ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
51. vuosikerta |
|
|
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset |
|
|
|
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN VI OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET |
|
|
* |
|
|
||
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1340/2008,
annettu 8 päivänä joulukuuta 2008,
Euroopan yhteisön ja Kazakstanin tasavallan välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (1) 17 artiklan 1 kohdassa määrätään, että tiettyjen terästuotteiden kauppaan sovelletaan erityistä määrällisiä järjestelyjä koskevaa sopimusta. |
(2) |
Euroopan yhteisön ja Kazakstanin tasavallan hallituksen välisen tiettyjen terästuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen (2), joka tehtiin 19 päivänä heinäkuuta 2005, voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2006. Vuosina 2007 ja 2008 Euroopan yhteisön ja Kazakstanin välistä tiettyjen terästuotteiden kauppaa on säännelty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1870/2006 (3) ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1531/2007 (4) vahvistetuilla yksipuolisilla toimenpiteillä. |
(3) |
Siihen saakka, kunnes uusi sopimus allekirjoitetaan ja se tulee voimaan tai Kazakstan liittyy Maailman kauppajärjestöön (WTO), olisi vahvistettava määrälliset rajoitukset vuodesta 2009 alkaen. |
(4) |
Ottaen huomioon, että vuosien 2007 ja 2008 määrällisten rajoitusten vahvistamisessa käytetyt edellytykset ovat suurelta osin edelleen olemassa, on tarkoituksenmukaista vahvistaa vuoden 2009 määrälliset rajoitukset samalle tasolle kuin vuosina 2007 ja 2008. |
(5) |
Keinojen tarjoaminen on tarpeen tämän järjestelmän hallinnoimiseksi Euroopan yhteisön sisällä siten, että uuden sopimuksen täytäntöönpanoa helpotetaan käyttämällä mahdollisimman paljon samanlaisia määräyksiä. |
(6) |
On tarpeen varmistaa, että kyseisten tuotteiden alkuperä tarkastetaan ja että tätä varten otetaan käyttöön asianmukaiset hallinnollisen yhteistyön menetelmät. |
(7) |
Vapaa-alueelle siirrettyjä tuotteita tai tuotteita, jotka tuodaan tullivarastointimenettelyssä, väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä tai sisäisessä jalostusmenettelyssä (suspensiojärjestelmässä), ei pitäisi lukea kyseisille tuotteille vahvistettuihin rajoituksiin. |
(8) |
Tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta on tarpeen, että kyseisiltä tuotteilta edellytetään yhteisön tuontilisenssiä niiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen yhteisössä. |
(9) |
Sen varmistamiseksi, että määrällisiä rajoituksia ei ylitetä, on tarpeen vahvistaa hallintomenettely, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää tuontilisenssejä ennen kuin ne ovat saaneet komissiolta vahvistuksen siitä, että tarvittavat määrät ovat edelleen käytettävissä kyseisen määrällisen rajoituksen puitteissa, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Tätä asetusta sovelletaan Kazakstanin tasavallasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvaan tuontiin.
2. Terästuotteet luokitellaan liitteen I mukaisiin tuoteryhmiin.
3. Liitteessä I lueteltujen tuotteiden luokittelu perustuu neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (5) käyttöön otettuun yhdistettyyn nimikkeistöön (CN).
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.
2 artikla
1. Kazakstanin tasavallasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Kazakstanin tasavallasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää liitteessä II vahvistetun alkuperätodistuksen ja jäsenvaltioiden viranomaisten 4 artiklan mukaisesti myöntämän tuontilisenssin esittämistä.
2. Sen varmistamiseksi, että määrät, joille tuontilisenssit myönnetään, eivät minään ajankohtana ylitä kullekin tuoteryhmälle asetettuja määrällisiä kokonaisrajoituksia, liitteessä IV luetellut toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tuontilisenssejä vasta saatuaan komissiolta vahvistuksen siitä, että määriä on edelleen käytettävissä niiden terästuotteiden tuoteryhmän ja toimittajamaan määrällisten rajoitusten puitteissa, joiden osalta yksi tai useampi tuoja on jättänyt hakemuksen kyseisille viranomaisille.
3. Luvallinen tuonti luetaan kyseessä olevaan liitteessä V vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen. Tuotteiden lähetyksen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona ne on lastattu vievään kuljetusvälineeseen.
3 artikla
1. Liitteessä V tarkoitettuja määrällisiä rajoituksia ei sovelleta vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettyihin tuotteisiin eikä tuotteisiin, jotka on tuotu tullivarastointimenettelyssä, väliaikaisen tuonnin menettelyssä tai sisäisessä jalostusmenettelyssä (suspensiojärjestelmässä).
2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet luovutetaan myöhemmin vapaaseen liikkeeseen joko muuttumattomassa tilassa taikka käsittelyn tai jalostuksen jälkeen, sovelletaan 2 artiklan 2 kohtaa, ja tällä tavoin vapaaseen liikkeeseen luovutetut tuotteet luetaan niitä koskeviin liitteessä V esitettyihin määrällisiin rajoituksiin.
4 artikla
1. Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa liitteessä IV lueteltujen toimivaltaisten viranomaisten on ennen tuontilisenssien myöntämistä ilmoitettava komissiolle niiden vastaanottamiensa tuontilisenssihakemusten määrät, joiden tueksi on liitetty alkuperäiset vientilisenssit. Tämän jälkeen komissio ilmoittaa, ovatko haetut määrät käytettävissä tuontia varten, siinä aikajärjestyksessä, jossa jäsenvaltioiden ilmoitukset vastaanotetaan (ns. aikaprioriteettiperiaatteella).
2. Komissiolle toimitettuihin ilmoituksiin sisältyvät hakemukset ovat hyväksyttävissä, jos niissä todetaan selvästi jokaisessa tapauksessa viejämaa, käytettävä tuotekoodi, tuotavat määrät, vientilisenssin numero, kiintiövuosi ja jäsenvaltio, jossa tuotteet on tarkoitus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen.
3. Komissio vahvistaa mahdollisuuksien mukaan viranomaisille hakemuksiin merkityn täydellisen määrän, joka on ilmoitettu kunkin tuoteryhmän osalta.
4. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle, kun näille on ilmoitettu määristä, jotka on jätetty käyttämättä tuontilisenssin voimassaoloaikana. Kyseiset käyttämättömät määrät siirretään ilman eri toimenpiteitä kussakin tuoteryhmässä yhteisön yhteenlasketun määrällisen rajoituksen jäljellä oleviin määriin.
5. Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava sähköisesti tätä varten perustetussa integroidussa verkossa, jollei pakottavista teknisistä syistä ole välttämätöntä käyttää väliaikaisesti muuta toimitustapaa.
6. Tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat myönnetään 12–16 artiklan mukaisesti.
7. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle jo myönnettyjen tuontilisenssien tai vastaavien asiakirjojen peruuttamisesta, jos Kazakstanin tasavallan viranomaiset ovat mitätöineet tai peruuttaneet vastaavat vientilisenssit. Jos Kazakstanin tasavallan toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet komissiolle tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vientilisenssin mitätöimisestä tai peruuttamisesta sen jälkeen, kun sitä koskevat tuotteet on tuotu yhteisöön, kyseiset määrät luetaan asianomaiseen liitteessä V vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen.
5 artikla
1. Jos komissiolla on tiedossa, että liitteessä I luetellut Kazakstanin tasavallasta peräisin olevat tuotteet on lastattu kuljetusvälineestä toiseen, niiden reittiä on muutettu tai ne on muulla tavalla tuotu yhteisöön kiertämällä 2 artiklan mukaisia määrällisiä rajoituksia, ja että välttämättömien tarkistusten tekeminen on tarpeen, komissio pyytää neuvottelujen aloittamista sopimukseen pääsemiseksi vastaavien määrällisten rajoitusten tarvittavasta tarkistamisesta.
2. Siihen asti, kunnes 1 kohdassa tarkoitettujen neuvottelujen tulos on selvillä, komissio voi pyytää Kazakstanin tasavaltaa toteuttamaan tarvittavat varotoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten neuvottelujen perusteella sovitut määrällisiä rajoituksia koskevat tarkistukset voidaan toteuttaa.
3. Jos yhteisö ja Kazakstanin tasavalta eivät pääse tyydyttävään ratkaisuun ja jos komissio toteaa, että on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio vähentää määrällisistä rajoituksista vastaavan määrän tuotteita, jotka ovat peräisin Kazakstanin tasavallasta.
6 artikla
1. Vientilisenssiä, joka on Kazakstanin tasavallan toimivaltaisten viranomaisten myöntämä, on edellytettävä liitteessä V vahvistettujen määrällisten rajoitusten alaisten terästuotteiden kaikilta lähetyksiltä mainittuihin rajoituksiin asti.
2. Tuojan on esitettävä vientilisenssin alkuperäiskappale 12 artiklassa tarkoitetun tuontilisenssin myöntämistä varten.
7 artikla
1. Määrällisiä rajoituksia varten tarvittavan vientilisenssin on oltava liitteessä II esitetyn mallin mukainen ja siinä on muun muassa vahvistettava, että kyseisten tavaroiden määrä on luettu asianomaiselle tuoteryhmälle vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen.
2. Kukin vientilisenssi voi koskea ainoastaan yhtä liitteessä I mainittua tuoteryhmää.
8 artikla
Vientituotteet luetaan asianomaisiin liitteessä V vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin ja lähetetään 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
9 artikla
1. Edellä 6 artiklassa tarkoitetussa vientilisenssissä voi olla lisäkappaleita, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi. Vientilisenssi lisäkappaleineen ja alkuperätodistus lisäkappaleineen on laadittava englannin kielellä.
2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat täytetään käsin, tiedot on kirjoitettava musteella painokirjaimin.
3. Vientilisenssien tai vastaavien asiakirjojen on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä. Paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä hiokkeetonta kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 grammaa neliömetriä kohti. Jokaisessa osassa on oltava painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen silmin havaittavaksi.
4. Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä ainoastaan alkuperäiskappaleen voimassa olevaksi tämän asetuksen säännösten mukaista tuontia varten.
5. Kussakin vientilisenssissä tai vastaavassa asiakirjassa on oltava yhdenmukainen painettu tai muulla tavoin merkitty sarjanumero, jolla asiakirja voidaan yksilöidä.
6. Tässä numerossa on oltava seuraavat osat:
— |
kaksi kirjainta, joilla yksilöidään viejämaa seuraavasti:
|
— |
kaksi kirjainta, joilla yksilöidään aiottu määräjäsenvaltio seuraavasti:
|
— |
yksinumeroinen luku, jolla yksilöidään kiintiövuosi ja joka on asianomaisen vuosiluvun viimeinen numero, esimerkiksi ”9” vuoden 2009 osalta, |
— |
kaksinumeroinen luku, jolla yksilöidään asiakirjan myöntävä toimipaikka viejämaassa, |
— |
viisinumeroinen luku, joka on juokseva numero 00 001:n ja 99 999:n välillä ja joka on annettu kyseessä olevalle määräjäsenvaltiolle. |
10 artikla
Vientilisenssi voidaan myöntää siinä tarkoitettujen tuotteiden lastaamisen jälkeen. Tällöin siinä on oltava maininta ”issued retrospectively” (myönnetty takautuvasti).
11 artikla
Jos vientilisenssi varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää asiakirjan antaneelta toimivaltaiselta viranomaiselta kaksoiskappaleen, joka laaditaan tämän hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.
Tällä tavoin annetussa lisenssin kaksoiskappaleessa on oltava merkintä ”duplicate” (kaksoiskappale). Siinä on oltava sama päiväys kuin alkuperäisessä lisenssissä.
12 artikla
1. Jos komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti, että haettu määrä on käytettävissä kyseessä olevan määrällisen rajoituksen puitteissa, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tuontilisenssi enintään viiden työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona tuoja on esittänyt vastaavan vientilisenssin alkuperäiskappaleen. Lisenssin esittämisen on tapahduttava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta lisenssin mukaisten tavaroiden lähetysvuotta seuraavana vuonna. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit riippumatta siitä, mikä jäsenvaltio on ilmoitettu määräpaikaksi vientilisenssissä, edellyttäen, että komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti sen, että haettu määrä on käytettävissä kyseisen määrällisen rajoituksen puitteissa.
2. Tuontilisenssit ovat voimassa neljä kuukautta niiden myöntämisestä. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat jatkaa voimassaoloaikaa tuojan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä enintään neljällä kuukaudella.
3. Tuontilisenssit on laadittava liitteessä III esitetyssä muodossa, ja ne ovat voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella.
4. Tuojan esittämässä tuontilisenssiä koskevassa ilmoituksessa tai hakemuksessa on oltava
a) |
viejän täydellinen nimi ja osoite; |
b) |
tuojan täydellinen nimi ja osoite; |
c) |
tavaroiden tarkka kuvaus ja Taric-koodi(t); |
d) |
tavaroiden alkuperämaa; |
e) |
lähetysmaa; |
f) |
kyseessä oleva tuoteryhmä ja tuotavien tuotteiden määrä; |
g) |
nettopaino Taric-nimikkeittäin; |
h) |
tuotteiden CIF-arvo yhteisön rajalla Taric-nimikkeittäin; |
i) |
maininta siitä, ovatko kyseiset tuotteet kakkoslaatua tai laatuvaatimuksia vastaamattomia; |
j) |
tarvittaessa maksu- ja toimituspäivämäärä sekä konossementin ja ostosopimuksen jäljennös; |
k) |
vientilisenssin päivämäärä ja numero; |
l) |
hallinnollisiin tarkoituksiin mahdollisesti käytettävä sisäinen koodi; |
m) |
päiväys ja tuojan allekirjoitus. |
5. Tuojat eivät ole velvollisia tuomaan tuontilisenssin mukaista kokonaismäärää yhtenä lähetyksenä.
13 artikla
Jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämien tuontilisenssien voimassaolo riippuu toimivaltaisten Kazakstanin tasavallan viranomaisten myöntämien, tuontilisenssien myöntämisen perusteena olevien vientilisenssien voimassaoloajasta ja niissä mainituista määristä.
14 artikla
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti syrjimättä mitään yhteisön tuojaa riippumatta siitä, missä tämän sijoittautumispaikka on yhteisössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden voimassa olevien sääntöjen mukaisten ehtojen noudattamista.
15 artikla
1. Jos komissio toteaa, että Kazakstanin tasavallan tietyn tuoteryhmän osalta myöntämien vientilisenssien mukaiset kokonaismäärät ylittävät kyseiselle tuoteryhmälle vahvistetun määrällisen rajoituksen, jäsenvaltioiden toimivaltaisille lisenssiviranomaisille on ilmoitettava siitä viipymättä, jotta tuontilisenssien myöntäminen voidaan keskeyttää. Tässä tapauksessa komissio aloittaa neuvottelut viipymättä.
2. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kieltäydyttävä myöntämästä tuontilisenssejä Kazakstanin tasavallasta peräisin oleville tuotteille, joilla ei ole 6–11 artiklan mukaisesti myönnettyjä vientilisenssejä.
16 artikla
1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 12 artiklassa tarkoitettujen tuontilisenssien myöntämiseen liitteessä III esitetyn tuontilisenssin mallin mukaisia lomakkeita.
2. Tuontilisenssilomakkeet ja niiden otteet on laadittava kahtena kappaleena, joista yhdessä kappaleessa, joka annetaan hakijalle, on maininta ”Holder’s copy” (lisenssinhaltijan kappale) ja numero 1 ja joista toisessa, joka jää lisenssin myöntävälle viranomaiselle, on maininta ”Copy for the issuing authority” (lisenssin myöntävän viranomaisen kappale) ja numero 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat hallinnollisia tarkoituksia varten liittää lisäkappaleita lomakkeeseen numero 2.
3. Lomakkeet on painettava valkoiselle, hiokkeettomalle kirjoituspaperille, jonka paino on 55–65 grammaa neliömetriltä. Niiden on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä; rivivälin on oltava 4,24 millimetriä (tuuman kuudesosa); lomakkeiden ulkoasua on noudatettava tarkasti. Varsinaisen lisenssin muodostavan kappaleen numero 1 molemmilla puolilla on lisäksi oltava punaisella painettu aaltomainen taustakuvio mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehtyjen väärennösten paljastamiseksi.
4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava lomakkeiden painattamisesta. Ne voidaan myös painaa kirjapainossa, jonka on hyväksynyt jäsenvaltio, johon kirjapaino on sijoittautunut. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava viittaus jäsenvaltion antamaan hyväksyntään. Jokaisessa lomakkeessa on oltava painolaitoksen nimi- ja osoitetiedot tai merkki, jonka avulla painolaitos voidaan tunnistaa.
5. Tuontilisensseille tai otteille on niitä myönnettäessä annettava myöntämisnumero, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset antavat. Tuontilisenssin numero on ilmoitettava komissiolle sähköisesti 4 artiklan mukaisesti perustettua integroitua verkkoa käyttäen.
6. Luvat ja otteet on laadittava asiakirjan myöntävän jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.
7. Toimivaltaiset viranomaiset merkitsevät asianomaisen terästuoteryhmän kohtaan 10.
8. Lupia myöntävien ja kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on tehtävä merkintänsä leimasimella. Asiakirjan myöntävän viranomaisen leima voidaan kuitenkin korvata kirjaimia tai numeroita sisältävällä rei’itetyllä kohopainatuksella tai luvassa olevalla painatuksella. Asiakirjan myöntävien viranomaisten on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämisen estävää menetelmää siten, että numeroita tai merkintöjä on mahdotonta lisätä.
9. Kappaleiden 1 ja 2 kääntöpuolella on oltava kohta, johon tuotteiden määriä voivat merkitä joko tulliviranomaiset, kun tuontimuodollisuudet on suoritettu, tai toimivaltaiset hallintoviranomaiset otteen antamisen yhteydessä. Jos kiintiöön luetuille määrille varattu tila luvassa tai sen otteessa ei ole riittävä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää asiakirjaan yhden tai useamman lisälehden, joissa on luvan tai otteen kappaleiden 1 ja 2 kääntöpuolen mukaiset kohdat. Kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on leimattava asiakirja siten, että sen toinen puolisko on lisenssissä tai sen otteessa ja toinen puolisko lisälehdellä. Jos asiakirjassa on useampi kuin yksi lisälehti, vastaava leima on lyötävä samalla tavoin kullekin lehdelle ja sitä edeltävälle lehdelle.
10. Jäsenvaltion viranomaisten myöntämillä tuontilisensseillä ja otteilla sekä näiden tekemillä merkinnöillä on sama oikeusvaikutus jokaisessa muussa jäsenvaltiossa kuin niiden omien viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla ja merkinnöillä.
11. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarpeen mukaan vaatia, että lisenssien tai otteiden sisältö käännetään kyseisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai yhdelle jäsenvaltion virallisista kielistä.
17 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009. Jos Kazakstan liittyy Maailman kauppajärjestöön, asetuksen voimassaolo päättyy liittymispäivänä (6).
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. KOUCHNER
(1) EYVL L 196, 28.7.1999, s. 3.
(2) EUVL L 232, 8.9.2005, s. 64.
(3) EUVL L 360, 19.12.2006, s. 1.
(4) EUVL L 337, 21.12.2007, s. 2.
(5) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.
(6) Euroopan komissio julkaisee voimassaolon päättymispäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
LIITE I
SA LEVYTUOTTEET
SA1. Kelat
|
7208100000 |
|
7208250000 |
|
7208260000 |
|
7208270000 |
|
7208360000 |
|
7208370010 |
|
7208370090 |
|
7208380010 |
|
7208380090 |
|
7208390010 |
|
7208390090 |
|
7211140010 |
|
7211190010 |
|
7219110000 |
|
7219121000 |
|
7219129000 |
|
7219131000 |
|
7219139000 |
|
7219141000 |
|
7219149000 |
|
7225301000 |
|
7225303010 |
|
7225309000 |
|
7225401510 |
|
7225502010 |
SA2. Raskaat levyt
|
7208400010 |
|
7208512000 |
|
7208519100 |
|
7208519800 |
|
7208529100 |
|
7208521000 |
|
7208529900 |
|
7208531000 |
|
7211130000 |
SA3. Muut levytuotteet
|
7208400090 |
|
7208539000 |
|
7208540000 |
|
7208908010 |
|
7209150000 |
|
7209161000 |
|
7209169000 |
|
7209171000 |
|
7209179000 |
|
7209181000 |
|
7209189100 |
|
7209189900 |
|
7209250000 |
|
7209261000 |
|
7209269000 |
|
7209271000 |
|
7209279000 |
|
7209281000 |
|
7209289000 |
|
7209908010 |
|
7210110010 |
|
7210122010 |
|
7210128010 |
|
7210200010 |
|
7210300010 |
|
7210410010 |
|
7210490010 |
|
7210500010 |
|
7210610010 |
|
7210690010 |
|
7210701010 |
|
7210708010 |
|
7210903010 |
|
7210904010 |
|
7210908091 |
|
7211140090 |
|
7211190090 |
|
7211232010 |
|
7211233010 |
|
7211233091 |
|
7211238010 |
|
7211238091 |
|
7211290010 |
|
7211908010 |
|
7212101000 |
|
7212109011 |
|
7212200011 |
|
7212300011 |
|
7212402010 |
|
7212402091 |
|
7212408011 |
|
7212502011 |
|
7212503011 |
|
7212504011 |
|
7212506111 |
|
7212506911 |
|
7212509013 |
|
7212600011 |
|
7212600091 |
|
7219211000 |
|
7219219000 |
|
7219221000 |
|
7219229000 |
|
7219230000 |
|
7219240000 |
|
7219310000 |
|
7219321000 |
|
7219329000 |
|
7219331000 |
|
7219339000 |
|
7219341000 |
|
7219349000 |
|
7219351000 |
|
7219359000 |
|
7225401290 |
|
7225409000 |
LIITE II
LIITE III
LIITE IV
СПИСЪК НА КОМПЕТЕНТНИТЕ НАЦИОНАЛНИ ОРГАНИ
LISTA DE LAS AUTORIDADES NACIONALES COMPETENTES
SEZNAM PŘÍSLUŠNÝCH VNITROSTÁTNÍCH ORGÁNŮ
LISTE OVER KOMPETENTE NATIONALE MYNDIGHEDER
LISTE DER ZUSTÄNDIGEN BEHÖRDEN DER MITGLIEDSTAATEN
PÄDEVATE RIIKLIKE ASUTUSTE NIMEKIRI
ΔΙΕΥΘΥΝΣΕΙΣ ΤΩΝ ΑΡΧΩΝ ΕΚΔΟΣΗΣ ΑΔΕΙΩΝ ΤΩΝ ΚΡΑΤΩΝ ΜΕΛΩΝ
LIST OF THE COMPETENT NATIONAL AUTHORITIES
LISTE DES AUTORITÉS NATIONALES COMPÉTENTES
ELENCO DELLE COMPETENTI AUTORITÀ NAZIONALI
VALSTU KOMPETENTO IESTĀŽU SARAKSTS
ATSAKINGŲ NACIONALINIŲ INSTITUCIJŲ SĄRAŠAS
AZ ILLETÉKES NEMZETI HATÓSÁGOK LISTÁJA
LISTA TAL-AWTORITAJIET NAZZJONALI KOMPETENTI
LIJST VAN BEVOEGDE NATIONALE INSTANTIES
WYKAZ WŁAŚCIWYCH ORGANÓW KRAJOWYCH
LISTA DAS AUTORIDADES NACIONAIS COMPETENTES
LISTA AUTORITĂȚILOR NAȚIONALE COMPETENTE
ZOZNAM PRÍSLUŠNÝCH ŠTÁTNYCH ORGÁNOV
SEZNAM PRISTOJNIH NACIONALNIH ORGANOV
LUETTELO TOIMIVALTAISISTA KANSALLISISTA VIRANOMAISISTA
FÖRTECKNING ÖVER BEHÖRIGA NATIONELLA MYNDIGHETER
|
BELGIQUE/BELGIË
|
|
DANMARK
|
|
DEUTSCHLAND
|
|
БЪЛГАРИЯ
|
|
ČESKÁ REPUBLIKA
|
|
FRANCE
|
|
ITALIA
|
|
EESTI
|
|
IRELAND
|
|
ΕΛΛΑΣ
|
|
ESPAÑA
|
|
ΚΥΠΡΟΣ
|
|
LATVIJA
|
|
LIETUVA
|
|
LUXEMBOURG
|
|
MAGYARORSZÁG
|
|
MALTA
|
|
NEDERLAND
|
|
ÖSTERREICH
|
|
ROMÂNIA
|
|
SLOVENIJA
|
|
SLOVENSKO
|
|
SUOMI/FINLAND
|
|
POLSKA
|
|
PORTUGAL
|
|
SVERIGE
|
|
UNITED KINGDOM
|
LIITE V
MÄÄRÄLLISET RAJOITUKSET
Tuotteet |
Tonnia vuodessa |
SA Levytuotteet |
|
SA1. Kelat |
87 125 |
SA2. Raskaat levyt |
0 |
SA3. Muut levytuotteet |
117 875 |
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/19 |
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1341/2008,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,
Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevan asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta eräiden tuloja tuottavien hankkeiden osalta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 161 artiklan kolmannen kohdan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon (1),
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Ohjelmakauden 2007–2013 sääntelypuitteet on valmisteltu ja neuvoteltu tavoitteena edistää rahastojen ohjelmatyön ja hallinnon yksinkertaistamista, niiden tukitoimien tehokkuutta ja niiden täytäntöönpanon toissijaisuutta. |
(2) |
Tarkempi ja tiukempi toimintamalli, joka perustuu tukikelpoisten enimmäismenojen laskemiseen, on otettu käyttöön niiden tuloja tuottavien hankkeiden käsittelemiseksi, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (3) 55 artiklassa. |
(3) |
Asetuksen 55 artiklan säännösten soveltamisen yhteydessä on tuotu esiin useita ongelmia, mukaan lukien suhteeton hallinnollinen rasite erityisesti Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien toimien ja Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston osarahoittamien pienten toimien osalta. |
(4) |
Näillä ongelmilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia, jotka liittyvät sekä toimien hallintoon – erityisesti yhteisön painopistealueisiin kuuluvilla ympäristön, sosiaalisen osallisuuden, tutkimuksen, innovoinnin ja energian aloilla toteutettavien hankkeiden osalta – että hallinnolliseen rasitteeseen. Sen vuoksi 55 artiklaa olisi yksinkertaistettava. |
(5) |
Yksinkertaistamisen olisi koskettava kaikkia rakennerahastoista tai koheesiorahastosta ohjelmakaudella 2007–2013 tukea saavia hankkeita. Sen vuoksi on tarpeen säätää takautuvasta soveltamisesta. |
(6) |
Asetusta (EY) N:o 1083/2006 olisi sen vuoksi muutettava, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan 5 kohta seuraavasti:
”5. Tämän artiklan 1–4 kohtaa sovelletaan ainoastaan sellaisiin EAKR:n tai koheesiorahaston osarahoittamiin toimiin, joiden kokonaiskustannukset ovat enemmän kuin 1 000 000 euroa.”
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2006 kaikkiin rakennerahastoista tai koheesiorahastosta ohjelmakaudella 2007–2013 tukea saaviin toimiin.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BARNIER
(1) Puoltava lausunto annettu 16. joulukuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Lausunto annettu 27. lokakuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(3) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/20 |
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1342/2008,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,
turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 423/2004 kumoamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Turskakantojen elvytystoimenpiteistä 26 päivänä helmikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 423/2004 (2) tarkoituksena on varmistaa se, että Kattegatin, Pohjanmeren sekä Skagerrakin ja itäisen Englannin kanaalin, Skotlannin länsipuolisen alueen ja Irlanninmeren turskakannat elpyvät kooltaan tutkijoiden suosittelemille varovaisuusperiaatteen mukaisille turvallisille tasoille 5–10 vuoden aikavälillä. |
(2) |
Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) hiljattain antamasta tieteellisestä lausunnosta on käynyt ilmi, että turskasaaliiden vähennykset, jotka perustuvat suurimpien sallittujen saaliiden (TAC), teknisten toimenpiteiden ja pyyntiponnistuksen hallintaa koskevien täydentävien toimenpiteiden – seuranta ja valvonta laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän turskan pyynnin ja saaliiden purkamisen ehkäisemiseksi mukaan luettuna – yhteisvaikutukseen, eivät ole alkuunkaan riittäneet vähentämään kalastuskuolevuutta turskakantojen elpymisen edellyttämille tasoille, eikä yksikään asetuksen (EY) N:o 423/2004 soveltamisalaan kuuluvasta neljästä turskakannasta ole osoittanut selviä merkkejä elpymisestä, vaikka Pohjanmeren kannat osoittavatkin joitakin kohentumisen merkkejä. |
(3) |
Järjestelmän tehostaminen ja pitkän aikavälin suunnitelman käyttöönotto on ilmeisesti tarpeen, jotta turskakantoja hyödynnettäisiin kestävästi kestävän enimmäistuoton pohjalta. |
(4) |
Erityisesti meriekosysteemien pitkän aikavälin suuntauksia koskevissa viimeaikaisissa tieteellisissä arvioissa todetaan, ettei suotavia pitkän aikavälin biomassatasoja pystytä vahvistamaan tarkasti. Tämän vuoksi pitkän aikavälin suunnitelman tavoite olisi muutettava biomassaperusteisesta tavoitteesta kalastuskuolevuuteen perustuvaksi tavoitteeksi, jota olisi sovellettava myös sallittuun pyyntiponnistukseen. |
(5) |
Pohjanmeren turskakanta jaetaan Norjan kanssa ja sitä hallinnoidaan yhteisesti. Tässä asetuksessa säädetyissä toimenpiteissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan välisen kalastussopimuksen (3) mukaisesti Norjan kanssa käydyt neuvottelut. |
(6) |
Siltä varalta, että tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) ei pysty antamaan TACia koskevaa lausuntoa, koska saatavilla ei ole riittävän tarkkoja ja edustavia tietoja, olisi vahvistettava säännökset sen varmistamiseksi, että TAC voidaan vahvistaa johdonmukaisesti silloinkin, kun tietoja on saatu puutteellisesti. |
(7) |
Kalastuskuolevuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ja siihen vaikuttamiseksi, että poisheitetyt saaliit ovat mahdollisimman vähäiset, myös kalastusmahdollisuudet pyyntiponnistuksena ilmaistuna olisi vahvistettava monivuotisen strategian mukaisille tasoille. Tällaiset kalastusmahdollisuudet olisi mahdollisuuksien mukaan määriteltävä pyydystyypeittäin vallitsevien kalastuskäytänteiden perusteella. On tarkoituksenmukaista tarkastella määräajoin hallintajärjestelmän tehokkuutta ja varmistaa erityisesti se, että pyyntiponnistuksen sääntelyä koskevaa järjestelmää tarkistetaan, kun turskakannat saavuttavat tason, joka sallii kestävän enimmäistuoton mukaisen hyödyntämisen. |
(8) |
Käyttöön olisi otettava uusia mekanismeja, joilla kalastajia kannustetaan mukaan ohjelmiin, joilla pyritään välttämään turskan pyyntiä. Ohjelmat turskasaaliiden välttämiseksi tai poisheitetyn saaliin vähentämiseksi onnistuvat todennäköisesti paremmin, jos ne kehitetään yhteistyössä kalatalousalan kanssa. Näin ollen tällaisia jäsenvaltioiden kanssa kehitettäviä ohjelmia olisi pidettävä tehokkaana keinona edistää kestävyyttä ja niiden kehittämistä olisi edistettävä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi jaettava luvat turskakantojen pyyntiin siten, että se kannustaa kalastajia pyytämään tavalla, joka johtaa valikoivampaan kalastukseen ja joka on ympäristölle vaarattomampi. |
(9) |
Pyyntirajojen vahvistaminen ja jakaminen, kantojen vähimmäistasojen ja varovaisuusperiaatteen mukaisten tasojen sekä kalastuskuolevuuden tasojen vahvistaminen samoin kuin kunkin pyyntiponnistusryhmän suurimman sallitun pyyntiponnistuksen määrittäminen jäsenvaltiokohtaisesti ja tiettyjen alusryhmien jättäminen tässä asetuksessa säädetyn pyyntiponnistusjärjestelmän ulkopuolelle ovat ensisijaisen tärkeitä yhteisen kalastuspolitiikan toimenpiteitä. On tarkoituksenmukaista, että neuvosto varaa itselleen oikeuden käyttää suoraan täytäntöönpanovaltaa näiden nimenomaisten asioiden osalta. |
(10) |
Tiettyjen tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanoa varten tarvittavista toimenpiteistä ja erityisesti niistä, jotka liittyvät pyyntiponnistusrajojen mukauttamiseen neuvoston vahvistaman suurimman sallitun pyyntiponnistuksen puitteissa, olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti. |
(11) |
Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2847/93 (5) säädettyjen valvontatoimenpiteiden lisäksi olisi otettava käyttöön valvontatoimenpiteitä tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi. |
(12) |
Olisi vahvistettava säännöt tällä asetuksella käyttöön otetun pitkän aikavälin suunnitelman määrittelemiseksi elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (6) 5 artiklassa ja Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (7) 21 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetuksi elvytyssuunnitelmaksi tai vaihtoehtoisesti asetuksen (EY) N:o 2371/2002 6 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1198/2006 1 artiklan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuksi hoitosuunnitelmaksi ottaen huomioon kyseessä olevien kantojen tilan. |
(13) |
Asetus (EY) N:o 423/2004 olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
KOHDE JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella perustetaan suunnitelma neljää, seuraavia maantieteellisiä alueita vastaavaa turskakantaa varten:
a) |
Kattegat; |
b) |
Pohjanmeri, Skagerrak ja itäinen Englannin kanaali; |
c) |
Skotlannin länsipuolinen alue; |
d) |
Irlanninmeri; |
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:
a) |
’pyyntiponnistusryhmällä’ tarkoitetaan jäsenvaltion hallinnollista yksikköä, jolle asetetaan suurin sallittu pyyntiponnistus. Se määritellään liitteessä I mainittuna pyydysryhmänä ja alueena; |
b) |
’yhdistetyllä pyyntiponnistusryhmällä’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden kaikkien pyyntiponnistusryhmien yhdistelmää, jolla on sama pyydysryhmä ja alue; |
c) |
’saaliilla pyyntiponnistusyksikköä kohti’ tarkoitetaan elopainona ilmaistun turskan määrää, joka on pyydetty yhdellä kilowattipäivinä ilmaistulla pyyntiponnistusyksiköllä yhden vuoden aikana; |
d) |
’asianmukaisilla ikäryhmillä’ tarkoitetaan turskan ikää 3, 4 ja 5 Kattegatissa, turskan ikää 2, 3 ja 4 Irlanninmerellä, Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja itäisessä Englannin kanaalissa, turskan ikää 2, 3, 4 ja 5 Skotlannin länsipuolisella alueella, tai muita STECF:n lausunnossaan asianmukaisina pitämiä ikäryhmiä. |
3 artikla
Maantieteelliset määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia maantieteellisten alueiden maantieteellisiä määritelmiä:
a) |
’Kattegat’ tarkoittaa sitä ICES:n rajaaman alueen III a osaa, joka rajoittuu pohjoisessa viivaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ja tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla sekä etelässä viivoihin Hasenøresta Gnibens Spidsiin, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin; |
b) |
’Pohjanmeri’ tarkoittaa ICES-suuraluetta IV ja sitä ICES-alueen III a osaa, joka ei kuulu Skagerrakiin ja Kattegatiin, sekä sitä ICES-alueen II a osaa, joka sijaitsee jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla; |
c) |
’Skagerrak’ tarkoittaa sitä ICES-alueen III a osaa, joka rajoittuu lännessä viivaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan ja etelässä viivaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan sekä tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla; |
d) |
’itäinen Englannin kanaali’ tarkoittaa ICES-aluetta VII d; |
e) |
’Irlanninmeri’ tarkoittaa ICES-aluetta VII a; |
f) |
’Skotlannin länsipuolinen alue’ tarkoittaa ICES-aluetta VI a ja sitä ICES-alueen V b osaa, joka sijaitsee jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla. |
4 artikla
Pyyntiponnistuksen laskeminen
Tässä asetuksessa alusryhmän pyyntiponnistus lasketaan aluskohtaisten kilowatteina ilmaistujen kapasiteettilukujen tulojen ja kunkin aluksen liitteessä I mainitulla alueella viettämien päivien lukumäärän summana. Alueellaolopäivällä tarkoitetaan mitä tahansa yhtäjaksoista 24 tunnin ajanjaksoa (tai sen osaa), jonka aikana alus on kyseisellä alueella ja poissa satamasta.
5 artikla
Suunnitelman tarkoitus
1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetulla suunnitelmalla varmistetaan turskakantojen kestävä hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton mukaisesti.
2. Edellä olevan 1 kohdan mukainen tavoite saavutetaan, kun turskan kalastuskuolevuus pidetään asianmukaisissa ikäryhmissä seuraavana:
Kanta |
Kalastuskuolevuus |
Kattegatin turska |
0,4 |
Skotlannin länsipuolisen alueen turska |
0,4 |
Irlanninmeren turska |
0,4 |
3. Edellä olevan 1 kohdan mukainen tavoite saavutetaan Pohjanmeren, Skagerrakin ja itäisen Englannin kanaalin turskakantojen osalta, kun turskan kalastuskuolevuus pidetään 8 artiklassa tarkoitetulla tasolla asianmukaisissa ikäryhmissä.
II LUKU
SUURIMMAT SALLITUT SAALIIT
6 artikla
Alin ja varovaisuusperiaatteen mukainen taso
Turskakantojen alin kutukannan biomassataso ja varovaisuusperiaatteen mukainen kutukannan biomassataso ovat seuraavat:
Kanta |
Alin kutukannan biomassataso tonneina |
Varovaisuusperiaatteen mukainen kutukannan biomassataso tonneina |
Kattegatin turska |
6 400 |
10 500 |
Pohjanmeren, Skagerrakin ja itäisen Englannin kanaalin turska |
70 000 |
150 000 |
Skotlannin länsipuolisen alueen turska |
14 000 |
22 000 |
Irlanninmeren turska |
6 000 |
10 000 |
7 artikla
Kattegatin, Skotlannin länsipuolisen alueen ja Irlanninmeren turskakantojen TACien vahvistamismenettely
1. Neuvosto päättää vuosittain seuraavan vuoden TACista jokaisen Kattegatin, Skotlannin länsipuolisen alueen ja Irlanninmeren turskakannan osalta. TAC lasketaan vähentämällä seuraavat määrät turskan kokonaispoistumasta, jonka STECF arvioi vastaavan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua kalastuskuolevuutta:
a) |
kalamäärä, joka vastaa asianomaisen turskakannan arvioituja poisheitettyjä saaliita; |
b) |
tarvittaessa määrä, joka vastaa kalastuksen aiheuttaman turskan kuolevuuden muita syitä ja joka vahvistetaan komission ehdotuksen perusteella. |
2. STECF:n lausuntoon perustuvan TACin on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:
a) |
jos STECF ennustaa, että kannan koko on 1 päivänä tammikuuta TACin soveltamisvuonna alle 6 artiklassa vahvistetun alimman kutukannan biomassatason, kalastuskuolevuutta on vähennettävä TACin soveltamisvuonna 25 prosenttia verrattuna edeltävän vuoden kalastuskuolevuuteen; |
b) |
jos STECF ennustaa, että kannan koko on 1 päivänä tammikuuta TACin soveltamisvuonna alle 6 artiklassa säädetyn varovaisuusperiaatteen mukaisen kutukannan biomassatason ja vähintään yhtä suuri kuin 6 artiklassa vahvistettu alin kutukannan biomassataso, kalastuskuolevuutta on vähennettävä TACin soveltamisvuonna 15 prosenttia verrattuna edeltävän vuoden kalastuskuolevuuteen; sekä |
c) |
jos STECF ennustaa, että jos kannan koko on 1 päivänä tammikuuta TACin soveltamisvuonna vähintään yhtä suuri kuin 6 artiklassa säädetty varovaisuusperiaatteen mukainen kutukannan biomassataso, kalastuskuolevuutta on vähennettävä TACin soveltamisvuonna 10 prosenttia verrattuna edeltävän vuoden kalastuskuolevuuteen. |
3. Jos 2 kohdan b ja c alakohdan soveltaminen johtaisi STECF:n lausunnon perusteella kalastuskuolevuuteen, joka on alhaisempi kuin 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kalastuskuolevuus, neuvosto vahvistaa TACin tasolle, jonka seurauksena kalastuskuolevuus on 5 artiklan 2 kohdan mukainen.
4. Antaessaan 2 ja 3 kohdan mukaisia lausuntojaan STECF olettaa, että kantaa kalastetaan TACin soveltamisvuotta edeltävänä vuonna siten, että kalastuskuolevuuden vähennys vastaa kyseisenä vuonna sovellettavaa suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vähennystä.
5. Sen estämättä, mitä 2 kohdan a, b ja c alakohdassa sekä 3 kohdassa säädetään, neuvosto ei vahvista TACia tasolle, joka on yli 20 prosenttia pienempi tai suurempi kuin edellisvuoden TAC.
8 artikla
Pohjanmeren, Skagerrakin ja itäisen Englannin kanaalin turskakantojen TACien vahvistamismenettely
1. Neuvosto päättää vuosittain seuraavan vuoden TACeista jokaisen Pohjanmeren, Skagerrakin ja itäisen Englannin kanaalin turskakannan osalta. TACit lasketaan soveltamalla 7 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä vähennyssääntöjä.
2. TACit lasketaan aluksi 3 ja 5 kohdan mukaisesti. Siitä vuodesta alkaen, jona 3 ja 5 kohtaa soveltamalla vahvistetut TACit alittavat 4 ja 5 kohtaa soveltamalla vahvistetut TACit, TACit lasketaan 4 ja 5 kohdan mukaisesti.
3. TACit eivät saa aluksi ylittää sitä kalastuskuolevuutta vastaavaa tasoa, joka on asianmukaisten ikäryhmien vuoden 2008 kalastuskuolevuutta koskevan arvion murto-osa seuraavasti: 75 prosenttia vuoden 2009 TACien osalta, 65 prosenttia vuoden 2010 TACien osalta, ja soveltaen seuraavina vuosina peräkkäin 10 prosentin vähennystä;
4. Jos kannan koko myöhemmin on TACien soveltamisvuotta edeltävän vuoden 1 päivänä tammikuuta:
a) |
suurempi kuin varovaisuusperiaatteen mukainen kutukannan biomassataso, TACien on vastattava kalastuskuolevuutta 0,4 asianomaisilla ikäryhmillä; |
b) |
alimman kutukannan biomassatason ja varovaisuusperiaatteen mukaisen kutukannan biomassatason välillä, TACit eivät saa ylittää tasoa, joka vastaa kalastuskuolevuutta asianomaisilla ikäryhmillä seuraavaa kaavaa vastaavasti: 0,4 – (0,2 * (varovaisuusperiaatteen mukainen kutukannan biomassataso – kutukannan biomassataso) / (varovaisuusperiaatteen mukainen kutukannan biomassataso – alin kutukannan biomassataso); |
c) |
yhtä suuri tai pienempi kuin kutukannan biomassatason raja, TAC ei saa ylittää tasoa, joka vastaa kalastuskuolevuutta 0,2 asianomaisilla ikäryhmillä. |
5. Sen estämättä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, neuvosto ei vahvista vuoden 2010 ja sitä seuraavien vuosien TACeja tasolle, joka on yli 20 prosenttia pienempi tai suurempi kuin edellisvuoden TACit.
6. Kun 1 kohdassa tarkoitettua turskakantaa on hyödynnetty kolmena peräkkäisenä vuotena lähellä kalastuskuolevuuden tasoa 0,4, komissio arvioi tämän artiklan soveltamista ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä sen muuttamiseksi, jotta varmistetaan kestävän enimmäistuoton mukainen hyödyntäminen.
9 artikla
TACien vahvistamismenettely tietojen ollessa puutteelliset
Jos STECF ei pysty riittävän täsmällisten ja edustavien tietojen puuttuessa antamaan lausuntoa, jonka perusteella neuvosto voisi vahvistaa TACit 7 tai 8 artiklan mukaisesti, neuvosto päättää seuraavasti:
a) |
jos STECF:n lausunnon mukaan turskasaaliit olisi vähennettävä mahdollisimman alhaiselle tasolle, TACit vahvistetaan tekemällä 25 prosentin vähennys edellisvuoden TACeihin verrattuna; |
b) |
kaikissa muissa tapauksissa TACit vahvistetaan tekemällä 15 prosentin vähennys edellisvuoden TACeihin, jollei STECF katso sitä tarpeettomaksi. |
10 artikla
Toimien mukauttaminen
1. Kun 5 artiklan 2 kohdan kalastuskuolevuustavoite on saavutettu tai jos tämä tavoite tai 6 artiklan alin ja varovaisuusperiaatteen mukainen kutukannan biomassataso taikka 7 artiklan 2 kohdassa annetut kalastuskuolevuusluvut eivät STECF:n lausunnon mukaan ole enää asianmukaisia kantojen ehtymisen riskin säilyttämiseksi vähäisenä ja enimmäistuoton säilyttämiseksi kestävänä, neuvosto päättää tasojen uusista arvoista.
