ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 295

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

51. vuosikerta
4. marraskuuta 2008


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1076/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1077/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1566/2007 kumoamisesta

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1078/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalastusta koskevien perustietojen keruusta ja hallinnasta jäsenvaltioille aiheutuvien menojen osalta

24

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2008/830/EY

 

*

Komission päätös, tehty 30 päivänä huhtikuuta 2008, valtiontuesta C 21/07 (ex N 578/06), jonka Unkari aikoo myöntää IBIDEN Hungary Gyártó Kft:lle (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1342)  ( 1 )

34

 

 

2008/831/EY

 

*

Komission päätös, tehty 31 päivänä lokakuuta 2008, uudesta määräajasta, johon mennessä on jätettävä tiettyjä direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman puitteissa tutkittavia aineita koskeva asiakirja-aineisto (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 6266)  ( 1 )

50

 

 

2008/832/EY

 

*

Komission päätös, tehty 3 päivänä marraskuuta 2008, bromukonatsolin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja kyseistä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 6290)  ( 1 )

53

 

 

 

*

Huomautus lukijalle (katso kansilehden kolmas sivu)

s3

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1076/2008,

annettu 3 päivänä marraskuuta 2008,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä marraskuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MA

36,3

MK

43,0

TR

81,0

ZZ

53,4

0707 00 05

JO

168,2

MA

26,4

TR

143,3

ZZ

112,6

0709 90 70

MA

39,5

TR

127,4

ZZ

83,5

0805 50 10

AR

82,2

MA

81,6

TR

93,5

ZA

91,9

ZZ

87,3

0806 10 10

BR

232,0

TR

127,8

US

242,1

ZA

218,0

ZZ

205,0

0808 10 80

CA

96,3

CL

64,4

CN

66,8

MK

37,6

NZ

82,2

US

112,0

ZA

91,2

ZZ

78,6

0808 20 50

CN

55,9

US

208,3

ZZ

132,1


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1077/2008,

annettu 3 päivänä marraskuuta 2008,

kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1566/2007 kumoamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista 21 päivänä joulukuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (2) 22 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien toimien harjoittaminen on kiellettyä, jollei aluksen päällikkö kirjaa ja raportoi viipymättä kalastustoimia koskevia tietoja, myös tietoja puretuista ja jälleenlaivatuista saaliista, ja että kirjatuista tiedoista on toimitettava jäljennös viranomaisten käyttöön.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 mukaisesti velvoitetta, joka koskee kalastuspäiväkirjaa, purkamisilmoitusta ja jälleenlaivausta koskevien tietojen sähköistä kirjaamista ja toimittamista, sovelletaan kokonaispituudeltaan yli 24 metriä pitkien kalastusalusten päälliköihin 24 kuukauden kuluessa täytäntöönpanosääntöjen voimaantulosta ja kokonaispituudeltaan yli 15 metriä pitkien kalastusalusten päälliköihin 42 kuukauden kuluessa täytäntöönpanosääntöjen voimaantulosta.

(3)

Kalastustoimia koskevien tietojen päivittäinen toimittaminen tarjoaa mahdollisuuden lisätä merkittävästi tarkkailu-, valvonta- ja seurantatoimien tehokkuutta ja toimivuutta niin merellä kuin maalla.

(4)

Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (3) 6 artiklassa säädetään, että yhteisön kalastusalusten päälliköiden on pidettävä toiminnastaan kalastuspäiväkirjaa.

(5)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 8 artiklassa säädetään, että jokaisen yhteisön kalastusaluksen päällikön, jonka aluksen kokonaispituus on vähintään 10 metriä, tai hänen edustajansa on kunkin kalastusmatkan jälkeen ja 48 tunnin kuluessa saaliin aluksesta purkamisesta toimitettava ilmoitus sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen on suoritettu.

(6)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 9 artiklassa säädetään, että huutokauppakeskusten tai muiden elinten tai henkilöiden, jotka vastaavat kalastustuotteiden saattamisesta ensimmäistä kertaa markkinoille, on luovutettava myynti-ilmoitus ensimmäisen myynnin ajankohtana sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille.

(7)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 9 artiklassa säädetään myös, että jos kalastustuotteiden ensimmäinen markkinoille saattaminen ei tapahdu siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet on purettu aluksesta, ensimmäisen markkinoille saattamisen seurannasta vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että myynti-ilmoituksen jäljennös toimitetaan mahdollisimman pian näiden tuotteiden aluksesta purkamisen seurannasta vastaaville viranomaisille.

(8)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 19 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on luotava tietokoneistettu tietokanta ja perustettava varmentamisjärjestelmä, johon kuuluu erityisesti tietojen vertailu ja tarkastaminen.

(9)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 19 b ja 19 e artiklan mukaan yhteisön kalastusalusten päälliköiden on laadittava pyyntiponnistuskertomuksia ja kirjattava ne kalastuspäiväkirjoihinsa.

(10)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 (4) 5 artiklassa edellytetään, että yhteisön sellaisen kalastusaluksen päällikön, jolla on syvänmeren kalastuslupa, on kirjattava pyydysten ominaisuuksia ja kalastustoimia koskevat tiedot kalastuspäiväkirjaan tai lippujäsenvaltion toimittamalle lomakkeelle.

(11)

Yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 768/2005 (5) säädetään yhteiskäyttösuunnitelmien toiminnasta.

(12)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1566/2007 (6) säädetään asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalastustoimia koskevien tietojen sähköisen kirjaamisen ja toimittamisen osalta.

(13)

Tällä hetkellä on tarpeen tarkentaa ja selventää entisestään eräitä asetuksen (EY) N:o 1566/2007 säännöksiä.

Sen vuoksi on tarpeen kumota asetus (EY) N:o 1566/2007 ja korvata se uudella asetuksella.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan

a)

1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen kokonaispituudeltaan yli 24 metriä pitkiin yhteisön kalastusaluksiin;

b)

1 päivästä heinäkuuta 2011 alkaen kokonaispituudeltaan yli 15 metriä pitkiin yhteisön kalastusaluksiin;

c)

1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen rekisteröityihin ostajiin tai rekisteröityihin huutokauppoihin tai muihin jäsenvaltioiden hyväksymiin yhteisöihin tai henkilöihin, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä ja joiden kalastustuotteiden ensimyynnin liikevaihto on yli 400 000 euroa vuodessa.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, tätä asetusta sovelletaan aiemmin kuin 1 päivästä tammikuuta 2010 jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin, kokonaispituudeltaan yli 24 metriä oleviin yhteisön kalastusaluksiin, jos kyseinen valtio niin säätää.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, tätä asetusta sovelletaan aiemmin kuin 1 päivästä heinäkuuta 2011 jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin, kokonaispituudeltaan yli 15 metriä oleviin yhteisön kalastusaluksiin, jos kyseinen valtio niin säätää.

4.   Jäsenvaltio voi 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetuista päivämääristä poiketen päättää soveltaa tätä asetusta lippunsa alla purjehtiviin, enintään 15 metrin aluksiin ennen kyseisiä päivämääriä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.   Jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia lippunsa alla suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla vesillä purjehtivia aluksia koskevien sähköisten raportointijärjestelmien käytöstä, edellyttäen, että alukset noudattavat kaikkia tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä.

6.   Tätä asetusta sovelletaan yhteisön kalastusaluksiin riippumatta vesialueista, joilla ne harjoittavat kalastustoimintaa, tai satamista, joissa ne purkavat saaliinsa.

7.   Tätä asetusta ei sovelleta yksinomaan vesiviljelyyn käytettäviin yhteisön kalastusaluksiin.

2 artikla

Toimijoiden ja alusten luettelo

1.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo rekisteröidyistä ostajista, rekisteröidyistä huutokaupoista tai muista hyväksymistään yhteisöistä tai henkilöistä, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä ja joiden kalastustuotteista saama liikevaihto on yli 400 000 euroa vuodessa. Ensimmäinen vertailuvuosi on 2007 ja luettelo on saatettava ajan tasalle kuluvan vuoden (vuosi n) 1 päivänä tammikuuta sen vuotuisen kalastustuotteista saadun liikevaihdon perusteella, joka oli vuonna n–2 yli 400 000 euroa. Luettelo on julkaistava jäsenvaltion virallisella verkkosivustolla.

2.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja saatettava säännöllisesti ajan tasalle luettelot lippunsa alla purjehtivista yhteisön kalastusaluksista, joihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä 1 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti. Luettelot on julkaistava jäsenvaltion virallisella verkkosivustolla jäsenvaltioiden ja komission välisissä neuvotteluissa päätettävässä muodossa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.

’kalastustoimella’ kaikkea toimintaa, joka liittyy kalojen etsimiseen, pyydysten laskemiseen, asettamiseen ja nostamiseen sekä saaliin pyydyksistä poistamiseen;

2.

’yhteiskäyttösuunnitelmalla’ suunnitelmaa, jossa esitetään käytettävissä olevien valvonta- ja tarkastusresurssien käyttöä koskevat toiminnalliset järjestelyt.

II   LUKU

TIETOJEN SÄHKÖINEN TOIMITTAMINEN

4 artikla

Tiedot, jotka alusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on toimitettava

1.   Yhteisöjen kalastusalusten päälliköiden on toimitettava kalastuspäiväkirjaa ja jälleenlaivauksia koskevat tiedot sähköisesti lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Yhteisön kalastusalusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on toimitettava saaliiden purkamisilmoituksia koskevat tiedot sähköisesti lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Kun yhteisön kalastusalus purkaa saaliinsa muussa jäsenvaltiossa kuin lippujäsenvaltiossa, lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on heti purkamisilmoituksen tiedot vastaanotettuaan toimitettava ne sähköisessä muodossa sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa saalis purettiin.

4.   Yhteisön alusten päälliköiden on, jos yhteisön säännöissä niin edellytetään, toimitettava lippujäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle sähköisessä muodossa ennakkoilmoitus satamaan saapumisesta ajankohtana, jona sen toimitusta edellytetään.

5.   Kun alus aikoo saapua muun jäsenvaltion kuin lippujäsenvaltion satamaan, lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on heti 4 kohdassa tarkoitetun ennakkoilmoituksen vastaanotettuaan toimitettava se sähköisessä muodossa kyseisen rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

5 artikla

Tiedot, jotka ensimyynnistä tai haltuunotosta vastaavien yhteisöjen tai henkilöiden on toimitettava

1.   Rekisteröityjen ostajien, rekisteröityjen huutokauppojen tai muiden jäsenvaltioiden hyväksymien yhteisöjen tai henkilöiden, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä, on toimitettava tiedot, jotka vaaditaan kirjattaviksi myynti-ilmoitukseen, sähköisessä muodossa sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille.

2.   Kun ensimmäinen markkinoille saattaminen tapahtuu muussa jäsenvaltioissa kuin lippujäsenvaltiossa, sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jossa ensimmäinen markkinoille saattaminen tapahtuu, on varmistettava, että myynti-ilmoituksen tietojen jäljennös toimitetaan asiaan kuuluvien tietojen vastaanottamisen jälkeen sähköisessä muodossa lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Jos kalastustuotteiden ensimmäinen markkinoille saattaminen ei tapahdu siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet on purettu aluksesta, jäsenvaltion, jossa ensimmäinen markkinoille saattaminen tapahtuu, on varmistettava, että myynti-ilmoituksen tietojen jäljennös toimitetaan heti asiaan kuuluvien tietojen vastaanottamisen jälkeen sähköisessä muodossa

a)

sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa kalastustuotteet on purettu aluksesta; ja

b)

aluksen, josta kalastustuotteet on purettu, lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Haltuunottoilmoituksen haltijan on toimitettava sähköisessä muodossa tiedot, jotka vaaditaan kirjattaviksi haltuunottoilmoitukseen, sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa haltuunotto fyysisesti tapahtuu.

6 artikla

Tietojen toimittamisen tiheys

1.   Aluksen päällikön on toimitettava sähköisessä muodossa olevat kalastuspäiväkirjatiedot lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vähintään päivittäin ja viimeistään 24 tunnin kuluttua, vaikka saaliita ei olisi saatu. Hänen on lähetettävä tällaiset tiedot myös

a)

lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä;

b)

heti sen jälkeen, kun viimeinen kalastustoimi on suoritettu;

c)

ennen satamaan saapumista;

d)

merellä suoritettavien tarkastusten yhteydessä;

e)

yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen tai lippuvaltion määrittelemien tapahtumien yhteydessä.

2.   Päällikkö voi tehdä sähköiseen kalastuspäiväkirjaan ja jälleenlaivausilmoituksiin oikaisuja kalastustoimien lopuksi tehtävään viimeiseen tietojen toimittamiseen asti ja ennen satamaan saapumista. Oikaisujen on oltava helposti tunnistettavissa. Lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tallennettava kaikki sähköisen kalastuspäiväkirjan alkuperäiset tiedot ja niihin tehdyt oikaisut.

3.   Päällikön tai hänen edustajiensa on toimitettava purkamisilmoitus sähköisessä muodossa heti purkamisilmoituksen laatimisen jälkeen.

4.   Luovuttavien ja vastaanottavien alusten päälliköiden on toimitettava jälleenlaivauksia koskevat tiedot sähköisessä muodossa heti jälleenlaivauksen jälkeen.

5.   Päällikön on pidettävä kalastusaluksella jäljennös 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista kunkin satamastapoissaolon keston ajan siihen asti, kun purkamisilmoitus on toimitettu.

6.   Kun kalastusalus on satamassa, aluksella ei ole kalaa ja päällikkö on esittänyt saaliiden purkamisilmoituksen, tämän artiklan 1 kohdan mukaiset toimitukset voidaan keskeyttää edellyttäen, että asiasta on annettu ennakkoilmoitus lippujäsenvaltion kalastuksen seurantakeskukselle. Toimitukset aloitetaan uudelleen, kun alus lähtee satamasta. Ennakkoilmoitusta ei vaadita aluksilta, jotka on varustettu VMS-järjestelmällä (alusten satelliittiseurantajärjestelmä) ja jotka toimittavat tietoja sen välityksellä.

7 artikla

Aluksesta sen lippuvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettavien tietojen muoto

Kukin jäsenvaltio määrittelee, missä muodossa tiedot toimitetaan sen lipun alla purjehtivasta aluksesta sen toimivaltaisille viranomaisille.

8 artikla

Vastausviestit

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtiville aluksille lähetetään vastausviestit kustakin kalastuspäiväkirjaa, jälleenlaivausta ja purettuja saaliita koskevien tietojen toimittamisesta. Vastausviestien on sisällettävä vastaanottoilmoitus.

III   LUKU

VAPAUTUKSET

9 artikla

Vapautukset

1.   Jäsenvaltio voi vapauttaa lippunsa alla purjehtivien alusten päälliköt 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista, sähköiseen tiedonsiirtoon käytettäviä välineitä koskevista vaatimuksista, jos alukset ovat poissa satamasta enintään 24 tuntia kyseisen jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, edellyttäen, että alukset eivät pura saaliitaan lippujäsenvaltion alueen ulkopuolella.

2.   Yhteisön kalastusalusten päälliköt, jotka kirjaavat kalastustoimensa sekä raportoivat niistä sähköisesti, vapautetaan velvollisuudesta pitää paperimuodossa olevia kalastuspäiväkirjoja sekä purkamis- ja jälleenlaivausilmoituksia.

3.   Muussa jäsenvaltiossa kuin lippujäsenvaltioissa saaliinsa purkavien yhteisön alusten päälliköt tai heidän edustajansa vapautetaan vaatimuksesta, joka koskee paperimuodossa olevan purkamisilmoituksen toimittamista kyseiselle rannikkojäsenvaltiolle.

4.   Jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia lippunsa alla niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehtivia aluksia koskevien sähköisten raportointijärjestelmien käytöstä. Tällaisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvat alukset vapautetaan paperimuodossa olevan kalastuspäiväkirjan pitämisestä kyseisillä vesillä.

5.   Yhteisön alusten päälliköt, jotka kirjaavat sähköisiin kalastuspäiväkirjoihinsa asetuksen (ETY) N:o 2847/93 19 b artiklan mukaisesti vaaditut pyyntiponnistustiedot, vapautetaan velvollisuudesta toimittaa pyyntiponnistusraportit teleksillä, VMS:llä, faksilla, puhelimella tai radiolla.

IV   LUKU

SÄHKÖISTEN KIRJAAMIS- JA RAPORTOINTIJÄRJESTELMIEN TOIMINTA

10 artikla

Sähköisten kirjaamis- ja raportointijärjestelmien teknisen vian tai toimimattomuuden yhteydessä sovellettavat säännökset

1.   Jos sähköiseen kirjaamis- ja raportointijärjestelmään tulee tekninen vika tai se lakkaa toimimasta, aluksen päällikön tai omistajan tai näiden edustajan on toimitettava kalastuspäiväkirjaa, purkamisilmoitusta ja jälleenlaivausta koskevat tiedot lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille lippujäsenvaltion vahvistamalla tavalla päivittäin ja viimeistään 24 tunnin kuluttua, vaikka saaliita ei ole saatu. Tiedot on toimitettava myös

a)

lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä;

b)

heti sen jälkeen, kun viimeinen kalastustoimi on suoritettu;

c)

ennen satamaan saapumista;

d)

merellä suoritettavien tarkastusten yhteydessä;

e)

yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen tai lippuvaltion määrittelemien tapahtumien yhteydessä.

2.   Lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on saatettava sähköinen kalastuspäiväkirja ajan tasalle heti 1 kohdassa tarkoitetut tiedot saatuaan.

3.   Yhteisön kalastusalus ei saa teknisen vian tai toimintahäiriön jälkeen lähteä satamasta ennen kuin sen sähköinen kirjaamis- ja raportointijärjestelmä toimii lippujäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla tai ennen kuin lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset muuten antavat sille luvan lähteä. Lippujäsenvaltion on ilmoitettava rannikkojäsenvaltioille heti, kun se on antanut lippunsa alla purjehtivalle alukselle luvan lähteä rannikkojäsenvaltion satamasta.

11 artikla

Tietojen saamatta jääminen

1.   Jos lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole saaneet 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia tietoja, niiden on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian aluksen päällikölle tai omistajalle tai näiden edustajalle. Jos tällainen tilanne toistuu tietyn aluksen osalta useammin kuin kolme kertaa yhden vuoden aikana, lippujäsenvaltion on varmistettava, että kyseinen sähköinen raportointijärjestelmä tarkastetaan. Asianomaisen jäsenvaltion on tutkittava asiaa selvittääkseen, miksi tietoja ei ole saatu.

2.   Jos lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole saaneet 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia tietoja ja alusten satelliittiseurantajärjestelmästä saatu viimeinen sijainti-ilmoitus oli jonkin rannikkojäsenvaltion vesiltä, viranomaisten on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian kyseisen rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Aluksen päällikön tai omistajan tai näiden edustajan on lähetettävä lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viipymättä kaikki tiedot, joista on saatu 1 kohdan mukainen ilmoitus.

12 artikla

Häiriö tietoihin pääsyssä

1.   Kun jonkin rannikkojäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset havaitsevat vesillään jonkin toisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivan aluksen eivätkä pääse kalastuspäiväkirjaa tai jälleenlaivausta koskeviin tietoihin 15 artiklan mukaisesti, niiden on pyydettävä lippujäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan tietoihin pääsy.

2.   Jos tietoihin ei ole 1 kohdassa tarkoitettua pääsyä neljän tunnin kuluessa pyynnöstä, rannikkojäsenvaltion on ilmoitettava asiasta lippujäsenvaltiolle. Ilmoituksen saatuaan lippujäsenvaltion on lähetettävä tiedot viipymättä rannikkojäsenvaltiolle millä tahansa käytettävissä olevalla sähköisellä välineellä.

3.   Jos rannikkojäsenvaltio ei saa 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja, aluksen päällikön tai omistajan tai näiden edustajan on pyynnöstä lähetettävä tiedot ja jäljennös 8 artiklassa tarkoitetusta vastausviestistä rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille millä tahansa käytettävissä olevalla sähköisellä välineellä.

4.   Jos aluksen päällikkö tai omistaja tai näiden edustaja ei voi toimittaa rannikkojäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille jäljennöstä 8 artiklassa tarkoitetusta vastausviestistä, kyseisen aluksen rannikkojäsenvaltion vesillä harjoittama kalastustoiminta kielletään, kunnes päällikkö tai hänen edustajansa voi toimittaa vastausviestin jäljennöksen tai 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot mainituille viranomaisille.

13 artikla

Sähköisen raportointijärjestelmän toimintaa koskevat tiedot

1.   Jäsenvaltioiden on pidettävä yllä sähköisten raportointijärjestelmiensä toimintaa koskevia tietokantoja. Niiden on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)

luettelo jäsenvaltion lipun alla purjehtivista kalastusaluksista, joiden sähköisiin raportointijärjestelmiin on tullut tekninen vika tai ne ovat lakanneet toimimasta;

b)

päivittäin saatujen sähköisten kalastuspäiväkirjatoimitusten lukumäärä ja yhtä alusta kohden saatujen tietotoimitusten keskimääräinen lukumäärä lippujäsenvaltioittain;

c)

saatujen purkamis-, jälleenlaivaus-, haltuunotto- ja myynti-ilmoitusten lukumäärä lippujäsenvaltioittain.

2.   Komissiolle on sen pyynnöstä lähetettävä tiivistelmiä jäsenvaltioiden sähköisten raportointijärjestelmien toimintaa koskevista tiedoista sellaisessa muodossa ja sellaisin aikavälein, kuin jäsenvaltioiden ja komission välisissä neuvotteluissa päätetään.

V   LUKU

TIETOJENVAIHTO JA TIETOIHIN PÄÄSY

14 artikla

Jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa noudatettava muoto

1.   Jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa on käytettävä liitteessä määriteltyä muotoa, johon laajennettavissa oleva tietosisällön kuvauskieli (XML-kieli) perustuu.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehdyt oikaisut on merkittävä selvästi.

3.   Jos jäsenvaltio saa joltain toiselta jäsenvaltiolta sähköisessä muodossa olevia tietoja, sen on varmistettava, että kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille lähetetään vastausviesti. Vastausviestien on sisällettävä vastaanottoilmoitus.

4.   Liitteen tietoelementit, jotka päälliköiden on yhteisön sääntöjen mukaisesti kirjattava kalastuspäiväkirjaansa, ovat pakollisia myös jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa.

