I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

2.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 322/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1187/2008,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2008,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetu’, ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Väliaikaiset toimenpiteet

(1)	Komissio otti käyttöön asetuksella (EY) N:o 492/2008 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa.

1.2 Myöhempi menettely

(2)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä, osapuolet, joita asia koski, ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Osapuolia, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, kuultiin. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

(3)	Komissio jatkoi tutkimustaan yhteisön etua koskevien näkökantojen osalta ja analysoi tiedot, jotka oli saatu eräiltä yhteisössä toimivilta käyttäjiltä ja toimittajilta väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(4)	Asianomaisten osapuolten toimittamat suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin, ja alustavia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(5)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa Kiinasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia.

(6)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten osalta komissio tarkasteli tietoja, jotka kattoivat huhtikuun 2004 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(7)	Koska huomautuksia tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 12–14 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3. POLKUMYYNTI

3.1 Perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen

(8)	Koska huomautuksia perusasetuksen 18 artiklan soveltamisesta erääseen Kiinassa toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 15–18 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.2 Markkinatalouskohtelu

(9)	Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, riitauttivat alustavat päätelmät.

(10)	Toinen yrityksistä katsoi, että kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa (IAS) edellytetään pelkästään konsolidoidun tilinpäätöksen tekemistä, ei sen tarkastamista IAS:n mukaisesti.

(11)

Tältä osin on muistettava, että kyseinen yritys ei lukuisista pyynnöistä huolimatta toimittanut konsolidoituja tilinpäätöslaskelmia, tilintarkastuskertomus mukaan lukien, markkinatalouskohtelua koskevan pyyntönsä yhteydessä eikä myöskään paikan päällä Kiinassa tehdyn tarkastuskäynnin aikana. IAS sisältää kansainvälisesti sovittuja kirjanpitoperiaatteita, niiden selityksiä ja ohjeita niiden soveltamisesta. Kirjanpidon tarkastaminen IAS:n mukaisesti tarkoittaa sitä, että tarkastuksella varmistetaan, että kirjanpito on tehty ja esitetty IAS:n mukaisesti ja että IAS:n periaatteita on noudatettu. Jos periaatteita on rikottu, tilintarkastuskertomuksessa olisi mainittava, mitä vaikutuksia tästä on ja miksi IAS:n periaatteita ei ole noudatettu. Erityisesti IAS 27 -standardissa mainitaan selvästi ne edellytykset, joiden mukaisesti yritysten olisi tehtävä ja esitettävä konsolidoitu tilinpäätöksensä. Yritys myöntää, että kyseiset edellytykset koskivat sitä markkinatalouskohtelua koskevan tutkimuksen yhteydessä.

(12)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädetään yksiselitteisesti, että markkinatalouskohtelua pyytävillä yrityksillä on oltava peruskirjanpito, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena IAS:n mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkeen toimintaan. Vaikuttaa siksi selvältä, että kirjanpidon on oltava IAS:n mukainen ja että se on myös tarkastettava IAS:n mukaisesti. Komissio ei pysty IAS:n mukaisen tilintarkastuksen puuttumisen johdosta vahvistamaan, onko kirjanpito tehty IAS:n mukaisesti vai ei. Pelkästään tällä perusteella ei pystytty päättelemään, että toisena mainittu kriteeri täyttyi.

(13)	Sama vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, että sen mielestä tulojen ja menojen kuittaaminen ei ollut olennaista ja että ilmoittamatta jättäminen ei voinut vaikuttaa käyttäjien tilinpäätöslaskelmien perusteella tekemään taloudelliseen päätökseen. Sen vuoksi IAS:n sääntöjä ei rikottu.

(14)

Väite vaikuttaa kuitenkin olevan ristiriidassa ensimmäisen väitteen kanssa, jonka mukaan kirjanpito olisi tehtävä mutta ei tarkastettava IAS:n mukaisesti. Jos näin olisi, 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa edellytettyjen pätevien ja riippumattomien tilintarkastajien sijaan yritykset itse arvioisivat, onko kuittaaminen mahdollisesti kiellettyä, ovatko tulot ja menot olennaisia, vaikuttaako tällainen kuittaaminen käyttäjien taloudellisiin päätöksiin ja vähentääkö tällainen kuittaaminen käyttäjien kykyä ymmärtää toteutettuja liiketoimia.

(15)

Vaikka on myönnettävä, että ilmaisu ”olennaisuus” jättää tulkinnan varaa, IAS 1 -standardin 30 kohdassa todetaan, että erä, joka ei ole riittävän olennainen, jotta se olisi perusteltua esittää erillisenä tilinpäätöslaskelmissa, voi kuitenkin olla niin olennainen, että se voi olla perusteltua esittää erillisenä liitetiedoissa. Koska kuittaamista ei mainittu yrityksen tilintarkastuskertomuksessa eikä tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa, vahvistetaan, että yrityksen kirjanpitoa ei ole tarkastettu IAS:n mukaisesti.

(16)

Lisäksi mainitussa kuittaamisessa oli kyse komission tutkijoiden havaitsemasta kuittaamisesta. Vain perinpohjaisessa tilintarkastuksessa olisi käynyt ilmi, oliko kirjanpidossa muita kohtia, jotka eivät olleet IAS:n mukaisesti tehtyjä ja tarkastettuja. Koska tällaista tilintarkastusta ei ole tehty, komissiolla ei ole ajallista mahdollisuutta tarkastaa yrityksen kirjanpitoa ja tilinpäätöstä, ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastaminen ei myöskään ole paikan päällä tehdyn tarkastuksen tavoite. Sen vuoksi komission huomiot siitä, että markkinatalouskohtelua pyytäneet yritykset eivät täytä perusasetuksessa asetettuja vaatimuksia kirjanpidon tekemisestä ja sen varmistamisesta, että kirjanpito tehdään ja tarkastetaan IAS:n mukaisesti, johtavat päätelmään, että toinen kriteeri ei täyty.

(17)	Sama yritys oli lisäksi eri mieltä päätelmästä, että negatiivinen käyttöpääoma ja korottomat lainat on katsottava aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvaksi vääristymäksi, ja yritys piti sitä pikemminkin merkkinä tehokkaasta johtamisesta.

(18)

Ensinnäkin on huomattava, että negatiiviseen käyttöpääomaan liittyvät huomiot olivat toissijaisia eivätkä tärkeimpiä pääteltäessä, että hakija ei täytä markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevaa kriteeriä. Toiseksi negatiivinen käyttöpääoma sinänsä voi olla merkki tehokkaasta johtamisesta, mutta vain yrityksissä, joilla on pienet varastot ja pienet saatavat ja jotka tavaratalojen ja valintamyymälöiden tavoin toimivat lähes yksinomaan käteisen varassa. Analyysi tämän vientiä harjoittavan kiinalaisen tuottajan tilanteesta oli kuitenkin täysin erilainen. Negatiivinen käyttöpääoma on katsottava pikemminkin merkiksi siitä, että yritys voi ajautua konkurssiin tai vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Olisi erittäin epätodennäköistä, että markkinatalousolosuhteissa yritys voisi tällaisessa tilanteessa saada suuria määriä ”kauppaluottoa” ilman minkäänlaisia taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi yrityksen merkittäviä korottomia lainoja, jotka edustivat huomattavaa osaa sen kaikista lyhytaikaisista veloista (tällaiset velat muodostivat 80 prosenttia sen kaikista veloista) ja jotka johtivat merkittävään negatiiviseen käyttöpääomaan, ei voida pitää markkinatalouskäyttäytymisen mukaisina.

(19)

Toisen yrityksen osalta ei esitetty uusia perusteita, jotka muuttaisivat markkinatalouskohteluun liittyviä alustavia päätelmiä. Sen sijaan vahvistettiin, että valtion omistuksessa olevan osakkaan vaikutus yrityksen päätöksentekoprosessissa oli suhteettoman suuri ja että valtio suostui vähentämään maankäyttöoikeuksien vahvistettua arvoa 50 prosentilla ilman minkäänlaista kompensaatiota. Lisäksi vahvistettiin, että yrityksen kirjanpitoa ei ollut tarkastettu IAS:n mukaisesti.

(20)	Koska muita huomautuksia markkinatalouskohtelusta ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19–26 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.3 Yksilöllinen kohtelu

(21)	Yksi asianomaisista osapuolista väitti, että kilpailunvastaiset käytännöt ja valtion puuttuminen toimintaan rohkaisevat kiertämään toimenpiteitä ja että sen vuoksi yhdellekään kiinalaiselle tuottajalle ei pitäisi myöntää yksilöllistä kohtelua.

(22)

Kyseinen osapuoli ei kuitenkaan toimittanut näyttöä siitä, miten väitetyt kilpailunvastaiset käytännöt ja väitetty valtion puuttuminen toimintaan mahdollistaisivat toimenpiteiden kiertämisen. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että valtion mahdollinen puuttuminen toimintaan olisi mahdollista vain Kiinan käymisteollisuuden järjestön (China Fermentation Industry Association) kautta, jonka jäseniä molemmat vientiä harjoittavat tuottajat ovat. Mitkään kyseisen järjestön päätökset ja suositukset eivät kuitenkaan olleet luonteeltaan sitovia. Tästä syystä tämä väite oli hylättävä.

(23)	Koska yksilöllistä kohtelua koskevia muita huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27–29 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.4 Normaaliarvo

3.4.1 Vertailumaa

(24)

Yksi asianomaisista osapuolista ilmoitti olevansa eri mieltä siitä, että komissio oli valinnut vertailumaaksi Thaimaan, ja erityisesti siitä, että vertailussa käytettäisiin Ajinomoto Thailand -nimistä tuottajaa, joka on etuyhteydessä yhteisön tuottajaan. Asianomainen osapuoli kuitenkin esitti perustelunsa ja huomautuksensa niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä (3), eikä niiden tueksi esitetty näyttöä. Siksi huomautuksia ei voitu ottaa huomioon.

(25)	Koska muita vertailumaata koskevia huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30–34 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.4.2 Normaaliarvon määrittämisessä käytetyt menetelmät

(26)

Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että raaka-aineiden kustannuserojen huomioon ottamiseksi olisi tehtävä mukautus. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että melassista, josta mononatriumglutamaatti tuotetaan vertailumaassa, tuotettu mononatriumglutamaatti on kalliimpaa kuin maissi- tai riisitärkkelyksestä tuotettu mononatriumglutamaatti.

(27)

Verrattuna siihen, mitä yhteistyössä toimineen tuottajan osalta vertailumaassa todettiin ja varmennettiin, vaikuttaa kuitenkin siltä, että kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja yliarvioi merkittävästi melassin tuotantopanoksen suhteessa valmiiseen mononatriumglutamaattiin. Väite, että mononatriumglutamaatin tuottaminen oli kalliimpaa vertailumaassa, oli näin ollen hylättävä.

(28)	Koska muita huomautuksia normaaliarvon määrittämiseen sovelletusta menettelystä ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 35 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.5 Vientihinta

(29)	Koska vientihinnasta ei tehty huomautuksia, jotka muuttaisivat alustavia päätelmiä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36 ja 37 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.6 Vertailu

(30)	Koska muita huomautuksia vertailusta ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 38 ja 39 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.7 Polkumyyntimarginaalit

(31)	Niiden yritysten, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(32)

Tämän perusteella lopulliset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuina seuraavat:

—	Fujian Province Jianyang Wuyi MSG Co., Ltd: 36,5 %

—	Hebei Meihua MSG Group Co., Ltd, ja Tongliao Meihua Bio-Tech Co., Ltd: 33,8 %.

(33)

Koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin perusteet vahvistettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 42 kappaleessa, ja koska muita huomautuksia ei tehty, siinä esitetyt päätelmät vahvistetaan. Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 39,7 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

4. VAHINKO

4.1 Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(34)	Koska huomautuksia yhteisön tuotannonalan määritelmästä ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 44–46 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

4.2 Yhteisön kulutus

(35)	Koska yhteisön kulutusta koskevia huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 47 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

4.3 Tuonti Kiinasta yhteisöön

(36)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi yhteisön tuoja väitti, että komission päätelmät Kiinan vientihinnan kehityksestä tarkastelujaksolla olivat vääristyneitä, koska perusteena käytettiin varainhoitovuosia eikä kalenterivuosia. Tarkastelujakso alkoi 1 päivästä huhtikuuta 2004, kun taas kalenterivuoden käyttäminen olisi tarkoittanut tarkastelujakson alkamista 1 päivästä tammikuuta 2004. Yrityksen esittämien tietojen mukaan tarkastelun aloitusajankohdan muuttaminen osoittaisi 12 prosentin kasvua kiinalaisissa vientihinnoissa kalenterivuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 50 kappaleessa esitetyn pienen laskun sijaan. Olisi kuitenkin huomattava, että tuojan esittämät tiedot perustuivat kaikkiin sen maksamiin ostohintoihin, jotka luonnollisesti kattoivat vain osan Kiinan viennistä yhteisöön. Kun tutkittiin Kiinasta tapahtuvan mononatriumglutamaatin koko tuonnin keskimääräisiä hintoja Eurostatin tietojen perusteella, todettiin, että Kiinan hinnat nousivat vain 0,5 prosentilla tammikuusta 2004 tutkimusajanjakson loppuun, eikä 12 prosentilla kuten tuoja väitti. Hintakehityksen ero tarkastelujaksolla (2 prosentin lasku) ja toisaalta tammikuun 2004 ja tutkimusajanjakson lopun välisenä aikana (0,5 prosentin kasvu) ei ole sellainen, että kyseisten hintojen vaikutuksesta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tehtyjä päätelmiä olisi muutettava. Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

(37)	Koska muita Kiinasta yhteisöön tapahtuvaa tuontia koskevia huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 48–52 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

4.4 Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

(38)

Eräät asianomaiset osapuolet kyseenalaistivat vahinkoindikaattorien kehityssuuntauksista tehdyn analyysin. Ne väittivät, että valituksen tekijän varainhoitovuoden mukaisen 12 kuukauden ajanjakson käyttäminen kalenterivuoden sijasta lyhensi tarkastelun kohteena olevan jakson kolmeen vuoteen, sillä varainhoitovuosi 2007 oli suurelta osin päällekkäinen tutkimusajanjakson kanssa. Kyseiset osapuolet väittivät, että vahinkoindikaattorien kehityssuuntausten arvioimiseksi asianmukaisesti tarkastelujaksoa olisi pidennettävä kattamaan koko kalenterivuosi 2004. Tältä osin on huomautettava, että perusasetuksessa ei säädetä tarkoista aikarajoista tarkastelujakson määrittämiseksi. WTO:n suosituksissa ajanjaksoista tiedon keräämiseksi polkumyyntitutkimuksia varten edellytetään, että ”yleensä – ajanjakson, jonka aikana tietoja kerätään polkumyyntitutkimuksia varten, olisi oltava vähintään 3 vuotta –” (4). Tästä huolimatta suoritettiin perusvahinkoindikaattoreita koskeva vertaileva analyysi, joka perustui kalenterivuosiin ja jossa tarkastelujaksoksi otettiin vuodet 2004, 2005, 2006 sekä tutkimusajanjakso, jotta voitaisiin varmentaa, tehtäisiinkö tällä tavalla vahingon osalta erilaiset päätelmät. Analyysi osoitti, että tärkeimpien vahinkoindikaattorien kehityssuuntaukset eivät muutu merkittävästi.

