II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

31.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 31/1

Vain alkuperäiset UN-ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä olisi tarkastettava UN-ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja on saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN-ECE) sääntö N:o 3 — Moottoriajoneuvoissa ja niiden perävaunuissa käytettävien heijastinlaitteiden tyyppihyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

Tarkistus 3

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraavaan saakka:

Muutossarjan 02 täydennys 10 — Voimaantulopäivä: 2. helmikuuta 2007

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

Soveltamisala

Määritelmät

Hyväksynnän hakeminen

Merkinnät

Hyväksyntä

Yleiset vaatimukset

Erityiset vaatimukset (testit)

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.

Tuotannon lopettaminen

11.

Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

12.

Siirtymämääräykset

LIITTEET

Liite 1 —

Heijastinlaitteet, tunnukset, yksiköt

Liite 2 —

Ilmoitus säännön N:o 3 mukaisen heijastinlaitteen hyväksynnän myöntämisestä (tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta)

Liite 3 —

Hyväksyntämerkkien sijoittelu

Liite 4 —

Testausmenettely — Luokat I A ja III A

Liite 5 —

Muotoa ja mittoja koskevat vaatimukset

Lisäys — Heijastinlaitteet perävaunuissa — Luokat III A ja III B

Liite 6 —

Kolorimetriset vaatimukset

Liite 7 —

Fotometriset vaatimukset

Liite 8 —

Ulkoisten aineiden vastustuskyky

Liite 9 —

Heijastinlaitteiden optisten ominaisuuksien ajallinen kestävyys

Liite 10 —

Lämmönkestävyys

Liite 11 —

Värinpitävyys

Liite 12 —

Testien suoritusjärjestys

Liite 13 —

Iskunkestävyys — Luokka IV A

Liite 14 —

Testausmenettely — Luokka IV A

Liite 15 —

Luokan IV A testien suoritusjärjestys

Liite 16 —

Luokkien I B ja III B laitteiden testausmenettely

Liite 17 —

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 18 —

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

1. SOVELTAMISALA

Tämä sääntö koskee heijastinlaitteita (1) luokkien L, M, N, O ja T ajoneuvoissa (2).

2. MÄÄRITELMÄT (3)

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

Tässä säännössä sovelletaan säännössä N:o 48 ja sen muutossarjassa annettuja määritelmiä, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

2.2

’Heijastuksella’ tarkoitetaan valon heijastumista takaisin suuntaan, joka on lähellä sen tulosuuntaa. Tämän ominaisuuden on säilyttävä useilla valaistuskulman eri arvoilla.

2.3

’Heijastavalla optisella yksiköllä’ tarkoitetaan heijastusta tuottavien optisten osien yhdistelmää.

2.4

’Heijastinlaitteella’ (1) tarkoitetaan käyttövalmista asennelmaa, joka koostuu yhdestä tai useasta heijastavasta optisesta yksiköstä.

2.5

’Hajontakulmalla’ tarkoitetaan niiden suorien linjojen välistä kulmaa, jotka yhdistävät vertailukeskipisteen vastaanottimen keskipisteeseen ja valaistuksen lähteen keskipisteeseen.

2.6

’Valaistuskulmalla’ tarkoitetaan vertailuakselin ja sen suoran linjan välistä kulmaa, joka yhdistää vertailukeskipisteen valaistuksen lähteen keskipisteeseen.

2.7

’Kiertymiskulmalla’ tarkoitetaan kulmaa, jonka verran heijastinlaite kiertyy vertailuakselinsa ympäri annetusta pisteestä alkaen.

2.8

’Heijastinlaitteen kulmahalkaisijalla’ tarkoitetaan valaisevan pinnan näkyvän alueen suurimman mitan vastaista kulmaa joko valaistuksen lähteen keskipisteessä tai vastaanottimen keskipisteessä.

2.9

’Heijastinlaitteen valaistuksella’ tarkoitetaan valaistusta, joka mitataan tulosäteitä vastaan kohtisuorassa olevasta tasosta, joka kulkee vertailukeskipisteen läpi.

2.10

’Valovoimakertoimella (CIL)’ tarkoitetaan tarkasteltavana olevasta suunnasta heijastuneen valovoiman määrää jaettuna annetuista valaistus-, hajonta- ja kiertymiskulmista saadulla heijastinlaitteen valaistuksella.

2.11

Tässä säännössä käytetyt tunnukset ja yksiköt on annettu tämän säännön liitteessä 1.

2.12

’Heijastinlaitteen’ tyyppi määritellään hyväksyntähakemukseen liitetyillä malleilla ja ominaisuuksia kuvailevalla kirjallisella aineistolla. Heijastinlaitteet voidaan katsoa kuuluvaksi samaan tyyppiin, jos niissä on yksi tai useampia ”heijastavia optisia yksiköitä”, jotka ovat identtisiä vakiomallin vastaavien yksiköiden kanssa tai, jos ne eivät ole identtisiä, ovat symmetrisiä ja soveltuvat asennettavaksi yksi ajoneuvon vasemmalle ja yksi ajoneuvon oikealle puolelle ja jos niiden muut osat poikkeavat vakiomallin vastaavista osista vain siten, etteivät erot vaikuta tämän säännön soveltamisalaan kuuluviin ominaisuuksiin.

2.13

Heijastinlaitteet jaetaan kolmeen luokkaan niiden fotometristen ominaisuuksien perusteella: luokka I A tai I B, luokka III A tai III B ja luokka IV A.

2.14

Luokan I B ja III B heijastinlaitteet ovat muihin merkkivalaisimiin yhdistettyjä laitteita, jotka eivät ole vesitiiviitä liitteessä 8 olevan 1.1 kohdan mukaisesti ja jotka on integroitu ajoneuvon korirakenteeseen.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1

Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava hyväksyntää.

Hakijan valinnan mukaan laite voidaan asentaa ajoneuvoon eri vertailuakselin kallistuskulmissa ajoneuvon vertailutasoihin ja maahan nähden tai, kun kyse on luokkien I A, I B ja IV A heijastinlaitteista, kiertää vertailuakselinsa ympäri. Näiden erilaisten asennustapojen tulee näkyä ilmoituslomakkeessa. Hakemukseen on liitettävä seuraavat:

3.1.1

Kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtaiset piirustukset, joista voidaan tunnistaa laitteen tyyppi ja joissa esitetään geometrisesti se asento tai ne asennot, joihin heijastinlaitteen voi asentaa ajoneuvoon sekä luokan I B ja III B heijastinlaitteiden osalta yksityiskohtaiset asennustiedot. Piirustuksista on käytävä ilmi hyväksyntänumerolle ja lisätunnuksille tarkoitettu paikka hyväksyntämerkin ympyrään nähden.

3.1.2

Lyhyt kuvaus ja tekniset eritelmät niistä materiaaleista, joista heijastinlaite on valmistettu.

3.1.3

Näytteitä valmistajan määrittelemän värisestä heijastinlaitteesta ja tarvittaessa sen kiinnitystavasta; toimitettavien näytteiden määrä annetaan tämän säännön liitteessä 4.

3.1.4

Tarvittaessa kaksi näytettä toisenvärisistä laitteista hyväksynnän laajentamiseksi samanaikaisesti kyseisen värisiin laitteisiin.

3.1.5

Luokan IV A laitteiden tapauksessa näytteitä heijastinlaitteesta ja tarvittaessa sen kiinnitystavasta; toimitettavien näytteiden määrä annetaan tämän säännön liitteessä 14.

4. MERKINNÄT

4.1.

Jokaisessa hyväksyttäväksi esitettävässä heijastinlaitteessa on oltava:

4.1.1

hakijan kauppanimi tai merkki;

4.1.2

merkintä ”TOP” merkittynä vaakasuoraan valaisevan pinnan ylimpään kohtaan, jos tällainen merkintä on tarpeen valmistajan antaman kiertymiskulman tai kiertymiskulmien määrittelemiseksi yksiselitteisesti.

4.2

Jokaisessa laitteessa on oltava tarpeeksi suuri tila hyväksyntämerkille. Tämä tila on osoitettava 3.1.1 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa.

4.3

Merkinnät on tehtävä heijastinlaitteen valaisevalle pinnalle tai jollekin sen valaisevista pinnoista ja niiden on oltava näkyvillä ulkopuolelta heijastinlaitteen ollessa asennettuna ajoneuvoon.

4.4

Merkintöjen on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä.

5. HYVÄKSYNTÄ

5.1

Jos kaikki toimitetut näytteet täyttävät tässä säännössä esitettävät vaatimukset, hyväksyntä myönnetään.

5.2

Jos heijastinlaitteelle myönnettyä hyväksyntää laajennetaan muihin vastaaviin laitteisiin, jotka eroavat hyväksytystä laitteesta vain väriltään, kahden muunvärisen laitteen, jotka on toimitettu hyväksyttäväksi tämän säännön 3.1.4 kohdan mukaisesti, on täytettävä ainoastaan kolorimetriset vaatimukset (liite 6), eikä muita lisätestejä vaadita. Tätä 5.2 kohtaa ei sovelleta luokan IV A laitteisiin.

5.3

Kullekin hyväksytylle tyypille myönnetään hyväksyntänumero. Sen kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät (tällä hetkellä 02 muutossarja 02, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 1985). Sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toisentyyppiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle heijastinlaitteelle paitsi, jos kyseessä on hyväksynnän laajentaminen laitteeseen, joka eroaa hyväksytystä vain väriltään.

5.4

Tämän säännön mukaisesta heijastinlaitteen hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta tai epäämisestä on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

5.5

Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä edustavaan heijastinlaitteeseen on kiinnitettävä 4.2 kohdan mukaiseen paikkaan ja 4.1 kohdassa määrättyjen merkintöjen lisäksi

5.5.1

kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on

5.5.1.1

ympyrän sisään merkitty ”E”-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (4);

5.5.1.2

hyväksyntänumero;

5.5.1.3

merkintä I A, I B, III A, III B tai IV A, joka osoittaa hyväksytyn heijastinlaitteen luokan.

5.6

Kun kaksi valaisinta tai useampia valaisimia on osana samaa ryhmitettyä, yhdistettyä tai rakenteellisesti yhdistettyä valaisinta (heijastinlaitteet mukaan luettuna), hyväksyntä annetaan vain, jos kaikki nämä valaisimet ovat tämän säännön tai jonkin muun säännön mukaisia. Tällaisessa ryhmitetyssä, yhdistetyssä tai rakenteellisesti yhdistetyssä valaisimessa ei saa olla valaisimia, jotka eivät ole minkään säännön mukaisia.

5.6.1

Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet ovat usean säännön vaatimusten mukaisia, niissä voidaan käyttää yhtä kansainvälistä hyväksyntämerkkiä, joka on ympyrän sisään merkitty ”E”-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, hyväksyntänumero sekä tarvittaessa vaadittu nuoli. Tämän hyväksyntämerkinnän voi asettaa mihin tahansa kohtaan ryhmitetyssä, yhdistetyssä tai rakenteellisesti yhdistetyssä valaisimessa sillä edellytyksellä, että

5.6.1.1

se on näkyvillä valaisimen asennuksen jälkeen;

5.6.1.2

ryhmitetystä, yhdistetystä tai rakenteellisesti yhdistetystä valaisimesta voidaan poistaa valoa lähettävä osa vain niin, että samalla poistetaan hyväksyntämerkki.

5.6.2

Sitä sääntöä vastaava valaisimen tunnus, jonka perusteella tyyppihyväksyntä on myönnetty, ja sääntöön viimeksi tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaava järjestysnumero tyyppihyväksynnän myöntämispäivänä on merkittävä

5.6.2.1

joko soveltuvalle valoa lähettävälle pinnalle

5.6.2.2

tai ryhmään niin, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista voidaan selvästi tunnistaa (esimerkkejä mahdollisista merkintätavoista on liitteessä 3).

5.6.3

Yhden hyväksyntämerkin osien on oltava vähintään sitä vähimmäiskokoa, joka vaaditaan pienimmiltä yksittäisiltä merkinnöiltä säännössä, jonka nojalla hyväksyntä on myönnetty.

5.6.4

Kullekin hyväksytylle tyypille myönnetään hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitetylle, yhdistetylle tai rakenteellisesti yhdistetylle valaisimelle.