2. Jos jokin turskakanta ei STECF:n lausunnon mukaan ole asianmukaisesti elpymässä, neuvosto tekee päätöksen, jossa
a) |
vahvistetaan asianomaisen kannan TAC pienemmäksi kuin 7, 8 ja 9 artiklassa säädetään; |
b) |
vahvistetaan suurin sallittu pyyntiponnistus pienemmäksi kuin 12 artiklassa säädetään; |
c) |
vahvistetaan tarvittaessa niihin liittyvät edellytykset. |
III LUKU
PYYNTIPONNISTUKSEN RAJOITTAMINEN
11 artikla
Pyyntiponnistusjärjestelmä
1. Edellä 7, 8 ja 9 artiklassa tarkoitettuja TACeja täydennetään pyyntiponnistusjärjestelmällä, jossa kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioille vuosittain pyyntiponnistuksena ilmaistuna.
2. Neuvosto voi komission ehdotuksesta ja 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimittamien tietojen ja STECF:n antamien lausuntojen perusteella jättää tietyt alusryhmät pyyntiponnistusjärjestelmän ulkopuolelle edellyttäen, että:
a) |
turskasaaliista ja poisheitetyistä määristä on saatavilla asianmukaiset tiedot, jotta STECF voi arvioida kunkin asianomaisen alusryhmän saamien turskasaaliiden prosenttiosuuden; |
b) |
turskasaaliiden prosenttiosuus sellaisena kuin STECF on sen arvioinut, ei ylitä 1,5:tä prosenttia kunkin asianomaisen alusryhmän kokonaissaaliista; sekä |
c) |
kyseisten alusryhmien ottaminen pyyntiponnistusjärjestelmän piiriin olisi kohtuuton hallinnollinen rasite verrattuna kokonaisvaikutukseen, joka niillä on turskakantoihin. |
Jos STECF:n ei ole mahdollista arvioida, että nämä edellytykset täyttyvät, neuvosto ottaa kunkin asianomaisen alusryhmän pyyntiponnistusjärjestelmän piiriin.
3. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain asianmukaiset tiedot komissiolle ja STECF:lle sen vahvistamiseksi, että edellä mainitut edellytykset on täytetty ja että ne täyttyvät komission hyväksymien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
12 artikla
Pyyntiponnistuksen jakaminen
1. Neuvosto päättää vuosittain kunkin pyyntiponnistusryhmän suurimman sallitun pyyntiponnistuksen jäsenvaltiokohtaisesti.
2. Suurin sallittu pyyntiponnistus lasketaan seuraavasti vahvistetun perustason avulla:
a) |
tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamisvuonna perustasoksi vahvistetaan STECF:n lausunnon perusteella kunkin pyyntiponnistusryhmän osalta vuosien 2004–2006 tai 2005–2007 keskimääräinen pyyntiponnistus ilmaistuna kilowattipäivinä sen mukaan, kummalle ajanjaksolle asianomainen jäsenvaltio antaa etusijan; |
b) |
tämän asetuksen seuraavina soveltamisvuosina perustasona on edellisvuoden suurin sallittu pyyntiponnistus. |
3. Pyyntiponnistusryhmistä, joihin sovelletaan suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vuosittaista mukautusta, päätetään seuraavin perustein:
a) |
Alusten kussakin pyyntiponnistusryhmässä pyytämät turskasaaliit arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot antavat kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25 päivänä helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 18,19 ja 20 artiklan mukaisesti (8). |
b) |
Kunkin tämän asetuksen liitteessä I määritellyn alueen osalta on toimitettava luettelo yhdistetyistä pyyntiponnistusryhmistä ja niiden saamista turskasaaliista, mukaan lukien poisheitetyt saaliit. Kunkin pyyntiponnistusryhmän turskasaaliit luetteloidaan suuruusjärjestyksessä. |
c) |
Edellä olevan b alakohdan mukaan laadittujen luetteloiden kumulatiiviset turskasaaliit lasketaan seuraavasti. Summa lasketaan kunkin yhdistetyn pyyntiponnistusryhmän osalta kyseisen pyyntiponnistusryhmän turskasaaliista ja turskasaaliista, jotka kaikki yhdistetyt pyyntiponnistusryhmät ovat merkinneet luetteloon aikaisemmin. |
d) |
Edellä olevan c alakohdan mukaan lasketut kumulatiiviset saaliit lasketaan prosentteina saman alueen yhdistettyjen pyyntiponnistusryhmien kokonaisturskasaaliista. |
4. Jos 3 kohdan b alakohdan mukaan laskettujen kumulatiivisten saaliiden prosenttiosuus yhdistettyjen pyyntiponnistusryhmien osalta on vähintään 20 prosenttia, kyseisiin pyyntiponnistusryhmiin sovelletaan vuosittaisia mukautuksia. Kyseisten ryhmien suurin sallittu pyyntiponnistus lasketaan seuraavasti:
a) |
jos sovelletaan 7 tai 8 artiklaa, perustasoon tehdään sama prosenttimukautus kuin mainituissa artikloissa tarkoitettu mukautus kalastuskuolevuuteen; |
b) |
jos sovelletaan 9 artiklaa, perustasoon tehdään sama pyyntiponnistuksen prosenttimukautus kuin TACin vähennys. |
5. Muiden kuin 4 kohdassa tarkoitettujen pyyntiponnistusryhmien suurin sallittu pyyntiponnistus säilytetään perustasolla.
13 artikla
Lisäpyyntiponnistuksen jakaminen erittäin valikoiville pyydyksille ja turskanpyyntiä välttäville kalastusmatkoille
1. Jäsenvaltiot voivat lisätä suurinta sallittua pyyntiponnistusta niiden pyyntiponnistusryhmien osalta, joiden pyyntiponnistusta on mukautettu 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja joita koskevat 2–7 kohdassa säädetyt edellytykset.
2. Suurinta sallittua pyyntiponnistusta voidaan lisätä pyyntiponnistusryhmissä, joissa yhden tai useamman aluksen kalastustoiminta:
a) |
toteutetaan pitämällä aluksella vain yhtä säänneltyä pyydystä, jonka tekniset ominaisuudet STECF:n arvioiman tieteellisen tutkimuksen mukaisesti johtavat siihen, että saaliissa on alle 1 prosenttia turskaa (erittäin valikoiva pyydys); tai |
b) |
johtaa siihen, että saalissa on alle 5 prosenttia turskaa kalastusmatkaa kohden (turskanpyyntiä välttävä kalastusmatka); |
c) |
hoidetaan noudattaen suunnitelmaa turskasaaliiden välttämiseksi tai poisheitetyn saaliin vähentämiseksi niin, että turskan kalastuskuolevuus vähenee osallistuvien alusten parissa vähintään yhtä paljon kuin 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu pyyntiponnistuksen mukautus; tai |
d) |
toteutetaan Skotlannin länsipuoliselta alueelta länteen viivasta, jonka muodostavat liitteessä IV vahvistetut WGS84-koordinaattijärjestelmän mukaisesti mitatut peräkkäisten pisteiden kautta kulkevat loksodromit, edellyttäen että osallistuvat alukset on varustettu alusten satelliittiseurantajärjestelmällä (VMS). |
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen alusten tarkkailua lisätään, erityisesti mitä tulee:
a) |
erittäin valikoivien pyydysten yksinomaiseen käyttöön kyseisillä kalastusmatkoilla 2 kohdan a alakohdan mukaisesti; |
b) |
poisheitettyihin saaliisiin 2 kohdan b alakohdan mukaisesti; |
c) |
kalastuskuolevuuden vähenemiseen 2 kohdan c alakohdan mukaisesti; |
d) |
saaliisiin ja poisheitettyihin määriin alueella 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta viivasta länteen, |
ja niiden on toimitettava säännöllisesti tietoja jäsenvaltiolleen mainituissa alakohdissa säädettyjen erityisedellytysten noudattamisen osalta.
4. Pyyntiponnistuksen lisääminen tämän artiklan nojalla lasketaan jokaisen asianomaiseen pyyntiponnistusryhmään kuuluvan 2 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen erityisedellytysten nojalla toimivan aluksen osalta, eikä se saa olla suurempi kuin määrä, joka tarvitaan korvaamaan 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu pyyntiponnistuksen mukautus kyseisessä toiminnassa käytettyjen pyydysten osalta.
5 Kaikki jäsenvaltioiden tekemät lisäykset pyyntiponnistuksiin on ilmoitettava komissiolle huhtikuun 30 päivään mennessä sinä vuonna, jolloin korvaus pyyntiponnistuksen mukautuksesta suoritetaan. Ilmoitukseen on sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot aluksista, jotka toimivat 2 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen erityisedellytysten nojalla, pyyntiponnistus, jonka jäsenvaltio odottaa alusten toteuttavan kyseisen vuoden aikana, sekä edellytykset, joiden nojalla alusten pyyntiponnistusta seurataan, valvontajärjestelyt mukaan lukien.
6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään maaliskuun 1 päivään mennessä edellisen vuoden toiminnassa käytettyjen pyyntiponnistusten määrät.
7. Komissio pyytää STECF:ia vertaamaan vuosittain 2 kohdan c alakohdan soveltamisesta mahdollisesti johtuvaa turskan kuolevuuden vähenemistä siihen vähenemiseen, jonka se olisi odottanut syntyvän 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta pyyntiponnistuksen mukautuksesta. Komissio voi tämän lausunnon perusteella ehdottaa pyyntiponnistuksen mukautuksia, joita voidaan soveltaa asianmukaiseen pyydysryhmään seuraavana vuonna.
14 artikla
Jäsenvaltioiden velvoitteet
1. Jäsenvaltioiden on päätettävä lippunsa alla purjehtivien alusten osalta menetelmästä, jolla suurin sallittu pyyntiponnistus jaetaan yksittäisille aluksille tai alusryhmille, esimerkiksi seuraavien kriteerien perusteella:
a) |
hyvien kalastuskäytänteiden edistäminen, mukaan lukien tiedonkeruun parantaminen, poisheitetyn saaliin vähentäminen ja nuoriin kaloihin kohdistuvan vaikutuksen saattaminen mahdollisimman vähäiseksi; |
b) |
osallistuminen yhteistyöohjelmiin turskan turhien sivusaaliiden välttämiseksi; |
c) |
vähäiset ympäristövaikutukset, mukaan lukien polttoaineen kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt; |
d) |
oikeasuhteisuus, kun kyseessä on kalastusmahdollisuuksien jakaminen saaliskiintiöinä. |
2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä kunkin tämän asetuksen liitteessä I mainitun alueen osalta erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1627/94 (9) mukainen erityiskalastuslupa niille lippunsa alla purjehtiville aluksille, jotka harjoittavat kalastustoimintaa kyseisellä alueella käyttäen pyydystä, joka kuuluu johonkin tämän asetuksen liitteessä I mainituista pyydysryhmistä.
3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti erityiskalastusluvan saaneiden alusten kokonaiskapasiteetti konetehona (kW) ilmaistuna ei saa minkään liitteessä I mainitun alueen osalta ylittää niiden alusten enimmäiskapasiteettia, jotka olivat toiminnassa vuosina 2006 ja 2007 ja käyttivät säänneltyä pyydystä ja kalastivat kyseisellä maantieteellisellä alueella.
4. Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja pidettävä ajan tasalla luettelo aluksista, joilla on 2 kohdassa tarkoitettu erityislupa, sekä saatettava se komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville virallisella verkkosivustollaan.
15 artikla
Pyyntiponnistuksen sääteleminen
Jäsenvaltioiden on seurattava laivastonsa kapasiteettia ja toimintaa pyyntiponnistusryhmittäin ja ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin toimiin, jos 12 artiklan mukaisesti vahvistettu pyyntiponnistuksen sallittu enimmäistaso on ylittymässä, jotta varmistetaan, ettei pyyntiponnistus ylitä asetettuja rajoja.
16 artikla
Suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vaihtaminen jäsenvaltioiden kesken ja sen järjestäminen uudelleen
1. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat mukauttaa 11 artiklan mukaisesti vahvistettua suurinta sallittua pyyntiponnistusta, ottaen huomioon:
a) |
asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehdyt kiintiövaihdot; sekä |
b) |
asetuksen (EY) N:o 2371/2002 23 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (ETY) N:o 2847/93 21 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyt uudelleenjaot ja/tai vähennykset. |
2. Jäsenvaltio, joka luopuu kiintiön vaihdosta jollakin 3 artiklassa mainituista alueista, voi mukauttaa 12 artiklan mukaisesti vahvistettua suurinta sallittua pyyntiponnistusta siinä laajuudessa, jossa kyseinen jäsenvaltio suoritti vaihdot viiteajanjaksona 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun perustason asettamiseksi, ja sikäli kuin sen on toteutettava lisäponnistusta jossain asianomaisista pyyntiponnistusryhmistä käyttääkseen takaisin saamansa kiintiön. Jäsenvaltion, joka on palauttanut kiintiön kiintiön takaisin saavalle jäsenvaltiolle, on pyyntiponnistuksen uudelleen järjestämisen lisäksi vähennettävä suurinta sallittua pyyntiponnistusta määrällä, joka vastaa sitä alentunutta kiintiömäärää, joka sen pyyntiponnistusryhmillä on kalastukseen käytettävissä, jollei kiintiön palauttanut jäsenvaltio käyttänyt vastaavaa pyyntiponnistusta edellä mainitun perustason asettamiseksi.
3. Sen estämättä, mitä 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vuonna 2009 muuttaa pyyntiponnistusjakoaan siirtämällä pyyntiponnistusta ja kalastuskapasiteettia 3 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten alueiden välillä edellyttäen, että siirto koskee 13 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua kalastustoimintaa. Tällaiset siirrot on ilmoitettava komissiolle. Edellä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua pyyntiponnistuksen sallittua enimmäistasoa on muutettava vastaavasti.
17 artikla
Suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vaihtaminen pyyntiponnistusryhmien välillä
1. Jäsenvaltio voi muuttaa pyyntiponnistusjakoaan siirtämällä kalastuskapasiteettia pyyntiponnistusryhmien välillä 2–5 kohdassa säädetyin edellytyksin.
2. Siirto sallitaan pyydysryhmien mutta ei maantieteellisten alueiden välillä edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio antaa komissiolle tiedot luovuttavan ja vastaanottavan pyydysryhmänsä saaliista pyyntiponnistusyksikköä kohti (CPUE) kolmen viimeisen vuoden keskiarvona.
3. Jos luovuttavan pyydysryhmän saalis pyyntiponnistusyksikköä kohti (CPUE) on suurempi kuin vastaanottavan pyydysryhmän, siirto on yleensä tehtävä sen mukaisesti, että yksi kilowattipäivä vastaa yhtä kilowattipäivää.
4. Jos luovuttavan pyydysryhmän saalis pyyntiponnistusyksikköä kohti (CPUE) on pienempi kuin vastaanottavan pyydysryhmän, jäsenvaltion on sovellettava pyyntiponnistuksen määrään korjauskerrointa vastaanottavassa pyydysryhmässä niin, että viimeksi mainitun suurempi CPUE korvautuu.
5. Komissio pyytää STECF:ia kehittämään vakiokorjauskertoimet, joita voidaan käyttää helpottamaan pyyntiponnistuksen siirtoja pyyntiponnistusryhmien välillä, joilla on eri CPUE.
IV LUKU
SEURANTA, TARKASTUKSET JA VALVONTA
18 artikla
Suhde asetukseen (ETY) N:o 2847/93
Tässä luvussa säädettyjä valvontatoimenpiteitä sovelletaan asetuksessa (ETY) N:o 2847/93 säädettyjen toimenpiteiden lisäksi.
19 artikla
Kalastuspäiväkirjan tarkastukset
1. Satelliittiseurantajärjestelmällä (VMS) varustettujen alusten osalta jäsenvaltioiden on tarkistettava, että kalastuksen seurantakeskuksen saamat tiedot vastaavat kalastuspäiväkirjaan kalastuksesta VMS-tietoja käyttäen kirjattuja tietoja. Nämä ristiintarkastukset on säilytettävä sähköisessä muodossa kolmen vuoden ajan.
2. Kunkin jäsenvaltion on pidettävä ajan tasalla yhteystiedot kalastuspäiväkirjojen ja purkamisilmoitusten toimittamista varten ja julkaistava ne virallisilla verkkosivuillaan.
20 artikla
Ensi kerran puretun turskan punnitseminen
1. Kalastusaluksen päällikön on varmistettava, että kaikki yli 300 kilogramman turskamäärät, jotka on pyydetty 3 artiklassa mainituilla alueilla ja purettu yhteisön satamassa, punnitaan aluksella tai purkaussatamassa ennen myyntiä tai kuljettamista muualle. Punnitsemiseen käytettävien vaakojen on oltava jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä. Punnitustulos on merkittävä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 8 artiklassa tarkoitettuun ilmoitukseen.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia turskan punnitsemisen jäsenvaltion alueella tapahtuvassa kalahuutokaupassa edellyttäen, että purettu saalis on tarkastettu ja että kala on sinetöity ennen sen kuljettamista suoraan kalahuutokauppaan ja että se pysyy sinetöitynä punnitsemiseen asti. Siirtoasiakirjassa on ilmoitettava saalista purettaessa tehdyn tarkastuksen yksityiskohdat.
21 artikla
Tarkastusten vertailuarvot
Kunkin jäsenvaltion, jolla on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia aluksia, on vahvistettava erityiset tarkastusten vertailuarvot. Vertailuarvoja on tarkistettava määräajoin saavutettujen tulosten analysoinnin jälkeen. Tarkastusten vertailuarvojen on kehityttävä asteittain, kunnes liitteessä II määritetyt vertailuarvot on saavutettu.
22 artikla
Jälleenlaivauskielto
Kielletään turskan jälleenlaivaus 3 artiklassa mainituilla maantieteellisillä alueilla.
23 artikla
Kansalliset valvontaohjelmat
1. Niiden jäsenvaltioiden, joilla on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kalastusaluksia, on määriteltävä liitteen III mukainen kansallinen valvontaohjelma.
2. Niiden jäsenvaltioiden, joilla on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kalastusaluksia, on vuosittain ennen 31 päivää tammikuuta saatettava virallisilla verkkosivuillaan komission ja muiden jäsenvaltioiden, joita tämä asetus koskee, saataville kansalliset valvontaohjelmansa ja niiden täytäntöönpanoaikataulu.
3. Komissio järjestää vähintään kerran vuodessa yhden kalastus- ja vesiviljelyalan komitean kokouksen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia turskakantoja koskevien kansallisten valvontaohjelmien noudattamisen ja niiden tulosten arvioimiseksi.
24 artikla
Ennakkoilmoitus
1. Yhteisön kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa, jolla on enemmän kuin yksi tonni turskaa aluksellaan, on ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vähintään neljä tuntia ennen jäsenvaltion satamaan tai purkamispaikkaan saapumistaan seuraavat tiedot:
a) |
sataman tai purkamispaikan nimi; |
b) |
arvioitu saapumisaika kyseiseen satamaan tai purkamispaikkaan; |
c) |
määrät kilogrammoina elopainoa niiden lajien osalta, joita pidetään aluksella yli 50 kilogrammaa. |
2. Sellaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa aiotaan purkaa enemmän kuin yksi tonni turskaa, voivat vaatia, ettei aluksella pidetyn saaliin purkamista saada aloittaa ennen kuin kyseiset viranomaiset antavat siihen luvan.
3. Yhteisön kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa, joka haluaa jälleenlaivata tai purkaa merellä tai kolmannen maan satamassa tai purkamispaikassa aluksella pidettyä turskaa, on ilmoitettava lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille 1 kohdassa tarkoitetut tiedot vähintään 24 tuntia ennen merellä tapahtuvaa jälleenlaivausta tai purkamista tai kolmannessa maassa tapahtuvaa purkamista.
25 artikla
Nimetyt satamat
1. Jos yhteisön kalastusaluksesta aiotaan purkaa yhteisön alueella yli kaksi tonnia turskaa, aluksen päällikön on varmistettava, että purkaminen tapahtuu ainoastaan nimetyissä satamissa.
2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä satamat, joissa turskan yli kahden tonnin suuruisten aluksesta purkamisten on tapahduttava.
3. Kunkin jäsenvaltion on julkaistava julkisilla verkkosivuillaan luettelo nimetyistä satamista ja kyseisiä satamia koskevista tarkastus- ja valvontamenettelyistä sekä ehdoista ja edellytyksistä turskan määrien kirjaamiseksi ja raportoimiseksi kunkin purkamisen yhteydessä.
Komissio välittää nämä tiedot kaikille jäsenvaltioille.
26 artikla
Kalastuspäiväkirjaan merkittyjen arvioitujen määrien sallitut poikkeamat
Poiketen siitä, mitä jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 1983 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2807/83 (10) 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, aluksella pidettyjen määrien arviot kilogrammoina saavat poiketa kahdeksan prosenttia kalastuspäiväkirjaan merkitystä luvusta.
27 artikla
Turskan erillissäilytys
Yhteisön kalastusaluksella on kiellettyä pitää missään säiliössä minkäänlaista määrää turskaa sekaisin muiden mereneliölajien kanssa. Turskaa sisältävät säiliöt on lastattava ruumaan siten, että ne ovat erillään muista säiliöistä.
28 artikla
Turskan kuljetus
1. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että kaikki jollakin 3 artiklassa määritellyllä maantieteellisellä alueella pyydetyt turskamäärät, jotka on ensi kerran purettu kyseisessä jäsenvaltiossa, punnitaan tarkastajien läsnä ollessa ennen niiden kuljettamista ensimmäisestä purkamissatamasta muualle. Turskista, jotka on purettu ensin 24 artiklan mukaisesti nimetyssä satamassa, on punnittava jäsenvaltioiden valtuuttamien tarkastajien läsnä ollessa edustavat näytteet, joiden määrä on vähintään 20 prosenttia purkamisten määrästä, ennen kuin ne tarjotaan ensimyyntiin ja myydään. Jäsenvaltioiden on tätä varten toimitettava komissiolle yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta käytettävän näytteenottojärjestelmän yksityiskohdat.
2. Poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 13 artiklassa edellytetään, kaikkien turskan yli 50 kilogramman suuruisten määrien, jotka kuljetetaan johonkin muuhun paikkaan kuin missä ne on ensi kerran purettu tai mihin ne on tuotu, mukana on oltava jäljennös jostakin kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetystä ilmoituksesta, joka koskee turskan kuljetettuja määriä. Kyseisen asetuksen 13 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta.
29 artikla
Erityinen seurantaohjelma
Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 34 c artiklan 1 kohdassa säädetään, kyseessä olevien turskakantojen erityiset valvontaohjelmat voivat jatkua kauemmin kuin kahden vuoden ajan niiden voimaantulosta.
V LUKU
PÄÄTÖKSENTEKO JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
30 artikla
Päätöksentekomenettely
Kun tässä asetuksessa säädetään neuvoston tekemistä päätöksistä, neuvosto tekee päätöksen määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.
31 artikla
Liitteen I muutokset
Komissio voi STECF:n lausunnon perusteella muuttaa tämän asetuksen liitettä I asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen ja seuraavien periaatteiden mukaisesti:
a) |
pyyntiponnistusryhmät on vahvistettava mahdollisimman yhtenäisesti suhteessa saaliiksi saatuihin biologisiin kantoihin, kohde- tai sivulajina saadun kalan kokoon ja pyyntiponnistusryhmiin liittyvän kalastustoiminnan ympäristövaikutuksiin; |
b) |
pyyntiponnistusryhmien määrän ja koon on oltava kustannustehokkaita suojelutarpeisiin liittyvän hallintorasitteen kannalta. |
32 artikla
Yksityiskohtaiset säännöt
Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen 11 artiklan 3 kohdan sekä 14, 16 ja 17 artiklan soveltamisesta voidaan antaa asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
33 artikla
Euroopan kalatalousrahaston tukitoimet
1. Kunkin 1 artiklassa tarkoitetun neljän turskakannan osalta niinä vuosina, jolloin kanta on 6 artiklassa säädetyn asianmukaisen varovaisuusperiaatteen mukaisen kutukannan biomassatason alapuolella, monivuotisena suunnitelmana pidetään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 5 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1198/2006 21 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua elvytyssuunnitelmaa.
2. Kunkin 1 artiklassa tarkoitetun neljän turskakannan osalta muina kuin 1 kohdassa tarkoitettuina vuosina, monivuotisena suunnitelmana pidetään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 6 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1198/2006 21 artiklan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettua hoitosuunnitelmaa.
34 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio arvioi STECF:n lausunnon perusteella ja kuultuaan asianmukaista alueellista neuvoa-antavaa toimikuntaa hoitotoimenpiteiden vaikutusta kyseisiin turskakantoihin ja näiden kantojen kalastukseen viimeistään tämän asetuksen kolmantena soveltamisvuonna ja tämän asetuksen jokaisena sitä seuraavana kolmantena soveltamisvuonna, ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä sen muuttamiseksi.
35 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 423/2004.
36 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BARNIER
(1) Lausunto annettu 21. lokakuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL L 70, 9.3.2004, s. 8.
(3) EYVL L 226, 29.8.1980, s. 48.
(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(5) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.
(6) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.
(7) EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.
(8) EUVL L 60, 5.2.2008, s. 1.
(9) EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.
(10) EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1.
LIITE I
Pyyntiponnistusryhmät määritellään yhdellä 1 kohdassa mainitulla pyydysryhmällä ja yhdellä 2 kohdassa mainitulla maantieteellisten alueiden ryhmällä.
1. Pyydysryhmät
a) |
Pohjatroolit ja nuotat (OTB, OTT, PTB, SDN, SSC, SPR), joiden silmäkoko on:
|
b) |
Puomitroolit (TBB), joiden silmäkoko on:
|
c) |
Verkot, pussiverkot (GN) |
d) |
Riimuverkot (GT) |
e) |
Pitkätsiimat (LL) |
2. Maantieteellisten alueiden ryhmät:
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia maantieteellisiä ryhmiä:
a) |
Kattegat; |
b) |
|
c) |
ICES-alue VII a; |
d) |
ICES-alue VI a. |
LIITE II
TARKASTUKSIA KOSKEVAT ERITYISET VERTAILUARVOT
Tarkoitus
1. |
Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava tarkastuksille erityiset vertailuarvot tämän liitteen mukaisesti. |
Strategia
2. |
Kalastustoimien tarkastukset ja valvonta on keskitettävä aluksiin, jotka pyytävät todennäköisesti turskaa. Turskan kuljetuksia ja kaupan pitämistä koskevia satunnaistarkastuksia käytetään lisäksi ristiintarkastusmekanismina, jolla testataan tarkastusten ja valvonnan tehokkuutta. |
Tärkeysjärjestys
3. |
Eri pyydystyypit asetetaan erilaiseen tärkeysjärjestykseen riippuen siitä laajuudesta, jolla kalastusmahdollisuuksia koskevia rajoituksia laivastoihin sovelletaan. Sen vuoksi kunkin jäsenvaltion on vahvistettava omat tärkeysjärjestyksensä. |
Tavoitteena olevat vertailuarvot
4. |
Jäsenvaltioiden on pantava tarkastussuunnitelmansa täytäntöön kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ottaen huomioon jäljempänä asetetut tavoitteet. Jäsenvaltioiden on eriteltävä ja kuvattava, mitä näytteenottostrategiaa sovelletaan. Komissio saa pyynnöstä jäsenvaltion käyttämän näytteenottosuunnitelman.
|
LIITE III
KANSALLISTEN VALVONTAOHJELMIEN SISÄLTÖ
Kansallisissa valvontaohjelmissa on pyrittävä muun muassa määrittelemään seuraavat tekijät.
1. Valvontaresurssit
Henkilöresurssit
a) |
Maissa ja merellä toimivien tarkastajien lukumäärä sekä näiden toiminta-ajankohdat ja -alueet. |
Tekniset resurssit
b) |
Valvonta-alusten ja ilma-alusten lukumäärä sekä niiden toiminta-ajankohdat ja -alueet. |
Taloudelliset resurssit
c) |
Henkilöresursseihin, valvonta-aluksiin ja ilma-aluksiin osoitettava talousarviomääräraha. |
2. Kalastustoiminnan kirjaaminen ja ilmoitusten tekeminen sähköisesti
Kuvaus käyttöönotetuista järjestelmistä, joilla varmistetaan 19, 23, 24 ja 25 artiklan noudattaminen.
3. Satamien nimeäminen
Tarvittaessa luettelo nimetyistä satamista turskan purkamiseen 25 artiklan mukaisesti.
4. Ilmoitus ennen purkamista
Kuvaus käyttöönotetuista järjestelmistä, joilla varmistetaan 24 artiklan noudattaminen.
5. Saaliiden purkamisen valvonta
Kuvaus välineistä ja tai toteutetuista järjestelmistä, joilla varmistetaan 19, 20, 21 ja 28 artiklan säännösten noudattaminen.
6. Tarkastusmenettelyt
Kansallisissa valvontaohjelmissa määritellään menettelyt, joita noudatetaan:
a) |
suoritettaessa tarkastuksia maissa ja merellä; |
b) |
oltaessa yhteydessä muiden jäsenvaltioiden nimeämiin toimivaltaisiin viranomaisiin, jotka vastaavat turskaa koskevasta kansallisesta valvontaohjelmasta; |
c) |
toteutettaessa yhteistä valvontaa ja tarkastajien vaihtoa, mukaan lukien toisten jäsenvaltioiden vesialueilla toimivien tarkastajien valtuuksia ja toimivaltaa koskevat määrittelyt. |
LIITE IV
13 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu viiva
Tämän asetuksen 13 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu viiva määritetään seuraavien peräkkäisten pisteiden kautta kulkevana loksodromina WGS84-koordinaattijärjestelmän mukaisesti:
|
54 °30′N, 10 °35′W |
|
55 °20′N, 9 °50′W |
|
55 °30′N, 9 °20′W |
|
56 °40′N, 8 °55′W |
|
57 °0′N, 9 °0′W |
|
57 °20′N, 9 °20′W |
|
57 °50′N, 9 °20′W |
|
58 °10′N, 9 °0′W |
|
58 °40′N, 7 °40′W |
|
59 °0′N, 7 °30′W |
|
59 °20′N, 6 °30′W |
|
59 °40′N, 6 °5′W |
|
59 °40′N, 5 °30′W |
|
60 °0′N, 4 °50′W |
|
60 °15′N, 4 °0′W. |
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/34 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1343/2008,
annettu 23 päivänä joulukuuta 2008,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä joulukuuta 2008.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
CR |
110,3 |
MA |
71,6 |
|
TR |
99,2 |
|
ZZ |
93,7 |
|
0707 00 05 |
JO |
167,2 |
MA |
69,8 |
|
TR |
134,4 |
|
ZZ |
123,8 |
|
0709 90 70 |
MA |
140,8 |
TR |
110,0 |
|
ZZ |
125,4 |
|
0805 10 20 |
AR |
13,6 |
BR |
44,6 |
|
EG |
51,8 |
|
MA |
70,1 |
|
TR |
83,0 |
|
UY |
30,6 |
|
ZA |
57,3 |
|
ZW |
31,4 |
|
ZZ |
47,8 |
|
0805 20 10 |
MA |
74,9 |
TR |
64,0 |
|
ZZ |
69,5 |
|
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90 |
CN |
50,3 |
IL |
66,4 |
|
MA |
78,8 |
|
TR |
63,9 |
|
ZZ |
64,9 |
|
0805 50 10 |
MA |
64,0 |
TR |
52,1 |
|
ZZ |
58,1 |
|
0808 10 80 |
CA |
79,3 |
CN |
75,1 |
|
MK |
37,6 |
|
US |
93,0 |
|
ZA |
118,0 |
|
ZZ |
80,6 |
|
0808 20 50 |
CN |
73,2 |
TR |
35,0 |
|
US |
121,1 |
|
ZZ |
76,4 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/36 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1344/2008
annettu 23 päivänä joulukuuta 2008
asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 vahvistetun maataloustukien vientitukinimikkeistön julkaisemisesta vuodeksi 2009
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon maataloustuotteiden nimikkeistöstä vientitukia varten 17 päivänä joulukuuta 1987 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3846/87 (2) ja erityisesti sen 3 artiklan neljännen kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Olisi julkaistava 1 päivänä tammikuuta 2009 voimassa oleva täydellinen vientitukinimikkeistö, sellaisena kuin se vahvistetaan maataloustuotteiden vientijärjestelmiä koskevissa säännöksissä,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (ETY) N:o 3846/87 seuraavasti:
1) |
Korvataan liite I tämän asetuksen liitteellä I. |
2) |
Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä II. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1.
