7.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/1

7.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/3

(1)

Komissio sai 25 päivänä maaliskuuta 2008 valituksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Moldovan tasavallasta, jäljempänä ’Moldova’, ja Turkista peräisin olevien kuumavalssattujen tankojen, säännöttömästi kiepitettyjen, rautaa, seostamatonta terästä tai seosterästä, ei kuitenkaan ruostumatonta terästä, jäljempänä ’valssilanka’, tuontia.

(2)

Valituksen teki perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti EUROFER, jäljempänä ’valituksen tekijä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus valssilangan yhteisön kokonaistuotannosta on yli 25 prosenttia.

(3)

Valituksessa esitetty alustava näyttö tuotteen polkumyynnistä ja tällaisen polkumyynnin aiheuttamasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(4)

Menettely aloitettiin 8 päivänä toukokuuta 2008, jolloin menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2).

(5)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta Kiinassa, Moldovassa ja Turkissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille sekä niille tuojille, kauppiaille, käyttäjille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, Kiinan, Moldovan ja Turkin viranomaisille sekä valituksen tehneille yhteisön tuottajille ja muille yhteisön tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(6)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille kiinalaisille ja moldovalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan ja Moldovan viranomaisille. Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka molemmat muodostuivat toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten ryhmistä, ja yksi moldovalainen vientiä harjoittava tuottaja pyysivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä.

(7)

Koska vientiä harjoittavien tuottajien määrä Kiinassa ja Turkissa sekä tuojien ja tuottajien määrä yhteisössä on ilmeisen suuri, komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että polkumyynnin ja siitä aiheutuneen vahingon määrittämiseksi voidaan soveltaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otantamenetelmää.

(8)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia kiinalaisia ja turkkilaisia vientiä harjoittavia tuottajia, yhteisön tuojia ja yhteisön tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta.

(9)

Koska otantamenettelyyn liittyvään pyyntöön saatiin vain vähän vastauksia, päätettiin ettei otanta ollut tarpeen kiinalaisten ja turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien eikä yhteisön tuottajien ja tuojien kohdalla.

(10)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille Kiinassa ja Turkissa toimiville yrityksille, jotka vastasivat otantakyselyyn, ainoalle vientiä harjoittavalle tuottajalle Moldovassa, kaikille yhteisön tuottajille, käyttäjille ja tuojille, jotka vastasivat otantakyselyyn, sekä kaikille muille, joita asian tiedettiin koskevan. Vastauksia saatiin kahdelta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä Kiinassa, yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta Moldovassa, kuudelta vientiä harjoittavalta tuottajalta Turkissa, 20:ltä yhteisön tuottajalta, yhdeltä tuojalta ja kahdeksalta käyttäjältä yhteisössä.

(11)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(12)

Niille kiinalaisille ja moldovalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Brasiliaa, koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

(13)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2007 ja 31 päivän maaliskuuta 2008 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2004 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(14)

Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sisältyvät Kiinasta, Moldovasta ja Turkista peräisin olevat kuumavalssatut tangot, säännöttömästi kiepitetyt, rautaa, seostamatonta terästä tai seosterästä, ei kuitenkaan ruostumatonta terästä, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’valssilanka’, jotka kuuluvat yleensä CN-koodeihin 7213 10 00, 7213 20 00, 7213 91 10, 7213 91 20, 7213 91 41, 7213 91 49, 7213 91 70, 7213 91 90, 7213 99 10, 7213 99 90, 7227 10 00, 7227 20 00, 7227 90 10, 7227 90 50 ja 7227 90 95. Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen eivät kuulu ruostumatonta terästä olevat valssilangat.

(15)

Valssilangan valmistuksessa valokaariuunissa tai masuunissa valmistetut teräsbillettit viedään valssaamon läpi. Billettien poikkipinta-ala pienenee vähitellen, kun ne viedään valssien läpi, minkä jälkeen ne kiepitetään. Valokaariuuniprosessissa käytetään romurautaa ja valssaamoprosessissa romurautaa ja rautamalmia.

(16)

Valssilankaa käytetään hitsattuihin verkkoihin rakennusteollisuudessa (betonin raudoitukseen käytetyt esi- ja jälkijännitetyt langat ja säikeislangat), ja sillä on monia muitakin käyttötarkoituksia sen jälkeen, kun se on vedetty langaksi, esimerkiksi rengasteollisuudessa (ulkorenkaiden kudosrungot), mutteri- ja pulttiteollisuudessa (kiinnittimet), aitatuotteissa, supermarkettien ostoskärryissä, teräskoordeissa, elektrodeissa, kaapeleissa, sängyn jousissa, ripustusjousissa ja hitsauslangassa.

(17)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamalla ja myymällä valssilangalla, vertailumaana toimineen Brasilian kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä valssilangalla sekä Kiinassa, Moldovassa ja Turkissa tuotetulla ja yhteisöön myydyllä ja Turkin kotimarkkinoilla myydyllä valssilangalla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja pääasiassa sama käyttötarkoitus.

(18)

Sen vuoksi kaikkien edellä mainitun valssilankojen katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(19)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toimitti otantalomakkeen, markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön sekä vastauksen polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen ajoissa muttei vastannut puutteista ilmoittavaan komission kirjeeseen edes muistutuksen jälkeen.

(20)

Yritykselle ilmoitettiin ehdotetusta perusasetuksen 18 artiklan soveltamisesta ja annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia.

(21)

Yritys väitti, että komission antama määräaika oli liian lyhyt, jotta se olisi voinut toimittaa täydelliset tiedot ja toimia yhteistyössä. Kun otetaan huomioon, että yritys ei ilmoittanut komissiolle missään vaiheessa määräaikoihin liittyvistä vaikeuksista, katsottiin, että yritys ei toimittanut ratkaisevia perusteluja tai näyttöä, jotka olisivat kumonneet päätöksen soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa.

(22)

Yritys teki valituksen kuulemismenettelyistä vastaavalle neuvonantajalle. Yrityksen väitteiden ja neuvonantajan huomioiden tarkastelun jälkeen vahvistettiin, että yritys ei ilmoittanut hyvissä ajoin vaikeuksista eikä siis tehnyt tutkimuksessa riittävää yhteistyötä.

(23)

Sen vuoksi katsottiin, että on asianmukaista hylätä yrityksen toimittamat tiedot ja tehdä päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(24)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta ja Moldovasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset.

(25)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(26)

Menettelyn aloittamisen jälkeen kaksi kiinalaista ja yksi moldovalainen vientiä harjoittava tuottaja haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa.

(27)

Perusasetuksen 18 artiklaa oli sovellettava yhteen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan (ks. 19–23 kappale), ja näin ollen sen markkinatalouskohtelua koskeva pyyntö hylättiin.

(28)

Toinen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei pystynyt osoittamaan, että se täytti edellytykset 2 ja 3. Edellytyksen 2 osalta havaittiin, että useat yrityksen kirjanpitotavat eivät olleet kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisia. Ongelmien havaittiin liittyvän järjestelmään, eikä niitä tuotu esiin tilintarkastusraportissa. Edellytyksen 3 osalta havaittiin, että yritys ei ollut maksanut tiettyjen lainojen pääomaa pitkään sen kauden jälkeen, joka mainittiin lainasopimuksessa. Yrityksen havaittiin myös saaneen hyötyä merkittävistä tuloveron alennuksista tutkimusajanjaksolla.

(29)

Tämän johdosta pääteltiin, ettei kyseinen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja osoittanut täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa asetettuja edellytyksiä.

(30)

Markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toimitti vastauksen, jossa se myönsi, että edellytystä 2 ei täytetty, mutta katsoi, että edellytys 3 täyttyi. Yritys väitti erityisesti, että lainan pääoman maksamatta jättämisessä ei ollut kyseessä aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuva vääristymä, vaan se oli merkki yrityksen korkeasta luottoluokituksesta. Tarkan tutkimuksen jälkeen kävi ilmi, että kyseisiä lainoja ei kattanut tutkimusajanjaksolla mikään sopimus, joten yrityksellä ei ollut mitään laillista velvoitetta maksaa korkoa tai pääomaa. Tällaisten lainojen esiintyminen vääristää merkittävästi yrityksen rahoitustilannetta, ja siinä on itse asiassa kyse velkojen poistamisesta. Lisäksi lainan pääoman maksamatta jättäminen ei ole yhdenmukaista markkinatalouden periaatteiden kanssa. Sen vuoksi väite hylättiin.

(31)

Lisäksi väitettiin, että tuloveron alennuksessa ei ollut kyse tuesta eikä sitä sen vuoksi voida pitää aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvana vääristymänä. Väite hylättiin, koska tuloveron alennuksen soveltaminen edellyttää kotimaisten eikä tuotujen laitteiden käyttämistä, minkä vuoksi kyseessä on erityistuki.

(32)

Moldovalainen tuottaja ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä mitään markkinatalouskohtelua koskevia edellytyksiä. Päätöksenteon ja kustannusten (edellytys 1) osalta havaittiin, että yrityksen ylimmällä johdolla oli avainasema Moldovan Transnistrian alueen (Moldovasta yksipuolisesti erottautunut mutta kansainvälisesti tunnustamaton alue, jäljempänä ’Transnistria’) hallinnossa ja että kustannuksissa oli merkittäviä vääristymiä. Edellytyksen 2 osalta havaittiin, että yrityksellä ei ollut yhtä ainoaa selkeää kirjanpitoa, joka tarkastetaan riippumattomasti, ja että kirjapidon tarkkuudessa ja johdonmukaisuudessa oli vakavia puutteita, joten kirjanpito oli epäluotettava. Edellytyksen 3 osalta esiintyi aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia vääristymiä, jotka vaikuttivat kustannuksiin. Merkittävin näistä oli se, että yritys yksityistettiin markkina-arvoa alemmalla hinnalla. Yrityksen havaittiin myös harjoittavan toistuvasti vaihtokauppaa. Edellytyksen 4 (vakaus ja oikeusvarmuus) osalta havaittiin, että yritys ei suurimmaksi osaksi noudata Moldovan lainsäädäntöä. Lisäksi havaittiin, että yritys käyttää muun muassa valuuttaa, jota ei ole kansainvälisesti tunnustettu ja jonka arvo ei määräydy vapaasti markkinoiden perusteella (edellytys 5).

