7.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 176/1

7.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 176/3

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (2) säädetään, että 33 artiklan a alakohdan tai 38 a artiklan mukaisesti 7 päivään marraskuuta mennessä haetut tukitodistukset ovat voimassa sitä kuukautta, jona hakemus tehtiin, seuraavan kymmenennen kuukauden viimeiseen päivään.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 mukaan tukitodistuksen antaminen velvoittaa haltijan hakemaan tukea todistuksen voimassaoloaikana tapahtunutta tavaroiden vientiä varten sille määrälle, jolle tukitodistus on annettu.

(3)

Jos tukihakemuksia ei ole tehty, vakuudesta menetetään 95 prosenttia määrästä, jolle todistus on annettu, vähennettynä tosiasiallisesti käytetyllä tuen määrällä. Talous- ja rahoituskriisin vaikutukset kolmansien maiden markkinoilla budjettikaudella 2009 ovat aiheuttaneet sen, että eräiden perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden 1 päivän lokakuuta 2008 jälkeen käytettäviksi myönnettyjen tukitodistusten kymmenen kuukauden voimassaoloaika on aiheuttanut suuren riskin ja epävarmuutta toimijoille. Lisääntynyt epävarmuus koskee lähes kaikkea 1 päivän lokakuuta 2008 jälkeen annettujen tukitodistusten kattamaa vientiä. Toisin kuin peruselintarvikkeet, useimmat perustamissopimuksen liitteeseen I sisältymättömät tavarat, joille myönnetään vientitukea, eivät ole välttämättömiä tuotteita ja ne ovat siten erityisen herkkiä kulutuksen vähenemiselle kohdemaissa.

(4)

Rahoitus- ja talouskriisin vaikutukset tulivat näkyviin syyskuun 2008 lopusta lähtien. Kriisin seurauksena sellaisten tavaroiden viejät, joille on annettu 1 päivästä lokakuuta 2008 käytettäviä, kymmenen kuukautta voimassa olevien tukitodistuksia, joiden on tarkoitus kattaa vienti heinäkuun 2009 loppuun saakka, eivät pysty täysimääräisesti käyttämään kaikkia 1 päivästä lokakuuta 2008 myönnettyjä tukitodistuksia.

(5)

Jotta vähennetään viejiin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia, on tarpeen säätää, että poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1043/2005 39 artiklan 2 kohdassa ja maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (3) 40 artiklan 3 kohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 1043/2005 33 artiklan a alakohdan tai 38 a artiklan mukaisesti 8 päivän heinäkuuta 2008 ja 26 päivän syyskuuta 2008 välisenä aikana haettujen ja 1 päivästä lokakuuta 2008 lähtien käytettävien tukitodistusten voimassaoloaikaa olisi jatkettava 30 päivään syyskuuta 2009.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 376/2008 40 artiklan 3 kohdan säännöksiä ei tulisi soveltaa tässä tapauksessa, koska tukitodistusten keston pidentäminen ei johdu ylivoimaisesta esteestä. Tämän vuoksi olisi tehtävä poikkeus asetuksen (EY) N:o 1043/2005 23 artiklan 3 kohdan soveltamisessa, jotta asetuksen (EY) N:o 376/2008 40 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta tähän tapaukseen.

(7)

Joitakin kymmenen kuukautta voimassa olevia tukitodistuksia, joita on haettu 8 päivän heinäkuuta ja 7 päivän marraskuuta 2008 välisenä aikana asetuksen (EY) N:o 1043/2005 33 artiklan a alakohdan tai 38 a artiklan mukaisesti, on saatettu jo palauttaa todistuksen antaneelle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1043/2005 45 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi on asianmukaista tarjota todistuksen antaneelle viranomaiselle mahdollisuus uusia palautetut todistukset tai osia niistä ja palauttaa voimaan niihin liittyvät vakuudet.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia horisontaalisia kysymyksiä käsittelevän hallintokomitean lausunnon mukaiset,

7.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 176/5

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (2) säädetään, että tukitodistus, jota on haettu 33 artiklan a alakohdan tai 38 a artiklan mukaisesti viimeistään 7 päivänä marraskuuta, on voimassa sitä kuukautta, jona hakemus tehtiin, seuraavan kymmenennen kuukauden viimeiseen päivään.

(2)

Ennen 7 päivää marraskuuta haettuihin tukitodistuksiin sovellettava kymmenen kuukauden voimassaoloaika vahvistettiin sen vuoksi, että helpotettaisiin tukijärjestelmän toimintaa siinä erityistapauksessa, että tukitodistusten antaminen oltaisiin keskeyttämässä sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn uudistamisen vuoksi. Kymmenen kuukauden voimassaoloaikaa koskevaa säännöstä olisi siksi sovellettava vain varainhoitokauteen 2009 ja viimeistään 7 päivänä marraskuuta 2008 haettuihin todistuksiin. Kyseinen säädös on käynyt tarpeettomaksi, joten se olisi poistettava.

(3)

Koska tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäville maataloustuotteille myönnetyistä vientituista annettuja tukitodistuksia koskevista poikkeustoimenpiteistä 6 päivää heinäkuuta 2009 annettua komission asetusta (EY) N:o 585/2009 (3) sovelletaan ainoastaan 8 päivän heinäkuuta ja 7 päivän marraskuuta 2008 välisenä aikana asetuksen (EY) N:o 1043/2005 33 artiklan a alakohdan tai 38 a artiklan mukaisesti haettuihin tukitodistuksiin, on tarpeen täsmentää, että tällä asetuksella tehdyt muutokset eivät rajoita asetuksen (EY) N:o 585/2009 soveltamista.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1043/2005 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia horisontaalisia kysymyksiä käsittelevän hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.

Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, tukitodistus on voimassa sitä kuukautta, jona hakemus tehtiin, seuraavan viidennen kuukauden viimeiseen päivään tai varainhoitokauden loppuun, jos se päättyy aikaisemmin.”.;

2.

Poistetaan toinen alakohta.

7.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 176/7

(1)

Puolan viranomaiset ilmoittivat 1 päivänä kesäkuuta 2006 Odlewnia Żeliwa ”Śrem” -nimiselle yritykselle, jäljempänä ’Odlewnia Śrem’ myönnetystä rakenneuudistustuesta, joka muodostui pääasiallisesti julkisoikeudellisten velkojen jakamisesta useampaan maksuerään. On käynyt ilmi, että eräät tukitoimenpiteet on hyväksytty Puolan EU:hun liittymisen jälkeen ilman komission hyväksyntää. Ne on tämän vuoksi katsottu sääntöjenvastaiseksi tueksi.