Vaikka tietyt kehityssuuntaukset kuten tuotannon ja myyntimäärien väheneminen eivät näkyisi yhtä painotettuina kuin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa tehdyissä päätelmissä, muut huomiot yhteisön tuotannonalan negatiivisesta kannattavuudesta, Kiinasta tapahtuvan tuonnin huomattavasta lisääntymisestä ja merkittävästä hintojen alittavuudesta pysyisivät samoina. Lisäksi olisi huomattava, että tarkastelujakso toimii indikaattorina yhteisön tuotannonalan tilanteesta sen määrittelemiseksi, voidaanko sen katsoa kärsineen merkittävää vahinkoa tutkimusajanjakson aikana. Näissä olosuhteissa osapuolten väite hylätään sillä perusteella, että merkittävää vahinkoa olisi todettu tapahtuneen, vaikka tarkastelujaksoa olisi pidennetty vuoden 2004 ensimmäisellä kolmanneksella.

(39)

Lisäksi valituksen tekijä esitti huomautuksen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 60 kappaleen sanamuodosta. Valituksen tekijä huomautti, että lause ”Ajinomoto Foods Europe (AFE) hankki Orsan SA:n” ei ole paikkansapitävä, sillä Orsan SA:n hankki Ajinomoto Group, ja Orsan SA:n nimeksi muutettiin myöhemmin Ajinomoto Foods Europe.

(40)	Edellä esitettyjen tosiasioiden ja huomioiden perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70–72 kappaleessa esitetty päätelmä, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa.

5. SYY-YHTEYS

5.1 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(41)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalalla todetulla kannattavuuden negatiivisella kehityssuuntauksella ja Kiinasta tapahtuvan tuonnin määrien kehityksellä ei ollut tarkastelujaksolla ajallista yhteyttä. Siksi väitettiin, että Kiinasta tapahtuva tuonti ei ole voinut aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa. Vaikka asia selitettiin yksityiskohtaisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 60 ja 61 kappaleessa, todetaan vielä, että perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti polkumyyntituonnin määrä ei ole ainoa oleellinen tekijä arvioitaessa, onko polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutunut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, vaan myös kyseisen tuonnin hinnoilla on merkitystä. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa todettiin, että ”– Kiinasta peräisin olevalla halvalla polkumyyntituonnilla, joka alitti merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana ja jonka määrä myös kasvoi, on ollut ratkaiseva asema yhteisön tuotannonalan kärsimässä vahingossa”. Kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrien ja hinnan kehitys tarkastelujaksolla, katsotaan, että tämä väite on hylättävä.

(42)	Toinen asianomainen osapuoli väitti, että Kiinasta tapahtuvan mononatriumglutamaatin tuonnin lisääntyminen tarkastelujaksolla ei vaikuttanut yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, koska kyseinen tuonti lähinnä korvasi tuontia muista lähteistä.

(43)

Tältä osin on muistettava, että vaikka Kiinasta tapahtuva mononatriumglutamaatin tuonti korvasikin tiettyyn määrään asti tuontia muista maista, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 57 kappaleessa mainittiin, Kiinasta tapahtuva halpatuonti onnistui koko ajan kasvattamaan markkinaosuuttaan myös yhteisön tuotannonalan kustannuksella, vaikka yhteisön kulutus väheni. Tätä väitettä eivät tue myöskään tämän tutkimuksen tulokset, jotka osoittavat, että Kiinasta tapahtuvan huomattavasti yhteisön tuotannonalan hinnat alittavan halpatuonnin kasvu johti tarkastelujaksolla tilanteeseen, jossa yhteisön tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(44)	Koska tältä osin ei tehty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 74–76 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

5.2 Muiden tekijöiden vaikutukset

(45)

Useat asianomaiset osapuolet toistivat ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa esittämänsä väitteet siitä, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko johtui muista tekijöistä kuin polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Nämä väitteet, jotka koskivat erityisesti rakenneuudistukseen liittyviä kustannuksia ja raaka-ainekustannusten lisääntymistä, joiden väitettiin vaikuttaneen yhteisön tuotannonalaan, käsiteltiin jo perusteellisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 60 ja 61 kappaleessa.

(46)

Yksi asianomainen osapuoli toisti ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa esittämänsä väitteet siitä, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko on voinut johtua myös Kiinasta tapahtuvasta mononatriumglutamaatin tuonnista, joka on tapahtunut yhteisön tuotannonalaan etuyhteydessä olevien yritysten kautta. Lisäksi tämä osapuoli väitti, että valituksen tekijä johti komissiota harhaan jättämällä ilmoittamatta, että sillä on Kiinassa siihen etuyhteydessä olevia yrityksiä ja että kyseiset siihen etuyhteydessä olevat kiinalaiset yritykset vievät mononatriumglutamaattia yhteisöön. Tällä perusteella kyseinen osapuoli katsoi, että perusasetuksen 18 artiklaa olisi sovellettava valituksen tekijään. Sama osapuoli väitti vielä, että sen puolustautumisoikeuksia on loukattu, koska niissä valituksen ja valituksen tekijän kyselyyn antaman vastauksen versioissa, jotka annettiin asianomaisille osapuolille tarkasteltaviksi, jäljempänä ’ei-luottamuksellinen versio’, ei ilmoitettu, että valituksen tekijällä on Kiinassa siihen etuyhteydessä olevia yrityksiä, jotka harjoittavat mononatriumglutamaattiin liittyvää liiketoimintaa.

(47)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 94 kappaleessa jo selitettiin, yhden kiinalaisen tuottajan, jonka tiedettiin olevan etuyhteydessä yhteisön tuotannonalaan, harjoittamaa mononatriumglutamaatin vientiä yhteisöön ei katsottu oleelliseksi, koska kyseisen viennin määrä oli vähäinen. On myös korostettava, että valituksen tekijä ei antanut komissiolle harhaanjohtavia tietoja siihen etuyhteydessä olevista kiinalaisista yrityksistä. Kyseinen tieto annettiin valituksen ja valituksen tekijän kyselyyn antaman vastauksen luottamuksellisessa versiossa. On totta, että kyseinen tieto ei alun perin sisältynyt valituksen ei-luottamukselliseen versioon eikä valituksen tekijän kyselyyn antaman vastauksen ei-luottamukselliseen versioon. Valituksen tekijä kuitenkin toimitti menettelyn aikana ei-luottamukselliset versiot, jotka sisälsivät tiedot siihen etuyhteydessä olevista kiinalaisista yrityksistä. Näissä olosuhteissa katsotaan, että osapuolten puolustautumisoikeuksia ei ole loukattu. Ei myöskään ole esitetty perusteltua näyttöä tukemaan väitettä, että Ajinomoto Group olisi ollut tietoinen yhden siihen etuyhteydessä olevan kiinalaisen yrityksen väitetystä epäsuorasta vientitoiminnasta. Sen vuoksi katsotaan, että perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen tähän tapaukseen ei ole perusteltua, ja väite näin ollen hylätään.

(48)

Yksi asianomaisista osapuolista toisti ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa esittämänsä väitteen, joka koski Yhdysvaltain dollarin ja euron vaihtokurssin vaikutusta hinnan alittavuuden laskelmiin ja yhteisön tuotannonalan vientitoimintaan. Kyseinen osapuoli ei kuitenkaan esittänyt lisätietoja tai näyttöä, joiden perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 84–90 kappaleessa esitettyjä päätelmiä olisi muutettava, ja näin ollen kyseiset päätelmät vahvistetaan.

(49)

Yksi asianomaisista osapuolista toisti ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa esittämänsä väitteen, joka koski Ajinomoto Groupin globaalin strategian vaikutusta, erityisesti Ajinomoton kolmansissa maissa omistamien mononatriumglutamaatin tuottajien vientiä EU:n markkinoille, ja näiden vaikutusta valituksen tekijän voittoihin ja varastoihin. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 92 kappaleessa todetaan, että yhteisön tuotannonalaan etuyhteydessä olevilta viejiltä yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevan mononatriumglutamaatin myynti yhteisön markkinoilla väheni jatkuvasti ja merkittävästi tarkastelujaksolla. Sen vuoksi kyseisen asetuksen johdanto-osan 95 kappaleessa pääteltiin, että yhteisön tuotannonalan tuonti siihen etuyhteydessä olevilta osapuolilta yhteisön ulkopuolelta ei ole vaikuttanut todettuun merkittävään vahinkoon. Kyseinen osapuoli ei toimittanut lisätietoja tai näyttöä, jonka perusteella päätelmää olisi muutettava, ja näin ollen kyseinen päätelmä vahvistetaan.

5.3 Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(50)

Koska edellä esitetyssä tarkastelussa eroteltiin asianmukaisesti toisistaan kaikkien tiedossa olevien muiden tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, näin ollen vahvistetaan, että kyseiset muut tekijät sellaisinaan eivät muuta sitä tosiseikkaa, että todetun merkittävän vahingon on katsottava johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(51)	Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Kiinasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(52)	Koska muita asiaa koskevia huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99 ja 100 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

6. YHTEISÖN ETU

6.1 Yhteisön tuotannonalan etu

(53)	Koska tältä osin ei tehty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 103–106 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

6.2 Tuojien etu

(54)

Yksi tuojista väitti, että polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia sen taloudelliseen tilanteeseen aliarvioitiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 108 kappaleessa. Yrityksen mukaan polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto tarkoittaisi sen mononatriumglutamaattiin liittyvän liiketoiminnan loppumista, koska mononatriumglutamaattin myynti on kannattavuudeltaan heikkoa ja koska on vain rajoitetusti mahdollista siirtää hinnan nousu asiakkaiden maksettavaksi. On huomattava, että mononatriumglutamaattiin liittyvä liiketoiminta ei edusta suurta osuutta kyseisen tuojan liiketoiminnasta ja että tuoja hankkii mononatriumglutamaatin pääasiassa Kiinasta. Kyseinen tuoja voi hankkia tuotetta muista lähteistä, joihin polkumyyntitoimenpiteitä ei sovelleta. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 108 kappaleessa kuitenkin mainitaan, toimenpiteiden käyttöönotolla pyritään palauttamaan tehokkaat kilpailuolosuhteet yhteisön tuotannonalalle, mikä tässä tapauksessa voi johtaa erityisesti yhteisön tuotannonalan tuottaman ja Kiinasta tuodun mononatriumglutamaatin hinnan nousuun. Sen vuoksi voidaan olettaa, että kaikki tuojat pystyvät siirtämään edelleen ainakin osan polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta johtuvasta kustannusten noususta. Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 108 kappaleen päätelmä vahvistetaan.

6.3 Käyttäjien etu

(55)

Asianomaisten osapuolten tehtyä huomautuksia ehdotettujen toimenpiteiden mahdollisesta vaikutuksesta käyttäjäteollisuuteen tehtiin lisäanalyysejä Nestlen ja Unileverin, jotka ovat mononatriumglutamaatin pääkäyttäjiä yhteisössä, toimittamien tietojen pohjalta. Tutkimus osoitti, että molemmissa yrityksissä mononatriumglutamaatin osuus kaikkien mononatriumglutamaattia sisältävien tuotteiden tuotantokustannuksista oli vähemmän kuin 3 prosenttia. Kun otetaan lisäksi huomioon, että molemmat yritykset tuottivat tutkimusajanjakson aikana varsin hyvää keskimääräistä voittoa erityisesti kyseisten tuotteiden osalta, voidaan näin ollen vahvistaa, että ehdotetun toimenpiteen mahdollinen vaikutus niiden toimintaan ei olisi merkittävä.

6.4 Raaka-ainetoimittajien etu

(56)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 115 kappaleen mukaisesti yhteisön tuotannonalan varhaisen jalostusasteen toimittajan etua koskevaa analyysiä laajennettiin sisältämään erään toisen toimittajan toimittamat tiedot. Kahden toimittajan kyselyyn antamien vastausten perusteella todettiin, että toimittajayritysten tilanne oli tarkastelujaksolla huonontunut merkittävästi yhteisön tuotannonalan tilanteen huononemisen mukaisesti. Tutkittujen toimittajien kokonaisliikevaihto pieneni 8–13 prosentilla, ja niiden myynti yhteisön tuotannonalalle laski jopa kaksi kertaa enemmän (15–25 prosenttia). Myös molempien yritysten kannattavuus laski.

(57)	Edellä esitetyt perustelut huomioon ottaen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 116 kappaleessa esitetty päätelmä vahvistetaan.

6.5 Kilpailu ja kauppaa vääristävät vaikutukset

(58)

Eräät asianomaiset osapuolet toistivat huomautuksensa, jotka koskivat Ajinomoto Groupin väitettyä maailmanlaajuisesti hallitsevaa asemaa ja sen väitettyä monopoliasemaa yhteisössä. Kyseisiä huomautuksia on jo käsitelty väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 117 kappaleessa. Väitteiden osalta ei esitetty uutta näyttöä.

(59)

Useat asianomaisista osapuolista esittivät lisäväitteitä, jotka liittyivät mononatriumglutamaatin markkinoiden kehitykseen tutkimusajanjakson jälkeen. Ne väittivät, että tuontimäärät vähenivät ja hinnat nousivat tutkimusajanjakson jälkeen, mikä eliminoi mahdollisen yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon. Kyseiset osapuolet väittivät, että polkumyyntitullin käyttöönotto tässä tilanteessa vain vahingoittaisi yhteisön tuojia ja käyttäjiä. Osapuolet vetosivat myös väitettyyn maailmanlaajuiseen mononatriumglutamaattipulaan, koska heidän tietojensa mukaan monet merkittävät tuottajat ympäri maailmaa ovat lopettaneet tuotantonsa tai vähentäneet tuotantokapasiteettiaan. Eurostatin antamat tiedot ja yhteisön tuotannonalalta saadut lisätiedot eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä. Päinvastoin tutkimusajanjakson jälkeen tuontihinnat pysyivät vakaina ja joinakin kuukausina jopa laskivat, minkä lisäksi tuonti Kiinasta ja kolmansista maista kasvoi. Kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kasvu osoittaa, että eräillä ei-kiinalaisilla kilpailijoilla on kapasiteettia lisätä vientiään yhteisöön.

6.6 Yhteisön etua koskevat päätelmät

(60)	Ottaen huomioon yhteisön etua koskevien näkökohtien lisätutkimuksen tulokset edellä kuvatussa tapauksessa, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 119 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

7. LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

7.1 Vahingon korjaava taso

(61)	Koska ei tehty huomautuksia, joiden perusteella vahingon korjaavaa tasoa koskevia päätelmiä olisi muutettava, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 120–122 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

7.2 Tullien laji ja taso

(62)	Edellä esitetyn ja perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan perusteella lopullinen polkumyyntitulli olisi otettava käyttöön tasolla, joka on riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuvan vahingon ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia.

(63)

Lopullisten polkumyyntitullien määrät ovat seuraavat:

Yritys	Vahingon korjaava marginaali	Polkumyyntimarginaali	Polkumyyntitulli
Hebei Meihua MSG Group Co., Ltd ja Tongliao Meihua Bio-Tech Co., Ltd	54,8 %	33,8 %	33,8 %
Fujian Province Jianyang Wuyi MSG Co., Ltd	60,4 %	36,5 %	36,5 %
Kaikki muut yritykset	63,7 %	39,7 %	39,7 %

(64)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit on määritetty tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Muiden yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina, tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa kyseisiä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(65)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava komissiolle (5), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

7.3 Sitoumukset

(66)	Yksi kiinalainen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja tarjosi maksusitoumusta.

(67)

Tältä osin on huomattava, että mononatriumglutamaatin hinnat neuvotellaan maailmanlaajuisesti sellaisten suurten kansainvälisten yritysten kanssa, joilla on tuotantolaitoksia sekä yhteisössä että yhteisön ulkopuolella. On myös huomattava, että suurin osa kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan myynnistä tapahtuu tällaisille kansainvälisille yrityksille. Edellä esitetyn perusteella katsottiin, että kansainvälisten yritysten kanssa tehdyissä myyntisopimuksissa hintojen ristiinkompensoinnin vaara kyseisten yritysten yhteisössä sijaitsevia tuotantolaitoksia varten ja yhteisön ulkopuolella muissa maissa sijaitsevia tuotantolaitoksia varten tapahtuvan myynnin osalta on erittäin suuri. Katsottiin myös, että sitoumuksen valvonnan yhteydessä tällaisen ristiinkompensoinnin havaitseminen olisi erittäin vaikeaa. Kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan hintasitoumustarjous oli nykyisessä muodossaan hylättävä, sillä sen hyväksyminen katsottiin epäkäytännölliseksi, koska komissio ei olisi voinut valvoa sitä asianmukaisesti.