(33)

Tämän johdosta pääteltiin, ettei kyseinen moldovalainen vientiä harjoittava tuottaja osoittanut täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa asetettuja vaatimuksia.

(34)

Moldovalainen vientiä harjoittava tuottaja kiisti päätöksen. Se väitti, että soveltamalla perusasetuksen 2 artiklan 7 kohtaa Moldovaan yhteisö ei noudata WTO-sopimuksen mukaisia sitoumuksiaan Moldovaan nähden.

(35)

Tämän väitteen kohdalla on muistettava, että GATT-sopimuksen VI artiklaa koskevassa huomautuksessa tunnustetaan, että kun kyseessä on tuonti tietyistä maista, joissa saattaa olla vaikeuksia määrittää hintojen verrattavuutta sen vahvistamiseksi, esiintyykö polkumyyntiä, WTO:n jäsenet voivat katsoa, että vertailu kotimarkkinahintoihin tällaisessa maassa ei ehkä aina ole asianmukaista. Moldovan tapauksessa katsotaan, että tällaisia vaikeuksia esiintyy. Näissä olosuhteissa normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Lisäksi on huomattava, että 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa mainitaan nimenomaisesti Moldova sellaisten ei-markkinatalousmaiden luettelossa, joihin tätä säännöstä sovelletaan.

(36)

Yritys väitti lisäksi, että perusasetuksessa annettuja pakollisia määräaikoja ei noudatettu. Se väitti, että markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön hylkääminen olisi kumottava, koska komissio ei tehnyt päätöstä markkinatalouskohtelun myöntämisestä kolmen kuukauden määräajassa, josta säädetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa.

(37)

On totta, että komissio ei tehnyt päätöstä markkinatalouskohtelun myöntämisestä kolmen kuukauden määräajassa tutkimuksen vireillepanosta. Tämä ei kuitenkaan ole syy, jonka perusteella voitaisiin kumota päätös markkinatalouskohtelun myöntämättä jättämisestä. Vaikka perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetään, että markkinatalouskohtelun myöntämistä koskeva päätös on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tutkimuksen vireillepanosta, siinä ei säädetä, että kolmen kuukauden määräajan ylittämisestä olisi erityisiä seurauksia. Siinä ei varsinkaan säädetä, että jos komissio ei tee markkinatalouskohtelun myöntämiseen liittyvää päätöstä kolmen kuukauden määräajassa, i) viejälle myönnettäisiin automaattisesti markkinatalouskohtelu tai ii) toimielimet eivät enää voisi ottaa käyttöön toimenpiteitä kyseistä viejää kohtaan. Näin ollen se, että komissio ei noudattanut kolmen kuukauden määräaikaa, ei tee markkinatalouskohtelua koskevasta kielteisestä päätöksestä lain vastaista.

(38)

Moldovalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti vielä, että sitä on syrjitty verrattuna ukrainalaisiin ja venäläisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin aiemmissa menettelyissä ja että komission arviointi perustuu poliittisiin syihin. Lisäksi se väitti, että päätöksessä on lukuisia virheitä, jotka johtuvat näytön puutteesta tai päätelmien riittämättömistä perusteluista, minkä vuoksi hyvän hallintotavan periaatteita on rikottu. Yritys ei esittänyt tarkempaa näyttöä tällaisesta rikkomisesta.

(39)

Väitteestä, joka koskee Moldovan syrjintää siltä osin, miten markkinatalouskohtelua koskevat arvioinnit tehtiin aiemmissa tapauksissa Ukrainan ja Venäjän osalta, on todettava, että markkinatalouskohtelua koskevat arvioinnit tehdään tapauskohtaisesti. Aiemmissa tapauksissa tehtyjä päätöksiä, jotka koskevat näitä maita, ei voida automaattisesti soveltaa tässä menettelyssä. On myös huomautettava, etteivät Ukraina tai Venäjä kumpikaan sisälly 2 artiklan 7 kohdan luetteloon, jossa on ei-markkinatalousmaita, joten niiden tilanne ei ole verrattavissa Moldovaan. Edellä esitetyn perusteella väite siitä, että Moldovan kohtelu on ollut syrjivää verrattuna toisiin entisiin ei-markkinatalousmaihin, on hylättävä.

(40)

Moldovalainen yritys kiisti komission analyysin siitä, miten yritys täyttää viisi markkinatalouskohtelun edellytystä.

(41)

Edellytyksen 1 osalta yritys väitti, että kyseessä ei ole valtion puuttuminen asiaan, koska menettelyssä viitattaessa valtioon ei voida viitata Transnistriaan, jota ei ole tunnustettu valtioksi. Edellytyksen tarkastelua varten katsotaan kuitenkin, että viittaus valtioon olisi ymmärrettävä viittauksena viranomaisiin, jotka tosiasiallisesti hallitsevat aluetta riippumatta siitä, onko sitä tunnustettu vai ei, ja jotka ovat sellaisessa asemassa, että ne voivat puuttua yrityksen päätöksentekoprosesseihin. Sen vuoksi väite hylättiin.

(42)

Yritys ei myöskään hyväksy edellytyksen 2 arviointia ja väittää, että yrityksellä on vain yksi kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisesti.

(43)

Tutkimuksessa kuitenkin paljastui, että yrityksellä oli yksi kirjapito, joka oli laadittu nk. TMR-kirjanpitostandardien mukaan, joihin ei sisälly luottotappiovarauksia; tätä kirjanpitoa ei ollut tarkastettu. Yrityksellä oli myös toinen kirjanpito, joka oli konsolidoitu muiden etuyhteydessä olevien yritysten kirjanpidon kanssa ja tarkastettu väitteen mukaan kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisesti. Tästä kirjanpidosta tilintarkastajat antoivat ehdollisen lausunnon, jossa suhtauduttiin varauksin yrityksen omaisuuden arvon arviointiin vuosina 2003 ja 2005. Varauksellisuuden tarkkoja syitä ei voitu selventää riittävästi tutkimuksen aikana. Yritys väitti myöhemmin, että tilintarkastajien varaumat eivät olleet merkittäviä, mutta se ei toimittanut näyttöä tästä.

(44)

Tämän vuoksi yrityksen edellytystä 2 koskevat väitteet oli hylättävä.

(45)

Edellytyksen 3 osalta yritys väitti, että yrityksen yksityistämisprosessi ei ollut relevanttia tutkittaessa mahdollisia vääristymiä, jotka johtuvat aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä, koska yritys myytiin tämän jälkeen tavanomaisin markkinaehdoin ja markkina-arvon mukaisesti. Tätä ei kuitenkaan voitu osoittaa, koska MMZ-osakkeita omistavien yritysten jälleenmyyntiin olisi voinut sisältyä muuta omaisuutta eikä näistä liiketoimista toimitettu asiamukaisesti dokumentoitua arviointia.

(46)

Vaihtokauppakäytännöstä yritys totesi lisäksi, että tutkimuksessa siihen liittyvät summat eivät olleet merkityksellisiä edellytyksen kannalta. Tällaisten käytäntöjen mittavuuden ei kuitenkaan katsota olevan hyväksyttävä peruste analyysiä varten, koska kaupan kohteena olevien hyödykkeiden todellisen arvon tietävät vain vaihtokaupassa osallisina olevat tahot. Relevantti väite sen sijaan on, että yrityksen havaittiin hyödyntävän säännöllisesti tällaisia käytäntöjä, jotka ovat tyypillisiä muille kuin markkinatalouksille. Näin ollen yrityksen väite oli hylättävä.

(47)

Etuyhteydessä olevalta yritykseltä otetun lainan takaisinmaksusta moldovalainen yritys ei pystynyt pyynnöistä huolimatta antamaan paikan päällä mitään näyttöä, mutta yritys kuitenkin väitti, että laina oli maksettu kokonaan takaisin. Myöhemmin yritys toimitti kopiot asiakirjoista, joita se väitti näytöksi takaisinmaksusta, muttei antanut mitään selitystä, miksei niitä ollut saatavilla paikan päällä. Tosiasia on, että näyttöä ei ollut saatavilla paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa ja että tällä lailla toimitettuja asiakirjoja ei voida tarkistaa menettelyn tässä vaiheessa. Näin ollen yrityksen väite oli hylättävä.

(48)

Edellytyksestä 4 yritys totesi, että koska yritys oli tilapäisesti rekisteröitynyt Moldovaan ja sen vienti tapahtui Moldovan tullin kautta, tämän pitäisi taata, että se noudatti Moldovan lainsäädäntöä. Lisäksi se väitti, että koska tilit tarkastettiin, sovellettavat lait olivat riittäviä varmistamaan oikeusvarmuuden ja vakauden. On kuitenkin huomattava, etteivät yrityksen tilapäinen rekisteröityminen Moldovaan ja tilintarkastus edellytä Moldovan lainsäädännön noudattamista ja että yrityksen tämänhetkistä omistajuutta ei ole laillisesti tunnustettu Moldovassa. Väitteet oli sen vuoksi hylättävä.

(49)

Edellytyksestä 5 yritys totesi, että Transnistrian ruplat vaihdetaan markkinakurssilla, joka saadaan valuuttojen vapaasta myynnistä ja ostoista. Transnistrian valuuttaa ei kuitenkaan ole tunnustettu eikä sillä käydä kauppaa kansainvälisesti, minkä vuoksi sillä ei voida katsoa olevan markkina-arvoa vaan ainoastaan arvo, jonka niin kutsutut Transnistrian viranomaiset asettavat hallinnollisesti. Sen vuoksi väite hylättiin.