(2)

Komissio ilmoitti Puolalle 6 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee edellä mainittuja tukitoimenpiteitä.

(3)

Komission päätös EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio on pyytänyt asianomaisia esittämään huomautuksensa suunnitellusta tuesta.

(4)

Puolan viranomaiset esittivät huomautuksensa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 31 päivänä tammikuuta 2007. Kolmansilta ei ole saatu huomautuksia.

(5)

Komissio pyysi Puolan viranomaisilta lisätietoja 15 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Puolan viranomaiset vastasivat 30 päivänä huhtikuuta 2008 ja ilmoittivat komissiolle, että suunnitellut tukitoimenpiteet oli peruttu. Komissio ei kuitenkaan voinut hyväksyä tätä neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/99 (1) 8 artiklan mukaiseksi peruuttamiseksi, koska aiempi velkojenmaksun lykkäys oli jo tosiasiallisesti vaikuttanut tuensaajaan ja antanut yritykselle huomattavaa etua muihin yrityksiin verrattuna, jotka joutuvat maksamaan julkisoikeudelliset velkansa aikataulun mukaisesti.

(7)

Odlewnia Śrem aloitti tuotantotoimintansa vuonna 1968. Yritys valmistaa pääasiallisesti valurautatuotteita telakkateollisuuden tarpeisiin. Yrityksen yksityistäminen aloitettiin vuonna 1999, jolloin Puolan valtiovarainministeriö myi 85 prosenttia yrityksen osakkeista seuraaville ostajille: CENTROZAP (44,9 %), BANK PEKAO (25,1 %) ja yrityksen työntekijät (15 %). Yksi syy tuensaajan tilanteen heikkenemiseen oli suurimman osakkeenomistajan CENTROZAPin vaikea taloudellinen tilanne (se omisti enimmillään 71,4 % Odlewnia Śremin osakkeista). Nykyään Odlewnia Śremin omistaa PIOMA-ODLEWNIA, jonka määräysvallassa on 85,1 % yrityksen osakkeista. Puolan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan Odlewnia Śremin markkinaosuus Puolan valurautamarkkinoista on 6–8 prosenttia. Yrityksen päätoimipaikka sijaitsee EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisella aluetukikelpoisella alueella.

(8)

Odlewnia Śremin rakenneuudistus alkoi vuonna 2003. Puolan teollisuuden kehittämisrahaston (Agencja Rozwoju Przemysłu, ARP) johtaja hyväksyi ensimmäisen rakenneuudistussuunnitelman vuonna 2004.

(9)

Puolan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella Odlewnia Śrem halusi hyödyntää työmarkkinoiden kannalta erityisen merkittäville yrityksille myönnettävästä valtiontuesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain muutoksia, joilla laajennetaan mahdollisuutta mitätöidä julkisoikeudellisia velkoja (5 a luku). Toisaalta yritykselle myös asetetaan lisävaatimuksia; esimerkiksi osa sen omaisuudesta on asetettava riippumattoman operaattorin valvontaan. Operaattorina toimivan yrityksen on oltava kokonaan ARP:n tai valtiovarainministeriön omistuksessa. Operaattorin suorittamasta omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla on katettava ainakin osa rakenneuudistuksen kohteena olevan yrityksen julkisoikeudellisista veloista. Jäljelle jäävät velat on mitätöitävä rakenneuudistuksen päätyttyä. Lain 5 a luvun nojalla rakenneuudistus oli määrä saattaa päätökseen viimeistään 19 päivänä maaliskuuta 2006, mutta operaattori ei siihen mennessä ollut myynyt yrityksen omaisuutta. Tästä huolimatta ARP:n johtaja päätti 27 päivänä kesäkuuta 2006 lopettaa Odlewnia Śremin rakenneuudistuksen ja ilmoitti, että yrityksen elinkelpoisuus oli palautunut ja että rakenneuudistuksen lopulliseen päättämiseen tarvittiin ainoastaan komission hyväksyntä jakaa julkisoikeudellisten velkojen maksu useampaan erään. Koska menettelyä ei ollut saatettu päätökseen lain 5 a luvussa säädetyn menettelyn mukaisesti, yritys pyysi viittä julkisoikeudellista velkojaansa hyväksymään velkojenmaksun lykkäämisen yleisemmin sovelletun verolain säännösten nojalla. Tämä on kuitenkin velkojien kannalta epäedullisempi ratkaisu kuin 5 a luvussa säädetty oikeudellinen järjestely.

(10)

Puolan viranomaisten mukaan rakenneuudistuksen kustannukset ovat 43,6 miljoonaa zlotya. Taloudellisen uudelleenjärjestelyn kustannukset muodostavat 75 prosenttia koko rakenneuudistuksen kustannuksista. Loppu muodostuu lähinnä yrityksen infrastruktuurin modernisointiin liittyvistä kustannuksista.

(11)

Rakenneuudistussuunnitelmassa keskitytään ensinnäkin tuotantolaitoksen modernisointiin sekä investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa yrityksen hallinnointia (esimerkiksi SAP R/3 -tietokoneohjelman käyttöönotto pääasialliseksi tietotekniseksi apuvälineeksi).

(12)

Toinen rakenneuudistuksen keskeinen osa on taloudellinen uudelleenjärjestely, jolla tarkoitetaan julkisten velkojen mitätöintiä ja maksujen jakamista useampaan erään. Lisäksi velkojien kanssa 17 päivänä toukokuuta 2005 tehdyssä rakenneuudistussopimuksessa määrättiin yrityksen yksityisoikeudellisten velkojen mitätöimisestä yhteensä 1,4 miljoonan zlotyn arvosta.

(13)

Kolmanneksi yritys supisti henkilöstöään 1 776 työntekijästä (vuonna 2002) 1 457 työntekijään (vuonna 2005). Muita työvoimaa koskevia rakennetoimia ei ollut suunnitteilla. Puolan viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet, että yritysten kollektiivisen työehtosopimuksen (Zakładowy Układ Zbiorowy Pracy, ZUZP) soveltamisen väliaikainen keskeyttäminen vähentää työsuhde-etuuksista aiheutuvia kustannuksia, koska yritys on väliaikaisesti vapautettu yritysten sosiaaliturvarahaston (Zakładowy Fundusz Świadczeń Socjalnych) maksuista.

