ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.167.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 167 |
|
![]() |
||
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
52. vuosikerta |
Sisältö |
|
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 543/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, kasvinviljelytilastoista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 837/90 ja (ETY) N:o 959/93 kumoamisesta ( 1 ) |
|
|
* |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 544/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella annetun asetuksen (EY) N:o 717/2007 ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta ( 1 ) |
|
|
* |
||
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
29.6.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 167/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 543/2009,
annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009,
kasvinviljelytilastoista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 837/90 ja (ETY) N:o 959/93 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA,
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Jäsenvaltioiden toimitettavista viljantuotantoa koskevista tilastotiedoista 26 päivänä maaliskuuta 1990 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 837/90 (2) ja jäsenvaltioiden toimittamista muita kasvituotteita kuin viljoja koskevista tilastotiedoista 5 päivänä huhtikuuta 1993 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 959/93 (3) on muutettu useaan kertaan. Koska näitä säädöksiä on tarpeen edelleen muuttaa ja yksinkertaistaa, ne olisi selkeyden vuoksi korvattava yhdellä säädöksellä noudattaen yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamista ja sääntelyn parantamista koskevaa uutta lähestymistapaa (4). |
(2) |
Kasvinviljelytilastot ovat keskeisellä sijalla yhteisön markkinoiden hallinnoinnissa. Lisäksi pidetään olennaisen tärkeänä, että viljoja ja muita peltokasveja koskevien, nykyisin yhteisön lainsäädännössä säänneltyjen tilastojen lisäksi kerätään tilastotietoja myös vihannesten ja monivuotisten kasvien viljelystä. |
(3) |
Yhteisen maatalouspolitiikan asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi komissio edellyttää, että viljelykasvien viljelyaloista, sadoista ja tuotannosta tuotetaan säännöllisesti tietoja. |
(4) |
Maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1166/2008 (5) säädetään vuoteen 2016 saakka kestävästä yhteisön tutkimusohjelmasta, joka koskee maatilojen rakennetilastojen toimittamista. |
(5) |
Yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (6) mukaisesti kaikissa jäsenvaltioiden komissiolle toimittamissa tilastoissa, jotka on jaoteltu alueellisten yksiköiden mukaan, on määrä käyttää NUTS-luokitusta. Sen vuoksi alueelliset yksiköt olisi alueellisten tilastojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi määriteltävä noudattaen NUTS-luokitusta. |
(6) |
Jäsenvaltioihin kohdistuvan rasitteen rajaamiseksi alueellisia tietoja koskevat vaatimukset eivät saisi ylittää aiemmassa lainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia, ellei tällä välin ole ilmennyt uusia alueellisia tasoja). Näin ollen on asiamukaista sallia Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimittaa alueellisia tilastotietoja ainoastaan NUTS-tason 1 alueellisten yksiköiden osalta. |
(7) |
Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi tarvitaan jäsenvaltioiden ja komission välistä tiivistä yhteistyötä erityisesti 31 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyllä neuvoston päätöksellä 72/279/ETY (7) perustetun pysyvän maataloustilastokomitean avustuksella. |
(8) |
Jotta varmistetaan joustava siirtyminen asetusten (ETY) N:o 837/90 ja (ETY) N:o 959/93 nojalla sovellettavasta järjestelmästä, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta myöntää jäsenvaltioille enintään kaksi vuotta kestävä poikkeus silloin, kun tämän asetuksen soveltaminen niiden kansallisiin tilastojärjestelmiin edellyttäisi huomattavia mukautuksia ja aiheuttaisi todennäköisesti merkittäviä käytännön ongelmia. |
(9) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet tilastojen tuottamiseksi ovat välttämättömiä yhteisön toiminnan kannalta. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhteisten oikeudellisten puitteiden luominen viljojen ja muiden viljelykasvien viljelyaloja, satoja ja tuotantoa koskevien jäsenvaltioissa tapahtuvaa yhteisön tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten, vaan se voidaan siten saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(10) |
Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009 (8) muodostaa viitekehyksen tämän asetuksen säännöksille erityisesti puolueettomuuden, luotettavuuden, relevanssin, kustannustehokkuuden, tilastosalaisuuden ja avoimuuden periaatteiden noudattamisen osalta sekä tämän asetuksen mukaisesti toimitettavien luottamuksellisten tilastotietojen luovuttamiselle ja suojelulle sen varmistamiseksi, että yhteisön tilastojen tuottamisen ja jakelun yhteydessä ei ilmaista tietoja laittomasti tai käytetä tietoja muihin kuin tilastollisiin tarkoituksiin. |
(11) |
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti. |
(12) |
Komissiolle olisi annettava erityisesti toimivalta muuttaa tietojen toimittamiseen tarkoitettuja taulukoita. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
(13) |
Luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä (10)28 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 on säädetty jäsenvaltioiden velvollisuudesta toimittaa komissiolle tarvittavat tilastotiedot, jotka on määritelty yhteisön tilasto-ohjelman yhteydessä. Koska on tarpeen tuottaa järjestelmällisesti luonnonmukaista tuotantoa ja maataloutta koskevien yhteisön tilastoja, komission odotetaan toteuttavan tarvittavia toimia, mukaan lukien sellaisen lainsäädäntöehdotuksen tekeminen, joka koskee tätä asiaa asianmukaisella tavalla. |
(14) |
Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti toimittamiin ennakkosatotilastoihin (Early Estimates for Crop Products, EECP). |
(15) |
Pysyvää maataloustilastokomiteaa on kuultu, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Aihe
Tällä asetuksella luodaan yhteiset puitteet yhteisön maatalouden maankäyttö- ja kasvinviljelytilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle.
2 artikla
Määritelmät ja selvennykset
1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan
a) |
”satovuodella” kalenterivuotta, jona sadonkorjuu alkaa; |
b) |
”käytössä olevalla maatalousmaalla” sitä kokonaisalaa, joka on tilojen käytössä viljelysmaana, pysyvänä nurmena, monivuotisten kasvien viljelyssä ja kotipuutarhana, riippumatta hallintaoikeustyypistä tai siitä, käytetäänkö sitä yhteisenä maana; |
c) |
”viljelyalalla” alaa, joka vastaa kylvettyä kokonaisalaa, mutta se ei sadonkorjuun jälkeen sisällä (esim. luonnonkatastrofien vuoksi) pilalle menneitä aloja; |
d) |
”kasvinviljelyalalla” tietyn kasvin tuottamiseksi tietyn vuoden aikana kylvettyä kokonaisalaa; |
e) |
”sadonkorjuualalla” sitä osaa kasvinviljelyalasta, jolta korjataan sato. Se voi siten olla yhtä suuri tai pienempi kuin kasvinviljelyala; |
f) |
”tuotantoalalla” monivuotisten kasvien osalta sitä alaa, jolta satovuonna on mahdollista korjata sato. Siinä ei oteta huomioon mitään tuottamattomia aloja kuten uusia viljelmiä, jotka eivät vielä tuota satoa; |
g) |
”korjatulla tuotannolla” tarkoittaa tuotantomäärää, joka sisältää tilalla tapahtuvan hukan ja hävikin, suoraan tilan omaan kulutukseen käytetyt sekä myydyt määrät, perustuotteen painoyksikköinä ilmaistuina; |
h) |
”sadolla” viljelyalaa kohden korjattua tuotantoa (hehtaarisato); |
i) |
”kasvihuoneessa tai muun (sisälle mentävän) korkean katteen alla kasvatettavat kasvit” tarkoittavat kasveja, jotka koko kasvukautensa ajan tai suurimman osan siitä ovat katteen alla joko kasvihuoneissa tai kiinteän tai liikuteltavan korkean katoksen alla (joka on lasia tai kovaa tai taipuisaa muovia). Tähän ei lueta muovilevyjä, jotka on asetettu litteinä maahan, eikä myöskään katoksia tai tunneleita, joiden sisälle ihminen ei voi mennä, eikä siirrettäviä lasikatekehikkoja. Sellaiset viljelyalat, joilla kasveja kasvatetaan osan aikaa lasin alla ja osan aikaa avomaalla, merkitään kokonaisuudessaan kasvihuoneviljelyaloiksi, jollei lasin alla tapahtunut viljely ole ollut erittäin lyhytaikaista; |
j) |
”varsinainen viljelyala” tarkoittaa tietyn lohkon varsinaista viljelyalaa, jolla kasvaa satovuoden aikana ainoastaan yhtä viljelykasvia ja joka on nimenomaisesti määritelty tähän tarkoitukseen. |
2. ”Peräkkäinen viljely” viittaa viljelyyn peltoalan lohkolla, joka otetaan viljeltäväksi useammin kuin kerran tietyn satovuoden aikana, mutta jolla on kunakin kertana, jona sitä käytetään, ainoastaan yksi viljelykasvi. Tätä alaa pidetään kunkin viljelykasvin viljelyalana. Varsinaisen viljelyalan ja toissijaisen viljelyalan käsitteitä ei sovelleta tässä yhteydessä.
”Yhdistetty viljely” tarkoittaa sitä, että lohkolla kasvaa samaan aikaan useampia kasveja. Viljelyala jaetaan tässä tapauksessa kasvinviljelytuotteiden välillä niiden käytössä olevan maa-alan suhteessa. Varsinaisen viljelyalan ja toissijaisen viljelyalan käsitteitä ei sovelleta tässä yhteydessä;
”Kahden käyttötarkoituksen viljelykasvi” tarkoittaa esimerkiksi kasveja, joilla on enemmän kuin yksi käyttötarkoitus ja jotka katsotaan yhteisestä sopimuksesta varsinaisiksi viljelykasveiksi ensisijaisen käyttötarkoituksensa mukaan ja toissijaisiksi viljelykasveiksi toissijaisen käyttötarkoitustensa mukaan.
3 artikla
Kattavuus
1. Kunkin jäsenvaltion on tuotettava tilastot liitteessä luetelluista kasveista ja alueellaan käytössä olevalla maatalousmaalla tuotetuista viljelykasveista.
2. Tilastojen on edustettava vähintään 95 prosenttia seuraavista aloista:
a) |
peltokasvien kokonaisviljelyala (taulukko 1); |
b) |
vihannesten, melonien ja mansikoiden kokonaissadonkorjuuala (taulukko 2); |
c) |
monivuotisten kasvien kokonaistuotantoala (taulukko 3); |
d) |
käytössä oleva maatalousmaa (taulukko 4). |
3. Muuttujat, joiden esiintyvyys jäsenvaltiossa on alhainen tai nolla, voidaan jättää pois tilastoista edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle kaikista sellaisista viljelykasveista ja alhaiseen esiintyvyyteen sovellettavasta raja-arvosta kunkin tällaisen viljelykasvin osalta kutakin viiteajanjaksoa välittömästi edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä.
4 artikla
Tietojen toimitusväli ja viitekausi
Jäsenvaltioiden on toimitettava liitteessä tarkoitetut tiedot komissiolle vuosittain. Viitekausi on satovuosi. Vuosi 2010 on ensimmäinen viitevuosi.
5 artikla
Tarkkuusvaatimukset
1. Otantatutkimuksia tekevien jäsenvaltioiden on tilastojen saamiseksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta taulukon 1 tiedot ovat seuraavassa esitettävien tarkkuusvaatimusten mukaiset. Viimeistään 30 päivänä syyskuuta vuonna n + 1 toimitettavien tietojen variaatiokerroin ei saa kansallisella tasolla olla yli kolme prosenttia viljelyalasta kunkin seuraavan pääviljelykasvien ryhmän osalta: viljakasvit (mukaan lukien siemenviljely), kuivatut palkokasvit ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset), juurikasvit, teollisuuskasvit ja vihreänä korjatut kasvit.
