		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.202.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 202

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 4. elokuu 2009

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 700/2009, annettu 3 päivänä elokuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 701/2009, annettu 3 päivänä elokuuta 2009, voin yksityiselle varastoinnille myönnettävän tuen määrän vahvistamisesta ennakolta vuodeksi 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 1182/2008 muuttamisesta	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 702/2009, annettu 3 päivänä elokuuta 2009, viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tukiohjelmien, kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan, tuotantokyvyn ja viinialan tarkastusten osalta annetun asetuksen (EY) N:o 555/2008 muuttamisesta ja oikaisemisesta	5
		DIREKTIIVIT
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/80/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisesta (kodifioitu toisinto) ( 1 )	16
	*	Komission direktiivi 2009/97/EY, annettu 3 päivänä elokuuta 2009, täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivien 2002/53/EY ja 2002/55/EY 7 artiklan soveltamiseksi eräiden viljelykasvilajien ja vihanneslajien lajiketarkastuksiin sisältyvien ominaisuuksien vähimmäismäärän sekä tarkastusten vähimmäisedellytysten osalta annettujen direktiivien 2003/90/EY ja 2003/91/EY muuttamisesta ( 1 )	29

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto
	2009/586/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 16 päivänä helmikuuta 2009, Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan hallituksen sopimuksen tekemisestä kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä	35
	Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan hallituksen sopimus kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä	36
	2009/587/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009, liiallisen alijäämän olemassaolosta Maltassa	42
	2009/588/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009, liiallisen alijäämän olemassaolosta Liettuassa	44
	2009/589/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009, liiallisen alijäämän olemassaolosta Puolassa	46
	2009/590/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009, liiallisen alijäämän olemassaolosta Romaniassa	48
	2009/591/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009, liiallisen alijäämän olemassaolosta Latviassa	50
	2009/592/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Latvialle tehdyn päätöksen 2009/290/EY muuttamisesta	52
	2009/593/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 27 päivänä heinäkuuta 2009, kansallisten keskuspankkien ulkopuolisten tilintarkastajien hyväksymisestä tehdyn päätöksen 1999/70/EY muuttamisesta Banka Slovenijen ulkopuolisten tilintarkastajien osalta	53
	Euroopan keskuspankki
	2009/594/EY
*	Euroopan keskuspankin päätös tehty 17 päivänä heinäkuuta 2009 Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2006/17 muuttamisesta (EKP/2009/19)	54
	SUUNTAVIIVAT
	Euroopan keskuspankki
	2009/595/EY
*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2009, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen EKP/2006/16 muuttamisesta (EKP/2009/18)	65

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
	2009/596/YUTP
*	Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EUJUST LEX/1/2009, tehty 3 päivänä heinäkuuta 2009, Irakia varten toteutettavan Euroopan unionin yhdennetyn oikeusvaltio-operaation, EUJUST LEX, operaation johtajan nimittämisestä	82
	2009/597/YUTP
*	Neuvoston päätös 2009/597/YUTP, tehty 27 päivänä heinäkuuta 2009, Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta-operaatio), koskevan Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta	83
	Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välinen sopimus Kroatian tasavallan osallistumisesta Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta-operaatio)	84


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI	Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 700/2009,

annettu 3 päivänä elokuuta 2009,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä elokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	26,9
0702 00 00	ZZ	26,9
0707 00 05	MK	25,2
	TR	100,7
	ZZ	63,0
0709 90 70	TR	99,9
0709 90 70	ZZ	99,9
0805 50 10	AR	67,9
	UY	60,3
	ZA	67,3
	ZZ	65,2
0806 10 10	EG	156,1
	MA	135,1
	TR	134,8
	ZA	127,1
	ZZ	138,3
0808 10 80	AR	121,2
	BR	85,9
	CL	86,1
	CN	81,7
	NZ	107,5
	US	105,4
	ZA	91,4
	ZZ	97,0
0808 20 50	AR	105,2
	CL	77,9
	TR	147,8
	ZA	102,4
	ZZ	108,3
0809 20 95	TR	263,6
	US	342,7
	ZZ	303,2
0809 30	TR	148,5
0809 30	ZZ	148,5
0809 40 05	BA	39,5
0809 40 05	ZZ	39,5

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 701/2009,

annettu 3 päivänä elokuuta 2009,

voin yksityiselle varastoinnille myönnettävän tuen määrän vahvistamisesta ennakolta vuodeksi 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 1182/2008 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet merkittävästi maailmanlaajuisen tarjonnan lisäännyttyä ja kysynnän vähennyttyä rahoitus- ja talouskriisin vuoksi. Maitotuotteiden yhteisön markkinahinnat ovat laskeneet huomattavasti. Tämän vuoden alusta alkaen toteutettujen erilaisten markkinatoimenpiteiden ansiosta yhteisön hinnat ovat vakiintuneet tukihintojen tasolle. On välttämätöntä, että kyseisiä markkinatukitoimenpiteitä, erityisesti yksityistä varastointia, sovelletaan niin kauan kuin on tarpeen, jotta vältetään hintojen aleneminen entisestään sekä yhteisön markkinoiden häiriöt.

(2)	Komission asetuksessa (EY) N:o 826/2008 (2) vahvistetaan yhteiset säännöt yksityisen varastoinnin tuen myöntämisestä eräiden maataloustuotteiden alalla.

(3)	Voin yksityiselle varastoinnille myönnettävän tuen määrän vahvistamisesta ennakolta vuodeksi 2009 28 päivänä marraskuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1182/2008 (3) 4 artiklan 2 kohdan mukaan voin sopimusvarastointijakso päättyy 15 päivänä elokuuta 2009.

(4)	Nykyisen ja ennustettavissa olevan markkinatilanteen perusteella on tarpeen jatkaa yksityisen varastoinnin tukea voille, joka viedään sopimusvarastoon 15 päivän elokuuta 2009 ja 28 päivän helmikuuta 2010 välisenä aikana.

(5)	Markkinoiden liikatarjonnan välttämiseksi 15 päivän elokuuta 2009 jälkeen varastoon vietyjen tuotteiden varastosta poistamisen olisi tapahduttava aikaisintaan 16 päivästä elokuuta 2010 alkaen, ja sopimusvarastointijakson olisi oltava enintään 365 päivää.

(6)	Hallinnon tehostamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja voin varastoinnin erityistilanne huomioon ottaen asetuksen (EY) N:o 826/2008 36 artiklan 6 kohdassa säädetyt tarkastukset olisi tehtävä ainakin puolelle kaikista sopimuksista. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön kyseistä artiklaa koskeva poikkeus.

(7)	Toimenpiteen jatkamisesta johtuvan varastointijakson pituuden vuoksi asetuksen (EY) N:o 826/2008 31 artiklan 1 kohdassa säädettyä ennakkomaksua olisi mukautettava 15 päivän elokuuta 2009 jälkeen varastoon vietyjen tuotteiden osalta.

(8)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1182/2008 olisi muutettava.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1182/2008 seuraavasti:

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 28 artiklan a alakohdassa tarkoitetun suolatun ja suolattoman voin yksityiselle varastoinnille myönnettävästä tuesta sellaisen voin osalta, joka on viety sopimusvarastoon viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2010.”

Korvataan 4 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Sopimusvarastoon viennin on tapahduttava

a)	1 päivän tammikuuta ja 15 päivän elokuuta välisenä aikana; tai

b)	16 päivän elokuuta 2009 ja 28 päivän helmikuuta 2010 välisenä aikana.

3. Varastosta poistaminen voi tapahtua aikaisintaan

a)	16 päivästä elokuuta 2009 alkaen, kun kyseessä ovat tuotteet, jotka on viety sopimusvarastoon 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla ajanjaksolla;

b)	16 päivästä elokuuta 2010 alkaen, kun kyseessä ovat tuotteet, jotka on viety sopimusvarastoon 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ajanjaksolla.

4. Sopimusvarastointi päättyy

a)	varastostapoistamista edeltävänä päivänä tai viimeistään varastoonvientiä seuraavan vuoden helmikuun viimeisenä päivänä, kun kyseessä ovat tuotteet, jotka on viety sopimusvarastoon 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla ajanjaksolla;

b)	varastosta poistamista edeltävänä päivänä, kun kyseessä ovat tuotteet, jotka on viety sopimusvarastoon 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ajanjaksolla.

5. Tukea voidaan myöntää ainoastaan sopimusvarastoinnille, jonka kesto on

a)	90–227 päivää, kun kyseessä ovat tuotteet, jotka on varastoitu 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla ajanjaksolla;

b)	enintään 365 päivää, kun kyseessä ovat tuotteet, jotka on varastoitu 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ajanjaksolla.”

Lisätään 6 artiklaan kohdat seuraavasti:

”3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 826/2008 31 artiklan 2 kohdassa säädetään, tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ajanjaksolla sopimusvarastoon viedyn voin ennakkomaksu ei voi olla suurempi kuin 168 päivän varastointijaksoa vastaavan tuen määrä.

4. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 826/2008 36 artiklan 6 kohdassa säädetään, sopimusvarastoinnin päättyessä tarkastuksesta vastaavan viranomaisen on koko elokuusta 2009 helmikuuhun 2010 kestävän varastostapoistokauden ajan tehtävä otantatarkastuksia voin painon ja tunnistetietojen todentamiseksi ainakin puolelle sopimuksista.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 223, 21.8.2008, s. 3.

(3) EUVL L 319, 29.11.2008, s. 49.

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/5

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 702/2009,

annettu 3 päivänä elokuuta 2009,

viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tukiohjelmien, kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan, tuotantokyvyn ja viinialan tarkastusten osalta annetun asetuksen (EY) N:o 555/2008 muuttamisesta ja oikaisemisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden on toimitettava huomattava määrä tietoja taulukkomuodossa komission asetuksen (EY) N:o 555/2008 (2) mukaisesti ja että jäsenvaltioiden lainsäädäntö on usein saatavilla sähköisesti, on jäsenvaltioiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi asianmukaista säätää, että jäsenvaltiot voivat noudattaa kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädettyä tukiohjelmaehdotukseen liittyvän lainsäädännön komissiolle tiedoksiantamista koskevaa velvollisuutta ilmoittamalla kyseisen lainsäädännön internetosoitteen.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 555/2008 10 artiklan b alakohdassa on virheellinen viittaus kyseisessä artiklassa säädettyihin edellytyksiin. Koska edellytyksistä ei säädetä kyseisessä artiklassa vaan kyseisessä asetuksessa, asianomaisen alakohdan sanamuoto olisi korjattava.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 555/2008 19 artiklassa säädetään investointitoimenpiteiden taloushallinnosta. Määrärahojen käytön parantamiseksi on aiheellista säätää mahdollisuudesta suorittaa maksut eräiden tietyn toimenpiteen toimien toteuttamisen jälkeen varmistaen samalla, että asianomaisessa hakemuksessa tarkoitettu toimenpide saatetaan kokonaisuudessaan päätökseen. Lisäksi investointihankkeiden toteuttamisen helpottamiseksi nykyisessä talous- ja rahoituskriisissä ennakkomaksujen enimmäismäärää olisi nostettava vuosina 2009 ja 2010.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 n ja 180 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat myöntää kansallista tukea kyseisen asetuksen 103 p, 103 t ja 103 u artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin valtiontukea koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan perustamissopimuksen 87 ja 89 artiklaa, mutta tukiin, joita jäsenvaltiot myöntävät asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisesti ja kyseisen asetuksen 103 n artiklan 4 kohdan nojalla, ei sovelleta perustamissopimuksen 88 artiklaa. Koska valtiontuesta ei näin ollen tarvitse ilmoittaa yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 659/1999 (3) ja sen täytäntöönpanoasetuksissa säädetyssä muodossa sen valvomiseksi, ovatko tuet valtiontukisääntöjen mukaisia, olisi säädettävä yksinkertaistetusta tiedonannosta.

(5)

Se, että tuottaja peruuttaa raivauspalkkiota koskevan hakemuksensa tai raivaa vain osan hakemuksessa ilmoitetusta alasta tai jättää sen kokonaan raivaamatta, vaarantaa tälle toimenpiteelle varattujen yhteisön määrärahojen tehokkaan käytön. Olisi säädettävä, että jäsenvaltiot voivat asetuksen (EY) N:o 555/2008 70 artiklan 2 kohdassa säädettyjen seuraamusten lisäksi päättää, ettei asianomaisten tuottajien hakemuksia aseteta seuraavina varainhoitovuosina ensimmäiselle sijalle.

(6)

Hyväksymisprosentin soveltaminen aiheuttaa suhteettoman hallinnollisen taakan jäsenvaltioille, joissa raivaushakemukset koskevat varsin pientä alaa. Sen vuoksi jäsenvaltiot olisi vapautettava hyväksymisprosentin soveltamisesta, jos tukikelpoisissa hakemuksissa tarkoitettu ala jää tietyn kynnyksen alapuolelle.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 555/2008 liitteessä VI esitetään tiedot, jotka vaaditaan tilatukijärjestelmässä viinitarhoille myönnetyistä tuista. Kyseisen asetuksen liitteessä VII esitetään tiedot, jotka vaaditaan tilatukijärjestelmässä viinitarhoille myönnettyihin tukiin liittyvästä alasta ja tuen keskimääräisestä määrästä. Sen jälkeen kun tukioikeudet on myönnetty, ei ole enää mahdollista tehdä eroa sen maan käyttötarkoituksen suhteen, johon ne alun perin myönnettiin, eikä hakijaa vaadita ilmoittamaan, sisältyykö hakijan vuotuiseen tilatukihakemukseen viininviljelyalaa. Lisäksi komissiolle toimitetaan tilatukijärjestelmää koskevat kokonaistiedot yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 795/2004 (4) mukaisesti. Näihin tietoihin sisältyvät myös viininviljelyalat. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 555/2008 asianomaisista taulukoista olisi poistettava tilatukijärjestelmässä myönnettäviä tukia koskevat rivit.

(8)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 555/2008 olisi muutettava.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 555/2008 seuraavasti:

Korvataan 2 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi 1 kohdassa tarkoitettuun tukiohjelmaehdotukseen liittyvä lainsäädäntönsä heti kun se on annettu tai sitä on muutettu. Tiedoksianto voidaan tehdä ilmoittamalla komissiolle internetosoite, jossa asianomainen lainsäädäntö on julkisesti saatavilla.”

Korvataan 10 artiklan b alakohta seuraavasti:

”b)	toimenpiteen jatko on mahdollisine muutoksineen tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukainen.”

Korvataan 19 artikla seuraavasti:

”19 artikla

Taloushallinto

1. Tuki maksetaan sen jälkeen, kun on varmistettu, että jokin toimi tai kaikki tukihakemuksessa tarkoitetut toimet (sen mukaan, miten jäsenvaltio on päättänyt hallinnoida toimenpidettä) on toteutettu ja tarkastettu paikalla.

Jos tuki maksetaan tavallisesti vasta kaikkien toimien toteuttamisen jälkeen, toteutetuille yksittäisille toimille on ensimmäisestä alakohdasta poiketen maksettava tuki, jos jäljellä olevia toimia ei ole voitu toteuttaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 (5) 31 artiklassa tarkoitettujen ylivoimaisten esteiden tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

Jos tarkastus osoittaa, että tukihakemuksessa tarkoitettua toimikokonaisuutta ei ole kokonaisuudessaan toteutettu muista syistä kuin asetuksen (EY) N:o 73/2009 31 artiklassa tarkoitettujen ylivoimaisten esteiden tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ja tuki on maksettu tukihakemuksessa tarkoitettuun toimikokonaisuuteen kuuluvan yksittäisen toimen toteuttamisen jälkeen, jäsenvaltion on päätettävä periä tuki takaisin.

2. Investointituen saajat voivat pyytää toimivaltaisilta maksajavirastoilta ennakkoa, jos tämä mahdollisuus on mainittu kansallisessa tukiohjelmassa.

Ennakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia investointiin liittyvästä julkisesta tuesta, ja ennakon maksamisen edellytyksenä on 110 prosenttia ennakon määrästä olevan pankkitakuun tai vastaavan vakuuden asettaminen. Kun kyseessä ovat investoinnit, joista tehtiin tuen myöntämistä koskeva yksittäinen päätös vuonna 2009 tai 2010, ennakon määrää voidaan kuitenkin lisätä enintään 50 prosenttiin kyseiseen investointiin liittyvästä julkisesta tuesta.

Vakuus vapautetaan, kun toimivaltainen maksajavirasto vahvistaa, että investoinnista aiheutuvat todelliset menot ylittävät ennakon määrän.

Lisätään II osaston III lukuun 37 a artikla seuraavasti:

”37 a artikla

Valtiontukeen liittyvät tiedonannot

1. Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 5 artiklan 8 kohdassa, 16 artiklan kolmannessa kohdassa ja 20 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, jos jäsenvaltiot myöntävät valtiontukea neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (6) 103 n artiklan 4 kohdan mukaisesti, niiden on annettava komissiolle tiedoksi

a)	luettelo perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan mukaisesti jo sallituista tukitoimenpiteistä, joita käytetään ohjelmien täytäntöönpanossa, tai perustelut sille, miksi asianomainen kansallinen tuki on vapautettu ilmoitusvelvollisuuksista;

b)	muissa tapauksissa tiedot, jotka tarvitaan kilpailusääntöjen noudattamisen arvioimiseksi.

2. Jos 1 artiklan a alakohtaa sovelletaan, jäsenvaltioiden on täytettävä liitteessä VIII c oleva taulukko 1 ja merkittävä siihen

a)	myönnetäänkö tuki maataloustuotteiden alkutuotantoon vähämerkityksistä tukea koskevan komission asetuksen (EY) N:o 1535/2007 (7) mukaisesti vai maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 (8) mukaisesti; tai

b)	rekisterinumero ja viittaus neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 (9) perusteella annettuun komission poikkeusasetukseen, jonka mukaisesti toimenpide otettiin käyttöön; tai

c)	tapauksen numero ja viitenumero, jolla komissio on todennut toimenpiteen olevan perustamissopimuksen mukainen.

3. Jos sovelletaan 1 kohdan b alakohtaa, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle

a)	liitteessä VIII c oleva taulukko 2 jokaisesta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 p, 103 t ja 103 u artiklassa tarkoitetusta toimenpiteestä, jolle on myönnetty kansallista tukea;

b)	liitteessä VIII c oleva taulukko 3, jos kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 p artiklassa tarkoitettuun kolmansien maiden markkinoilla tapahtuvaan menekinedistämiseen myönnetty kansallinen tuki;

c)	liitteessä VIII c oleva taulukko 4, jos kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 t artiklassa tarkoitettuun satovakuutukseen myönnetty kansallinen tuki;

d)	liitteessä VIII c oleva taulukko 5, jos kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 u artiklassa tarkoitettuun investointiin myönnetty kansallinen tuki.

4. Kaikkien liitteen VIII c taulukoissa ilmoitettujen tietojen on oltava paikkansapitäviä koko ohjelman keston ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ohjelmiin myöhemmin tehtävien muutosten soveltamista.

5. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 n artiklan 4 kohdassa säädetään, ja rajoittamatta tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan soveltamista kansallista tukea myöntävän jäsenvaltion on muutettava tukiohjelmaansa täyttämällä liitteessä VIII b olevat asiaankuuluvat taulukot viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2009. Kyseisiin muutoksiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 k artiklan 2 kohtaa.

Lisätään 70 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Jos tuottaja jonakin varainhoitovuonna peruuttaa raivauspalkkiohakemuksensa tai raivaa hakemuksessa ilmoitetun alan vain osittain tai jättää sen kokonaan raivaamatta, jäsenvaltio voi päättää, ettei asianomaisen tuottajan hakemuksia aseteta seuraavina varainhoitovuosina ensimmäiselle sijalle asetuksen (EY) N:o 1234/2007 85 s artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti.”

Lisätään 71 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Hyväksymisprosenttia ei sovelleta jäsenvaltioihin, joiden asetuksen (EY) N:o 1234/2007 85 s artiklan 2 kohdan mukaisesti tiedoksi antamat tukikelpoiset hakemukset koskevat alle 50 hehtaarin pinta-alaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.”

7)	Poistetaan liitteessä VI oleva tilatukijärjestelmää koskeva rivi 1.

8)	Poistetaan liitteessä VII oleva tilatukijärjestelmää koskeva rivi 1.

9)	Lisätään liitteen VIII b jälkeen liite VIII c tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklan 4 ja 9 kohtaa sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 170, 30.6.2008, s. 1.