(14)

Omaisuuden uudelleenjärjestely perustui siihen, että muu kuin tuotanto-omaisuus, kuten yrityksen omistama hotelli (Ostrowiecznossa sijaitseva Ośrodek Wypoczynkowy) sekä muita omaisuuseriä vuokrattiin yhteensä 0,4 miljoonan zlotyn hintaan. Lisäksi on suunnitteilla noin 2,6 miljoonan zlotyn arvoisten omaisuuserien myynti. Tätä toimenpidettä ei kuitenkaan ole vielä toteutettu.

(15)

Ennen kuin komissio päätti aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, se sai tiedon siitä, että yritys on vuodesta 2003 asti yrittänyt löytää uuden sijoittajan ja että Puolan viranomaiset korostivat yksityistämisen merkitystä yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden saavuttamisen kannalta. Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että elinkelpoisuutta koskeva tavoite on saavutettu, koska 85,1 prosenttia yrityksen osakkeista on myyty yksityiselle yritykselle nimeltä PIOMA-ODLEWNIA.

(16)

Odlewnia Śrem on supistanut valuraudan tuotantokapasiteettiaan 57 tuhannesta tonnista 55 tuhanteen tonniin vuodessa. Se ei aio toteuttaa lisäsupistuksia, koska katsoo niiden uhkaavan yrityksen elinkelpoisuutta. Puolan viranomaiset ovat ehdottaneet kahta vaihtoehtoista vastasuoritetta. Ensinnäkin yritys on supistanut teollisuuslaitteisiin liittyvää valurautatuotantoaan 50 prosentilla (noin 11 tuhannesta tonnista 5,5 tuhanteen tonniin). Toiseksi Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että yritys aikoo lopettaa valuraudan toimittamisen tuulivoimaloille.

(17)

Komissio päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn, koska epäili rakenneuudistustuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Nämä epäilykset johtuivat neljästä syystä.

(18)

Ensinnäkin komissio epäili, voitaisiinko Odlewnia Śrem katsoa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (2), jäljempänä ’vuoden 2004 suuntaviivat’, tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, ja olisiko se tällä perusteella oikeutettu saamaan rakenneuudistustukea, koska yrityksen nettotulos oli vuonna 2005 ollut 3,9 miljoonaa zlotya.

(19)

Toiseksi komissio epäili, voitaisiinko tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuus palauttaa rakenneuudistussuunnitelman avulla, koska siinä keskitytään velkojen maksamiseen ja toimintakulujen kattamiseen ja yrityksellä oli vaikeuksia löytää yksityistä sijoittajaa.

(20)

Kolmanneksi komissio epäili, oliko tuki rajattu välttämättömään ja oliko yrityksen oma rahoitusosuus rakenneuudistuksen kustannuksista merkittävä tai edes niin suuri kuin mahdollista. Tämä johtui erityisesti siitä, että Puolan viranomaiset eivät olleet toimittaneet mitään konkreettista yksityistämissuunnitelmaa, jossa yrityksen oma rahoitusosuus olisi ollut merkittävästi suurempi.

(21)

Komissio suhtautui epäilevästi myös vastasuoritteisiin, koska Puolan viranomaiset eivät ole osoittaneet, että johdanto-osan 16 kappaleessa mainittu tuotannon rajoittaminen on todellinen vastasuorite eikä vain seuraus ulkoisista tekijöistä kuten kysynnän supistumisesta tai yrityksen kilpailukyvyn heikkenemisestä kyseisillä markkinoilla.

(22)

Komissio on saanut huomautuksia ainoastaan Puolan viranomaisilta.

(23)

Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle eräistä liittymisen jälkeen myönnettyä tukea koskevista muutoksista. Liittymisen jälkeen tukea on myönnetty yhteensä 24,2 miljoonaa zlotya. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Odlewnia Śremille myönnetystä ja suunnitteilla olevasta rakenneuudistustuesta Puolan viranomaisten muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen yhteydessä esittämien huomautusten perusteella.

(24)

Valtiontuen nimellisarvo on yhteensä 43,6 miljoonaa zlotya. Tukitoimenpiteet muodostuvat valtion takauksesta, edullisin ehdoin myönnetystä lainasta, suorista tuista, julkisoikeudellisten velkojen maksuaikojen pidennyksistä sekä mitätöinnistä. Jäljempänä olevassa taulukossa on erittely tukitoimenpiteistä (Puolan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella).

(25)

Ensinnäkin Puolan viranomaiset ovat vakuuttaneet, että rakenneuudistus oli Odlewnia Śremin elinkelpoisuuden kannalta menestys, koska yritys löysi strategisen yksityisen sijoittajan, joka antaa sille tarvittavan pääoman, niin että sen markkinauskottavuus palautuu.

(26)

Lisäksi Puolan viranomaiset ovat korostaneet, että yritys on monipuolistanut tuotantoaan ja keskittynyt kehittyneempiin tuotteisiin, joilla on suurempi lisäarvo. Yli 300-kiloisten valurautatuotteiden valmistukseen siirtyminen on osoittautunut hyväksi ideaksi, sillä monet kilpailijat ovat lopettaneet kyseisen markkinasegmentin tuotannon, niin että Odlewnia Śrem sai tilaisuuden aloittaa toiminnan tällä segmentillä.

(27)

Puolan viranomaiset ovat vakuuttaneet, että yrityksellä ei ole enää maksuvalmiusongelmia, vaan se maksaa kaikki juoksevat menonsa ajoissa.

(28)

Toiseksi Puolan viranomaiset ovat esittäneet argumentteja sen näkemyksen tueksi, että Odlewnia Śremiä voidaan pitää vuoden 2004 suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä ja että sille voidaan tällä perusteella myöntää rakenneuudistustukea. Puolan viranomaiset ovat vakuuttaneet, että rakenneuudistus alkoi vuonna 2003, kun yrityksen tilanne oli kiistatta vaikea. Se, että yrityksen nettotulos vuonna 2005 oli 3,9 miljoonaa zlotya, osoittaa yrityksen elinkelpoisuuden palautuneen rakenneuudistuksen ansiosta.

(29)

Kolmanneksi Puolan viranomaiset ovat toimittaneet lisätietoja yrityksen omasta rahoitusosuudesta rakenneuudistuksen kustannuksiin.