15 artikla

Pääsy tietoihin

1.   Lippujäsenvaltion on varmistettava, että rannikkojäsenvaltiolla on reaaliaikainen online-pääsy sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten sähköisen kalastuspäiväkirjan ja saaliiden purkamisilmoituksen tietoihin alusten harjoittaessa kalastustoimintaa rannikkojäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä tai niiden saapuessa rannikkojäsenvaltion satamaan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen on katettava vähintään tiedot viimeisestä satamasta lähdöstä alkaen siihen asti, kun purkaminen on saatettu päätökseen. Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tehtyjä kalastustoimia koskevat tiedot on toimitettava pyynnöstä.

3.   Yhteisön kalastusaluksen päälliköllä on kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden ympäri oltava turvattu pääsy aluksen omiin, lippujäsenvaltion tietokantaan tallennettuihin sähköisen kalastuspäiväkirjan tietoihin.

4.   Rannikkojäsenvaltion on yhteiskäyttösuunnitelman puitteissa myönnettävä toisen jäsenvaltion kalastuksen valvonta-alukselle online-pääsy kalastuspäiväkirjaa koskevaan tietokantaansa.

16 artikla

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä

1.   Edellä 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tietoihin pääsy tapahtuu suojatun internet-yhteyden kautta kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden ympäri.

2.   Jäsenvaltioiden on vaihdettava merkityksellisiä teknisiä tietoja varmistaakseen molemminpuolisen pääsyn sähköisiin kalastuspäiväkirjoihin.

3.   Jäsenvaltioiden on

a)

varmistettava, että tämän asetuksen mukaisesti saadut tiedot säilytetään turvallisesti atk-pohjaisissa tietokannoissa, ja toteutettava kaikki toimenpiteet varmistaakseen, että niitä käsitellään luottamuksellisina;

b)

toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta tai luvattomalta käytöltä.

17 artikla

Yksi kansallinen viranomainen

1.   Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen lähettämisestä, vastaanottamisesta, hallinnoinnista ja käsittelystä on kussakin jäsenvaltiossa vastuussa yksi viranomainen.

2.   Jäsenvaltioiden on vaihdettava 1 kohdassa tarkoitettua viranomaista koskevat luettelot ja yhteystiedot sekä ilmoitettava asiasta komissiolle.

3.   Kaikki 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehdyt muutokset on annettava viipymättä tiedoksi komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 1566/2007.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EUVL L 409, 30.12.2006, s. 1, oikaisu EUVL L 36, 8.2.2007, s. 3.

(2)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(3)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

(4)  EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6.

(5)  EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1.

(6)  EUVL L 340, 22.12.2007, s. 46.


LIITE (1)

SÄHKÖISESSÄ TIETOJENVAIHDOSSA NOUDATETTAVA MUOTO

Nro

Tietoelementin tai määritteen nimi

Koodi

Kuvaus ja sisältö

Pakollinen (C)/Pakollinen jos (CIF) (2)/Vapaaehtoinen (O) (3)

1

ERS-sanoma

 

 

 

2

Viestin alku

ERS

Merkintä, joka osoittaa ERS-viestin alun

C

3

Osoite

AD

Viestin määräpaikka (3-kirjaiminen ISO-maakoodi)

C

4

Lähettäjä

FR

Tiedot toimittava maa (3-kirjaiminen ISO-maakoodi)

C

5

Viestin (tietueen) numero

RN

Viestin järjestysnumero (muotoa CCC99999999)

C

6

Viestin (tietueen) päivämäärä

RD

Viestin lähetyksen päivämäärä (VVVV-KK-PP)

C

7

Viestin (tietueen) kellonaika

RT

Viestin edelleenlähetyksen kellonaika UTC (TT:MM)

C

8

Viestityyppi

TM

Viestityyppi (kalastuspäiväkirja: tyyppi = LOG, kuittaus: tyyppi = RET, oikaisu: tyyppi = COR tai myynti-ilmoitus: tyyppi = SAL)

C

9

Testiviesti

TS

Tämä koodi osoittaa, että viesti on testiviesti

CIF jos testi

10

 

 

 

 

11

Kun viestityyppi on RET

(TM=RET)

 

RET on kuittausviesti

 

12

Seuraavat määritteet on tarpeen täsmentää

 

Viestillä kuitataan RN-koodilla tunnistetun viestin moitteeton tai puutteellinen vastaanotto

 

13

Lähetetyn viestin numero

RN

Viestin järjestysnumero, jonka vastaanottava KSK kuittaa (CCC99999999)

C

14

Palautteen tila

RS

Osoittaa saadun viestin/raportin tilan. Koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

C

15

Hylkäämisen syy (tarvittaessa)

RE

Vapaamuotoinen teksti, jossa ilmoitetaan hylkäämisen syy

O

16

 

 

 

 

17

Kun viesti on tyyppiä COR

(TM=COR)

 

COR on oikaisuviesti

 

18

Seuraavat määritteet on tarpeen täsmentää

 

Viestillä oikaistaan edellistä viestiä, viestin sisältämät tiedot korvaavat edellisen, RN-koodilla tunnistetun viestin kokonaisuudessaan

 

19

Alkuperäisen viestin numero

RN

Oikaistavan viestin numero (muotoa CCC99999999)

C

20

Oikaisun syy

RE

Koodiluettelo osoitteessa: http://ec.europa.eu/fisheries/cfp/control_enforcement_en.htm

O

21

 

 

 

 

22

Kun viestityyppi on LOG

(TM=LOG)

 

LOG on kalastuspäiväkirjaa koskeva ilmoitus

 

23

Seuraavat määritteet on tarpeen täsmentää

 

LOG sisältää yhden tai useamman seuraavista ilmoituksista: DEP, FAR, TRA, COE, COX, ENT, EXI, CRO, TRZ, (INS), DIS, PRN, EOF, RTP, LAN

 

24

LOG-tietueen alku

LOG

Merkintä, joka osoittaa kalastuspäiväkirja-tietueen alun

C

25

Aluksen yhteisön alusrekisterinumero

IR

Muotoa AAAXXXXXXXXX, jossa A on EU:ssa olevaa ensimmäistä rekisteröintimaata osoittava iso kirjain ja X kirjain tai numero

C

26

Aluksen pääasiallinen tunnus

RC

Kansainvälinen radiokutsutunnus

CIF jos CFR ei ajan tasalla

27

Aluksen ulkoiset tunnukset

XR

Aluksen sivulla oleva (rungon) rekisteröintinumero

O

28

Aluksen nimi

NA

Aluksen nimi

O

29

Päällikön nimi

MA

Päällikön nimi (matkan aikana tapahtuva muutos on ilmoitettava seuraavassa LOG-lähetyksessä)

C

30

Päällikön osoite

MD

Päällikön osoite (matkan aikana tapahtuva muutos on ilmoitettava seuraavassa LOG-lähetyksessä)

C

31

Rekisteröintimaa

FS

Rekisteröidyn aluksen lippuvaltio. 3-kirjaiminen ISO-maakoodi

C

32

 

 

 

 

33

DEP: ilmoitusta koskeva tietoelementti

 

Vaaditaan jokaisen satamasta lähdön yhteydessä, lähetettävä seuraavassa viestissä

 

34

Lähtöilmoituksen alku

DEP

Merkintä, joka osoittaa satamasta lähtöä koskevan ilmoituksen alun

C

35

Päivämäärä

DA

Saapumispäivä (VVVV-KK-PP)

C

36

Kellonaika

TI

Lähtökellonaika UTC (TT:MM)

C

37

Sataman nimi

PO

Sataman koodi (2-kirjaiminen ISO-maakoodi + 3-kirjaiminen satamakoodi). Satamakoodiluettelo (CCPPP) löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

C

38

Suunniteltu toiminta

AA

Koodiluettelo löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

CIF jos suunnitellusta toiminnasta vaaditaan pyyntiponnistusraportti

39

Pyydystyyppi

GE

FAO:n kansainvälisen kalastuspyydysten tilastollisen standardiluokituksen mukainen kirjainkoodi

CIF jos suunniteltu kalastustoiminta

40

Aluksella olevia saaliita koskeva osailmoitus (lajien SPE-osailmoitukset)

SPE

(Ks. SPE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos saaliit aluksella

41

 

 

 

 

42

FAR: kalastustoimintaa koskeva ilmoitus

 

Vaaditaan keskiyöhön mennessä kultakin merelläolopäivältä tai vastauksena lippuvaltion pyyntöön

 

43

Kalastustoimintaa koskevan ilmoituksen alku

FAR

Merkintä, joka osoittaa kalastustoimintaa koskevan ilmoituksen alun

C

44

Viimeisen raportin merkki

LR

Merkki, joka osoittaa, että kyse on viimeisestä FAR-raportista, joka tullaan lähettämään (LR=1)

CIF jos viimeinen viesti

45

Tarkastusmerkki

IS

Merkki, joka osoittaa, että kalastustoimintaa koskeva ilmoitus saatiin aluksella tehdyn tarkastuksen jälkeen (IS=1)

CIF jos tarkastus tehty

46

Päivämäärä

DA

Päivä, jota koskevasta kalastustoiminnasta raportoidaan aluksen ollessa merellä (VVVV-KK-PP)

C

47

Kellonaika

TI

Kalastustoiminnan alkamisaika UTC (TT:MM)

O

48

Kyseessä olevaa aluetta koskeva osailmoitus

RAS

Täsmennetään, jos saalista ei saatu (pyyntiponnistustarkoituksiin). Kalastusalueita ja pyynti-/suojelualueita koskeva koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin (Ks. RAS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF

49

Kalastustoimet

FO

Kalastustoimien lukumäärä

O

50

Kalastusaika

DU

Kalastustoiminnan kesto minuutteina – kalastusaika on yhtä kuin merellä vietettyjen tuntien lukumäärä miinus aika, joka on kulunut siirtymiseen kalastusalueille ja kalastusalueiden välillä sekä kalastusalueilta palaamiseen sekä piissä, toimettomana tai korjattavana

CIF jos vaaditaan (3)

51

Pyydyksiä koskeva osailmoitus

GEA

(Ks. GEA:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos pyydyksiä käytetään

52

Pyydysten menetyksiä koskeva osailmoitus

GLS

(Ks. GLS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos säännöissä vaaditaan (3)

53

Saaliita koskeva osailmoitus (lajien SPE-osailmoitukset)

SPE

(Ks. SPE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos saaliita on saatu

54

 

 

 

 

55

RLC: siirtoilmoitus

 

Käytetään, kun saalis siirretään (osittain tai kokonaan) jaetusta pyydyksestä alukseen tai aluksen ruumasta tai sen pyydyksestä sumppuun, säiliöön tai häkkiin (aluksen ulkopuolelle), jossa elävä saalis pidetään purkamiseen asti

 

56

Siirtoilmoituksen alku

RLC

Merkintä, joka osoittaa siirtoilmoituksen alun

C

57

Päivämäärä

DA

Saaliin siirtoilmoituksen päivämäärä aluksen ollessa merellä (VVVV-KK-PP)

CIF

58

Kellonaika

TI

Siirtokellonaika UTC (TT:MM)

CIF

59

Vastaanottavan aluksen CFR-numero

IR

Muotoa AAAXXXXXXXXX, jossa A on EU:ssa olevaa ensimmäistä rekisteröintimaata osoittava iso kirjain ja X kirjain tai numero

CIF jos kyseessä yhteinen kalastustoimi ja EU:n alus

60

Vastaanottavan aluksen radiokutsutunnus

TT

Vastaanottavan aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus

CIF jos kyseessä yhteinen kalastustoimi

61

Vastaanottavan aluksen lippuvaltio

TC

Saaliin vastaanottavan aluksen lippuvaltio (kolmikirjaiminen ISO- maakoodi)

CIF jos kyseessä yhteinen kalastustoimi

62

Muiden yhteistyöalusten CFR-numerot

RF

Muotoa AAAXXXXXXXXX, jossa A on EU:ssa olevaa ensimmäistä rekisteröintimaata osoittava iso kirjain ja X kirjain tai numero

CIF jos kyseessä yhteinen kalastustoimi ja kumppanina on EU:n alus

63

Muiden yhteistyöalusten radiokutsutunnukset

TF

Yhteistyöaluksen/ alusten kansainvälinen radiokutsutunnus

CIF jos kyseessä yhteinen kalastustoimi ja kumppanina muu kuin EU:n alus

64

Muiden yhteistyöalusten lippuvaltiot

FC

Yhteistyöaluksen lippuvaltio (kolmikirjaiminen ISO-maakoodi)

CIF jos kyseessä yhteinen kalastustoimi ja kumppanina muu kuin EU:n alus

65

Mihin siirretään

RT

3-kirjaiminen siirron määräpaikka (sumppu: KNE, häkki: CGE jne.) Koodit viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

CIF

66

POS-osailmoitus

POS

Siirron sijainti (Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF

67

Saaliita koskeva osailmoitus (lajien SPE-osailmoitukset)

SPE

Siirrettyjen kalojen määrä (Ks. SPE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF

68

 

 

 

 

69

TRA: jälleenlaivausilmoitus

 

Saaliin jokaisen jälleenlaivauksen yhteydessä vaaditaan ilmoitus sekä luovuttajalta että vastaanottajalta

 

70

Jälleenlaivausilmoituksen alku

TRA

Merkintä, joka osoittaa jälleenlaivausilmoituksen alun

C

71

Päivämäärä

DA

TRA:n alku (VVVV-KK-PP)

C

72

Kellonaika

TI

TRA:n alku UTC (TT:MM)

C

73

Kyseessä olevaa aluetta koskeva osailmoitus

RAS

Maantieteellinen alue, jolla jälleenlaivaus suoritettiin. Kalastusalueita ja pyynti-/suojelualueita koskeva koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin. (Ks. RAS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos suoritettiin merellä

74

Sataman nimi

PO

Sataman koodi (2-kirjaiminen ISO-maakoodi + 3-kirjaiminen satamakoodi). Satamakoodiluettelo (CCPPP) löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

CIF jos suoritettiin satamassa

75

Vastaanottavan aluksen CFR-numero

IR

Muotoa AAAXXXXXXXXX, jossa A on EU:ssa olevaa rekisteröintimaata osoittava iso kirjain ja X kirjain tai numero

CIF jos kalastusalus

76

Jälleenlaivaus: vastaanottava alus

TT

Jos luovuttava alus – vastaanottavan aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus

C

77

Jälleenlaivaus: vastaanottavan aluksen lippuvaltio

TC

Jos luovuttava alus – jälleenlaivauksen vastaanottavan aluksen lippuvaltio (kolmikirjaiminen ISO- maakoodi)

C

78

Luovuttavan aluksen CFR-numero

RF

Muotoa AAAXXXXXXXXX, jossa A on EU:ssa olevaa ensimmäistä rekisteröintimaata osoittava iso kirjain ja X kirjain tai numero

CIF jos yhteisön alus

79

Jälleenlaivaus: (luovuttava) alus

TF

Jos vastaanottava alus – luovuttavan aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus

C

80

Jälleenlaivaus: luovuttavan aluksen lippuvaltio

FC

Jos vastaanottava alus – luovuttavan aluksen lippuvaltio (kolmikirjaiminen ISO-maakoodi)

C

81

POS-osailmoitus

POS

(Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos vaaditaan (3) (NEAFC:n tai NAFO:n vedet)

82

Jälleenlaivattu saalis (lajien SPE-osailmoitukset)

SPE

(Ks. SPE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

83

 

 

 

 

84

COE: alueelle saapumista koskeva ilmoitus

 

Jos kalastetaan jonkin kannan elvytysalueella tai läntisillä vesialueilla

 

85

Pyyntiponnistuksen aloittamista koskeva ilmoitus: saapuminen alueelle

COE

Merkintä, joka osoittaa pyyntialueelle saapumista koskevan ilmoituksen alun

C

86

Päivämäärä

DA

Saapumispäivä (VVVV-KK-PP)

C

87

Kellonaika

TI

Saapumiskellonaika UTC (TT:MM)

C

88

Kohdelaji(t)

TS

Kohdelajit alueella oltaessa (pohjalajit, pelagiset, kampasimpukat, taskuravut).

Täydellinen luettelo löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

C

89

Kyseessä olevaa aluetta koskeva osailmoitus

RAS

Aluksen maantieteellinen sijainti. Kalastusalueita ja pyynti-/suojelualueita koskeva koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin. (Ks. RAS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

90

Aluksella olevia saaliita koskeva osailmoitus (lajien SPE-osailmoitukset)

SPE

(Ks. SPE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

O

91

COX: alueelta poistumista koskeva ilmoitus

 

Jos kalastetaan jonkin kannan elvytysalueella tai läntisillä vesialueilla

 

92

Pyyntiponnistuksen aloittamista koskeva ilmoitus: poistuminen alueelta

COX

Merkintä, joka osoittaa pyyntialueelta poistumista koskevan ilmoituksen alun

C

93

Päivämäärä

DA

Poistumispäivä (VVVV-KK-PP)

C

94

Kellonaika

TI

Poistumiskellonaika UTC (TT:MM)

C

95

Kohdelaji(t)

TS

Kohdelajit alueella oltaessa (pohjalajit, pelagiset, kampasimpukat, taskuravut).

Täydellinen luettelo löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

CIF jos ei harjoiteta muita kalastustoimia

96

Kyseessä olevaa aluetta koskeva osailmoitus

RAS

Aluksen maantieteellinen sijainti. Kalastusalueita ja pyynti-/suojelualueita koskeva koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin. (Ks. RAS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos ei harjoiteta muita kalastustoimia

97

Sijaintia koskeva osailmoitus

POS

Poistumissijainti (Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

98

Saatuja saaliita koskeva osailmoitus

SPE

Alueelta saatu saalis (Ks. SPE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

O

99

 

 

 

 

100

CRO: alueen ylitystä koskeva ilmoitus

 

Jos ylitetään jonkin kannan elvytysalue tai läntisiä vesialueita

 

101

Pyyntiponnistuksen aloittamista koskeva ilmoitus: alueen ylitys

CRO

Merkintä, joka osoittaa pyyntialueen ylitystä koskevan ilmoituksen alun (ei kalastustoimia). COE- ja COX-ilmoituksissa on täsmennettävä ainoastaan DA, TI ja POS

C

102

Alueelle saapumista koskeva ilmoitus

COE

(Ks. COE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

103

Alueelta poistumista koskeva ilmoitus

COX

(Ks. COX:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

104

 

 

 

 

105

TRZ: alueiden välistä kalastusta koskeva ilmoitus

 

Jos harjoitetaan alueiden välistä kalastusta

 

106

Pyyntiponnistuksen aloittamista koskeva ilmoitus: alueiden välinen kalastus

TRZ

Merkintä, joka osoittaa alueiden välistä kalastusta koskevan ilmoituksen alun

C

107

Saapumisilmoitus

COE

Ensimmäinen saapuminen (Ks. COE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

108

Poistumisilmoitus

COX

Viimeinen poistuminen (Ks. COX:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

109

 

 

 

 

110

INS: tarkastusilmoitus

 

Vaaditaan viranomaisilta muttei päälliköltä

 

111

Tarkastusilmoituksen alku

INS

Merkintä, joka osoittaa tarkastusta koskevan osailmoituksen alun

O

112

Tarkastusmaa

IC

3-kirjaiminen ISO-maakoodi

O

113

Nimetty tarkastaja

IA

Kunkin valtion osalta ilmoitettava 4-numeroinen luku tarkastajan yksilöimiseksi

O

114

Päivämäärä

DA

Tarkastuspäivä (VVVV-KK-PP)

O

115

Kellonaika

TI

Tarkastuskellonaika UTC (TT:MM)

O

116

Sijaintia koskeva osailmoitus

POS

Tarkastussijainti (Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

O

117

 

 

 

 

118

DIS: poisheittämistä koskeva ilmoitus

 

 

CIF jos vaaditaan (3) (NEAFC, NAFO)

119

Poisheittämistä koskevan ilmoituksen alku

DIS

Merkintä, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot poisheitetyistä kaloista

C

120

Päivämäärä

DA

Poisheittämispäivä (VVVV-KK-PP)

C

121

Kellonaika

TI

Poisheittämiskellonaika UTC (TT:MM)

C

122

Sijaintia koskeva osailmoitus

POS

Sijainti poisheittämisen aikana (Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

123

Poisheitettyjä kaloja koskeva osailmoitus

SPE

Poisheitetyt kalat (Ks. SPE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

124

 

 

 

 

125

PRN: paluuilmoitusta koskeva ennakkoilmoitus

 

Toimitetaan ennen satamaan paluuta tai yhteisön sääntöjen niin vaatiessa

CIF jos vaaditaan (3)

126

Ennakkoilmoituksen alku

PRN

Merkintä, joka osoittaa ennakkoilmoituksen alun

C

127

Arvioitu päivämäärä

PD

Saapumisen/ylityksen suunniteltu päivämäärä (VVVV-KK-PP)

C

128

Arvioitu kellonaika

PT

Saapumisen/ylityksen suunniteltu kellonaika UTC (TT:MM)

C

129

Sataman nimi

PO

Sataman koodi (2-kirjaiminen maakoodi (2-kirjaiminen ISO-maakoodi) + 3-kirjaiminen satamakoodi). Satamakoodiluettelo (CCPPP) löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

C

130

Kyseessä olevaa aluetta koskeva osailmoitus

RAS

Kalastusalue, jota käytetään turskaa koskevaan ennakkoilmoitukseen. Kalastusalueita ja pyynti-/suojelualueita koskeva koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin. (Ks. RAS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos Itämerellä

131

Saaliin purkamisen arvioitu päivämäärä

DA

Saaliin purkamisen suunniteltu päivämäärä (VVVV-KK-PP) Itämerellä

CIF jos Itämerellä

132

Saaliin purkamisen arvioitu kellonaika

TI

Saaliin purkamisen suunniteltu kellonaika UTC (TT:MM) Itämerellä

CIF jos Itämerellä

133

Aluksella olevia saaliita koskeva osailmoitus (lajien SPE-osailmoitukset)

SPE

Aluksella olevat saaliit (jos pelagisia, ilmoitetaan ICES-alue) (SPE-osailmoitusta koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

134

Sijaintia koskeva osailmoitus

POS

Sijainti alueelle saavuttaessa / alueelta lähdettäessä. (Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.).