(50)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan säännösten soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut vaatimukset yksilöllisen kohtelun myöntämiseksi.

(51)

Ne kiinalaiset ja moldovalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, jotka eivät täyttäneet markkinatalouskohtelun edellytyksiä (ks. 28–33 kappale), olivat myös kaikki pyytäneet yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, ettei niille myönnetä markkinatalouskohtelua.

(52)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella voitiin todeta, että kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset.

(53)

Ainoan moldovalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta todettiin, että se ei täyttänyt perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja yksilöllisen kohtelun myöntämiseen liittyviä vaatimuksia, koska se ei pystynyt osoittamaan, että vientihinnat, -määrät ja -ehdot määräytyivät ilman valtion puuttumista asiaan, että valuuttakurssien muuntaminen tapahtui markkina-arvolla tai että valtion asioihin puuttuminen ei ollut sellaista, että toimenpiteiden kiertäminen olisi mahdollista, jos yksittäisille viejille vahvistettaisiin eri tullit.

(54)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko kukin vientiä harjoittava tuottaja myynyt tarkasteltavana olevaa tuotetta edustavassa määrin riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia vastaavasta yhteisöön suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärästä.

(55)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoiden kokonaismyynniltään edustavien yritysten kotimarkkinoillaan myymät tuotelajit, jotka ovat samanlaisia kuin yhteisöön vietäväksi myytävät lajit tai suoraan verrattavissa niihin. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen myyntimäärä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia yhteisöön vietäväksi myydyn vastaavan tuotelajin kokonaismäärästä.

(56)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko kunkin tuotelajin, jonka osalta kunkin yrityksen kotimarkkinamyynti kussakin viejämaassa oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä varten määritettiin, kuinka suuri osuus kunkin vietyjä tuotelajeja vastaavan lajin myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille oli kannattavaa tutkimusajanjaksolla.

(57)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kaiken tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(58)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan tuon kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo.

(59)

Kun vientiä harjoittavan tuottajan myymän tietyn tuotelajin kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää normaaliarvon määrittämiseen, oli sovellettava toista menetelmää. Tällöin komissio määritti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(60)

Laskennalliset normaaliarvot määritettiin lisäämällä kohtuullinen osuus myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä kohtuullinen voittomarginaali kunkin viejän vientiin myytyjen tuotelajien tuotantokustannuksiin, jotka oikaistiin tarvittaessa.

(61)

Kaikissa tapauksissa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Tätä varten komissio tutki, olivatko tiedot kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneista myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä sen kotimarkkinoilla saamasta voitosta luotettavia.

(62)

Tutkimuksen kohteena olleiden viiden turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen myynti oli edustavaa. Normaaliarvo määritettiin suureksi osaksi perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti Turkissa olevien riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamien tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

(63)

Kuitenkin niille tuotelajeille, joiden kotimarkkinamyynti oli riittämätöntä tai ei tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskennallisesti. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton laskemisen perustana käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantokappaleen mukaisesti tosiasiallisia tietoja, jotka koskivat tutkittavana olevan vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa ja myyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(64)

Kun kyse on siirtymätalousmaista, on niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti määritettävä normaaliarvo markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella. Kun otetaan huomioon, että yhdellekään kiinalaiselle tai moldovalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua, näiden yritysten normaaliarvo oli määritettävä vertailumaasta saatujen tietojen perusteella.

(65)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ehdotettiin Brasiliaa vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseen Kiinalle ja Moldovalle. Komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään ehdotuksesta näkemyksensä.

(66)

Muissa kolmansissa maissa toimiviin moniin tuottajiin otettiin yhteyttä, mutta yhtä brasilialaista tuottajaa lukuun ottamatta mikään yritys ei halunnut toimia yhteistyössä.

(67)

Useat asianomaiset osapuolet toimittivat kommentteja, joiden mukaan Brasilia ei ole asianmukainen valinta, ja ehdottivat Turkkia vertailumaaksi. Valituksen tekijä toimitti lisäväitteitä Brasilian valinnan tueksi. Komissio tutki ja analysoi nämä väitteet tarkoin.

(68)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että tuotantomenetelmät Moldovassa ja Brasiliassa ovat erilaiset, minkä vuoksi se piti Turkkia sopivampana vertailumaana Moldovalle. Sama osapuoli väitti vielä, että talouskehityksen aste on erilainen Moldovassa ja Brasiliassa. Brasilian tuotantomenetelmien havaittiin kuitenkin olevan pääosin samat tai samankaltaiset kuin Kiinassa. Brasilian ja Moldovan tuotantomenetelmien ero koskee vain alustavaa prosessia, mikä ei johda merkittäviin kustannuseroihin. Talouskehityksen tasoa ei sellaisenaan pidetä perusteena vertailumaan valinnalle.

(69)

Lisäksi väitettiin, että yhteistyössä toiminut brasilialainen tuottaja oli etuyhteydessä valituksen tekijään, minkä vuoksi Brasilian valinta vertailumaaksi olisi epäasianmukaista. Väitettä ei hyväksytty. Jos hinnat ja kustannukset eivät ole vääristyneitä, katsotaan ettei ole mitään syytä olla ottamatta huomioon valituksen tekijään etuyhteydessä olevien, yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamia tietoja määritettäessä normaaliarvoa vertailumaan kotimarkkinamyynnin perusteella.

(70)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että tarkasteltava samankaltainen tuote oli ylihinnoiteltu Brasilian kotimarkkinoilla. Toinen asianomainen osapuoli taas väitti, että kilpailu kotimarkkinoilla oli vääristynyttä, koska kotimaan tuottajat ovat vertikaalisesti integroituneita ja kahdella niistä on yhteensä yli 60 prosentin markkinaosuus.

(71)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Brasilian kotimarkkinahinnat olivat melko korkeat samoin kuin yhteistyössä toimineen brasilialaisen tuottajan saama voittomarginaali. Tämä voi olla osoitus riittämättömästä kilpailusta Brasilian markkinoilla, koska samankaltaisen tuotteen tuottajia on vain kolme ja näistä kahdella on lähes 90 prosentin markkinaosuus, kuten tutkimuksessa vahvistettiin.

(72)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että Turkissa on noin 12 tuottajaa, mikä yhdessä eri lähteistä tapahtuvan tuonnin kanssa takaa kilpailun kotimarkkinoilla.

(73)

Jotta vältettäisiin Brasilian kotimarkkinoiden korkeiden hintojen vaikutus ja kun otetaan huomioon, että viideltä turkkilaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta on saatavilla varmennettuja tietoja, pidettiin asianmukaisempana käyttää vertailumaana Turkkia kuin Brasiliaa.

(74)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että tässä menettelyssä Turkin valintaa vertailumaaksi voidaan pitää asianmukaisempana kuin Brasilian valintaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(75)

Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety yhteisöön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(76)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja harjoitti jonkin verran vientimyyntiä etuyhteydessä olevan yhteisön tuojan välityksellä. Tässä tapauksessa vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle, ja sitä oikaistiin asianmukaisesti kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten sekä kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi. Siinä käytettiin etuyhteydessä olevan tuojan omia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia, ja voittomarginaali määritettiin yhteistyössä toimineilta etuyhteydettömiltä tuojilta saatujen tietojen perusteella.

(77)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(78)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(79)

Kaikille tutkituille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille myönnettiin oikaisut kuljetus-, rahti-, vakuutus-, pankki-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden erojen huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(80)

Ainoan vientiä harjoittavan tuottajan, jolle myönnettiin yksilöllinen kohtelu, polkumyyntimarginaali määritettiin vertaamalla sen noudettuna lähettäjältä -vientihintoja (tuotteen valvontakoodeittain) vertailumaan vastaavaan normaaliarvoon.

(81)

Alhaisen yhteistyössä toimimisen asteen vuoksi kaikkien yhteistyöhön osallistumattomien viejien jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistettiin sen korkeimman polkumyyntimarginaalin tasolle, joka oli vahvistettu yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan viemän edustavan määrän perusteella.

(82)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

(83)

Moldovalaisen tuottajan polkumyyntimarginaali laskettiin käyttäen sen varmennettuja vientihintoja yhdessä vertailumaan kotimarkkinahintojen kanssa. Koska moldovalaisen tuottajan vienti EU:hun tapahtuu etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta, polkumyyntimarginaali laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen laskennallisen vientihinnan perusteella, jolla myynti riippumattomalle asiakkaalle EU:ssa tapahtuu.

(84)

Näin saatu polkumyyntimarginaali on 16,1 prosenttia.

(85)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli korkea eli yhteistyössä toimineen moldovalaisen tuottajan tuonnin osuus oli noin 85 prosenttia kaikesta tuonnista, koko maalle vahvistettiin yksi polkumyyntimarginaali MMZ:n varmennettujen tietojen perusteella eli samalle tasolle kuin yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(86)

Koko Moldovaa koskeva polkumyyntimarginaali oli siis 16,1 prosenttia.

(87)

Polkumyyntimarginaalit määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertailemalla tuotelajikohtaisesti normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja edellä kuvatun mukaisesti määritettyä vientihinnan painotettua keskiarvoa.

(88)

Alustavat polkumyyntimarginaalit ovat seuraavat:

(89)

Yhteisön kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja yhteisön tuottajista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä yhteisön tuottajilta ennen tutkimuksen käynnistämistä ja sen jälkeen kerättyjä tietoja.

(90)

Tällä perusteella yhteisön kokonaistuotannon arvioitiin olevan 24,9 miljoonaa tonnia tutkimusajanjaksolla. Tähän sisältyy kaikkien niiden yhteisön tuottajien tuotanto, jotka ilmoittautuivat, ja niiden tuottajien arvioitu tuotanto, jotka eivät ilmoittautuneet menettelyssä, jäljempänä ’tuottajat, jotka eivät ilmoittautuneet’. Näiden tuottajien osuus on noin 30 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta. Yksikään tiedossa olleista yhteisön tuottajista ei suhtautunut neutraalisti tutkimuksen vireillepanoon tai vastustanut sitä.