LIITE I
”LIITE I
MAATALOUSTUOTTEIDEN VIENTITUKINIMIKKEISTÖ
1. Vilja, jauhot, viljarouheet sekä vehnä- ja ruisjauhot
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
1001 |
Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja: |
|
1001 10 00 |
– makaroni- eli durumvehnä: |
|
– – siemenvilja |
1001 10 00 9200 |
|
– – muu: |
1001 10 00 9400 |
|
ex 1001 90 |
– muu: |
|
– – muu speltti, tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja: |
|
|
1001 90 91 |
– – – tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja, siemenvilja |
1001 90 91 9000 |
1001 90 99 |
– – – muu |
1001 90 99 9000 |
1002 00 00 |
Ruis |
1002 00 00 9000 |
1003 00 |
Ohra: |
|
1003 00 10 |
– siemenvilja |
1003 00 10 9000 |
1003 00 90 |
– muu |
1003 00 90 9000 |
1004 00 00 |
Kaura: |
|
– siemenvilja |
1004 00 00 9200 |
|
– muu |
1004 00 00 9400 |
|
1005 |
Maissi: |
|
ex 1005 10 |
– siemenvilja: |
|
1005 10 90 |
– – muu |
1005 10 90 9000 |
1005 90 00 |
– muu |
1005 90 00 9000 |
1007 00 |
Durra: |
|
1007 00 90 |
– muu |
1007 00 90 9000 |
ex 1008 |
Tattari, hirssi ja kanariansiemenet, muut vilja: |
|
1008 20 00 |
– hirssi |
1008 20 00 9000 |
1101 00 |
Hienot vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot: |
|
– hienot vehnäjauhot: |
|
|
1101 00 11 |
– – makaroni- eli durumvehnää |
1101 00 11 9000 |
1101 00 15 |
– – tavallista vehnää ja spelttivehnää: |
|
– – – tuhkapitoisuus 0–600 mg/100 g |
1101 00 15 9100 |
|
– – – tuhkapitoisuus 601–900 mg/100 g |
1101 00 15 9130 |
|
– – – tuhkapitoisuus 901–1 100 mg/100 g |
1101 00 15 9150 |
|
– – – tuhkapitoisuus 1 101–1 650 mg/100 g |
1101 00 15 9170 |
|
– – – tuhkapitoisuus 1 651–1 900 mg/100 g |
1101 00 15 9180 |
|
– – – tuhkapitoisuus suurempi kuin 1 900 mg/100 g |
1101 00 15 9190 |
|
1101 00 90 |
– vehnän ja rukiin sekajauhot |
1101 00 90 9000 |
ex 1102 |
Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot: |
|
1102 10 00 |
– ruisjauho: |
|
– – tuhkapitoisuus 0–1 400 mg/100 g |
1102 10 00 9500 |
|
– – tuhkapitoisuus 1 400–2 000 mg/100 g |
1102 10 00 9700 |
|
– – tuhkapitoisuus suurempi kuin 2 000 mg/100 g |
1102 10 00 9900 |
|
ex 1103 |
Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit: |
|
– rouheet ja karkeat jauhot: |
|
|
1103 11 |
– – vehnää: |
|
1103 11 10 |
– – – makaroni- eli durumvehnää: |
|
– – – – tuhkapitoisuus 0–1 300 mg/100 g |
|
|
– – – – – karkeat viljajauhot, joista vähemmän kuin 10 painoprosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 0,160 mm |
1103 11 10 9200 |
|
– – – – – muu |
1103 11 10 9400 |
|
– – – – tuhkapitoisuus suurempi kuin 1 300 mg/100 g |
1103 11 10 9900 |
|
1103 11 90 |
– – – tavallista vehnää ja spelttivehnää: |
|
– – – – tuhkapitoisuus 0–600 mg/100 g |
1103 11 90 9200 |
|
– – – – tuhkapitoisuus suurempi kuin 600 mg/100 g |
1103 11 90 9800 |
2. Riisi ja rikkoutuneet riisinjyvät
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
1006 |
Riisi: |
|
1006 20 |
– esikuorittu riisi (cargo- eli ruskeariisi): |
|
– – kiehautettu (parboiled) riisi: |
|
|
1006 20 11 |
– – – lyhytjyväinen |
1006 20 11 9000 |
1006 20 13 |
– – – keskipitkäjyväinen |
1006 20 13 9000 |
– – – pitkäjyväinen: |
|
|
1006 20 15 |
– – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3 |
1006 20 15 9000 |
1006 20 17 |
– – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3 |
1006 20 17 9000 |
– – muu: |
|
|
1006 20 92 |
– – – lyhytjyväinen |
1006 20 92 9000 |
1006 20 94 |
– – – keskipitkäjyväinen |
1006 20 94 9000 |
– – – pitkäjyväinen: |
|
|
1006 20 96 |
– – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3 |
1006 20 96 9000 |
1006 20 98 |
– – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3 |
1006 20 98 9000 |
1006 30 |
– osittain tai kokonaan hiottu riisi, myös kiillotettu tai lasitettu: |
|
– – osittain hiottu riisi: |
|
|
– – – kiehautettu (parboiled) riisi: |
|
|
1006 30 21 |
– – – – lyhytjyväinen |
1006 30 21 9000 |
1006 30 23 |
– – – – keskipitkäjyväinen |
1006 30 23 9000 |
– – – – pitkäjyväinen: |
|
|
1006 30 25 |
– – – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3 |
1006 30 25 9000 |
1006 30 27 |
– – – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3 |
1006 30 27 9000 |
– – – muu: |
|
|
1006 30 42 |
– – – – lyhytjyväinen |
1006 30 42 9000 |
1006 30 44 |
– – – – keskipitkäjyväinen |
1006 30 44 9000 |
– – – – pitkäjyväinen: |
|
|
1006 30 46 |
– – – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3 |
1006 30 46 9000 |
1006 30 48 |
– – – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3 |
1006 30 48 9000 |
– – kokonaan hiottu riisi: |
|
|
– – – kiehautettu (parboiled) riisi: |
|
|
1006 30 61 |
– – – – lyhytjyväinen: |
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1006 30 61 9100 |
|
– – – – – muu |
1006 30 61 9900 |
|
1006 30 63 |
– – – – keskipitkäjyväinen: |
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1006 30 63 9100 |
|
– – – – – muu |
1006 30 63 9900 |
|
– – – – pitkäjyväinen: |
|
|
1006 30 65 |
– – – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3: |
|
– – – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1006 30 65 9100 |
|
– – – – – – muu |
1006 30 65 9900 |
|
1006 30 67 |
– – – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3: |
|
– – – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1006 30 67 9100 |
|
– – – – – – muu |
1006 30 67 9900 |
|
– – – muu: |
|
|
1006 30 92 |
– – – – lyhytjyväinen: |
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1006 30 92 9100 |
|
– – – – – muu |
1006 30 92 9900 |
|
1006 30 94 |
– – – – keskipitkäjyväinen: |
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1006 30 94 9100 |
|
– – – – – muu |
1006 30 94 9900 |
|
– – – – pitkäjyväinen: |
|
|
1006 30 96 |
– – – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku suurempi kuin 2, mutta pienempi kuin 3: |
|
– – – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1006 30 96 9100 |
|
– – – – – – muu |
1006 30 96 9900 |
|
1006 30 98 |
– – – – – jyvän pituuden ja leveyden välinen suhdeluku vähintään 3: |
|
– – – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1006 30 98 9100 |
|
– – – – – – muu |
1006 30 98 9900 |
|
1006 40 00 |
– rikkoutuneet riisinjyvät |
1006 40 00 9000 |
3. Vilja- ja riisipohjaiset tuotteet
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
ex 1102 |
Muut hienot viljajauhot kuin vehnäjauhot tai vehnän ja rukiin sekajauhot: |
|
ex 1102 20 |
– maissijauho: |
|
ex 1102 20 10 |
– – rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia: |
|
– – – rasvapitoisuus enintään 1,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,8 painoprosenttia (2) |
1102 20 10 9200 |
|
– – – rasvapitoisuus suurempi kuin 1,3 painoprosenttia mutta enintään 1,5 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti (2) |
1102 20 10 9400 |
|
ex 1102 20 90 |
– – muu |
|
– – – rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 1,7 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti (2) |
1102 20 90 9200 |
|
ex 1102 90 |
– muut: |
|
1102 90 10 |
– – ohrajauho: |
|
– – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia |
1102 90 10 9100 |
|
– – – muu |
1102 90 10 9900 |
|
ex 1102 90 30 |
– – kaurajauho: |
|
– – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1,8 painoprosenttia, kosteuspitoisuus enintään 11 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen |
1102 90 30 9100 |
|
ex 1103 |
Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit: |
|
– rouheet ja karkeat jauhot: |
|
|
ex 1103 13 |
– – maissia: |
|
ex 1103 13 10 |
– – – rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia: |
|
– – – – rasvapitoisuus enintään 0,9 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,6 painoprosenttia, joista enintään 30 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 315 mikrometriä ja vähemmän kuin 5 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 150 mikrometriä (3) |
1103 13 10 9100 |
|
– – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 0,9 painoprosenttia mutta enintään 1,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,8 painoprosenttia, joista enintään 30 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 315 mikrometriä ja vähemmän kuin 5 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 150 mikrometriä (3) |
1103 13 10 9300 |
|
– – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 1,3 painoprosenttia mutta enintään 1,5 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti joista enintään 30 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 315 mikrometriä ja vähemmän kuin 5 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 150 mikrometriä (3) |
1103 13 10 9500 |
|
ex 1103 13 90 |
– – – muu: |
|
– – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 1,7 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti, joista enintään 30 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 315 mikrometriä ja vähemmän kuin 5 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 150 mikrometriä (3) |
1103 13 90 9100 |
|
ex 1103 19 |
– – muuta viljaa: |
|
1103 19 10 |
– – – ruista |
1103 19 10 9000 |
ex 1103 19 30 |
– – – ohraa: |
|
– – – – dtuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia |
1103 19 30 9100 |
|
ex 1103 19 40 |
– – – kauraa: |
|
– – – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus enintään 0,1 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 11 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen |
1103 19 40 9100 |
|
ex 1103 20 |
– viljapelletit: |
|
1103 20 20 |
– – ohraa |
1103 20 20 9000 |
1103 20 60 |
– – vehnää |
1103 20 60 9000 |
ex 1104 |
Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, valssatut, hiutaleiksi valmistetut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut), ei kuitenkaan nimikkeen 1006 riisi; viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut: |
|
– valssatut tai hiutaleiksi valmistetut viljanjyvät: |
|
|
ex 1104 12 |
– – kauraa: |
|
ex 1104 12 90 |
– – – hiutaleiksi valmistetut: |
|
– – – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus enintään 0,1 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 12 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen |
1104 12 90 9100 |
|
– – – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus suurempi kuin 0,1 prosenttia mutta enintään 1,5 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 12 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen |
1104 12 90 9300 |
|
ex 1104 19 |
– – muuta viljaa: |
|
1104 19 10 |
– – – vehnää |
1104 19 10 9000 |
ex 1104 19 50 |
– – – maissia: |
|
– – – – hiutaleiksi valmistetut: |
|
|
– – – – – rasvapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,7 painoprosenttia (3) |
1104 19 50 9110 |
|
– – – – – rasvapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen suurempi kuin 0,9 painoprosenttia mutta enintään 1,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,8 painoprosenttia (3) |
1104 19 50 9130 |
|
– – – ohraa: |
|
|
ex 1104 19 69 |
– – – – hiutaleiksi valmistetut: |
|
– – – – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia |
1104 19 69 9100 |
|
– muut käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut): |
|
|
ex 1104 22 |
– – kauraa: |
|
ex 1104 22 20 |
– – – kuoritut: |
|
– – – – dtuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus enintään 0,5 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 11 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (ETY) N:o 821/68 liitteessä esitettyä määritelmää (1) |
1104 22 20 9100 |
|
ex 1104 22 30 |
– – – kuoritut ja leikatut tai karkeasti rouhitut (”Grütze” tai ”grutten”): |
|
– – – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 2,3 painoprosenttia ja kuoripitoisuus enintään 0,1 prosenttia, kosteuspitoisuus enintään 11 prosenttia ja peroksidaasi käytännössä inaktiivinen; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (ETY) N:o 821/68 liitteessä esitettyä määritelmää (1) |
1104 22 30 9100 |
|
ex 1104 23 |
– – maissia: |
|
ex 1104 23 10 |
– – – kuoritut, myös leikatut tai karkeasti rouhitut: |
|
– – – – rasvapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,6 painoprosenttia (”Grütze” tai ”grutten”); tuotteiden on vastattava komission asetuksen (ETY) N:o 821/68 liitteessäesitettyä määritelmää (1) (3) |
1104 23 10 9100 |
|
– – – – rasvapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen suurempi kuin 0,9 mutta enintään 1,3 painoprosenttia ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,8 painoprosenttia (”Grütze” tai ”grutten”); tuotteiden on vastattava komission asetuksen (ETY) N:o 821/68 liitteessä esitettyä määritelmää (1) (3) |
1104 23 10 9300 |
|
1104 29 |
– – muuta viljaa: |
|
– – – ohraa: |
|
|
ex 1104 29 01 |
– – – – kuoritut: |
|
– – – – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (ETY) N:o 821/68 liitteessä esitettyä määritelmää (1) |
1104 29 01 9100 |
|
ex 1104 29 03 |
– – – – kuoritut ja leikatut tai karkeasti rouhitut (”Grütze” tai ”grutten”): |
|
– – – – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti ja raakakuitupitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 0,9 painoprosenttia; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (ETY) N:o 821/68 liitteessä esitettyä määritelmää (1) |
1104 29 03 9100 |
|
ex 1104 29 05 |
– – – – pyöristetyt: |
|
– – – – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti (ilman talkkia): |
|
|
– – – – – – I luokka; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (ETY) N:o 821/68 liitteessä esitettyä määritelmää (1) |
1104 29 05 9100 |
|
– – – – – tuhkapitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen enintään 1 painoprosentti (ilman talkkia): |
|
|
– – – – – – II luokka; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (ETY) N:o 821/68 liitteessä esitettyä määritelmää (1) |
1104 29 05 9300 |
|
– – – muut: |
|
|
– – – – kuoritut, myös leikatut tai karkeasti rouhitut: |
|
|
ex 1104 29 11 |
– – – – – vehnää, ei leikatut eikä karkeasti rouhitut; tuotteiden on vastattava komission asetuksen (ETY) N:o 821/68 liitteessä esitettyä määritelmää (1) |
1104 29 11 9000 |
– – – – ainoastaan karkeasti rouhitut: |
|
|
1104 29 51 |
– – – – – vehnää |
1104 29 51 9000 |
1104 29 55 |
– – – – – ruista |
1104 29 55 9000 |
1104 30 |
– viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut: |
|
1104 30 10 |
– – vehnää |
1104 30 10 9000 |
1104 30 90 |
– – muuta viljaa |
1104 30 90 9000 |
1107 |
Maltaat, myös paahdetut: |
|
1107 10 |
– paahtamattomat: |
|
– – vehnää: |
|
|
1107 10 11 |
– – – jauhona |
1107 10 11 9000 |
1107 10 19 |
– – – muussa muodossa |
1107 10 19 9000 |
– – muut: |
|
|
1107 10 91 |
– – – jauhona |
1107 10 91 9000 |
1107 10 99 |
– – – muussa muodossa |
1107 10 99 9000 |
1107 20 00 |
– paahdetut |
1107 20 00 9000 |
ex 1108 |
Tärkkelys; inuliini: |
|
– tärkkelys (4): |
|
|
ex 1108 11 00 |
– – vehnätärkkelys: |
|
– – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 87 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia |
1108 11 00 9200 |
|
– – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 84 prosenttia mutta pienempi kuin 87 prosenttia, ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia (5) |
1108 11 00 9300 |
|
ex 1108 12 00 |
– – maissitärkkelys: |
|
– – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 87 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia |
1108 12 00 9200 |
|
– – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 84 prosenttia mutta pienempi kuin 87 prosenttia, ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia (5) |
1108 12 00 9300 |
|
ex 1108 13 00 |
– – perunatärkkelys: |
|
– – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 80 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia |
1108 13 00 9200 |
|
– – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 77 prosenttia mutta pienempi kuin 80 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia (5) |
1108 13 00 9300 |
|
ex 1108 19 |
– – muu tärkkelys: |
|
ex 1108 19 10 |
– – – riisitärkkelys: |
|
– – – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 87 prosenttia ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia |
1108 19 10 9200 |
|
– – – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 84 prosenttia mutta pienempi kuin 87 prosenttia, ja kuiva-aineen puhtausaste vähintään 97 prosenttia (5) |
1108 19 10 9300 |
|
ex 1109 00 00 |
Vehnägluteeni, myös kuivattu: |
|
– kuivattuna, proteiinipitoisuus suhteessa kuiva-aineeseen vähintään 82 painoprosenttia (N × 6,25) |
1109 00 00 9100 |
|
ex 1702 |
Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri: |
|
ex 1702 30 |
– glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa ei ole lainkaan fruktoosia tai joissa sitä on vähemmän kuin 20 prosenttia kuivapainosta: |
|
– – muut: |
|
|
1702 30 50 |
– – – valkoisena kiteisenä jauheena, myös yhteenpuristettuna |
1702 30 50 9000 |
1702 30 90 |
– – – muut (6) |
1702 30 90 9000 |
ex 1702 40 |
– glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa on vähintään 20 prosenttia, mutta vähemmän kuin 50 prosenttia fruktoosia kuivapainosta, ei kuitenkaan inverttisokeri: |
|
1702 40 90 |
– – muut (6) |
1702 40 90 9000 |
ex 1702 90 |
– muut, myös inverttisokeri ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta: |
|
1702 90 50 |
– – maltodekstriini ja maltodekstriinisiirappi: |
|
– – – maltodekstriini, valkoisena kiinteänä aineena, myös yhteenpuristettuna |
1702 90 50 9100 |
|
– – – muut (6) |
1702 90 50 9900 |
|
– – sokeriväri: |
|
|
– – – muut: |
|
|
1702 90 75 |
– – – – jauheena, myös yhteenpuristettuna |
1702 90 75 9000 |
1702 90 79 |
– – – – muut |
1702 90 79 9000 |
2106 |
Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet: |
|
ex 2106 90 |
– muut: |
|
– – lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit: |
|
|
– – – muut: |
|
|
2106 90 55 |
– – – – glukoosi- ja maltodekstriinisiirappi (6) |
2106 90 55 9000 |
4. Viljaan perustuvat eläinten rehuseokset
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
2309 |
Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan (7): |
|
ex 2309 10 |
– koiran- tai kissanruoka vähittäismyyntipakkauksissa: |
|
– – jossa on tärkkelystä tai alanimikkeisiin 1702 30 50, 1702 30 90, 1702 40 90, 1702 90 50 ja 2106 90 55 kuuluvaa glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia taikka jossa on maitotuotteita: |
|
|
– – – jossa on tärkkelystä, glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia: |
|
|
– – – – jossa ei ole lainkaan tärkkelystä tai jossa sitä on enintään 10 painoprosenttia (8) (9): |
|
|
2309 10 11 |
– – – – – jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia |
2309 10 11 9000 |
2309 10 13 |
– – – – – jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia |
2309 10 13 9000 |
– – – – jossa on tärkkelystä enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 30 painoprosenttia (8): |
|
|
2309 10 31 |
– – – – – jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia |
2309 10 31 9000 |
2309 10 33 |
– – – – – jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia |
2309 10 33 9000 |
– – – – jossa on tärkkelystä enemmän kuin 30 painoprosenttia (8): |
|
|
2309 10 51 |
– – – – – jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia |
2309 10 51 9000 |
2309 10 53 |
– – – – – jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia |
2309 10 53 9000 |
ex 2309 90 |
– muut: |
|
– – muut, myös esiseokset: |
|
|
– – – jossa on tärkkelystä tai alanimikkeisiin 1702 30 50, 1702 30 90, 1702 40 90, 1702 90 50 ja 2106 90 55 kuuluvaa glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia taikka jossa on maitotuotteita: |
|
|
– – – – jossa on tärkkelystä, glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia: |
|
|
– – – – – jossa ei ole lainkaan tärkkelystä tai jossa sitä on enintään 10 painoprosenttia (8) (9): |
|
|
2309 90 31 |
– – – – – – jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia |
2309 90 31 9000 |
2309 90 33 |
– – – – – – jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia |
2309 90 33 9000 |
– – – – – jossa on tärkkelystä enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 30 painoprosenttia (8): |
|
|
2309 90 41 |
– – – – – – jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia |
2309 90 41 9000 |
2309 90 43 |
– – – – – – jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia |
2309 90 43 9000 |
– – – – – jossa on tärkkelystä enemmän kuin 30 painoprosenttia (8): |
|
|
2309 90 51 |
– – – – – – jossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai jossa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia |
2309 90 51 9000 |
2309 90 53 |
– – – – – – jossa on maitotuotteita vähintään 10 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia |
2309 90 53 9000 |
5. Naudanliha
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
ex 0102 |
Elävät nautaeläimet: |
|
ex 0102 10 |
– puhdasrotuiset siitoseläimet: |
|
ex 0102 10 10 |
– – hiehot (naaraspuoliset nautaeläimet, jotka eivät ole koskaan poikineet): |
|
– – – elopaino vähintään 250 kg: |
|
|
– – – – enintään 30 kuukauden ikäiset |
0102 10 10 9140 |
|
– – – – muut |
0102 10 10 9150 |
|
ex 0102 10 30 |
– – lehmät:: |
|
– – – elopaino vähintään 250 kg: |
|
|
– – – – enintään 30 kuukauden ikäiset |
0102 10 30 9140 |
|
– – – – muut |
0102 10 30 9150 |
|
ex 0102 10 90 |
– – muut: |
|
– – – elopaino vähintään 300 kg |
0102 10 90 9120 |
|
ex 0102 90 |
– muut: |
|
– – kotieläinlajit: |
|
|
– – – paino suurempi kuin 160 kg mutta enintään 300 kg: |
|
|
ex 0102 90 41 |
– – – – teuraseläimet: |
|
– – – – – paino suurempi kuin 220 kg |
0102 90 41 9100 |
|
– – – paino suurempi kuin 300 kg: |
|
|
– – – – hiehot (naaraspuoliset nautaeläimet, jotka eivät ole koskaan poikineet): |
|
|
0102 90 51 |
– – – – – teuraseläimet: |
0102 90 51 9000 |
0102 90 59 |
– – – – – muut |
0102 90 59 9000 |
– – – – lehmät: |
|
|
0102 90 61 |
– – – – – teuraseläimet: |
0102 90 61 9000 |
0102 90 69 |
– – – – – muut |
0102 90 69 9000 |
– – – – muut: |
|
|
0102 90 71 |
– – – – – teuraseläimet: |
0102 90 71 9000 |
0102 90 79 |
– – – – – muut |
0102 90 79 9000 |
0201 |
Naudanliha, tuore tai jäähdytetty: |
|
0201 10 00 |
– ruhot ja puoliruhot: |
|
– – ruhon tai puoliruhon etuosa, jossa on jäljellä kaikki luut sekä niska ja lapa, jossa on enemmän kuin 10 kylkiluuta: |
|
|
– – – täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10) |
0201 10 00 9110 |
|
– – – muut |
0201 10 00 9120 |
|
– – muut: |
|
|
– – – täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10) |
0201 10 00 9130 |
|
– – – muut |
0201 10 00 9140 |
|
0201 20 |
– muut palat, luulliset: |
|
0201 20 20 |
– – saman ruhon neljännekset: |
|
– – – täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10) |
0201 20 20 9110 |
|
– – – muut |
0201 20 20 9120 |
|
0201 20 30 |
– – erottamattomat tai erotetut etuneljännekset: |
|
– – – täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10) |
0201 20 30 9110 |
|
– – – muut |
0201 20 30 9120 |
|
0201 20 50 |
– – erottamattomat tai erotetut takaneljännekset: |
|
– – – joissa on enintään 8 kylkiluuta tai 8 kylkiluuparia: |
|
|
– – – – täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10) |
0201 20 50 9110 |
|
– – – – muut |
0201 20 50 9120 |
|
– – – joissa enemmän kuin 8 kylkiluuta tai 8 kylkiluuparia: |
|
|
– – – – täysikasvuisista urospuolisista nautaeläimistä (10) |
0201 20 50 9130 |
|
– – – – muut |
0201 20 50 9140 |
|
ex 0201 20 90 |
– – muut: |
|
– – – luiden paino vähemmän kuin kolmannes palan painosta |
0201 20 90 9700 |
|
0201 30 00 |
– luuton liha: |
|
– – Amerikan yhdysvaltoihin komission asetuksessa (EY) N:o 1643/2006 (12) säädetyin edellytyksin tai Kanadaan asetuksessa (EY) N:o 1041/2008 (13) säädetyin edellytyksin vietävät luuttomat palat |
0201 30 00 9050 |
|
– – luuttomat palat, myös jauhettu liha, joissa keskimääräinen vähärasvaisen naudanlihan osuus (rasvaa lukuun ottamatta) on vähintään 78 prosenttia (15) |
0201 30 00 9060 |
|
– – muut, joissa keskimääräinen vähärasvaisen naudanlihan osuus (rasvaa lukuun ottamatta) on vähintään 55 prosenttia, kukin pala yksittäin pakattuna (15): |
|
|
– – – täysikasvuisten urospuolisten nautojen takaneljänneksistä, joissa on enintään 8 kylkiluuta tai kylkiluuparia, leikattuna suoraan tai ”pistoolileikkuulla” (11) |
0201 30 00 9100 |
|
– – – täysikasvuisten urospuolisten nautojen erottamattomista tai erotetuista etuneljänneksistä, jotka on leikattu suoraan tai ”pistoolileikkuulla” (11) |
0201 30 00 9120 |
|
– – muut |
0201 30 00 9140 |
|
ex 0202 |
Naudanliha, jäädytetty: |
|
0202 10 00 |
– ruhot ja puoliruhot: |
|
– – ruhon tai puoliruhon etuosa, jossa on jäljellä kaikki luut sekä niska ja lapa, jossa on enemmän kuin 10 kylkiluuta |
0202 10 00 9100 |
|
– – muut |
0202 10 00 9900 |
|
ex 0202 20 |
– muut palat, luulliset: |
|
0202 20 10 |
– – saman ruhon neljännekset |
0202 20 10 9000 |
0202 20 30 |
– – erottamattomat tai erotetut etuneljännekset |
0202 20 30 9000 |
0202 20 50 |
– – erottamattomat tai erotetut takaneljännekset: |
|
– – – joissa on enintään 8 kylkiluuta tai 8 kylkiluuparia |
0202 20 50 9100 |
|
– – – joissa enemmän kuin 8 kylkiluuta tai 8 kylkiluuparia |
0202 20 50 9900 |
|
ex 0202 20 90 |
– – muut: |
|
– – – luiden paino vähemmän kuin kolmannes palan painosta |
0202 20 90 9100 |
|
0202 30 |
– luuton liha: |
|
0202 30 90 |
– – muut: |
|
– – – Amerikan yhdysvaltoihin asetuksessa (EY) N:o 1643/2006 (12) säädetyin edellytyksin tai Kanadaan asetuksessa (EY) N:o 1041/2008 (13) säädetyin edellytyksin vietävät luuttomat palat |
0202 30 90 9100 |
|
– – – muut, myös jauhettu liha, joissa keskimääräinen vähärasvaisen naudanlihan osuus (rasvaa lukuun ottamatta) on vähintään 78 prosenttia (15) |
0202 30 90 9200 |
|
– – – muut |
0202 30 90 9900 |
|
0206 |
Naudan, sian, lampaan, vuohen, hevosen, aasin, muulin ja muuliaasin muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt: |
|
0206 10 |
– nautaa, tuoreet tai jäähdytetyt: |
|
– – muut: |
|
|
0206 10 95 |
– – – pallealiha ja kuveliha |
0206 10 95 9000 |
– nautaa, jäädytetyt: |
|
|
0206 29 |
– – muut: |
|
– – – muut: |
|
|
0206 29 91 |
– – – – pallealiha ja kuveliha |
0206 29 91 9000 |
ex 0210 |
Liha ja muut syötävät eläimen osat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho tai jauhe: |
|
ex 0210 20 |
– naudanliha: |
|
ex 0210 20 90 |
– – luuton: |
|
– – – suolattu ja kuivattu |
0210 20 90 9100 |
|
ex 1602 |
Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä: |
|
ex 1602 50 |
– naudasta valmistetut: |
|
– – muut: |
|
|
ex 1602 50 31 |
– – – säilykeliha (corned beef) ilmanpitävissä pakkauksissa; ainoastaan nautaeläinten lihaa sisältävä: |
|
– – – – jossa kollageenin ja proteiinin välinen suhdeluku on enintään 0,35 (16) ja joka sisältää naudanlihaa (lukuun ottamatta muita eläimenosia tai rasvaa): |
|
|
– – – – – vähintään 90 painoprosenttia: |
|
|
– – – – – – tuotteet, jotka täyttävät komission asetuksessa (EY) N:o 1731/2006 (14) säädetyt edellytykset |
1602 50 31 9125 |
|
– – – – – vähintään 80 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 90 painoprosenttia: |
|
|
– – – – – – tuotteet, jotka täyttävät komission asetuksessa (EY) N:o 1731/2006 (14) säädetyt edellytykset |
1602 50 31 9325 |
|
ex 1602 50 95 |
– – – muut; ilmanpitävissä pakkauksissa: |
|
– – – – ainoastaan nautaeläinten lihaa sisältävät: |
|
|
– – – – – jossa kollageenin ja proteiinin välinen suhdeluku on enintään 0,35 (16) ja joka sisältää naudanlihaa (lukuun ottamatta muita eläimenosia tai rasvaa): |
|
|
– – – – – – vähintään 90 painoprosenttia: |
|
|
– – – – – – – tuotteet, jotka täyttävät komission asetuksessa (EY) N:o 1731/2006 (14) säädetyt edellytykset |
1602 50 95 9125 |
|
– – – – – – vähintään 80 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 90 painoprosenttia: |
|
|
– – – – – – – tuotteet, jotka täyttävät komission asetuksessa (EY) N:o 1731/2006 (14) säädetyt edellytykset |
1602 50 95 9325 |
6. Sianliha
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
ex 0103 |
Elävät siat: |
|
– muut: |
|
|
ex 0103 91 |
– – paino pienempi kuin 50 kg: |
|
0103 91 10 |
– – – kotieläinlajit: |
0103 91 10 9000 |
ex 0103 92 |
– – paino vähintään 50 kg: |
|
– – – kotieläinlajit: |
|
|
0103 92 19 |
– – – – muut |
0103 92 19 9000 |
ex 0203 |
Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty: |
|
– tuore tai jäähdytetty: |
|
|
ex 0203 11 |
– – ruhot ja puoliruhot: |
|
0203 11 10 |
– – – kesyä sikaa (28) |
0203 11 10 9000 |
ex 0203 12 |
– – kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset: |
|
– – – kesyä sikaa: |
|
|
ex 0203 12 11 |
– – – – kinkku ja sen palat: |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0203 12 11 9100 |
|
ex 0203 12 19 |
– – – – lapa ja sen palat (29): |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0203 12 19 9100 |
|
ex 0203 19 |
– – muut: |
|
– – – kesyä sikaa: |
|
|
ex 0203 19 11 |
– – – – etuosa ja sen palat (30): |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0203 19 11 9100 |
|
ex 0203 19 13 |
– – – – selkä ja sen palat, luulliset: |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0203 19 13 9100 |
|
ex 0203 19 15 |
– – – – kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat: |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 15 painoprosenttia |
0203 19 15 9100 |
|
– – – – muut: |
|
|
ex 0203 19 55 |
– – – – – luuttomat: |
|
– – – – – – kinkku, etuosa, lapa tai kyljysrivi ja niiden palat (17) (27) (29) (30) (31) |
0203 19 55 9110 |
|
– – – – – – kylki ja sen palat, joissa rustojen kokonaismäärä on pienempi kuin 15 prosenttia painosta (17) (27) |
0203 19 55 9310 |
|
– jäädytetty:: |
|
|
ex 0203 21 |
– – ruhot ja puoliruhot: |
|
0203 21 10 |
– – – kesyä sikaa (28) |
0203 21 10 9000 |
ex 0203 22 |
– – kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset: |
|
– – – kesyä sikaa: |
|
|
ex 0203 22 11 |
– – – – kinkku ja sen palat: |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0203 22 11 9100 |
|
ex 0203 22 19 |
– – – – lapa ja sen palat (29): |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0203 22 19 9100 |
|
ex 0203 29 |
– – muut: |
|
– – – kesyä sikaa: |
|
|
ex 0203 29 11 |
– – – – etuosa ja sen palat (30): |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0203 29 11 9100 |
|
ex 0203 29 13 |
– – – – selkä ja sen palat, luulliset: |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0203 29 13 9100 |
|
ex 0203 29 15 |
– – – – kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat: |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0203 29 15 9100 |
|
– – – – muut: |
|
|
ex 0203 29 55 |
– – – – – luuttomat: |
|
– – – – – – kinkku, etuosa, lapa ja niiden palat (17) (29) (30) (31) (32) |
0203 29 55 9110 |
|
ex 0210 |
Liha ja muut syötävät eläimen osat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho tai jauhe: |
|
– sianliha: |
|
|
ex 0210 11 |
– – kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset: |
|
– – – kesyä sikaa: |
|
|
– – – – suolattu tai suolavedessä: |
|
|
ex 0210 11 11 |
– – – – – kinkku ja sen palat: |
|
– – – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0210 11 11 9100 |
|
– – – – kuivattu tai savustettu |
|
|
ex 0210 11 31 |
– – – – – kinkku ja sen palat: |
|
– – – – – – ”Prosciutto di Parma”, ”Prosciutto di San Daniele” (18): |
|
|
– – – – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0210 11 31 9110 |
|
– – – – – – muut |
|
|
– – – – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0210 11 31 9910 |
|
ex 0210 12 |
– – kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat: |
|
– – – kesyä sikaa: |
|
|
ex 0210 12 11 |
– – – – suolattu tai suolavedessä: |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 15 painoprosenttia |
0210 12 11 9100 |
|
ex 0210 12 19 |
– – – – kuivattu tai savustettu: |
|
– – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 15 painoprosenttia |
0210 12 19 9100 |
|
ex 0210 19 |
– – muut: |
|
– – – kesyä sikaa: |
|
|
– – – – suolattu tai suolavedessä: |
|
|
ex 0210 19 40 |
– – – – – selkä ja sen palat: |
|
– – – – – – yhteenlaskettu luu- ja rustosisältö pienempi kuin 25 painoprosenttia |
0210 19 40 9100 |
|
ex 0210 19 50 |
– – – – – muut: |
|
– – – – – – luuttomat: |
|
|
– – – – – – – kinkku, etuosa, lapa tai kyljysrivi ja niiden palat (17) |
0210 19 50 9100 |
|
– – – – – – – kylki ja vatsa sekä niiden palat, joista kamara on poistettu (17): |
|
|
– – – – – – – – yhteenlaskettu rustosisältö pienempi kuin 15 painoprosenttia |
0210 19 50 9310 |
|
– – – – kuivattu tai savustettu: |
|
|
– – – – – muut: |
|
|
ex 0210 19 81 |
– – – – – – luuttomat: |
|
– – – – – – – ”Prosciutto di Parma”, ”Prosciutto di San Daniele” ja niiden palat (18) |
0210 19 81 9100 |
|
– – – – – – – kinkku, etuosa, lapa tai kyljysrivi ja niiden palat (17) |
0210 19 81 9300 |
|
ex 1601 00 |
Makkarat ja muut sen kaltaiset tuotteet, lihasta, muista eläimenosista tai verestä; näihin tuotteisiin perustuvat elintarvikevalmisteet |
|
– muut (24): |
|
|
1601 00 91 |
– – makkarat, kuivatut tai levitteiksi valmistetut, kypsentämättömät (20) (22): |
|
– – – siipikarjanlihaa tai muita siipikarjanosia sisältämättömät |
1601 00 91 9120 |
|
– – – muut |
1601 00 91 9190 |
|
1601 00 99 |
|
|
– – – siipikarjanlihaa tai muita siipikarjanosia sisältämättömät |
1601 00 99 9110 |
|
– – – muut |
1601 00 99 9190 |
|
ex 1602 |
Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä: |
|
– siasta valmistetut: |
|
|
ex 1602 41 |
– – kinkku ja sen palat: |
|
ex 1602 41 10 |
– – – kesyä sikaa (23): |
|
– – – – kypsennetyt, vähintään 80 painoprosenttia lihaa ja rasvaa sisältävät (24) (25): |
|
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähintään 1 kg (33) |
1602 41 10 9110 |
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähemmän kuin 1 kg |
1602 41 10 9130 |
|
ex 1602 42 |
– – lapa ja sen palat: |
|
ex 1602 42 10 |
– – – kesyä sikaa (23): |
|
– – – – kypsennetyt, vähintään 80 painoprosenttia lihaa ja rasvaa sisältävät (24) (25): |
|
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähintään 1 kg (34) |
1602 42 10 9110 |
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähemmän kuin 1 kg |
1602 42 10 9130 |
|
ex 1602 49 |
– – muut, myös sekoitukset: |
|
– – – kesyä sikaa: |
|
|
– – – – joissa on vähintään 80 painoprosenttia lihaa tai muita eläimenosia (mukaan lukien ihra ja rasva lajista tai alkuperästä riippumatta): |
|
|
ex 1602 49 19 |
|
|
– – – – – – kypsennetyt, vähintään 80 painoprosenttia lihaa ja rasvaa sisältävät (24) (25): |
|
|
– – – – – – – siipikarjanlihaa tai muita siipikarjanosia sisältämättömät: |
|
|
– – – – – – – – jotka sisältävät tuotteen, joka koostuu lihapaloista, jotka on tunnistettavasti saatu lihaksesta mutta joita ei kokonsa perusteella voida määritellä saaduiksi kinkusta, lavasta, selästä tai niskasta, ja joissa on pieniä hiukkasia näkyvää rasvaa ja pieni määrä hyytymäjäämiä |
1602 49 19 9130 |
7. Siipikarjanliha
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
ex 0105 |
Elävä siipikarja, eli kanat, ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat: |
|
– paino enintään 185 g: |
|
|
0105 11 |
– – kanat: |
|
– – – naaraspuoliset kananpojat kantavanhemmiksi tai vanhemmiksi |
|
|
0105 11 11 |
– – – – munijarotuiset |
0105 11 11 9000 |
0105 11 19 |
– – – – muut |
0105 11 19 9000 |
– – – muut: |
|
|
0105 11 91 |
– – – – munijarotuiset |
0105 11 91 9000 |
0105 11 99 |
– – – – muut |
0105 11 99 9000 |
0105 12 00 |
– – kalkkunat: |
0105 12 00 9000 |
ex 0105 19 |
– – muut: |
|
0105 19 20 |
– – – hanhet |
0105 19 20 9000 |
ex 0207 |
Nimikkeen 0105 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt: |
|
– kanaa: |
|
|
ex 0207 12 |
– – paloittelematon, jäädytetty: |
|
ex 0207 12 10 |
– – – kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kera (ns. 70-prosenttista kanaa): |
|
– – – – kanaa, jonka rintalastan pää, reisiluu ja koipiluu ovat täysin luutuneet |
|
|
– – – – muut |
0207 12 10 9900 |
|
ex 0207 12 90 |
– – – kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 65-prosenttista kanaa) tai muussa muodossa: |
|
– – – – ns. 65-prosenttista kanaa: |
|
|
– – – – – kanaa, jonka rintalastan pää, reisiluu ja koipiluu ovat täysin luutuneet |
|
|
– – – – – muut |
0207 12 90 9190 |
|
– – – – kanaa, kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia mutta siten, että mukana on kaula, sydän, maksa ja kivipiira: |
|
|
– – – – – kanaa, jonka rintalastan kärki, reisiluu ja sääriluu ovat täysin luutuneet |
|
|
– – – – – muut |
0207 12 90 9990 |
|
ex 0207 14 |
– – paloiteltu liha ja muut eläimenosat, jäädytetyt: |
|
– – – palat: |
|
|
– – – – luulliset: |
|
|
ex 0207 14 20 |
– – – – – puolikkaat ja neljännekset: |
|
– – – – – – kanaa, jonka rintalastan kärki, reisiluu ja sääriluu ovat täysin luutuneet |
|
|
– – – – – – muut |
0207 14 20 9900 |
|
ex 0207 14 60 |
– – – – – koipi-reisipalat ja niiden palat: |
|
– – – – – – kanaa, jonka rintalastan kärki, reisiluu ja sääriluu ovat täysin luutuneet |
|
|
– – – – – – muut |
0207 14 60 9900 |
|
ex 0207 14 70 |
– – – – – muut: |
|
– – – – – – puolikkaat ja neljännekset ilman pyrstöjä: |
|
|
– – – – – – – kanaa, jonka rintalastan kärki, reisiluu ja sääriluu ovat täysin luutuneet |
|
|
– – – – – – – muut |
0207 14 70 9190 |
|
– – – – – – palat, joissa on kokonainen koipi-reisipala tai koipi-reisipalan pala ja selän pala ja joiden paino on enintään 25 prosenttia kokonaispainosta |
|
|
– – – – – – – kanaa, jonka reisiluu on täysin luutunut |
|
|
– – – – – – – muut |
0207 14 70 9290 |
|
– kalkkunaa: |
|
|
0207 25 |
– – paloittelematon, jäädytetty: |
|
0207 25 10 |
– – – kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kera (ns. 80-prosenttista kalkkunaa) |
0207 25 10 9000 |
0207 25 90 |
– – – kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia ja ilman kaulaa, sydäntä, maksaa ja kivipiiraa (ns. 73-prosenttista kalkkunaa) tai muussa muodossa: |
0207 25 90 9000 |
ex 0207 27 |
– – paloiteltu liha ja muut eläimenosat, jäädytetyt: |
|
– – – palat: |
|
|
ex 0207 27 10 |
– – – – luuttomat: |
|
– – – – – homogenoitu liha, mukaan luettuna mekaanisesti erotettu liha |
|
|
– – – – – muut: |
|
|
– – – – – – muut kuin pyrstöt |
0207 27 10 9990 |
|
– – – – luulliset: |
|
|
– – – – – koipi-reisipalat ja niiden palat: |
|
|
0207 27 60 |
– – – – – – koivet ja koipien palat |
0207 27 60 9000 |
0207 27 70 |
– – – – – – muut |
0207 27 70 9000 |
8. Munat
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
ex 0407 00 |
Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt: |
|
– siipikarjan munat: |
|
|
– – haudottaviksi tarkoitetut (35): |
|
|
0407 00 11 |
– – – kalkkunan- tai hanhenmunat |
0407 00 11 9000 |
0407 00 19 |
– – – muut |
0407 00 19 9000 |
0407 00 30 |
– – muut |
0407 00 30 9000 |
0408 |
Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät: |
|
– munankeltuainen: |
|
|
ex 0408 11 |
– – kuivattu: |
|
ex 0408 11 80 |
– – – muu: |
|
– – – – ihmisravinnoksi soveltuva |
0408 11 80 9100 |
|
ex 0408 19 |
– – muu: |
|
– – – muu: |
|
|
ex 0408 19 81 |
– – – – nestemäinen: |
|
– – – – – ihmisravinnoksi soveltuva |
0408 19 81 9100 |
|
ex 0408 19 89 |
– – – – muu, myös jäädytetty: |
|
– – – – – ihmisravinnoksi soveltuva |
0408 19 89 9100 |
|
– muu |
|
|
ex 0408 91 |
– – kuivattu: |
|
ex 0408 91 80 |
– – – muu: |
|
– – – – ihmisravinnoksi soveltuva |
0408 91 80 9100 |
|
ex 0408 99 |
– – muu: |
|
ex 0408 99 80 |
– – – muu: |
|
– – – – ihmisravinnoksi soveltuva |
0408 99 80 9100 |
9. Maito ja maitotuotteet
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
0401 |
Maito ja kerma, tiivistämätön, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön (50): |
|
0401 10 |
– rasvapitoisuus enintään 1 painoprosentti: |
|
0401 10 10 |
– – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa |
0401 10 10 9000 |
0401 10 90 |
– – muu |
0401 10 90 9000 |
0401 20 |
– rasvapitoisuus suurempi kuin 1 painoprosentti mutta enintään 6 painoprosenttia: |
|
– – enintään 3 painoprosenttia: |
|
|
0401 20 11 |
– – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa: |
|
– – – – rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia |
0401 20 11 9100 |
|
– – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia |
0401 20 11 9500 |
|
0401 20 19 |
– – – muu: |
|
– – – – rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia |
0401 20 19 9100 |
|
– – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia |
0401 20 19 9500 |
|
– – suurempi kuin 3 painoprosenttia: |
|
|
0401 20 91 |
– – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa |
0401 20 91 9000 |
0401 20 99 |
– – – muu |
0401 20 99 9000 |
0401 30 |
– rasvapitoisuus suurempi kuin 6 painoprosenttia: |
|
– – enintään 21 painoprosenttia: |
|
|
0401 30 11 |
– – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa: |
|
– – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – suurempi kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia |
0401 30 11 9400 |
|
– – – – – suurempi kuin 17 painoprosenttia |
0401 30 11 9700 |
|
0401 30 19 |
– – – muu: |
|
– – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 17 painoprosenttia: |
0401 30 19 9700 |
|
– – suurempi kuin 21 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia |
|
|
0401 30 31 |
– – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa: |
|
– – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – enintään 35 painoprosenttia |
0401 30 31 9100 |
|
– – – – – suurempi kuin 35 painoprosenttia mutta enintään 39 painoprosenttia |
0401 30 31 9400 |
|
– – – – – suurempi kuin 39 painoprosenttia |
0401 30 31 9700 |
|
0401 30 39 |
– – – muu: |
|
– – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – enintään 35 painoprosenttia |
0401 30 39 9100 |
|
– – – – – suurempi kuin 35 painoprosenttia mutta enintään 39 painoprosenttia |
0401 30 39 9400 |
|
– – – – – suurempi kuin 39 painoprosenttia |
0401 30 39 9700 |
|
– – suurempi kuin 45 painoprosenttia: |
|
|
0401 30 91 |
– – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettosisältö enintään 2 litraa: |
|
– – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – enintään 68 painoprosenttia |
0401 30 91 9100 |
|
– – – – – suurempi kuin 68 painoprosenttia |
0401 30 91 9500 |
|
0401 30 99 |
– – – muu: |
|
– – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – enintään 68 painoprosenttia |
0401 30 99 9100 |
|
– – – – – suurempi kuin 68 painoprosenttia |
0401 30 99 9500 |
|
0402 |
Maito ja kerma, tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (43): |
|
ex 0402 10 |
– jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia (46): |
|
– – lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön (48): |
|
|
0402 10 11 |
– – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg |
0402 10 11 9000 |
0402 10 19 |
– – – muu |
0402 10 19 9000 |
– – muu (49): |
|
|
0402 10 91 |
– – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg |
0402 10 91 9000 |
0402 10 99 |
– – – muu |
0402 10 99 9000 |
– jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muoossa, rasvapitoisuus suurempi kuin 1,5 painoprosenttia (46): |
|
|
ex 0402 21 |
– – lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön (48): |
|
– – – rasvapitoisuus enintään 27 painoprosenttia: |
|
|
0402 21 11 |
– – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg: |
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – enintään 11 painoprosenttia |
0402 21 11 9200 |
|
– – – – – – suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia |
0402 21 11 9300 |
|
– – – – – – suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia |
0402 21 11 9500 |
|
– – – – – – suurempi kuin 25 painoprosenttia |
0402 21 11 9900 |
|
– – – – muu: |
|
|
0402 21 17 |
– – – – – rasvapitoisuus enintään 11 painoprosenttia |
0402 21 17 9000 |
0402 21 19 |
– – – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia: |
|
– – – – – – enintään 17 painoprosenttia |
0402 21 19 9300 |
|
– – – – – – suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia |
0402 21 19 9500 |
|
– – – – – – suurempi kuin 25 painoprosenttia |
0402 21 19 9900 |
|
– – – rasvapitoisuus suurempi kuin 27 painoprosenttia: |
|
|
0402 21 91 |
– – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg: |
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – enintään 28 painoprosenttia |
0402 21 91 9100 |
|
– – – – – – suurempi kuin 28 painoprosenttia mutta enintään 29 painoprosenttia |
0402 21 91 9200 |
|
– – – – – – suurempi kuin 29 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia |
0402 21 91 9350 |
|
– – – – – – suurempi kuin 45 painoprosenttia |
0402 21 91 9500 |
|
0402 21 99 |
– – – – muu: |
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – enintään 28 painoprosenttia |
0402 21 99 9100 |
|
– – – – – – suurempi kuin 28 painoprosenttia mutta enintään 29 painoprosenttia |
0402 21 99 9200 |
|
– – – – – – suurempi kuin 29 painoprosenttia mutta enintään 41 painoprosenttia |
0402 21 99 9300 |
|
– – – – – – suurempi kuin 41 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia |
0402 21 99 9400 |
|
– – – – – – suurempi kuin 45 painoprosenttia mutta enintään 59 painoprosenttia |
0402 21 99 9500 |
|
– – – – – – suurempi kuin 59 painoprosenttia mutta enintään 69 painoprosenttia |
0402 21 99 9600 |
|
– – – – – – suurempi kuin 69 painoprosenttia mutta enintään 79 painoprosenttia |
0402 21 99 9700 |
|
– – – – – – suurempi kuin 79 painoprosenttia |
0402 21 99 9900 |
|
ex 0402 29 |
– – muu (49): |
|
– – – rasvapitoisuus enintään 27 painoprosenttia: |
|
|
– – – – muu: |
|
|
0402 29 15 |
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg: |
|
– – – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – – enintään 11 painoprosenttia |
0402 29 15 9200 |
|
– – – – – – – suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia |
0402 29 15 9300 |
|
– – – – – – – suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia |
0402 29 15 9500 |
|
– – – – – – – suurempi kuin 25 painoprosenttia |
0402 29 15 9900 |
|
0402 29 19 |
– – – – – muu: |
|
– – – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – – suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia |
0402 29 19 9300 |
|
– – – – – – – suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia |
0402 29 19 9500 |
|
– – – – – – – suurempi kuin 25 painoprosenttia |
0402 29 19 9900 |
|
– – – rasvapitoisuus suurempi kuin 27 painoprosenttia: |
|
|
0402 29 91 |
– – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg |
0402 29 91 9000 |
0402 29 99 |
– – – – muu: |
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – enintään 41 painoprosenttia |
0402 29 99 9100 |
|
– – – – – – suurempi kuin 41 painoprosenttia |
0402 29 99 9500 |
|
– muu: |
|
|
0402 91 |
– – lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön (48): |
|
0402 91 10 |
– – – rasvapitoisuus enintään 8 painoprosenttia: |
|
– – – – maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia ja rasvapitoisuus suurempi kuin 7,4 painoprosenttia |
0402 91 10 9370 |
|
0402 91 30 |
– – – rasvapitoisuus suurempi kuin 8 painoprosenttia mutta enintään 10 painoprosenttia: |
|
– – – – maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia |
0402 91 30 9300 |
|
– – – rasvapitoisuus suurempi kuin 45 painoprosenttia: |
|
|
0402 91 99 |
– – – – muu |
0402 91 99 9000 |
0402 99 |
– – muu (49): |
|
0402 99 10 |
– – – rasvapitoisuus enintään 9,5 painoprosenttia: |
|
– – – – sakkaroosipitoisuus vähintään 40 painoprosenttia, maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia ja rasvapitoisuus suurempi kuin 6,9 painoprosenttia |
0402 99 10 9350 |
|
– – – rasvapitoisuus suurempi kuin 9,5 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia: |
|
|
0402 99 31 |
– – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg: |
|
– – – – – rasvapitoisuus enintään 21 painoprosenttia: |
|
|
– – – – – – sakkaroosipitoisuus vähintään 40 painoprosenttia ja maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia |
0402 99 31 9150 |
|
– – – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 21 painoprosenttia mutta enintään 39 painoprosenttia |
0402 99 31 9300 |
|
– – – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 39 painoprosenttia |
0402 99 31 9500 |
|
0402 99 39 |
– – – – muu: |
|
– – – – – rasvapitoisuus enintään 21 painoprosenttia, sakkaroosipitoisuus vähintään 40 painoprosenttia ja maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia |
0402 99 39 9150 |