CIF

135

 

 

 

 

136

EOF: kalastusilmoituksen loppu

 

Toimitetaan välittömästi viimeisen kalastustoimen jälkeen ennen satamaan paluuta ja kalojen purkamista

 

137

Saalisilmoituksen vahvistuksen alku

EOF

Merkintä, joka osoittaa kalastustoimien päättymisen ennen satamaan paluuta

C

138

Päivämäärä

DA

Vahvistuksen päivämäärä (VVVV-KK-PP)

C

139

Kellonaika

TI

Vahvistuksen kellonaika UTC (TT:MM)

C

140

 

 

 

 

141

RTP: satamaanpaluuilmoitus

 

Toimitetaan satamaan saavuttaessa jokaisen PRN-ilmoituksen jälkeen ja ennen kalojen purkamista

 

142

Satamaanpaluuilmoituksen alku

RTP

Merkintä, joka osoittaa satamaan paluun kalastusmatkan lopussa

C

143

Päivämäärä

DA

Paluupäivä (VVVV-KK-PP)

C

144

Kellonaika

TI

Paluukellonaika UTC (TT:MM)

C

145

Sataman nimi

PO

Luettelo satamakoodeista (2-kirjaiminen ISO-maakoodi + 3-kirjaiminen satamakoodi) (CCPPP) löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

C

146

Paluun syy

RE

Satamaan paluun syy (esim. suojautuminen, tarvikkeiden täydentäminen, saaliiden purkaminen). Syitä koskeva koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

CIF

147

 

 

 

 

148

LAN: purkamisilmoitus

 

Toimitetaan saaliin purkamisen jälkeen

 

149

Purkamisilmoituksen alku

LAN

Merkintä, joka osoittaa purkamisilmoituksen alun

C

150

Päivämäärä

DA

(VVVV-KK-PP – purkamispäivä

C

151

Kellonaika

TI

TT:MM (UTC) – purkamisen kellonaika

C

152

Lähettäjätyyppi

TS

3-kirjaiminen koodi (MAS: päällikkö, REP: hänen edustajansa, AGE: asiamies)

C

153

Sataman nimi

PO

Sataman koodi (2-kirjaiminen maakoodi (2-kirjaiminen ISO-maakoodi) + 3-kirjaiminen satamakoodi). Satamakoodiluettelo (CCPPP) löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

C

154

Purettuja saaliita koskeva osailmoitus (luettelo SPE-osailmoituksista yhdessä PRO-osailmoitusten kanssa)

SPE

Purettujen kalojen lajit, kalastusalueet, painot, asiaan liittyvät pyydykset ja jalostusasteet (Ks. SPE:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

155

 

 

 

 

156

POS: sijaintia koskeva osailmoitus

 

 

 

157

Sijaintia koskevan osailmoituksen alku

POS

Merkintä, joka sisältää maantieteellisen sijainnin koordinaatit

C

158

Leveysaste (desimaali)

LT

Leveysaste ilmoitettuna VMS-järjestelmässä käytetyssä WGS84-muodossa

C

159

Pituusaste (desimaali)

LG

Pituusaste ilmoitettuna VMS-järjestelmässä käytetyssä WGS84-muodossa

C

160

 

 

 

 

161

GEA: pyydysten käyttöä koskeva osailmoitus

 

 

 

162

Pyydysten käyttöä koskevan osailmoituksen alku

GEA

Merkintä, joka sisältää maantieteellisen sijainnin koordinaatit

C

163

Pyydystyyppi

GE

Pyydyskoodi FAO:n kansainvälisen standardin mukaan. Kalastuspyydysten tilastollinen luokittelu

C

164

Silmäkoko (millimetreinä)

ME

Silmäkoko (millimetreinä)

CIF jos pyydyksen silmiin sovelletaan kokovaatimuksia

165

Pyydyksen kapasiteetti

GC

Pyydysten koko ja lukumäärä

CIF jos vaaditaan käytetyn pyydyksen tyypin osalta

166

Kalastustoimet

FO

Kalastustoimien (nostokertojen) lukumäärä 24 tunnin aikana

CIF jos aluksella lupa kalastaa syvänmeren kantoja

167

Kalastusaika

DU

Pyydyksen käyttöaika tunteina

CIF jos aluksella lupa kalastaa syvänmeren kantoja

168

Pyydyksen laskua koskeva osailmoitus

GES

Pyydyksen laskua koskeva osailmoitus (Ks. GES:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos vaaditaan (3) (alus käyttää seisovia tai kiinteitä pyydyksiä)

169

Pyydyksen nostoa koskeva osailmoitus

GER

Pyydyksen nostoa koskeva osailmoitus (Ks. GER:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos vaaditaan (3) (alus käyttää seisovia tai kiinteitä pyydyksiä)

170

Verkkojen käyttöä koskeva osailmoitus

GIL

Verkkojen käyttöä koskeva osailmoitus (Ks. GIL:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos aluksella on luvat ICES-alueille IIIa, IVa, IVb, Vb, VIa, VIb, VIIb, c, j ja k sekä XII

171

Kalastussyvyydet

FD

Etäisyys veden pinnasta pyydyksen alimpaan osaan (metreinä). Koskee vedettäviä pyydyksiä, pitkiäsiimoja ja seisovia verkkoja käyttäviä aluksia.

CIF jos kyseessä syvänmerenkalastus ja Norjan vedet

172

Pitkissäsiimoissa käytettävien koukkujen keskimääräinen lukumäärä

NH

Pitkissäsiimoissa käytettävien koukkujen keskimääräinen lukumäärä

CIF jos kyseessä syvänmerenkalastus ja Norjan vedet

173

Verkkojen keskimääräinen pituus

GL

Verkkojen keskimääräinen pituus seisovia verkkoja käytettäessä (metreinä)

CIF jos kyseessä syvänmerenkalastus ja Norjan vedet

174

Verkkojen keskimääräinen korkeus

GD

Verkkojen keskimääräinen korkeus seisovia verkkoja käytettäessä (metreinä)

CIF jos kyseessä syvänmerenkalastus ja Norjan vedet

175

 

 

 

 

176

GES: pyydyksen laskua koskeva osailmoitus

 

 

CIF jos säännöissä vaaditaan (3)

177

Sijaintia koskevan osailmoituksen alku

GES

Merkintä, joka sisältää pyydyksen laskua koskevat tiedot

C

178

Päivämäärä

DA

Pyydyksen laskupäivä (VVVV-KK-PP)

C

179

Kellonaika

TI

Pyydyksen laskuaika UTC (TT:MM)

C

180

Sijaintia koskeva osailmoitus

POS

Pyydyksen laskun sijainti (Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

181

 

 

 

 

182

GER: pyydyksen nostoa koskeva osailmoitus

 

 

CIF jos säännöissä vaaditaan (3)

183

Sijaintia koskevan osailmoituksen alku

GER

Merkintä, joka sisältää pyydyksen nostoa koskevat tiedot

C

184

Päivämäärä

DA

Pyydyksen nostopäivä (VVVV-KK-PP)

C

185

Kellonaika

TI

Pyydyksen nostoaika UTC (TT:MM)

C

186

Sijaintia koskeva osailmoitus

POS

Pyydyksen noston sijainti (Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

187

GIL: verkkojen käyttöä koskeva osailmoitus

 

 

CIF jos aluksella on luvat ICES-alueille IIIa, IVa, IVb, Vb, VIa, VIb, VIIb, c, j ja k sekä XII

188

Verkkojen käyttöä koskevan osailmoituksen alku

GIL

Merkintä, joka osoittaa verkkojen käytön

 

189

Yhden verkon nimellispituus

NL

Tiedot, jotka on kirjattava kunkin kalastusmatkan aikana (metreinä)

C

190

Verkkojen lukumäärä

NN

Verkkojen lukumäärä jadassa

C

191

Verkkojatojen lukumäärä

FL

Käytettyjen verkkojatojen lukumäärä

C

192

Sijaintia koskeva osailmoitus

POS

Kunkin käytetyn jadan sijainti (Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

193

Kunkin käytössä olevan jadan syvyys

FD

Kunkin käytössä olevan jadan syvyys (etäisyys veden pinnasta pyydyksen alimpaan osaan)

C

194

Kunkin käytössä olevan jadan vedessäpitoaika

ST

Kunkin käytössä olevan jadan vedessäpitoaika

C

195

 

 

 

 

196

GLS: pyydysten menetyksiä koskeva osailmoitus

 

Kiinteiden pyydysten menetykset

CIF jos säännöissä vaaditaan (3)

197

GLS-osailmoituksen alku

GLS

Tiedot menetetyistä kiinteistä pyydyksistä

 

198

Pyydysten menettämispäivä

DA

Pyydysten menettämispäivä (VVVV-KK-PP)

C

199

Yksikkömäärä

NN

Menetettyjen pyydysten lukumäärä

CIF

200

Sijaintia koskeva osailmoitus

POS

Pyydyksen viimeinen tiedossa ollut sijainti (Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF

201

 

 

 

 

202

RAS: kyseessä olevaa aluetta koskeva osailmoitus

RAS

Kyseessä oleva alue riippuen kulloisestakin ilmoitusvaatimuksesta – vähintään yksi kenttä olisi täytettävä. Koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

CIF

203

FAO-alue

FA

FAO-alue (esim. 27)

CIF

204

FAO-suuralue (ICES)

SA

FAO-suuralue (ICES) (esim. 3)

CIF

205

FAO-alue (ICES)

ID

FAO-alue (ICES) (esim. d)

CIF

206

FAO-osa-alue (ICES)

SD

FAO-osa-alue (ICES) (esim. 24) (Eli yhdessä edellä tarkoitettujen kanssa 27.3.d.24)

CIF

207

Talousvyöhyke

EZ

Talousvyöhyke

CIF

208

ICES-tilastoruutu

SR

ICES-tilastoruutu (esim. 49E6)

CIF

209

Pyyntiponnistusalue

FE

Koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

CIF

210

Sijaintia koskeva osailmoitus

POS

(Ks. POS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.).

CIF

211

 

 

 

 

212

SPE: lajeja koskeva osailmoitus

 

Kokonaismäärä lajeittain

 

213

SPE-osailmoituksen alku

SPE

Pyydettyjä kaloja koskevat lajikohtaiset tiedot

C

214

Lajin nimi

SN

Lajin nimi (kolmikirjaiminen FAO:n koodi)

C

215

Kalojen paino

WT

Asiayhteydestä riippuen on ilmoitettava

1.

kalojen kokonaispaino (kilogrammoina) pyyntiajanjaksolla

2.

kalojen kokonaispaino (kilogrammoina) aluksella (yhteensä) tai

3.

kalojen kokonaispaino (kilogrammoina) purettuna

CIF jos lajeja ei ole laskettu

216

Kalojen lukumäärä

NF

Kalojen lukumäärä (kun saaliit on kirjattava kalojen lukumääränä, esim. lohet ja tonnikalat)

CIF

217

Verkoissa pidetty määrä

NQ

Arvio verkoissa, ei ruumassa, pidetystä määrästä

O

218

Verkoissa pidetty lukumäärä

NB

Arvio verkoissa, ei ruumassa, pidetystä lukumäärästä

O

219

Kyseessä olevaa aluetta koskeva osailmoitus

RAS

Maantieteellinen alue, jolla suurin osa saaliista pyydettiin. Koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin (Ks. RAS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

220

Pyydystyyppi

GE

FAO:n kansainvälisen kalastuspyydysten tilastollisen standardiluokituksen mukainen kirjainkoodi

CIF jos purkamisilmoitus koskee ainoastaan joitakin lajeja ja pyyntialueita

221

Käsittelyä koskeva osailmoitus

PRO

(Ks. PRO:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos purkamisilmoitus (jälleenlaivaus)

222

 

 

 

 

223

PRO: käsittelyä koskeva osailmoitus

 

Kunkin puretun lajin käsittely/jalostusaste

 

224

Käsittelyä koskevan osailmoituksen alku

PRO

Merkintä, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kalojen käsittelystä

C

225

Kalojen tuoreusluokka

FF

Kalojen tuoreusluokka (A, B, E)

C

226

Säilöntämuoto

PS

Kirjainkoodi, joko osoittaa kalojen säilöntämuotoa, esim. tuoreet, jäädytetyt, suolatut. Koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

C

227

Kalojen jalostusaste

PR

Kirjainkoodi, joka osoittaa tuotteen jalostusasteen (kuvastaa käsittelytapaa): käytettävä komission verkkosivustolla, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin, esitettyjä koodeja.

C

228

Käsittelyyn liittyvä pakkaustyyppi

TY

Kolmikirjaiminen koodi (CRT=pahvilaatikot, BOX=laatikot, BGS=säkit, BLG=harkot)

CIF (jos LAN tai TRA)

229

Pakkausten lukumäärä

NN

Pakkausten lukumäärä: pahvilaatikkoa, laatikkoa, säkkiä, säiliötä, harkkoa jne.

CIF (jos LAN tai TRA)

230

Pakkauksen paino

AW

Tuotteen paino (kg)

CIF (jos LAN tai TRA)

231

Muuntokerroin

CF

Numerokerroin, jota sovelletaan muunnettaessa kalojen jalostettu paino kalojen elopainoksi

O

232

 

 

 

 

233

Kun viestityyppi on SAL

(TM=SAL)

 

SAL on myyntiviesti

 

234

Seuraavat määritteet on tarpeen täsmentää

 

Myyntiviesti voi olla joko myynti-ilmoituksen rivi tai haltuunottoa koskevan ilmoituksen rivi.

 

235

Myyntitietueen alku

SAL

Merkintä, joka osoittaa myyntitietueen alun

C

236

Aluksen yhteisön alusrekisterinumero

IR

Muotoa AAAXXXXXXXXX, jossa A on EU:ssa olevaa ensimmäistä rekisteröintimaata osoittava iso kirjain ja X kirjain tai numero

C

237

Aluksen kutsutunnus

RC

Kansainvälinen radiokutsutunnus

CIF jos CFR ei ajan tasalla

238

Aluksen ulkoiset tunnukset

XR

Kalat purkaneen aluksen sivulla oleva (rungon) rekisteröintinumero

O

239

Rekisteröintimaa

FS

3-kirjaiminen ISO-maakoodi

C

240

Aluksen nimi

NA

Kalat purkaneen aluksen nimi

O

241

SLI-ilmoitus

SLI

(Ks. SLI:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos myynti

242

TLI-ilmoitus

TLI

(Ks. TLI:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

CIF jos haltuunotto

243

 

 

 

 

244

SLI: myynti-ilmoitus

 

 

 

245

Myynti-ilmoituksen alku

SLI

Merkintä, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot erän myynnistä

C

246

Päivämäärä

DA

Myyntipäivä (VVVV-KK-PP)

C

247

Myyntimaa

SC

Maa, jossa myynti tapahtui (3-kirjaiminen ISO-maakoodi)

C

248

Myyntipaikka

SL

Satamakoodiluettelo (CCPPP) löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

C

249

Myyjän nimi

NS

Kalat myyvän huutokauppakeskuksen tai muun elimen tai henkilön nimi

C

250

Ostajan nimi

NB

Kalat ostavan elimen tai henkilön nimi

C

251

Myyntisopimuksen viitenumero

CN

Myyntisopimuksen viitenumero

C

252

Lähdeasiakirjaa koskeva osailmoitus

SRC

(Ks. SRC:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

253

Myytyä erää koskeva osailmoitus

CSS

(Ks. CSS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

254

 

 

 

 

255

SRC-osailmoitus

 

Lippuvaltion viranomaiset jäljittävät lähdeasiakirjan aluksen kalastuspäiväkirjan ja purettuja saaliita koskevien tietojen perusteella

 

256

Lähdeasiakirjaa koskevan osailmoituksen alku

SRC

Merkintä, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot myytyä erää koskevasta lähdeasiakirjasta

C

257

Purkamisen päivämäärä

DL

Purkamisen päivämäärä (VVVV-KK-PP)

C

258

Maa ja sataman nimi

PO

Maa ja sataman nimi purkamispaikan osalta. Maiden satamakoodiluettelo (CCPPP) löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

C

259

 

 

 

 

260

CSS-osailmoitus

 

 

 

261

Myytyä erää koskevan osailmoituksen alku

CSS

Merkintä, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot myydystä artikkelista

C

262

Lajin nimi

SN

Myynnin kohteena olevan lajin nimi (kolmikirjaiminen FAO:n koodi)

C

263

Myytyjen kalojen paino

WT

Myytyjen kalojen paino (kilogrammoina)

C

264

Myytyjen kalojen lukumäärä

NF

Kalojen lukumäärä (kun saaliit on kirjattava kalojen lukumääränä, esim. lohet ja tonnikalat)

CIF

265

Kalojen hinta

FP

Hinta kilogrammoina

C

266

Myyntivaluutta

CR

Myyntihinnan valuutta. Valuuttatunnuksia/ koodeja koskeva luettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

C

267

Kalojen kokoluokka

SF

Kalojen koko (1–8; yksi koko tai kalojen mitat tapauksen mukaan kilogrammoina, grammoina, senttimetreinä, millimetreinä tai määränä/kg)

CIF

268

Tuotteen käyttötarkoitus

PP

Ihmisravintoa, siirtoa ja teollisuuskäyttöä koskevat koodit

CIF

269

Kyseessä olevaa aluetta koskeva osailmoitus

RAS

Kalastusalueita ja pyynti-/suojelualueita koskeva koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin. (Ks. RAS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

270

Käsittelyä koskeva PRO-osailmoitus

PRO

(Ks. PRO:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

271

Poistettu markkinoilta

WD

Poistettu markkinoilta tuottajajärjestön toimesta (Y-kyllä, N-ei, T-tilapäisesti)

C

272

Tuottajajärjestön käyttökoodi

OP

Koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin

O

273

Säilöntämuoto

PS

Kirjainkoodi, joko osoittaa kalojen säilöntämuotoa, esim. tuoreet, jäädytetyt, suolatut. Koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

CIF jos tilapäisesti peruttu

274

 

 

 

 

275

TLI: haltuunottoilmoitus

 

 

 

276

Haltuunottoilmoituksen alku

TLI

Merkintä, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot haltuunottotapahtumasta

C

277

Päivämäärä

DA

Haltuunottopäivä (VVVV-KK-PP)

C

278

Haltuunottomaa

SC

Maa, jossa haltuunotto tapahtui (3-kirjaiminen ISO-maakoodi)

C

279

Haltuunoton sijainti

SL

Sen sataman koodi tai sen paikan nimi (jos muu kuin satama), jossa haltuunotto tapahtui – luettelo löytyy komission verkkosivustolta, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin. http://ec.europa.eu/fisheries/cfp/control_enforcement_en.htm

C

280

Haltuunotto-organisaation nimi

NT

Kalat haltuunottaneen organisaation nimi

C

281

Haltuunottosopimuksen viitenumero

CN

Haltuunottosopimuksen viitenumero

O

282

SRC-osailmoitus

SRC

(Ks. SRC:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

283

Haltuunotettua erää koskeva osailmoitus

CST

(Ks. CST:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

284

 

 

 

 

285

CST-osailmoitus

 

 

 

286

Kutakin haltuunotettua erää koskevan rivin alku

CST

Merkintä, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kustakin haltuunotetusta lajista

C

287

Lajin nimi

SN

Myynnin kohteena olevan lajin nimi (kolmikirjaiminen FAO:n koodi)

C

288

Haltuunotettujen kalojen paino

WT

Haltuunotettujen kalojen paino (kilogrammoina)

C

289

Haltuunotettujen kalojen lukumäärä

NF

Kalojen lukumäärä (kun saaliit on kirjattava kalojen lukumääränä, esim. lohet ja tonnikalat)

CIF

290

Kalojen kokoluokka

SF

Kalojen koko (1–8; yksi koko tai kalojen mitat tapauksen mukaan kilogrammoina, grammoina, senttimetreinä, millimetreinä tai määränä/kg)

C

291

Kyseessä olevaa aluetta koskeva osailmoitus

RAS

Kalastusalueita ja pyynti-/suojelualueita koskeva koodiluettelo viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin. (Ks. RAS:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

O

292

Käsittelyä koskeva PRO-osailmoitus

PRO

(Ks. PRO:n osaelementtejä ja määritteitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.)

C

1.

Merkistöä koskevat määritelmät ovat saatavissa osoitteessa: http://europa.eu.int/idabc/en/chapter/556used; ERS-satelliitin osalta Western character set (UTF-8).

2.

Kaikki koodit (tai asianmukaiset viittaukset) luetellaan EY:n kalastusasioiden verkkosivustolla osoitteessa: http://ec.europa.eu/fisheries/cfp/control_enforcement_en.htm (mukaan luettuina koodit, jotka koskevat oikaisuja, satamia, kalastusalueita, satamasta lähtöä koskevia suunnitelmia, satamaan paluun syitä, kalastustyyppejä/kohdelajeja, suojelu-/pyyntialueille saapumista sekä muut koodit tai viittaukset).

3.

Kaikki 3-merkkiset koodit ovat XML-elementtejä (3-merkkinen koodi), kaikki 2-merkkiset koodit ovat XML-attribuutteja.

4.

XML-näytetiedostot ja tämän liitteen XSD-viitemääritys viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

5.

Kaikki taulukossa esitetyt painot ilmaistaan kilogrammoina ja tarvittaessa kahden desimaalin tarkkuudella.


(1)  Tämä liite korvaa täysin kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista annetun asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1566/2007 liitteen.

(2)  Pakollinen, jos yhteisön säännöissä taikka kansainvälisissä tai kahdenvälisissä sopimuksissa niin vaaditaan.

(3)  Kun CIF:ää ei sovelleta, määrite on vapaaehtoinen.

1.

Merkistöä koskevat määritelmät ovat saatavissa osoitteessa: http://europa.eu.int/idabc/en/chapter/556used; ERS-satelliitin osalta Western character set (UTF-8).

2.

Kaikki koodit (tai asianmukaiset viittaukset) luetellaan EY:n kalastusasioiden verkkosivustolla osoitteessa: http://ec.europa.eu/fisheries/cfp/control_enforcement_en.htm (mukaan luettuina koodit, jotka koskevat oikaisuja, satamia, kalastusalueita, satamasta lähtöä koskevia suunnitelmia, satamaan paluun syitä, kalastustyyppejä/kohdelajeja, suojelu-/pyyntialueille saapumista sekä muut koodit tai viittaukset).

