I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

19.11.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 308/3

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1139/2008,

annettu 10 päivänä marraskuuta 2008,

eräiden kalakantojen Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2009

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon TAC:den ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 4 artiklan mukaisesti neuvosto vahvistaa tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat vesialueille pääsyä ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeutta sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittamista, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot sekä erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean laatiman kertomuksen.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan mukaisesti neuvosto vahvistaa kalastusmahdollisuudet kalastus- tai kalastusryhmäkohtaisesti ja jakaa ne jäsenvaltioille.

(3)	Kalastusmahdollisuuksien tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi vahvistettava kalastustoiminnan harjoittamista koskevat erityisedellytykset.

(4)	Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa määritellään kalastusmahdollisuuksien jakamisen kannalta merkitykselliset käsitteet.

(5)	Asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaisesti on määriteltävä kannat, joihin kyseisessä asetuksessa säädettyjä eri toimenpiteitä sovelletaan.

(6)	Kalakantojen säilyttämisen edistämiseksi olisi vuonna 2009 pantava täytäntöön eräitä täydentäviä toimenpiteitä, jotka koskevat kalastuksen teknisiä edellytyksiä.

(7)	Suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) määrän pienentäminen kilohailin osalta ei vaikuta kyseessä olevan kannan myöhempiin tasoihin, joissa olisi otettava huomioon muiden Mustanmeren rannikkovaltioiden kalastustoiminta.

(8)

Kalastusmahdollisuudet olisi käytettävä asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön, erityisesti yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (3) ja kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 30 päivänä maaliskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 (4) mukaisesti.

(9)

Ottaen huomioon, että yhdessä asianomaisista jäsenvaltioista on ennen tämän asetuksen voimaantuloa käytetty piikkikampelan kalastuksessa perinteisesti verkkoja, joiden silmäkoko on alle 400 millimetriä, ja jotta riittävä mukautuminen tähän asetukseen sisältyviin teknisiin toimenpiteisiin olisi mahdollista, kyseisessä jäsenvaltiossa olisi sallittava piikkikampelan pyynnissä sellaisten verkkojen käyttö, joiden vähimmäissilmäkoko on vähintään 360 millimetriä.

(10)

Moitteettoman soveltamisen ja valvonnan varmistamiseksi silmäkoko olisi mitattava neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämisen osalta 10 päivänä kesäkuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 517/2008 (5) mukaisesti.

(11)	Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin liitetyn, kansallisten kansanedustuslaitosten asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan I kohdan 3 alakohdassa mainittuun kuuden viikon määräaikaan on myönnettävä poikkeus,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2009 eräiden kalakantojen kalastusmahdollisuudet Mustallamerellä sekä erityisedellytykset, joiden mukaisesti näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan käyttää.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan Mustallamerellä toimiviin yhteisön kalastusaluksiin (yhteisön aluksiin).

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa, jos kyseisestä toiminnasta on annettu ennalta tieto komissiolle ja sille jäsenvaltiolle, jonka vesillä tutkimukset suoritetaan.

3 artikla

Määritelmät

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa säädettyjä määritelmiä sovelletaan tässä asetuksessa. Niiden lisäksi:

a)	’GFCM’ tarkoittaa Välimeren yleistä kalastusneuvostoa;

b)	’Mustameri’ tarkoittaa päätöslauselman nro GFCM/31/2007/2 mukaista CFCM:n osa-aluetta;

c)	’suurin sallittu saalis (TAC)’ tarkoittaa sitä määrää, joka voidaan pyytää kustakin kannasta kunakin vuonna;

d)	’kiintiö’ tarkoittaa yhteisölle, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle TACista myönnettyä osuutta.

II LUKU

KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

4 artikla

Saalisrajat ja niiden jakaminen

Saalisrajoista, niiden jakamisesta jäsenvaltioiden kesken ja asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaisista lisäedellytyksistä säädetään tämän asetuksen liitteessä I.

5 artikla

Jakamista koskevat erityiset säännökset

Liitteessä I vahvistettu saalisrajojen jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei kuitenkaan rajoita

1)	asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtäviä vaihtoja;

2)	asetuksen (ETY) N:o 2847/93 21 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 2 kohdan sekä asetuksen (EY) N:o 2371/2002 23 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tehtäviä kiintiöiden uudelleen jakamisia;

3)	asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallittavia saaliiden lisäpurkamisia;

4)	asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 2371/2002 23 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tehtäviä vähennyksiä.

6 artikla

Saaliita ja sivusaaliita koskevat edellytykset

1. Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajat, paitsi jos saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion kalastusaluksilla, joilla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt.

2. Kaikki alukselta puretut määrät on luettava kyseessä olevaan kiintiöön tai, jos yhteisön osuutta ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, yhteisön osuuteen.

7 artikla

Tekniset siirtymätoimenpiteet

Teknisistä siirtymätoimenpiteistä säädetään liitteessä II.

III LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

8 artikla

Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot toimittavat komissiolle pyydettyjen kantojen purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja asetuksen (ETY) N:o 2847/93 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I olevia kantojen koodeja.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä marraskuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. KOUCHNER

(1) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2) EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

(3) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

(4) EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1.

(5) EUVL L 151, 11.6.2008, s. 5.

LIITE I

Yhteisön aluksiin sovellettavat saalisrajat ja niihin liittyvät edellytykset saalisrajojen vuosittaista hallinnointia varten alueilla, joille on vahvistettu saalisrajat lajeittain ja vyöhykkeittäin

Seuraavissa taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt (tonneina elopainoa, jollei toisin mainita) kannoittain, niiden jako jäsenvaltioille ja niihin liittyvät edellytykset kiintiöiden vuosittaista hallinnointia varten.

Kunkin alueen kalakannat mainitaan lajin tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Näissä taulukoissa eri lajeista käytettävät koodit ovat seuraavat:

Tieteellinen nimi	Kolmikirjaiminen koodi	Yleisnimi
Psetta maxima	TUR	Piikkikampela
Sprattus sprattus	SPR	Kilohaili

Laji

Piikkikampela

Psetta maxima

Alue

Mustameri

Bulgaria

Varo-TAC

Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa.

Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta.

Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklaa.

Romania

100 (1)

TAC

Ei sovelleta.

Laji

Kilohaili

Sprattus sprattus

Alue

Mustameri

12 750 (2)

Varo-TAC

Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa.

Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta.

Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklaa.

TAC

Ei sovelleta.

(1) Alustava TAC. Lopullinen TAC vahvistetaan uusien tieteellisten lausuntojen perusteella vuoden 2009 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana mahdollisimman pian.

(2) Kalastus sallittu ainoastaan Bulgarian tai Romanian lipun alla purjehtiville aluksille.

LIITE II

SIIRTYMÄKAUDEN TEKNISET TOIMENPITEET

1.	Piikkikampelan kalastus on kielletty 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän kesäkuuta välisenä aikana yhteisön vesillä Mustallamerellä.

Piikkikampelan kalastukseen tarkoitettujen pohjaverkkojen laillisen vähimmäissilmäkoon on oltava 400 mm.

Jäsenvaltiossa, jossa piikkikampelan kalastukseen tarkoitettujen pohjaverkkojen laillinen vähimmäissilmäkoko on ollut alle 400 mm ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voidaan piikkikampelan kalastuksessa käyttää verkkoja, joiden silmäkoko on vähintään 360 mm. Asianomaisen jäsenvaltion on kuitenkin varmistettava, että viimeistään vuoden 2009 lopussa enintään 40 prosenttia kaikista kalastusaluksista, joilla on lupa kalastaa piikkikampelaa pohjaverkoilla, käyttää edelleen alle 400 mm:n silmäkokoa.

3.	Silmäkoko on mitattava 10 päivänä kesäkuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 517/2008 mukaisesti, jossa säädetään muun muassa silmäkoon määrittämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

4.	Aluksesta purettavan piikkikampelan kokonaispituuden on oltava vähintään 45 cm asetuksen (EY) N:o 850/98 18 artiklan mukaisesti mitattuna.

19.11.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 308/17

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1145/2008,

annettu 18 päivänä marraskuuta 2008,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä puuvilla-alan kansallisten rakenneuudistusohjelmien osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta sekä puuvilla-alan kansallisten rakenneuudistusohjelmien käyttöönotosta 23 päivänä kesäkuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 637/2008 2 lukuun sisältyy säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden tasolla päätettäviä rakenneuudistusohjelmia puuvilla-alan erityisten tukitoimenpiteiden rahoittamiseksi. Kyseiset puitteet on asianmukaista täyttää antamalla soveltamissäännöt.

(2)

Olisi säädettävä, mitä seikkoja jäsenvaltioiden toimittamiin rakenneuudistusohjelmiin on sisällytettävä. Olisi myös vahvistettava säännöt rakenneuudistusohjelmien muutoksia varten, jotta ohjelmia voidaan muuttaa sellaisten uusien olosuhteiden perusteella, joita ei voitu ennakoida ohjelmia alun perin esitettäessä.

(3)	Jotta varmistettaisiin rakenneuudistusohjelmien asianmukainen seuranta ja arviointi, on tarpeen edellyttää arviointikertomuksia, joiden on sisällettävä rakenneuudistusohjelman toteuttamiseen liittyvät toimintaa ja rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

(4)	Olisi lisäksi varmistettava, että kaikki sidosryhmät voivat saada käyttöönsä rakenneuudistusohjelmia koskevat tiedot.

(5)	Tuen myöntämistä ja maksua varten olisi oltava olemassa vähimmäisvaatimukset. Toimenpiteille, joihin liittyy todennäköisesti suuria menoja, olisi voitava maksaa yksi tai useampi ennakkomaksu.

(6)

Olisi annettava säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden velvollisuutta valvoa menoja ja erityisesti laitosten sulkemis- ja investointitoimenpiteitä koskevien paikalla tehtävien tarkastusten ajankohtaa ja luonnetta. Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi on tarpeen antaa myös aiheettomien maksujen takaisinperintää ja seuraamuksia koskevat erityiset säännöt. Tätä tarkoitusta varten olisi sovellettava yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1290/2005 (2) ja yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettua komission asetusta (EY) N:o 796/2004 (3).

(7)

Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen siementenpoistolaitosten täydellisen ja pysyvän sulkemisen osalta on tarpeen määritellä yksityiskohtaisesti sulkemisen perusteet. Vaikka jäsenvaltioiden on soveltuvaa päättää sulkemista varten myönnettävän tuen määrä puolueettomien ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti, olisi vahvistettava tuen enimmäismäärä ylikorvausten välttämiseksi.

(8)

On tarpeen määritellä tarkasti puuvillan jalostamisen parantamiseksi myönnettävä tuki, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 637/2008 siementenpoistoteollisuuden investointitukia koskevassa 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, ja määrittää tukikelpoiset menot. Olisi myös säädettävä yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärä rahoitukseen osallistumisen ja sen varmistamiseksi, että tuensaajat sitoutuvat investointiin.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti puuvillan laatujärjestelmiin osallistuvien tuottajien tuen osalta on tarpeen määritellä asiaa koskevat yhteisön laatujärjestelmät, vahvistaa kansallisten laatujärjestelmien perusteet ja määritellä tuen määrä ja tukikelpoiset kustannukset.

(10)

Olisi vahvistettava laatutuotteiden myynninedistämistä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset erityisesti tuensaajien ja tukikelpoisten toimintojen osalta, jotta varmistetaan, että asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut myynninedistämistoimenpiteet ja maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla 17 päivänä joulukuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3/2008 (4) vahvistetut tiedotus- ja menekinedistämistoimia koskevat säännöt täydentävät toisiaan.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetylle koneurakoitsijoille myönnettävälle tuelle olisi säädettävä tuen tarkka määritelmä. Jäsenvaltioiden olisi päätettävä tuen määrä puolueettomien ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti, mutta olisi kuitenkin vahvistettava tuen enimmäismäärä ylikorvausten välttämiseksi.

(12)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖT

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 637/2008 mukaisten kansallisten rakenneuudistusohjelmien, jotka sisältävät mainitun asetuksen 7 artiklassa säädetyt viisi tukikelpoista toimenpidettä, täytäntöönpanoa koskevat säännöt.