|
ex 0403 |
Kirnupiimä, juoksutettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä: |
|
ex 0403 90 |
– muu: |
|
– – maustamaton tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältämätön: |
|
|
– – – jauheena, rakeina, tai muussa kiinteässä muodossa (43) (47): |
|
|
– – – – lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus (36): |
|
|
0403 90 11 |
– – – – – enintään 1,5 painoprosenttia |
0403 90 11 9000 |
0403 90 13 |
– – – – – suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia: |
|
– – – – – – enintään 11 painoprosenttia |
0403 90 13 9200 |
|
– – – – – – suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia |
0403 90 13 9300 |
|
– – – – – – suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia |
0403 90 13 9500 |
|
– – – – – – suurempi kuin 25 painoprosenttia |
0403 90 13 9900 |
|
0403 90 19 |
– – – – – suurempi kuin 27 painoprosenttia |
0403 90 19 9000 |
– – – – muu, rasvapitoisuus (39): |
|
|
0403 90 33 |
– – – – – suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia: |
|
– – – – – – suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia |
0403 90 33 9400 |
|
– – – – – – suurempi kuin 25 painoprosenttia |
0403 90 33 9900 |
|
– – – muu: |
|
|
– – – – lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus (36): |
|
|
0403 90 51 |
– – – – – enintään 3 painoprosenttia: |
|
– – – – – – enintään 1,5 painoprosenttia |
0403 90 51 9100 |
|
0403 90 59 |
– – – – – suurempi kuin 6 painoprosenttia: |
|
– – – – – – suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 21 painoprosenttia |
0403 90 59 9170 |
|
– – – – – – suurempi kuin 21 painoprosenttia mutta enintään 35 painoprosenttia |
0403 90 59 9310 |
|
– – – – – – suurempi kuin 35 painoprosenttia mutta enintään 39 painoprosenttia |
0403 90 59 9340 |
|
– – – – – – suurempi kuin 39 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia |
0403 90 59 9370 |
|
– – – – – – suurempi kuin 45 painoprosenttia |
0403 90 59 9510 |
|
ex 0404 |
Hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä; muualle kuulumattomat maidon luonnollisista ainesosista koostuvat tuotteet, myös sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät: |
|
0404 90 |
– muu: |
|
– – lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus (36): |
|
|
ex 0404 90 21 |
– – – enintään 1,5 painoprosenttia: |
|
– – – – jauheena tai rakeina, vesipitoisuus enintään 5 prosenttia ja maitoproteiinipitoisuus rasvattoman maidon kuiva-aineessa on: |
|
|
– – – – – vähintään 29 prosenttia mutta alle 34 prosenttia |
0404 90 21 9120 |
|
– – – – – vähintään 34 painoprosenttia |
0404 90 21 9160 |
|
0404 90 23 |
– – – suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia (43): |
|
– – – – jauheena tai rakeina: |
|
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – enintään 11 painoprosenttia |
0404 90 23 9120 |
|
– – – – – – suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia |
0404 90 23 9130 |
|
– – – – – – suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia |
0404 90 23 9140 |
|
– – – – – – suurempi kuin 25 painoprosenttia |
0404 90 23 9150 |
|
ex 0404 90 29 |
– – – suurempi kuin 27 painoprosenttia (43): |
|
– – – – jauheena tai rakeina, rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – enintään 28 painoprosenttia |
0404 90 29 9110 |
|
– – – – – suurempi kuin 28 painoprosenttia mutta enintään 29 painoprosenttia |
0404 90 29 9115 |
|
– – – – – suurempi kuin 29 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia |
0404 90 29 9125 |
|
– – – – – suurempi kuin 45 painoprosenttia |
0404 90 29 9140 |
|
|
||
0404 90 81 |
– – – enintään 1,5 painoprosenttia: |
|
– – – – jauheena tai rakeina |
0404 90 81 9100 |
|
ex 0404 90 83 |
– – – suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia: |
|
– – – – jauheena tai rakeina: |
|
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – enintään 11 painoprosenttia |
0404 90 83 9110 |
|
– – – – – – suurempi kuin 11 painoprosenttia mutta enintään 17 painoprosenttia |
0404 90 83 9130 |
|
– – – – – – suurempi kuin 17 painoprosenttia mutta enintään 25 painoprosenttia |
0404 90 83 9150 |
|
– – – – – – suurempi kuin 25 painoprosenttia |
0404 90 83 9170 |
|
– – – – muussa muodossa kuin jauheena tai rakeina: |
|
|
– – – – – sakkaroosipitoisuus vähintään 40 painoprosenttia, maidon rasvattoman kuiva-aineen pitoisuus vähintään 15 painoprosenttia ja rasvapitoisuus suurempi kuin 6,9 painoprosenttia |
0404 90 83 9936 |
|
ex 0405 |
Voi ja muut maitorasvat, maidosta valmistetut levitteet: |
|
0405 10 |
– Voi: |
|
– – rasvapitoisuus enintään 85 painoprosenttia: |
|
|
– – – luonnollinen voi: |
|
|
0405 10 11 |
– – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 1 kg: |
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – vähintään 80 mutta pienempi kuin 82 painoprosenttia |
0405 10 11 9500 |
|
– – – – – – vähintään 82 painoprosenttia |
0405 10 11 9700 |
|
0405 10 19 |
– – – – muut: |
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – vähintään 80 mutta pienempi kuin 82 painoprosenttia |
0405 10 19 9500 |
|
– – – – – – vähintään 82 painoprosenttia |
0405 10 19 9700 |
|
0405 10 30 |
– – – uudelleen yhdistetty (recombined) voi: |
|
– – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 1 kg: |
|
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – vähintään 80 mutta pienempi kuin 82 painoprosenttia |
0405 10 30 9100 |
|
– – – – – – vähintään 82 painoprosenttia |
0405 10 30 9300 |
|
– – – – muut: |
|
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – vähintään 82 painoprosenttia |
0405 10 30 9700 |
|
0405 10 50 |
– – – heravoi: |
|
– – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 1 kg: |
|
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – vähintään 82 painoprosenttia |
0405 10 50 9300 |
|
– – – – muut: |
|
|
– – – – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – – – vähintään 80 mutta pienempi kuin 82 painoprosenttia |
0405 10 50 9500 |
|
– – – – – – vähintään 82 painoprosenttia |
0405 10 50 9700 |
|
0405 10 90 |
– – muut |
0405 10 90 9000 |
ex 0405 20 |
– maidosta valmistetut levitteet: |
|
0405 20 90 |
– – rasvapitoisuus suurempi kuin 75 mutta pienempi kuin 80 painoprosenttia: |
|
– – – rasvapitoisuus: |
|
|
– – – – suurempi kuin 75 mutta pienempi kuin 78 painoprosenttia |
0405 20 90 9500 |
|
– – – – vähintään 78 painoprosenttia |
0405 20 90 9700 |
|
0405 90 |
– muut: |
|
0405 90 10 |
– – rasvapitoisuus vähintään 99,3 painoprosenttia ja vesipitoisuus enintään 0,5 painoprosenttia |
0405 90 10 9000 |
0405 90 90 |
– – muut |
0405 90 90 9000 |
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodin käyttöä koskevat lisävaatimukset |
Tuotekoodi |
|
Veden enimmäispitoisuus tuotteen painosta (%) |
Rasvan vähimmäispitoisuus tuotteen kuivaaineen painosta (%) |
|||
ex 0406 |
|
|
|
|
ex 0406 10 |
– tuorejuusto (kypsyttämätön), myös herajuusto ja juustoaine: |
|
|
|
ex 0406 10 20 |
– – rasvapitoisuus enintään 40 painoprosenttia: |
|
|
|
– – – herajuustot, ei kuitenkaan suolattu Ricotta |
|
|
0406 10 20 9100 |
|
– – – muu: |
|
|
|
|
– – – – muun kuin rasvan vesipitoisuus yli 47 painoprosenttia, ei kuitenkaan yli 72 painoprosenttia: |
|
|
|
|
– – – – – suolattu Ricotta: |
|
|
|
|
– – – – – – valmistettu yksinomaan lampaanmaidosta |
55 |
45 |
0406 10 20 9230 |
|
– – – – – – muu |
55 |
39 |
0406 10 20 9290 |
|
– – – – – raejuusto (Cottage cheese) |
60 |
|
0406 10 20 9300 |
|
– – – – – muu: |
|
|
|
|
– – – – – – rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta: |
|
|
|
|
– – – – – – – pienempi kuin 5 painoprosenttia |
60 |
|
0406 10 20 9610 |
|
– – – – – – – vähintään 5 mutta pienempi kuin 19 painoprosenttia |
60 |
5 |
0406 10 20 9620 |
|
– – – – – – – vähintään 19 mutta pienempi kuin 39 painoprosenttia |
57 |
19 |
0406 10 20 9630 |
|
– – – – – – – muut, muun kuin rasva-aineen vesipitoisuus: |
|
|
|
|
– – – – – – – – suurempi kuin 47 painoprosenttia mutta enintään 52 painoprosenttia |
40 |
39 |
0406 10 20 9640 |
|
– – – – – – – – suurempi kuin 52 painoprosenttia mutta enintään 62 painoprosenttia |
50 |
39 |
0406 10 20 9650 |
|
– – – – – – – – suurempi kuin 62 painoprosenttia |
|
|
0406 10 20 9660 |
|
– – – – muun kuin rasvan vesipitoisuus yli 72 painoprosenttia: |
|
|
|
|
– – – – – kermajuustot, muun kuin rasvan vesipitoisuus yli 77 painoprosenttia, ei kuitenkaan yli 83 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineesta: |
|
|
|
|
– – – – – – vähintään 60 mutta pienempi kuin 69 painoprosenttia |
60 |
60 |
0406 10 20 9830 |
|
– – – – – – vähintään 69 painoprosenttia |
59 |
69 |
0406 10 20 9850 |
|
– – – – – muut |
|
|
0406 10 20 9870 |
|
– – – – muut |
|
|
0406 10 20 9900 |
|
ex 0406 20 |
– juustoraaste ja juustojauhe, juustolaadusta riippumatta : |
|
|
|
ex 0406 20 90 |
– – muu: |
|
|
|
– – – herasta valmistettu juusto |
|
|
0406 20 90 9100 |
|
– – – muu: |
|
|
|
|
– – – – rasvapitoisuus suurempi kuin 20 painoprosenttia, laktoosipitoisuus pienempi kuin 5 painoprosenttia ja kuiva-ainepitoisuus: |
|
|
|
|
– – – – – vähintään 60 prosenttia mutta pienempi kuin 80 prosenttia |
40 |
34 |
0406 20 90 9913 |
|
– – – – – vähintään 80 prosenttia mutta pienempi kuin 85 prosenttia |
20 |
30 |
0406 20 90 9915 |
|
– – – – – vähintään 85 prosenttia mutta pienempi kuin 95 prosenttia |
15 |
30 |
0406 20 90 9917 |
|
– – – – – vähintään 95 prosenttia |
5 |
30 |
0406 20 90 9919 |
|
– – – – muu |
|
|
0406 20 90 9990 |
|
ex 0406 30 |
– Sulatejuusto, muu kuin juustoraaste tai juustojauhe: |
|
|
|
– – muu: |
|
|
|
|
– – – rasvapitoisuus enintään 36 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta: |
|
|
|
|
ex 0406 30 31 |
– – – – enintään 48 painoprosenttia: |
|
|
|
– – – – – kuiva-ainepitoisuus: |
|
|
|
|
– – – – – – vähintään 40 painoprosenttia mutta pienempi kuin 43 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta: |
|
|
|
|
– – – – – – – pienempi kuin 20 painoprosenttia |
60 |
|
0406 30 31 9710 |
|
– – – – – – – vähintään 20 painoprosenttia |
60 |
20 |
0406 30 31 9730 |
|
– – – – – – vähintään 43 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta: |
|
|
|
|
– – – – – – – pienempi kuin 20 painoprosenttia |
57 |
|
0406 30 31 9910 |
|
– – – – – – – vähintään 20 mutta pienempi kuin 40 painoprosenttia |
57 |
20 |
0406 30 31 9930 |
|
– – – – – – – vähintään 40 painoprosenttia |
57 |
40 |
0406 30 31 9950 |
|
ex 0406 30 39 |
– – – – suurempi kuin 48 painoprosenttia: |
|
|
|
– – – – – kuiva-ainepitoisuus: |
|
|
|
|
– – – – – – vähintään 40 mutta pienempi kuin 43 painoprosenttia |
60 |
48 |
0406 30 39 9500 |
|
– – – – – – vähintään 43 mutta pienempi kuin 46 painoprosenttia |
57 |
48 |
0406 30 39 9700 |
|
– – – – – – vähintään 46 painoprosenttia, ja rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta: |
|
|
|
|
– – – – – – – pienempi kuin 55 painoprosenttia |
54 |
48 |
0406 30 39 9930 |
|
– – – – – – – vähintään 55 painoprosenttia |
54 |
55 |
0406 30 39 9950 |
|
ex 0406 30 90 |
– – – rasvapitoisuus suurempi kuin 36 painoprosenttia |
54 |
79 |
0406 30 90 9000 |
ex 0406 40 |
– sinihomejuusto ja muut juustot, joissa on Penicillium roqueforti —homeitiöillä tuotettuja juovia: |
|
|
|
ex 0406 40 50 |
– – Gorgonzola |
53 |
48 |
0406 40 50 9000 |
ex 0406 40 90 |
– – muu |
50 |
40 |
0406 40 90 9000 |
ex 0406 90 |
– muu juusto: |
|
|
|
– – muu: |
|
|
|
|
ex 0406 90 13 |
– – – Emmental |
40 |
45 |
0406 90 13 9000 |
ex 0406 90 15 |
– – – Gruyère, sbrinz: |
|
|
|
– – – – Gruyère |
38 |
45 |
0406 90 15 9100 |
|
ex 0406 90 17 |
– – – Bergkäse, Appenzell: |
|
|
|
– – – – Bergkäse |
38 |
45 |
0406 90 17 9100 |
|
ex 0406 90 21 |
– – – Cheddar |
39 |
48 |
0406 90 21 9900 |
ex 0406 90 23 |
– – – Edam |
47 |
40 |
0406 90 23 9900 |
ex 0406 90 25 |
– – – Tilsit |
47 |
45 |
0406 90 25 9900 |
ex 0406 90 27 |
– – – Butterkäse |
52 |
45 |
0406 90 27 9900 |
ex 0406 90 32 |
– – – Feta (38): |
|
|
|
– – – – ainoastaan uuhenmaidosta tai uuhen- ja vuohenmaidosta valmistettu: |
|
|
|
|
– – – – – rasvattoman aineen vesipitoisuus enintään 72 painoprosenttia |
56 |
43 |
0406 90 32 9119 |
|
ex 0406 90 35 |
– – – Kefalotyri: |
|
|
|
– – – – valmistettu yksinomaan lampaan- ja/tai vuohenmaidosta |
38 |
40 |
0406 90 35 9190 |
|
– – – – muu |
38 |
40 |
0406 90 35 9990 |
|
ex 0406 90 37 |
– – – Finlandia |
40 |
45 |
0406 90 37 9000 |
– – – muu: |
|
|
|
|
– – – – muu: |
|
|
|
|
– – – – – rasvapitoisuus enintään 40 painoprosenttia ja rasvattoman aineen vesipitoisuus: |
|
|
|
|
– – – – – – enintään 47 painoprosenttia: |
|
|
|
|
ex 0406 90 61 |
– – – – – – – Grana Padano, Parmigiano Reggiano |
35 |
32 |
0406 90 61 9000 |
ex 0406 90 63 |
– – – – – – – Fiore Sardo, Pecorino: |
|
|
|
– – – – – – – – valmistettu yksinomaan lampaanmaidosta |
35 |
36 |
0406 90 63 9100 |
|
– – – – – – – – muu |
35 |
36 |
0406 90 63 9900 |
|
ex 0406 90 69 |
– – – – – – – muu: |
|
|
|
– – – – – – – – herasta valmistettu juusto |
|
|
0406 90 69 9100 |
|
– – – – – – – – muu |
38 |
30 |
0406 90 69 9910 |
|
– – – – – – suurempi kuin 47 painoprosenttia mutta enintään 72 painoprosenttia: |
|
|
|
|
ex 0406 90 73 |
– – – – – – – Provolone |
45 |
44 |
0406 90 73 9900 |
ex 0406 90 75 |
– – – – – – – Asiago, Caciocavallo, Montasio, Ragusano |
45 |
39 |
0406 90 75 9900 |
ex 0406 90 76 |
– – – – – – – Danbo, Fontal, Fontina, Fynbo, Havarti, Maribo, Samsø: |
|
|
|
– – – – – – – – rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta vähintään 45 painoprosenttia mutta pienempi kuin 55 painoprosenttia: |
|
|
|
|
– – – – – – – – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 50 painoprosenttia mutta pienempi kuin 56 painoprosenttia |
50 |
45 |
0406 90 76 9300 |
|
– – – – – – – – – kuiva-ainepitoisuus vähintään 56 painoprosenttia |
44 |
45 |
0406 90 76 9400 |
|
– – – – – – – – rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta vähintään 55 painoprosenttia |
46 |
55 |
0406 90 76 9500 |
|
ex 0406 90 78 |
– – – – – – – Gouda: |
|
|
|
– – – – – – – – rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta pienempi kuin 48 painoprosenttia |
50 |
20 |
0406 90 78 9100 |
|
– – – – – – – – rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta vähintään 48 painoprosenttia mutta pienempi kuin 55 painoprosenttia |
45 |
48 |
0406 90 78 9300 |
|
– – – – – – – – muu: |
45 |
55 |
0406 90 78 9500 |
|
ex 0406 90 79 |
– – – – – – – Esrom, Italico, Kernhem, Saint Nectaire, Saint Paulin, Taleggio |
56 |
40 |
0406 90 79 9900 |
ex 0406 90 81 |
– – – – – – – Cantal, Cheshire, Wensleydale, Lancashire, Double Gloucester, Blarney, Colby, Monterey |
44 |
45 |
0406 90 81 9900 |
ex 0406 90 85 |
– – – – – – – Kefalograviera, Kasseri: |
|
|
|
– – – – – – – – vesipitoisuus enintään 40 painoprosenttia |
40 |
39 |
0406 90 85 9930 |
|
– – – – – – – – vesipitoisuus suurempi kuin 40 painoprosenttia mutta enintään 45 painoprosenttia |
45 |
39 |
0406 90 85 9970 |
|
– – – – – – – – muu |
|
|
0406 90 85 9999 |
|
– – – – – – – muu juusto, rasvattoman aineen vesipitoisuus: |
|
|
|
|
ex 0406 90 86 |
– – – – – – – – suurempi kuin 47 painoprosenttia mutta enintään 52 painoprosenttia: |
|
|
|
– – – – – – – – – herasta valmistettu juusto |
|
|
0406 90 86 9100 |
|
– – – – – – – – – muu, rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta: |
|
|
|
|
– – – – – – – – – – pienempi kuin 5 painoprosenttia |
52 |
|
0406 90 86 9200 |
|
– – – – – – – – – – vähintään 5 painoprosenttia mutta pienempi kuin 19 painoprosenttia |
51 |
5 |
0406 90 86 9300 |
|
– – – – – – – – – – vähintään 19 painoprosenttia mutta pienempi kuin 39 painoprosenttia |
47 |
19 |
0406 90 86 9400 |
|
– – – – – – – – – – vähintään 39 painoprosenttia |
40 |
39 |
0406 90 86 9900 |
|
ex 0406 90 87 |
– – – – – – – – suurempi kuin 52 painoprosenttia mutta enintään 62 painoprosenttia: |
|
|
|
– – – – – – – – – herasta valmistettu juusto, ei kuitenkaan Manouri |
|
|
0406 90 87 9100 |
|
– – – – – – – – – muu, rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta: |
|
|
|
|
– – – – – – – – – – pienempi kuin 5 painoprosenttia |
60 |
|
0406 90 87 9200 |
|
– – – – – – – – – – vähintään 5 painoprosenttia mutta pienempi kuin 19 painoprosenttia |
55 |
5 |
0406 90 87 9300 |
|
– – – – – – – – – – vähintään 19 painoprosenttia mutta pienempi kuin 40 painoprosenttia |
53 |
19 |
0406 90 87 9400 |
|
– – – – – – – – – – vähintään 40 painoprosenttia: |
|
|
|
|
– – – – – – – – – – – ainoastaan uuhenmaidosta valmistettu Idiazabal, manchego ja roncal |
45 |
45 |
0406 90 87 9951 |
|
– – – – – – – – – – – Maasdam |
45 |
45 |
0406 90 87 9971 |
|
– – – – – – – – – – – Manouri |
43 |
53 |
0406 90 87 9972 |
|
– – – – – – – – – – – Hushallsost |
46 |
45 |
0406 90 87 9973 |
|
– – – – – – – – – – – Murukoloinen |
41 |
50 |
0406 90 87 9974 |
|
– – – – – – – – – – – Gräddost |
39 |
60 |
0406 90 87 9975 |
|
– – – – – – – – – – – muu |
47 |
40 |
0406 90 87 9979 |
|
ex 0406 90 88 |
– – – – – – – – suurempi kuin 62 painoprosenttia mutta enintään 72 painoprosenttia: |
|
|
|
– – – – – – – – – herasta valmistettu juusto |
|
|
0406 90 88 9100 |
|
– – – – – – – – – muu: |
|
|
|
|
– – – – – – – – – – rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta: |
|
|
|
|
– – – – – – – – – – – vähintään 10 painoprosenttia mutta pienempi kuin 19 painoprosenttia |
60 |
10 |
0406 90 88 9300 |
|
– – – – – – – – – – – vähintään 40 prosenttia: |
|
|
|
|
– – – – – – – – – – – – Akawi |
55 |
40 |
0406 90 88 9500 |
10. Valmistamaton valkoinen sokeri ja raakasokeri
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
ex 1701 |
Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät: |
|
– lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön raakasokeri: |
|
|
ex 1701 11 |
– – ruokosokeri: |
|
ex 1701 11 90 |
– – – muu: |
|
– – – – kandisokeri |
1701 11 90 9100 |
|
– – – – muu raakasokeri: |
|
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1701 11 90 9910 |
|
ex 1701 12 |
– – juurikassokeri: |
|
ex 1701 12 90 |
– – – muu: |
|
– – – – kandisokeri |
1701 12 90 9100 |
|
– – – – muu raakasokeri: |
|
|
– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 5 kg |
1701 12 90 9910 |
|
– muu: |
|
|
1701 91 00 |
– – lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä |
1701 91 00 9000 |
ex 1701 99 |
– – muu: |
|
1701 99 10 |
– – – valkoinen sokeri: |
|
– – – – kandisokeri |
1701 99 10 9100 |
|
– – – – muu: |
|
|
– – – – – kokonaismäärä enintään 10 tonnia |
1701 99 10 9910 |
|
– – – – – muu |
1701 99 10 9950 |
|
ex 1701 99 90 |
– – – muu: |
|
– – – – alisättyä muuta ainetta kuin maku- tai väriainetta sisältävä |
1701 99 90 9100 |
11. Siirapit ja tietyt muut sokerituotteet
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuotekoodi |
ex 1702 |
Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri: |
|
ex 1702 40 |
– glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa on vähintään 20 prosenttia, mutta vähemmän kuin 50 prosenttia fruktoosia kuivapainosta, ei kuitenkaan inverttisokeri: |
|
ex 1702 40 10 |
– – isoglukoosi: |
|
– – – joissa on fruktoosia vähintään 41 prosenttia kuivapainosta: |
1702 40 10 9100 |
|
1702 60 |
– muu fruktoosi ja fruktoosisiirappi, joissa on fruktoosia enemmän kuin 50 prosenttia kuivapainosta, ei kuitenkaan inverttisokeri: |
|
1702 60 10 |
– – soglukoosi |
1702 60 10 9000 |
1702 60 95 |
– – muu |
1702 60 95 9000 |
ex 1702 90 |
– muut, myös inverttisokeri ja muut sokeri -ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta: |
|
1702 90 30 |
– – isoglukoosi |
1702 90 30 9000 |
– – sokeriväri: |
|
|
1702 90 71 |
– – – jossa on sakkaroosia vähintään 50 prosenttia kuivapainosta |
1702 90 71 9000 |
ex 1702 90 95 |
– – muu: |
|
– – – keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna |
1702 90 95 9100 |
|
– – – muu, ei kuitenkaan sorboosi |
1702 90 95 9900 |
|
2106 |
Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet: |
|
ex 2106 90 |
– muut: |
|
– – lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit: |
|
|
2106 90 30 |
– – – isoglukoosisiirappi: |
2106 90 30 9000 |
– – – muut: |
|
|
2106 90 59 |
– – – – muut |
2106 90 59 9000” |
(1) EYVL L 149, 29.6.1968, s. 46.
(2) Rasvapitoisuuden määritykseen käytetään komission direktiivin 84/4/ETY (EYVL L 15, 18.1.1984, s. 28) liitteessä I esitettyä määritysmenetelmää (A menetelmä).
(3) Rasvapitoisuuden määritykseen käytetään seuraavaa menetelmää:
— |
näyte on jauhettava siten, että enemmän kuin 90 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 500 mikrometriä, ja 100 prosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 1 000 mikrometriä, |
— |
tämän jälkeen noudatetaan direktiivin 84/4/ETY liitteessä I esitettyä määritysmenetelmää (A menetelmä). |
(4) Tärkkelyksen kuiva-ainepitoisuus määritetään komission asetuksen (EY) N:o 687/2008 (EYVL L 192, 19.7.2008, s. 20) liitteessä II esitetyllä menetelmällä. Tärkkelyksen puhtausaste määritetään Ewersin polarimetrisellä menetelmällä, sellaisena kuin se on julkaistuna kolmannen komission direktiivin 72/199/ETY (EYVL L 123, 29.5.1972, s. 6) liitteessä I.
(5) Tärkkelykselle maksettavaa vientitukea on tarkistettava seuraavaa kaavaa käyttäen:
1. |
Perunatärkkelys: ((kuiva-aineen todellinen prosenttiosuus)/80) × vientituki. |
2. |
Muu tärkkelys: ((kuiva-aineen todellinen prosenttiosuus)/87) × vientituki. |
Hakijan on tullauksen yhteydessä ilmoitettava tuotteen kuiva-ainepitoisuus tätä tarkoitusta varten laadittavassa ilmoituksessa.
(6) Vientitukea maksetaan tuotteille, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 78 prosenttia. Tuotteille, joiden kuiva-ainepitoisuus on pienempi kuin 78 prosenttia, maksettavaa vientitukea on tarkistettava seuraavaa kaavaa käyttäen:
((kuiva-aineen tosiasiallinen osuus)/78) × vientituki
Kuiva-ainepitoisuus määritetään komission direktiivin 79/796/ETY (EYVL L 239, 22.9.1979, s. 24) liitteessä II esitetyllä menetelmällä tai muulla soveltuvalla, vähintään saman varmuuden antavalla analysointimenetelmällä.
(7) Komission asetuksen (EY) N:o 1517/95 soveltamisalaan kuuluvat (EYVL L 147, 30.6.1995, s. 51).
(8) Tukea varten otetaan huomioon ainoastaan viljatuotteista lähtöisin oleva tärkkelys. Viljatuotteiksi katsotaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 0709 90 60 ja 0712 90 19, 10 ryhmään, nimikkeisiin 1101, 1102, 1103 ja 1104 (sellaisenaan ja ilman ennalleen saattamista), lukuun ottamatta alanimikettä 1104 30, kuuluvat tuotteet sekä alanimikkeisiin 1904 10 10 ja 1904 10 90 kuuluvien tuotteiden viljapitoisuus. Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 1904 10 10 ja 1904 10 90 kuuluvien tuotteiden viljapitoisuuden katsotaan olevan yhtä suuri kuin näiden lopullisten tuotteiden paino. Tukea ei myönnetä viljatuotteille joiden tärkkelyksen alkuperää ei yksiselitteisesti voida todeta analyysilla.
(9) Tuki myönnetään ainoastaan tuotteille, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä.
(10) Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on esitettävä komission asetuksen (EY) N:o 433/2007 (EYVL L 104, 21.4.2007, s. 3).
(11) Tukea myönnettäessä on noudatettava komission asetuksessa (EY) N:o 1359/2007 (EYVL L 304, 22.11.2007, s. 21).
(12) EYVL L 308, 8.11.2006, s. 7.
(13) EYVL L 281, 24.10.2008, s. 3.
(14) EUVL L 325, 24.11.2006, s. 12.
(15) Vähärasvaisen naudanlihan pitoisuus (rasvaa lukuun ottamatta) määritellään komission asetuksen (ETY) N:o 2429/86 liitteessä kuvatulla menetelmällä (EYVL L 210, 1.8.1986, s. 39). Keskimääräisellä pitoisuudella tarkoitetaan näytteen määrää sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 765/2002 (EYVL L 117, 4.5.2002, s. 6) 2 artiklan 1 kohdassa. Näyte on otettava asianomaisen erän siitä osasta, jossa riski on suurin.
(16) Kollageenipitoisuuden määrittäminen:
Kollageenipitoisuudella tarkoitetaan kertoimella 8 kerrottua hydroksiproliinipitoisuutta. Hydroksiproliinipitoisuus on määritettävä ISO-menetelmällä 3496-1978.
(17) Tuotteet voidaan luokitella tähän alanimikkeeseen vain, jos niiden yhtenäisen lihaskudoksen koon ja tunnuspiirteiden perusteella voidaan tunnistaa olevan peräisin mainituista ensimmäisistä paloista. Ilmaisua ”niiden palat” sovelletaan tuotteisiin, joiden yksikkönettopaino on vähintään 100 grammaa, tai samasta ensimmäisestä palasta peräisin oleviin tuotteisiin, jotka on leikattu yhdenmukaisiksi viipaleiksi ja pakattu yhdessä kokonaisnettopainoltaan vähintään 100 gramman pakkauksiin.
(18) Tätä tukea saavat vain tuotteet, joiden nimitys on tuottajajäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten varmentama.
(19) Makkaroihin, jotka tuodaan säiliöissä, jotka sisältävät myös säilöntäliuosta, sovellettava tuki myönnetään nettopainon perusteella, eli vähennettynä kyseisen liuoksen painolla.
(20) Kauppatavan mukaisesti parafiinikerroksen painoa pidetään makkaroiden nettopainoon kuuluvana.
(21) Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 2333/97 (EYVL L 323, 26.11.1997, s. 25).
(22) Jos makkaroita sisältäviä sekavalmisteita (myös valmisateriat) luokitellaan niiden ainesosien vuoksi nimikkeeseen 1601, tukea myönnetään vain kyseisten valmisteiden sisältämien makkaroiden, lihan tai eläimenosien, mukaan lukien rasva lajista tai alkuperästä riippumatta, nettopainon perusteella.
(23) Luita sisältäviin tuotteisiin sovellettava tuki myönnetään nettopainon perusteella, eli vähennettynä luiden painolla.
(24) Tuen myöntäminen edellyttää komission asetuksessa (EY) N:o 903/2008 (EYVL L 249, 18.9.2008, s. 3) vahvistettujen edellytysten noudattamista. Vientiä koskevia tullimuodollisuuksia täyttäessään viejän on ilmoitettava kirjallisesti, että kyseiset tuotteet täyttävät nämä edellytykset.
(25) Liha- ja rasvapitoisuus on määritettävä komission asetuksen (EY) N:o 2004/2002 (EYVL L 308, 9.11.2002, s. 22) liitteessä esitettyä määritysmenetelmää noudattaen.
(26) Lihan tai minkä tahansa muiden eläimenosien osuus, mukaan luettuna ihra tai rasva lajista tai alkuperästä riippumatta, on määritettävä komission asetuksen (ETY) N:o 226/89 (EYVL L 29, 31.1.1989, s. 11) liitteessä esitettyä määritysmenetelmää noudattaen.
(27) Tuotteiden jäädyttäminen asetuksen (EY) N:o 800/1999 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 29 artiklan 4 kohdan g alakohdan nojalla ei ole sallittua.
(28) Ruhot ja puoliruhot voidaan esittää tullille joko leukalihan kanssa tai ilman sitä.
(29) Lavat voidaan esittää tullille joko leukalihan kanssa tai ilman sitä.
(30) Etuosat voidaan esittää tullille joko leukalihan kanssa tai ilman sitä.
(31) Yksittäin tullille esitettävälle kaulapalalle, leukalihalle tai osille, jotka sisältävät sekä leukalihan että kaulapalan, ei voida myöntää tätä tukea.
(32) Yksittäin tullille esitettävälle luuttomalle niskalle ei voida myöntää tätä tukea.
(33) Jos yhdistetyn nimikkeistön 16 ryhmän 2 lisähuomautuksen mukaan tuotteita ei voida luokitella nimikkeeseen 1602 41 10 91 10 kuuluviksi kinkuiksi tai kinkunpaloiksi, niille voidaan myöntää koodiin 1602 42 10 91 10 tai tarvittaessa koodiin 1602 49 19 91 30 kuuluville tuotteille vahvistettua tukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 (EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11) 51 artiklan soveltamista.
(34) Jos yhdistetyn nimikkeistön 16 ryhmän 2 lisähuomautuksen mukaan tuotteita ei voida luokitella nimikkeeseen 1602 42 10 91 10 kuuluviksi lavoiksi tai lavanpaloiksi, niille voidaan myöntää koodiin 1602 49 19 91 30 kuuluville tuotteille vahvistettua tukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 800/1999 51 artiklan soveltamista.
(35) Tähän alanimikkeeseen voidaan luokitella ainoastaan sellaisia siipikarjan munia, jotka täyttävät Euroopan yhteisöjen toimivaltaisten viranomaisten vahvistamat edellytykset ja joissa on tuotantolaitoksen tunnusnumero ja/tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 617/2008 (EYVL L 168, 28.6.2008, s. 5) 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut muut merkinnät.
(36) Kun kyseessä on tähän alanimikkeeseen kuuluva tuote, jossa on lisättyä heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita, tukea laskettaessa ei oteta huomioon lisätyn heran ja/tai heran johdannaisten ja/tai laktoosin ja/tai kaseiinin ja/tai kaseinaatin ja/tai permeaatin ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvien tuotteiden osuutta.
Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa.
Jos tähän alanimikkeeseen kuuluva tuote koostuu permeaatista, tukea ei myönnetä.
Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, koostuuko tuote permeaatista tai onko muita kuin maitoa sisältäviä aineita ja/tai heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita lisätty, ja jos niitä on lisätty, on ilmoitettava:
— |
muiden kuin maitoa sisältävien aineiden ja/tai heran ja/tai heran johdannaisten ja/tai laktoosin ja/tai kaseiinin ja/tai kaseinaatin ja/tai permeaatin ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvien tuotteiden tosiasiallinen pitoisuus painoprosentteina 100 kilogrammassa valmista tuotetta, |
— |
ja erityisesti, |
(37) Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 2287/2000 (EYVL L 260, 14.10.2000, s. 22).
(38) Jos tuote sisältää ennen valmistusta tai valmistuksen aikana lisättyä kaseiinia ja/tai kaseinaattia, tukea ei myönnetä. Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, onko kaseiinia ja/tai kaseinaattia lisätty.
(39) Tähän alanimikkeeseen kuuluvalle tuotteelle 100:aa kilogrammaa kohti myönnettävä tuki on suuruudeltaan seuraavien osien summa:
a) |
annettu määrä 100:aa kilogrammaa kohti kerrottuna 100 kilogrammaan tuotetta sisältyvän maidon prosenttiosuudella. Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa. Kuitenkin, jos tuotteeseen on lisätty heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita, kilogrammaa kohti annettu määrä kerrotaan 100 kilogrammassa tuotetta olevan maito-osuuden painolla, jossa ei oteta huomioon lisättyä heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita; |
b) |
komission asetuksen (EY) N:o 1282/2006 (EUVL L 234, 29.8.2006, s. 4) 16 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti laskettu osa. Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, koostuuko tuote permeaatista tai onko muita kuin maitoa sisältäviä aineita ja/tai heraa ja/tai laktoosia ja/tai kaseiinia ja/tai kaseinaattia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita ja/tai heran johdannaisia lisätty, ja jos niitä on lisätty, on ilmoitettava:
|
Jos tuotteen maito-osuus koostuu permeaatista, tukea ei myönnetä.
(40) Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 707/98 (EYVL L 98, 31.3.1998, s. 11).
(41) Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 823/96 (EYVL L 111, 4.5.1996, s. 9).
a) |
Myös säilöntäliuosta, erityisesti suolavettä, sisältävissä vähittäispakkauksissa myytäviin juustoihin sovellettava tuki myönnetään nettopainon perusteella, eli vähennettynä kyseisen liuoksen painolla. |
b) |
Pakkausmateriaalina käytettävän muovikelmun, parafiinin, tuhkan ja vahan ei katsota sisältyvän tuotteen nettopainoon tuen määrää laskettaessa. |
c) |
Jos juusto on pakattu muovikelmuun ja ilmoitettu nettopaino sisältää muovikelmun painon, tuen määrää on alennettava 0,5 prosenttia. Hakijan on tullimuodollisuuksia täyttäessään ilmoitettava, että juusto on pakattu muovikelmuun ja selvitettävä, sisältyykö muovikelmun paino ilmoitettuun nettopainoon. |
d) |
Jos juusto on pakattu parafiiniin tai tuhkaan ja ilmoitettu nettopaino sisältää parafiinin tai tuhkan painon, tuen määrää on alennettava 2 prosenttia. Hakijan on tullimuodollisuuksia täyttäessään ilmoitettava, että juusto on pakattu parafiiniin tai tuhkaan ja selvitettävä, sisältyykö parafiinin tai tuhkan paino ilmoitettuun nettopainoon. |
e) |
Jos juusto on pakattu vahaan, hakijan on tullimuodollisuuksia täyttäessään merkittävä ilmoitukseen juuston paino, joka ei sisällä vahan painoa. |
(43) Jos maidon rasvattoman kuiva-aineen maitoproteiinipitoisuus (typpipitoisuus × 6,38) on tähän nimikkeeseen kuuluvassa tuotteessa alle 34 prosenttia, vientitukea ei myönnetä. Jos tähän nimikkeeseen kuuluvan jauheen vesipitoisuus on yli 5 painoprosenttia, vientitukea ei myönnetä.
Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen maidon rasvattoman kuiva-aineen maitoproteiinin vähimmäispitoisuus ja jauheiden osalta veden enimmäispitoisuus.
(44) Poistettu komission asetuksella (EY) N:o 2287/2000 (EYVL L 260, 14.10.2000, s. 22).
a) |
Jos tuote sisältää muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia, kuten kinkkua, pähkinöitä, katkarapua, lohta, oliiveja ja rusinoita, ei kuitenkaan mausteita tai yrttejä, tuen määrää on alennettava 10 prosenttia. Tullimuodollisuuksia täyttäessään hakijan on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, että tuotteeseen on lisätty tällaisia muuta kuin maitoa sisältäviä ainesosia. |
b) |
Jos tuote sisältää yrttejä tai mausteita, kuten sinappia, basilikaa, valkosipulia tai oreganoa, tuen määrää on alennettava 1 prosentti. Tullimuodollisuuksia täyttäessään hakijan on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, että tuotteeseen on lisätty yrttejä tai mausteita. |
c) |
Jos tuote sisältää kaseiinia ja/tai kaseinaatteja ja/tai heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita, lisättyjä kaseiinia ja/tai kaseinaatteja ja/tai heraa ja/tai heran johdannaisia (CN-koodiin 0405 10 50 kuuluvaa heravoita lukuun ottamatta) ja/tai laktoosia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita ei oteta huomioon tuen määrää laskettaessa. Tullimuodollisuuksia täyttäessään hakijan on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, onko tuotteeseen lisätty kaseiinia ja/tai kaseinaatteja ja/tai heraa ja/tai heran johdannaisia ja/tai laktoosia ja/tai permeaattia ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvia tuotteita, ja jos niitä on lisätty, on ilmoitettava kaseiinin ja/tai kaseinaattien ja/tai heran ja/tai heran johdannaisten (tarvittaessa tarkennettava heravoin osuus) ja/tai laktoosin ja/tai permeaatin ja/tai CN-koodiin 3504 kuuluvien tuotteiden enimmäispitoisuus painoprosentteina 100 kilogrammassa lopputuotetta. |
d) |
Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita, kuten suolaa, juoksetetta tai hometta. |
(46) Jäädytetylle tiivistetylle maidolle maksettava tuki on sama kuin CN-alanimikkeisiin 0402 91 ja 0402 99 sovellettava tuki.
(47) CN-alanimikkeisiin 0403 90 11–0403 90 39 kuuluville jäädytetyille tuotteille maksettava tuki on sama kuin CN-alanimikkeisiin 0403 90 51–0403 90 69 sovellettava tuki.
(48) Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa. Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, onko muita kuin maitoa sisältäviä aineita lisätty ja jos niitä on lisätty, on ilmoitettava lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden enimmäispitoisuus painoprosentteina 100 kilogrammassa valmista tuotetta.
(49) Tähän alanimikkeeseen kuuluvalle tuotteelle 100:aa kilogrammaa kohti myönnettävä tuki on suuruudeltaan seuraavien osien summa:
a) |
annettu määrä 100:aa kilogrammaa kohti kerrottuna 100 kilogrammaan tuotetta sisältyvän maidon prosenttiosuudella. Lisättyjen muiden kuin maitoa sisältävien aineiden osalta kyseiset tuotteet saavat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa. |
b) |
komission asetuksen (EY) N:o 1282/2006 (EUVL L 234, 29.8.2006, s. 4) 16 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti laskettu osa. |
Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen lisätyn sakkaroosin enimmäispitoisuus painoprosentteina, ja jos muita kuin maitoa sisältäviä aineita on lisätty, näiden lisättyjen aineiden enimmäispitoisuus 100 kilogrammassa valmista tuotetta.
(50) Kyseiset tuotteet voivat sisältää vähäisiä määriä niiden valmistuksen tai säilyvyyden kannalta välttämättömiä lisättyjä aineita. Jos näiden lisättyjen aineiden määrä ei ylitä 0,5:tä painoprosenttia valmiista tuotteesta, sitä ei vähennetä tukea laskettaessa. Jos niiden kokonaismäärä sitä vastoin on enemmän kuin 0,5 painoprosenttia valmiista tuotteesta, se vähennetään kokonaisuudessaan tukea laskettaessa. Tullimuodollisuuksia täyttäessään asianomaisen henkilön on merkittävä tähän tarkoitukseen varattuun ilmoitukseen, onko tuotteita lisätty, ja jos niitä on lisätty, ilmoitettava kyseisten lisättyjen aineiden enimmäispitoisuus.
LIITE II
”LIITE II
MÄÄRÄPAIKKOJEN KOODIT VIENTITUKIA VARTEN
A00 |
Kaikki määräpaikat (kolmannet maat, muut alueet, muonitus ja muut määräpaikat, joihin vienti rinnastetaan vientiin yhteisön ulkopuolelle). |
A01 |
Muut määräpaikat. |
A02 |
Kaikki määräpaikat, Yhdysvallat pois luettuna. |
A03 |
Kaikki määräpaikat, Sveitsi pois luettuna. |
A04 |
Kaikki kolmannet maat. |
A05 |
Muut kolmannet maat. |
A10 |
EFTA (Euroopan vapaakauppaliitto) Islanti, Norja, Liechtenstein, Sveitsi. |
A11 |
AKT-maat (Lomén sopimuksen osapuolia olevat Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat) Angola, Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Belize, Benin, Botswana, Burkina Faso, Burundi, Kamerun, Kap Verde, Keski-Afrikka, Komorit (Mayotte pois luettuna), Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Norsunluurannikko, Djibouti, Dominica, Etiopia, Fidži, Gabon, Gambia, Ghana, Grenada, Guinea, Guinea-Bissau, Päiväntasaajan Guinea, Guyana, Haiti, Jamaika, Kenia, Kiribati, Lesotho, Liberia, Madagaskar, Malawi, Mali, Mauritius, Mauritania, Mosambik, Namibia, Niger, Nigeria, Uganda, Papua-Uusi-Guinea, Dominikaaninen tasavalta, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Vincent ja Grenadiinit, Saint Lucia, Salomonsaaret, Samoa, São Tomé ja Principe, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Somalia, Sudan, Suriname, Swazimaa, Tansania, Tšad, Togo, Tonga, Trinidad ja Tobago, Tuvalu, Vanuatu, Sambia, Zimbabwe. |
A12 |
Välimeren maat ja alueet Ceuta ja Melilla, Gibraltar, Turkki, Albania, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia sekä Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaisesti), Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Marokko, Algeria, Tunisia, Libya, Egypti, Libanon, Syyria, Israel, Länsiranta/Gazan alue, Jordania. |
A13 |
OPEC (öljynviejämaiden järjestö) Algeria, Libya, Nigeria, Gabon, Venezuela, Irak, Iran, Saudi-Arabia, Kuwait, Qatar, Arabiemiirikunnat, Indonesia. |
A14 |
ASEAN (Kaakkois-Aasian maiden liitto) Myanmar, Thaimaa, Laos, Vietnam, Indonesia, Malesia, Brunei, Singapore, Filippiinit. |
A15 |
Latinalainen Amerikka Meksiko, Guatemala, Honduras, El Salvador, Nicaragua, Costa Rica, Haiti, Dominikaaninen tasavalta, Kolumbia, Venezuela, Ecuador, Peru, Brasilia, Chile, Bolivia, Paraguay, Uruguay, Argentiina. |
A16 |
SAARC (Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön liitto) Pakistan, Intia, Bangladesh, Malediivit, Sri Lanka, Nepal, Bhutan. |
A17 |
ETA (Euroopan talousalue), Euroopan unioni pois luettuna Islanti, Norja, Liechtenstein. |
A18 |
KIE-maat ja alueet (Keski- ja Itä-Euroopan maat ja alueet) Albania, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia sekä Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaisesti), Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. |
A19 |
Nafta (Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus) Yhdysvallat, Kanada, Meksiko. |
A20 |
Mercosur (Etelä-Amerikan yhteismarkkinat) Brasilia, Paraguay, Uruguay, Argentiina. |
A21 |
NPI/NIC (Aasian vasta teollistuneet maat) Singapore, Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong. |
A22 |
EDA (Voimakkaasti kasvavat Aasian taloudet) Thaimaa, Malesia, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong. |
A23 |
APEC (Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellisen yhteistyön foorumi) Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Chile, Thaimaa, Indonesia, Malesia, Brunei, Singapore, Filippiinit, Kiina, Etelä-Korea, Japani, Taiwan, Hongkong, Australia, Papua-Uusi-Guinea, Uusi-Seelanti. |
A24 |
IVY (Itsenäisten valtioiden yhteisö) Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Venäjä, Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan, Kirgisia. |
A25 |
OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö), EU pois luettuna Islanti, Norja, Sveitsi, Turkki, Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Etelä-Korea, Japani, Australia, Australian Oseania, Uusi-Seelanti, Uuden-Seelannin Oseania. |
A26 |
Euroopan unioniin kuulumattomat Euroopan maat ja alueet Islanti, Norja, Liechtenstein, Sveitsi, Färsaaret, Andorra, Gibraltar, Pyhä istuin, Turkki, Albania, Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Venäjä, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia sekä Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaisesti), Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. |
A27 |
Afrikka (A28) (A29) Pohjois-Afrikan maat ja alueet, muut Afrikan maat. |
A28 |
Pohjois-Afrikan maat ja alueet Ceuta ja Melilla, Marokko, Algeria, Tunisia, Libya, Egypti. |
A29 |
Muut Afrikan maat Sudan, Mauritania, Mali, Burkina Faso, Niger, Tšad, Kap Verde, Senegal, Gambia, Guinea-Bissau, Guinea, Sierra Leone, Liberia, Norsunluurannikko, Ghana, Togo, Benin, Nigeria, Kamerun, Keski-Afrikka, Päiväntasaajan Guinea, São Tomé ja Principe, Gabon, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Ruanda, Burundi, Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet, Angola, Etiopia, Eritrea, Djibouti, Somalia, Kenia, Uganda, Tansania, Seychellit ja siihen kuuluvat alueet, Brittiläinen Intian valtameren alue, Mosambik, Madagaskar, Mauritius, Komorit, Mayotte, Sambia, Zimbabwe, Malawi, Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana, Swazimaa, Lesotho. |
A30 |
Amerikka (A31) (A32) (A33) Pohjois-Amerikka, Keski-Amerikka ja Antillit, Etelä-Amerikka. |
A31 |
Pohjois-Amerikka Yhdysvallat, Kanada, Grönlanti, Saint-Pierre ja Miquelon. |
A32 |
Keski-Amerikka ja Antillit Meksiko, Bermuda, Guatemala, Belize, Honduras, El Salvador, Nicaragua, Costa Rica, Panama, Anguilla, Kuuba, Saint Kitts ja Nevis, Haiti, Bahama, Turks- ja Caicossaaret, Dominikaaninen tasavalta, Yhdysvaltain Neitsytsaaret, Antigua ja Barbuda, Dominica, Caymansaaret, Jamaika, Saint Lucia, Saint Vincent, Brittiläiset Neitsytsaaret, Barbados, Montserrat, Trinidad ja Tobago, Grenada, Aruba, Alankomaiden Antillit. |
A33 |
Etelä-Amerikka Kolumbia, Venezuela, Guyana, Suriname, Ecuador, Peru, Brasilia, Chile, Bolivia, Paraguay, Uruguay, Argentiina, Falklandinsaaret. |
A34 |
Aasia (A35) (A36) Lähi- ja Keski-itä, muut Aasian maat. |
A35 |
Lähi- ja Keski-itä Georgia, Armenia, Azerbaidžan, Libanon, Syyria, Irak, Iran, Israel, Länsiranta/Gazan alue, Jordania, Saudi-Arabia, Kuwait, Bahrain, Qatar, Arabiemiirikunnat, Oman, Jemen. |
A36 |
Muut Aasian maat Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan, Kirgisia, Afganistan, Pakistan, Intia, Bangladesh, Malediivit, Sri Lanka, Nepal, Bhutan, Myanmar, Thaimaa, Laos, Vietnam, Kambodža, Indonesia, Malesia, Brunei, Singapore, Filippiinit, Mongolia, Kiina, Pohjois-Korea, Etelä-Korea, Japani, Taiwan, Hongkong, Macao. |
A37 |
Oseania ja napa-alueet (A38) (A39) Australia ja Uusi-Seelanti, muut Oseanian maat ja napa-alueet. |
A38 |
Australia ja Uusi-Seelanti Australia, Australian Oseania, Uusi-Seelanti, Uuden-Seelannin Oseania. |
A39 |
Muut Oseanian maat ja napa-alueet Papua-Uusi-Guinea, Nauru, Salomonsaaret, Tuvalu, Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet, Amerikan Oseania, Wallis- ja Futunasaaret, Kiribati, Pitcairn, Fidži, Vanuatu, Tonga, Samoa, Pohjois-Mariaanit, Ranskan Polynesia, Mikronesian liittovaltio (Yap, Kosrae, Chuuk, Pohnpei), Marshallinsaaret, Palau, napa-alueet. |
A40 |
Merentakaiset maat ja alueet Ranskan Polynesia, Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet, Wallis- ja Futunasaaret, Ranskan etelämantereen alueet, Saint-Pierre ja Miquelon, Mayotte, Alankomaan Antillit, Aruba, Grönlanti, Anguilla, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Eteläiset Sandwichsaaret ja siihen kuuluvat alueet, Turks- ja Caicossaaret, Brittiläiset Neitsytsaaret, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet, Britannian etelämantereen alueet, Brittiläinen Intian valtameren alue. |
A96 |
Livignon ja Campione d'Italian alue, Helgolandin saari. |
A97 |
Muonitus ja muut määräpaikat, joihin vienti rinnastetaan vientiin yhteisön ulkopuolelle Asetuksen (EY) N:o 800/1999 36, 44 ja 45 artiklassa tarkoitetut määräpaikat (EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11).” |
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/76 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1345/2008,
annettu 23 päivänä joulukuuta 2008,
sardiinisäilykkeiden kaupan pitämistä koskevista yhteisistä vaatimuksista sekä sardiinisäilykkeiden ja säilöttyjen sardiinityyppisten tuotteiden kauppanimityksistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2136/89 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 104/2000 säädetään mahdollisuudesta vahvistaa kaupan pitämistä koskevia yhteisiä vaatimuksia kalastustuotteille yhteisössä erityisesti terveeseen kilpailuun perustuvan kaupan edistämiseksi. Nämä vaatimukset voivat liittyä erityisesti pakkausmerkintöihin. |
(2) |
Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2136/89 (2) vahvistetaan sardiinisäilykkeiden kaupan pitämistä koskevat yhteiset vaatimukset sekä sardiinisäilykkeiden ja säilöttyjen sardiinityyppisten tuotteiden kauppanimitykset yhteisössä. |
(3) |
Koska yhteisössä on yhä laajempi valikoima säilöttyjä tuotteita, joita pidetään kaupan samalla tavoin kuin sardiinisäilykkeitä ja joilla on sama tarjontamuoto, kuluttajille on annettava riittävästi tietoa tällaisista tuotteista ja niiden tärkeimmistä ominaispiirteistä. Sen vuoksi on tarpeen muuttaa sellaisten säilöttyjen tuotteiden, joita pidetään yhteisössä kaupan samalla tavoin kuin sardiinisäilykkeitä ja joilla on sama tarjontamuoto, kauppanimityksiä koskevia nykyisiä sääntöjä. |
(4) |
Tällaisia sääntöjä laadittaessa olisi otettava huomioon vuonna 2007 tarkistettu Codex Alimentariuksen standardi Codex STAN94 sekä yhteisön markkinoilla sovellettavat erityiset edellytykset. |
(5) |
Markkinoiden avoimuuden, terveen kilpailun ja laajan tuotevalikoiman vuoksi on tarpeen lisätä Strangomera bentincki -laji säilöttyjen sardiinityyppisten tuotteiden valmistukseen sallittuihin lajeihin. |
(6) |
Jotta kunkin sardiinityyppisen tuotteen yksilöimistä voitaisiin parantaa, määrittävänä ilmaisuna olisi käytettävä lajin tieteellistä nimeä ja maantieteellistä aluetta, jolta laji on pyydetty. |
(7) |
Tämän asetuksen vaatimuksia olisi sovellettava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY (3) soveltamista. |
(8) |
Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 2136/89 olisi muutettava. |
(9) |
Jotta toimijat voisivat mukautua uusiin vaatimuksiin, olisi säädettävä asetuksen (ETY) N:o 2136/89 voimassa olevan toisinnon vaatimukset täyttävien tuotteiden markkinoille saattamista koskevasta siirtymäkaudesta. |
(10) |
Kalastustuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (ETY) N:o 2136/89 seuraavasti:
1) |
Lisätään 1 a artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
|
2) |
Korvataan 7 a artikla seuraavasti: ”7 a artikla 1. Säilöttyjä sardiinityyppisiä tuotteita voi pitää yhteisössä kaupan kauppanimityksellä, johon sisältyy ilmaisu ’sardiineja’ sekä siihen liitettynä lajin tieteellinen nimi ja maantieteellinen alue, jolta laji on pyydetty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY soveltamista. 2. Jos 1 kohdassa säädetty kauppanimitys merkitään säilöttyjen sardiinityyppisten tuotteiden säiliöön, merkinnän on oltava selkeä ja helposti erottuva. 3. Tieteellisessä nimessä on kaikissa tapauksissa ilmoitettava suku ja laji latinankielisinä. 4. Maantieteellinen alue on ilmoitettava jollakin liitteen ensimmäisessä sarakkeessa luetelluista nimistä ottaen huomioon liitteen toisessa sarakkeessa vahvistettu vastaava aluetunniste. 5. Yhdellä kauppanimityksellä saa pitää kaupan vain yhtä lajia.” |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tuotteita, jotka täyttivät asetuksen (ETY) N:o 2136/89 vaatimukset ennen sen muuttamista tällä asetuksella, voidaan kuitenkin saattaa markkinoille 1 päivään marraskuuta 2010 asti.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Joe BORG
Komission jäsen
(1) EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22.