(91)

Komissio lähetti kyselylomakkeen tuottajille, jotka eivät ilmoittautuneet, saadakseen tarkempia tietoja etenkin niiden myyntimääristä ja -hinnoista. Näiltä tuottajilta ei kuitenkaan saatu vastauksia. Muiden tietojen puutteessa yhteisön tuotannon ja kulutuksen määrittämiseksi käytettiin valituksessa esitettyjä tietoja tuottajista, jotka eivät ilmoittautuneet.

(92)

Valitusta tukevien yhteisön tuottajien tuotantomäärä oli 11,1 miljoonaa tonnia tutkimusajanjaksolla, mikä edustaa noin 45:tä prosenttia yhteisön arvioidusta kokonaistuotannosta; niiden tuottajien, jotka tukivat valitusta mutteivät halunneet toimia yhteistyössä, tuotannon osuus oli noin 25 prosenttia.

(93)

Kuten 92 kappaleessa mainittiin, tutkimuksessa kävi ilmi, että valitusta tukeneiden ja tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien osuus yhteisön kokonaistuotannosta oli noin 45 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi nämä tuottajat muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(94)

Valitusta tukeneiden ja yhteistyössä toimineiden tuottajien suuren määrän vuoksi tutkimuksessa päätettiin soveltaa otantaa. Tiedossa olleille yhteisön tuottajille lähetettiin otantakyselylomakkeet, joihin saatiin 20 vastausta. Koska näiden 20:n yhteistyössä toimineen tuottajan joukossa oli neljä yritysryhmää ja kaksi riippumatonta tuottajaa, otantaa päätettiin olla soveltamatta.

(95)

Koska kahteen neljästä yritysryhmästä sisältyi suuri määrä etuyhteydessä olevia yrityksiä, tuotantomäärän ja maantieteellisen levinneisyyden perusteella valittujen 11 yksittäisen yrityksen toimittamat tiedot päätettiin tarkistaa paikan päällä alustavassa vaiheessa. Muiden yritysten osalta analysoitiin niiden kyselylomakkeissa toimittamat tiedot.

(96)

Yhteisön kulutus määritettiin Eurostatin tietojen perusteella saadun kokonaistuonnin sekä yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien yhteisön markkinoille suuntautuvan kokonaismyynnin perusteella; tähän sisältyi myös arvioitu myynti niiden tuottajien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet.

(97)

Kuten 91 kappaleessa todettiin, niihin tuottajiin, jotka eivät ilmoittautuneet, otettiin yhteyttä, ja niitä pyydettiin toimittamaan tietoja erityisesti valssilangan tuotannosta ja myynnistä tarkastelujaksolla. Koska ne eivät kuitenkaan olleet yhteistyöhalukkaita eikä muitakaan tietoja niiden myynnistä yhteisön markkinoilla ollut saatavilla, päätettiin käyttää valituksessa toimitettuja tietoja.

Taulukko 1

(98)

Yhteisön kokonaiskulutus kasvoi 6 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kasvu alkoi vuonna 2006 sen jälkeen, kun se oli tilapäisesti pienentynyt 5 prosenttia vuonna 2005. Tämän jälkeen kulutus elpyi ja kasvoi vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen tutkimusajanjaksolla tapahtui hienoista pienenemistä. Kulutuksen väheneminen vuonna 2005 oli seurausta pienentyneestä kysynnästä rakennusteollisuudessa.

(99)

Jotta voitiin arvioida tutkimuksen kohteena olevista maista tuleva kumuloitu tuonti, kunkin maan tilannetta tarkasteltiin perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitettyjen edellytysten perusteella.

(100)

Kiinasta ja Moldovasta tulevasta tuonnista havaittiin, että tuontimäärä ylitti perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa säädetyn vähimmäistason eikä näistä maista peräisin olevan tuonnin määrä ollut vähäinen. Lisäksi näiden kahden maan tuontimäärä noudatteli samanlaista suuntausta tarkastelujaksolla: se oli huipussaan vuonna 2007 ja aleni hiukan sen jälkeen. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että kilpailuolosuhteet toimijoiden välillä olivat samanlaiset etenkin tutkimusajanjakson aikana. Näistä kahdesta maasta peräisin olevan tuonnin havaittiin alittavan yhteisön tuotannonalan hinnat. Näin ollen katsottiin, että kumuloinnin edellytykset täyttyvät.

(101)

Tutkimuksen mukaan Turkista tulevan tuonnin osalta yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat vastasivat tarkasteltavana olevan tuotteen lähes kaikesta tuonnista kyseisestä maasta yhteisöön tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi tuonnin analysointi perustui yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamiin tietoihin. Tällä perusteella katsottiin, että – samoin kuin Kiinasta ja Moldovasta tulevan tuonnin osalta – Turkista peräisin oleva tuontimäärä ylitti perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa säädetyn vähimmäistason eikä tuonnin määrä ollut mitätön. Toisin kuin näiden kahden muun maan tapauksessa Turkin osalta havaittiin kuitenkin, että toimijoiden väliset kilpailuolot eivät olleet samanlaiset, etenkään hintakäyttäytymisen osalta. Nämä viejät eivät alittaneet yhteisön tuotannonalan hintoja eivätkä myyneet tuotteitaan yhteisön markkinoilla alle yhteisön tuotannonalalle määritetyn vahinkoa aiheuttamattoman hintatason tutkimusajanjaksolla. Näin ollen katsottiin, että kumuloinnin edellytykset Turkista tapahtuvan tuonnin osalta verrattuna Kiinasta ja Moldovasta tapahtuvaan tuontiin eivät täyttyneet.

(102)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Turkista tulevaa tuontia ei pitäisi kumuloida Kiinasta ja Moldovasta tulevan tuonnin kanssa.

(103)

Tuonti Kiinasta ja Moldovasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’ kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

(104)

Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi merkittävästi vuoden 2004 tasolta noin 0,3 tonnista 1,4 tonniin vuonna 2007 eli lähes viisinkertaistui. Tuonti oli huipussaan vuonna 2007, minkä jälkeen se väheni hieman yhteisön kulutuksen kehitystä noudatellen.

(105)

Vaikka asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräiset hinnat kohosivat 12 prosenttia tarkastelujaksolla, niiden havaittiin silti alittavan yhteisön tuotannonalan hinnat, etenkin tutkimusajanjaksolla. Tämän johdosta niiden markkinaosuus kasvoi merkittävästi vuoden 2004 tasolta 1,4 prosentista 6,3 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

(106)

Hinnan alittavuuden tutkimista varten verrattiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotelajien painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, vastaaviin asianomaisista maista tulevan tuonnin ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitettuihin painotettuihin keskimääräisiin vientihintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(107)

Kiinalaisten viejien yhteistyössä toimimisen aste oli erittäin alhainen. Tutkimuksessa teki yhteistyötä ainoastaan yksi tuottaja, jonka osuus Kiinasta yhteisöön suuntautuvan kokonaisviennin määrästä oli 5 prosenttia. Toisiinsa verrattavissa olevien tuotelajien perusteella tuottajan keskimääräiseksi hintojen alittavuuden marginaaliksi todettiin 4,5 prosenttia.

(108)

Kaikkien muiden kiinalaisten tuottajien osalta hintojen alittavuus määritettiin Eurostatin ilmoittamien keskimääräisten vientihintojen ja yhteisön tuotannonalan keskimääräisten hintojen perusteella. Tällä tavoin hintojen alittavuuden keskimääräiseksi marginaaliksi saatiin 7,6 prosenttia.

(109)

Ainoan moldovalaisen tuottajan, MMZ:n, osuus kaikesta Moldovasta yhteisöön suuntautuvasta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli 85 prosenttia. Sen vuoksi Moldovan hintojen alittavuuden marginaali määritettiin vertaamalla yhteistyössä toimineen tuottajan keskimääräisiä vientihintoja yhteisön tuotannonalan keskimääräisiin myyntihintoihin toisiinsa verrattavissa olevien tuotelajien osalta. Tällä tavoin hintojen alittavuuden keskimääräiseksi marginaaliksi saatiin 0,1 prosenttia.

(110)

Edellä esitettyjä havaintoja olisi tarkasteltava ottaen huomioon, että tarkasteltavana oleva tuote on perushyödyke, jonka markkinat ovat avoimet ja sellaiset, joilla kaikki toimijat tietävät ilmoitetut hinnat. Lisäksi raaka-aineen hinnat kohosivat yhteisön markkinoilla, mikä johti myyntihintojen lisäpaineisiin, etenkin tutkimusajanjaksolla.

(111)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit arvioitaessa yhteisön tuotannonalan tilannetta vuodesta 2004 tutkimusajanjakson päättymiseen.

(112)

Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, yhteisön tuotannonalan tuotanto laski 3 prosenttia tarkastelujaksolla, vaikka yhteisön kulutus kasvoi samalla kaudella. Vuosien 2004 ja 2005 välillä havaittu 9 prosentin tuotannon väheneminen elpyi seuraavana vuonna yhteisön kulutuksessa tapahtuneen yli 9 prosentin kasvun mukaisesti.

(113)

Yhteisön tuotannonala lisäsi tuotantokapasiteettiaan noin 15 miljoonaan tonniin tutkimusajanjaksolla yhteisön markkinoiden positiivisten odotusten mukaisesti. Hiipuvan myynnin ja vähenevien tuotantomäärien vuoksi kapasiteetin käyttöaste kuitenkin laski vuoden 2004 tasolta 81 prosentista 74 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

(114)

Kuten 94 kappaleessa todettiin, yhteisön tuotannonalan muodostavat muun muassa neljä yritysryhmää, joihin kuuluu useita etuyhteydessä olevia yrityksiä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että etuyhteydessä olevien yritysten välillä oli tarkasteltavana olevan tuotteen siirtoja. Seuraavassa taulukossa huomioon otetut myyntimäärät liittyvät määrään, joka myytiin ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle yhteisön markkinoilla.