7.4 Väliaikaisten tullien lopullinen kantaminen ja erityiset seurantatoimet

(68)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat korkeat ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan komission asetuksen (EY) N:o 492/2008 mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina.

(69)

On huomattava, että jos niiden yritysten, joihin sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa voidaan aloittaa toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, onko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, CN-koodiin ex 2922 42 00 (Taric-koodi 2922420010) kuuluvan mononatriumglutamaatin tuonnissa.

2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys	Polkumyyntitulli (%)	Taric-lisäkoodi
Hebei Meihua MSG Group Co., Ltd ja Tongliao Meihua Bio-Tech Co., Ltd	33,8	A883
Fujian Province Jianyang Wuyi MSG Co., Ltd	36,5	A884
Kaikki muut yritykset	39,7	A999

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Kannetaan lopullisesti komission asetuksen (EY) N:o 492/2008 mukaisesti Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, CN-koodiin ex 2922 42 00 (Taric-koodi 2922420010) kuuluvan mononatriumglutamaatin tuontiin sovellettavien väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä marraskuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. ALLIOT-MARIE

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EUVL L 144, 4.6.2008, s. 14.

(3) Vireillepanoa koskevan ilmoituksen 6 kohdan c alakohta, EUVL C 206, 5.9.2007, s. 23.

(4) G/ADP/6, 16. toukokuuta 2000.

(5) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Office N105 04/092, 1049 Brussels, Belgium.

2.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 322/11

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1189/2008,

annettu 25 marraskuuta 2008,

Kroatiasta, Bosnia ja Hertsegovinasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, Serbiasta, Kosovosta ja Montenegrosta peräisin olevien ”baby beef” -tuotteiden tuontitariffikiintiöiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vuodeksi 2009

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 144 artiklan 1 kohdan ja 148 artiklan a alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille sekä asetuksen (EY) N:o 2820/98 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 1763/1999 ja (EY) N:o 6/2000 kumoamisesta 18 päivänä syyskuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000 (2) 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan Bosnia ja Hertsegovinasta peräisin olevien ”baby beef” -tuotteiden vuotuiseksi tuontietuuskiintiöksi 1 500 tonnia ja Montenegrosta sekä Serbian ja Kosovon (3) tullialueilta peräisin olevien ”baby beef” -tuotteiden vuotuiseksi tuontietuuskiintiöksi 9 975 tonnia.

(2)

”Baby beef” -tuotteiden vuotuiseksi tuontietuuskiintiöksi vahvistetaan 9 400 tonnia neuvoston ja komission päätöksellä 2005/40/EY, Euratom (4), hyväksytyssä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välisessä vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa, 1 650 tonnia neuvoston ja komission päätöksellä 2004/239/EY, Euratom (5), hyväksytyssä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisessä vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa ja 800 tonnia kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan väliaikaisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä 15 päivänä lokakuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/855/EY (6) hyväksytyssä Montenegron kanssa tehdyssä väliaikaisessa sopimuksessa.

(3)

Tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi ja Euroopan yhteisön ja Kroatian tasavallan välisen väliaikaisen sopimuksen soveltamiseksi 19 päivänä marraskuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2248/2001 (7) 2 artiklassa ja menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen soveltamiseksi ja Euroopan yhteisön ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen väliaikaisen sopimuksen soveltamiseksi 21 päivänä tammikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 153/2002 (8) 2 artiklassa säädetään, että ”baby beef” -tuotteita koskevien myönnytysten täytäntöönpanemiseksi olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt.

(4)

Bosnia ja Hertsegovinan sekä Serbian ja Kosovon tullialueiden ”baby beef” -tuotteiden kiintiöissä tapahtuvassa tuonnissa on asetuksen (EY) N:o 2007/2000 mukaan valvontasyistä esitettävä aitoustodistus, jolla todistetaan, että tavarat ovat todistuksen myöntäneen maan alkuperätuotteita ja että ne vastaavat täysin mainitun asetuksen liitteessä II olevaa määritelmää. Yhdenmukaisuussyistä myös Kroatiasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Montenegrosta peräisin olevien ”baby beef” -tuotteiden kiintiöissä tapahtuvassa tuonnissa olisi esitettävä aitoustodistus, jolla todistetaan, että tavarat ovat todistuksen myöntäneen maan alkuperätuotteita ja että ne vastaavat täysin Kroatian tai entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen liitteessä III taikka Montenegron kanssa tehdyn väliaikaisen sopimuksen liitteessä II olevaa määritelmää. Lisäksi olisi vahvistettava aitoustodistusten malli sekä niiden käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(5)

Asianomaisia kiintiöitä olisi hallinnoitava tuontitodistuksin. Siksi olisi sovellettava maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (9) ja naudanliha-alan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä huhtikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 382/2008 (10) säännöksiä, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.

(6)

Tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1301/2006 (11) säädetään erityisesti tuontitodistushakemuksia, hakijoiden asemaa, tuontitodistusten myöntämistä ja jäsenvaltioiden komissiolle tekemiä ilmoituksia koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä. Mainitussa asetuksessa säädetään, että todistusten voimassaolo päättyy tuontitariffikiintiökauden viimeisenä päivänä. Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 säännöksiä olisi sovellettava tämän asetuksen nojalla myönnettyihin tuontitodistuksiin rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen lisäedellytysten tai poikkeusten soveltamista.

(7)	Kyseisten tuotteiden tuonnin moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi olisi säädettävä, että tuontitodistukset voidaan myöntää vasta erityisesti aitoustodistuksessa olevien tietojen tarkastamisen jälkeen.

(8)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Avataan seuraavat tariffikiintiöt 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi:

a)	9 400 tonnia teuraspainona ilmaistuna Kroatiasta peräisin olevaa ”baby beef” -tuotetta;

b)	1 500 tonnia teuraspainona ilmaistuna Bosnia ja Hertsegovinasta peräisin olevaa ”baby beef” -tuotetta;

c)	1 650 tonnia teuraspainona ilmaistuna entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevaa ”baby beef” -tuotetta;

d)	9 175 tonnia teuraspainona ilmaistuna Serbian ja Kosovon tullialueilta peräisin olevaa ”baby beef” -tuotetta;

e)	800 tonnia teuraspainona ilmaistuna Montenegrosta peräisin olevaa ”baby beef” -tuotetta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kiintiöiden järjestysnumerot ovat 09.4503, 09.4504, 09.4505, 09.4198 ja 09.4199.

Näihin kiintiöihin luettaessa 100 kilogramman elopaino vastaa 50:tä kilogrammaa teuraspainoa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa kiintiöissä kannettavaksi tulliksi vahvistetaan 20 prosenttia arvotullista ja 20 prosenttia paljoustullista, sellaisina kuin ne vahvistetaan yhteisessä tullitariffissa.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa kiintiöissä voidaan tuoda seuraaviin CN-koodeihin kuuluvia tiettyjä eläviä eläimiä ja lihaa, jotka mainitaan asetuksen (EY) N:o 2007/2000 liitteessä I, Kroatian kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen liitteessä III, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen liitteessä III ja Montenegron kanssa tehdyn väliaikaisen sopimuksen liitteessä II:

—	ex 0102 90 51, ex 0102 90 59, ex 0102 90 71 ja ex 0102 90 79,

—	ex 0201 10 00 ja ex 0201 20 20,

—	ex 0201 20 30,

—	ex 0201 20 50.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 III luvun sekä asetusten (EY) N:o 376/2008 ja (EY) N:o 382/2008 säännöksiä sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

3 artikla

1. Todistushakemusten ja todistusten 8 kohdassa on mainittava alkuperämaa tai alkuperätullialue, ja ”kyllä” -kohdassa on oltava rasti. Todistukset velvoittavat tuomaan tästä maasta tai tältä tullialueelta.

Todistushakemuksen ja todistuksen 20 kohdassa on oltava yksi liitteessä I luetelluista maininnoista.

2. Toimivaltaiselle viranomaiselle on esitettävä 4 artiklan mukaisesti laaditun aitoustodistuksen alkuperäiskappale ja sen jäljennös sekä siihen liittyvä ensimmäinen tuontitodistushakemus.

Aitoustodistusta voidaan siihen merkittyjen määrien rajoissa käyttää useampien tuontitodistusten myöntämiseksi. Tällöin toimivaltaisen viranomaisen on

a)	ilmoitettava asianomainen määrä aitoustodistuksessa;

b)	varmistettava, että kyseisen aitoustodistuksen perusteella annetut tuontitodistukset myönnetään samana päivänä.

3. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tuontitodistuksia vasta sen jälkeen, kun ne ovat varmistaneet, että kaikki aitoustodistuksessa olevat tiedot vastaavat komissiolta viikoittain saatavia tietoja asianomaisesta tuonnista. Tämän jälkeen todistus on annettava viipymättä.

4 artikla

1. Kaikkiin tuontitodistushakemuksiin, jotka koskevat 1 artiklassa tarkoitetuissa kiintiöissä tapahtuvaa tuontia, on liitettävä aitoustodistus, jonka on myöntänyt jokin liitteessä II luetelluista viejämaan tai -tullialueen viranomaisista ja jolla todistetaan, että tuotteet ovat peräisin kyseisestä maasta tai kyseiseltä tullialueelta ja vastaavat määritelmää, joka on annettu asetuksen (EY) N:o 2007/2000 liitteessä II, Kroatian kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen liitteessä III, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen liitteessä III tai Montenegron kanssa tehdyn väliaikaisen sopimuksen liitteessä II.

2. Asianomainen viejämaa tai -tullialue laatii aitoustodistuksen liitteissä III–VIII esitetyn mallin mukaisesti yhtenä alkuperäiskappaleena ja kahtena jäljennöksenä, ja se painetaan ja täytetään jollakin Euroopan yhteisön virallisista kielistä. Se voidaan myös painaa ja täyttää viejämaan tai -tullialueen virallisella kielellä tai jollakin niistä.

Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jonne tuontitodistushakemus jätetään, saavat vaatia, että todistuksesta toimitetaan käännös.

3. Aitoustodistuksen alkuperäiskappale ja jäljennökset on täytettävä kirjoituskoneella tai käsin. Jälkimmäisessä tapauksessa on käytettävä mustaa mustetta ja kirjoitettava suuraakkosin.

Todistusten on oltava suuruudeltaan 210 × 297 mm. Käytettävän paperin on painettava vähintään 40 g/m2. Alkuperäiskappale on väriltään valkoinen, ensimmäinen jäljennös vaaleanpunainen ja toinen jäljennös keltainen.

4. Jokaiseen todistukseen on merkittävä sarjanumero, jota seuraa todistuksen myöntävän maan tai tullialueen nimi.

Jäljennöksissä on oltava sama sarjanumero ja nimi kuin alkuperäiskappaleessa.

5. Todistus on voimassa ainoastaan, jos jokin liitteessä II luetelluista todistuksen myöntävistä viranomaisista on vahvistanut sen asianmukaisesti.

6. Todistus on asianmukaisesti vahvistettu, jos siinä mainitaan myöntämispaikka ja -päivä ja jos siinä on todistuksen myöntävän viranomaisen leima ja sellaisten henkilöiden allekirjoitukset, joilla on oikeus allekirjoittaa todistus.

5 artikla

1. Liitteessä II lueteltujen todistuksen myöntävien viranomaisten on

a)	oltava viejämaan tai -tullialueen tässä tarkoituksessa tunnustamia;

b)	sitouduttava todentamaan todistuksissa olevat tiedot;

c)	sitouduttava toimittamaan komissiolle vähintään kerran viikossa kaikki aitoustodistuksissa olevien tietojen todentamiseksi tarvittavat tiedot ja erityisesti seuraavat tiedot: todistuksen numero, viejä, vastaanottaja, määrämaa, tuote (eläviä eläimiä / lihaa), nettopaino ja allekirjoituspäivämäärä.

2. Komissio tarkistaa liitteessä II olevaa luetteloa, jos 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu vaatimus ei enää täyty tai jos todistuksen myöntävä viranomainen ei täytä yhtä tai useampaa sille kuuluvista velvollisuuksista taikka jos nimetään uusi todistuksen myöntävä viranomainen.

6 artikla

Aitoustodistukset ja tuontitodistukset ovat voimassa kolme kuukautta niiden myöntämispäivästä.

7 artikla

Asianomaisen viejämaan tai -tullialueen on toimitettava komissiolle mallit leimoista, joita niiden todistuksen myöntävät viranomaiset käyttävät, sekä niiden henkilöiden nimet ja allekirjoitukset, joilla on aitoustodistusten allekirjoitusoikeus. Komissio toimittaa nämä tiedot jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

8 artikla

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 11 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle:

a)	viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2010 tuotemäärät, tyhjät ilmoitukset mukaan luettuina, joille tuontitodistuksia on myönnetty edellisen tuontitariffikiintiökauden aikana;

viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2010 tuontitodistusten sisältämät tuotemäärät, tyhjät ilmoitukset mukaan luettuina, jotka ovat jääneet käyttämättä tai jotka on käytetty vain osittain ja jotka vastaavat tuontitodistusten kääntöpuolelle merkittyjen määrien ja niiden määrien, joille todistukset on myönnetty, välistä erotusta.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2010 tuotemäärät, jotka on tosiasiallisesti luovutettu vapaaseen liikkeeseen edellisen tuontitariffikiintiökauden aikana.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä tämän asetuksen liitteiden IX, X ja XI mukaisesti ja käyttäen asetuksen (EY) N:o 382/2008 liitteessä V olevia tuoteluokkia.

9 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EYVL L 240, 23.9.2000, s. 1.

(3) Kosovo YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 mukaisesti.

(4) EUVL L 26, 28.1.2005, s. 1.

(5) EUVL L 84, 20.3.2004, s. 1.

(6) EUVL L 345, 28.12.2007, s. 1.

(7) EYVL L 304, 21.11.2001, s. 1.

(8) EYVL L 25, 29.1.2002, s. 16.

(9) EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3.

(10) EUVL L 115, 29.4.2008, s. 10.