5.7

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

5.8

Tämän säännön liitteessä 3 on esimerkkejä tavoista, joilla hyväksyntämerkit ja edellä mainitut lisätunnukset voidaan asetella yksittäisessä valaisimessa (kuva 1) sekä ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa (kuva 2).

6. YLEISET VAATIMUKSET

6.1

Heijastinlaitteiden rakenteen on oltava sellainen, että ne toimivat tyydyttävästi ja pysyvät toimivina tavanomaisessa käytössä. Lisäksi niissä ei saa olla sellaista suunnittelu- tai valmistusvikaa, joka estää niiden tehokkaan toiminnan tai niiden pitämisen hyvässä kunnossa.

6.2

Heijastinlaitteiden osat eivät saa olla helposti osiin hajotettavissa.

6.3

Heijastavat optiset yksiköt eivät saa olla vaihtokelpoisia.

6.4

Heijastinlaitteiden ulkopinnan on oltava helposti puhdistettavissa. Tästä syystä pinta ei saa olla karkea, ja mahdolliset ulkonemat eivät saa vaikeuttaa puhdistamista.

6.5

Luokan IV A laitteiden osalta asennustavan on mahdollistettava vakaa ja kestävä kiinnitys ajoneuvoon.

6.6

Heijastinlaitteiden sisäpintaan ei saa olla kosketusyhteyttä laitteiden normaalin käytön aikana.

7. ERITYISET VAATIMUKSET (TESTIT)

7.1

Heijastinlaitteiden on myös täytettävä mittoja ja muotoja koskevat vaatimukset sekä kolorimetriset, fotometriset, fyysiset ja mekaaniset vaatimukset, jotka esitetään tämän säännön liitteissä 5–11 ja 12. Testausmenettelyt kuvaillaan liitteessä 4 (luokka I A ja luokka III A), liitteessä 14 (luokka IV A) sekä liitteessä 16 (luokka I B ja III B).

7.2

Heijastinlaitteissa ja erityisesti niiden optisissa yksiköissä käytettyjen materiaalien laadun mukaan voivat toimivaltaiset viranomaiset antaa laboratorioille luvan jättää pois tietyt tarpeettomat testit sillä nimenomaisella edellytyksellä, että tällainen pois jättäminen mainitaan hyväksyntäilmoituslomakkeen kohdassa ”Huomautuksia”.

8. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:

8.1

Tämän säännön nojalla hyväksytyt heijastinlaitteet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät edellä 6 ja 7 kohdassa asetetut vaatimukset.

8.2

Tämän säännön liitteessä 17 asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

8.3

Tämän säännön liitteessä 18 asetettuja tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

8.4

Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantolaitoksessa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Näiden tarkastusten tavanomainen tiheys on kerran kahdessa vuodessa.

9. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1

Heijastinlaitteelle myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos laite ei ole vaatimusten mukainen tai jos hyväksyntämerkillä varustettu heijastinlaite ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

9.2

Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aikaisemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava siitä välittömästi muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteen 2 mallin mukaisella lomakkeella.

10. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn heijastinlaitteen valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Saatuaan tätä koskevan ilmoituksen viranomainen ilmoittaa tästä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

11. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

12. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet

12.1

pitävät edelleen pätevinä hyväksyntöjä, jotka on myönnetty aikaisempien luokkien I, II ja III mukaisesti heijastinlaitteille, jotka on tarkoitettu asennettaviksi käytössä oleviin ajoneuvoihin alkuperäisosien tilalle;

12.2

voivat myöntää hyväksyntöjä luokkien I ja II laitteille alkuperäisen säännön perusteella (asiakirja E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Add.2, 23. syyskuuta 1964) mikäli laitteet on tarkoitettu asennettavaksi käytössä oleviin ajoneuvoihin alkuperäisosien tilalle ja mikäli kyseisten laitteiden ei ole teknisesti mahdollista täyttää luokan I A fotometrisiä vaatimuksia;

12.3

voivat kieltää sellaisten heijastinlaitteiden asennuksen, jotka eivät ole tämän säännön vaatimusten mukaisia,

12.3.1

ajoneuvoihin, joiden tyyppihyväksyntä tai yksittäinen hyväksyntä on myönnetty 20. maaliskuuta 1984 tai sen jälkeen.

12.3.2

ajoneuvoihin, jotka on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön 20. maaliskuuta 1985 tai sen jälkeen.

(1) Laitteita kutsutaan myös ”paluuheijastimiksi”.

(2) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2 sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend. 4).

(3) Teknisten termien määritelmät (lukuun ottamatta säännön N:o 48 määritelmiä) ovat samat kuin kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE) hyväksymät.

(4) 1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekin tasavalta, 9 Espanja, 10 Serbia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjän federaatio, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Hertsegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (hyväksynnän myöntävät sen jäsenvaltiot omaa ECE-merkkiään käyttäen), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka, 48 Uusi-Seelanti, 49 Kypros, 50 Malta, 51 Korean tasavalta, 52 Malesia, 53 Thaimaa, 54 ja 55 (antamatta), 56 Montenegro. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

LIITE 1

HEIJASTINLAITTEET

Tunnukset ja yksiköt

Heijastinlaitteen valaisevan pinnan pinta-ala (cm2)

Vertailukeskipiste

Vertailuakseli

Vastaanotin, rekisteröintilaite tai mittauslaite

Vastaanottimen keskipiste

Ør

Vastaanottimen Rr läpimitta, jos se on pyöreä (cm)

Valaistuksen lähde

Valaistuksen lähteen keskipiste

Øs

Valaistuksen lähteen läpimitta (cm)

Etäisyys keskipisteestä Cs keskipisteeseen C (m)

D'e

Etäisyys keskipisteestä Cr keskipisteeseen C (m)

Huomautus:

Yleensä De ja D'e ovat lähes sama lukema ja normaalihavainnointioloissa voidaan olettaa, että De = D'e.

Havainnointietäisyys, josta lähtien valaiseva pinta vaikuttaa olevan jatkuva

Hajontakulma

Valaistuskulma. CsC-linjaa pidetään aina vaakasuorana, ja siihen verrattuna tämän kulman edessä on merkintä — (vasemmalle), + (oikealle), + (ylös) tai — (alas) osoittamassa Se-lähteen asemaa NC-akseliin verrattuna katsottaessa suoraan kohti heijastinlaitetta. Ilmaistaessa mitä tahansa kahden kulman, pysty- ja vaakakulman, määrittämää suuntaa pystykulma ilmaistaan aina ensin.

Mittauslaitteen Rr kulmahalkaisija nähtynä pisteestä C

Lähteen Se kulmahalkaisija nähtynä pisteestä C

Kiertymiskulma. Tämä kulma on positiivinen, kun kiertymä on myötäpäivään suoraan valaisevaa pintaa kohti katsottuna. Jos valaisinlaitteessa on merkintä ”TOP”, merkinnän ilmaisemaa kohtaa pidetään alkuperänä.

Heijastinlaitteen valaistusteho (luksia)

CIL

Valovoiman kerroin (millikandelaa/luksi)

Kulmat ilmaistaan asteina ja minuutteina.

HEIJASTINLAITTEET

Tunnukset

LEIKKAUS

LIITE 2

Teksti kuva

Teksti kuva

LIITE 3

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKEISTÄ

Kuva 1

Yksittäisen valaisimen merkintä

MALLI A

MALLI B

a = väh. 4 mm

MALLI C

a = väh. 4 mm

Huomautus:

Yllä oleva hyväksyntänumero on asetettava lähelle ympyrän sisään merkittyä ”E”-kirjainta, mutta sen sijainnilla ympyrään nähden ei ole merkitystä. Hyväksyntänumeron numeroiden on oltava samansuuntaisesti kuin ”E”-kirjaimen. Luokkaa merkitsevien merkintöjen on oltava hyväksyntänumeron vastakkaisella puolella. Toimivaltaisten viranomaisten tulee välttää käyttämästä hyväksyntänumeroita I A, I B, III A, III B ja IV A, jotka saatetaan sekoittaa luokkamerkintöihin I A, I B, III A, III B ja IV A.

Piirroksissa esitetään erilaisia mahdollisia asetteluja ja ne on tarkoitettu vain esimerkeiksi.

Yllä kuvattu heijastinlaitteeseen kiinnitetty hyväksyntämerkintä osoittaa, että kyseisen laitteen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) hyväksyntänumerolla 02216. Hyväksyntänumero osoittaa, että hyväksyntä on myönnetty säännön muutossarjan 02 mukaisin vaatimuksin.

Kuva 2

Yksinkertaistettu merkintä ryhmitetyille, yhdistetyille tai rakenteellisesti yhdistetyille valaisimille

MALLI D

MALLI E

MALLI F

Huomautus:

Kolme hyväksyntämerkintäesimerkkiä, mallit D, E ja F, esittävät kolmea mahdollista merkintätyyppiä valaisinlaitteessa, jossa kaksi tai useampia valaisimia on osana samaa ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien ryhmää. Tämä hyväksyntämerkintä osoittaa, että laite on hyväksytty Alankomaissa (E4) hyväksyntänumerolla 3333 ja että se sisältää seuraavat osat:

luokan I A heijastinlaite, joka on hyväksytty säännön N:o 3 muutossarjan 02 mukaisesti,

luokan 2a takasuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön N:o 6 mukaisesti sen alkuperäisessä muodossa,

punainen takavalaisin (R), joka on hyväksytty säännön N:o 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

takasumuvalaisin (F), joka on hyväksytty säännön N:o 38 mukaisesti sen alkuperäisessä muodossa,

peruutusvalaisin (AR), joka on hyväksytty säännön N:o 23 mukaisesti sen alkuperäisessä muodossa,

jarruvalaisin, jossa on kaksi valaistustasoa (S2) ja joka on hyväksytty säännön N:o 7 muutossarjan 01 mukaisesti.

LIITE 4

TESTAUSMENETTELY — LUOKAT I A JA III A

Hakijan on toimitettava laitteesta 10 näytekappaletta, jotka testataan liitteessä 12 osoitetussa kronologisessa järjestyksessä.

Kun yleisten vaatimusten (säännön 6 kohta) sekä muotoja ja mittoja koskevien vaatimusten (liite 5) noudattaminen on tarkastettu, 10 näytekappaletta on asetettava tämän säännön liitteessä 10 kuvattuun lämmönkestävyystestiin ja vähintään tunnin kuluttua tästä testistä tutkittava kolorimetristen ominaisuuksiensa (liite 6) osalta sekä CIL:n osalta (liite 7) hajontakulmalla 20' ja valaistuskulmalla V = H = 0° tai tarvittaessa liitteessä 7 olevassa 4 ja 4.1 kohdassa tarkoitetussa asennossa. Kaksi suurimmat ja pienimmät arvot antavaa heijastinlaitetta on tämän jälkeen testattava täydellisesti liitteessä 7 kuvatulla tavalla. Laboratorioiden on säilytettävä kyseiset kaksi näytekappaletta mahdollisia lisätarkastuksia varten. Muut kahdeksan näytekappaletta on jaettava neljään ryhmään, jossa kussakin on kaksi näytettä:

Ensimmäinen ryhmä:	Kahdelle näytekappaleelle tehdään peräkkäin veden läpäisykykytesti (liite 8, 1.1 kohta), ja jos testi on tyydyttävä, polttoaineiden ja voiteluöljyjen vastustuskyvyn testit (liite 8, 3 ja 4 kohta).
Toinen ryhmä:	Kahdelle näytekappaleelle tehdään tarvittaessa korroosiotesti (liite 8, 2 kohta), jonka jälkeen heijastinlaitteen kääntöpuolelle tehdään kulumiskestävyyden testi (liite 8, 5 kohta).
Kolmas ryhmä:	Kahdelle näytekappaleelle tehdään heijastinlaitteen optisten ominaisuuksien ajallista kestävyyttä mittaava testi (liite 9).
Neljäs ryhmä:	Kahdelle näytekappaleelle tehdään värinpysyvyystesti (liite 11).

Edeltävässä kohdassa tarkoitettujen testien jälkeen kunkin ryhmän heijastinlaitteilla on oltava:

3.1

Väri, joka täyttää liitteen 6 vaatimukset. Tämä on tarkastettava laadullisella menetelmällä ja vahvistettava tarvittaessa määrällisellä menetelmällä.

3.2

CIL, joka täyttää liitteen 7 vaatimukset. Tarkastus on suoritettava ainoastaan 20' hajontakulmalla ja V = H = 0° valaistuskulmalla, tai tarvittaessa liitteessä 7 olevassa 4 ja 4.1 kohdassa määritellyssä asennossa.