3.

Kaikki 3-merkkiset koodit ovat XML-elementtejä (3-merkkinen koodi), kaikki 2-merkkiset koodit ovat XML-attribuutteja.

4.

XML-näytetiedostot ja tämän liitteen XSD-viitemääritys viedään komission verkkosivustolle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

5.

Kaikki taulukossa esitetyt painot ilmaistaan kilogrammoina ja tarvittaessa kahden desimaalin tarkkuudella.


4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/24


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1078/2008,

annettu 3 päivänä marraskuuta 2008,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalastusta koskevien perustietojen keruusta ja hallinnasta jäsenvaltioille aiheutuvien menojen osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22 päivänä toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25 päivänä helmikuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 199/2008 (2) vahvistetaan perusta kalastuksen tieteellisille analyyseille ja yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevien moitteettomien tieteellisten lausuntojen laatimiselle.

(2)

Komission on määrä laatia asetuksen (EY) N:o 199/2008 nojalla yhteisön monivuotinen ohjelma, jonka perusteella jäsenvaltioiden olisi laadittava monivuotiset kansalliset ohjelmat tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 861/2006 9 artiklassa säädetään muiden toimien ohella yhteisön rahoitusosuudesta perustietojen keruuta koskevia toimenpiteitä varten. Lisäksi mainitun asetuksen 24 artiklassa edellytetään, että komissio päättää vuosittain kyseisille toimenpiteille myönnettävästä vuotuisesta yhteisön rahoitusosuudesta.

(4)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti on vahvistettava säännöt ja menettelyt, joita jäsenvaltioiden on noudatettava saadakseen yhteisön rahoitustukea tietojen keruusta aiheutuviin menoihin. Tällaisten sääntöjen ja menettelyjen noudattamatta jättämisen on myös aiheellista merkitä menojen jäämistä rahoitustuen ulkopuolelle.

(5)

Yhteisön vuotuisen rahoitusosuuden olisi perustuttava vuotuisiin talousarvioennusteisiin, joita olisi arvioitava jäsenvaltioiden laatimien kansallisten ohjelmien perusteella.

(6)

Sen varmistamiseksi, että yhteisön varat kohdennetaan tehokkaasti, vuotuisen talousarvioennusteen olisi vastattava kansalliseen ohjelmaan sisältyviä toimia.

(7)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi on tarpeen vahvistaa säännöt ja muoto, joita jäsenvaltioiden on noudatettava esittäessään kansallisten ohjelmien toteuttamiseen liittyvät vuotuiset talousarvioennusteet. Tukikelpoisina olisi pidettävä ainoastaan sellaisia kustannuksia, jotka liittyvät suoraan kansallisten ohjelmien toteuttamiseen ja jotka ovat asianmukaisesti perusteltuja ja jäsenvaltioille tosiasiallisesti aiheutuneita. Tältä osin on myös aiheellista selventää kumppaneiden ja alihankkijoiden roolia ja velvollisuuksia kansallisten ohjelmien täytäntöönpanossa.

(8)

Siltä osin, että monivuotisten ohjelmien teknisiä näkökohtia on mahdollista muuttaa, kuten asetuksen (EY) N:o 199/2008 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, on aiheellista vahvistaa säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat riittävästi mukauttaa kansallisten ohjelmien asianmukaiseen täytäntöönpanoon tarvittavia varoja. Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus ohjata varoja uudelleen eri kustannusluokkien välillä, jos tämän katsotaan hyödyttävän kansallisen ohjelman täytäntöönpanoa.

(9)

Olisi vahvistettava säännöt sen varmistamiseksi, että menojen korvaushakemukset noudattavat yhteisön vuotuisesta rahoitusosuudesta tehtyä komission päätöstä. Näihin sääntöihin olisi sisällyttävä menettely tällaisten korvaushakemusten esittämiseksi ja hyväksymiseksi. Jos korvaushakemukset eivät ole näiden sääntöjen mukaisia, sitoumukset olisi tarpeen mukaan vapautettava.

(10)

Maksut on aiheellista suorittaa kahdessa erässä, jotta jäsenvaltioilla on mahdollisuus hyötyä yhteisön rahoitusosuudesta jo ohjelman täytäntöönpanoaikana.

(11)

Yhteisön varojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella olisi oltava mahdollisuus tarkastaa tässä asetuksessa säädettyjen säännösten noudattaminen, ja niille olisi tätä varten toimitettava kaikki mahdolliset tiedot, jotka ovat merkityksellisiä asetuksen (EY) N:o 861/2006 28 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten ja rahoitusoikaisujen tekemiseksi.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 861/2006 täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt kalastusta koskevien perustietojen keruusta ja hallinnasta jäsenvaltioille aiheutuviin menoihin maksettavan yhteisön rahoitusosuuden osalta.

2 artikla

Vuotuisen talousarvioennusteen esittäminen

1.   Niiden jäsenvaltioiden, jotka haluavat saada yhteisön rahoitusosuuden asetuksen (EY) N:o 199/2008 4 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ohjelmiensa, jäljempänä ’kansalliset ohjelmat’, toteutukseen, on esitettävä komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta ohjelman toteuttamiskautta edeltävänä vuonna:

a)

kansallisen ohjelman ensimmäisen toteuttamisvuoden vuotuinen talousarvioennuste; ja

b)

kansallisen ohjelman kunkin seuraavan toteuttamisvuoden ohjeelliset talousarvioennusteet.

2.   Jäsenvaltioiden on ensimmäisen toteuttamisvuoden jälkeen esitettävä kansallisen ohjelman kunkin toteuttamisvuoden lopulliset vuotuiset talousarvioennusteet, jos ne eroavat jo aiemmin esitetyistä ohjeellisista talousarvioennusteista. Lopulliset talousarvioennusteet on esitettävä viimeistään 31 päivänä lokakuuta ennen asianomaista toteuttamisvuotta.

3.   Ensimmäisen, kauden 2009–2010 kattavan kansallisen ohjelman osalta vuotuiset talousarvioennusteet on esitettävä viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2008.

3 artikla

Vuotuisen talousarvioennusteen sisältö

1.   Vuotuisen talousarvioennusteen on sisällettävä ne suunnitellut vuotuiset menot, joiden jäsenvaltio odottaa aiheutuvan kansallisen ohjelmansa toteuttamisesta.

2.   Vuotuinen talousarvioennuste on esitettävä:

a)

tämän asetuksen liitteessä I tarkoitettujen menoluokkien mukaisesti;

b)

kalastus- ja vesiviljelyalan tietojen keruusta, hallinnasta ja käytöstä tehdyssä komission päätöksessä määriteltyjen moduulien mukaisesti; ja

c)

tarvittaessa komission asetuksen (EY) N:o 665/2008 (3) 1 artiklan a alakohdassa määriteltyjen alueiden mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on esitettävä vuotuiset talousarvioennusteet sähköisesti ja käytettävä komission laatimia ja jäsenvaltioille tiedoiksi antamia rahoituslomakkeita.

4 artikla

Vuotuisen talousarvioennusteen arviointi

1.   Komissio arvioi vuotuiset talousarvioennusteet ottamalla huomioon asetuksen (EY) N:o 199/2008 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyt kansalliset ohjelmat.

2.   Vuotuisen talousarvioennusteen arvioimiseksi komissio voi pyytää jäsenvaltiota toimittamaan lisäselvityksiä asianomaisista menoista. Jäsenvaltion on toimitettava kyseinen selvitys 15 kalenteripäivän kuluessa komission pyynnöstä.

3.   Jos jäsenvaltio ei toimita riittävää selvitystä 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, komissio voi tarvittaessa sulkea asianomaiset menot pois hyväksyttävästä vuotuisesta talousarvioennusteesta.

5 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

Komissio hyväksyy vuotuisen talousarvioennusteen ja päättää yhteisön kullekin kansalliselle ohjelmalle myöntämästä vuotuisesta rahoitusosuudesta asetuksen (EY) N:o 861/2006 24 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja vuotuisten talousarvioennusteiden 4 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella.

6 artikla

Hyväksytyn vuotuisen talousarvioennusteen muuttaminen

1.   Jäsenvaltiot voivat siirtää 5 artiklan mukaisesti hyväksytyssä vuotuisessa talousarvioennusteessa esitettyjä määriä moduulien ja kustannusluokkien kesken tietyllä samalla alueella edellyttäen, että:

a)

siirretyt määrät eivät ylitä 50 000:ta euroa tai 10:tä prosenttia asianomaisen alueen osalta hyväksytystä kokonaistalousarviosta, jos kyseinen talousarvio on alle 500 000 euroa;

b)

jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle siirtotarpeesta.

2.   Muut 5 artiklan mukaisesti hyväksytyn vuotuisen talousarvioennusteen muutokset on perusteltava asianmukaisesti, ja niille on saatava komission hyväksyntä ennen menojen syntymistä.

7 artikla

Tukikelpoiset menot

1.   Jotta menot voisivat saada yhteisön rahoitusta, niiden on:

a)

aiheuduttava tosiasiallisesti jäsenvaltiolle;

b)

liityttävä kansalliseen ohjelmaan sisältyvään toimeen;

c)

sisällyttävä vuotuiseen talousarvioennusteeseen;

d)

kuuluttava yhteen liitteessä I luetelluista luokista;

e)

liityttävä toimeen, joka on toteutettu asetuksessa (EY) N:o 199/2008 säädettyjen edellytysten ja mainitun asetuksen täytäntöönpanosäännösten mukaisesti;

f)

oltava yksilöitävissä ja todennettavissa, erityisesti oltava kirjattuna jäsenvaltion ja sen kumppaneiden kirjanpitoon;

g)

oltava määritetty sovellettavien kirjanpitostandardien mukaisesti ja noudatettava kansallisen lainsäädännön vaatimuksia;

h)

oltava kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta;

i)

aiheuduttava kansallisessa ohjelmassa määrättynä toimen täytäntöönpanoaikana.

2.   Tukikelpoisten menojen on liityttävä

a)

seuraaviin tietojen keruuta koskeviin toimiin:

tietojen keruu asetuksen (EY) N:o 199/2008 10 artiklassa tarkoitetuilla näytteenottopaikoilla suoran näytteenoton tai haastattelujen ja kyselyiden avulla,

asetuksen (EY) N:o 199/2008 11 artiklassa tarkoitettu merellä tapahtuva kaupallisen ja virkistyskalastuksen seuranta,

asetuksen (EY) N:o 199/2008 12 artiklassa tarkoitetut merellä tehtävät tieteelliset tutkimukset;

b)

seuraaviin tietojen hallintaa koskeviin toimiin asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklassa säädetyn monivuotisen yhteisön ohjelman mukaisesti:

tietokantojen ja verkkosivujen kehittäminen,

tietojen syöttäminen (tallentaminen),

tietojen laadunvalvonta ja validointi,

perustietojen koostaminen yksilöimättömien tai yhdistettyjen tietojen tietokokonaisuuksiksi,

sosioekonomisten perustietojen muuntaminen metatiedoiksi;

c)

seuraaviin tietojen käyttöä koskeviin toimiin asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklassa säädetyn monivuotisen yhteisön ohjelman mukaisesti:

tietokokonaisuuksien tuottaminen ja käyttö tieteellisten analysointien tueksi kalastuksenhoitoa koskevien lausuntojen perusteeksi,

arviot biologisista parametreista (ikä, paino, sukupuoli, sukukypsyys ja hedelmällisyys),

tietokokonaisuuksien laatiminen kantojen arvioimista varten sekä bioekonominen mallintaminen ja vastaavat tieteelliset analyysit.

8 artikla

Rahoituksen ulkopuolelle jäävät menot

Seuraaville menoille ei voida myöntää yhteisön rahoitusta:

a)

voittomarginaalit, varaukset ja luottotappiot;

b)

korkokustannukset ja pankkimaksut;

c)

keskimääräiset työvoimakustannukset;

d)

seuraavankaltaiset välilliset kustannukset: rakennukset ja tontit, hallinto, tukihenkilöstö, toimistotarvikkeet, infrastruktuuri, juoksevat ja ylläpitokulut, kuten televiestintäkulut, hyödykkeet ja palvelut;

e)

laitteet, joita ei käytetä tietojen keruuseen ja hallintaan, kuten skannerit, tulostimet, matkapuhelimet, kannettavat radiopuhelimet, videot ja valokuvauslaitteet;

f)

ajoneuvojen hankinta;

g)

tuotteiden ja kaupallisen toiminnan myynninedistämisen jakelu-, markkinointi- ja mainoskustannukset;

h)

edustuskulut lukuun ottamatta sellaisia, joita komissio pitää ehdottoman tarpeellisina kansallisen ohjelman toteuttamiseksi;

i)

ylellisyystarvikkeista aiheutuvat menot ja suhdetoimintamenot;

j)

kaikki ulkopuolisten rahoittajien rahoittamiin muihin ohjelmiin/hankkeisiin liittyvät menot;

k)

kansallisessa ohjelmassa määriteltyjen töiden tulosten suojaamiseen liittyvät menot;

l)

kaikki maksut, joista voi saada palautusta (myös alv);

m)

jäsenvaltion käyttöön maksutta annetut resurssit;

n)

luontoissuoritusten arvo;

o)

tarpeettomat tai harkitsemattomat kustannukset.

9 artikla

Ohjelmien toteuttaminen

1.   Kumppanit voivat avustaa jäsenvaltioita kansallisen ohjelman toteuttamisessa. Kumppaneiden on oltava organisaatioita, joiden on kansallisessa ohjelmassa nimenomaisesti todettu avustavan jäsenvaltioita koko kansallisen ohjelman tai sen huomattavan osan toteuttamisessa. Kumppaneiden on suoraan osallistuttava kansalliseen ohjelmaan sisältyvän yhden tai useamman tehtävän tekniseen toteutukseen, ja niillä on oltava samat velvollisuudet kuin jäsenvaltioilla kansallisen ohjelman toteuttamisessa.

2.   Kumppanit eivät saa ohjelman yhteydessä toimia jäsenvaltion tai muiden kumppanien alihankkijoina.

3.   Alihankkijat voivat tietyn ajan toteuttaa kansalliseen ohjelmaan sisältyviä erityistehtäviä, eikä niitä pidetä kumppaneina. Alihankkijat ovat jäsenvaltiolle ja/tai kumppaneille palveluja toimittavia luonnollisia tai oikeushenkilöitä. Turvautumiselle alihankkijoihin toimen aikana on saatava komissiolta ennakolta kirjallinen hyväksyntä, jos alihankinta ei sisälly alkuperäiseen ohjelmaehdotukseen.

10 artikla

Korvaushakemusten esittäminen

1.   Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle korvaushakemukset kansallisten ohjelmien toteuttamisen yhteydessä aiheutuneista menoista viimeistään 31 päivänä toukokuuta asianomaisen kalenterivuoden jälkeisenä vuonna. Korvaushakemusten on koostuttava seuraavista:

a)

kirje, jossa ilmoitetaan koko haetun korvauksen määrä ja josta selvästi ilmenevät kaikki liitteessä II luetellut seikat;

b)

rahoituskertomus, joka on esitetty menoluokittain, moduuleittain ja tarvittaessa alueittain 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rahoituslomakkeiden mukaisesti. Rahoituskertomus on esitettävä komission vahvistamassa ja jäsenvaltioille tiedoksi antamassa muodossa;

c)

liitteessä III määritelty menoilmoitus; ja

d)

liitteessä I esitetyt asianmukaiset todistusasiakirjat.

2.   Korvaushakemukset on esitettävä komissiolle sähköisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on korvaushakemuksia jättäessään toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen ja todistaakseen, että

a)

5 artiklassa tarkoitetun päätöksen nojalla toteutetut toimet ja tehty menoilmoitus vastaavat komission hyväksymää kansallista ohjelmaa;

b)

korvaushakemus on 7 ja 8 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukainen;

c)

menot ovat aiheutuneet asetuksessa (EY) N:o 861/2006, tässä asetuksessa ja 5 artiklassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistettujen edellytysten ja julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

11 artikla

Korvaushakemusten arviointi

1.   Komissio arvioi, ovatko korvaushakemukset tämän asetuksen mukaisia.

2.   Korvaushakemuksen arvioimiseksi komissio voi pyytää jäsenvaltiota toimittamaan lisäselvityksiä. Jäsenvaltion on toimitettava kyseinen selvitys 15 kalenteripäivän kuluessa komission pyynnöstä.

12 artikla

Korvauksen ulkopuolelle jättäminen

Jos jäsenvaltio ei toimita riittävää selvitystä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ja komissio katsoo, ettei korvaushakemus täytä tässä asetuksessa vahvistettuja edellytyksiä, komissio pyytää jäsenvaltiota esittämään huomautuksensa 15 kalenteripäivän kuluessa. Jos tutkinta vahvistaa, etteivät edellytykset täyty, komissio evää kyseessä olevien menojen korvaamisen joko kokonaan tai osittain ja vaatii tarvittaessa, että aiheettomat maksut palautetaan, tai vapauttaa jäljellä olevat määrät.

13 artikla

Korvaushakemusten hyväksyminen

Komissio hyväksyy korvaushakemukset 11 ja 12 artiklassa säädetyn menettelyn tulosten perusteella.

14 artikla

Maksut

1.   Jäsenvaltiolle 8 artiklan mukaisesti kansallisen ohjelman kunkin toteuttamisvuoden osalta maksettava yhteisön rahoitusosuus maksetaan kahdessa erässä seuraavasti:

a)

ennakkomaksu, joka on 50 prosenttia yhteisön rahoitusosuudesta. Tämä maksu suoritetaan sen jälkeen, kun jäsenvaltiolle on ilmoitettu 5 artiklassa tarkoitetusta päätöksestä ja komissio on vastaanottanut kirjeen, jossa haetaan ennakkomaksua sekä selkeästi esitetään liitteessä II luetellut seikat;

b)

vuotuinen loppumaksu 10 artiklassa tarkoitetun korvaushakemuksen perusteella. Maksu suoritetaan 45 päivän kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt 12 artiklassa tarkoitetun korvaushakemuksen.

2.   Asetuksen (EY) N:o 199/2008 8 artiklassa tarkoitetut seuraamusvähennykset tehdään 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun vuotuiseen loppumaksuun.

3.   Uusia korvausvaatimuksia ja todistusasiakirjoja ei enää hyväksytä, kun loppumaksu on suoritettu.

15 artikla

Valuutta

1.   Vuotuiset talousarvioennusteet ja korvaushakemukset on tehtävä euromääräisinä.

2.   Kansallisen ohjelman ensimmäisen toteuttamisvuoden osalta niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät osallistu talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, on käytettävä valuuttakurssia, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa 1 päivänä maaliskuuta kyseisen ohjelman toteuttamiskautta edeltävänä vuonna. Kauden 2009–2010 kattavan ensimmäisen kansallisen ohjelman osalta kyseinen päivämäärä on 1 päivä lokakuuta 2008.

3.   Kansallisen ohjelman ensimmäisen toteuttamisvuoden jälkeisten kunkin toteuttamisvuoden osalta niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät osallistu talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, on käytettävä valuuttakurssia, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa 1 päivänä lokakuuta kyseistä toteuttamisvuotta edeltävänä vuonna.

4.   Jäsenvaltioiden, jotka eivät osallistu talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, on täsmennettävä käytetty valuuttakurssi vuotuisessa talousarvioennusteessa ja korvaushakemuksessa.

16 artikla

Tarkastukset ja rahoitusoikaisut

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle kaikki niiden pyytämät tiedot asetuksen (EY) N:o 861/2006 28 artiklassa tarkoitettuja tarkastuksia ja rahoitusoikaisuja varten.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen aiheutuneisiin menoihin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EUVL L 160, 14.6.2006, s. 1.

(2)  EUVL L 60, 5.3.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 186, 15.7.2008, s. 3.