(11) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

LIITE I

Asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maininnat

—	:	bulgariaksi	:	”Baby beef” (Регламент (ЕО) № 1189/2008)
—	:	espanjaksi	:	”Baby beef” [Reglamento (CE) no 1189/2008]
—	:	tšekiksi	:	”Baby beef” (Nařízení (ES) č. 1189/2008)
—	:	tanskaksi	:	”Baby beef” (Forordning (EF) nr. 1189/2008)
—	:	saksaksi	:	”Baby beef” (Verordnung (EG) Nr. 1189/2008)
—	:	viroksi	:	”Baby beef” (Määrus (EÜ) nr 1189/2008)
—	:	kreikaksi	:	”Baby beef” [Κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 1189/2008]
—	:	englanniksi	:	”Baby beef” (Regulation (EC) No 1189/2008)
—	:	ranskaksi	:	”Baby beef” [Règlement (CE) no 1189/2008]
—	:	italiaksi	:	”Baby beef” [Regolamento (CE) n. 1189/2008]
—	:	latviaksi	:	”Baby beef” (Regula (EK) Nr. 1189/2008)
—	:	liettuaksi	:	”Baby beef” (Reglamentas (EB) Nr. 1189/2008)
—	:	unkariksi	:	”Baby beef” (1189/2008/EK rendelet)
—	:	maltaksi	:	”Baby beef” (Regolament (KE) Nru 1189/2008)
—	:	hollanniksi	:	”Baby beef” (Verordening (EG) nr 1189/2008)
—	:	puolaksi	:	”Baby beef” (Rozporządzenie (WE) nr 1189/2008)
—	:	portugaliksi	:	”Baby beef” [Regulamento (CE) n.o 1189/2008]
—	:	romaniaksi	:	”Baby beef” [Regulamentul (CE) nr. 1189/2008]
—	:	slovakiksi	:	”Baby beef” [Nariadenie (ES) č. 1189/2008]
—	:	sloveeniksi	:	”Baby beef” (Uredba (ES) št. 1189/2008)
—	:	suomeksi	:	”Baby beef” (Asetus (EY) N:o 1189/2008)
—	:	ruotsiksi	:	”Baby beef” (Förordning (EG) nr 1189/2008)

LIITE II

Todistuksen myöntävät viranomaiset:

—	Kroatia: Kroatian kotieläinkeskus, Zagreb, Kroatia

—	Bosnia ja Hertsegovina:

—	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia: Univerzitet Sv. Kiril I Metodij, Institut za hrana, Fakultet za veterinarna medicina, ”Lazar Pop-Trajkov 5-7”, 1000 Skopje

—	Montenegro: Veterinary Directorate, Bulevar Svetog Petra Cetinjskog br.9, 81000 Podgorica, Montenegro

—	Serbian tullialue (1): ”Lihahygieniasta ja -teknologiasta vastaava instituutti, Kacanskog 13, Belgrad, Jugoslavia.”

—	Kosovon tullialue:

(1) Lukuun ottamatta Kosovoa, sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244/1999.

LIITE III

LIITE IV

LIITE V

LIITE VI

LIITE VII

LIITE VIII

LIITE IX

Ilmoitus tuontitodistuksista (myönnetyt todistukset) – asetus (EY) N:o 1189/2008

Jäsenvaltio: …

Asetuksen (EY) N:o 1189/2008 8 artiklan soveltaminen

Niiden tuotteiden määrät, joille on myönnetty tuontitodistus

Mistä alkaen: … Mihin asti: …

Järjestysnumero	Tuoteluokka tai -luokat (1)	Määrä (kilogrammaa tuotepainoa tai eläintä)
09.4503
09.4504
09.4505
09.4198
09.4199

(1) Asetuksen (EY) N:o 382/2008 liitteen V mukainen tuoteluokka tai -luokat.

LIITE X

Ilmoitus tuontitodistuksista (käyttämättömät määrät) – asetus (EY) N:o 1189/2008

Jäsenvaltio: …

Asetuksen (EY) N:o 1189/2008 8 artiklan soveltaminen

Niiden tuotteiden määrät, joiden tuontitodistuksia ei käytetty

Mistä alkaen: … Mihin asti: …

Järjestysnumero	Tuoteluokka tai -luokat (1)	Käyttämätön määrä (kilogrammaa tuotepainoa tai eläintä)
09.4503
09.4504
09.4505
09.4198
09.4199

(1) Asetuksen (EY) N:o 382/2008 liitteen V mukainen tuoteluokka tai -luokat.

LIITE XI

Ilmoitus vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tuotteiden määristä – asetus (EY) N:o 1189/2008

Jäsenvaltio: …

Asetuksen (EY) N:o 1189/2008 8 artiklan soveltaminen

Vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tuotteiden määrät:

Mistä alkaen: … Mihin asti: … (tuontitariffikiintiökausi).

Järjestysnumero	Tuoteluokka tai -luokat (1)	Vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tuotteiden määrät (kilogrammaa tuotepainoa tai eläintä)
09.4503
09.4504
09.4505
09.4198
09.4199

(1) Asetuksen (EY) N:o 382/2008 liitteen V mukainen tuoteluokka tai -luokat.

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

2.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 322/30

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä marraskuuta 2008,

neuvoston direktiivissä 2006/88/EY säädettyjen riskiin perustuvien eläinten terveyden seurantajärjestelmien suuntaviivoista

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 6787)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/896/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/88/EY (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivissä 2006/88/EY vahvistetaan vähimmäistorjuntatoimenpiteet, joita sovelletaan, kun kyseessä on vesieläinten tiettyjen tautien taudinpurkaus tai epäily siitä. Lisäksi direktiivin liitteessä IV olevassa II osassa luetellaan tiettyjä eksoottisia ja muita kuin eksoottisia tauteja.

(2)

Direktiivin 2006/88/EY 10 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että riskiin perustuvaa eläinten terveyden seurantajärjestelmää sovelletaan kaikilla viljelylaitoksilla ja nilviäisten viljelyalueilla tuotantotyypille soveltuvalla tavalla. Seurantajärjestelmissä on otettava huomioon ohjeet, jotka laaditaan direktiivin 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

(3)

Direktiivin 2006/88/EY mukaisesti eläinten terveyden seurantajärjestelmillä pyritään havaitsemaan lisääntynyt kuolleisuus kaikilla viljelylaitoksilla ja nilviäisten viljelyalueilla tuotantotyypille soveltuvalla tavalla sekä liitteessä IV olevassa II osassa luetellut taudit niillä viljelylaitoksilla ja nilviäisten viljelyalueilla, joilla on kyseisille taudeille alttiita lajeja. Lisäksi osana näitä järjestelmiä toteutettavissa tarkastuksissa pyritään direktiivin 2006/88/EY liitteessä III olevan B osan mukaisesti neuvomaan vesiviljelytuotannon harjoittajia vesieläinten terveyteen liittyvissä kysymyksissä ja toteuttamaan tarvittavia eläinlääkintätoimenpiteitä.

(4)

Koska vesiviljelyelinkeino on yhteisössä monimuotoista, riskiin perustuvia eläinten terveyden seurantajärjestelmiä on mukautettava elinkeinon rakenteeseen ja eläinten terveystilanteeseen kussakin jäsenvaltiossa. Tästä syystä jäsenvaltioille näistä seurantajärjestelmistä annettavien suuntaviivojen olisi oltava luonteeltaan ainoastaan yleistä ohjeistusta.

(5)	Tämän vuoksi tässä päätöksessä olisi aiheellista vahvistaa suuntaviivat, jotka on otettava huomioon riskiin perustuvien eläinten terveyden seurantajärjestelmien yhteydessä.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Suuntaviivat, jotka on otettava huomioon direktiivin 2006/88/EY 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen riskiin perustuvien eläinten terveyden seurantajärjestelmien yhteydessä, ovat tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14.

LIITE

DIREKTIIVIN 2006/88/EY 10 ARTIKLAN 1 KOHDASSA SÄÄDETTYJEN RISKIIN PERUSTUVIEN ELÄINTEN TERVEYDEN SEURANTAJÄRJESTELMIEN SUUNTAVIIVAT

1. Suuntaviivojen tarkoitus

Näissä suuntaviivoissa annetaan jäsenvaltioille ohjeita direktiivin 2006/88/EY 10 artiklan 1 kohdassa säädettyjä riskiin perustuvia eläinten terveyden seurantajärjestelmiä, jäljempänä ’seurantajärjestelmät’, varten.

2. Tarkastusten sisältö

2.1 KIRJATTUJEN TIETOJEN TARKASTAMINEN JA KLIINISET TUTKIMUKSET

Jokaiseen viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen tarkastukseen olisi kuuluttava direktiivin 2006/88/EY 8 artiklan mukaisesti kirjattujen tietojen analyysi, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kuolleisuustietoihin, jotta kyseisen viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen terveystilanteen seurantatietoja voidaan arvioida.

Tarkastus olisi kohdistettava edustavaan otokseen kaikista epidemiologisista yksiköistä.

Jos mahdollista, edustavalle otokselle kuolevista tai hiljattain kuolleista vesiviljelyeläimistä olisi tehtävä sisäinen ja ulkoinen kliininen tutkimus, jossa etsittäisiin merkittäviä patologisia muutoksia. Tarkastuksessa olisi erityisesti pyrittävä havaitsemaan direktiivin 2006/88/EY liitteessä IV olevassa II osassa lueteltujen tautien, jäljempänä ’luettelossa mainittu tauti’, tartunnat.

Jos tämä tutkimus antaa aihetta epäillä tällaisen taudin tartuntaa, kyseisen viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen vesiviljelyeläimille olisi tehtävä laboratoriotutkimus.

Direktiivissä 2006/88/EY olevassa V luvussa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan on toimittava, jos epäillään luettelossa mainittua tautia ja/tai tällaisen taudin esiintyminen on vahvistettu.

2.2 NÄYTTEENOTTO JA LABORATORIOTUTKIMUS

Näytteenotto laboratoriotutkimusta varten ei ole välttämätöntä kaikissa tapauksissa. Näytteenoton tarpeellisuutta määritettäessä otetaan huomioon viljelylaitoksella tai nilviäisten viljelyalueella kirjatuista tiedoista sekä vesiviljelyeläinten tarkastuksesta saatava tieto sekä muut asiaan vaikuttavat tiedot.

3. Toimivaltaisen viranomaisen, yksityisen eläinlääkärin tai muun pätevän vesieläinterveysalan toimijan valinta tarkastusten suorittajaksi

Jäsenvaltioiden olisi määritettävä, saako riskiin perustuviin eläinten terveyden seurantajärjestelmiin kuuluvia tarkastuksia tehdä ainoastaan toimivaltainen viranomainen vai annetaanko myös yksityisille eläinlääkäreille tai muille päteville vesieläinterveysalan toimijoille lupa niiden suorittamiseen.

4. Tarkastusten toistumisvälit

Direktiivin 2006/88/EY liitteessä III olevassa B osassa määritellään viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden tarkastusten suositeltavat toistumisvälit. Toistumisväleihin vaikuttaa kaksi tekijää:

a)	kyseisen jäsenvaltion, vesiviljelyvyöhykkeen tai -osaston terveystilanne direktiivin liitteessä IV olevassa II osassa lueteltujen muiden kuin eksoottisten tautien osalta, jäljempänä ’luettelossa mainitut muut kuin eksoottiset taudit’;

b)	viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen riskin taso tautitartuntojen ja tautien leviämisen osalta.

5. Viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden terveystilanne

Direktiivin 2006/88/EY liitteessä III olevassa B osassa luokitellaan terveystilanne seuraavasti:

Luokka I

Julistettu taudista vapaaksi direktiivin 2006/88/EY 49 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan tai 50 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti. Terveystilanne katsotaan tällaiseksi, jos

i)	mitään kyseiselle yhdelle tai useammalle taudille alttiita lajeja ei ole asianomaisessa jäsenvaltiossa, vyöhykkeessä tai osastossa eikä tapauksen mukaan asianomaisen jäsenvaltion, vyöhykkeen tai osaston vesilähteessä tai

ii)	taudinaiheuttajan tiedetään olevan elinkelvoton asianomaisessa jäsenvaltiossa, vyöhykkeessä tai osastossa ja tapauksen mukaan asianomaisen jäsenvaltion, vyöhykkeen tai osaston vesilähteessä.

b)	Julistettu taudista vapaaksi direktiivin 2006/88/EY 49 artiklan 1 kohdan c alakohdan tai 50 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tämä asema perustuu direktiivin 2006/88/EY liitteessä V olevassa II osassa vahvistettujen ehtojen mukaiseen kohdennettuun seurantaan.

Luokka II

Ei ole julistettu taudista vapaaksi, mutta sovelletaan direktiivin 2006/88/EY 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyä seurantaohjelmaa.

Luokka III

Ei tiedetä tartunnan saastuttamaksi, mutta ei sovelleta seurantaohjelmaa taudista vapaan aseman saavuttamiseksi.

Luokka IV

Tiedetään tartunnan saastuttamaksi, mutta sovelletaan direktiivin 2006/88/EY 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyä hävittämisohjelmaa.

Luokka V

Tiedetään tartunnan saastuttamaksi. Sovelletaan direktiivin 2006/88/EY V luvussa säädettyjä vähimmäistorjuntatoimenpiteitä.

Riskiin perustuviin eläinten terveyden seurantajärjestelmiin kuuluviin tarkastuksiin voidaan tarvittaessa yhdistää seuraavia toimenpiteitä:

a)	direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksyttyihin seuranta- ja hävittämisohjelmiin liittyvät tarkastukset (luokkiin II tai IV kuuluvissa vyöhykkeissä tai osastoissa);

b)	seuranta taudista vapaan aseman säilyttämiseksi (luokkaan I kuuluvissa vyöhykkeissä tai osastoissa – julistettu taudista vapaaksi direktiivin 2006/88/EY 49 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan tai 50 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti);

c)	direktiivin 2006/88/EY V luvun mukaisiin torjuntatoimenpiteisiin liittyvä seuranta (luokkaan V kuuluvissa vyöhykkeissä tai osastoissa).

Suunnitellessaan riskiin perustuvia eläinten terveyden seurantajärjestelmiä jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

Direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytyissä seuranta- ja hävittämisohjelmissa vaadittava tarkastusten toistumisväli on terveystilanteeltaan luokkiin II ja IV kuuluvien viljelylaitosten tai nilviäisten viljelyalueiden osalta tiheämpi kuin direktiivin liitteessä III olevassa B osassa suositeltu toistumisväli. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden ei tarvitse erikseen vahvistaa tällaisten ohjelmien toteuttamisalueella sijaitsevien viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden tarkastusten toistumisväliä koskevia vaatimuksia.

Omista olosuhteistaan ja kansallisista toimenpiteistään riippuen jäsenvaltioiden täytyy vahvistaa riskiin perustuviin eläinten terveyden seurantajärjestelmiin liittyvien tarkastusten toistumisväliä koskevat vaatimukset lähinnä niitä viljelylaitoksia ja nilviäisten viljelyalueita varten, jotka sijaitsevat terveystilanteeltaan luokkiin I, III ja V kuuluvilla alueilla.

Olisi otettava huomioon, että viljelylaitoksilla ja nilviäisten viljelyalueilla voi olla erilainen terveystilanne eri tautien osalta. Tämä koskee etenkin sellaisten lajien viljelylaitoksia ja nilviäisten viljelyalueita, jotka voivat altistua useammalle kuin yhdelle luettelossa mainitulle muulle kuin eksoottiselle taudille (1).

6. Viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden riskitason määritys

6.1 JOHDANTO

Viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden riskitaso vaihtelee sekä terveystilanteeltaan erilaisten alueiden välillä että terveystilanteeltaan yhtenäisten alueiden sisällä (2).

Luvussa 6.2 annetaan ohjeita riskitekijöistä, jotka on otettava huomioon määritettäessä viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden riskitasoa.

Luvussa 6.3 esitetään malli, jota voidaan käyttää luokiteltaessa viljelylaitoksia ja nilviäisten viljelyalueita korkean, keskitasoisen tai alhaisen riskitason mukaan. Jäsenvaltiot voivat käyttää muunkinlaista mallia viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden riskitason määrittämiseen, jos toisenlainen malli katsotaan paremmin olosuhteisiin sopivaksi.

Näissä suuntaviivoissa ei anneta tietoa siitä, miten jäsenvaltioiden olisi sovellettava luvussa 6.3 esitettyä mallia. Jäsenvaltiot voivat

a)	soveltaa mallia kuhunkin yksittäiseen viljelylaitokseen ja nilviäisten viljelyalueeseen sen yksilöllisen riskitason määrittämiseksi; tai

b)	käyttää mallia alueellaan sijaitsevien erilaisten viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden luokitteluun ja sen perusteella määrittää, minkätyyppisten viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden riskitaso katsotaan alhaiseksi, keskitasoiseksi tai korkeaksi.