(3) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(4) EUVL L 141, 30.4.2004, s. 1.

(5) EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16.”

(6) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(7) EUVL L 337, 21.12.2007, s. 35.

(8) EUVL L 379, 28.12.2006, s. 5.

(9) EUVL L 142, 14.5.1998, s. 1.”

LIITE

”LIITE VIII c

Taulukko 1

Tiedot perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan mukaisesti jo hyväksytyistä tukiohjelmista tai tiedot toimenpiteen vapauttamisesta ilmoitusvelvollisuuksista (1)

Jäsenvaltio (2): …

Asianomaiset alueet (tarvittaessa):…

Toimenpiteen koodi	Tukitoimenpiteen nimi	Ohjelman oikeusperusta	Tukitoimenpiteen kesto

Ilmoitetaan seuraavat tiedot:

—	vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen mukaisten toimenpiteiden osalta: onko toimenpiteessä myönnetty tuki vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY) N:o 1535/2007 (alkutuotanto) vai asetuksen (EY) N:o 1998/2006 (maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen) mukainen (3),

—	hyväksyttyjen tukiohjelmien osalta: viittaus komission valtiontuen hyväksymispäätökseen, myös valtiontuen numero ja hyväksyntäkirjeen viitetiedot,

—	ryhmäpoikkeustuen osalta: viittaus ryhmäpoikkeusasetukseen (joko asetus (EY) N:o 1857/2006 tai komission asetus (EY) N:o 800/2008 (4)) sekä rekisterinumero.

Taulukko 2

Yleinen tietolomake (5)

Jäsenvaltio (6): …

Asianomaiset alueet (tarvittaessa): …

1. Tiedot tuesta

1.1	Tuen nimike (tai tuensaajayrityksen nimi, jos kyseessä on yksittäinen tuki): …

1.2

Lyhyt kuvaus tuen tarkoituksesta:

…

Ensisijainen tavoite (valitaan vain yksi):

	Menekinedistäminen kolmansissa maissa (asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 p artikla)
	Satovakuutus (asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 t artikla)
	Investointi (asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 u artikla)

1.3.

Tukiohjelma – Yksittäinen tuki

Tämä ilmoitus koskee

	tukiohjelmaa
	yksittäistä tukea

2. Kansallinen oikeusperusta

Kansallisen oikeusperustan otsikko ja täytäntöönpanosäännökset:

…

3. Tuensaajat

3.1

Tuensaajan/-saajien sijaintipaikka

	tukea saamaton alue/saamattomat alueet
	EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukeen oikeutettu alue/ oikeutetut alueet (NUTS 3 -aso tai sitä alhaisempi taso)
	EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukeen oikeutettu alue/oikeutetut alueet (NUTS 2 -taso tai sitä alhaisempi taso)
	muut: (tarkentakaa) …

3.2

Jos kyseessä on yksittäinen tuki:

Tuensaajan nimi:…

Tuensaajan tyyppi:



pk-yritys

henkilöstön lukumäärä: …

vuotuinen liikevaihto: …

vuotuinen tase: …

riippumattomuus: …



suuri yritys

3.3

Jos kyseessä on tukiohjelma:

Tuensaajien tyyppi:

	kaikki yritykset (suuret yritykset ja pk-yritykset)
	ainoastaan suuret yritykset
	pienet ja keskisuuret yritykset
	keskisuuret yritykset
	pienet yritykset
	mikroyritykset
	tuensaajia ovat: …

Tuensaajien arvioitu määrä:

	alle 10
	11–50
	51–100
	101–500
	501–1 000
	yli 1 000

4. Tukimuoto ja rahoituslähteet

Muoto, jossa tuki annetaan tuensaajalle (täsmennetään tarvittaessa erikseen jokaisesta toimenpiteestä) (esim. suora avustus, halpakorkoinen laina jne.):

…

Taulukko 3

Lisätietolomake – Kolmansien maiden markkinoilla toteutettavaan menekinedistämiseen myönnettävä tuki (asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 p artikla) (7)

Jäsenvaltio (8): …

Asianomaiset alueet (tarvittaessa):

Vahvistetaan, että::

	mainoskampanja ei koske mitään tiettyä yritystä;
	mainoskampanjalla ei vaaranneta muista jäsenvaltioista lähtöisin olevien tuotteiden myyntiä eikä vähätellä niitä;
	mainoskampanja on asetuksen (EY) N:o 3/2008 periaatteiden mukainen; mainoskampanjaa ei muun muassa suunnata kaupallisten tuotemerkkien mukaan. (Tämän lausuman tueksi on ilmoitettava seikat, jotka osoittavat, että asetuksen (EY) N:o 3/2008 periaatteita noudatetaan.)

Taulukko 4

Lisätietolomake – Satovakuutusmaksuihin myönnettävä tuki (asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 t artikla) (9)

Jäsenvaltio (10): …

Asianomaiset alueet (tarvittaessa): …

Vahvistetaan, että:

	tukitoimenpide ei kata suuryritysten ja/tai maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimivien yritysten vakuutusmaksujen suorittamista
	korvauksen saamista ei ole rajoitettu vain yhteen vakuutusyhtiöön tai vakuutusyhtiöiden ryhmittymään
	tuen myöntämisen ehtona ei ole se, että vakuutussopimus on tehty kyseessä olevaan jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön kanssa.

Kyseinen vakuutus, jonka maksuista osa rahoitetaan asianomaisen tukitoimenpiteen puitteissa, kattaa seuraavanlaiset menetykset:



a)	ainoastaan luonnonmullistuksiin rinnastettavissa olevat epäsuotuisien sääolojen aiheuttamat menetykset asetuksen (EY) N:o 1857/2006 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti



b)	edellä mainitut ja muut sääoloista johtuvat menetykset



c)	eläin- tai kasvitautien tai tuholaisten aiheuttamat menetykset (joko yhdessä tässä kohdassa mainittujen menetysten kanssa tai ilman niitä).

Ehdotettu tuki-intensiteetti: …%

NB:

Huomioikaa, että ainoastaan jos kyse on edellä olevasta ensimmäisestä tapauksesta (kohta 2 a), tuen enimmäismäärä on 80 prosenttia; kaikissa muissa tapauksissa (jos b ja/tai c kohta on rastittu) 50 prosenttia.

Nämä edellytykset liittyvät kansallisen ja yhteisön rahoituksen kumuloituneen määrän enimmäisintensiteettiin asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 n artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Taulukko 5

Lisätietolomake – Investointeihin myönnettävä tuki (asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 u artikla) (11)

Jäsenvaltio (12): …

Asianomaiset alueet (tarvittaessa): …

1. Tuen laajuus ja tuensaajat

1.1

Tukea myönnetään seuraaviin yrityksen yleistä suorituskykyä parantaviin aineellisiin tai aineettomiin investointeihin (merkitkää rasti oikeaan kohtaan):

	viininvalmistuslaitteet
	viininvalmistamojen infrastruktuuri
	viinin kaupan pitäminen.

1.2

Tuki koskee (merkitkää rasti oikeaan kohtaan):

	asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XI b tarkoitettujen tuotteiden tuotantoa tai kaupan pitämistä
	asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XI b tarkoitettuihin tuotteisiin liittyvää uusien tuotteiden, prosessien tai teknologioiden kehittelyä.

1.3

Täten vakuutetaan, että tukea ei myönnetä vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi eikä rakenneuudistukseksi myönnettyä valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille.



Kyllä

1.4

Tämän tiedonannon tarkoituksena on olla maatalouden suuntaviivojen seuraavan kohdan mukainen, ja sen vuoksi vakuutetaan tapauksen mukaan seuraavaa:

1.4.1

	IV.B.2 kohdan a alakohta [asetuksen (EY) N:o 800/2008 15 artikla]; tällöin vakuutetaan, että:
	tuki on asetuksen (EY) N:o 800/2008 15 artiklassa (pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetty valtiontuki) säädettyjen edellytysten mukainen.

1.4.2

	IV.B.2 kohdan b alakohta [asetuksen (EY) N:o 800/2008 13 artikla]; tällöin vakuutetaan, että:
	tuki on asetuksen (EY) N:o 800/2008 13 artiklassa (alueellinen investointituki) säädettyjen edellytysten mukainen.

1.4.3

	IV.B.2 kohdan c alakohta [alueellisia valtiontukia koskevat komission suuntaviivat vuosille 2007–2013 (13)]; tällöin vakuutetaan, että:
	tuki on alueellisia valtiontukia koskevissa komission suuntaviivoissa vuosille 2007–2013 vahvistettujen edellytysten mukainen (tällöin tuki on arvioitava alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen perusteella). Yleisen tietolomakkeen asianomainen osa (komission asetuksen (EY) N:o 1627/2006 (14) liite) on täytettävä.

1.4.4

	IV.B.2 kohdan d alakohta [tuki väliryhmään kuuluville yrityksille alueilla, jotka eivät ole aluetukikelpoisia]; tällöin ilmoittakaa

ovatko jotkut tuensaajat pk-yrityksiä?

	Kyllä
	Ei

Jos vastaus on myöntävä, sovelletaan edellä olevaa 1.4.1 kohtaa [maatalouden suuntaviivojen IV.B.2 kohdan a alakohta].

Jos vastaus on kieltävä, täten vakuutetaan, että tukea myönnetään vain väliryhmään kuuluville yrityksille (alle 750 työntekijää ja/tai liikevaihto alle 200 milj. euroa).



Kyllä

Tällöin on täytettävä yleisen tietolomakkeen asianomainen osa (asetuksen (EY) N:o 1627/2006 liite) tukikelpoisten menojen osalta.

2. Yksittäinen tuki

Voivatko tukikelpoiset investoinnit ylittää 25 miljoonaa euroa tai tuen määrä 12 miljoonaa euroa?

	Kyllä
	Ei

Jos vastaus on myöntävä, tässä esitetään kaikki tuen yksittäisen arvioinnin mahdollistavat tiedot:

…

3. Tuki-intensiteetti

Huom.

Nämä edellytykset liittyvät kansallisen ja yhteisön rahoituksen kumuloituneen määrän enimmäisintensiteettiin asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 n artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.1

Jos tuensaajat ovat pk-yrityksiä (asetuksen (EY) N:o 800/2008 15 artikla), tuen enimmäisintensiteetti tukikelpoisiin investointeihin on seuraavilla alueilla seuraava:

3.1.1

syrjäisimmät alueet: … (enintään 75 %)

3.1.2

Egeanmeren pienet saaret (15): … (enintään 65 %)

3.1.3

87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti tukikelpoiset alueet: … (enintään 50 %)

3.1.4

muut alueet: … (enintään 40 %)

3.2.

Alueellisesta investointituesta annetun asetuksen (EY) N:o 800/2008 13 artiklan tai alueellisia valtiontukia vuosille 2007–2013 koskevien komission suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvan tuen osalta tuen enimmäisintensiteetti on seuraavanlainen:

3.2.1

pk-yritykset:

3.2.1.1

tukikelpoiset investoinnit perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla alueilla: … (enintään 50 % tai kyseiselle jäsenvaltiolle kaudeksi 2007–2013 hyväksytyssä aluetukikartassa määritetyn enimmäismäärän suuruinen)

3.2.1.2

tukikelpoiset investoinnit muilla aluetukikelpoisilla alueilla: … (enintään 40 % tai kyseiselle jäsenvaltiolle kaudeksi 2007–2013 hyväksytyssä aluetukikartassa määritetyn enimmäismäärän suuruinen)

3.2.2

asetuksen (EY) N:o 1698/2005 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut väliryhmään kuuluvat yritykset (ei pk-yritys, mutta alle 750 työntekijää tai liikevaihto alle 200 milj. euroa):

3.2.2.1

tukikelpoiset investoinnit perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla alueilla: … (enintään 25 % tai kyseiselle jäsenvaltiolle kaudeksi 2007–2013 hyväksytyssä aluetukikartassa määritetyn enimmäismäärän suuruinen)

3.2.2.2

tukikelpoiset investoinnit muilla aluetukikelpoisilla alueilla: … (enintään 20 % tai kyseiselle jäsenvaltiolle kaudeksi 2007–2013 hyväksytyssä aluetukikartassa määritetyn enimmäismäärän suuruinen)

3.2.3

Ovatko jotkut tuensaajat suurempia kuin 3.2.2 kohdassa mainitut väliryhmän yritykset (toisin sanoen suuryrityksiä)?

	Kyllä
	Ei

Jos vastaus on myöntävä, täten vakuutetaan, että tuki-intensiteetti on enintään kyseiselle jäsenvaltiolle kaudeksi 2007–2013 hyväksytyssä aluetukikartassa määritetyn enimmäismäärän suuruinen:



Kyllä

Jos vastaus on myöntävä, tuen enimmäisintensiteetti on mainittava edellä mainitussa aluetukikartassa.

Kyseessä oleva tuen enimmäisintensiteetti vastaavassa aluetukikartassa on … %.

3.3	Sellaisilla alueilla, jotka eivät ole aluetukikelpoisia, sijaitsevien väliryhmään kuuluvien yritysten investointituen tuki-intensiteetin enimmäismäärä on: … (enintään 20 %).

4. Tukikelpoisuusperusteet ja kustannukset

4.1

Täten vakuutetaan, että:

	tukea ei myönnetä investointeihin, joille asetetaan jonkin alan yhteisessä markkinajärjestelyssä, maataloustukirahastosta rahoitettavat suorat tukijärjestelmät mukaan luettuina, tuotantorajoituksia tai yhteisön tukea koskevia rajoituksia yksittäisten viljelijöiden, tilojen tai jalostuslaitosten tasolla ja jotka lisäisivät tuotantoa yli kyseisten rajoitusten
	tuki ei koske käytettyjen laitteiden hankintaa, kun kyseessä ovat keskisuuret tai suuret yritykset.

4.2

Tuki investoinneille alueilla, jotka eivät ole aluetukikelpoisia:

Investointien tukikelpoiset kustannukset vastaavat täysin alueellisia valtiontukia vuosille 2007–2013 koskevissa komission suuntaviivoissa lueteltuja tukikelpoisia kustannuksia:

	Kyllä
	Ei

Jos vastaus on kieltävä ja tuensaajina ovat pk-yritykset, täten vakuutetaan, että tukikelpoiset menot ovat asetuksen (EY) N:o 800/2008 15 artiklan 3 kohdan mukaisia:



Kyllä

5. Muut tiedot

Tiedonantoon on liitetty asiakirjat, jotka osoittavat, että tuki on suunnattu selkeästi määriteltyihin tarkoituksiin, jotka kuvastavat tunnistettuja rakenteellisia ja alueellisia tarpeita sekä rakenteellisia haittoja:

	Kyllä
	Ei

Jos vastaus on myöntävä, asiakirjat on toimitettava tämän lisätietolomakkeen liitteenä.”

(1) Tämän asetuksen 37 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tiedonanto.

(2) Käytetään OP:n lyhenteitä.

(3) Merkitkää, kumpaa asetusta sovelletaan.

(4) Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus), EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3.

(5) Tämän asetuksen 37 a artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tiedonanto.

(6) Käytetään OP:n lyhenteitä.

(7) Tämän asetuksen 37 a artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tiedonanto.

(8) Käytetään OP:n lyhenteitä.

(9) Tämän asetuksen 37 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tiedonanto.

(10) Käytetään OP:n lyhenteitä.

(11) Tämän asetuksen 37 a artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettu tiedonanto.

(12) Asianomaiset alueet (tarvittaessa):

(13) EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(14) EUVL L 302, 1.11.2006, s. 10.

(15) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2019/93 (EYVL L 184, 27.7.1993, s. 1).

DIREKTIIVIT

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/16

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/80/EY,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,

kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisesta

(kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/29/ETY (3) on muutettu huomattavilta osin (4). Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Direktiivi 93/29/ETY on yksi kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/61/ETY, joka on korvattu kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen tyyppihyväksynnästä 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/24/EY (5), säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja siinä vahvistetaan kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suunnittelua ja rakennetta koskevat tekniset vaatimukset hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisen osalta. Nämä tekniset vaatimukset koskevat jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä, jotta direktiivissä 2002/24/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voitaisiin soveltaa kaikkiin ajoneuvotyyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2002/24/EY ajoneuvojärjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

(3)	Yhteisöön kuulumattomien maiden markkinoille pääsyn helpottamiseksi olisi tämän direktiivin ja Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission säännön N:o 60 vaatimusten oltava toisiaan vastaavia (6).

(4)	Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä III olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkien direktiivin 2002/24/EY 1 artiklassa tarkoitettujen ajoneuvotyyppien hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamiseen.

2 artikla

Kaksi- tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvotyypin hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisen osalta osan EY-tyyppihyväksynnän antamismenettely ja näiden ajoneuvojen vapaan liikkuvuuden edellytykset vahvistetaan direktiivin 2002/24/EY II ja III luvussa.

3 artikla

1. Vahvistetaan direktiivin 2002/24/EY 11 artiklan mukaisesti tämä direktiivi ja Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (YK/ECE) sääntö N:o 60 (asiakirja E/ECE/TRANS/505 – Add. 59) vaatimuksiltaan vastaaviksi.

2. Osan EY-tyyppihyväksynnän antamisesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten on hyväksyttävä 1 kohdassa tarkoitetun YK/ECE:n säännön vaatimusten mukaisesti annetut osan tyyppihyväksynnät ja osan tyyppihyväksyntämerkit tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti annettujen vastaavien osan tyyppihyväksyntöjen sijasta.

4 artikla

Tätä direktiiviä voidaan muuttaa direktiivin 2002/24/EY 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

a)	3 artiklassa tarkoitetun YK/ECE:n säännön muutosten ottamiseksi huomioon;

b)	liitteen I ja II mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.

5 artikla

1. Jäsenvaltiot eivät saa hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamiseen liittyvistä syistä

—	evätä kaksi- tai kolmipyöräiseltä ajoneuvotyypiltä EY-tyyppihyväksyntää, eivätkä

—	kieltää kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa,

jos hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistaminen on tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

2. Jäsenvaltioiden on evättävä EY-tyyppihyväksyntä uusilta kaksi- tai kolmipyöräisiltä ajoneuvotyypeiltä hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamiseen liittyvistä syistä, jos tämän direktiivin vaatimukset eivät täyty.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

6 artikla

Kumotaan direktiivi 93/29/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä III olevassa A osassa mainitulla direktiivillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä III olevassa B osassa mainittuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

7 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ERLANDSSON

(1) EUVL C 325, 30.12.2006, s. 28.

(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 19. kesäkuuta 2007 (EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 72), ja neuvoston päätös, tehty 7. heinäkuuta 2009.

(3) EYVL L 188, 29.7.1993, s. 1.

(4) Katso liitteessä III oleva A osa.

(5) EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

(6) E/ECE/TRANS/505 – Add. 59.

LIITE I

KAKSI- JA KOLMIPYÖRÄISTEN AJONEUVOJEN OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄN LIITTYVÄT HALLINTALAITTEIDEN, ILMAISIMIEN JA OSOITTIMIEN TUNNISTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.1	’hallintalaitteella’ kuljettajan ohjaamaa ajoneuvon osaa, jolla muutetaan ajoneuvon tai sen jonkin osan tilaa tai toimintaa;

1.2	’ilmaisimella’ signaalia, joka osoittaa laitteen käynnistymisen, toiminnan tai varoittavan tai virheellisen toimintatilan tai toimimatta jäämisen;

1.3	’osoittimella’ laitetta, joka antaa tietoja järjestelmän tai osajärjestelmän moitteettomasta toiminnasta tai toimintatilasta, esimerkiksi nesteen määrästä;

1)4)	’tunnuksella’ merkkiä, jonka avulla hallintalaite, ilmaisin tai osoitin on tunnistettavissa.

2. VAATIMUKSET

2.1. Tunnistaminen

Jäljempänä 2.1.5 kohdassa tarkoitetut hallintalaitteet, ilmaisimet ja osoittimet, silloin kun niitä on asennettu ajoneuvoon, on tunnistettava seuraavien määräysten mukaisesti.

2.1.1

Tunnusten on erotuttava selkeästi taustasta.

2.1.2

Tunnus on asetettava tunnistettavaan hallintalaitteeseen tai hallintalaitteen ilmaisimeen tai niiden välittömään läheisyyteen. Jos se ei ole mahdollista, tunnus ja hallintalaite tai ilmaisin on liitettävä yhteen yhtäjaksoisella viivalla, joka on niin lyhyt kuin mahdollista.