LIITE I

Kansallisen ohjelman täytäntöönpanosta aiheutuneiden menojen tukikelpoisuus

Tukikelpoisiin menoluokkiin kuuluvat kokonaan tai osittain seuraavat:

a)

Henkilöstökustannukset:

henkilöstökustannukset ajalta, jonka yksinomaan tieteellinen tai tekninen henkilöstö on tosiasiallisesti käyttänyt kansalliseen ohjelmaan,

henkilöstökustannukset on laskettava kansalliseen ohjelmaan tosiasiallisesti käytetyn työajan ja tosiasiallisten työvoimakustannusten (palkat, sosiaalikulut, sosiaaliturva- ja eläkemaksut) perusteella ottamatta huomioon muita kustannuksia,

kustannukset tuntia/päivää kohden lasketaan käyttäen perusteena 210 työpäivää vuodessa,

henkilöstön ohjelmaan käyttämä aika on merkittävä kokonaisuudessaan työaikalomakkeisiin, jotka vastaavan henkilön on vähintään kerran kuukaudessa varmennettava. Työaikalomakkeet on toimitettava komissiolle pyydettäessä;

b)

Matkakulut:

matkakulut lasketaan jäsenvaltion tai kumppaneiden sisäisten sääntöjen mukaisesti. Jos matka ulottuu yhteisön ulkopuolelle, tarvitaan komission ennakkohyväksyntä, jos matkaa ei ole täsmennetty kansallisessa ohjelmassa;

c)

Kestohyödykkeet:

kestohyödykkeiden odotettavissa oleva käyttöikä ei saa olla lyhyempi kuin ohjelman töiden kesto. Kestohyödykkeet kirjataan kestohyödykevarastoon tai niitä pidetään varoina jäsenvaltion tai kumppaneiden kirjanpitomenetelmien, -sääntöjen ja -periaatteiden mukaisesti,

tukikelpoisia menoja laskettaessa kestohyödykkeiden odotettavissa olevaksi käyttöiäksi katsotaan alle 25 000 euroa arvoltaan olevien atk-laitteiden osalta 36 kuukautta ja muiden kestohyödykkeiden osalta 60 kuukautta. Tukikelpoinen määrä riippuu hyödykkeen odotettavissa olevasta käyttöiästä suhteessa ohjelman kestoon edellyttäen, että kyseisen määrän laskemisessa käytettävä ajanjakso alkaa ohjelman tosiasiallisena alkamispäivänä tai hyödykkeen ostopäivänä, jos se on tosiasiallista alkamispäivää myöhäisempi, ja päättyy ohjelman päättymispäivänä. Huomioon on otettava myös hyödykkeen käyttöaste kyseisenä aikana,

kestohyödykkeet on poikkeuksellisesti voitu ostaa tai liisata osto-optiolla 6 kuukauden sisällä ennen kansallisen ohjelman alkamispäivää,

kestohyödykkeiden hankinnoissa on myös noudatettava julkisia hankintoja koskevia sääntöjä,

kestohyödykkeistä aiheutuvista menoista on esitettävä perusteena oikeaksi todistetut laskut, joista on käytävä ilmi toimituspäivä ja jotka on toimitettava komissiolle samaan aikaan menoilmoituksen kanssa;

d)

Kulutushyödykkeet ja tarvikkeet, myös tietotekniikkakustannukset:

kulutushyödykkeistä ja tarvikkeista aiheutuvat menot koskevat sellaisten hyödykkeiden tai tuotteiden ostoa, valmistusta, korjausta tai käyttöä, joiden odotettavissa oleva käyttöikä on lyhyempi kuin ohjelman töiden kesto. Kestohyödykkeitä ei kirjata jäsenvaltion tai kumppaneiden kestohyödykevarastoon eikä niitä pidetä varoina jäsenvaltion tai kumppaneiden kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti,

niistä on esitettävä tarpeeksi yksityiskohtainen kuvaus, jotta niiden tukikelpoisuudesta voidaan päättää,

tukikelpoiset tietotekniikkakustannukset liittyvät tietokantojen hallinnossa ja hyödyntämisessä käytettyjen ohjelmistojen suunnitteluun ja toimittamiseen jäsenvaltioille;

e)

Aluksista aiheutuvat kustannukset:

asetuksen (EY) N:o 199/2008 12 artiklassa tarkoitettujen merellä tehtävien tieteellisten tutkimusten osalta, mukaan lukien vuokrattuja aluksia hyödyntäen tehdyt tutkimukset, tukikelpoisia menoja ovat ainoastaan vuokrauskustannukset ja muut toimintakustannukset. Komissiolle on esitettävä laskusta oikeaksi todistettu jäljennös samaan aikaan menoilmoituksen kanssa,

jos alus on jäsenvaltion tai kumppanin omaisuutta, komissiolle on esitettävä yksityiskohtainen erittely, josta ilmenee toimintakustannusten laskutapa, samaan aikaan menoilmoituksen kanssa;

f)

Alihankintakustannukset / ulkopuolinen apu:

alihankinta / ulkopuolinen apu (tavanomaiset, ei-innovatiiviset palvelut, jotka suoritetaan jäsenvaltiolle tai kumppanille, joka ei itse pysty sitä tekemään). Nämä kustannukset voivat olla enintään 20 prosenttia hyväksytystä vuotuisesta kokonaistalousarviosta. Komission kirjallinen ennakkohyväksyntä vaaditaan, jos kansalliseen ohjelmaan kuuluvien alihankintasopimusten yhteenlaskettu arvo ylittää edellä täsmennetyn enimmäismäärän,

jäsenvaltion/kumppanin on tehtävä alihankintasopimukset julkisia tarjouskilpailuja koskevien sovellettavien sääntöjen ja julkisia hankintamenettelyjä koskevien yhteisön direktiivien mukaisesti,

kaikissa alihankkijoiden esittämissä laskuissa on oltava selkeä viittaus kansalliseen ohjelmaan ja moduuliin (numero ja nimi tai lyhytnimi). Kaikkien laskujen on myös oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta niiden perusteella voidaan tunnistaa tarjottuun palveluun kuuluvat yksittäiset osat (toisin sanoen laskussa on oltava kunkin osan selkeä kuvaus ja mainittava sen hinta),

jäsenvaltioiden ja kumppaneiden on varmistettava, että jokaisessa alihankintasopimuksessa määrätään nimenomaisesti komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuuksista tarkastaa kaikkien yhteisön varoja saaneiden alihankkijoiden tositteet ja tehdä näiden luona tarkastuskäyntejä,

yhteisön ulkopuoliset maat voivat osallistua kansalliseen ohjelmaan alihankkijana komission kirjallisella ennakkosuostumuksella, jos niiden osallistumista pidetään välttämättömänä yhteisön ohjelmien toteuttamiselle,

komissiolle on esitettävä oikeaksi todistettu jäljennös alihankkijan kanssa tehdystä sopimuksesta ja maksutositteet samaan aikaan menoilmoituksen kanssa;

g)

Muut erityiskustannukset:

mihinkään edellä mainittuihin luokkiin kuulumattomat lisämenot tai odottamattomat menot voidaan laskuttaa ohjelmasta ainoastaan komission ennakkosuostumuksella, jollei niitä jo esitetä vuotuisessa talousarvioennusteessa;

h)

Tieteellisten lausuntojen tukeminen:

päivärahat ja matkakulut ovat tukikelpoisia asetuksen (EY) N:o 665/2008 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kokousten aikana asetuksen (EY) N:o 665/2008 10 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti,

komissiolle on esitettävä oikeaksi todistettu jäljennös matkatositteista samaan aikaan menoilmoituksen kanssa.


LIITE II

Korvauksena tai ennakkomaksuna haettua määrää koskeva kirje

Korvauksena tai ennakkomaksuna haettua määrää koskevasta kirjeestä on käytävä selkeästi ilmi seuraavat:

1.

komission päätös, johon hakemuksessa viitataan (asianomainen artikla ja liite);

2.

kansallisen ohjelman viite;

3.

komissiolta haettava määrä euroina ilman arvonlisäveroa;

4.

hakemustyyppi (ennakkorahoitus, loppumaksu);

5.

pankkitili, jolle korvaus maksetaan.


LIITE III

MENOILMOITUS

(toimitetaan virkateitse meri- ja kalastusasioiden pääosaston C4-yksikköön)

TIETOJEN KERUUTA KOSKEVAN KANSALLISEN OHJELMAN TOTEUTUKSEN YHTEYDESSÄ AIHEUTUNEET JULKISET MENOT

Komission päätös, tehty/N:o …

Kansallinen viite (jos on) …

TODISTUS

Minä allekirjoittanut …, joka olen kyseessä olevista rahoitus- ja valvontamenettelyistä vastuussa olevan viranomaisen …, edustaja, vakuutan tarkastuksen suoritettuani, että liitteenä oleviin asiakirjoihin sisällytetyt kaikki tukikelpoiset kokonaismenot maksettiin vuonna 200… ja että menojen kokonaismäärä on … euroa (täsmällinen määrä kahden desimaalin tarkkuudella), ja menot koskevat vuoden 200… kansallista tietojenkeruuohjelmaa, jonka osalta Euroopan komission myöntämä rahoitusosuus on 50 prosenttia.

Edellä mainitun ohjelman osalta on jo saatu … euron maksuerä.

Todistan myös, että menoilmoitus on täsmällinen ja että maksuhakemuksessa on otettu huomioon mahdolliset takaisin perityt määrät.

Toimet toteutettiin päätöksessä vahvistettujen tavoitteiden ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 199/2008 ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 861/2006 vahvistettujen säännösten mukaisesti, erityisesti seuraavilta osin:

yhteisön lainsäädännön ja sen nojalla annettujen säädösten, erityisesti kilpailua ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattaminen,

sellaisten hallinto- ja valvontamenettelyiden soveltaminen rahoitustukeen, joilla pyritään erityisesti tarkistamaan osarahoitettujen tuotteiden ja palveluiden toimittaminen ja korvaushakemusten tarkoittamien menojen todenperäisyys sekä ehkäisemään, havaitsemaan ja oikaisemaan väärinkäytökset, torjumaan petokset ja perimään takaisin aiheettomasti maksetut määrät.

Aiheutuneet menot käyvät ilmi oheisista taulukoista. Ohessa esitetään oikeaksi todistetut jäljennökset laskuista, jotka on esitetty kestohyödykkeistä ja aluksista aiheutuneista kustannuksista. Kaikkien todistusasiakirjojen ja laskujen alkuperäiskappaleet ovat saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan siitä, kun komissio maksaa loppuerän.

Päiväys: …/…/…

(Toimivaltaisen viranomaisen nimi suuraakkosin, leima, asema ja allekirjoitus)

Liiteluettelo:


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/34


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä huhtikuuta 2008,

valtiontuesta C 21/07 (ex N 578/06), jonka Unkari aikoo myöntää IBIDEN Hungary Gyártó Kft:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1342)

(Ainoastaan unkarinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/830/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on edellä mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomatuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Unkarin viranomaiset ilmoittivat 30 päivänä elokuuta 2006 päivätyllä sähköisellä ilmoituksella, joka kirjattiin saapuneeksi komissiossa samana päivänä, aikovansa myöntää IBIDEN Hungary Gyártó Kft:lle tukea alkuinvestointihankkeeseen voimassa olevien aluetukiohjelmien puitteissa. Ilmoitus perustui suurille investointihankkeille myönnettävää alueellista tukea koskevien, vuonna 2002 annettujen monialaisten puitteiden (2), jäljempänä ”vuoden 2002 monialaiset puitteet”, 24 kohdassa mainittuun velvollisuuteen ilmoittaa erikseen tietyistä hankkeista.

(2)

Komissio pyysi lisätietoja 13 päivänä lokakuuta 2006 (D/58881) sekä 13 päivänä maaliskuuta 2007 (D/51161) päivätyissä kirjeissään.

(3)

Unkarin viranomaiset pyysivät lisätietojen toimittamiselle asetetun määräajan pidentämistä kirjeissään, jotka kirjattiin saapuneiksi komissiossa 14 päivänä marraskuuta 2006 (A/39085), 3 päivänä tammikuuta 2007 (A/30004), 15 päivänä tammikuuta 2007 (A/30441) ja 27 päivänä maaliskuuta 2007 (A/32641). Komissio suostui määräajan pidentämiseen.

(4)

Unkarin viranomaiset toimittivat lisätietoja kirjeissä, jotka kirjattiin saapuneiksi komissiossa 31 päivänä tammikuuta 2007 (A/30990) ja 15 päivänä toukokuuta 2007 (A/34072).

(5)

Unkarin viranomaiset ja komission yksiköt järjestivät 11 päivänä joulukuuta 2006 ja 25 päivänä huhtikuuta 2007 kokoukset, joihin osallistui myös IBIDEN Hungary Gyártó Kft:n edustajia.

(6)

Komissio ilmoitti Unkarille 10 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessään päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee kyseistä tukea.

(7)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(8)

Komissio vastaanotti neljältä asianomaiselta huomautuksia, jotka toimitettiin

a)

25 päivänä lokakuuta 2007 päivätyssä kirjeessä (A/38842), joka kirjattiin komissiossa saapuneeksi samana päivänä,

b)

22 päivänä marraskuuta 2007 päivätyssä kirjeessä (A/39732), joka kirjattiin komissiossa saapuneeksi 24 päivänä marraskuuta 2007,

c)

23 päivänä marraskuuta 2007 päivätyssä kirjeessä (A/39711), joka kirjattiin komissiossa saapuneeksi samana päivänä,

d)

26 päivänä marraskuuta 2007 päivätyssä kirjeessä (A/39740), joka kirjattiin komissiossa saapuneeksi 27 päivänä marraskuuta 2007.

(9)

Komissio toimitti huomautukset 4 päivänä joulukuuta 2007 päivätyssä kirjeessä (D/54826) Unkarille kommentointia varten.

(10)

Unkari toimitti kommenttinsa asianomaisten huomautuksiin 4 päivänä tammikuuta 2008 päivätyssä ja samana päivänä komissiossa saapuneeksi kirjatussa kirjeessä (A/151).

2.   TUEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

2.1   Toimenpiteen tarkoitus

(11)

Unkarin viranomaiset aikovat edistää aluekehitystä myöntämällä alueellista investointitukea IBIDEN Hungary Gyártó Kft:lle, jotta se voi perustaa uuden tuotantolaitoksen Keski-Unkarissa (Pestin läänissä) sijaitsevaan Dunavarsány’in teollisuusalueelle. Tuotantolaitoksessa on tarkoitus valmistaa dieselhiukkassuodattimissa käytettäviä keraamisia substraatteja. Keski-Unkari on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tukialue, jolla myönnettävän tuen enimmäisintensiteetti on 40 prosenttia nettoavustusekvivalenttina vuosina 2004–2006 (4).

2.2   Tuensaaja

(12)

Tuensaaja on IBIDEN Hungary Gyártó Kft, jäljempänä ’IBIDEN HU’. Tuettava hanke koskee toisen dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettuja keraamisia substraatteja valmistavan tuotantolaitoksen perustamista IBIDENin keramiikkaosaston yhteyteen. Ensimmäinen tällainen tehdas Euroopan unionissa oli vuonna 2001 perustettu IBIDEN DPF France S.A.S.

(13)

IBIDEN HU:n perustivat 5 päivänä toukokuuta 2004 hollantilainen IBIDEN European Holdings B.V. ja japanilainen IBIDEN Co., Ltd Jälkimmäinen yritys on yhtiöiden (esimerkiksi pankkien) ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen omistuksessa oleva osakeyhtiö, joka omistaa kokonaan IBIDEN European Holdings B.V:n. IBIDEN HU:n osakepääomasta 99 prosenttia omistaa IBIDEN European Holdings B.V. ja yhden prosentin IBIDEN Co., Ltd Vuoden 2005 lopusta lähtien IBIDEN DPF France S.A.S. on ollut kokonaan IBIDEN European Holdings B.V:n omistuksessa.

Image

(14)

Emoyhtiö IBIDEN Co., Ltd on vuonna 1912 perustettu monikansallinen yritys, joka oli alun perin sähköyhtiö. Sen pääkonttori sijaitsee Gifussa, Japanissa. Yrityksen toiminta voidaan jakaa viiteen alaan, joiden osuudet liikevaihdosta olivat vuonna 2005 seuraavat: elektroniikka 50 prosenttia, keramiikka 22 prosenttia, sisustustuotteet 16 prosenttia, rakennusmateriaalit 4 prosenttia ja muut alat (esim. öljytuotteet, tietopalvelut, synteettinen hartsi, maatalous, karjanhoito ja kalanjalostus) 8 prosenttia. Vuoden 2006 vuosikertomuksen (5) mukaan IBIDEN-konserniin kuuluu 47 tytäryhtiötä sekä yksi sidosyritys, joka ei toimi keramiikan alalla. Vuonna 2006 konsernin yhteenlaskettu liikevaihto oli 319 miljardia jeniä, liiketoiminnan tulos 43,6 miljardia jeniä ja nettotuotto 27,2 miljardia jeniä. Samana vuonna konsernin toimistoissa ja tehtaissa ympäri maailmaa työskenteli yhteensä 10 115 työntekijää.

2.3   Investointi

2.3.1   IBIDEN HU:n uusi investointi Dunavarsány’issa

(15)

Ilmoitus koskee toista vaihetta investointihankkeessa, jonka tavoitteena on perustaa Dunavarsány’in teollisuusalueelle dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettujen keraamisten substraattien tuotantolaitos.

(16)

Huhtikuun 1 päivänä 2005 päivätyssä kirjeessään Unkarin viranomaiset ilmoittivat vuoden 2002 monialaisten puitteiden 36 kohdan (6) mukaisesti komissiolle valtiontuesta, jota oli myönnetty IBIDEN HU:n investointihankkeen ensimmäistä vaihetta varten.

(17)

Unkarin viranomaiset ilmoittivat, että IBIDEN HU:n Dunavarsány’in teollisuusalueelle tekemän investoinnin kaksi vaihetta muodostavat vuoden 2002 monialaisten puitteiden 49 kohdassa tarkoitetun yhden ainoan investointihankkeen, sillä ne koskevat samaa tuotantopaikkaa, yritystä ja tuotetta, ja ne on käynnistetty kolmen vuoden kuluessa.

(18)

Niiden tietojen perusteella, joita Unkarin viranomaiset ovat toimittaneet kahdesta investointivaiheesta, dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettuja keraamisia substraatteja valmistetaan kahdessa Dunavarsány’in teollisuusalueelle hiljattain valmistuneessa rakennuksessa, joiden pinta-alat ovat 24 000 neliömetriä ja 30 900 neliömetriä. Vuoteen 2007 mennessä ensimmäisessä rakennuksessa oli tarkoitus olla neljä tuotantolinjaa ja toisessa viisi.

(19)

Investoinnilla luodaan Dunavarsány’iin vuoteen 2007 mennessä yhteensä 1 100 uutta työpaikkaa.

(20)

Unkarin viranomaiset vahvistavat, että tuettavassa tehtaassa ei valmisteta muita kuin investointihankkeeseen liittyviä tuotteita viiden vuoden ajan investoinnin päättymisestä.

(21)

Lisäksi viranomaiset vahvistavat, että tuensaaja on lupautunut säilyttämään investoinnin paikkakunnalla vähintään viiden vuoden ajan investoinnin päättymisestä.

2.3.2   Dunavarsány’issa toteutettavan IBIDEN HU:n investointihankkeen ajoitus

(22)

Investointihankkeeseen liittyvät työt aloitettiin jo lokakuussa 2004. Hankkeeseen liittyvä tuotanto käynnistyi ensimmäisessä rakennuksessa elokuussa 2005 ja toisessa rakennuksessa toukokuussa 2006. Täyteen tuotantokapasiteettiin oli tarkoitus päästä huhtikuussa 2007. Taulukossa I on lisätietoja hankkeen ajoituksesta:

Taulukko I

Investointihankkeen ajoitus

 

Hankkeen aloitus

Tuotannon aloitus

Hankkeen päättyminen

Täysi tuotantokapasiteetti

I vaihe

6.10.2004

1.8.2005

1.1.2006

1.5.2006

(1,2 miljoonaa yksikköä vuodessa)

II vaihe

20.6.2005

3.5.2006

31.3.2007

1.4.2007

(toiset 1,2 miljoonaa yksikköä vuodessa)

2.4   Investointihankkeen kustannukset

(23)

Hankkeen tukikelpoisten investointikustannusten nimellisarvo on yhteensä 47 570 933 882 Unkarin forinttia (190,83 miljoonaa euroa). Nykyhintoina määrä on 41 953 072 670 forinttia (168,30 miljoonaa euroa) (7). Taulukossa II esitetään tukikelpoisten kustannusten jakautuminen vuosittain ja luokittain.

Taulukko II

Tukikelpoiset investointikustannukset (I ja II vaihe) nimellisinä hintoina (miljoonaa forinttia)

 

2004

2005

2006

2007

Yhteensä

Maa

[…] (8)

(…)

(…)

(…)

(…)

Infrastruktuuri

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Rakennukset

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Yleishyödylliset palvelut

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Koneet

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

Tukikelpoinen investointi

(…)

(…)

(…)

(…)

47 571

I vaihe

II vaihe

I vaihe

II vaihe

I vaihe

II vaihe

I vaihe

II vaihe

 

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2.5   Hankkeen rahoitus

(24)

Unkarin viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuensaajan oma rahoitusosuus on yli 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista eikä sisällä minkäänlaista julkista tukea.

2.6   Oikeusperusta

(25)

Rahoitustuen myöntäminen IBIDEN HU:lle pohjautuu seuraaviin oikeusperustoihin:

a)

Talous- ja liikenneministeriö myöntää tukea tukiohjelman ”HU 1/2003 – Erityinen investointikannustinjärjestelmä” (9) nojalla. Tukiohjelman oikeusperustan muodostavat talousministeriön asetus 1/2001 (5 päivänä tammikuuta) erityistä yrittäjyyden kannustinjärjestelmää koskevista säännöistä sekä talous- ja liikenneministeriön asetus 19/2004 (27 päivänä helmikuuta) eräiden tukiohjelmien yksityiskohtaisista säännöistä.

b)

Valtiovarainministeriö myöntää verohelpotuksen tukiohjelman ”Kehittämistä tukeva verohuojennus” (10) nojalla. Kyseinen ohjelma perustettiin yhtiöverosta ja osinkoverosta vuonna 1996 annetulla lailla LXXXI ja kehittämistä tukevaa verohuojennusta koskevalla hallituksen asetuksella 275/2003 (24 päivänä joulukuuta).

2.7   Tuen määrä ja intensiteetti

(26)

Tuen kokonaismäärä on 15 591 223 750 forinttia (62,55 miljoonaa euroa) nimellisinä hintoina. Nykyhintoina määrä on 9 793 809 933 forinttia (39,29 miljoonaa euroa). Edellä 23 kohdassa mainittujen tukikelpoisten kustannusten perusteella tuen intensiteetti on 22,44 prosenttia nettoavustusekvivalenttina (NAE) (11).

(27)

Tukea myönnetään seuraavien kahden tukivälineen avulla. Ensinnäkin talous- ja liikenneministeriö myöntää tukea vuosina 2005–2007 yhteensä 3 592 000 000 forinttia (14,41 miljoonaa euroa) (tuen nimellisarvo). Toiseksi, valtiovarainministeriö myöntää vuosina 2007–2016 yhtiöveron huojennuksia (12), joiden nimellisarvoksi on arvioitu noin 11 999 223 750 forinttia (48,14 miljoonaa euroa). Tuen kokonaismäärä on nykyhintoina 3 118 450 763 forinttia (12,51 miljoonaa euroa) ja verohuojennuksen kokonaismäärä puolestaan 6 675 359 170 forinttia (26,78 miljoonaa euroa).

(28)

Unkarin viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että ne ovat jo myöntäneet IBIDEN HU:lle voimassa olevien aluetukiohjelmien (13) perusteella tukea 7 411 828 735 forinttia (29,73 miljoonaa euroa) nykyhintoina (tuen nimellisarvo oli 11 745 422 640 forinttia eli 47,12 miljoonaa euroa) ja että tuen määrä vastaa vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa erikseen ilmoitettaville tuille asetettua enimmäisrajaa. Valtiovarainministeriö myönsi 25 päivänä helmikuuta 2005 investointihankkeen ensimmäistä vaihetta varten tukea 4 832 595 058 forinttia (19,39 miljoonaa euroa) nykyhintoina (tuen nimellisarvo oli 8 773 422 640 forinttia eli 35,20 miljoonaa euroa). Talous- ja liikenneministeriö puolestaan myönsi 3 päivänä maaliskuuta 2005 tukea 1 875 354 000 forinttia (7,52 miljoonaa euroa) nykyhintoina (tuen nimellisarvo oli 2 142 000 000 forinttia eli 8,60 miljoonaa euroa). Investointihankkeen toista vaihetta varten talous- ja liikenneministeriö myönsi 22 päivänä joulukuuta 2006 tukea 703 879 677 forinttia (2,82 miljoonaa euroa) nykyhintoina (tuen nimellisarvo oli 830 000 000 forinttia eli 3,33 miljoonaa euroa).