2 artikla

Rakenneuudistusohjelmien sisältö

Jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 637/2008 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamiin rakenneuudistusohjelmiin on sisällyttävä seuraavat seikat:

a)	ehdotettujen toimenpiteiden yksityiskohtainen kuvaus ja määrälliset tavoitteet;

b)	asetuksen (EY) N:o 637/2008 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjen kuulemisten tulokset;

c)	arvio ohjelman odotettavissa olevista teknisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista;

d)	kuvaus asianomaisen jäsenvaltion siementenpoistolaitoksista ja niiden kapasiteetin käytöstä vuodesta 2005 alkaen, jos rakenneuudistusohjelmaan sisältyy asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä;

e)	kunkin toimenpiteen täytäntöönpanon aikataulu;

f)	tämän asetuksen liitteessä säädetyn mallin mukainen rahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävät varat ja varojen suunniteltu jakaminen toimenpiteiden kesken asetuksen (EY) N:o 637/2008 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen määrärahojen mukaisesti;

g)	rakenneuudistusohjelman toimenpiteen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät perusteet ja määrälliset indikaattorit sekä ohjelmien asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi toteutetut toimet;

h)	ohjelman täytäntöönpanosta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset.

3 artikla

Rakenneuudistusohjelmien muutokset

Asetuksen (EY) N:o 637/2008 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut rakenneuudistusohjelmien muutokset on toimitettava enintään kerran vuodessa.

Muutetuissa ohjelmissa on ilmoitettava selvästi ja tarkasti ehdotetut muutokset, muutosten syyt ja niiden taloudelliset seuraukset, ja niihin on sisällyttävä tarvittaessa tämän asetuksen liitteessä säädetyn mallin mukaisen rahoitustaulukon tarkistettu toisinto.

Rakenneuudistusohjelmien muutoksista johtuvat menot ovat tukikelpoisia siitä päivästä alkaen, jona tarkistettu ohjelma toimitetaan komissiolle. Jäsenvaltio on vastuussa menoista päivän, jona komissio vastaanottaa sen muutetun rakenneuudistusohjelman, ja ohjelman asetuksen (EY) N:o 637/2008 4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen soveltamisen alkamispäivän välisenä aikana.

4 artikla

Kertomukset ja arviointi

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle rakenneuudistusohjelman täytäntöönpanoa koskeva kertomus kunkin uuden rakenneuudistusohjelman toimittamisen yhteydessä lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 637/2008 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vuonna 2009 toimitettavaa ensimmäistä rakenneuudistusohjelmaa.

2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettavassa kertomuksessa ja asetuksen (EY) N:o 637/2008 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, jossa pyydetään ohjelman lopettamista, kanssa toimitettavassa kertomuksessa on

a)	lueteltava ja kuvattava toimenpiteet kunkin asianomaisen ohjelmakauden vuoden osalta, joille rakenneuudistusohjelmissa on myönnetty yhteisön tukea;

b)	tarvittaessa esitettävä mahdolliset rakenneuudistusohjelman muutokset, muutosten perustelut ja tulevat vaikutukset;

c)	kuvailtava kunkin toimenpiteen tulokset rakenneuudistusohjelmassa vahvistettujen määrällisten tavoitteiden perusteella;

d)	oltava kultakin varainhoitovuodelta selvitys ohjelmakaudella jo aiheutuneista menoista, jotka eivät missään tapauksessa saa ylittää jäsenvaltiolle asetuksen (EY) N:o 637/2008 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnettyjä kokonaismäärärahoja;

e)	oltava menoennusteet rakenneuudistusohjelman suunnitellun täytäntöönpanokauden loppuun asti enintään jäsenvaltiolle asetuksen (EY) N:o 637/2008 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen kokonaismäärärahojen mukaisesti;

f)	tarvittaessa oltava analyysi muiden yhteisön rahastojen osuuksista ja siitä, miten ne sopivat yhteen rakenneuudistusohjelmasta rahoitettujen tukien kanssa.

3. Jäsenvaltioiden on kirjattava tiedot kaikista rakenneuudistusohjelmista riippumatta siitä, onko niitä muutettu, ja kaikista ohjelmien mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä.

5 artikla

Rakenneuudistusohjelmia koskevien tietojen julkinen saatavuus

Jäsenvaltioiden on saatettava rakenneuudistusohjelma, sen muutokset, ohjelman täytäntöönpanoa koskeva kertomus ja kyseistä ohjelmaa koskeva kansallinen lainsäädäntö julkisesti saataville verkkosivuille.

6 artikla

Hakemuksia ja maksamista koskevat vaatimukset

1. Jäsenvaltioiden on kunkin rakenneuudistusohjelmaansa sisältyvän ja asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdassa luetellun toimenpiteen osalta

a)	määriteltävä tukihakemukseen sisällytettävät seikat;

b)	vahvistettava hakemuksen jättämistä koskevan ajanjakson alku- ja päättymispäivämäärä;

c)	hyväksyttävä pätevät ja asianmukaisesti täytetyt hakemukset puolueettomin ja syrjimättömin perustein ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 637/2008 5 artiklan 1 kohdassa säädettyjen vuosittaisten enimmäismäärien puitteissa käytettävissä olevat rahoitusvarat;

d)	maksettava sallittu tuki, tai jos ennakkoa on maksettu, sallitun tuen jäljellä oleva määrä, toimenpiteen päättymisen ja tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten jälkeen.

2. Jäsenvaltiot voivat maksaa tuensaajalle asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan a, b, d ja e alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä yhden tai useamman ennakon. Kaikkien ennakoiden määrä saa yhdessä olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista menoista.

Ennakon maksamisen edellytyksenä on 120 prosenttia asianomaisen ennakon määrästä olevan vakuuden asettaminen.

Vakuudet vapautetaan edellyttäen, että toimenpiteet on saatettu päätökseen ja 7 artiklan mukaiset tarkastukset on tehty.

3. Kaikki 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut maksut, jotka liittyvät tiettyyn hakemukseen, on maksettava viimeistään asetuksen (EY) N:o 637/2008 4 artiklan 1 kohdan mukaisen rakenneuudistusohjelmaluonnosten toimittamisen määräaikaa koskevaa vuotta seuraavan neljännen vuoden 30 päivänä kesäkuuta. Ohjelmakauden ensimmäisen vuoden maksut on maksettava 16 päivästä lokakuuta 2009 alkaen.

4. Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän artiklan soveltamista koskevat erityiset säännöt.

7 artikla

Seuranta ja valvonta

1. Jäsenvaltioiden on seurattava ja valvottava hyväksymänsä sovellettavan rakenneuudistusohjelman toteutumista ja varmistettava sen toteuttaminen, sen estämättä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1290/2005 tarkoitetuissa valvontavelvoitteissa säädetään.

Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta tarkastettava paikalla ennen loppumaksun suorittamista jokainen tehdas ja tuotantopaikka, jolle myönnetään rakenneuudistusohjelman tukea, sen tarkistamiseksi, että kaikki tuen saamista koskevat edellytykset on täytetty.

Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen osalta jokaisella asiaankuuluvalla tehtaalla ja tuotantopaikalla on tehtävä tarkastus paikalla viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksivuotiskauden päättymisestä sen varmistamiseksi, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset on täytetty.

2. Jokaisesta paikalla tehdystä tarkastuksesta on laadittava yhden kuukauden kuluessa kertomus, joka sisältää tarkan kuvauksen tehdystä työstä, tärkeimmistä havainnoista ja vaadittavista seurantatoimista. Tarkastuskertomukseen on sisällyttävä erityisesti

a)	tarkastuksen kohteena olevaa tuensaajaa ja tuotantopaikkaa koskevat tiedot sekä läsnäolijat;

b)	tieto siitä, ilmoitettiinko tarkastuksesta tuensaajalle ennakolta ja milloin ilmoitus annettiin, jos näin tehtiin;

c)	tarkastuksen kohteena olevat vaatimukset;

d)	tehtyjen tarkastusten luonne ja laajuus;

e)	havainnot;

f)	tekijät, joiden osalta havaittiin säännösten noudattamatta jättämisiä;

g)	arviointi, jossa analysoidaan säännösten noudattamatta jättämisen merkitystä kunkin tekijän suhteen ottaen huomioon noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus.

Tuensaajalle on ilmoitettava kaikista havaituista säännösten noudattamatta jättämisistä.

8 artikla

Aiheettomien tukien takaisinperintä

Aiheettomasti maksetut tuet on perittävä asianomaisilta tuensaajilta takaisin korkoineen. Asetuksen (EY) N:o 796/2004 73 artiklassa vahvistettuja sääntöjä on sovellettava soveltuvin osin.

Hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpano ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintä eivät vaikuta sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamiseen komissiolle komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 (5) mukaisesti.

9 artikla

Seuraamukset

1. Jos tuensaaja ei täytä yhtä tai useampaa edellytystä rakenneuudistusohjelman toimenpiteiden mukaisen tuen saamiseksi, tuensaajan on maksettava määrä, joka on 10 prosenttia 8 artiklan mukaisesti takaisinperittävästä määrästä.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisia seuraamuksia ei määrätä, jos yritys voi toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla osoittaa, että sääntöjen noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä ja jos tuensaaja on selvästi ilmoittanut kirjallisesti ja ajoissa sääntöjen noudattamatta jättämisen toimivaltaiselle viranomaiselle.

3. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuja seuraamuksia ei sovelleta, jos maksu on johtunut jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai muun asianomaisen viranomaisen virheestä eikä vilpittömässä mielessä toiminut tuensaaja ole voinut kohtuudella virhettä havaita.

4. Jos sääntöjä on jätetty noudattamatta tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin seurauksena, tuensaajan on maksettava määrä, joka on 30 prosenttia 8 artiklan mukaisesti takaisinperittävästä määrästä.

II LUKU

TUKIKELPOISET TOIMENPITEET

1 JAKSO

Siementenpoistolaitosten sulkeminen

10 artikla

Soveltamisala

1. Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun siementenpoistolaitosten täydellisen ja pysyvän sulkemisen edellytyksenä ovat seuraavat seikat:

a)	puuvillan siementen poistamisen lopullinen ja täydellinen lakkauttaminen kyseisellä tehtaalla tai kyseisillä tehtailla;

b)	tehtaan tai tehtaiden siementenpoistolaitteiden purkaminen ja siementenpoistolaitteiden poistaminen kyseiseltä paikalta tai kyseisiltä paikoilta yhden vuoden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on hyväksynyt hakemuksen:

siementenpoistolaitteiden lopullinen poistaminen puuvillan jalostuksesta yhteisössä

i)	siirtämällä laitteet kolmanteen maahan,

ii)	antamalla takaus siitä, että laitteita käytetään toisella alalla, tai

iii)	hävittämällä laitteet;

d)	hyvien ympäristöolojen palauttaminen tehdasalueelle tai tehdasalueille ja henkilöstön uudelleenjärjestelyn helpottaminen; ja

e)	kirjallinen sitoumus siitä, ettei tuotantopaikkaa tai -paikkoja käytetä puuvillan siementen poistamiseen 10 vuoden aikana.

Siementenpoistolaitteilla tarkoitetaan kaikkia erityisiä laitteita, joita käytetään puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, jalostamiseen puuvillaksi, josta siemenet on poistettu, ja sen sivutuotteiksi, syöttäjät, kuivurit, puhdistimet, puhdistusrummut, puuvillaloukut, kostutuskammiot, kuidunpuhdistajat ja paalaimet mukaan luettuina.

2. Jäsenvaltiot voivat edellyttää 1 kohdassa tarkoitettuun laitosten sulkemiseen liittyviä lisävaatimuksia.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen siementenpoistolaitosten on oltava hyvässä käyttökunnossa, jotta hakemus olisi hyväksyttävissä.

4. Tehdasrakennuksia ja -alueita voidaan käyttää edelleen toimiin, jotka eivät liity puuvillan tuotantoon, jalostukseen tai kauppaan.

11 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

1. Jäsenvaltioiden on päätettävä 10 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti myönnettävän tuen määrä puolueettomin ja syrjimättömin perustein.

2. Tukea voidaan myöntää siementenpoistolaitosta kohti enintään 100 euroa puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, tonnia kohti kyseisessä tehtaassa jalostetun, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1051/2001 (6) V luvun mukaisesti markkinointivuonna 2005/2006 tukikelpoisen puuvillamäärän osalta.

2 JAKSO

Investoinnit siementenpoistoteollisuuteen

12 artikla

Soveltamisala

Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen tukea myönnetään aineellisille tai aineettomille investoinneille, jotka parantavat yrityksen kokonaistehokkuutta ja koskevat

a)	puuvillan jalostusta ja/tai kaupan pitämistä; ja/tai

b)	puuvillaan liittyvien uusien menetelmien ja teknologioiden kehittämistä.

