ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.141.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 141 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
52. vuosikerta |
Sisältö |
|
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
|
||
|
|
DIREKTIIVIT |
|
|
* |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/32/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien valmistamisessa käytettäviä uuttoliuottimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (uudelleenlaadittu toisinto) ( 1 ) |
|
|
* |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/40/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta (uudelleenlaadittu toisinto) ( 1 ) |
|
|
* |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/42/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista (uudelleenlaadittu toisinto) ( 1 ) |
|
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista |
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
Komissio |
|
|
|
2009/431/EY |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
6.6.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 141/1 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 468/2009,
annettu 5 päivänä kesäkuuta 2009,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä kesäkuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 5 päivänä kesäkuuta 2009.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
MA |
32,7 |
MK |
43,9 |
|
TR |
55,6 |
|
ZZ |
44,1 |
|
0707 00 05 |
MK |
24,8 |
TR |
98,6 |
|
ZZ |
61,7 |
|
0709 90 70 |
TR |
113,3 |
ZZ |
113,3 |
|
0805 50 10 |
AR |
70,4 |
TR |
60,0 |
|
ZA |
64,1 |
|
ZZ |
64,8 |
|
0808 10 80 |
AR |
114,0 |
BR |
74,1 |
|
CA |
69,7 |
|
CL |
88,3 |
|
CN |
85,0 |
|
NA |
101,9 |
|
NZ |
103,9 |
|
US |
124,3 |
|
ZA |
73,4 |
|
ZZ |
92,7 |
|
0809 10 00 |
TN |
169,2 |
TR |
209,1 |
|
ZZ |
189,2 |
|
0809 20 95 |
US |
453,6 |
ZZ |
453,6 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
DIREKTIIVIT
6.6.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 141/3 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/32/EY,
annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009,
elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien valmistamisessa käytettäviä uuttoliuottimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä
(uudelleenlaadittu toisinto)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien valmistamisessa käytettäviä uuttamisliuottimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 13 päivänä kesäkuuta 1988 annettua neuvoston direktiiviä 88/344/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Nyt kun mainittua direktiiviä muutetaan vielä uudelleen, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. |
(2) |
Erot uuttoliuottimia koskevissa kansallisissa säännöksissä ovat esteenä elintarvikkeiden vapaalle liikkuvuudelle ja voivat johtaa eriarvoisten kilpailun edellytysten muodostumiseen ja siten vaikuttaa suoraan sisämarkkinoiden toimintaan. |
(3) |
Näiden säännösten lähentäminen on sen vuoksi tarpeen, jos halutaan saavuttaa elintarvikkeiden vapaa liikkuvuus. |
(4) |
Säännöksissä, jotka koskevat elintarvikkeissa käytettäviä uuttoliuottimia, olisi otettava ensisijaisesti huomioon ihmisten terveyttä koskevat vaatimukset, mutta terveyden suojelemisen sallimissa rajoissa myös taloudelliset ja teknologiset tarpeet. |
(5) |
Tällaiseen lähentämiseen tulisi kuulua elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien valmistamiseen tarkoitettuja uuttoliuottimia koskevan erillisen luettelon laatiminen. Myös yleiset puhtausvaatimukset olisi määriteltävä. |
(6) |
Hyvän valmistustavan mukaisen uuttoliuottimien käytön olisi johdettava kaikkien liuotinjäämien tai niiden suurimman osan poistumiseen elintarvikkeesta tai elintarvikkeiden ainesosasta. |
(7) |
Näin tehtäessä jäämien tai niiden johdannaisten esiintyminen valmiissa elintarvikkeessa tai elintarvikkeen ainesosassa ei ehkä ole tarkoituksellista, mutta sitä ei voida teknisesti välttää. |
(8) |
Vaikka yleensä erityiset rajoitukset ovat tarpeen, niitä ei tarvitse säätää sellaisten liitteessä I olevassa I osassa lueteltujen aineiden osalta, jotka kuluttajan turvallisuuden kannalta voidaan hyväksyä, jos niitä käytetään hyvän valmistustavan mukaisesti. |
(9) |
Kansanterveyden suojelemiseksi on vahvistettava edellytykset liitteessä I olevassa II ja III osassa lueteltujen uuttoliuottimien käyttämiselle sekä elintarvikkeissa ja elintarvikkeiden ainesosissa sallittavat jäämien enimmäismäärät. |
(10) |
On aiheellista määritellä elintarvikkeissa käytettäviä uuttoliuottimia varten erityiset puhtausvaatimukset sekä niitä koskevat analyysi- ja näytteenottomenetelmät. |
(11) |
Jos tässä direktiivissä tarkoitettu uuttoliuotin näyttää uusimman tiedon perusteella olevan vaaraksi terveydelle, jäsenvaltioiden olisi voitava keskeyttää tällainen käyttö tai rajoittaa sitä tai pienentää voimassa olevia enimmäismääriä, kunnes asiasta on yhteisön tasolla tehty päätös. |
(12) |
Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti. |
(13) |
Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta muuttaa luetteloa uuttoliuottimista, joita voidaan käyttää raaka-aineiden, elintarvikkeiden, elintarvikkeiden osien tai elintarvikkeiden ainesosien valmistamisessa, ja niiden käytön edellytysten ja jäämien enimmäismäärien määrittelyä, hyväksyä uuttoliuottimien erityiset puhtausvaatimukset ja analyysimenetelmät, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, onko yleisiä ja erityisiä puhtausvaatimuksia noudatettu, sekä elintarvikkeissa käytettäviä uuttoliuottimia koskevat analyysi- ja näytteenottomenetelmät. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
(14) |
Tehokkuussyistä olisi luetteloa uuttoliuottimista, joita voidaan käyttää raaka-aineiden, elintarvikkeiden, elintarvikkeiden osien tai elintarvikkeiden ainesosien valmistamisessa, ja niiden käytön edellytysten ja jäämien enimmäismäärien määrittelyä koskevia muutoksia hyväksyttäessä sekä uuttoliuottimien erityisiä puhtausvaatimuksia vahvistettaessa lyhennettävä valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti kuuluvia määräaikoja. |
(15) |
Kun valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti kuuluvia määräaikoja ei erittäin kiireellisessä tapauksessa voida noudattaa erityisesti silloin, kun ihmisten terveys on vaarassa, komission olisi voitava soveltaa päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 6 kohdassa säädettyä kiireellistä menettelyä hyväksyttäessä muutoksia luetteloon uuttoliuoksista, joita voidaan käyttää raaka-aineiden, elintarvikkeiden, elintarvikkeiden osien tai elintarvikkeiden ainesosien valmistamisessa, ja niiden käytön edellytysten ja jäämien enimmäismäärien määrittelyyn sekä hyväksyttäessä uuttoliuottimien erityisiä puhtausvaatimuksia sekä hyväksyttäessä muutoksia tähän direktiiviin, kun todetaan, että jonkin liitteessä I luetellun aineen käyttö elintarvikkeissa tai yhden tai useamman 3 artiklassa tarkoitetun aineen osan määrä tällaisissa aineissa saattaa vaarantaa ihmisten terveyden, vaikka se täyttää tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset. |
(16) |
Tähän direktiiviin lisätyt uudet osat koskevat ainoastaan komiteamenettelyitä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ei tarvitse saattaa niitä osaksi kansallista lainsäädäntöä. |
(17) |
Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä II olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
1. Tätä direktiiviä sovelletaan elintarvikkeiden tai elintarvikkeiden ainesosien valmistamiseen käytettäviin uuttoliuottimiin.
Tätä direktiiviä ei sovelleta elintarvikelisäaineiden, vitamiinien ja muiden lisättyjen ravintoaineiden tuottamiseen käytettäviin uuttoliuottimiin, jollei sellaisia elintarvikelisäaineita, vitamiineja tai lisättyjä ravintoaineita ole lueteltu liitteessä I.
Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että elintarvikelisäaineiden, vitamiinien ja muiden lisättyjen ravintoaineiden käyttö ei johda sellaisten elintarvikkeiden tuottamiseen, joissa uuttoliuottimien jäämiä on ihmisten terveyttä vaarantavia määriä.
Tätä direktiiviä sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan erityisten yhteisön sääntöjen mukaan hyväksyttyjen säännösten soveltamista.
2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
a) |
’liuottimella’ ainetta, jota käytetään elintarvikkeen tai sen osan liuottamiseen, mukaan lukien kaikki tuossa elintarvikkeessa olevat vieraat aineet; |
b) |
’uuttoliuottimella’ liuotinta, jota käytetään uuttoon raaka-aineiden, elintarvikkeiden tai näiden tuotteiden osien tai ainesosien valmistuksessa ja joka poistetaan, mutta joka voi jäädä elintarvikkeeseen tai sen ainesosaan tarkoituksettomana, mutta teknisesti väistämättömänä jäämänä tai johdannaisena. |
2 artikla
1. Jäsenvaltioiden on sallittava liitteessä I lueteltujen aineiden ja materiaalien käyttö uuttoliuottimina elintarvikkeiden ja niiden ainesosien valmistamiseen mainitussa liitteessä säädettävin käytön ehdoin ja tarvittaessa siinä säädetyin jäämien enimmäismäärin.
Jäsenvaltiot eivät saa estää, rajoittaa tai vaikeuttaa elintarvikkeiden tai niiden ainesosien saattamista markkinoille niissä käytettyjen uuttoliuottimien tai niiden jäämien perusteella, jos ne täyttävät tämän direktiivin säännökset.
2. Jäsenvaltiot eivät saa sallia muiden aineiden ja materiaalien käyttöä uuttoliuottimina, eivätkä ne saa väljentää liitteessä I lueteltujen uuttoliuottimien käytölle asetettuja edellytyksiä tai sallittuja jäämämääriä siitä, mitä kyseisessä liitteessä esitetään.
3. Elintarvikkeiden ja niiden ainesosien valmistamiseen käytettäviksi uuttoliuottimiksi sallitaan vesi, johon saadaan lisätä happamuuden säätöaineita, ja muut sellaiset elintarvikkeet, joilla on liuotinominaisuuksia.
3 artikla
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liitteessä I uuttoliuottimina luetellut aineet ja materiaalit täyttävät seuraavat yleiset ja erityiset puhtausvaatimukset:
a) |
ne eivät sisällä terveydelle vaarallisia määriä mitään alkuainetta tai ainetta; |
b) |
jollei 4 artiklan d alakohdan mukaisesti hyväksytyistä puhtausvaatimuksista johtuvista poikkeuksista muuta johdu, ne eivät sisällä enempää kuin 1 mg/kg arseenia tai enempää kuin 1 mg/kg lyijyä; |
c) |
ne täyttävät 4 artiklan d alakohdan mukaisesti hyväksytyt erityiset puhtausvaatimukset. |
4 artikla
Komissio hyväksyy seuraavat:
a) |
liitteen I muutokset, jotka ovat tarpeen liuotinten käytössä, niiden käytön edellytyksissä ja jäämien enimmäismäärissä tapahtuneen tieteen ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi; |
b) |
analyysimenetelmät, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, onko 3 artiklassa säädettyjä yleisiä ja erityisiä puhtausvaatimuksia noudatettu; |
c) |
elintarvikkeille tai elintarvikkeiden ainesosille käytettävien liitteessä I lueteltujen uuttoliuottimien näytteenottomenetelmät sekä kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset analyysimenetelmät; |
d) |
tarvittaessa liitteessä I lueteltujen uuttoliuottimien erityiset puhtausvaatimukset ja erityisesti uuttoliuottimien sisältämien elohopean ja kadmiumin sallitut enimmäismäärät. |
Edellä ensimmäisen kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Edellä ensimmäisen kohdan a ja d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Tarvittaessa ensimmäisen kohdan a ja d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet hyväksytään 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen.
5 artikla
1. Jos jäsenvaltio tämän direktiivin antamisen jälkeen saadun uuden tiedon tai olemassa olevan tiedon uudelleen arvioinnin perusteella yksityiskohtaisin perustein toteaa, että jonkin liitteessä I luetellun aineen käyttäminen elintarvikkeissa tai yhden tai useamman 3 artiklassa tarkoitetun ainesosan määrä tällaisissa aineissa saattaa aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, vaikka aine täyttää tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset, kyseinen jäsenvaltio voi väliaikaisesti keskeyttää kyseisten säännösten soveltamisen alueellaan tai rajoittaa niiden soveltamista. Sen on ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille ja komissiolle viipymättä sekä perusteltava päätöksensä.
2. Komissio tutkii niin pian kuin mahdollista kyseisen jäsenvaltion esittämät todisteet, kuulee 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa ja antaa sen jälkeen lausuntonsa viipymättä sekä toteuttaa aiheelliset toimenpiteet tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden korvaamiseksi.