LIITE 5

MUOTOA JA MITTOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. LUOKKIEN I A TAI I B HEIJASTINLAITTEIDEN MUOTO JA MITAT

1.1

Valaisevien pintojen muodon on oltava yksinkertainen ja sellainen, ettei niitä voi tavanomaisilta havainnointietäisyyksiltä helposti sekoittaa kirjaimeen, numeroon tai kolmioon.

1.2

Sen estämättä, mitä edeltävässä kohdassa määrätään, sallitaan muoto, joka muistuttaa yksinkertaisia kirjaimia tai numeroita O, I, U tai 8.

2. LUOKKIEN III A JA III B HEIJASTINLAITTEIDEN MUOTO JA MITAT (ks. tämän liitteen lisäys)

2.1

Luokkien III A ja III B heijastinlaitteiden valaisevien pintojen on oltava tasasivuisen kolmion muotoisia. Jos sana ”TOP” on merkitty yhteen kulmaan, kyseisen kulman kärki on suunnattava ylöspäin.

2.2

Valaisevan pinnan keskellä voi mutta ei tarvitse olla kolmion muotoinen, heijastamaton pinta, jonka sivut ovat yhdensuuntaiset kolmion ulkosivujen kanssa.

2.3

Valaiseva pinta voi mutta sen ei tarvitse olla jatkuva. Kummassakaan tapauksessa lyhin etäisyys kahden vierekkäisen heijastavan optisen yksikön välillä ei saa olla suurempi kuin 15 mm.

2.4

Heijastimen valaiseva pinta katsotaan jatkuvaksi, jos vierekkäisten erillisten optisten yksiköiden valaisevien pintojen reunat ovat yhdensuuntaiset ja jos nämä optiset yksiköt on tasaisesti sijoitettu kolmion koko yhtenäiselle pinnalle.

2.5

Jos valaiseva pinta ei ole jatkuva, erillisten heijastavien optisten yksiköiden lukumäärän, kulmayksiköt mukaan lukien, on oltava vähintään neljä kolmion kullakin sivulla.

2.5.1

Erilliset heijastavat optiset yksiköt eivät saa olla vaihdettavia, paitsi kun ne koostuvat luokan I A hyväksytyistä heijastinlaitteista.

2.6

Luokkien III A ja III B kolmionmuotoisten heijastinlaitteiden valaisevien pintojen ulkoreunojen on oltava 150–200 mm:n pituiset. Kun kyse on laitteista, joissa kolmion keskiosa ei ole heijastava, sivujen leveyden on suorassa kulmassa mitattuna oltava ainakin 20 prosenttia valaisevan pinnan ulkoreunojen pituudesta.

3. LUOKAN IV A HEIJASTINLAITTEIDEN MUOTO JA MITAT

3.1

Valoa lähettävien pintojen muodon on oltava yksinkertainen ja sellainen, ettei niitä voi tavanomaisilta havainnointietäisyyksiltä helposti sekoittaa kirjaimeen, numeroon tai kolmioon. Yksinkertaisia kirjaimia tai numeroita O, I, U tai 8 muistuttava muoto on kuitenkin sallittu.

3.2

Heijastinlaitteen valoa lähettävän pinnan on oltava vähintään 25 cm2.

Edellä esitettyjen vaatimusten noudattaminen tarkistetaan silmämääräisesti.

Lisäys

PERÄVAUNUJEN HEIJASTIMET — LUOKAT III A JA III B

Huomautus: Nämä luonnokset ovat ainoastaan esimerkinomaisia.

LIITE 6

KOLORIMETRISET VAATIMUKSET

Näitä vaatimuksia sovelletaan ainoastaan värittömiin, punaisiin tai ruskeankeltaisiin heijastinlaitteisiin.

1.1

Heijastinlaitteet voivat koostua yhdistetystä heijastavasta optisesta yksiköstä ja suodattimesta, joiden on oltava suunniteltu siten, ettei niitä voi irrottaa toisistaan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

1.2

Heijastavien optisten yksiköiden ja suodattimien värittäminen maalilla tai lakalla ei ole sallittua.

Kun heijastinlaite valaistaan ICI-standardin valonlähteellä A hajontakulman ollessa 1/3° ja valaistuskulman ollessa V = H = 0°, tai milloin tämä tuottaa värittömän pintaheijastuman, kulmalla V = ± 5°, H = 0°, on heijastuneen valovirran kolmivärikoordinaattien oltava seuraavien raja-arvojen sisällä:

Punainen:	raja kohti keltaista:	y ≤ 0,335
Punainen:	raja kohti sinipunaista:	y ≥ 0,980 — x
Ruskeankeltainen:	raja kohti vihreää:	y ≤ x — 0,120
	raja kohti punaista:	y ≥ 0,390
	raja kohti valkoista:	y ≥ 0,790 — 6,670 x

2.1

Punaisen ja ruskeankeltaisen värin osalta kolorimetristen vaatimusten noudattaminen on tarkastettava silmämääräisellä vertailutestillä.

2.2

Jos tämän testin jälkeen jää epäilyksiä, kolorimetristen vaatimusten noudattaminen on tarkastettava määrittämällä epävarmimman näytekappaleen kolmivärikoordinaatit.

Värittömät heijastinlaitteet eivät saa tuottaa valikoivaa heijastusta, ts. heijastinlaitteen valaisuun käytetyn standardivalonlähteen A kolmivärikoordinaatit x ja y eivät saa muuttua enempää kuin 0,01 heijastinlaitteen heijastuksen jälkeen.

3.1

Tämä on tarkastettava edellä kuvatulla silmämääräisellä vertailutestillä niin, että tarkastuskenttä valaistaan valonlähteellä, jonka kolmivärikoordinaatit eroavat 0,01:llä standardivalonlähteen A vastaavista arvoista.

3.2

Epävarmoissa tapauksissa on määriteltävä kolmivärikoordinaatit suurimman valikoivan heijastuman antavalle näytekappaleelle.

LIITE 7

FOTOMETRISET VAATIMUKSET

Hakijan on hyväksyntää hakiessaan ilmoitettava yksi tai useampi vertailuakseli tai vertailuakselialue, joka vastaa valaistuskulmaa V = H = 0° valovoimakertoimien taulukossa (CIL).

Jos valmistaja määrittää useamman kuin yhden akselin tai akselialueen, fotometriset mittaukset on toistettava niin, että niitä verrataan joka kerran eri vertailuakseliin tai valmistajan määrittämän alueen äärimmäisimpään vertailuakseliin.

Fotometrisissä mittauksissa on luokkien I A ja I B heijastinlaitteiden osalta otettava huomioon ainoastaan se valmistajan ilmoittama valaiseva pinta, jota rajaavat heijastinlaitteen optisen järjestelmän uloimpia osia sivuavat tasot ja joka on halkaisijaltaan 200 mm ympyrän sisällä. Valaisevan pinnan enimmäispinta-ala on 100 cm2, mutta heijastavien optisten yksiköiden pintojen ala voi olla tätä pienempi. Valmistajan on ilmoitettava käytettävän alueen rajat. Luokkien III A, III B ja IV A heijastinlaitteiden osalta otetaan koko valaistu pinta huomioon ilman kokorajoituksia.

CIL:n arvot

3.1

Luokka I A, luokka I B, luokka III A ja luokka III B

3.1.1

Punaisten heijastinlaitteiden CIL:n arvojen on oltava vähintään seuraavan taulukon mukaiset millikandeloina luxia kohden taulukossa esitettyjen hajonta- ja valaistuskulmien osalta.

Luokka	Hajontakulma α	Valaistuskulmat (asteina)
		Pysty V	0°	± 10°	± 5°
		Vaaka H	0°	0°	± 20°
I A, I B	20'		300	200	100
I A, I B	1°30'		5	2,8	2,5
III A, III B	20'		450	200	150
III A, III B	1°30'		12	8	8

CIL:n arvoja, jotka ovat alempia kuin edellä olevan taulukon kahdessa viimeisessä sarakkeessa esitetyt arvot, ei sallita sellaisen avaruuskulman sisällä, jonka vertailukeskipiste on sen kärki ja joka on seuraavia linjoja pitkin leikkaavien tasojen ympäröimä:

(V = ± 10°, H = 0°)

(V = ± 5°, H = ± 20°).

3.1.2

CIL:n arvot luokan I A tai I B ruskeankeltaisille heijastinlaitteille eivät saa olla pienemmät kuin edellä 3.1.1 kohdassa esitetyn taulukon arvot kerrottuna kertoimella 2,5.

3.1.3

CIL:n arvot luokan I A tai I B värittömille heijastinlaitteille eivät saa olla pienemmät kuin edellä 3.1.1 kohdassa esitetyn taulukon arvot kerrottuna kertoimella 4.

3.2

Luokan IV A laitteiden CIL:n arvojen on oltava vähintään seuraavan taulukon mukaiset millikandeloina luxia kohden taulukossa esitettyjen hajonta- ja valaistuskulmien osalta.

Väri	Hajontakulma α	Valaistuskulmat (asteina)
		Pysty V	0	± 10	0	0	0	0
		Vaaka H	0	0	± 20	± 30	± 40	± 50
Valkoinen	20'		1,800	1,200	610	540	470	400
Valkoinen	1°30'		34	24	15	15	15	15
Ruskeankeltainen	20'		1,125	750	380	335	290	250
Ruskeankeltainen	1°30'		21	15	10	10	10	10
Punainen	20'		450	300	150	135	115	100
Punainen	1°30'		9	6	4	4	4	4

Kun heijastinlaitteen CIL mitataan kulmalla β, jolle V = H = 0°, on laitetta hieman kääntämällä tarkastettava, tapahtuuko peilausilmiötä. Jos peilausilmiötä ilmenee, on otettava lukema kulmalla β, jolle V = ± 5°, H = 0°. Hyväksytyn asennon on oltava se, joka vastaa pienintä CIL:ää yhdellä näistä asennoista.

4.1

Valaistuskulmalla β, jolle V = H = 0°, tai edellä 4 kohdassa määritellyllä kulmalla, ja hajontakulmalla 20' on heijastinlaitteita, joissa ei ole merkintää ”TOP”, kierrettävä vertailuakselinsa ympäri asentoon, jossa CIL:n arvo on pienin 3 kohdan mukaisesti. Kun CIL mitataan muilla valaistus- ja hajontakulmilla, heijastinlaite on sijoitettava asentoon, joka vastaa kulman ε arvoa. Jos määriteltyjä arvoja ei saavuteta, saadaan laitetta kiertää vertailuakselinsa ympäri ± 5° edellä tarkoitettuun asentoon nähden.

4.2

Valaistuskulmalla β, jolle V = H = 0°, tai edellä 4 kohdassa määritellyllä kulmalla, ja hajontakulmalla 20', on heijastinlaitteita, joissa on merkintä ”TOP”, kierrettävä vertailuakselinsa ympäri ± 5°. CIL ei saa laskea kiertämisen aikana missään laitteen asennossa alle määrätyn arvon.

4.3

Jos suunnassa V = H = 0°, ja kun ε = 0°, CIL ylittää määrätyn arvon 50 prosentilla tai enemmän, kaikki mittaukset kaikille valaistus- ja hajontakulmille on tehtävä ε:n arvolla 0°.

LIITE 8

ULKOISTEN AINEIDEN VASTUSTUSKYKY

1. VEDEN- JA LIANKESTÄVYYS

1.1 Veteenupotustesti

1.1.1

Heijastinlaitteista, jotka ovat tai eivät ole osa valaisinta, on poistettava kaikki irrotettavissa olevat osat ja ne on upotettava 10 minuutiksi veteen, jonka lämpötila on 50 ± 5 °C, siten, että valaisevan pinnan yläosan korkein kohta on noin 20 mm vedenpinnan alapuolella. Testi on toistettava sen jälkeen, kun heijastinta on käännetty 180 °C, siten, että valaiseva pinta on pohjalla ja kääntöpuolen päällä on noin 20 mm:n vesikerros. Nämä optiset yksiköt on tämän jälkeen välittömästi upotettava samoissa olosuhteissa veteen, jonka lämpötila on 25 ± 5 °C.

1.1.2

Vettä ei saa tunkeutua heijastavan optisen yksikön heijastavaan pintaan. Jos silmämääräinen tarkastus paljastaa selvästi vedenläpäisyn, laitetta ei katsota testissä hyväksytyksi.