(2) EYVL L 212, 22.7.1989, s. 79.
(3) EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.
LIITE
Maantieteellisten alueiden nimet ja tunnisteet
Asetuksen 7 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maantieteellinen alue |
Aluetunniste (1) |
Luoteis-Atlantti |
FAO-alue 21 |
Koillis-Atlantti (2) |
FAO-alue 27 |
Itämeri |
FAO-alue 27.IIId |
Läntinen Keski-Atlantti |
FAO-alue 31 |
Itäinen Keski-Atlantti |
FAO-alue 34 |
Lounais-Atlantti |
FAO-alue 41 |
Kaakkois-Atlantti |
FAO-alue 47 |
Välimeri |
FAO-alueet 37.1, 37.2 ja 37.3 |
Mustameri |
FAO-alue 37.4 |
Intian valtameri |
FAO-alueet 51 ja 57 |
Tyyni valtameri |
FAO-alueet 61, 67, 71, 77, 81 ja 87 |
Etelämanner |
FAO-alueet 48, 58 ja 88 |
Pohjoinen jäämeri |
FAO-alue 18 |
(1) FAO:n vuosikirja. Kalataloustilastot. Saaliit. Osa 86/1. 2000.
(2) Itämerta lukuun ottamatta.
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/79 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1346/2008,
annettu 23 päivänä joulukuuta 2008,
eräissä tariffikiintiöissä tai eräiden etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 annetun asetuksen (EY) N:o 950/2006 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 148 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan yhteisön ja Kuuban tasavallan välillä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen (2), joka hyväksytään neuvoston päätöksellä 2008/870/EY (3), mukaisesti yhteisö on sitoutunut lisäämään markkinointivuonna 2008/2009 Kuuban maakohtaista kiintiötä 20 000 tonnilla puhdistettavaksi tarkoitettua raakaa ruokosokeria, johon sovelletaan 98 euroa tonnilta olevaa tullia. |
(2) |
Kyseinen kiintiö olisi avattava ja sitä olisi hallinnoitava komission asetuksen (EY) N:o 950/2006 (4) mukaisesti CXL-myönnytyksiin oikeutettuna sokerina. |
(3) |
Jotta vältettäisiin keinottelu maakohtaisten tuontikiintiöiden tuontitodistuksilla, olisi annettava säännöksiä tuontioikeuksien hakemisen rajoittamiseksi niihin toimijoihin, jotka voivat esittää vientimaan toimivaltaisen viranomaisen myöntämän vientitodistuksen. |
(4) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 950/2006 olisi muutettava. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 950/2006 seuraavasti:
1. |
Korvataan 24 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti: ”1. Avataan markkinointivuonna 2008/2009 CXL-myönnytyksiin oikeutetun sokerin osalta tariffikiintiöt, joihin sovelletaan 98 euroa tonnilta olevaa tullia, 126 925 tonnille puhdistettavaksi tarkoitettua CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvaa raakaa ruokosokeria. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät jaetaan alkuperämaittain seuraavasti:
|
2. |
Lisätään 25 artiklaan kohta seuraavasti: ”Kuubaan, Brasiliaan ja Australiaan liittyviin tuontitodistushakemuksiin on liitettävä vientimaan toimivaltaisten viranomaisten myöntämä liitteessä II esitetyn mallin mukaisen vientitodistuksen alkuperäiskappale, joka koskee todistushakemuksessa esitettyä määrää vastaavaa määrää.” |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 308, 19.11.2008, s. 29.
(3) EUVL L 308, 19.11.2008, s. 27.
(4) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 1.
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/81 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1347/2008,
annettu 23 päivänä joulukuuta 2008,
vilja-alalla 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen kannettavien tuontitullien vahvistamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99 [korkealaatuinen tavallinen vehnä], 1002, ex 1005 (hybridisiemeniä lukuun ottamatta) ja ex 1007 (kylvämiseen tarkoitettua hybridiä lukuun ottamatta) kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99, (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002 00, 1005 10 90, 1005 90 00 ja 1007 00 90 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa. |
(4) |
Tuontitullit olisi vahvistettava 1 päivästä tammikuuta 2009 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella 1 päivästä tammikuuta 2009.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125.
LIITE I
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen sovellettavat tuontitullit
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuontitulli (1) (EUR/t) |
1001 10 00 |
Durum , korkealaatuinen |
0,00 |
keskilaatuinen |
0,00 |
|
heikkolaatuinen |
0,00 |
|
1001 90 91 |
Tavallinen , siemenvilja |
0,00 |
ex 1001 90 99 |
Tavallinen , korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja |
0,00 |
1002 00 00 |
|
55,22 |
1005 10 90 |
, siemenvilja, muu kuin hybridi |
29,22 |
1005 90 00 |
, muu kuin siemenvilja |
29,22 |
1007 00 90 |
, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi |
55,22 |
(1) Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:
— |
3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä, |
— |
2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla. |
(2) Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.
LIITE II
Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät
15.12.2008-22.12.2008
1. |
Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:
|
2. |
Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:
|
(1) Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).
(2) Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).
(3) Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).
DIREKTIIVIT
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/84 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/105/EY,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,
ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Pintavesien kemiallinen pilaantuminen on uhka vesiympäristölle ja se voi aiheuttaa muun muassa akuuttia ja kroonista myrkyllisyyttä vesieliöille, kertymistä ekosysteemiin, ja luontotyyppien ja biologisen monimuotoisuuden häviämistä sekä uhkan ihmisten terveydelle. Ensisijaisesti olisi selvitettävä pilaantumisen syyt, ja päästöihin olisi puututtava niiden lähteellä sekä taloudelliselta että ympäristön kannalta mahdollisimman tehokkaasti. |
(2) |
Perustamissopimuksen 174 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti yhteisön ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen sekä periaatteisiin, joiden mukaan on toteutettava ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, ympäristövahingot on korjattava ensisijaisesti niiden lähteellä ja aiheuttajan on vastattava kustannuksista. |
(3) |
Perustamissopimuksen 174 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteisön on otettava ympäristöpolitiikkaansa valmistellessaan huomioon käytettävissä olevat tieteelliset ja tekniset tiedot, yhteisön eri alueiden ympäristöolosuhteet, yhteisön taloudellinen ja sosiaalinen kehitys kokonaisuutena ja yhteisön eri alueiden tasapainoinen kehitys sekä toimien toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuvat hyödyt ja kustannukset. |
(4) |
Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY (3) mukaan ympäristö ja terveys sekä elämänlaatu kuuluvat toimintaohjelman ensisijaisiin ympäristötoimiin, ja toimintaohjelmassa korostetaan erityisesti tarvetta säätää tarkempaa lainsäädäntöä vesipolitiikan alalla. |
(5) |
Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa direktiivissä 2000/60/EY (4) säädetään strategiasta vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja edellytetään erityisiä pilaantumisen hallinnan lisätoimenpiteitä ja ympäristölaatunormien asettamista. Tässä direktiivissä asetetaan ympäristönlaatunormit direktiivin 2000/60/EY säännösten ja tavoitteiden mukaisesti. |
(6) |
Direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan ja erityisesti sen 1 kohdan a alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön mainitun direktiivin 16 artiklan 1 ja 8 kohdan mukaiset tarvittavat toimenpiteet, tavoitteena vähentää asteittain prioriteettiaineista aiheutuvaa pilaantumista sekä lopettaa kerralla tai vaiheittain vaarallisten prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt. |
(7) |
Vuoden 2000 jälkeen on annettu useita yhteisön säädöksiä, joissa säädetään direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan mukaisista päästöjen hallintatoimista yksittäisten prioriteettiaineiden osalta. Lisäksi monet ympäristönsuojelutoimenpiteet kuuluvat muiden voimassa olevien yhteisön säädösten soveltamisalaan. Sen vuoksi olisi pantava ensisijaisesti täytäntöön voimassa olevat säädökset ja tarkistettava niitä sen sijaan, että säädetään uusista hallintatoimista. |
(8) |
Direktiivin 2000/60/EY 16 artiklassa tarkoitetun piste- ja hajakuormituslähteistä peräisin olevien prioriteettiaineiden päästöjen hallinnan osalta olisi kustannustehokkuuden ja oikeasuhteisuuden kannalta suotavaa, että jäsenvaltiot muun voimassa olevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon lisäksi sisällyttävät tarvittaessa, direktiivin 2000/60/EY 10 artiklan mukaisesti, asianmukaisia hallintatoimia kullekin vesipiirille mainitun direktiivin 11 artiklan mukaisesti laadittaviin toimenpideohjelmiin. |
(9) |
Jäsenvaltioiden olisi parannettava tietämystä ja tietoja, joita on käytettävissä prioriteettiaineiden lähteistä ja pilaantumistavoista, jotta voidaan yksilöidä kohdennetut ja tehokkaat valvontavaihtoehdot. Jäsenvaltioiden olisi muun muassa seurattava sedimenttejä ja eliöstöä, tapauskohtaisesti ja tarpeeksi usein, niin että saadaan riittävästi tietoja sedimentteihin ja/tai eliöstöön yleensä kertyviä aineita koskevaa luotettavaa pitkän aikavälin muutossuuntien analyysiä varten. Seurannan, mukaan lukien sedimenttien ja eliöstön seurannan, tulokset olisi asetettava saataville siltä osin kuin vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelon vahvistamisesta 20 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2455/2001/EY (5) 3 artiklassa niin edellytetään, saatavilla, jotta niitä voidaan käyttää direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 4 ja 8 kohdan mukaisissa tulevissa komission ehdotuksissa. |
(10) |
Päätöksessä N:o 2455/2001/EY vahvistetaan ensimmäinen prioriteettiaineiden luettelo, joka sisältää 33 ainetta tai aineryhmää, joiden katsotaan ensisijaisesti edellyttävän toimia yhteisön tasolla. Tietyt näistä prioriteettiaineista on määritelty vaarallisiksi prioriteettiaineiksi, joiden osalta jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, tavoitteena niiden päästöjen ja häviöiden lopettaminen kerralla tai vaiheittain. Luonnossa tai luonnollisissa prosesseissa esiintyvien aineiden kaikista mahdollisista lähteistä peräisin olevien päästöjen ja häviöiden lopettaminen kerralla tai vaiheittain on mahdotonta. Eräät aineet ovat olleet arvioitavina, ja ne olisi luokiteltava. Komission olisi jatkettava prioriteettiaineiden luettelon tarkistamista direktiivin 2000/60/EY 16 artiklassa säädetyn aikataulun mukaisesti ja asetettava aineet tärkeysjärjestykseen toimia varten sovituin perustein, jotka osoittavat vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä aiheutuvan riskin, ja tehtävä tarvittavat ehdotukset. |
(11) |
Yhteisön edun kannalta ja pintavesien suojelua koskevan sääntelyn tehostamiseksi on tarkoituksenmukaista asettaa prioriteettiaineiksi luokiteltuja pilaavia aineita koskevat ympäristönlaatunormit yhteisön tasolla ja jättää muita pilaavia aineita koskevien määräysten antaminen tarvittaessa jäsenvaltioiden tehtäväksi kansallisella tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien yhteisön sääntöjen soveltamista. Prioriteettiaineiden luetteloon ei kuitenkaan sisälly kahdeksaa pilaavaa ainetta, jotka kuuluvat direktiivin 76/464/ETY liitteen luetteloon I sisältyvien tiettyjen vaarallisten aineiden päästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista 12 päivänä kesäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/280/ETY (6) soveltamisalaan ja jotka muodostavat osan niiden aineiden ryhmästä, joiden osalta jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, tavoitteena hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä, jollei direktiivin 2000/60/EY 2 ja 4 artiklasta muuta johdu. Näille pilaaville aineille asetetut yhteiset normit ovat kuitenkin osoittautuneet hyödyllisiksi, ja sen vuoksi niitä koskeva sääntely on syytä säilyttää yhteisön tasolla. |
(12) |
Tämän vuoksi tämänhetkisistä ympäristön laatutavoitteita koskevista säännöksistä, jotka sisältyvät kloorialkalielektrolyysiteollisuuden elohopeapäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista 22 päivänä maaliskuuta 1982 annettuun neuvoston direktiiviin 82/176/ETY (7), kadmiumpäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista 26 päivänä syyskuuta 1983 annettuun neuvoston direktiiviin 83/513/ETY (8), muiden alojen kuin kloorialkalielektrolyysiteollisuuden elohopeapäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista 8 päivänä maaliskuuta 1984 annettuun neuvoston direktiiviin 84/156/ETY (9), heksakloorisykloheksaanipäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista 9 päivänä lokakuuta 1984 annettuun neuvoston direktiiviin 84/491/ETY (10) sekä direktiiviin 86/280/ETY, tulee tarpeettomia ja ne olisi kumottava. |
(13) |
Kemiallisella pilaantumisella voi olla sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia vesiympäristöön, ja sen vuoksi ympäristönlaatunormien määrittämisen perusteena olisi käytettävä sekä akuutteja että kroonisia vaikutuksia koskevia tietoja. Sen varmistamiseksi, että vesiympäristöä ja ihmisten terveyttä suojellaan riittävästi, vuosikeskiarvoina ilmaistut ympäristönlaatunormit olisi määritettävä sellaiselle tasolle, joka suojelee pitkäaikaiselta altistumiselta, sekä lyhytaikaiselta altistumiselta suojelemiseksi olisi määritettävä sallitut enimmäispitoisuudet. |
(14) |
Direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevassa 1.3.4 kohdassa olevien sääntöjen mukaisesti jäsenvaltiot voivat, kun ne seuraavat ympäristönlaatunormien täyttymistä, sallittuna enimmäispitoisuutena ilmaistut normit mukaan luettuina, ottaa käyttöön tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttipisteisiin perustuvan laskentamenetelmän virheellisten havaintojen (erittäin suuret poikkeamat keskiarvosta) ja väärien lukemien käsittelyä varten riittävän luotettavuuden ja täsmällisyyden tason varmistamiseksi. Jotta seuranta olisi vertailukelpoista jäsenvaltioiden välillä, on tarkoituksenmukaista säätää kyseisiä tilastollisia menetelmiä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä komiteamenettelyllä. |
(15) |
Ympäristönlaatunormien arvot olisi tässä vaiheessa useimpien aineiden osalta määritettävä yhteisön tasolla ainoastaan pintavesille. Heksaklooribentseenin, heksaklooributadieenin ja elohopean osalta ei kuitenkaan ole mahdollista varmistaa suojelua välillisiltä vaikutuksilta ja sekundaariselta myrkytykseltä sillä, että yhteisön tasolla asetetaan ainoastaan pintavesien ympäristönlaatunormit. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista vahvistaa eliöstöä koskevat ympäristönlaatunormit yhteisön tasolla näiden kolmen aineen osalta. Jotta jäsenvaltioille jää liikkumavaraa toimia oman seurantastrategiansa mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi voitava joko suorittaa seurantaa kyseisten ympäristönlaatunormien osalta ja soveltaa niitä eliöstöön tai vahvistaa tiukemmat pintavesien ympäristönlaatunormit, joilla saavutetaan sama suojelun taso. |
(16) |
Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava määrittää ympäristönlaatunormit sedimentille ja/tai eliöstölle kansallisella tasolla ja soveltaa kyseisiä ympäristönlaatunormeja tämän direktiivin liitteessä I olevien vettä koskevien ympäristönlaatunormien sijaan. Kyseiset ympäristönlaatunormit olisi laadittava avoimella menettelyllä, johon kuuluvat komissiolle ja muille jäsenvaltioille annettavat ilmoitukset, jotta varmistetaan yhteisön tasolla määritettyjä vettä koskevia ympäristönlaatunormeja vastaava suojelun taso. Komission olisi laadittava yhteenveto näistä ilmoituksista direktiivin 2000/60/EY täytäntöönpanoa koskeviin kertomuksiinsa. Sedimentit ja eliöstö ovat edelleen merkittäviä matriiseja seurattaessa tiettyjä aineita, joita saattaa kertyä merkittävässä määrin. Jäsenvaltioiden olisi ihmisten toimien ja pitkäaikaisia vaikutuksia ja suuntauksia arvioidakseen toteutettava toimenpiteitä direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan mukaisesti, jotta varmistettaisiin, että pilaantumisen tämänhetkiset tasot eliöstössä ja sedimenteissä eivät nouse. |
(17) |
Direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan ja liitteessä VII olevan A osan 5 kohdan mukaisesti poikkeusten soveltamisesta mainitun direktiivin 4 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan mukaisten vesistöjen prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeihin olisi aina mainittava vesipiirien hoitosuunnitelmissa, ottaen huomioon sen 4 artiklan 8 ja 9 kohdan. Edellyttäen, että noudatetaan direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan vaatimuksia, mukaan lukien poikkeuksille asetetut ehdot, voidaan harjoittaa prioriteettiaineiden päästöjä ja häviöitä aiheuttavaa toimintaa, kuten laivaliikennettä ja ruoppausta. |
(18) |
Jäsenvaltioiden on noudatettava ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3 päivänä marraskuuta 1998 annettua neuvoston direktiiviä 98/83/EY (11) ja hoidettava juomaveden ottoon käytettäviä pintavesiä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan mukaisesti. Tämä direktiivi olisi sen vuoksi pantava täytäntöön rajoittamatta tiukempia normeja edellyttäviä vaatimuksia. |
(19) |
Päästöjen pistelähteiden läheisyydessä päästöissä olevat pilaavien aineiden pitoisuudet ovat yleensä korkeampia kuin pitoisuudet ympäröivässä vedessä. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava hyödyntää sekoittumisvyöhykkeitä siinä määrin kuin tämä ei estä sitä, että muu osa pintavesimuodostumasta on asianmukaisten ympäristönlaatunormien mukainen. Sekoittumisvyöhykkeiden laajuus olisi rajattava päästölähteiden läheisyyteen ja sen olisi oltava oikeasuhteinen. Direktiivin 2000/60/EY 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa varmistettava, että vaatimukset direktiivin 4 kohdassa vahvistettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi sovitetaan yhteen koko vesipiirissä, mukaan lukien sekoittumisvyöhykkeiden nimeäminen valtioiden rajat ylittävissä vesistöissä. |
(20) |
On tarpeen tarkistaa, noudatetaanko niitä tavoitteita, joiden mukaan aineiden päästöt on lopetettava kerralla tai vaiheittain tai päästöjä on vähennettävä, kuten direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, sekä tehdä avoimesti arvio näiden velvoitteiden noudattamisesta erityisesti ihmisten toimista aiheutuvien merkittävien päästöjen ja häviöiden osalta. Aikataulu päästöjen ja häviöiden lopettamiselle kerralla tai vaiheittain taikka niiden vähentämiselle voidaan laatia ainoastaan niitä koskevan selvityksen yhteydessä. Myös direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 4–7 kohdan soveltamisen arvioinnin olisi oltava mahdollista. Lisäksi tarvitaan asianmukainen väline aineiden luonnostaan tai luonnon prosessien tuloksena tapahtuvien häviöiden määrän määrittämiseksi; näissä tapauksissa on mahdotonta lopettaa kerralla tai vaiheittain aineiden pääsy ympäristöön kaikista mahdollisista lähteistä. Näiden tarpeiden huomioon ottamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi laadittava selvitys päästöistä ja häviöistä kunkin alueellaan sijaitsevan vesipiirin tai vesipiirin osan osalta. |
(21) |
Työn päällekkäisyyden välttämiseksi kyseisiä selvityksiä laadittaessa ja selvitysten ja muiden pintavesien suojelun alalla käytettävien välineiden yhdenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi käytettävä direktiivin 2000/60/EY ja epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta 18 päivänä tammikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 (12) mukaisesti kerättyjä tietoja. |
(22) |
Yhdenmukaisen pintavesien suojelun varmistamiseksi jäsenvaltioiden, joilla on yhteisiä pintavesimuodostelmia, olisi sovitettava yhteen seurantatoimensa ja tarvittaessa selvitysten laatiminen. |
(23) |
Jotta jäsenvaltioiden tarpeet voitaisiin ottaa huomioon paremmin, jäsenvaltioiden olisi voitava valita sopiva vuoden pituinen viitejakso selvityksen perustietojen mittaamiseksi. Olisi kuitenkin otettava huomioon se, että torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvat häviöt voivat vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen, koska aineiden käyttömäärät voivat olla erilaisia esimerkiksi erilaisten ilmasto-olosuhteiden vuoksi. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava valita kolmen vuoden viitejakso kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (13) soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen aineiden osalta. |
(24) |
Selvityksen optimoimiseksi on tarkoituksenmukaista asettaa määräaika, johon mennessä komissio varmistaa, että päästöt ja häviöt lähestyvät direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan tavoitteita, jollei mainitun direktiivin 4 artiklan 4 ja 5 kohdasta muuta johdu. |
(25) |
Olisi kehitettävä teknisiä suuntaviivoja, jotta voidaan yhdenmukaistaa päästöjä ja häviöitä koskevien selvitysten laatimisessa jäsenvaltioissa käytettäviä menetelmiä, mukaan lukien sedimentteihin kertyneiden saasteiden aiheuttamien häviöiden osalta. |
(26) |
Useat jäsenvaltiot kärsivät sellaisesta pilaantumisesta, jonka lähde on niiden lainkäyttövallan ulkopuolella. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista täsmentää, että jäsenvaltion ei katsota rikkovan tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan, jos ympäristönlaatunormit ylittyvät valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen seurauksena, edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät ja että jäsenvaltio on tarvittaessa käyttänyt hyväkseen direktiivin 2000/60/EY asiaan liittyviä säännöksiä. |
(27) |
Komission olisi tarkasteltava tarvetta muuttaa voimassa olevia säädöksiä ja tarvetta toteuttaa yhteisön laajuisia lisätoimia, kuten päästövalvontaa, jäsenvaltioiden direktiivin 2000/60/EY 15 artiklan mukaisesti tekemien selvitysten perusteella ja tehtävä tarvittavat asiaan liittyvät ehdotukset. Komission olisi tiedotettava tämän tarkastelun päätelmistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2000/60/EY 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittavassa kertomuksessa. Tehdessään ehdotuksia päästöjenhallintatoimiksi direktiivin 2000/60/EY 10 artiklan mukaisesti komission olisi otettava huomioon nykyiset päästöjenhallintavaatimukset, kuten ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15 päivänä tammikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (14) vaatimukset sekä pilaantumisen vähentämisteknologian viimeaikainen kehittyminen. |
(28) |
Perusteet hitaasti hajoavien, eliöstöön kertyvien ja myrkyllisten aineiden sekä direktiivissä 2000/60/EY tarkoitettujen muiden aineiden, jotka antavat aihetta huoleen, erityisesti erittäin hitaasti hajoavien ja eliöstöön erittäin paljon kertyvien aineiden, yksilöimiselle sisältyvät riskinarviointia koskevaan tekniseen ohjeasiakirjaan, jolla tuetaan neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukaisesti ilmoitettujen aineiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien vaarojen arviointiperiaatteiden vahvistamisesta 20 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission direktiivin 93/67/ETY (15), biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (16) ja kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) sekä Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (17) täytäntöönpanoa. Yhteisön säädösten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi sovellettava ainoastaan näitä perusteita aineisiin, joita tarkastellaan päätöksen N:o 2455/2001/EY mukaisesti, ja direktiivin 2000/60/EY liite X olisi korvattava vastaavasti. |
(29) |
Direktiivin 2000/60/EY liitteessä IX luetelluissa direktiiveissä säädetyt velvoitteet sisältyvät jo direktiiveihin 2008/1/EY ja 2000/60/EY, ja ainakin sama suojelun taso turvataan, jos ympäristönlaatunormit säilytetään tai niitä tarkistetaan. Jotta varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa pintavesien kemialliseen pilaantumiseen sekä yksinkertaistetaan ja selvennetään voimassa olevaa yhteisön lainsäädäntöä kyseisellä alalla, on tarpeen kumota direktiivin 2000/60/EY nojalla 22 päivästä joulukuuta 2012 alkaen direktiivit 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY. |
(30) |
Direktiivissä 2000/60/EY tarkoitetut suositukset, erityisesti myrkyllisyyttä, ympäristömyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean suositukset, on otettu huomioon. |
(31) |
Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (18) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne. |
(32) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, eli pintaveden hyvää kemiallista tilaa asettamalla ympäristönlaatunormeja prioriteettiaineita ja tiettyjä muita pilaavia aineita varten, vaan se voidaan pintavesien saman suojelun tason säilyttämiseksi kaikkialla yhteisössä saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(33) |
Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (19) mukaisesti. |
(34) |
Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta muuttaa tämän direktiivin liitteessä I olevan B osan 3 kohtaa. Koska kyseinen toimenpide on laajakantoinen ja sen tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia tai täydentää sitä lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, se on hyväksyttävä päätöksen N:o 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Kohde
Tässä direktiivissä asetetaan prioriteettiaineiden ja tiettyjen muiden pilaavien aineiden ympäristönlaatunormit direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan mukaisesti, tavoitteena pintaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen mainitun direktiivin 4 artiklan säännösten ja tavoitteiden mukaisesti.
2 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä sovelletaan direktiivissä 2000/60/EY säädettyjä määritelmiä.
3 artikla
Ympäristönlaatunormit
1. Tämän direktiivin 1 artiklan ja direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on sovellettava tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa vahvistettuja ympäristönlaatunormeja pintavesimuodostumiin.
Jäsenvaltioiden on sovellettava ympäristönlaatunormeja pintavesimuodostumiin liitteessä I olevassa B osassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.
2. Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa sedimenttejä ja/tai eliöstöjä koskevia ympäristönlaatunormeja tiettyihin pintavesijaotteluryhmiin liitteessä I olevassa A osassa säädettyjen ympäristönlaatunormien sijaan. Tätä vaihtoehtoa soveltavien jäsenvaltioiden on
a) |
sovellettava elohopeaan ja elohopeayhdisteisiin ympäristönlaatunormia 20 μg/kg ja/tai heksaklooribentseeniin ympäristönlaatunormia 10 μg/kg ja/tai heksaklooributadieeniin ympäristönlaatunormia 55 μg/kg kudosta (tuorepainoa) kohti, valiten kaloista, nilviäisistä, äyriäisistä ja muista eliöistä sopivimman indikaattorin; |
b) |
vahvistettava ja sovellettava erikseen määriteltyihin aineisiin sedimenttiä ja/tai eliöstöä koskevia ympäristönlaatunormeja, jotka ovat muita kuin a alakohdassa mainitut ympäristönlaatunormit. Tällaisten ympäristönlaatunormien on tarjottava vähintään samantasoinen suoja kuin liitteessä I olevassa A osassa säädetyt vettä koskevat ympäristönlaatunormit; |
c) |
määritettävä a ja b alakohdassa mainittujen aineiden osalta seurantatiheys eliöstössä ja/tai sedimentissä. Seuranta toteutetaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa, jollei muu aikaväli ole teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvioiden johdosta perusteltu; ja |
d) |
ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille direktiivin 2000/60/EY 21 artiklassa tarkoitetun komitean välityksellä kyseessä olevat aineet, joille on vahvistettu ympäristönlaatunormit b alakohdan mukaisesti, syyt ja perusteet kyseisen menettelytavan käytölle, vahvistetut vaihtoehtoiset ympäristönlaatunormit ja niiden määrittelyssä käytetyt tiedot ja menetelmät, pintavesijaotteluryhmät, joihin niitä sovellettaisiin sekä suunniteltu seurantatiheys ja sen perustelut. |
Komissio liittää edellä d alakohdassa ja liitteessä I olevan A osan 9 alaviitteessä tarkoitetuista ilmoituksista laaditun yhteenvedon direktiivin 2000/60/EY 18 artiklan mukaisesti julkaistuihin kertomuksiin.
3. Jäsenvaltioiden on järjestettävä direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti suoritettavan veden tilan seurannan perusteella niiden liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden pitoisuuksien pitkäaikaisten muutossuuntien analysointi, joita yleensä kerääntyy sedimenttiin ja/tai eliöstöön (kiinnittäen erityistä huomiota aineisiin nro 2, 5, 6, 7, 12, 15, 16, 17, 18, 20, 21, 26, 28 ja 30). Jollei direktiivin 2000/60/EY 4 artiklasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, joiden tavoitteena on varmistaa, että tällaiset pitoisuudet sedimentissä ja/tai asiaankuuluvassa eliöstössä eivät nouse merkittävästi.
Jäsenvaltioiden on määritettävä seurantatiheys sedimentissä ja/tai eliöstössä niin, että saadaan riittävästi tietoja luotettavaa pitkän aikavälin analyysiä varten. Seuranta olisi ohjeellisesti toteutettava kolmen vuoden välein, jollei muu aikaväli ole teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvioiden johdosta perusteltu.
4. Komissio tarkastelee teknistä ja tieteellistä kehitystä, mukaan luettuina direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien päätelmät ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 119 artiklan mukaisesti julkisesti saataville saatetut tiedot aineiden rekisteröinnistä, ja ehdottaa tarvittaessa tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa säädettyjen ympäristönlaatunormien tarkistamista EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 4 kohdassa säädetyn aikataulun mukaisesti.
5. Tämän direktiivin liitteessä I olevan B osan 3 kohtaa voidaan muuttaa tämän direktiivin 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
4 artikla
Sekoittumisvyöhykkeet
1. Jäsenvaltiot voivat nimetä päästölähteiden läheisyydessä sijaitsevia sekoittumisvyöhykkeitä. Yhden tai useamman liitteessä I olevassa A osassa luetellun aineen pitoisuudet voivat ylittää kyseisiä aineita koskevat ympäristönlaatunormit tällaisilla sekoittumisvyöhykkeillä sikäli kun ne eivät vaikuta siihen, että muu osa pintavesimuodostumasta on kyseisten normien mukainen.
2. Jäsenvaltioiden, jotka nimeävät sekoittumisvyöhykkeitä, on sisällytettävä direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisesti laadittuihin vesipiirien hoitosuunnitelmiin kuvaus:
a) |
tällaisten vyöhykkeiden määrittelemiseen sovelletuista lähestymistavoista ja menetelmistä sekä |
b) |
sekoittumisvyöhykkeen laajuuden rajoittamiseksi toteutetuista toimista, kuten direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan k alakohdan mukaiset toimet tai direktiivissä 2008/1/EY tarkoitettu lupien uudelleen tarkastelu tai direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettu ennalta tapahtuva sääntely. |
3. Sekoittumisvyöhykkeitä nimeävien jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisten vyöhykkeiden laajuus:
a) |
rajataan päästölähteiden läheisyyteen; |
b) |
on oikeassa suhteessa päästölähteen kohdalla esiintyvien pilaavien aineiden pitoisuuksiin ja pilaavien aineiden päästöjä koskeviin edellytyksiin, jotka sisältyvät direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan g alakohdassa ja muussa asiaan liittyvässä yhteisön lainsäädännössä tarkoitettuun ennalta tapahtuvaan sääntelyyn, kuten ennalta annettaviin lupiin, sovellettavan parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja direktiivin 2000/60/EY 10 artiklan mukaisesti, erityisesti sen jälkeen, kun nämä ennalta tapahtuvat sääntelyt on arvioitu uudelleen. |
4. Tekniset suuntaviivat sekoittumisvyöhykkeiden määrittämiseksi annetaan tämän direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
5 artikla
Selvitys päästöistä ja häviöistä
1. Jäsenvaltioiden on direktiivin 2000/60/EY 5 ja 8 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 166/2006 mukaisesti kerättyjen tietojen ja muiden saatavilla olevien tietojen perusteella laadittava selvitys sekä mahdollisuuksien mukaan kartat kaikkien tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden ja pilaavien aineiden päästöistä ja häviöistä kunkin alueellaan sijaitsevan vesipiirin tai vesipiirin osan osalta, mukaan luettuna niiden pitoisuudet sedimenteissä ja eliöstössä.
2. Viitejakso pilaavien aineiden arvioiduille arvoille, jotka merkitään 1 kohdassa tarkoitettuihin selvityksiin, on yksi vuosi vuosina 2008–2010.
Direktiivin 91/414/ETY soveltamisalaan kuuluvien prioriteettiaineiden tai pilaavien aineiden osalta arvot voidaan kuitenkin laskea vuosien 2008, 2009 ja 2010 keskiarvoina.
3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut selvitykset, mukaan luettuina niitä koskevat viitejaksot, komissiolle direktiivin 2000/60/EY 15 artiklan 1 kohdassa säädettyjen raportointivaatimusten mukaisesti.
4. Jäsenvaltioiden on ajantasaistettava selvityksensä direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen analyysien tarkistusten yhteydessä.
Viitejakso arvojen määrittämiselle ajantasaistetuissa selvityksissä on kyseisen analyysin päätökseen saattamista edeltävä vuosi. Direktiivin 91/414/ETY soveltamisalaan kuuluvien prioriteettiaineiden tai pilaavien aineiden osalta arvot voidaan kuitenkin laskea keskiarvoina kolmelta vuodelta, jotka edeltävät analyysin saattamista päätökseen.
Jäsenvaltioiden on julkaistava ajantasaistetut selvitykset direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti ajantasaistetuissa vesipiirien hoitosuunnitelmissaan.
5. Komission on varmistettava viimeistään vuonna 2018, että selvityksessä mainittujen päästöjen ja häviöiden osalta edetään kohti direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa säädettyjen vähentämis- tai lopettamistavoitteiden täyttämistä, ellei mainitun direktiivin 4 artiklan 4 ja 5 kohdasta muuta johdu.
6. Tekniset suuntaviivat selvitysten laatimiseksi annetaan tämän direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
6 artikla
Valtioiden rajat ylittävä vesien pilaantuminen
1. Jäsenvaltio ei riko tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan ympäristönlaatunormien ylittymisen seurauksena, jos se voi osoittaa, että
a) |
ylittyminen johtui pilaavien aineiden lähteestä, joka oli sen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella; |
b) |
se ei tällaisen valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen vuoksi voinut toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä asiaa koskevien ympäristönlaatunormien täyttämiseksi; ja |
c) |
se oli soveltanut direktiivin 2000/60/EY 3 artiklassa säädettyjä yhteensovittamisjärjestelyjä ja käyttänyt tarpeen mukaan hyväkseen kyseisen direktiivin 4 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan säännöksiä sellaisten vesimuodostumien osalta, joissa esiintyy valtioiden rajat ylittävää pilaantumista. |
2. Jäsenvaltioiden on käytettävä direktiivin 2000/60/EY 12 artiklassa säädettyä järjestelyä tarvittavien tietojen toimittamiseksi komissiolle tämän artiklan 1 kohdassa mainituissa tilanteissa ja toimitettava yhteenveto rajat ylittävän pilaantumisen osalta toteutetuista toimenpiteistä asiaa koskevassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa direktiivin 2000/60/EY 15 artiklan 1 kohdassa säädettyjen raportointivaatimusten mukaisesti.
7 artikla
Kertomukset ja tarkistaminen
1. Komissio tarkastelee tarvetta muuttaa voimassa olevia säädöksiä ja tarvetta toteuttaa erityisiä yhteisön laajuisia lisätoimia, kuten päästöjen hallintaa, käyttämällä arviointiperustanaan jäsenvaltioiden selvityksiä, mukaan luettuina direktiivin 2000/60/EY 12 artiklan mukaiset selvitykset ja erityisesti ne, joissa tarkastellaan myös valtioiden rajat ylittävää vesien pilaantumista.
2. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivin 2000/60/EY 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittavassa kertomuksessa:
a) |
tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkastelun päätelmistä; |
b) |
toteutetuista toimista tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyjen sekoittumisvyöhykkeiden laajuuden rajoittamiseksi; |
c) |
5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun varmistamisen tuloksista; |
d) |
yhteisön ulkopuolelta peräisin olevia pilaavia aineita koskevasta tilanteesta. |
Komissio liittää tarvittaessa kertomukseen asiaankuuluvia ehdotuksia.
8 artikla
Direktiivin 2000/60/EY liitteen X tarkistaminen
Tarkistettaessa direktiivin 2000/60/EY liitettä X siten kuin mainitun direktiivin 16 artiklan 4 kohdassa säädetään komissio tarkastelee muun muassa aineita, jotka on lueteltu tämän direktiivin liitteessä III niiden yksilöimiseksi mahdollisesti prioriteettiaineiksi tai vaarallisiksi prioriteettiaineiksi. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkistuksen tuloksista viimeistään 13 päivänä tammikuuta 2011. Komissio liittää tarvittaessa kertomukseen asiaankuuluvia ehdotuksia, erityisesti ehdotuksia uusien prioriteettiaineiden tai vaarallisten prioriteettiaineiden määrittämiseksi tai tiettyjen prioriteettiaineiden määrittämiseksi vaarallisiksi prioriteettiaineiksi ja vastaavien ympäristönlaatunormien asettamiseksi tarvittaessa pintavedelle, sedimenteille tai eliöstölle.
9 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa direktiivin 2008/60/EY 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
10 artikla
Direktiivin 2000/60/EY muuttaminen
Korvataan direktiivin 2000/60/EY liite X tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.
11 artikla
Direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttaminen
1. Poistetaan liite II direktiiveistä 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY ja 84/491/ETY.
2. Poistetaan otsikko B direktiivin 86/280/ETY liitteessä II olevista I–XI osasta.
12 artikla
Direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY kumoaminen
1. Kumotaan direktiivit 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY 22 päivästä joulukuuta 2012.
2. Ennen 22 päivää joulukuuta 2012 jäsenvaltiot voivat harjoittaa seurantaa ja raportointia direktiivin 2000/60/EY 5, 8 ja 15 artiklan mukaisesti sen sijaan, että ne noudattaisivat tämän osalta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja direktiivejä.
13 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 13 päivänä heinäkuuta 2010.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
14 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
15 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. LE MAIRE
(1) EUVL C 97, 28.4.2007, s. 3.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 22. toukokuuta 2007 (EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 90), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 20. joulukuuta 2007 (EUVL C 71 E, 18.3.2008, s. 1) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. kesäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 20. lokakuuta 2008.
(3) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.
(4) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.
(5) EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1.
(6) EYVL L 181, 4.7.1986, s. 16.
(7) EYVL L 81, 27.3.1982, s. 29.
(8) EYVL L 291, 24.10.1983, s. 1.
(9) EYVL L 74, 17.3.1984, s. 49.
(10) EYVL L 274, 17.10.1984, s. 11.
(11) EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32.
(12) EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1.
(13) EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.
(14) EUVL L 24, 29.1.2008, s. 8.
(15) EYVL L 227, 8.9.1993, s. 9.
(16) EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.
(17) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1. Oikaisu EUVL L 136, 29.5.2007, s. 3.