3. Jos komissio katsoo, että muutokset tähän direktiiviin ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitettujen ongelmien ratkaisemiseksi ja ihmisten terveyden suojelemiseksi, se hyväksyy nämä muutokset.
Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen.
Jäsenvaltio, joka on toteuttanut suojatoimenpiteet, voi pitää ne tässä tapauksessa voimassa, kunnes muutokset tulevat sen alueella voimaan.
6 artikla
1. Komissiota avustaa elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (6) 58 artiklalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 5 kohdan b alakohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta, 4 kohdan b alakohdassa säädetyksi määräajaksi yksi kuukausi ja 4 kohdan e alakohdassa säädetyksi määräajaksi kaksi kuukautta.
4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
7 artikla
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liitteessä I lueteltuja aineita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi elintarvikkeissa uuttoliuottimina, ei saa markkinoida, ellei niiden pakkauksiin, säilytysastioihin tai etiketteihin ole kirjoitettu helposti näkyvällä, selkeästi luettavalla ja pysyvällä tavalla seuraavia tietoja:
a) |
liitteen I mukainen myyntinimitys; |
b) |
selkeä merkintä siitä, että aine laatunsa puolesta soveltuu käytettäväksi elintarvikkeen tai sen ainesosien uutossa; |
c) |
maininta, jonka avulla lähetys tai erä voidaan tunnistaa; |
d) |
valmistajan tai pakkaajan tai yhteisöön sijoittautuneen myyjän nimi tai toiminimi ja osoite; |
e) |
sisällön nettomäärä tilavuusyksikköinä; |
f) |
tarpeen mukaan erityiset varastointi- tai käyttöohjeet. |
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisen kohdan c, d, e ja f alakohdassa tarkoitetut tiedot voivat olla pelkästään lähetystä tai erää koskevissa kauppa-asiakirjoissa, jotka on luovutettava toimituksen yhteydessä tai sitä ennen.
3. Tämän artiklan säännöksillä ei vaikuteta vaarallisten aineiden ja seosten painoa tai mittoja taikka kyseisten aineiden ja seosten luokittelua, pakkaamista ja merkintöjä koskevien tarkempien tai laajempien yhteisön säännösten soveltamiseen.
4. Jäsenvaltioiden on oltava säätämättä tässä artiklassa jo vahvistettuja vaatimuksia yksityiskohtaisempia vaatimuksia siitä, millä tavalla säädetyt tiedot on esitettävä.
Jokaisen jäsenvaltion on kuitenkin huolehdittava, että uuttoliuottimien myynti sen alueella kielletään, jos tässä artiklassa säädettyjä tietoja ei esitetä ostajien helposti ymmärtämällä kielellä, paitsi jos muilla tavoilla on varmistettu, että ostaja saa kyseiset tiedot. Tämä säännös ei estä edellä tarkoitettujen tietojen ilmoittamista useilla kielillä.
8 artikla
1. Tätä direktiiviä sovelletaan myös uuttoliuottimiin, joita käytetään tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi yhteisöön tuotavien elintarvikkeiden tai elintarvikkeiden ainesosien valmistamiseen.
2. Tätä direktiiviä ei sovelleta uuttoliuottimiin tai elintarvikkeisiin, jotka on tarkoitettu vietäviksi yhteisön ulkopuolelle.
9 artikla
Kumotaan direktiivi 88/344/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia liitteessä II olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
10 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
11 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 23 päivänä huhtikuuta 2009.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
P. NEČAS
(1) EUVL C 224, 30.8.2008, s. 87.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 23. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 23. maaliskuuta 2009.
(3) EYVL L 157, 24.6.1988, s. 28.
(4) Ks. liitteessä II oleva A osa.
(5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(6) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
LIITE I
UUTTOLIUOTTIMET, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ RAAKA-AINEIDEN, ELINTARVIKKEIDEN SEKÄ ELINTARVIKKEIDEN OSIEN JA AINESOSIEN VALMISTAMISEEN
I OSA
Uuttoliuottimet, joita saa käyttää hyvän valmistustavan mukaisesti kaikkiin käyttötarkoituksiin (1)
Nimi:
|
Propaani |
|
Butaani |
|
Etyyliasetaatti |
|
Etanoli |
|
Hiilidioksidi |
|
Asetoni (2) |
|
Typpioksidi |
II OSA
Uuttoliuottimet, joille yksilöidään käytön ehdot
Nimi |
Käytön edellytykset (yhteenvetokuvaus uuttokäytöstä) |
Jäämän enimmäismäärä uutetussa elintarvikkeessa tai elintarvikkeen ainesosassa |
Heksaani (3) |
Rasvojen ja öljyjen valmistus tai fraktiointi sekä kaakaovoin valmistus |
1 mg/kg rasvassa, öljyssä tai kaakaovoissa |
Rasvattomien proteiinivalmisteiden ja rasvattomien jauhojen valmistus |
10 mg/kg elintarvikkeessa, joka sisältää rasvatonta proteiinivalmistetta ja rasvattomia jauhoja |
|
30 mg/kg kuluttajalle myytävissä rasvattomissa soijatuotteissa |
||
Rasvattomien viljan itujen valmistus |
5 mg/kg rasvattomissa viljan iduissa |
|
Metyyliasetaati |
Kofeiinin sekä ärsyttävien ja kitkerien aineiden poistaminen kahvista ja teestä |
20 mg/kg kahvissa tai teessä |
Sokerin valmistaminen melassista |
1mg/kg sokerissa |
|
Etyylimetyyliketoni (4) |
Rasvojen ja öljyjen fraktiointi |
5 mg/kg rasvassa tai öljyssä |
Kofeiinin sekä ärsyttävien ja kitkerien aineiden poistaminen kahvista ja teestä |
20 mg/kg kahvissa tai teessä |
|
Dikloorimetaani |
Kofeiinin sekä ärsyttävien ja kitkerien aineiden poistaminen kahvista ja teestä |
2 mg/kg paahdetussa kahvissa ja 5 mg/kg teessä |
Metanoli |
kaikkiin käyttötarkoituksiin |
10 mg/kg |
2-propanoli |
kaikkiin käyttötarkoituksiin |
10 mg/kg |
III OSA
Uuttoliuottimet, joille yksilöidään käytön ehdot
Nimi |
Enimmäismäärät elintarvikkeessa oleville jäämille, jotka johtuvat uuttoliuottimien käytöstä luonnon aromilähteistä valmistettavien aromiaineiden valmistuksessa |
Dietyylieetteri |
2 mg/kg |
Heksaani (5) |
1 mg/kg |
Sykloheksaani |
1 mg/kg |
Metyyliasetaatti |
1 mg/kg |
1-butanoli |
1 mg/kg |
2-butanoli |
1 mg/kg |
Etyylimetyyliketoni (5) |
1 mg/kg |
Dikloorimetaani |
0,02 mg/kg |
1-propanoli |
1 mg/kg |
1,1,1,2-tetrafluorietaani |
0,02 mg/kg |
(1) Uuttoliuotinta katsotaan käytetyn hyvän valmistustavan mukaisesti, jos sen käyttäminen johtaa vain ihmisen terveydelle haitattomiin jäämiin tai johdannaisiin, joiden määrää ei voida teknisesti välttää.
(2) Asetonin käyttö oliivijäteöljyn jalostukseen on kiellettyä.
(3) Heksaanilla tarkoitetaan kaupallista valmistetta, joka koostuu ensisijassa asyklisistä tyydyttyneistä kuusihiilisistä molekyyleistä, jotka tislautuvat lämpötilavälillä 64 °C–70 °C. Heksaanin ja etyylimetyyliketonin käyttö yhdessä on kiellettyä.
(4) N-heksaanin pitoisuus tässä liuottimessa ei saa ylittää 50 mg/kg. Heksaanin ja etyylimetyyliketonin käyttö yhdessä on kiellettyä.
(5) Heksaanin ja etyylimetyyliketonin käyttö yhdessä on kiellettyä.
LIITE II
A OSA
Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista
(9 artiklassa tarkoitetut)
Neuvoston direktiivi 88/344/ETY |
|
Neuvoston direktiivi 92/115/ETY |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/52/EY |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/60/EY |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1882/2003 |
Ainoastaan liitteessä III oleva 9 kohta |
B OSA
Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle
(9 artiklassa tarkoitetut)
Direktiivi |
Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle |
||
88/344/ETY |
13 päivä kesäkuuta 1991 |
||
92/115/ETY |
|
||
|
|||
94/52/EY |
7 päivä joulukuuta 1995 |
||
97/60/EY |
|
||
|
(1) Direktiivin 92/115/ETY 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti:
”Jäsenvaltioiden on muutettava lakinsa, asetuksensa ja hallinnolliset määräyksensä siten, että
— |
sallitaan tämän direktiivin mukaisten valmisteiden pitäminen kaupan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1993; |
— |
kielletään 1 päivästä tammikuuta 1994 sellaisten valmisteiden pitäminen kaupan, jotka eivät ole tämän direktiivin mukaisia.” |
(2) Direktiivin 97/60/EY 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti:
”Jäsenvaltioiden on muutettava lakejaan, asetuksiaan ja hallinnollisia määräyksiään siten, että:
— |
direktiivin 88/344/ETY, sellaisena kuin se on tällä direktiivillä muutettuna, mukaisten tuotteiden pitäminen kaupan sallitaan viimeistään 27 päivänä lokakuuta 1998; |
— |
tuotteiden, jotka eivät ole direktiivin 88/344/ETY, sellaisena kuin se on tällä direktiivillä muutettuna, mukaisia, kaupan pitäminen kielletään 27 päivänä huhtikuuta 1999. Ennen mainittua päivämäärää markkinoille saatettuja tai pakkausmerkinnöin varustettuja tuotteita, jotka eivät ole direktiivin 88/344/ETY, sellaisena kuin se on tällä direktiivillä muutettuna, mukaisia, voidaan kuitenkin pitää kaupan varastojen loppumiseen saakka.” |
LIITE III
Vastaavuustaulukko
Direktiivi 88/344/ETY |
Tämä direktiivi |
1 artiklan 1 kohta |
1 artiklan 1 kohta |
1 artiklan 3 kohta |
1 artiklan 2 kohta |
2 artiklan 1 kohta |
2 artiklan 1 kohta |
2 artiklan 2 kohta |
2 artiklan 2 kohta |
2 artiklan 3 kohta |
— |
2 artiklan 4 kohta |
2 artiklan 3 kohta |
3 artikla |
3 artikla |
4 artikla |
4 artikla |
5 artikla |
5 artikla |
6 artiklan 1 kohta |
6 artiklan 1 kohta |
6 artiklan 2 kohta |
— |
6 artiklan 3 kohta |
— |
— |
6 artiklan 2 kohta |
— |
6 artiklan 3 kohta |
— |
6 artiklan 4 kohta |
7 artikla |
7 artikla |
8 artikla |
8 artikla |
9 artikla |
— |
— |
9 artikla |
— |
10 artikla |
10 artikla |
11 artikla |
Liite |
Liite I |
— |
Liite II |
— |
Liite III |
6.6.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 141/12 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/40/EY,
annettu 6 päivänä toukokuuta 2009,
moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta
(uudelleenlaadittu toisinto)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä joulukuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/96/EY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Nyt kun mainittua direktiiviä muutetaan vielä uudelleen, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. |
(2) |
Yhteisen liikennepolitiikan mukaisesti tieliikenteen on sujuttava yhteisössä sekä turvallisuuden että jäsenvaltioissa toimivien liikenteenharjoittajien kilpailuedellytysten kannalta mahdollisimman edullisissa olosuhteissa. |
(3) |
Tieliikenteen kasvu ja siitä johtuva vaaran ja haittojen lisääntyminen aiheuttavat kaikissa jäsenvaltioissa samantapaisia ja yhtä vakavia turvallisuusongelmia. |
(4) |
Ajoneuvon käytössäoloaikana suoritettavien tarkastusten on oltava suhteellisen helppoja, nopeita ja edullisia. |
(5) |
Tässä direktiivissä lueteltujen kohteiden tarkastamiseen käytettävät yhteisön vähimmäisstandardit ja -menetelmät olisi sen vuoksi määriteltävä erityisdirektiiveissä. |
(6) |
On tarpeen mukauttaa nopeasti erityisdirektiiveissä määritellyt standardit ja menetelmät tekniseen kehitykseen sekä ottaa tätä varten vaadittavien toimenpiteiden toimeenpanon helpottamiseksi käyttöön jäsenvaltioiden ja komission välinen tiivis yhteistyömenettely komiteassa, joka käsittelee moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan direktiivin mukauttamista tekniseen kehitykseen. |
(7) |
Tässä vaiheessa on jarrujärjestelmien osalta vaikea asettaa arvoja muun muassa ilmanpaineen raja-arvoille ja viipeille ottaen huomioon yhteisössä käytettävien testauslaitteiden ja -menetelmien erot. |
(8) |
Kaikki ajoneuvojen katsastuksen kanssa tekemisissä olevat osapuolet tunnustavat, että käytetty tarkastusmenetelmä ja erityisesti se, onko ajoneuvo kuormattu, osittain kuormattu vai tyhjä tarkastushetkellä, voi vaikuttaa katsastuksesta vastaavien viranomaisten jarrujärjestelmän toimintavarmuudesta tekemän arvion luotettavuuteen. |
(9) |
Jarrutusvoiman viitearvojen vahvistaminen ajoneuvon kuormitustason mukaan lisäisi tämän arvion luotettavuutta. Tällä direktiivillä sallittaisiin tällainen tarkastaminen kullekin ajoneuvoluokalle vahvistettuja vähimmäissuorituskykystandardeja koskevien tarkastusten sijaan. |
