21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/1

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/3

(1)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 619/2008 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailumenettelystä.

(2)

Eräiden maataloustuotteiden vientitukien vahvistamista koskevan tarjouskilpailumenettelyn yhteisistä säännöistä 10 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1454/2007 (3) 6 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista olla myöntämättä vientitukea 18 päivänä marraskuuta 2008 päättyvällä tarjouskilpailujaksolla.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/4

(1)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 619/2008 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailumenettelystä.

(2)

Eräiden maataloustuotteiden vientitukien vahvistamista koskevan tarjouskilpailumenettelyn yhteisistä säännöistä 10 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1454/2007 (3) 6 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista olla myöntämättä vientitukea 18 päivänä marraskuuta 2008 päättyvällä tarjouskilpailujaksolla.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/5

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen liitteessä I olevassa XIX osassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Munien markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162, 163, 164, 167, 169 ja 170 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuki voi vaihdella määräpaikan mukaan, erityisesti jos maailmanmarkkinatilanne, tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset tai perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat velvoitteet niin edellyttävät.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja jotka noudattavat elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (2) ja eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (3) säädettyjä vaatimuksia sekä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan A kohdan merkintävaatimuksia.

(5)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/7

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdan mukaan mainitun asetuksen liitteessä I olevassa XX osassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Siipikarjanlihamarkkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162, 163, 164, 167, 169 ja 170 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklan 1 kohdassa säädetään, että vientituki voi vaihdella määräpaikan mukaan, erityisesti jos maailmanmarkkinatilanne, tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset tai perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat velvoitteet niin edellyttävät.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja joissa on eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (2) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty tunnistusmerkki. Kyseisten tuotteiden olisi noudatettava myös elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (3) säädettyjä vaatimuksia.

(5)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/9

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan yhteisön erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden ajan.

(5)

Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/12

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2008 16 päivänä tammikuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/2008 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2008.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2008 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen pitäminen aluksella, jälleenlaivaaminen ja purkaminen,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/14

(1)

Vilja-alalla 16 päivästä marraskuuta 2008 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1134/2008 (3).

(2)

Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EY) N:o 1134/2008 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1134/2008 olisi muutettava,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/17

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (2) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen perustana olevien tietojen säännöllisen tarkastuksen perusteella on välttämätöntä muuttaa eräiden tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan. Sen vuoksi edustavat hinnat olisi julkaistava.

(3)

Markkinoiden tilanne huomioon ottaen tätä muutosta on tarpeen soveltaa mahdollisimman nopeasti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/19

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan s alakohdassa tarkoitettujen ja kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa XIX osassa lueteltujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella, jos kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä XX olevassa V osassa lueteltuina tavaroina.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XX olevassa V osassa mainittuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan 28 kohdan mukaan tuen määrä 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta olisi vahvistettava samaksi ajanjaksoksi, joka otetaan huomioon vahvistettaessa näihin samoihin sellaisenaan vietäviin tuotteisiin sovellettavat tuet.

(4)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehdyn maataloutta koskevan sopimuksen 11 artiklassa määrätään, että tavaraan sisältyvälle tuotteelle myönnettävä vientituki ei saa olla suurempi kuin kyseiseen tuotteeseen sitä sellaisenaan vietäessä sovellettava tuki.

(5)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/21

(1)

Alankomaiden pysyvä edustusto Euroopan unionissa ilmoitti perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle 27 päivänä kesäkuuta 2001 päivätyllä ja 4 päivänä heinäkuuta 2001 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä osakkuudesta kasvihuoneviljelyalalla toimivassa rajavastuuyhtiössä, joka ostaa yrityksiä ja maata (tuki kirjattiin numerolla N 450/01).

(2)

Alankomaiden viranomaiset toimittivat komissiolle kirjallisia tietoja 11 päivänä maaliskuuta 2002, 15 päivänä heinäkuuta 2002, 17 päivänä joulukuuta 2002 ja 21 päivänä lokakuuta 2003 päivätyillä ja 12 päivänä maaliskuuta 2002, 18 päivänä heinäkuuta 2002, 26 päivänä joulukuuta 2002 ja 25 päivänä lokakuuta 2003 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä.