(18) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
(19) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
LIITE I
PRIORITEETTIAINEIDEN JA TIETTYJEN MUIDEN PILAAVIEN AINEIDEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT
A OSA: YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT (EQS)
AA |
: |
vuosikeskiarvo |
MAC |
: |
sallittu enimmäispitoisuus |
Yksikkö |
: |
[μg/l]. |
(1) |
(2) |
(3) |
(4) |
(5) |
(6) |
(7) |
N:o |
Aineen nimi |
CAS-numero (1) |
AA-EQS (2) Sisämaan pintavedet (3) |
AA-EQS (2) Muut pintavedet |
MAC-EQS (4) Sisämaan pintavedet (3) |
MAC-EQS (4) Muut pintavedet |
(1) |
alakloori |
15972-60-8 |
0,3 |
0,3 |
0,7 |
0,7 |
(2) |
antraseeni |
120-12-7 |
0,1 |
0,1 |
0,4 |
0,4 |
(3) |
atratsiini |
1912-24-9 |
0,6 |
0,6 |
2,0 |
2,0 |
(4) |
bentseeni |
71-43-2 |
10 |
8 |
50 |
50 |
(5) |
bromatut difenyyli-eetterit (5) |
32534-81-9 |
0,0005 |
0,0002 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(6) |
kadmium ja kadmium-yhdisteet (veden kovuus-luokasta riippuen) (6) |
7440-43-9 |
≤ 0,08 (luokka 1) |
0,2 |
≤ 0,45 (luokka 1) |
≤ 0,45 (luokka 1) |
0,08 (luokka 2) |
0,45 (luokka 2) |
0,45 (luokka 2) |
||||
0,09 (luokka 3) |
0,6 (luokka 3) |
0,6 (luokka 3) |
||||
0,15 (luokka 4) |
0,9 (luokka 4) |
0,9 (luokka 4) |
||||
0,25 (luokka 5) |
1,5 (luokka 5) |
1,5 (luokka 5) |
||||
(6a) |
Hiilitetra-kloridi (7) |
56-23-5 |
12 |
12 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(7) |
C10-13-kloorialkaanit |
85535-84-8 |
0,4 |
0,4 |
1,4 |
1,4 |
(8) |
klorfenvinfossi |
470-90-6 |
0,1 |
0,1 |
0,3 |
0,3 |
(9) |
klorpyrifossi (klorpyrifossi-etyyli) |
2921-88-2 |
0,03 |
0,03 |
0,1 |
0,1 |
(9a) |
syklodieeni-torjunta-aineet: |
|
Σ = 0,01 |
Σ = 0,005 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
aldriini (7) |
309-00-2 |
|||||
dieldriini (7) |
60-57-1 |
|||||
endriini (7) |
72-20-8 |
|||||
isodriini (7) |
465-73-6 |
|||||
(9b) |
ei sovelleta |
0,025 |
0,025 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
|
para-para-DDT (7) |
50-29-3 |
0,01 |
0,01 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
|
(10) |
1,2-dikloori-etaani |
107-06-2 |
10 |
10 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(11) |
dikloorimetaani |
75-09-2 |
20 |
20 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(12) |
di(2-etyyliheksyyli) ftalaatti (DEHP) |
117-81-7 |
1,3 |
1,3 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(13) |
diuroni |
330-54-1 |
0,2 |
0,2 |
1,8 |
1,8 |
(14) |
endosulfaani |
115-29-7 |
0,005 |
0,0005 |
0,01 |
0,004 |
(15) |
fluoranteeni |
206-44-0 |
0,1 |
0,1 |
1 |
1 |
(16) |
heksakloori-bentseeni |
118-74-1 |
0,01 (9) |
0,01 (9) |
0,05 |
0,05 |
(17) |
heksakloori-butadieeni |
87-68-3 |
0,1 (9) |
0,1 (9) |
0,6 |
0,6 |
(18) |
heksakloori-sykloheksaani |
608-73-1 |
0,02 |
0,002 |
0,04 |
0,02 |
(19) |
isoproturoni |
34123-59-6 |
0,3 |
0,3 |
1,0 |
1,0 |
(20) |
lyijy ja lyijy-yhdisteet |
7439-92-1 |
7,2 |
7,2 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(21) |
elohopea ja elohopea-yhdisteet |
7439-97-6 |
0,05 (9) |
0,05 (9) |
0,07 |
0,07 |
(22) |
naftaleeni |
91-20-3 |
2,4 |
1,2 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(23) |
nikkeli ja nikkeliyhdisteet |
7440-02-0 |
20 |
20 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(24) |
Nonyylifenoli (4-nonyyli-fenoli) |
104-40-5 |
0,3 |
0,3 |
2,0 |
2,0 |
(25) |
Oktyylifenoli ((4-(1,1,3,3-tetrametyyli-butyyli)-fenoli)) |
140-66-9 |
0,1 |
0,01 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(26) |
pentakloori-bentseeni |
608-93-5 |
0,007 |
0,0007 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(27) |
pentakloori-fenoli |
87-86-5 |
0,4 |
0,4 |
1 |
1 |
(28) |
polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) (10) |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
bentso(a)pyreeni |
50-32-8 |
0,05 |
0,05 |
0,1 |
0,1 |
|
bentso(b)-fluoranteeni |
205-99-2 |
Σ = 0,03 |
Σ = 0,03 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
|
bentso(k)-fluoranteeni |
207-08-9 |
|||||
bentso(g,h,i)-peryleeni |
191-24-2 |
Σ = 0,002 |
Σ = 0,002 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
|
Indeno (1,2,3-cd)pyreeni |
193-39-5 |
|||||
(29) |
simatsiini |
122-34-9 |
1 |
1 |
4 |
4 |
(29a) |
tetrakloorieteeni (tetrakloori-etyleeni) (7) |
127-18-4 |
10 |
10 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(29b) |
trikloori-eteeni (trikloori-etyleeni) (7) |
79-01-6 |
10 |
10 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(30) |
Tributyyli-tinayhdisteet (tributyylitina-kationi) |
36643-28-4 |
0,0002 |
0,0002 |
0,0015 |
0,0015 |
(31) |
trikloori-bentseenit |
12002-48-1 |
0,4 |
0,4 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(32) |
trikloori-metaani |
67-66-3 |
2,5 |
2,5 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
(33) |
trifluraliini |
1582-09-8 |
0,03 |
0,03 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
B OSA: A OSASSA MAINITTUJEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMIEN SOVELTAMINEN
1. Taulukon sarakkeet 4 ja 5: missä tahansa pintavesimuodostumassa ympäristönlaatunormin vuosikeskiarvon soveltaminen tarkoittaa, että jokaisessa edustavassa vesimuodostuman seurantapisteessä eri aikoina yhden vuoden ajanjaksolla mitattujen pitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo ei ylitä normia.
Aritmeettisen keskiarvon laskentatavan, käytettävän analyysimenetelmän ja silloin, kun ei ole käytettävissä asianmukaista analyysimenetelmää, joka täyttäisi vähimmäissuoritusperusteet, ympäristönlaatunormin soveltamistavan on oltava direktiivin 2000/60/EY mukaisten kemikaalien seurantaa ja analyysien tuloksia koskevien teknisten tarkennusten hyväksymistä koskevien täytäntöönpanotoimien mukaisia.
2. Taulukon sarakkeet 6 ja 7: missä tahansa vesimuodostumassa ympäristönlaatunormin suurimman sallitun pitoisuuden soveltaminen tarkoittaa, että mitattu pitoisuus vesimuodostuman missä tahansa edustavassa seurantapisteessä ei ylitä normia.
Direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevan 1.3.4 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat kuitenkin ottaa käyttöön tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttipisteisiin perustuvan laskentamenetelmän, jotta suurimman sallitun pitoisuuden ympäristönlaatunormin noudattamiselle voidaan määritellä hyväksyttävä luotettavuuden ja tarkkuustaso. Jos jäsenvaltiot ottavat käyttöön tällaisia tilastollisia menetelmiä, niissä on noudatettava tämän direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen vahvistettuja yksityiskohtaisia sääntöjä.
3. Kadmiumia, lyijyä, elohopeaa ja nikkeliä (jäljempänä ’metalleja’) lukuun ottamatta tässä liitteessä määritetyt ympäristönlaatunormit ilmaistaan kokonaispitoisuuksina koko vesinäytteessä. Metallien tapauksessa ympäristönlaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen eli liuosfaasiin vesinäytteessä, joka on saatu suodattamalla 0,45 μm:n suodattimella tai jonkin muun vastaavan esikäsittelyn avulla.
Arvioidessaan seurantatuloksia suhteessa ympäristönlaatunormeihin jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon
a) |
metallien ja metalliyhdisteiden luonnolliset taustapitoisuudet, jos ne estävät ympäristönlaatunormin arvon noudattamisen; ja |
b) |
veden kovuuden, pH:n tai muut veden laadun parametrit, jotka vaikuttavat metallien biosaatavuuteen. |
(1) CAS: Chemical Abstracts Service.
(2) Tämä parametri on vuosikeskiarvona ilmaistu ympäristönlaatunormi (AA-EQS). Sitä sovelletaan kaikkien isomeerien kokonaispitoisuuteen, jollei toisin säädetä.
(3) Sisämaan pintavedet käsittävät joet ja järvet sekä niihin liittyvät keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vesimuodostumat.
(4) Tämä parametri on sallittuna enimmäispitoisuutena ilmaistu ympäristönlaatunormi (MAC-EQS). Kun parametrin MAC-EQS kohdalle on merkitty ”ei sovelleta”, AA-EQS-arvojen katsotaan tarjoavan suojan lyhytaikaisilta pilaantumishuipuilta jatkuvissa päästöissä, koska ne ovat merkittävästi alhaisempia kuin akuutin myrkyllisyyden perusteella johdetut arvot.
(5) Päätöksessä 2455/2001/EY mainittuihin bromattuihin difenyylieettereihin (N:o 5) kuuluvien prioriteettiaineiden osalta ympäristönlaatunormi perustuu ainoastaan yhdistenumeroille 28, 47, 99, 100, 153 ja 154.
(6) Kadmiumin ja kadmiumyhdisteiden (N:o 6) osalta ympäristönlaatunormit vaihtelevat riippuen veden kovuudesta eriteltynä viiteen luokkaan: luokka 1 <40 mg CaCO3/l, luokka 2: 40 – <50 mg CaCO3/l, luokka 3: 50 – <100 mg CaCO3/l, luokka 4: 100 – <200 mg CaCO3/l ja luokka 5: ≥200 mg CaCO3/l).
(7) Tämä aine ei ole prioriteettiaine, vaan muu pilaava aine; tällaisten aineiden kohdalla ympäristönlaatunormit vastaavat ennen 13 päivää tammikuuta 2009 sovelletussa lainsäädännössä vahvistettuja normeja.
(8) Kokonais-DDT on isomeerien 1,1,1-trikloori-2, 2-bis (p-kloorifenyyli)etaanin (CAS-numero 50-29-3), EU-numero 200-024-3), 1,1,1-trikloori-2 (o-kloorifenyyli)-2-(p-kloorifenyyli) etaanin (CAS-numero 789-02-6), EU-numero 212-332-5), 1,1-dikloori-2,2 bis (p-kloorifenyyli) etyleenin (CAS-numero 72-55-9, EU-numero 200-784-6), ja 1,1-dikloori-2,2 bis (p-kloorifenyyli) etaanin (CAS-numero 7254-8, EU-numero 200-783-0) summa.
(9) Jos jäsenvaltiot eivät sovella eliöstön ympäristönlaatunormeja, niiden on otettava käyttöön tiukempi vettä koskeva ympäristönlaatunormi, jotta saavutettaisiin sama suojelun taso kuin tämän direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen eliöstöä koskevien ympäristönlaatunormien avulla. Niiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille direktiivin 2000/60/EY 21 artiklassa tarkoitetun komitean välityksellä syyt ja perusteet kyseisen menettelytavan käytölle, vahvistetut vaihtoehtoiset vettä koskevat ympäristönlaatunormit ja niiden määrittelyssä käytetyt tiedot ja menetelmät sekä pintavesijaotteluryhmät, joihin niitä sovellettaisiin.
(10) Polyaromaattisiin hiilivetyihin (N:o 28) kuuluvien prioriteettiaineiden osalta on noudatettava kutakin yksittäistä ympäristönlaatunormia, eli bentso(a)pyreenin pitoisuuden, bentso(b)fluoranteenin ja bentso(k)fluoranteenin yhteenlasketun pitoisuuden ja bentso(g,h,i)peryleenin ja indeno(1,2,3-cd)pyreenin yhteenlasketun pitoisuuden ympäristönlaatunormeja.
LIITE II
Korvataan direktiivin 2000/60/EY liite X seuraavasti:
”LIITE X
VESIPOLITIIKAN ALAN PRIORITEETTIAINEIDEN LUETTELO
Määrä |
CAS-numero (1) |
EU-numero (2) |
Prioriteettiaineen nimi (3) |
Yksilöity vaaralliseksi prioriteettiaineeksi |
(1) |
15972-60-8 |
240-110-8 |
alakloori |
|
(2) |
120-12-7 |
204-371-1 |
antraseeni |
X |
(3) |
1912-24-9 |
217-617-8 |
atratsiini |
|
(4) |
71-43-2 |
200-753-7 |
bentseeni |
|
(5) |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
bromatut difenyylieetterit (4) |
X (5) |
32534-81-9 |
ei sovelleta |
pentabromidifenyylieetteri (yhdisteet 28, 47, 99, 100, 153 ja 154) |
|
|
(6) |
7440-43-9 |
231-152-8 |
kadmium ja kadmiumyhdisteet |
X |
(7) |
85535-84-8 |
287-476-5 |
C10-13-kloorialkaanit (4) |
X |
(8) |
470-90-6 |
207-432-0 |
klorfenvinfossi |
|
(9) |
2921-88-2 |
220-864-4 |
klorpyrifossi (klorpyrifossietyyli) |
|
(10) |
107-06-2 |
203-458-1 |
1,2-dikloorietaani |
|
(11) |
75-09-2 |
200-838-9 |
dikloorimetaani |
|
(12) |
117-81-7 |
204-211-0 |
di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) |
|
(13) |
330-54-1 |
206-354-4 |
diuroni |
|
(14) |
115-29-7 |
204-079-4 |
endosulfaani |
X |
(15) |
206-44-0 |
205-912-4 |
fluoranteeni (6) |
|
(16) |
118-74-1 |
204-273-9 |
heksaklooribentseeni |
X |
(17) |
87-68-3 |
201-765-5 |
heksaklooributadieeni |
X |
(18) |
608-73-1 |
210-158-9 |
heksakloorisykloheksaani |
X |
(19) |
34123-59-6 |
251-835-4 |
isoproturoni |
|
(20) |
7439-92-1 |
231-100-4 |
lyijy ja lyijy-yhdisteet |
|
(21) |
7439-97-6 |
231-106-7 |
elohopea ja elohopeayhdisteet |
X |
(22) |
91-20-3 |
202-049-5 |
naftaleeni |
|
(23) |
7440-02-0 |
231-111-14 |
nikkeli ja nikkeliyhdisteet |
|
(24) |
25154-52-3 |
246-672-0 |
nonyylifenoli |
X |
104-40-5 |
203-199-4 |
(4-nonyylifenoli) |
X |
|
(25) |
1806-26-4 |
217-302-5 |
oktyylifenoli |
|
140-66-9 |
ei sovelleta |
(4-(1,1′,3,3′-tetrametyylibutyyli)-fenoli) |
|
|
(26) |
608-93-5 |
210-172-5 |
pentaklooribentseeni |
X |
(27) |
87-86-5 |
231-152-8 |
pentakloorifenoli |
|
(28) |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
polyaromaattiset hiilivedyt |
X |
50-32-8 |
200-028-5 |
(bentso(a)pyreeni) |
X |
|
205-99-2 |
205-911-9 |
(bentso(b)fluoranteeni) |
X |
|
191-24-2 |
205-883-8 |
(bentso(g,h,i)peryleeni) |
X |
|
207-08-9 |
205-916-6 |
(bentso(k)fluoranteeni) |
X |
|
193-39-5 |
205-893-2 |
(indeno(1,2,3-cd)pyreeni) |
X |
|
(29) |
122-34-9 |
204-535-2 |
simatsiini |
|
(30) |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
tributyylitinayhdisteet |
X |
36643-28-4 |
ei sovelleta |
(tributyylitinakationi) |
X |
|
(31) |
12002-48-1 |
234-413-4 |
triklooribentseenit |
|
(32) |
67-66-3 |
200-663-8 |
trikloorimetaani (kloroformi) |
|
(33) |
1582-09-8 |
216-428-8 |
trifluraliini |
|
(1) CAS: Chemical Abstracts Service.
(2) EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS).
(3) Jos on valittu aineryhmä, tyypilliset yksittäiset ryhmän edustajat on lueteltu viitteellisinä parametreinä (suluissa ja ilman numeroa). Näiden aineryhmien osalta viitteelliset parametrit on määriteltävä analyyttisellä menetelmällä.
(4) Näihin aineryhmiin kuuluu tavallisesti useita yksittäisiä yhdisteitä. Tällä hetkellä soveltuvia viitteellisiä parametrejä ei voida antaa.
(5) Ainoastaan pentabromidifenyylieetteri (CAS-numero 32534-81-9).
(6) Fluoranteeni on luettelossa muiden vaarallisempien polyaromaattisten hiilivetyjen osoittimena.”
LIITE III
LUETTELO AINEISTA, JOITA ON TARKASTELTAVA UUDELLEEN NIIDEN YKSILÖIMISEKSI MAHDOLLISESTI ”PRIORITEETTIAINEIKSI” TAI MAHDOLLISESTI ”VAARALLISIKSI PRIORITEETTIAINEIKSI”
CAS-numero |
EU-numero |
Aineen nimi |
1066-51-9 |
— |
AMPA |
25057-89-0 |
246-585-8 |
bentatsoni |
80-05-7 |
|
bisfenoli A |
115-32-2 |
204-082-0 |
dikofoli |
60-00-4 |
200-449-4 |
EDTA |
57-12-5 |
|
vapaa syanidi |
1071-83-6 |
213-997-4 |
glyfosaatti |
7085-19-0 |
230-386-8 |
mekoproppi (MCPP) |
81-15-2 |
201-329-4 |
myskiksyleeni |
1763-23-1 |
|
perfluoro-oktaanisulfonihappo (PFOS) |
124495-18-7 |
— |
kinoksifeeni (5,7-dikloori-4-(p-fluorifenoksi)kinoliini) dioksiinit PCB |
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/98 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/115/EY,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,
jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin johdonmukaisen lähestymistavan, jossa yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomista, laillista maahanmuuttoa koskevaa politiikkaa sekä laittoman maahanmuuton torjuntaa käsitellään yhdessä. |
(2) |
Brysselissä 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati tehokasta maastapoistamis- ja palauttamispolitiikkaa, joka perustuu yhteisiin vaatimuksiin, joiden mukaisesti henkilöt palautetaan inhimillisellä tavalla ja heidän perusoikeuksiaan ja ihmisarvoaan täysimääräisesti kunnioittaen. |
(3) |
Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 4 päivänä toukokuuta 2005 palauttamista koskevat 20 suuntaviivaa. |
(4) |
On tarpeen sopia selkeistä, avoimista ja oikeudenmukaisista säännöistä, joilla luodaan tehokas palauttamispolitiikka välttämättömänä osana hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. |
(5) |
Tässä direktiivissä olisi vahvistettava horisontaaliset säännöt, joita sovelletaan kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioon saapumisen taikka jäsenvaltiossa oleskelun tai asumisen edellytyksiä. |
(6) |
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kolmansien maiden kansalaisten laittoman oleskelun lopettamiseen sovelletaan oikeudenmukaista ja avointa menettelyä. EU-oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti tämän direktiivin nojalla tehtävät päätökset olisi tehtävä tapauskohtaisesti ja objektiivisin perustein, ja harkinnassa olisi otettava huomioon muitakin seikkoja kuin pelkkä laiton oleskelu. Tehdessään palauttamiseen liittyvät päätökset (eli palauttamispäätökset taikka mahdollisia maahantulokieltoa tai maastapoistamista koskevat päätökset) vakiomuotoiselle lomakkeelle jäsenvaltioiden olisi kunnioitettava kyseistä periaatetta ja noudatettava täysimääräisesti kaikkia sovellettavia tämän direktiivin säännöksiä. |
(7) |
Palauttamisprosessin helpottamiseksi tarvitaan välttämättä yhteisön ja kolmansien maiden välisiä ja kahdenvälisiä takaisinottosopimuksia. Kestävän paluun onnistuminen edellyttää, että alkuperämaiden kanssa tehdään kansainvälistä yhteistyötä palauttamisprosessin kaikissa vaiheissa. |
(8) |
Jäsenvaltioilla on tunnustetusti oikeus palauttaa laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, edellyttäen, että käytössä ovat oikeudenmukaiset ja tehokkaat turvapaikkajärjestelmät, joissa palauttamiskiellon periaatetta noudatetaan täysimääräisesti. |
(9) |
Pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista 1 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/85/EY (2) mukaisesti kolmannen maan kansalaisen, joka on hakenut turvapaikkaa jossakin jäsenvaltiossa, ei olisi katsottava oleskelevan laittomasti jäsenvaltion alueella ennen kuin hänen hakemustaan koskeva kielteinen päätös tai päätös, jolla lopetetaan hänen oikeutensa oleskeluun turvapaikanhakijana, on tullut voimaan. |
(10) |
Palauttamisen sijasta olisi suosittava vapaaehtoista paluuta, ja aikaa olisi annettava vapaaehtoiselle poistumiselle, jos ei ole syytä olettaa, että vapaaehtoinen paluu vaarantaisi palauttamismenettelyn tavoitteiden saavuttamisen. Vapaaehtoisen poistumisajan pidentäminen olisi sallittava, jos se katsotaan tarpeelliseksi yksittäistapauksen erityispiirteiden perusteella. Vapaaehtoisen paluun edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi annettava tehostettua tukea ja neuvontaa paluuta varten ja käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan paluurahaston tähän tarkoitukseen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. |
(11) |
Olisi säädettävä palauttamiseen liittyviin päätöksiin sovellettavista yhteisistä vähimmäistason oikeudellisista suojakeinoista, joilla taataan se, että asianomaisten henkilöiden etuja suojataan tehokkaasti. Tarvittavaa oikeusapua on tarjottava niille, joilla ei ole riittäviä varoja. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä kansallisessa lainsäädännössään siitä, missä tapauksissa oikeusapu on katsottava tarpeelliseksi. |
(12) |
Olisi otettava huomioon niiden kolmansien maiden kansalaisten tilanne, jotka oleskelevat maassa laittomasti mutta joita ei voida vielä poistaa maasta. Heidän toimeentulonsa perusedellytykset olisi määriteltävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Näille henkilöille olisi annettava heidän asemaansa koskeva kirjallinen vahvistus, jotta he voisivat osoittaa erityistilanteensa viranomaisten suorittamissa valvonta- tai tarkastustilanteissa. Jäsenvaltioilla olisi oltava runsaasti harkintavaltaa kirjallisen vahvistuksen muodon osalta, ja niiden olisi myös voitava sisällyttää vahvistus tämän direktiivin nojalla annettuihin palauttamiseen liittyviin päätöksiin. |
(13) |
Pakkokeinojen käytössä olisi nimenomaisesti noudatettava oikeasuhteisuuden ja tehokkuuden periaatteita käytettyihin keinoihin ja tavoiteltuihin päämääriin nähden. Pakkoon perustuvan paluun täytäntöönpanoa varten olisi määritettävä vähimmäistason suojakeinot, ottaen huomioon yhteisten lentojen järjestämisestä henkilökohtaisen maastapoistamispäätöksen saaneiden kolmansien maiden kansalaisten poistamiseksi kahden tai useamman jäsenvaltion alueelta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu neuvoston päätös 2004/573/EY (3). Jäsenvaltioiden olisi voitava turvautua erilaisiin mahdollisuuksiin valvoa pakkoon perustuvaa paluuta. |
(14) |
Kansallisten palauttamistoimien vaikutuksille olisi annettava eurooppalainen ulottuvuus ottamalla käyttöön maahantulokielto, jolla kielletään saapuminen kaikkien jäsenvaltioiden alueelle ja oleskelu siellä. Maahantulokiellon pituutta määritettäessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon kaikki yksittäisen tapauksen erityispiirteet, eikä se saisi pääsääntöisesti ylittää viittä vuotta. Tässä yhteydessä olisi otettava erityisesti huomioon se, että asianomainen kolmannen maan kansalainen on jo saanut yhtä useamman palautuspäätöksen tai maastapoistamismääräyksen tai hän on saapunut jäsenvaltion alueelle maahantulokiellon aikana. |
(15) |
Jäsenvaltioilla olisi oltava toimivalta päättää, sisältyykö palauttamiseen liittyviä päätöksiä koskevan muutoksenhaun käsittelyyn muutoksenhakuviranomaisen tai -elimen toimivalta korvata aikaisempi päätös omalla palauttamiseen liittyvällä päätöksellään. |
(16) |
Säilöönottoa maastapoistamista varten olisi rajoitettava, ja siinä olisi noudatettava oikeasuhteisuuden periaatetta käytettyihin keinoihin ja tavoiteltuihin päämääriin nähden. Säilöönotto on perusteltu ainoastaan palauttamisen valmistelemiseksi tai henkilön poistamiseksi maasta, ja jos lievempien keinojen käyttäminen ei olisi riittävää. |
(17) |
Säilöön otettuja kolmansien maiden kansalaisia olisi kohdeltava inhimillisellä ja ihmisarvoisella tavalla ja heidän perusoikeuksiaan kunnioittaen sekä kansainvälistä oikeutta ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen. Säilöönotto olisi yleensä toteutettava erityisissä säilöönottolaitoksissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lainvalvontaviranomaisten suorittamaa kiinniottoa, josta säädetään kansallisessa lainsäädännössä. |
(18) |
Jäsenvaltioiden olisi saatava nopeasti käyttöönsä tiedot toistensa antamista maahantulokielloista. Tietojenvaihdon olisi tapahduttava toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1987/2006 (4) mukaisesti. |
(19) |
Direktiivin täytäntöönpanoa olisi täydennettävä asianomaisten instituutioiden välisellä yhteistyöllä palauttamisprosessin kaikilla tasoilla sekä parhaiden käytäntöjen vaihdolla ja edistämisellä, luoden siten eurooppalaista lisäarvoa. |
(20) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on yhteisten sääntöjen määrittäminen palauttamiselle, maastapoistamiselle, pakkokeinojen käytölle, säilöönotolle ja maahantulokielloille, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimia perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(21) |
Jäsenvaltioiden olisi pantava tämä direktiivi täytäntöön ilman sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. |
(22) |
Lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu tätä direktiiviä sovellettaessa. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti otettava huomioon perhe-elämän kunnioittamisen periaate tätä direktiiviä sovellettaessa. |
(23) |
Tämän direktiivin soveltaminen ei vaikuta velvoitteisiin, jotka perustuvat pakolaisten oikeusasemaa koskevaan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyyn Geneven yleissopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla. |
(24) |
Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. |
(25) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, eikä direktiivi sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen. Koska tällä direktiivillä kehitetään Schengenin säännöstöä – siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä Schengenin rajasäännöstön (5) mukaisia maahantulon edellytyksiä – Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän direktiivin, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään. |
(26) |
Siinä määrin kuin tätä direktiiviä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä Schengenin rajasäännöstön mukaisia maahantulon edellytyksiä, tällä direktiivillä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (6) mukaisesti; lisäksi Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, eikä direktiivi sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta siihen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista. |
(27) |
Siinä määrin kuin tätä direktiiviä sovelletaan sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä Schengenin rajasäännöstön mukaisia maahantulon edellytyksiä, tällä direktiivillä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (7) mukaisesti; lisäksi Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, eikä direktiivi sido Irlantia eikä sitä sovelleta siihen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista. |
(28) |
Islannin ja Norjan osalta tällä direktiivillä kehitetään – siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä Schengenin rajasäännöstön mukaisia maahantulon edellytyksiä – Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuja Schengenin säännöstön sellaisia määräyksiä, jotka kuuluvat mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (8) 1 artiklan C alakohdassa tarkoitettuun alaan. |
(29) |
Sveitsin osalta tällä direktiivillä kehitetään – siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä Schengenin rajasäännöstön mukaisia maahantulon edellytyksiä – Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuja Schengenin säännöstön sellaisia määräyksiä, jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan C alakohdassa, luettuna yhdessä kyseisen sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY (9) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. |
(30) |
Liechtensteinin osalta tällä direktiivillä kehitetään – siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä Schengenin rajasäännöstön mukaisia maahantulon edellytyksiä – Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuja Schengenin säännöstön sellaisia määräyksiä, jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan C alakohdassa, luettuna yhdessä kyseisen pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä pöytäkirjan eräiden määräysten väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2008/261/EY (10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tässä direktiivissä säädetään yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä, joita jäsenvaltioiden on yhteisön oikeuden yleisperiaatteisiin kuuluvien perusoikeuksien sekä kansainvälisen oikeuden mukaisesti sovellettava palauttaessaan laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, mukaan luettuina pakolaisten suojeluun ja ihmisoikeuksiin liittyvät velvoitteet.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltion alueella laittomasti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin.
2. Jäsenvaltiot voivat päättää, että ne eivät sovella tätä direktiiviä kolmansien maiden kansalaisiin,
a) |
joita koskee maahantulokielto Schengenin rajasäännöstön 13 artiklan mukaisesti tai jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat pysäyttäneet tai ottaneet kiinni heidän ylittäessään laittomasti jäsenvaltion ulkorajan maa-, meri- tai ilmateitse ja joille ei ole sen jälkeen myönnetty lupaa tai oikeutta oleskella tuossa jäsenvaltiossa; |
b) |
jotka on rikosoikeudellisena seuraamuksena tai rikosoikeudellisen seuraamuksen johdosta määrätty palautettavaksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jotka ovat luovuttamismenettelyn kohteena. |
3. Tätä direktiiviä ei sovelleta henkilöihin, joilla on Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 5 kohdassa määritelty oikeus vapaaseen liikkumiseen yhteisössä.
3 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan
1) |
’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen ja jolla ei ole Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyä oikeutta vapaaseen liikkumiseen yhteisössä; |
2) |
’laittomalla oleskelulla’ sellaisen kolmannen maan kansalaisen oleskelua jäsenvaltion alueella, joka ei täytä tai ei enää täytä Schengenin rajasäännöstön 5 artiklassa määrättyjä maahantulon edellytyksiä tai muita maahantulon, maassa oleskelun tai asumisen edellytyksiä kyseisessä jäsenvaltiossa; |
3) |
’palauttamisella’ prosessia, jonka aikana kolmannen maan kansalainen palaa joko vapaaehtoisesti paluuvelvoitetta noudattaen tai pakotettuna
|
4) |
’palauttamispäätöksellä’ hallinnollista tai oikeudellista päätöstä tai muuta toimenpidettä, jolla kolmannen maan kansalaisen oleskelu todetaan laittomaksi ja jolla asetetaan tai todetaan velvoite poistua maasta; |
5) |
’maastapoistamisella’ paluuvelvoitteen täytäntöönpanoa eli varsinaista kuljetusta pois asianomaisesta jäsenvaltiosta; |
6) |
’maahantulokiellolla’ hallinnollista tai oikeudellista päätöstä tai muuta toimenpidettä, jolla kielletään määrätyksi ajaksi tulo jäsenvaltioiden alueelle ja siellä oleskelu ja joka liittyy palauttamispäätökseen; |
7) |
’pakenemisen vaaralla’ sitä, että yksittäistapauksessa on lainsäädännössä määritellyin objektiivisin perustein syytä olettaa, että palauttamismenettelyjen kohteena oleva kolmannen maan kansalainen saattaa paeta; |
8) |
’vapaaehtoisella paluulla’ paluuvelvoitteen noudattamista palauttamispäätöksessä kyseistä tarkoitusta varten asetetussa määräajassa; |
9) |
’haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä’ alaikäisiä, ilman huoltajaa matkustavia alaikäisiä, vammaisia henkilöitä, ikääntyneitä henkilöitä, raskaana olevia naisia, alaikäisten lasten yksinhuoltajia sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun törkeän psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneita henkilöitä. |
4 artikla
Suotuisammat säännökset
1. Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia säännöksiä, joita voi sisältyä
a) |
kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yhteisö tai yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa; |
b) |
kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yksi tai useampi jäsenvaltio on tehnyt yhden tai useamman kolmannen maan kanssa. |
2. Tämä direktiivi ei estä soveltamasta kolmannen maan kansalaisen kannalta suotuisampia säännöksiä, jotka sisältyvät yhteisön maahanmuutto- ja turvapaikka-alan säännöstöön.
3. Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta antaa tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat suotuisampia niiden henkilöiden kannalta, joihin niitä sovelletaan, edellyttäen, että kyseiset säännökset eivät ole tämän direktiivin vastaisia.
4. Niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joihin ei sovelleta tätä direktiiviä 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on
a) |
varmistettava, että heidän kohtelunsa ja suojelun taso ovat vähintään yhtä suotuisat kuin ne, joista säädetään 8 artiklan 4 ja 5 kohdassa (pakkokeinojen käytön rajoitukset), 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa (maastapoistamisen lykkääminen), 14 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdassa (ensiapu ja heikossa asemassa olevien henkilöiden tarpeet) sekä 16 ja 17 artiklassa (säilöönoton edellytykset); ja |
b) |
noudatettava palauttamiskiellon periaatetta. |
5 artikla
Palauttamiskielto, lapsen etu, perhesuhteet ja terveydentila
Jäsenvaltioiden on otettava tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan asianmukaisesti huomioon
a) |
lapsen etu, |
b) |
perhesuhteet, |
c) |
asianomaisen kolmannen maan kansalaisen terveydentila, |
ja noudatettava palauttamiskiellon periaatetta.
II LUKU
LAITTOMAN OLESKELUN LOPETTAMINEN
6 artikla
Palauttamispäätös
1. Jäsenvaltion on tehtävä palauttamispäätös sen alueella laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaisista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2–5 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamista.
2. Jäsenvaltion alueella laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, joilla on toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa tai muu oleskeluun oikeuttava lupa, on vaadittava siirtymään välittömästi kyseisen toisen jäsenvaltion alueelle. Jos asianomainen kolmannen maan kansalainen ei noudata tätä vaatimusta tai jos kolmannen maan kansalaisen välitön poistuminen on tarpeen yleisen järjestyksen tai valtion turvallisuuden vuoksi, sovelletaan 1 kohtaa.
3. Jäsenvaltio voi olla tekemättä palauttamispäätöksen alueellaan laittomasti oleskelevasta kolmannen maan kansalaisesta, jos toinen jäsenvaltio ottaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen takaisin tämän direktiivin voimaantulopäivänä voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tai järjestelyjen nojalla. Tässä tapauksessa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen takaisin ottaneen jäsenvaltion on sovellettava 1 kohtaa.
4. Jäsenvaltio voi milloin tahansa päättää myöntää alueellaan laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle erillisen oleskeluluvan tai muun luvan, joka oikeuttaa oleskeluun, yksilöllisten inhimillisten syiden tai humanitaaristen tai muiden syiden perusteella. Tällöin palauttamispäätöstä ei tehdä. Jos palauttamispäätös on jo tehty, se perutaan tai sitä lykätään oleskeluluvan tai muun oleskeluun oikeuttavan luvan voimassaoloajaksi.
5. Jos jäsenvaltion alueella laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen oleskeluluvan tai muun oleskeluun oikeuttavan luvan uusimismenettely on vireillä, jäsenvaltion on harkittava palauttamispäätöksen tekemisestä pidättäytymistä, kunnes vireillä oleva menettely on saatu päätökseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan soveltamista.
6. Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltiota tekemästä laillisen oleskelun päättämistä koskevaa päätöstä palauttamispäätöksen ja/tai maastapoistamispäätöksen ja/tai maahantulokiellon yhteydessä yhdellä hallinnollisella tai oikeudellisella päätöksellä tai toimenpiteellä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III luvun ja yhteisön ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien muiden säännösten mukaisten menettelyllisten takeiden soveltamista.
7 artikla
Vapaaehtoinen paluu
1. Palauttamispäätöksessä on määrättävä vapaaehtoista paluuta varten asianmukaisesta ajasta, jonka pituus on seitsemästä päivästä kolmeenkymmeneen päivään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamista. Jäsenvaltiot voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään, että tällainen aika myönnetään vain asianomaisen kolmannen maan kansalaisen hakemuksesta. Tässä tapauksessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle mahdollisuudesta tehdä tällainen hakemus.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ajanjakso ei sulje pois asianomaisen kolmannen maan kansalaisen mahdollisuutta poistua aikaisemmin.
2. Jäsenvaltiot myöntävät tarvittaessa vapaaehtoista poistumista varten asianmukaisen siihen määrätyn ajan pidennyksen, ottaen huomioon yksittäistapaukseen liittyvät erityisolosuhteet, kuten oleskelun pituuden, mahdolliset koulua käyvät lapset ja muut perhesiteet ja sosiaaliset siteet.
3. Vapaaehtoista paluuta varten määrätyn ajanjakson ajaksi voidaan asettaa velvoitteita, joilla pyritään estämään pakenemisen vaara, kuten säännöllinen ilmoittautuminen viranomaisille, asianmukaisen rahavakuuden tallettaminen, asiakirjojen luovuttaminen tai velvollisuus pysytellä tietyssä paikassa.
4. Jos on olemassa pakenemisen vaara tai laillista oleskelua koskeva hakemus on hylätty selvästi perusteettomana tai vilpillisenä taikka jos asianomainen henkilö on vaaraksi yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai valtion turvallisuudelle, jäsenvaltiot voivat olla myöntämättä aikaa vapaaehtoista poistumista varten tai myöntää sitä varten vähemmän kuin seitsemän päivää.
8 artikla
Maastapoistaminen
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet pannakseen täytäntöön palauttamispäätöksen, jos vapaaehtoista poistumista varten ei ole myönnetty aikaa 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti tai jos paluuvelvoitetta ei ole noudatettu 7 artiklan mukaisesti myönnetyn ajan kuluessa.
2. Jos jäsenvaltio on myöntänyt 7 artiklan mukaisesti aikaa vapaaehtoista poistumista varten, palauttamispäätös saadaan panna täytäntöön vasta tuon ajan päätyttyä, paitsi jos tämän ajan kuluessa ilmenee 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu vaara.
3. Jäsenvaltio voi erillisellä hallinnollisella tai oikeudellisella päätöksellä tai toimenpiteellä määrätä maastapoistamisesta.
4. Jos kolmannen maan kansalainen vastustaa maastapoistamista ja jäsenvaltio käyttää – viimeisenä keinona – pakkokeinoja pannakseen maastapoistamisen täytäntöön, kyseisten pakkokeinojen on oltava oikeasuhteisia eikä niihin saa liittyä kohtuutonta voimankäyttöä. Pakkokeinot pannaan täytäntöön kansallisen lainsäädännön mukaisesti, kunnioittaen perusoikeuksia ja asianomaisen kolmannen maan kansalaisen ihmisarvoa sekä fyysistä koskemattomuutta.
5. Lentoteitse tapahtuvan maastapoistamisen aikana jäsenvaltion on otettava huomioon päätöksen 2004/573/EY liitteenä olevat yhteiset ohjeet, jotka koskevat lentoteitse tapahtuvaan yhteiseen maastapoistamiseen sovellettavia turvallisuusmääräyksiä.
6. Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaasta järjestelmästä palautusten valvomiseksi.
9 artikla
Maastapoistamisen lykkääminen
1. Jäsenvaltioiden on lykättävä maastapoistamista
a) |
silloin, kun se loukkaisi palauttamiskiellon periaatetta; tai |
b) |
niin kauan kuin myönnetään 13 artiklan 2 kohdan mukaista lykkäystä. |
2. Jäsenvaltio voi lykätä maastapoistamista asianmukaiseksi ajaksi ottaen huomioon yksittäistapauksen erityispiirteet. Jäsenvaltioiden on erityisesti otettava huomioon:
a) |
kolmannen maan kansalaisen fyysinen tai henkinen tila; |
b) |
tekniset syyt, kuten kuljetuskapasiteetin puute tai maastapoistamisen epäonnistuminen siksi, että palautettavan henkilöllisyyttä ei voida selvittää. |
3. Jos maastapoistamista lykätään 1 ja 2 kohdan mukaisesti, asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle voidaan asettaa 7 artiklan 3 kohdassa säädettyjä velvoitteita.
10 artikla
Ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten palauttaminen ja maastapoistaminen
1. Ennen kuin tehdään päätös ilman huoltajaa matkustavan alaikäisen palauttamisesta, muiden asianmukaisten elinten kuin palautuksen täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten sallitaan tarjota apua, ottaen asianmukaisesti huomioon lapsen edun.
2. Ennen kuin ilman huoltajaa matkustava alaikäinen poistetaan jäsenvaltion alueelta, kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on oltava varmoja siitä, että tämä alaikäinen palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen taikka että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto.
11 artikla
Maahantulokielto
1. Palauttamispäätöksiin on liitettävä maahantulokielto
a) |
jos vapaaehtoista paluuta varten ei ole myönnetty aikaa; tai |
b) |
jos paluuvelvoitetta ei ole noudatettu. |
Muissa tapauksissa palauttamispäätöksiin voidaan liittää maahantulokielto.
2. Maahantulokiellon kestoa määritettäessä on otettava asianmukaisesti huomioon kaikki yksittäistapauksen erityispiirteet, eikä kielto saa lähtökohtaisesti olla voimassa viittä vuotta pidempään. Se voi kuitenkin olla pidempi kuin viisi vuotta, jos asianomainen kolmannen maan kansalainen on vakava uhka yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai valtion turvallisuudelle.
3. Jäsenvaltion on harkittava maahantulokiellon kumoamista tai lykkäämistä silloin, kun kolmannen maan kansalainen, jolle on määrätty maahantulokielto 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, voi todistettavasti osoittaa poistuneensa jäsenvaltion alueelta noudattaen täysin palauttamispäätöstä.
Ihmiskaupan uhreihin, joille on myönnetty oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi, 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/81/EY (11) mukaisesti oleskelulupa, ei sovelleta maahantulokieltoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan soveltamista ja edellyttäen, että kyseinen kolmannen maan kansalainen ei ole uhka yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai valtion turvallisuudelle.
Jäsenvaltio voi pidättyä määräämästä maahantulokieltoa, kumota sen tai lykätä sitä yksittäistapauksissa humanitaarisista syistä.
Jäsenvaltio voi kumota maahantulokiellon tai lykätä sen täytäntöönpanoa yksittäistapauksissa tai tietyissä tapausryhmissä muiden syiden perusteella.
4. Kun jäsenvaltio harkitsee oleskeluluvan tai muun oleskeluun oikeuttavan luvan myöntämistä kolmannen maan kansalaiselle, jolle toinen jäsenvaltio on määrännyt maahantulokiellon, sen on ensin kuultava maahantulokiellon määrännyttä jäsenvaltiota ja otettava huomioon sen edut Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (12) 25 artiklan mukaisesti.
5. Edellä olevan 1–4 kohdan soveltaminen ei vaikuta oikeuteen saada kansainvälistä suojelua jäsenvaltioissa sen mukaisesti kuin se määritellään kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (13) 2 artiklan a alakohdassa.
III LUKU
MENETTELYLLISET TAKEET
12 artikla
Muoto
1. Palauttamispäätökset sekä mahdollisesti annetut maahantulokieltoa ja maastapoistamista koskevat päätökset on annettava kirjallisina, ja niissä on mainittava ratkaisun tosiseikkoihin liittyvät ja oikeudelliset perusteet sekä käytettävissä olevat oikeussuojakeinot.
Tosiseikoista annettavia tietoja voidaan rajoittaa, jos kansallisessa lainsäädännössä sallitaan tiedonsaantioikeuden rajoittaminen erityisesti valtion turvallisuuden, puolustuksen ja yleisen turvallisuuden takaamiseksi tai jos on kyse rikosten torjunnasta, tutkinnasta, selvittämisestä ja syyteharkinnasta.
2. Jäsenvaltioiden on pyynnöstä laadittava kirjallinen tai suullinen käännös 1 kohdassa tarkoitettujen palauttamiseen liittyvien päätösten keskeisestä sisällöstä sekä käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista kielellä, jota kolmannen maan kansalainen ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän.
3. Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 2 kohtaa kolmannen maan kansalaisiin, jotka ovat tulleet laittomasti jonkin jäsenvaltion alueelle eivätkä ole sen jälkeen saaneet lupaa tai oikeutta oleskella kyseisessä jäsenvaltiossa.
Tällaisessa tapauksessa 1 kohdassa tarkoitetut palauttamiseen liittyvät päätökset annetaan kansallisen lainsäädännön mukaisella vakiomuotoisella lomakkeella.
Jäsenvaltioiden on asetettava saataville yleisiä tiedotteita, joissa selitetään vakiomuotoisen lomakkeen keskeinen sisältö vähintään viidellä niistä kielistä, joita kyseiseen jäsenvaltioon tulevat laittomat maahanmuuttajat yleisimmin käyttävät tai ymmärtävät.
13 artikla
Oikeussuojakeinot
1. Asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle on annettava mahdollisuus käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja, jotta hän voi hakea muutosta 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun palauttamiseen liittyvään päätökseen tai hakea päätöksen uudelleen käsittelyä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa tai muussa toimivaltaisessa elimessä, jonka jäsenet ovat puolueettomia ja riippumattomia.