(30)

Puolan viranomaisten mukaan yrityksen oma rahoitusosuus rakenneuudistuksen kustannuksista oli huomattava. Rakenneuudistuksen kustannukset ovat 43,6 miljoonaa zlotya, ja yrityksen omaksi panokseksi katsottavan rahoitusosuuden määräksi voidaan arvioida 23,7 miljoonaa zlotya. Tämä rahoitusosuus muodostuu seuraavista eristä: yksityisen sijoittajan antama pääoma (16 miljoonaa zlotya), tulot omaisuuserien myynnistä tai vuokrauksesta (0,4 miljoonaa zlotya), yritysten kollektiivisen työehtosopimuksen (Zakładowy Układ Zbiorowy Pracy, ZUZP) soveltamisen väliaikainen keskeyttäminen (7,3 miljoonaa zlotya). Puolan viranomaisten mukaan viimeksi mainittu erä muodostuu työsuhde-etuuksista aiheutuvien kustannusten vähenemisestä, koska yritys on väliaikaisesti vapautettu yritysten sosiaaliturvarahaston (Zakładowy Fundusz Świadczeń Socjalnych) maksuista. Rahasto on Odlewnia Śremin ja sen ammattiyhdistysten vapaaehtoisesti perustama, ei siis lakisääteinen. Sen käyttö ei siten edellytä julkisten varojen käyttöä. Puolan viranomaiset ovat selittäneet, että päätös rahastoon suoritettavien maksujen keskeyttämisestä tehtiin yhteisymmärryksessä ammattiliittojen kanssa: ne suostuivat siihen, että osa työntekijämaksuista kohdennetaan rakenneuudistuksen tukemiseen. Toimenpidettä voidaan näin ollen pitää yrityksen omana rahoitusosuutena.

(31)

Puolan viranomaiset toistivat myös kantansa, jonka mukaan myös seuraavat erät kuuluvat yrityksen omaan rahoitusosuuteen rakenneuudistuksen kustannuksista:

(32)

Puolan viranomaisten mukaan yritys on kilpailua vääristävien vaikutusten rajoittamiseksi supistanut teollisuuslaitteisiin liittyvää valurautatuotantoaan 50 prosentilla (noin 11 tuhannesta tonnista 5,5 tuhanteen tonniin). Yrityksen päätöstä lopettaa valurautatuotteiden toimitukset tuulivoimaloille olisi niin ikään pidettävä tarkoituksenmukaisena vastasuoritteena.

(33)

Puolan viranomaisten mukaan kummankin tuotantosuunnan kysyntä on viime vuosina kasvanut, ja suuntauksen odotetaan jatkuvan. Puolan viranomaiset korostivat myös, että vaikka Odlewnia Śremillä on tekniset edellytykset jatkaa tuotantoa samalla tasolla kuin ennen rakenneuudistusta, yritys on sitoutunut rajoittamaan teollisuuslaitteisiin liittyvää valurautatuotantoaan ja lopettamaan kokonaan valurautatuotteiden toimittamisen tuulivoimaloille. Puolan viranomaisten mukaan näitä toimenpiteitä voidaan pitää tarkoituksenmukaisina vastasuoritteina.

(34)

Komission täytyi ensin selvittää, kuuluuko Odlewnia Śremin lopputuote terästeollisuuden alaan, sillä terästeollisuuden pelastamis- ja rakenneuudistustukea sekä sulkemistukea koskevassa tiedonannossaan (3)”komissio katsoo, että pelastamis- ja rakenneuudistustuki vaikeuksissa oleville yrityksille monialaisten puitteiden liitteessä B määritellyllä terästeollisuuden alalla ei sovellu yhteismarkkinoille”.

(35)

Tuen myöntämisajankohtana voimassa olleiden, alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille annettujen monialaisten puitteiden (4) liitteessä B viitataan terästuotteiden määritelmän yhteydessä yhdistetyn nimikkeistön (5) CN-koodeihin. Terästuotteet sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön kahteen eri ryhmään, jotka ovat ryhmä 72 (rauta ja teräs) ja ryhmä 73 (rauta- ja terästavarat).

(36)

Monialaisten puitteiden liitteen B mukaan teräkseksi katsotaan seuraavat rauta- ja terästuotteet:

(37)

Puolan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella Odlewnia Śrem ei valmista mitään edellä mainituista tuotteista. Itse asiassa yritys ei tuota mitään ryhmään 72 (rauta ja teräs) kuuluvista tuotteista, vaan käyttää niitä (mm. harkkorautaa) omien tuotteidensa raaka-aineena.

(38)

Odlewnia Śrem valmistaa erikoistarkoituksiin pitkälle kehitettyjä lopputuotteita, jotka sisältyvät yhdistetyssä nimikkeistössä nimikkeeseen 7325”Muut valetut tavarat, rautaa tai terästä” ja sen alanimikkeisiin, esim. 7325 10”– muokattavaksi soveltumatonta valurautaa” ja 7325 99 10”– muokattavaksi soveltuvaa valurautaa”.

(39)

Monialaisten puitteiden liitteen B mukaan edellä mainittuja rauta- ja terästuotteita ei katsota teräkseksi.

(40)

Yhteenvetona voidaan todeta, että rakenneuudistustuen myöntäminen Odlewnia Śremille ei periaatteessa ole kiellettyä, mutta komission on arvioitava tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille vuoden 2004 suuntaviivojen perusteella.

(41)

Koska osa käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvistä toimenpiteistä on toteutettu ennen kuin Puola liittyi Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004, komission on ensin selvitettävä, onko se toimivaltainen käsittelemään kyseisiä tukitoimenpiteitä.

(42)

Liittymissopimuksen liitteessä IV olevassa 3 kohdassa määritellyn siirtymävaiheen mekanismin sekä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklassa määrättyjen menettelyjen perusteella komissiolla ei ole toimivaltaa tarkastella toimenpiteitä, jotka on toteutettu ennen liittymistä ja joita ei sovelleta enää liittymisen jälkeen. Sen enempää liittymissopimuksessa kuin EY:n perustamissopimuksessakaan ei edellytetä, että komissio arvioi tällaisia tukitoimenpiteitä, eikä niissä myöskään anneta sille valtuuksia siihen.

(43)

Liittymisen jälkeen toteutetut toimenpiteet sitä vastoin ovat uutta tukea, joka kuuluu komission toimivaltaan EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan nojalla. Tuen toteuttamisajankohdan määrittämisessä ratkaiseva kriteeri on se oikeudellisesti sitova päätös, jolla toimivaltaiset kansalliset viranomaiset sitoutuvat myöntämään tuen. (6)

(44)

Yksittäisiä tukitoimenpiteitä ei katsota sovelletun liittymisen jälkeen, jos niiden tarkat kustannukset valtiolle olivat tiedossa silloin kun tuki myönnettiin.