2.1.3

Kaukovalaisimia esittävät samansuuntaiset, vaakasuorat valonsäteet ja lähivalaisimia samansuuntaiset, alaspäin suuntautuvat valonsäteet.

2.1.4

Seuraavilla optisissa ilmaisimissa käytettävillä väreillä on oltava seuraava merkitys:

— punainen: varoitus,

— ruskeankeltainen: varoitus,

— vihreä: turvallisuus.

Sininen väri on varattava yksinomaan kaukovalaisimien ilmaisimiin.

2.1.5

Tunnusten kuvaus ja tunnistaminen

Kuva 1

Valaisimien hallintalaite – Kaukovalaisimet

Ilmaisimen väri: sininen

Kuva 2

Valaisimien hallintalaite – Lähivalaisimet

Ilmaisimen väri: vihreä

Kuva 3

Suuntavalaisin

Huom: Jos oikeaa ja vasenta suuntavalaisinta varten on erilliset ilmaisimet, nuolia voidaan käyttää myös erikseen.

Ilmaisimen väri: vihreä

Kuva 4

Hätävilkku

Kaksi mahdollisuutta:

—	sivulle asetettu kuvatunnus ilmaisimen väri: punainen tai

—	samanaikainen toiminta suuntavalaisimien kanssa (kuvan 3 kaksi nuolta).

Kuva 5

Käsikäyttöinen rikastin

Ilmaisimen väri: ruskeankeltainen

Kuva 6

Äänimerkinantolaite

Kuva 7

Polttoaineen määrä

Ilmaisimen väri: ruskeankeltainen

Kuva 8

Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila

Ilmaisimen väri: punainen

Kuva 9

Akun lataus

Ilmaisimen väri: punainen

Kuva 10

Öljynpaine

Ilmaisimen väri: punainen

Kuva 11

Etusumuvalo (3)

Ilmaisimen väri: vihreä

Kuva 12

Takasumuvalo (3)

Ilmaisimen väri: ruskeankeltainen

Kuva 13

Moottorin sytyttimen tai pysäyttimen hallintalaite ”pois käytöstä” -asennossa

Kuva 14

Moottorin sytyttimen tai pysäyttimen hallintalaite ”käytössä”-asennossa

Kuva 15

Valaisimien pääkytkin

Ilmaisimen väri: vihreä

Kuva 16

Sivuvalaisin

Huom: Jos hallintalaitetta käytetään myös muihin toimintoihin, sen tunnistamiseen voidaan käyttää kuvassa 15 esitettyä tunnusta.

Ilmaisimen väri: vihreä

Kuva 17

”Vaihde vapaalla” -ilmaisin

Ilmaisimen väri: vihreä

Kuva 18

Sähköinen käynnistin

(1)	Ympäröidyt alueet voivat olla täytettyjä.

(2)	Tunnuksen tumma osa voidaan korvata sen ääriviivoilla; tässä piirroksessa valkoisena näkyvän osan on silloin oltava kokonaan tumma.

(3)	Jos yhtä hallintalaitetta käytetään etu- ja takasumuvaloille, tunnuksena on oltava tunnus ”etusumuvalo”.

Lisäys

Edellä 2.1.5 kohdassa esitettyjen tunnusten perusmallin rakenne

Perusmallin koostumus:

1.	perusruutu, jonka sivunpituus on 50 mm; sivu vastaa perusmallin nimellismittaa ”a”;

2.	halkaisijaltaan 56 mm:n perusympyrä, jonka pinta-ala on likimain sama kuin perusruudun (1);

3.	toinen, perusruudun (1) sisällä oleva ympyrä, jonka halkaisija on 50 mm;

4.	toinen ruutu, jonka kulmat koskettavat perusympyrää (2) ja jonka sivut ovat perusruudun (1) sivujen suuntaiset;

5. ja 6.

kaksi pinta-alaltaan perusruudun (1) kokoista suorakulmiota; niiden sivut ovat toistensa suhteen kohtisuorassa ja lävistävät perusruudun symmetrisesti sen vastakkaisilta puolilta;

7.	kolmas ruutu, jonka sivut lävistävät perusruudun (1) ja perusympyrän (2) leikkauspisteet 45°:n kulmassa ja määräävät perusruudun suurimmat vaaka- ja pystyulottuvuudet;

8.	epäsäännöllinen kahdeksankulmio, jonka muodostavat ruudun (7) sivuihin nähden 30°:n kulmassa olevat viivat.

Perusmalli asetetaan 12,5 mm:n kokoiselle ruutuverkolle niin, että se on yhteneväinen perusruudun (1) kanssa.

LIITE II

Lisäys 1

Ilmoituslomake kaksi- tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvotyypin hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisesta

(Liitetään osan EY-tyyppihyväksyntähakemukseen, jos se esitetään erillään ajoneuvon tyyppihyväksyntähakemuksesta.)

Järjestysnumero (hakija antaa):

Kaksi- tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvotyypin hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamista koskevassa osan EY-tyyppihyväksyntähakemuksessa on ilmoitettava direktiivin 2002/24/EY liitteessä II olevan I osan A jakson seuraavissa kohdissa tarkoitetut tiedot:

—

0.1,

—

0.2,

—

0.4–0.6,

—

9.2.1.

Lisäys 2

Viranomaisen nimi

Kaksi- tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvotyypin hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamista koskeva EY-tyyppihyväksyntätodistus

MALLI

…:n teknisen tutkimuslaitoksen seloste N:o … Päiväys …

Osan EY-tyyppihyväksyntänumero … Laajennusnumero …

1.	Ajoneuvon merkki …

2.	Ajoneuvotyyppi ja mahdolliset vaihtoehdot ja muunnokset …

3.	Valmistajan nimi ja osoite …

4.	Valmistajan edustajan nimi ja osoite (tarvittaessa) … …

5.	Päivä, jona ajoneuvo toimitettiin testattavaksi …

6.	EY-tyyppihyväksyntä annettu/evätty (1)

Paikka …

Päiväys …

9.	Allekirjoitus …

(1) Tarpeeton viivataan yli.

LIITE III

A OSA

Kumottu direktiivi ja sen muutos

(6 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston direktiivi 93/29/ETY	(EYVL L 188, 29.7.1993, s. 1)
Komission direktiivi 2000/74/EY	(EYVL L 300, 29.11.2000, s. 24)

B OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle ja soveltamiselle

(6 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi	Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle	Soveltamispäivä
93/29/ETY	14 päivä joulukuuta 1994	14 päivä kesäkuuta 1995 (1)
2000/74/EY	31 päivä joulukuuta 2001	1 päivä tammikuuta 2002 (2)

(1) Direktiivin 93/29/ETY 5 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti:

”Jäsenvaltiot eivät ensimmäisessä alakohdassa mainitusta päivämäärästä alkaen saa kieltää hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamiseen liittyvistä syistä tämän direktiivin mukaisten ajoneuvojen ensimmäistä käyttöönottoa.”

Mainittu päivämäärä on 14 päivä joulukuuta 1994; katso direktiivin 93/29/ETY 5 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta.

(2) Direktiivin 2000/74/EY 2 artiklan mukaisesti:

”1. Jäsenvaltiot eivät saa 1 päivästä tammikuuta 2002 hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamiseen liittyvistä syistä

—	evätä kaksi- tai kolmipyöräiseltä ajoneuvotyypiltä EY-tyyppihyväksyntää eivätkä

—	kieltää kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa,

jos hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistaminen on direktiivin 93/29/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukaista.

2. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä heinäkuuta 2002 evättävä EY-tyyppihyväksyntä uusilta kaksi- tai kolmipyöräisiltä ajoneuvotyypeiltä hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamiseen liittyvistä syistä, jos direktiivin 93/29/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimukset eivät täyty.”

LIITE IV

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 93/29/ETY	Direktiivi 2000/74/EY	Tämä direktiivi
1 ja 2 artikla		1 ja 2 artikla
3 artiklan ensimmäinen kohta		3 artiklan 1 kohta
3 artiklan toinen kohta		3 artiklan 2 kohta
4 artiklan johdantokappale		4 artiklan johdantokappale
4 artiklan ensimmäinen luetelmakohta		4 artiklan a alakohta
4 artiklan toinen luetelmakohta		4 artiklan b alakohta
5 artiklan 1 kohta		—
	2 artiklan 1 kohta	5 artiklan 1 kohta
	2 artiklan 2 kohta	5 artiklan 2 kohta
5 artiklan 2 kohta		5 artiklan 3 kohta
—		6 ja 7 artikla
6 artikla		8 artikla
Liitteet I ja II		Liitteet I ja II
—		Liite III
—		Liite IV

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/29

KOMISSION DIREKTIIVI 2009/97/EY,

annettu 3 päivänä elokuuta 2009,

täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivien 2002/53/EY ja 2002/55/EY 7 artiklan soveltamiseksi eräiden viljelykasvilajien ja vihanneslajien lajiketarkastuksiin sisältyvien ominaisuuksien vähimmäismäärän sekä tarkastusten vähimmäisedellytysten osalta annettujen direktiivien 2003/90/EY ja 2003/91/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/53/EY (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan,

ottaa huomioon vihannesten siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/55/EY (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission direktiivit 2003/90/EY (3) ja 2003/91/EY (4) hyväksyttiin sen varmistamiseksi, että lajikkeet, jotka jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin luetteloihinsa, ovat yhteisön kasvilajikeviraston antamien yleisohjeiden mukaiset lajiketarkastuksiin sisältyvien ominaisuuksien vähimmäismäärän sekä tarkastusten vähimmäisedellytysten osalta, niiltä osin kuin tällaiset yleisohjeet on laadittu. Direktiivien mukaan muihin lajikkeisiin sovelletaan kansainvälisen uusia kasvilajikkeita suojaavan liiton (UPOV) yleisohjeita.

(2)	Yhteisön kasvilajikevirasto on sittemmin laatinut useita muita lajeja koskevia uusia yleisohjeita ja päivittänyt voimassa olevia yleisohjeita.

(3)	Direktiivin 2003/90/EY osalta on lisättävä yleisohjeita uusille lajeille, jotka on hiljattain sisällytetty neuvoston direktiivien 66/401/ETY (5) ja 66/402/ETY (6) kattamien lajien luetteloihin.

(4)	Sen vuoksi direktiivejä 2003/90/EY ja 2003/91/EY olisi muutettava.

(5)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 2003/90/EY liitteet I ja II tämän direktiivin liitteessä olevalla A osalla.

2 artikla

Korvataan direktiivin 2003/91/EY liitteet tämän direktiivin liitteessä olevalla B osalla.

3 artikla

Ennen 1 päivää tammikuuta 2010 aloitettuihin tarkastuksiin jäsenvaltiot voivat soveltaa direktiivejä 2003/90/EY ja 2003/91/EY siinä muodossa, joka on voimassa, kunnes ne muutetaan tällä direktiivillä.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2010.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

5 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 3 päivänä elokuuta 2009.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 1.

(2) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 33.

(3) EUVL L 254, 8.10.2003, s. 7.

(4) EUVL L 254, 8.10.2003, s. 11.

(5) EYVL 125, 11.7.1966, s. 2298/66.

(6) EYVL 125, 11.7.1966, s. 2309/66.

LIITE

A OSA

”

LIITE I

Luettelo 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista lajeista, joiden on vastattava yhteisön kasvilajikeviraston testiprotokollia

Tieteellinen nimi	Yleisnimi	Yhteisön kasvilajikeviraston protokolla
Pisum sativum L.	Peltoherne	TP 7/1, 6.11.2003
Vicia faba L.	Härkäpapu	TP Härkäpapu/1, 25.3.2004
Brassica napus L.	Rapsi	TP 36/1, 25.3.2004
Helianthus annuus L.	Auringonkukka	TP 81/1, 31.10.2002
Linum usitatissimum L.	Pellavansiemen	TP 57/1, 21.3.2007
Avena nuda L.	Kuoreton kaura	TP 20/1, 6.11.2003
Avena sativa L. (myös A. byzantina K. Koch)	Kaurat ja punakaura	TP 20/1, 6.11.2003
Hordeum vulgare L.	Ohra	TP 19/2, 6.11.2003
Oryza sativa L.	Riisi	TP 16/1, 18.11.2004
Secale cereale L.	Ruis	TP 58/1, 31.10.2002
xTriticosecale Wittm. ex A. Camus	Hybridejä, jotka ovat syntyneet erään Triticum-suvun lajin ja erään Secale-suvun lajin risteytymisen tuloksena	TP 121/2, 22.1.2007
Triticum aestivum L.	Vehnä	TP 3/4, 23.6.2008
Triticum durum Desf.	Durumvehnä	TP 120/2, 6.11.2003
Zea mays L.	Maissi	TP 2/2, 15.11.2001
Solanum tuberosum L.	Peruna	TP 23/2, 1.12.2005

Nämä protokollat ovat saatavilla yhteisön kasvilajikeviraston internetsivuilla (www.cpvo.europa.eu).

LIITE II

Luettelo 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista lajeista, joiden on vastattava UPOV:n antamia testauksen yleisohjeita

Tieteellinen nimi	Yleisnimi	UPOV:n yleisohjeet
Beta vulgaris L.	Rehujuurikas	TG/150/3, 4.11.1994
Agrostis canina L.	Luhtarölli	TG/30/6, 12.10.1990
Agrostis gigantea Roth.	Isorölli	TG/30/6, 12.10.1990
Agrostis stolonifera L.	Rönsyrölli	TG/30/6, 12.10.1990
Agrostis capillaris L.	Nurmirölli	TG/30/6, 12.10.1990
Bromus catharticus Vahl	Litteäkattara	TG/180/3, 4.4.2001
Bromus sitchensis Trin.	Kattara	TG/180/3, 4.4.2001
Dactylis glomerata L.	Koiranheinä	TG/31/8, 17.4.2002
Festuca arundinacea Schreber	Ruokonata	TG/39/8, 17.4.2002
Festuca filiformis Pourr.	Hapsilampaannata	TG/67/5, 5.4.2006
Festuca ovina L.	Lampaannata	TG/67/5, 5.4.2006
Festuca pratensis Huds.	Nurminata	TG/39/8, 17.4.2002
Festuca rubra L.	Punanata	TG/67/5, 5.4.2006
Festuca trachyphylla (Hack.) Krajina	Jäykkänata	TG/67/5, 5.4.2006
Lolium multiflorum Lam.	Italianraiheinä	TG/4/8, 5.4.2006
Lolium perenne L.	Englanninraiheinä	TG/4/8, 5.4.2006
Lolium x boucheanum Kunth	Raiheinähybridi	TG/4/8, 5.4.2006
Phleum nodosum L.	Ketotähkiö	TG/34/6, 7.11.1984
Phleum pratense L.	Timotei	TG/34/6, 7.11.1984
Poa pratensis L.	Niittynurmikka	TG/33/6, 12.10.1990
Lupinus albus L.	Valkolupiini	TG/66/4, 31.3.2004
Lupinus angustifolius L.	Sinilupiini	TG/66/4, 31.3.2004
Lupinus luteus L.	Keltalupiini	TG/66/4, 31.3.2004
Medicago sativa L.	Sinimailanen	TG/6/5, 6.4.2005
Medicago x varia T. Martyn	Mailanen	TG/6/5, 6.4.2005
Trifolium pratense L.	Puna-apila	TG/5/7, 4.4.2001
Trifolium repens L.	Valkoapila	TG/38/7, 9.4.2003
Vicia sativa L.	Rehuvirna	TG/32/6, 21.10.1988
Brassica napus L. var. napobrassica (L.) Rchb.	Lanttu	TG/89/6, 4.4.2001
Raphanus sativus L. var. oleiformis Pers.	Öljyretikka	TG/178/3, 4.4.2001
Arachis hypogea L.	Maapähkinä	TG/93/3, 13.11.1985
Brassica rapa L. var. silvestris (Lam.) Briggs	Rypsi	TG/185/3, 17.4.2002
Carthamus tinctorius L.	Saflori	TG/134/3, 12.10.1990
Gossypium spp.	Puuvilla	TG/88/6, 4.4.2001
Papaver somniferum L.	Unikko	TG/166/3, 24.3.1999
Sinapis alba L.	Keltasinappi	TG/179/3, 4.4.2001
Glycine max (L.) Merrill	Soijapapu	TG/80/6, 1.4.1998
Sorghum bicolor (L.) Moench	Durra	TG/122/3, 6.10.1989

Nämä yleisohjeet ovat saatavilla UPOV:n internetsivuilla (www.upov.int).

”

B OSA

”

LIITE I

Luettelo 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista lajeista, joiden on vastattava yhteisön kasvilajikeviraston testiprotokollia

Tieteellinen nimi	Yleisnimi	Yhteisön kasvilajikeviraston protokolla
Allium cepa L. (Cepa-ryhmä)	Kepasipuli, ruokasipuli	TP 46/2, 1.4.2009
Allium cepa L. (Aggregatum-ryhmä)	Salottisipuli	TP 46/2, 1.4.2009
Allium porrum L.	Purjo	TP 85/2, 1.4.2009
Allium sativum L.	Valkosipuli	TP 162/1, 25.3.2004
Allium schoenoprasum L.	Ruohosipuli	TP 198/1, 1.4.2009
Apium graveolens L.	Selleri	TP 82/1, 13.3.2008
Apium graveolens L.	Mukulaselleri	TP 74/1, 13.3.2008
Asparagus officinalis L.	Parsa	TP 130/1, 27.3.2002
Beta vulgaris L.	Punajuurikas, mukaan lukien Cheltenham-juurikas	TP 60/1, 1.4.2009
Brassica oleracea L.	Kukkakaali	TP 45/1, 15.11.2001
Brassica oleracea L.	Parsakaali	TP 151/2, 21.3.2007
Brassica oleracea L.	Ruusukaali	TP 54/2, 1.12.2005
Brassica oleracea L.	Kyssäkaali	TP 65/1, 25.3.2004
Brassica oleracea L.	Kurttukaali, valkokaali ja punakaali	TP 48/2, 1.12.2005
Brassica rapa L.	Kiinankaali	TP 105/1, 13.3.2008
Capsicum annuum L.	Paprika	TP 76/2, 21.3.2007
Cichorium endivia L.	Kähäräendiivi ja siloendiivi	TP 118/2, 1.12.2005
Cichorium intybus L.	Teollisuussikuri	TP 172/2, 1.12.2005
Cichorium intybus L.	Salaattisikuri eli suppusikuri	TP 173/1, 25.3.2004
Citrullus lanatus (Thumb.) Matsum. et Nakai	Vesimeloni	TP 142/1, 21.3.2007
Cucumis melo L.	Meloni	TP 104/2, 21.3.2007
Cucumis sativus L.	Kurkku ja avomaankurkku	TP 61/2, 13.3.2008
Cucurbita pepo L.	Kesäkurpitsa	TP 119/1, 25.3.2004
Cynara cardunculus L.	Latva-artisokka ja kardoni	TP 184/1, 25.3.2004
Daucus carota L.	Porkkana	TP 49/3, 13.3.2008
Foeniculum vulgare Mill.	Fenkoli	TP 183/1, 25.3.2004
Lactuca sativa L.	Lehtisalaatti	TP 13/4, 1.4.2009
Lycopersicon esculentum Mill.	Tomaatti	TP 44/3, 21.3.2007
Petroselinum crispum (Mill.) Nyman ex A. W. Hill	Persilja	TP 136/1, 21.3.2007
Phaseolus coccineus L.	Ruusupapu	TP 9/1, 21.3.2007
Phaseolus vulgaris L.	Tarhapapu ja salkopapu	TP 12/3, 1.4.2009
Pisum sativum L. (partim)	Silpoydinherne, silpoherne ja sokeriherne	TP 7/1, 6.11.2003
Raphanus sativus L.	Retiisi	TP 64/1, 27.3.2002
Solanum melongena L.	Munakoiso	TP 117/1, 13.3.2008
Spinacia oleracea L.	Pinaatti	TP 55/2, 13.3.2008
Valerianella locusta (L.) Laterr.	Vuonankaali	TP 75/2, 21.3.2007
Vicia faba L. (partim)	Härkäpapu	TP Härkäpapu/1, 25.3.2004
Zea mays L. (partim)	Sokerimaissi ja paukkumaissi	TP 2/2, 15.11.2001

Nämä protokollat ovat saatavilla yhteisön kasvilajikeviraston internetsivuilla (www.cpvo.europa.eu).