2. Jäsenvaltion, joka päättää käyttää muita tilastotietojen lähteitä kuin tilastollisia tutkimuksia, on varmistettava, että tällaisista lähteistä saadut tiedot ovat laadultaan vähintään yhtä hyviä kuin tilastollisista tutkimuksista saadut tiedot.
3. Jos jäsenvaltio päättää käyttää hallinnollista lähdettä, sen on ilmoitettava siitä komissiolle etukäteen ja annettava tiedot käytettävästä menettelystä ja asianomaisesta hallinnollisesta lähteestä saatavien tietojen laadusta.
6 artikla
Tietojen toimittaminen komissiolle
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) liitteen mukaiset tiedot kutakin taulukkoa koskevassa määräajassa.
2. Komissio voi mukauttaa liitteen mukaisia tietojen toimittamiseen tarkoitettuja taulukoita. Nämä toimenpiteet, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
7 artikla
Aluetilastot
1. Liitteessä olevat ”R”-kirjaimella merkittyjä viljelykasveja koskevat tiedot on toimitettava asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 määriteltyjen NUTS-tason 1 ja NUTS-tason 2 alueellisten yksiköiden osalta. Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta nämä tiedot voidaan poikkeuksellisesti toimittaa NUTS-tason 1 alueellisten yksiköiden osalta jaoteltuina.
2. Muuttujat, joiden esiintyvyys on jäsenvaltiossa alhainen tai nolla, voidaan jättää pois tiedoista edellyttäen, että jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle kaikista sellaisista viljelykasveista ja alhaiseen esiintyvyyteen sovellettavasta raja-arvosta kunkin viljelykasvin osalta viimeistään kutakin viiteajanjaksoa välittömästi edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä.
8 artikla
Tilastojen laadun arviointi ja kertomus
1. Toimitettavien tietojen laadun arvioinnissa käytetään tämän asetuksen soveltamiseksi seuraavia laatukriteerejä:
a) |
”relevanssi”, millä tarkoitetaan sitä, missä määrin tilastot täyttävät käyttäjien nykyiset ja potentiaaliset tarpeet; |
b) |
”tarkkuus”, millä tarkoitetaan estimaattien läheisyyttä tuntemattomiin todellisiin arvoihin nähden; |
c) |
”ajantasaisuus”, millä ajanjaksoa tiedon saatavuuden ja sen kuvaaman tapahtuman tai ilmiön välillä; |
d) |
”oikea-aikaisuus”, millä tarkoitetaan viivettä tiedon julkistamispäivämäärän ja tavoitepäivämäärän (päivämäärä, johon mennessä tieto olisi pitänyt toimittaa) välillä; |
e) |
”saatavuus” ja ”selkeys”, millä tarkoitetaan niitä ehtoja ja yksityiskohtaisia sääntöjä, joiden mukaisesti käyttäjät voivat saada, käyttää ja tulkita tietoja; |
f) |
”vertailukelpoisuus”, millä tarkoitetaan käytettyjen tilastollisten käsitteiden, mittausvälineiden ja menettelyjen eroavaisuuksien vaikutusten mittaamista, kun tilastoja verrataan maantieteellisten alueiden, eri alojen tai eri ajanjaksojen välillä ajallisesti; |
g) |
”yhtenäisyys”, millä tarkoitetaan sitä, voidaanko tietoja luotettavasti yhdistellä eri tavoin ja eri käyttötarkoituksia varten. |
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2011 toimitettujen tietojen laatua koskeva kertomus.
3. Laatua koskevassa kertomuksessa, jossa käytetään 1 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä, kuvataan
a) |
tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tutkimusten järjestäminen ja niissä käytetyt menetelmät, |
b) |
tässä asetuksessa tarkoitettujen otantatutkimusten osalta saavutetut tarkkuustasot; ja |
c) |
muiden käytettyjen lähteiden kuin tutkimusten laatu. |
4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle menetelmiä koskevista ja muista muutoksista, jotka vaikuttavat huomattavasti tilastoihin. Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kunkin muutoksen voimaantulosta.
5. Periaate, jonka mukaan lisäkustannusten ja -rasituksen on pysyttävä kohtuullisina, on otettava huomioon.
9 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa päätöksen 72/279/ETY 1 artiklalla perustettu pysyvä maataloustilastokomitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
10 artikla
Poikkeus
1. Komissio voi 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen myöntää jäsenvaltiolle 31 päivään joulukuuta 2010 tai 31 päivään joulukuuta 2011 saakka poikkeuksen tämän asetuksen soveltamisesta, jos tämän asetuksen soveltaminen sen kansalliseen tilastojärjestelmään edellyttää huomattavia mukautuksia ja aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä käytännön ongelmia.
2. Tätä varten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2009.
11 artikla
Kumoaminen
1. Kumotaan asetukset (ETY) N:o 837/90 ja (ETY) N:o 959/93 1 päivästä tammikuuta 2010, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.
Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.
2. Poiketen siitä, mitä 12 artiklan toisessa kohdassa säädetään, jäsenvaltion, jolle on myönnetty poikkeus 10 artiklan mukaisesti, on jatkettava asetusten (ETY) N:o 837/90 ja (ETY) N:o 959/93 säännösten soveltamista sille myönnetyn poikkeuksen ajan.
12 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä, 18 päivänä kesäkuuta 2009.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
Š. FÜLE
(1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 19. helmikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. kesäkuuta 2009.
(2) EYVL L 88, 3.4.1990, s. 1.
(3) EYVL L 98, 24.4.1993, s. 1.
(4) Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1).
(5) EUVL L 321, 1.12.2008, s. 14.
(6) EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1.
(7) EYVL L 179, 7.8.1972, s. 1.
(8) EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.
(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(10) EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1.
LIITE
Taulukko I
Peltokasvit
A-OSA
|
Viljelyala (1 000 ha) |
Korjattu tuotanto (1 000 tonnia) |
Sato (100 kg/ha) |
|||||||||
Tietojen toimittamisen määräajat |
31. tammikuuta |
30. kesäkuuta |
31. elokuuta |
30. syyskuuta |
31. tammikuuta |
30. syyskuuta |
30. syyskuuta |
31. lokakuuta |
31. tammikuuta |
30. syyskuuta |
31. elokuuta |
|
vuosi n |
vuosi n |
vuosi n |
vuosi n |
vuosi n + 1 |
vuosi n + 1 |
vuosi n |
vuosi n |
vuosi n + 1 |
vuosi n + 1 |
vuosi n |
||
|
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
|
|
Jäsenvaltiot, joiden viljelyala ylittää raja-arvon |
Jäsenvaltiot, joiden viljelyala ylittää raja-arvon |
Jäsenvaltiot, joiden viljelyala ylittää raja-arvon |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Jäsenvaltiot, joiden viljelyala ylittää raja-arvon |
|
Viljakasvit (mukaan lukien siemenviljely) (1) |
— |
— |
— |
— |
X |
R |
— |
— |
X |
R |
— |
|
Viljakasvit (lukuun ottamatta riisiä) (1) |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
|
Tavallinen vehnä ja spelttivehnä (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
R |
X |
X |
X |
R |
X |
|
josta syysvehnä (1) |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
|
Durumvehnä (1) |
X |
X |
X |
X |
X |
R |
X |
X |
X |
R |
X |
|
Ruis ja ruisseosvilja (1) |
X |
X |
X |
X |
X |
R |
X |
X |
X |
R |
X |
|
Ohra (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
R |
X |
X |
X |
R |
X |
|
josta syysohra (1) |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
|
Kaura (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
|
Seosvilja, muut kuin ruisseosvilja (1) |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
|
Viljamaissi ja maissintähkäseos (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
R |
X |
X |
X |
R |
X |
|
Durra (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
|
Ruisvehnä (1) |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
|
Hirssi, tattari, kanariansiemen (1) |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
|
Riisi (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
|
josta: |
Indicariisi |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
Japonicariisi |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
B-OSA
|
Viljelyala (1 000 ha) |
Korjattu tuotanto (1 000 tonnia) |
Sato (100 kg/ha) |
||||||||
Tietojen toimittamisen määräajat |
31. tammikuuta |
30. kesäkuuta |
31. elokuuta |
30. syyskuuta |
31. maaliskuuta |
30. syyskuuta |
30. syyskuuta |
31. lokakuuta |
31. maaliskuuta |
30. syyskuuta |
31. elokuuta |
vuosi n |
vuosi n |
vuosi n |
vuosi n |
vuosi n + 1 |
vuosi n + 1 |
vuosi n |
vuosi n |
vuosi n + 1 |
vuosi n + 1 |
vuosi n |
|
|
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
|
Jäsenvaltiot, joiden viljelyala ylittää raja-arvon |
Jäsenvaltiot, joiden viljelyala ylittää raja-arvon |
Jäsenvaltiot, joiden viljelyala ylittää raja-arvon |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Kaikki jäsenvaltiot |
Jäsenvaltiot, joiden viljelyala ylittää raja-arvon |
Kuivatut palko- ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palko-kasvien seokset) (1) |
— |
— |
— |
— |
X |
R |
— |
— |
X |
X |
— |
Herneet (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
Pavut ja härkäpavut (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
X |
— |
X |
X |
X |
— |
Makeat lupiinit (1) |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
Muut kuivatut palko-kasvit, muualle luokittelemattomat |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
— |
— |
— |
Juurikasvit |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
Peruna (mukaan lukien varhaisperuna ja siemen-peruna) |
— |
X |
X |
X |
X |
X |
— |
X |
X |
X |
— |
Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siemen-tuotantoa) |
— |
X |
X |
X |
X |
R |
— |
X |
X |
R |
— |
Muut juurikasvit, muualle luokittelemattomat |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
— |
— |
— |
Teollisuuskasvit |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
Rapsi ja rypsi (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
R |
X |
X |
X |
R |
X |
josta syysrapsi |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
Auringonkukansiemenet (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
R |
X |
X |
X |
R |
X |
Öljypellava (1) |
— |
— |
— |
— |
X |
R |
— |
— |
X |
X |
— |
Soija (1) |
— |
X |
X |
X |
X |
R |
X |
X |
X |
R |
X |
Puuvillansiemenet (1) |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
Muut öljykasvit (1) |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
— |
— |
— |
Kuitupellava |
— |
— |
— |
— |
X |
R |
— |
— |
X |
X |
— |
Hamppu |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
Kuitupuuvilla |
— |
— |
— |
— |
X |
R |
— |
— |
X |
X |
— |
Humala |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
Tupakka |
— |
— |
— |
— |
X |
R |
— |
— |
X |
R |
— |
Mauste- ja lääkekasvit |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
— |
— |
— |
Energiakasvit, muualle luokittelemattomat |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
Vihreänä korjatut kasvit |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
— |
— |
— |
Vihreänä korjatut yksivuotiset kasvit |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
joista rehumaissi |
— |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
Vihantavilja |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
X |
X |
— |
Palkokasvit |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
— |
— |
— |
Lyhytaikaiset nurmikasvit |
— |
— |
— |
— |
X |
X |
— |
— |
— |
— |
— |
Huom. Sarakkeiden 1, 2, 3 ja 11 arvioiden ilmoittaminen on pakollista jäsenvaltioille, joiden keskimääräinen kansallinen vuosituotanto on kolmena viimeksi kuluneena vuonna ollut yli:
3 000 000 tonnia tavallista vehnää,
1 000 000 tonnia durumvehnää,
900 000 tonnia ohraa,
100 000 tonnia ruista ja ruisseosviljaa,
1 500 000 tonnia viljamaissia,
200 000 tonnia ruisvehnää,
150 000 tonnia kauraa,
150 000 tonnia durraa,
150 000 tonnia riisiä
70 000 tonnia hernettä,
50 000 tonnia härkäpapuja,
300 000 tonnia rapsia,
200 000 tonnia auringonkukansiemeniä,
60 000 tonnia soijaa,
700 000 tonnia perunaa,
2 500 000 tonnia sokerijuurikasta,
ja 4 500 000 tonnia rehumaissia.