1.1.3

Jos tarkastuksessa ei havaita vedenläpäisyä tai epävarmoissa tapauksissa, on mitattava CIL liitteessä IV olevassa 3.2 kohdassa tai liitteessä 14 olevassa 4.2 kohdassa esitetyllä menetelmällä sen jälkeen, kun heijastinlaitetta on hieman ravisteltu ylimääräisen veden poistamiseksi ulkopuolelta.

1.2 Vaihtoehtoinen testausmenettely luokkien I B ja III B laitteille

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää valmistajan pyynnöstä seuraavia testejä (kosteus- ja pölytesti) 1.1 kohdassa kuvatun upotustestin asemesta.

1.2.1 Kosteustesti

Testissä arvioidaan näytelaitteen kykyä vastustaa ruiskutettavasta vedestä tulevan kosteuden läpäisyä ja määritetään tyhjennysrei'illä tai muilla avoimilla aukoilla varustettujen laitteiden vedenpoistokapasiteetti.

1.2.1.1 Vesisuihkutestin testauslaitteet

Testissä on käytettävä vesisuihkukaappia, jonka ominaisuudet ovat seuraavat:

1.2.1.1.1 Kaappi

Kaapissa on oltava suutin tai suuttimia, joista tulee tasainen vesisuihku sopivassa kulmassa niin, että se kastelee testattavan laitteen kokonaan. Suuttimen tai suuttimien keskilinja on suunnattava alaspäin 45° + 5° kulmassa pyörivän testausalustan pystysuuntaiseen akseliin nähden.

1.2.1.1.2 Pyörivä testausalusta

Pyörivän testausalustan on oltava läpimitaltaan vähintään 140 mm ja sen on pyörittävä kaapin keskellä olevan pystysuuntaisen akselin ympäri.

1.2.1.1.3 Vesimäärä

Suihkun vesimäärän laitteen kohdalla on oltava 2,5 (+ 1,6/-0) mm/min mitattuna pystysuuntaisella lieriömäisellä keräysastialla, joka on asetettu pyörivän testausalustan pystysuuntaisen akselin keskelle. Keräysastian on oltava 100 mm korkea ja sen sisäympärysmitan on oltava vähintään 140 mm.

1.2.1.2 Vesisuihkutestausmenettely

Testauslaitteeseen asetetun testattavan heijastinlaitteen, jonka alkuperäinen CIL on mitattu ja dokumentoitu, päälle on ruiskutettava vettä seuraavasti:

1.2.1.2.1 Laitteessa olevat aukot

Kaikki tyhjennysreiät ja muut aukot on pidettävä avoimina. Jos laitteessa on tyhjennysreiän keskellä sydänlanka, se on myös testattava.

1.2.1.2.2 Pyörimisnopeus

Laitetta on pyöritettävä pystysuuntaisen akselinsa ympäri nopeudella 4,0 ± 0,5 min-1.

1.2.1.2.3 Jos heijastin on rakenteellisesti yhdistetty tai ryhmitetty yhteen merkinanto- tai valaistustoimintojen kanssa, näiden toimintojen on oltava päällä nimellisjännitteellä syklillä, jossa ne ovat käynnissä viiden minuutin ajan (vilkkutilassa, jos sellainen on käytössä) ja poissa päältä 55 minuutin ajan.

1.2.1.2.4 Testin kesto

Vesisuihkutestin tulee kestää 12 tuntia (12 5/55 minuutin sykliä).

1.2.1.2.5 Vedentyhjennysaika

Pyörivä alusta ja vesisuihku on pysäytettävä ja veden on annettava valua pois laitteesta tunnin ajan kaapin oven ollessa suljettuna.

1.2.1.2.6 Näytteen arviointi

Vedentyhjennysajan jälkeen laitteen sisäpinnoista on tutkittava kerääntynyttä kosteutta. Laitteeseen ei saa muodostua vesilammikoita eikä sellaisia saa muodostua laitetta koputettaessa tai kallistettaessa. CIL on mitattava liitteessä 4 olevassa 3.2 kohdassa kuvatulla menetelmällä sen jälkeen, kun laitteen ulkopuoli on kuivattu kuivalla puuvillakankaalla.

1.2.2 Pölytesti

Tässä testissä arvioidaan testattavan laitteen kykyä estää pölyä tunkeutumasta sen sisään; pöly voi huomattavasti heikentää heijastimen tehoa.

1.2.2.1 Pölytestin testauslaitteet

Pölytestissä on käytettävä seuraavia laitteita:

1.2.2.1.1 Pölytestikammio

Testikammion sisäpuolen on oltava muodoltaan kuutiomainen ja sen sivujen on oltava 0,9–1,5 metriä pitkiä. Pohja voi olla suppilomainen, jotta pöly kerääntyy siihen paremmin. Kammion sisätilavuuden, johon ei lasketa suppilomaista pohjaa, saa olla enintään 2 m3, ja kammioon on ladattava 3–5 kg testauspölyä. Testauksessa käytettävä pöly on saatava liikkeelle paineilman tai puhaltimien avulla niin, että pöly leviää koko kammioon.

1.2.2.1.2 Pöly

Testissä käytettävän pölyn tulee olla standardin ASTM C 150-84 (*1) mukaista hienojakoista sementtiä.

1.2.2.2 Pölytestin testausmenettely

Testauslaitteeseen asetettu testattava laite, jonka alkuperäinen CIL on mitattu ja dokumentoitu, on altistettava pölylle seuraavasti:

1.2.2.2.1 Laitteessa olevat aukot

Kaikki tyhjennysreiät ja muut aukot on pidettävä avoimina. Jos laitteessa on tyhjennysreiän keskellä sydänlanka, se on myös testattava.

1.2.2.2.2 Altistus pölylle

Laite on asetettava pölykammioon vähintään 150 mm:n päähän seinistä. Yli 600 mm pitkät laitteet on keskitettävä vaakatasossa testikammion keskelle. Testipöly on saatava liikkeelle niin hyvin kuin mahdollista paineilman tai tuulettimien avulla 15 minuutin välein 2–15 sekunnin ajaksi viiden tunnin pituisen ajanjakson aikana. Pölyn on annettava laskeutua liikutusjaksojen välillä.

1.2.2.2.3 Mitatun näytteen arviointi

Pölynkestotestin suorittamisen jälkeen laitteen ulkopinta on puhdistettava ja kuivattava kuivalla puuvillakankaalla, ja laitteen CIL on mitattava liitteessä 4 olevassa 3.2 kohdassa kuvatulla menetelmällä.

2. KORROOSIONKESTÄVYYS

2.1

Heijastinlaitteet on suunniteltava siten, että ne säilyttävät vahvistetut fotometriset ja kolorimetriset ominaisuutensa niistä kosteudesta ja syövyttävistä vaikutuksista huolimatta, joille ne tavallisesti ovat alttiina. Etummaisen pinnan himmeneminen ja taaemman suojaavan pinnan rappeutuminen on tarkastettava, erityisesti kun keskeinen metalliosa voi altistua korroosiolle.

2.2

Heijastinlaitteesta tai valaisimesta, jos laite on yhdistetty sellaiseen, on poistettava kaikki irrotettavat osat ja se on altistettava suolasumun vaikutukselle 50 tunnin ajanjaksoksi, joka koostuu kahdesta 24 tunnin altistamisjaksosta sekä niiden välisestä 2 tunnin tauosta, jonka aikana näytteen annetaan kuivua.

2.3

Suolasumu on tehtävä sumuttamalla lämpötilaltaan 35 ± 2 °C suolaliuosta, joka on saatu liuottamalla 20 ± 2 paino-osaa natriumkloridia 80 osaan tislattua vettä, jossa ei saa olla enempää kuin 0,02 prosenttia epäpuhtauksia.

2.4

Välittömästi testin jälkeen näytekappaleessa ei saa näkyä merkkejä korroosiosta, joka voi huonontaa laitteen tehokkuutta.

3. POLTTOAINEENKESTÄVYYS

Heijastinlaitteen ja erityisesti sen valaisevan pinnan ulkopinta on pyyhittävä kevyesti puuvillakankaalla, joka on kasteltu seoksella, jossa on 70 tilavuusprosenttia n-heptaania ja 30 tilavuusprosenttia tolueenia. Pinta tarkastetaan silmämääräisesti noin viiden minuutin kuluttua. Pinnassa ei saa olla näkyviä muutoksia pieniä pintasäröjä lukuun ottamatta.

4. VOITELUÖLJYNKESTÄVYYS

Heijastinlaitteen ulkopinta ja erityisesti heijastinlaitteen valaiseva pinta on pyyhittävä kevyesti puuvillakankaalla, joka on kasteltu puhdistavalla voiteluöljyllä. Pinta puhdistetaan noin viiden minuutin kuluttua. Tämän jälkeen mitataan CIL (liitteessä 4 oleva 3.2 kohta tai liitteessä 14 oleva 4.2 kohta).

5. PEILITAUSTAISTEN HEIJASTINLAITTEIDEN AVOIMEN KÄÄNTÖPUOLEN KESTÄVYYS

5.1

Heijastinlaitteen kääntöpuoli on harjattava kovalla nailonharjalla ja sen jälkeen peitettävä 3 kohdassa kuvatulla seoksella kastellulla puuvillakankaalla yhden minuutin ajan. Tämän jälkeen puuvillakangas on poistettava ja heijastinlaitteen on annettava kuivua.

5.2

Kun haihtuminen on loppunut, suoritetaan kulumistesti harjaamalla kääntöpuoli samalla nailonharjalla kuin aiemmin.

5.3

CIL mitataan (liitteessä 4 oleva 3.2 kohta tai liitteessä 14 oleva 4.2 kohta) sen jälkeen, kun koko peilitaustainen kääntöpuoli on peitetty tussilla.

(*1) American Society for Testing and Materials.

LIITE 9

HEIJASTINLAITTEIDEN OPTISTEN OMINAISUUKSIEN AJALLINEN KESTÄVYYS (1)

Hyväksynnän antaneella viranomaisella on oikeus tarkistaa käytössä olevan heijastinlaitetyypin optisten ominaisuuksien ajallinen kestävyys.

Muiden maiden kuin hyväksynnän antaneen maan toimivaltaiset viranomaiset saavat tehdä samanlaisia tarkastuksia alueellaan. Jos käytössä olevassa heijastintyypissä havaitaan systemaattinen vika, mainittujen viranomaisten on lähetettävä testiä varten irrotetut osat hyväksynnän antaneelle viranomaiselle ja pyydettävä asiasta lausuntoa.

Muiden perusteiden puuttuessa käytössä olevaan heijastintyyppiin liittyvä käsite ”systemaattinen vika” on tulkittava tämän säännön 6.1 kohdan tarkoituksen mukaisesti.

(1) Vaikka heijastinlaitteiden optisten ominaisuuksien ajallisen kestävyyden testaaminen on tärkeää, nykyisessä tilanteessa ei ole vielä mahdollista arvioida kestävyyttä kestoltaan rajallisissa laboratoriotesteissä.

LIITE 10

LÄMMÖNKESTÄVYYS

Heijastinlaitetta on pidettävä yhtämittaisesti 48 tunnin ajan kuivassa 65 ± 2 °C lämpötilassa.

Tämän testin jälkeen heijastinlaitteessa ja erityisesti sen optisissa yksiköissä ei saa näkyä murtumia tai huomattavaa vääristymistä.

LIITE 11

VÄRINPITÄVYYS (1)

Hyväksynnän antaneella viranomaisella on oikeus tarkistaa käytössä olevan heijastinlaitetyypin värinpitävyys.

Muiden maiden kuin hyväksynnän antaneen maan toimivaltaiset viranomaiset saavat tehdä samanlaisia tarkastuksia alueellaan. Jos käytössä olevassa heijastintyypissä on systemaattinen vika, mainittujen viranomaisten on lähetettävä testiä varten irrotetut osat hyväksynnän antaneelle viranomaiselle ja pyydettävä asiasta lausuntoa.

Muiden perusteiden puuttuessa käytössä olevaan heijastintyyppiin liittyvä käsite ”systemaattinen vika” on tulkittava tämän säännön 9.1 kohdan tarkoituksen mukaisesti.

(1) Vaikka heijastinlaitteiden värinpitävyyden testaaminen on tärkeää, nykyisessä tilanteessa ei ole vielä mahdollista arvioida kestävyyttä kestoltaan rajallisissa laboratoriotesteissä.