(3)

Komissio ilmoitti 10 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (2) Alankomaille päätöksestään aloittaa ilmoitetun tuen osalta perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa yhden kuukauden kuluessa. Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

(5)

Alankomaiden viranomaiset toimittivat lisätietoja 11 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä ja 21 päivänä tammikuuta 2004 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Vuonna 2004 järjestettiin useita tapaamisia Alankomaiden viranomaisten ja komission välillä. Lisäksi Alankomaiden viranomaiset esittivät 18 päivänä toukokuuta 2005 päivätyllä ja 23 päivänä toukokuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä menettelyn aloittamista koskevia huomautuksia.

(6)

Vuonna 2001 Land- en Tuinbouw Organisatie Nederland (LTO) (4) ja Ontwikkelings- en Participatiebedrijf Publiek Private Sector BV -yhtiö (OPP) ilmoittivat aikeestaan perustaa yhtiö nimeltä Stallingsbedrijf Glastuinbouw Nederland Beheer BV (SGN). Uuden yhtiön tarkoituksena on ostaa, hallinnoida väliaikaisesti ja myydä kasvihuoneviljelyalan yrityksiä ja maata puutarhaviljelyalan rakenneuudistuksen edistämiseksi ja helpottamiseksi.

(7)

SGN:n perustamisen jälkeen Productschap Tuinbouw (PT) (5), Alankomaiden maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriö (LNV), OPP ja SGN aikoivat perustaa kommandiittiyhtiön, jossa SGN:n oli tarkoitus osallistua yhtiöön vastuunalaisena yhtiömiehenä ja muiden kumppaneiden äänettöminä yhtiömiehinä. Kommandiittiyhtiön tarkoituksena on ostaa, hallinnoida väliaikaisesti ja myydä kasvihuoneviljelyalan yrityksiä ja maata puutarhaviljelyalan rakenneuudistuksen edistämiseksi ja helpottamiseksi.

(8)

Kommandiittiyhtiön perustaminen edellytti alkupääomaa. Pääomapanokset jakautuivat seuraavasti:

(9)

Kommandiittiyhtiöön sijoitetun pääoman ja etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevien lainojen tuotoksi on vahvistettu 15 prosenttia käteisenä vuodessa hankkeen koko kestoaikana (15 vuotta). Osakkaille jaetaan vuosittain osinkoja. Tuotto ja osingot lasketaan markkinakurssin mukaan.

(10)

Kommandiittiyhtiö ja SGN oli tarkoitus perustaa puutarhaviljelyalan rakenneuudistuksen edistämiseksi. Tavoitteena oli keskittää puutarhaviljelytoiminta tietyille erityisaloille, jotta ala voisi mukautua helpommin aluesuunnitteluun ja ekologisen kestävyyden asettamiin vaatimuksiin.

(11)

Yhtiöjärjestyksensä mukaan kommandiittiyhtiö ei saa harjoittaa kiinteistöjen kehittämistoimintaa tai keinottelua, joilla saattaisi olla vaikutusta maan hintaan. Sen toiminta saa liittyä ainoastaan omaisuuden ostamiseen, myymiseen ja väliaikaiseen hallinnoimiseen. Koska yhtiöjärjestyksessä kielletään maan ostaminen, myyminen ja väliaikainen hallinnointi markkinahintaa alhaisempaan hintaan, kommandiittiyhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen SGN:n on huolehdittava näistä tehtävistä markkinahintaan. Viranomaiset eivät velvoita tai kannusta (erityisellä tavalla) alan yksityisiä yrityksiä yhteistyöhön kommandiittiyhtiön kanssa.

(12)

Alankomaiden viranomaisten mukaan toimenpiteistä ei koidu puutarhaviljelijöille suoraa tai välillistä etua, joka vaikuttaisi kilpailuun tai rajoittaisi sitä, koska kommandiittiyhtiön on aina myytävä yritykset tai maa markkinahintaan, mikäli se haluaa säilyttää voittomarginaalinsa, turvata elinkelpoisuutensa ja jatkaa toimintaansa.

(13)

Toimenpiteen kesto on 15 vuotta, eikä sitä saa yhdistää muihin tukitoimenpiteisiin. Kokonaistalousarvio on 15 123 000 euroa.