6.2 RISKITEKIJÄT

Monenlaiset tekijät vaikuttavat viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen riskitason määrittämiseen. Tällaisia tekijöitä voivat olla muun muassa seuraavat:

a)	taudin leviäminen suoraan veden välityksellä;

b)	vesiviljelyeläinten siirrot;

c)	tuotantotyyppi;

d)	vesiviljelyeläinten lajit;

e)	bioturvallisuusjärjestelmä mukaan luettuna henkilöstön pätevyys ja koulutus;

f)	viljelylaitosten, nilviäisten viljelyalueiden ja jalostuslaitosten tiheys kyseisen viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen lähialueella;

g)	terveystilanteeltaan heikompien viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden sijainti kyseisen viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen lähialueella;

h)	kyseisen viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen sekä muiden alueella sijaitsevien viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden terveystilanteen seurantatiedot;

i)	taudinaiheuttajien esiintyminen alueen luonnonvaraisissa vesieläimissä kyseisen viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen lähialueella;

j)	ihmisen toiminnan aiheuttama riski kyseisen viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen läheisyydessä (3);

k)	petoeläimet tai linnut, jotka pääsevät kyseiseen viljelylaitokseen tai nilviäisten viljelyalueelle.

Jos viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden riskitason arvioinnissa käytetään monimutkaista järjestelmää, jossa otetaan huomioon kaikki vaikuttavat riskitekijät, viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet on mahdollista luokitella tarkasti riskitasonsa mukaan. Sellaisen järjestelmän käyttö saattaa kuitenkin olla hidasta ja epätaloudellista. Lisäksi eri tekijöiden painottaminen kokonaisriskin arvioimiseksi on monimutkaista.

Koska monimutkaisen järjestelmän käyttöön viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden luokittelemiseksi riskitasonsa mukaan liittyy ongelmia, useimmissa tapauksissa on asianmukaista keskittyä seuraaviin riskitekijöihin:

a)	tautien leviäminen suoraan veden välityksellä viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi;

b)	vesiviljelyeläinten siirrot.

Nämä kaksi riskitekijää koskevat kaikkia tuotantotyyppejä, kaikkia viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden vesiviljelyeläinten lajeja sekä kaikkia kyseisiä tauteja.

6.3 MALLI VILJELYLAITOSTEN JA NILVIÄISTEN VILJELYALUEIDEN RISKITASON MÄÄRITTÄMISEKSI

Tämä malli viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden riskitason (korkea, keskitasoinen tai alhainen) määrittämiseksi sisältää kolme vaihetta:

Vaihe I	:	Arvioidaan todennäköisyys tautitartunnalle viljelylaitoksella tai nilviäisten viljelyalueella.
Vaihe II	:	Arvioidaan todennäköisyys taudin leviämiselle viljelylaitokselta tai nilviäisten viljelyalueelta.
Vaihe III	:	Yhdistetään vaiheiden I ja II arviot riskitasosta.

Vaihe I

Arvioidaan todennäköisyys tautitartunnalle viljelylaitoksella tai nilviäisten viljelyalueella

Todennäköisyys tautitartunnalle suoraan veden välityksellä viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi	Todennäköisyys tautitartunnalle vesiviljelyeläinten siirtojen takia	Riskitaso
Korkea	Korkea	Korkea
Korkea	Alhainen	Keskitasoinen
Alhainen	Korkea	Keskitasoinen
Alhainen	Alhainen	Alhainen

Vaihe II

Arvioidaan todennäköisyys taudin leviämiselle viljelylaitokselta tai nilviäisten viljelyalueelta

Todennäköisyys taudin leviämiselle suoraan veden välityksellä viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi	Todennäköisyys taudin leviämiselle vesiviljelyeläinten siirtojen takia	Riskitaso
Korkea	Korkea	Korkea
Korkea	Alhainen	Keskitasoinen
Alhainen	Korkea	Keskitasoinen
Alhainen	Alhainen	Alhainen

Vaihe III

Yhdistetään vaiheiden I ja II arviot riskitasosta

Vaihe I: tautitartunnan todennäköisyys	Korkea (H)	M	H	H
	Keskitasoinen (M)	L	M	H
	Alhainen (L)	L	L	M
		Alhainen (L)	Keskitasoinen (M)	Korkea (H)
		Vaihe II: taudin leviämisen todennäköisyys

6.4 TIETTYJEN TERVEYSTILANTEELTAAN LUOKKAAN I KUULUVIEN VILJELYLAITOSTEN JA NILVIÄISTEN VILJELYALUEIDEN RISKITASO

Kaikki viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, joilla ei kasvateta luettelossa mainituille muille kuin eksoottisille taudeille alttiita lajeja tai joiden jäsenvaltiossa, vyöhykkeessä tai osastossa taikka tapauksen mukaan vesilähteessä kyseisen taudinaiheuttajan tiedetään olevan elinkelvoton, voidaan direktiivin 2006/88/EY liitteessä III olevan B osan mukaisesti luokitella alhaiselle riskitasolle. Tällöin riskiin perustuvassa eläinten terveyden seurantajärjestelmässä ei pääsääntöisesti ole tarpeen vahvistaa eri tarkastusten toistumisvälejä.

Kyseisten viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden riskitasoissa saattaa kuitenkin olla eroja luettelossa mainittujen muiden kuin eksoottisten tautien tai uusien tautien tartuntojen ja leviämisen osalta. Jäsenvaltiot voivat tästä syystä luokitella kyseiset viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet riskitasonsa mukaisesti ja eriyttää niiden valvonnan ja tarkastusten määrää. Jäsenvaltiot voivat pyrkiä tässä myös optimoimaan resurssien käytön.

6.5 MITEN ARVIOIDAAN TODENNÄKÖISYYS TAUTITARTUNNALLE JA TAUDIN LEVIÄMISELLE SUORAAN VEDEN VÄLITYKSELLÄ VILJELYLAITOSTEN JA NILVIÄISTEN VILJELYALUEIDEN MAANTIETEELLISEN LÄHEISYYDEN VUOKSI

6.5.1 Johdanto

Viljelylaitoksilla ja nilviäisten viljelyalueilla on alhainen tautitartunnan ja taudin leviämisen riski, jos vesilähteen ja poistovesijärjestelmän tai viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen sijaintipaikan vesiympäristön voidaan katsoa tarjoavan tietyntasoisen suojan taudinaiheuttajien pääsyltä ja leviämiseltä. Viljelylaitoksella tai nilviäisten viljelyalueella tapahtuvan tai sieltä alkavan tautitartunnan ja taudin leviämisen riski veden välityksellä viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi vaihtelee suuresti (4).

Edellä 6.3 luvussa esitetyssä mallissa erotetaan ainoastaan korkea ja alhainen todennäköisyys tautien leviämiselle veden välityksellä viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi.

Tässä luvussa annetaan esimerkkejä tilanteista, joissa todennäköisyys tautien leviämiselle veden välityksellä viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi voidaan katsoa alhaiseksi.

Luvun esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä. Niinpä sen perusteella ei voida päätellä, että viljelylaitoksilla ja nilviäisten viljelyalueilla, jotka eivät edusta mitään näistä esimerkeistä, olisi korkea tautitartunnan tai tautien leviämisen todennäköisyys.

6.5.2 Esimerkkejä alhaisesta tautitartunnan riskistä suoraan veden välityksellä viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi:

a)	viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, jotka ottavat vetensä porakaivosta tai lähteestä;

b)	viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, jotka käyttävät desinfioitua tai taudinaiheuttajien pääsyltä ehkäisevästi käsiteltyä vettä;

viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, jotka ottavat vetensä muusta sellaisesta vesilähteestä, joka

i)	ei ole yhteydessä sellaisiin viljelylaitoksiin, nilviäisten viljelyalueisiin tai jalostuslaitoksiin, joissa kasvatetaan tai jalostetaan lajeja, jotka ovat alttiita samoille taudeille kuin kyseisellä viljelylaitoksella tai nilviäisten viljelyalueella kasvatetut lajit;

ii)	ei sisällä riskialttiita luonnonvaraisia vesieläinlajeja;

d)	sisävesialtaat kuten lammet ja järvet, jotka ovat eristyksissä muista vesilähteistä. Määritettäessä sitä, voidaanko vesiallasta pitää eristyneenä, huomiota olisi kiinnitettävä muutoksiin vuodenaikojen mukaan, kuten siihen, tekeekö tulviminen yhteyden muihin vesilähteisiin mahdolliseksi;

rannikolla sijaitsevat viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, joita suojelee turvallinen etäisyys sellaisista muista viljelylaitoksista, nilviäisten viljelyalueista ja jalostuslaitoksista, joissa kasvatetaan tai jalostetaan lajeja, jotka ovat alttiita samoille taudeille kuin kyseisellä viljelylaitoksella tai nilviäisten viljelyalueella kasvatetut lajit. Turvallisen etäisyyden määrittää toimivaltainen viranomainen ottaen huomioon eri tekijöitä, kuten taudinaiheuttajien elinmahdollisuudet avovesissä, virtaukset ja vuorovesi-ilmiön suuruuden.

6.5.3 Esimerkkejä alhaisesta riskistä tautien leviämiselle suoraan veden välityksellä viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden maantieteellisen läheisyyden vuoksi:

a)	viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, jotka eivät laske poistovesiään luonnonvesistöihin (5);

b)	viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, jotka desinfioivat tai muulla tavalla käsittelevät poistovetensä taudinaiheuttajien leviämisen estämiseksi;

viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, jotka laskevat poistovetensä julkiseen viemäriverkkoon, jos kyseisessä viemäriverkossa on jäteveden käsittelyjärjestelmä. Jos jätevedet lasketaan viemäristä luonnonvesistöihin ilman käsittelyä, viljelylaitosten ja nilviäisten viljelyalueiden riskitasoa ei tällöin voida pitää alhaisena;

d)	viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, jotka eivät laske poistovesiään luettelossa mainituille taudeille alttiita vesiviljelyeläinten tai luonnonvaraisten eläinten lajeja sisältäviin vesiin;

e)	sisävesialtaat kuten lammet ja järvet, jotka ovat eristyksissä muista vesilähteistä. Määritettäessä sitä, voidaanko vesiallasta pitää eristyneenä, huomiota olisi kiinnitettävä muutoksiin vuodenaikojen mukaan, kuten siihen, tekeekö tulviminen yhteyden muihin vesilähteisiin mahdolliseksi;

rannikolla sijaitsevat viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, joita suojelee turvallinen etäisyys sellaisista muista viljelylaitoksista ja nilviäisten viljelyalueista, joissa kasvatetaan lajeja, jotka ovat alttiita samoille taudeille kuin kyseisellä viljelylaitoksella tai nilviäisten viljelyalueella kasvatetut lajit. Turvallisen etäisyyden määrittää toimivaltainen viranomainen ottaen huomioon eri tekijöitä, kuten taudinaiheuttajien elinmahdollisuudet avovesissä, virtaukset ja vuorovesi-ilmiön suuruuden.

6.6 MITEN ARVIOIDAAN TODENNÄKÖISYYS TAUTITARTUNNALLE JA TAUDIN LEVIÄMISELLE VESIVILJELYELÄINTEN SIIRTOJEN TAKIA

6.6.1 Johdanto

Elävien vesiviljelyeläinten siirrot viljelylaitoksiin ja nilviäisten viljelyalueille sekä niistä pois ovat erittäin merkityksellisiä tautien leviämisen kannalta.

Tätä tekijää kartoitettaessa olisi arvioitava seuraavia seikkoja:

a)	vesiviljelyeläinten lähtöpaikka;

b)	viljelylaitokseen tai nilviäisten viljelyalueelle toimitettujen vesiviljelyeläinten lukumäärä;

c)	vesiviljelyeläinten toimittajien lukumäärä;

d)	viljelylaitoksiin ja nilviäisten viljelyalueille sekä niistä pois tehtyjen vesiviljelyeläinten siirtojen tiheys.

Luvussa 6.3 esitetyssä mallissa ainoastaan suositellaan, että viljelylaitokset ryhmitellään vesiviljelyeläinten siirroista johtuvan tautitartunnan ja taudin leviämisen korkean tai alhaisen riskin mukaisesti. Kyseisen mallin mukaan riittääkin, jos huomioon otetaan se, toimitetaanko viljelylaitokseen tai nilviäisten viljelyalueelle tai sieltä pois eläviä vesiviljelyeläimiä (mukaan luettuina mätimunat), sekä eläinten lähtöpaikka.

Tässä luvussa esitetään esimerkkejä tilanteista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan alhaisen riskin tautitartuntaan ja taudin leviämiseen vesiviljelyeläinten siirtojen takia.

6.6.2 Esimerkkejä alhaisesta todennäköisyydestä tautitartuntaan vesiviljelyeläinten toimituksissa viljelylaitoksiin ja nilviäisten viljelyalueille:

a)	viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, jotka ovat omavaraisia mätimunien tai poikasten suhteen (6);

vesiviljelyeläimiä hankitaan ainoastaan taudista vapaista vyöhykkeistä tai osastoista. Voimassa oleva yhteisön lainsäädäntö ei velvoita terveystilanteeltaan luokkaan III ja V kuuluvia viljelylaitoksia hankkimaan vesiviljelyeläimiä taudista vapaista vyöhykkeistä tai osastoista. Jos viljelylaitos päättää hankkia eläimensä taudista vapaista vyöhykkeistä tai osastoista, tämä erottaakin sen muista samaan terveystilanteeseen luokitelluista viljelylaitoksista. Terveystilanteeltaan luokkaan I kuuluvien viljelylaitosten tulee hankkia eläimensä taudista vapaasta lähtöpaikasta. Näiltä viljelylaitoksilta olisikin vaadittava, että eläimet hankitaan samalta taudista vapaalta alueelta tai että laitoksella on ainoastaan vähäinen määrä vesiviljelyeläinten toimittajia;

c)	toimitetaan luonnonvaraisia vesieläimiä, jotka on vapautettu karanteenista ja tarkoitettu jatkoviljelyyn;

toimitetaan desinfioituja mätimunia. Tällä on merkitystä ainoastaan, jos tieteellinen näyttö tai käytännön kokemus on osoittanut, että desinfiointi tosiasiallisesti laskee tautitartunnan riskin hyväksyttävälle tasolle niiden luettelossa mainittujen tautien osalta, joille kyseisen viljelylaitoksen tai nilviäisten viljelyalueen lajit ovat alttiita.

6.6.3 Esimerkkejä alhaisesta todennäköisyydestä tautien leviämiseen vesiviljelyeläinten toimituksissa viljelylaitoksiin ja nilviäisten viljelyalueille:

a)	viljelylaitokset ja nilviäisten viljelyalueet, jotka eivät toimita eläimiä jatkoviljelyyn, uudelleen sijoitettavaksi tai istutettavaksi;

kalanviljelylaitokset, jotka toimittavat ainoastaan desinfioituja mätimunia. Tällä on merkitystä ainoastaan, jos tieteellinen näyttö tai käytännön kokemus on osoittanut, että desinfiointi tosiasiallisesti laskee tautitartunnan riskin hyväksyttävälle tasolle niiden luettelossa mainittujen eksoottisten tai muiden kuin eksoottisten tautien osalta, joille kyseisen viljelylaitoksen lajit ovat alttiita.

(1) Esimerkiksi kirjolohen viljelylaitos saattaa olla vapaa tarttuvasta lohen anemiasta (luokka I), kuulua virusperäisen verenvuotoseptikemian osalta luokkaan II (hyväksytty seurantaohjelma) ja sen tartuntatilanne tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion osalta saattaa olla tuntematon (luokka III).

(2) Esimerkiksi viljelylaitos, joka on julistettu vapaaksi luettelossa mainituista muista kuin eksoottisista taudeista, muodostaa yleensä vähäisen riskin tällaisten tautien leviämiselle. Viljelylaitos, joka tuottaa omia poikasia, muodostaa kuitenkin huomattavasti pienemmän riskin kuin viljelylaitos, joka ostaa kaikki poikaset yhdeltä tai useammalta eri toimittajalta.