Taulukko 2
Vihannekset, melonit ja mansikat
|
Sadonkorjuuala (1 000 ha) |
Korjattu tuotanto (1 000 tonnia) |
Tietojen toimittamisen määräajat |
31. maaliskuuta vuosi n + 1 |
31. maaliskuuta vuosi n + 1 |
|
1 |
2 |
VIHANNEKSET, MELONIT JA MANSIKAT |
X |
|
Kaalit |
||
Kukkakaali ja parsakaali |
X |
X |
Valkokaali |
X |
X |
Lehti- tai varsivihannekset |
||
Selleri |
X |
X |
Purjo |
X |
X |
Salaatit, |
X |
X |
josta kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla (2) |
X |
|
Endiivit |
X |
X |
Pinaatti |
X |
X |
Parsa |
X |
X |
Sikuri |
X |
X |
Artisokka |
X |
X |
Vihanneshedelmät |
||
Tomaatit, |
X |
X |
joista: tuoreina kulutettaviksi tarkoitetut tomaatit |
X |
X |
kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla (2) |
X |
|
Kurkut, |
X |
X |
joista kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla (2) |
X |
|
Avomaankurkku |
X |
X |
Melonit |
X |
X |
Vesimelonit |
X |
X |
Munakoiso |
X |
X |
Kesäkurpitsa |
X |
X |
Paprika, |
X |
X |
josta kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla (2) |
X |
|
Juuri- ja mukulavihannekset |
||
Porkkana |
X |
X |
Valkosipuli |
X |
X |
Ruokasipuli |
X |
X |
Salottisipuli |
X |
X |
Mukulaselleri |
X |
X |
Retiisi |
X |
X |
Palkokasvit |
X |
|
Herneet |
X |
X |
Tarhapavut |
X |
X |
Mansikat, |
X |
X |
joista kasvihuoneessa tai sisälle mentävän korkean katteen alla (2) |
X |
|
Viljellyt sienet |
X |
X |
Taulukko 3
Monivuotiset kasvit
|
Tuotantoala (1 000 ha) |
Korjattu tuotanto (1 000 tonnia) |
||
Tietojen toimittamisen määräajat |
31. maaliskuuta vuosi n + 1 |
31. maaliskuuta vuosi n + 1 |
30. syyskuuta vuosi n + 1 |
|
|
1 |
2 |
3 |
|
MONIVUOTISET KASVIT |
X |
|
|
|
Lauhkean ilmastovyöhykkeen hedelmät |
||||
Omenat, |
X |
X |
|
|
joista: tuoreina kulutettaviksi tarkoitetut omenat |
|
X |
|
|
Päärynät |
X |
X |
|
|
Persikat |
X |
X |
|
|
Nektariinit |
X |
X |
|
|
Aprikoosit |
X |
X |
|
|
Kirsikat, |
X |
X |
|
|
joista hapankirsikat |
X |
X |
|
|
Luumut |
X |
X |
|
|
Marjalajit |
||||
Mustaherukat |
X |
X |
|
|
Vadelmat |
X |
X |
|
|
Pähkinät (3) |
||||
Saksanpähkinät |
X |
X |
|
|
Hasselpähkinät |
X |
X |
|
|
Mantelit |
X |
X |
|
|
Kastanjat |
X |
X |
|
|
Subtrooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmät |
||||
Viikunat |
X |
X |
|
|
Kiivit |
X |
X |
|
|
Avokadot |
X |
X |
|
|
Banaanit |
X |
X |
|
|
Sitrushedelmät (3) |
X |
|
|
|
Greipit |
X |
|
X |
|
Sitruunat |
X |
|
X |
|
Appelsiinit |
X |
|
X |
|
Pienet sitrushedelmät |
X |
|
X |
|
Satsumat |
X |
|
X |
|
Klementiinit |
X |
|
X |
|
Viinitarhat (3) |
X |
X |
|
|
Viinitarhat, jotka tuottavat viinejä: |
X |
X |
|
|
josta: |
viini, jolla on suojattu alkuperänimitys |
X |
X |
|
viini, jolla on suojattu maantieteellinen merkintä |
X |
X |
|
|
Muu viini |
X |
X |
|
|
Viinitarhat, jotka tuottavat syötäviksi tarkoitettuja viinirypäleitä |
X |
X |
|
|
Viinitarhat, jotka tuottavat rusinoita |
X |
X |
|
|
Oliivipuut (3) |
||||
Ruokaoliiveja tuottavat oliivipuut |
X |
X |
|
|
Oliiviöljyä tuottavat oliivipuut |
X |
X |
|
Taulukko 4
Maatalouden maankäyttö
|
Varsinainen viljelyala (1 000 ha) |
|
Tietojen toimittamisen määräaika |
30. syyskuuta vuosi n + 1 |
|
Käytössä oleva maatalousmaa |
R |
|
Pelto |
R |
|
Viljanviljely (mukaan lukien siemenviljely) |
X |
|
Kuivatut palkokasvit ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset) |
X |
|
Peruna (mukaan lukien varhaisperuna ja siemenperuna) |
X |
|
Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa) |
X |
|
Teollisuuskasvit |
X |
|
Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat |
X |
|
Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja) |
X |
|
Vihreänä korjatut kasvit |
X |
|
Muut peltokasvit |
X |
|
Kesanto |
R |
|
Monivuotinen nurmi |
R |
|
Monivuotiset kasvit, |
X |
|
joista: |
hedelmä- ja marjakasvit |
R |
oliiviviljelmät |
R |
|
viinitarhat |
R |
|
Taimitarhat |
X |
(1) Näiden tuotteiden tuotanto ilmoitetaan keskimääräisen kosteusasteen mukaan, ja kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava käytetty kosteuspitoisuus komissiolle kunkin vuoden n + 1 tammikuussa/maaliskuussa (sarake 9).
(2) Arviot pakollisia jäsenvaltioille, joiden korjuuala on vähintään 500 ha.
(3) Pakollisia jäsenvaltioille, joiden kansallinen korjuuala on vähintään 500 ha.
29.6.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 167/12 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 544/2009,
annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009
verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella annetun asetuksen (EY) N:o 717/2007 ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Asetuksella (EY) N:o 717/2007 (3) rajoitettiin poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti vähittäis- ja tukkutason maksuja, joita matkaviestintäoperaattorit voivat periä kansainvälisten verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta yhteisön alueella soitettavissa ja vastaanotettavissa puheluissa. Asetuksella vahvistettiin myös säännöt, joilla pyritään lisäämään hinnoittelun avoimuutta ja parantamaan maksuista tiedottamista yhteisön laajuisten verkkovierailupalvelujen käyttäjille. |
(2) |
Komissio on suorittanut asetuksen (EY) N:o 717/2007 11 artiklan mukaisen arvioinnin, jossa sen oli määrä arvioida mainitun asetuksen tavoitteiden saavuttamista, tarkastella verkkovierailuasiakkailta puhelu- ja datapalvelujen tarjoamisesta perittävien tukku- ja vähittäishintojen kehittymistä, mukaan luettuina tekstiviesti- ja multimediaviestipalvelut, ja antaa tarvittaessa suosituksia näiden palvelujen sääntelytarpeesta. Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan arviointikertomuksessa, joka sisältyy sen 23. syyskuuta 2008 antamaan tiedonantoon verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella ja direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 717/2007 toimivuutta koskevan uudelleentarkastelun tuloksista komissio päätteli, että on aiheellista jatkaa asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimassaoloa 30 päivän kesäkuuta 2010 jälkeen. |
(3) |
Komissio katsoi myös, että asetuksen soveltamisalaa pitäisi laajentaa kattamaan tekstiviesti- ja datapalvelujen verkkovierailujen tarjonta yhteisössä. Kansainvälisten verkkovierailumarkkinoiden erityispiirteet, jotka oikeuttivat asetuksen (EY) N:o 717/2007 antamisen ja velvoitteiden asettamisen matkaviestintäoperaattoreille yhteisön laajuisen verkkovierailupuhelujen tarjonnan suhteen, koskevat yhtä lailla yhteisön laajuista tekstiviestien ja datapalvelujen verkkovierailun tarjontaa. Verkkovierailupuhelujen tapaan tekstiviestien ja datapalvelujen verkkovierailua ei osteta erikseen kansallisella tasolla vaan se on osa laajempaa vähittäistason kuluttajatuotetta, jonka asiakkaat ostavat kotioperaattoriltaan, mikä rajoittaa kilpailuvoimien toimintaa. Lisäksi palvelut ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi kansalliset sääntelyviranomaiset, jotka vastaavat omalla alueellaan asuvien matkapuhelinasiakkaiden etujen turvaamisesta ja edistämisestä, eivät pysty valvomaan muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien vierailuverkkojen operaattoreiden toimintaa. |
(4) |
Verkkovierailupalveluihin liittyvät rakenteelliset ongelmat olisivat helpommin ratkaistavissa matkaviestintäpalvelujen aidoilla yhtenäismarkkinoilla, jotka eivät ole vielä täysin toteutuneet mutta joiden olisi oltava kaikkien sääntelyjärjestelmien lopullisena tavoitteena. |
(5) |
Tästä syystä kansalliset sääntelyviranomaiset vaativat jälleen kerran – kommentoidessaan julkisessa kuulemisessa komission päätöksellä 2002/627/EY (4) perustetun sähköisen viestinnän verkkoja ja palveluja käsittelevän eurooppalaisen sääntelyviranomaisten ryhmän (ERG) kautta asetuksen (EY) N:o 717/2007 uudelleentarkastelua – komissiota toimimaan yhteisön tasolla niin asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimassaolon jatkamisen kuin tekstiviesti- ja datapalvelujen verkkovierailujenkin sääntelyn suhteen. |
(6) |
Tiedot yhteisön laajuisten verkkovierailupalvelujen hintojen kehittymisestä asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimaantulon jälkeen – erityisesti kansallisten sääntelyviranomaisten keräämät ja neljännesvuosittain ERG-ryhmän kautta toimittamat tiedot – eivät osoita riittävän vakuuttavasti, että kilpailu vähittäis- ja tukkutasolla jatkuisi kesäkuusta 2010 eteenpäin ilman sääntelytoimia. Tiedot osoittavat, että vähittäis- ja tukkuhinnat ovat asettuneet asetuksessa (EY) N:o 717/2007 säädettyjen rajoitusten tasolle tai lähelle niitä, eikä rajoitusten alapuolella esiinny juurikaan kilpailua. |
(7) |
Koska asetuksen (EY) N:o 717/2007 tuoma sääntelyllinen turva yhteisön sisäisten puhelujen verkkovierailupalvelujen osalta sekä tukku- että vähittäistasolla loppuu kesäkuussa 2010, on olemassa huomattava riski, että kilpailuvoimien puuttuminen verkkovierailupuhelumarkkinoilta ja matkaviestintäoperaattoreiden houkutus maksimoida verkkovierailutulonsa johtavat yhteisön laajuisissa verkkovierailuissa paluuseen sellaisiin vähittäis- ja tukkuhintoihin, jotka eivät heijasta kohtuullisesti palvelun tarjonnasta aiheutuvia kustannuksia, mikä vaarantaisi asetuksen (EY) N:o 717/2007 tavoitteiden saavuttamisen. Asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimassaoloa olisi sen vuoksi jatkettava 30 päivän kesäkuuta 2010 jälkeen kahdella vuodella sisämarkkinoiden asianmukaisen toimivuuden varmistamiseksi, jotta kuluttajat saavat jatkossakin takeet siitä, että heiltä ei laskuteta kansallisiin kilpailukykyisiin hintoihin verrattuna kohtuutonta hintaa säännellyn verkkovierailupuhelun soittamisesta tai vastaanottamisesta, ja jotta samalla annettaisiin kilpailulle aikaa kehittyä. |
(8) |
Tämän asetuksen velvoitteiden ei tulisi vääristää yhteisön matkaviestintäoperaattoreiden välisiä kilpailuedellytyksiä, eikä asetus saisi tuoda mitään kilpailuetua etenkään verkkovierailuliikenteen laajuuden tai tyypin tai verkkovierailupalveluiden tarjoajan kotimarkkinoiden perusteella. |
(9) |