(14)

Komissio aloitti menettelyn ilmoitetun tukitoimenpiteen osalta, koska se ei pystynyt käytettävissä olleiden rajallisten tietojen perusteella arvioimaan, oliko tuki perustamissopimuksen 87 artiklan mukainen. Päätöksessään menettelyn aloittamisesta komissio täsmensi, mitkä tiedot ovat tarpeen sen arvioimiseksi, onko ilmoitettu toimenpide valtiontukea ja soveltuuko se siinä tapauksessa sisämarkkinoille.

(15)

Ilmoitus sisälsi tietoja SGN:n perustamisesta; yhtiön alkupääomasta 50 prosenttia oli määrä rahoittaa julkisista varoista (7). Lisäksi valtio oli pääosakas ja vastasi kommandiittiyhtiön alkupääomasta. Menettelyä aloittaessaan komissio ei pystynyt toteamaan, olivatko Alankomaiden viranomaiset soveltaneet osakkuuksia vahvistaessaan markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta, tai voitiinko tukijärjestelmää käyttää vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen. Sen vuoksi komissio pysyi kannassaan, jonka mukaan SGN:n ja kommandiittiyhtiön saama julkinen rahoitus saattoi merkitä Alankomaiden puutarhaviljelyalalle etua ja siten olla EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(16)

Komissio sai 18 päivänä toukokuuta 2005 päivätyssä kirjeessä menettelyn aloittamista koskevat Alankomaiden viranomaisten huomautukset. Lisätietoja toimitettiin 11 päivänä tammikuuta 2004 päivätyssä kirjeessä sekä useammassa vuonna 2004 järjestetyssä kahdenvälisessä tapaamisessa.

(17)

Alankomaiden viranomaiset toimittivat 11 päivänä tammikuuta 2004 päivätyssä kirjeessään seuraavat tiedot:

(18)

Kahdenvälisissä tapaamisissa Alankomaiden viranomaiset selittivät, että 15 prosentin osinko jaetaan osakkaiden riskiosuuksien mukaan seuraavasti: OPP 50 prosenttia, PT 25 prosenttia ja maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriö 25 prosenttia.

(19)

LTO-Nederland ja OPP omistavat kumpikin 50 prosenttia kommandiittiyhtiön pääosakkaan SGN:n pääomasta. SGN:n mahdollisesti tuottama voitto jaetaan samassa suhteessa LTO-Nederlandin ja OPP:n kesken.

(20)

Alankomaiden viranomaiset toimittivat 18 päivänä toukokuuta 2005 päivätyssä kirjeessään lisätietoja kommandiittiyhtiöstä ja sen toiminnasta. Ne selittivät, että toteutettavuustutkimus tehtiin sen jälkeen, kun LTO oli tehnyt aloitteen kiinteistöyrityksen perustamiseksi, ja että sitä oli käytetty liiketoimintasuunnitelman ja investoinnin tuotto-odotusten perusteena. Kaikki rahoitusriskit on otettu huomioon liiketoimintasuunnitelmassa. Sekä yksityisiä että julkisia kumppaneita kehotettiin osallistumaan hankkeeseen. Yksityiset sijoittajat eivät tunteneet SGN:n ehdottamiin toimintoihin liittyviä periaatteita ja lähestymistapoja (8). Lopulta tämä aiheutti liikaa epävarmuutta yksityisten sijoittajien keskuudessa, eivätkä ne osallistuneet kommandiittiyhtiön pääomanmuodostukseen. Koska kannattavuustutkimuksen mukaan kommandiittiyhtiön toimintoihin liittyvistä investoinneista kertyy tuottoa ja koska riski ei todennäköisesti ole tavanomaisia markkinaolosuhteita suurempi, julkiset sijoittajat päättivät osallistua hankkeeseen.

(21)

Alankomaiden viranomaiset vahvistivat, että kommandiittiyhtiö on markkinatoimija. Koska äänettömät yhtiömiehet evät määritelmän mukaisesti voi osallistua hallintotehtäviin, vastuunalaisena yhtiömiehenä niistä huolehtii SGN, joka toimii kommandiittiyhtiön nimissä.