LIITE 12

TESTIEN SUORITUSJÄRJESTYS

Liitteen numero

Kohdan numero (*1)

TESTIT

NÄYTTEET

–

Yleiset vaatimukset: silmämääräinen tarkastus

–

Muodot ja mitat: silmämääräinen tarkastus

–

Lämpö:

48 tuntia 65 ± 2 °C lämpötilassa

Vääristymien silmämääräinen tarkastus

–

Kolorimetria: silmämääräinen tarkastus

Epävarmoissa tapauksissa kolmivärikoordinaatit

–

Fotometria: rajoitettu arvoihin 20' ja V = H = 0°

Täydellinen fotometria

Vesi:

10 min normaaliasennossa

10 min käänteisessä asennossa

silmämääräinen tarkastus

3.1.

Kolorimetria: silmämääräinen tarkastus

Epävarmoissa tapauksissa kolmivärikoordinaatit

3.2.

Fotometria: rajoitettu arvoihin 20' ja V = H = 0°

Moottoripolttoaineet:

5 min

silmämääräinen tarkastus

Öljyt:

5 min

silmämääräinen tarkastus

3.1.

Kolorimetria: silmämääräinen tarkastus

Epävarmoissa tapauksissa kolmivärikoordinaatit

3.2.

Fotometria: rajoitettu arvoihin 20' ja V = H = 0°

Korroosio:

24 tuntia

2 tunnin välein

24 tuntia

silmämääräinen tarkastus

Kääntöpuoli:

1 min

silmämääräinen tarkastus

3.1.

Kolorimetria: silmämääräinen tarkastus

Epävarmoissa tapauksissa kolmivärikoordinaatit

3.2.

Fotometria: rajoitettu arvoihin 20' ja V = H = 0°

–

Ajallinen kestävyys

3.1.

Kolorimetria:

Kolmivärikoordinaattien

silmämääräinen tarkastus

3.2.

Fotometria: rajoitettu arvoihin 20' ja V = H = 0°

–

Värinpysyvyys

3.1.

Kolorimetria:

Kolmivärikoordinaattien

silmämääräinen tarkastus

3.2.

Fotometria: rajoitettu arvoihin 20' ja V = H = 0°

Näytteiden toimittaminen viranomaisille

(*1) tässä säännössä.

LIITE 13

ISKUNKESTÄVYYS — LUOKKA IV A

Heijastinlaite on asennettava samankaltaisella tavalla kuin ajoneuvoon, mutta linssi vaakatasossa ja suunnattuna ylöspäin.

Halkaisijaltaan 13 mm:n paksuinen kiillotettu täysteräksinen pallo pudotetaan kerran pystysuoraan linssin keskiosaan 0,76 m:n korkeudelta. Palloa voidaan ohjata, mutta sen vapaata putoamista ei saa rajoittaa.

Kun heijastinlaitetta testataan huoneenlämmössä tällä menetelmällä, linssi ei saa murtua.

LIITE 14

TESTAUSMENETTELY — LUOKKA IV A

Hakijan on toimitettava laitteesta 10 näytekappaletta, jotka testataan liitteessä 15 osoitetussa kronologisessa järjestyksessä.

Kun 6.1–6.5 kohdan vaatimusten sekä muotoja ja mittoja koskevien vaatimusten (liite 5) noudattaminen on tarkastettu, 10 näytekappaletta on asetettava lämmönkestävyystestiin (liite 10) ja vähintään tunnin kuluttua tästä testistä tutkittava kolorimetristen ominaisuuksiensa (liite 6) osalta sekä CIL:n osalta (liite 7) hajontakulmalla 20' ja valaistuskulmalla V = H = 0° tai tarvittaessa liitteessä VII tarkoitetuissa asennoissa. Kaksi suurimmat ja pienimmät arvot antavaa heijastinlaitetta on tämän jälkeen testattava täydellisesti liitteessä 7 kuvatulla tavalla. Laboratorioiden on säilytettävä kyseiset kaksi näytekappaletta mahdollisia lisätarkastuksia varten.

Jäljelle jäävistä kahdeksasta näytekappaleesta valitaan sattumanvaraisesti neljä näytekappaletta, jotka jaetaan kahteen kahden näytekappaleen ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä:

Kahdelle näytekappaleelle tehdään peräkkäin veden läpäisytesti (liite 8, 1 kohta), ja jos testi on tyydyttävä, polttoaineiden ja voiteluöljyjen kestävyyden testit (liite 8, 3 ja 4 kohta).

Toinen ryhmä:

Kahdelle näytekappaleelle tehdään tarvittaessa korroosiotesti (liite 8, 2 kohta), jonka jälkeen heijastinlaitteen kääntöpuolelle tehdään kulumiskestävyyden testi (liite 8, 5 kohta). Näille kahdelle näytekappaleelle tehdään myös iskunkestävyystesti (liite 13).

Edeltävässä kohdassa tarkoitettujen testien jälkeen kunkin ryhmän heijastinlaitteilla on oltava:

4.1

väri, joka täyttää liitteen 6 vaatimukset. Tämä on tarkastettava laadullisella menetelmällä ja epävarmoissa tapauksissa vahvistettava määrällisellä menetelmällä.

4.2

CIL, joka täyttää liitteen 7 vaatimukset. Tarkastus on suoritettava ainoastaan 20' hajontakulmalla ja V = H = 0° valaistuskulmalla, tai tarvittaessa liitteessä 7 määritellyissä asennoissa.

Neljää jäljelle jäävää kappaletta voidaan tarvittaessa käyttää muuhun tarkoitukseen.

LIITE 15

LUOKAN IV A TESTIEN SUORITUSJÄRJESTYS

Liitteen numero

Kohdan numero (*1)

TESTIT

NÄYTTEET

–

Yleiset vaatimukset: silmämääräinen tarkastus

–

Muoto ja mitat: silmämääräinen tarkastus

–

Lämpö:

48 tuntia 65 ± 20 lämpötilassa

Vääristymien silmämääräinen tarkastus

–

Kolorimetria: silmämääräinen tarkastus

Epävarmoissa tapauksissa kolmivärikoordinaatit

–

Fotometria: rajoitettu arvoihin 20' ja V = H = 0°

–

Täydellinen fotometria

Vesi:

10 min normaaliasennossa

10 min käänteisessä asennossa

silmämääräinen tarkastus

Moottoripolttoaineet:

5 min

silmämääräinen tarkastus

Öljyt:

5 min

silmämääräinen tarkastus

–

Kolorimetria: silmämääräinen tarkastus

Epävarmoissa tapauksissa kolmivärikoordinaatit

–

Fotometria: rajoitettu arvoihin 20' ja V = H = 0°

Korroosio:

24 tuntia

2 tunnin välein

24 tuntia

silmämääräinen tarkastus

Kääntöpuoli:

1 min

silmämääräinen tarkastus

–

Isku

silmämääräinen tarkastus

–

Kolorimetria: silmämääräinen tarkastus

Epävarmoissa tapauksissa kolmivärikoordinaatit

–

Fotometria: rajoitettu arvoihin 20' ja V = H = 0°

Näytteiden toimittaminen viranomaisille

(*1) tässä säännössä.

LIITE 16

TESTAUSMENETTELY LUOKKIEN I B JA III B LAITTEILLE

Luokkien I B ja III B heijastinlaitteet on testattava liitteessä 4 esitettyjen testausmenettelyjen mukaisesti liitteessä 12 kuvattua testien suoritusjärjestystä noudattaen lukuun ottamatta liitteessä 8 olevan 1 kohdan mukaista testiä, jonka voi luokkien I B ja III B laitteiden kohdalla korvata liitteessä 8 olevassa 1.2 kohdassa kuvatulla testillä.

LIITE 17

TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUSMENETTELYJÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1. YLEISTÄ

1.1

Tämän säännön mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

1.2

Sarjavalmisteisten järjestelmien fotometristen ominaisuuksien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos testattaessa sattumanvaraisesti valittua heijastinlaitetta mikään mitatuista arvoista ei poikkea kielteisesti enempää kuin 20 prosenttia tässä säännössä asetetuista vähimmäisarvoista.

1.3

Kromaattisuuskoordinaatteja on noudatettava.

2. VALMISTAJAN SUORITTAMAA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUSTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tyyppihyväksynnän haltijan on suoritettava kullekin heijastinlaitteelle asianmukaisin väliajoin ainakin seuraavassa esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön määräysten mukaisesti.

Jos näyte ei täytä kyseisen testityypin vaatimuksia, on otettava lisää näytteitä ja testattava ne. Valmistajan on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.1 Testien luonne

Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ja kolorimetrisiä ominaisuuksia sekä vedenkestävyyttä.

2.2 Testimenetelmät

2.2.1

Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.2.2

Missä tahansa valmistajan suorittamassa vaatimustenmukaisuustestissä voidaan käyttää tässä säännössä esitettyjä menetelmiä vastaavia menetelmiä tyyppihyväksyntätesteistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella. Valmistajan vastuulla on osoittaa, että käytetyt menetelmät vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä.

2.2.3

Edellä olevan 2.2.1 ja 2.2.2 kohdan soveltaminen edellyttää testilaitteen säännöllistä kalibrointia ja testilaitteen vastaavuutta toimivaltaisen viranomaisen suorittaman mittauksen kanssa.

2.2.4

Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä erityisesti hallinnollisten tarkastusten ja näytteenottojen osalta.

2.3 Näytteenotto

Heijastinlaitenäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien heijastinlaitteiden sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

Arvioinnin on yleensä koskettava yksittäisten tehtaiden sarjatuotantoa. Valmistaja voi kuitenkin yhdistää useista eri tehtaista saadut samaa järjestelmätyyppiä koskevat tiedot, jos tehtaissa sovelletaan samoja laatuperusteita ja samaa laadunhallintaa.

2.4 Mitatut ja tallennetut fotometriset ominaisuudet

Näyteheijastinlaitteiden fotometriset ominaisuudet mitataan tässä säännössä määritellyistä pisteistä ja kromaattisuuskoordinaateista.

2.5 Hyväksyttävyysperusteet

Valmistajan vastuulla on laatia testituloksista tilastollinen tutkimus ja määrittää toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella hyväksyttävyysperusteet tuotteilleen, jotta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastukselle tämän säännön 8.1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 18 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen vähimmäistodennäköisyys on 0,95.

LIITE 18

TARKASTAJAN TEKEMÄÄ NÄYTTEENOTTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1. YLEISTÄ

1.1

Mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat tämän säännön määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

1.2

Sarjavalmisteisten heijastinlaitteiden fotometristen ominaisuuksien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos sattumanvaraisesti valitun heijastinlaitteen fotometristä suorituskykyä testattaessa

1.2.1

mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20 prosenttia tässä säännössä määritellystä vähimmäisarvoista.

1.2.2

Heijastinlaitteet, joissa on selviä vikoja, jätetään huomiotta.

1.3

Kromaattisuuskoordinaatteja on noudatettava.

2. ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä heijastinlaitetta. Ensimmäiset kaksi näytettä merkitään A:ksi ja toiset kaksi näytettä B:ksi.

2.1 Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

2.1.1

Sarjatuotantona valmistettujen heijastinlaitteiden vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos laitteista mitattujen arvojen kielteiset poikkeamat ovat seuraavat:

2.1.1.1

Näyte A

A1:	yksi heijastinlaite	0 prosenttia
A1:	yksi heijastinlaite enintään	20 prosenttia
A2:	molemmat heijastinlaitteet enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	siirrytään näytteeseen B

2.1.1.2

Näyte B

B1:

molemmat heijastinlaitteet

0 prosenttia

2.2 Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

2.2.1

Sarjatuotantona valmistettujen heijastinlaitteiden vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn perusteella ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos heijastinlaitteista mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.2.1.1

Näyte A

A3:	yksi heijastinlaite enintään	20 prosenttia
	yksi heijastinlaite enemmän kuin	20 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	30 prosenttia

2.2.1.2

Näyte B

B2:	A2:n osalta
	yksi heijastinlaite enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	yksi heijastinlaite enintään	20 prosenttia
B3:	A2:n osalta
	yksi heijastinlaite	0 prosenttia
	yksi heijastinlaite enemmän kuin	20 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	30 prosenttia

2.3 Hyväksynnän peruuttaminen

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 9 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvion 1 mukaisen näytteenottomenettelyn perusteella heijastinlaitteiden mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.3.1

Näyte A

A4:	yksi heijastinlaite enintään	20 prosenttia
A4:	yksi heijastinlaite enemmän kuin	30 prosenttia
A5:	molemmat heijastinlaitteet enemmän kuin	20 prosenttia

2.3.2

Näyte B

B4:	A2:n osalta
	yksi heijastinlaite enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	yksi heijastinlaite enemmän kuin	20 prosenttia
B5:	A2:n osalta
B5:	molemmat heijastinlaitteet enintään	20 prosenttia
B6:	A2:n osalta
	yksi heijastinlaite	0 prosenttia
	yksi heijastinlaite enemmän kuin	30 prosenttia

3. TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

Näytteenotto on toistettava A3:n, B2:n ja B3:n osalta kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta; kolmannen näytteen C on koostuttava kahdesta heijastinlaitteesta ja neljännen näytteen D kahdesta heijastinlaitteesta, jotka on valmistettu valmistajan saatettua tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi.