(45)

Komissio on voinut Puolan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella määrittää toimenpiteet, jotka on toteutettu ennen liittymistä ja joita ei ole sovellettu liittymisen jälkeen. Nämä toimenpiteet luetellaan taulukon 1 ensimmäisessä osassa, ja niiden kokonaisarvoksi on määritetty 19,4 miljoonaa zlotya. Muiden toimenpiteiden osalta on selvitetty, että niitä ei ole myönnetty ennen liittymistä. Tämän vuoksi komissio katsoo, että Euroopan unioniin liittymisen jälkeen tukea on myönnetty yhteensä 24,2 miljoonaa zlotya, kuten johdanto-osan 23 kappaleessa mainitaan.

(46)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(47)

Komissiolle ilmoitettu takaus, laina, avustukset ja maksujen mitätöinnit ja lykkäykset sekä julkisoikeudellisten velkojen maksujen jakaminen useampaan erään edellyttävät valtion varojen käyttöä. Näin ollen ne antavat yritykselle etua vähentämällä sen maksettavaksi kuuluvia kustannuksia. Koska Odlewnia Śrem on vaikeuksissa oleva yritys, se ei olisi voinut saada tällaista rahoitusta markkinoilta vastaavin ehdoin. Näin etu vääristää kilpailua.

(48)

Valtiovarainministeriö oli valmis luopumaan verotuloista ja ympäristömaksusaatavista ja myöntämään avustuksia ja takauksia, mikä antoi yritykselle kilpailijoita suotuisammat toimintaedellytykset. Ei ole esitetty todisteita siitä, että Puolan viranomaiset olisivat toimineet yksityisen markkinasijoittajan periaatteen mukaisesti, ja ne myönsivät tukea koskevassa ilmoituksessaan, että kyseessä on valtiontuki.

(49)

Tuensaaja toimii valurautatuotteiden markkinoilla ja vie tuotteitaan muihin EU:n jäsenvaltioihin. Yhteisön sisäiseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskeva kriteeri siis täyttyy.

(50)

Tämän vuoksi myös ne toimenpiteet, joita ei ollut myönnetty ennen liittymistä ja jotka ovat uutta tukea, on katsottu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Puolan viranomaiset eivät kiistä tätä.

(51)

Käsiteltävänä olevaan asiaan ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määrättyä poikkeusta. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa määrättyjen poikkeusten osalta taas voidaan todeta, että koska tuen päätarkoituksena on yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen, siihen voidaan soveltaa ainoastaan 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta, jonka nojalla sallitaan valtiontuen myöntäminen tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(52)

Komissio on arvioinut toimenpiteet, jotka ovat uutta tukea, eli koko rakenneuudistussuunnitelman, valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen voimassa olevien yhteisön suuntaviivojen mukaisesti. Tällä hetkellä voimassa olevat vuoden 2004 suuntaviivat tulivat voimaan 10 päivänä lokakuuta 2004.

(53)

Kuten muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä todetaan, uuden rakenneuudistustuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille voidaan arvioida ainoastaan tarkastelemalla rakenneuudistusta kokonaisuutena. On otettava huomioon kaikki tukitoimenpiteet, ei ainoastaan uutta tukea, jotta voidaan selvittää, palautuuko yrityksen elinkelpoisuus suunnitelman ansiosta, onko tuki rajattu välttämättömään ja mitkä ovat tarkoituksenmukaiset vastasuoritteet.

(54)

Koska Odlewnia Śremin nettotulos vuonna 2005 oli 3,9 miljoonaa zlotya, komissio suhtautui epäilevästi siihen, voidaanko yritystä pitää vuoden 2004 suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä ja onko se tällä perusteella oikeutettu saamaan rakenneuudistustukea. Komission epäilykset johtuivat ennen muuta siitä, että sillä ei ollut tietoa rakenneuudistuksen alkamisajankohdasta. Siksi komissio ei voinut määritellä, minkä ajankohdan mukaan yrityksen tukikelpoisuutta olisi tarkkaan ottaen pitänyt tarkastella. Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että rakenneuudistus alkoi vuonna 2003 ja että Odlewnia Śrem on vuonna 2005 saavuttanut nettovoittoa, mitä on pidettävä osoituksena siitä, että yrityksen elinkelpoisuus on palautunut rakenneuudistuksen ansiosta.

(55)

Komissio on vakuuttunut siitä, että rakenneuudistuksen alkaessa vuonna 2003 yritys oli vuoden 2004 suuntaviivojen 9 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys ja siten oikeutettu saamaan rakenneuudistustukea.

(56)

Vuoden 2004 suuntaviivojen mukaan ”rakenneuudistussuunnitelman, jonka toteuttamisajan on oltava mahdollisimman lyhyt, on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. […] Elinkelpoisuuden paranemisen on perustuttava pääasiassa […] yrityksen sisäisiin toimenpiteisiin.”

(57)

Odlewnia Śremin pahin ja perustavanlaatuinen ongelma oli sen suuri velkaantumisaste. Komissio katsoo, että talouden uudelleenjärjestely on saatettu päätökseen.

(58)

Yrityksellä ei ole enää maksuvalmiusongelmia, vaan se maksaa kaikki juoksevat menonsa ajoissa.

(59)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi epäilevänsä, että rakenneuudistus perustuisi pääasiallisesti talouden uudelleenjärjestelyyn ja että teollisen toiminnan rakenneuudistus ei olisi riittävä. Puolan viranomaiset ovat kuitenkin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen esittämissään huomautuksissa esittäneet riittävät perustelut sille, että laitteistojen modernisointi ja tuotannon uudelleensuuntaaminen on otettu huomioon riittävällä tavalla.

(60)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, löytäisikö yritys yksityisen sijoittajan. Odlewnia Śrem onnistui kuitenkin vakuuttamaan yksityisen yrityksen siitä, että siihen kannattaisi investoida, mikä paransi sen markkinauskottavuutta.

(61)

Useimmat taloudellisen analyysin indikaattoreista osoittavat, että yrityksen tilanne on rakenneuudistuksen jälkeen aiempaa parempi, koska sen maksuvalmius, vakavaraisuus ja elinkelpoisuus ovat parantuneet.

(62)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että sen epäilykset sen suhteen, voiko yrityksen elinkelpoisuus palautua rakenneuudistussuunnitelman avulla, ovat hälventyneet.