(22)

Alankomaiden viranomaiset selittivät, että kommandiittiyhtiön hallinnon osalta SGN:n toiminta liittyy lähinnä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Julkisten kumppanien toiminta rajoittuu yksinomaan pääoman ja etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevien lainojen järjestämiseen kommandiittiyhtiölle. Investointipäätösten on perustuttava tuotto-odotuksiin, ja investoinnit toteutetaan liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Koska on kyse hankeperusteisista toiminnoista, myös muut yksityiset sijoittajat osallistuvat myöhemmässä vaiheessa. Pääoman ja lainojen lisäksi samaan tarkoitukseen ei saa myöntää minkäänlaista muuta tukea.

(23)

Alankomaiden viranomaiset ovat selittäneet, ettei kommandiittiyhtiön tarkoituksena ole yksittäisten yritysten tukeminen, vaan Alankomaiden aluesuunnittelupolitiikan ja kasvihuoneviljelyalan kestävän kehityksen edistäminen tietyillä alueilla. Tässä tarkoituksessa yhtiö ostaa ja myy maata strategisesti tärkeillä alueilla (9). Maan ja omaisuuden myynnin ja luovutuksen on tapahduttava markkinahintaan kommandiittiyhtiön tuoton varmistamiseksi (10). Kommandiittiyhtiö ei investoi vaikeuksissa oleviin yrityksiin, ja sale-and-lease-back -sopimukset kielletään selkeästi.

(24)

Lopuksi Alankomaiden viranomaiset ovat vakuuttaneet, että julkisia hankintoja koskevia sääntöjä noudatetaan, koska virallisesti hyväksytyt arvioijat ovat mukana kommandiittiyhtiön ostaessa maata ja kiinteistöjä, kaupan arvo ei ylitä direktiivin 2004/18/EY (11) 7 artiklassa vahvistettua 206 000 euron enimmäismäärää ja arvioija valitaan yhteisymmärryksessä osto- tai myyntitapahtuman toisen osapuolen kanssa.

(25)

Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies SGN toimivat kasvihuoneviljelyalalla; ne ostavat maata ja kiinteistöjä puutarhaviljelyalan tuotteiden tuottamista varten. Aluksi on selvitettävä, voidaanko osallistumista kommandiittiyhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen SGN:n pääomanmuodostukseen pitää perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena, ja mikäli näin on, soveltuuko se yhteismarkkinoille.

(26)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(27)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yritykselle myönnetty tuki voi vaikuttaa epäsuotuisasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua, jos yritys toimii markkinoilla, joilla käydään yhteisön sisäistä kauppaa (12). Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies SGN toimivat kiinteistöjen ja erityisesti puutarhaviljelytuotantoon käytettävän maan markkinoilla. Molemmilla markkinoilla käydään vilkasta yhteisön sisäistä kauppaa (13).

(28)

Pääoma ja lainat rahoitetaan maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriön (maatalousmaan hallinnoinnista huolehtivan BBL-viraston kautta, yhteensä 4 537 000 euroa), PT:n (5 445 000 euroa), OPP:n (4 991 000 euroa) ja SGN:n (150 000 euroa) talousarvioista. PT on lakiperusteinen julkinen elin, OPP rajavastuuyhtiö, jonka osakekanta on 100-prosenttisesti julkisessa omistuksessa, ja SGN rajavastuuyhtiö, jonka osakepääomasta 50 prosenttia on OPP:n hallussa (loput 50 prosenttia omistaa yksityisoikeudellinen organisaatio LTO Nederland). Kommandiittiyhtiön pääomarakenteen perusteella voidaan päätellä, että valtio osallistuu sen rahoitukseen ja että sen pääoma rahoitetaan (osittain välillisesti) julkisista varoista.

(29)

Tarkasteltavana oleva toimenpide on luonteeltaan valikoiva, koska investointien tarkoituksena on ostaa, hallinnoida väliaikaisesti ja myydä edelleen puutarhaviljelyalan yrityksiä ja maata alan alueellisen rakenneuudistuksen edistämiseksi ja helpottamiseksi. Toimet vaikuttavat kannustavasti puutarhaviljelyalan ja sitä kautta myös alan tuotannon kehittymiseen.

(30)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpidettä ei kuitenkaan pidetä tukena, jos siitä ei koidu etua, koska tällaisessa tapauksessa toimenpide ei vääristä kilpailua eikä vaikuta haitallisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Sen vuoksi on tarpeen selvittää toimenpiteen vaikutukset sen toteamiseksi, koituuko asianomaiselle alalle etua.