13 artikla

Tukikelpoiset menot

1. Tuettujen investointien on oltava kyseiseen investointiin sovellettavien yhteisön vaatimusten mukaisia.

2. Tukikelpoisia menoja ovat

a)	kiinteistöjen kunnostaminen;

b)	uusien koneiden ja laitteiden hankinta tai ostoleasing, tietokoneohjelmistot mukaan luettuina, enintään omaisuuden markkina-arvoon asti, lukuun ottamatta muita leasingsopimukseen liittyviä kustannuksia (mm. vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut);

c)	edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, toteutettavuustutkimukset sekä patenttien ja käyttölupien hankinta.

3. Edellä 12 artiklassa tarkoitettuun uusien prosessien ja teknologioiden kehittelyyn liittyvien kustannusten on koskettava valmistelevia toimia, kuten suunnittelua, prosessi- tai teknologiakehitystä ja testejä sekä niihin liittyviä aineellisia ja/tai aineettomia investointeja, joita toteutetaan ennen kuin vastakehitettyjä prosesseja ja teknologioita käytetään kaupallisiin tarkoituksiin.

4. Yksinkertaiset korvausinvestoinnit eivät ole tukikelpoisia.

14 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

1. Yhteisön rahoitusosuus 12 artiklassa tarkoitetusta tuesta on enintään seuraavien tuen enimmäismäärien mukainen:

a)	50 prosenttia neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (7) mukaisiksi lähentymistavoitealueiksi luokitelluilla alueilla;

b)	40 prosenttia muilla kuin lähentymistavoitealueiksi luokitelluilla alueilla.

2. Tukea ei voida myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (8) olevassa 2.1 jaksossa.

3. Edellä olevassa 12 artiklassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan soveltuvin osin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (9) 72 artiklaa.

3 JAKSO

Tuottajien osallistuminen puuvillan laatujärjestelmiin

15 artikla

Soveltamisala

Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen tukea

a)	on myönnettävä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 (10) tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 510/2006 (11) vahvistetuille puuvillan laatujärjestelmille tai jäsenvaltion hyväksymille laatujärjestelmille;

b)	on myönnettävä vuotuisena kannustinpalkkiona, jonka taso määritellään tuettuihin järjestelmiin osallistumisesta aiheutuvien kiinteiden kustannusten mukaan, ja sitä voidaan myöntää enintään neljän vuoden ajan.

Tämän jakson mukaista tukea ei voida myöntää ohjelmiin, joiden yksinomainen tarkoitus on varmistaa yhteisön tai kansallisen lainsäädännön mukaisten pakollisten vaatimusten noudattamisen tiukempi valvonta.

16 artikla

Tukikelpoisuusperusteet

1. Ollakseen tukikelpoisia 15 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioiden hyväksymien laatujärjestelmien on noudatettava seuraavia perusteita:

tällaisissa järjestelmissä valmistettavien lopputuotteiden erityisyyden on johduttava viljely- ja jalostusmenetelmiä koskevista yksityiskohtaisista velvoitteista, joiden avulla voidaan taata:

i)	erityispiirteet, myös tuotantoprosessi, tai

ii)	kasvien terveyden tai ympäristönsuojelun kannalta huomattavasti laadukkaampi lopputuote kuin mitä kaupallista hyödykettä koskevassa standardissa vaaditaan;

b)	järjestelmiin on sisällyttävä sitovat tuote-eritelmät, joiden noudattamista valvoo riippumaton tarkastuselin;

c)	kaikkien tuottajien on voitava osallistua järjestelmiin;

d)	järjestelmien on oltava avoimia, ja niillä on varmistettava tuotteiden täydellinen jäljitettävyys;

e)	järjestelmissä on otettava huomioon nykyiset ja ennakoidut markkinamahdollisuudet.

2. Laatujärjestelmään osallistuville viljelijöille voidaan myöntää tukea ainoastaan, jos laatutuote on virallisesti tunnustettu yhteisön järjestelmiä koskevien asetusten ja säännösten tai 15 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukaisten, jäsenvaltioiden tunnustamien laatujärjestelmien mukaisesti.

Asetuksen (EY) N:o 510/2006 mukaisesti vahvistettujen laatujärjestelmien yhteydessä tukea voidaan myöntää ainoastaan yhteisön rekisteriin kirjattujen nimitysten osalta.

3. Jos rakenneuudistusohjelmassa maksetaan tukea osallistumisesta asetuksen (EY) N:o 834/2007 mukaiseen laatuohjelmaan, siihen osallistumisesta aiheutuvia kiinteitä kustannuksia ei oteta huomioon laskettaessa maatalouden ympäristötoimenpiteestä luonnonmukaiseen viljelyyn maksettavan tuen määrää.

4. Edellä olevan 15 artiklan ensimmäisen alakohdan b alakohdan soveltamiseksi ilmaisu ”kiinteät kustannukset” tarkoittaa tuettuun laatuohjelmaan liittymisestä aiheutuvia kustannuksia ja tällaiseen ohjelmaan osallistumisesta maksettavaa vuosimaksua, tarvittaessa järjestelmän eritelmän noudattamiseen liittyvät valvontakustannukset mukaan luettuina.

17 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

Edellä 15 artiklassa tarkoitetulle toimenpiteelle myönnettävä tuki saa olla enintään 3 000 euroa tilaa kohti vuodessa.

4 JAKSO

Tiedotus ja menekinedistäminen

18 artikla

Soveltamisala

1. Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen tuen on koskettava 15 artiklassa tarkoitettuihin laatujärjestelmiin kuuluvaa puuvillaa ja pääasiassa kyseisestä puuvillasta tuotettuja tuotteita.

2. Tiedotus- ja menekinedistämistoimet, joille maksetaan tukea asetuksen (EY) N:o 3/2008 mukaisesti, eivät ole tukikelpoisia.

19 artikla

Tukikelpoiset toimet

1. Tukikelpoisten tiedotus- ja menekinedistämistoimien on oltava toimia, joiden tarkoituksena on kannustaa kuluttajia ostamaan 15 artiklaan kuuluviin laatujärjestelmiin kuuluvaa puuvillaa tai pääasiassa kyseisestä puuvillasta tuotettuja tuotteita.

Kyseisillä toimilla pyritään korostamaan kyseisten tuotteiden erityispiirteitä tai etuja, erityisesti kyseiseen laatuohjelmaan liittyvien laadun, erityisten tuotantotapojen ja ympäristönsuojelun kannalta. Niillä voidaan myös jakaa kyseisiin tuotteisiin liittyvää teknistä ja tieteellistä tietoa. Niihin on kuuluttava erityisesti messujen ja näyttelyiden järjestämistä ja/tai niihin osallistumista, vastaavia PR-toimia ja mainontaa eri tiedotusvälineissä tai myyntipisteissä.

2. Tukikelpoisia ovat ainoastaan sisämarkkinoilla tapahtuvat tiedotus-, menekinedistämis- ja mainostamistoimet.

Näillä toimilla ei saa kannustaa kuluttajia ostamaan jotakin tuotetta sen erityisen alkuperän vuoksi, lukuun ottamatta asetuksella (EY) N:o 510/2006 perustettuun laatuohjelmaan kuuluvia tuotteita. Tuotteen alkuperä voidaan kuitenkin ilmoittaa, jos viittaukset alkuperään ovat toissijaisia pääviestiin verrattuna.

Tukea ei voida myöntää toimiin, jotka koskevat kaupallisten merkkien menekinedistämistoimia.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitetut toimet koskevat tuotetta, joka sisältyy asetuksen (EY) N:o 834/2007 tai (EY) N:o 510/2006 mukaisesti vahvistettuihin yhteisön laatujärjestelmiin, kyseisissä järjestelmissä säädettyä yhteisön logoa on käytettävä tiedotus-, menekinedistämis- ja/tai mainosmateriaalissa.

4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tukea saavaan toimeen kuuluvaan tiedotukseen, menekinedistämiseen tai mainontaan tarkoitetun materiaalin luonnokset ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia. Tuensaajien on toimitettava tätä varten jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle aineiston luonnokset.

20 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

Edellä 18 artiklassa tarkoitettu tuki saa olla enintään 70 prosenttia toimen kustannuksista.

5 JAKSO

Koneurakoitsijoille myönnettävä tuki

21 artikla

Soveltamisala

Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen tukea on myönnettävä puolueettomin ja syrjimättömin perustein menetyksistä, erityisesti korjuukoneista, joita ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen, johtuvasta arvonmenetyksestä.

22 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

1. Jäsenvaltioiden on määritettävä 21 artiklassa tarkoitetun toimenpiteen mukaisesti myönnettävän tuen taso. Tuki ei saa ylittää menetysten määrää, ja se saa olla enintään 10 euroa markkinointivuonna 2005/2006 sopimuksen mukaisesti korjatun puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, tonnia kohti, joka toimitettiin siementenpoistolaitokseen, jota koskee 10 artiklassa säädetty sulkeminen.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajat täyttävät asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan 2 kohdan d alakohdassa luetellut perusteet.

III LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 178, 5.7.2008, s. 1.

(2) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(3) EUVL L 141, 30.4.2004, s. 18.

(4) EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1.

(5) EUVL L 355, 15.12.2006, s. 56.

(6) EYVL L 148, 1.6.2001, s. 3, asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 1782/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1) 31. joulukuuta 2005 alkaen.

(7) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

(8) EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(9) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(10) EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1.

(11) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

LIITE

Asetuksen (EY) N:o 637/2008 7 artiklan mukaisen rakenneuudistusohjelman yleinen rahoitustaulukko

(tuhansia euroja)
Jäsenvaltio:
Toimituspäivä:
Muutettu taulukko: kyllä/ei		Jos kyllä, mainitkaa numero:
		Varainhoitovuosi
Toimenpide	Asetus (EY) N:o 637/2008	Vuosi 1 (2010)	Vuosi 2 (2011)	Vuosi 3 (2012)	Vuosi 4 (2013)	Yhteensä
Siementenpoistolaitosten sulkeminen	7 artiklan 1 kohdan a alakohta
Investoinnit	7 artiklan 1 kohdan b alakohta
Laatujärjestelmät	7 artiklan 1 kohdan c alakohta
Tiedotus ja menekinedistäminen	7 artiklan 1 kohdan d alakohta
Koneurakoitsijat	7 artiklan 1 kohdan e alakohta
Yhteensä

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

19.11.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 308/27

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä lokakuuta 2008,

kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Kuuban tasavallan välillä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi

(2008/870/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 29 päivänä tammikuuta 2007 komission aloittamaan vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan mukaiset neuvottelut tiettyjen muiden WTO:n jäsenten kanssa Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan yhteisöön liittymistä koskevan prosessin yhteydessä.

(2)	Komissio on käynyt neuvotteluja perustamissopimuksen 133 artiklalla perustettua komiteaa kuullen ja neuvoston antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti.

(3)	Komissio on saattanut päätökseen neuvottelut Euroopan yhteisön ja Kuuban tasavallan välisestä kirjeenvaihtona tehtävästä sopimuksesta. Sopimus olisi hyväksyttävä.

(4)	Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (1) mukaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Kuuban tasavallan välillä kirjeenvaihtona tehtävä sopimus vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan mukaisten neuvottelujen saattamisesta päätökseen Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan yhteisöön liittymisen vuoksi.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti (2).

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa 1 artiklassa tarkoitettu kirjeenvaihtona tehtävä sopimus yhteisöä sitovasti (3).

Tehty Luxemburgissa 13 päivänä lokakuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. KOUCHNER

(1) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(2) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(3) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS

Euroopan yhteisön ja Kuuban tasavallan välillä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi

Genevessä 24 päivänä lokakuuta 2008

Arvoisa vastaanottaja

Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi käytyjen vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisten neuvottelujen perusteella Euroopan yhteisö ja Kuuban tasavalta ovat sopineet seuraavaa:

Euroopan yhteisö sisällyttää 27 jäsenvaltion muodostamaa tullialuetta koskevaan myönnytysluetteloonsa seuraavan muutoksen:

Lisätään puhdistettavaksi tarkoitettua raakaa ruokosokeria koskevan EY:n tariffikiintiön (tullinimike 1701 11 10) nykyiseen 106 925 tonnin määrään Kuuballe maakohtainen kiintiö 10 000 tonnia niin, että kiintiötulli on edelleen 98 euroa/nettotonni.