(10) |
Tämä direktiivi koskisi jarrujärjestelmien osalta pääasiassa ajoneuvoja, jotka on hyväksytty tiettyjen ajoneuvoluokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin 71/320/ETY (5) mukaisesti, vaikka tunnustetaan, että tietyt ajoneuvotyypit on hyväksytty mainitun direktiivin vaatimuksista mahdollisesti poikkeavien kansallisten standardien mukaisesti. |
(11) |
Jäsenvaltiot voivat laajentaa jarrujen tarkastukset koskemaan muita kuin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia ajoneuvoluokkia tai tarkastettavia kohteita. |
(12) |
Jäsenvaltiot voivat säätää jarrujärjestelmille tiukempia tarkastusperusteita tai lisätä tarkastuskertoja. |
(13) |
Tällä direktiivillä on tarkoitus pitää pakokaasupäästöjen säännöllisten tarkastusten avulla päästöt alhaisina ajoneuvon koko käyttöajan ja varmistaa, että voimakkaasti saastuttavat ajoneuvot poistetaan liikenteestä, kunnes ne ovat asianmukaisessa kunnossa. |
(14) |
Moottorin huono säätö ja riittämätön huolto ovat vahingollisia moottorin lisäksi myös ympäristölle, koska ne lisäävät saastumista ja polttoaineen kulutusta. On tärkeää kehittää ympäristöystävällistä liikennettä. |
(15) |
Dieselmoottoreiden osalta katsotaan, että pakokaasujen läpinäkyvyyden mittaus kertoo riittävästi ajoneuvon päästöihin liittyvästä kunnosta. |
(16) |
Bensiinikäyttöisten ottomoottoreiden osalta katsotaan, että joutokäynnillä suoritettu ajoneuvon pakoputkesta tulevien hiilimonoksidipäästöjen mittaus kertoo riittävästi ajoneuvon päästöihin liittyvästä kunnosta. |
(17) |
Päästöjen tarkastusten perusteella hylättyjen ajoneuvojen osuus voi olla korkea sellaisten ajoneuvojen osalta, joita ei ole säännöllisesti huollettu. |
(18) |
Sellaisten bensiinimoottorilla varustettujen ajoneuvojen, joiden tyyppihyväksyntästandardeissa määrätään, että ne olisi varustettava kehittyneellä päästönohjausjärjestelmällä, kuten lambda-anturilla ohjatulla kolmitoimisella katalysaattorilaitteistolla, säännöllisten päästötarkastusten standardien on oltava ankarampia kuin tavanomaisten ajoneuvojen osalta. |
(19) |
Moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi toteutettavista toimenpiteistä 13 päivänä lokakuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/69/EY (6) säädetään, että vuodesta 2000 on otettava käyttöön bensiinikäyttöisten henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen sisäiset valvontajärjestelmät (OBD-järjestelmät), joilla seurataan ajoneuvon päästöjen valvontajärjestelmän toimintaa käytössä. Uusien dieselkäyttöisten ajoneuvojen OBD-järjestelmiä on edellytetty vuodesta 2003. |
(20) |
Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa sulkea tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tietyt museoajoneuvoluokat. Jäsenvaltiot voivat myös vahvistaa omat tarkastusstandardinsa kyseisille ajoneuvoille. Viimeksi mainittu mahdollisuus ei saa johtaa siihen, että vahvistetaan tiukempia standardeja kuin ne, joiden mukaisesti kyseiset ajoneuvot on valmistettu. |
(21) |
On yleisesti saatavilla yksinkertaisia diagnostisia järjestelmiä, joita testauslaitokset voivat käyttää useimpien nopeudenrajoittimien testauksessa. Testattaessa ajoneuvoja, joissa ei voida käyttää yleisesti saatavilla olevia diagnostisia laitteita, viranomaisten on joko käytettävä ajoneuvon alkuperäiseltä valmistajalta saatavia laitteita tai huolehdittava siitä, että ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan asianmukainen testaustodistus hyväksytään. |
(22) |
Määräaikaistarkistuksia nopeudenrajoittimien asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi olisi helpotettava niissä ajoneuvoissa, joihin asennetaan uudet tallennuslaitteet (digitaalinen ajopiirturi) tieliikenteen valvontalaitteista annetun asetuksen (ETY) N:o 3821/85 sekä asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanosta annetun direktiivin 88/599/ETY muuttamisesta 24 päivänä syyskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2135/98 (7) mukaisesti. Kyseiset laitteet on asennettu uusiin ajoneuvoihin vuodesta 2003. |
(23) |
Takseja ja sairasautoja koskevat samat tekniset vaatimukset kuin henkilöautoja. Tarkastettavat kohteet voivat sen vuoksi olla samankaltaiset, vaikka tarkastusten suoritustiheys vaihtelisi. |
(24) |
Jäsenvaltioiden on kunkin oman toimivaltansa puitteissa valvottava ajoneuvoille suoritettavien katsastusten laatua ja menettelytapoja. |
(25) |
Komission olisi tarkastettava tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanoa. |
(26) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, joita ovat katsastuksia koskevan sääntelyn yhdenmukaistaminen, liikenteenharjoittajien välisen kilpailun vääristymisen estäminen ja ajoneuvojen asianmukaisen katsastamisen ja huoltamisen takaaminen, vaan ne voidaan suunnitellun toimen laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(27) |
Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti. |
(28) |
Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta määrittää tietyt vähimmäisstandardit ja testausmenetelmät ja mukauttaa ne tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
(29) |
Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä III olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
I LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 artikla
1. Kussakin jäsenvaltiossa on suoritettava siinä valtiossa rekisteröidyille moottoriajoneuvoille sekä niiden perävaunuille ja puoliperävaunuille tämän direktiivin mukaiset määräaikaiset katsastukset.
2. Katsastettavien ajoneuvojen luokat, katsastusten toistumistiheys ja pakollisesti tarkastettavat kohteet luetellaan liitteissä I ja II.
2 artikla
Jäsenvaltion tai sen tähän tehtävään määräämän julkisyhteisön tai sen tähän tehtävään nimeämien ja tätä tarkoitusta varten valtuutettujen, mahdollisesti yksityisten, elinten tai laitosten, jotka toimivat valtion suorassa valvonnassa, on suoritettava tässä direktiivissä säädetyt katsastukset. Jos katsastuksista vastaavat laitokset suorittavat samalla ajoneuvojen korjauksia, jäsenvaltioiden on erityisesti huolehdittava, että katsastusten puolueettomuus ja korkea laatu säilytetään.
3 artikla
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet sen todistamiseksi, että ajoneuvo on hyväksytty vähintään tämän direktiivin säännösten mukaisessa katsastuksessa.
Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle.
2. Jäsenvaltiossa annettu todistus siitä, että kyseisen jäsenvaltion alueella rekisteröity moottoriajoneuvo ja sen perävaunu tai puoliperävaunu on hyväksytty vähintään tämän direktiivin säännösten mukaisessa katsastuksessa, on jokaisen muun jäsenvaltion tunnustettava samoin perustein kuin jos kyseinen valtio olisi antanut tämän todistuksen.
3. Jäsenvaltioiden on sovellettava soveltuvia menettelyjä sen varmistamiseksi, siinä määrin kuin se on mahdollista, että niiden alueella rekisteröityjen ajoneuvojen jarrutustehot vastaavat tässä direktiivissä esitettyjä vaatimuksia.
II LUKU
POIKKEUKSET
4 artikla
1. Jäsenvaltioilla on oikeus jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle puolustusvoimien, palokuntien ja järjestysvallan ajoneuvot.
2. Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan jättää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tietyt ajoneuvot tai soveltaa niihin erityisiä säännöksiä, jos näillä ajoneuvoilla liikennöidään tai niitä käytetään poikkeuksellisissa oloissa, jos ajoneuvoja ei koskaan käytetä tai tuskin koskaan käytetään yleisillä teillä, ennen 1 päivää tammikuuta 1960 valmistetut museoajoneuvot mukaan luettuna, tai jos ne on väliaikaisesti poistettu liikenteestä.
3. Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan vahvistaa museoajoneuvoille omat katsastusstandardit.
5 artikla
Liitteiden I ja II määräyksistä riippumatta jäsenvaltiot voivat:
a) |
aikaistaa ensimmäisen pakollisen katsastuksen määräaikaa ja tarvittaessa vaatia, että ajoneuvo määrätään katsastettavaksi ennen rekisteröintiä; |
b) |
lyhentää kahden peräkkäisen pakollisen katsastuksen välistä aikaa; |
c) |
määrätä vapaaehtoisten varusteiden katsastuksen pakolliseksi; |
d) |
lisätä tarkastettavia kohteita; |
e) |
ulottaa pakolliset määräaikaiset katsastukset koskemaan muita ajoneuvoluokkia; |
f) |
määrätä erityisiä lisäkatsastuksia; |
g) |
asettaa alueellaan rekisteröityjen ajoneuvojen jarrujärjestelmille liitteessä II esitettyjä vaatimuksia tiukempia vähimmäissuorituskykystandardeja ja sisällyttää katsastukseen jarrutarkastuksen suuremmalla kuormituksella sillä edellytyksellä, että nämä vaatimukset eivät ylitä niitä, joita sovellettiin ajoneuvotyypin alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä. |
III LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
6 artikla
1. Komissio antaa liitteessä II lueteltujen kohteiden tarkastamisessa noudatettavien vähimmäisstandardien ja -menetelmien määrittämiseksi tarvittavat erityisdirektiivit sekä hyväksyy muutokset, jotka ovat tarpeen näiden standardien ja menetelmien mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.
2. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
7 artikla
1. Komissiota avustaa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan direktiivin mukauttamista tekniseen kehitykseen käsittelevä komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
8 artikla
Komissio tarkastelee viimeistään kolmen vuoden kuluttua nopeudenrajoittimien määräaikaisten tarkastusten aloittamisesta, ovatko säädetyt tarkastukset siihen mennessä saadun kokemuksen perusteella riittäviä viallisten tai käsiteltyjen nopeudenrajoittimien havaitsemiseksi ja olisiko voimassa olevaa sääntelyä muutettava.
9 artikla
Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
10 artikla
Kumotaan direktiivi 96/96/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä III olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia liitteessä III olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
11 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
12 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 6 päivänä toukokuuta 2009.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KOHOUT
(1) EUVL C 224, 30.8.2008, s. 66.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 23. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 30. maaliskuuta 2009.
(3) EYVL L 46, 17.2.1997, s. 1.
(4) Katso liitteessä III oleva A osa.
(5) EYVL L 202, 6.9.1971, s. 37.
(6) EYVL L 350, 28.12.1998, s. 1.
(7) EYVL L 274, 9.10.1998, s. 1.
(8) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
LIITE I
KATSASTETTAVAT AJONEUVOLUOKAT JA KATSASTUSTEN TOISTUMISTIHEYS
Ajoneuvoluokat |
Katsastusten toistumistiheys |
||
|
Vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain |
||
|
Vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain |
||
|
Vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain |
||
|
Vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain |
||
|
Neljän vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi |
||
|
Neljän vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi |
LIITE II
PAKOLLISESTI TARKASTETTAVAT KOHTEET
Katsastukseen on sisällyttävä ainakin seuraavassa mainitut kohteet, jos nämä koskevat katsastettavan ajoneuvon kyseisessä jäsenvaltiossa pakollisia varusteita.
Tässä liitteessä määrätyt tarkastukset voidaan suorittaa silmämääräisesti ilman ajoneuvon osien purkamista.
Jos ajoneuvosta on löydetty jäljempänä mainittuja tarkastettavia kohteita koskevia puutteita, jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä menettelystä niiden edellytysten vahvistamiseksi, joilla ajoneuvon käyttö sallitaan siihen asti, kunnes se läpäisee uuden katsastuksen.