(31)

Komission tiedonannossa jäsenvaltioille perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan (nykyisen 87 ja 88 artiklan) sekä direktiivin 80/273/ETY 5 artiklan soveltamisesta julkisiin teollisuusyrityksiin (14) (jäljempänä ’vuoden 1993 tiedonanto’) todetaan, että pääomasijoitusta pidetään tukena, jos se tapahtuu olosuhteissa, jotka eivät ole hyväksyttäviä tavanomaisissa markkinaolosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan kannalta. Sen toteamiseksi, koituuko toimenpiteestä etua, on sovellettava markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta (15).

(32)

Komissio korostaa, että tämä päätös ei vaikuta millään tavalla sen myöhempiin päätelmiin, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin ja niitä koskevaan sääntelyyn.

(33)

Toimenpiteen vaikutuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon seuraavat näkökohdat: valtion pääomasijoitus ja osallistuminen kommandiittiyhtiön rahoitukseen, SGN:lle, kommandiittiyhtiön muille osakkaille sekä mahdollisille tuleville asianosaisille ja kolmansille osapuolille koituva etu (16).

(34)

Kommandiittiyhtiön liiketoimintasuunnitelmaa luonnosteltaessa käytettiin perinteistä lähestymistapaa. Ensimmäinen malli perustui 10 vuoden ja toinen malli 15 vuoden jaksoon. Liiketoimintasuunnitelman laskelmien ja todettujen rahoitusriskien perusteella päädyttiin 15 vuoden investointijaksoon.

(35)

Liiketoimintasuunnitelman kattama keskimääräinen kokonaispinta-ala on 140 hehtaaria, ja se on määrä hankkia useammassa erässä. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana maan myyntiä ei tapahdu lainkaan; ainoastaan ostot ja vuokraus tulevat kysymykseen investoinnin varmistamiseksi (vakuutena; taattu käytettävissä oleva pinta-ala). Sen jälkeen vuosittain myydään 50 hehtaaria. Omaksi pääomaksi on vahvistettu vähintään 27 miljoonaa euroa. Riskien rajoittamiseksi oma pääoma vahvistetaan hieman korkeammaksi. Tämä ei tapahdu suoran pääomasijoituksen muodossa, vaan etuusoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevina lainoina. Toimitettujen laskelmien mukaan investoinnin nettonykyarvo on positiivinen.

(36)

Lisäksi katsottiin aiheelliseksi, että yritys on mahdollisimman joustava ja toimii hankeperusteisen lähestymistavan mukaan talouden suhdanteiden huomioimiseksi. Liiketoimintasuunnitelmassa investoinnin tuotoksi vahvistetaan 17,13 prosenttia vuodessa. Markkinariskien perusteella vuosituotoksi vahvistettiin lopulta 15 prosenttia koko 15 vuoden investointijaksolle.

(37)

Asiassa T-296/97, Alitalia (17) todetaan, että markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan käyttäytymistä ohjaavat tuottonäkymät.

(38)

Asiassa T-228/99, Westdeutsche Landesbank, (18) antamassaan tuomiossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että keskimääräinen tuotto ei voi olla automaattinen arviointiperuste määritettäessä valtiontuen olemassaoloa ja suuruutta. Keskimääräisen tuoton käyttäminen vastaa ajatusta, jonka mukaan asiantunteva yksityinen sijoittaja eli sijoittaja, joka pyrkii maksimoimaan voittonsa ottamatta liikaa riskejä muihin markkinatoimijoihin nähden, edellyttäisi sijoitukselta odottamaansa korvausta koskevissa laskelmissaan periaatteessa vähimmäistuottoa, joka on kyseisen alan keskimääräisen tuoton suuruinen. Asiassa C-305/89, Italia/komissio, (19) antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että yksityinen sijoittaja, jonka käyttäytymiseen on verrattava julkisen sijoittajan talouspolitiikan tavoitteiden mukaista toimintaa, ei aina välttämättä käyttäydy kuten tavanomainen sijoittaja, joka sijoittaa pääomansa saadakseen sille tuoton lyhyellä (tai hieman pidemmällä) aikavälillä; käyttäytymisen olisi kuitenkin vastattava vähintään sellaisen yksityisen holding-yhtiön tai yksityisen konsernin käyttäytymistä, joka noudattaa rakennepolitiikkaa ja jota ohjaavat pidemmän aikavälin kannattavuusnäkymät.