Markkinointivuonna 2008/2009 Kuuban maakohtainen kiintiö on 20 000 tonnia. Markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen Kuuban maakohtainen kiintiö on 10 000 tonnia.

Kuuban tasavalta hyväksyy Euroopan yhteisön periaatteen nettouttaa tariffikiintiöt 25 jäsenvaltion EY:n GATT-velvoitteiden ja Bulgarian tasavallan ja Romanian GATT-velvoitteiden mukauttamiseksi Euroopan yhteisön hiljattain tapahtuneen laajentumisen johdosta.

Tämä sopimus tulee voimaan kahden kuukauden kuluttua Kuuban tasavallalta saadun allekirjoitetun kirjeen päivämäärästä.

Euroopan yhteisön puolesta

Съставено в Женева на двадесет и четвърти октомври две хиляди и осма година.

Hecho en Ginebra, el veinticuatro de octubre de dos mil ocho.

V Ženevě dne dvacátého čtvrtého října dva tisíce osm.

Udfærdiget i Geneve, den fireogtyvende oktober to tusind og otte.

Geschehen zu Genf am vierundzwanzigsten Oktober zweitausendundacht.

Genfis kahe tuhande kaheksanda aasta oktoobrikuu kahekümne neljandal päeval.

Έγινε στις Γενεύη, στις είκοσι τέσσερις Οκτωβρίου δύο χιλιάδες οκτώ.

Done at Geneva, on the twenty-fourth day of October in the year two thousand and eight.

Fait à Genève, le vingt-quatre octobre deux mille huit.

Fatto a Ginevra, addì ventiquattro ottobre duemilaotto.

Ženēvā, divtūkstoš astotā gada divdesmit ceturtajā oktobrī.

Ženeva, du tūkstančiai aštuntųjų metų spalio dvidešimt ketvirta diena.

Kelt Genfben, a kettőezer nyolcadik év október havának huszonnegyedik napján.

Magħmula f'Ġinevra, fl-erbgħa u għoxrin ta' Ottubru ta' l-elfejn u tmienja.

Gedaan te Genève, de vierentwingtigste oktober tweeduizend acht.

Sporządzono w Genewie dnia dwudziestego czwartego października dwa tysiące ósmego roku.

Feito em Genebra, em vinte e quatro de Outubro de dois mil e oito.

Încheiat la Geneva la douăzeci și patru octombrie două mii opt.

V Ženeve dvadsiateho štvrtého októbra dvetisícosem.

V Ženevi, štiriindvajsetega oktobra dva tisoč osem.

Tehty Genevessä kahdentenakymmenentenäneljänä päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattakahdeksan.

Utfärdat i Genève den tjugofjärde oktober tjugohundraåtta.

За Европейската общност

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

Az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Pentru Comunitatea Europeană

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

För Europeiska gemenskapen

Genevessä 24 päivänä lokakuuta 2008

Arvoisa vastaanottaja

Viittaan seuraavaan kirjeeseenne:

”Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi käytyjen vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisten neuvottelujen perusteella Euroopan yhteisö ja Kuuban tasavalta ovat sopineet seuraavaa:

Euroopan yhteisö sisällyttää 27 jäsenvaltion muodostamaa tullialuetta koskevaan myönnytysluetteloonsa seuraavan muutoksen:

Markkinointivuonna 2008/2009 Kuuban maakohtainen kiintiö on 20 000 tonnia. Markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen Kuuban maakohtainen kiintiö on 10 000 tonnia.

Tämä sopimus tulee voimaan kahden kuukauden kuluttua Kuuban tasavallalta saadun allekirjoitetun kirjeen päivämäärästä.”

Minulla on kunnia ilmoittaa, että hallitukseni hyväksyy edellä esitetyn sopimuksen.

Kuuban tasavallan puolesta

Hecho en Ginebra, el veinticuatro de octubre de dos mil ocho.

Съставено в Женева на двадесет и четвърти октомври две хиляди и осма година.

V Ženevě dne dvacátého čtvrtého října dva tisíce osm.

Udfærdiget i Geneve, den fireogtyvende oktober to tusind og otte.

Geschehen zu Genf am vierundzwanzigsten Oktober zweitausendundacht.

Genfis kahe tuhande kaheksanda aasta oktoobrikuu kahekümne neljandal päeval.

Έγινε στη Γενεύη, στις είκοσι τέσσερις Οκτωβρίου δύο χιλιόιδες οκτώ.

Done at Geneva, on the twenty-fourth day of October in the year two thousand and eight.

Fait à Genève, le vingt-quatre octobre deux mille huit.

Fatto a Ginevra, addì ventiquattro ottobre duemilaotto.

Ženēvā, divtūkstoš astotā gada divdesmit ceturtajā oktobrī.

Ženeva, du tūkstančiai aštuntųjų metų spalio dvidešimt ketvirta diena.

Kelt Genfben, a kettőezer nyolcadik év október havának huszonnegyedik napján.

Magħmula f'Ġinevra, fl-erbgħa u għoxrin ta' Ottubru ta' l-elfejn u tmienja.

Gedaan te Genève, de vierentwingtigste oktober tweeduizend acht.

Sporządzono w Genewie, dnia dwudziestego czwartego października dwa tysiące ósmego roku.

Feito em Genebra, em vinte e quatro de Outubro de dois mil e oito.

Încheiat la Geneva la douăzeci și patru octombrie două mii opt.

V Ženeve dvadsiateho štvrtého októbra dvetisícosem.

V Ženevi, štiriindvajsetega oktobra dva tisoč osem.

Tehty Genevessä kahdentenakymmenentenäneljänä päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattakahdeksan.

Utfärdat i Genève den tjugofjärde oktober tjugohundraåtta.

Por la República de Cuba

За Република Куба

Za Kubánskou republiku

For Det Republikken Cuba

Für die Republik Kuba

Kuuba Vabariigi nimel

Για τη Δημοκρατία της Κούβας

For the Republic of Cuba

Pour la République de Cuba

Per la Repubblica di Cuba

Kubas Republikas vāradā —

Kubos Respublikos vardu

A Kubai Köztársaság résezéről

Għar-Repubblika ta' Kuba

Voor de Republiek Cuba

W imieniu Republiki Kuby

Pela República de Cuba

Pentru Republica Cuba

Za Kubánsku republiku

Za Republiko Kubo

Kuuban tasavallan puolesta

För Republiken Kubas vägnar

19.11.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 308/33

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä lokakuuta 2008,

valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 1991 tehtyyn YK:n Euroopan talouskomission Espoon yleissopimukseen liittyvän strategista ympäristöarviointia koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta

(2008/871/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio allekirjoitti 21 päivänä toukokuuta 2003 yhteisön puolesta Kiovassa, Ukrainassa, 21–23 päivänä toukokuuta 2003 pidetyssä viidennessä Euroopan ympäristö -ministerikonferenssissa valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 1991 tehtyyn YK:n Euroopan talouskomission Espoon yleissopimukseen liittyvän strategista ympäristöarviointia koskevan pöytäkirjan.

(2)

Pöytäkirja edistää ympäristönsuojelua, koska sen nojalla arvioidaan suunnitelmien ja ohjelmien todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset, mukaan luettuina terveysvaikutukset, ja pyritään varmistamaan, että ympäristökysymykset, mukaan luettuina terveyskysymykset, otetaan huomioon toimintaperiaate- ja säädösehdotusten valmistelussa ja sisällytetään siihen soveltuvin osin.

(3)	Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta ratifioimis- tai hyväksymiskirjat voitaisiin tallettaa, mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti.

(4)	Yhteisön olisi hyväksyttävä valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 1991 tehtyyn YK:n Euroopan talouskomission Espoon yleissopimukseen liittyvä strategista ympäristöarviointia koskeva pöytäkirja.

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 1991 tehtyyn YK:n Euroopan talouskomission Espoon yleissopimukseen liittyvä strategista ympäristöarviointia koskeva pöytäkirja.

2. Pöytäkirjan teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

1. Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään henkilö tai henkilöt, jolla tai joilla on valtuudet antaa strategista ympäristöarviointia koskevan pöytäkirjan hyväksymisasiakirja talletettavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, joka toimii tallettajana, pöytäkirjan 22 artiklan mukaisesti.

2. Nimetty henkilö tai nimetyt henkilöt tallettavat samanaikaisesti tämän päätöksen liitteenä olevan toimivaltaa koskevan ilmoituksen pöytäkirjan 23 artiklan 5 kohdan määräysten mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 20 päivänä lokakuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-L. BORLOO

(1) Euroopan parlamentin lausunto annettu 8. heinäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

LIITE

Rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 1991 tehtyyn YK:n Euroopan talouskomission Espoon yleissopimukseen liittyvän strategista ympäristöarviointia koskevan pöytäkirjan 23 artiklan 5 kohdan mukainen Euroopan yhteisön ilmoitus

Euroopan yhteisö ilmoittaa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan mukaisesti sen toimivaltaan kuuluu kansainvälisten sopimusten tekeminen ja niihin perustuvien velvoitteiden täytäntöönpano seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

—	ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen,

—	ihmisten terveyden suojelu,

—	luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö,

—	sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin.

Lisäksi Euroopan yhteisö ilmoittaa, että se on jo antanut jäsenvaltioitaan sitovia säädöksiä, mukaan luettuna tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, jotka kattavat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvia asioita, ja se toimittaa pöytäkirjan 23 artiklan 5 kohdan mukaisesti kyseisten säädösten luettelon tallettajalle ja tarvittaessa pitää sitä ajan tasalla.

Euroopan yhteisö vastaa niiden pöytäkirjasta johtuvien velvoitteiden täyttämisestä, jotka kuuluvat yhteisön oikeuden soveltamisalaan.

Yhteisön toimivallan käyttäminen on luonteeltaan jatkuvasti kehittyvää.

Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen

PÖYTÄKIRJA

strategisesta ympäristöarvioinnista

TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN SOPIMUSPUOLET, jotka

OVAT TIETOISIA siitä, että ympäristönäkökohtien, mukaan lukien terveysnäkökohdat, sisällyttäminen suunnitelmiin ja ohjelmiin sekä soveltuvin osin toimintaperiaatteiden ja säädösten valmisteluun ja hyväksymiseen on tärkeää,

SITOUTUVAT edistämään kestävää kehitystä ja nojautuvat siten Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin (Rio de Janeiro, Brasilia, 1992) päätelmiin, erityisesti ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julistuksen 4 ja10 periaatteeseen ja Agenda 21 -toimintaohjelmaan, sekä kolmannen ympäristöä ja terveyttä käsitelleen ministerikonferenssin (Lontoo, 1999) ja maailman kestävän kehityksen huippukokouksen (Johannesburg, Etelä-Afrikka, 2002) tuloksiin,

PITÄVÄT MIELESSÄ Espoossa, Suomessa, 25 päivänä helmikuuta 1991 tehdyn yleissopimuksen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista ja sen sopimuspuolten Sofiassa 26 ja 27 päivänä helmikuuta 2001 tekemän päätöksen II/9, jolla päätettiin laatia oikeudellisesti sitova pöytäkirja strategisesta ympäristöarvioinnista,

OVAT TIETOISIA siitä, että strategisen ympäristöarvioinnin olisi oltava oleellinen osa suunnitelmien, ohjelmien ja soveltuvin osin toimintaperiaatteiden ja säädösten valmistelua ja hyväksymistä ja että ympäristövaikutusten arvioinnin periaatteiden laajempi soveltaminen suunnitelmiin, ohjelmiin, toimintaperiaatteisiin ja säädöksiin tehostaa entisestään niiden merkittävien ympäristövaikutusten järjestelmällistä analysointia,

OVAT TIETOISIA Århusissa, Tanskassa, 25 päivänä kesäkuuta 1998 tehdystä yleissopimuksesta, joka koskee tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa, ja ottavat huomioon yleissopimuksen sopimuspuolten ensimmäisessä kokouksessa hyväksytyn Luccan julistuksen asiaan liittyvät kappaleet,

OVAT SITEN TIETOISIA, siitä, että yleisölle tulisi antaa mahdollisuus osallistua strategiseen ympäristöarviointiin,

OVAT TIETOISIA siitä hyödystä, joka koituu nykyisten ja tulevien sukupolvien terveydelle ja hyvinvoinnille, jos tarve suojella ja parantaa ihmisten terveyttä otetaan huomioon erottamattomana osana strategista ympäristöarviointia, ja ovat tietoisia Maailman terveysjärjestön tällä alalla tekemästä työstä,