Taulukko 4

(115)

Vaikka yhteisön kulutus kasvoi 6 prosenttia tarkastelujaksolla, tarkasteltavana olevan tuotteen määrät, jotka yhteisön tuotannonala myi riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla, pysyivät ennallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt hyötymään kasvaneesta kulutuksesta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvan kilpailun vuoksi. Niinpä yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 6 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä.

(116)

Markkinaosuus pieneni siitä huolimatta, että yhteisön tuotannonala pyrki siirtämään tuotantoaan ylempien markkinasegmenttien tuotteisiin, kuten 117 kappaleessa selitetään.

(117)

Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (noudettuna lähettäjältä -tasolla) etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla kohosi 14 prosenttia tarkastelujaksolla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että myyntihintojen kohoaminen oli osittain seurausta siirtymisestä ylempien markkinasegmenttien tuotteiden tuotantoon, joiden osalta polkumyynnillä tapahtunutta tuontia ei esiintynyt, mutta siihen vaikuttivat myös kohonneet tuotantokustannukset. On kuitenkin huomattava, että vakiotuotteiden osuus yhteisön tuotannonalan myynnistä tutkimusajanjaksolla oli noin 80 prosenttia, eli ne olivat edelleen tuotannonalan perustuotteita.

Taulukko 5

(118)

Yhteisön tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset kohosivat 25 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä valssilangan pääraaka-aineen, romuraudan, hinnannousun vuoksi. Romuraudan hinta nousi 34 prosenttia samalla kaudella, joten edellä olevassa taulukossa osoitettu hinnannousu kattoi vain osan raaka-aineen hinnannoususta.

(119)

Varastojen osuus tuotantomäärästä tutkimusajanjaksolla oli noin 5 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan varastot vähenivät 10 prosenttia tarkastelujaksolla, etenkin vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. Varastojen pienentäminen saattaa kuitenkin olla osoitus toiminnan supistamista koskevista suunnitelmista. On huomattava, että yhteisön tuotannonalan tuotannosta noin 20 prosenttia on suunnattu omaan käyttöön jatkojalostustuotteiden tuotantoon. Oman käytön osuus on pysynyt vakaana koko tarkastelujakson ajan.

Taulukko 6

(120)

Kuten yleensäkin metalliteollisuudessa, työntekijöiden lukumäärää ei ole helppo vähentää niin, ettei se haittaisi tuotantoa. Näin ollen työllisyys pysytteli melko vakaalla tasolla ja nousi hieman tutkimusajanjaksolla.

(121)

Työvoimakustannusten kohoamisesta huolimatta tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonala pyrki järkeistämään tuotantoaan ja pienentämään tuotantokustannuksiaan pystyäkseen ottamaan vastaan raaka-aineen merkittävän hinnannousun (ks. 118 kappale). Tämän tuloksena keskimääräisten tuotantokustannusten nousu oli huomattavasti vähäisempi kuin romuraudan hintojen nousu.

(122)

Vaikka yhteisön kulutus kasvoi tarkastelujaksolla, yhteisön tuotannonala ei pystynyt lisäämään tuottavuuttaan, kuten olisi voinut odottaa. Tuottavuus laskikin samalla tavoin kuin tuotantomäärä (ks. taulukko 3).

(123)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 14,2 prosentin voitosta 6,7 prosenttiin. Kannattavuuden jyrkkä lasku vuonna 2005 saattaa liittyä sektorin yleiseen taantumaan ja tapahtui samaan aikaan kuin kulutuksen lasku. Vuonna 2006 yhteisön tuotannonalan kannattavuus elpyi hieman mutta alkoi jälleen heiketä vuonna 2007 ja jatkoi heikkenemistä tutkimusajanjaksolla.

(124)

Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat kohosivat tarkastelujaksolla. Halvan polkumyyntituonnin vuoksi yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan ollut sellaisessa tilanteessa, että se olisi voinut siirtää kohonneet raaka-ainekustannukset asiakkaidensa maksettavaksi ja saada hyötyä noina vuosina tapahtuneesta markkinoiden kasvusta.

(125)

Kassavirta, joka osoittaa tuotannonalan kykyä rahoittaa itse toimintaansa, kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin kannattavuus. Vaikka kassavirta pysytteli positiivisena tarkastelujaksolla, se oli erittäin alhaisella tasolla verrattuna erityisesti vuoteen 2004. Sama koskee investointien tuottoa, joka osoitti samanlaista negatiivista kehitystä tarkastelujaksolla.

(126)

Heikkenevästä taloudellisesta tilanteestaan huolimatta yhteisön tuotannonala jatkoi investointejaan tarkastelujaksolla. Tämä osoittaa, että tuotannonala ei ollut valmis luopumaan tuotannosta vaan piti alaa elinkelpoisena. Investointien taso puolestaan osoittaa, että alalla pystyttiin hankkimaan tarvittava pääoma. Pääomanhankintakyky kuitenkin rajoittui, kun kassavirta heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla.

(127)

Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä yhteisön markkinoilla ei kasvanut vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä, minkä vuoksi yhteisön tuotannonala ei pystynyt hyötymään yhteisön kulutuksen 6 prosentin kasvusta vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämän vuoksi sen markkinaosuus pieneni 2 prosenttiyksikköä samalla kaudella.

(128)

Kiinan, Moldovan ja Turkin polkumyyntimarginaalit esitetään edellä polkumyyntiä koskevassa osassa, ja ne ovat selvästi yli vähimmäistason. Kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta ei voida pitää vähäisenä.

(129)

Tiettyjen vahinkoindikaattorien, kuten myyntihintojen (+ 14 %), tuotantokapasiteetin (+ 6 %) ja investointien (+ 35 %), suuntaus oli positiivinen tarkastelujaksolla.

(130)

Jotkin vahinkoindikaattorit, kuten tuotanto (– 3 %), kapasiteetin käyttöaste (– 9 %), markkinaosuus (– 6 %) ja tuottavuus (– 5 %) kuitenkin heikkenivät, eikä myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla kasvanut, vaikka kulutus kasvoi tarkastelujaksolla. Vakavia vaikutuksia kohdistui myös yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyviin vahinkoindikaattoreihin, kuten kassavirtaan (– 47 %), investointien tuottoon (– 32 %) ja kannattavuuteen (– 7,5 prosenttiyksikköä). Näiden vuoksi yhteisön tuotannonalan kyky hankkia pääomaa vaarantui.

(131)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yhteisön tuotannonalan tuotantokustannukset kohosivat merkittävästi tarkastelujaksolla pääasiassa romuraudan – valssilangan tärkeimmän raaka-aineen – jyrkän hinnannousun (+ 34 %) vuoksi. Kiinalaisten ja moldovalaisten viejien tutkimusajanjaksolla harjoittaman alihinnoittelun vuoksi yhteisön tuotannonala ei pystynyt kuitenkaan nostamaan myyntihintojaan kohonneita raaka-ainekustannuksia vastaavasti.

(132)

Edellä esitetyn perusteella yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi, vaikka se saikin säilytettyä kannattavuutensa tutkimusajanjaksolla keskittymällä ylempiin markkinasegmentteihin, joissa hinnat ovat korkeammat. Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(133)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti on tarkasteltu, onko Kiinasta ja Moldovasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(134)

Tutkimuksen mukaan polkumyynnillä Kiinasta ja Moldovasta tapahtunut tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla merkittävästi, lähes viisinkertaisesti: kasvua oli vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 1,1 miljoonaa tonnia. Kasvu oli erityisen voimakasta vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osuus yhteisön markkinoilla kasvoi vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 1,4 prosentista 6,3 prosenttiin. Käytännössä tämä vastaa yhteisön kulutuksen kokonaiskasvua, joka tapahtui tarkastelujaksolla.

(135)

Samalla kaudella yhteisön tuotannonalan markkinaosuus putosi 35,3 prosentista 33,3 prosenttiin eli 2 prosenttiyksikköä, vaikka sen myyntimäärä yhteisön markkinoilla pysyi ennallaan.

(136)

Siitä huolimatta, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat kohosivat tarkastelujaksolla 12 prosenttia raaka-ainehintojen kohoamisen mukaisesti, ne alittivat silti yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan niin, että ne olisivat kattaneet kokonaan raaka-aineen hintojen nousun. Yhteisön tuotannonalan myynnin kannattavuus yhteisön markkinoilla laski vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä 14,2 prosentista 6,7 prosenttiin.

(137)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että valssilangalla on avoimet markkinat, joilla kaikki toimijat tietävät eri hankintalähteiden tarjoamat hintatasot. Asianomaisista maista tulevan halvan polkumyyntituonnin kasvulla oli negatiivisia vaikutuksia koko markkinoihin, koska se laski hintoja (ks. 138 kappale).

(138)

Asianomaisista maista tulevan halvan polkumyyntituonnin jatkuva paine ei antanut yhteisön tuotannonalalle mahdollisuutta mukauttaa myyntihintojaan kohonneiden raaka-ainekustannusten mukaan etenkään tutkimusajanjaksolla, jolloin romuraudan hinnat kohosivat huippuunsa. Tämä selittää yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden menetyksen, alhaiset myyntihinnat ja kannattavuuden menetyksen. Sen vuoksi päätellään alustavasti, että Kiinasta ja Moldovasta tulevan halvan polkumyyntituonnin voimakkaalla kasvulla oli merkittävä negatiivinen vaikutus yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen varsinkin tutkimusajanjaksolla.

