION

Pyongyang, DPRK.

16.7.2009

Namchongang on kauppaa harjoittava yhtiö Korean demokraattisessa kansantasavallassa, joka toimii GBAE:n (General Bureau of Atomic Energy) alaisuudessa. Namchongang on osallistunut Japanista peräisin olevien, Korean demokraattisessa kansantasavallassa olevassa ydinvoimalaitoksessa tunnistettujen tyhjiöpumppujen hankintaan sekä erääseen saksalaiseen henkilöön ja ydinenergiaan liittyvään hankintatoimintaan. Lisäksi se on osallistunut alumiiniputkien ja muiden uraanin rikastamisohjelmaan soveltuvien laitteiden hankintaan 1990-luvun loppupuolelta. Sen edustaja on entinen diplomaatti, joka oli Korean demokraattisen kansantasavallan edustaja Kansainvälisessä atomienergiajärjestön (IAEA), Yongbyon ydinvoimalaitosten tarkastuksessa vuonna 2007. Namchongangin toimet ovat erityisen huolestuttavia Korean demokraattisen kansantasavallan aiempien joukkotuhoaseiden levittämiseen liittyvien toimien vuoksi.

5.

Hongkong Electronics

alias HONG KONG ELECTRONICS KISH CO

Sanaee St., Kish Island, Iran

16.7.2009

Yrityksen omistaa tai sitä kontrolloi Tanchon Commercial Bank ja KOMID tai se toimii tai sen on tarkoitus toimia niiden laskuun tai puolesta. Hongkong Electronics on siirtänyt miljoonia dollareita joukkotuhoaseiden levittämiseen liittyviä varoja Tanchon Commercial Bank -pankin ja KOMID:n puolesta (komitea nimesi molemmat huhtikuussa 2009) vuodesta 2007. Hongkong Electronics on helpottanut rahansiirtoa Iranista Korean demokraattiseen kansantasavaltaan KOMID:n puolesta.

6.

Korea Hyoksin Trading Corporation

alias KOREA HYOKSIN EXPORT AND IMPORT CORPORATION

Rakwon-dong, Pothonggang District, Pyongyang, DPRK.

16.7.2009

Korean demokraattisessa kansantasavallassa (Pyongyang) toimiva yritys, joka on Korea Ryonbong General Corporation -yrityksen alainen (komitea nimesi huhtikuussa 2009) ja osallistuu joukkotuhoaseiden kehittämiseen.

7.

General Bureau of Atomic Energy (GBAE)

alias General Department of Atomic Energy (GDAE)

Haeudong, Pyongchen District, Pyongyang, DPRK.

16.7.2009

GBAE on vastuussa Korean demokraattisen kansantasavallan ydinenergiaohjelmasta, johon kuuluu Yongbyon Nuclear Research Centre ja sen 5 MWe:n (25 MWt:n) tehoinen plutoniumin tuotantoon liittyvä tutkimusreaktori sekä polttoaineen tuotantoon ja jälleenkäsittelyyn liittyvät laitokset. GBAE:lla on ollut ydinvoimaan liittyviä kokouksia ja keskusteluja Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa. GBAE on Korean demokraattisen kansantasavallan tärkein ydinenergiaohjelmia valvova virasto, Yongbyon Nuclear Research Centre -keskuksen toiminta mukaan luettuna.

8.

Korean Tangun Trading Corporation

 

Pyongyang, DPRK.

16.7.2009

Korea Tangun Trading Corporation on Korean demokraattisen kansantasavallan Second Academy of Natural Sciences -laitoksen alainen ja pääasiassa vastuussa tarvike- ja teknologiahankinnoista, jotka tukevat Korean demokraattisen kansantasavallan puolustusalan tutkimus- ja kehitysohjelmia mukaan lukien muun muassa joukkotuhoaseet ja niiden laukaisua koskevat järjestelmät ja hankinnat, asiaa koskevien monenvälisten valvontajärjestelmien nojalla valvotut tai kielletyt materiaalit mukaan luettuina.”