OVAT TIETOISIA siitä, että kansainvälisen yhteistyön tehostaminen on tarpeellista ja tärkeää arvioitaessa ehdotettujen suunnitelmien ja ohjelmien sekä soveltuvin osin toimintaperiaatteiden ja säädösten valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien terveysvaikutukset,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

1 artikla

Tavoite

Tämän pöytäkirjan tavoitteena on määrätä ympäristön suojelun korkeasta tasosta, mukaan lukien terveydensuojelu,

a)	varmistamalla, että ympäristönäkökohdat, mukaan lukien terveysnäkökohdat, otetaan perusteellisesti huomioon kehitettäessä suunnitelmia ja ohjelmia;

b)	edistämällä ympäristönäkökohtien, mukaan lukien terveysnäkökohdat, huomioon ottamista toimintaperiaatteiden ja säädösten valmistelussa;

c)	ottamalla käyttöön selkeät, avoimet ja tehokkaat strategisen ympäristöarvioinnin menettelyt;

d)	määräämällä yleisön osallistumisesta strategiseen ympäristöarviointiin ja

e)	sisällyttämällä näillä keinoin ympäristöasiat, mukaan lukien terveysasiat, kestävän kehityksen edistämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin ja asiakirjoihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä pöytäkirjassa

1)	’yleissopimus’ tarkoittaa yleissopimusta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista;

2)	’sopimuspuoli’ tarkoittaa tämän pöytäkirjan sopimuspuolta, jollei tekstissä toisin mainita;

3)	’aiheuttajaosapuoli’ tarkoittaa yhtä tai useampaa tämän pöytäkirjan sopimuspuolta, jonka lainkäyttövallan piirissä suunnitelma tai ohjelma aiotaan valmistella;

4)	’kohdeosapuoli’ tarkoittaa yhtä tai useampaa tämän pöytäkirjan sopimuspuolta, johon suunnitelman tai ohjelman valtioiden rajat ylittävät ympäristövaikutukset todennäköisesti kohdistuvat, mukaan lukien terveysvaikutukset;

’suunnitelmat ja ohjelmat’ tarkoittavat sellaisia suunnitelmia ja ohjelmia sekä niiden muutoksia,

a)	joita lait, muut säädökset tai hallinnolliset määräykset edellyttävät; ja

b)	jotka viranomainen valmistelee ja/tai hyväksyy tai jotka viranomainen valmistelee kansanedustuslaitoksen tai hallituksen hyväksyttäväksi virallisellamenettelyllä;

’strateginen ympäristöarviointi’ tarkoittaa todennäköisten ympäristövaikutusten arviointia, mukaan lukien terveysvaikutusten arviointi, johon kuuluu ympäristöselostuksen sisällön määrittäminen ja selostuksen laadinta, yleisön osallistumisen ja kuulemisen toteuttaminen sekä ympäristöselostuksen ja yleisön osallistumisen ja kuulemisen tulosten huomioon ottaminen suunnitelmassa tai ohjelmassa;

’ympäristövaikutus, mukaan lukien terveysvaikutus’ tarkoittaa vaikutusta ympäristöön, mukaan lukien vaikutus ihmisten terveyteen, kasveihin, eläimiin, biologiseen monimuotoisuuteen, maaperään, ilmastoon, ilmaan, veteen, maisemaan, luontokohteisiin, aineelliseen omaisuuteen, ja kulttuuriperintöön sekä näiden tekijöiden vaikutukset toisiinsa;

8)	’yleisö’ tarkoittaa yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä sekä kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti näiden yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä.

3 artikla

Yleiset määräykset

1. Kukin sopimuspuoli toteuttaa lainsäädäntö-, sääntely- ja muut asianmukaiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tämän pöytäkirjan määräysten täytäntöönpanemiseksi selkeästi ja avoimesti.

2. Kukin sopimuspuoli pyrkii varmistamaan, että virkamiehet ja viranomaiset avustavat ja neuvovat yleisöä tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

3. Kukin sopimuspuoli tunnustaa ja tukee asianmukaisesti yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä, jotka edistävät ympäristönsuojelua, mukaan lukien terveyden suojelu, tämän pöytäkirjan mukaisesti.

4. Tämän pöytäkirjan määräykset eivät vaikuta sopimuspuolen oikeuteen ylläpitää tai ottaa käyttöön lisätoimenpiteitä, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluviin asioihin.

5. Kukin sopimuspuoli edistää tämän pöytäkirjan tavoitteita asiaan liittyvissä kansainvälisissä päätöksentekoprosesseissa ja kansainvälisissä järjestöissä.

6. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti oikeuksiaan käyttäviä henkilöitä ei millään tavoin rankaista, vainota tai ahdistella heidän toimintansa vuoksi. Tämä määräys ei vaikuta kansallisten tuomioistuinten toimivaltaan määrätä kohtuulliset oikeudenkäyntikulut korvattavaksi.

7. Yleisö voi käyttää oikeuksiaan tämän pöytäkirjan sovellettavien määräysten mukaisesti ilman kansalaisuuteen, kansallisuuteen tai kotipaikkaan liittyvää syrjintää ja oikeushenkilön ollessa kyseessä ilman syrjintää sen perusteella, missä sillä on rekisteröity kotipaikka tai toiminnan tosiasiallinen keskuspaikka.

4 artikla

Soveltamisalaan kuuluvat suunnitelmat ja ohjelmat

1. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että strateginen ympäristöarviointi tehdään sellaisista 2, 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetuista suunnitelmista ja ohjelmista, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien terveysvaikutukset.

2. Strateginen ympäristöarviointi tehdään sellaisista suunnitelmista ja ohjelmista, jotka laaditaan maataloutta, metsätaloutta, kalastusta, energiaa, teollisuutta ja kaivostoimintaa, liikennettä, aluekehittämistä, jätehuoltoa, vesitaloutta, televiestintää, matkailua, kaavoitusta tai maankäyttöä varten ja joissa määritetään puitteet I liitteessä lueteltujen ja muiden, II liitteessä lueteltujen kansallisen lainsäädännön mukaan ympäristövaikutusten arviointia edellyttävien hankkeiden tuleville lupa- tai hyväksymispäätöksille.

3. Muista kuin 2 kappaleessa tarkoitetuista suunnitelmista ja ohjelmista, joissa määritetään puitteet tuleville hankkeiden lupa- tai hyväksymispäätöksille, tehdään strateginen ympäristöarviointi, jos sopimuspuoli niin päättää 5 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

4. Sellaisista 2 kappaleessa tarkoitetuista suunnitelmista ja ohjelmista, joissa määrätään pienten alueiden käytöstä paikallisella tasolla, ja 2 kappaleessa tarkoitettujen suunnitelmien ja ohjelmien pienistä muutoksista tehdään strateginen ympäristöarviointi ainoastaan, jos sopimuspuoli niin päättää 5 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

5. Tämä pöytäkirja ei koske seuraavia suunnitelmia ja ohjelmia:

a)	yksinomaan maanpuolustusta tai siviilivalmiutta varten tehdyt suunnitelmat ja ohjelmat;

b)	rahoitus- tai talousarviosuunnitelmat ja -ohjelmat.

5 artikla

Seulonta

1. Kukin sopimuspuoli arvioi, onko 4 artiklan 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetuilla suunnitelmilla ja ohjelmilla todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien terveysvaikutukset, joko tarkastelemalla niitä tapauskohtaisesti tai määrittelemällä suunnitelma- ja ohjelmatyyppejä taikka yhdistämällä nämä menetelmät. Tätä varten sopimuspuolet ottavat kaikissa tapauksissa huomioon III liitteessä mainitut perusteet.

2. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sovellettaessa 1 kappaleessa tarkoitettuja menettelyjä kuullaan 9 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja ympäristö- ja terveysviranomaisia.

3. Kukin sopimuspuoli pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan yleisölle, jota asia koskee, tilaisuuden osallistua suunnitelmien ja ohjelmien seulontaan tämän artiklan mukaisesti.

4. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että 1 kappaleen mukaisen arvioinnin tulokset, mukaan lukien perustelut silloin kuin strategista ympäristöarviointia ei ole edellytetty, ovat hyvissä ajoin yleisön saatavilla joko julkisten ilmoitusten välityksellä tai muiden asianmukaisten keinojen, kuten sähköisten viestimien, välityksellä.

6 artikla

Ympäristöselostuksen sisällön määrittäminen

1. Kukin sopimuspuoli ottaa käyttöön järjestelyt ympäristöselostukseen 7 artiklan 2 kappaleen mukaisesti sisällytettävien asiaan liittyvien tietojen määrittämiseksi.

2. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että 9 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja ympäristö- ja terveysviranomaisia kuullaan määritettäessä ympäristöselostukseen sisällytettäviä asiaan liittyviä tietoja.

3. Kukin sopimuspuoli pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan yleisölle, jota asia koskee, tilaisuuden osallistua ympäristöselostukseen sisällytettävien asiaan liittyvien tietojen määrittämiseen.

7 artikla

Ympäristöselostus

1. Kukin sopimuspuoli varmistaa ympäristöselostuksen laatimisen sellaisten suunnitelmien ja ohjelmien osalta, joista tehdään strateginen ympäristöarviointi.

2. Ympäristöselostuksessa määritetään, selitetään ja arvioidaan 6 artiklassa tarkoitetun ympäristöselostuksen sisällön perusteella ne merkittävät ympäristövaikutukset, mukaan lukien terveysvaikutukset, joita suunnitelman tai ohjelman ja sen kohtuullisten vaihtoehtojen toteuttamisella todennäköisesti on. Selostukseen on sisällytettävä sellaiset IV liitteessä mainitut tiedot, joita voidaan kohtuudella vaatia ottaen huomioon

a)	kulloinenkin tietämys ja arviointimenetelmät;

b)	suunnitelman tai ohjelman sisältö ja yksityiskohtaisuus ja sitä koskevan päätöksentekoprosessin vaihe;

c)	yleisön edut ja

d)	päättävän elimen tiedontarpeet.

3. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että ympäristöselostukset ovat riittävän hyvälaatuisia tämän pöytäkirjan vaatimusten täyttämiseksi.

8 artikla

Yleisön osallistuminen

1. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että yleisöllä on mahdollisuus osallistua aikaisessa vaiheessa, sopivana ajankohtana ja tehokkaasti suunnitelmien ja ohjelmien strategiseen ympäristöarviointiin kaikkien vaihtoehtojen ollessa avoinna.

2. Kukin sopimuspuoli varmistaa sähköisten viestinten avulla tai muulla asianmukaisella tavalla, että suunnitelma- tai ohjelmaluonnos ja ympäristöselostus ovat hyvissä ajoin yleisön saatavilla.

3. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että 1 ja 4 kappaleen soveltamiseksi määritetään se yleisö, jota asia koskee, mukaan lukien asiaan liittyvät kansalaisjärjestöt.

4. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että 3 kappaleessa tarkoitetulla yleisöllä on tilaisuus ilmaista mielipiteensä suunnitelma- tai ohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta kohtuullisessa ajassa.

5. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että tietojen antamiseksi yleisölle ja niiden yleisön jäsenten kuulemiseksi, joita asia koskee, päätetään yksityiskohtaisista järjestelyistä, joista tiedotetaan julkisesti. Tätä varten kukin sopimuspuoli ottaa soveltuvin osin huomioon V liitteessä luetellut tiedot.

9 artikla

Ympäristö- ja terveysviranomaisten kuuleminen

1. Kukin sopimuspuoli nimeää kuultavat viranomaiset, joita suunnitelman tai ohjelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien terveysvaikutukset, todennäköisesti koskevat niiden erityisten ympäristö- tai terveysasioihin liittyvien tehtävien vuoksi.

2. Suunnitelma- tai ohjelmaluonnos ja ympäristöselostus saatetaan 1 kappaleessa tarkoitettujen viranomaisten käyttöön.

3. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että 1 kappaleessa tarkoitetuille viranomaisille annetaan aikaisessa vaiheessa, sopivana ajankohtana ja tehokkaasti tilaisuus ilmaista mielipiteensä suunnitelma- tai ohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta.

4. Kukin sopimuspuoli päättää yksityiskohtaisista järjestelyistä tietojen antamiseksi 1 kappaleessa tarkoitetuille ympäristö- ja terveysviranomaisille sekä näiden kuulemiseksi.