(3) Esimerkiksi liikenneväylät, satamat (painolastivesi), onginta.

(4) Esimerkkeinä ääripäistä suljettu vedenkiertojärjestelmä, jossa vesi otetaan porakaivosta ja poistovesi desinfioidaan (hyvin alhainen riski), ja meressä oleva verkkoallas, jonka läheisyydessä on useita kasvatuslaitoksia (hyvin korkea riski).

(5) Esimerkiksi sisämaassa sijaitsevat viljelylaitokset, jotka laskevat poistovetensä maahan tai pelloille.

(6) Tällaisia voivat olla kalanviljelylaitokset, joilla on omat emokalat, sekä nilviäisten viljelylaitokset ja -alueet, joissa tuotanto perustuu luonnolliseen poikasten keruuseen.

2.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 322/39

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä marraskuuta 2008,

jäsenvaltioiden vuodeksi 2009 ja sitä seuraaviksi vuosiksi esittämien eräiden eläintautien ja zoonoosien vuotuisten ja monivuotisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä ja niihin myönnettävästä yhteisön rahoituksesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 7415)

(2008/897/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (1) ja erityisesti sen 24 artiklan 5 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Päätöksessä 90/424/ETY vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt yhteisön osallistumisesta eläintautien ja zoonoosien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien rahoitukseen.

(2)

Päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 1 kohdassa säädetään lisäksi, että otetaan käyttöön yhteisön rahoitustoimi niiden kustannusten korvaamiseksi, joita jäsenvaltioille aiheutuu päätöksen liitteessä olevassa luettelossa mainittujen eläintautien ja zoonoosien kansallisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien rahoittamisesta.

(3)

Tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista tehdyn päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/965/EY (2) korvattiin muutettavan päätöksen 24 artikla uudella säännöksellä. Päätökseen 2006/965/EY sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan nautaeläinten tarttuvaa leukoosia ja Aujeszkyn tautia koskevia ohjelmia voidaan rahoittaa 31 päivään joulukuuta 2010.

(4)

Tiettyjen eläintautien ja zoonoosien kansallisiin hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmiin sovellettavista yhteisön vaatimuksista 25 päivänä huhtikuuta 2008 tehdyssä komission päätöksessä 2008/341/EY (3) säädetään, että jotta jäsenvaltioiden esittämille ohjelmille voitaisiin myöntää päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitustukea, niiden on täytettävä päätöksen 2008/341/EY liitteessä vahvistetut vaatimukset.

(5)

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001 (4) säädetään jäsenvaltioiden vuotuisista ohjelmista naudoissa, lampaissa ja vuohissa esiintyvien tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden TSE:iden valvontaa varten.

(6)

Yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi 20 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston direktiivissä 2005/94/EY (5) säädetään siipikarjaa ja luonnonvaraisia lintuja koskevista valvontaohjelmista, joita jäsenvaltioiden on toteutettava ja joiden tarkoituksena on muiden muassa lisätä säännöllisesti päivitettyjen riskinarviointien pohjalta tietämystä luonnonvaraisten lintujen aiheuttamista uhkista minkä tahansa linnuissa esiintyvän lintuperäisen influenssaviruksen suhteen. Myös nämä vuotuiset valvontaohjelmat ja niiden rahoitus olisi hyväksyttävä.

(7)	Eräät jäsenvaltiot ovat esittäneet komissiolle vuotuisia eläintautien hävittämis-, torjunta- ja valvontaohjelmia, zoonoosien torjuntaan tarkoitettuja tarkastusohjelmia sekä vuotuisia tiettyjen TSE:iden hävittämis- ja valvontaohjelmia, joille ne toivovat saavansa yhteisön rahoitusta.

(8)

Vuonna 2008 hyväksyttiin komission päätöksen 2007/782/EY (6) mukaisesti eräitä jäsenvaltioiden toimittamia monivuotisia eläintautien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmia. Näitä monivuotisia ohjelmia koskevat rahoituspäätökset tehtiin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7) 76 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ensimmäinen ohjelmia koskeva talousarviositoumus tehtiin niiden hyväksymisen jälkeen. Komission olisi tehtävä kaikki myöhemmät vuotuiset sitoumukset ohjelman edellisvuotisen toteuttamisen pohjalta päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun, rahoitusosuuden myöntämistä koskevan päätöksen perusteella.

(9)

Komissio on tutkinut sekä eläinlääkinnälliseltä että taloudelliselta kannalta jäsenvaltioiden toimittamat vuotuiset ohjelmat ja vuonna 2008 hyväksytyt monivuotiset ohjelmat niiden seuraavan (toisen) toteutusvuoden osalta. Ohjelmien todettiin vastaavan asiaan liittyvää yhteisön eläinlääkintälainsäädäntöä ja erityisesti päätöksessä 2008/341/EY vahvistettuja perusteita.

(10)

Kun otetaan huomioon vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien merkitys yhteisön tavoitteiden saavuttamiselle eläinten terveyden ja kansanterveyden alalla samoin kuin TSE- ja lintuinfluenssaohjelmien pakollinen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa, on asianmukaista vahvistaa yhteisön taloudellisen tuen määrä, jotta korvataan jäsenvaltioille tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset kullekin ohjelmalle asetettuun enimmäismäärään asti.

(11)

Vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta 24 päivänä lokakuuta 2006 annetussa neuvoston direktiivissä 2006/88/EY (8) säädetään, että jos jäsenvaltio tiedetään yhden tai useamman kyseisen direktiivin liitteessä IV olevassa II osassa luetellun taudin saastuttamaksi, sen olisi laadittava kyseisiä tauteja koskeva hävittämisohjelma.

(12)

Euroopan kalastusrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (9) 17 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on laadittava toimintaohjelma kalatalousrahaston yhteisrahoittamien politiikkojen ja toimintalinjojen täytäntöön panemiseksi. Asetuksen 32 artiklassa säädetään, että yhteisö voi myöntää rahoitusta sairauksien valvontaan ja torjuntaan vesiviljelyssä päätöksen 90/424/ETY nojalla. Päätöksen 90/424/ETY mukaisesti jäsenvaltiot voivat jakaa toimintaohjelmissa varoja päätöksen 90/424/ETY liitteessä tarkoitettujen vesiviljelyeläinten tautien hävittämiseen.

(13)

Eräät jäsenvaltiot ovat laatineet monivuotisia hävittämisohjelmia, jotka koskevat tiettyjä sekä direktiivin 2006/88/EY liitteessä IV olevassa II osassa että päätöksen 90/424/ETY liitteessä lueteltuja vesiviljelyeläinten tauteja. Komissio on tehnyt ohjelmista teknisen arvioinnin, ja ne olisi siksi hyväksyttävä.

(14)

Hallinnon parantamiseksi, yhteisön varojen käytön tehostamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi on lisäksi tarpeen vahvistaa jäsenvaltioille tapauksen mukaan kunkin ohjelman (lukuun ottamatta tiettyjen vesiviljelyeläimissä esiintyvien tautien monivuotisia hävittämisohjelmia, joille myönnettävä rahoitusosuus vahvistetaan ohjelmien teknisen hyväksymisen jälkeen) osalta keskimääräiset korvausmäärät tietyistä kuluista, kuten jäsenvaltioissa käytetyistä testeistä ja omistajille eläinten teurastamisesta tai lopettamisesta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta.

(15)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (10) mukaisesti eläintautien hävittämis- ja valvontaohjelmat rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta. Varainhoidon valvonnan osalta sovelletaan mainitun asetuksen 9, 36 ja 37 artiklaa.

(16)	Yhteisön rahoitusosuus olisi myönnettävä, jos suunnitellut toimet toteutetaan tehokkaasti ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat kaikki tarvittavat tiedot tässä päätöksessä säädetyissä määräajoissa.

(17)

Hallinnollisen tehokkuuden varmistamiseksi olisi kaikki yhteisön rahoitusosuutta varten esitettävät menot ilmoitettava euromääräisinä. Muuna valuuttana kuin euroina ilmaistujen menojen muuntokurssin olisi asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti oltava viimeisin kurssi, jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut ennen sen kuukauden ensimmäistä päivää, jona jäsenvaltio jättää hakemuksen.

(18)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

VUOTUISET OHJELMAT

1 artikla

Naudan luomistauti

1. Hyväksytään Irlannin, Espanjan, Italian, Maltan, Kyproksen, Portugalin ja Yhdistyneen kuningaskunnan esittämät nautojen luomistaudin hävittämisohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu laboratoriotestien tekemisestä, omistajille ohjelman mukaisesta eläinten teurastamisesta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta sekä rokotteiden ostamisesta, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	1 100 000 euroa Irlannin osalta

b)	3 000 000 euroa Espanjan osalta

c)	5 000 000 euroa Italian osalta

d)	77 000 euroa Kyproksen osalta

e)	20 000 euroa Maltan osalta

f)	1 400 000 euroa Portugalin osalta

g)	2 000 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	:	rose bengal -testi	:	0,2 euroa testiä kohti
b)	:	seroagglutinaatiotesti (SAT)	:	0,2 euroa testiä kohti
c)	:	komplementinsitoutumistesti	:	0,4 euroa testiä kohti
d)	:	ELISA-testi	:	1 euro testiä kohti
e)	:	teurastetut eläimet	:	375 euroa eläintä kohti.

2 artikla

Nautojen tuberkuloosi

1. Hyväksytään Irlannin, Espanjan, Italian, Puolan ja Portugalin esittämät nautojen tuberkuloosin hävittämisohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu tuberkuliini- ja gamma-interferonitestien tekemisestä ja omistajille ohjelman mukaisesta eläinten teurastamisesta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	2 000 000 euroa Irlannin osalta

b)	5 000 000 euroa Espanjan osalta

c)	2 700 000 euroa Italian osalta

d)	1 100 000 euroa Puolan osalta

e)	1 000 000 euroa Portugalin osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	:	tuberkuliinitesti	:	1 euro testiä kohti
b)	:	gamma-interferonitesti	:	5 euroa testiä kohti
c)	:	teurastetut eläimet	:	375 euroa eläintä kohti.

3 artikla

Lampaan ja vuohen luomistauti

1. Hyväksytään Kreikan, Espanjan, Italian, Kyproksen ja Portugalin esittämät lampaan ja vuohen luomistaudin hävittämisohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu rokotteiden ostamisesta, laboratoriotestien tekemisestä sekä omistajille ohjelman mukaisesta eläinten teurastamisesta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	250 000 euroa Kreikan osalta

b)	4 500 000 euroa Espanjan osalta

c)	4 000 000 euroa Italian osalta

d)	75 000 euroa Kyproksen osalta

e)	1 100 000 euroa Portugalin osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	:	rose bengal -testi	:	0,2 euroa testiä kohti
b)	:	komplementinsitoutumistesti	:	0,4 euroa testiä kohti
c)	:	teurastetut eläimet	:	50 euroa eläintä kohti.

4 artikla

Bluetongue-tauti endeemisillä tai riskialttiilla alueilla

1. Hyväksytään Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Unkarin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian, Suomen ja Ruotsin esittämät bluetongue-taudin hävittämistä ja valvontaa koskevat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu virologisesta, serologisesta ja entomologisesta laboratoriotestauksesta sekä pyydysten ja rokotteiden ostamisesta, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	1 200 000 euroa Belgian osalta

b)	5 000 euroa Bulgarian osalta

c)	790 000 euroa Tšekin osalta

d)	840 000 euroa Tanskan osalta

e)	4 100 000 euroa Saksan osalta

f)	10 000 euroa Viron osalta

g)	1 000 000 euroa Irlannin osalta

h)	50 000 euroa Kreikan osalta

i)	16 100 000 euroa Espanjan osalta

j)	19 100 000 euroa Ranskan osalta

k)	9 000 000 euroa Italian osalta

l)	70 000 euroa Latvian osalta

m)	50 000 euroa Liettuan osalta

n)	220 000 euroa Luxemburgin osalta

o)	500 000 euroa Unkarin osalta

p)	5 000 euroa Maltan osalta

q)	2 100 000 euroa Alankomaiden osalta

r)	1 500 000 euroa Itävallan osalta

s)	500 000 euroa Puolan osalta

t)	3 200 000 euroa Portugalin osalta

u)	250 000 euroa Romanian osalta

v)	250 000 euroa Slovenian osalta

w)	50 000 euroa Suomen osalta

x)	370 000 euroa Ruotsin osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	ELISA-testi: 2,5 euroa testiä kohti

b)	PCR-testi: 10 euroa testiä kohti

c)	rokotteiden ostaminen: 0,3 euroa annosta kohti.

5 artikla

Salmonelloosi (zoonoottinen salmonella) Gallus gallus -lajin siitos-, munivissa ja broileriparvissa

1. Hyväksytään Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan, Viron, Saksan, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Latvian, Luxemburgin, Unkarin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovakian, Slovenian ja Yhdistyneen kuningaskunnan esittämät tietyn zoonoottisen salmonellan torjuntaohjelmat Gallus gallus -lajin munivissa, siitos- ja broileriparvissa 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu bakteriologisten ja serotyyppitestien tekemisestä virallisen otannan puitteissa, omistajille ohjelman mukaisesta lintujen lopettamisesta ja munien hävittämisestä aiheutuneiden menetysten korvaamisesta, rokotteiden ostamisesta sekä desinfioinnin tehokkuuden varmentamiseksi tehtävistä laboratoriotesteistä, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	850 000 euroa Belgian osalta

b)	30 000 euroa Bulgarian osalta

c)	1 400 000 euroa Tšekin osalta

d)	75 000 euroa Tanskan osalta

e)	25 000 euroa Viron osalta

f)	600 000 euroa Saksan osalta

g)	40 000 euroa Irlannin osalta

h)	550 000 euroa Kreikan osalta

i)	4 750 000 euroa Espanjan osalta

j)	3 250 000 euroa Ranskan osalta

k)	1 100 000 euroa Italian osalta

l)	76 000 euroa Kyproksen osalta

m)	270 000 euroa Latvian osalta

n)	16 000 euroa Luxemburgin osalta

o)	1 450 000 euroa Unkarin osalta

p)	110 000 euroa Maltan osalta

q)	1 700 000 euroa Alankomaiden osalta

r)	525 000 euroa Itävallan osalta

s)	1 550 000 euroa Puolan osalta

t)	500 000 euroa Portugalin osalta

u)	450 000 euroa Romanian osalta

v)	625 000 euroa Slovakian osalta

w)	25 000 euroa Slovenian osalta

x)	20 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	:	bakteriologinen testi (viljely)	:	5,0 euroa testiä kohti
b)	:	rokoteannoksen osto	:	0,05 euroa annosta kohti
c)	:	relevanttien Salmonella spp -isolaattien serotyypin määritys	:	20 euroa testiä kohti
d)	:	desinfiointiaineiden käytön tehokkuuden varmentamiseksi tehtävä analyysi	:	5,0 euroa testiä kohti
e)	:	Gallus gallus -lajin siitoslinnun lopettaminen	:	3,5 euroa lintua kohti
f)	:	Gallus gallus -lajin munivan linnun lopettaminen	:	1,5 euroa lintua kohti.