(139)

Kuten 98 kappaleessa todettiin, valssilangan kulutus yhteisössä kasvoi 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Näin ollen katsotaan, että kulutuksen kehitys ei ole tekijä, joka olisi voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(140)

Raaka-aineen, pääasiassa romuraudan ja joissakin tapauksissa rautamalmin, hinnat kohosivat merkittävästi tarkastelujaksolla. On väitetty, että raaka-aineen hinnannousu olisi vaikuttanut yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemiseen tarkastelujaksolla ja etenkin tutkimusajanjaksolla, jolloin raaka-aineen hinnat kohosivat huippuunsa.

(141)

Lisäksi on väitetty, että sähkön, joka muodostaa suuren osan valssilangan tuotantokustannuksista, kustannusten kohoaminen oli syynä yhteisön tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen vahinkoon.

(142)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että yhteisön tuotannonalan valssilangan tuotantokustannukset kohosivat 25 prosenttia tarkastelujaksolla. Markkinoilla, joilla on tehokkaat kilpailuedellytykset eli vahingollista polkumyyntiä ei esiinny, voidaan kuitenkin odottaa, että hintoja mukautetaan säännöllisesti tuotantokustannusten eri osatekijöiden tilanteen huomioon ottamiseksi. Tässä tapauksessa ei käynyt näin. Vaikka yhteisön tuotannonala nosti myyntihintojaan, se ei riittänyt estämään kannattavuuden merkittävää putoamista. Hintoja yhteisön markkinoilla laski pikemminkin kiinalaisten ja moldovalaisten viejien harjoittama alihinnoittelu, ja tämä esti yhteisön tuotannonalaa siirtämästä raaka-aineiden kohonneita hintoja asiakkaiden maksettavaksi.

(143)

Suuret tuotantomäärät johtavat yleensä mittakaavaetuihin, joista on hyötyä asianomaiselle tuottajalle. Yhteisön tuotannonala on suurimmaksi osaksi vertikaalisesti integroitunutta, ja omaan käyttöön jäävä tuotanto jatkojalostetaan tuotteiksi, joilla on lisäarvoa. Tutkimuksessa ei tullut esiin mitään näihin jatkojalostustuotteisiin liittyviä tuotanto-ongelmia. Omaan käyttöön jäävä tuotanto pysytteli vakaana tarkastelujaksolla (ks. 119 kappale).

(144)

Tämän perusteella katsottiin, että yhteisön tuotannonalan omaan käyttöön jäävä tuotanto ei vaikuttanut sen taloudellisen tilanteen heikkenemiseen etenkään tutkimusajanjaksolla.

(145)

Esitettyjen väitteiden mukaan yhteisön tuotannonalalle ei aiheutunut vahinkoa, koska se siirsi tuotantoaan ja myyntiään yhteisön markkinoilla ylemmän markkinasegmentin tuotteisiin, minkä vuoksi se oli turvassa polkumyynnillä tapahtuvalta tuonnilta, joka keskittyy pääasiassa valssilankamarkkinoiden vakiosegmentille.

(146)

Edellä esitetty väite on kuitenkin ristiriidassa tutkimuksen tulosten kanssa. Vaikka yhteisön tuotannonala siirsikin osan tuotantoaan ylemmän markkinasegmentin tuotteisiin (ks. 117 kappale) varsinkin tutkimusajanjaksolla, tutkimuksen mukaan 80 prosenttia sen myyntimäärästä koostui vakiotuotteita, jotka näin ollen kärsivät suorasta kilpailusta asianomaisista maista tulevan halvan polkumyyntituonnin kanssa.

(147)

Näin ollen katsottiin, että siirtyminen ylemmän markkinasegmentin tuotteisiin antoi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden rajoittaa kannattavuutensa alenemista tarkastelujaksolla ja varsinkin tutkimusajanjaksolla.

(148)

Yksi osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonala toi merkittäviä määriä valssilankaa asianomaisista maista ja että tuotannonalan kärsimää vahinkoa pitäisi niin muodoin pitää itse aiheutettuna.

(149)

Väitettä tarkasteltaessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan harjoittama tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti oli erittäin vähäistä, alle 1 prosentti yhteisön tuotannonalan tuotannosta tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi tuonnin aiheuttama vahinko olisi enimmilläänkin vähäpätöinen.

(150)

Vahingon ja syy-yhteyden analysoinnissa keskityttiin yhteisön tuotannonalan tilanteeseen yhteisön markkinoilla, mutta sen vientitulosta tarkasteltiin mahdollisena muuna tekijänä, joka voi selittää havaitun vahingon. Analyysissä tuli esiin, että yhteisön tuotannonalan vientimyynti etuyhteydettömille osapuolille oli suhteellisen vähäistä (noin 7 %) tarkastelujaksolla. Vientimyynnin osuus oli lisäksi laskussa tarkastelujaksolla. Vientimyynnin määrän laskua vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä noin 900 000 tonnista 500 000 tonniin voi selittää tuotannon väheneminen samalla kaudella. Vientihinta oli kuitenkin korkeampi kuin hinta, jonka yhteisön tuotannonala veloitti asiakkailtaan yhteisön markkinoilla. Sen vuoksi katsottiin, että vientimäärän aleneminen ei voi selittää yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon tasoa eikä etenkään kannattavuuden merkittävää pudotusta tutkimusajanjaksolla.

(151)

Tuontimäärät ja -hinnat muista kolmansista maista vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä noudattelivat seuraavia suuntauksia:

Taulukko 9

(152)

Tärkeimmät muut kolmannet maat, jotka vievät valssilankaa yhteisöön, ovat Sveitsi, Ukraina ja Brasilia. Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, muista kolmansista maista tulevan tuonnin myyntimäärä ja markkinaosuus laskivat tarkastelujaksolla ja niiden hinnat olivat suhteellisen korkeat tutkimusajanjaksolla.

(153)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Turkista ja muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti ei vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(154)

Yhteisön markkinoita koskevien tietojen tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että muidenkaan yhteisön tuottajien markkinaosuus ei kasvanut vaan pieneni tarkastelujaksolla. Tutkimuksessa ei tullut esiin mitään erityistä ongelmaa yhteisön tuottajien välisessä kilpailussa tai muuta kauppaa vääristävää vaikutusta, joka olisi voinut selittää yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon.

(155)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että tuottajat, jotka eivät kuuluneet yhteisön tuotannonalan määritelmään, eivät vaikuttaneet yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(156)

Edellä esitetty analyysi osoittaa, että Kiinasta ja Moldovasta peräisin olevan halvan polkumyyntituonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä. Lisäksi havaittiin, että tuonti tapahtui merkittävin polkumyyntihinnoin, jotka olivat alle hintojen, jotka yhteisön tuotannonala veloitti samanlaisista tuotelajeista yhteisön markkinoilla.

(157)

Kiinasta ja Moldovasta peräisin olevan halvan polkumyyntituonnin määrän ja markkinaosuuden kasvu tapahtui samaan aikaan, kun kysyntä kasvoi yhteisössä, mutta samalla myös yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kehittyi negatiivisesti ja yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen tutkimusajanjaksolla liittyvät keskeiset indikaattorit heikkenivät. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus itse asiassa enemmän kuin puolittui vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä.

(158)

Tutkittaessa muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, ilmeni ettei yksikään niistä ollut voinut vaikuttaa tuotannonalaan merkittävästi kielteisellä tavalla varsinkaan tutkimusajanjaksolla.

(159)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, pääteltiin alustavasti, että Kiinasta ja Moldovasta tuleva tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(160)

Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, tuontimäärä Turkista kasvoi 4 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin kulutuksen kasvu tarkastelujaksolla. Toisin kuin Kiinasta ja Moldovasta tulevan tuonnin määrät Turkista tulevan tuonnin määrät olivat huipussaan vuonna 2006, minkä jälkeen suuntaus oli laskeva. Myös sen markkinaosuus oli huipussaan vuonna 2006, minkä jälkeen se laski ja palautui vuoden 2004 tasolle tutkimusajanjaksolla.

(161)

Keskimääräiset tuontihinnat kasvoivat 15 prosenttia tarkasteluajanjakson aikana. Kuten edellä 2.1 kohdassa kuvattiin, Turkista tulevan tuonnin ei havaittu alittavan yhteisön tuotannonalan hintoja yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksolla. Tämän tuonnin osalta ei myöskään havaittu viitehinnan alittavuutta.

(162)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Turkista tuleva tuonti ei ole vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(163)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko vahingollista polkumyyntiä koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten tilapäisten toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi yhteisön edun mukaista. Yhteisön edun määrittäminen perustui arviointiin kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalasta, tuojista ja käyttäjistä.

(164)

Yhteisön tuotannonala muodostuu useista tuottajista, jotka ovat sijoittautuneet eri puolille yhteisöä ja työllistävät suoraan yli 4 000 ihmistä tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyen.

(165)

Yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta ja Moldovasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista. On muistettava, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Vakavia vaikutuksia kohdistui erityisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyviin vahinkoindikaattoreihin, kuten kassavirtaan, investointien tuottoon ja kannattavuuteen. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön taloudellinen tilanne heikkenee erittäin todennäköisesti edelleen.

(166)

Tilapäisten polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan yhteisön markkinoille tehokkaat kilpailuedellytykset, jolloin valssilangan hinnassa tulevat esiin eri komponenttien kustannukset ja markkinaolosuhteet. Tutkimuksen mukaan 3 prosentin hinnankorotus tai myyntimäärän lisääntyminen olisi riittävä, jotta teollisuudenala pystyisi nopeasti korjaamaan taloudellisen tilanteensa. Voidaan odottaa, että tilapäisten toimenpiteiden käyttöönotto tarjoaisi yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden saada takaisin ainakin osa tarkastelujaksolla menetetystä markkinaosuudesta, mikä edelleen parantaisi sen taloudellista tilannetta ja kannattavuutta.

(167)

Sen vuoksi pääteltiin, että tilapäisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta ja Moldovasta peräisin olevassa tuonnissa olisi yhteisön tuotannonalan etujen mukaista.