LUOKKAAN 1, 2, 3, 4, 5 JA 6 KUULUVAT AJONEUVOT
1. Jarrujärjestelmät
Ajoneuvojen jarrujärjestelmien testaaminen katsastuksessa käsittää ainakin seuraavat kohteet. Jarrujärjestelmien tarkastuksissa saatujen testitulosten on vastattava mahdollisimman pitkälle direktiivissä 71/320/ETY vahvistettuja teknisiä vaatimuksia.
Tarkastettavat/testattavat kohteet |
Hylkäysperusteet |
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
LUOKKAAN 1, 2 JA 3 KUULUVAT AJONEUVOT |
LUOKKAAN 4, 5 JA 6 KUULUVAT AJONEUVOT |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
LUOKKAAN 1, 2, 3, 4, 5 JA 6 KUULUVAT AJONEUVOT
8.2 Pakokaasupäästöt
8.2.1 Moottoriajoneuvot, jotka on varustettu ottomoottorilla (bensiinimoottorit)
a) |
Jos pakokaasupäästöjä ei ohjata kehittyneellä päästönohjausjärjestelmällä, kuten lambda-anturilla varustetulla kolmitoimisella katalysaattorilaitteistolla:
|
b) |
Jos pakokaasupäästöjä ohjataan kehittyneellä päästönohjausjärjestelmällä kuten lambda-anturilla varustetulla kolmitoimisella katalysaattorilaitteistolla:
|
8.2.2 Dieselmoottorilla varustetut moottoriajoneuvot
a) |
Pakokaasujen sameuden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä. |
b) |
Ajoneuvon esivalmistelu:
|
c) |
Testimenettely:
|
d) |
Raja-arvot
|
8.2.3 Tarkastuslaitteisto
Ajoneuvopäästöt tarkastetaan käyttäen laitteistoa, joka on suunniteltu määrittämään tarkasti, ovatko päästöt säädettyjen tai valmistajan ilmoittamien raja-arvojen mukaisia.
8.2.4 Jos EY-tyyppihyväksynnän yhteydessä todetaan, ettei ajoneuvotyyppi täytä tässä direktiivissä säädettyjä raja-arvoja, jäsenvaltiot voivat asettaa kyseiselle ajoneuvotyypille korkeampia raja-arvoja valmistajan toimittamien todisteiden perusteella. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.
LUOKKAAN 1, 2 JA 3 KUULUVAT AJONEUVOT |
LUOKKAAN 4, 5 JA 6 KUULUVAT AJONEUVOT |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
(1) 48 prosenttia luokkaan 1 kuuluvien ajoneuvojen osalta, joissa ei ole ABS-jarruja tai joita varten on annettu tyyppihyväksyntä ennen 1 päivää lokakuuta 1991 (sellaisten ajoneuvojen liikkeelle laskemisen kieltämispäivä, joilla ei ole EY-tyyppihyväksyntää) (direktiivi 71/320/ETY).
(2) 45 prosenttia vuoden 1988 jälkeen rekisteröityjen ajoneuvojen osalta, tai, jos kyseinen ajankohta on myöhäisempi, siitä päivästä alkaen, kun direktiivi 71/320/ETY on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.
(3) 43 prosenttia vuoden 1988 jälkeen rekisteröityjen perävaunujen ja puoliperävaunujen osalta, tai, jos kyseinen ajankohta on myöhäisempi, siitä päivästä alkaen, kun direktiivi 71/320/ETY on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.
(4) 50 prosenttia luokkaan 5 kuuluvien, vuoden 1988 jälkeen rekisteröityjen ajoneuvojen osalta, tai, jos kyseinen ajankohta on myöhäisempi, siitä päivästä alkaen, kun direktiivi 71/320/ETY on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.
(5) Akselin viitearvo on jarrutusvoima (ilmaistuna newtoneina), joka on tarpeen tämän jarrutuskertoimen saavuttamiseksi, ottaen huomioon katsastuksessa mainittu ajoneuvon paino.
(6) Luokkiin 2 ja 5 kuuluvien ajoneuvojen osalta hätäjarrun vähimmäistehon (ei kuulu direktiivin 71/320/ETY soveltamisalaan) on oltava 2,2 m/s2.
(7) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3821/85, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, tieliikenteen valvontalaitteista (EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8).
(8) Neuvoston direktiivi 92/6/ETY, annettu 10 päivänä helmikuuta 1992, tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien nopeudenrajoittimien asentamisesta ja käytöstä yhteisössä (EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27).
(9) Neuvoston direktiivi 70/220/ETY, annettu 20 päivänä maaliskuuta 1970, moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 76, 6.4.1970, s. 1).
(10) Neuvoston direktiivi 72/306/ETY, annettu 2 päivänä elokuuta 1972, ajoneuvojen dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 190, 20.8.1972, s. 1).
(11) Neuvoston direktiivi 88/77/ETY, annettu 3 päivänä joulukuuta 1987, ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- tai nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 36, 9.2.1988, s. 33).
LIITE III
A OSA
Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista
(10 artiklassa tarkoitetut)
Neuvoston direktiivi 96/96/EY |
|
Komission direktiivi 1999/52/EY |
|
Komission direktiivi 2001/9/EY |
|
Komission direktiivi 2001/11/EY |
|
Komission direktiivi 2003/27/EY |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1882/2003 |
Ainoastaan liitteessä III oleva 68 kohta |
B OSA
Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle
(10 artiklassa tarkoitetut)
Direktiivi |
Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle |
96/96/EY |
9 päivä maaliskuuta 1998 |
1999/52/EY |
30 päivä syyskuuta 2000 |
2001/9/EY |
9 päivä maaliskuuta 2002 |
2001/11/EY |
9 päivä maaliskuuta 2003 |
2003/27/EY |
1 päivä tammikuuta 2004 |
LIITE IV
VASTAAVUUSTAULUKKO
Direktiivi 96/96/EY |
Tämä direktiivi |
1–4 artikla |
1–4 artikla |
5 artiklan johdantolause |
5 artiklan johdantolause |
5 artiklan ensimmäinen–seitsemäs luetelmakohta |
5 artiklan a–g alakohta |
6 artikla |
— |
7 artikla |
6 artiklan 1 kohta |
— |
6 artiklan 2 kohta |
8 artiklan 1 kohta |
7 artiklan 1 kohta |
8 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta |
7 artiklan 2 kohta |
8 artiklan 2 kohdan toinen alakohta |
— |
8 artiklan 3 kohta |
— |
9 artiklan 1 kohta |
— |
9 artiklan 2 kohta |
8 artikla |
10 artikla |
— |
11 artiklan 1 kohta |
— |
11 artiklan 2 kohta |
9 artikla |
11 artiklan 3 kohta |
— |
— |
10 artikla |
12 artikla |
11 artikla |
13 artikla |
12 artikla |
Liitteet I ja II |
Liitteet I ja II |
Liitteet III ja IV |
— |
— |
Liite III |
— |
Liite IV |
6.6.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 141/29 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/42/EY,
annettu 6 päivänä toukokuuta 2009,
tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista
(uudelleenlaadittu toisinto)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista 8 päivänä joulukuuta 1995 annettua neuvoston direktiiviä 95/64/EY (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (3). Nyt kun mainittua direktiiviä muutetaan vielä uudelleen, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. |
(2) |
Voidakseen suorittaa sille annetut yhteiseen meriliikennepolitiikkaan kuuluvat tehtävät komissiolla (Eurostat) olisi oltava käytössään vertailukelpoisia, luotettavia, samanaikaisesti ja säännöllisesti kerättyjä tilastotietoja Euroopan yhteisöön saapuvien ja sieltä lähtevien sekä jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä tapahtuvien tavaroiden ja matkustajien merikuljetusten laajuudesta ja kehityksestä. |
(3) |
Merikuljetusten markkinoiden hyvällä tuntemuksella on merkitystä jäsenvaltioille ja taloudellisille toimijoille. |
(4) |
Vertailukelpoisia ja yhdenmukaisia yhteisötason tilastotietoja keräämällä voidaan luoda yhtenäinen järjestelmä, jolla tuotetaan luotettavia, yhteensopivia ja ajan tasalla olevia tietoja. |
(5) |
Tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevat tiedot on saatettava vertailukelpoisiksi eri jäsenvaltioiden välillä ja eri kuljetusmuotojen välillä. |
(6) |
Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti yhteisten tilastonormien luominen yhdenmukaisten tietojen tuottamiseksi on toimintaa, joka voidaan toteuttaa tehokkaasti ainoastaan yhteisön tasolla. Tiedot kerätään kussakin jäsenvaltiossa virallisten tilastojen laatimisesta vastaavien elinten ja laitosten johdolla. |
(7) |
Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti. |
(8) |
Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta antaa eräitä yksityiskohtaisia sääntöjä tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
(9) |
Tähän direktiiviin lisätyt uudet osat koskevat ainoastaan komiteamenettelyitä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ei tarvitse saattaa niitä osaksi kansallista lainsäädäntöä. |
(10) |
Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä IX olevassa B osassa olevaa määräaikaa, jonka kuluessa niiden on saatettava asianomainen direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Tilastotietojen kerääminen
Jäsenvaltiot laativat yhteisön tason tilastoja niiden alueella sijaitsevissa satamissa poikkeavilla aluksilla suoritettavista tavaroiden ja matkustajien kuljetuksista.
2 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan
a) |
’tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksella’ tavaroiden ja matkustajien siirtämistä aluksilla kokonaan tai osaksi merellä tapahtuvilla matkoilla; Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluu myös tavara, joka
Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu alusten polttoaine- ja muonatäydennykset; |
b) |
’aluksella’ alusta, joka ei kulje ainoastaan sisävesistössä, suojaisessa vesistössä tai sen välittömässä läheisyydessä tai alueilla, joilla sovelletaan satamajärjestystä. Kalastusalukset, kalankäsittelyalukset, poraus- ja tutkimusalukset, hinaajat, työntöalukset, merentutkimus- ja mittausalukset, ruoppaajat, sota-alukset ja yksinomaan ei-kaupallisessa käytössä olevat alukset eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan; |
c) |
’satamalla’ paikkaa, jossa on laitteet, joiden avulla kauppa-alukset voivat kiinnittyä, lastata tai purkaa tavaroita tahi päästää matkustajia laskeutumaan aluksesta tai nousemaan alukseen; |
d) |
’merikuljetusyrittäjän kansalaisuudella’ sen valtion kansalaisuutta, jonne liikenteenharjoittajan taloudellisen toiminnan tosiasiallinen keskus on sijoittautunut; |
e) |
’merikuljetusyrittäjällä’ jokaista henkilöä, joka solmii tai jonka nimissä solmitaan tavaroiden tai henkilöiden kuljetussopimus rahtaajan tai matkustajan kanssa. |
3 artikla
Tiedonkeruun tunnusmerkit
1. Jäsenvaltiot keräävät seuraavat tiedot:
a) |
tavaroita ja matkustajia koskevat tiedot; |
b) |
aluksia koskevat tiedot. |
Alukset, joiden bruttovetoisuus on alle 100, voidaan jättää tiedonkeruun ulkopuolelle.
2. Tiedonkeruun tunnusmerkit eli kunkin alan tilastomuuttujat, niiden luokittelussa käytettävät nimikkeistöt sekä niiden havaintojaksot ovat liitteissä I–VIII.
3. Tiedonkeruu perustuu, mahdollisuuksien mukaan, saatavilla oleviin lähteisiin, mikä pienentää vastaajille aiheutuvaa taakkaa.
4. Komissio mukauttaa kerättävien tietojen tunnusmerkit ja liitteiden I–VIII sisällön taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen siinä laajuudessa, kuin tämä mukauttaminen ei aiheuta jäsenvaltioiden kustannusten ja/tai vastaajien työmäärän merkittävää lisäystä.
Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
4 artikla
Satamat
1. Tämän direktiivin tavoitteita varten komissio laatii koodatun, maiden ja rannikkoalueiden mukaan luokitellun luettelon satamista.
Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
2. Jokainen jäsenvaltio valitsee 1 kohdassa tarkoitetusta luettelosta satamat, joissa käsitellään vuosittain yli miljoona tonnia tavaroita tai joiden kautta kulkee vuosittain yli 200 000 matkustajaa.
Jokaisesta valitusta satamasta toimitetaan yksityiskohtaiset tiedot liitteen VIII mukaisesti niiltä aloilta (tavarat, matkustajat), joiden osalta ne täyttävät valintaperusteet, sekä tarvittaessa yhdistetyt tiedot toisen alan osalta.