2. Edellä 1 kohdassa mainitulla viranomaisella tai elimellä on toimivalta tutkia 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen palauttamiseen liittyvien päätösten laillisuus sekä mahdollisuus väliaikaisesti lykätä niiden täytäntöönpanoa, jollei väliaikaista lykkäystä jo sovelleta kansallisen lainsäädännön nojalla.
3. Asianomaisella kolmannen maan kansalaisella on oltava mahdollisuus saada oikeudellista neuvontaa, oikeudellinen edustaja ja tarvittaessa kielellistä apua.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarpeellista oikeudellista apua ja/tai oikeudellinen avustaja annetaan pyynnöstä maksutta asiaan liittyvän, oikeusapuun sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai kansallisten määräysten mukaisesti, ja jäsenvaltiot voivat säätää, että maksuttomaan oikeudelliseen apuun ja/tai oikeudelliseen avustajaan sovelletaan direktiivin 2005/85/EY 15 artiklan 3–6 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.
14 artikla
Ennen palauttamista sovellettavat suojalausekkeet
1. Jäsenvaltioiden on 16 ja 17 artiklassa tarkoitettua tilannetta lukuun ottamatta varmistettava, että kolmansien maiden kansalaisten osalta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon seuraavat periaatteet vapaaehtoista paluuta varten 7 artiklan mukaisesti myönnetyn ajan kuluessa sekä aikoina, jolloin maastapoistamista on lykätty 9 artiklan mukaisesti:
a) |
perheen yhtenäisyys jäsenvaltion alueella olevien perheenjäsenten kesken säilytetään; |
b) |
tarjotaan kiireellistä terveydenhoitoa ja välttämätöntä sairaanhoitoa; |
c) |
alaikäisille annetaan pääsy peruskoulutusjärjestelmään heidän oleskelunsa pituudesta riippuen; |
d) |
haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet otetaan huomioon. |
2. Jäsenvaltioiden on annettava 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille kansallisen lainsäädännön mukainen kirjallinen vahvistus siitä, että vapaaehtoista poistumista varten myönnettyä aikaa on jatkettu 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai että palauttamispäätöstä ei toistaiseksi panna täytäntöön.
IV LUKU
SÄILÖÖNOTTO MAASTAPOISTAMISTA VARTEN
15 artikla
Säilöönotto
1. Jäsenvaltiot voivat ottaa säilöön palauttamismenettelyjen kohteena olevan kolmannen maan kansalaisen palauttamisen valmistelemiseksi ja/tai henkilön poistamiseksi maasta vain, jos muita riittäviä mutta lievempiä keinoja ei voida soveltaa tehokkaasti tietyssä tapauksessa, erityisesti kun
a) |
on olemassa pakenemisen vaara; tai |
b) |
asianomainen kolmannen maan kansalainen välttelee tai vaikeuttaa palauttamisen valmisteluja tai maastapoistamista. |
Säilöönoton on oltava mahdollisimman lyhytaikainen ja sitä saa jatkaa vain niin kauan kuin asianmukaisella ripeydellä hoidettavat maastapoistamisjärjestelyt ovat kesken.
2. Säilöönottomääräyksen antaa hallinto- tai oikeusviranomainen.
Säilöönottomääräys on annettava kirjallisena ja siinä on mainittava ratkaisun tosiseikkoihin liittyvät ja oikeudelliset perusteet.
Jos säilöönottomääräyksen antaa hallintoviranomainen, jäsenvaltion on
a) |
joko säädettävä, että oikeusviranomainen tutkii viipymättä säilöönoton laillisuuden ja tekee siitä päätöksen mahdollisimman lyhyessä ajassa säilöönoton alkamisesta; |
b) |
tai annettava asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle oikeus panna vireille menettely, jossa oikeusviranomainen tutkii viipymättä hänen säilöönottonsa laillisuuden ja tekee siitä päätöksen mahdollisimman lyhyessä ajassa kyseisen menettelyn alkamisesta. Tässä tapauksessa jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle mahdollisuudesta tällaisen menettelyn vireillepanoon. |
Asianomainen kolmannen maan kansalainen on vapautettava välittömästi, jos säilöönotto ei ole laillinen.
3. Joka tapauksessa säilöönottoa on tarkasteltava uudelleen kohtuullisin väliajoin joko asianomaisen kolmannen maan kansalaisen hakemuksesta tai viran puolesta. Jos säilöönoton kestoa jatketaan, uudelleen tarkastelut toteutetaan oikeusviranomaisen valvonnassa.
4. Kun käy ilmi, että kohtuullista mahdollisuutta maastapoistamisen toteuttamiseen ei enää ole oikeudellisten tai muiden näkökohtien vuoksi tai että 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät enää ole olemassa, säilöönotto ei ole enää perusteltua ja asianmukainen henkilö on vapautettava välittömästi.
5. Säilöönottoa on jatkettava niin kauan kuin 1 kohdassa säädetyt edellytykset ovat olemassa ja niin kauan kuin se on tarpeen onnistuneen maastapoistamisen varmistamiseksi. Kunkin jäsenvaltion on säädettävä rajoitetusta säilöönottoajasta, joka ei saa ylittää kuutta kuukautta.
6. Jäsenvaltiot eivät saa jatkaa 5 kohdassa tarkoitettua aikaa muutoin kuin kansallisen lainsäädännön mukaisesti rajoitetuksi ajaksi, joka ei ole pidempi kuin kaksitoista kuukautta, jos niiden kohtuullisista pyrkimyksistä huolimatta maastapoistaminen todennäköisesti kestää kauemmin siitä syystä, että
a) |
asianomainen kolmannen maan kansalainen ei tee yhteistyötä; tai |
b) |
kolmansista maista hankittavat tarpeelliset asiakirjat viivästyvät. |
16 artikla
Säilöönoton edellytykset
1. Säilöönotto tapahtuu yleensä erityisissä säilöönottolaitoksissa. Jos jäsenvaltio ei voi järjestää säilöönotetun henkilön majoitusta erityisessä säilöönottolaitoksessa, vaan joutuu turvautumaan vankilamajoitukseen, säilöönotetut kolmannen maan kansalaiset on pidettävä erillään vangeista.
2. Säilöönotetuille kolmannen maan kansalaisille on pyynnöstä annettava asianmukaisen ajan kuluessa mahdollisuus ottaa yhteys oikeudellisiin edustajiin, perheenjäseniin ja toimivaltaisiin konsuliviranomaisiin.
3. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden asemaan. Kiireellistä terveydenhoitoa ja välttämätöntä sairaanhoitoa on annettava.
4. Asiaan liittyvillä ja toimivaltaisilla kansallisilla, kansainvälisillä ja valtioista riippumattomilla järjestöillä ja elimillä on oltava mahdollisuus vierailla 1 kohdassa tarkoitetuissa säilöönottolaitoksissa, jos niitä käytetään kolmansien maiden kansalaisten säilöönottoon tämän luvun mukaisesti. Tällaiset vierailut saattavat edellyttää viranomaisen lupaa.
5. Säilöönotetuille kolmansien maiden kansalaisille on järjestelmällisesti annettava tietoja kyseisen laitoksen säännöistä ja heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tällä tarkoitetaan myös tietoja heidän kansallisen lainsäädännön mukaisesta oikeudestaan ottaa yhteyttä 4 kohdassa tarkoitettuihin järjestöihin ja elimiin.
17 artikla
Alaikäisten ja perheiden säilöönotto
1. Ilman huoltajaa matkustavat alaikäiset ja perheet, joissa on alaikäisiä, otetaan säilöön vain viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi.
2. Perheille, jotka otetaan säilöön maasta poistamista varten, on annettava käyttöön erillinen majoitustila riittävän yksityisyyden takaamiseksi.
3. Säilöönotetuilla alaikäisillä on oltava mahdollisuus vapaa-ajan toimintaan, mukaan lukien heidän ikäänsä sopiva leikki- ja virkistystoiminta, ja heillä on oltava – oleskelun pituudesta riippuen – pääsy koulutukseen.
4. Ilman huoltajaa matkustaville alaikäisille on mahdollisuuksien mukaan tarjottava majoitusta laitoksissa, joiden henkilökunta ja puitteet vastaavat heidän ikänsä asettamia tarpeita.
5. Lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon, kun alaikäistä pidetään säilössä maasta poistamista varten.
18 artikla
Hätätilanteet
1. Jos palautettavien kolmansien maiden kansalaisten poikkeuksellisen suuri määrä aiheuttaa jäsenvaltion säilöönottolaitoksen tiloille tai sen hallinto- tai oikeusviranomaisen henkilöstölle odottamattoman suuria rasitteita, kyseinen jäsenvaltio voi poikkeuksellisen tilanteen ajaksi päättää varata 15 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua pidemmät laillisuuden tutkinta-ajat sekä ryhtyä säilöönoton edellytysten osalta 16 artiklan 1 kohdasta ja 17 artiklan 2 kohdasta poikkeaviin kiireellisiin toimenpiteisiin.
2. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle mainitunlaisiin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin turvautumisesta. Sen on myös ilmoitettava komissiolle heti, kun perusteet näiden poikkeuksellisten toimenpiteiden soveltamiselle eivät enää ole olemassa.
3. Tämän artiklan säännöksiä ei saa tulkita jäsenvaltioille myönnetyksi luvaksi poiketa niiden yleisestä velvoitteesta ryhtyä kaikkiin tarvittaviin yleisiin tai erityisiin toimenpiteisiin tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi.
V LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
19 artikla
Kertomukset
Komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen vuoden välein kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia.
Komissio laatii ensimmäisen kertomuksen viimeistään 24. päivänä joulukuuta 2013 ja kiinnittää siinä huomiota erityisesti 11 artiklan, 13 artiklan 4 kohdan ja 15 artiklan soveltamiseen jäsenvaltioissa. Komissio arvioi 13 artiklan 4 kohdan suhteen erityisesti taloudellista ja hallinnollista lisävaikutusta jäsenvaltioissa.
20 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 24. päivänä joulukuuta 2010. Jäsenvaltioiden on 13 artiklan 4 kohdan osalta saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 24. päivänä joulukuuta 2011. Niiden on viipymättä ilmoitettava nämä toimenpiteet kirjallisesti komissiolle.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
21 artikla
Direktiivin suhde Schengenin yleissopimukseen
Tämä direktiivi korvaa Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 23 ja 24 artiklan määräykset.
22 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
23 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.
Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. LE MAIRE
(1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 18. kesäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 9. joulukuuta 2008.
(2) EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13.
(3) EUVL L 261, 6.8.2004, s. 28.
(4) EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006, annettu 15. maaliskuuta 2006, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1).
(6) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.
(7) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.
(8) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.
(9) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.
(10) EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.
(11) EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19.
(12) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.
(13) EUVL L 304, 30.9.2004, s. 12.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON YHTEISELLÄ PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYLLÄ TEKEMÄT PÄÄTÖKSET
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/108 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1348/2008/EY,
tehty 16 päivänä joulukuuta 2008,
neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta 2-(2-metoksietoksi)etanolin, 2-(2-butoksietoksi)etanolin, metyleenidifenyylidi-isosyanaatin, sykloheksaanin ja ammoniumnitraatin markkinoille saattamisen ja käytön rajoitusten osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1)
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
2-(2-metoksietoksi)etanolin (DEGME:n), 2-(2-butoksietoksi)etanolin (DEGBE:n), metyleenidifenyylidi-isosyanaatin (MDI:n) ja sykloheksaanin ihmisen terveydelle aiheuttamia riskejä on arvioitu olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 (3) mukaisesti. Kaikkien näiden kemiallisten aineiden riskinarviointi osoitti, että on tarpeen rajoittaa ihmisen terveydelle aiheutuvia riskejä. Myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevä tiedekomitea vahvisti nämä päätelmät. |
(2) |
Seuraavien aineiden riskien arvioinnin tuloksista ja riskien vähentämisen toimintasuunnitelmista: 2-(2-butoksietoksi)etanoli, 2-(2-metoksietoksi)etanoli, alkaanit, C10–13, kloori, bentseeni, C10–13-alkyylijohdannaiset 12 päivänä lokakuuta 1999 annetussa komission suosituksessa 1999/721/EY (4) ja seuraavien aineiden riskinvähentämistoimenpiteistä: piperatsiini; sykloheksaani; metyleenidifenyylidi-isosyanaatti; but-2-yyni-1,4-dioli; metyylioksiraani; aniliini; 2-etyyliheksyyliakrylaatti, 1,4-diklooribentseeni; 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni; di(2-etyyliheksyyli) ftalaatti; fenoli; 5-tert-butyyli-2,4,6-trinitro-m-ksyleeni 6 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission suosituksessa 2008/98/EY (5), jotka on hyväksytty asetuksen (ETY) N:o 793/93 puitteissa, ehdotettiin toimintasuunnitelmaa DEGME:stä, DEGBE:stä, MDI:stä ja sykloheksaanista aiheutuvien riskien rajoittamiseksi, ja suositellaan, että tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY (6) mukaisia rajoitustoimia on sovellettava markkinoille yleiseen kulutukseen toimitettaviksi saatettuihin valmisteisiin, jotka sisältävät näitä aineita. |
(3) |
Kuluttajien suojelun takaamiseksi vaikuttaa näin ollen tarpeelliselta rajoittaa DEGME:ä, DEGBE:ä, MDI:tä tai sykloheksaania sisältävien valmisteiden tiettyjen sovellusten saattamista markkinoille ja käyttöä. |
(4) |
DEGME:ä käytetään hyvin harvoin kuluttajille suunnattujen maalien, maalinpoistoaineiden, puhdistusaineiden, itsestään kiillottavien emulsioiden ja lattian tiivistysaineiden ainesosana. Edellä mainitusta riskinarvioinnista kävi ilmi, että ihoaltistus DEGME:ä sisältäville maaleille ja maalinpoistoaineille aiheuttaa riskin kuluttajien terveydelle. Maalien ja maalinpoistoaineiden ainesosana käytettävää DEGME:ä ei tämän vuoksi olisi saatettava markkinoille yleiseen kulutukseen toimitettavaksi. Vaikkei DEGME:n käyttöä puhdistusaineiden, itsestään kiillottavien emulsioiden ja lattian tiivistysaineiden ainesosana ole arvioitu, se voi aiheuttaa samanlaisen riskin, ja siksi ei näiden valmisteiden ainesosana käytettävää DEGME:ä myöskään olisi saatettava markkinoille suuren yleisön saataville. Markkinoiden valvontaa varten olisi syytä asettaa näiden valmisteiden DEGME-pitoisuuden raja-arvoksi 0,1 painoprosenttia. |
(5) |
DEGBE:ä käytetään maalien ja puhdistusaineiden ainesosana. Edellä mainitusta riskinarvioinnista kävi DEGBE:n osalta ilmi, että inhalaatioaltistus aiheuttaa riskin kuluttajien terveydelle ruiskumaalauksen yhteydessä. Kuluttajille aiheutuvan inhalaatioaltistuksen riskiä olisi ehkäistävä ennalta siten, että otetaan käyttöön johdettu, turvallinen ruiskumaalien sisältämän DEGBE-pitoisuuden 3 prosentin raja-arvo. Vaikkei DEGBE:n käyttöä aerosolipakkaukseen pakattujen suihkutettavien puhdistusaineiden ainesosana ole arvioitu, se voi aiheuttaa samanlaisen riskin, ja siksi DEGBE:ä sisältäviä, näissä puhdistusaineissa käytettäviä valmisteita ei myöskään olisi saatettava markkinoille yleiseen kulutukseen toimitettavaksi pitoisuuksina, jotka ovat 3 painoprosenttia tai enemmän. Aerosolien olisi täytettävä aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä toukokuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/324/ETY (7) vaatimukset. |
(6) |
Muiden kuin ruiskumaalaukseen tarkoitettujen maalien osalta pakkauksiin olisi lisättävä varoitus näiden maalien käytöstä ruiskumaalauksessa silloin kun niiden DEGBE-pitoisuus on 3 painoprosenttia tai enemmän. |
(7) |
Jotta voitaisiin varmistaa niiden ruiskumaalaukseen tarkoitettujen maalien ja aerosolipakkaukseen pakattujen suihkutettavien puhdistusaineiden asteittainen käytöstä poistaminen, jotka eivät täytä DEGBE-pitoisuutta koskevia raja-arvoja, rajoituksen soveltamiselle olisi asetettava erilaisia aikarajoja, joissa otetaan huomioon DEGBE:ä sisältävien ruiskumaalien ja aerosolipakkaukseen pakattujen suihkutettavien puhdistusaineiden saattaminen markkinoille ensimmäisen kerran sekä niiden viimeinen myyntipäivä. |
(8) |
MDI:tä koskeva riskinarviointi on osoittanut, että inhalaatio- ja ihoaltistusta koskevien huolenaiheiden vuoksi on tarpeen rajoittaa riskejä, jotka liittyvät MDI:tä sisältävien valmisteiden kuluttajille suunnattuihin sovelluksiin. Näiden riskien ennaltaehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi olisi MDI:tä sisältävien valmisteiden saattaminen markkinoille yleiseen kulutukseen toimitettavaksi sallittava vain tietyissä olosuhteissa, kuten silloin kun pakkaukseen on pakollisena liitetty asianmukaiset suojakäsineet ja lisäohjeita. Näiden käsineiden olisi täytettävä henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/686/ETY (8) vaatimukset. Koska henkilönsuojainten hankkiminen ja tarpeellisten ohjeiden painaminen edellyttävät tuottajilta erityisiä ponnisteluita, olisi tarpeen säätää pidemmästä siirtymäajasta. |
(9) |
Sykloheksaania koskevassa riskinarvioinnissa keskityttiin kuluttajien altistumiseen, jota aiheutuu käytettäessä sykloheksaania sisältäviä valmisteita kokolattiamattojen asennuksessa, ja siinä pääteltiin, että rajoitustoimet ovat tarpeen, jotta kuluttajille aiheutuvaa riskiä voitaisiin rajoittaa tällaisissa tilanteissa. Neopreenipohjaisia sykloheksaania sisältäviä kontaktiliimoja olisi näin ollen saatettava markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen ainoastaan aikaisempaa pienemmissä pakkauksissa. Tuotteen mukana toimitettavien yhtenäisten ohjeiden olisi varoitettava kuluttajia käyttämästä sitä olosuhteissa, joissa ilmanvaihto on huono, tai kokolattiamaton asennukseen. |
(10) |
Ammoniumnitraatti, jota käytetään yhteisössä yleisesti lannoitteena, voi myös toimia hapettavana aineena. Erityisesti on otettava huomioon, että se saattaa räjähtää, jos sitä sekoitetaan joihinkin muihin aineisiin. Markkinoille saatettavien ammoniumnitraattilannoitteiden olisi tämän vuoksi täytettävä tiettyjä ehtoja, jotta voitaisiin varmistua siitä, etteivät ne räjähdä vahingossa. |
(11) |
Lannoitteista 13 päivänä lokakuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2003/2003 (9) säädetään ammoniumnitraattilannoitteita koskevista yhtenäisistä vaatimuksista, joihin sisältyvät myös turvallisuusvaatimukset. Lannoitteet, jotka täyttävät edellä mainitut vaatimukset, voivat saada merkinnän ”EY-lannoite”, ja ne voivat liikkua vapaasti sisämarkkinoiden alueella. |
(12) |
Valmistajat voivat valita noudattavansa vain kansallisia vaatimuksia niiden lannoitteiden osalta, jotka on tarkoitettu myyntiin yhden ainoan jäsenvaltion sisällä. Nämä lannoitteet eivät näin ollen välttämättä täytä yhteisön tason turvallisuusvaatimuksia. Jotta voitaisiin varmistaa yhtenäinen turvallisuuden taso koko yhteisön alueella, kaikkien ammoniumnitraattilannoitteiden olisi täytettävä samat turvallisuusvaatimukset. |
(13) |
Asetuksen (EY) N:o 2003/2003 liitteessä III määritellään räjähtämättömyyskoe niille ammoniumnitraattilannoitteille, joiden typpipitoisuus ylittää 28 painoprosenttia ammoniumnitraatista laskettuna. Räjähdysvaaran minimoimiseksi siinä määritellään myös joukko näiden lannoitteiden fyysisiä ominaisuuksia ja niiden sisältämien epäpuhtauksien määrää koskevia raja-arvoja. Kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen, että edellä mainitut vaatimukset täyttäviä ammoniumnitraattilannoitteita sekä sellaisia ammoniumnitraattilannoitteita, joiden typpipitoisuus on alle 28 painoprosenttia, voidaan käyttää turvallisesti maataloudessa. |
(14) |
Kaikkien yhteisön alueella markkinoille saatettavien ammoniumnitraattilannoitteiden olisi näin ollen täytettävä asetuksessa (EY) N:o 2003/2003 säädetyt turvallisuusvaatimukset. |
(15) |
Ammoniumnitraattilannoitteita on käytetty väärin räjähdysaineiden laittomaan valmistukseen. Tähän tarkoitukseen käytettävien lannoitetyyppien typpipitoisuus voi olla jopa vain 16 prosenttia. Sen vuoksi lannoite- ja valmistetyyppien, joiden typpipitoisuus ammoniumnitraatista laskettuna on yli 16 painoprosenttia, saanti olisi rajoitettava viljelijöihin ja ammattimaisiin käyttäjiin. Tätä tarkoitusta varten on tarpeen määritellä käsitteet ’viljelijä’ ja ’maataloustoiminta’, jotta maanviljelyssä ja muussa vastaavassa ammatillisessa toiminnassa, kuten puistojen, puutarhojen ja urheilukenttien hoidossa, voidaan edelleen käyttää korkeamman typpipitoisuuden omaavia lannoitteita. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sosioekonomisista syistä soveltaa alueellaan raja-arvoa, joka on enintään 20 painoprosenttia typpeä ammoniumnitraatista laskettuna. |
(16) |
Tämän päätöksen määräykset hyväksytään tarkoituksin sisällyttää ne kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (10) liitteeseen XVII saman asetuksen 137 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti. |
(17) |
Direktiivi 76/769/ETY olisi sen vuoksi muutettava. |
(18) |
Tämä päätös ei vaikuta työsuojelun vähimmäisvaatimuksia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön, kuten toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annettuun neuvoston direktiiviin 89/391/ETY (11) tai siihen perustuviin erityisdirektiiveihin, joita ovat varsinkin työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (kodifioitu toisinto) (12) sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/24/EY (neljästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (13), |
OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan direktiivin 76/769/ETY liite I tämän päätöksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. LE MAIRE
(1) EUVL C 204, 9.8.2008, s. 13.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 9. heinäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. marraskuuta 2008.
(3) EYVL L 84, 5.4.1993, s. 1.
(4) EYVL L 292, 13.11.1999, s. 42.
(5) EUVL L 33, 7.2.2008, s. 8.
(6) EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201.
(7) EYVL L 147, 9.6.1975, s. 40.
(8) EYVL L 399, 30.12.1989, s. 18.
(9) EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1.
(10) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1. Oikaisu EUVL L 136, 29.5.2007, s. 3.
(11) EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.
(12) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50. Oikaistu toisinto julkaistu EUVL L 229, 29.6.2004, s. 23.
(13) EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11.
LIITE
Lisätään direktiivin 76/769/ETY liitteeseen I kohdat seuraavasti:
|
Ei saa 27 päivän kesäkuuta 2010 jälkeen saattaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen maalien, maalinpoistoaineiden, puhdistusaineiden, itsestään kiillottavien emulsioiden ja lattian tiivistysaineiden ainesosana pitoisuuksina, jotka ovat 0,1 painoprosenttia tai enemmän. |
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||
|
|
(1) EYVL L 399, 30.12.1989, s. 18.
(2) EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1.
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/113 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1349/2008/EY,
tehty 16 päivänä joulukuuta 2008,
nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013 tehdyn päätöksen N:o 1719/2006/EY muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2)
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Marraskuun 15 päivänä 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1719/2006/EY (3) perustettiin nuorisotoimintaohjelma vuosiksi 2007–2013. |
(2) |
Päätöksen N:o 1719/2006/EY 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, että muista kuin 1 kohdassa luetelluista ohjelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään kyseisen päätöksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen eli menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/468/EY (4) säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. |
(3) |
Tämä päätöksen N:o 1719/2006/EY sanamuoto merkitsee muun muassa, että muihin kuin kyseisen päätöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin avustusten myöntämistä koskeviin päätöksiin sovelletaan neuvoa-antavaa menettelyä ja että Euroopan parlamentilla on valvontaoikeus. |
(4) |
Nämä valintapäätökset koskevat kuitenkin lähinnä määrältään vähäisiä avustuksia eivätkä ne edellytä poliittisesti arkaluonteisten päätösten tekemistä. |
(5) |
Tällaiset menettelysäännöt pidentävät avustusten myöntämismenettelyä kahdella-kolmella kuukaudella hakijoiden osalta. Ne aiheuttavat lukuisia viivästyksiä edunsaajille ja suhteettoman rasitteen ohjelman hallinnolle eivätkä ne tuota myönnettyjen avustusten luonteen vuoksi lisäarvoa. |
(6) |
Valintapäätösten nopeamman ja tehokkaamman täytäntöönpanon mahdollistamiseksi on siis tarpeen korvata neuvoa-antava menettely komission velvoitteella tiedottaa Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille viipymättä kaikista toimista, jotka on toteutettu päätöksen N:o 1719/2006/EY täytäntöönpanemiseksi ilman komitean avustusta, |
OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:
1 artikla
Muutetaan päätös N:o 1719/2006/EY seuraavasti:
1) |
Kumotaan 9 artiklan 3 kohta. |
2) |
Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Komissio ilmoittaa 9 artiklassa tarkoitetulle komitealle ja Euroopan parlamentille kaikista muista valintapäätöksistä, jotka se on tehnyt tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi, kahden työpäivän kuluessa kyseisten päätösten tekemisestä. Näihin tietoihin on sisällyttävä vastaanotettujen hakemusten kuvaukset ja analyysi, arviointi- ja valintamenettelyn kuvaus sekä luettelot rahoitettavaksi ehdotettavista hankkeista sekä hankkeista, joiden osalta rahoitus on evätty.” |
2 artikla
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen vaikutuksista viimeistään 25 päivänä kesäkuuta 2010.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. LE MAIRE
(1) EUVL C 224, 30.8.2008, s. 113.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 2. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. marraskuuta 2008.
(3) EUVL L 327, 24.11.2006, s. 30.
(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/115 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1350/2008/EY,
tehty 16 päivänä joulukuuta 2008,
Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodesta (2009)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 ja 150 artiklan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3)
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan luovuus- ja innovointikykyä on vahvistettava yhteiskunnallisista ja taloudellisista syistä, jotta kehittyvän osaamisyhteiskunnan tarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti. Innovointikyky liittyy kiinteästi yksilöiden luovuuteen, ja jotta sitä voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, sitä on kehitettävä koko väestön laajuisesti. Tämä edellyttää elinikäiseen oppimiseen perustuvaa lähestymistapaa. |
(2) |
Koulutusjärjestelmien olisi pystyttävä huolehtimaan riittävästi ja kaikilla tarvittavilla tasoilla luovuutta ja innovointia tukevien avaintaitojen kehittymisestä siten, että yksilöt kykenevät innovatiivisiin ja omaperäisiin ratkaisuihin henkilökohtaisessa, ammatillisessa ja yhteiskunnallisessa elämässään. |
(3) |
Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että Euroopan tason kehys, jossa määritellään elinikäisellä oppimisella saavutettavat uudet perustaidot, on olennainen osa toimia, joilla Eurooppa vastaa globalisaatiosta ja tietoon perustuvaan talouteen siirtymisestä johtuviin haasteisiin, ja korosti ihmisten olevan Euroopan tärkein voimavara. |
(4) |
Marraskuun 21 päivänä 2001 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttaminen” sekä elinikäisestä oppimisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (4) määritettiin ”uusien perustaitojen” oppiminen ensisijaiseksi tavoitteeksi ja korostettiin, että elinikäisen oppimisen on alettava esikouluiässä ja jatkuttava eläkkeelle jäämisen jälkeiseen aikaan. |
(5) |
Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2006/962/EY (5) yksilöitiin erilaisia avaintaitoja, erityisesti ”matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla”, ”oppimistaidot”, ”digitaaliset taidot”, ”aloitekyky ja yrittäjyys”, ”tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot” sekä ”sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot”. |
(6) |
Brysselissä 8 ja 9 päivänä maaliskuuta 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että koulutus on osaamiskolmion (koulutus, tutkimus ja innovointi) toimivuuden edellytys ja sillä on keskeinen merkitys kasvun ja työpaikkojen luomisessa. Neuvosto kehotti erityisesti kiinnittämään huomiota pienten ja keskisuurten yritysten potentiaalin aktivoimiseen, kulttuuri- ja luovan työn alat mukaan luettuina, jotta ne pystyisivät toimimaan kasvun, työllisyyden ja innovoinnin vetureina. |
(7) |
Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden nimeäminen on hyvä tapa edistää ratkaisujen löytymistä Euroopan haasteisiin, sillä sen avulla voidaan lisätä yleistä tietoisuutta asiasta, levittää hyviä käytäntöjä ja virittää tutkimustoimintaa ja poliittista keskustelua. Kun tehdään mahdolliseksi näiden tavoitteiden hyväksi työskenteleminen samanaikaisesti Euroopan ja jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallistasoilla, saadaan enemmän synergiaetuja ja saavutetaan kriittinen massa paremmin kuin eri tasojen yksittäisillä toimilla. |
(8) |
Koska luovuuden ja innovointikyvyn edistäminen elinikäisellä oppimisella kuuluu yhteisön nykyisten ohjelmien tavoitteisiin, teemavuosi voidaan toteuttaa hyödyntämällä näitä ohjelmia niissä puitteissa, jotka niiden rahoitusprioriteettien asettaminen vuosittain tai useammaksi vuodeksi mahdollistaa. Myös muiden alojen ohjelmat ja politiikat, esimerkiksi kulttuuri-, viestintä-, yritys-, koheesio-, maaseudun kehittämis-, tutkimus- ja tietoyhteiskunta-alan ohjelmat ja politiikat, osaltaan edistävät luovuutta ja innovointikykyä ja pystyvät tukemaan aloitetta oikeudellisten kehystensä puitteissa. |
(9) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden sellaisten toimenpiteiden tukeminen, joilla edistetään elinikäisen oppimisen avulla luovuutta, joka on innovoinnin liikkeelle paneva voima ja keskeinen tekijä henkilökohtaisten ja ammatillisten sekä yrittäjyyteen liittyvien ja yhteiskunnallisten taitojen kehittymisen ja kaikkien yksilöiden sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, |
OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Kohde
Vuosi 2009 nimetään ”Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodeksi”, jäljempänä ”teemavuosi”.
2 artikla
Tavoitteet
1. Teemavuoden yleistavoitteena on tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla edistetään elinikäisen oppimisen avulla luovuutta, joka on innovoinnin liikkeellepaneva voima ja keskeinen tekijä henkilökohtaisten ja ammatillisten sekä yrittäjyyteen liittyvien ja yhteiskunnallisten taitojen kehittymisen ja kaikkien yksilöiden sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.
2. Teemavuoden erityistavoitteena on tuoda esiin muun muassa seuraavia tekijöitä, jotka voivat osaltaan edistää luovuutta ja innovointikykyä:
a) |
sellaisen ympäristön luominen, joka suosii innovointia ja mukautuvuutta nopeasti muuttuvassa maailmassa; kaikenlainen innovointi, myös sosiaalinen ja yritysinnovointi, on otettava huomioon; |
b) |
avoimuuden korostaminen kulttuuriselle monimuotoisuudelle keinona edistää kulttuurien välistä kommunikointia ja lähentää taiteiden välisiä suhteita sekä suhteita kouluihin ja yliopistoihin; |
c) |
virikkeiden antaminen kaikkien lasten esteettiselle herkkyydelle, emotionaaliselle kehitykselle, luovalle ajattelulle ja intuitiolle varhaisimmista kehitysvaiheista alkaen, mukaan lukien varhaiskasvatus; |
d) |
tietoisuuden lisääminen luovuuden, innovoinnin ja yritteliäisyyden merkityksestä yksilönkehityksen samoin kuin talouskasvun ja työllisyyden kannalta ja erityisesti nuorten yrittäjyyteen kohdistuvan myönteisen suhtautumisen tukeminen liike-elämän kanssa tehtävän yhteistyön avulla; |
e) |
matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan perus- ja erikoistaitojen edistäminen teknologiainnovointia varten; |
f) |
muutosavoimuuden, luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn edistäminen, sillä ne ovat innovointia tukevia taitoja, jotka voidaan siirtää useisiin ammatillisiin ja sosiaalisiin yhteyksiin; |
g) |
monenlaisen luovan itseilmaisun mahdollisuuksien laajentaminen sekä virallisessa koulutusjärjestelmässä että nuorten virallisen ja epävirallisen toiminnan avulla; |
h) |
sekä työmarkkinoilla että niiden ulkopuolella olevien ihmisten tietoisuuden lisääminen siitä, että nopeiden teknologiamuutosten ja maailmanlaajuisen yhdentymisen aikana luovuus, tieto ja joustavuus ovat menestyksekkään ja tyydytystä tuottavan elämän edellytyksenä, sekä ihmisten uramahdollisuuksien parantaminen kaikilla niillä aloilla, joilla luovuus ja innovointikyky ovat keskeisiä; |
i) |
muotoilun edistäminen innovointiin merkittävällä tavalla vaikuttavana luovana toimintana, sekä innovaatiotoiminnan johtamiseen ja muotoilujohtamiseen liittyvien taitojen edistäminen, mukaan lukien perustiedot teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta; |
j) |
luovuuden ja innovointikyvyn lisääminen yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa koulutuksen avulla ja niiden kannustaminen hyödyntämään paremmin sekä työntekijöiden että asiakkaiden luovia kykyjä. |
3 artikla
Toimenpiteiden sisältö
Edellä 2 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan toimenpiteitä, joihin on sisällyttävä seuraavaa teemavuoden tavoitteisiin nivoutuvaa toimintaa Euroopan ja jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallistasolla:
a) |
kokoukset, tapahtumat ja hankkeet, joilla lisätään vuoropuhelua ja lisätään tietoisuutta luovuuden ja innovointikyvyn merkityksestä; |
b) |
tiedotus- ja edistämiskampanjat, joilla välitetään keskeisiä viestejä; |
c) |
luovuuden ja innovointikyvyn edistämistä koskevien hyvien käytäntöjen esimerkkitapausten yksilöiminen ja tiedon jakaminen; |
d) |
yhteisön tai maan laajuiset selvitykset ja tutkimukset. |
Yhteisön 6 artiklan mukaisesti osarahoittaman toiminnan lisäksi komissio tai jäsenvaltiot voivat määrittää muuta teemavuoden tavoitteiden mukaista toimintaa ja sallia teemavuoden nimen käytön kyseisen toiminnan markkinoinnissa edellyttäen, että se edistää 2 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista.
4 artikla
Koordinointi kansallisella tasolla
Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen koordinaattori, joka vastaa jäsenvaltion osallistumisesta teemavuoteen. Koordinaattori huolehtii teemavuoteen liittyvän toiminnan koordinoinnista kansallisella tasolla.
5 artikla
Koordinointi Euroopan tasolla
Komissio kutsuu kansalliset koordinaattorit koolle, jotta teemavuoden toteuttaminen voidaan koordinoida Euroopan tasolla ja jotta voidaan vaihtaa tietoa teemavuoden toteuttamisesta eri jäsenvaltioissa.
6 artikla
Rahoitus
Teemavuoden puitteissa toteutettavan toiminnan Euroopan tason yhteisrahoituksen on oltava nykyisiin ohjelmiin ja erityisesti opetukseen ja koulutukseen liittyviin ohjelmiin vuosittain tai monivuotisesti sovellettavien painopisteiden ja sääntöjen mukaista. Tarvittaessa teemavuotta voidaan tukea muiden alojen, kuten kulttuurin, viestinnän, yrittämisen, koheesion, maaseudun kehittämisen, tutkimuksen ja tietoyhteiskunnan, ohjelmilla ja politiikoilla.
7 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
8 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. LE MAIRE
(1) Lausunto annettu 9. heinäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C 257, 9.10.2008, s. 46.
(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 23. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. marraskuuta 2008.
(4) EYVL C 163, 9.7.2002, s. 1.
(5) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/118 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1351/2008/EY,
tehty 16 päivänä joulukuuta 2008,
internetiä ja muuta viestintäteknologiaa käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 153 artiklan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Internetin ja muun viestintäteknologian, kuten matkapuhelimien, käyttö kasvaa edelleen Euroopan unionissa huomattavasti tarjoten kaikille kansalaisille suuria mahdollisuuksia esimerkiksi osallistumiseen, vuorovaikuttamiseen ja luovuuteen. Lapsille aiheutuvat riskit ja viestintäteknologian väärinkäyttö ovat kuitenkin jatkuvia ongelmia, ja teknologian ja yhteiskunnallisten käyttäytymismallien muuttuminen tuottavat jatkuvasti uusia riskejä ja väärinkäytöksiä. EU:n tasolla olisi ryhdyttävä toimiin lasten ruumiillisen, henkisen ja moraalisen koskemattomuuden turvaamiseksi, sillä tällainen koskemattomuus saattaa olla uhattuna, jos lapset pääsevät tutustumaan epäsopivaan sisältöön. Kansalaisten kannustamiseksi hyödyntämään internetin ja muun viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja myönteisiä ominaisuuksia tarvitaan myös toimia niiden turvallisen käytön edistämiseksi. |
(2) |
Komission tiedonannolla ”i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta” (KOM(2005)0229), jolla kehitetään Lissabonin strategiaa, pyritään yhtenäistämään komission tietoyhteiskunta- ja viestinpolitiikkaa, jotta sillä voitaisiin vahvistaa tieto- ja viestintäteknologian merkittävää vaikutusta jäsenvaltioiden talouksien suorituskykyyn. Yksi strategian tavoitteista on perustaa yhtenäinen eurooppalainen tietoalue, joka tarjoaa kohtuuhintaisia ja turvallisia laajakaistayhteyksiä, rikasta ja monipuolista sisältöä ja digitaalipalveluja. |
(3) |
Digitaalisen sisällön haasteisiin tietoyhteiskunnassa liittyvä yhteisön lainsäädäntökehys sisältää säännöksiä alaikäisten suojelusta (3), yksityisyyden suojasta (4) ja välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuusta (5). Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta 22 päivänä joulukuuta 2003 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2004/68/YOS (6) asetetaan jäsenvaltioille rikosten ja asianmukaisten rangaistusten määrittelyä koskevat vähimmäisvaatimukset. Euroopan parlamentin ja neuvoston 20 päivänä joulukuuta 2006 antama suositus 2006/952/EY alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen (7) perustuu neuvoston 24 päivänä syyskuuta 1998 antamaan suositukseen Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa ala-ikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle (8), ja siinä annetaan suuntaviivat kansallisen itsesääntelyn kehittämiselle, sisällytetään sen soveltamisalaan medialukutaito ja kannustetaan yhteistyötä ja kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa sääntely-, itsesääntely- ja yhteissääntelyelinten välillä sekä toimia syrjinnän torjumiseksi kaikissa viestimissä. |
(4) |
Sekä lapsille mahdollisesti haitallisen sisällön, etenkin pornografisen aineiston, että laittoman sisällön, erityisesti lasten hyväksikäyttömateriaalin, torjumisen alueella on jatkuvaa tarvetta toimenpiteille. Lisäksi on edelleen tarvetta toimenpiteille, joilla estetään se, että lapsista tulee ruumiillisiin ja psykologisiin vammoihin johtavan haitallisen ja laittoman käyttäytymisen uhreja, ja se, että lapsia houkutellaan jäljittelemään tällaista käyttäytymistä ja siten aiheuttamaan vahinkoa itselleen ja muille. Erityisesti olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla estetään aikuisia tekemästä informaatio- ja viestintäteknologiaa käyttämällä ehdotuksia tavata lapsi seksuaalisen hyväksikäytön tai muiden seksuaalirikosten tarkoituksessa. Samalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vertaistukijärjestelmiin. |
(5) |
Toiminnalla olisi myös pyrittävä estämään lapsen joutuminen uhkailun, ahdistelun ja nöyryyttämisen uhriksi internetissä ja/tai vuorovaikutteista digitaalista tekniikkaa käyttäen, mukaan lukien matkapuhelimet. |
(6) |
Yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä, joka koskee Internetin ja uusien verkon käyttöön liittyvien tekniikoiden käyttöturvallisuuden parantamista siten, että torjutaan laitonta ja haitallista sisältöä varsinkin lasten ja alaikäisten suojelun alalla, 25 päivänä tammikuuta 1999 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 276/1999/EY (9) (Safer Internet -toimintasuunnitelma vuosiksi 1998–2004) ja Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2005 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 854/2005/EY (10) (Safer Internet plus 2005–2008) on annettu yhteisön rahoitusta, jolla on onnistuneesti kannustettu monenlaisia hankkeita ja tuotettu eurooppalaista lisäarvoa, kuten käy ilmi ohjelmien arvioinneista, jotka on toimitettu Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle (KOM(2001)0690, KOM(2003)0653 ja KOM(2006)0663). |
(7) |
Edeltävien ohjelmien arvioinneissa saatujen tulosten lisäksi monet Eurobarometri-kyselyt ja asiasta järjestetty julkinen kuuleminen ovat selkeästi osoittaneet, että on tarpeen jatkaa laittoman sisällön raportointia ja tietoisuuden lisäämistä jäsenvaltioissa. |
(8) |
Tällä päätöksellä perustettavan ohjelman avulla olisi pyrittävä muun muassa laatimaan opetusmateriaalia vanhempien, huoltajien, opettajien ja kasvattajien käyttöön. |
(9) |
Teknologian kehittyminen, muutokset tavoissa, joilla aikuiset ja lapset käyttävät internetiä ja muuta viestintäteknologiaa, sekä yhteiskunnallisten käyttäytymismallien muuttuminen ovat johtamassa uusiin riskeihin lapsille. Näiden muutosten ymmärtämiseksi paremmin on vahvistettava tietopohjaa, jonka avulla voidaan suunnitella tehokkaita toimenpiteitä. Toimenpiteitä olisi yhdistettävä monitasoisella ja toisiaan täydentävällä tavalla; tähän olisi sisällyttävä muun muassa toimia internetin turvallisen ja vastuullisen käytön edistämiseksi, tukiteknologian edelleen kehittämistä, yleisesti sovitut käyttäytymissäännöt sisältävien toimintasäännöstöjen parhaiden käytäntöjen edistämistä ja yhteistyö toimialan kanssa kyseisten säännöstöjen sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. |
(10) |
Ohjelmalla olisi lisättävä tukea toimille, joilla rohkaistaan tuottamaan myönteistä sisältöä lapsille. |
(11) |
Uuden teknologian ja viestintäinnovaation seurauksena muuttuvassa viestintäympäristössä on välttämätöntä, että lapsia ja myös vanhempia, huoltajia, opettajia ja kasvattajia koulutetaan käyttämään verkkotietopalveluja turvallisesti ja tehokkaasti. |
(12) |
Lapsia olisi pyrittävä suojelemaan kehittämällä muun muassa tehokkaita iäntarkastusjärjestelmiä ja vapaaehtoisia sertifiointitunnuksia. |
(13) |
Kansainvälinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, kun otetaan huomioon ongelman maailmanlaajuinen luonne. Laitonta sisältöä voidaan tuottaa yhdessä maassa, ylläpitää toisessa ja saada käyttöön ja ladata missä päin tahansa maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jota on jo tuettu yhteisön verkostorakenteiden kautta, olisi vahvistettava, jotta lapsia voidaan suojella paremmin valtioiden rajat ylittäviltä riskeiltä, joihin liittyy kolmansia maita. Parhaita käytäntöjä koskeva tiedonvaihto eurooppalaisten ja muualla maailmassa sijaitsevien organisaatioiden välillä voi hyödyttää kaikkia osapuolia. |
(14) |
Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet 20 päivänä syyskuuta 1989 lapsen oikeuksista tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, joka asettaa allekirjoittajavaltioille velvoitteen ryhtyä kaikkiin tarkoituksenmukaisiin kansallisiin sekä kahden- ja monenvälisiin toimenpiteisiin suojellakseen lasta kaikilta hyväksikäytön muodoilta ja ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi, tarvittaessa kansainvälisen yhteistyön puitteissa. |
(15) |
Toimenpiteet, jotka komissiolla on valtuudet toteuttaa sille tällä päätöksellä siirretyn täytäntöönpanovallan nojalla, ovat pääasiallisesti budjettivaikutuksiltaan huomattavien ohjelmien toteuttamiseen liittyviä hallintotoimenpiteitä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (11) 2 artiklan a alakohdan mukaisessa merkityksessä. Nämä toimenpiteet olisi sen vuoksi hyväksyttävä mainitun päätöksen 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä noudattaen. |
(16) |
Komission olisi varmistettava täydentävyys ja synergia aiheeseen liittyvien yhteisön aloitteiden ja ohjelmien kanssa. |
(17) |
Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman täytäntöönpanoa varten rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. |
(18) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita asian ylikansallisen luonteen vuoksi, vaan ne voidaan toimien Euroopan laajuisen ulottuvuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. |
(19) |
Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan sekä 7, 8 ja 24 artiklan periaatteita, |
OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:
1 artikla
Ohjelman tavoite
1. Tällä päätöksellä perustetaan yhteisön ohjelma internetin ja muun viestintäteknologian käyttöturvallisuuden edistämiseksi, erityisesti lasten näkökulmasta, ja laittoman sisällön ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjumiseksi.