LIITE I

Luettelo 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista lajeista, joiden on vastattava UPOV:n antamia testauksen yleisohjeita

Tieteellinen nimi	Yleisnimi	UPOV:n yleisohjeet
Allium fistulosum L.	Pillisipuli	TG/161/3, 1.4.1998
Beta vulgaris L.	Lehtijuurikas tai lehtimangoldi	TG/106/4, 31.3.2004
Brassica oleracea L.	Lehtikaali	TG/90/6, 31.3.2004
Brassica rapa L.	Nauris	TG/37/10, 4.4.2001
Cichorium intybus L.	Isolehtisikuri tai italiansikuri	TG/154/3, 18.10.1996
Cucurbita maxima Duchesne	Jättikurpitsa	TG/155/4, 28.3.2007
Raphanus sativus L.	Retikka	TG/63/6, 24.3.1999
Rheum rhabarbarum L.	Raparperi	TG/62/6, 24.3.1999
Scorzonera hispanica L.	Kaurajuuri tai mustajuuri	TG/116/3, 21.10.1988

Nämä yleisohjeet ovat saatavilla UPOV:n internetsivuilla (www.upov.int).

”

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Neuvosto

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/35

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä helmikuuta 2009,

Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan hallituksen sopimuksen tekemisestä kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä

(2009/586/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 83 ja 308 artiklan, yhdessä 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kilpailuun liittyvien ongelmien kansainvälisen ulottuvuuden jatkuvasti korostuessa on syytä tehostaa alan kansainvälistä yhteistyötä.

(2)	Kilpailulainsäädännön virheetön ja tehokas täytäntöönpano on tärkeää markkinoiden toimivuudelle ja kansainväliselle kaupalle.

(3)	Positiivisen kansainvälisen kohteliaisuuden periaatteiden edelleen kehittäminen ja niiden soveltaminen yhteisön ja Etelä-Korean kilpailulainsäädännön täytäntöönpanossa on omiaan tehostamaan niiden soveltamista.

(4)	Tätä varten komissio on neuvotellut Korean tasavallan hallituksen kanssa sopimuksen yhteisön ja Etelä-Korean kilpailusääntöjen soveltamisesta.

(5)

Koska kyseinen sopimus kattaa sulautumat ja yritysostot, jotka kuuluvat 308 artiklaan olennaisesti perustuvan yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (EY:n sulautuma-asetus) (2) soveltamisalaan, myös tämän päätöksen on perustuttava kyseiseen artiklaan.

(6)	Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan hallituksen sopimus kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus yhteisöä sitovasti (3).

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. LIŠKA

(1) Lausunto annettu 4. joulukuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(3) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan hallituksen

SOPIMUS

kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä

EUROOPAN YHTEISÖ

KOREAN TASAVALLAN HALLITUS

(jäljempänä ’osapuolet’),

jotka

TUNNUSTAVAT, että maailman taloudet liittyvät yhä kiinteämmin toisiinsa ja että tämä koskee erityisesti Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan talouksia,

TOTEAVAT, että kilpailulainsäädännön virheetön ja tehokas täytäntöönpano on tärkeä asia sekä Euroopan yhteisön että Korean tasavallan markkinoiden toimivuudelle sekä kummankin osapuolen kuluttajien taloudelliselle hyvinvoinnille ja niiden väliselle kaupalle,

TOTEAVAT, että osapuolten kilpailulainsäädäntöjen virheetöntä ja tehokasta täytäntöönpanoa edistäisi osapuolten yhteistyö ja soveltuvissa tapauksissa yhteensovittaminen kyseisen lainsäädännön soveltamisessa,

TUNNUSTAVAT MYÖS, että osapuolten kilpailuviranomaisten yhteistyö parantaa ja lujittaa osapuolten keskinäisiä suhteita,

PITÄVÄT MIELESSÄ, että osapuolten välillä saattaa ajoittain syntyä erimielisyyttä niiden kilpailulainsäädäntöjen soveltamisesta toimintaan tai toimenpiteisiin, joihin liittyy kummankin osapuolen merkittäviä etuja,

OTTAVAT HUOMIOON 27 ja 28 päivänä heinäkuuta 1995 annetun taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) neuvoston tarkistetun suosituksen jäsenvaltioiden yhteistyöstä kansainväliseen kauppaan vaikuttavien kilpailunvastaisten käytäntöjen osalta,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan komission kilpailun pääosaston ja Korean tasavallan kilpailuviraston välillä 28 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 Artikla

Tarkoitus ja määritelmät

1. Tämän sopimuksen tarkoituksena on parantaa kummankin osapuolen kilpailulainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa edistämällä osapuolten kilpailuviranomaisten välistä yhteistyötä ja yhteensovittamista sekä välttää tai vähentää osapuolten mahdollisia ristiriitoja kaikissa asioissa, jotka liittyvät kummankin osapuolen kilpailulainsäädännön soveltamiseen.

2. Tässä sopimuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)	’kilpailunvastaisella toiminnalla’ tarkoitetaan kaikkea toimintaa, josta kilpailuviranomaiset voivat määrätä rangaistuksia tai muita oikaisutoimia yhden osapuolen tai molempien osapuolten kilpailulainsäädännön nojalla;

’kilpailuviranomaisella’ ja ’kilpailuviranomaisilla’ tarkoitetaan:

i)	Euroopan yhteisön osalta Euroopan yhteisöjen komissiota sen Euroopan yhteisön kilpailulainsäädännön mukaisten tehtävien osalta; ja

ii)	Korean tasavallan osalta Korean kilpailuvirastoa (Korea Fair Trade Commission);

’jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan kunkin Euroopan yhteisön jäsenvaltion yhtä viranomaista, joka vastaa kilpailulainsäädännön soveltamisesta. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Euroopan yhteisöjen komissio toimittaa Korean tasavallan hallitukselle luettelon kyseisistä viranomaisista. Komissio toimittaa Korean tasavallan hallitukselle päivitetyn luettelon tarvittaessa;

’kilpailulainsäädännöllä’ tarkoitetaan:

i)	Euroopan yhteisön osalta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81, 82 ja 85 artiklaa, yrityskeskittymien valvonnasta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 139/2004 sekä niiden täytäntöönpanoasetuksia ja niihin tehtyjä muutoksia; ja

ii)	Korean tasavallan osalta monopolien sääntelystä ja hyvän kauppatavan mukaisesta kaupasta annettua lakia (Monopoly Regulation and Fair Trade Act) sekä sen täytäntöönpanosäännöksiä ja siihen tehtyjä muutoksia;

e)	’täytäntöönpanotoimilla’ kaikkea kilpailulainsäädännön soveltamista, joka tapahtuu osapuolen kilpailuviranomaisen toteuttaman tutkimuksen tai menettelyn muodossa.

2 Artikla

Ilmoitukset

1. Kummankin osapuolen kilpailuviranomaisen on ilmoitettava toisen osapuolen kilpailuviranomaiselle täytäntöönpanotoimista, jotka ilmoittavan kilpailuviranomaisen mielestä saattavat vaikuttaa toisen osapuolen tärkeisiin etuihin.

2. Toisen osapuolen tärkeisiin etuihin mahdollisesti vaikuttavia toisen osapuolen täytäntöönpanotoimien kannalta merkityksellisiä toimia ovat muun muassa:

täytäntöönpanotoimet, jotka ovat toisen osapuolen kansalaisen tai kansalaisten vastaisia (Euroopan yhteisön tapauksessa Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisen tai kansalaisten vastaisia) tai toisen osapuolen alueella sovellettavan lainsäädännön mukaisesti perustetun tai järjestäytyneen yhden tai useamman yrityksen vastaisia;

b)	täytäntöönpanotoimet, jotka ovat muiden kilpailunvastaisten toimien kuin merkittävässä määrin toisen osapuolen alueella toteutuvien tai toteutuneiden keskittymien vastaisia;

c)	täytäntöönpanotoimet, jotka koskevat keskittymää, jonka yhtenä tai useampana osapuolena on toisen osapuolen alueella sovellettavan lainsäädännön mukaan perustettu tai järjestäytynyt yritys;

d)	täytäntöönpanotoimet, jotka koskevat keskittymää, jonka yhdessä tai useammassa osapuolessa määräysvaltaa käyttää toisen osapuolen alueella sovellettavan lainsäädännön mukaan perustettu tai järjestäytynyt yritys;

e)	täytäntöönpanotoimet, jotka koskevat toimintaa, josta uskotaan, että toinen osapuoli on siihen kannustanut, sitä vaatinut tai sen hyväksynyt, ja

f)	täytäntöönpanotoimet, jotka koskevat sellaisia oikaisutoimenpiteitä, jotka selvästi edellyttävät toimintaa toisen osapuolen alueella tai kieltävät sen tai sisältävät kyseisellä alueella toimivia yrityksiä sitovia velvoitteita.

3. Tämän artiklan 1 kohdan nojalla keskittymistä tehtävät ilmoitukset on tehtävä:

Euroopan yhteisön osalta:

i)	pantaessa vireille menettely neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla;

ii)	julkaistaessa väitetiedoksianto;

Korean tasavallan osalta:

i)	viimeistään silloin kun kilpailuviranomainen esittää kirjallisen pyynnön joko tarkastelujakson pidentämiseksi tai pyytääkseen lisäaineistoa keskittymistä, joilla saattaa olla kilpailunvastaisia vaikutuksia, ja

ii)	annettaessa tarkastusraportti.

4. Tämän artiklan 1 kohdan nojalla muista asioista kuin keskittymistä tehtävät ilmoitukset on tehtävä:

Euroopan yhteisön osalta

i)	julkaistaessa väitetiedoksianto;

ii)	tehtäessä päätös tai sovittaessa asiasta;

Korean tasavallan osalta

i)	annettaessa tarkastusraportti;

ii)	nostettaessa rikossyyte;

iii)	tehtäessä päätös.

5. Ilmoituksissa on mainittava erityisesti tutkimuksen osapuolten nimet, tarkastelun kohteena oleva toiminta ja markkinat, joihin se liittyy, asiaan liittyvät oikeussäännökset sekä täytäntöönpanotoimien päivämäärä.

3 Artikla

Täytäntöönpanotoimia koskeva yhteistyö

1. Kummankin osapuolen kilpailuviranomaisen on annettava toisen osapuolen kilpailuviranomaiselle apua täytäntöönpanotoimissa siinä määrin kuin se on apua antavan osapuolen lainsäädännön ja tärkeiden etujen mukaista ja sillä on käytettävissään kohtuulliset voimavarat.

2. Kummankin osapuolen kilpailuviranomaisen on siinä määrin kuin se on osapuolen lainsäädännön ja tärkeiden etujen mukaista:

a)	ilmoitettava toisen osapuolen kilpailuviranomaiselle kilpailunvastaista toimintaa koskevista täytäntöönpanotoimistaan, jos se katsoo, että kyseinen toiminta saattaa haitata kilpailua myös toisen osapuolen alueella;

toimitettava toisen osapuolen kilpailuviranomaiselle kaikki merkittävät tiedot, jotka sillä on tai jotka tulevat sen tietoon sellaisesta kilpailunvastaisesta toiminnasta, jonka ilmoittava kilpailuviranomainen katsoo olevan merkityksellistä toisen osapuolen kilpailuviranomaisen täytäntöönpanotoimien kannalta tai voivan vaatia tällaisia toimia, ja

c)	toimitettava toisen osapuolen kilpailuviranomaiselle pyynnöstä ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti hallussaan olevat tiedot, jotka ovat merkityksellisiä toisen osapuolen kilpailuviranomaisen täytäntöönpanotoimien kannalta.

4 Artikla

Täytäntöönpanotoimien yhteensovittaminen

1. Molempien osapuolten kilpailuviranomaisten toteuttaessa toisiinsa liittyviä asioita koskevia täytäntöönpanotoimia niiden on harkittava täytäntöönpanotoimiensa yhteensovittamista oman lainsäädäntönsä puitteissa.

2. Harkitessaan, olisiko tietyt täytäntöönpanotoimet sovitettava yhteen, osapuolten kilpailuviranomaisten olisi otettava huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

a)	yhteensovittamisen vaikutus kummankin osapuolen kilpailuviranomaisen kykyyn saavuttaa osapuolten täytäntöönpanotoimille asetetut tavoitteet;

b)	osapuolten kilpailuviranomaisten suhteellinen kyky saada täytäntöönpanotoimien toteuttamisen kannalta välttämättömiä tietoja;

c)	mahdollisuus välttää se, että täytäntöönpanotoimien kohteena oleville henkilöille aiheutuu ristiriitaisia velvoitteita ja tarpeetonta rasitetta;

d)	mahdollisuus käyttää voimavaroja tehokkaammin sovittamalla niitä yhteen.

3. Yhteen sovitetuissa täytäntöönpanotoimissa kummankin osapuolen kilpailuviranomaisen on pyrittävä toteuttamaan omat täytäntöönpanotoimensa siten, että se ottaa huolellisesti huomioon toisen osapuolen kilpailuviranomaisen täytäntöönpanotoimien tavoitteet.

4. Kun molempien osapuolten kilpailuviranomaiset toteuttavat toisiinsa liittyviä asioita koskevia täytäntöönpanotoimia, kummankin osapuolen kilpailuviranomaisen on harkittava toisen osapuolen kilpailuviranomaisen pyynnöstä ja pyynnön esittävän osapuolen tärkeiden etujen mukaisesti sen tiedustelemista, suostuvatko yritykset tai henkilöt, jotka ovat toimittaneet kyseisten täytäntöönpanotoimien yhteydessä luottamuksellisia tietoja, jakamaan tiedot toisen osapuolen kilpailuviranomaisen kanssa.

5. Osapuolen kilpailuviranomainen voi milloin tahansa rajoittaa täytäntöönpanotoimien yhteensovittamista tai lopettaa sen ja toteuttaa kyseiset toimet itsenäisesti edellyttäen, että tästä ilmoitetaan asianmukaisesti toisen osapuolen kilpailuviranomaiselle.

5 Artikla

Ristiriitojen välttäminen (negatiivinen kansainvälinen kohteliaisuus)

1. Kummankin osapuolen kilpailuviranomaisen on otettava toisen osapuolen tärkeät edut tarkoin huomioon täytäntöönpanotoimien kaikissa vaiheissa, muun muassa päätettäessä täytäntöönpanotoimien aloittamisesta, toimien laajuudesta ja kussakin tapauksessa tavoitelluista rangaistuksista tai muista oikaisutoimista.

2. Jos on mahdollista, että tietty osapuolen kilpailuviranomaisen suunnittelema täytäntöönpanotoimi vaikuttaa toisen osapuolen tärkeisiin etuihin, sen on täyden harkintavaltansa säilyttäen pyrittävä parhaansa mukaan

a)	ilmoittamaan toiselle osapuolelle riittävän ajoissa kyseisen osapuolen tärkeisiin etuihin vaikuttavista muutoksista;

b)	antamaan toiselle osapuolelle tilaisuus huomautusten esittämiseen; ja

c)	ottamaan huomioon toisen osapuolen esittämät huomautukset kunnioittaen täysin kummankin osapuolen oikeutta tehdä päätöksensä itsenäisesti.

Tämän artiklan 2 kohdan soveltaminen ei vaikuta osapuolille 2 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti kuuluviin velvoitteisiin.

3. Osapuolen katsoessa, että sen kilpailuviranomaisen toteuttamat täytäntöönpanotoimet voivat vaikuttaa haitallisesti toisen osapuolen tärkeisiin etuihin, osapuolten olisi kaikkien niiden seikkojen lisäksi, jotka voivat olla merkityksellisiä pyrittäessä sovittamaan osapuolten kilpailevat edut yhteen, otettava huomioon seuraavat seikat:

a)	kilpailunvastaisesta toiminnasta täytäntöönpanotoimia toteuttavan osapuolen tärkeisiin etuihin kohdistuvien vaikutusten suhteellinen merkitys toisen osapuolen tärkeisiin etuihin kohdistuviin vaikutuksiin verrattuna;

b)	osapuolen alueella esiintyvän toiminnan tai toimien suhteellinen merkitys kyseessä olevalle kilpailunvastaiselle toiminnalle verrattuna toisen osapuolen alueella esiintyvään toimintaan tai toimiin;

c)	täytäntöönpanotoimien vaikutus sellaisiin toisen osapuolen toteuttamiin täytäntöönpanotoimiin, jotka kohdistuvat samoihin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin;

d)	osapuolten yksityishenkilöille, joko luonnollisille tai oikeushenkilöille, asettamat ristiriitaiset vaatimukset.

6 Artikla

Positiivinen kansainvälinen kohteliaisuus

1. Jos osapuolen kilpailuviranomainen uskoo, että toisen osapuolen alueella toteutettu kilpailunvastainen toiminta vaikuttaa haitallisesti sen tärkeisiin etuihin, se voi pyytää, ottaen huomioon, että toimivaltaa koskevien ristiriitojen välttäminen on tärkeää ja että toisen osapuolen kilpailuviranomainen voi ehkä toteuttaa tehokkaampia täytäntöönpanotoimia kyseisen kilpailunvastaisen toiminnan osalta, toisen osapuolen kilpailuviranomaista aloittamaan asianmukaiset täytäntöönpanotoimet.

2. Pyynnössä on selvitettävä mahdollisimman yksityiskohtaisesti kilpailunvastaisen toiminnan luonne ja toiminnan vaikutus pyynnön esittävän kilpailuviranomaisen osapuolen tärkeisiin etuihin, ja siinä on tarjottava pyynnön esittävän kilpailuviranomaisen mahdollisuuksien mukaan lisätietoja ja muuta yhteistyötä.

3. Pyynnön vastaanottavan kilpailuviranomaisen on harkittava huolellisesti, aloittaako se täytäntöönpanotoimet tai laajentaako se voimassa olevia täytäntöönpanotoimia pyynnössä määritellyn kilpailunvastaisen toiminnan osalta. Pyynnön vastaanottavan kilpailuviranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle kilpailuviranomaiselle päätöksestään mahdollisimman pian. Jos täytäntöönpanotoimet aloitetaan, pyynnön vastaanottavan kilpailuviranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle niiden tuloksesta ja mahdollisuuksien mukaan niiden merkittävistä välivaiheista.

4. Tällä artiklalla ei rajoiteta pyynnön vastaanottavan osapuolen kilpailuviranomaisella kilpailulainsäädäntönsä ja täytäntöönpanoperiaatteidensa mukaisesti olevaa harkintavaltaa päättää, toteuttaako se pyynnössä määritellyn kilpailunvastaisen toiminnan vastaisia täytäntöönpanotoimia, eikä estetä pyynnön esittävän osapuolen kilpailuviranomaista peruuttamasta pyyntöään.

7 Artikla

Luottamuksellisuus

1. Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin määrätään, kummankaan osapuolen ei tarvitse luovuttaa tietoja toiselle osapuolelle, jos tietojen luovuttaminen on kiellettyä tietoja hallussaan pitävän osapuolen lainsäädännössä tai se ei olisi sopusoinnussa tämän osapuolen tärkeiden etujen kanssa.

Euroopan yhteisön ei sopimuksen perusteella tarvitse ilmoittaa Korean tasavallalle luottamuksellisia tietoja, joihin sovelletaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 28 artiklaa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 17 artiklaa, lukuun ottamatta tämän sopimuksen 4 artiklan 4 kohdan määräysten mukaisesti ilmoitettavia tietoja.

Korean tasavallan hallituksen ei sopimuksen perusteella tarvitse ilmoittaa Euroopan yhteisölle luottamuksellisia tietoja, joihin sovelletaan monopolien sääntelystä ja hyvän kauppatavan mukaisesta kaupasta annetun lain (Monopoly Regulation and Fair Trade Act) 62 §:ää ja julkisten laitosten tietojen luovutuksesta annetun lain (Disclosure of Information by Public Agencies Act) 9 §:ää, lukuun ottamatta sopimuksen IV artiklan 4 kohdan määräysten mukaisesti ilmoitettavia tietoja.

a)	Osapuolen toiselle osapuolelle ilmoittamia muita kuin julkisia tietoja saa tiedot vastaanottava osapuoli käyttää ainoastaan kilpailulainsäädäntönsä mukaisessa kilpailunvastaista toimintaa koskevassa tutkimuksessa, joka koskee pyynnössä mainittua asiaa.
b)	Kun osapuoli ilmoittaa luottamuksellisia tietoja tämän sopimuksen mukaisesti, vastaanottavan osapuolen on lainsäädäntönsä mukaisesti säilytettävä ilmoitettujen tietojen luottamuksellisuus.