(29)

Unkarin viranomaisten mukaan ilmoitetun tuen määrä on tämän perusteella tuen kokonaismäärän ja jo myönnetyn rahoituksen välinen erotus, joka on nykyhintoina 2 381 981 198 forinttia (9,56 miljoonaa euroa) (nimellisinä hintoina 3 845 801 110 forinttia eli 15,43 miljoonaa euroa).

(30)

Tuen jäljelle jäävän, investoinnin toista vaihetta varten myönnettävän osuuden osalta Unkarin viranomaiset ovat keskeyttäneet päätöksentekoprosessin ja odottavat Euroopan komission päätöstä. Ilmoitetun tuen myöntämisen ehtona on siis, että komissio hyväksyy tukiohjelman.

(31)

Unkarin viranomaiset vahvistavat, että hankkeen tukikelpoisiin kustannuksiin ei voida myöntää tukea muista alueellisista, paikallisista, kansallisista tai yhteisön lähteistä.

(32)

Unkarin viranomaiset vahvistavat myös, että investointihankkeen ensimmäistä vaihetta koskevat tukihakemukset toimitettiin talous- ja liikenneministeriölle 5 päivänä joulukuuta 2003 ja valtiovarainministeriölle 16 päivänä syyskuuta 2004. Investointihankkeen toista vaihetta koskevat tukihakemukset toimitettiin 28 päivänä maaliskuuta 2005 ja 31 päivänä toukokuuta 2005. Tämä tarkoittaa, että tukihakemukset jätettiin ennen kuin hankkeen ensimmäisen vaiheen työt käynnistyivät 6 päivänä lokakuuta 2004 ja toisen vaiheen työt 20 päivänä kesäkuuta 2005.

2.8   Yleiset sitoumukset

(33)

Unkarin viranomaiset ovat sitoutuneet toimittamaan komissiolle

jäljennöksen tuen myöntävän viranomaisen ja tuensaajan välisestä, allekirjoitetusta tuki-/investointisopimuksesta kahden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä,

väliraportin (tiedot maksetuista tukimääristä, tukisopimuksen täytäntöönpanosta tai samassa toimipaikassa/tuotantolaitoksessa aloitetuista investointihankkeista) viiden vuoden välein siitä alkaen, kun komissio hyväksyy tuen,

yksityiskohtaisen loppuraportin kuuden kuukauden kuluessa viimeisen tukierän maksamisesta ilmoitetun maksuaikataulun mukaisesti.

3.   SYYT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

(34)

Ilmoitettu hanke koskee dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettujen keraamisten substraattien tuotantoa. Suodattimia asennetaan dieselkäyttöisiin henkilöautoihin ja kevyisiin kuorma-autoihin. IBIDEN HU:n valmistama keraaminen osa on välituote (taso 3). Sitä myydään markkinaehdoin riippumattomille yrityksille, jotka päällystävät substraatin jalometallipinnoitteella. Näin saadaan aikaan pinnoitettu dieselhiukkassuodatin (taso 2). Pinnoitetut dieselhiukkassuodattimet myydään tämän jälkeen pakosarjojen valmistajille (taso 1), jotka toimittavat tuotetta suoraan autotehtaisiin.

(35)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että Unkarin viranomaiset esittävät merkityksellisten markkinoiden laajaa määritelmää, joka kattaa dieselajoneuvojen pakokaasujen käsittelyjärjestelmien molemmat keskeiset osat eli dieselmoottorin hapetuskatalysaattorin, jäljempänä ’katalysaattori’, jolla käsitellään kaasuja (hiilimonoksidia ja hiilivetyä) ja jossain määrin myös hiukkasten liukoista orgaanista ainesta, sekä dieselhiukkassuodattimen, jäljempänä ’hiukkassuodatin’ (14), joka puhdistaa tehokkaasti hiukkasten liukenematonta ainesta eli nokea. Viranomaisten mukaan nämä laitteet ovat keskenään hyvin samankaltaiset, koska molempien tarkoituksena on haitallisten aineiden vähentäminen päästöistä. Sen vuoksi ne kuuluvat samoihin merkityksellisiin markkinoihin. Myös kyseisten osien valmistusmenetelmät ja tuotantotekniikat ovat viranomaisten mukaan samankaltaiset.

(36)

Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että sillä on epäilyjä tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja vuoden 2002 monialaisten puitteiden perusteella. Lisäksi komissio ilmoitti, että Unkarin viranomaisten toimittamat kaksi riippumatonta markkinatutkimusta (joista toisen on laatinut Frost & Sullivan Ltd, jäljempänä ’F&S’, (15) ja toisen AVL List GMBH, jäljempänä ”AVL (16)) eivät tue viranomaisten näkemystä merkityksellisistä markkinoista.

(37)

Komissiolla oli epäilyksiä sen suhteen, kuuluvatko katalysaattori ja hiukkassuodatin samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin eli jälkikäsittelyssä käytettävien laitteiden markkinoihin ja ovatko ne keskenään korvattavissa. Komission lähtökohtana oli muodollisen tutkintamenettelyn käynnistyessä, että merkitykselliset tuotemarkkinat ovat suppeammat ja käsittävät ainoastaan dieselajoneuvojen pakokaasujen käsittelyjärjestelmään liitettävän hiukkassuodattimen substraatin.

(38)

Komissio huomautti ensinnäkin, että hiukkassuodattimen tärkein tehtävä on käsitellä kiinteitä epäorgaanisia ja liukenemattomia hiukkasia (eli nokea), kun taas katalysaattorilla pyritään puhdistamaan haitallisia kaasuja ja hiukkasten sisältämää liukoista orgaanista ainesta, eikä se pysty keräämään nokea. Vaikka nämä tehtävät ovat jossain määrin päällekkäisiä, koska myös pinnoitetulla hiukkassuodattimella käsitellään haitallisia kaasuja jonkin verran, on dieselmoottorin pakokaasujen käsittelyjärjestelmään kuitenkin asennettava erillinen katalysaattori. Kumpaakin komponenttia käytetään jatkossakin samanaikaisesti, ja ne on asennettava rinnakkain koko tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla (vuoteen 2008 asti). Tulevissa Euro 5- ja Euro 6 -standardien mukaisissa tekniikoissa katalysaattoreita käytetään edelleen hiilimonoksidin, hiilivedyn ja liukoisen orgaanisen aineksen hapettamiseen. Komissio totesikin, että kysyntäpuolella osat eivät näytä olevan keskenään korvattavissa, sillä kyse on kahdesta erillisestä, toisiaan täydentävästä laitteesta.

(39)

Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään myös, että yhden tutkimuksen mukaan saksalainen Eberspächer esitteli hiljattain todella monikäyttöisen tuotteen, jossa katalysaattorin ja hiukkassuodattimen toiminnot on yhdistetty samaan keraamiseen runkoon. Kyseistä tuotetta on käytetty Volkswagenin Passat-mallissa. Komissio on kuitenkin esittänyt epäilyjä siitä, soveltuuko IBIDEN HU:n tuote näin monimuotoiseen käyttöön.

(40)

Lisäksi komissio on todennut, että myös tarjontapuolella korvattavuus on kyseenalaista. Komissio ei ole saanut konkreettisia todisteita siitä, että katalysaattoreihin tarkoitettujen substraattien valmistajat kykenisivät tuottamaan myös hiukkassuodattimiin tarkoitettuja substraatteja samoilla laitteilla, tai päinvastoin, ilman huomattavia ylimääräisiä investointikustannuksia. Korvattavuus on kyseenalaista myös siksi, että hiukkassuodattimen hinta on noin nelinkertainen katalysaattorin hintaan verrattuna.

(41)

Lopuksi komissio totesi, että vaikka tuki näyttää täyttävän kansallisia alueellisia valtiontukia koskevissa vuoden 1998 suuntaviivoissa (17) asetetut ehdot, komissiolla on kuitenkin epäilyksiä siitä, onko tuensaajan markkinaosuus pienempi kuin vuoden 2002 monialaisten suuntaviivojen 24 kohdan a alakohdassa mainittu 25 prosenttia. Unkarin viranomaisten toimittamien markkinatutkimusten pohjalta vaikuttaa siltä, että IBIDENin määrällinen osuus hiukkassuodattimien Euroopan-markkinoista ylittää merkittävästi 25 prosentin ylärajan sekä ennen investointia että sen jälkeen. Näin ollen vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdan edellytys ei täyty, jos merkityksellisiksi markkinoiksi katsotaan hiukkassuodattimet. Sen sijaan hiukkassuodattimien ja katalysaattorien yhdistetyillä markkinoilla, jotka ovat merkitykselliset markkinat Unkarin viranomaisten mukaan, IBIDENin markkinaosuus jäisi alle 25 prosentin sekä ennen investointia että sen jälkeen.

4.   ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(42)

Päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä, minkä jälkeen seuraavat asianomaiset toimittivat komissiolle huomautuksensa:

a)

tuensaaja eli IBIDEN Hungary Gyártó Kft.,

b)

Aerosol & Particle Technology Laboratory, Thermi-Thessaloniki, Kreikka, tutkimus- ja teknologiakeskus,

c)

Saint-Gobain Industrie Keramik Rödental GmbH, Rödental, Saksa, kilpailija, jäljempänä ’Saint-Gobain’,

d)

asianomainen, joka on pyytänyt henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (18) 6 artiklan 2 kohdan nojalla.

(43)

Asianomaisten huomautuksia kuvataan lyhyesti seuraavassa.

4.1   IBIDEN HU:n ja Aerosol & Particle Technology Laboratoryn näkemys merkityksellisistä tuotemarkkinoista

(44)

Tuensaaja IBIDEN HU sekä Aerosol & Particle Technology Laboratory kannattavat markkinoiden laajaa määritelmää, joka käsittää kaikki dieselajoneuvojen pakokaasujen käsittelyjärjestelmän osat (ensisijaisesti katalysaattori ja hiukkassuodatin). Niiden mukaan nämä laitteet ovat hyvin samankaltaiset, koska molempien tarkoituksena on haitallisten aineiden vähentäminen päästöistä. Sen vuoksi laitteet kuuluvat samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin.

(45)

Tämän näkemyksen mukaan katalysaattori ja hiukkassuodatin ovat hiukkasia poistavia järjestelmiä, vaikka IBIDEN HU myöntääkin, että katalysaattori ei puhdista tehokkaasti hiukkasten liukenematonta ainesta eli nokea. Asianomaiset vetoavat siihen, että koska IBIDEN HU:n tuote kykenee päätehtävänsä eli noen suodattamisen lisäksi suodattamaan hiilivetyjä ja hiilimonoksidia, se kuuluu samoihin markkinoihin kuin katalysaattori. Autonvalmistajat päättävät itse, kokoavatko ne pakokaasujen käsittelyyn tarkoitetun laitteen kahdesta erillisestä osasta, jotka poistavat kaasumaisia haitallisia aineita ja kiinteitä hiukkasia, vai hyödyntävätkö ne yhtä monikäyttöistä osaa.

(46)

IBIDEN HU myöntää kuitenkin lausunnossaan, että vaikka sen valmistama hiukkassuodatin tehostaa osaltaan kaasujen (hiilivedyn ja hiilimonoksidin) puhdistamista, päästörajoitusten noudattaminen edellyttää sekä hiukkasuodattimen että katalysaattorin käyttöä. Laadukas ja pitkälle kehitelty hiukkassuodatin saattaa pienentää ajoneuvoihin asennettavien katalysaattorien kokoa ja alentaa niiden kehitysastetta. Hiukkassuodattimilla on siis huomattava vaikutus katalysaattoreihin ja päinvastoin. Jos jompikumpi laite kehittyy hyvin pitkälle, on toisen laitteen vastaavasti mukauduttava muutoksiin.

(47)

Sekä IBIDEN HU:n että Aerosol & Particle Technology Laboratoryn mukaan katalysaattorien ja hiukkassuodattimien teknisessä kehityksessä on nähtävissä suuntaus uuden sukupolven suodattimiin, joissa yhdistyvät kaikki aiemmat edut, ominaisuudet ja tekniikat. Kyse olisi näin ollen katalysaattorin ja hiukkassuodattimen yhdistämisestä samaan runkoon (esimerkiksi Volkswagen on jo asentanut Passat-malleihin neljännen polven jälkikäsittelylaitteita, joissa on hiukkassuodatin mutta ei katalysaattoria). IBIDEN HU on ilmoittanut, että se valmistaa parhaillaan kolmannen polven (19) hiukkassuodatinta ja kehittelee tuotetta jatkuvasti voidakseen muokata siitä sellaisen neljännen polven hiukkassuodattimen, joka hoitaisi kaikki katalysaattorin tehtävät.

(48)

IBIDEN HU on vedonnut myös siihen, että toisin kuin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä esitetään, sen valmistaman tuotteen hinta ei todellisuudessa ole nelinkertainen katalysaattorin hintaan verrattuna. IBIDEN HU valmistaa välituotetta, ja lopputuote (pinnoitettu hiukkassuodatin) on luonnollisesti paljon kalliimpi kuin IBIDEN HU:n välituote. Teollisuudenalan kokemusten mukaan laitteen markkinahinta pinnoittamisen, koteloinnin ja eristeen lisäämisen jälkeen ylittää 2,5 kertaa IBIDEN-konsernin keraamisen substraatin hinnan. Esimerkiksi vuonna 2007 hiukkassuodattimen markkinahinta oli 453 euroa ja keraamisen substraatin (välituotteen) hinta vain […] euroa, kun taas katalysaattorin markkinahinta oli 102 euroa (20).

(49)

Sen lisäksi IBIDEN HU toteaa tarjontapuolen korvattavuuden osalta, että katalysaattorin ja hiukkassuodattimen valmistustekniikka on hyvin samanlainen: suurin ero on, että hiukkassuodattimen valmistusprosessiin on lisätty tiivistämisvaihe ja että leikkaaminen tapahtuu aiemmin kuin katalysaattorin valmistuksessa.

(50)

IBIDEN HU esittää myös, että useiden tutkimusten mukaan (esim. Johnson Matthey Japanin laatima selvitys) eräät valmistajat tuottavat kumpaakin tuotetta, mikä hämärtää jakoa katalysaattorien valmistajiin ja hiukkassuodattimien valmistajiin.

4.2   Saint-Gobainin ja henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytäneen asianomaisen näkemys merkityksellisistä markkinoista

(51)

Neljästä asianomaisesta kaksi – Saint-Gobain sekä henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytänyt asianomainen – yhtyi epäilyihin, joita komissio esitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Kyseiset yritykset katsoivat, että katalysaattori ja hiukkassuodatin eivät ole keskenään korvattavissa olevia tuotteita eivätkä sen vuoksi kuulu samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin. Niiden mukaan tässä tapauksessa ainoastaan hiukkassuodattimien markkinat muodostavat merkitykselliset tuotemarkkinat seuraavista syistä.

4.2.1   Ei korvattavuutta kysyntäpuolella

(52)

Asianomaiset korostavat, että katalysaattorien substraatit ja hiukkassuodattimien substraatit poikkeavat toisistaan keskeisiltä ominaisuuksiltaan: katalysaattorin substraatti valmistetaan yleensä joko 400 celsiusasteen lämpötilaa kestävästä ei-huokoisesta kordieriitista tai ruostumattomasta metallifoliosta. Hiukkassuodattimen substraatin raaka-aineena käytetään tavallisesti 1 000 celsiusasteen lämpötilaa kestävää huokoista piikarbidia (aineen on kestettävä korkeaa lämpötilaa, jotta suodattimesta voidaan polttaa pois nokea ja ehkäistä näin pinnoitetun suodattimen tukkeutuminen). Koska tuotteiden termiset ominaisuudet ovat hyvin erilaiset, ostajat eivät siis voisi vaihtaa hiukkassuodattimen substraattia katalysaattorin substraattiin tai päinvastoin siinä tapauksessa, että jommankumman tuotteen hinta nousisi huomattavasti.

(53)

Saint-Gobain toteaa, että koska hiukkassuodattimen substraatin valmistuksessa käytettävät aineet ovat laadukkaampia, ero näkyy myös tuotteiden hinnoissa: hiukkassuodattimen substraatin keskihinta (ilman katalyyttipinnoitteen lisäämisen ja koteloinnin kustannuksia) on 120 euroa, kun taas katalysaattorin substraatin vastaava hinta (myös ilman katalyyttipinnoitteen lisäämisen ja koteloinnin kustannuksia) on 12–20 euroa. Saint-Gobain esittää, että hiukkassuodattimien valmistajat eivät selvästikään voi teknisistä syistä siirtyä käyttämään katalysaattorin substraattia (minkä ne muuten tekisivät halvemman hinnan takia). Katalysaattorien valmistajat puolestaan eivät korvaisi katalysaattorin substraattia hiukkassuodattimen substraatilla, sillä toimenpide nostaisi huomattavasti tuotteen hintaa ilman, että saataisiin aikaan vastaavaa hapetus kuin katalysaattorin substraatilla.

(54)

Saint-Gobain ja henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytänyt asianomainen korostavat lisäksi eroja katalysaattorin ja hiukkassuodattimen käytössä (21) katalysaattorin ensisijainen tehtävä on hapettaa kemiallisen reaktion avulla eräitä kaasuja, kun taas hiukkassuodattimella pääasiassa suodatetaan nokea mekaanisella menettelyllä. Vaikka hiukkassuodatin suorittaa tietyissä olosuhteissa (toissijaisesti) eräitä katalysaattorin tehtäviä, täydellinen hapetus voidaan saada aikaan ainoastaan asentamalla kumpikin laite ajoneuvoon. Edes IBIDEN HU:n valmistamaan keraamiseen substraattiin perustuva pinnoitettu hiukkassuodatin ei kykene suorittamaan kaikkia katalysaattorin tehtäviä, sillä sen tarkoituksena on lähinnä varmistaa noen polttamiseen tarvittava lämpötila. Suodattimella ei kuitenkaan ole samanlaista puhdistavaa vaikutusta kuin katalysaattorilla. Asianomaiset toteavat, että monet ajoneuvojen ja autonosien valmistajat olettavat, että katalysaattori ja hiukkassuodatin ovat jatkossakin erillisiä laitteita, jotka asennetaan rinnakkain pakoputkeen.

4.2.2   Ei korvattavuutta tarjontapuolella

(55)

Saint-Gobain ja henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytänyt asianomainen huomauttavat lisäksi, että katalysaattorin substraatin ja hiukkassuodattimen substraatin valmistusmenetelmät ovat selvästi erilaiset: katalysaattorin substraatin perustana käytetty ei-huokoinen kordieriitti sintrataan 400 °C:n lämpötilassa. Sitä vastoin hiukkassuodattimen substraatin raaka-aine, piikarbidi (josta myös IBIDEN HU:n substraatti on valmistettu), on valmistettava erittäin korkeassa lämpötilassa (yli 2 000 °C) hapettomassa tilassa. Jo pelkkä valmistuslämpötilan ero on niin merkittävä, että yhtä tärkeimmistä ja kalleimmista valmistuksen osatekijöistä on mahdotonta käyttää kummankin tuotteen valmistuksessa.

(56)

Lisäksi katalysaattorin substraatti on aina yhdestä kappaleesta valmistettu kennomainen sylinteri, jossa on avoimet kanavat. Sen sijaan hiukkassuodattimen substraatti muodostetaan yleensä liimaamalla yhteen useita suodatinosia, ja suodattimen kanavat suljetaan. Hiukkassuodattimen substraatin tuotanto edellyttää oksidivapaille keraameille tarkoitettua erittäin kuumaa sintrausuunia sekä liimaus- ja tiivistyslaitteistoa, joita ei tarvita katalysaattorin substraatin valmistuksessa. Sen vuoksi asianomaiset katsovat, että hiukkassuodatinta ei voi valmistaa katalysaattorin tuotantolinjalla ja päinvastoin.

5.   UNKARIN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(57)

Unkarin viranomaiset tukevat Aerosol & Particle Technology Laboratoryn ja IBIDEN Hungary Gyártó Kft:n antamia lausuntoja merkityksellisistä tuotemarkkinoista, hinnasta sekä kysynnän ja tarjonnan erityispiirteistä.

(58)

Unkarin viranomaisten mukaan nykyaikaisten dieselajoneuvojen päästöjen rajoittaminen perustuu erilaisten toimintojen yhdistämiseen koko järjestelmän tasolla. Dieselajoneuvojen päästöjen rajoittamisjärjestelmän osien (kuten katalysaattorin ja hiukkassuodattimen) suuri keskinäinen riippuvuus on synnyttänyt moniosaisen toimitusketjun, joka yhdistää substraattien, pinnoitteiden ja pakojärjestelmien valmistajia. Toimitusketjun yksittäisen osasen suoritukset vaikuttavat sen vuoksi koko ketjuun. Viranomaiset katsovatkin, että merkityksellinen tuote on dieselmoottoreiden päästöjen rajoittamisjärjestelmä tai dieselmoottorin jälkikäsittelyjärjestelmä.

(59)

Unkarin viranomaisten mukaan IBIDEN HU:n tuote on pakoputkeen asennettava monikäyttöinen osa. Tuote muodostaa yhdessä katalysaattorin kanssa kolmannen polven jälkikäsittelylaitteen. Lisäksi kyseinen tuote voidaan luokitella välituotteeksi, sillä se pinnoitetaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Ilman pinnoitusta tuote ei ole täysin toimiva, eikä sitä voida siksi luokitella lopputuotteeksi eli kolmannen polven hiukkassuodattimeksi. Tätä tukee myös se seikka, että lopputuote on huomattavasti kalliimpi kuin IBIDEN HU:n valmistama välituote. Tällä hetkellä lopputuotteen markkinahinta on 2,5 kertaa korkeampi kuin IBIDEN HU:n valmistaman suodattimen markkinahinta.