Ohjelman nimi on ”Turvallisempi Internet” -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.
2. Ohjelmaan kuuluu seuraavat toimintalinjat:
a) |
yleisön tietoisuuden varmistaminen, |
b) |
laittoman verkkosisällön ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen, |
c) |
turvallisemman verkkoympäristön edistäminen, |
d) |
tietopohjan luominen. |
Näiden toimintalinjojen mukaisesti toteutettavat toimet ovat liitteessä I.
Ohjelma pannaan täytäntöön liitteen III mukaisesti.
3. Tässä päätöksessä ’lapsilla’ tarkoitetaan alle 18-vuotiaita henkilöitä, jollei sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä säädetä täydestä oikeustoimikelpoisuudesta tietyin edellytyksin ennen kyseistä ikää.
2 artikla
Osallistuminen
1. Ohjelmaan voivat osallistua oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet:
a) |
jäsenvaltioihin; |
b) |
Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluviin Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maihin ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti; |
c) |
sellaisiin EU:hun liittymässä oleviin maihin ja ehdokasmaihin, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen mukaisesti; |
d) |
Länsi-Balkanin maihin ja Euroopan naapuruuspolitiikan maihin niiden sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa sen jälkeen, kun niiden kanssa on tehty yhteisöohjelmiin osallistumista koskevat puitesopimukset; |
e) |
kolmanteen maahan, joka on sellaisen yhteisön kanssa tehdyn kansainvälisen sopimuksen osapuolena, jonka ehtojen mukaisesti tai jonka perusteella maa osallistuu ohjelman rahoitukseen; |
2. Ohjelmaan voivat osallistua myös kansainväliset järjestöt ja muihin kuin 1 kohdan b–e alakohdassa mainittuihin kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit liitteessä III vahvistettujen ehtojen mukaisesti.
3 artikla
Komission toimivalta
1. Komissio vastaa ohjelman täytäntöönpanosta.
2. Komissio laatii vuosittaisia työohjelmia tämän päätöksen perusteella.
3. Ohjelmaa täytäntöönpannessaan komissio varmistaa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden muiden asiaan liittyvien yhteisön politiikkojen, ohjelmien ja toimien kanssa.
4. Komissio noudattaa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä seuraavia tehtäviä hoitaessaan:
a) |
vuosittaisten työohjelmien hyväksyminen ja muuttaminen, mukaan luettuna kansainvälisen yhteistyön painopistealueiden määrittäminen; |
b) |
yhteisön rahoitusta koskevien ehdotuspyyntöjen perusteella ehdotettujen hankkeiden arviointi, kun arvioitu yhteisön osuus rahoituksesta on vähintään 500 000 euroa; |
c) |
ohjelman arviointia varten tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet. |
5. Komissio tiedottaa 4 artiklassa tarkoitetulle komitealle ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä. Erityisesti komissio ilmoittaa kyseiselle komitealle viipymättä kaikista valintapäätöksistä, jotka on tehty muissa kuin tämän artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
4 artikla
Komitea
1. Komissiota avustaa komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi ajanjaksoksi vahvistetaan kolme kuukautta.
5 artikla
Valvonta ja arviointi
1. Komissio huolehtii tämän päätöksen mukaisten toimien ennakkoarvioinnista, seurannasta ja jälkiarvioinnista varmistaakseen, että yhteisön tukea käytetään tehokkaasti.
2. Komissio valvoo ohjelman hankkeiden toteuttamista.
3. Komissio arvioi hankkeiden toteutustapaa ja vaikutuksia selvittääkseen, onko alkuperäiset tavoitteet saavutettu.
4. Komissio toimittaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimintalinjojen täytäntöönpanosta kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään 24 päivänä kesäkuuta 2011
5. Komissio toimittaa lopullisen arviointiraportin ohjelman päätyttyä.
6 artikla
Rahoitussäännökset
1. Ohjelma kestää viisi vuotta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen.
2. Rahoituspuitteiden määrä ohjelman täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä ajanjaksona on 55 000 000 euroa.
3. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosittaiset määrärahat vuosiksi 2009–2013 rahoituskehyksen rajoissa.
4. Kustannusten ohjeellinen jakautuminen esitetään liitteessä II.
7 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. LE MAIRE
(1) EUVL C 224, 30.8.2008, s. 61.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 22. lokakuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 9. joulukuuta 2008.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/65/EY, annettu 11 päivänä joulukuuta 2007, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta (EUVL L 332, 18.12.2007, s. 27).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi)(EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).
(6) EUVL L 13, 20.1.2004, s. 44.
(7) EUVL L 378, 27.12.2006, s. 72.
(8) EYVL L 270, 7.10.1998, s. 48.
(9) EYVL L 33, 6.2.1999, s. 1.
(10) EUVL L 149, 11.6.2005, s. 1.
(11) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(12) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
LIITE I
TOIMENPIDEKOKONAISUUDET
Johdanto
Ohjelman tarkoituksena on edistää internetin ja muun viestintäteknologian, jäljempänä ’verkkoteknologia’, käyttöturvallisuutta, kouluttaa käyttäjiä, erityisesti lapsia, vanhempia, huoltajia, opettajia ja kasvattajia tähän liittyen, sekä torjua laitonta sisältöä ja haitallista verkkokäyttäytymistä.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelma keskittyy loppukäyttäjien – erityisesti lasten, vanhempien, huoltajien, opettajien ja kasvattajien – auttamiseen käytännön tasolla. Tähän pyritään kannustamalla sidosryhmien monenvälisiä kumppanuuksia.
Ohjelman yleisenä tavoitteena on verkkoteknologian käyttöturvallisuuden parantaminen erityisesti lasten keskuudessa, turvallisen verkkoympäristön kehittämisen edistäminen, verkossa välitettävän laittoman sisällön määrän vähentäminen, mahdollisesti haitallisen verkkokäyttäytymisen (mukaan lukien lasten psykologinen manipulointi, jolla pyritään seksuaaliseen hyväksikäyttöön, ja houkuttelu (”grooming”), jolla tarkoitetaan aikuisten pyrkimyksiä ystävystyä lapsen kanssa seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksessa, ja verkkokiusaaminen sekä sähköiset tiedostot, joissa näytetään fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa) torjuminen ja sen varmistaminen, että yleisö on tietoinen verkon riskeistä ja varotoimista, sekä parhaisiin käytäntöihin perustuvien opetusvälineiden kehittäminen.
Siltä osin kuin sisältö on käytettävissä niin verkossa kuin paikallisesti, kuten videopeleissä, ohjelmassa käsitellään kumpaakin saatavuus- ja käyttötyyppiä yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.
Ohjelma toteutetaan neljän yleisen toimintalinjan kautta:
1) Yleisön tietoisuuden varmistaminen
Toimilla pyritään lisäämään yleisön ja erityisesti lasten, vanhempien, huoltajien, opettajien ja kasvattajien tietoisuutta verkkoteknologian käyttöön liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä sekä keinoista varmistaa niiden turvallinen käyttö. Ne koskevat myös uusia jakelualustoja käyttävien palvelujen, kuten matkapuhelinverkkoja käyttävien audiovisuaalisten palvelujen mahdollisuuksia ja riskejä. Tietopaketit ovat tarvittaessa saatavilla monikielisinä. Keskeisiä toimia ovat:
1. |
Verkkoteknologian turvallista käyttöä koskevan yleisön tietoisuuden lisääminen ja tiedon levittäminen. Toimilla edistetään yleisön tietoisuutta koordinoidusti koko Euroopan unionissa välittämällä myönteistä viestiä tieto- ja viestintäteknologian laajemman ja tehokkaamman käytön mahdollisuuksista, samalla kun tarjotaan riittävästi tietoa riskeistä ja tavoista torjua niitä. Tuetaan toimenpiteitä, jotka opettavat lapsille vastuullista verkkoteknologian käyttöä, mikä tapahtuu pääasiassa perehdyttämällä medialukutaitoon tai mediakoulutusohjelmissa. Toimenpiteillä tuetaan kustannustehokkaita keinoja, joilla välitetään tiedotusmateriaalia suurille käyttäjämäärille ja joita ovat esimerkiksi yhteistyö joukkoviestinten kanssa, käyttäjien tuottaman sisällön verkkojakelu ja koulutusjärjestelmän hyödyntäminen. Viestien jakelu- ja esitystavat mukautetaan eri kohderyhmiin (lasten sekä vanhempien, huoltajien, opettajien ja kasvattajien erilaisiin ikäryhmiin). |
2. |
Yhteyspisteet, joista vanhemmat ja lapset voivat saada vastauksia verkon turvallista käyttöä koskeviin kysymyksiin ja myös neuvoja siitä, kuinka toimia houkuttelun tai verkkokiusaamisen tapauksessa. Toimenpiteillä pyritään antamaan käyttäjille valmiudet tehdä tietoon perustuvia ja vastuullisia valintoja tarjoamalle heille opastusta siitä, mitä tietoja ja varotoimia verkon turvallinen käyttö edellyttää. |
3. |
Tuloksellisempien ja kustannustehokkaampien tietoisuudenlisäämismenetelmien ja -välineiden edistäminen. Toimenpiteillä pyritään parantamaan tarpeellisia tietoisuudenlisäämismenetelmiä ja -välineitä, jotta niistä tulisi tuloksellisempia ja kustannustehokkaampia pitkällä aikavälillä. |
4. |
Parhaiden käytäntöjen vaihdon ja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön varmistaminen EU:n tasolla. Toimenpiteillä varmistetaan tehokas EU:n tason rajat ylittävä yhteistyö ja tehokas parhaiden käytäntöjen, välineiden, menetelmien, kokemusten ja tiedon vaihto. |
5. |
Parhaiden käytäntöjen vaihdon ja yhteistyön varmistaminen kansainvälisellä tasolla. Toimenpiteillä pyritään edistämään yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen, välineiden, menetelmien, kokemusten ja tiedon vaihtoa kansainvälisellä tasolla, jotta voitaisiin luoda yhteisiä lähestymistapoja ja työmenetelmiä sekä parantaa ja tehostaa maailmanlaajuisten hankkeiden tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta ja kattavuutta. |
2) Laittoman verkkosisällön ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen
Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään verkossa jaeltavan laittoman sisällön määrää ja torjumaan haitallista verkkokäyttäytymistä. Erityisesti kohteina ovat lasten seksuaalisen hyväksikäytön materiaali, houkuttelu ja verkkokiusaaminen. Keskeisiä toimia ovat:
1. |
Yleisölle järjestetään yhteyspisteitä ja vihjelinjoja, joihin he voivat tehdä ilmoituksia laittomasta sisällöstä ja haitallisesta verkkokäyttäytymisestä, ja niiden toteuttamista edistetään. Toimilla varmistetaan, että nämä yhteyspisteet todella toimivat ja ovat yleisön helposti löydettävissä, että ne ovat tiiviisti yhteydessä muihin kansallisen tason toimijoihin (erityisesti tietoverkkorikollisuuteen erikoistuneisiin poliisin yksiköihin) ja että ne tekevät yhteistyötä EU:n tasolla valtioiden rajat ylittävissä kysymyksissä ja vaihtavat keskenään tietoa parhaista käytännöistä. Yhteyspisteissä yleisölle annetaan lisäksi tietoa siitä, miten laittomasta sisällöstä tehdään ilmoitus ja miten verkkotietopalvelujen, lasten ruumiillista, henkistä ja moraalista koskemattomuutta mahdollisesti vahingoittavaa sisältöä arvioidaan. |
2. |
Haitallisen verkkokäyttäytymisen ja erityisesti houkuttelun ja verkkokiusaamisen torjuminen. Toimilla pyritään torjumaan verkossa tapahtuvaa houkuttelua ja verkkokiusaamista. Toimilla ratkaistaan näihin näkökohtiin liittyviä teknisiä, psykologisia ja sosiologisia kysymyksiä ja edistetään sidosryhmien välistä yhteistyötä ja koordinointia. |
3. |
Teknisten ratkaisujen käytön edistäminen laittoman sisällön ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjumiseksi ja loppukäyttäjien informointi siitä, miten tätä tekniikkaa voidaan soveltaa. Toimilla edistetään toimivien teknisten välineiden suunnittelemista, kehittämistä tai mukauttamista ja/tai edistämistä laittomaan sisältöön puuttumiseksi ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjumiseksi, etenkin ilmaisten ja siten kaikille sidosryhmille helposti saatavilla olevien välineiden osalta; toimilla myös kannustetaan siihen, että palveluntarjoajat edistävät yhteyksien turvallista ja vastuullista käyttöä lasten suojaamiseksi laittomalta ja vahingolliselta toiminnalta. Sidosryhmille tiedotetaan tällaisen tekniikan saatavuudesta ja sen asianmukaisesta käytöstä. Voitaisiin tarkastella esimerkiksi seuraavien toimenpiteiden hyväksymistä:
|
4. |
Yhteistyön ja tiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen edistäminen sidosryhmien välillä kansallisella ja EU:n tasolla. Toimilla pyritään parantamaan laittoman sisällön jakelua ja haitallista käyttäytymistä torjuvien sidosryhmien koordinointia ja kannustamaan näiden sidosryhmien osallistumista ja aktiivisuutta. Toimilla pyritään erityisesti rohkaisemaan asiantuntemuksen kansainvälistä yhteiskäyttöä ja ideoiden kokoamista yhteen hallitusten, lainvalvontaviranomaisten, vihjelinjojen, pankkien, rahalaitosten ja luottokorttiyhtiöiden, lasten hyväksikäyttötapauksissa neuvontaa antavien keskusten ja lastensuojelujärjestöjen sekä verkkopalvelualan välillä. |
5. |
Yhteistyön sekä tiedon ja kokemusten vaihtamisen tehostaminen laittoman verkkosisällön ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjumisessa kansainvälisellä tasolla. Toimilla pyritään parantamaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, yhdenmukaistamaan lähestymistapoja laittoman sisällön ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjumiseen kansainvälisellä tasolla ja kannustamaan koordinoidun lähestymistavan kehittämistä lasten hyväksikäyttöä koskeviin kansallisiin tietokantoihin sekä yhteisten lähestymistapojen ja työmenetelmien kehittämistä. Toimien tarkoituksena on erityisesti luoda läheinen yhteistyö kansallisten viranomaisten, poliisin ja yhteyspisteiden välille. Toimiin ryhdytään lasten hyväksikäyttöön liittyviä tietoja koskevan EU:n yhteisen tietokannan perustamiseksi ja varmistetaan, että se on yhteydessä Europoliin. |
6. |
Verkkotunnusrekisterien käyttöönotto, jollei sellaisia vielä ole käytössä, ja olemassa olevan yhteistyön vahvistaminen. Toimilla pyritään täydentämään, kansallinen lainsäädäntö huomioon ottaen, nykyisiä toimia parantamalla yhteistyötä jäsenvaltioiden verkkotunnusrekisterien kanssa ja edistämällä myönteisiä suhteita unionin ulkopuolisten rekisterien kanssa, jotta mahdollisesti laiton sisältö voidaan havaita entistä aiemmin ja minimoida sellaisten verkkosivujen elinaika, joiden tiedetään tarjoavan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää sisältöä. |
3) Turvallisemman verkkoympäristön edistäminen
Toimilla pyritään tuomaan sidosryhmiä yhteen pohtimaan tapoja verkon käyttöturvallisuuden parantamiseksi ja lasten suojelemiseksi haitalliselta sisällöltä. Keskeisiä toimia ovat:
1. |
Yhteistyön tehostaminen ja tiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen tehostaminen sidosryhmien välillä. Toimilla pyritään parantamaan yhteistyötä, yhdenmukaistamaan lähestymistapoja turvallisemman verkkoympäristön luomiseen lapsille ja mahdollistamaan parhaita käytäntöjä ja työmenetelmiä koskeva tiedonvaihto. Sidosryhmille on tarkoitus järjestää avoin keskustelufoorumi, joka liittyy turvallisemman verkkoympäristön edistämiseen ja tapoihin, joilla lapsia voidaan suojella mahdollisesti haitalliselta sisällöltä eri jakelualustoilla. |
2. |
Sidosryhmien kannustaminen riittävien itse- ja yhteissääntelyjärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Toimilla pyritään edistämään itse- ja yhteissääntelyaloitteiden luomista ja toteuttamista ja kannustamaan sidosryhmiä ottamaan huomioon lasten turvallisuus uutta teknologiaa ja uusia palveluja kehitettäessä. |
3. |
Palveluntarjoajien kannustaminen ja avustaminen merkintöjen kehittämiseen. Toimilla pyritään kannustamaan ja avustamaan internet-palvelujen tarjoajia kehittämään itsesäätelyn välineenä ”lapsille turvallinen” -merkintöjä verkkosivuille. Nämä toimet voivat muun muassa tarkoittaa sitä, että tarkastellaan mahdollisuutta kehittää yhteinen, havainnollistavien symbolien tai varoitusviestien järjestelmä, joka osoittaa ikäryhmän ja/tai näyttää, mikä sisällössä on vaikuttanut tietyn ikärajan suositukseen, jolloin käyttäjien on helpompi tiedostaa mahdollisesti haitallinen verkkosisältö. |
4. |
Lasten ottaminen mukaan turvallisemman verkkoympäristön luomiseen. Toimilla pyritään ottamaan lapset toimintaan mukaan, varmistaen, että tytöt ja pojat osallistuvat siihen tasapuolisesti, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan verkkoteknologian käytöstä ja saada asiantuntijoiden avulla tietoa siitä, kuinka verkkoympäristöstä voitaisiin tehdä turvallisempi lapsille. Osallistumisen on oltava säännöllistä esimerkiksi eurooppalaisen lasten oikeuksia käsittelevän foorumin, turvallisempi internet -foorumin ja muiden tapahtumien puitteissa. |
5. |
Haitallisen verkkosisällön torjumisvälineitä koskevan tiedotuksen lisääminen. Toimilla pyritään lisäämään erityisesti vanhempien, huoltajien, opettajien ja kasvattajien tietoa suodatusjärjestelmien kaltaisten mahdollisesti haitallisen verkkosisällön torjumiseen tarkoitettujen välineiden tehokkuudesta ja toimivuudesta ja tarjoamaan kaikille käyttäjille säännöllisesti yksinkertaisessa muodossa olevaa tietoa, välineitä ja sovelluksia, joiden avulla he pystyvät torjumaan haitallista sisältöä eri jakelualustoilla. |
6. |
Euroopan unionissa ja kansainvälisesti omaksutun lähestymistavan yhteensopivuuden varmistaminen. Toimilla edistetään yhteistyötä ja tiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista sidosryhmien välillä EU:n tasolla ja kansainvälisesti. |
4) Tietopohjan luominen
Toimilla pyritään luomaan tietopohja, jonka avulla voidaan riittävän hyvin ratkaista nykyisiin ja tuleviin verkon käyttötapoihin, riskeihin ja seurauksiin liittyviä kysymyksiä, jotta voitaisiin suunnitella tarvittavia toimia verkon turvallisen käytön varmistamiseksi kaikille käyttäjille. Tietopohjan sisältöä jaetaan sidosryhmien kanssa ja levitetään jäsenvaltioissa. Keskeisiä toimia ovat:
1. |
Koordinoidun lähestymistavan edistäminen alan selvitystyöhön liittyvillä alueilla. Toimilla pyritään saattamaan yhteen lasten verkkoturvallisuuden alalla toimivat tutkijat ja asiantuntijat EU:n tasolla, edistämään kansainvälistä yhteistyötä ja koordinointia ja luomaan ajantasaisia katsauksia meneillään olevaan ja tulevaan tutkimukseen. |
2. |
Lasten verkkoteknologian käyttöä koskevan ajantasaistetun tiedon tarjoaminen. Toimilla tuotetaan ajantasaista tietoa lasten tavoista käyttää verkkoteknologiaa ja siitä, miten lapset ja heidän vanhempansa ja huoltajansa sekä heidän opettajansa ja kasvattajansa käsittelevät mahdollisuuksia ja riskejä. Toimet kattavat määrällisiä ja laadullisia näkökohtia. Lisäksi pyritään lisäämään tietoa lasten omista strategioista verkkoympäristön riskien hoitamiseksi ja arvioimaan näiden strategioiden toimivuutta. |
3. |
Eri jäsenvaltioiden tilastojen ja suuntausten analysointi. Toimenpiteillä analysoidaan eri jäsenvaltioiden tilastoja ja suuntauksia, jotta jäsenvaltioiden lainvalvontaelimet ja muut toimivaltaiset viranomaiset voisivat vähentää nykyisten toimien päällekkäisyyttä ja maksimoida nykyisten ja tulevien voimavarojen käytön. |
4. |
Verkossa tapahtuvaa lasten uhriksi joutumista koskevan selvitystyön edistäminen. Toimenpiteillä, joissa otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat, pyritään selvittämään teknisiä, psykologisia ja sosiologisia kysymyksiä, jotka liittyvät lasten uhriksi joutumiseen verkkoympäristössä, mukaan luettuna verkkokiusaaminen, houkuttelu, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä materiaali ja uusimmat käyttäytymismallit, jotka aiheuttavat lapsille riskejä tai vahinkoa. |
5. |
Verkkoteknologian turvallisen käytön tehokkaita kehittämistapoja koskevien selvitysten edistäminen. Toimet voivat koskea selvityksiä ja testejä, jotka liittyvät tietoisuudenlisäämismenetelmiin ja -välineisiin, onnistuneisiin yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmiin, toimiviin erilaisiin teknisiin ja ei-teknisiin ratkaisuihin sekä muihin relevantteihin esiin nouseviin asioihin. |
6. |
Tietoisuuden lisääminen nykyisen ja tulevan teknologian käytön vaikutuksista lapsiin. Toimilla, joissa otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat, pyritään ymmärtämään paremmin verkkoteknologiaa käyttäville lapsille aiheutuvia psykologisia, käytöksellisiä ja sosiologisia vaikutuksia, joihin kuuluvat vaikutukset, joita aiheutuu haitalliselle sisällölle ja käytökselle altistumisesta, sekä houkuttelusta ja verkkokiusaamisesta eri jakelualustoilla, mukaan lukien tietokoneet ja matkapuhelimet, pelikonsolit ja muu uusi teknologia. |
LIITE II
KUSTANNUSTEN SUUNTAA ANTAVA JAKAUTUMINEN
|
48 % |
||
|
34 % |
||
|
10 % |
||
|
8 % |
LIITE III
OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO
1) Komissio panee ohjelman täytäntöön liitteessä I eritellyn teknisen sisällön mukaisesti.
2) Ohjelma pannaan täytäntöön seuraavien toimien avulla:
A. Yhteisrahoitteiset toimet
1. |
Pilottihankkeet ja parhaisiin toimintatapoihin liittyvät toimet; ad hoc -hankkeet ohjelman kannalta olennaisilla aloilla, mukaan luettuina parhaita toimintatapoja esittelevät hankkeet ja hankkeet, joissa nykyistä teknologiaa käytetään innovatiivisella tavalla. |
2. |
Verkostot ja kansalliset toimet, jotka tuovat yhteen eri sidosryhmiä toiminnan varmistamiseksi koko Euroopassa ja koordinointitoimien ja tiedon siirron helpottamiseksi. |
3. |
Euroopan laajuinen vertaileva selvitystyö siitä, kuinka verkkoteknologiaa käytetään, lapsille siitä aiheutuvista riskeistä ja haitallisten käytäntöjen vaikutuksista lapsiin sekä käyttäytymiseen vaikuttavista ja psykologisista näkökohdista, erityisesti verkkoteknologian käyttöön liittyvän lasten seksuaalisen hyväksikäytön osalta sekä selvitys uusista riskitilanteista, jotka johtuvat käyttäytymismallien muuttumisesta tai teknologian kehittymisestä jne. |
4. |
Teknologian käyttöönottohankkeet. |
B. Liitännäistoimenpiteet
Liitännäistoimenpiteiden avulla edistetään ohjelman täytäntöönpanoa tai tulevien toimien valmistelua.
1. |
Vertailuanalyysi ja mielipidetutkimukset, joilla tuotetaan kaikkien jäsenvaltioiden alueelta vertailukelpoisin menetelmin luotettavaa tietoa verkkoteknologian käyttöturvallisuudesta. |
2. |
Teknologian, kuten internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuuden edistämiseksi suunnitellun suodatusteknologian tekninen arviointi. |
3. |
Tätä ohjelmaa ja sen toimia tukevat selvitykset. |
4. |
Tiedonvaihto konferenssien, seminaarien, työpajojen tai muiden kokousten kautta ja klusteritoiminnan hallinnointi. |
5. |
Tiedonlevitys-, tiedotus- ja viestintätoimet. |
3) Edellä 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kansainväliset järjestöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit voivat osallistua yhteisrahoitteisiin toimiin, joko yhteisön rahoittamana tai ilman sen rahoitusta, seuraavin ehdoin:
a) |
toimen täytyy liittyä johonkin vuosittaisten työohjelmien mukaiseen kansainvälisen yhteistyön painopistealueista. Nämä painopistealueet voidaan määritellä toiminnan aihepiirin mukaan, maantieteellisten kriteerien mukaan tai kummankin mukaan; |
b) |
vuosittaisissa työohjelmissa voidaan määritellä muita edellytyksiä ja ehtoja, jotka kansainvälisten järjestöjen ja kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien on täytettävä voidakseen saada yhteisön rahoitusta. |
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/128 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1352/2008/EY,
tehty 16 päivänä joulukuuta 2008,
Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013) tehdyn päätöksen N:o 1855/2006/EY muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 151 artiklan 5 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ovat kuulleet Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1)
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Joulukuun 12 päivänä 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1855/2006/EY (2) perustettiin Kulttuuri-ohjelma vuosiksi 2007–2013. |
(2) |
Päätöksen N:o 1855/2006/EY 8 artiklan 3 kohdassa säädetään, että muista kuin 2 kohdassa luetelluista ohjelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään kyseisen päätöksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen eli menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/468/EY (3) säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. |
(3) |
Tämä päätöksen N:o 1855/2006/EY sanamuoto merkitsee muun muassa, että muihin kuin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin valintapäätöksiin sovelletaan neuvoa-antavaa menettelyä ja että Euroopan parlamentilla on valvontaoikeus. |
(4) |
Valintapäätökset koskevat lähinnä hankkeita, jotka ovat lyhytkestoisia, joiden elinkaari ei sovi yhteen aikaavievien päätösmenettelyjen kanssa ja jotka eivät edellytä poliittisesti arkaluonteisten päätösten tekemistä. |
(5) |
Tällaiset menettelysäännöt pidentävät avustusten myöntämismenettelyä kahdella–kolmella kuukaudella hakijoiden osalta. Ne aiheuttavat lukuisia viivästyksiä edunsaajille ja suhteettoman rasitteen ohjelman hallinnolle eivätkä ne tuota myönnettyjen avustusten luonteen takia lisäarvoa. |
(6) |
Valintapäätösten nopeamman ja tehokkaamman täytäntöönpanon mahdollistamiseksi on siis tarpeen korvata neuvoa-antava menettely komission velvoitteella tiedottaa Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille viipymättä kaikista toimista, jotka on toteutettu päätöksen N:o 1855/2006/EY täytäntöönpanemiseksi ilman komitean avustusta, |
OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:
1 artikla
Muutetaan päätös N:o 1855/2006/EY seuraavasti:
1) |
Korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Komissio ilmoittaa 9 artiklassa tarkoitetulle komitealle ja Euroopan parlamentille kaikista muista valintapäätöksistä, jotka se on tehnyt tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi, kahden työpäivän kuluessa kyseisten päätösten tekemisestä. Näihin tietoihin on sisällyttävä vastaanotettujen hakemusten kuvaukset ja analyysi, arviointi- ja valintamenettelyn kuvaus sekä luettelot rahoitettavaksi ehdotettavista hankkeista sekä hankkeista, joiden osalta rahoitus on evätty.” |
2) |
Kumotaan 9 artiklan 3 kohta. |
2 artikla
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen vaikutuksista viimeistään 25 päivänä kesäkuuta 2010.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Strasburgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. LE MAIRE
(1) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 2. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. marraskuuta 2008.
(2) EUVL L 372, 27.12.2006, s. 1.
(3) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN VI OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/130 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS 2008/976/YOS,
tehty 16 päivänä joulukuuta 2008,
Euroopan oikeudellisesta verkostosta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,
ottaa huomioon Belgian kuningaskunnan, Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Puolan tasavallan, Portugalin tasavallan Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan aloitteen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvosto perusti yhteisellä toiminnalla 98/428/YOS (2) Euroopan oikeudellisen verkoston, joka on osoittanut hyödyllisyytensä oikeudellisen yhteistyön helpottamisessa rikosasioissa. |
(2) |
Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen (3) 6 artiklan mukaisesti keskinäinen oikeusapu toteutetaan toimivaltaisten oikeusviranomaisten välisten suorien yhteyksien avulla. Tämä keskinäisen oikeusavun hajauttaminen on nyt pantu laajasti täytäntöön. |
(3) |
Rikosasioissa tehtyjen oikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaate pannaan täytäntöön asteittain. Se paitsi vahvistaa toimivaltaisten oikeusviranomaisten suorien yhteyksien periaatetta myös nopeuttaa menettelyjä ja tekee niistä kokonaisuudessaan oikeudellisia. |
(4) |
Näiden muutosten vaikutusta oikeudelliseen yhteistyöhön lisäsi edelleen Euroopan unionin laajentuminen vuosina 2004 ja 2007. Tämän kehityksen vuoksi Euroopan oikeudellinen verkosto on jopa tarpeellisempi kuin silloin, kun se perustettiin, ja sen vuoksi sitä olisi vahvistettava. |
(5) |
Neuvosto perusti päätöksellä 2002/187/YOS (4) Eurojustin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön parantamiseksi. Päätöksessä 2002/187/YOS säädetään, että Eurojustin tarkoituksena on pitää yllä Euroopan oikeudelliseen verkostoon erityissuhteita, jotka perustuvat kuulemiseen ja keskinäiseen täydentävyyteen. |
(6) |
Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston viiden vuoden rinnakkaiselo on osoittanut sekä tarpeen säilyttää molemmat rakenteet että tarpeen selkeyttää niiden suhdetta. |
(7) |
Tämän päätöksen säännöksiä ei olisi katsottava vaikuttavan kansallisten yhteysviranomaisten riippumattomuuteen kansallisen lainsäädännön nojalla. |
(8) |
On tarpeen vahvistaa jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä ja mahdollistaa tätä tarkoitusta varten Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin yhteysviranomaisten suora ja tehokkaampi yhteydenpito aina, kun se on tarpeen, suojatun tietoliikenneyhteyden välityksellä. |
(9) |
Yhteinen toiminta 98/428/YOS olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava tällä päätöksellä, |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
Perustaminen
Yhteisen toiminnan 98/428/YOS nojalla perustettu jäsenvaltioiden välinen oikeudellisten yhteysviranomaisten verkosto, jäljempänä ’Euroopan oikeudellinen verkosto’, jatkaa toimintaansa tämän päätöksen säännösten mukaisesti.
2 artikla
Kokoonpano
1. Euroopan oikeudellinen verkosto koostuu, ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion valtiosäännön, oikeudelliset perinteet ja sisäiset rakenteet, kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavista keskusviranomaisista ja oikeusviranomaisista tai muista toimivaltaisista viranomaisista, joilla on kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä erityistehtäviä.
2. Kuhunkin jäsenvaltioon perustetaan yksi tai useampi yhteysviranomainen jäsenvaltion kansallisten sääntöjen ja kansallisen toimivallanjaon mukaisesti, huolehtien samalla siitä, että ne kattavat jäsenvaltion alueen tosiasiallisesti kokonaan.
3. Kunkin jäsenvaltion on nimitettävä yhteysviranomaisten keskuudesta Euroopan oikeudellisen verkoston kansallinen yhteyshenkilö.
4. Kunkin jäsenvaltion on nimitettävä tekninen yhteyshenkilö Euroopan oikeudellista verkostoa varten.
5. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen yhteysviranomaisilla on rikosasioita koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä tehtäviä ja jonkin muun Euroopan unionin kielen kuin viranomaisen oman maan kielen riittävä taito, ottaen huomioon tarpeen pitää yhteyttä muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisiin.
6. Kun jäsenvaltiossa on nimitetty Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön edistämiseen tähtäävää yhteystuomareiden vaihtojärjestelmää koskevassa 22 päivänä huhtikuuta 1996 hyväksytyssä yhteisessä toiminnassa 96/277/YOS (5) tarkoitettuja yhteystuomareita ja kun kyseisten yhteystuomarien tehtävät vastaavat tämän päätöksen 4 artiklan mukaan yhteysviranomaisille määrättyjä tehtäviä, yhteystuomarin kussakin tapauksessa nimittävän jäsenvaltion on liitettävä tämä kyseisen jäsenvaltion määräämien menettelytapojen mukaisesti Euroopan oikeudelliseen verkostoon ja suojattuun tietoliikenneyhteyteen tämän päätöksen 9 artiklan mukaisesti.
7. Komissio nimeää yhteystahon omaan toimivaltaansa kuuluvia asioita varten.
8. Euroopan oikeudellisella verkostolla on sihteeristö, joka vastaa verkoston hallinnosta.
3 artikla
Verkoston toimintatavat
Euroopan oikeudellinen verkosto toimii erityisesti seuraavilla kolmella tavalla:
a) |
se helpottaa jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten välisten tarvittavien yhteyksien perustamista 4 artiklassa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi; |
b) |
se järjestää jäsenvaltioiden edustajien säännöllisiä kokouksia 5 ja 6 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen; |
c) |
se toimittaa jatkuvasti tietyn määrän päivitettyjä taustatietoja erityisesti asianmukaisen tietoliikenneverkon välityksellä 7, 8 ja 9 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. |
4 artikla
Yhteysviranomaisten toiminta
1. Yhteysviranomaiset toimivat aktiivisina välittäjinä, joiden tehtävänä on helpottaa jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä erityisesti vakavan rikollisuuden vastaisessa toiminnassa. He ovat käytettävissä tarkoituksenmukaisimpien yhteyksien luomiseksi heidän oman jäsenvaltionsa paikallisten oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten, toisten jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten sekä toisten jäsenvaltioiden paikallisten oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välille.
Tarvittaessa, asianomaisten viranomaisten välisen sopimuksen perusteella, yhteysviranomaiset voivat matkustaa tavatakseen toisen jäsenvaltion yhteysviranomaisia.
2. Yhteysviranomaiset toimittavat oman jäsenvaltionsa paikallisille oikeusviranomaisille, toisten jäsenvaltioiden yhteysviranomaisille sekä toisten jäsenvaltioiden paikallisille oikeusviranomaisille tarvittavat oikeudelliset ja käytännön tiedot, jotta nämä voivat valmistella oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön tai tehostaa yleensä oikeudellista yhteistyötä.
3. Yhteysviranomaiset osallistuvat kukin omalla tasollaan jäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille tarkoitettujen oikeudellista yhteistyötä koskevien koulutustilaisuuksien järjestämiseen ja edistämiseen, tarvittaessa yhteistyössä Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa.
4. Yhteysviranomaisena suoritettavien 1–3 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä lisäksi kansallisen yhteyshenkilön on erityisesti
a) |
oltava jäsenvaltiossaan vastuussa verkoston sisäiseen toimintaan liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien tietopyyntöjen ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten vastausten koordinointi; |
b) |
oltava ensisijaisessa vastuussa yhteyksistä Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristöön, mukaan lukien osallistuminen 6 artiklassa tarkoitettuihin kokouksiin; |
c) |
annettava pyynnöstä lausunto uusien yhteysviranomaisten nimeämisestä. |
5. Euroopan oikeudellisen verkoston teknisen yhteyshenkilön, joka voi myös olla 1–4 kohdassa tarkoitettu yhteysviranomainen, on varmistettava, että sen jäsenvaltiota koskevat 7 artiklassa tarkoitetut tiedot ovat saatavilla ja ne päivitetään 8 artiklan mukaisesti.
5 artikla
Yhteysviranomaisten täysistuntojen tarkoitus ja kokouspaikat
1. Euroopan oikeudellisen verkoston täysistuntojen, joihin kutsutaan vähintään kolme yhteysviranomaista jäsenvaltiota kohti, tavoitteena on
a) |
antaa yhteysviranomaisille mahdollisuus tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia erityisesti verkoston toiminnasta; |
b) |
toimia foorumina, jossa keskustellaan niistä käytännön ja oikeudellisista ongelmista, joita jäsenvaltiot ovat oikeudellisen yhteistyön puitteissa ja erityisesti Euroopan unionin toteuttamien toimenpiteiden täytäntöönpanossa kohdanneet. |
2. Euroopan oikeudellisessa verkostossa hankittu merkittävä kokemus välitetään neuvostolle ja komissiolle perustaksi mahdollisista lainsäädännön muutoksista ja käytännön parannuksista kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön alalla käytävälle keskustelulle.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja kokouksia järjestetään säännöllisesti ja vähintään kolme kertaa vuodessa. Kokous voidaan pitää kerran vuodessa Brysselissä neuvoston toimipaikassa tai Eurojustin toimipaikassa Haagissa. Kaksi yhteysviranomaista kustakin jäsenvaltiosta kutsutaan neuvoston toimipaikassa ja Eurojustissa järjestettyihin kokouksiin.
Muita kokouksia voidaan pitää jäsenvaltioissa, jotta kaikkien jäsenvaltioiden yhteysviranomaiset voivat tavata muita isäntämaana toimivan jäsenvaltion viranomaisia kuin sen yhteysviranomaisia ja vierailla kyseisen jäsenvaltion erityiselimissä, joilla on kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön tai tiettyjen vakavan rikollisuuden muotojen torjuntaan liittyviä tehtäviä. Yhteysviranomaiset osallistuvat näihin kokouksiin omalla kustannuksellaan.
6 artikla
Yhteyshenkilöiden kokoukset
1. Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteyshenkilöt kokoontuvat tapauskohtaisesti vähintään kerran vuodessa ja kun sen jäsenet pitävät sitä tarkoituksenmukaisena, neuvoston puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion kansallisen yhteyshenkilön kutsusta, joka ottaa myös huomioon jäsenvaltioiden toivomukset yhteyshenkilöiden kokoontumisesta. Näissä kokouksissa keskustellaan erityisesti verkostoon liittyvistä hallinnollisista asioista.
2. Euroopan oikeudellisen verkoston tekniset yhteyshenkilöt kokoontuvat tapauskohtaisesti vähintään kerran vuodessa ja kun sen jäsenet pitävät sitä tarkoituksenmukaisena, neuvoston puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion teknisen yhteyshenkilön kutsusta. Kokouksissa käsitellään 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja kysymyksiä.
7 artikla
Euroopan oikeudellisen verkoston kautta jaettavat tiedot
Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristö saattaa seuraavat tiedot yhteysviranomaisten ja toimivaltaisten oikeusviranomaisten käytettäväksi:
a) |
kunkin jäsenvaltion yhteysviranomaisten täydelliset tiedot sekä tarvittaessa kuvaus niiden tehtävistä kansallisella tasolla; |
b) |
tietoteknisen välineen, jolla pyynnön esittävä tai toimittava jäsenvaltion viranomainen voi määrittää jonkin toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaanottaa ja panee täytäntöön sen oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön ja päätökset, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen oikeudellisten asiakirjojen osalta; |
c) |
kaikkien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmää ja oikeudenkäyntimenettelyjä koskevat oikeudelliset ja käytännön tiedot tiivistetyssä muodossa; |
d) |
asiaan liittyvien oikeudellisten asiakirjojen tekstit sekä voimassa olevien yleissopimusten osalta myös niihin liittyvien selitysten ja varaumien tekstit. |
8 artikla
Tietojen päivittäminen
1. Euroopan oikeudellisen verkoston kautta jaettavat tiedot on päivitettävä jatkuvasti.
2. Kunkin jäsenvaltion omalla vastuulla on tarkistaa järjestelmään sisältyvien tietojen oikeellisuus ja tiedottaa viipymättä Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristölle, jos jotakin 7 artiklassa tarkoitetuista neljästä kohdasta koskevaa tietoa on muutettava.
9 artikla
Tietoliikennevälineet
1. Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristön on varmistettava, että 7 artiklan nojalla toimitetut tiedot ovat heti saatavilla jatkuvasti päivitettävällä verkkosivustolla.
2. Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisten operatiivista työtä varten perustetaan suojatut tietoliikenneyhteydet. Suojatun tietoliikenneyhteyden perustamiskustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.
Suojatun tietoliikenneyhteyden perustaminen mahdollistaa tietojen ja kaikkien oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen kulun jäsenvaltioiden välillä.
3. Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt, Eurojustin kansalliset terrorismiasioiden yhteyshenkilöt, Eurojustin kansalliset jäsenet ja Eurojustin nimittämät yhteystuomarit voivat myös käyttää 2 kohdassa tarkoitettua suojattua tietoliikenneyhteyttä operatiiviseen työhönsä. Se voidaan yhdistää päätöksen 2002/187/YOS 16 artiklassa tarkoitettuun Eurojustin asianhallintajärjestelmään.
4. Tämän artiklan säännösten ei katsota vaikuttavan sellaisiin toimivaltaisten oikeusviranomaisten suoriin yhteyksiin, joista määrätään oikeudellista yhteistyötä koskevissa asiakirjoissa, muun muassa keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen 6 artiklassa.
10 artikla
Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin välinen suhde
Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin on keskenään pidettävä yllä erityissuhteita, jotka perustuvat kuulemiseen ja täydentävyyteen, erityisesti jäsenvaltion yhteysviranomaisten, saman jäsenvaltion Eurojustin kansallisen jäsenen sekä Euroopan oikeudellisen verkoston kansallisten yhteyshenkilöiden ja Eurojustin kesken. Tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:
a) |
Euroopan oikeudellinen verkosto antaa Eurojustin käyttöön 7 artiklassa mainitut keskitetyt tiedot ja 9 artiklan nojalla perustetun suojatun tietoliikenneyhteyden. |
b) |
Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaiset ilmoittavat tapauskohtaisesti omalle kansalliselle jäsenelleen kaikista tapauksista, joiden käsittelyyn Eurojustilla katsotaan olevan paremmat mahdollisuudet. |
c) |
Eurojustin kansalliset jäsenet voivat osallistua Euroopan oikeudellisen verkoston kokouksiin Euroopan oikeudellisen verkoston kutsusta. |
11 artikla
Talousarvio
Jotta Euroopan oikeudellinen verkosto voi hoitaa tehtävänsä, Eurojustin talousarvioon sisältyy Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristön toimintaan liittyvä osa.
12 artikla
Alueellinen soveltaminen
Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa kirjallisesti neuvoston puheenjohtajalle, kun se haluaa soveltaa tätä päätöstä Kanaalisaariin ja Man-saareen. Päätöksen kyseisestä pyynnöstä tekee neuvosto.
13 artikla
Euroopan oikeudellisen verkoston toiminnan arviointi
1. Euroopan oikeudellinen verkosto antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle selvityksen sen toiminnasta ja hallinnosta joka toinen vuosi 24 päivästä joulukuuta 2008 alkaen.
2. Euroopan oikeudellinen verkosto voi myös 1 kohdassa tarkoitetussa selvityksessä ilmoittaa Euroopan oikeudellisen verkoston toiminnan tuloksena esiin tulleista kriminaalipolitiikan ongelmista Euroopan unionissa ja se voi tehdä myös ehdotuksia rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi.
3. Euroopan oikeudellinen verkosto voi myös toimittaa mitä tahansa neuvoston mahdollisesti pyytämiä raportteja tai muita tietoja Euroopan oikeudellisen verkoston toiminnasta.
4. Neuvosto arvioi Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa joka neljäs vuosi 24 päivästä joulukuuta 2008 alkaen komission yhteistyössä Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa laatiman kertomuksen perusteella.
14 artikla
Yhteisen toiminnan 98/428/YOS kumoaminen
Kumotaan yhteinen toiminta 98/428/YOS.
15 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
R. BACHELOT-NARQUIN
(1) Lausunto annettu 2. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 4.
(3) EYVL C 197, 12.7.2000, s. 3.
(4) EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1.
(5) EYVL L 105, 27.4.1996, s. 1.
24.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 348/s3 |
HUOMAUTUS LUKIJALLE
Toimielimet ovat päättäneet, ettei niiden säädöksissä enää viitata niissä mainittujen säädösten viimeisimpään muutokseen.
Ellei toisin mainita, julkaistuissa teksteissä mainituilla säädöksillä tarkoitetaan säädöksiä niiden tällä hetkellä voimassa olevassa muodossa.