(63)

Komissio epäili myös, että ilmoitettu rakenneuudistustuki vääristäisi kohtuuttomasti kilpailua. Puolan viranomaisten täytyi osoittaa, että teollisuuslaitteisiin liittyvien valurautatuotteiden tuotannon rajoittaminen 50 prosentilla ja tuulivoimaloiden valurautatoimitusten lopettaminen ovat todellisia vastasuoritteita eivätkä vain seurauksia ulkoisista syistä, kuten kysynnän vähenemisestä tai yrityksen kyvyttömyydestä kilpailla markkinoilla, jolloin ne olisivat välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(64)

Puolan viranomaiset ovat osoittaneet, että kummankin tuotantosuunnan kannattavuusnäkymät ovat hyvät. Ne ovat myös osoittaneet, että Odlewnia Śremillä on tekniset edellytykset jatkaa tuotantoa samalla tasolla kuin ennen rakenneuudistusta. Puolan viranomaiset ovat sitoutuneet rajoittamaan teollisuuslaitteisiin tarkoitettujen valurautatuotteiden tuotantoa 50 prosentilla ja lopettamaan kokonaan valurautatuotteiden toimitukset tuulivoimaloille. Tämän perusteella komissio katsoo, että näitä toimenpiteitä voidaan pitää vastasuoritteina eikä ainoastaan toimenpiteinä, jotka ovat välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(65)

Puolan viranomaiset ovat toimittaneet runsaasti yksityiskohtaisia tietoja siitä, mitä on pidettävä tuensaajan omana rahoitusosuutena rakenneuudistuksen kustannuksista.

(66)

Komissio ei ole velvollinen ottamaan kantaa siihen, voidaanko johdanto-osan 31 kappaleessa mainittuja eriä pitää yrityksen omana rahoitusosuutena rakenneuudistukseen, mutta se katsoo, että johdanto-osan 30 kappaleessa mainittuja eriä voidaan pitää tällaisena yrityksen omana rahoitusosuutena.

(67)

Yhteenvetona rakenneuudistuksen rahoituksesta voidaan todeta, että 23,7 miljoonan zlotyn osuuden voidaan katsoa olevan peräisin tuensaajan omista varoista tai yrityksen ulkopuolisista varoista, jotka eivät kuitenkaan ole valtiontukea. Rakenneuudistuksen yhteenlasketut kustannukset ovat 43,6 miljoonaa zlotya, ennen liittymistä aiheutuneet kustannukset mukaan lukien. Odlewnia Śremin oma rahoitusosuus on tällä perusteella 54 prosenttia rakenneuudistuksen yhteenlasketuista kustannuksista.

(68)

Vuoden 2004 suuntaviivojen mukaan yrityksen on rahoitettava rakenneuudistuksen kustannuksista itse vähintään 50 prosenttia. Komissio katsoo tällä perusteella, että yrityksen oma rahoitusosuus on merkittävä ja että tuki on edellä esitettyjen tietojen perusteella rajoitettu välttämättömään.

(69)

Sitä paitsi yrityksen päätoimipaikka sijaitsee Stalowa Wolassa eli EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisella aluetukikelpoisella alueella. Tätä on pidettävä yksiselitteisesti lisäperusteena, jonka nojalla tuen voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille (ks. vuoden 2004 suuntaviivojen 56 kohta).

(70)

Komissio katsoo, että Puola on toteuttanut kyseessä olevan tuen sääntöjenvastaisesti EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan määräyksiä rikkoen. Komissio katsoo kuitenkin, että kyseinen valtiontuki soveltuu yhteismarkkinoille,

7.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 176/17

(1)

Hyvin toimivat sisämarkkinat ovat perusedellytys kasvulle ja työpaikkojen luomiselle sekä talouden vakauden edistämiselle. Mitä tehokkaammin sisämarkkinat toimivat, sitä enemmän liiketoimintaolot paranevat, yritykset uskaltavat investoida ja luoda työpaikkoja ja kuluttajien luottamus ja kysyntä kasvavat. Hyvin toimivat sisämarkkinat ovat taloustaantumassa ratkaisevan tärkeä tekijä Euroopan talouden toipumisen helpottamiseksi.

(2)

Hyvin toimivilla sisämarkkinoilla on olennaisen tärkeää, että sisämarkkinoiden toimintaan vaikuttavat yhteisön säännöt, jäljempänä ’sisämarkkinasäännöt’, on saatettu moitteettomasti kansallisen lainsäädäntöön ja että niitä sovelletaan, niiden soveltamista valvotaan ja seurataan moitteettomasti ja ne on tyydyttävällä tavalla yhdenmukaistettu.

(3)

Kuulemismenettelyissä ja analyyseissä, joilla valmisteltiin komission tiedonantoa ”2000-luvun Euroopan sisämarkkinat” (1), jäljempänä ’sisämarkkinakatsaus’, tunnistettiin joukko puutteita, jotka osoittavat, etteivät sisämarkkinat vielä toimi niin kuin pitäisi. Monilla alueilla ja toimialoilla tarvitaan vielä lisätyötä. Kansalaiset ja yritykset eivät usein pysty hyödyntämään yhtenäismarkkinoiden lukuisia mahdollisuuksia, koska sääntöjä ei sovelleta oikein eikä niiden soveltamista valvota kunnolla.

(4)

Tämän vuoksi komissio ehdotti sisämarkkinakatsauksessa useita käytännön toimenpiteitä, joiden tarkoitus on varmistaa, että kansalaiset ja yritykset voivat edelleenkin hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista talouseduista (2).

(5)

Jäsenvaltioiden ja komission toteuttamien toimenpiteiden pitäisi täydentää toisiaan. Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on elintärkeää, että yhteisiin tavoitteisiin – parempien kansallisten säännösten antaminen sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanemiseksi sekä näiden sääntöjen soveltamisen ja sen valvonnan parantaminen – pyritään sovittamalla toimet yhteen ja tekemällä yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden väliseltä kumppanuuspohjalta. Tässä suosituksessa tarkoitettu kumppanuutta korostava lähestymistapa menee pidemmälle kuin useilla sisämarkkina-aloilla jo noudatettu vakiintunut yhteistyötapa. Siinä edellytetään, että jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä sekä komission kanssa ryhdytään toteuttamaan entistä tiiviimpää yhteistyötä kaikilla aloilla, jotka ovat sisämarkkinoiden kannalta merkityksellisiä. Se merkitsee myös, että jäsenvaltiot kantavat yhdessä vastuun ja toimivat proaktiivisemmin sisämarkkinoiden hallinnoinnissa.