(168)

Yhdeksälle tuojalle lähetettiin kyselylomakkeet. Neljä tuojaa totesi nimenomaisesti, että ne eivät halunneet toimia yhteistyössä, ja neljä muuta ei reagoinut mitenkään. Tämä osoittaa, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi suuresti tuojiin. Vain yksi tuoja teki tutkimuksessa yhteistyötä vastaamalla kyselylomakkeeseen ja sallimalla vastaustensa tarkastamisen paikan päällä. Tuojan toimittamien tietojen mukaan se hankkii valssilangan pääasiassa Turkista. Sen vuoksi Kiinasta ja Moldovasta peräisin olevan valssilangan tuontiin kohdistuvilla toimenpiteillä ei olisi siihen vaikutusta.

(169)

Näin ollen käytettävissä olevien tietojen perusteella pääteltiin, että tilapäisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittävää vaikutusta tuojiin.

(170)

Kyselylomakkeita lähetettiin 28 käyttäjälle. Tutkimuksen puitteissa yhteistyöhön osallistui kuitenkin vain kahdeksan käyttäjää, joiden osuus asianomaisista maista peräisin olevan valssilangan tuonnista tutkimusajanjaksolla oli 15 prosenttia. Näiden Italiaan, Espanjaan, Puolaan ja Belgiaan sijoittautuneiden käyttäjien osuus yhteisön kulutuksesta oli vain 1 prosentti, ja ne toimivat eri teollisuudenaloilla, pääasiassa autoteollisuudessa, rakennusalalla ja koneenrakennusalalla.

(171)

Yhteistyössä toimineista käyttäjistä kolme (jotka kuuluvat käyttäjien järjestöön) toimii rakennusteollisuudessa. Tutkimusajanjaksolla niiden osuus Kiinasta ja Moldovasta peräisin olevan valssilangan koko tuonnista oli 12 prosenttia. Samalla kaudella ne hankkivat suurimman osan valssilangastaan (58 %) näistä kahdesta asianomaisesta maasta ja loput ostettiin jo muista kolmansista maista tai yhteisön tuotannonalalta. Lisäksi todettiin, että valssilangan osuus niiden tuotantokustannuksista on merkittävä. Sen vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että toimenpiteen käyttöönotolla voisi olla negatiivisia vaikutuksia näihin käyttäjiin. Kun kuitenkin otetaan huomioon vaihtoehtoiset hankintalähteet muissa kolmansissa maissa, joihin ei kohdistu toimenpiteitä, sekä yhteisössä, vaikutuksen pitäisi olla vähäinen.

(172)

Edellä 171 kappaleessa tarkoitettu käyttäjien järjestö, jonka jäsenet toimivat rakennussektorilla ja joissakin tapauksissa ovat joidenkin vertikaalisesti integroituneiden yhteisön tuottajien suoria kilpailijoita, väitti, että toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi tarjonnan puutteeseen tällä sektorilla. Kun kuitenkin otetaan huomioon yhteisön käyttämätön kapasiteetti samoin kuin vaihtoehtoiset hankintalähteet muissa kolmansissa maissa, myös Turkissa, katsotaan ettei yhteisön markkinoilla pitäisi olla pulaa tarjonnasta. Lisäksi vientiä harjoittavien tuottajien Kiinassa ja Moldovassa pitäisi pystyä myymään edelleen tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoilla, joskin hinnoilla, jotka eivät ole vahinkoa aiheuttavia.

(173)

Yksi kahdeksasta yhteistyössä toimineesta käyttäjästä ei tuonut lainkaan valssilankaa asianomaisista maista tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi toimenpiteiden käyttöönoton ei pitäisi vaikuttaa negatiivisesti yritykseen.

(174)

Muiden neljän yhteisön käyttäjän osuus asianomaisista maista tulevan valssilangan kokonaistuonnista oli 3 prosenttia, ja ne toimivat pääasiassa autoteollisuuden ja koneenrakennuksen alalla. Nämä käyttäjät ostivat valssilankansa pääasiassa yhteisön ja muiden kolmansien maiden toimittajilta, ja asianomaisista maista tulevan tuonnin osuus niiden kokonaistuonnista oli erittäin alhainen (5 %) tutkimusajanjaksolla. Näissä olosuhteissa katsottiin, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittävää vaikutusta näiden yritysten taloudelliseen tilanteeseen.

(175)

Edellä esitetty huomioon ottaen pääteltiin alustavasti, että saatujen tietojen perusteella polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät mitä todennäköisimmin vaikuttaisi tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjiin merkittävästi, jos lainkaan.

(176)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että yhteisön etua koskevien saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta ja Moldovasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa.

(177)

Polkumyyntiä, siitä aiheutuvaa vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta Kiinasta ja Moldovasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(178)

Näiden tullien suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä.

(179)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnissä yhteisössä tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Laskelmiin käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 9,9 prosenttia, ja se vahvistettiin yhteisön tuotannonalan ennen polkumyyntituonnin huippuvuosia eli vuosina 2004–2006 saavuttaman voiton perusteella. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta.

(180)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin CIF-kokonaisarvosta.

(181)

Laskettaessa kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavaa vahingon korjaavaa tasoa on muistettava, että yhteistyössä toimimisen aste oli vähäinen. Sen vuoksi niille viejille, jotka eivät toimineet yhteistyössä, laskettiin marginaali yhteistyössä toimineen viejän yhteisön markkinoilla myymälle edustavalle määrälle lasketun korkeimman marginaalin perusteella.

(182)

Moldovan osalta yhteistyössä toimimisen aste oli korkea. Sen vuoksi maanlaajuisen vahingon korjaavan tason laskemiseen käytettiin tutkimuksessa saatuja ja tarkistettuja tietoja. Marginaali perustuu Moldovassa todettujen tiettyjen liiketoimien keskimääräiseen hintaan tutkimusajanjaksolla.

(183)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta ja Moldovasta peräisin olevaa tuontia koskevat väliaikaiset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa kaikki tullit olisi siis määrättävä todettujen vahinkomarginaalien suuruisiksi.

(184)

Turkista peräisin olevassa tuonnissa ei oteta käyttöön väliaikaisia polkumyyntitulleja.

(185)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(186)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla ajan tasalle luettelon niistä yrityksistä, joihin yksilöllisiä tulleja voidaan soveltaa.

(187)

Ehdotetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:

(188)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista päätelmistä päätettäessä,

7.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/25

(1)

Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen viinikauppasopimuksen (2) 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viinien merkintöjä koskevan pöytäkirjan (3) A osan 2.1 kohdan f alakohdan sekä lisäyksessä I olevan 2 kohdan mukaan yhteisön on sallittava Yhdysvalloista peräisin olevissa viineissä ilmaisuja ”château”, ”classic”, ”clos”, ”cream”, ”crusted/crusting”, ”fine”, ”late bottled vintage”, ”noble”, ”ruby”, ”superior”, ”sur lie”, ”tawny”, ”vintage” ja ”vintage character”, jos ilmaisun käyttö Yhdysvaltain viinin merkinnöissä on tuontihetkellä ollut Yhdysvalloissa sallittua COLA-todistuksen (Certificate of Label Approval) nojalla.

(2)

Viinien merkintöjä koskevan pöytäkirjan lisäyksessä I olevan 5 kohdan mukaan kyseinen lupa on voimassa 10 päivään maaliskuuta 2009, ja sen voimassaoloa jatketaan perättäisiksi kaksivuotisiksi lisäkausiksi, paitsi jos jompikumpi osapuoli toimittaa toiselle osapuolelle kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan voimassaoloa ei pitäisi jatkaa.

(3)

Komissio ilmoitti Yhdysvalloille 8 päivänä syyskuuta 2008 päivätyllä kirjeellä, että voimassaoloa ei pitäisi jatkaa 10 päivän maaliskuuta 2009 jälkeen.

(4)

Olisi vahvistettava siirtymävaiheen säännös, jotta niiden yhdysvaltalaisten viinien varastot voidaan käyttää loppuun, jotka on tuotu ennen 10 päivää maaliskuuta 2009 ja jotka eivät kyseisen luvan voimassaolon jatkamattomuuden vuoksi enää ole sovellettavien merkintäsääntöjen mukaisia.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

7.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/26

(1)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklassa määritellään 1 päivästä elokuuta 2009 alkaen sovellettavat suojatulla alkuperänimityksellä ja suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien luokat.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti mainitun artiklan mukaisesti tuettavat toimenpiteet koskevat viinejä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä tai joihin on merkitty rypälelajike.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 65 artiklan 1 kohdan c alakohdan vi ja xiii alakohdassa säädetään suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien erityisominaisuuksista tietoa antavien ja laatumerkintöjä, suojattuja alkuperänimityksiä ja suojattuja maantieteellisiä merkintöjä hyödyntävien, suojaavien ja edistävien toimialakohtaisten järjestöjen hyväksymisestä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 92 artiklan 5 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti jäsenvaltio voi päättää, että uudelleenistutusoikeudet voidaan siirtää kokonaan tai osittain toiselle tilalle samassa jäsenvaltiossa, jos toisen tilan alat on tarkoitettu suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien tuotantoon.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 1 kohdassa säädetään viinin ja 3 kohdassa väkevän viinin määritelmistä. Kyseiset määritelmät sisältävät suojatulla alkuperänimityksellä ja maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä koskevia erityissäännöksiä.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 7 kohdassa säädetään hiilihapotetun kuohuviinin määritelmästä. Kyseinen määritelmä tarkoittaa viinejä, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää.