3.1 Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

3.1.1

Sarjatuotantona valmistettujen heijastinlaitteiden vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn perusteella, jos laitteiden mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.1.1.1

Näyte C

C1:	yksi heijastinlaite	0 prosenttia
C1:	yksi heijastinlaite korkeintaan	20 prosenttia
C2:	molemmat heijastinlaitteet enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	siirrytään näytteeseen D

3.1.1.2

Näyte D

D1:	C2:n osalta
D1:	molemmat heijastinlaitteet	0 prosenttia

3.2 Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

3.2.1

3.2.1.1

Näyte D

D2:	C2:n osalta
	yksi heijastinlaite enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	yksi heijastinlaite korkeintaan	20 prosenttia

3.3 Hyväksynnän peruuttaminen

3.3.1

Näyte C

C3:	yksi heijastinlaite korkeintaan	20 prosenttia
C3:	yksi heijastinlaite enemmän kuin	20 prosenttia
C4:	molemmat heijastinlaitteet enemmän kuin	20 prosenttia

3.3.2

Näyte D

D3:	C2:n osalta
	yksi heijastinlaite 0 prosenttia tai enemmän kuin	0 prosenttia
	yksi heijastinlaite enemmän kuin	20 prosenttia

4. VEDENKESTÄVYYS

Vedenkestävyys varmistetaan seuraavan menettelytavan mukaisesti:

Yksi näytteen A heijastinlaitteista testataan tämän liitteen kuvan 1 mukaisen näytteenottomenettelyn jälkeen liitteessä 8 olevan 1 kohdan mukaisella menettelytavalla sekä luokan IV A heijastinlaitteiden kohdalla liitteessä 14 olevan 3 kohdan mukaisella menettelytavalla.

Heijastinlaitteet katsotaan hyväksytyiksi, jos ne läpäisevät testin.

Jos näytteen A testausmenetelmää ei kuitenkaan noudateta, näytteen B kaksi heijastinlaitetta on testattava saman menettelytavan mukaisesti ja molempien on läpäistävä testi.

Ensimmäinen näytteenotto

Mahdolliset näytteen C tulokset

Mahdolliset näytteen D tulokset

siirrytään vaatimusten mukaiseksi saattamiseen

Toistettu näytteenotto

4 sattumanvaraisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin C ja D

Tuotannon saattaminen vaatimusten mukaiseksi

Valmistaja määrätään

saattamaan tuotteet vaatimusten mukaisiksi

Ensimmäinen näytteenotto

4 satunnaisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin A ja B

2 laitetta

Suurin mahdollinen kielteinen poikkeama (prosenttia) raja-arvoista

Hyväksynnän peruuttaminen

Mahdolliset näytteen B tulokset

Mahdolliset näytteen A tulokset

siirrytään näytteeseen D

siirrytään näytteeseen B

LOPPU

2 laitetta

31.1.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 31/35

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN-ECE) sääntö N:o 4 — Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat takarekisterikilpien valaisimia moottorikäyttöisissä ajoneuvoissa ja niiden perävaunuissa

Tarkistus 2 — Muutos 3

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraavaan saakka:

Säännön alkuperäisen version täydennys 14 — Voimaantulopäivä: 15. lokakuuta 2008

SISÄLLYSLUETTELO

SÄÄNTÖ

Soveltamisala

Määritelmät

Hyväksynnän hakeminen

Merkinnät

Hyväksyntä

Yleiset vaatimukset

Valon väri

Tulokulma

Mittausmenettely

Fotometriset ominaisuudet

10.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

11.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

12.

Tuotannon lopettaminen

13.

Siirtymämääräykset

14.

Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 —

Hyväksyntämerkkien sijoittelu

Liite 2 —

Ilmoitus

Liite 3 —

Testin mittauspisteet

Liite 4 —

Valaistavan pinnan vähimmäisnäkyvyysalue

Liite 5 —

Useilla valonlähteillä varustettujen valaisimien fotometrinen mittaus

Liite 6 —

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset

Liite 7 —

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

0. SOVELTAMISALA

Tämä sääntö koskee takarekisterikilpien valaisimia luokkien M, N, O ja T ajoneuvoissa (1)

1. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä tarkoitetaan:

1.1

’takarekisterikilven valaisimella’ takarekisterikilpien valaisemiseen käytettävää laitetta, jäljempänä ’valaisinlaite’, joka valaisee takarekisterikilven heijastamalla. Laitteen hyväksynnässä määritellään kilven viemän tilan valaisu.

1.2

Tässä säännössä sovelletaan säännössä N:o 48 ja sen muutossarjassa annettuja määritelmiä, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

1.3

’Erityyppisillä takarekisterikilpien valaisimilla’ tarkoitetaan laitteita, jotka eroavat toisistaan muun muassa seuraavilta olennaisilta osin:

a)	kauppanimi tai tavaramerkki;

b)	optisen järjestelmän ominaisuudet (voimakkuus, valon jakautumiskulmat, hehkulampun tyyppi, valonlähde, jne.).

1.4

Tässä säännössä olevat viittaukset vakiomuotoisiin (étalon) hehkulamppuihin ja sääntöön N:o 37 viittaavat sääntöön N:o 37 ja sen muutossarjassa annettuihin määritelmiin, jotka ovat voimassa tyyppihyväksynnän hakemishetkellä.

2. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava hyväksyntää. Hakemuksessa on ilmoitettava, onko laite tarkoitettu valaisemaan leveä rekisterikilpi (520 × 120 mm), korkea rekisterikilpi (340 × 240 mm), maa- ja metsätaloudessa käytettävien traktorien rekisterikilpi (120 × 165 mm) vai useita näistä kilvistä. Hakija voi myös halutessaan määrittää, että laitteen voi asentaa useampaan kuin yhteen tai tiettyyn määrään kohtia rekisterikilven viemään tilaan nähden; näiden erilaisten asennustapojen tulee näkyä tiedonantolomakkeessa. Hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat jokaiselle tyypille:

Kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtaiset piirustukset, joista voidaan tunnistaa laitteen tyyppi ja joissa näkyy geometrisesti se asento, johon valaisin asennetaan ajoneuvon rekisterikilpeen nähden, sekä tarpeeksi hyvin valaistun alueen reunat. Piirustuksista on käytävä ilmi hyväksyntänumerolle tarkoitettu paikka hyväksyntämerkin ympyrään nähden.

Lyhyt tekninen kuvaus, jossa ilmoitetaan varsinkin seuraavat, paitsi sellaisten valaisinten kohdalla, joissa on ei-vaihdettava valonlähde:

i)	käytettävän hehkulampun tai käytettävien hehkulamppujen tyyppi tai tyypit; hehkulamppujen tyypin on oltava jokin säännössä N:o 37 ja sen muutossarjassa hakuajankohtana voimassa olevista lampputyypeistä; ja/tai

ii)	valonlähdemoduulin erikseen määritelty tunnuskoodi (2);

c)	kaksi näytettä, joissa on asennettuna suositeltu lamppu tai suositellut lamput.

3. MERKINNÄT

Jokaisessa hyväksyttäväksi esitettävässä valaisimessa on oltava:

3.1

Valaisimen valmistajan kauppanimi tai tavaramerkki.

3.2

Riittävä tila hyväksyntämerkkiä varten; tämä tila on merkittävä edellä 2 a kohdassa mainittuihin piirustuksiin.

3.3

Ei-vaihdettavilla valonlähteillä tai valonlähdemoduulilla/-moduuleilla varustettujen valaisimien osalta nimellisjännitemerkintä ja nimellistehomerkintä.

3.4

Kaikissa muissa paitsi ei-vaihdettavilla valonlähteillä varustetuissa valaisimissa selvästi luettavissa oleva ja pysyvä merkintä, jossa näkyvät:

a)	käytettävän hehkulampun tai käytettävien hehkulamppujen tyyppi; ja/tai

b)	valonlähdemoduulin erikseen määritelty tunnuskoodi.

3.5

Valonlähdemoduulilla tai -moduuleilla varustettujen valaisimien tapauksessa valonlähdemoduulissa tai -moduuleissa on oltava seuraavat:

3.5.1

Hakijan kauppanimi tai tavaramerkki; merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

3.5.2

Moduulin erikseen määritelty tunnuskoodi; merkinnän on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä. Erikseen määritellyn tunnuskoodin on sisällettävä alkukirjaimet ”MD” lyhenteenä sanasta ”MODUULI” sekä sen jälkeen hyväksyntämerkki ilman 4.4.1 kohdassa määrättyä ympyrää ja, silloin kun käytetään useita erilaisia valonlähdemoduuleita, lisätunnuksia ja -merkkejä; tämä erikseen määritelty tunnuskoodi on merkittävä edellä 2 a kohdassa mainittuihin piirustuksiin.

Hyväksyntämerkin ei tarvitse olla sama kuin siinä valaisimessa oleva hyväksyntämerkki, jossa moduulia käytetään, mutta molempien merkkien on oltava saman hakijan.

3.5.3

Nimellisjännite- ja nimellistehomerkintä.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1

Jos 2 kohdan mukaan hyväksyttäväksi toimitetut kaksi valaisinnäytettä täyttävät tämän säännön vaatimukset, hyväksyntä myönnetään.

4.2.1.

Kullekin hyväksytylle tyypille myönnetään hyväksyntänumero. Sen kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 00 säännön mukaisesti sen alkuperäisessä muodossa) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sääntöä soveltava osapuoli ei saa antaa samaa numeroa toisentyyppiselle tämän säännön kattamalle laitteelle paitsi, jos kyseessä on hyväksynnän laajentaminen laitteeseen, joka eroaa ensimmäisestä vain säteilemänsä valon suhteen.

4.3

Tämän säännön mukaisesta valaisimen hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta tai epäämisestä on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

4.4

Jokaisessa tämän säännön mukaisesti hyväksytyssä valaisimessa on 3 a ja 3 c kohdassa mainittujen merkintöjen lisäksi oltava liitteen I mukainen kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista osista:

4.4.1

ympyrän sisään merkitty ”E”-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (3)

4.4.2

hyväksyntänumero ympyrän läheisyydessä;

4.4.3

seuraava lisätunnus: ”L”-kirjain.

4.4.4

Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä merkkiä, jotka ilmoittavat tämän säännön viimeisimmät muutossarjat, voidaan asettaa L-lisätunnus läheisyyteen.

4.5.

Edellä olevien 4.4.1, 4.4.2 ja 4.4.3 kohtien mukaisten merkkien ja tunnusten on oltava pysyviä ja selvästi luettavissa myös silloin, kun valaisin on asennettuna ajoneuvoon.

4.6.

Kun kaksi valaisinta tai useampia valaisimia on osana samaa ryhmitettyä, yhdistettyä tai rakenteellisesti yhdistettyä valaisinta, hyväksyntä myönnetään vain, jos kaikki nämä valaisimet ovat tämän säännön tai jonkin muun säännön mukaisia. Tällaisessa ryhmitetyssä, yhdistetyssä tai rakenteellisesti yhdistetyssä valaisimessa ei saa olla valaisimia, jotka eivät ole minkään säännön mukaisia.

4.6.1.

4.6.1.1

se on näkyvillä valaisimen asennuksen jälkeen;

4.6.1.2

mitään valaisevaa osaa ryhmitetystä, yhdistetystä tai rakenteellisesti yhdistetystä valaisimesta ei voi poistaa niin, että samalla poistetaan hyväksyntämerkki.