(39)

Koska valtio on osakkaana kommandiittiyhtiössä, se vastaa osakepääoman (osa)omistajana yhtiön veloista ainoastaan omaisuuden myyntiarvoon asti. Näin investointiin liittyvä valtiolle aiheutuva rahoitusriski on rajallinen.

(40)

Liiketoimintasuunnitelma on harkittu ja perustuu kohtuullisiin odotuksiin. Sekä kommandiittiyhtiön että SGN:n toiminta-ajatus rakentuu pitkälle aikavälille ja maltillisille kasvunäkymille. Näin vältetään suhdannekiertoon liittyvät rahoitusriskit ja voidaan parantaa investoinnin tuottonäkymiä ja pyrkiä korkeampaan tuottoon. Suunnitelma sisältää toimintatavoitteet, tuotto-odotuksia koskevat luvut ja rahoitusriskiin liittyvät laskelmat. Deloitte & Touchen toteutettavuustutkimuksen päätelmien perusteella hanketta voidaan pitää kannattavana. Yksityisen sektorin varautunut suhtautuminen hankkeen aloitusvaiheen rahoitukseen johtui tietämättömyydestä rakenneuudistuksen suhteen sekä maatalous- ja kasvihuoneviljelyalan markkinoiden erityispiirteistä.

(41)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa pääomasijoitukset perustuivat kohtuullisiin keskipitkän tai pitkän aikavälin tuotto-odotuksiin. Osapuolet tavoittelivat investoinnille 15 prosentin vuosituottoa 15 vuoden ajalle, mikä vastasi alan keskimääräistä tuottoa (20). Sijoittajat noudattivat samoja periaatteita kuin tavanomaisissa markkinaolosuhteissa toimivat sijoittajat.

(42)

Komissio ei näe mitään syytä, minkä nojalla markkinataloudessa toimiva sijoittaja ei voisi sijoittaa pääomaa, jos voidaan odottaa, että tällainen alkuinvestointi auttaa yritystä tulemaan kannattavaksi.

(43)

Edellä sanotun perusteella voidaan todeta, että sijoittaessaan 15 123 000 euron alkupääoman Alankomaiden viranomaiset eivät myöntäneet erityistä etua SGN:lle, ja ne toimivat kuten markkinataloudessa toimiva sijoittaja ja luotonantaja.

(44)

Alankomaiden viranomaisten toimittamista tiedoista ilmenee, että maan ja yritysten osto, hallinnointi ja jälleenmyynti tapahtuu markkinahintaan. Päätös yhtiöön osallistumisesta perustui yrityksen ehdottomaan joustavuuteen ja mahdollisuuteen toimia hankeperusteisesti. Hankeperusteisen toimintamallin ansiosta yksityiset sijoittajat voivat osallistua eri hankkeisiin, mikä vähentää rahoitusriskiä ja varmistaa tuoton alkuinvestoinnille (21). Kommandiittiyhtiön ja SGN:n perustamissäännöissä taataan, että kommandiittiyhtiön ja sen nimissä toimivan SGN:n markkina-asema on sama kuin muiden sijoittajien ja että kyseiset yhtiöt harjoittavat ainoastaan edellä mainittuja toimintoja (asianomaisten kohteiden kehittämiseen tarkoitetut investoinnit on nimenomaisesti poissuljettu). Lisäksi kommandiittiyhtiön ja sen nimissä toimivan SGN:n ostamiin maahan ja kiinteistöihin sovelletaan markkinahintoja, jotka vahvistetaan yhdessä ostajan ja myyjän nimeämien riippumattomien arvioijien kanssa. Vastuunalaisena yhtiömiehenä SGN voidaan tarvittaessa asettaa vastuuseen kommandiittiyhtiön alijäämistä.

(45)

Alankomaiden viranomaisten toimittamien tietojen mukaan ainoastaan alkupääoma on peräisin julkisista varoista, eikä kommandiittiyhtiölle tai sen vastuunalaiselle yhtiömiehelle SGN:lle myönnetä minkäänlaista muuta tukea tai valtion rahoitusta.