(7)

Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien määritelmiä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 129 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti vasta 1 päivästä elokuuta 2009. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 (2) vahvistetun aiemman järjestelmän mukaan vastaavat luokat olivat tma-laatuviinit ja maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voisivat soveltaa asetuksen (EY) N:o 479/2008 10 artiklan 2 kohtaa, 65 artiklan 1 kohdan c alakohdan vi ja xiii alakohtaa, 92 artiklan 5 kohdan b alakohdan i alakohtaa ja liitteessä IV olevaa 1, 3 ja 7 kohtaa 1 päivästä elokuuta 2008, on aiheellista toteuttaa suojatulla alkuperänimityksellä ja suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien määritelmiä koskevia siirtymätoimenpiteitä. Koska kyseisiä artikloja on sovellettu 1 päivästä elokuuta 2008, tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

7.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/28

(1)

Komissio on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja kyseisen asetuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla tutkinut Ranskan pyynnön muuttaa komission asetuksella (EY) N:o 1107/96 (2) rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Bleu des Causses” eritelmää.

(2)

Pyynnön tarkoituksena on muuttaa eritelmää täsmentämällä käsittelyjen ja lisäaineiden käyttöä koskevia edellytyksiä maidon ja ”Bleu de Caussesin” valmistuksen osalta. Käytännöillä varmistetaan alkuperänimityksen keskeisten ominaisuuksien säilyminen.

(3)

Komissio on tutkinut kyseessä olevan muutoksen ja katsonut sen olevan perusteltu. Koska muutos on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan mukaisesti vähäinen, komissio voi hyväksyä sen ilman kyseisen asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa kuvattua menettelyä.

(4)

Eritelmästä olisi julkaistava yhteenveto asetuksen (EY) N:o 1898/2006 (3) 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja asetuksen (EY) N:o 510/2006 17 artiklan 2 kohdan nojalla,

7.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/33

(1)

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemien ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymien riippumattomien ulkopuolisten tilintarkastajien on tarkastettava EKP:n ja eurojärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien tilit.

(2)

Banque centrale du Luxembourgin nykyisen ulkopuolisen tilintarkastajan toimikausi päättyy tilikauden 2008 tilintarkastuksen jälkeen. Tämän vuoksi on tarpeen nimittää ulkopuolinen tilintarkastaja tilikaudesta 2009 alkaen.

(3)

EKP:n neuvosto on suositellut KPMG AUDIT Sarl:n nimittämistä Banque centrale du Luxembourgin ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi tilikausiksi 2009–2013.

(4)

On aiheellista noudattaa EKP:n neuvoston suositusta ja muuttaa päätöstä 1999/70/EY vastaavasti,

7.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/34

(1)

Komissio aloitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä14 päivänä joulukuuta 2007 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn seuraavien tiettyjen metallilla kuumakastamalla pinnoitettujen rautaa tai terästä olevien levyvalmisteiden tuonnissa:

jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(2)

Polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittaminen perustui valitukseen, jonka jätti 30 päivänä lokakuuta 2007 EUROFER, jäljempänä ’valituksen tekijä’, sellaisen tuottajaryhmän puolesta, jonka tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia tiettyjen metallilla kuumakastamalla pinnoitettujen rautaa tai terästä olevien levyvalmisteiden kokonaistuotannosta yhteisössä.

(3)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta vientiä harjoittaville tuottajille Kiinan kansantasavallassa, jäljempänä ’Kiina’, ja näiden järjestöille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, asianomaisen viejämaan edustajille, mahdollisten vertailumaiden tuottajille sekä kaikille tiedossa olleille yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää mahdollisuutta tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Koska kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia sekä yhteisön tuottajia ja maahantuojia oli suuri joukko, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(5)

Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua ja/tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille.

(6)

Komissio lähetti kyselylomakkeet osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai vastaukset seitsemältä otokseen valitulta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta yritykseltä, kuudelta yhteisön tuottajalta, kolmelta maahantuojalta, seitsemältä yhteisössä toimivalta käyttäjältä ja yhdeltä brasilialaiselta tuottajalta (Brasilia toimi vertailumaana). Myös seitsemän yhteisössä toimivaa käyttäjiä edustavaa järjestöä ilmoitti näkemyksistään kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluksi annettiin kaikille osapuolille, jotka olivat sitä määräajan kuluessa pyytäneet ja ilmoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(7)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelun myöntämistä sekä polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämistä varten tarvitsemansa tiedot. Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäyntejä:

(8)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille markkinatalouskohtelua ei myönnettäisi, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Brasiliaa, koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

(9)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän joulukuuta 2006 ja 30 päivän marraskuuta 2007 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2004 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(10)

Komissio julkisti 15 päivänä syyskuuta 2008 asianomaisille osapuolille välikertomuksen, jossa esitetään menettelyä koskevat alustavat päätelmät eli sen, että tutkimuksessa havaittiin alustavasti polkumyyntiä muttei aineellista vahinkoa ja korostettiin tarvetta tutkia enemmän mahdollista vahingon uhkaa. Alustavien päätelmien perusteella katsottiin aiheelliseksi olla asettamatta väliaikaista polkumyyntitullia ja sen sijaan jatkaa tutkimuksia. Kaikille osapuolille annettiin mahdollisuus toimittaa asiaa koskevaa näyttöä ja huomautuksia alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin myös mahdollisuus tulla kuulluiksi. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

(11)

Valituksen tekijä peruutti virallisesti valituksensa 11 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä, komissiolle osoitetulla kirjeellään. Valituksen tekijän mukaan peruutus oli seurausta viimeaikaisista muutoksista markkinoilla. Näissä oloissa valituksen tekijä ei halua määrälliseen vahingon uhkaan perustuvan tapauksen käsittelyä enää jatkettavan, koska se perustuu vanhoille tiedoille, jotka eivät enää kuvasta nykyisiä markkinaolosuhteita. Valituksen tekijän mukaan näissä olosuhteissa on parempi reagoida mahdollisesti ilmeneviin hyvän kauppatavan vastaisiin vahingollisiin käytäntöihin aloittamalla uusi menettely, sillä nykyisen menettelyn puitteissa ei pystytä käsittelemään kaikkia niitä kysymyksiä, jotka yhteisön tuotannonalan nyt täytyy ratkaista.

(12)

Valituksen tekijä myös väitti, että ottaen huomioon Kiinan vientikannustinsuunnitelman viimeaikaiset muutokset Kiinan vienti tulee taas kasvamaan. Tämän vaaran vuoksi valituksen tekijä pyysi, että komissio tarkkailisi aktiivisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia ja olisi lyhyellä varoitusajalla valmis aloittamaan uuden menettelyn. Lopuksi valituksen tekijä painotti, että olisi Kiinan etujen mukaista tarkkailla tiiviisti tarkasteltavana olevan tuotteen tulevaa vientiä ja varmistaa kiinalaisten viejien toiminnan vastuullisuus kansainvälisillä teräsmarkkinoilla.

(13)

Olisi huomattava, että tarkasteltavana olevan tuotteen osalta sekä yhteisön että Kiinan nykytilanteelle on ominaista ennen kokematon muutos taloudellisissa perusnäkemyksissä. Vaikka näissä olosuhteissa on vaikea tehdä perusteltuja olettamuksia markkinoiden kehityksestä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, näyttäisi kuitenkin siltä, että taloudellinen tilanne on epävakaa ja että vahingollisen polkumyynnin ilmaantumista ei voida täysin sulkea pois. Siksi katsotaan aiheelliseksi tarkkailla lähitulevaisuudessa Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia yhteisöön. Tarkkailujakson pituuden olisi oltava enintään 24 kuukautta tämän menettelyn päättämistä koskevasta ilmoituksesta. Komissio ei sulje pois mahdollisuutta aloittaa samaa tuotetta koskeva uusi tutkimus, jos ja kun toimitetaan näyttöä vahingollisesta polkumyynnistä perusasetuksen 5 artiklan asiaa koskevissa säännöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

(14)

Perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaan menettely voidaan päättää, jos valitus peruutetaan, paitsi jos päättäminen ei ole yhteisön edun mukaista.

(15)

Tältä osin huomautetaan, että edellä oleva nykytilanteen analyysi tarkasteltavana olevan tuotteen osalta ja mahdollinen uusi tutkimus tulevaisuudessa eivät kyseenalaista valituksen tekijän tekemää peruutusta. Näin ollen komissio katsoo, että nykyinen menettely olisi päätettävä, koska tutkimuksessa ei tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi menettelyn päättäminen ei olisi yhteisön edun mukaista. Asianomaisille osapuolille tiedotettiin asiasta ja annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia. Päätökseen vaikuttavia huomautuksia ei kuitenkaan esitetty.

(16)

Komissio katsoo tämän vuoksi, että polkumyynnin vastainen menettely Kiinasta peräisin olevien tiettyjen metallilla kuumakastamalla pinnoitettujen rautaa tai terästä olevien levyvalmisteiden tuonnissa olisi päätettävä ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä,

—

levyvalmisteet, rautaa tai seostamatonta terästä, sinkillä ja/tai alumiinilla pinnoitetut (ei kuitenkaan sähkösinkityt), jotka yleensä luokitellaan CN-koodeihin 7210 41 00, 7210 49 00, 7210 61 00, 7210 69 00, 7212 30 00, 7212 50 61 ja 7212 50 69,

—

levyvalmisteet, seosterästä, leveys vähintään 600 mm, sinkillä ja/tai alumiinilla pinnoitetut (ruostumatonta terästä olevat valmisteet, piiseosteista sähköteknistä terästä olevat valmisteet, ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut tai kylmävalssatut valmisteet sekä sähkösinkityt valmisteet pois luettuina), jotka yleensä luokitellaan CN-koodeihin 7225 92 00 ja ex 7225 99 00, ja

—

levyvalmisteet, seosterästä, leveys pienempi kuin 600 mm, sinkillä ja/tai alumiinilla pinnoitetut (ruostumatonta terästä olevat valmisteet, piiseosteista sähköteknistä terästä olevat valmisteet, pikaterästä olevat valmisteet, ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut tai kylmävalssatut valmisteet sekä sähkösinkityt valmisteet pois luettuina), jotka yleensä luokitellaan CN-koodeihin 7226 99 30 ja ex 7226 99 70,

7.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/s3