3. Satamista, joita ei ole valittu luettelosta, toimitetaan yhdistetyt tiedot liitteessä VIII määritellyn tiedoston A3 mukaisesti.
5 artikla
Tilastojen tarkkuus
Tiedonkeruumenetelmien on oltava sellaiset, että meriliikennettä koskevat yhteisön tason tilastotiedot ovat tarpeeksi tarkkoja liitteessä VIII kuvattujen tilastotiedostojen osalta.
Komissio laatii tarkkuusnormit.
Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
6 artikla
Tiedonkeruun tulosten käsittely
Jäsenvaltiot käsittelevät 3 artiklan mukaisesti kerätyt tilastotiedot siten, että saadaan vertailukelpoisia tilastoja, joiden tarkkuusvaatimustaso on 5 artiklassa tarkoitetun mukainen.
7 artikla
Tiedonkeruun tulosten toimittaminen
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) 3 artiklassa tarkoitetut tiedonkeruun tulokset, mukaan lukien jäsenvaltioiden kansallisen tilastotietojen luottamuksellisuutta koskevan lainsäädännön tai kansallisen käytännön perusteella luottamuksellisiksi julistamat tiedot Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (5) säännösten mukaisesti.
2. Tulokset on toimitettava tiedostona, joka on yhteensopiva liitteessä VIII määriteltyjen tilastotiedostojen kanssa. Tulosten toimittamisen tekniset yksityiskohdat on vahvistettava 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.
3. Tulokset toimitetaan viiden kuukauden kuluessa havaintojakson päättymisestä neljännesvuosittain kerättävien tietojen osalta ja kahdeksan kuukauden kuluessa vuosittaisten tietojen osalta.
Ensimmäinen toimitus kattaa vuoden 1997 ensimmäisen neljänneksen.
8 artikla
Kertomukset
Jäsenvaltiot antavat komissiolle (Eurostat) kaikki tiedot tietojen tuottamiseen käytettävistä menetelmistä. Ne ilmoittavat tarvittaessa komissiolle myös käytettyihin keruumenetelmiin tehdyt huomattavat muutokset.
9 artikla
Tilastotietojen levitys
Komissio (Eurostat) tiedottaa asiaankuuluvista tilastollisista tuloksista samoin ajanjaksoin kuin tulokset toimitetaan.
Komission (Eurostat) toimesta tapahtuvan tilastotietojen julkaisun tai levityksen yksityiskohtaiset säännöt annetaan 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.
10 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
11 artikla
Kansallisten säännösten toimittaminen
Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
12 artikla
Kumoaminen
Kumotaan direktiivi 95/64/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä IX olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä IX olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava asianomainen direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava sitä.
Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä X olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
13 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
14 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 6 päivänä toukokuuta 2009.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. KOHOUT
(1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 21. lokakuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 23. huhtikuuta 2009.
(2) EYVL L 320, 30.12.1995, s. 25.
(3) Katso liitteessä IX oleva A osa.
(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(5) EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.
LIITE I
MUUTTUJAT JA MÄÄRITELMÄT
1. Tilastomuuttujat
a) Tavaroita ja matkustajia koskevat tiedot:
— |
tavaroiden bruttopaino tonneina, |
— |
rahtityyppi liitteessä II olevan nimikkeistön mukaisesti, |
— |
tavaran kuvaus liitteessä III olevan nimikkeistön mukaisesti, |
— |
ilmoittava satama, |
— |
kulkusuunta: saapuva vai lähtevä, |
— |
saapuvien tavaroiden osalta: lastaussatama (eli satama, jossa lasti on lastattu siihen alukseen, jossa se on saapunut tiedot antavaan satamaan) käyttäen satamaluettelossa esitettyjä Euroopan talousalueen (ETA) maiden yksittäisiä satamia sekä ETA-maiden ulkopuolisia liitteessä IV esitettyjä rannikkoalueita,!a |
— |
lähtevien tavaroiden osalta: purkusatama (eli satama, jossa lasti puretaan laivasta, jossa se on lähtenyt tiedot antavasta satamasta) käyttäen satamaluettelossa esitettyjä ETA-maiden yksittäisiä satamia sekä ETA-maiden ulkopuolisia liitteessä IV esitettyjä rannikkoalueita, |
— |
matkalle lähtevien tai matkalta saapuvien matkustajien lukumäärä sekä risteilyyn liittyvällä tutustumisretkellä olevien risteilymatkustajien lukumäärä. |
Konteissa tai ro-ro-yksiköissä kuljetettavista tavaroista kerätään lisäksi seuraavat tunnuspiirteet:
— |
konttien kokonaislukumäärä (joissa on tai joissa ei ole lastia), |
— |
tyhjien konttien lukumäärä, |
— |
liikkuvien yksiköiden (ro-ro) lukumäärä (joissa on tai joissa ei ole lastia), |
— |
tyhjien liikkuvien yksiköiden (ro-ro) lukumäärä. |
b) Aluksia koskevat tiedot:
— |
alusten lukumäärä, |
— |
alusten kantavuus (dead weight) tai bruttovetoisuus, |
— |
maa tai alue, jonne alukset on rekisteröity liitteessä V ilmoitetun luokituksen mukaan, |
— |
alustyyppi, liitteessä VI esitetyn luokituksen mukaan, |
— |
alusten kokoluokka liitteessä VII esitetyn luokituksen mukaan. |
2. Määritelmät
a) |
’Rahtikontti’: kuljetuslaitteistoon kuuluva yksikkö, joka on
|
b) |
’Ro-ro-yksikkö’: pyörillä varustettu tavarankuljetusväline, kuten kuorma-auto, perävaunu tai puoliperävaunu, joka voidaan ajaa tai vetää alukseen tai junaan. Satamissa ja aluksissa käytettävät perävaunut kuuluvat tämän määritelmän piiriin. Luokittelun pitää noudattaa Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission suositusta N:o 21 ’Codes for types of cargo, packages and packaging materials’ (pakkausten rahtityyppien ja pakkausten materiaalien koodeista). |
c) |
’Konttilasti’: kontit, joissa on tai joissa ei ole lastia, jotka on lastattu alukseen tai purettu aluksesta, jossa ne kuljetetaan meritse. |
d) |
’Ro-ro-lasti’: ro-ro-yksiköissä olevat tavarat, jotka joko ovat tai eivät ole konteissa, ja ro-ro-yksiköt, jotka siirretään pyörien päällä aluksiin tai aluksista, joissa ne kuljetetaan meritse. |
e) |
’Tavaroiden bruttopaino’: tähän sisältyy kuljetettujen tavaroiden kokonaispaino, johon sisältyy pakkaus muttei konttien tai ro-ro-yksikköjen painoa. |
f) |
’Kantavuus (DWT)’: tonneina ilmaistu ero aluksen kesälastiviivaan ulottuvan uppouman vedessä, jonka ominaispaino on 1,025, sekä aluksen kokonaispainon välillä, joka tarkoittaa uppoumaa, kun alus on ilman lastia, polttoainetta, voiteluainetta, painolastivettä, makeaa vettä ja juomavettä säiliöissä, kulutettavia varastoja, matkustajia, laivaväkeä ja heidän omaisuuttaan. |
g) |
’Bruttovetoisuus (GT)’: aluksen kokoa ilmaiseva luku, joka määrätään vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen mukaisesti. |
h) |
’Ristelymatkustaja’: risteilyaluksella matkan tekevä merimatkustaja. Päiväristeilymatkustajia ei lueta mukaan. |
i) |
’Risteilyalus’: matkustaja-alus, joka on tarkoitettu tarjoamaan matkustajille täyttä turistipalvelua. Kaikilla matkustajilla on hytti. Aluksella on viihdetiloja. Tavanomaista lauttaliikennettä harjoittavia aluksia ei lueta mukaan, vaikka jotkut matkustajat pitävät palvelua risteilynä. Mukaan ei lueta myöskään lastialuksia, jotka voivat kuljettaa vain hyvin suppean määrän matkustajia, joilla on oma hytti. Myöskään aluksia, jotka on tarkoitettu yksinomaan päiväristeilyihin, ei lueta mukaan. |
j) |
’Risteilymatkustajan tutustumisretki’: risteilymatkustajan lyhyt käynti satamaan liittyvässä matkailukohteessa, kun matkustaja säilyttää hyttinsä aluksella. |
LIITE II
LASTITYYPIN LUOKITTELU
Luokka (1) |
Koodi 1-merkkinen |
Koodi 2-merkkinen |
Tavaran kuvaus |
Paino |
Lukumäärä |
Nestemäinen irtolasti |
1 |
1X |
Nestemäinen irtolasti (ei lastiyksikköä) |
X |
|
11 |
Nesteytetty kaasu |
X |
|
||
12 |
Raakaöljy |
X |
|
||
13 |
Öljytuotteet |
X |
|
||
19 |
Muu nestemäinen irtolasti |
X |
|
||
Kuiva irtolasti |
2 |
2X |
Kuiva irtolasti (ei rahtiyksikköä) |
X |
|
21 |
Mineraalit |
X |
|
||
22 |
Hiili |
X |
|
||
23 |
Maataloustuotteet (esim. vilja, soija, tapioka) |
X |
|
||
29 |
Muu kuiva irtolasti |
X |
|
||
Kontit |
3 |
3X |
Suurkontit |
X (2) |
X |
31 |
20' rahtiyksiköt |
X (2) |
X |
||
32 |
40' rahtiyksiköt |
X (2) |
X |
||
33 |
Rahtiyksiköt > 20' ja < 40' |
X (2) |
X |
||
34 |
Rahtiyksiköt: > 40' |
X (2) |
X |
||
Ro-ro (itseliikkuvat) |
5 |
5X |
Itseliikkuvat yksiköt |
X |
X |
51 |
Tavaroiden kuljetukseen käytettävät moottoriajoneuvot ja niiden perävaunut |
X (2) |
X |
||
52 |
Henkilöautot, moottoripyörät ja niiden perävaunut ja asuntovaunut |
|
X (3) |
||
53 |
Linja-autot |
|
X (3) |
||
54 |
Myytävänä olevat ajoneuvot (myös tuonti-/vientiajoneuvot) |
X |
X (3) |
||
56 |
Omin jaloin liikkuvat elävät eläimet |
X |
X (3) |
||
59 |
Muut itseliikkuvat yksiköt |
X |
X |
||
Ro-ro (muut kuin itseliikkuvat) |
6 |
6X |
Liikutettavat yksiköt |
X |
X |
61 |
Tavarat tavaroiden kuljetukseen käytettävissä erillisissä tavaraperävaunuissa ja puoliperävaunuissa |
X (2) |
X |
||
62 |
Erilliset asuntovaunut ja muut tieliikenne-, maatalousja teollisuusajoneuvot |
|
X (3) |
||
63 |
Tavarat tavaravaunuissa, alusten merikuljetuksessa käyttämissä perävaunuissa ja proomuissa, joita käytetään alusten kuljettamien tavaroiden kuljettamiseen |
X (2) |
X |
||
69 |
Muut kuin itseliikkuvat yksiköt |
X |
X |
||
Muu kappaletavara (myös pienkontit) |
9 |
9X |
Muualle luokittelematon muu lasti |
X |
|
91 |
Metsäteollisuustuotteet |
X |
|
||
92 |
Rauta- ja terästuotteet |
X |
|
||
99 |
Muu kappaletavara |
X |
|
(1) Nämä luokat ovat ETY/YK-suosituksen N:o 21 mukaisia.
(2) Merkitty määrä on tavaroiden bruttopaino, johon sisältyy pakkaus, mutta ei konttien tai ro-ro-yksikköjen painoa.
(3) Ainoastaan yksiköiden kokonaislukumäärä.