10 artikla

Valtioiden väliset neuvottelut

1. Jos aiheuttajaosapuoli katsoo, että suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella on todennäköisesti merkittäviä valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien terveysvaikutukset, tai jos sopimuspuoli, johon todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia, sitä pyytää, aiheuttajaosapuoli ilmoittaa vaikutuksista kohdeosapuolelle mahdollisimman aikaisin ennen suunnitelman tai ohjelman hyväksymistä.

2. Edellä tarkoitetun ilmoituksen on sisällettävä muun muassa

a)	suunnitelma- tai ohjelmaluonnos ja ympäristöselostus sekä tiedot sen mahdollisista valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista, mukaan lukien terveysvaikutukset; ja

b)	tiedot päätöksentekomenettelystä, mukaan lukien maininta kohtuullisesta määräajasta huomautusten esittämiselle.

3. Kohdeosapuoli ilmoittaa ilmoituksessa mainitussa määräajassa aiheuttajaosapuolelle, haluaako se neuvotella ennen suunnitelman tai ohjelman hyväksymistä, ja jos se niin ilmoittaa, kyseiset sopimuspuolet aloittavat neuvottelut suunnitelman tai ohjelman toteuttamisen todennäköisistä valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista, mukaan lukien terveysvaikutukset, sekä haitallisten vaikutusten estämiseksi, vähentämiseksi ja lieventämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä.

4. Jos edellä tarkoitettuja neuvotteluja käydään, kyseiset sopimuspuolet sopivat yksityiskohtaisista järjestelyistä sen varmistamiseksi, että yleisölle, jota asia koskee, ja kohdeosapuolen 9 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille viranomaisille ilmoitetaan suunnitelma- tai ohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta ja annetaan tilaisuus esittää siitä mielipiteensä kohtuullisessa ajassa.

11 artikla

Päätös

1. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että suunnitelmaa tai ohjelmaa hyväksyttäessä otetaan asianmukaisesti huomioon

a)	ympäristöselostuksen johtopäätökset;

b)	ympäristöselostuksessa määritettyjen haitallisten vaikutusten estämiseksi, vähentämiseksi tai lieventämiseksi suunnitellut toimenpiteet ja

c)	8–10 artiklan mukaisesti vastaanotetut huomautukset.

2. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että suunnitelmaa tai ohjelmaa hyväksyttäessä yleisölle, 9 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille viranomaisille ja 10 artiklan mukaisesti kuulluille sopimuspuolille ilmoitetaan sen hyväksymisestä ja että niiden saatavilla on suunnitelma tai ohjelma sekä selostus, jossa todetaan tiivistäen, miten ympäristönäkökohdat, mukaan lukien terveysnäkökohdat, on sisällytetty suunnitelmaan tai ohjelmaan, miten 8–10 artiklan mukaisesti vastaanotetut huomautukset on otettu huomioon ja millä perusteilla suunnitelma tai ohjelma on hyväksytty ottaen huomioon harkitut järkevät vaihtoehdot.

12 artikla

Seuranta

1. Kukin sopimuspuoli seuraa 11 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamisen merkittäviä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien terveysvaikutukset, muun muassa tunnistaakseen aikaisessa vaiheessa ennakoimattomat haitalliset vaikutukset ja voidakseen ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

2. Suoritetun seurannan tulokset annetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti 9 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettujen viranomaisten ja yleisön saataville.

13 artikla

Toimintaperiaatteet ja säädökset

1. Kukin sopimuspuoli pyrkii varmistamaan, että ympäristönäkökohdat, mukaan lukien terveysnäkökohdat, otetaan huomioon ja sisällytetään mahdollisuuksien mukaan sellaisten kansallisten toimintaperiaate- ja säädösehdotusten valmisteluun, joilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, mukaan lukien terveysvaikutukset.

2. Tämän artiklan 1 kappaletta sovellettaessa kukin sopimuspuoli ottaa huomioon tämän pöytäkirjan asiaan kuuluvat periaatteet ja osatekijät.

3. Kukin sopimuspuoli päättää tarvittaessa käytännön järjestelyistä ympäristönäkökohtien, mukaan lukien terveysnäkökohdat, huomioon ottamiseksi ja sisällyttämiseksi toimintaperiaate- ja säädösehdotusten valmisteluun 1 kappaleen mukaisesti, ottaen huomioon päätöksenteon avoimuuden tarpeen.

4. Kukin sopimuspuoli raportoi tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimivalle yleissopimuksen sopimuspuolten kokoukselle tämän artiklan soveltamisestaan.

14 artikla

Pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimiva yleissopimuksen sopimuspuolten kokous

1. Yleissopimuksen sopimuspuolten kokous toimii tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena. Ensimmäinen tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimiva yleissopimuksen sopimuspuolten kokous kutsutaan koolle viimeistään vuoden kuluttua tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä ja yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen yhteydessä, jos tämä kokous on kyseisen kauden aikana. Myöhemmät tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimivat yleissopimuksen sopimuspuolten kokoukset pidetään yleissopimuksen sopimuspuolten kokousten yhteydessä, jollei tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimiva yleissopimuksen sopimuspuolten kokous toisin päätä.

2. Yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolina, voivat osallistua tarkkailijoina tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimivan yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen istuntoihin. Yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen toimiessa tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena tämän pöytäkirjan mukaisia päätöksiä tekevät ainoastaan tämän pöytäkirjan sopimuspuolet.

3. Yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen toimiessa tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena sopimuspuolten kokouksen puheenjohtajiston jäsen, joka edustaa sellaista yleissopimuksen sopimuspuolta, joka ei kyseisenä ajankohtana ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolena, korvataan toisella jäsenellä, jonka tämän pöytäkirjan sopimuspuolet valitsevat keskuudestaan.

4. Tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimiva yleissopimuksen sopimuspuolten kokous tarkastelee säännöllisesti tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa, ja tätä varten se

a)	tarkastelee strategista ympäristöarviointia koskevia toimintaperiaatteita ja menetelmällisiä lähestymistapoja tarkoituksena parantaa edelleen tässä pöytäkirjassa määrättyjä menettelyjä;

b)	vaihtaa tietoja strategisessa ympäristöarvioinnissa ja tämän pöytäkirjan täytäntöönpanossa saaduista kokemuksista,

c)	hyödyntää tarvittaessa sellaisten toimivaltaisten elinten palveluja ja yhteistyötä, joilla on tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää asiantuntemusta;

d)	asettaa sellaiset apuelimet, joita se katsoo tarvittavan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa varten;

e)	tarvittaessa käsittelee ja hyväksyy ehdotuksia tämän pöytäkirjan muutoksiksi; ja

f)	harkitsee ja toteuttaa sellaisia lisätoimia, mukaan lukien tämän pöytäkirjan ja yleissopimuksen mukaisesti yhteisesti toteutettavat toimet, joita voidaan tarvita tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi.

5. Yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen menettelytapasääntöjä sovelletaan soveltuvin osin tämän pöytäkirjan osalta, jollei tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimiva yleissopimuksen sopimuspuolten kokous yksimielisesti toisin päätä.

6. Tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimiva yleissopimuksen sopimuspuolten kokous käsittelee ja hyväksyy ensimmäisessä istunnossaan yksityiskohtaiset säännöt yleissopimuksen noudattamisen arviointimenettelyn soveltamisesta tähän pöytäkirjaan.

7. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimivan yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen määräämin väliajoin pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimivalle yleissopimuksen sopimuspuolten kokoukselle toimenpiteistä, jotka ne ovat toteuttaneet pöytäkirjan täytäntöönpanoa varten.

15 artikla

Suhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin

Tämän pöytäkirjan määräykset eivät vaikuta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen ja tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen määräysten soveltamiseen.

16 artikla

Äänioikeus

1. Kullakin tämän pöytäkirjan sopimuspuolella on yksi ääni, 2 kappaleessa tarkoitettua tapausta lukuun ottamatta.

2. Alueellisilla taloudellisen yhdentymisen järjestöillä on niiden toimivaltaan kuuluvista asioista äänestettäessä yhtä monta ääntä kuin niillä on tämän pöytäkirjan sopimuspuolina olevia jäsenvaltioita. Nämä järjestöt eivät käytä äänioikeuttaan, jos niiden jäsenvaltiot käyttävät omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

17 artikla

Sihteeristö

Yleissopimuksen 13 artiklalla perustettu sihteeristö toimii tämän pöytäkirjan sihteeristönä, ja sihteeristön tehtäviä koskevaa yleissopimuksen 13 artiklan a–c kappaletta sovelletaan tarvittavin muutoksin tähän pöytäkirjaan.

18 artikla

Liitteet

Tämän pöytäkirjan liitteet ovat sen erottamaton osa.

19 artikla

Pöytäkirjan muutokset

1. Sopimuspuoli voi ehdottaa muutoksia tähän pöytäkirjaan.

2. Jollei 3 kappaleesta muuta johdu, tämän pöytäkirjan muutoksiin sovelletaan tarvittavin muutoksin yleissopimuksen 14 artiklan 2–5 kappaleessa määrättyä yleissopimuksen muutosten ehdottamista, hyväksymistä ja voimaantuloa koskevaa menettelyä.

3. Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa kolme neljäsosaa sopimuspuolista, joka on edellytyksenä sille, että muutos tulee voimaan sen ratifioineiden tai hyväksyneiden sopimuspuolten osalta, lasketaan muutoksen hyväksymisajankohdan mukaisesta sopimuspuolten lukumäärästä.

20 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Tähän pöytäkirjaan sovelletaan tarvittavin muutoksin yleissopimuksen 15 artiklan määräyksiä riitojen ratkaisemisesta.

21 artikla

Allekirjoittaminen

Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten Kiovassa (Ukrainassa) 21 päivästä 23 päivään toukokuuta 2003 ja sen jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa 31 päivään joulukuuta 2003 valtioille, jotka ovat Euroopan talouskomission jäseniä, ja valtioille, joilla on Euroopan talouskomissiossa 28 päivänä maaliskuuta 1947 annetun talous- ja sosiaalineuvoston päätöslauselman 36 (IV) 8 ja 11 kappaleen mukainen neuvoa-antava asema, sekä alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille, jotka koostuvat Euroopan talouskomission jäseninä olevista täysivaltaisista valtioista ja joille niiden jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, mukaan lukien toimivalta tehdä näitä asioita koskevia sopimuksia.

22 artikla

Tallettaja

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri toimii tämän pöytäkirjan tallettajana.

23 artikla

Ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen

1. Tämän pöytäkirjan 21 artiklassa tarkoitettujen pöytäkirjan allekirjoittaneiden valtioiden ja alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä pöytäkirja.

2. Tämä pöytäkirja on avoinna liittymistä varten 1 päivästä tammikuuta 2004 21 artiklassa tarkoitetuille valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille.

3. Muu kuin 2 kappaleessa tarkoitettu valtio, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen, voi liittyä pöytäkirjaan, jos pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimiva yleissopimuksen sopimuspuolten kokous sen hyväksyy.

4. Kaikki tämän pöytäkirjan mukaiset velvoitteet sitovat 21 artiklassa tarkoitettua alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, josta tulee tämän pöytäkirjan sopimuspuoli minkään sen jäsenvaltion olematta sopimuspuolena. Jos yksi tai useampi tällaisen järjestön jäsenvaltio on tämän pöytäkirjan sopimuspuolena, järjestö ja sen jäsenvaltiot päättävät vastuustaan tämän pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täyttämisen osalta. Tällaisissa tapauksissa järjestö ja jäsenvaltiot eivät voi käyttää tämän pöytäkirjan mukaisia oikeuksia samanaikaisesti.

5. Tämän pöytäkirjan 21 artiklassa tarkoitetut alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt ilmoittavat ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjoissaan tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevan toimivaltansa laajuuden. Nämä järjestöt ilmoittavat myös tallettajalle toimivaltansa laajuuden merkittävistä muutoksista.

24 artikla

Voimaantulo

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kuudestoista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu.

2. Tämän pöytäkirjan 21 artiklassa tarkoitetun alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tallettamaa asiakirjaa ei lasketa erikseen tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuun lukumäärään tällaisen järjestön jäsenvaltioiden tallettamien asiakirjojen lisäksi.