4. Osapuoli voi vaatia, että tämän sopimuksen nojalla annettuja tietoja käytetään sen täsmentämien ehtojen mukaisesti. Tiedot vastaanottava osapuoli ei saa käyttää näitä tietoja asetettujen ehtojen vastaisesti ilman toiselta osapuolelta etukäteen saatua kirjallista suostumusta.

5. Kukin osapuoli voi rajoittaa toiselle osapuolelle toimittamiaan tietoja silloin, kun kyseinen osapuoli ei pysty varmistamaan tietojen käsittelyä luottamuksellisena tiedot antavan osapuolen esittämien ehtojen tai tietojen käyttötarkoitusta koskevan rajoituksen mukaisesti.

6. Tämä artikla ei sulje pois vastaanottavan osapuolen mahdollisuutta käyttää tai luovuttaa muita kuin julkisia tietoja sikäli kuin:

a)	tiedot toimittava osapuoli on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa tällaiseen tietojen käyttöön tai luovuttamiseen; tai

tiedot vastaanottavan osapuolen lainsäädäntö näin vaatii. Tällöin vastaanottava osapuoli:

i)	ei saa toteuttaa toimenpidettä, joka saattaa johtaa oikeudelliseen velvollisuuteen saattaa tämän sopimuksen mukaisesti luottamuksellisesti toimitetut tiedot kolmannen osapuolen tai muiden viranomaisten käyttöön ilman tiedot toimittavan osapuolen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta;

ii)	ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan tiedot antavalle osapuolelle etukäteen tällaisesta käytöstä tai luovuttamisesta sekä kuulee pyynnöstä toista osapuolta ja ottaa huomioon sen tärkeät edut; ja

iii)	käyttää, jollei tiedot antavan osapuolen kanssa toisin sovita, kaikkia lainsäädännön nojalla käytettävissään olevia keinoja säilyttääkseen tietojen luottamuksellisuuden kolmannen osapuolen tai muiden viranomaisten pyytäessä kyseisten tietojen luovuttamista.

7. Euroopan yhteisöjen kilpailuviranomainen:

a)	tiedottaa asiasta sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joiden tärkeisiin etuihin Korean kilpailuviranomaisen sille lähettämät ilmoitukset vaikuttavat;

b)	ilmoittaa kaikesta yhteistyöstä ja täytäntöönpanotoimien yhteensovittamisesta tällaisen jäsenvaltion tai tällaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, ja

c)	varmistaa, että muita kuin julkisia tietoja, jotka toimitetaan jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille a ja b alakohdan mukaisesti, ei käytetä muuhun kuin tämän sopimuksen 1 artiklan 1 kohdan mukaiseen tarkoitukseen ja että kyseisiä tietoja ei luovuteta.

8 Artikla

Kuuleminen

1. Osapuolten on jommankumman osapuolen pyynnöstä kuultava toisiaan mistä tahansa tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvästä asiasta.

2. Osapuolten kilpailuviranomaiset tapaavat vähintään kerran vuodessa ja ne voivat:

a)	vaihtaa tietoja toteutettavina olevista täytäntöönpanotoimista tai ensisijaisista tavoitteista, jotka liittyvät kummankin osapuolen kilpailulainsäädäntöön;

b)	vaihtaa tietoja molempia osapuolia kiinnostavista taloudellisista aloista;

c)	keskustella molempia osapuolia kiinnostavista alan toimintapolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä; ja

d)	keskustella muista molempien etuihin vaikuttavista asioista, jotka liittyvät kummankin osapuolen kilpailulainsäädännön soveltamiseen.

9 Artikla

Sopimuksen mukaiset ilmoitukset

Tämän sopimuksen mukaiset ilmoitukset voidaan tehdä suoraan osapuolten kilpailuviranomaisten välillä. Sopimuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaiset ilmoitukset ja 6 artiklan 1 kohdan mukaiset pyynnöt on kuitenkin mahdollisimman nopeasti vahvistettava kirjallisesti diplomaattiteitse, ja niissä on ilmoitettava kilpailuviranomaisten alun perin toisilleen toimittamat tiedot.

10 Artikla

Voimassa oleva lainsäädäntö

1. Tämä sopimus pannaan täytäntöön osapuolten lainsäädäntöjen mukaisesti.

2. Tätä sopimusta ei pidä tulkita siten, että se heikentäisi jommankumman osapuolen poliittista tai oikeudellista asemaa toimivaltaa koskevissa kysymyksissä.

3. Tämä sopimus ei vaikuta kummankaan osapuolen oikeuksiin tai velvollisuuksiin, jotka osapuolilla on muiden kansainvälisten sopimusten tai Korean tasavallan tai Euroopan yhteisön lainsäädännön nojalla.

11 Artikla

Voimaantulo ja voimassaolon päättyminen sekä uudelleentarkastelu

1. Tämä sopimus tulee voimaan sinä päivänä, jona osapuolet vaihtavat kirjalliset ilmoitukset siitä, että tämän sopimuksen voimaantuloa koskevat oikeudelliset vaatimukset ovat täyttyneet.

2. Tämä sopimus on voimassa siihen asti, kun on kulunut 60 päivää siitä päivästä, jona jompikumpi osapuolista ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti diplomaattiteitse aikeestaan päättää sopimuksen voimassaolo.

3. Osapuolet tarkastelevat tämän sopimuksen toimintaa viimeistään viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta voidakseen arvioida yhteistyötään, määritellä lisäaloja, joilla niiden yhteistyö saattaisi olla hyödyllistä, sekä määritellä, millä muulla tavalla sopimusta voitaisiin mahdollisesti parantaa. Osapuolet sopivat, että tarkastelun yhteydessä arvioidaan muun muassa tosiasiallisia ja mahdollisia tapauksia, jotta voitaisiin päättää, edistäisikö tiiviimpi yhteistyö paremmin niiden etuja.

4. Sopimusta voidaan muuttaa sopimuspuolten yhteisellä kirjallisella suostumuksella. Näin tehty muutos tulee voimaan tämän artiklan 1 kohdassa esitettyjä menettelyjä noudattaen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, osapuolten asianmukaisesti siihen valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tämä sopimus on tehty Soulissa 23 päivänä toukokuuta 2009 kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja korean kielellä. Jos teksteissä on eroavaisuuksia, englannin- ja koreankieliset tekstit ovat ensisijaisia muihin kielitoisintoihin verrattuna.

За Европейската общност

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

Az Európai Közösség részéről

Għall-Komunitá Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Pentru Comunitatea Europeană

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapen vägnar

За правителството на Република Корея

Por el Gobierno de la República de Corea

Za vládu Korejské republiky

For Republikken Koreas regering

Für die Regierung der Republik Korea

Korea Vabariigi Valitsuse nimel

Για την Κυβέρνηση της Δημοκρατίας της Κορέας

For the Government of the Republic of Korea

Pour le gouvernement de la République de Corée

Per il governo della Repubblica di Corea

Korejas Republikas valdības vārdā

Korėjos Respublikos Vyriausybės vardu

A Koreai Köztársaság kormánya részéről

Għall-Gvern tar-Repubblika tal-Korea

Voor de Regering van de Republiek Korea

W imieniu rządu Republiki Korei

Pelo Governo da República da Coreia

Pentru Guvernul Republicii Coreea

Za vládu Kórejskej republiky

Za Vlado Republike Korejo

Korean tasavallan hallituksen puolesta

På Republiken Koreas regerings vägnar

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/42

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Maltassa

(2009/587/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

ottaa huomioon Maltan esittämät huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)	Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukainen liiallisia alijäämiä koskeva menettely, sellaisena kuin sitä on selkeytetty liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1467/97 (1), joka on osa vakaus- ja kasvusopimusta, edellyttää päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta. Perustamissopimukseen liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetaan lisämääräykset liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3605/93 (2) vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät kyseisen pöytäkirjan määräysten soveltamiseksi.

(4)

Kun vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2005 uudistettiin, pyrittiin lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. Sillä pyrittiin varmistamaan, että erityisesti talouden tilanne ja talousarviotilanne otettaisiin täysin huomioon liiallista alijäämää koskevan menettelyn kaikissa vaiheissa. Vakaus- ja kasvusopimuksen tarjoama kehys tukee tällä tavoin julkisen talouden rahoitusaseman ripeään tervehdyttämiseen tähtäävää hallituksen politiikkaa, jossa otetaan huomioon talouden tilanne.

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä. Otettuaan huomioon perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksensa sekä talous- ja rahoituskomitean perustamissopimuksen 104 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lausunnon komissio katsoi, että Maltassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Komissio antoi tämän vuoksi neuvostolle Maltaa koskevan lausunnon alijäämän olemassaolosta 24 päivänä kesäkuuta 2009 (3).

(6)	Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaan neuvoston olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se kokonaisarvion tehtyään päättää, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä. Maltaa koskeva kokonaisarvio johtaa tässä päätöksessä esitettyyn päätelmään.

(7)

Maltan viranomaisten maaliskuussa 2009 antamien ja Eurostatin sittemmin vahvistamien tietojen mukaan Maltan julkisen talouden alijäämä kasvoi vuonna 2008 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja ylitti näin selvästi suhteessa BKT:hen määritellyn 3 prosentin viitearvon. Alijäämä ei ole lähellä kyseistä 3 prosentin viitearvoa, eikä viitearvon ylittymistä voida pitää poikkeuksellisena perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Ylityksen syynä ei varsinkaan ole perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettu poikkeuksellinen tapahtuma eikä talouden vakava taantuma vuonna 2008. Reaalisen BKT:n kasvu oli vuosina 2005–2007 yli 3 prosenttia vuodessa eli merkittävästi suurempi kuin potentiaalinen kasvu, ja viimeisimpien tietojen mukaan sitä tarkistettiin ylöspäin 2,5 prosenttiin. Talouskasvu hidastui vuonna 2008 mutta säilyi positiivisena eli 1,6 prosentissa. Viitearvon ylittymistä ei myöskään voida pitää väliaikaisena. Komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa alijäämäsuhteen ennakoidaan supistuvan mutta pysyttelevän ennustejaksolla viitearvon yläpuolella eli 3,6 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja, olettaen tavanomaiseen tapaan, ettei talouspolitiikassa tapahdu muutoksia, 3,2 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Alijäämää koskeva perustamissopimuksen arviointiperuste ei näin ollen täyty.

(8)

Julkinen bruttovelka on vuodesta 2003 alkaen ollut yli viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2008 se oli 64,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa julkisen talouden velan ennakoidaan kasvavan lähes 69 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Velkasuhteen ei voida katsoa supistuvan riittävästi ja lähestyvän riittävän nopeasti viitearvoa perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Velkaa koskeva perustamissopimuksen arviointiperuste ei näin ollen täyty.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdan mukaan ”merkitykselliset tekijät” voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää, perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaista neuvoston päätöstä edeltävissä vaiheissa ainoastaan, jos kaksi edellytystä – se, että alijäämä pysyy lähellä viitearvoa, ja se, että viitearvon ylitys on tilapäistä – täyttyvät täysin. Maltan tapauksessa nämä kaksi edellytystä eivät täyty. Merkityksellisiä tekijöitä ei sen vuoksi oteta huomioon tätä päätöstä edeltävissä vaiheissa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaisarvion perusteella todetaan, että Maltassa on liiallinen alijäämä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Maltan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(2) EYVL L 332, 31.12.1993, s. 7.

(3) Kaikki Maltan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/netstartsearch/pdfsearch/pdf.cfm?mode=_m2

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/44

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Liettuassa

(2009/588/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

ottaa huomioon Liettuan esittämät huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)	Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

(4)

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä. Otettuaan huomioon perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksensa sekä talous- ja rahoituskomitean 104 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lausunnon komissio katsoi, että Liettuassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Komissio antoi tämän vuoksi neuvostolle Liettuaa koskevan lausunnon alijäämän olemassaolosta 24 päivänä kesäkuuta 2009 (3).

(6)	Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaan neuvoston olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se kokonaisarvion tehtyään päättää, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä. Liettuaa koskeva kokonaisarvio johtaa tässä päätöksessä esitettyyn päätelmään.

(7)

Liettuan viranomaisten liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä antaman ilmoituksen mukaan julkisen talouden alijäämä oli Liettuassa 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 eli yli 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Alijäämä oli lähellä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen, mutta viitearvon ylittymistä ei voida pitää poikkeuksellisena perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Liiallinen alijäämä ei varsinkaan johtunut vakavasta talouden taantumasta vuonna 2008, jolloin BKT:n kasvu supistui 3,0 prosenttiin vuoden 2007 8,9 prosentista. Pelkästään tämän keskimääräisen vuotuisen kasvun perusteella vuoden 2008 alijäämää ei voida pitää poikkeuksellisena. Viitearvon ylittymistä ei myöskään voida pitää väliaikaisena. Kun otetaan huomioon vuoden 2009 talousarviossa ja parlamentin toukokuussa 2009 hyväksymässä lisätalousarviossa kuluvan vuoden osalta vahvistetut toimenpiteet, alijäämä kasvaa komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteen mukaan vuonna 2009 5,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja, jos oletetaan, että politiikassa ei tapahdu muutoksia, vuonna 2010 edelleen 8,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Alijäämää koskeva perustamissopimuksen arviointiperuste ei näin ollen täyty.

(8)

Julkinen bruttovelka on edelleen selvästi alle viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen määrä oli 15,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa velan määrän kuitenkin arvioidaan kasvavan nopeasti 22,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 31,9 prosenttiin vuonna 2010 lähinnä ennakoitujen huomattavien perusalijäämien vuoksi.

(9)

Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti olisi otettava huomioon eläkejärjestelmien uudistukset, joilla otetaan käyttöön pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältävä monipilarinen järjestelmä. Vaikka näiden uudistusten täytäntöönpano johtaa julkisen talouden rahoitusaseman tilapäiseen heikentymiseen, se parantaa kuitenkin selvästi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Liettuan viranomaisten arvioiden mukaan uudistuksen nettokustannukset olivat 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ja koska maksuja on väliaikaisesti alennettu 5,5 prosentista 2 prosenttiin, ne ovat 0,5 prosenttia vuonna 2009 ja 0,4 prosenttia vuonna 2010. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ne voidaan ottaa huomioon soveltamalla siirtymäkauden ajan lineaarista vähennystä ja ainoastaan, jos alijäämä pysyy lähellä viitearvoa. Vuonna 2008, joka on ainoa vuosi, jolloin alijäämän voidaan katsoa olevan lähellä viitearvoa, uudistuksen nettokustannusten huomioon ottaminen johtaisi mukautettuun 2,6 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen. Toisaalta komission yksiköiden ennakoima alijäämä ei enää vuosina 2009 ja 2010 ole lähellä viitearvoa, joten eläkeuudistuksen kustannuksia ei voida ottaa huomioon.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdan mukaan ”merkitykselliset tekijät” voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää, perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaista neuvoston päätöstä edeltävissä vaiheissa ainoastaan, jos kaksi edellytystä – se, että alijäämä pysyy lähellä viitearvoa, ja se, että viitearvon ylitys on tilapäistä – täyttyvät täysin. Liettuan tapauksessa nämä kaksi edellytystä eivät täyty. Merkityksellisiä tekijöitä ei sen vuoksi oteta huomioon tätä päätöstä edeltävissä vaiheissa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaisarvion perusteella todetaan, että Liettuassa on liiallinen alijäämä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Liettuan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(2) EYVL L 332, 31.12.1993, s. 7.

(3) Kaikki Liettuan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/economy_finance/netstartsearch/pdfsearch/pdf.cfm?mode=_m2

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/46

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Puolassa

(2009/589/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

ottaa huomioon Puolan esittämät huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)	Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

(4)

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä. Otettuaan huomioon perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksensa sekä talous- ja rahoituskomitean 104 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lausunnon komissio katsoi, että Puolassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Komissio antoi tämän vuoksi neuvostolle Puolaa koskevan lausunnon alijäämän olemassaolosta 24 päivänä kesäkuuta 2009 (3).

(6)	Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaan neuvoston olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se kokonaisarvion tehtyään päättää, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä. Puolaa koskeva kokonaisarvio johtaa tässä päätöksessä esitettyyn päätelmään.

(7)

Puolan viranomaisten huhtikuussa 2009 antaman liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisen ilmoituksen ja Eurostatin sittemmin vahvistamien tietojen mukaan Puolan julkisen talouden alijäämä kasvoi vuonna 2008 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja ylitti näin ollen viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämä ei ollut lähellä kyseistä 3 prosentin viitearvoa, eikä viitearvon ylittymistä voida pitää poikkeuksellisena perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Ylityksen syynä ei varsinkaan ole perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettu epätavallinen tapahtuma. Se ei johdu myöskään perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetusta vakavasta taloudellisesta taantumasta vuonna 2008. Huolimatta siitä, että kasvu hidastui vuositasolla 3,3 prosenttiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, mikä vaikutti vuoden viimeisellä neljänneksellä tulonkeruuseen ja odotettua heikompaan alijäämätoteutumaan, BKT:n kokonaiskasvu, joka oli 4,9 prosenttia vuonna 2008, oli edelleenkin suhteellisen vankkaa.

Potentiaalisen BKT:n kasvun arvioidaan olleen 4 ½ prosentin luokkaa ja tuotantokuilun noin 3 ½ prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen, mikä viittaa suotuisiin suhdanneoloihin. Viitearvon ylittymistä ei myöskään voida pitää väliaikaisena. Komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan vuonna 2009 6,6 prosenttia suhteessa BKT:hen ja, jos oletetaan, että politiikassa ei tapahdu muutoksia, vuonna 2010 7,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, samalla kun BKT:n ennustetaan supistuvan 1,4 prosenttia vuonna 2009 ja kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2010. Alijäämä kasvaa vuonna 2009 myös Puolan viranomaisten mukaan, jotka ilmoittivat 22 päivänä kesäkuuta 2009, että julkisen talouden alijäämä saattaa olla merkittävästi suurempi kuin 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, jota ennakoitiin kuluvalle vuodelle keväällä 2009 annetussa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisessa ilmoituksessa (4). Alijäämää koskeva perustamissopimuksen arviointiperuste ei näin ollen täyty.

(8)

Julkinen bruttovelka on edelleen alle 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, ja sen määrä oli 47,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa todetaan kuitenkin, että odotetun korkean alijäämän vuoksi julkisen talouden velka kasvaa todennäköisesti lähes 60 prosenttiin vuonna 2010, jos oletetaan, että politiikassa ei tapahdu muutoksia.

(9)

Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti olisi otettava huomioon eläkejärjestelmien uudistukset, joilla otetaan käyttöön pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältävä monipilarinen järjestelmä. Vaikka näiden uudistusten täytäntöönpano johtaa julkisen talouden rahoitusaseman tilapäiseen heikentymiseen, se parantaa kuitenkin selvästi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Puolan viranomaisten arvioiden mukaan uudistuksen nettokustannukset olivat 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja nousevat vuonna 2009 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kuten Puolan viranomaisten 22 päivänä kesäkuuta päivätyssä kirjeessä todetaan. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ne voidaan ottaa huomioon soveltamalla siirtymäkauden ajan lineaarista vähennystä ja ainoastaan, jos alijäämä pysyy lähellä viitearvoa. Koska alijäämä ei pysy vuosina 2008–2010 lähellä viitearvoa, eläkeuudistuksen kustannuksia ei voida ottaa huomioon.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdan mukaan ”merkitykselliset tekijät” voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää, perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaista neuvoston päätöstä edeltävissä vaiheissa ainoastaan, jos kaksi edellytystä – se, että alijäämä pysyy lähellä viitearvoa, ja se, että viitearvon ylitys on tilapäistä – täyttyvät täysin. Puolan tapauksessa nämä kaksi edellytystä eivät täyty. Merkityksellisiä tekijöitä ei sen vuoksi oteta huomioon tätä päätöstä edeltävissä vaiheissa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaisarvion perusteella todetaan, että Puolassa on liiallinen alijäämä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Puolan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(2) EYVL L 332, 31.12.1993, s. 7.

(3) Kaikki Puolan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/economy_finance/netstartsearch/pdfsearch/pdf.cfm?mode=m2

(4) Valtiovarainministeri Rostowskin kirje komissaari Almunialle.