6 artikla

Klassinen sikarutto ja afrikkalainen sikarutto

1. Hyväksytään

a)	Bulgarian, Saksan, Ranskan, Luxemburgin, Unkarin, Romanian, Slovenian ja Slovakian esittämät klassisen sikaruton torjunta- ja seurantaohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi

b)	Italian esittämä afrikkalaisen sikaruton torjunta- ja seurantaohjelma 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu kotieläiminä pidettyjen sikojen ja villisikojen virologisista ja serologisista testeistä sekä Bulgarian, Saksan, Ranskan, Romanian ja Slovakian esittämien ohjelmien osalta myös rokotteiden ja villisikojen rokottamiseen tarkoitettujen syöttien ostamisesta ja levittämisestä ja Romanian osalta myös kotieläiminä pidettyjen sikojen rokottamisesta, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	200 000 euroa Bulgarian osalta

b)	800 000 euroa Saksan osalta

c)	550 000 euroa Ranskan osalta

d)	100 000 euroa Italian osalta

e)	350 000 euroa Unkarin osalta

f)	5 000 euroa Luxemburgin osalta

g)	2 500 000 euroa Romanian osalta

h)	30 000 euroa Slovenian osalta

i)	550 000 euroa Slovakian osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset saavat olla ELISA-testin osalta keskimäärin enintään 2,5 euroa testiä kohti.

7 artikla

Sian vesikulaaritauti

1. Hyväksytään Italian esittämä sian vesikulaaritaudin hävittämisohjelma 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Yhteisön rahoitusosuudeksi vahvistetaan 50 prosenttia kustannuksista, joita aiheutuu laboratoriotesteistä, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi 500 000 euroa.

8 artikla

Siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen lintuinfluenssa

1. Hyväksytään Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Unkarin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian, Slovakian, Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan esittämät siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa esiintyvää lintuinfluenssaa koskevat tutkimusohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin jäsenvaltiolle aiheutuu laboratoriotesteistä, sekä kiinteä summa luonnonvaraisia lintuja koskevaan otantaan; rahoitusosuuden enimmäismäärä on

a)	90 000 euroa Belgian osalta

b)	70 000 euroa Bulgarian osalta

c)	60 000 euroa Tšekin osalta

d)	200 000 euroa Tanskan osalta

e)	500 000 euroa Saksan osalta

f)	7 000 euroa Viron osalta

g)	60 000 euroa Irlannin osalta

h)	70 000 euroa Kreikan osalta

i)	350 000 euroa Espanjan osalta

j)	200 000 euroa Ranskan osalta

k)	550 000 euroa Italian osalta

l)	15 000 euroa Kyproksen osalta

m)	30 000 euroa Latvian osalta

n)	40 000 euroa Liettuan osalta

o)	10 000 euroa Luxemburgin osalta

p)	180 000 euroa Unkarin osalta

q)	7 000 euroa Maltan osalta

r)	500 000 euroa Alankomaiden osalta

s)	50 000 euroa Itävallan osalta

t)	80 000 euroa Puolan osalta

u)	200 000 euroa Portugalin osalta

v)	400 000 euroa Romanian osalta

w)	55 000 euroa Slovenian osalta

x)	50 000 euroa Slovakian osalta

y)	35 000 euroa Suomen osalta

z)	280 000 euroa Ruotsin osalta

za)	380 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, ohjelmiin kuuluvista testeistä syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	:	ELISA-testi	:	1 euro testiä kohti
b)	:	agargeeli-immunodiffuusiotesti	:	1,2 euroa testiä kohti
c)	:	H5-/H7-alatyyppien HI-testi	:	12 euroa testiä kohti
d)	:	viruseristystesti	:	30 euroa testiä kohti
e)	:	PCR-testi	:	15 euroa testiä kohti
f)	:	otanta luonnonvaraisista linnuista	:	20 euroa otosta kohti.

9 artikla

Tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat (TSE), naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) ja scrapie

1. Hyväksytään Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Unkarin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian, Slovakian, Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan esittämät ohjelmat tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE:iden) seuraamiseksi sekä naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE:n) ja scrapien hävittämiseksi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 100 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu pikatestien ja erottelevien primaaristen molekyylitestien tekemisestä, 50 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat BSE:n ja scrapien hävittämisohjelmien mukaisesti lopetettujen ja hävitettyjen eläinten omistajille eläinten arvosta maksetuista korvauksista, ja 50 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat genotyypin määritystä varten otettujen näytteiden analysoinnista, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	1 850 000 euroa Belgian osalta

b)	750 000 euroa Bulgarian osalta

c)	920 000 euroa Tšekin osalta

d)	1 850 000 euroa Tanskan osalta

e)	8 900 000 euroa Saksan osalta

f)	220 000 euroa Viron osalta

g)	5 400 000 euroa Irlannin osalta

h)	2 000 000 euroa Kreikan osalta

i)	7 400 000 euroa Espanjan osalta

j)	12 600 000 euroa Ranskan osalta

k)	4 100 000 euroa Italian osalta

l)	1 800 000 euroa Kyproksen osalta

m)	230 000 euroa Latvian osalta

n)	530 000 euroa Liettuan osalta

o)	105 000 euroa Luxemburgin osalta

p)	990 000 euroa Unkarin osalta

q)	24 000 euroa Maltan osalta

r)	2 900 000 euroa Alankomaiden osalta

s)	1 150 000 euroa Itävallan osalta

t)	3 340 000 euroa Puolan osalta

u)	1 300 000 euroa Portugalin osalta

v)	1 300 000 euroa Romanian osalta

w)	250 000 euroa Slovenian osalta

x)	860 000 euroa Slovakian osalta

y)	750 000 euroa Suomen osalta

z)	900 000 euroa Ruotsin osalta

za)	5 900 000 euroa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.

3. Yhteisön rahoitusosuus 1 kohdassa tarkoitettuihin ohjelmiin myönnetään tehtyjä testejä sekä lopetettuja ja hävitettyjä eläimiä varten, ja rahoitusosuuden enimmäismäärä on keskimäärin

a)	5 euroa testiä kohti, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III tarkoitetuille naudoille tehtävistä testeistä

b)	30 euroa testiä kohti, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III tarkoitetuille lampaille ja vuohille tehtävistä testeistä

c)	50 euroa testiä kohti, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III tarkoitetuille hirvieläimille tehtävistä testeistä

d)	175 euroa testiä kohti, kun on kyse erottelevista primaarisista molekyylitesteistä, joita tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdan i alakohdassa

e)	10 euroa genotyyppitestiä kohti

f)	500 euroa nautaeläintä kohti

g)	70 euroa lopetettua lammasta tai vuohta kohti.

10 artikla

Raivotauti

1. Hyväksytään Bulgarian, Liettuan, Unkarin, Itävallan, Puolan, Romanian ja Slovakian esittämät raivotaudin hävittämisohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu laboratoriotesteistä sekä rokotteiden ja syöttien ostamisesta ja jakamisesta ohjelman osana, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	790 000 euroa Bulgarian osalta

b)	1 100 000 euroa Liettuan osalta

c)	780 000 euroa Unkarin osalta

d)	270 000 euroa Itävallan osalta

e)	4 450 000 euroa Puolan osalta

f)	500 000 euroa Romanian osalta

g)	470 000 euroa Slovakian osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	:	ELISA-testi	:	8 euroa testiä kohti
b)	:	testi tetrasykliinin toteamiseksi luusta	:	8 euroa testiä kohti.

11 artikla

Naudan tarttuva leukoosi

1. Hyväksytään Viron, Liettuan, Maltan ja Puolan esittämät ohjelmat naudan tarttuvan leukoosin hävittämiseksi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aiheutuu laboratoriotesteistä ja omistajille ohjelman mukaisesta eläinten teurastamisesta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	15 000 euroa Viron osalta

b)	20 000 euroa Liettuan osalta

c)	500 000 euroa Maltan osalta

d)	800 000 euroa Puolan osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	:	ELISA-testi	:	0,5 euroa testiä kohti
b)	:	agargeeli-immunodiffuusio -tutkimus	:	0,5 euroa testiä kohti
c)	:	teurastetut eläimet	:	375 euroa eläintä kohti.

12 artikla

Aujeszkyn tauti

1. Hyväksytään Espanjan, Unkarin ja Puolan esittämät Aujeszkyn taudin hävittämisohjelmat 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia laboratoriotestien kustannuksista, joita asianomaiselle jäsenvaltiolle aiheutuu 1 kohdassa tarkoitetusta ohjelmasta, ja rahoitusosuuden enimmäismääräksi

a)	800 000 euroa Espanjan osalta

b)	80 000 euroa Unkarin osalta

c)	2 500 000 euroa Puolan osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset saavat olla ELISA-testin osalta keskimäärin enintään 1 euro testiä kohti.

II LUKU

MONIVUOTISET OHJELMAT

13 artikla

Raivotauti

1. Hyväksytään Tšekin, Saksan, Viron, Latvian, Slovenian ja Suomen esittämät monivuotiset raivotaudin hävittämisohjelmat toisen toteuttamisvuotensa osalta 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

a)	600 000 euroa Tšekin osalta

b)	325 000 euroa Saksan osalta

c)	1 000 000 euroa Viron osalta

d)	1 100 000 euroa Latvian osalta

e)	370 000 euroa Slovenian osalta

f)	100 000 euroa Suomen osalta.

3. Asianomaisille jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	:	ELISA-testi	:	8 euroa testiä kohti
b)	:	testi tetrasykliinin toteamiseksi luusta	:	8 euroa testiä kohti.

4. Seuraavina vuosina sidottavista määristä päätetään sen perusteella, miten ohjelmaa toteutetaan vuonna 2009. Määrät esitetään seuraavassa viitteellisinä (euroina):

Jäsenvaltio	2010	2011	2012
Tšekki
Saksa
Latvia	1 250 000
Suomi	100 000
Viro	1 250 000	1 250 000
Slovenia	350 000	350 000	350 000

14 artikla

Aujeszkyn tauti

1. Hyväksytään Belgian esittämä Aujeszkyn taudin monivuotinen hävittämisohjelma toisen toteuttamisvuotensa osalta 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

2. Vahvistetaan yhteisön rahoitusosuudeksi 50 prosenttia kustannuksista, joita Belgialle aiheutuu laboratoriotestien tekemisestä, ja enimmäismääräksi 175 000 euroa.

3. Belgialle korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetusta ohjelmasta syntyvät kustannukset saavat olla ELISA-testin osalta keskimäärin enintään 1 euro testiä kohti.

15 artikla

Naudan tarttuva leukoosi

1. Hyväksytään Italian, Latvian ja Portugalin esittämät naudan tarttuvan leukoosin monivuotiset hävittämisohjelmat toisen toteuttamisvuotensa osalta 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseksi ajaksi.

a)	800 000 euroa Italian osalta

b)	55 000 euroa Latvian osalta

c)	350 000 euroa Portugalin osalta.

3. Jäsenvaltioille korvattavat, 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista syntyvät kustannukset eivät saa keskimäärin ylittää seuraavia enimmäismääriä:

a)	:	ELISA-testi	:	0,5 euroa testiä kohti
b)	:	gargeeli-immunodiffuusiotesti	:	0,5 euroa testiä kohti
c)	:	teurastetut eläimet	:	375 euroa eläintä kohti.

4. Vuonna 2010 sidottavista määristä päätetään sen perusteella, miten ohjelmaa toteutetaan vuonna 2009. Määrät esitetään seuraavassa viitteellisinä (euroina):

a)	800 000 euroa Italian osalta

b)	55 000 euroa Latvian osalta

c)	350 000 euroa Portugalin osalta.

16 artikla

Vesiviljelyeläinten taudit

Hyväksytään Tanskan esittämä monivuotinen ohjelma virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS-taudin) hävittämiseksi ja Saksan esittämä ohjelma koikarpin herpesviruksen (KHV-taudin) hävittämiseksi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi.

III LUKU

YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla

Korvaus eläinten lopettamisesta tai teurastamisesta ja hävitetyistä tuotteista aiheutuvista menetyksistä on maksettava niiden omistajille 90 päivän kuluessa eläimen teurastamisesta tai lopettamisesta tai tuotteitten hävittämisestä taikka siitä, kun omistaja on esittänyt täytetyn korvaushakemuksen.

Myöhemmin kuin 90 päivän kuluessa maksettaviin korvauksiin sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 (11) 9 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa.

18 artikla

1. Kustannukset, jotka jäsenvaltiot esittävät yhteisön rahoitusosuuden myöntämistä varten, on ilmaistava euroina, eikä niihin saa sisältyä arvonlisäveroa eikä muita veroja.

2. Jos jäsenvaltion kustannukset on ilmaistu muussa valuutassa kuin euroina, kyseisen jäsenvaltion on muunnettava kustannukset euromääräisiksi käyttämällä viimeisintä vaihtokurssia, jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut ennen sen kuukauden ensimmäistä päivää, jona kyseinen jäsenvaltio tekee maksatuspyynnön.

19 artikla

1. Yhteisön rahoitusosuus 1–16 artiklassa tarkoitetuille ohjelmille myönnetään sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot

a)	toteuttavat ohjelmat yhteisön lainsäädännön asiaa koskevien säännösten, myös kilpailusääntöjä ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti

b)	saattavat 1–16 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien toteuttamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2009

c)	toimittavat 1–16 artiklassa tarkoitettuja ohjelmia koskevat tekniset ja rahoitusta koskevat välikertomukset komissiolle viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2009 päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti

toimittavat komissiolle komission online-järjestelmän kautta kertomuksen positiivisista ja negatiivisista tuloksista, jotka on havaittu 8 artiklassa tarkoitettuihin ohjelmiin liittyvien tutkimusten yhteydessä siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen valvonnassa, kolmen kuukauden välein neljän viikon kuluessa kertomuskuukauden lopusta

toimittavat komissiolle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2010 päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti 1–16 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien teknistä toteutusta koskevan loppukertomuksen, jonka mukana on oltava tositteet 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana jäsenvaltion maksamista kustannuksista ja saaduista tuloksista

f)	toteuttavat 1–16 artiklassa tarkoitetut ohjelmat tehokkaasti

g)	eivät pyydä 1–16 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien osalta muuta yhteisön rahoitusta kyseisiin toimenpiteisiin eivätkä ole aikaisemmin esittäneet tällaisia pyyntöjä.

2. Jos jäsenvaltio ei noudata 1 kohdan säännöksiä, komissio vähentää yhteisön rahoitusosuutta ottaen huomioon rikkomuksen luonteen ja vakavuuden ja yhteisölle aiheutuneet taloudelliset tappiot.

20 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

21 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 28 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19.

(2) EUVL L 397, 30.12.2006, s. 22.

(3) EUVL L 115, 29.4.2008, s. 44.

(4) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.

(5) EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.

(6) EUVL L 314, 1.12.2007, s. 29.

(7) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(8) EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14.

(9) EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

(10) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(11) EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1.

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

2.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 322/50

NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA 2008/898/YUTP,

hyväksytty 1 päivänä joulukuuta 2008,

Afrikan unioniin nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan, 18 artiklan 5 kohdan ja 23 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 6 päivänä joulukuuta 2007 yhteisen toiminnan 2007/805/YUTP (1) Koen VERVAEKEn nimittämisestä Euroopan unionin erityisedustajaksi Afrikan unioniin.

(2)	Yhteisen toiminnan 2007/805/YUTP uudelleentarkastelun perusteella Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava 14 kuukaudella.