(60)

Unkarin viranomaiset esittävät lisäksi, että hiukkassuodatin asennetaan käytännössä useimpiin dieselajoneuvoihin ja että samat valmistajat, jotka käyttävät katalysaattoreita, tarvitsevat myös hiukkassuodatinta. Kysyntä luo tuotteille yhteiset markkinat, sillä samat valmistajat hankkivat tuotteita samanlaisia menetelmiä, samaa infrastruktuuria ja samoja keinoja käyttäen. Tarjontapuolen osalta voidaan todeta, että katalysaattorien ja hiukkassuodattimien valmistajat käyttävät yleensä samanlaisia valmistusmenetelmiä, tuotantotekniikoita ja raaka-aineita. Sekä katalysaattorin että hiukkassuodattimen valmistuksessa käytetään kordieriittia. Valmistusmenetelmän vaiheet ovat samanlaiset: raaka-aineen esikäsittely, sekoittaminen, lämpökäsittely, muotoilu, kuivaus, viimeistely ja karkaisu. Ainoa ero tuotteiden valmistusmenetelmissä on yksi ylimääräinen vaihe (tiivistys) ja toisen vaiheen (leikkaaminen) ajoitus. Sen vuoksi samat valmistajat tarjoavat kumpaakin tuotetta, ja katalysaattori ja hiukkassuodatin kilpailevat keskenään pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmien markkinoilla.

(61)

Unkarin viranomaiset korostavat, että IBIDEN HU kykenee valmistamaan hiukkassuodattimien substraatteja samalla laitteistolla ilman huomattavia investointeja, niin kuin mikä tahansa muukin vastaavaa tuotantotekniikkaa soveltava yritys. Koska hiukkassuodatin on katalysaattorin kehittyneempi muoto, tuotteen muuttamisesta aiheutuvissa kustannuksissa ei ole kyse alkuinvestoinnista toiseen tuotelinjaan vaan tuotantovälineiden merkittävästä parantamisesta.

(62)

Lisäksi Unkarin viranomaisten mukaan katalysaattorin ja hiukkassuodattimen teknisessä kehityksessä on nähtävissä suuntaus uuden sukupolven suodattimiin, joissa yhdistyvät kaikki aiemmat edut, ominaisuudet ja tekniikat. Kyse olisi näin ollen katalysaattorin ja hiukkassuodattimen yhdistämisestä samaan runkoon. Määriteltäessä merkityksellisiä markkinoita ja markkinaosuutta on otettava huomioon myös katalysaattori, sillä se muodostaa yhdessä hiukkassuodattimen kanssa jälkikäsittelylaitteen. Yhdessä tuotteet varmistavat, että ajoneuvo täyttää vaatimukset.

(63)

Edellä esitettyjen seikkojen nojalla Unkarin viranomaiset katsovat, että merkitykselliset markkinat voidaan määritellä ainoastaan dieselajoneuvojen jälkikäsittelylaitteiden markkinoiksi, jotka käsittävät sekä hiukkassuodattimen että katalysaattorin. Markkinoiden seurantaan erikoistuneen riippumattoman yrityksen (AVL) laatiman tutkimuksen mukaan IBIDENin markkinaosuus dieselajoneuvojen jälkikäsittelylaitteiden markkinoilla on sekä ennen investointia että sen jälkeen alle 25 prosenttia ja täyttää näin ollen vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa määritellyn ehdon. Unkarin viranomaiset katsovat sen vuoksi, että komission olisi päätettävä perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan nojalla aloitettu menettely ja tehtävä tukiohjelmasta myönteinen päätös.

6.   TUEN ARVIOINTI

6.1   Onko kyseessä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki?

(64)

Komissio katsoi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että tuki, jotka Unkarin viranomaiset ovat myöntäneet avustuksen ja verohuojennuksen muodossa IBIDEN Hungary Gyártó Kft:lle voimassa olevien alueellisten tukiohjelmien (HU 1/2003 – ”Erityinen investointikannustinjärjestelmä” ja N 504/2004 ”Kehittämistä tukeva verohuojennus”) perusteella, on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Unkarin viranomaiset eivät ole kiistäneet komission päätelmää.

6.2   Ilmoitusvelvollisuus, tuen laillisuus ja sovellettava lainsäädäntö

(65)

Unkarin viranomaiset täyttivät vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa tarkoitetun erikseen ilmoitettavia tukia koskevan velvollisuuden ilmoittaessaan komissiolle toimenpiteestä vuonna 2006.

(66)

Komissio on arvioinut toimenpidettä alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (2007–2013) (22) 63 kohdan ja alaviitteen 58 mukaisesti vuonna 1998 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen ja vuoden 2002 monialaisten puitteiden pohjalta.

6.3   Onko tuki alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaista?

(67)

Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että tuki on myönnetty voimassa olevien alueellisten tukiohjelmien (23) säännösten puitteissa. Lisäksi se katsoi, että alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa määriteltyjä yleisiä ehtoja (jotka liittyvät tukikelpoisiin kustannuksiin, alkuinvestointiin aluetukeen oikeutetulla alueella, tuensaajan omaan rahoitusosuuteen, kannustinvaikutukseen, investoinnin säilyttämiseen ja tukien kasautumiseen) on noudatettu.

6.4   Onko tuki vuoden 2002 monialaisten puitteiden mukaista?

6.4.1   Yksi ainoa investointihanke

(68)

Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 49 kohdassa todetaan, että investointihanketta ei saa jakaa keinotekoisesti alahankkeisiin puitteiden soveltamisen välttämiseksi. Yksi ainoa investointihanke käsittää tietyllä investointipaikalla kolmen vuoden aikana tehdyt kiinteät investoinnit (24). Tuotantopaikalla tarkoitetaan fyysisen tai toiminnallisen yhteyden yhdistämää kiinteiden omaisuuserien muodostamaa kokonaisuutta, jota taloudelliselta kannalta ei voida jakaa ja jolla on tarkoin määritelty tekninen tehtävä ja selvät tavoitteet, kuten tietyn tuotteen tuotanto.

(69)

Koska IBIDEN HU on jo aiemmin saanut aluetukea samalla paikalla toteutettua investointihankkeen ensimmäistä vaihetta varten ja koska ilmoitus koskee investointihankkeen toista vaihetta, on arvioitava, muodostavatko kyseiset vaiheet yhden ainoan investointihankkeen.

(70)

Komissio huomauttaa tältä osin, että kyseiset investointivaiheet liittyvät samaan tuotantopaikkaan (Keski-Unkarissa sijaitseva Dunavarsány’in teollisuusalue), samaan yritykseen (IBIDEN HU) ja samaan tuotteeseen (dieselmoottoreiden hiukkassuodattimiin tarkoitettu keraaminen substraatti) ja että kumpaankin hankkeeseen liittyvät työt käynnistyivät kolmen vuoden kuluessa (ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 2004 ja toinen vaihe vuonna 2005). Sen vuoksi komissio katsoo, että vuoden 2002 monialaisten puitteiden 49 kohdassa esitetyt ”tuotantopaikan” määritelmän ehdot täyttyvät ja että investoinnin kaksi vaihetta kuuluvat yhteen ja samaan investointihankkeeseen.

(71)

Lisäksi komissio toteaa, että Unkarin viranomaiset ovat myöntäneet, että IBIDEN HU:n Dunavarsány’in teollisuusalueelle tekemän investoinnin kaksi vaihetta muodostavat yhden ainoan investointihankkeen.

6.4.2   Tuen intensiteetti

(72)

Koska investoinnin ensimmäinen ja toinen vaihe muodostavat yhden ainoan investointihankkeen, on kumpikin vaihe otettava huomioon laskettaessa hankkeelle myönnetyn tuen enimmäisintensiteettiä.

(73)

Tukikelpoisten kustannusten suunniteltu määrä on 41 953 072 670 forinttia (168,30 miljoonaa euroa) nykyhintoina, ja aluetukeen sovellettava yläraja on 40 prosenttia nettoavustusekvivalenttina, joten vuoden 2002 monialaisten puitteiden 21 ja 22 kohdassa esitetyn alentamismekanismin pohjalta laskettu tuen enimmäisintensiteetti on 23,34 prosenttia nettoavustusekvivalenttina.

(74)

Koska hankkeelle myönnetyn tuen intensiteetti on 22,44 prosenttia nettoavustusekvivalenttina eikä se näin ollen ylitä alentamismekanismin mukaisesti sallittua tuen enimmäisintensiteettiä (23,34 prosenttia NAE), tukipaketin intensiteetti ei ylitä aluetuen muutettua ylärajaa.

6.4.3   Onko tuki monialaisten puitteiden 24 kohdan a ja b alakohdassa määriteltyjen sääntöjen mukaista?

(75)

Koska tuen kokonaismäärä, joka on 9 793 809 933 forinttia (39,29 miljoonaa euroa) nykyhintoina, ylittää erikseen ilmoitettaville tuille asetetun 30 miljoonan euron ylärajan, on tutkittava, vastaako tuki vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a ja b alakohdan säännöksiä.

(76)

Komissio tekee päätöksen vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa tarkoitetuille suurille investointihankkeille myönnettävän alueellisen tuen hyväksymisestä sen perusteella, mikä on tuensaajan markkinaosuus ennen investointia ja sen jälkeen sekä millaista kapasiteettia investoinnilla on luotu. Jotta komissio voisi suorittaa vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tutkimukset, on sen ensin määriteltävä investoinnin kohteena oleva tuote (tuotteet), merkitykselliset tuotemarkkinat ja merkitykselliset maantieteelliset markkinat.

6.4.3.1   Tuote, jota investointihanke koskee

(77)

Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 52 kohdan mukaan ”asianomaisella tuotteella” tarkoitetaan investointihankkeessa tarkoitettua tuotetta ja soveltuvissa tapauksissa sitä kuluttajan mielestä (tuotteiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi) korvaavaa tuotetta taikka tuottajan kannalta (tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi) korvaavaa tuotetta. Kun hanke koskee välituotetta, jota ei juurikaan myydä markkinoilla, kyseinen tuote voi käsittää myös tuotantoketjun jälkipään tuotteet.

(78)

Ilmoitettu hanke koskee dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettujen keraamisten substraattien tuotantoa. Hiukkassuodatin on ajoneuvon osa, joka liitetään dieselajoneuvojen pakojärjestelmään ja joka puhdistaa moottorin käydessä syntyviä pakokaasuja. (25)

(79)

IBIDEN HU:n valmistama keraaminen osa on välituote. Tehtaassa tapahtuvan valmistuksen (taso 3) jälkeen tuote myydään IBIDEN Deutschland GmbH:n (26) kautta markkinaehdoilla riippumattomille yrityksille (tärkeimpiä asiakkaita ovat […], […] ja […]), jotka lisäävät substraattiin jalometallipinnoitteen. Näin hiukkassuodattimesta tulee pinnoitettu hiukkassuodatin (taso 2). Pinnoitetut hiukkassuodattimet myydään tämän jälkeen pakosarjojen valmistajille (taso 1), jotka toimittavat tuotetta suoraan autotehtaisiin. Keraamisen substraatin loppukäyttäjiä ovat dieselajoneuvot ja kevyet kuorma-autot.

(80)

Investointihankkeessa ei tuoteta muita markkinoilla myytäviä tai IBIDEN-konsernin muissa tuotantolaitoksissa käytettäviä tuotteita. Unkarin viranomaiset vahvistivat, että tukea saavassa tehtaassa ei ole tarkoitus valmistaa ilmoituksessa mainittujen tuotteiden lisäksi muita tuotteita viiden vuoden aikana hankkeen päättymisestä/täyden tuotantokapasiteetin saavuttamisesta.

(81)

Edellä esitettyjen syiden pohjalta komissio katsoo, että dieselkäyttöisiin henkilöautoihin ja kevyisiin kuorma-autoihin asennettaviin hiukkassuodattimiin tarkoitettu keraaminen substraatti on investointihankkeen kohteena oleva tuote.

6.4.3.2   Merkitykselliset tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat

(82)

Jotta merkitykselliset tuotemarkkinat voidaan määritellä, on tutkittava, mitä muita tuotteita voitaisiin pitää vuoden 2002 monialaisten puitteiden 52 kohdassa tarkoitettuina tuotteina, joilla investointihankkeen kohteena oleva tuote voitaisiin korvata. Komissio on ottanut huomioon sekä asianomaisten että Unkarin viranomaisten esittämät huomautukset ja tutkinut, millaiset tuotteet voisivat korvata hiukkassuodattimen. Seuraavassa on lyhyt tiivistelmä kyseisestä analyysista.

1)   Katsaus pakokaasujen puhdistusjärjestelmään

(83)

Pakokaasujen vähentäminen on erittäin monimutkainen asia, jossa on otettava huomioon teknologian, polttoaineen kulutuksen, ajotapahtuman, kestävyyden ja kustannusten vuorovaikutus. Toimenpiteet pakokaasujen vähentämiseksi voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:

a)

palamisjärjestelmän kehittäminen siten, että moottorin pakokaasupäästöjä voidaan vähentää, ja

b)

pakokaasujen jälkikäsittelyä soveltavat tekniikat, joilla säännellään päästöjä (esillä olevan asian kannalta merkityksellinen vaihtoehto).

(84)

Dieselmoottorien pakokaasut sisältävät haitallisia aineita, kuten huomattavia määriä kiinteitä hiukkasia (esimerkiksi nokea ja liukoista orgaanista ainetta (27)) ja haitallisia kaasuja (kuten hiilivetyjä, hiilimonoksidia ja typen oksideja). Näitä aineita käsittelee ajoneuvoihin asennettu pakokaasujen puhdistusjärjestelmä.

(85)

Järjestelmä käsittää eräitä osia, joilla puhdistetaan haitallisia aineita. Yleisesti ottaen nämä osat voidaan jakaa 1) kaasumaisia osasia puhdistaviin ja 2) kiinteitä hiukkasia (mm. nokea) puhdistaviin laitteisiin. Dieselkäyttöisissä henkilöautoissa ja kevyissä kuorma-autoissa käytetään seuraavaa kahta päästöjen jälkikäsittelylaitetta, joilla on merkitystä esillä olevan asian kannalta:

a)

Dieselmoottorin hapetuskatalysaattori, jolla pyritään neutraloimaan haitalliset kaasut (lähinnä hiilivedyt ja hiilimonoksidi). Lisäksi katalysaattori poistaa kiinteissä hiukkasissa olevaa liukoista ainesta tietyissä olosuhteissa (toissijaisesti). Se ei kuitenkaan kykene käsittelemään nokea. Samoin kuin hiukkassuodatin, hapetuskatalysaattorikin on kiinteä kappale, jonka läpi pakokaasut johdetaan. Virtauksen aikana pakokaasu joutuu kemialliseen reaktioon substraatin seinämässä olevien katalysoivien aineiden (platina ja palladium) kanssa. Vuodesta 2000 lähtien katalysaattoreita on asennettu käytännössä kaikkiin dieselkäyttöisiin henkilöautomalleihin Euroopan talousalueella, jotta autot täyttäisivät haitallisia kaasuja koskevat tiukentuneet päästörajoitukset.

b)

Dieselhiukkassuodatin, jolla kerätään kiinteiden hiukkasten liukenematonta ainesta eli nokea. Tähän päästään mekaanisen suodatuksen avulla. Pakokaasu virtaa hiukkassuodattimen kennomaiseen rakenteeseen, missä sen on pakko kulkea suodattimen seinämien kautta, sillä suodattimen kanavat tukitaan vuorotellen. Substraatti toimii suodattimena, jonka seinämiin noki kertyy. Koska hiukkassuodatin tukkeutuu ajoittain, on nokea poistettava polttamalla, jotta suodatin kykenisi toimimaan (suodattimen regenerointi).

(86)

Hiukkassuodattimien sarjatuotanto käynnistyi vuonna 2000, jolloin suodattimia asennettiin Peugeot’n dieselkäyttöiseen 607-malliin. Sen jälkeen suodatin on yleistynyt huomattavasti, ja 3–4 viime vuoden aikana kasvu on ollut valtavaa. Kasvu johtuu osittain verohuojennuksista, joita useissa maissa on myönnetty hiukkassuodattimella varustetuille dieselajoneuvoille, ja osittain kuluttajien ympäristömyönteisemmistä asenteista sekä päästönormien – erityisesti hiukkaspäästöihin sovellettavien raja-arvojen – kiristymiseen kohdistuvista odotuksista (Euroopan talousalueella päästöjen vähentämistä sääntelevät Euro-standardit). On odotettavissa, että ennen kuin Euro 5 -standardi (28) tulee voimaan vuonna 2009, hiukkassuodatin asennetaan yhä suurempaan osaan dieselajoneuvoista. Tämän kehityssuuntauksen ansiosta hiukkassuodattimien markkinat laajenevat edelleen tulevina vuosina.

(87)

Hiukkassuodattimet voidaan jakaa eri tyyppeihin suodattimen raaka-aineen (esim. keraami, kordieriitti tai metalli) ja suodattimen regeneraatiotavan perusteella. Regeneraatiota tarvitaan kertyneiden hiukkasten poistamiseen (polttamiseen). Käytännössä tähän päästään joko käyttämällä polttoaineeseen sekoitettua lisäainetta, joka alentaa hapettumislämpötilaa (tällaista suodatinta kutsutaan pinnoittamattomaksi hiukkassuodattimeksi, jonka polttoaineeseen on lisätty katalyyttia), tai substraatin seinämän peittävää jalometallipinnoitetta, joka edistää palamisprosessia (tätä suodatintyyppiä kutsutaan pinnoitetuksi hiukkassuodattimeksi tai päällystetyksi katalysoiduksi hiukkassuodattimeksi).

(88)

Jalometallipinnoitteen ansiosta tällainen hiukkassuodatin puhdistaa kemiallisessa hapetusprosessissa jonkin verran myös hiilivetyä ja hiilimonoksidia. IBIDEN HU:n tuote kuuluu tähän ryhmään. Se on keraaminen substraatti, joka pinnoitetaan ja asennetaan sen jälkeen pakokaasujen puhdistusjärjestelmään.

2)   Merkityksellisten tuotemarkkinoiden määritelmä asianomaisten ja Unkarin viranomaisten esittämien näkemysten pohjalta

(89)

Komissio esitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä useita epäilyksiä (joita on kuvattu edellä) siitä, voidaanko katalysaattoria ja hiukkassuodatinta pitää keskenään korvattavissa olevina tuotteina, jotka kuuluvat samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin.

(90)

Komissio toteaa, että tuensaajan eli IBIDEN HU:n, Aerosol & Particle Technology Laboratoryn ja Unkarin viranomaisten esittämät seikat eivät ole poistaneet komission alkuperäisiä epäilyksiä. Saint-Gobainin sekä henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytäneen asianomaisen esittämät näkemykset ovat päinvastoin vahvistaneet komission epäilyksiä. Komissio esittää erityisesti seuraavaa.

(91)

Hiukkassuodattimen substraatti ja katalysaattorin substraatti eivät kuulu samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin, sillä niiden ominaisuudet ovat erilaiset. Sen vuoksi tuotteet eivät ole korvattavissa keskenään kysyntä- tai tarjontapuolella.

(92)

Kysynnän osalta komissio toteaa, että tuotteiden ominaisuudet ja käyttötarkoitukset ja substraattien hinnat eroavat huomattavasti:

a)

Kuten asianomaiset ovat osoittaneet, katalysaattorin substraatti valmistetaan yleensä ei-huokoisesta kordieriitista. Substraatin raaka-aineen on kestettävä katalysaattorin sisällä esiintyvää noin 400 °C:n lämpötilaa. Sen sijaan hiukkassuodattimen substraatti valmistetaan yleensä piikarbidista. Substraatti on valmistettava huokoisesta materiaalista, jotta voidaan varmistaa noen suodatus. Hiukkassuodattimen edellyttämän regeneraation vuoksi substraatti on valmistettava sellaisesta aineesta, joka kykenee kestämään erittäin korkeaa lämpötilaa (pinnoitettujen hiukkassuodattimien kohdalla noin 1 000 °C) ja myös toistuvia lämpöiskuja. Jos jommankumman tuotteen hinta nousisi huomattavasti, ostajat eivät siis voisi vaihtaa hiukkassuodattimen substraattia katalysaattorin substraattiin tai päinvastoin tuotteiden erilaisten termisten ominaisuuksien vuoksi.

b)

Komissio yhtyy hinnan osalta Saint-Gobainin ja henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytäneen asianomaisen näkemykseen ja toteaa, että katalysaattorin substraatin ja hiukkassuodattimen substraatin hinnat eroavat toisistaan huomattavasti, sillä hiukkassuodattimen substraatin valmistuksessa käytettävät aineet ovat laadukkaampia ja siten kalliimpia (esimerkiksi hiukkassuodattimen substraatin tuotanto edellyttää oksidivapaille keraameille tarkoitettua erittäin kuumaa sintrausuunia). Asianomaisten lausunnon mukaan hiukkassuodattimen substraatin keskimääräinen yksikköhinta (ilman katalyyttipinnoitteen lisäämisen ja koteloinnin kustannuksia) on 120–180 euroa, kun taas katalysaattorin substraatin hinta (myös ilman katalyyttipinnoitteen lisäämisen ja koteloinnin kustannuksia) on 12–20 euroa. Hintaeron perusteella voidaan todeta, että hiukkassuodattimen substraatti ei kuulu samoihin markkinoihin kuin katalysaattorin substraatti, sillä hiukkassuodattimen substraatin (taso 2) valmistajat eivät voi teknisistä syistä siirtyä käyttämään katalysaattorin substraattia (minkä ne muuten tekisivät halvemman hinnan takia). Katalysaattorien valmistajat puolestaan eivät korvaisi katalysaattorin substraattia hiukkassuodattimen substraatilla, sillä toimenpide nostaisi huomattavasti tuotteen hintaa ilman, että saataisiin aikaan vastaavaa hapetus kuin katalysaattorin substraatilla.

c)

Tuotteiden käyttötarkoituksen osalta komissio toteaa asianomaisten lausuntojen pohjalta, että katalysaattorin ensisijainen tehtävä on hapettaa kemiallisen reaktion avulla eräitä dieselajoneuvoissa syntyviä pakokaasuja, jotta niistä tulisi vähemmän haitallisia. Hiukkassuodattimen ensisijainen tehtävä puolestaan on poistaa nokea mekaanisen suodatusprosessin avulla. Vaikka hiukkassuodatin suorittaa tietyissä olosuhteissa (toissijaisesti) eräitä katalysaattorin tehtäviä, täydellinen hapetus voidaan saada aikaan ainoastaan asentamalla ajoneuvoon molemmat. Lisäksi katalysaattori ei suorita hiukkassuodattimen tehtäviä, sillä se ei suodata nokea. Ajoneuvojen ja autonosien valmistajat olettavat, että katalysaattori ja hiukkassuodatin ovat jatkossakin erillisiä laitteita, jotka asennettaan rinnakkain pakoputkeen (29).

d)

IBIDEN HU:n valmistamassa hiukkassuodattimen substraatissa olevien katalyyttien avulla aikaansaadulla hapetuksella pyritään varmistamaan noen polttamiseen tarvittava lämpötila. Sillä ei kuitenkaan saada aikaan vastaavaa puhdistavaa vaikutusta kuin katalysaattorilla. Kuten asianomaisten lausunnoista on käynyt ilmi, IBIDEN HU:n monikäyttöiseksi mainittu tuote ei poista pakokaasujen puhdistusjärjestelmään asennettavan itsenäisen katalysaattorin tarvetta. Unkarin viranomaiset ja tuensaaja myöntävät myös, että nykyisten sääntöjen takia IBIDEN HU:n monikäyttöinen tuote on jatkossakin asennettava rinnakkain katalysaattorin kanssa.

e)

Komissio toteaa, että IBIDEN HU:n ja Unkarin viranomaisten luottamus katalysaattorin ja hiukkassuodattimen yhdistetyn muodon yleistyvään käyttöön saattaa kyllä vastata päästöjen sääntelyteknologian tulevaa kehitystä, mutta se ei kuitenkaan vastaa nykytilannetta, joka on nimenomaan ollut komission tarkastelun kohteena. Tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla (vuosina 2003–2008 eli investointihankkeen aloittamista edeltävästä vuodesta hankkeen päättymistä seuraavaan vuoteen) hiukkassuodatin ja katalysaattori ovat siis edelleen erillisiä tuotteita, jotka on asennettava ajoneuvoon rinnakkain. Kuten eräässä tutkimuksessa esitetyistä markkina-arvioista käy ilmi, katalysaattori on tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla edelleen tärkein kaikkiin dieselajoneuvoihin asennettava osa, jolla säädellään ajoneuvon päästöjä. Tutkimus vahvistaa lisäksi näkemystä, että tulevissa Euro 5- ja Euro 6 -standardien mukaisissa tekniikoissa katalysaattoreita käytetään edelleen hiilimonoksidin, hiilivedyn ja liukoisen orgaanisen aineksen hapettamiseen.

f)

Komissio toteaa myös, että teollisuuden konsultti- ja tutkimustoimintaa harjoittavan Frost & Sullivanin laatima markkinatutkimus ei koske katalysaattoreita, sillä siinä tarkastellaan ainoastaan hiukkassuodattimen merkitystä itsenäisenä, hiukkasten käsittelyyn tarkoitettuna tuotteena.