(6)

Sisämarkkinakatsauksessa ja erityisesti myöhemmissä jäsenvaltioiden kanssa käydyissä keskusteluissa yksilöitiin joitakin aloja, jotka ovat ratkaisevia sisämarkkinoiden toiminnalle: sisämarkkinakysymysten koordinoinnista huolehtiminen; yhteistyön parantaminen jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä sekä komission kanssa; sisämarkkinasääntöjen kansalliseen lainsäädäntöön saattamisen parantaminen; markkinoiden ja toimialojen seuranta mahdollisten markkinahäiriöiden tunnistamiseksi; sisämarkkinasääntöjen soveltamisen parantaminen; sisämarkkinasääntöjen noudattamisen valvonnan tehostaminen ja ongelmien ratkaisun edistäminen; kansallisen lainsäädännön säännöllisen arvioinnin edistäminen; ja tiedottaminen kansalaisille ja yrityksille sisämarkkinaoikeuksista.

(7)

Tässä suosituksessa otetaan oppia muutamissa jäsenvaltioissa jo käyttöön otetuista ratkaisuista, joiden on osoitettu toimivan käytännössä kyseisessä jäsenvaltiossa. Kukin jäsenvaltio voi itse valita ne menettelytavat ja käytänteet, joilla ne parhaiten pystyvät varmistamaan tämän suosituksen noudattamisen olosuhteisiinsa nähden tuloksellisimmalla tavalla, sillä yhdessä jäsenvaltiossa toimivat ratkaisut eivät välttämällä sovellu yhtä hyvin johonkin toiseen jäsenvaltioon.

(8)

Tutkimusten mukaan jäsenvaltioiden on parannettava sisäistä koordinointia sisämarkkinoita koskevissa kysymyksissä, sillä toimivalta on jäsenvaltioissa nykyisin jakautunut useille viranomaisille (3). Koska sisämarkkinasääntöjen soveltamisessa saattaa kussakin jäsenvaltiossa olla mukana monenlaisia kansallisia sekä alue- ja paikallisviranomaisia, olisi niiden välistä yhteistyötä tehostettava. Jäsenvaltioiden olisi siksi perustettava kansalliseen hallintojärjestelmäänsä tehokas sisämarkkinoiden koordinointitoiminto. Kansallisista hallintorakenteista ja perinteistä riippuen tämän toiminnon ei tarvitse olla kaikkialla sama. Toiminnosta vastaavien viranomaisten olisi vastattava yleisesti tämän suosituksen täytäntöönpanon suunnittelusta, valvonnasta ja arvioinnista.

(9)

Kun sisämarkkina-asioista vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten välinen rajat ylittävä ja sisämarkkinasääntöjen moitteettomalle soveltamiselle elintärkeä yhteistyö on tiivistä, voidaan rakentaa molemminpuolista luottamusta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että komission käyttöön ottamat rajat ylittävät verkot tai sähköiset tietojärjestelmät, esimerkiksi sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä IMI, RAPEX (4). RASFF (5) tai kuluttajansuoja-asioita käsittelevä yhteistyöverkko, ovat toiminnassa. Sitä varten on toteutettava asianmukaiset järjestelyt ja muun muassa osoitettava riittävät voimavarat.

(10)

Sisämarkkinoiden tulostaulujen mukaan sisämarkkinadirektiivien saattamista kansalliseen lainsäädäntöön on vielä nopeutettava ja kansallisten säännösten laatua parannettava. Vaikka sisämarkkinoihin vaikuttavien direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä 12 päivänä heinäkuuta 2004 annettua komission suositusta (6), jäljempänä ’vuonna 2004 annettu komission suositus’, on yleisesti ottaen sovellettu ja vaikka direktiivejä on sen ansiosta saatettu paljon nopeammin kansalliseen lainsäädäntöön, olisi joitakin suosituksen osia vielä sovellettava tehokkaammin. Tässä suosituksessa muistutetaan, että vuonna 2004 annetussa komission suosituksessa mainitut toimet ovat edelleen tarpeellisia ja niitä on kehitettävä edelleen. Kyseinen suositus toimii edelleenkin esimerkkinä jäsenvaltioiden hallinnoille, jotka huolehtivat yhteisön säännösten saattamisesta kansallisen lainsäädännön osaksi. Tässä suosituksessa jatketaan myös niillä linjoilla, joilla olivat komission tiedonanto ”Tulosten Eurooppa – yhteisön lainsäädännön soveltaminen” (7) ja komission tiedonanto ”Lamfalussy-prosessin uudelleentarkastelu – valvonnan lähentäminen” (8).

(11)

Markkinoita on seurattava, jotta voidaan tunnistaa ne liiketoiminnan alat, joilla markkinat eivät toimi kunnolla kuluttajien ja yritysten kannalta, ja jotta sisämarkkinapoliittiset toimet voidaan kohdistaa näille aloille. Markkinoiden seurannan olisi oltava erottamaton osa sisämarkkinapolitiikan suunnittelua ja valvontaa (esimerkiksi kuluttajamarkkinoiden tulostaulun välityksellä). Kun komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset tekevät yhteistyötä markkinaseurannassa ja tietojenkeruussa, kansallisella ja yhteisön tasolla käytettyjen tietojen laatu ja niiden analysointi paranevat, ja on helpompi rakentaa yhteisymmärrystä sisämarkkinoita koskevista kysymyksistä. Jäsenvaltioita kehotetaan osallistumaan komission tekemiin markkinaseurantatoimiin ja harjoittamaan samanlaista seurantaa kansallisella tasolla tarpeidensa mukaan.

(12)

Useissa jäsenvaltioiden tasolla tehdyissä selvityksissä on korostettu, kuinka tärkeää on koulutus, jotta viranomaiset, myös tuomarit, niin kansallisella kuin alue- ja paikallishallinnon tasolla osaisivat saattaa säännöt kansalliseen lainsäädäntöön oikein, osaisivat soveltaa ja valvoa soveltamista oikein. Tässä yhteydessä on tärkeää varmistaa, että kyseiset säännöt ja yleisesti ottaen vaikutus yhteisön kansainväliseen kilpailukykyyn otettaisiin aina huomioon kansallisia lakeja säädettäessä. Koulutuksen merkitys korostui edelleen Euroopan parlamentin hiljattain tekemässä kansallisten tuomarien asemaa koskevassa selvityksessä ja päätöslauselmassa ja sen vuonna 2005 antamassa kilpailulainsäädäntöä koskevassa päätöslauselmassa (9) samoin kuin hiljattain annetussa neuvoston päätöslauselmassa (10). Virkamiehille olisi myös annettava opastusta yhteisön lainsäädännöstä yleensä ja erityisesti sisämarkkinasäännöistä.