LIITE III
NST 2007
Pääryhmä |
Kuvaus |
01 |
Maatalous-, riistatalous- ja metsätaloustuotteet; kala ja muut kalastustuotteet |
02 |
Kivihiili ja ruskohiili; raakaöljy ja luonnonkaasu |
03 |
Metallimalmit ja muut kaivostoiminnasta ja louhinnasta saadut tuotteet; turve; uraani ja torium |
04 |
Elintarvikkeet, juomat ja tupakka |
05 |
Tekstiilit ja tekstiilituotteet; nahka ja nahkatuotteet |
06 |
Puutavara, puu- ja korkkituotteet (ei kuitenkaan huonekalut); olki- ja punontatuotteet; massa, paperi ja paperituotteet; painotuotteet ja tallenteet |
07 |
Koksi ja öljytuotteet |
08 |
Kemikaalit, kemialliset tuotteet ja tekokuidut; kumi- ja muovituotteet; ydinpolttoaine |
09 |
Muut ei-metalliset mineraalituotteet |
10 |
Perusmetallit; metallituotteet, ei kuitenkaan koneet ja laitteet |
11 |
Koneet ja laitteet, muualla luokittelemattomat; toimisto- ja tietokoneet; sähkökoneet ja -laitteet, muualla luokittelemattomat; radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet ja -laitteet; lääkintäkojeet, hienomekaaniset kojeet ja optiset instrumentit; kellot |
12 |
Kulkuneuvot |
13 |
Huonekalut; muut tehdasvalmisteet, muualla luokittelemattomat |
14 |
Kierrätysraaka-aineet; yhdyskuntajätteet ja muut jätteet |
15 |
Posti- ja kuriiritoiminta |
16 |
Tavarakuljetuksissa käytettävät välineet ja laitteet |
17 |
Koti- ja toimistomuuttojen yhteydessä siirrettävät tavarat; erillään matkustajista kuljetettavat matkatavarat; korjattavaksi siirrettävät moottoriajoneuvot; muut ei-kaupalliset tavarat, muualla luokittelemattomat |
18 |
Yhdistetyt tavarat: eri tavararyhmien sekoitus, joka kuljetetaan yhteisesti |
19 |
Määrittelemättömät tavarat: tavarat, joita ei jostain syystä voida määritellä eikä sen vuoksi luokitella ryhmiin 01–16 |
20 |
Muut tavarat, muualla luokittelemattomat |
LIITE IV
RANNIKKOALUEET
Käytettävä luokitus on maaluokitus (yhteisön ja sen jäsenmaiden tavarakauppaa kolmansien maiden kanssa koskevista tilastoista 22 päivänä toukokuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1172/95 (1) 9 artiklan mukaisesti laadittu maiden ja alueiden luokitus yhteisön ulkomaankauppatilastoja ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastoja varten), joka on voimassa sinä vuonna, johon tiedot viittaavat.
Koodissa on neljä merkkiä: kunkin maan ISO alpha 2 -standardikoodi edellä mainitun luokituksen mukaisesti ja sen jälkeen kaksi nollaa (esim. Kreikan koodi GR00), paitsi jos maa on jaettu useisiin rannikkoalueisiin, jolloin neljäs numero on muu kuin nolla (1–7), kuten seuraavasta ilmenee:
Koodi |
Rannikkoalueet |
FR01 |
Ranska: Atlantin ja Pohjanmeren rannikko |
FR02 |
Ranska: Välimeren rannikko |
FR03 |
Ranskan merentakaiset departementit: Ranskan Guayana |
FR04 |
Ranskan merentakaiset departementit: Martinique ja Guadeloupe |
FR05 |
Ranskan merentakaiset departementit: Réunion |
DE01 |
Saksa: Pohjanmeren rannikko |
DE02 |
Saksa: Itämeren rannikko |
DE03 |
Saksa: Sisävedet |
GB01 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
GB02 |
Mansaari |
GB03 |
Kanaalisaaret |
ES01 |
Espanja: Atlantin rannikko (pohjoinen) |
ES02 |
Espanja: Välimeren ja Atlantin rannikko (etelä), mukaan lukien Baleaarit ja Kanariansaaret |
SE01 |
Ruotsi: Itämeren rannikko |
SE02 |
Ruotsi: Pohjanmeren rannikko |
TR01 |
Turkki: Mustanmeren rannikko |
TR02 |
Turkki: Välimeren rannikko |
RU01 |
Venäjä: Mustanmeren rannikko |
RU02 |
Venäjä: Itämeren rannikko |
RU03 |
Venäjä: Aasian puoleinen rannikko |
MA01 |
Marokko: Välimeren rannikko |
MA02 |
Marokko: Länsi-Afrikan rannikko |
EG01 |
Egypti: Välimeren rannikko |
EG02 |
Egypti: Punaisenmeren rannikko |
IL01 |
Israel: Välimeren rannikko |
IL02 |
Israel: Punaisenmeren rannikko |
SA01 |
Saudi-Arabia: Punaisenmeren rannikko |
SA02 |
Saudi-Arabia: Persianlahden rannikko |
US01 |
Yhdysvallat: pohjoisen Atlantin rannikko |
US02 |
Yhdysvallat: eteläisen Atlantin rannikko |
US03 |
Yhdysvallat: Meksikonlahti |
US04 |
Yhdysvallat: eteläisen Tyynenmeren rannikko |
US05 |
Yhdysvallat: pohjoisen Tyynenmeren rannikko |
US06 |
Yhdysvallat: Suuret järvet |
US07 |
Puerto Rico |
CA01 |
Kanada: Atlantin rannikko |
CA02 |
Kanada: Suuret järvet ja Saint Lawrencen yläjuoksu |
CA03 |
Kanada: länsirannikko |
CO01 |
Kolumbia: pohjoisrannikko |
CO02 |
Kolumbia: länsirannikko |
|
Sekä lisäkoodit |
ZZ01 |
Off shore -laitteistot |
ZZ02 |
Aggregaatit ja muualla määrittelemättömät alueet |
LIITE V
ALUKSEN REKISTERÖITY KANSALLISUUS
Käytettävä luokitus on maaluokitus (asetuksen (EY) N:o 1172/95 9 artiklan mukaisesti laadittu maiden ja alueiden luokitus yhteisön ulkomaankauppatilastoja ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastoja varten), joka on voimassa sinä vuonna, johon tiedot viittaavat.
Koodissa on neljä merkkiä: kunkin maan ISO alpha 2 -standardikoodi edellä mainitun luokituksen mukaisesti ja sen jälkeen kaksi nollaa (esim. Kreikan koodi GR00), paitsi jos maa on jaettu useisiin rannikkoalueisiin, jolloin neljäs numero on muu kuin nolla (1–7), kuten seuraavasta ilmenee:
FR01 |
Ranska |
FR02 |
Antarktiksen ranskalainen alue (mukaan lukien Kerguelen saaret) |
IT01 |
Italia — ensimmäinen rekisteri |
IT02 |
Italia — kansainvälinen rekisteri |
GB01 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
GB02 |
Mansaari |
GB03 |
Kanaalisaaret |
GB04 |
Gibraltar |
DK01 |
Tanska |
DK02 |
Tanska (DIS) |
PT01 |
Portugali |
PT02 |
Portugali (MAR) |
ES01 |
Espanja |
ES02 |
Espanja (Rebeca) |
NO01 |
Norja |
NO02 |
Norja (NIS) |
US01 |
Amerikan yhdysvallat |
US02 |
Puerto Rico |
LIITE VI
ALUSTYYPPINIMIKKEISTÖ (ICST-COM)
|
Tyyppi |
Jokaisessa alustyypissä mukana olevat luokat |
10 |
Nestemäinen irtolasti |
Öljysäiliöalus Kemikaalisäiliöalus Nesteytettyä kaasua kuljettava säiliöalus Säiliöproomu Muu säiliöalus |
20 |
Kuiva irtolasti |
Irtolasti-/öljynkuljetusalus Irtolastialus |
31 |
Kontti |
Konttialus |
32 |
Erikoisalukset |
Proomuemälaiva Kemikaalikuljetusalus Säteilytettyä polttoainetta kuljettava alus Karjankuljetusalus Ajoneuvojenkuljetusalus Muu erikoisalus |
33 |
Kappaletavara, erikoistumattomat |
Kylmäkuljetusalus Ro-ro-matkustaja-alus Ro-ro-konttialus Muu ro-ro-alus Kappaletavara-/matkustaja-alus Kappaletavara-/konttialus Yksikansinen alus Monikansinen alus |
34 |
Kuivalastiproomu |
Kansiproomu Pohjaluukkuproomu Proomuemälaivaan uitettava proomu Avoin kuivalastiproomu Katettu kuivalastiproomu Muu kuivalastiproomu |
35 |
Matkustaja |
Matkustaja (risteilymatkustajia lukuun ottamatta) |
36 |
Risteilymatkustaja |
Ainoastaan ristelyalukset |
41 |
Kalastus |
Kalanpyyntialus (1) Kalankäsittelyalus (1) |
42 |
Offshore-toiminta |
Porausalus ja tutkimusalus (1) Offshore-tukialus (1) |
43 |
Hinaajat |
Hinaajat (1) Työntöalukset (1) |
49 |
Muut |
Ruoppaajat (1) Merentutkimus-/merenmittausalukset (1) Muut alukset (1) |
XX |
Tuntematon |
Tuntematon alustyyppi |
(1) Eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.
LIITE VII
ALUSTEN KOKOLUOKAT
kantavuutena (DWT) tai bruttovetoisuutena (GT)
Tämä luokitus koskee ainoastaan aluksia, joiden bruttovetoisuus on 100 tai enemmän.
Ryhmä |
Alaraja |
Yläraja |
||
DWT |
GT |
DWT |
GT |
|
01 |
— |
100 |
499 tai alle |
499 tai alle |
02 |
500 |
500 |
999 |
999 |
03 |
1 000 |
1 000 |
1 999 |
1 999 |
04 |
2 000 |
2 000 |
2 999 |
2 999 |
05 |
3 000 |
3 000 |
3 999 |
3 999 |
06 |
4 000 |
4 000 |
4 999 |
4 999 |
07 |
5 000 |
5 000 |
5 999 |
5 999 |
08 |
6 000 |
6 000 |
6 999 |
6 999 |
09 |
7 000 |
7 000 |
7 999 |
7 999 |
10 |
8 000 |
8 000 |
8 999 |
8 999 |
11 |
9 000 |
9 000 |
9 999 |
9 999 |
12 |
10 000 |
10 000 |
19 999 |
19 999 |
13 |
20 000 |
20 000 |
29 999 |
29 999 |
14 |
30 000 |
30 000 |
39 999 |
39 999 |
15 |
40 000 |
40 000 |
49 999 |
49 999 |
16 |
50 000 |
50 000 |
79 999 |
79 999 |
17 |
80 000 |
80 000 |
99 999 |
99 999 |
18 |
100 000 |
100 000 |
149 999 |
149 999 |
19 |
150 000 |
150 000 |
199 999 |
199 999 |
20 |
200 000 |
200 000 |
249 999 |
249 999 |
21 |
250 000 |
250 000 |
299 999 |
299 999 |
22 |
300 000 tai yli |
300 000 tai yli |
— |
— |
Huom. Jos alukset, jotka ovat bruttovetoisuudeltaan pienemmät kuin 100, luetaan mukaan tämän direktiivin soveltamisalaan, ne luokitellaan ryhmäkoodiin ”99”. |
LIITE VIII
TILASTOTIEDOSTOJEN RAKENNE
Tässä liitteessä määritetyillä tiedostoilla rajataan yhteisön vaatimien merikuljetusta koskevien tilastojen ajanjaksot. Kussakin tiedostossa määritellään rajattu joukko muuttujia ristiintaulukoituina eri luokitusten mukaisesti yhteenlaskettuina eri muuttujien arvojen mukaan, siten kuin korkealaatuisilta tilastoilta vaaditaan.
Neuvosto vahvistaa komission ehdotuksesta tiedoston B 1 keruun edellytykset sellaisen pilottitutkimuksen tulosten perusteella, joka tehdään direktiivin 95/64/EY 10 artiklassa säädettynä kolmen vuoden siirtymäaikana ja joka koskee toteutettavuusmahdollisuutta sekä tietojen keräämisestä jäsenvaltioille ja vastaajille aiheutuvia kustannuksia.