3. Jokaisen sellaisen 21 artiklassa tarkoitetun valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän pöytäkirjan taikka liittyy siihen kuudennentoista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen, pöytäkirja tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kyseinen valtio tai järjestö on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

4. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan suunnitelmiin, ohjelmiin, toimintaperiaatteisiin ja säädöksiin, joiden ensimmäinen virallinen valmisteluasiakirja valmistuu sen päivän jälkeen, jona tämä pöytäkirja tulee voimaan. Jos suunnitelman, ohjelman, toimintaperiaatteiden tai säädösten valmistelua suunnitellaan sellaisen sopimuspuolen lainkäyttövallan puitteissa, jota koskevat 3 kappaleen määräykset, tätä pöytäkirjaa sovelletaan niihin suunnitelmiin, ohjelmiin, toimintaperiaatteisiin ja säädöksiin, joiden ensimmäinen virallinen valmisteluasiakirja valmistuu sen päivän jälkeen, jona tämä pöytäkirja tulee voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta.

25 artikla

Irtisanominen

Sopimuspuoli voi milloin tahansa neljän vuoden kuluttua päivästä, jona tämä pöytäkirja on tullut voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta, irtisanoa pöytäkirjan ilmoittamalla asiasta kirjallisesti tallettajalle. Irtisanominen tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Irtisanominen ei vaikuta 5–9 artiklan eikä 11 ja 13 artiklan soveltamiseen jo aloitetun tämän pöytäkirjan mukaisen strategisen ympäristöarvioinnin osalta eikä 10 artiklan soveltamiseen sellaisen ilmoituksen tai pyynnön osalta, joka on tehty ennen irtisanomisen voimaantuloa.

26 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän pöytäkirjan alkuperäiskappale, jonka englannin-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Kiovassa (Ukrainassa) kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä toukokuuta vuonna kaksituhattakolme.

LIITE I

Luettelo 4 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuista hankkeista

1.	Öljynjalostamot (lukuun ottamatta yrityksiä, jotka jalostavat raakaöljystä ainoastaan voiteluaineita) sekä laitokset, jotka kaasuttavat ja nesteyttävät kivihiiltä tai öljyliusketta vähintään 500 tonnia päivässä.

Lämpövoimalaitokset ja muut polttolaitokset, joiden lämmöntuotto on vähintään 300 megawattia, sekä ydinvoimalaitokset ja muut ydinreaktorit (lukuun ottamatta halkeamis- ja hyötämiskelpoisten aineiden tuotantoon ja konversioon tarkoitettuja tutkimuslaitoksia, joiden suurin jatkuva lämpöteho on enintään 1 kilowatti).

3.	Laitokset, jotka on suunniteltu yksinomaan ydinpolttoaineiden tuotantoon tai rikastamiseen, säteilytettyjen ydinpolttoaineiden jälleenkäsittelyyn tai radioaktiivisen jätteen varastointiin, loppusijoitukseen ja käsittelyyn.

4.	Suuret valuraudan ja teräksen alkusulatukseen ja ei-rautametallien tuotantoon tarkoitetut laitokset.

Asbestin louhintalaitokset sekä laitokset, joissa käsitellään ja muunnetaan asbestia ja asbestia sisältäviä tuotteita, jos niissä tuotetaan: asbestisementistä valmistettuja lopputuotteita yli 20 000 tonnia vuodessa; asbestia kitkapintamateriaalissa sisältäviä lopputuotteita yli 50 tonnia vuodessa; muita tuotteita, joissa käytetään asbestia, yli 200 tonnia vuodessa.

6.	Kemianteollisuuden laitoskombinaatit.

7.	Moottoriteiden, moottoriliikenneteiden (1) ja kaukoliikenteen rautateiden rakentaminen sekä sellaisten lentoasemien (2) rakentaminen, joiden pääkiitorata on vähintään 2 100 metriä pitkä.

8.	Halkaisijaltaan suuret öljy- ja kaasuputket.

9.	Kauppasatamat sekä sisävesiväylät ja -satamat, joihin pääsevät yli 1 350 tonnin alukset.

10.	Myrkyllisten jätteiden ja ongelmajätteiden polttamiseen, kemialliseen käsittelyyn tai kaatopaikalle sijoittamiseen tarkoitetut käsittelylaitokset.

11.	Suuret padot ja tekoaltaat.

12.	Pohjaveden otto, jos vettä otetaan vähintään 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

13.	Massan ja paperin valmistus, jos valmistetaan vähintään 200 tonnia ilmakuivattua massaa tai paperia päivässä.

14.	Suurimittainen kaivostoiminta, metallimalmien tai kivihiilen paikalla tapahtuva rikastaminen ja käsittely.

15.	Merellä tapahtuva hiilivedyn tuotanto.

16.	Suuret öljyn sekä petrokemiallisten ja muiden kemiallisten tuotteiden varastointirakenteet.

17.	Puuston pysyvä poistaminen laajoilta alueilta.

(1) Tässä pöytäkirjassa

—

’moottoritie’ tarkoittaa tietä, joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvoliikennettä varten ja jolle sen varrella olevilta kiinteistöiltä ei ole välittömiä liittymiä ja

a)	jolla on, yksittäisiä alueita lukuun ottamatta tai muutoin kuin tilapäisesti, molempiin ajosuuntiin kulkevat ajoradat, jotka erotetaan toisistaan joko maa-alueella, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle, tai poikkeustapauksissa jollain muulla tavalla;

b)	joka ei risteä samassa tasossa minkään tien, rautatien, raitiotien tai jalankulkutien kanssa;

c)	jonka on erityisesti osoitettu olevan moottoritie,

—	’moottoriliikennetie’ tarkoittaa tietä, joka on varattu moottoriliikenteelle ja jolle päästään vain eritasoliittymistä tai valvotuista liittymistä ja jolla erityisesti pysähtyminen ja pysäköinti on kielletty käytössä olevilla ajoradoilla.

(2) Tässä pöytäkirjassa ’lentoasema’ tarkoittaa lentoasemaa, joka on kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön perustamisesta vuonna 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen määritelmän mukainen (liite 14).

LIITE II

Muut 4 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetut hankkeet

1.	Maaseudun maanomistussuhteita muuttavat hankkeet.

2.	Hankkeet viljelemättömän maan tai osaksi luonnontilassa olevien alueiden ottamiseksi voimaperäiseen maatalouskäyttöön.

3.	Maatalouden vesihuoltohankkeet, mukaan lukien kastelu- ja ojitushankkeet.

4.	Karjan tehokasvatukseen tarkoitetut laitokset (mukaan lukien siipikarja).

5.	Metsittäminen ja metsänhakkuu maan käyttötarkoituksen muuttamiseksi.

6.	Kalan tehoviljely.

Ydinvoimalat ja muut ydinreaktorit (1), mukaan lukien näiden ydinvoimaloiden tai -reaktorien purkaminen tai käytöstä poistaminen (lukuun ottamatta halkeamis- ja hyötämiskelpoisten aineiden tuotantoon ja konversioon tarkoitettuja tutkimuslaitoksia, joiden suurin jatkuva lämpöteho on enintään 1 kilowatti), jollei niitä mainita liitteessä I.

8.	Jännitteeltään vähintään 220 kilovoltin ja pituudeltaan yli 15 kilometrin mittaisten maanpäällisten voimajohtojen rakentaminen ja muut hankkeet sähköenergian siirtämiseksi ilmakaapeleilla.

9.	Sähkön, höyryn ja kuuman veden teolliset tuotantolaitokset.

10.	Kaasun, höyryn ja kuuman veden siirrossa tarvittavat teolliset laitokset.

11.	Fossiilisten polttoaineiden ja maakaasun maanpäällinen varastointi.

12.	Palavien kaasujen maanalainen varastointi.

13.	Kivi- ja ruskohiilen teollinen puristetuotanto.

14.	Vesivoiman tuotantolaitokset.

15.	Laitokset tuulivoiman valjastamiseksi energiantuotantoa varten (tuulivoimalat).

16.

Muut kuin liitteessä I mainitut laitokset, jotka on tarkoitettu

—	ydinpolttoaineen tuotantoon tai rikastamiseen,

—	säteilytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn,

—	säteilytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen,

—	yksinomaan radioaktiivisen jätteen loppusijoitukseen,

—	yksinomaan säteilytettyjen ydinpolttoaineiden (yli 10 vuodeksi suunniteltuun) varastointiin muualla kuin tuotantopaikassa, tai

—	radioaktiivisen jätteen käsittelyyn ja varastointiin.

17.	Kivilouhokset, avokaivokset ja turvetuotanto, jollei niitä mainita liitteessä I.

18.	Maanalainen kaivostoiminta, jollei sitä mainita liitteessä I.

19.	Mineraalien otto merestä tai joesta ruoppaamalla.

20.	Syväkairaukset (erityisesti geotermiset kairaukset, kairaukset ydinjätemateriaalin varastointia varten, kairaukset vesivarojen hyödyntämiseksi), lukuun ottamatta kairauksia maaperän stabiiliuden tutkimiseksi.

21.	Maanpäälliset teolliset rakennelmat kivihiilen, malmien ja öljyliuskeen louhintaa sekä öljyn- ja kaasunporausta varten.

22.	Valuraudan ja teräksen alkusulatukseen tarkoitetut laitokset, jollei niitä mainita liitteessä I.

23.	Valuraudan ja teräksen tuotantoon (alku- tai jalostussulatukseen) tarkoitetut laitokset, mukaan lukien jatkuva valu.

24.	Rautametallien käsittelylaitokset (kuumavalssaamot, pajat ja takomot, suojaavien kuumapinnoitteiden teko).

25.	Rautametallisulatot.

26.	Laitokset ei-rautaraakametallien tuottamiseksi malmista, rikasteista tai sekundaarisista raaka-aineista metallurgisilla, kemiallisilla tai elektrolyyttisillä menetelmillä, jollei niitä mainita liitteessä I.

27.	Laitokset, joissa sulatetaan ja seostetaan ei-rautametalleja, lukuun ottamatta jalometalleja, mukaan lukien regeneroidut tuotteet (jalostus-, sulattovalu- ja muut tuotteet), jollei niitä mainita liitteessä I.

28.	Metallien ja muovimateriaalien pintakäsittelylaitokset, joissa käytetään elektrolyyttistä tai kemiallista prosessia.

29.	Moottoriajoneuvojen valmistus ja kokoonpano sekä moottoriajoneuvojen moottorien valmistus.

30.

Telakat.

31.	Ilma-alusten valmistus- ja korjauslaitokset.

32.	Rautatiekaluston valmistus.

33.	Räjäytysliittäminen.

34.	Metallimalmien pasutus- ja sintrauslaitokset.

35.	Koksausuunit (kivihiilen pyrolyysi).

36.	Sementtitehtaat.

37.	Laitokset, joissa valmistetaan lasia tai lasivillaa.

38.	Laitokset, joissa sulatetaan mineraaleja, mukaan lukien mineraalikuitujen valmistus.

39.	Keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, erityisesti kattotiilet, tiilet, tulenkestävät tiilet, laatat, kivitavara tai posliini.

40.	Kemikaalien tuotantolaitokset ja puolivalmisteiden käsittelylaitokset, jollei niitä mainita liitteessä I.

41.	Torjunta-aineiden, farmaseuttisten tuotteiden, maalien ja lakkojen sekä elastomeerien ja peroksidien tuotanto.

42.	Öljyn sekä petrokemiallisten ja muiden kemiallisten tuotteiden varastointilaitokset, jollei niitä mainita liitteessä I.

43.	Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus.

44.	Eläin- ja kasvituotteiden pakkaaminen ja purkittaminen.

45.	Meijerituotteiden valmistus.

46.	Oluenpano ja mallastus.

47.	Sokerileipomotuotteiden ja siirapin valmistus.

48.	Teurastamot.

49.	Teolliset tärkkelyksen valmistuslaitokset.

50.	Kalajauho- ja kalaöljytehtaat.

51.	Sokeritehtaat.

52.	Teollisuuslaitokset, joissa tuotetaan massaa, paperia ja kartonkia, jollei niitä mainita liitteessä I.

53.	Kuitujen tai tekstiilien esikäsittely- tai värjäyslaitokset.

54.	Vuotien ja nahkojen parkituslaitokset.

55.	Selluloosan jalostus- ja tuotantolaitokset.

56.	Elastomeeripohjaisten tuotteiden valmistus ja käsittely.

57.	Keinotekoisten mineraalikuitujen valmistuslaitokset.

58.	Räjähdysaineiden regenerointi- tai tuhoamislaitokset.

59.	Asbestin tuotantolaitokset ja asbestituotteiden valmistuslaitokset, jollei niitä mainita liitteessä I.

60.	Teurastamot (laitokset, joissa käsitellään raatoja).

61.	Moottorien, turbiinien ja reaktoreiden koestuspenkit.

62.	Pysyvät moottoriajoneuvojen kilpa- ja koeradat.

63.	Kaasu- tai öljyputket, jollei niitä mainita liitteessä I.

64.	Kemikaaliputket, joiden halkaisija on yli 800 mm ja pituus yli 40 km.

65.	Rautateiden ja yhdistettyjen kuljetusten uudelleenlastauksessa tarvittavien laitteiden sekä yhdistettyjen kuljetusten väli- tai pääteasemien rakentaminen, jollei sitä mainita liitteessä I.