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/48

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Romaniassa

(2009/590/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)	Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

(4)

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä. Otettuaan huomioon perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksensa sekä talous- ja rahoituskomitean perustamissopimuksen 104 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lausunnon komissio katsoi, että Romaniassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Komissio antoi tämän vuoksi neuvostolle Romaniaa koskevan lausunnon liiallisen alijäämän olemassaolosta 13 päivänä toukokuuta 2009 (3).

(6)	Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaan neuvoston olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se kokonaisarvion tehtyään päättää, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä. Romaniaa koskeva kokonaisarvio johtaa tässä päätöksessä esitettyyn päätelmään.

(7)

Romanian viranomaisten huhtikuussa 2009 antaman liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisen ilmoituksen ja Eurostatin sittemmin vahvistamien tietojen mukaan Romanian julkisen talouden alijäämä kasvoi vuonna 2008 5,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja ylitti näin ollen viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämä ei ollut lähellä kyseistä 3 prosentin viitearvoa, eikä viitearvon ylittymistä voida pitää poikkeuksellisena perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Ylityksen syynä ei varsinkaan ole perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettu poikkeuksellinen tapahtuma eikä talouden vakava taantuma vuonna 2008. Vaikka kasvu hidastui vuoden viimeisellä neljänneksellä, BKT:n kokonaiskasvu kiihtyi vuonna 2008 7,1 prosenttiin, kun se oli ollut 6 prosenttia vuonna 2007, ja ylitti selvästi potentiaalisen kasvun. Viitearvon ylittymistä ei myöskään voida pitää väliaikaisena. Komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 5,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 5,6 prosenttia vuonna 2010, jos oletetaan, että politiikassa ei tapahdu muutoksia. Ennuste perustuu siihen, että BKT:n kasvu on – 4,0 prosenttia vuonna 2009 ja 0 prosenttia vuonna 2010. Komission yksiköiden talousennusteessa otetaan huomioon helmikuussa 2009 hyväksyttyyn vuoden 2009 talousarvioon sisältyvät kuluvaa vuotta koskevat toimenpiteet sekä hallituksen huhtikuussa 2009 hyväksymät lisätoimenpiteet. Alijäämää koskeva perustamissopimuksen arviointiperuste ei näin ollen täyty.

(8)

Julkinen bruttovelka on edelleen selvästi alle viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen määrä oli 13,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteen mukaan velan suhde BKT:hen kasvaa kuitenkin todennäköisesti 18 ¼ prosenttiin vuonna 2009 ja 22 ¾ prosenttiin vuonna 2010.

(9)

Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti huomioon otettiin eläkejärjestelmien uudistukset, joilla otetaan käyttöön pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältävä monipilarinen järjestelmä. Vaikka näiden uudistusten täytäntöönpano johtaa julkisen talouden rahoitusaseman tilapäiseen heikentymiseen, se parantaa kuitenkin selvästi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Romanian viranomaisten arvioiden mukaan uudistuksen nettokustannukset ovat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, 0,3 prosenttia vuonna 2009 ja 0,4 prosenttia vuosina 2010 ja 2011. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan ne voidaan ottaa huomioon soveltamalla siirtymäkauden ajan lineaarista vähennystä ja ainoastaan, jos alijäämä pysyy lähellä viitearvoa, mikä ei päde Romaniaan. Vaikka julkisen talouden vuoden 2008 alijäämään tehtäisiin eläkejärjestelmän uudistukseen perustuva tasoitus, se olisi silti selvästi yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdan mukaan ”merkitykselliset tekijät” voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää, perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaista neuvoston päätöstä edeltävissä vaiheissa ainoastaan, jos kaksi edellytystä – se, että alijäämä pysyy lähellä viitearvoa, ja se, että viitearvon ylitys on tilapäistä – täyttyvät täysin. Romanian tapauksessa nämä kaksi edellytystä eivät täyty. Merkityksellisiä tekijöitä ei sen vuoksi oteta huomioon tätä päätöstä edeltävissä vaiheissa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaisarvion perusteella todetaan, että Romaniassa on liiallinen alijäämä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Romanialle.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(2) EYVL L 332, 31.12.1993, s. 7.

(3) Kaikki Romanian liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/netstartsearch/pdfsearch/pdf.cfm?mode=_m2

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/50

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Latviassa

(2009/591/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

ottaa huomioon Latvian esittämät huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)	Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

(4)

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä. Otettuaan huomioon perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksensa ja talous- ja rahoituskomitean perustamissopimuksen 104 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lausunnon komissio katsoi, että Latviassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Komissio on tämän vuoksi antanut neuvostolle Latviaa koskevan lausunnon alijäämän olemassaolosta 2 päivänä heinäkuuta 2009 (3).

(6)	Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaan neuvoston olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se kokonaisarvion tehtyään päättää, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä. Latviaa koskeva kokonaisarvio johtaa tässä päätöksessä esitettyyn päätelmään.

(7)

Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä huhtikuussa 2009 annetun ilmoituksen mukaan julkisen talouden alijäämä oli Latviassa 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 eli yli 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Lisäksi alijäämä ei ollut lähellä viitearvoa eli 3:a prosenttia suhteessa BKT:hen. Viitearvon ylittymistä voidaan kuitenkin pitää poikkeuksellisena perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Ylitys johtuu erityisesti perustamissopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetusta talouden jyrkästä laskusuhdanteesta. Komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa Latvian reaalisen BKT:n kasvun odotetaan olevan vahvasti negatiivinen vuonna 2009 tuotannon supistuessa 13,1 prosenttia sen jälkeen, kun se vuonna 2008 supistui 4,6 prosenttia. Viimeisimpien indikaattoreiden mukaan supistuminen voi vuonna 2009 olla vieläkin rajumpaa eli noin 18 prosenttia.

Joulukuussa 2008 yhteisön maksutasetukiohjelmassa alijäämätavoitteeksi vahvistetut 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, 4,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ovat näin ollen muuttuneet epärealistisiksi. Viitearvon ylittymistä ei kuitenkaan voida pitää väliaikaisena. Komission yksiköiden kevään talousennusteessa, jossa otettiin ainoastaan huomioon joulukuussa 2008 hyväksyttyihin talousarvion tarkistuksiin perustuvat talousarviotoimenpiteet vuonna 2009, alijäämän ennustettiin kasvavan 4,0 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2008 11,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja, jos oletetaan, että politiikassa ei tapahdu muutoksia, pahenevan vielä 13,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Koska Latvian viranomaiset hyväksyvät kesäkuussa 2009 uusia vakauttamistoimenpiteitä ja kun lisäksi otetaan huomioon viranomaisten vuodeksi 2010 suunnittelemat toimenpiteet, olettaen että ne pannaan täysimääräisenä täytäntöön, julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen voi olla noin 10 prosenttia vuonna 2009, 8,5 prosenttia vuonna 2010 ja 6 prosenttia vuonna 2011 (4). Alijäämä ei siis ollut lähellä viitearvoa eikä ylitystä voida pitää väliaikaisena, vaikka alijäämän viitearvon ylitys vuonna 2008 vaikuttaakin poikkeukselliselta. Alijäämää koskeva perustamissopimuksen arviointiperuste ei näin ollen täyty.

(8)

Julkisen talouden bruttovelka oli 19,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, mikä on selvästi alle 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Velan odotetaan kuitenkin kasvavan nopeasti (komission yksiköiden kevään talousennusteessa luvut olivat 34,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 50,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 olettaen, että kaikki Latvialle vuoteen 2011 asti tarjolla oleva kansainvälinen rahoitusapu hyödynnetään täysimääräisesti). Kun otetaan huomioon kesäkuussa 2009 hyväksytyt uudet vakauttamistoimenpiteet ja viranomaisten esittämät lisävakautussuunnitelmat vuosiksi 2010–2012, bruttovelkasuhde voi riittävistä oikaisutoimista huolimatta ylittää viitearvon eli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 riippuen siitä, ottaako valtio vielä rahoitussektorin vakauttamistarpeiden vuoksi vastuulleen lisää velkoja ja jos ottaa niin missä määrin.

(9)

Vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten mukaisesti otetaan huomioon talousarviovaikutukset, jotka aiheutuvat siitä, että Latvian hallitus toteuttaa eläkejärjestelmän uudistuksen täysin rahastoivan pilarin sisältävän järjestelmän käyttöönottamiseksi. Vaikka näiden uudistusten täytäntöönpano johtaa julkisen talouden rahoitusaseman tilapäiseen heikentymiseen, se parantaa kuitenkin selvästi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Komission yksiköiden arvioiden mukaan uudistuksen nettokustannukset Latviassa olivat 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja – koska maksuja on väliaikaisesti alennettu 8,0 prosentista 2,0 prosenttiin vuonna 2009 – ne ovat – 0,4 prosenttia vuosina 2009 ja 2010. Täysin rahastoivaan toiseen pilariin maksettavien sosiaaliturvamaksujen osuuden suunnitellaan kasvavan 4 prosenttiin vuonna 2011 ja 6 prosenttiin vuonna 2012, minkä oletetaan kasvattavan uudistuksen kokonaiskustannuksia suhteessa BKT:hen 0,8 prosenttiyksikköä vuonna 2011 ja 1,2 prosenttiyksikköä vuonna 2012. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ne voidaan ottaa huomioon soveltamalla siirtymäkauden ajan lineaarista vähennystä ja ainoastaan, jos alijäämä pysyy lähellä viitearvoa. Koska alijäämä ei vuonna 2008 ollut lähellä viitearvoa eikä komission yksiköiden vuosia 2009 ja 2010 koskeva alijäämäennuste myöskään ole lähellä viitearvoa, eläkeuudistuksen kustannuksia ei voida ottaa huomioon.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdan mukaan ”merkitykselliset tekijät” voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää, perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaista neuvoston päätöstä edeltävissä vaiheissa ainoastaan, jos kaksi edellytystä – se, että alijäämä pysyy lähellä viitearvoa, ja se, että viitearvon ylitys on tilapäistä – täyttyvät täysin. Latvian tapauksessa nämä kaksi edellytystä eivät täyty. Merkityksellisiä tekijöitä ei sen vuoksi oteta huomioon tätä päätöstä edeltävissä vaiheissa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaisarvion perusteella todetaan, että Latviassa on liiallinen alijäämä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Latvian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(2) EYVL L 332, 31.12.1993, s. 7.

(3) Kaikki Latvian liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/netstartsearch/pdfsearch/pdf.cfm?mode=_m2

(4) Arvioihin sisältyy toisen pilarin eläkejärjestelmän sosiaaliturvamaksujen väliaikaisesta uudelleensuuntamisesta johtuva vaikutus.

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/52

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä heinäkuuta 2009,

yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Latvialle tehdyn päätöksen 2009/290/EY muuttamisesta

(2009/592/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan toisen kohdan yhdessä sen 8 artiklan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto päätti antaa Latvialle keskinäistä apua päätöksellään 2009/289/EY (2). Neuvosto päätti antaa Latvialle keskipitkän ajan rahoitustukea päätöksellään 2009/290/EY (3).

(2)	Latviaa koskevan finanssikriisin laajuus ja vakavuus edellyttävät niiden talouspoliittisten ehtojen tarkistamista, joita ennakoitiin yhteisön rahoitustuen erien maksamisessa, jotta voidaan ottaa huomioon BKT:n merkittävän supistumisen vaikutus julkiseen talouteen.

(3)	Sen vuoksi päätöstä 2009/290/EY olisi muutettava,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2009/290/EY seuraavasti:

Korvataan 3 artiklan 5 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

Sellaisen julkisen talouden selkeän, keskipitkän aikavälin ohjelman täytäntöönpano, jolla julkisen talouden alijäämä saadaan alle perustamissopimuksen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen sellaisella aikavälillä ja vakauttamisuralla, jotka vastaavat neuvoston Latvialle antamia suosituksia liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä.”

Korvataan 3 artiklan 5 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	Vuoden 2009 talousarvion toteuttaminen ja vuoden 2010 talousarvion hyväksyminen siten, että niihin sisältyy vakauttamisuraa vastaavia kestäviä toimenpiteitä.”

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Latvian tasavallalle.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT

(1) EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1.

(2) EUVL L 79, 25.3.2009, s. 37.

(3) EUVL L 79, 25.3.2009, s. 39.

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/53

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 27 päivänä heinäkuuta 2009,

kansallisten keskuspankkien ulkopuolisten tilintarkastajien hyväksymisestä tehdyn päätöksen 1999/70/EY muuttamisesta Banka Slovenijen ulkopuolisten tilintarkastajien osalta

(2009/593/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 27 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Banka Slovenijen tilintarkastajista Euroopan unionin neuvostolle 5 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan keskuspankin suosituksen EKP/2009/12 (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemien ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymien riippumattomien ulkopuolisten tilintarkastajien on tarkastettava EKP:n ja eurojärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien tilit.

(2)	Banka Slovenijen nykyisen ulkopuolisen tilintarkastajan toimikausi päättyy tilikauden 2008 tilintarkastuksen jälkeen. Tämän vuoksi on tarpeen nimittää uusi ulkopuolinen tilintarkastaja tilikaudesta 2009 alkaen.

(3)	Banka Slovenije on valinnut Deloitte revizija d.o.o.:n ulkopuoliseksi tilintarkastajakseen tilikausiksi 2009–2011.

(4)	EKP:n neuvosto suositteli, että Deloitte revizija d.o.o. nimitetään Banka Slovenijen ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi tilikausiksi 2009–2011.

(5)	On tarkoituksenmukaista noudattaa EKP:n neuvoston suositusta ja muuttaa päätös 1999/70/EY (2) vastaavasti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan päätöksen 1999/70/EY 1 artiklan 13 kohta seuraavasti:

”13. Hyväksytään Deloitte revizija d.o.o. Banka Slovenijen ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi tilikausiksi 2009–2011.”

2 artikla

Tämä päätös ilmoitetaan EKP:lle.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT

(1) EUVL C 132, 11.6.2009, s. 1.

(2) EYVL L 22, 29.1.1999, s. 69.

Euroopan keskuspankki

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/54

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS

tehty 17 päivänä heinäkuuta 2009

Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2006/17 muuttamisesta

(EKP/2009/19)

(2009/594/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26.2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä annettujen suuntaviivojen muuttamisesta 7 päivänä toukokuuta 2009 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2009/10 (1) sallitaan pääsy eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatioihin ja maksuvalmiusjärjestelmään sellaisille luottolaitoksille, jotka ovat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamaa valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alaisia, ottaen huomioon näiden laitosten erityinen asema yhteisön oikeudessa.

(2)	Katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman toteutuksesta 2 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyllä päätöksellä EKP/2009/16 (2) perustetaan ohjelma katettujen joukkovelkakirjalainojen ostoja varten.

(3)	Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 10 päivänä marraskuuta 2006 tehtyä päätöstä EKP/2006/17 (3) on tarpeen muuttaa, jotta se vastaisi tätä politiikassa tapahtunutta kehitystä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan päätöstä EKP/2006/17 seuraavasti:

1)	Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Käytettäessä suuntaviivojen EKP/2006/16 1 artiklassa määritellyillä termeillä on sama merkitys, kun niitä käytetään tässä päätöksessä.”

2)	Päätöksen EKP/2006/17 liitteitä I ja II muutetaan tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Loppumääräys

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.

Tehty Frankfurt am Mainissa 17 päivänä heinäkuuta 2009.

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EUVL L 123, 19.5.2009, s. 99.

(2) EUVL L 175, 4.7.2009, s. 18.

(3) EUVL L 348, 11.12.2006, s. 38.

LIITE

Muutetaan päätöksen EKP/2006/17 liitteitä I ja II seuraavasti:

Korvataan liitteessä I oleva taulukko ”Saamiset” seuraavasti:

”SAAMISET

Tase-erä

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

1)	Kulta ja kultasaamiset

Fyysinen kulta eli kultaharkot, -rahat, -levyt ja -kimpaleet, joko varastoitu tai ”matkalla”. Investointikulta (ei-fyysinen kulta), esimerkiksi kulta avistatileillä (yhteistileillä), määräaikaistalletukset, ja seuraavista liiketoimista johtuvat kultasaamiset: i) kultapitoisuuden muuttumiset ja ii) sijaintipaikkaa tai laatua koskevat kultaswapit, joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää vähintään yksi pankkipäivä.

Markkinahintaan

2)	Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, mukaan luettuina kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit.

2.1	Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset talletukset. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”.

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

b)	Erityiset nosto-oikeudet Erityiset nosto-oikeudet (brutto).

b)	Erityiset nosto-oikeudet (brutto). Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

c)	Muut saamiset GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, köyhyyden vähentämisen ja kasvun nopeuttamisen ohjelman piiriin kuuluvat talletukset.

c)	Muut saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

2.2	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset.

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit sekä osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

c)	Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

c)	Valuuttamääräiset lainat Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta.

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

3)	Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

a)	Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

a)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

a)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

a)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

a)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

b)	Muut saamiset euroalueella olevilta, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto.

b)	Muut saamiset Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

4) Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

a)	a)Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon

b)	Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat osakkeet ja osuudet, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia lainoja

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset nimellisarvoon

Euroalueen ulkopuolisten tahojen liikkeeseen laskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia saamisia

Ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan investointipankki) liikkeeseen laskemat arvopaperit organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

d)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot/diskontot jaksotetaan

d)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

d)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

4.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

Luotonanto ERM II:n ehdoilla.

Nimellisarvoon

5)	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Erät 5.1-5.5: Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 (1) liitteessä I kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet.

5.1	Perusrahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.2	Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.3	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.4	Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.5	Maksuvalmiusluotot

Yön yli –likviditeetti vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmä)

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

5.6	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

6)	Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, erään ’Euromääräiset arvopaperit euroalueelta’ kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

7) Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1	Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Euroalueella liikkeeseen lasketut arvopaperit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten. Hienosäätöoperaatioita varten hankitut EKP:n velkakirjat

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

7.2	Muut arvopaperit

Muut kuin erään 7.1 ’Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit’ ja erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvat arvopaperit; joukkovelkakirjat, vekseli, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidetttävät rahamarkkinapaperit, mukaan luettuina euromääräiset valtion velkakirjat ajalta ennen EMUa. Osakkeet ja osuudet.

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

8)	Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat)

Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan

9) Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

9.1	EKP:n velkasitoumusten liikkeellelaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät saamiset

Vain EKP:n taseessa

Kansallisten keskuspankkien antamat velkakirjat EKP:n velkasitoumuksia koskevien back-to-back –sopimuksen perusteella.

Nimellisarvoon

9.2	Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät saamiset euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn päätöksen EKP/2001/15 mukaisesti (2)

Nimellisarvoon

9.3	Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen nettosumma – katso myös erä ’Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)’

a)	Nimellisarvoon

b)	muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille.

b)	Nimellisarvoon

10)	Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit.

Nimellisarvoon

11) Muut saamiset

11.1	Euroalueen metallirahat

Eurokolikot

Nimellisarvoon

11.2	Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien atk-laitteistot, ohjelmistot.

Hankintahintaan poistot vähennettyinä

Poistoilla tarkoitetaan hyödykkeen poistopohjan systemaattista kuluksi kirjaamista sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Taloudellinen vaikutusaika on ajanjakso, jona käyttöomaisuuden odotetaan olevan yrityksen käytettävissä. Yksittäisten merkittävien käyttöomaisuuserien taloudellinen vaikutusaika voidaan tarkistaa systemaattisesti, mikäli odotukset poikkeavat aikaisemmista arvioista. Merkittäviin hyödykkeisiin voi sisältyä osia, joilla on erilainen taloudellinen vaikutusaika. Taloudellinen vaikutusaika tulisi tällaisten osien osalta arvioida erikseen.

Aineettoman omaisuuden kustannukset sisältävät aineettoman omaisuuden hankintahinnan. Muita suoria tai epäsuoria kustannuksia käsitellään kuluina

Menojen aktivoinnissa sovelletaan raja-arvoa (mikäli meno ilman arvonlisäveroa on alle 10 000 euroa, sitä ei aktivoida)

11.3	Muut rahoitusvarat

—	Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin sekä strategisista tai poliittisista syistä hallussa olevat osakkeet ja osuudet

—	Arvopaperit, mukaan lukien osakkeet ja osuudet sekä muut rahoitusinstrumentit ja saldot, mukaan lukien määräaikaistalletukset ja sekkitilit, joita pidetään korvamerkittynä salkkuna

—	Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset luottolaitosten kanssa.

a)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

b)	Voitto-osuudet ja epälikvidit kantaosakkeet sekä muut oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka edustavat pysyviä investointeja Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

c)	Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä Omaisuuden nettoarvoon

d)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot/diskontot jaksotetaan

e)	Eräpäivään saakka tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

f)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

g)	Pankkitalletukset ja lainat Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot/talletukset ovat valuuttamääräisiä

11.4	Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen arvostuksen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään.