(3)	Euroopan unionin erityisedustajan on pantava toimeksiantonsa täytäntöön tilanteessa, joka saattaa huonontua ja voi vaarantaa perussopimuksen 11 artiklassa esitetyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

Koen VERVAEKEn toimeksiantoa Euroopan unionin erityisedustajana Afrikan unionissa jatketaan 28 päivään helmikuuta 2010.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

Euroopan unionin erityisedustajan toimeksianto perustuu EU–Afrikka-strategiassa asetettuihin EU:n laajoihin poliittisiin tavoitteisiin Afrikan ponnistelujen tukemisessa rauhallisen, demokraattisen ja vauraan tulevaisuuden rakentamiseksi. Näihin tavoitteisiin kuuluvat:

a)	EU:n poliittisen vuoropuhelun vahvistaminen ja laajempi suhde AU:hun,

EU:n ja AU:n kumppanuuden vahvistaminen kaikilla EU:n Afrikan strategiassa määritetyillä aloilla, EU:n Afrikan strategian kehittämisen ja täytäntöönpanon edistäminen yhdessä AU:n kanssa kunnioittaen Afrikan omavastuullisuuden periaatetta, sekä toimiminen tiiviimmin Afrikan edustajien kanssa monenvälisillä foorumeilla monenvälisten kumppanien kanssa koordinoiden,

toimiminen yhdessä AU:n kanssa ja sen tukeminen institutionaalista kehitystä tukemalla ja vahvistamalla EU:n ja AU:n instituutioiden välisiä suhteita, muun muassa kehitysavun välityksellä, jotta edistettäisiin:

—	rauhaa ja turvallisuutta: ennakoimalla, ehkäisemällä, hallinnoimalla, välittämällä ja ratkaisemalla konflikteja, tukemalla pyrkimyksiä edistää rauhaa ja vakautta, tukemalla konfliktien jälkeistä jälleenrakentamista;

—

ihmisoikeuksia ja hallintoa: edistämällä ja suojelemalla ihmisoikeuksia, edistämällä perusvapauksia ja oikeusvaltion kunnioittamista, tukemalla poliittisen vuoropuhelun, rahoitustuen ja teknisellä avun muodossa Afrikan pyrkimyksiä valvoa ja parantaa hallintoa, tukemalla lisääntyvää osallistuvaa demokratiaa ja vastuunottoa, tukemalla lahjonnan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa sekä edistämällä toimia, joilla pyritään puuttumaan lasten tilanteeseen aseellisten selkkausten yhteydessä kaikkien siihen liittyvien näkökohtien kannalta;

—

kestävää kehitystä, alueellista yhdentymistä ja kauppaa: tukemalla pyrkimyksiä yhteenliitettävyyteen, helpottamalla veden, jätevesihuollon, energian sekä tietotekniikan saatavuutta, edistämällä vakaita, tehokkaita ja yhdenmukaistettuja liiketoiminnan säädöskehyksiä, auttamalla Afrikkaa integroitumaan maailmankaupan järjestelmään, auttamalla Afrikan maita noudattamaan EU:n sääntöjä ja standardeja sekä tukemalla Afrikkaa ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa;

—	investoimista ihmisiin: tukemalla pyrkimyksiä sukupuolten tasa-arvon, terveyden, elintarviketurvan ja koulutuksen aloilla, edistämällä vaihto-ohjelmia, kehittämällä yliopistojen ja osaamiskeskusten verkostoja, puuttumalla muuttoliikkeen perimmäisiin syihin.

Lisäksi EU on avainasemassa yhteisen EU–Afrikka-strategian, jonka tarkoituksena on kehittää ja lujittaa Afrikan ja EU:n välistä strategista kumppanuutta, täytäntöönpanossa.

3 artikla

Toimeksianto

Edellä 2 artiklassa tarkoitettujen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (ETPP) koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiantona on

a)	tehostaa EU:n kokonaisvaikutusta vuoropuhelussa, jota käydään Addis Abebassa AU:n ja sen komission kanssa kaikista YUTP:tä ja ETPP:tä koskevista EU:n ja AU:n suhteisiin liittyvistä kysymyksistä, ja koordinoida tätä vuoropuhelua;

b)	varmistaa riittävän tasoinen poliittinen edustus, joka vastaa EU:n merkitystä AU:n poliittisena, taloudellisena ja institutionaalisena kumppanina, sekä saattaa tämä kumppanuus uuteen vaiheeseen, mitä AU:n kasvava poliittinen merkitys kansainvälisissä yhteyksissä edellyttää;

c)	edustaa neuvoston niin päättäessä EU:n kantoja ja politiikkoja, jos AU on erityisen tärkeässä asemassa kriisitilanteessa, jota varten ei ole nimetty Euroopan unionin erityisedustajaa;

d)	edistää AU:ta koskevien EU:n politiikkojen ja toimien johdonmukaistamista ja koordinointia sekä myötävaikuttaa laajemman kumppaniryhmän toiminnan sekä sen ja AU:n välisten suhteiden koordinoinnin tehostamiseen;

e)	seurata tiiviisti kaikkia merkittäviä tapahtumia AU:n tasolla ja raportoida niistä;

f)	ylläpitää tiiviitä yhteyksiä AU:n komissioon, muihin AU:n elimiin, Afrikan osa-alueellisten järjestöjen AU-edustustoihin ja AU:n jäsenvaltioiden AU-edustustoihin;

g)	edistää AU:n ja Afrikan osa-alueellisten järjestöjen välisiä suhteita ja helpottaa niiden yhteistyötä varsinkin EU:n tukemilla aloilla;

h)	neuvoa ja tukea pyynnöstä AU:ta aloilla, jotka on määritetty EU–Afrikka-strategiassa;

i)	antaa neuvoja ja tukea AU:n kriisinhallintavalmiuksien luomiseksi;

j)	yhteensovittaa toimintansa selkeän tehtävänjaon pohjalta AU:n jäsenvaltioissa/-alueilla toimeksiantojaan hoitavien EU:n erityisedustajien toimien kanssa ja tukea näitä; ja

ylläpitää tiiviitä yhteyksiä tärkeimpiin Addis Abebassa oleviin kansainvälisiin kumppaneihin, varsinkin Yhdistyneisiin Kansakuntiin, mutta myös valtioista riippumattomiin toimijoihin, ja edistää koordinointia niiden kanssa kaikilla EU:n ja AU:n suhteisiin liittyvillä YUTP:tä ja ETPP:tä koskevilla aloilla.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1. Euroopan unionin erityisedustaja vastaa toimeksiannon täytäntöönpanosta korkeana edustajana toimivan pääsihteerin valvonnan alaisena ja noudattaen hänen antamiaan toimintaohjeita.

2. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) ylläpitää erityisiä suhteita Euroopan unionin erityisedustajaan ja toimii ensisijaisena yhteytenä neuvostoon. PTK huolehtii erityisedustajan strategisesta ohjauksesta ja poliittisesta neuvonannosta hänen toimeksiantonsa puitteissa.

5 artikla

Rahoitus

1. Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje on 1 päivänä tammikuuta 2009 alkavalla ja 28 päivänä helmikuuta 2010 päättyvällä kaudella 1 850 000 euroa.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettavat menot ovat hyväksyttäviä 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen. Menoja hallinnoidaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

3. Euroopan unionin erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Euroopan unionin erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän perustaminen ja kokoonpano

1. Euroopan unionin erityisedustaja vastaa toimeksiantonsa ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa avustajaryhmän perustamisesta puheenjohtajavaltiota kuullen, korkeana edustajana toimivan pääsihteerin avustamana ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa. Avustajaryhmällä tulisi olla asiantuntemusta toimeksiannon mukaisista poliittisista erityiskysymyksistä. Euroopan unionin erityisedustajan on ilmoitettava korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille, puheenjohtajavaltiolle ja komissiolle avustajaryhmänsä kulloinenkin kokoonpano.

2. Jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet voivat esittää, että henkilöstöä siirretään tilapäisesti työskentelemään Euroopan unionin erityisedustajan alaisuudessa. Sellaisen henkilöstön palkat, jonka jäsenvaltio tai EU:n toimielin siirtää tilapäisesti työskentelemään erityisedustajan alaisuudessa, maksaa asianomainen jäsenvaltio tai EU:n toimielin. Euroopan unionin erityisedustajaa voivat myös avustaa jäsenvaltioiden neuvoston pääsihteeristöön komennukselle lähettämät asiantuntijat. Sopimuspohjaisen kansainvälisen henkilöstön on oltava EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia.

3. Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti asianomaisen lähettävän jäsenvaltion tai EU:n toimielimen alaisina ja suorittavat tehtävänsä ja toimivat Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon edun mukaisesti.

7 artikla

Euroopan unionin erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä erioikeudet ja vapaudet

Euroopan unionin erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä hoitaman tehtävän loppuun saattamisen ja joustavan suorittamisen edellyttämät erioikeudet, vapaudet ja muut takuut sovitaan tilanteen mukaan yhdessä yhden tai useamman vastaanottajaosapuolen kanssa. Jäsenvaltiot ja komissio antavat tätä varten kaiken tarvittavan tuen.

8 artikla

EU:n turvaluokiteltujen tietojen turvallisuus

Euroopan unionin erityisedustajan ja hänen avustajaryhmänsä on noudatettava neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EY (2) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia erityisesti EU:n turvaluokiteltujen tietojen hallinnoinnissa.

9 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1. Jäsenvaltiot, komissio ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että Euroopan unionin erityisedustaja saa kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen hänen tehtäviensä suorittamiseksi.

2. Puheenjohtajavaltio, komissio ja/tai jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

10 artikla

Turvallisuus

Euroopan unionin erityisedustaja toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla EU:n ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan EU:n politiikan mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet, toimeksiantonsa ja vastuullaan olevan maantieteellisen alueen turvallisuustilanteen mukaisesti, suoraan alaisuudessaan olevan koko henkilöstön turvallisuuden edistämiseksi ja erityisesti:

laatii neuvoston pääsihteeristön ohjeisiin perustuvan operaatiokohtaisen turvallisuussuunnitelman, johon sisällytetään muun muassa operaatiokohtaiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet ja jossa esitetään henkilöstön operaatioalueelle ja sen sisällä siirtymisten hallinta, turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallinta sekä operaation valmius- ja evakuointisuunnitelma;

b)	varmistaa, että EU:n ulkopuolelle lähetetyllä henkilöstöllä on operaatioalueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutussuoja;

varmistaa, että kaikille EU:n ulkopuolelle lähetetyille avustajaryhmän jäsenille, myös paikalla palvelukseen otetulle henkilöstölle, annetaan joko ennen operaatioalueelle saapumista tai sinne saavuttaessa neuvoston pääsihteeristön operaatioalueelle antamaan riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus;

varmistaa, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antaa väliraportin ja toimeksiannon toteuttamista koskevan raportin yhteydessä korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille, neuvostolle ja komissiolle kirjallisia raportteja niiden täytäntöönpanosta ja muista turvallisuusasioista.

11 artikla

Raportointi

Euroopan unionin erityisedustaja raportoi säännöllisin välein suullisesti ja kirjallisesti korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille ja PTK:lle. Euroopan unionin erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös työryhmille. Säännöllisesti toimitettavat kirjalliset raportit jaetaan Coreu-verkoston kautta. Euroopan unionin erityisedustaja voi korkeana edustajana toimivan pääsihteerin tai poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean suosituksesta antaa selvityksiä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostolle.

12 artikla

Toimien yhteensovittaminen

Euroopan unionin erityisedustaja edistää EU:n toiminnan yleistä poliittista koordinointia. Hän auttaa varmistamaan, että EU:n kaikki kentällä käytettävät välineet toimivat johdonmukaisella tavalla neuvoston asettamien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan unionin erityisedustajan toimia koordinoidaan puheenjohtajavaltion ja komission toimien kanssa sekä tilanteen mukaan alueella toimivien muiden Euroopan unionin erityisedustajien toimien kanssa. Euroopan unionin erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan jäsenvaltioiden ja komission edustustoille.

Asemapaikalla on pidettävä yllä läheisiä suhteita puheenjohtajavaltioon, komissioon ja jäsenvaltioiden edustustojen päälliköihin, jotka pyrkivät parhaalla mahdollisella tavalla avustamaan Euroopan unionin erityisedustajaa toimeksiannon täytäntöönpanossa. Euroopan unionin erityisedustajan on myös pidettävä yhteyttä muihin kansainvälisiin ja alueellisiin toimijoihin asemapaikalla.

13 artikla

Uudelleentarkastelu

Tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta EU:n alueella toteuttamien muiden toimien kanssa tarkastellaan säännöllisesti. Erityisedustaja esittää korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille, neuvostolle ja komissiolle toimeksiannossa saavutettua edistymistä koskevan selvityksen ennen kesäkuun 2009 loppua ja kattavan selvityksen toimeksiannon toteuttamisesta marraskuun 2009 puoleenväliin mennessä. Selvityksiä käytetään yhteisen toiminnan arvioinnin perustana asiaankuuluvissa työryhmissä sekä poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa. Erityisedustajan toimintaa koskevat yleiset ensisijaiset seikat huomioiden korkeana edustajana toimiva pääsihteeri antaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle suosituksia, jotka koskevat neuvoston päätöstä toimeksiannon uusimisesta, muuttamisesta tai lopettamisesta.

14 artikla

Perustaminen ja kehittäminen

Marraskuussa 2009 tai tarvittaessa sitä ennen puheenjohtajavaltio esittää neuvostolle tiiviissä yhteistyössä korkeana edustajana toimivan pääsihteerin, Euroopan unionin erityisedustajan ja komission kanssa kattavan selvityksen toimiston ja sen organisaation tulevaisuudesta.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

16 artikla

Julkaiseminen

Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 1 päivänä joulukuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. NOVELLI

(1) EUVL L 323, 8.12.2007, s. 45.

(2) EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 322

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 2. joulukuuta 2008

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 1187/2008, annettu 27 päivänä marraskuuta 2008, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta	1
		Komission asetus (EY) N:o 1188/2008, annettu 1 päivänä joulukuuta 2008, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	9
	*	Komission asetus (EY) N:o 1189/2008, annettu 25 marraskuuta 2008, Kroatiasta, Bosnia ja Hertsegovinasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, Serbiasta, Kosovosta ja Montenegrosta peräisin olevien baby beef -tuotteiden tuontitariffikiintiöiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vuodeksi 2009	11
	*	Komission asetus (EY) N:o 1190/2008, annettu 28 päivänä marraskuuta 2008, tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 101. kerran	25
		Komission asetus (EY) N:o 1191/2008, annettu 1 päivänä joulukuuta 2008, vilja-alalla 1 päivästä joulukuuta 2008 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1186/2008 muuttamisesta	27

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	54,1
	TR	75,3
	ZZ	64,7
0707 00 05	EG	188,1
	JO	167,2
	MA	58,1
	TR	82,6
	ZZ	124,0
0709 90 70	MA	64,6
	TR	110,3
	ZZ	87,5
0805 20 10	MA	63,6
	TR	65,0
	ZZ	64,3
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	54,3
	HR	48,8
	IL	74,6
	TR	58,9
	ZZ	59,2
0805 50 10	MA	64,0
	TR	64,6
	ZA	117,7
	ZZ	82,1
0808 10 80	CA	89,4
	CL	67,1
	CN	67,2
	MK	32,9
	US	111,0
	ZA	111,1
	ZZ	79,8
0808 20 50	CN	49,5
	TR	103,0
	ZZ	76,3

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durum VEHNÄ, korkealaatuinen	0,00
	keskilaatuinen	0,00
	heikkolaatuinen	0,00
1001 90 91	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 00 00	RUIS	35,10
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	21,34
1005 90 00	MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)	21,34
1007 00 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	35,10

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2008/896/EY
*	Komission päätös, tehty 20 päivänä marraskuuta 2008, neuvoston direktiivissä 2006/88/EY säädettyjen riskiin perustuvien eläinten terveyden seurantajärjestelmien suuntaviivoista (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 6787) ( 1 )	30
	2008/897/EY
*	Komission päätös, tehty 28 päivänä marraskuuta 2008, jäsenvaltioiden vuodeksi 2009 ja sitä seuraaviksi vuosiksi esittämien eräiden eläintautien ja zoonoosien vuotuisten ja monivuotisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä ja niihin myönnettävästä yhteisön rahoituksesta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 7415)	39

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
*	Neuvoston yhteinen toiminta 2008/898/YUTP, hyväksytty 1 päivänä joulukuuta 2008, Afrikan unioniin nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta	50