4.6.2

4.6.2.1

joko soveltuvalle valaisevalle pinnalle;

4.6.2.2

tai ryhmään niin, että jokaisen ryhmitetyn, yhdistetyn tai rakenteellisesti yhdistetyn valaisimen lampun voi selvästi tunnistaa (kolme esimerkkiä mahdollisista merkintätavoista on liitteessä 1).

4.6.3

Yhden hyväksyntämerkin osien on oltava vähintään sitä vähimmäiskokoa, joka vaaditaan pienimmiltä yksittäisiltä merkinnöiltä siinä säännössä, jonka nojalla hyväksyntä on myönnetty.

4.6.4

4.6.5

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä. Sen voi asettaa laitteen sisä- tai ulkopuoliseen osaan (joko läpinäkyvään tai läpinäkymättömään), jota ei voi irrottaa laitteen valoa säteilevästä läpinäkyvästä osasta. Merkinnän on joka tapauksessa oltava näkyvillä, kun laite on asennettu ajoneuvoon tai kun jokin liikkuva osa, kuten konepelti tai takakontin luukku, avataan.

4.7

Liitteessä 1 on esimerkkejä tavoista, joilla hyväksyntämerkit voidaan asetella yksittäisessä valaisimessa (kuva 1) sekä ryhmitetyssä, yhdistetyssä tai rakenteellisesti yhdistetyssä valaisimessa (kuva 2) kaikkien edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

5. YLEISET VAATIMUKSET

Jokaisen laitteen on oltava 9 kohdan vaatimusten mukainen (4).

5.1

Takarekisterikilpiä valaisevien laitteiden on oltava rakenteeltaan sellaisia, että koko rekisterikilven pinta on näkyvissä liitteessä 4 määritellyissä kulmissa.

5.2

Kaikissa mittauksissa on käytettävä valmistajan määrittämää vakiomallista hehkulamppua ja säädeltävä jännitesyöttöä niin, että vertailuvalovirta saavutetaan. Kaikki ei-vaihdettavilla valonlähteillä varustettujen laitteiden mittaukset on tehtävä 6,75 V:n, 13,5 V:n ja 28,0 V:n jännitteellä.

5.3

Jos valonlähteissä on erillinen virtalähde, yllä mainittuja testausjännitteitä voidaan syöttää virtalähteen syöttönapoihin. Testauslaboratorio saattaa vaatia valmistajaa toimittamaan valonlähteiden kanssa käytettävän erillisen virtalähteen testattavaksi.

5.4

Kaikkien takarekisterikilpien valaisimien, paitsi hehkulampulla tai -lampuilla varusteltujen, yhden minuutin ja 30 minuutin toiminnan jälkeen mitattujen valotiheysarvojen on oltava vähimmäisvaatimusten mukaisia.

Yhden minuutin toiminnan jälkeen valotiheyden jakauman voi laskea käyttämällä jokaiseen testauspisteeseen yhdessä pisteessä yhden minuutin ja 30 minuutin toiminnan jälkeen mitattuja valotiheysarvoja.

5.5

Valonlähdemoduuleita käytettäessä on tarkistettava, että:

5.5.1

valonlähdemoduulin tai -moduulien rakenne on sellainen, että:

a)	jokaisen valonlähdemoduulin voi asentaa vain määrättyyn asentoon eikä mihinkään muuhun asentoon ja jokaisen moduulin voi poistaa vain työkalua tai -kaluja käyttämällä;

b)	jos laitteen kotelossa on useampia valonlähdemoduuleita, erityyppisillä ominaisuuksilla varustettuja valonlähdemoduuleita ei voi vaihtaa keskenään valaisimen kotelon sisällä.

5.5.2

Valonlähdemoduulin tai -moduulien on oltava asiattomalta käytöltä suojattuja.

5.6

Käytettäessä hehkulamppua tai -lamppuja:

5.6.1

Minkä tahansa säännön N:o 37 mukaisesti hyväksytyn hehkulampputyypin tai -tyyppien käyttäminen on hyväksyttyä, mikäli säännössä N:o 37 ja sen tyyppihyväksynnän hakemishetkellä voimassa olevissa muutossarjoissa ei rajoiteta mitenkään hehkulampputyyppien käyttöä.

5.6.2

Laitteen rakenteen on oltava sellainen, että hehkulampun voi asentaa ainoastaan oikeaan asentoon.

5.6.3

Hehkulampun kannan on oltava IEC:n julkaisussa 60061 määriteltyjen ominaisuuksien mukainen. Käytettävään hehkulampputyyppiin viittaavaa lampunkannan tietolomaketta sovelletaan.

6. VALON VÄRI

Valaisinlaitteessa käytettävän valon on oltava riittävän väritön, jotta se ei muuta olennaisesti rekisterikilven väriä.

7. VALON TULOKULMA

Valaisinlaitteen valmistajan on määrättävä asento tai asentoja, johon laite on asennettava rekisterikilvelle tarkoitettuun tilaan nähden; laite on sijoitettava siten, ettei rekisterikilven pintaan tulevan valon tulokulma ylitä missään valaistavan pinnan kohdassa 82 astetta; tämä tulokulma mitataan laitteen valaisevan pinnan uloimmasta reunasta, joka on kauimpana kilven pinnasta. Jos valaisinlaitteita on useita, edellä tarkoitettu vaatimus koskee ainoastaan sitä kilven osaa, jonka kyseisen laitteen on tarkoitus valaista.

Jos laitteen valaisevan pinnan yksi ulkoreuna on samansuuntainen rekisterikilven pinnan kanssa, laitteen kauimpana rekisterikilvestä olevan valaisevan pinnan etäisin kohta on valaisevan pinnan keskipiste, joka on kilven suuntainen ja kauimpana kilven pinnasta.

Laite on suunniteltava niin, ettei se lähetä lainkaan valoa suoraan taaksepäin, lukuun ottamatta punaista valoa, jos laite on yhdistetty tai ryhmitetty takavalaisimen kanssa.

8. MITTAUSMENETTELY

Valotiheyden mittaukset suoritetaan diffuusilla värittömällä pinnalla, jonka diffuusi heijastussuhde tunnetaan (5). Diffuusin värittömän pinnan on oltava samansuuruinen kuin rekisterikilpi tai yhden mittauspisteen ylittävä mitta. Sen keskusta on asetettava mittauspisteiden asemien keskelle.

Diffuusit värittömät pinnat on asetettava siihen asentoon, se sijoitetaan rekisterikilven paikalle, 2 mm kilven kiinnitystasosta ulospäin.

Valotiheyden mittaukset suoritetaan tämän säännön liitteessä III esitetyissä pisteissä kohtisuoraan diffuusiin värittömään pintaan; kukin mittauspiste muodostaa pyöreän alueen, jonka halkaisija on 25 mm. Mitattu valotiheysarvo korjataan diffuusilla heijastussuhdekertoimella 1,0.

9. FOTOMETRISET OMINAISUUDET

Jokaisessa liitteessä 3 esitetyssä mittauspisteessä valotiheyden B on oltava vähintään 2,5 cd/m2.

Arvojen B1 ja B2 välinen valotiheyden gradientti, mitattuna mistä tahansa edellä tarkoitetuista mittauspisteistä valituista kahdesta pisteestä 1 ja 2, saa olla enintään 2 × Bo/cm, missä Bo on eri pisteissä mitattu pienin valotiheys, joka on:

10. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjen määräysten sekä seuraavien vaatimusten mukaisia:

10.1

Tämän säännön nojalla hyväksytyt takarekisterikilpien valaisimet (joita kutsutaan jäljempänä laitteiksi) on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät edellä 5, 6 ja 9 kohdassa asetetut vaatimukset. Jos laitteita tarvitaan useampi, tarkoitetaan jäljempänä tekstissä ’laitteella’ useita laitteita.

10.2

Tämän säännön liitteessä 6 asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

10.3

Tämän säännön liitteessä 7 asetettujen tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

10.4

11. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

11.1

Valaisinlaitteelle tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos jäljempänä määritellyt vaatimukset eivät täyty.

11.2

12. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn valaisinlaitteen valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Saatuaan tätä koskevan ilmoituksen viranomainen ilmoittaa tästä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

13. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

13.1

Muita valonlähteitä kuin hehkulamppuja käyttävät takarekisterikilven valaisinlaiteet.

13.1.1

Mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei voi täydennyksen 8 voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä antamasta hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna täydennyksellä 8.

13.1.2

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 36 kuukauden kuluttua täydennyksen 8 voimaantulopäivästä antaa hyväksynnän vain, jos 13.1 kohdassa kuvattu laitetyyppi täyttää tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin se on muutettuna täydennyksellä 8.

13.1.3

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät voi kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on annettu tämän säännön aiempien muutossarjojen nojalla.

13.1.4

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on 36 kuukauden ajan täydennyksen 8 voimaantulopäivästä annettava hyväksyntä 13.1 kohdassa kuvatuille laitetyypeille, jos hyväksyttäväksi esitetty tyyppi vastaa tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna aiemmilla muutossarjoilla.

13.2

Edellä 13.1 kohdassa kuvattu takarekisterikilpien valaisinlaiteiden asentaminen ajoneuvoon.

13.2.1

Mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei voi täydennyksen 8 voimaantulopäivän jälkeen kieltää 13.1 kohdassa kuvattujen laitteiden, jotka vastaavat tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna täydennyksellä 8, asentamista ajoneuvoihin.

13.2.2

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on 48 kuukauden ajan täydennyksen 8 voimaantulopäivästä sallittava sellaisten 13.1 kohdan mukaisten laitteiden asentaminen ajoneuvoihin, jotka vastaavat tämän säännön vaatimuksia, sellaisena kuin se on muutettuna aiemmilla muutossarjoilla.

13.2.3

Kun täydennyksen 8 voimaantulosta on kulunut 48 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kieltää 13.1 kohdassa kuvattujen laitteiden, jotka eivät vastaa tämän säännön vaatimuksia sellaisena kuin se on muutettuna täydennyksellä 8, asentamisen uusiin ajoneuvoihin, joiden tyyppihyväksyntä on myönnetty yli 24 kuukautta tämän säännön täydennyksen 8 voimaantulon jälkeen.

13.2.4

Kun täydennyksen 8 voimaantulosta on kulunut 60 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kieltää 13.1 kohdassa kuvattujen laitteiden, jotka eivät vastaa tämän säännön vaatimuksia sellaisena kuin se on muutettuna täydennyksellä 8, asentamisen uusiin ajoneuvoihin, jotka rekisteröidään ensimmäistä kertaa yli 60 kuukautta tämän säännön täydennyksen 8 voimaantulon jälkeen.

14. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen VII määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella 4).

(2) Valonlähde on määritetty standardissa ISO 7227:1987 ”Maantieajoneuvot — Valaisinlaitteet ja valomerkkilaitteet — Sanastoa” näkyvän ja säteilevän energian säteilijäksi.

(3) 1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekin tasavalta, 9 Espanja, 10 Serbia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjän federaatio, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Hertsegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (hyväksynnän myöntävät sen jäsenvaltiot omaa ECE-merkkiään käyttäen), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka, 48 Uusi-Seelanti, 49 Kypros, 50 Malta, 51 Korean tasavalta, 52 Malesia ja 53 Thaimaa. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

(4) Näiden vaatimusten tarkoituksena on taata hyvä näkyvyys, jos rekisterikilven kaltevuus ei ylitä 30:tä astetta pystysuunnasta.

(5) CIE:n julkaisu N:o 17-1970, 45-20-040 kohta.

LIITE 1

HYVÄKSYNTÄMERKKIEN SIJOITTELU

Kuva 1

Merkintä yksittäisille valaisimille

MALLI A

a = väh. 5 mm

Yllä olevan kaltaisella hyväksyntämerkillä varustettu laite on ajoneuvon takarekisterikilven valaisuun tarkoitettu laite (L), joka on hyväksytty Alankomaissa (E 4) säännön N:o 4 nojalla hyväksyntänumerolla 2439. Hyväksyntänumero osoittaa, että hyväksyntä myönnettiin säännön N:o 4 alkuperäisten vaatimusten mukaisesti tai tämän säännön täydennyksillä mahdollisesti muutettujen vaatimusten mukaisesti.