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

11.5	Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot).

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

11.6	Sekalaiset erät

a)	Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät. Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis).

a)	Nimellisarvoon tai hankintahintaan

b)	Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset

b)	Markkinahintaan

c)	Nettoeläkesaamiset.

c)	22 artiklan 3 kohdan mukaisesti

12)	Tilikauden tappio

Nimellisarvoon

Korvataan liitteessä II oleva taulukko ”EKP:n vuositase” seuraavasti:

”EKP:n vuositase

(miljoonaa euroa)

Vastaavaa (4)

Tilivuosi

Edellinen vuosi

Vastattavaa

Tilivuosi

Edellinen vuosi

1)	Kulta ja kultasaamiset

2)	Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2.1	Saamiset IMF:ltä

2.2	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset

3)	Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

4)	Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

4.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

5)	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

5)1	Perusrahoitusoperaatiot

5.2	Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

5.3	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

5.4	Käänteiset rakenteelliset operaatiot

5.5	Maksuvalmiusluotot

5.6	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

6)	Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

7)	Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1	Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

7.2	Muut arvopaperit

8)	Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

9)	Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

9.1	EKP:n velkasitoumusten liikkeellelaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät saamiset

9.2	Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

9.3	Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)

10)	Selvitettävänä olevat erät

11)	Muut saamiset

11.1	Euroalueen metallirahat

11.2	Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

11.3	Muut rahoitusvarat

11.4	Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

11.5	Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

11.6	Sekalaiset erät

12)	Tilikauden tappio

1)	Liikkeessä olevat setelit

2)	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1	Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

2.2.	Talletusmahdollisuus

2.3	Määräaikaistalletukset

2.4	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

2.5	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

3)	Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4)	EKP:n liikkeeseenlaskemat velkasitoumukset

5)	Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1	Julkisyhteisöt

5.2	Muut velat

6)	Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

7)	Valuuttamääräiset velat euroalueelle

8)	Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1	Talletukset ja muut velat

8.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

9)	IMF:n myöntämien erityisnosto-oikeuksien vastaerä

10)	Eurojärjestelmän sisäiset velat

10.1	Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

10.2	Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

11)	Selvitettävänä olevat erät

12)	Muut velat

12.1	Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

12.2.

Siirtovelat ja saadut ennakot

12.3	Sekalaiset erät

13)

Varaukset

14)	Arvonmuutostilit

15)	Pääoma ja rahastot

15.1

Pääoma

15.2

Rahastot

16)	Tilikauden voitto

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa yhteensä

(1) EYVL L 310, 11.12.2000, s. 1.

(2) EYVL L 337, 20.12.2001, s. 52.”

(3) EKP voi vaihtoehtoisesti julkaista täsmällisesti tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat.

(4) Taulukko ’vastaavaa’ voidaan julkaista myös taulukon ’vastattavaa’ yläpuolella.”

SUUNTAVIIVAT

Euroopan keskuspankki

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/65

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 2009,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen EKP/2006/16 muuttamisesta

(EKP/2009/18)

(2009/595/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston EKPJ:n perussäännön 47.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen myötävaikutuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)	Katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman toteutuksesta 2 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyllä päätöksellä EKP/2009/16 (2) perustetaan ohjelma katettujen joukkovelkakirjalainojen ostoja varten.

(3)	Kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 10 päivänä marraskuuta 2006 annettuja suuntaviivoja EKP/2006/16 (3) on tarpeen muuttaa, jotta ne heijastaisivat tätä kehitystä,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivoja EKP/2006/16 seuraavasti:

Lisätään 1 artiklan 1 kohtaan seuraava määritelmä:

”i)

’luottolaitoksella’ tarkoitetaan joko a) luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (uudelleenlaadittu teksti) (4), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, 2 artiklan ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan määritelmän mukaista toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alaista luottolaitosta tai b) perustamissopimuksen 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua, toimivaltaisen kansallisen viranomaisen valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alaista muuta laitosta.

2)	Suuntaviivojen EKP/2006/16 liitteitä IV ja VIII muutetaan näiden suuntaviivojen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.

3 artikla

Adressaatit

Näitä suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkeihin.

Annettu Frankfurt am Mainissa 17 päivänä heinäkuuta 2009.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EUVL L 123, 19.5.2009, s. 99.

(2) EUVL L 175, 4.7.2009, s. 18.

(3) EUVL L 348, 11.12.2006, s. 1.

(4) EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.”

LIITE

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2006/16 liitteitä IV–VIII seuraavasti:

Korvataan liitteessä IV oleva taulukko ”Saamiset” seuraavasti:

”SAAMISET

Tase-erä (2)

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala (3)

Saamiset

Kulta ja kultasaamiset

Fyysinen kulta eli kultaharkot, -rahat, -levyt ja -kimpaleet, joko varastoitu tai ”matkalla”. Investointikulta (ei-fyysinen kulta), esimerkiksi kulta avistatileillä (yhteistileillä), määräaikaistalletukset ja seuraavista liiketoimista johtuvat kultasaamiset: i) kultapitoisuuden muuttumiset ja ii) sijaintipaikkaa tai laatua koskevat kultaswapit, joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää vähintään yksi pankkipäivä.

Markkinahintaan

Pakollinen

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit mukaan luettuina.

2.1.

Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset talletukset. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”.

a)	Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

b)	Erityiset nosto-oikeudet Erityiset nosto-oikeudet (brutto).

b)	Erityiset nosto-oikeudet Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

c)	Muut saamiset GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, köyhyyden vähentämisen ja kasvun nopeuttamisen ohjelman piiriin kuuluvat talletukset.

c)	Muut saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

2.2.

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet tai osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

c)	Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

c)	Valuuttamääräiset lainat Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta.

d)	Muut valuuttamääräiset saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

a)	Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Euroalueella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja.

a)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

a)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

a)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

a)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

b)	Muut saamiset euroalueelta, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto

b)	Muut saamiset Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1.

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot. Euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset.

a)	Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat osakkeet tai osuudet, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit

b)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

b)iv)

Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet

Markkinahintaan

Pakollinen

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

c)	Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset nimellisarvoon

Pakollinen

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan investointipankki) liikkeeseen laskemat arvopaperit organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

d)i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

d)ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

d)iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

4.2.

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

Luotonanto ERM II:n ehdoilla.

Nimellisarvoon

Pakollinen

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Erät 5.1–5.5: eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 31 päivänä elokuuta 2000 annettujen suuntaviivojen EKP/2000/7 (4) liitteessä I tarkoitettujen rahapoliittisten välineiden mukaiset liiketoimet.

5.1.

Perusrahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.2.

Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.3.

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.4.

Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.5.

Maksuvalmiusluotot

Yön yli -likviditeetti vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmä).

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.6.

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, vastaavien erään ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin. Sellaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvat saamiset, jotka kansalliset keskuspankit ovat aloittaneet ennen niiden liittymistä eurojärjestelmään.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1.

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Euroalueella liikkeeseen lasketut arvopaperit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten. Hienosäätöoperaatioita varten hankitut EKP:n velkakirjat

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

7.2.

Muut arvopaperit

Muut kuin eriin 7.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit” ja 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvat arvopaperit; joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidettävät rahamarkkinapaperit, mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset arvopaperit ajalta ennen EMUa. Osakkeet ja osuudet.

i)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

ii)	Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iii)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

iv)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet Markkinahintaan

Pakollinen

Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat)

Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan

Pakollinen

—

Eurojärjestelmän sisäiset saamiset (+)

—

9.1.

Osuudet EKP:ssä (+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Kunkin kansallisen keskuspankin perustamissopimuksen mukainen osuus EKP:n pääomasta ja käytetty jakoperuste sekä EKPJ:n perussäännön 49.2 artiklan mukaiset osuudet.

Hankintahintaan

Pakollinen

—

9.2.

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset (+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Perustamissopimuksen määräysten mukaisiin ensimmäisiin ja myöhempiin valuuttavarantojen siirtoihin perustuvat euromääräiset saamiset EKP:ltä.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.3.

EKP:n velkasitoumusten liikkeellelaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät saamiset (+)

Vain EKP:n taseessa.

Kansallisten keskuspankkien antamat velkakirjat EKP:n velkasitoumuksia koskevan back-to-back-sopimuksen perusteella.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.4.

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset (+), ( (1)

Kansallisille keskuspankeille: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettosaaminen, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin sisältyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset sekä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyssä päätöksessä EKP/2001/16 (5) tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen.

EKP:lle: EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät päätöksen EKP/2001/15 mukaiset saamiset.

Nimellisarvoon

Pakollinen

—

9.5.

Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) (+)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

a)	TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – katso myös erä ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”

a)	Nimellisarvoon

Pakollinen

b)	Saamiset, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja jaettavan rahoitustulon erotukseen. Merkityksellisiä ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä.

b)	Nimellisarvoon

Pakollinen

c)	Muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille (1)

c)	Nominal value

Pakollinen

10.

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit.

Nimellisarvoon

Pakollinen

11.

Muut saamiset

11.1.

Euroalueen metallirahat

Eurokolikot, jos kansallinen keskuspankki ei ole niiden laillinen liikkeellelaskija

Nimellisarvoon

Pakollinen

11.2.

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien atk-laitteistot, ohjelmistot

Hankintahintaan poistot vähennettyinä

Poistojen jaksotus:

—	Tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot: 4 vuotta

—	Kalusto ja rakennelmat: 10 vuotta

—	Rakentaminen ja aktivoidut suurehkot kunnostusmenot: 25 vuotta

Menojen aktivoinnissa sovelletaan raja-arvoa (mikäli meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida)

Suositeltava

11.3.

Muut rahoitusvarat

—	Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin sekä strategisista tai poliittisista syistä hallussa olevat osakkeet ja osuudet

—	Arvopaperit, mukaan luettuina osakkeet ja osuudet sekä muut rahoitusinstrumentit ja talletukset (esim. määräaikaistalletukset ja sekkitilit), joita hoidetaan korvamerkittynä salkkuna

—	Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset luottolaitosten kanssa.

a)	Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan

Suositeltava

b)	Voitto-osuudet ja epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä

Suositeltava

c)	Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä Omaisuuden nettoarvoon

Suositeltava

d)	Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

e)	Eräpäivään saakka tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

f)	Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Suositeltava

g)	Pankkitalletukset ja lainat Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot tai talletukset ovat valuuttamääräisiä

Suositeltava

11.4.

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään.

Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

11.5.

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot).

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

11.6.

Sekalaiset erät

Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät. Väliaikainen arvonmuutostili (tase-erä ainoastaan vuoden aikana: realisoitumattomat tappiot arvostuspäivinä vuoden aikana, ellei vastattavien erässä ”Arvonmuutostilit” ole niitä koskevaa arvonmuutostiliä). Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis). Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset. Euroalueen kansallisten valuuttayksiköiden määräiset kolikot. Kuluvan tilikauden tappio (kertynyt nettotappio), edellisen vuoden tappio ennen kattamista. Nettoeläkesaamiset.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Suositeltava

Väliaikainen arvonmuutostili

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Väliaikainen arvonmuutostili: Pakollinen

Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset

Markkinahintaan

Asiakkaiden tekemiin kulta- talletuksiin liittyvät sijoitukset Pakollinen

—

12.

Tilikauden tappio

Nimellisarvoon

Pakollinen

Korvataan liitteessä V oleva taulukko ”Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen lopussa julkaistavan taseen kaava” seuraavasti:

”Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen lopussa julkaistavan taseen kaava

(miljoonina euroina)

Vastaavaa (6)

Tase …

Muutos edelliseen viikkoon verrattuna

Vastattavaa

Tase …

Muutos edelliseen viikkoon verrattuna

liiketapahtumista johtuva

vuosineljänneksen lopussa tehtävistä kirjanpito-oikaisuista johtuva

liiketapahtumista johtuva

vuosineljänneksen lopussa tehtävistä kirjanpito-oikaisuista johtuva

1.	Kulta ja kultasaamiset

2.	Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2.1	Saamiset IMF:ltä

2.2	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

3.	Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

4.	Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1.	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

4.2.	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

5.	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

5.1	Perusrahoitusoperaatiot

5.2	Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

5.3	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

5.4	Käänteiset rakenteelliset operaatiot

5.5	Maksuvalmiusluotot

5.6	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

6.	Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

7.	Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1	Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

7.2.	Muut arvopaperit

8.	Muut arvopaperit

9.	Muut saamiset

1.	Liikkeessä olevat setelit

2.	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1	Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

2.2	Talletusmahdollisuus

2.3	Määräaikaistalletukset

2.4	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

2.5	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

3.	Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4.	Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

5.	Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1.	Julkisyhteisöt

5.2

Muut

6.	Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

7.	Valuuttamääräiset velat euroalueelle

8.	Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1	Talletukset ja muut velat

8.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

9.	IMF:n myöntämien erityisnosto-oikeuksien vastaerä

10.	Muut velat

11.	Arvonmuutostilit

12.	Pääoma ja rahastot

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa yhteensä

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

Korvataan liitteessä VI oleva taulukko ”Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan taseen kava” seuraavasti:

”Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan taseen kaava

(miljoonina euroina)

Vastaavaa (7)

Tase

Liiketoimista johtuva muutos edelliseen viikkoon verrattuna

Vastattavaa

Tase …

Liiketoimista johtuva muutos edelliseen viikkoon verrattuna

1.	Kulta ja kultasaamiset

2.	Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2.1	Saamiset IMF:ltä

2.2	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

3.	Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

4.	Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

4.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

5.	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

5.1	Perusrahoitusoperaatiot

5.2	Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

5.3	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

5.4	Käänteiset rakenteelliset operaatiot

5.5	Maksuvalmiusluotot

5.6	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

6.	Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

7.	Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1	Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

7.2	Muut arvopaperit

8.	Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

9.	Muut saamiset

1.	Liikkeessä olevat setelit

2.	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1.	Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

2.2	Talletusmahdollisuus

2.3	Määräaikaistalletukset

2.4	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

2.5	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

3.	Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4.	Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

5.	Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1	Julkisyhteisöt

5.2

Muut

6.	Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

7.	Valuuttamääräiset velat euroalueelle

8.	Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1	Talletukset ja muut velat

8.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

9.	IMF:n myöntämien erityisnosto-oikeuksien vastaerä

10.	Muut velat

11.	Arvonmuutostilit

12.	Pääoma ja rahastot

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa yhteensä

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

Korvataan liitteessä VII oleva taulukko ”Eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase” seuraavasti:

”Eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase

(miljoonina euroina)

Vastaavaa (8)

Tilivuosi

Edellisvuosi

Vastattavaa

Tilivuosi

Edellisvuosi

1.	Kulta ja kultasaamiset

2.	Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2.1.	Saamiset IMF:ltä

2.2	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

3.	Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

4.	Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

4.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

5.	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

5.1	Perusrahoitusoperaatiot

5.2	Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

5.3	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

5.4	Käänteiset rakenteelliset operaatiot

5.5	Maksuvalmiusluotot

5.6	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

6.	Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

7.	Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1	Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

7.2	Muut arvopaperit

8.	Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

9.	Muut saamiset

1.	Liikkeessä olevat setelit

2.	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1	Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

2.2	Talletusmahdollisuus

2.3	Määräaikaistalletukset

2.4	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

2.5	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

3.	Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4.	Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

5.	Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1	Julkisyhteisöt

5.2

Muut

6.	Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

7.	Valuuttamääräiset velat euroalueelle

8.	Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1	Talletukset ja muut velat

8.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

9.	IMF:n myöntämien erityisnosto-oikeuksien vastaerä

10.	Muut velat

11.	Arvonmuutostilit

12.	Pääoma ja rahastot

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa yhteensä

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

Korvataan liitteessä VIII oleva taulukko ”Keskuspankin vuositase” seuraavasti:

”Keskuspankin vuositase (9)

(miljoonina euroina)

Vastaavaa (11)

Tilivuosi

Edellinen vuosi

Vastattavaa

Tilivuosi

Edellinen vuosi

1.	Kulta ja kultasaamiset

2.	Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

2.1	Saamiset IMF:ltä

2.2	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

3.	Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

4.	Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

4.1	Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

4.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

5.	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

5.1	Perusrahoitusoperaatiot

5.2	Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

5.3.	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

5.4	Käänteiset rakenteelliset operaatiot

5.5	Maksuvalmiusluotot

5.6	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

6.	Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

7.	Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

7.1	Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

7.2	Muut arvopaperit

8.	Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

9.	Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

9.1	Osuudet EKP:ssa

9.2	Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset

9.3	EKP:n velkasitoumusten liikkeellelaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät velat

9.4.	Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset (*)

9.5	Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) (*)

10.	Selvitettävänä olevat erät

11.	Muut saamiset

11.1	Euroalueen metallirahat

11.2	Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

11.3	Muut rahoitusvarat

11.4	Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

11.5	Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (*)

11.6	Sekalaiset erät

12.	Tilikauden tappio

1.	Liikkeessä olevat setelit (*)

2.	Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

2.1	Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

2.2	Talletusmahdollisuus

2.3	Määräaikaistalletukset

2.4	Käänteiset hienosäätöoperaatiot

2.5	Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

3.	Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

4.	Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

5.	Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

5.1	Julkisyhteisöt

5.2

Muut

6.	Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

7.	Valuuttamääräiset velat euroalueelle

8.	Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

8.1	Talletukset ja muut velat

8.2	ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

9.	IMF:n myöntämien erityisnosto-oikeuksien vastaerä

10.	Eurojärjestelmän sisäiset velat

10.1	Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

10.2	EKP:n velkasitoumusten liikkeellelaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät velat

10.3	Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat (*)

10.4	Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto) (*)

11.	Selvitettävänä olevat erät

12.

Muut

12.1	Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

12.2	Siirtovelat ja saadut ennakot (*)

12.3	Sekalaiset erät

13.

Varaukset

14.	Arvonmuutostilit

15.	Pääoma ja rahastot

15.1

Pääoma

15.2

Rahastot

16.	Tilikauden voitto

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa yhteensä

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

(1) Yhdenmukaistettavat erät. Katso tämän päätöksen johdanto-osan 4 kappale.

(2) Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ”+” merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(3) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.

(4) EYVL L 310, 11.12.2000, s. 1.

(5) EYVL L 337, 20.12.2001, s. 55.”

(6) Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella.”

(7) Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella.”

(8) Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella.”

(9) Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.

(10) Keskuspankit voivat vaihtoehtoisesti julkaista täsmälliset tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat.

(11) Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella.”

III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/82

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS EUJUST LEX/1/2009,

tehty 3 päivänä heinäkuuta 2009,

Irakia varten toteutettavan Euroopan unionin yhdennetyn oikeusvaltio-operaation, EUJUST LEX, operaation johtajan nimittämisestä

(2009/596/YUTP)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 25 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin yhdennetystä oikeusvaltio-operaatiosta Irakia varten, EUJUST LEX, 11 päivänä kesäkuuta 2009 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2009/475/YUTP (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 11 päivänä kesäkuuta 2009 yhteisen toiminnan 2009/475/YUTP Euroopan unionin yhdennetystä oikeusvaltio-operaatiosta Irakia varten, EUJUST LEX. Kyseisen yhteisen toiminnan voimassaolo päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2010.

(2)	Yhteisen toiminnan 2009/475/YUTP 9 artiklan 2 kohdassa valtuutetaan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea tekemään operaation johtajan nimittämistä koskevia päätöksiä.

(3)	EUJUST LEXin operaation johtajaksi olisi nimitettävä Stephen WHITE 31 päivään joulukuuta 2009 saakka,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Nimitetään Stephen WHITE Irakia varten toteutettavan Euroopan unionin yhdennetyn oikeusvaltio-operaation, EUJUST LEX, operaation johtajaksi 1 päivästä heinäkuuta 2009.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009.

Tehty Brysselissä 3 päivänä heinäkuuta 2009.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

O. SKOOG

(1) EUVL L 156, 19.6.2009, s. 57.

4.8.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/83

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2009/597/YUTP,

tehty 27 päivänä heinäkuuta 2009,

Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta-operaatio), koskevan Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan,

ottaa huomioon puheenjohtajavaltion suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 10 päivänä marraskuuta 2008 yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (1), jäljempänä ’Atalanta-operaatio’.

(2)	Kyseisen yhteisen toiminnan 10 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kolmansien valtioiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset menettelyt vahvistetaan sopimuksissa, jotka tehdään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

(3)

Neuvoston annettua 13 päivänä syyskuuta 2004 tätä koskevan valtuutuksen puheenjohtajavaltio on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin avustamana neuvotellut Kroatian tasavallan osallistumista Atalanta-operaatioon koskevan Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’.