(13)

Sisämarkkinasääntöjen soveltamisen tehokas valvonta ja kunnolliset ratkaisukeinot kansalaisten ja yritysten ongelmiin ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kansalaiset ja yritykset voivat helpommin hyödyntää perustamissopimuksen takaamia vapauksia. Jäsenvaltioiden olisi jatkettava yhteistyötä, jota jo on tehty ongelmanratkaisussa erityisesti SOLVIT-järjestelmän (11) avulla, ja komission tuella lisättävä ongelmanratkaisumekanismien kapasiteettia joko kansallisissa tuomioistuimissa tai tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolella tehostaakseen oikaisumenettelyjä. On tärkeää, että puututaan olosuhteisiin, joista eri ongelmat johtuvat.

(14)

Kansallisen lainsäädännön säännöllinen seuranta ja arviointi on tärkeää, koska silloin voidaan tarkistaa, miten tehokkaasti sisämarkkinasääntöjä käytännössä sovelletaan, ja tunnistaa säännökset, jotka voisivat estää kansalaisia ja yrityksiä hyödyntämästä näitä sääntöjä mahdollisimman tehokkaasti. Näitä tarkistuksia olisi tehtävä järjestelmällisemmin kaikissa jäsenvaltioissa.

(15)

Hiljattain tehdyt Eurobarometri-kyselyt (12) ja komission tieto- ja ongelmanratkaisuyksiköille osoitetut pyynnöt osoittavat, että kansalaisille ja yrityksille on tarjottava enemmän tietoja heidän sisämarkkinaoikeuksistaan, jotta he voivat harjoittaa näitä oikeuksiaan käytännössä. Pitäisi myös voida tarjota kansalaisille ja yrityksille apua, kun he harjoittavat näitä oikeuksiaan. Sitä varten jäsenvaltioiden pitäisi komission tuella ja tarpeen mukaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa varmistaa käytännön tietojen ja neuvojen antaminen asioista, jotka koskevat kansalaisia ja yrityksiä, kun kysymyksessä on asuminen, opiskelu, työnteko, yritysten perustaminen tai tavaroiden toimittaminen tai palvelujen tarjoaminen toisessa jäsenvaltiossa.

(16)

Tämän suosituksen liitteessä esitetään toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot voisivat toteuttaa tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi. Liitteessä luetellaan joissakin jäsenvaltioissa noudatettavia käytänteitä, joihin mainitut toimenpiteet perustuvat. Katsotaan, että vaikka toimenpiteisiin alussa liittyy kustannuksia, pitäisi säästöjä kuitenkin syntyä, esimerkiksi kun yksinkertaistetaan kansallisia hallintokäytänteitä, ja tuloksena pitäisi pitkällä aikavälillä olla paremmin toimivat sisämarkkinat, jolloin kuluttajien ja yritysten pitäisi hyötyä toimenpiteistä.

(17)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi seurattava tiiviissä yhteistyössä edistystä tämän suosituksen täytäntöönpanossa muun muassa käymällä esikuvatavoitteita (benchmark) ja indikaattoreita koskevia keskusteluja sisämarkkinoiden neuvoa-antavassa komiteassa (Internal Market Advisory Committee, IMAC). Jotta komissio voisi arvioida tämän suosituksen vaikutukset neljä vuotta sen jälkeen, kun suositus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle raportteja toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet suosituksen täytäntöönpanemiseksi, kolme vuotta sen jälkeen, kun suositus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

1.

perustavat vahvan sisämarkkinoiden koordinointitoiminnon tehokkaan koordinoinnin edistämiseksi sisämarkkinoita koskevista kysymyksistä vastaavien kansallisten, alue- ja paikallisviranomaisten keskuudessa ja niiden välillä sekä toimimaan hallinnossa sisämarkkinoita koskevana referenssipisteenä;

2.

helpottavat aktiivista yhteistyötä komission kanssa ja niiden hallintoviranomaisten välillä, jotka vastaavat sisämarkkinakysymyksistä eri jäsenvaltioissa, ja osoittavat tähän riittävät voimavarat;

3.

toteuttavat kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen, jotta sisämarkkinoihin vaikuttavien direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä voidaan parantaa;

4.

tukevat komission työtä markkinoiden seurannassa ja siihen liittyvien tietojen keräämisessä myötävaikuttaen tähän työhön aktiivisesti yhteisön tasolla ja harkitsevat tarvittaessa samanlaista toimintaa kansallisella tasolla;

5.

varmistavat, että kansallisilla viranomaisilla ja virkamiehillä on riittävät tiedot yhteisön lainsäädännöstä yleensä ja erityisesti sisämarkkinasäännöistä, jotta ne voivat tehokkaasti soveltaa sisämarkkinasääntöjä ja tarvittaessa ottaa ne huomioon valmistellessaan ja ottaessaan käyttöön uutta kansallista lainsäädäntöä;

6.

helpottavat ja rohkaisevat niiden ongelmien nopeaa ja tehokasta ratkaisua, joita kansalaisilla ja yrityksillä voi olla sisämarkkinaoikeuksiaan harjoittaessaan; että ne tekisivät sen yleisesti toteuttamalla toimenpiteitä, joilla parannetaan sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa, ja erityisesti varmistamalla, että tuomioistuimilla on riittävät tiedot yhteisön lainsäädännöstä, myös sisämarkkinasäännöistä, ja antamalla riittävästi tukea ongelmanratkaisumekanismeille;

7.

arvioivat säännöllisesti kansallista lainsäädäntöä varmistaakseen, että se on sisämarkkinasääntöjen mukaista, ja samalla seuraavat, käytetäänkö voimassa olevassa sisämarkkinasäännöissä säädettyjä vapautuksia tai poikkeuksia;

8.

antavat yrityksille ja kansalaisille paremmin käytännön tietoa sisämarkkinakysymyksistä;

9.

tarkastelevat liitteessä esitettyjä toimenpiteitä ja käytänteitä ja ottaen huomioon kansalliset institutionaaliset perinteensä valitsevat ne toimintatavat, jotka parantavat tai joiden voidaan odottaa parantavan sisämarkkinoiden toimintaa ja jotka sopivat parhaiten tämän suosituksen täytäntöönpanoon;

10.

tekevät komission ja muiden jäsenvaltojen kanssa yhteistyötä tämän suosituksen täytäntöönpanon seurannassa, tiedottavat komissiolle säännöllisesti toimista, joita ne toteuttavat tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi, ja jättävät komissiolle loppuraportin kolme vuotta sen jälkeen, kun tämä suositus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 176/27