Säännellyille verkkovierailupuheluille asetuksella (EY) N:o 717/2007 säädettyjä keskimääräisiä enimmäistukkuhintoja olisi edelleen alennettava asetuksen jatkettuna voimassaoloaikana, jotta otettaisiin huomioon kustannusten aleneminen, mukaan lukien matkapuhelujen säänneltyjen kohdeverkkomaksujen aleneminen jäsenvaltioissa, sisämarkkinoiden asianmukaisen toimivuuden varmistamiseksi ja kahtalaisen tavoitteen saavuttamiseksi eli kohtuuttomien hintojen torjumiseksi ja jotta annettaisiin operaattoreille vapaus kilpailla ja innovoida. |
(10) |
Jotta eri verkkovierailupalvelujen alalla voitaisiin edistää ja vahvistaa kestävää kilpailua, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi seurattava, esiintyykö suurten ja pienten tarjoajien välillä syrjintää etenkin tukkuhintojen laskutuksessa. |
(11) |
Säänneltyjen verkkovierailupuhelujen enimmäishintarajoitusten alentamisen toteutusajankohtaa vuonna 2009 sekä tukku- että vähittäistasolla olisi aikaistettava 30 päivästä elokuuta 1 päivään heinäkuuta, jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus säänneltyjen tekstiviestien hinnoittelua koskevien, tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden käyttöönoton kanssa. Näin sekä puhelujen että tekstiviestien verkkovierailupalvelujen käyttäjät pystyisivät hyötymään uusista hinnoista aikana, jolloin näistä palveluista on kovin kysyntä. |
(12) |
Kun hintarajaa ei ole määritetty euroina, alkuperäisiin rajoihin sovellettavat hintarajat sekä näiden rajojen tarkistetut arvot olisi määritettävä asianmukaisena valuuttana soveltamalla Euroopan unionin virallisessa lehdessä tässä asetuksessa yksilöitynä päivinä julkaistuja viitekursseja. Jos viitekursseja ei ole julkaistu kyseisenä päivänä, olisi sovellettava viitekursseja, jotka on julkaistu ensimmäisessä tällaisia viitekursseja sisältävässä kyseistä päivää seuraavassa Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(13) |
Koska asetuksella (EY) N:o 717/2007 säädetyn tukkuhintarajoituksen noudattamista mitataan suhteessa minkä tahansa operaattoriparin kesken 12 kuukauden aikana vallitsevaan keskimääräiseen tukkuhintaan, on aiheellista selkeyttää, että ajanjakso voi olla myös lyhyempi, esimerkiksi silloin, kun aikataulun mukainen määräaika keskimääräisen enimmäistukkuhinnan alentamiselle osuu ajankohtaan ennen 12 kuukauden ajanjakson loppua. |
(14) |
Joidenkin matkaviestintäoperaattoreiden tapa laskuttaa verkkovierailupuhelujen tarjoamisesta tukkutasolla jopa 60 sekunnin vähimmäislaskutusyksiköiden perusteella, kun muissa tukkutason yhdysliikennemaksuissa sovelletaan yleensä sekuntipohjaista laskutusta, vääristää kilpailua ja heikentää asetuksella (EY) N:o 717/2007 käyttöön otettujen tukkuhintarajoitusten yhdenmukaista soveltamista. Se edustaa myös lisäkulua, jolla tukkukustannusten nousun myötä on kielteisiä vaikutuksia verkkovierailupuhelujen hinnoitteluun vähittäistasolla. Matkaviestintäoperaattoreita olisi tämän vuoksi vaadittava laskuttamaan säänneltyjen verkkovierailupuhelujen tukkutason tarjonnasta sekuntiperiaatteella. |
(15) |
Eurotariffien enimmäistasoa olisi laskettava sekä soitettavien että vastaanotettavien puhelujen osalta edelleen vuosittain asetuksen (EY) N:o 717/2007 jatkettuna voimassaoloaikana tavalla, joka on johdonmukainen asetuksen alkuperäisen soveltamisajan kuluessa edellytettyjen alennusten kanssa ja joka heijastaisi kotimaan matkapuheluhintojen jatkuvaa alenemista yleensä ja säänneltyjen verkkovierailupuhelujen tarjonnasta aiheutuvien kustannusten jatkuvaa alenemista. Näin voitaisiin taata mainitun asetuksen vaikutusten jatkuvuus. |
(16) |
Tällä asetuksella säänneltyjen enimmäistukku- ja vähittäishintojen välisen entistä suuremman marginaalin pitäisi lisätä operaattoreiden hintakilpailua vähittäistasolla ja maksimoida siten mahdollisuudet toimivien kilpailumarkkinoiden syntyyn. |
(17) |
Jotkin operaattorit joutuvat maksamaan muita korkeampia tukkuhintoja, mikä johtuu maantieteellisistä tai muista olosuhteista, kuten vaikeasta pinnanmuodostuksesta ja alueista, joilla on alhainen väestöntiheys ja suuret turistivirrat lyhyinä ajanjaksoina. |
(18) |
ERG-ryhmä on arvioinut, että matkaviestintäoperaattoreiden tapa laskuttaa verkkovierailupalveluista vähittäistasolla yli sekunnin pituisten laskutusyksiköiden perusteella on korottanut tyypillistä eurotariffilaskua 24 prosenttia soitettujen ja 19 prosenttia vastaanotettujen puheluiden osalta. Se on katsonut myös, että nämä lisät edustavat piilokuluja, koska ne ovat useimpien kuluttajien havaitsemattomissa. Tästä syystä ERG-ryhmä suositteli kiireellisiä toimia eurotariffeihin vähittäistasolla sovellettavien erilaisten laskutuskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. |
(19) |
Asetuksella (EY) N:o 717/2007 otettiin käyttöön eurotariffi yhteisössä ja siten luotiin yhteinen lähestymistapa sen varmistamiseksi, että verkkovierailuasiakkaat eivät joudu maksamaan säännellyistä verkkovierailupuheluista kohtuuttomia hintoja, mutta matkaviestintäoperaattoreiden harjoittamat erilaiset laskutusyksikkökäytännöt heikentävät merkittävästi asetuksen yhdenmukaista soveltamista. Tämä merkitsee myös sitä, että vaikka yhteisön sisäiset verkkovierailupalvelut ovat luonteeltaan yhteisön laajuisia ja rajat ylittäviä, säänneltyjen verkkovierailupuhelujen laskutukseen sovelletaan toisistaan poikkeavia ratkaisuja, jotka vääristävät kilpailuedellytyksiä yhtenäismarkkinoilla. |
(20) |
Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön yhteiset säännöt eurotariffien laskutusyksiköistä vähittäistasolla, jotta yhtenäismarkkinoita voitaisiin lujittaa ja taata kaikkialla yhteisössä yhteinen kuluttajansuojan taso yhteisön laajuisten verkkovierailupalvelujen käyttäjille. |
(21) |
Säänneltyjen verkkovierailupuhelujen vähittäistason tarjoajia olisi sen vuoksi vaadittava laskuttamaan asiakkaitaan sekuntiperiaatteella kaikista eurotariffin alaisista puheluista, lukuun ottamatta mahdollisuutta soveltaa enintään 30 sekunnin pituista vähimmäislaskutusaikaa soitetuista puheluista. Tämän ansiosta operaattorit voivat kattaa kaikki kohtuulliset puhelun aloituskustannukset ja kilpailla joustavasti tarjoamalla lyhyempiä vähimmäislaskutusaikoja. Vähimmäislaskutusaika ei kuitenkaan ole perusteltu vastaanotettavissa eurotariffipuheluissa, koska tarjonnasta muodostuva tukkukustannus laskutetaan sekuntipohjaisesti ja kaikki aloituskustannukset sisältyvät jo matkapuheluiden kohdeverkkomaksuihin. |
(22) |
Asiakkaiden ei tulisi joutua maksamaan vastaajaviestien vastaanottamisesta vierailuverkossa, koska he eivät pysty hallitsemaan tällaisten viestien kestoa. Tämän ei tulisi vaikuttaa muihin vastaajan käytöstä perittäviin hintoihin, kuten vastaajaviestien kuuntelemisesta perittäviin hintoihin. |
(23) |
Tekstiviestien verkkovierailupalvelujen osalta ERG-ryhmän ja komission keräämät markkinatiedot asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimaantulon jälkeen ovat osoittaneet, että koko yhteisössä vallitsee tilanne, jossa näiden palvelujen tukkumaksut ovat pysyneet melko vakaina eikä niillä ole tarkoituksenmukaista suhdetta palvelun tarjonnasta syntyviin kustannuksiin. Puhelujen verkkovierailupalvelujen tarjonnan tapaan kilpailupaine ei näytä riittävän operaattoreiden saamiseksi alentamaan tukkuhintoja. Myös tekstiviestien verkkovierailupalvelujen vähittäishinnat ovat pysyneet melko vakaina, niissä on korkeat katteet ja ne on hinnoiteltu huomattavasti yli kotimaan tekstiviestipalvelujen ilman selkeää perustetta. |
(24) |
Verkkovierailupuhelujen tarjonnan tapaan on olemassa huomattava riski, että pelkkä tukkutason hinnoitteluvelvoitteiden asettaminen ei johtaisi automaattisesti vähittäishintojen alenemiseen. Toisaalta toimet vähittäishintojen alentamiseksi ilman että puututaan näiden palvelujen tarjontaan liittyvien tukkutason kustannusten tasoon, voisivat rajoittaa joidenkin, erityisesti pienempien, operaattoreiden asemaa, ja lisätä hintapainostuksen riskiä. |
(25) |
Lisäksi verkkovierailumarkkinoiden erityinen rakenne ja niiden rajat ylittävä luonne aiheuttavat sen, että vuoden 2002 sääntelyjärjestelmä ei ole antanut kansallisille sääntelyviranomaisille sopivia välineitä ratkaista tehokkaasti kilpailuongelmia, joita löytyy säänneltyjen tekstiviestipalvelujen korkean tukku- ja vähittäishintatason taustalta. Sillä ei ole näin kyetty varmistamaan verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoiden asianmukaista toimivuutta, ja tilanne olisi korjattava. |
(26) |
Myös ERG-ryhmä totesi asetuksen (EY) N:o 717/2007 toimivuuden uudelleentarkasteluun liittyvässä komission järjestämässä julkisessa kuulemisessa, että tekstiviestien verkkovierailun sääntely oli tarpeen sekä tukku- että vähittäistasolla, jotta hinnat saataisiin paremmin vastaamaan kustannuksia ja kotimaan hintoja. Se piti sopivana samankaltaisia järjestelyjä, joita sovelletaan puhelujen verkkovierailuun. ERG ryhmä suositteli hintakattoa keskimääräiseen tukkuhintaan, jonka operaattori laskuttaa toiselta operaattorilta tekstiviestien verkkovierailusta, sekä eurotariffivelvoitteen muuttamista siten, että siihen sisällytetään tekstiviestien verkkovierailujen tarjonta määritetyn hintakaton puitteissa. |
(27) |
Siksi tekstiviestien säännellyille verkkovierailupalveluille olisi asetettava sääntelyllisiä velvoitteita tukkutasolla, jotta tukkuhintojen ja palvelun tarjonnasta aiheutuvien kustannusten suhde saataisiin kohtuullisemmaksi, ja vähittäistasolla, jotta voitaisiin suojata verkkovierailuasiakkaiden edut. |
(28) |
Sääntelyllisten velvoitteiden pitäisi tulla voimaan mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin siten, että operaattoreille annetaan kohtuullisesti aikaa sopeuttaa hintojaan ja palveluvalikoimaansa, jotta velvoitteiden noudattaminen varmistettaisiin. |
(29) |
Tehokkain ja oikeasuhteisin lähestymistapa tekstiviestien säänneltyjen verkkovierailujen hintatason sääntelemiseksi tukkutasolla on yhteisön laajuisen keskimääräisen enimmäishinnan vahvistaminen vierailuverkosta lähetettävälle tekstiviestille. Keskimääräistä tukkuhintaa olisi sovellettava minkä tahansa yhteisössä olevan matkaviestintäoperaattoriparin välillä määrättynä ajanjaksona. |
(30) |