YHDISTETYT JA YKSITYISKOHTAISET TILASTOT
— |
Tavaroiden ja matkustajien osalta valituista satamista toimitettavat tiedostot ovat A1, A2, B1, C1, D1, E1 F1 ja/tai F2. |
— |
Tavaroiden mutta ei matkustajien osalta valituista satamista toimitettavat tiedostot ovat A1, A2, A3, B1, C1, E1, F1 ja/tai F2. |
— |
Matkustajien mutta ei tavaroiden osalta valituista satamista toimitettavat tiedostot ovat A3, D1, F1 ja/tai F2. |
— |
Valituista satamista sekä tavaroiden että matkustajien osalta valitsematta jääneistä satamista toimitettava tiedosto on A3. |
Tiedosto A1 |
: |
Merikuljetukset Euroopan suurimmissa satamissa sataman, lastityypin ja yhteyden mukaan |
Jakso |
: |
Neljännesvuosi |
|
Muuttujat |
Koodin taso |
Luokitus |
Ulottuvuudet |
Tiedosto |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
A1 |
Viitevuosi |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
(esim. 1997) |
|
Tilastoneljännesvuosi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
(1, 2, 3, 4) |
|
Tiedot antava satama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelosta valitut ETA-satamat |
|
Suunta |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Saapuvat, lähtevät (1, 2) |
|
Lastaus-/purkusatama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelossa olevat ETAsatamat |
|
Yhteys |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
Rannikkoalueet, liite IV |
|
Lastityyppi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Lastityyppi, liite II |
|
Tiedot: Tavaroiden bruttopaino tonneina. |
Tiedosto A2 |
: |
Merikuljetukset muuten kuin konteissa tai liikkuvissa yksiköissä Euroopan suurimmissa satamissa sataman, lastityypin ja yhteyden mukaan |
Jakso |
: |
Neljännesvuosi |
|
Muuttujat |
Koodin taso |
Luokitus |
Ulottuvuudet |
Tiedosto |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
A2 |
Viitevuosi |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
(esim. 1997) |
|
Tilastoneljännesvuosi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
(1, 2, 3, 4) |
|
Tiedot antava satama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelosta valitut ETAsatamat |
|
Suunta |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Saapuvat, lähtevät (1, 2) |
|
Lastaus-/purkusatama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelossa olevat ETAsatamat |
|
Yhteys |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
Rannikkoalueet, liite IV |
|
Lastityyppi |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
Lastityyppi (muut paitsi kontit ja ro-ro), liite II (alaluokat 1X, 11, 12, 13, 19, 2X, 21, 22, 23, 29, 9X, 91, 92 ja 99) |
|
Tiedot: Tavaroiden bruttopaino tonneina. |
Tiedosto A3 |
: |
Tiedot, joita pyydetään sekä valituista satamista että satamista, joista ei pyydetä yksityiskohtaisia tilastoja (ks. 4 artiklan 3 kohta) |
Jakso |
: |
Vuosittainen |
|
Muuttujat |
Koodin taso |
Luokitus |
||
Ulottuvuudet |
Tiedosto |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
A3 |
||
Viitevuosi |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
(esim. 1997) |
|||
Tilastoneljännesvuosi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
(0) |
|||
Tiedot antava satama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Kaikki satamaluettelossa olevat satamat |
|||
Suunta |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Saapuvat, lähtevät (1, 2) |
|||
|
Tiedosto B1 |
: |
Merikuljetukset Euroopan suurimmissa satamissa sataman, lastityypin, tavaran ja yhteyden mukaan |
Jakso |
: |
Vuosittainen |
|
Muuttujat |
Koodin taso |
Luokitus |
Ulottuvuudet |
Tiedosto |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
B1 |
Viitevuosi |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
(esim. 1997) |
|
Tilastoneljännesvuosi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
(0) |
|
Tiedot antava satama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelosta valitut ETA-satamat |
|
Suunta |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Saapuvat, lähtevät (1, 2) |
|
Lastaus-/purkusatama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelossa olevat ETA-satamat |
|
Yhteys |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
Rannikkoalueet, liite IV |
|
Lastityyppi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Lastityyppi, liite II |
|
Tavara |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
Tavaraluokitus, liite III |
|
Tiedot: Tavaroiden bruttopaino tonneina. |
Tiedosto C1 |
: |
Merikuljetukset konteissa tai ro-ro Euroopan suurimmissa satamissa sataman, lastityypin, yhteyden ja lastaustilanteen mukaan |
Jakso |
: |
Neljännesvuosi |
|
Muuttujat |
Koodin taso |
Luokitus |
||
Ulottuvuudet |
Tiedosto |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
C1 |
||
Viitevuosi |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
(esim. 1997) |
|||
Tilastoneljännesvuosi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
(1, 2, 3, 4) |
|||
Tiedot antava satama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelosta valitut ETA-satamat |
|||
Suunta |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Saapuvat, lähtevät (1, 2) |
|||
Lastaus-/purkusatama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelossa olevat ETA-satamat |
|||
Yhteys |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
Rannikkoalueet, liite IV |
|||
Lastityyppi |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
Lastityyppi (ainoastaan kontti ja ro-ro), liite II (alaluokat 3X, 31, 32, 33, 34, 5X, 51, 52, 53, 54, 56, 59, 6X, 61, 62, 63 ja 69) |
|||
|
Tilasto D1 |
: |
Matkustajaliikenne Euroopan suurimmissa satamissa yhteyden ja aluksen rekisteröidyn kansallisuuden mukaan |
Jakso |
: |
Neljännesvuosi |
|
Muuttujat |
Koodin taso |
Luokitus |
Ulottuvuudet |
Tiedosto |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
D1 |
Viitevuosi |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
(esim. 1997) |
|
Tilastoneljännesvuosi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
(1, 2, 3, 4) |
|
Tiedot antava satama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelosta valitut ETA-satamat |
|
Suunta |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Saapuvat, lähtevät (1, 2) |
|
Lastaus-/purkusatama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelossa olevat ETA-satamat |
|
Yhteys |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
Rannikkoalueet, liite IV |
|
Aluksen rekisteröity kansallisuus |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
Aluksen rekisteröity kansallisuus, liite V |
|
Tiedot: Matkustajien lukumäärä lukuun ottamatta risteilyn aloittavien ja päättävien risteilymatkustajien sekä risteilyyn liittyvällä tutustumisretkellä olevien risteilymatkustajien lukumäärää. |
Tilasto E1 |
: |
Merikuljetukset Euroopan suurimmissa satamissa sataman, lastityypin, yhteyden ja aluksen rekisteröidyn kansallisuuden mukaan |
Jakso |
: |
Vuosittainen |
|
Muuttujat |
Koodin taso |
Luokitus |
Ulottuvuudet |
Tiedosto |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
E1 |
Viitevuosi |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
(esim. 1997) |
|
Tilastoneljännesvuosi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
(0) |
|
Tiedot antava satama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelosta valitut ETAsatamat |
|
Suunta |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Saapuvat, lähtevät (1, 2) |
|
Lastaus-/purkusatama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelossa olevat ETAsatamat |
|
Yhteys |
Four-character alphanumeric |
Rannikkoalueet, liite IV |
|
Lastityyppi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Lastityyppi, liite II |
|
Aluksen rekisteröity kansallisuus |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
Aluksen rekisteröity kansallisuus, liite V |
|
Tiedot: Tavaroiden bruttopaino tonneina. |
Tiedosto F1 |
: |
Satamaliikenne Euroopan suurimmissa satamissa sataman, lastin lastaus- tai purkualuksen tyypin ja koon sekä alukseen nousevien ja siitä poistuvien matkustajien mukaan (risteilyyn liittyvällä tutustumisretkellä olevat risteilymatkustajat mukaan luettuina) |
Jakso |
: |
Neljännesvuosi |
|
Muuttujat |
Koodin taso |
Luokitus |
||
Ulottuvuudet |
Tiedosto |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
F1 |
||
Viitevuosi |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
(esim. 1997) |
|||
Tilastoneljännesvuosi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
(1, 2, 3, 4) |
|||
Tiedot antava satama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelosta valitut ETA-satamat |
|||
Suunta |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Saapuvat, lähtevät (1, 2) |
|||
Alustyyppi |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
Alustyyppi, liite VI |
|||
Aluksen koko, bruttovetoisuus DWT |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
Kantavuus — kokoluokat, liite VII |
|||
|
Tiedosto F2 |
: |
Satamaliikenne Euroopan suurimmissa satamissa sataman, lastin lastaus- tai purkualuksen tyypin ja koon sekä alukseen nousevien ja siitä poistuvien matkustajien mukaan (risteilyyn liittyvällä tutustumisretkellä olevat risteilymatkustajat mukaan luettuina) |
Jakso: |
: |
Neljännesvuosi |
|
Muuttujat |
Koodin taso |
Luokitus |
||
Ulottuvuudet |
Tiedosto |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
F2 |
||
Viitevuosi |
4-merkkinen aakkosnumeerinen |
(esim. 1997) |
|||
Tilastoneljännesvuosi |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
(1, 2, 3, 4) |
|||
Tiedot antava satama |
5-merkkinen aakkosnumeerinen |
Satamaluettelosta valitut ETA-satamat |
|||
Suunta |
1-merkkinen aakkosnumeerinen |
Saapuvat, lähtevät (1, 2) |
|||
Alustyyppi |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
Alustyyppi, liite VI |
|||
Aluksen koko, bruttovetoisuus GT |
2-merkkinen aakkosnumeerinen |
Bruttovetoisuus — kokoluokat, liite VII |
|||
|
LIITE IX
A OSA
Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista
(12 artiklassa tarkoitettu)
Neuvoston direktiivi 95/64/EY |
|
Komission päätös 98/385/EY |
Ainoastaan 3 artikla |
Komission päätös 2000/363/EY |
Ainoastaan 1 artikla |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1882/2003 |
Ainoastaan liitteessä II oleva 20 alakohta |
Komission päätös 2005/366/EY |
Ainoastaan 1 artikla |
Komission asetus (EY) N:o 1304/2007 |
Ainoastaan 1 artikla |
B OSA
Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskeva määräaika
(12 artiklassa tarkoitettu)
Direktiivi |
Määräpäivä, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä |
95/64/EY |
31 päivä joulukuuta 1996 |
LIITE X
VASTAAVUUSTAULUKKO
Direktiivi 95/64/EY |
Tämä direktiivi |
1 artikla |
1 artikla |
2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta |
2 artiklan a kohdan ensimmäinen alakohta |
2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohta |
2 artiklan a kohdan toisen alakohdan i ja ii alakohta |
2 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta |
2 artiklan a kohdan kolmas alakohta |
2 artiklan 2–5 kohta |
2 artiklan b–e kohta |
3 artikla |
3 artikla |
4 artiklan 1 kohta |
4 artiklan 1 kohta |
4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta |
4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta |
4 artiklan 2 kohdan toinen alakohta |
— |
4 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta |
4 artiklan 2 kohdan toinen alakohta |
4 artiklan 3 kohta |
4 artiklan 3 kohta |
5, 6 ja 7 artikla |
5, 6 ja 7 artikla |
8 artiklan 1 kohta |
8 artikla |
8 artiklan 2 kohta |
— |
9 artikla |
9 artikla |
10 artikla |
— |
11 artikla |
— |
12 artikla |
— |
13 artiklan 1 ja 2 kohta |
10 artiklan 1 ja 2 kohta |
— |
10 artiklan 3 kohta |
13 artiklan 3 kohta |
— |
14 artiklan 1 kohta |
— |
14 artiklan 2 kohta |
11 artikla |
— |
12 artikla |
15 artikla |
13 artikla |
16 artikla |
14 artikla |
Liitteet I–VIII |
Liitteet I–VIII |
— |
Liite IX |
— |
Liite X |
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
PÄÄTÖKSET
Komissio
6.6.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 141/48 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 29 päivänä toukokuuta 2009,
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyytämän, Englantia, Skotlantia ja Walesia koskevan poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti
(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 3853)
(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)
(2009/431/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Jos jäsenvaltio aikoo sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainituista määristä poikkeavan lantamäärän käytön hehtaaria kohti vuodessa, kyseinen määrä on asetettava sellaiseksi, ettei se vaaranna kyseisen direktiivin 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, ja määrä on voitava perustella puolueettomin perustein, kyseessä olevassa tapauksessa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla. |
(2) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta pyysi 14 päivänä tammikuuta 2009 komissiolta direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaista poikkeusta Englannin, Skotlannin ja Walesin osalta. |
(3) |
Pyydetyn poikkeuksen mukaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa sallima määrä olisi enintään 250 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa nurmitiloilla. Poikkeuksen soveltamisalaan arvioidaan Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa kuuluvan noin 1 950 tilaa, mikä merkitsee 1,3 prosenttia kaikista tiloista, 1,5 prosenttia käytetystä maatalousmaasta ja 21 prosenttia lypsykarjasta. |
(4) |
Direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö, myös pilaantumisalttiiden vyöhykkeiden nimeämistä ja toimintaohjelmia koskeva lainsäädäntö (Englanti: Regulations 2008 No 2349; Skotlanti: Regulations 2008 No 298 ja Wales: Regulations 2008 No 3143), on annettu ja sitä sovelletaan samanaikaisesti tämän päätöksen kanssa. |
(5) |
Toimintaohjelman soveltamisalaan kuuluvat nimetyt pilaantumisalttiit vyöhykkeet kattavat 68 prosenttia Englannin kokonaisalueesta, 14 prosenttia Skotlannin kokonaisalueesta ja 4 prosenttia Walesin kokonaisalueesta. |
(6) |
Vedenlaadusta toimitettujen tietojen mukaan keskimääräinen nitraattipitoisuus on alle 50 mg/l 83 prosentissa ja alle 25 mg/l 58 prosentissa Englannin pohjavesimuodostumista. Skotlannin ja Walesin osalta keskimääräinen nitraattipitoisuus on alle 50 mg/l yli 90 prosentissa pohjavesimuodostumista ja alle 25 mg/l yli 70 prosentissa pohjavesimuodostumista. Englannin pintavesistöjen osalta on todettu, että keskimääräinen nitraattipitoisuus on alle 25 mg/l yli 50 prosentissa seuranta-asemista ja enintään 9 prosentissa seuranta-asemia keskimääräinen nitraattipitoisuus on yli 50 mg/l. Skotlannissa ja Walesissa keskimääräinen nitraattipitoisuus on alle 25 mg/l yli 90 prosentissa seuranta-asemista. Yhdenkään seuranta-aseman nitraattipitoisuudet eivät ylittäneet 50mg/l. |
(7) |
Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa yleisimmät laiduntavat eläimet ovat lypsykarja, lihakarja ja lampaat. Näiden määrä on kuitenkin vähentynyt vuosina 1995–2007 (nautakarjan määrä on laskenut 13 prosenttia sekä lampaiden ja karitsojen määrä 22 prosenttia). Noin 48 prosenttia karjanlannan kokonaistuotannosta käytetään olkipohjaisista suojista tulevana kiinteänä lantana ja 52 prosenttia lietteenä. |
(8) |
Keinolannoitteiden käyttö on vähentynyt viimeisten 20 vuoden ajan. Typen käyttö on vähentynyt 42 prosenttia ja fosforin käyttö 49 prosenttia. Kemiallisen typen käyttö lypsykarjan laidunmailla on vähentynyt 37 prosenttia vuoden 1999 jälkeen. Kemiallista typpeä käytettiin vuonna 2007 128 kg N/ha. OECD:n kansalliset typpi- ja fosforitaseet osoittavat, että vuosina 1985–2002 typpitase laski 46 kilosta N/ha 22 kiloon N/ha. Fosforitase puolestaan laski 15 kilosta P/ha 12 kiloon P/ha. |
(9) |
Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa 69 prosenttia maatalousmaista on nurmikasvustoa. Tästä 46 prosenttia on laajaa nurmialaa ja 54 prosenttia hoidettua nurmipeltoa. Maatalousmaasta 31 prosenttia on viljelysmaata. |
(10) |
Ilmoitukseen liitetyistä asiakirjoista käy ilmi, että ehdotettu 250 kilogramman määrä nurmitiloilla laiduntavan karjan lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden on puolueettomasti perusteltavissa esimerkiksi suurella nettosademäärällä, pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla hyvätuottoisilla kasvustoilla. |
(11) |
Tutkittuaan pyynnön komissio katsoo, että ehdotettu 250 kilogramman määrä hehtaaria kohden ei estä direktiivin 91/676/EY tavoitteiden saavuttamista, jos eräitä tiukkoja edellytyksiä noudatetaan. |
(12) |
Tätä päätöstä olisi sovellettava yhdessä Englantia, Skotlantia ja Walesia koskevan vuosina 2009–2012 toteutettavan toimintaohjelman kanssa. |
(13) |
Tämä päätös on direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukainen, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Myönnetään tässä päätöksessä säädetyin edellytyksin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyytämä, Englantia, Skotlantia ja Walesia koskeva poikkeus, jonka tarkoituksena on sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainittuja määriä suuremman karjanlannan määrän käyttö.