(46)

Kommandiittiyhtiön on maksettava sijoittajilleen tavanomainen tuotto, se ei ole edullisessa tai etuoikeutetussa markkina-asemassa ja toimii vapaasti vahvistettavien markkinahintojen perusteella. Sen vuoksi komissio ei voi päätellä, että kyseessä olisi kilpailuetu, jota kommandiittiyhtiö ei olisi voinut saada tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Komissio katsoo, ettei kommandiittiyhtiölle itselleen, sen osakkaille (LTO-Nederland) tai mahdollisille tuleville asianosaisille ole koitunut etua.

(47)

Alankomaiden viranomaisten toimittamien tietojen mukaan maan ja kasvihuoneiden osto, hallinnointi ja jälleenmyynti tapahtuvat markkinahintaan. Kommandiittiyhtiön ostamiin maahan ja kiinteistöihin sovelletaan markkinahintoja, jotka vahvistetaan yhdessä ostajan ja myyjän nimeämien riippumattomien arvioijien kanssa.

(48)

Kommandiittiyhtiön ja SGN:n perustamissäännöissä taataan, että kommandiittiyhtiö ei harjoita muuta toimintaa ja että sen on pyrittävä saamaan mahdollisimman korkea tuotto. Kolmansille osapuolille koituva etu ei ole sopusoinnussa perustamissäännöissä vahvistettujen tavoitteiden kanssa. Koska kommandiittiyhtiö voi ostaa, myydä ja hallinnoida kiinteistöjä ainoastaan markkinahintaan, voidaan taata, ettei tukea myönnetä vaikeuksissa oleville yrityksille.

(49)

Maan hinnan vahvistamista varten nimetään hyväksytyt arvioijat. Arvioijien ja muiden palvelujen käytön osalta noudatetaan direktiivin 2004/18/EY säännöksiä.

(50)

Koska Alankomaiden viranomaisten toimittamien tietojen mukaan kommandiittiyhtiö ja sen nimissä toimiva SGN toimivat asiakkaisiinsa (henkilöt, joilta maa tai kiinteistö ostetaan, jotka hallinnoivat sitä tai ostavat sen) nähden kuten mikä tahansa muu markkinatoimija, voidaan päätellä, että kommandiittiyhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen SGN:n toimintaan osallistuville kolmansille osapuolille ei koidu etua, joten ne eivät saa tukea missään muodossa.

(51)

Edellä sanotun perusteella poistuu komission epäily, joka sai sen aloittamaan menettelyn ja esittämään alustavat päätelmät menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä.

(52)

Tämän vuoksi komissio päättelee, että Alankomaiden viranomaisten osallistuminen kommandiittiyhtiön ja SGN:n toimintaan pääomasijoituksen ja etuusoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevien lainojen muodossa perustuu markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatteeseen eikä sen vuoksi ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/28

(1)

Yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 täytäntöönpanosta tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen käyttöoikeuden osalta 17 päivänä toukokuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 831/2002 (2) vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti voidaan myöntää oikeus yhteisön viranomaiselle toimitettujen salassapidettävien tietojen käyttöön, jotta tilastollisten päätelmien tekeminen tieteellisiä tarkoituksia varten olisi mahdollista, sekä yhteisön ja kansallisten viranomaisten yhteistyötä koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on helpottaa edellä mainitun käyttöoikeuden myöntämistä.

(2)

Komission päätöksellä 2004/452/EY (3) on vahvistettu luettelo elimistä, joiden palveluksessa olevilla tutkijoilla on oikeus käyttää salassapidettäviä tietoja tieteellisiin tarkoituksiin.

(3)

Duke University (DUKE) (Pohjois-Carolina, Amerikan yhdysvallat) on katsottava elimeksi, joka täyttää vaaditut edellytykset, ja siksi se olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 831/2002 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen elimien, organisaatioiden ja laitosten luetteloon.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat tilastosalaisuutta käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/30

(1)

Neuvosto hyväksyi 15 päivänä syyskuuta 2008 yhteisen toiminnan 2008/736/YUTP Georgiassa toteutettavasta Euroopan unionin tarkkailuoperaatiosta (EUMM Georgia) (1).

(2)

Euroopan unionin ja Georgian välillä on neuvoteltu sopimus EUMM Georgian asemasta.

(3)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

21.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/s3