Tekstiviestin säännellyn verkkovierailun tukkuhintarajoituksen olisi katettava kaikki kustannukset, joita tukkupalvelun tarjoajalle aiheutuu, mukaan luettuna muun muassa verkkovierailutekstiviestien välittäminen lähdeverkossa, kauttakulku ja kohdeverkossa välittämisen kattamaton kustannus vierailuverkossa. Tekstiviestien säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjoajia olisi siten kiellettävä perimästä erillistä kohdeverkkomaksua tekstiviestien verkkovierailusta omassa verkossaan tällä asetuksella vahvistettujen sääntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. |
(31) |
Tehokkain ja oikeasuhteisin lähestymistapa yhteisön laajuisten verkkovierailutekstiviestien hintatason sääntelemiseksi vähittäistasolla on vaatia matkaviestintäoperaattoreita tarjoamaan verkkovierailuasiakkailleen eurotekstiviestitariffia, joka ei ylitä määritettyä enimmäishintarajaa. Eurotekstiviestitariffi olisi vahvistettava tasolle, joka turvaa operaattoreille riittävän katteen, mutta heijastaa kohtuullisemmin palvelun tarjonnasta aiheutuvia kustannuksia. |
(32) |
Tämän sääntelyllisen lähestymistavan pitäisi varmistaa, että säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien vähittäishinnat heijastavat entistä tarkemmin palvelun tarjonnasta aiheutuvia kustannuksia. Verkkovierailuasiakkaille tarjottavan enimmäismääräisen eurotekstiviestitariffin olisi siten vastattava kohtuullista katetta, joka ylittää säänneltyjen verkkovierailutekstiviestipalvelujen tarjoamisen kustannukset, samalla kun operaattorit säilyttävät vapauden kilpailla eriyttämällä tarjontaansa ja mukauttamalla hinnoittelurakennettaan markkinaolosuhteiden ja kuluttajien mieltymysten mukaan. Tätä lähestymistapaa ei tulisi soveltaa lisäarvollisiin tekstiviestipalveluihin. |
(33) |
Verkkovierailuasiakkaiden ei pitäisi joutua maksamaan lisämaksua säännellyn verkkovierailutekstiviestin tai vastaajaviestin vastaanottamisesta vierailuverkossa, koska nämä kohdeverkkokustannukset katetaan jo vähittäismaksussa, joka peritään säännellyn verkkovierailutekstiviestin tai vastaajaviestin lähettämisestä. |
(34) |
Eurotekstiviestitariffia olisi automaattisesti sovellettava kaikkiin sekä uusiin että vanhoihin verkkovierailuasiakkaisiin, jotka eivät nimenomaisesti ole valinneet tai valitse jotain erityistä tekstiviestien verkkovierailuhinnastoa tai verkkovierailupalvelupakettia, joka sisältää säänneltyjä tekstiviestien verkkovierailupalveluja. |
(35) |
Jotta säänneltyjen verkkovierailutekstiviestipalvelujen asiakkaille varmistettaisiin palvelujen päästä päähän -liitettävyys ja -yhteentoimivuus, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi ryhdyttävä ajoissa toimiin, kun yhteen jäsenvaltioon sijoittautunut maanpäällisen matkaviestintäverkon operaattori valittaa kansalliselle sääntelyviranomaiselleen, että sen tilaajat eivät pysty lähettämään tai vastaanottamaan säänneltyjä verkkovierailutekstiviestejä toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan maanpäällisen matkaviestintäverkon tilaajille tai tilaajilta sen johdosta, että kyseiset operaattorit eivät ole onnistuneet tekemään sopimusta. Tällaisten toimien olisi oltava sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) (5) 5 artiklan mukaiset ja koordinoidut sekä asetuksen (EY) N:o 717/2007 8 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 2002/21/EY (6) 21 artiklan mukaiset. |
(36) |
Tekstiviesti on lyhytsanomapalvelun (SMS) tekstiviesti, joka poikkeaa selkeästi muista viesteistä, kuten multimediaviesteistä tai sähköpostiviesteistä. Jotta asetuksen toimivuutta ei heikennettäisi ja sen tavoitteet saavutettaisiin kauttaaltaan, olisi kiellettävä kaikki säännellyn verkkovierailutekstiviestin teknisten parametrien sellaiset muutokset, jotka erottaisivat sen kotimaan tekstiviestistä. |
(37) |
Kansallisten sääntelyviranomaisten keräämät tiedot osoittavat, että keskimääräiset tukkuhinnat, joita vierailuverkon operaattorit perivät datapalvelujen verkkovierailusta verkkovierailuasiakkaiden kotioperaattoreilta, näyttävät olevan laskusuunnassa, vaikka datapalvelujen verkkovierailuista peritään edelleen korkeita hintoja. |
(38) |
Verkkovierailudatapalvelujen vähittäishintataso on edelleen huolestuttavan korkea ja osoittaa, että näiden palvelujen alalla ei esiinny vielä riittävästi kilpailua. Toisin kuin verkkovierailupuhelujen ja -tekstiviestien suhteen, datapalvelujen verkkovierailun vähittäistasolla esiintyy kuitenkin jonkinasteista kilpailupainetta, koska verkkovierailuasiakkailla on ulkomailla vaihtoehtoisia keinoja saada datapalveluja, esimerkiksi yleinen langaton Internet-yhteys, ilman puhelinnumeroon liittyviä rajoituksia. Siksi hintoja olisi tässä vaiheessa ennenaikaista säännellä vähittäistasolla. Lisäksi kaikkiin datan vaihtoa sisältäviin verkkovierailuihin olisi ensin saatava käyttäjän suostumus. Näin ollen verkkovierailun yhteydessä ei pitäisi tapahtua datan lataamista, mukaan luettuna ohjelmistojen päivittäminen tai sähköpostiviestien välittäminen, ilman käyttäjän etukäteen antamaa suostumusta tai hänen esittämäänsä pyyntöä, paitsi jos käyttäjä on ilmoittanut, ettei hän halua tällaista suojelua. |
(39) |
Kotioperaattorit eivät saisi periä verkkovierailuasiakkaalta maksua säännellystä verkkovierailupalvelusta, ellei verkkovierailuasiakas hyväksy palvelun tarjoamista. |
(40) |
Olisi kuitenkin ryhdyttävä toimiin datapalvelujen verkkovierailun vähittäishintojen avoimuuden parantamiseksi erityisesti ”jättilaskujen” välttämiseksi, jotka muodostavat esteen sisämarkkinoiden asianmukaiselle toimivuudelle, ja verkkovierailuasiakkaiden varustamiseksi välineillä, joita he tarvitsevat datapalvelujen verkkovierailukulujensa seuraamiseksi ja hallitsemiseksi. Samoin ei pitäisi olla mitään esteitä sellaisten sovellusten ja tekniikan kehittämiselle, joilla verkkovierailupalveluja voidaan korvata, kuten WiFi, Internet-yhteyskäytännön välityksellä tarjottavat puheensiirtopalvelut (VoIP) ja pikaviestinpalvelut, tai jotka voivat tarjota niille vaihtoehdon. Kuluttajien tulisi saada tällaiset tiedot, jotta he voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. |
(41) |
Matkaviestintäoperaattoreiden olisi erityisesti tarjottava verkkovierailuasiakkailleen yksilölliset hintatiedot maksuista, joita näiltä asiakkailta laskutetaan datapalvelujen verkkovierailusta, aina kun tällaiset asiakkaat ottavat ensimmäisen kerran datapalvelun käyttöön saapuessaan toiseen jäsenvaltioon. Nämä tiedot olisi toimitettava heidän matkapuhelimeensa tai muuhun mobiililaitteeseen helpon vastaanottamisen ja ymmärrettävyyden kannalta sopivimmalla tavalla. |
(42) |
Jotta asiakkaat pystyisivät paremmin ymmärtämään säänneltyjen verkkovierailupalveluiden taloudelliset seuraukset ja jotta he pystyisivät seuraamaan ja hallitsemaan kulujaan, kotioperaattorien olisi annettava esimerkkejä sähköpostin, kuvien ja Internet-selauksen kaltaisista verkkovierailudatasovelluksista esittämällä niiden arvioidut tiedonsiirron koot. |
(43) |
Lisäksi matkaviestintäoperaattoreiden olisi jättilaskujen välttämiseksi määritettävä yksi tai useampi maksu- ja/tai käyttöraja datapalvelujen verkkovierailuista kertyneille laskuttamattomille kuluilleen, ilmaistuina verkkovierailuasiakkaan laskutusvaluuttana, tarjottava niitä kaikille verkkovierailuasiakkailleen korvauksetta ja lähetettävä asianmukainen varoitusviesti siitä, kun tätä rajaa aletaan lähestyä. Kun tämä enimmäisraja on saavutettu, asiakkaat eivät enää vastaanottaisi näitä palveluita eikä heitä laskutettaisi niistä, paitsi jos asiakkaat nimenomaisesti pyytävät palveluiden jatkamista ilmoituksessa määritettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Verkkovierailuasiakkaille olisi annettava mahdollisuus valita kohtuullisen ajan kuluessa jokin saldo- tai käyttörajoista tai olla ottamatta sellaista. Asiakkaisiin olisi sovellettava oletusrajoitusta, jolleivät he toisin pyydä. |
(44) |
Nämä avoimuutta parantavat toimenpiteet olisi nähtävä verkkovierailuasiakkaiden vähimmäisturvana eivätkä se saisi estää matkaviestintäoperaattoreita tarjoamasta asiakkailleen muita toimintoja, jotka auttavat asiakkaita seuraamaan ja hallitsemaan datapalvelujen verkkovierailukulujaan. Monet operaattorit kehittävät esimerkiksi uusia kiinteähintaisia verkkovierailutuotteita, jotka mahdollistavat datapalvelujen verkkovierailut määritetyllä kiinteällä hinnalla määritetyn ajan ”kohtuullisen käyttömäärän” puitteissa. Lisäksi kehitteillä on järjestelmiä, joiden avulla verkkovierailuasiakkaat voivat saada tosiaikaisen päivitetyn tiedon kertyneistä datapalvelujen verkkovierailukuluistaan. Tämä kotimaan markkinoilla tapahtuva kehitys olisi otettava huomioon yhdenmukaistetuissa säännöissä, jotta voitaisiin varmistaa sisämarkkinoiden asianmukainen toimivuus. |
(45) |
Lisäksi datapalvelujen verkkovierailun tukkuhintojen pysyminen korkeana johtuu lähinnä muiden kuin ensisijaisten verkkojen operaattoreiden perimistä korkeista tukkuhinnoista. Nämä hinnat johtuvat liikenteen ohjaamisen rajoituksista, jotka eivät jätä operaattoreille kannustetta alentaa yksipuolisesti tukkuhintojaan, sillä liikenne vastaanotetaan riippumatta laskutettavasta hinnasta. Tämä johtaa tukkukustannusten äärimmäisiin vaihteluihin. Muihin kuin ensisijaisiin verkkoihin sovellettavat datapalvelujen verkkovierailuhinnat ovat joissakin tapauksissa 30 kertaa korkeammat kuin ensisijaisiin verkkoihin sovellettavat. Nämä datapalvelujen verkkovierailun kohtuuttoman korkeat hinnat johtavat huomattaviin kilpailuedellytysten vääristymiin matkaviestintäoperaattoreiden välillä yhteisössä, mikä heikentää sisämarkkinoiden asianmukaista toimivuutta. Ne rajoittavat myös kotioperaattoreiden mahdollisuuksia ennakoida tukkukustannuksiaan ja tarjota asiakkailleen avoimia ja kilpailukykyisiä vähittäishintapaketteja. Kun otetaan huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten rajalliset mahdollisuudet ratkaista näitä ongelmia tehokkaasti kansallisella tasolla, datapalvelujen verkkovierailuihin olisi sovellettava tukkuhintarajoitusta. Tukkuhintarajoitus olisi asetettava turvatasolle reilusti markkinoilla nykyisin vallitsevien alimpien tukkuhintojen yläpuolelle, jotta parannettaisiin kilpailuedellytyksiä ja mahdollistettaisiin kilpailusuuntauksen kehittyminen markkinoilla niin, että samalla taataan sisämarkkinoiden entistä moitteettomampi toiminta kuluttajien hyödyksi. Kun poistetaan markkinoilla joissakin tapauksissa edelleen sovellettavat verkkovierailudatapalveluiden liialliset tukkuhinnat, tämän turvatason olisi estettävä matkaviestintäoperaattoreiden välisen kilpailun vääristyminen ja sen rajoittuminen koko asetuksen (EY) 717/2007 voimassaoloajan. |