66.	Yksinomaan tai pääasiassa matkustajaliikenteeseen käytettävien raitioteiden, maan pinnalla tai maan alla kulkevien ratojen, ilmaratojen tai vastaavien erikoisratojen rakentaminen.

67.	Teiden rakentaminen, mukaan lukien olemassa olevan tien uudelleenlinjaus ja/tai leventäminen, jollei sitä mainita liitteessä I.

68.	Satamien ja satamalaitteiden rakentaminen, mukaan lukien kalasatamat, jollei sitä mainita liitteessä I.

69.	Sisävesiväylien ja -satamien rakentaminen, jollei sitä mainita liitteessä I.

70.	Kauppasatamat ja rannassa kiinni olevat lastaus- ja purkulaiturit ja ulkosatamat, jollei niitä mainita liitteessä I.

71.	Kanavointi- ja tulvasuojelurakenteet.

72.	Lentoasemien (2) ja -kenttien rakentaminen, jollei sitä mainita liitteessä I.

73.	Jätteiden käsittelylaitokset (mukaan lukien kaatopaikalle sijoittaminen), jollei niitä mainita liitteessä I.

74.	Muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joissa jätteet poltetaan tai käsitellään kemiallisesti.

75.	Romuraudan varastointi, mukaan lukien romuautot.

76.	Lietteen läjitysalueet.

77.	Pohjaveden ottamot tai tekopohjaveden muodostamisjärjestelmät, jollei niitä mainita liitteessä I.

78.	Laitokset vesivarojen siirtämiseksi vesistöalueelta toiselle.

79.	Jätevedenpuhdistamot.

80.	Padot ja muut laitokset veden patoamista tai pitkäaikaista taikka pysyvää varastointia varten, jollei niitä mainita liitteessä I.

81.

Eroosion estämiseksi rannikolle tehdyt rakenteet ja vesirakennustyöt, joilla rannikkoa voidaan muuttaa rakentamalla esimerkiksi penkereitä, aallonmurtajia, rantapatoja ja muita tulvimisen torjumiseksi tarkoitettuja rakenteita, lukuun ottamatta tällaisten rakenteiden ylläpitoa ja jälleenrakentamista.

82.	Veden kaukosiirtoon tarkoitetut johdot.

83.	Laskettelurinteet, hiihtohissit, köysiradat ja vastaavat rakenteet.

84.	Huvivenesatamat.

85.	Kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat lomakylät ja hotellikompleksit sekä vastaavat rakennukset.

86.	Pysyvät leirintä- ja asuntovaunualueet.

87.	Huvipuistot.

88.	Hankkeet teollisuusalueiden rakentamiseksi.

89.	Kaupunkirakentamishankkeet, mukaan lukien ostoskeskusten ja paikoitusalueiden rakentaminen.

90.	Merenpohjan kuivatus maa-alueeksi.

(1) Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa ydinvoimalat ja muut ydinreaktorit lakkaavat olemasta tällaisia laitoksia, kun kaikki ydinpolttoaine ja muut radioaktiivisesti saastuneet elementit on pysyvästi poistettu laitosalueelta.

LIITE III

Perusteet 5 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettujen todennäköisten merkittävien ympäristövaikutusten, mukaan lukien terveysvaikutukset, määrittämiselle

1.	Suunnitelman tai ohjelman merkitys ympäristönäkökohtien, mukaan lukien terveysnäkökohdat, huomioon ottamiseksi erityisesti kestävän kehityksen edistämisen kannalta.

2.	Missä määrin suunnitelmassa tai ohjelmassa määritetään puitteet hankkeille ja muulle toiminnalle, joko sijainnin, luonteen, koon ja toimintaedellytysten osalta tai kohdentamalla voimavaroja.

3.	Missä määrin suunnitelma tai ohjelma vaikuttaa muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, mukaan lukien ne, jotka kuuluvat eriasteisten suunnitelmien ja ohjelmien kokonaisuuteen.

4.	Suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat, mukaan lukien terveysongelmat.

5.	Ympäristövaikutusten, mukaan lukien terveysvaikutukset, luonne, kuten vaikutusten todennäköisyys, kesto, toistuvuus, palautuvuus, suuruus ja laajuus (kuten vaikutusten kohteeksi todennäköisesti joutuva maantieteellinen alue tai väestön koko).

6.	Ympäristöriskit, mukaan lukien terveysriskit.

7.	Vaikutusten valtioiden rajat ylittävä luonne.

8.	Missä määrin suunnitelma tai ohjelma vaikuttaa arvokkaisiin tai herkästi vahingoittuviin alueisiin, mukaan lukien maisemat, joilla on tunnustettu kansallinen tai kansainvälinen suojeluasema.

LIITE IV

7 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetut tiedot

1.	Suunnitelman tai ohjelman sisältö ja päätavoitteet sekä sen yhteydet muihin suunnitelmiin tai ohjelmiin.

2.	Ympäristön, mukaan lukien terveys, kulloiseenkin tilaan liittyvät merkitykselliset näkökohdat sekä niiden todennäköinen kehitys siinä tapauksessa, ettei suunnitelmaa tai ohjelmaa toteuteta.

3.	Ympäristön, mukaan lukien terveys, ominaisuudet alueilla, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia.

4.	Suunnitelmaan tai ohjelmaan liittyvät ympäristöongelmat, mukaan lukien terveysongelmat.

Kansainvälisellä, kansallisella ja muilla tasoilla vahvistetut ympäristötavoitteet, mukaan lukien terveystavoitteet, jotka ovat merkityksellisiä suunnitelman tai ohjelman kannalta, ja tavat, joilla nämä tavoitteet ja muut ympäristönäkökohdat, mukaan lukien terveysnäkökohdat, on otettu huomioon suunnitelmaa tai ohjelmaa valmisteltaessa.

6.	Todennäköiset merkittävät 2 artiklan 7 kappaleessa määritellyt ympäristövaikutukset, mukaan lukien terveysvaikutukset (1).

7.	Toimenpiteet suunnitelman tai ohjelman toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvien merkittävien haitallisten ympäristövaikutusten, mukaan lukien terveysvaikutukset, estämiseksi, vähentämiseksi tai lieventämiseksi.

8.	Yleiskatsaus käsiteltyjen vaihtoehtojen valintaperusteista ja kuvaus siitä, miten arviointi tehtiin, mukaan lukien sisällytettävien tietojen antamisessa ilmenneet ongelmat, kuten tekniset puutteet tai tietämyksen puute.

9.	Toimenpiteet suunnitelman tai ohjelman toteuttamisesta johtuvien ympäristövaikutusten, mukaan lukien terveysvaikutukset, seuraamiseksi.

10.	Todennäköiset merkittävät valtioiden rajat ylittävät ympäristövaikutukset, mukaan lukien terveysvaikutukset.

11.	Yleistajuinen tiivistelmä annetuista tiedoista.

(1) Näiden vaikutusten olisi sisällettävä sekundääriset, kumulatiiviset, synergistiset, lyhytaikaiset, keskipitkät ja pitkäaikaiset, pysyvät ja väliaikaiset, positiiviset ja negatiiviset vaikutukset.

LIITE V

8 artiklan 5 kappaleessa tarkoitetut tiedot

1.	Ehdotettu suunnitelma tai ohjelma ja sen luonne.

2.	Suunnitelman tai ohjelman hyväksymisestä vastaava viranomainen.

Suunniteltu menettely, mukaan lukien

a)	menettelyn käynnistäminen;

b)	yleisön mahdollisuudet osallistua;

c)	yleisön suunnitellun kuulemisen aika ja paikka;

d)	viranomainen, jolta asiaan liittyviä tietoja voi saada ja jonka huostaan asiaan liittyvät tiedot on talletettu yleisön tarkasteltavaksi;

e)	viranomainen, jolle voidaan esittää huomautuksia tai kysymyksiä, sekä määräaika huomautusten tai kysymysten esittämiselle;

f)	saatavilla olevat ehdotetun suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristötiedot, mukaan lukien terveystiedot.

4.	Valtioiden välisen arviointimenettelyn todennäköinen soveltaminen suunnitelmaan tai ohjelmaan.

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 308

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 19. marraskuuta 2008

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 1138/2008, annettu 13 päivänä lokakuuta 2008, Euroopan yhteisön ja Kuuban tasavallan GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti kirjeenvaihtona tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta ja täydentämisestä	1
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 1139/2008, annettu 10 päivänä marraskuuta 2008, eräiden kalakantojen Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2009	3
		Komission asetus (EY) N:o 1140/2008, annettu 18 päivänä marraskuuta 2008, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	7
	*	Komission asetus (EY) N:o 1141/2008, annettu 13 päivänä marraskuuta 2008, eräiden tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	9
	*	Komission asetus (EY) N:o 1142/2008, annettu 13 päivänä marraskuuta 2008, eräiden tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	11
	*	Komission asetus (EY) N:o 1143/2008, annettu 13 päivänä marraskuuta 2008, eräiden tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	13
	*	Komission asetus (EY) N:o 1144/2008, annettu 18 päivänä marraskuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 liitteen II muuttamisesta Kroatian osalta ( 1 )	15
	*	Komission asetus (EY) N:o 1145/2008, annettu 18 päivänä marraskuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä puuvilla-alan kansallisten rakenneuudistusohjelmien osalta	17
	*	Komission asetus (EY) N:o 1146/2008, annettu 18 päivänä marraskuuta 2008, Portugalin lipun alla purjehtivien alusten limapään kalastuksen kieltämisestä yhteisön vesillä ja kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomilla vesillä alueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII ja XIV	25

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	25,7
	MA	60,8
	TR	77,1
	ZZ	54,5
0707 00 05	JO	167,2
	MA	55,4
	TR	91,2
	ZZ	104,6
0709 90 70	MA	59,8
	TR	103,0
	ZZ	81,4
0805 20 10	MA	66,1
0805 20 10	ZZ	66,1
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	60,0
	HR	49,0
	IL	74,6
	MA	82,1
	TR	67,2
	ZZ	66,6
0805 50 10	MA	65,5
	TR	69,9
	ZA	47,3
	ZZ	60,9
0806 10 10	BR	214,2
	TR	133,6
	US	272,9
	ZA	78,7
	ZZ	174,9
0808 10 80	CA	87,1
	CL	67,1
	CN	55,8
	MK	37,6
	US	103,2
	ZA	75,3
	ZZ	71,0
0808 20 50	CL	58,0
	CN	52,6
	TR	103,0
	ZZ	71,2

Nro	08/DSS
Jäsenvaltio	PRT
Kanta	ALF/3X14-
Laji	Limapäät (Beryx spp.)
Alue	Yhteisön vedet ja kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII ja XIV
Päivämäärä	30.9.2008

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto
	2008/870/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 13 päivänä lokakuuta 2008, kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Kuuban tasavallan välillä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi	27
	Kirjeenvaihtona tehty sopimus Euroopan yhteisön ja Kuuban tasavallan välillä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi	29
	2008/871/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 20 päivänä lokakuuta 2008, valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 1991 tehtyyn YK:n Euroopan talouskomission Espoon yleissopimukseen liittyvän strategista ympäristöarviointia koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta	33
	Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen pöytäkirja strategisesta ympäristöarvioinnista	35
	2008/872/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä marraskuuta 2008, alueiden komitean Saksan kahden varajäsenen nimeämisestä	50
	SOPIMUKSET
	Neuvosto
*	Ilmoitus GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisten neuvottelujen päätökseen saattamista koskevan Euroopan yhteisön ja Kuuban hallituksen välisen sopimuksen voimaantulosta	51

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
*	Neuvoston yhteinen kanta 2008/873/YUTP, hyväksytty 18 päivänä marraskuuta 2008, Norsunluurannikkoon kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta	52