2 artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan
a) |
’nurmitiloilla’ tiloja, joiden lannanlevitykseen käytettävissä olevasta maatalousmaan pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on nurmea, |
b) |
’laiduntavalla karjalla’ tarkoitetaan nautakarjaa (lukuun ottamatta lihavasikoita), lampaita, peuroja, vuohia ja hevosia, |
c) |
’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmikasvustoa (lyhytikäisen nurmen kesto on yleensä alle neljä vuotta). |
3 artikla
Soveltamisala
Tätä päätöstä sovelletaan nurmitiloihin yksittäistapauksissa ja noudattaen 4, 5 ja 6 artiklassa säädettyjä edellytyksiä.
4 artikla
Vuosittainen lupa ja sitoumus
1. Viljelijöiden, jotka haluavat käyttää poikkeusta hyväkseen, on tehtävä toimivaltaisille viranomaisille hakemus vuosittain.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen hakemuksen yhteydessä viljelijöiden on kirjallisesti sitouduttava täyttämään 5 ja 6 artiklassa säädetyt edellytykset.
3. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikkiin poikkeushakemuksiin sovelletaan hallinnollista valvontaa. Jos valvonnassa ilmenee, että 5 ja 6 artiklan edellytyksiä ei ole täytetty, hakijalle on ilmoitettava tästä. Tällaisessa tapauksessa hakemusta on pidettävä hylättynä.
5 artikla
Lannan ja muiden lannoitteiden käyttö
1. Nurmitiloilla voidaan vuosittain levittää maahan laiduntavan karjan lantaa, eläinten omat jätökset mukaan luettuina, määrä, joka sisältää enintään 250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden, ja lisäksi on noudatettava 2–7 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.
2. Typen kokonaismäärä ei saa ylittää kyseessä olevan kasvuston ennakoitua ravinnetarvetta, maaperästä saatu ravinnemäärä huomioon ottaen.
3. Kullakin tilalla on laadittava lannoitussuunnitelma, jossa esitetään viljelymaan viljelykierto sekä suunniteltu lannan ja typpi- ja fosfaattilannoitteiden käyttö. Lannoitussuunnitelman on oltava tilalla viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä maaliskuuta.
Lannoitussuunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat tiedot:
a) |
karjan lukumäärä, kuvaus säilytys- ja varastointijärjestelmistä, mukaan luettuina käytettävissä olevat lannanvarastointitilat; |
b) |
laskelma tilalla tuotetun lannan sisältämän typen määrästä (josta on vähennetty säilytyksen ja varastoinnin aikainen hävikki) sekä fosforin määrästä; |
c) |
viljelykierto ja kunkin kasvuston pinta-ala, mukaan luettuna luonnoskartta yksittäisten peltojen sijainnista; |
d) |
arvio kasvustojen tarvitseman typen ja fosforin määristä; |
e) |
tilalla käytettävän tai muualle toimitettavan lannan määrä ja laji; |
f) |
maaperän typen ja fosforin määrää koskevien maaperäanalyysien tulokset, jos tällaisia analyysejä on tehty; |
g) |
lannasta peräisin oleva typen ja fosforin määrä kullakin pellolla; |
h) |
typen ja fosforin käyttö kemiallisissa ja muissa lannoitteissa kullakin pellolla. |
Suunnitelmia on tarkistettava viimeistään seitsemän päivän kuluttua viljelykäytäntöjen muuttumisesta sen varmistamiseksi, että suunnitelmat ja tosiasialliset käytännöt vastaavat toisiaan.
4. Kullakin tilalla on pidettävä lannoitekirjanpitoa, joka sisältää typpi- ja fosforikuormitukseen liittyvät tiedot. Tämä kirjanpito on toimitettava kalenterivuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle.
5. Jokaisen poikkeusta hyväkseen käyttävän nurmitilan on hyväksyttävä se, että 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemus, lannoitussuunnitelma sekä lannoitekirjanpito voidaan tarkastaa.
6. Kullakin poikkeusta hyödyntävällä tilalla on oltava maaperän typpi- ja fosforianalyysin tulokset. Näytteet on otettava ja analyysi on tehtävä vähintään neljän vuoden välein kullakin viljelykierron ja maaperän ominaisuuksien suhteen yhtenevällä tilan osalla. Analyyseja on tehtävä vähintään yksi kutakin viiden hehtaarin viljelyalaa kohden.
7. Karjanlantaa ei saa levittää syksyllä ennen nurmen kylvöä.
6 artikla
Maankäyttö
Tiloilla lannanlevitykseen käytettävissä olevasta pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on oltava nurmiviljelmää. Poikkeusta hyväkseen käyttävien viljelijöiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:
a) |
hiekkamailla olevat lyhytikäiset nurmet kynnetään keväällä; |
b) |
kaikilla maaperätyypeillä on välittömästi nurmen kyntämisen jälkeen viljeltävä runsaasti typpeä käyttäviä kasveja; |
c) |
viljelykiertoon ei saa sisältyä ilmakehän typpeä sitovia palko- tai muita kasveja. Tämä ei kuitenkaan koske apilaa nurmessa, jossa apilan osuus on alle 50 prosenttia, eikä muita palkokasveja, joiden aluskasvina käytetään nurmikasveja. |
7 artikla
Muut toimenpiteet
Tämän poikkeuksen soveltaminen ei rajoita muita toimenpiteitä, joita tarvitaan kansanterveyden, eläinten terveyden sekä ympäristön suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön noudattamiseksi
8 artikla
Seuranta
1. Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava kartat, joista käy ilmi nurmitilojen ja karjan sekä kullakin alueella poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvan maatalousmaan prosenttimäärät, sekä ajantasaistettava nämä kartat vuosittain. Kyseiset kartat on toimitettava komissiolle vuosittain tämän päätöksen 10 artiklassa tarkoitetun kertomuksen liitteenä.
2. Toimintaohjelman ja poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvien tilojen seuranta on toteutettava tilan pelloilla ja maatalousalueiden valuma-alueiden seurantakohteissa. Vertailun mahdollistavien valuma-alueiden seurantakohteiden on edustettava erilaisia maaperätyyppejä, voimaperäistämisastetta ja lannoituskäytäntöjä.
3. Tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitettujen tutkimusten ja ravinneanalyysien on tuotettava tietoa poikkeusta hyväkseen käyttävien tilojen paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja -käytännöistä. Tätä tietoa voidaan käyttää mallipohjaisissa laskelmissa, joilla selvitetään nitraatin huuhtoutumista ja fosforin hävikkiä pelloilta, joille levitetään hehtaarille enintään 250 kilogrammaa typpeä sisältävä määrä laiduntavan karjan lantaa vuodessa.
4. Maatalousalueiden valuma-alueiden seurantakohteisiin kuuluvien tilojen matalista pohjavesistä, maavesistä, valumavesistä ja vesivirroista on kerättävä tietoja, joista käy ilmi juuristovyöhykkeestä pohja- ja pintaveteen siirtyvän veden nitraatti- ja fosforipitoisuus.
5. Vedenlaadun seurantaa on lisättävä kaikkein haavoittuvaisimpien vesistöjen lähistöllä sijaitsevilla maatalousalueiden valuma-alueilla
6. Ravinteiden hallinnan parantamiseksi on toteutettava tutkimus, jonka avulla poikkeusjakson loppuun mennessä kerätään yksityiskohtaista tieteellistä tietoa voimaperäisestä nurmiviljelystä. Tutkimuksessa on keskityttävä ravinnehävikkiin, myös nitraatin huuhtoutumiseen, denitrifikaatiohävikkiin ja fosfaattihävikkiin voimaperäisissä maidontuotantojärjestelmissä edustavilla alueilla.
9 artikla
Valvonta
1. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on tehtävä kaikkien poikkeusta hyväkseen käyttävien tilojen osalta hallinnollisia tarkastuksia, joilla valvotaan, että enimmäismäärää, joka on 250 kilogrammaa laiduntavan karjan lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden, ei ylitetä ja että typen käyttöä koskevia lannoituksen enimmäismääriä ja maankäytön edellytyksiä noudatetaan.
2. On laadittava peltotarkastusohjelma, joka perustuu riskianalyysiin, aikaisempien vuosien tarkastusten tuloksiin ja direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädännön noudattamiseksi suoritettujen yleisten pistokokeiden tuloksiin. Peltotarkastuksia on tehtävä vähintään kolmelle prosentille poikkeusta hyväkseen käyttävistä maatiloista, ja tarkastusten on koskettava 5 ja 6 artiklassa vahvistettujen edellytysten noudattamista.
10 artikla
Raportointi
1. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava vuosittain komissiolle seurannan tulokset sekä tiivistetty kertomus vedenlaadun kehityksestä ja arviointimenetelmistä. Kertomuksessa on selvitettävä, miten poikkeusta koskevien edellytysten noudattamista on arvioitu tiloilla suoritettavin tarkastuksin, sekä annettava tietoja hallinnollisissa tarkastuksissa ja peltotarkastuksissa todetuista tiloista, jotka eivät täytä edellytyksiä.
Ensimmäinen kertomus on toimitettava kesäkuuhun 2010 mennessä ja sen jälkeen kertomukset on toimitettava vuosittain kesäkuuhun mennessä.
2. Komissio ottaa näin saadut tulokset huomioon mahdollisen uuden pyynnön yhteydessä.
11 artikla
Soveltaminen
Tätä päätöstä sovelletaan toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevien asetusten yhteydessä Englannissa (Regulations 2008 No 2349), Skotlannissa (Regulations 2008 No 298) ja Walesissa (Regulations 2008 No 3143). Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2012.
12 artikla
Tämä päätös on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2009.
Komission puolesta
Stavros DIMAS
Komission jäsen
(1) EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1.