(4)	Sopimus olisi allekirjoitettava sillä varauksella, että se tehdään.

(5)	Sopimuksen määräyksiä olisi sovellettava väliaikaisesti, kunnes se tulee voimaan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin puolesta Kroatian tasavallan osallistumisesta Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta-operaatio), tehdyn Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen allekirjoittaminen sillä varauksella, että mainittu sopimus tehdään.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus Euroopan unionia sitovasti, sillä varauksella, että sopimus tehdään.

3 artikla

Sopimuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivästä, kunnes sopimus tulee voimaan.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

5 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. BILDT

(1) EUVL L 301, 12.11.2008, s. 33.

KÄÄNNÖS

Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välinen

SOPIMUS

Kroatian tasavallan osallistumisesta Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta-operaatio)

EUROOPAN UNIONI (EU)

Kroatian tasavalta,

jäljempänä ’osapuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON:

Euroopan unionin neuvoston hyväksymän yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (1), jäljempänä ’Atalanta-operaatio’,

EU:n Kroatian tasavallalle esittämän kutsun osallistua EU-johtoiseen operaatioon,

onnistuneesti loppuun saatetun joukkojen muodostamisprosessin sekä EU:n operaation komentajan ja EU:n sotilaskomitean suosituksen sopia Kroatian tasavallan joukkojen osallistumisesta EU-johtoiseen operaatioon,

kolmansien maiden osallistumisen hyväksymisestä Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (’Atalanta’), 21 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyn poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen ATALANTA/2/2009 (2) sekä osallistujien komitean perustamisesta Euroopan unionin sotilasoperaatiota varten, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (’Atalanta’), 21 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyn poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen ATALANTA/3/2009 (3), molemmat päätökset sellaisina kuin ne ovat muutettuina 10 päivänä kesäkuuta 2009 tehdyllä poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksellä ATALANTA/5/2009 (4),

Kroatian tasavallan 3 päivänä huhtikuuta 2009 tekemän päätöksen osallistua Atalanta-operaatioon,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Operaatioon osallistuminen

1. Kroatian tasavalta liittyy tämän sopimuksen ja mahdollisesti tarvittavien täytäntöönpanojärjestelyjen mukaisesti Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta-operaatio), hyväksyttyyn yhteiseen toimintaan 2008/851/YUTP ja kaikkiin yhteisiin toimintoihin ja päätöksiin, joilla Euroopan unionin neuvosto päättää jatkaa EU:n sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota.

2. Kroatian tasavallan osallistuminen Atalanta-operaatioon ei vaikuta Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuteen.

3. Kroatian tasavalta varmistaa, että sen joukot ja henkilöstö, jotka osallistuvat EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon, noudattavat tehtävänsä suorittamisessa

—	yhteistä toimintaa 2008/851/YUTP ja siihen mahdollisesti tehtyjä muutoksia,

—	operaatiosuunnitelmaa,

—	täytäntöönpanotoimenpiteitä.

4. Kroatian tasavallan operaatioon lähettämät joukot ja henkilöstö suorittavat tehtäviään ja menettelevät toiminnassaan yksinomaan EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation etujen mukaisesti.

5. Kroatian tasavalta antaa EU:n operaation komentajalle ajoissa tiedon kaikista muutoksista, jotka koskevat sen osallistumista operaatioon.

2 artikla

Joukkojen asema

1. Kroatian tasavallan Atalanta-operaatioon lähettämien joukkojen ja henkilöstön asemaan sovelletaan joukkojen asemaa koskevaa sopimusta, jonka Euroopan unioni on tehnyt Somalian ja Djiboutin kanssa, tai Euroopan unionin ja alueen jonkin muun sellaisen maan sopimusta, jonka kanssa tällainen sopimus on tehty operaatiota varten, tai Kenian joukkojen asemasta antamaa yksipuolista lausumaa tai alueen jonkin muun sellaisen maan yksipuolista lausumaa, joka on antanut tällaisen lausuman operaatiota varten.

2. Yhteisen operaatioalueen ulkopuolella sijaitseviin esikunta- ja johtoyksiköihin lähetettyjen joukkojen ja henkilöstön asemaan sovelletaan näiden esikunta- tai johtoyksiköiden isäntävaltion ja Kroatian tasavallan välisiä järjestelyjä.

3. Kroatian tasavalta käyttää lainkäyttövaltaa EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuviin joukkoihinsa ja henkilöstöönsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitetun joukkojen asemaa koskevan sopimuksen soveltamista.

4. Kroatian tasavalta vastaa kaikista joukkojensa ja henkilöstönsä jäsenten esittämien tai heitä koskevien, Atalanta-operaatioon osallistumiseen liittyvien vaatimusten ratkaisemisesta. Kroatian tasavalta vastaa lakiensa ja asetustensa mukaisesti sellaisten, erityisesti oikeudellisten tai kurinpidollisten, menettelyjen vireillepanosta, joihin mahdollisesti ryhdytään sen joukkojen tai henkilöstön jäsentä vastaan.

5. Kroatian tasavalta sitoutuu antamaan tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä lausuman Atalanta-operaatioon osallistuville valtioille esitettävistä korvausvaatimuksista luopumisesta.

6. Euroopan unionin jäsenvaltiot sitoutuvat antamaan tämän sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä lausuman korvausvaatimuksista luopumisesta siltä osin kuin on kyse Kroatian tasavallan osallistumisesta Atalanta-operaatioon.

3 artikla

Ehdot pidätettyjen ja säilöön otettujen henkilöiden siirtämiseksi syytetoimia varten

Jos Kroatian tasavalta käyttää lainkäyttövaltaansa merirosvoukseen tai aseellisiin ryöstöihin Somalian aluevesillä syyllistyneisiin tai syyllistyneiksi epäiltyihin henkilöihin, Euroopan unionin johtamien merivoimien (EUNAVFOR) syytetoimia varten pidättämät ja säilöön ottamat henkilöt ja EUNAVFORin hallussa oleva takavarikoitu omaisuus siirretään EUNAVFORilta Kroatian tasavallan huostaan niiden ehtojen mukaisesti, joista säädetään liitteessä, joka on tämän sopimuksen erottamaton osa.

4 artikla

Turvaluokitellut tiedot

Atalanta-operaation yhteydessä sovelletaan turvaluokiteltujen tietojen vaihtamiseen sovellettavista turvallisuusmenettelyistä tehdyn Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen (5) määräyksiä.

5 artikla

Johtamisjärjestely

1. Kaikki EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuvat joukot ja henkilöstön jäsenet pysyvät täysin kansallisten viranomaistensa alaisina.

2. Kansalliset viranomaiset siirtävät joukkojensa ja henkilöstönsä operatiivisen ja taktisen johdon ja/tai valvonnan EU:n operaation komentajalle. EU:n operaation komentajalla on oikeus siirtää toimivaltansa toiselle henkilölle.

3. Kroatian tasavallalla on samat oikeudet ja velvoitteet operaation päivittäisessä toteuttamisessa kuin operaatioon osallistuvilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla.

4. EU:n operaation komentaja voi Kroatian tasavaltaa kuultuaan milloin tahansa pyytää Kroatian tasavallan osallisuuden pois vetämistä.

5. Kroatian tasavalta nimeää johtavan sotilasedustajan, joka edustaa sen kansallista sotilasosastoa EU:n sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Johtava sotilasedustaja neuvottelee EU:n joukkojen komentajan kanssa kaikista operaatioon vaikuttavista kysymyksistä ja vastaa sotilasosastonsa päivittäisestä kurinpitovalvonnasta.

6 artikla

Rahoitusnäkökohdat

1. Kroatian tasavalta vastaa kaikista sen operaatioon osallistumiseen liittyvistä kustannuksista, elleivät ne kuulu yhteisesti rahoitettaviin kustannuksiin sen mukaisesti, mitä säädetään tämän sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa oikeudellisissa välineissä sekä Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla (Athene), 18 päivänä joulukuuta 2008 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2008/975/YUTP (6).

2. Atalanta-operaatio antaa logistiikkatukea Kroatian sotilasosastolle kulukorvausperiaatteella tämän sopimuksen 7 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanojärjestelyissä määriteltyjen edellytysten mukaisesti. Kulujen hallinnointi annetaan Athenelle.

3. Kroatian tasavalta, jos sen on todettu olevan korvausvastuussa, suorittaa kuoleman, loukkaantumisen, menetyksen tai vahingon sattuessa korvauksia valtiosta tai valtioista, jossa tai joissa operaatio toteutetaan, oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa joukkojen asemaa koskevassa sopimuksessa, jos sellainen on tehty, vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

7 artikla

Sopimuksen täytäntöönpanojärjestelyt

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämistä teknisistä ja hallinnollisista järjestelyistä sovitaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin tai EU:n operaation komentajan sekä Kroatian tasavallan toimivaltaisten viranomaisten välillä.

8 artikla

Velvoitteiden täyttämättä jättäminen

Mikäli jompikumpi osapuoli ei noudata edellä olevissa artikloissa määrättyjä velvoitteitaan, toisella osapuolella on oikeus irtisanoa tämä sopimus yhden kuukauden irtisanomisajalla.

9 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät riidat ratkaistaan osapuolten välillä diplomaattisin keinoin.

10 artikla

Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka ensimmäiseksi seuraa osapuolten toisilleen antamaa ilmoitusta siitä, että ne ovat saattaneet päätökseen tätä varten tarvittavat sisäiset menettelyt.

2. Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamispäivästä.

3. Tämä sopimus on voimassa Kroatian tasavallan operaatioon osallistumisen ajan.

Tehty Brysselissä 27 päivänä heinäkuuta 2009 kahtena englanninkielisenä alkuperäiskappaleena.

Euroopan unionin puolesta

Kroatian tasavallan puolesta

(1) EUVL L 301, 12.11.2008, s. 33.

(2) EUVL L 109, 30.4.2009, s. 52.

(3) EUVL L 119, 14.5.2009, s. 40.

(4) EUVL L 148, 11.6.2009, s. 34.

(5) EUVL L 116, 29.4.2006, s. 74.

(6) EUVL L 345, 23.12.2008, s. 96.

LIITE

Määräykset ehdoista ja menettelyistä, jotka koskevat Somalian aluevesillä merirosvoukseen tai aseellisiin ryöstöihin syyllistyneiksi epäiltyjen, Euroopan unionin johtamien merivoimien (EUNAVFOR) pidättämien henkilöiden ja EUNAVFORin hallussa olevan takavarikoidun omaisuuden siirtoa Eunavforilta Kroatian tasavallan huostaan ja näiden henkilöiden ja omaisuuden kohtelua siirron jälkeen

1) Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

a)	’merirosvouksella’ merirosvousta sellaisena kuin se on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) 101 artiklassa;

b)	’aseellisella ryöstöllä’ 1 kohdan a alakohdassa määriteltyjä tekoja, kun ne tehdään rannikkovaltion aluevesillä operaatioalueella;

c)	’siirretyllä henkilöllä’ EUNAVFORin tämän sopimuksen perusteella Kroatian tasavallan huostaan siirtämää henkilöä, jonka epäillään aikovan syyllistyä tai syyllistyvän tai syyllistyneen merirosvoukseen tai aseelliseen ryöstöön.

2) Yleiset periaatteet

Kroatian tasavalta voi hyväksyä EUNAVFORin pyynnöstä EUNAVFORin merirosvouksen tai aseellisen ryöstön yhteydessä pidättämien henkilöiden ja EUNAVFORin tässä yhteydessä takavarikoiman omaisuuden siirtämisen huostaansa ja toimittaa nämä henkilöt ja omaisuuden toimivaltaisten viranomaistensa eteen tutkinta- ja syytetoimia varten.

b)	Tämän sopimuksen nojalla toimiessaan EUNAVFOR ainoastaan siirtää henkilöt Kroatian tasavallan toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten huostaan.

Kroatian tasavalta vahvistaa, että näiden määräysten nojalla siirrettyjä henkilöitä kohdellaan ennen siirtoa ja sen jälkeen ihmisarvoa kunnioittaen ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti, mihin kuuluu kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltäminen sekä mielivaltaisen vangitsemisen ja pidättämisen kieltäminen, ja noudattaen vaatimusta oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä.

3) Siirrettyjen henkilöiden kohtelu, syytetoimet ja oikeudenkäynti

Jokaista siirrettyä henkilöä on kohdeltava ihmisarvoa kunnioittaen eikä häntä saa saattaa kidutuksen tai julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi, hänelle on taattava asianmukainen majoitus ja ravinto sekä sairaanhoito ja hänellä on oltava mahdollisuus uskonnon harjoittamiseen.

b)	Jokainen siirretty henkilö on saatettava viiveittä tuomarin tai muun tuomiovaltaa lakisääteisesti käyttävän viranomaisen tutkittavaksi, joka päättää viipymättä henkilön pidätyksen lainmukaisuudesta ja määrää hänen vapauttamisestaan, jos pidätys ei ole lainmukainen.

c)	Jokaisella siirretyllä henkilöllä on oikeus saada oikeudenkäynti kohtuullisessa ajassa tai tulla vapautetuksi.

d)	Jokaisella siirretyllä henkilöillä on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa toimivaltaisessa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.

e)	Jokaista rikoksesta syytettyä siirrettyä henkilöä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on lainmukaisesti näytetty toteen.

Jokaisella on tutkittaessa rikossyytettä häntä vastaan oikeus täysin yhdenvertaisena seuraaviin vähimmäistakeisiin:

1)	oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häntä vastaan nostetun syytteen sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

2)	oikeus saada riittävästi aikaa ja riittävät edellytykset valmistella puolustustaan ja olla yhteydessä valitsemaansa oikeudenkäyntiavustajaan;

3)	oikeus oikeudenkäyntiin ilman perusteettomia viiveitä;

oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä ja puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä; jos henkilöllä ei ole oikeudenkäyntiavustajaa, oikeus saada tietää oikeudestaan tällaiseen; oikeus saada jokaisessa asiassa, jossa oikeuden toteutuminen sitä vaatii, itselleen oikeudenkäyntiavustaja korvauksetta, jos hän ei itse pysty maksamaan siitä;

oikeus tarkastella tai tarkasteluttaa kaikkia häntä vastaan esitettyjä todisteita, pidätyksen suorittaneiden todistajien kirjalliset valaehtoiset todistukset mukaan luettuina, ja oikeus saada puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

6)	oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä;

7)	oikeus olla joutumatta pakotetuksi todistamaan itseään vastaan tai tunnustamaan syyllisyytensä.

g)	Jokaisella rikoksesta tuomitulla siirretyllä henkilöllä on oikeus saada syyllisyyskysymys tai langetettu rangaistus tutkittavaksi tai muutoksenhaun kohteeksi ylemmässä tuomioistuimessa Kroatian tasavallan lainsäädännön mukaisesti.

h)	Kroatian tasavalta ei siirrä ketään huostaansa siirrettyä henkilöä mihinkään muuhun valtioon tutkintaa tai syytetoimia varten ilman EUNAVFORin ennakolta antamaa kirjallista suostumusta.

4) Kuolemanrangaistus

Yksikään siirretty henkilö ei voi joutua tuomituksi kuolemanrangaistukseen, hänelle ei voida vaatia kuolemanrangaistusta eikä hänen osaltaan voida panna täytäntöön kuolemanrangaistusta.

5) Aineisto ja tiedoksiannot

a)	Jokaisesta siirrosta laaditaan asianmukainen asiakirja, jonka EUNAVFORin edustaja ja Kroatian tasavallan toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen edustaja allekirjoittavat.

EUNAVFOR toimittaa Kroatian tasavallalle jokaisen siirretyn henkilön pidätykseen liittyvän aineiston. Aineistoon sisältyy mahdollisuuksien mukaan tiedot siirrettävän henkilön fyysisestä tilasta pidätettynä olon aikana, ajankohta, jolloin henkilö on siirretty Kroatian tasavallan viranomaisten huostaan, syy henkilön pidättämiseen, pidätyksen tapahtumisaika ja -paikka sekä mahdolliset pidätykseen liittyvät päätökset.

Kroatian tasavalta vastaa siitä, että se pitää asianmukaisesti kirjaa kaikista siirretyistä henkilöistä, mihin kuuluu vähintään, että kirjataan takavarikoitu omaisuus, henkilön fyysinen tila, paikat, joissa hän on ollut pidätettynä, mahdolliset häntä vastaan nostetut syytteet ja tärkeät päätökset, joita on tehty häneen kohdistuneiden syytetointen ja oikeudenkäynnin aikana.

d)	EU:n ja EUNAVFORin edustajilla on Kroatian tasavallan ulkoasiainministeriölle osoitettavasta kirjallisesta pyynnöstä oikeus tutustua kirjattuun aineistoon.

Kroatian tasavalta ilmoittaa lisäksi EUNAVFORille paikan, jossa tämän sopimuksen nojalla siirretty henkilö on pidätettynä, ja mahdollisesta hänen fyysisen tilansa heikkenemisestä ja väitteistä, jotka koskevat oletettua epäasianmukaista kohtelua. EU:n ja EUNAVFORin edustajilla on oikeus päästä tapaamaan ja kuulustella tämän sopimuksen nojalla siirrettyjä henkilöitä näiden ollessa pidätettyinä.

f)	Kansalliset ja kansainväliset humanitaariset järjestöt saavat pyynnöstä käydä tapaamassa tämän sopimuksen nojalla siirrettyjä henkilöitä.

Sen varmistamiseksi, että EUNAVFOR pystyy antamaan Kroatian tasavallalle oikeaan aikaan apua vastaamalla EUNAVFORin todistajien läsnäolosta ja asiaan liittyvien todisteiden toimittamisesta, Kroatian tasavalta ilmoittaa EUNAVFORille aikomuksestaan aloittaa rikosoikeusprosessi siirrettyä henkilöä vastaan sekä aikataulun todisteiden toimittamiselle ja todistajien kuulemiselle.

6) EUNAVFORin apu

a)	EUNAVFOR antaa käytettävissä olevien keinojensa ja voimavarojensa puitteissa Kroatian tasavallalle apua siirrettyjen henkilöiden tutkinnassa ja syytetoimissa.

Erityisesti EUNAVFOR

1)	luovuttaa näiden määräysten 5 kohdan b alakohdan mukaisesti laaditun pidätystä koskevan aineiston;

2)	käsittelee mahdollisia todisteita Kroatian tasavallan toimivaltaisten viranomaisten vaatimusten mukaisesti jäljempänä 8 kohdassa kuvatuissa täytäntöönpanojärjestelyissä sovitulla tavalla;

3)	pyrkii toimittamaan näiden määräysten nojalla tehtyihin henkilöiden siirtoihin liittyviin tapahtumiin osallistuneen EUNAVFORin henkilöstön todistajanlausunnot tai kirjalliset valaehtoiset todistukset;

4)	luovuttaa kaiken EUNAVFORin hallussa olevan asiaan liittyvän takavarikoidun omaisuuden.

7) Suhde siirrettyjen henkilöiden muihin oikeuksiin

Näiden määräysten tarkoituksena ei ole poiketa oikeuksista, joita siirretyllä henkilöllä saattaa olla voimassa olevan kansallisen tai kansainvälisen lainsäädännön nojalla, eikä niitä pidä tällä tavoin tulkita.

8) Täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt

Näiden määräysten soveltamisen edellyttämistä operatiivisista, hallinnollisista ja teknisistä asioista voidaan tehdä täytäntöönpanojärjestelyjä, jotka Kroatian tasavallan toimivaltaiset viranomaiset, EU:n toimivaltaiset viranomaiset sekä niiden valtioiden, jotka asettavat kansallisen joukko-osaston EUNAVFORin käyttöön, toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät.

Täytäntöönpanojärjestelyihin voi kuulua muun muassa seuraavaa:

1)	niiden Kroatian tasavallan toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten nimeäminen, joiden huostaan EUNAVFOR voi siirtää henkilöitä;

2)	tilat, joissa siirretyt henkilöt ovat pidätettyinä;

3)	asiakirjojen käsittely, mukaan lukien todisteiden keruuseen liittyvät asiakirjat, jotka luovutetaan Kroatian tasavallan toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille henkilön siirtämisen yhteydessä;

4)	yhteyspisteet ilmoituksia varten;

5)	siirroissa käytettävät lomakkeet.