(46) |
Markkinoiden kehityksen heijastamiseksi ja sähköisen viestinnän sovellettavan sääntelyjärjestelmän ottamiseksi huomioon on tarpeen puhua ”yleisten puhelinverkkojen” asemesta ”yleisistä viestintäverkoista”. Johdonmukaisuuden vuoksi direktiivin 2002/21/EY 1 artiklan 5 kohta olisi muutettava vastaavasti. |
(47) |
Jäsenvaltiot eivät voi hallitulla, yhdenmukaisella ja riittävän nopealla tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat asetuksen (EY) N:o 717/2007 ja direktiivin 2002/21/EY muuttaminen yhteisen säännöstön säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen sen varmistamiseksi, että yleisten matkaviestintäverkkojen käyttäjät eivät yhteisön alueella matkustaessaan joudu maksamaan yhteisön laajuisista verkkovierailupalveluista kohtuuttomia hintoja (olivatpa kyseessä puhelut, tekstiviestit tai datansiirtolähetykset), mikä parantaa sisämarkkinoiden asianmukaista toimivuutta, ja siten korkeatasoisen kuluttajansuojan saavuttaminen ja matkaviestintäoperaattoreiden välisen kilpailun turvaaminen, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. |
(48) |
Tätä yhteistä lähestymistapaa olisi kuitenkin ylläpidettävä vain rajallisen ajan, mutta sitä voidaan komission suorittaman uudelleenarvioinnin perusteella jatkaa tai muuttaa tai se voidaan korvata muilla sääntelyvaihtoehdoilla asiaa koskevien komission suositusten perusteella. |
(49) |
Komission olisi tarkasteltava tällä asetuksella muutetun asetuksen (EY) N:o 717/2007 vaikutusta ottaen huomioon sen tavoitteet sekä tapa, jolla se edistää sääntelykehyksen toteutusta ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Komission olisi tässä yhteydessä tarkasteltava vaikutusta, joka kohdistuu erikokoisiin ja eri osissa yhteisöä toimiviin matkaviestintäpalveluiden tarjoajiin, vähittäis- ja tukkuhintojen kehitystä, suuntauksia ja avoimuutta, niiden suhdetta todellisiin kustannuksiin ja sitä, missä määrin tämän asetuksen yhteydessä tehdyn vaikutustenarvioinnin olettamuksille on saatu vahvistusta, sekä noudattamisesta operaattoreille aiheutuvia kustannuksia samoin kuin vaikutusta sijoituksiin. Komission olisi myös tarkasteltava teknisen kehityksen valossa verkkovierailupalveluille vaihtoehtoisten palvelujen (kuten VoIP-palvelujen) saatavuutta ja laatua. |
(50) |
Jotta voitaisiin taata verkkovierailupalveluiden jatkuva valvonta yhteisössä, komission olisi ennen edellä mainittua tarkastelua esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomus, johon sisältyy yleinen yhteenveto verkkovierailupalveluiden uusimmista suuntauksista ja väliarviointi kehityksestä kohti asetuksen (EY) N:o 717/2007, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, tavoitteiden saavuttamista sekä mahdollisia vaihtoehtoisia välineitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. |
(51) |
Ennen asiaa koskevien suositusten esittämistä komission olisi myös arvioitava, voitaisiinko verkkovierailupalveluiden sääntely kattaa asianmukaisesti sähköistä viestintää koskevan sääntelykehyksen avulla. Sen olisi arvioitava perinpohjaisesti vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa asetuksen (EY) N:o 717/2007 tavoitteet, kuten:
|
Erityisesti komission olisi tutkittava ja arvioitava matkaviestintämarkkinoiden kilpailurakennetta, joka johtaa kilpailukyvyttömiin verkkovierailuhintoihin, ja kuultava tässä yhteydessä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten ryhmää, ja sen olisi välitettävä johtopäätöksensä ja ehdotuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotta voitaisiin käsitellä matkaviestintämarkkinoiden rakenteellisia ongelmia ja erityisesti markkinoille pääsyn ja laajentumisen esteitä.
(52) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 717/2007 ja direktiiviä 2002/21/EY olisi muutettava, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 717/2007 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 717/2007 seuraavasti:
1) |
Korvataan otsikko seuraavasti: |
2) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan 2 artiklan 2 kohta seuraavasti:
|
4) |
Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
|
5) |
Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
|
6) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”4 a artikla Säännellyistä verkkovierailutekstiviesteistä perittävät tukkuhinnat 1. Keskimääräinen tukkuhinta, jonka vierailuverkon operaattori voi periä verkkovierailuasiakkaan kotiverkon operaattorilta vierailuverkosta lähetettävästä säännellystä verkkovierailutekstiviestistä, ei 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen saa ylittää 0,04 euroa tekstiviestiltä. 2. Kaikkiin operaattoripareihin sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua keskimääräistä tukkuhintaa, jota koskevat laskelmat tehdään 12 kuukauden jaksolta tai lyhyemmältä ajanjaksolta, joka voi olla jäljellä ennen tämän asetuksen voimassaolon päättymistä. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua keskimääräistä tukkuhintaa koskevat laskelmat tehdään jakamalla yhteenlasketut tukkutason tulot, jotka vierailuverkon operaattori saa kultakin kotiverkon operaattorilta säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien lähettämisestä yhteisössä kyseisenä ajanjaksona, tällaisten kotiverkon operaattorin puolesta lähetettyjen tekstiviestien kokonaismäärällä mainittuna ajanjaksona. 4. Vierailuverkon operaattori ei saa periä verkkovierailuasiakkaan kotiverkon operaattorilta mitään 1 kohdassa tarkoitetusta maksusta erillistä maksua vierailuverkossa vierailevalle verkkovierailuasiakkaalle lähetetyn säännellyn verkkovierailutekstiviestin välittämisestä. 4 b artikla Säännellyistä verkkovierailutekstiviesteistä perittävät vähittäishinnat 1. Kotioperaattoreiden on saatettava 2 kohdassa tarkoitettu eurotekstiviestitariffi selkeästi ja avoimesti kaikkien verkkovierailuasiakkaidensa saataville. Eurotekstiviestitariffiin ei saa sisältyä mitään tilausmaksua tai muuta kiinteää tai toistuvaa maksua, ja se voidaan yhdistää minkä tahansa muun vähittäishinnaston kanssa, jollei tämän artiklan muista säännöksistä muuta johdu. 2. Eurotekstiviestitariffin vähittäishinta – ilman alv:tä – jonka kotioperaattori voi periä verkkovierailuasiakkaaltaan tämän lähettämästä säännellystä verkkovierailutekstiviestistä, saa 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen vaihdella verkkovierailutekstiviesteittäin, mutta se saa olla enintään 0,11 euroa. 3. Kotioperaattorit eivät saa periä verkkovierailuasiakkaaltaan erillistä maksua näiden vastaanottamasta säännellystä verkkovierailutekstiviestistä. 4. Kotioperaattoreiden on 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen sovellettava eurotekstiviestitariffia kaikkiin verkkovierailuasiakkaisiin automaattisesti, lukuun ottamatta sellaisia verkkovierailuasiakkaita, jotka ovat jo tehneet tietoisen valinnan tietystä verkkovierailuhinnastosta tai -paketista, jonka ansiosta he hyötyvät eri hinnastosta säännellyille verkkovierailutekstiviesteille kuin siitä, jota heihin sovellettaisiin, ellei kyseistä valintaa olisi tehty. 5. Kotioperaattoreiden on 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen sovellettava eurotekstiviestitariffia kaikkiin sellaisiin uusiin verkkovierailuasiakkaisiin, jotka eivät tee tietoista valintaa erilaisesta verkkovierailutekstiviestihinnastosta tai verkkovierailupalvelupaketista, joka sisältää eri hinnat säännellyille verkkovierailutekstiviesteille. 6. Verkkovierailuasiakas voi milloin tahansa pyytää eurotekstiviestitariffiin siirtymistä tai siitä luopumista. Vaihto on toteutettava yhden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, eikä siihen saa sisältyä ehtoja tai rajoituksia, jotka liittyvät liittymäsopimuksen muihin osiin kuin verkkovierailuihin. Kotioperaattori voi viivästyttää tällaisen vaihdon voimaantuloa, kunnes aiempi verkkovierailuhinta on ollut voimassa tietyn vähimmäisjakson, joka saa olla enintään kolme kuukautta. Eurotekstiviestitariffi voidaan aina yhdistää eurotariffiin. 7. Kotioperaattoreiden on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009 ilmoitettava kaikille verkkovierailuasiakkailleen henkilökohtaisesti eurotekstiviestitariffista sekä siitä, että sitä sovelletaan viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2009 kaikkiin verkkovierailuasiakkaisiin, jotka eivät ole tehneet tietoista valintaa säänneltyihin tekstiviesteihin sovellettavasta erityisestä hinnastosta tai paketista, ja heidän oikeudestaan siirtyä eurotekstiviestitariffiin tai luopua siitä 6 kohdan mukaisesti. 4 c artikla Säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien tekniset ominaisuudet Kotioperaattori tai vierailuverkon operaattori ei saa muuttaa säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien teknisiä ominaisuuksia tavalla, joka saa ne poikkeamaan kotimaan markkinoilla tarjottavien tekstiviestien teknisistä ominaisuuksista.” |
7) |
Poistetaan 5 artikla. |
8) |
Korvataan 6 artikla seuraavasti: ”6 artikla Säänneltyjen verkkovierailupuhelujen ja verkkovierailutekstiviestien vähittäishinnoittelun avoimuus 1. Jokaisen kotioperaattorin on asiakkaan saapuessa toisen jäsenvaltion alueelle toimitettava viestipalvelua käyttäen asiakkaalle automaattisesti sekä viivytyksettä ja maksutta yksilölliset tiedot verkkovierailun arvonlisäverollisista perushinnoista, joita asiakkaaseen sovelletaan tämän soittaessa tai vastaanottaessa puheluja tai lähettäessä tekstiviestejä vierailujäsenvaltiossa, varoittaakseen verkkovierailuasiakasta siitä, että häneltä peritään verkkovierailumaksu hänen soittaessaan tai vastaanottaessaan puhelun tai lähettäessään tekstiviestin; tämä velvoite ei koske tapauksia, joissa asiakas on ilmoittanut kotioperaattorille, ettei hän tarvitse tällaista palvelua. Tässä kohdassa tarkoitettuihin yksilöityihin perushintatietoihin sisältyvät enimmäishinnat, joita asiakkaaseen voidaan soveltaa hänen hintajärjestelmänsä mukaisesti hänen:
Tietoihin on sisällyttävä myös 2 kohdassa tarkoitettu maksuton numero, josta voi saada yksityiskohtaisempia tietoja, ja tiedot mahdollisuudesta käyttää hätäpalveluja soittamalla veloituksetta eurooppalaiseen hätänumeroon 112. Asiakkaalla, joka on ilmoittanut, että hän ei tarvitse automaattista viestipalvelua, on oikeus pyytää milloin tahansa ja maksutta kotioperaattoria tarjoamaan jälleen kyseistä palvelua. Kotioperaattorien on tarjottava sokeille tai heikkonäköisille asiakkailleen yksilölliset perushintatiedot automaattisesti ja maksutta puheluna, jos nämä asiakkaat niin pyytävät. 2. Sen lisäksi, mitä 1 kohdassa säädetään, asiakkailla on oikeus pyytää ja saada maksutta ja sijaintipaikastaan yhteisön alueella riippumatta yksityiskohtaisempia yksilöityjä hintatietoja puhelujen, tekstiviestipalvelujen, multimediaviestipalvelujen ja muiden datapalvelujen verkkovierailuhinnoista vierailuverkossa sekä tietoja tämän asetuksen nojalla sovellettavista avoimuustoimenpiteistä joko matkapuheluna tai tekstiviestinä. Tällainen pyyntö esitetään maksuttomaan numeroon, jota kotioperaattori pitää yllä tätä tarkoitusta varten. 3. Kotioperaattorin on annettava kaikille käyttäjille liittymäsopimusten tekemisen yhteydessä täydelliset tiedot sovellettavista verkkovierailuhinnoista ja erityisesti eurotariffista ja eurotekstiviestitariffista. Kotioperaattoreiden on lisäksi annettava verkkovierailuasiakkailleen ajantasaista tietoa sovellettavista verkkovierailuhinnoista viipymättä aina kun hinnat muuttuvat. Kotioperaattoreiden on toteutettava tarvittavat toimet varmistaakseen, että heidän kaikki verkkovierailuasiakkaansa ovat perillä eurotariffin ja eurotekstiviestitariffin olemassaolosta. Kotioperaattoreiden on erityisesti ilmoitettava selkeästi ja puolueettomasti kaikille verkkovierailuasiakkailleen 30 päivään heinäkuuta 2007 mennessä eurotariffia koskevista ehdoista ja 30 päivään kesäkuuta 2009 mennessä eurotekstiviestitariffia koskevista ehdoista. Tämän jälkeen heidän on muistutettava eurotariffista kohtuullisin väliajoin kaikkia asiakkaita, jotka ovat valinneet jonkin muun hinnan.” |
9) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”6 a artikla Säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen avoimuus ja turvamekanismit 1. Kotioperaattoreiden on varmistettava, että niiden verkkovierailuasiakkaille tiedotetaan sekä ennen sopimuksen tekemistä että sen jälkeen riittävästi maksuista, joita sovelletaan verkkovierailudatapalvelujen käyttöön, tavoilla jotka auttavat asiakasta ymmärtämään tällaisen käytön taloudelliset seuraukset ja joiden avulla asiakkaat pystyvät seuraamaan ja hallitsemaan säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen käytöstä aiheutuvia kulujaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa kotioperaattorien on ilmoitettava asiakkailleen ennen sopimuksen tekemistä ja sen jälkeen säännöllisesti riskistä, joka koskee automaattista ja kontrolloimatonta verkkovierailudatayhteyttä ja latausta. Lisäksi kotioperaattorien on selitettävä asiakkailleen selkeästi ja ymmärrettävästi, miten tällaiset automaattiset verkkovierailudatayhteydet voidaan kytkeä pois päältä niin, että voidaan välttää verkkovierailudatapalveluiden kontrolloimaton käyttö. 2. Kotioperaattorin on viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen tiedotettava verkkovierailuasiakkaalle automaattisella viestillä, että hän on verkkovierailun piirissä, ja annettava yksilölliset perushintatiedot maksuista, joita sovelletaan verkkovierailudatapalvelujen tarjontaan kyseiselle verkkovierailuasiakkaalle kyseisessä jäsenvaltiossa, paitsi jos asiakas on ilmoittanut kotioperaattorille, ettei hän tarvitse tällaisia tietoja. Tällaiset yksilölliset perushintatiedot on toimitettava verkkovierailuasiakkaan matkapuhelimeen tai muuhun laitteeseen esimerkiksi tekstiviestin, sähköpostin tai tietokoneella näkyvän ponnahdusikkunan avulla aina, kun verkkovierailuasiakas saapuu muuhun jäsenvaltioon kuin kotiverkkonsa sijaintivaltioon ja ottaa ensimmäisen kerran käyttöön säännellyn verkkovierailudatapalvelun kyseisessä jäsenvaltiossa. Ne on toimitettava maksutta sillä hetkellä, kun verkkovierailuasiakas ottaa käyttöön säännellyn verkkovierailudatapalvelun, tavalla, joka on omiaan helpottamaan niiden vastaanottoa ja helppoa ymmärtämistä. Asiakkaalla, joka on ilmoittanut kotioperaattorilleen, että hän ei tarvitse automaattisia hintatietoja, on oikeus pyytää milloin tahansa ja maksutta kotioperaattoria tarjoamaan jälleen kyseistä palvelua. 3. Kunkin kotioperaattorin on viimeistään 1 päivään maaliskuuta 2010 mennessä tarjottava kaikille verkkovierailuasiakkailleen mahdollisuus valita vapaasti ja maksutta toiminto, joka antaa tietoja toteutuneesta kulutuksesta ilmaistuna käyttömääränä tai valuuttana, jolla verkkovierailuasiakasta laskutetaan säännellyistä verkkovierailudatapalveluista ja joka takaa, että säänneltyjen verkkovierailudatapalveluiden kokonaiskulutus ei tiettynä kautena ylitä määritettyä saldorajaa ilman asiakkaan nimenomaista suostumusta. Tätä varten kotioperaattorin on tarjottava yhtä tai useampaa saldorajaa tietyille käyttökausille edellyttäen, että asiakkaalle tiedotetaan etukäteen vastaavista käyttömääristä. Yhden näistä rajoista (saldorajan oletusarvon) on oltava enintään noin 50 euroa laskuttamattomia kuluja kuukausittaiselta laskutuskaudelta (ilman arvonlisäveroa). Kotioperaattori voi vaihtoehtoisesti määrittää rajoja käyttömäärän mukaan edellyttäen, että asiakkaalle ilmoitetaan etukäteen vastaavat summat. Yhden näistä rajoista (käyttörajan oletusarvon) on vastattava enintään 50 euron laskuttamattomia kuluja kuukausittaiselta laskutuskaudelta (ilman arvonlisäveroa). Kotioperaattori voi lisäksi tarjota verkkovierailuasiakkailleen muita rajoja, joihin liittyy muita korkeampia tai matalampia kuukausittaisia saldorajoja. Heinäkuun 1 päivään 2010 mennessä toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettua ylärajan oletusarvoa on sovellettava kaikkiin asiakkaisiin, jotka eivät ole valinneet jotakin muuta rajaa. Kunkin kotioperaattorin on myös varmistettava, että verkkovierailuasiakkaan matkapuhelimeen tai muuhun laitteeseen lähetetään esimerkiksi tekstiviestin, sähköpostiviestin tain tietokoneen ponnahdusikkunan avulla ilmoitus, kun 80 prosenttia verkkovierailudatapalvelujen sovitusta enimmäissaldo- tai käyttörajasta saavutetaan. Asiakkailla on oltava oikeus pyytää operaattoria lopettamaan tällaisten ilmoitusten lähettäminen ja pyytää milloin tahansa ja maksutta kotioperaattoria tarjoamaan uudelleen tätä palvelua. Jos tällainen saldo- tai käyttöraja muutoin ylittyisi, verkkovierailuasiakkaan matkapuhelimeen tai muuhun laitteeseen on lähetettävä ilmoitus. Ilmoituksessa on kerrottava menettely, jota asiakkaan on noudatettava, jos hän haluaa kyseisten palvelujen tarjonnan jatkamista, sekä kulutettavien lisäyksiköiden kustannukset. Jos verkkovierailuasiakas ei toimi vastaanottamassaan ilmoituksessa kehotetulla tavalla, kotioperaattorin on viipymättä lopetettava säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tarjoaminen verkkovierailuasiakkaalle ja niiden veloittaminen verkkovierailuasiakkaalta, paitsi jos ja kunnes verkkovierailuasiakas pyytää näiden palvelujen tarjonnan jatkamista tai uusimista. Jos verkkovierailuasiakas haluaa valita tai lopettaa saldo- tai käyttörajan, muutos on 1 päivästä marraskuuta 2010 alkaen tehtävä maksutta yhden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, eikä siihen saa sisältyä ehtoja tai rajoituksia, jotka liittyvät liittymäsopimuksen muihin osiin. 4. 1 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen:
|
10) |
Muutetaan 7 artikla seuraavasti:
|
11) |
Korvataan 9 artikla seuraavasti: ”9 artikla Seuraamukset Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on toimitettava kyseiset säännökset komissiolle viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2008 tai, asetuksen (EY) N:o 544/2009 (7) 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 4 artiklan 2 ja 4 kohdassa sekä 4a, 4b, 4c, 6 6a ja 7 artiklassa annettujen lisävaatimusten osalta, viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2010 ja ilmoitettava viipymättä niihin myöhemmin mahdollisesti tehdyistä muutoksista. |
12) |
Korvataan 11 artikla seuraavasti: ”11 artikla Uudelleentarkastelu 1. Komissio tarkastelee uudelleen tämän asetuksen toimivuutta ja antaa julkisen kuulemisen jälkeen siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011. Komissio arvioi erityisesti, onko tämän asetuksen tavoitteet saavutettu. Tällöin komissio arvioi muun muassa:
Komissio arvioi hintasääntelyn ohella myös muita tapoja, joiden avulla voitaisiin luoda kilpailuun perustuvat verkkovierailupalveluiden sisämarkkinat, ja tässä yhteydessä se ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten ryhmän riippumattomasti suorittaman arvioinnin. Komissio esittää asianmukaisia suosituksia tämän arvioinnin perusteella. 2. Lisäksi komissio valmistelee 30 päivään kesäkuuta 2010 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomuksen, joka sisältää yhteenvedon verkkovierailupalveluiden tarjoamista yhteisössä koskevasta seurannasta sekä arvion kehityksestä kohti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista edellä 1 kohdassa tarkoitetut seikat mukaan lukien.” |
13) |
Poistetaan 12 artiklasta ilmaisu ”viimeistään 30 päivänä elokuuta 2007”. |
14) |
Korvataan 13 artiklassa vuosiluku ”2010” vuosiluvulla ”2012”. |
2 artikla
Direktiivin 2002/21/EY muuttaminen
Korvataan direktiivin 2002/21/EY 1 artiklan 5 kohta seuraavasti:
”5. Tällä direktiivillä ja erityisdirektiiveillä ei rajoiteta mitään sellaista erityistoimenpidettä, joka toteutetaan yhteisön yleisissä matkaviestintäverkoissa tehtävien kansainvälisten verkkovierailujen sääntelemiseksi.”