Kuva 2

Yksinkertaistettu merkintä ryhmitetyille, yhdistetyille tai rakenteellisesti yhdistetyille valaisimille

(Pysty- ja vaakasuuntaiset viivat kuvaavat valomerkinantolaitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä)

MALLI B

MALLI C

MALLI D

Huomautus:

Kolme hyväksyntämerkintäesimerkkiä, mallit B, C ja D, esittävät kolmea mahdollista merkintätyyppiä valaisinlaitteessa, jossa on kaksi tai useampi valaisin osana samaa ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien ryhmää. Tämä hyväksyntämerkintä osoittaa, että laite on hyväksytty Alankomaissa (E 4) hyväksyntänumerolla 3333 ja että se sisältää seuraavat osat:

luokan I A heijastin, joka on hyväksytty säännön N:o 3 muutossarjan 02 mukaisesti,

luokan 2a takasuuntavalaisin, joka on hyväksytty säännön N:o 6 muutossarjan 01 mukaisesti,

punainen takavalaisin (R), joka on hyväksytty säännön N:o 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

takasumuvalaisin (F), joka on hyväksytty säännön N:o 38 mukaisesti sen alkuperäisessä muodossa,

peruutusvalaisin (AR), joka on hyväksytty säännön N:o 23 mukaisesti sen alkuperäisessä muodossa,

jarruvalaisin, jossa on kaksi valaistustasoa (S2) ja joka on hyväksytty säännön N:o 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

takarekisterikilven valaisinlaite (L), joka on hyväksytty säännön N:o 4 mukaisesti sen alkuperäisessä muodossa.

Kuva 3

Valonlähdemoduulit

MALLI E

MD E3 17325

Yllä olevalla tunnuskoodilla merkitty valonlähdemoduuli on hyväksytty yhdessä Italiassa (E3) hyväksytyn valaisimen kanssa hyväksyntänumerolla 17325.

LIITE 2

Teksti kuva

Teksti kuva

LIITE 3

TESTIN MITTAUSPISTEET

a)	korkean rekisterikilven (340 × 240 mm) valaisimet

b)	leveän rekisterikilven valaisimet (520 × 120 mm)

maa- tai metsätaloudessa käytettävän traktorin rekisterikilven valaisimet (240 × 165 mm)

a = 25 mm	b = 95 mm	c = 100 mm	d = 90 mm
e = 70 mm	f = 57,5 mm	g = 65 mm	h = 60 mm

Huomautus:

Kahden tai kaikkien ajoneuvon rekisterikilpien valaisuun tarkoitettujen laitteiden kohdalla käytettävät mittauspisteet saadaan yhdistämällä yllä olevat vastaavat piirustukset valmistajan merkin mukaan; jos kaksi mittauspistettä kuitenkin on alle 30 mm:n päässä toisistaan, vain toista käytetään.

LIITE 4

VALAISTAVAN PINNAN VÄHIMMÄISNÄKYVYYSALUE

Pystysuuntaisten lohkojen

a ja a' tulee olla ≤ 85°

Näkyvyys-alue

Valaistava pinta

Vaakasuuntaisten lohkojen

b ja b' tulee olla ≤ 60°

Näkyvyys-alue

Valaistava pinta

Edellä esitetyt näkyvyysalueen kulmat liittyvät ainoastaan valaisinlaitteen suhteellisiin asentoihin ja rekisterikilven tilaan.

Ajoneuvoon asennetun rekisterikilven näkyvyysalueeseen sovelletaan kansallisia sääntöjä.

Esitetyissä kulmissa on otettu huomioon valaisinlaitteen aiheuttama osittainen peittyminen. Niitä on noudatettava suunnissa, joissa peittymistä esiintyy eniten. Valaisinlaitteiden on oltava sellaisia, että osittain peittyvien alueita on mahdollisimman vähän.

LIITE 5

USEILLA VALONLÄHTEILLÄ VARUSTETTUJEN VALAISIMIEN FOTOMETRINEN MITTAUS

Fotometrinen teho tarkastetaan:

1.1

Valonlähteiden, joiden valonlähde ei ole vaihdettava (hehkulamput ja muut), osalta

valaisimessa olevista valonlähteistä tämän säännön 5.2.1 kohdan mukaisesti.

1.2

Vaihdettavien hehkulamppujen osalta

jos ne on varustettu 6,75 V:n, 13,5 V:n tai 28,0 V:n hehkulampuilla, niiden tuottamat valotiheysarvot on korjattava. Korjauskerroin on vertailuvalovirran ja käytettävän virtalähteen (6,75 V, 13,5 V tai 28,0 V) kohdalla mitatun valovirran keskiarvon välinen suhde. Minkään käytettävän hehkulampun todelliset valovirrat eivät saa poiketa enempää kuin 5 prosenttia keskiarvosta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vuorottain vertailuvalovirrallaan toimivaa vakiomallista hehkulamppua jokaisessa kohdassa ja laskea jokaisen kohdan yksittäiset mittaustulokset yhteen.

LIITE 6

TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VALVONTAMENETTELYJÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1. YLEISTÄ

1.1

Tämän säännön mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

1.2

Sarjavalmisteisten laitteiden fotometristen ominaisuuksien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos testattaessa sattumanvaraisesti valittua laitetta vakiomallisella hehkulampulla tai jos valaisimessa on ei-vaihdettavat valonlähteet (hehkulamput tai muut) ja kun kaikki mittaukset tehdään 6,75 V:n, 13,5 V:n ja 28,0 V:n virralla

1.2.1

mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20:tä prosenttia tässä säännössä määritellystä arvoista.

1.2.2

Valotiheyden gradientin osalta kielteinen poikkeama saa olla:

2,5 × Bo/cm	joka vastaa	20:tä prosenttia
3,0 × Bo/cm	joka vastaa	30:tä prosenttia

1.2.3

Jos laitteessa on vaihdettava valonlähde ja jos yllä kuvatun testin tulokset eivät ole vaatimusten mukaiset, laitteiden testit on toistettava toisella vakiomallisella hehkulampulla.

2. VALMISTAJAN SUORITTAMAA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUSTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tyyppihyväksynnän haltijan on suoritettava kullekin laitteelle asianmukaisin väliajoin ainakin seuraavassa esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön määräysten mukaisesti.

2.1 Testien luonne

Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ominaisuuksia.

2.2 Testimenetelmät

2.2.1.

Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.2.2.

2.2.3

Edellä olevan 2.2.1 ja 2.2.2 kohdan soveltaminen edellyttää testilaitteen säännöllistä kalibrointia ja testilaitteen vastaavuutta toimivaltaisen viranomaisen suorittaman mittauksen kanssa.

2.2.4

Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä erityisesti hallinnollisten tarkastusten ja näytteenottojen osalta.

2.3 Näytteenotto

Laitenäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien laitteiden sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

2.4 Mitatut ja tallennetut fotometriset ominaisuudet

Näytelaitteiden fotometriset ominaisuudet mitataan tässä säännössä määriteltyjen mittausten mukaisesti.

2.5 Hyväksyttävyysperusteet

Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 7 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen vähimmäistodennäköisyys on 0,95.

LIITE 7

TARKASTAJAN TEKEMÄÄ NÄYTTEENOTTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1. YLEISTÄ

1.1

Mekaanista ja geometrista vaatimustenmukaisuutta koskevat tämän säännön määräykset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

1.2

1.2.1

mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20:tä prosenttia tässä säännössä määritellystä vähimmäisarvoista.

1.2.2

Valotiheyden gradientin osalta kielteinen poikkeama saa olla:

2,5 × Bo/cm	joka vastaa	20:tä prosenttia
3,0 × Bo/cm	joka vastaa	30:tä prosenttia

1.2.3

Jos laitteessa on vaihdettava valonlähde ja jos yllä kuvatun testin tulokset eivät ole vaatimusten mukaiset, laitteiden testit on toistettava toisella vakiomallisella hehkulampulla.

1.2.4

Laitteet, joissa on selviä vikoja, jätetään huomiotta.

2. ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä laitetta. Ensimmäiset kaksi näytettä merkitään A:ksi ja toiset kaksi näytettä B:ksi.

2.1. Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

2.1.1

Sarjatuotantona valmistettujen laitteiden vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos laitteista mitattujen arvojen kielteiset poikkeamat ovat seuraavat:

2.1.1.1.

Näyte A

A1:	yksi laite	0 prosenttia
A1:	yksi laite enintään	20 prosenttia
A2:	molemmat laitteet enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	siirrytään näytteeseen B

2.1.1.2

Näyte B

B1:

molemmat laitteet

0 prosenttia

2.2 Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

2.2.1

Sarjatuotantona valmistettujen laitteiden vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn perusteella ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos laitteista mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.2.1.1

Näyte A

A3:	yksi laite enintään	20 prosenttia
	yksi laite enemmän kuin	20 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	30 prosenttia

2.2.1.2

Näyte B

B2:	A2:n osalta
	yksi laite enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	yksi laite enintään	20 prosenttia

B3:	A2:n osalta
	yksi laite	0 prosenttia
	yksi laite enemmän kuin	20 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	30 prosenttia

2.3 Hyväksynnän peruuttaminen

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 11 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvion 1 mukaisen näytteenottomenettelyn perusteella laitteiden mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

2.3.1

Näyte A

A4:	yksi laite enintään	20 prosenttia
A4:	yksi laite enemmän kuin	30 prosenttia
A5:	molemmat laitteet enemmän kuin	20 prosenttia

2.3.2

Näyte B

B4:	A2:n osalta
	yksi laite enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	yksi laite enemmän kuin	20 prosenttia
B5:	A2:n osalta
B5:	molemmat laitteet enemmän kuin	20 prosenttia
B6:	A2:n osalta
	yksi laite	0 prosenttia
	yksi laite enemmän kuin	30 prosenttia

3. TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

Näytteenotto on toistettava A3:n, B2:n ja B3:n osalta kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta; kolmannen näytteen C ja neljännen näytteen D on koostuttava kahdesta sellaiseen erään kuuluvasta laitteesta, joka on valmistettu valmistajan saatettua tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi.

3.1 Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi

3.1.1

Sarjatuotantona valmistettujen laitteiden vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuviossa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn perusteella, jos laitteiden mitattujen arvojen poikkeamat ovat seuraavat:

3.1.1.1

Näyte C

C1:	yksi laite	0 prosenttia
C1:	yksi laite enintään	20 prosenttia
C2:	molemmat laitteet enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	siirrytään näytteeseen D

3.1.1.2

Näyte D

D1:	C2:n osalta
D1:	molemmat laitteet	0 prosenttia

3.2 Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

3.2.1

3.2.1.1

Näyte D

D2:	C2:n osalta
	yksi laite enemmän kuin	0 prosenttia
	mutta kuitenkin enintään	20 prosenttia
	yksi laite enintään	20 prosenttia

3.3 Hyväksynnän peruuttaminen

3.3.1

Näyte C

C3:	yksi laite enintään	20 prosenttia
C3:	yksi laite enemmän kuin	20 prosenttia
C4:	molemmat laitteet enemmän kuin	20 prosenttia

3.3.2

Näyte D

D3:	C2:n osalta
	yksi laite 0 prosenttia tai enemmän kuin	0 prosenttia
	yksi laite enemmän kuin	20 prosenttia

Kuva 1

Mahdolliset näytteen C tulokset

Mahdolliset näytteen D tulokset

siirrytään vaatimusten mukaiseksi saattamiseen

Toistettu näytteenotto

4 sattumanvaraisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin C ja D

Tuotannon saattaminen vaatimusten mukaiseksi

Valmistaja määrätään

saattamaan tuotteet vaatimusten mukaisiksi

Ensimmäinen näytteenotto

4 satunnaisesti valittua laitetta jaettuna näytteisiin A ja B

2 laitetta

Suurin mahdollinen kielteinen poikkeama (prosenttia) raja-arvoista

Hyväksynnän peruuttaminen

Mahdolliset näytteen B tulokset

Mahdolliset näytteen A tulokset

siirrytään näytteeseen D

siirrytään näytteeseen B

LOPPU

2 laitetta

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 31

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 31. tammikuu 2009

Sisältö		II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista	Sivu
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN-ECE) sääntö N:o 3 — Moottoriajoneuvoissa ja niiden perävaunuissa käytettävien heijastinlaitteiden tyyppihyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset	1
	*	Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN-ECE) sääntö N:o 4 — Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat takarekisterikilpien valaisimia moottorikäyttöisissä ajoneuvoissa ja niiden perävaunuissa	35