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä kesäkuuta 2009.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
Š. FÜLE
(1) Lausunto annettu 15. tammikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 22. huhtikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. kesäkuuta 2009.
(3) EUVL L 171, 29.6.2007, s. 32.
(4) EYVL L 200, 30.7.2002, s. 38.
(5) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7.
(6) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.
(7) EUVL L 167, 29 päivänä kesäkuuta 2009, s. 12.”;
29.6.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 167/24 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 545/2009,
annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009,
lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Nykyisellä maailmanlaajuisella talous- ja rahoituskriisillä on vakavia vaikutuksia lentoliikenteen harjoittajien toimintaan. Tämä on johtanut lentoliikenteen määrän huomattavaan vähenemiseen talviaikataulukaudella 2008–2009. Talouskriisi vaikuttaa myös kesäaikataulukauteen 2009. |
(2) |
Jotta kesäaikataulukaudeksi 2009 jaettujen lähtö- ja saapumisaikojen käyttämättä jättäminen ei johtaisi siihen, että lentoliikenteen harjoittajat menettävät oikeuden niihin, on tarpeen tehdä yksiselitteisesti selväksi, että talouskriisi vaikuttaa kyseiseen aikataulukauteen. |
(3) |
Komission olisi tarkasteltava edelleen talouskriisin vaikutuksia ilmailuun. Jos taloudellinen tilanne huononee edelleen ennen talviaikataulukautta 2009–2010, komissio voi ehdottaa tähän asetukseen sisältyvien järjestelyjen uusimista talviaikataulukaudeksi 2010–2011. Ennen ehdotuksen tekemistä olisi tehtävä täydellinen vaikutustenarviointi, jossa tutkitaan ehdotuksen mahdolliset vaikutukset kilpailuun ja kuluttajiin, ja ehdotus olisi tehtävä vain, jos se on osa lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä 18 päivänä tammikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 (3) yleistä tarkistamista ja jos sen tarkoituksena on korjata lähtö- ja saapumisaikojen jakamisessa nykyisin ilmenevät puutteet ja varmistaa niukan kapasiteetin optimaalinen käyttö ruuhkautuneilla lentoasemilla. |
(4) |
Asetusta (ETY) N:o 95/93 olisi siksi muutettava kiireellisesti. Tämä muutos ei vaikuta millään tavalla komission valtuuksiin perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamisen osalta, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (ETY) N:o 95/93 seuraavasti:
1) |
Korvataan 10 a artikla seuraavasti: ”10 a artikla Tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi koordinaattoreiden on hyväksyttävä se, että lentoliikenteen harjoittajilla on kesäaikataulukaudella 2010 oikeus lähtö- ja saapumisaikojen sarjoihin, jotka niille jaettiin tämän asetuksen mukaisesti kesäaikataulukauden 2009 alussa.” |
2) |
Poistetaan 10 b artikla. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä kesäkuuta 2009.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
Š. FÜLE
(1) Lausunto annettu 24. maaliskuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 7. toukokuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. kesäkuuta 2009.
(3) EYVL L 14, 22.1.1993, s. 1.
29.6.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 167/26 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 546/2009,
annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009,
Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 159 artiklan kolmannen kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ”EGR”, on perustettu 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006 (4), jotta yhteisö voisi antaa tukea ja osoittaa solidaarisuutta työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten takia. |
(2) |
Komissio esitti 2 päivänä heinäkuuta 2008 antamassaan tiedonannossa asetuksen (EY) N:o 1927/2006 16 artiklan mukaisesti ensimmäisen vuosikertomuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio päätteli, että olisi aiheellista tehostaa EGR:n vaikutusta työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien luomiseen Euroopan työntekijöille. |
(3) |
Sekä Eurooppa-neuvoston 14 päivänä joulukuuta 2007 hyväksymissä ”yhteisissä joustoturvaperiaatteissa” että komission tiedonannossa ”Uudet taidot uusia työpaikkoja varten: Työmarkkinoiden ja ammattitaitotarpeiden ennakoiminen ja yhteensovittaminen” painotetaan tavoitetta, joka koskee työntekijöiden jatkuvan sopeutumiskyvyn ja työllistettävyyden edistämistä paremmilla opiskelumahdollisuuksilla kaikilla tasoilla ja talouden tarpeita vastaavien taitojen, esimerkiksi vähähiiliseen talouteen ja osaamistalouteen siirtymiseen tarvittavien taitojen, kehittämisstrategioilla. |
(4) |
Komissio antoi 26 päivänä marraskuuta 2008 tiedonannon Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta, joka perustuu solidaarisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perustavaa laatua oleville periaatteille. Osana kriisiin vastaamista EGR:n sääntöjä on tarkistettava, jotta käyttöön otetaan poikkeus, jolla EGR:n toimialaa laajennetaan tilapäisesti ja jonka perusteella EGR voi reagoida tehokkaammin. Jäsenvaltioiden, jotka hakevat tämän poikkeuksen mukaista EGR:n tukea, on todistettava, että työntekijöiden vähentämisen ja rahoitus- ja talouskriisin välillä on suora ja osoitettava yhteys. |
(5) |
Jotta varmistetaan toimintakriteereiden soveltamisen avoimuus, on otettava käyttöön työntekijöiden vähentämiseksi katsottavan tapahtuman määritelmä. Jotta jäsenvaltioilla olisi enemmän joustonvaraa esittää hakemuksia ja täyttää paremmin solidaarisuustavoite, vähennettävien työntekijöiden kynnysmäärää olisi laskettava. |
(6) |
Oikeudenmukaisen ja syrjimättömän kohtelun tavoitteen mukaisesti kaikkien työntekijöiden, joiden osalta vähennetyksi tulemisella on selkeä yhteys samaan työntekijöiden vähentämistä koskevaan tapahtumaan, olisi oltava oikeutettuja EGR:n tukea varten esitettyyn yksilöllisten palvelujen pakettiin. |
(7) |
Komission aloitteeseen perustuvaa teknistä apua olisi käytettävä EGR:n tuen toteuttamisen helpottamiseksi. |
(8) |
EGR:n yhteisrahoitusosuutta olisi tilapäisesti kasvatettava, jotta voidaan tarjota lisää EGR-tukea rahoitus- ja talouskriisin aikana. |
(9) |
Jotta toimien laatua saataisiin parannettua ja jotta toimenpiteet ehtisivät vaikuttaa riittävän kauan ollakseen toimivia heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden integroimiseksi takaisin työelämään, olisi jatkettava ja selkeytettävä ajanjaksoa, jonka aikana tukikelpoiset toimet on toteutettava. |
(10) |
On aiheellista tarkistaa EGR:n toimintaa ja myös tilapäistä poikkeusta maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena vähennetyiksi tulleiden työntekijöiden tukemiseksi. |
(11) |
Tämän vuoksi asetusta (EY) N:o 1927/2006 olisi muutettava, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1927/2006 seuraavasti:
1) |
Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti: ”1 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, EGR myöntää tukea myös työntekijöille, jotka ovat tulleet vähennetyiksi maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena, edellyttäen, että hakemukset ovat 2 artiklan a, b tai c alakohdassa vahvistettujen kriteerien mukaiset. Jäsenvaltioiden, jotka hakevat tämän poikkeuksen mukaista EGR:n tukea, on todistettava, että työntekijöiden vähentämisen ja rahoitus- ja talouskriisin välillä on suora ja osoitettava yhteys. Tätä poikkeusta sovelletaan kaikkiin ennen 31 päivää joulukuuta 2011 toimitettuihin hakemuksiin.”; |
2) |
Korvataan 2 artikla seuraavasti: ”2 artikla Toimintakriteerit EGR:n rahoitustukea myönnetään tapauksissa, joissa maailmankaupan huomattavat rakenteelliset muutokset johtavat vakavaan talouden häiriötilanteeseen, erityisesti Euroopan unioniin suuntautuvan tuonnin merkittävään lisääntymiseen, EU:n markkinaosuuden nopeaan pienenemiseen jollakin tietyllä alalla tai toimintojen siirtämiseen kolmansiin maihin, minkä tuloksena:
Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen vähentämisten määrän laskemiseksi vähentäminen lasketaan
Jäsenvaltioiden on kunkin kyseessä olevan yrityksen osalta ilmoitettava hakemuksessa, miten vähentämisten määrä lasketaan. |
3) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”3 a artikla Tukeen oikeutetut henkilöt Jäsenvaltiot voivat tarjota EGR:n tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja asianomaisille työntekijöille, joita voivat olla:
|
4) |
Korvataan 5 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:
|
5) |
Korvataan 8 artikla seuraavasti: ”8 artikla Tekninen apu komission aloitteesta
|
6) |
Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Komissio arvioi ja ehdottaa mahdollisimman nopeasti, 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon tuettavien työntekijöiden määrän sekä ehdotetut toimet ja arvioidut kustannukset, mahdollisen rahoitustuen määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa. Määrä saa olla enintään 50 prosenttia 5 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista arvioiduista kokonaiskustannuksista. Jos hakemus on toimitettu ennen 1 artiklan 1 a kohdassa mainittua päivää, määrä saa olla enintään 65 prosenttia.”; |
7) |
Lisätään 11 artiklaan kohta seuraavasti: ”Kun on kyse avustuksista, kiinteämääräisinä ilmoitettuihin välillisiin kustannuksiin voidaan myöntää EGR:n tukea 20 prosenttiin asti toimen välittömistä kustannuksista, edellyttäen, että välilliset kustannukset ovat kansallisten sääntöjen ja myös kirjanpitosääntöjen mukaisia.”; |
8) |
Korvataan 13 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki koordinoituun yksilöllisten palvelujen pakettiin kuuluvat tukikelpoiset toimet mahdollisimman pian ja viimeistään 24 kuukauden kuluttua 5 artiklassa tarkoitetun hakemuksen jättöpäivästä tai näiden toimenpiteiden alkamispäivästä edellyttäen, että jälkimmäinen päivämäärä on viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättöpäivästä.”; |
9) |
Lisätään 20 artiklaan ensimmäisen kohdan jälkeen uusi kohta seuraavasti: ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat komission ehdotuksen perusteella tarkastella uudelleen tätä asetusta ja 1 artiklan 1 a kohdassa säädettyä tilapäistä poikkeusta.”. |
2 artikla
Siirtymäsäännökset
Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin EGR:n tukea koskeviin hakemuksiin, jotka on vastaanotettu 1 päivästä toukokuuta 2009 alkaen. Ennen kyseistä päivämäärää vastaanotettujen hakemusten osalta sovelletaan hakemuksen jättöpäivänä voimassa olleita sääntöjä koko EGR:n tuen keston ajan.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä, 18 päivänä kesäkuuta 2009
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
Š. FÜLE
(1) Lausunto annettu 24. maaliskuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Lausunto annettu 22. huhtikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. toukokuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 11. kesäkuuta 2009.
(4) EUVL L 48, 22.2.2008, s. 82.
(5) EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16.”;