(93)

Tarjontapuolen osalta voidaan todeta, että katalysaattorin substraatin ja hiukkassuodattimen substraatin valmistusmenetelmissä on eroja. Koska hiukkassuodattimen substraatin on kestettävä kuumuutta, substraatin raaka-aine (yleensä piikarbidi) valmistetaan erittäin korkeassa lämpötilassa hapettomassa ympäristössä. Katalysaattorin substraatin valmistuksen yleisin raaka-aine eli kordieriitti puolestaan sintrataan olennaisesti matalammassa lämpötilassa. Lisäksi katalysaattorin substraatti on yhdestä kappaleesta valmistettu kennomainen sylinteri, kun taas hiukkassuodattimen substraatti valmistetaan liimaamalla yhteen useita suodatinkappaleita. Lisäksi hiukkassuodattimessa kanavat tukitaan toisin kuin katalysaattorissa. Sen vuoksi hiukkassuodattimen substraatin valmistuksessa tarvitaan oksidivapaille keraameille tarkoitettua erittäin kuumaa sintrausuunia sekä liimaus- ja tiivistyslaitteistoa, joita ei tarvita katalysaattorin substraatin valmistuksessa. Näyttää siis siltä, että hiukkassuodattimen substraattia ja katalysaattorin substraattia ei ole mahdollista valmistaa samalla tuotantolinjalla ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

(94)

IBIDEN HU ja Unkarin viranomaiset väittävät, että koska eräät valmistajat valmistavat kumpaakin tuotetta, on katalysaattorien ja hiukkasuodattimien valmistajien välinen ero häviämässä. Komissio kuitenkin katsoo, ettei asian kannalta ole merkityksellistä, voiko sama valmistaja valmistaa kumpaakin tuotetta. Olennaista on, voidaanko kummankin substraatin valmistuksessa käyttää samaa laitteistoa ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Tätä seikkaa eivät asianomaiset tai Unkarin viranomaiset ole kyenneet näyttämään toteen. Ne eivät ole toimittaneet konkreettisia todisteita siitä, että katalysaattoreihin tarkoitettujen substraattien tuottajat valmistaisivat hiukkassuodattimien substraatteja, tai päinvastoin, samoilla laitteilla ilman huomattavia ylimääräisiä investointikustannuksia.

(95)

Komissio katsoo edellä esitettyjen seikkojen osalta, että vaikka katalysaattori ja hiukkassuodatin kuuluvat yhdessä useiden muiden laitteiden (kuten pakokaasujen typpioksidipitoisuutta vähentävä Lean NOx Trap) kanssa dieselkäyttöisten henkilöautojen tai kevyiden kuorma-autojen jälkikäsittely- tai päästöjen rajoittamisjärjestelmään, tuotteiden asentaminen rinnakkain samaan pakoputkeen tai niiden kehityksen keskinäinen riippuvuus eivät kuitenkaan riitä tekemään niistä kysynnän tai tarjonnan näkökulmasta keskenään korvattavissa olevia tuotteita. Komission mukaan katalysaattori ja hiukkassuodatin ovat erilliset tuotteet, joilla on toisistaan poikkeavat ominaisuudet ja käyttötarkoitus ja jotka ovat erihintaisia. Tarjontapuolen korvattavuudesta voidaan todeta, että katalysaattorin substraatin ja hiukkassuodattimen substraatin valmistusmenetelmät ovat erilaiset, joten tuotteet eivät ole korvattavissa keskenään myöskään tarjontapuolella.

(96)

Edellä esitettyjen seikkojen pohjalta komissio toteaa päätöksessään, että merkitykselliset tuotemarkkinat kattavat pelkästään dieselkäyttöisten henkilöautojen ja kevyiden kuorma-aitojen pakojärjestelmiin asennettavissa hiukkassuodattimissa tarvittavat substraatit.

3)   Merkitykselliset maantieteelliset markkinat

(97)

Komissio katsoi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat muodostuvat Euroopan talousalueesta, sillä päästöjä koskevat säännökset sekä polttoaineen laatustandardit ovat kyseisellä alueella erilaiset kuin kolmansissa maissa. Lisäksi dieselajoneuvojen osuus on pienempi muilla autoalan suurilla markkina-alueilla. (30) Dieselkäyttöisiin kevyisiin kuorma-autoihin tarkoitettujen jälkikäsittelylaitteiden kysyntä on tällä hetkellä hyvin vähäistä Euroopan talousalueen ulkopuolella. Dieselajoneuvojen jälkikäsittelylaitteiden maantieteellisten markkinoiden odotetaan laajenevan vasta vuodesta 2008 alkaen, kun markkinoille tulee kehittyneempiä laitteita, jotka täyttävät eräiden kolmansien maiden asettamat päästövaatimukset.

(98)

Asianomaiset tai Unkarin viranomaiset eivät ole kiistäneet tätä päätelmää. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että hiukkassuodattimien merkitykselliset maantieteelliset markkinat käsittävät Euroopan talousalueen.

6.4.3.3   Markkinaosuus

(99)

Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdan mukaan investointihankkeelle, johon sovelletaan erikseen ilmoitettavia tukia koskevaa velvoitetta, ei voida myöntää investointitukea, jos tuensaajan osuus kyseisen tuotteen myynnistä on yli 25 prosenttia ennen investointia tai sen jälkeen.

(100)

Jotta voidaan tutkia, täyttääkö hanke vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa esitetyn ehdon, on määriteltävä tuensaajan markkinaosuus konsernitasolla ennen investointia ja sen jälkeen. Koska IBIDEN HU:n investointi käynnistyi vuonna 2004 ja täyteen tuotantokapasiteettiin (2,4 miljoonaa yksikköä vuodessa) oli tarkoitus päästä vuoteen 2007 mennessä, komissio on tarkastellut markkinaosuuksia vuosina 2003 ja 2008.

(101)

Unkarin viranomaiset vahvistivat, että IBIDENillä ei ole keraamien alalla yhteisyrityksiä tai pitkäaikaisia markkinointisopimuksia muiden yritysten kanssa.

(102)

Unkarin viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle Frost & Sullivan Ltd:ltä ja AVL List GmbH:lta saamansa markkinatiedot. IBIDEN-konsernin osuutta hiukkassuodattimien Euroopan-markkinoista ennen hankkeen käynnistymistä ja hankkeen päätyttyä kuvataan taulukossa III määrällisesti.

Taulukko III

IBIDEN-konsernin markkinaosuus Euroopassa

(tiedot ovat yksikköinä)

 

2003

2008

IBIDEN-konsernin myynti

(…)

(…)

Hiukkassuodattimien markkinat yhteensä

702 000

6 340 000

Osuus hiukkassuodattimien markkinoista

[…] %

[…] %

Lähde: Frost & Sullivan Ltd. ()

(103)

Unkarin viranomaisten toimittamat tutkimukset osoittavat, että IBIDEN-konsernin määrällinen (32) osuus hiukkassuodattimien Euroopan-markkinoista sekä ennen investointia että sen jälkeen on […]–[…] prosenttia ja ylittää siten merkittävästi 25 prosentin ylärajan (33). Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa mainittu ehto ei siis täyty.

6.4.3.4   Tuotantokapasiteetin kasvu / markkinoiden kasvun analyysi

(104)

Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa todetaan, että erikseen ilmoitettavat hankkeet eivät ole oikeutettuja investointitukeen, jos jompikumpi 24 kohdassa esitetyistä ehdoista ei täyty. Vaikka vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa esitetty ehto ei täyty, kuten edellä on esitetty, komissio on tutkinut myös, täyttääkö investointihanke saman kohdan b alakohdassa esitetyn ehdon. Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan b alakohdan mukaan erikseen ilmoitettava hanke ei ole oikeutettu investointitukeen, jos hankkeella luotu kapasiteetti on yli 5 prosenttia markkinoiden koosta mitattuna asianomaisen tuotteen todettavissa olevana kulutuksena, jollei todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu viiden edellisen vuoden aikana ylitä Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräistä vuotuista kasvua.

(105)

Komissio toteaa tässä yhteydessä, että kuten taulukosta IV käy ilmi, hiukkassuodattimien Euroopassa todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu (kokonaismyynnistä mitattuna) viiden edellisen vuoden aikana ylittää reippaasti Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun (34).

Taulukko IV

Analyysi markkinoiden kasvusta

(Yksikkömyynti)

 

2001

2002

2003

2004

2005

2006

CAGR (35)

Hiukkassuodatin

29 000

290 000

702 000

1 169 000

1 791 000

2 957 000

152,17 %

BKT (miljoonaa euroa, vuoden 1995 hintoina) (EU-27)

8 197 605,0

8 295 193,5

8 402 482,6

8 610 427,6

8 765 680,7

9 027 663,9

1,95 %

(106)

Komissio katsoo siis, että tarkasteltavana oleva tuki täyttää vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan b alakohdan ehdon, mutta kuten edellä on esitetty, se ei täytä saman kohdan a alakohdassa esitettyä ehtoa.

6.5   Tuen kielteiset vaikutukset sekä päätelmät

(107)

Aluetukea koskevien sääntöjen mukaisesti IBIDEN HU:lle on jo myönnetty voimassa olevien aluetukiohjelmien (36) perusteella tukea, jonka määrä on 7 411 828 735 forinttia (29,73 miljoonaa euroa) nykyhintoina (nimellisinä hintoina 11 745 422 640 forinttia eli 47,12 miljoonaa euroa). Tuen määrä vastaa vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa erikseen ilmoitettaville tuille asetettua ylärajaa. Ilmoitetun tuen määrä on tuen kokonaismäärän ja jo myönnetyn tuen välinen erotus, joka on 2 381 981 198 forinttia (9,56 miljoonaa euroa) nykyhintoina (nimellisinä hintoina 3 845 801 110 forinttia eli 15,43 miljoonaa euroa).

(108)

Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa todetaan, että erikseen ilmoitettavat hankkeet eivät ole oikeutettuja investointitukeen, jos jompikumpi 24 kohdassa esitetyistä ehdoista ei täyty. Kuten edellä on osoitettu, tarkasteltavana oleva tuki ei täytä vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa esitettyä ehtoa, koska IBIDEN-konsernin osuus hiukkassuodattimien Euroopan-markkinoista sekä ennen investointia että sen jälkeen ylittää huomattavasti 25 prosentin raja-arvon.

(109)

IBIDENin huomattava markkinaosuus viittaa siihen, että yhtiö on johtavassa asemassa hiukkassuodattimien markkinoilla. Frost & Sullivan Ltd:n tutkimuksen (37) sekä asianomaisten esittämien huomautusten perusteella IBIDENillä on vahva asema hiukkassuodattimien Euroopan-markkinoilla, sillä se on maailman suurimpia suodattimien substraattien valmistajia (toinen on NGK). Komissio toteaa, että hiukkassuodattimien Euroopan-markkinat ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti, sillä kaikki ajoneuvojen valmistajat soveltavat kyseistä tekniikka täyttääkseen Euro-standardit. Kyse on siis hyvin tuottoisista markkinoista, joiden kehitys näyttää turvatulta myös tulevaisuudessa. Ilmoitettu tuki vahvistaisi edelleen IBIDENin johtavaa asemaa markkinoilla ja vaikeuttaisi uusien tulokkaiden mahdollisuuksia lisätä markkinaosuuttaan. Ilmoitettu tuki saattaisi siten vääristää huomattavasti kilpailua markkinoilla.

(110)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ilmoitettu tuki ei sovellu yhteismarkkinoille. Koska tukea, jonka määrä on nykyhintoina 2 381 981 198 forinttia (9,56 miljoonaa euroa) (nimellisinä hintoina 3 845 801 110 forinttia eli 15,43 miljoonaa euroa), ei ole vielä maksettu, ei asiassa ole aihetta takaisinperintään,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Unkarin tasavalta aikoo myöntää IBIDEN Hungary Gyártó Kft:lle ja jonka määrä on nykyhintoina 2 381 981 198 forinttia (nimellisinä hintoina 3 845 801 110 forinttia), ei sovellu yhteismarkkinoille.

Tukea ei saa sen vuoksi panna täytäntöön.

2 artikla

Unkarin tasavallan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Unkarin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 30 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen


(1)  EUVL C 224, 25.9.2007, s. 2.

(2)  Komission tiedonanto – Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille (EYVL C 70, 19.3.2002, s. 8), sellaisena kuin se on muutettuna komission tiedonannolla alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille annettujen monialaisten puitteiden (2002) muuttamisesta rakenteellisista ongelmista kärsiviä aloja koskevan luettelon laatimisen osalta sekä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisista aiheellisista toimenpiteistä moottoriajoneuvoalalla ja synteettikuitualalla tehdystä ehdotuksesta (EUVL C 263, 1.11.2003, s. 3).

(3)  Ks. alaviite 1.

(4)  Komission 9 päivänä heinäkuuta 2004 päivätty kirje, C(2004) 2773/5, joka koskee ajanjaksolla 1.5.2004–31.12.2006 voimassa olevaa Unkarin aluetukikarttaa (HU 12/2003).

(5)  Tilikausi 31 päivänä maaliskuuta 2006.

(6)  Suurille investointihankkeille myönnettävien alueellisten tukien avoimuuden ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi vuoden 2002 monialaisten puitteiden 36 kohdassa esitetään erityisen avoimuusmekanismin käyttöönottoa. Sen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiettyä mallia noudattaen tiedot sellaisiin hankkeisiin myönnettävästä tuesta, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa ja joihin ei sovelleta vuoden 2002 monialaisissa puitteissa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta.

(7)  Tukiohjelman sääntöjen mukaisesti laskennassa on käytetty vaihtokurssia 249,28 HUF/EUR (31 päivänä elokuuta 2004 voimassa ollut kurssi) ja 8,59 prosentin viitekorkoa.

(8)  Luottamuksellisia tietoja.

(9)  Tukiohjelmaa HU 1/2003 ”Erityinen investointikannustinjärjestelmä” koskeva ilmoitus tehtiin väliaikaisen mekanismin puitteissa, ja komissio hyväksyi ohjelman Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen liitteessä IV olevan 3 jakson 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna voimassa olevana tukena (22 artiklan nojalla).

(10)  Tukiohjelmaa HU 3/2004 ”Kehittämistä tukeva verohuojennus” koskeva ilmoitus tehtiin väliaikaisen mekanismin puitteissa, ja komissio hyväksyi ohjelman Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen liitteessä IV olevan 3 jakson 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna voimassa olevana tukena (22 artiklan nojalla). Unkari ilmoitti komissiolle tukiohjelman muuttamisesta (asia N 504/2004), ja komissio hyväksyi muutokset 23 päivänä joulukuuta 2004 (viite: C(2004) 5652).

(11)  Nettoavustusekvivalentti on tässä päätöksessä laskettu Unkarissa yleisesti sovellettavan yhtiöveroprosentin (16 %) perusteella.

(12)  Verohuojennuksen enimmäismäärä on esitetty nykyhintoina.

(13)  HU 1/2003 ”Erityinen investointikannustinjärjestelmä” ja N 504/2004 (ex HU 3/2004) ”Kehittämistä tukeva verohuojennus”.

(14)  Erot kyseisten lopputuotteiden eli hiukkassuodattimen ja katalysaattorin käytössä heijastavat niiden substraattien erilaisia käyttötarkoituksia. Tässä päätöksessä ’hiukkassuodattimella’ tarkoitetaan myös ’hiukkassuodattimen substraattia’.

(15)  Strategic analysis of the European market for Diesel Particulate Filters, lokakuu 2006. Frost & Sullivan harjoittaa markkinoihin/teollisuuteen liittyvää konsultointia ja tutkimusta.

(16)  Market survey on PM reduction after-treatment devices, maaliskuu 2007. AVL List suunnittelee ja kehittää polttomoottoreita. IBIDEN HU:n AVL:ltä tilaamassa tutkimuksessa väitetään, että katalysaattorit ja hiukkassuodattimet kuuluvat samoihin merkityksellisiin markkinoihin. Tutkimuksessa esitetyt tiedot ja arviot eivät kuitenkaan tue tätä väitettä, vaan tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tuotteet eivät ole korvattavissa keskenään.

(17)  EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.

(18)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(19)  IBIDEN HU mainitsee toisiaan seuraavat tuotesukupolvet kuvatessaan tekniikan kehittymistä.

(20)  Näyttää kuitenkin siltä, että AVL:n tutkimuksessa mainittu katalysaattorin markkinahinta, 102 euroa, on pinnoitetun katalysaattorin (taso 2) hinta. Siksi katalysaattorin substraatin hintaa olisi alennettava samalla tavalla kuin IBIDEN on muuttanut hiukkassuodattimen substraatin hintaa.

(21)  Erot lopputuotteiden eli hiukkassuodattimen ja katalysaattorin käytössä kuvastavat niiden substraattien erilaisia käyttötarkoituksia.

(22)  EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.

(23)  HU 1/2003 ”Erityinen investointikannustinjärjestelmä” ja N 504/2004 (ex HU 3/2004) ”Kehittämistä tukeva verohuojennus”.

(24)  Koska investointihankkeet saattavat kestää useita vuosia, kolmen vuoden määräaika lasketaan periaatteessa kunkin hankkeen töiden aloituksesta.

(25)  Nykyisten EU:n säädösten mukaan hiukkassuodattimet eivät ole pakollisia, mutta suodattimia asennetaan jo joihinkin ajoneuvoihin. Syyskuussa 2009 tulevat voimaan uudet raja-arvot, joita sovelletaan dieselkäyttöisten henkilöautojen uusiin malleihin (M1-luokka) sekä sellaisiin kevyisiin kuorma-autoihin, joiden vertailumassa on enintään 2 610 kiloa (N1-luokan alaluokka I) (näitä raja-arvoja aletaan soveltaa N1- ja N2-luokan alaluokkiin II ja III kuuluviin ajoneuvoihin syyskuussa 2010). Käytännössä hiukkassuodatin on tämän jälkeen pakko asentaa, jotta ajoneuvo ei ylittäisi uusia raja-arvoja.

(26)  Unkarin viranomaiset vahvistivat, että IBIDEN Deutschland GmbH on myynti- ja markkinointiyritys, joka ei valmista pakokaasujen käsittelyssä käytettäviä autonosia. Myöskään mikään muu IBIDEN-konserniin kuuluva yritys ei osallistu IBIDEN HU:n valmistamien osien jatkokäsittelyyn.

(27)  Esimerkiksi moottorin voiteluöljystä tai polttoaineesta peräisin oleva liukoinen aines.

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

(29)  Tätä Saint-Gobainin esittämää näkemystä tukevat useat lausunnot, joita General Motorsin, DaimlerChryslerin, Johnson Mattheyn, Hyundain ja Arvin Meritorin edustajat ovat antaneet vuonna 2007 erilaisissa asiantuntijakokouksissa.

(30)  AVL:n markkinatutkimuksessa todetaan, että voidakseen toimia tehokkaalla ja kestävällä tavalla nykyiset pakokaasujen käsittelyjärjestelmät tarvitsevat rikitöntä dieselpolttoainetta. Vähärikkisiä dieselpolttoaineita alettiin myydä EU:ssa vuonna 2005, ja niiden käyttö muuttuu pakolliseksi vuonna 2009.

(31)  AVL:n keräämien tietojen mukaan markkinat ovat jonkin verran pienemmät kuin F&S on esittänyt, mistä aiheutuu ristiriitoja, sillä tuensaajan myynti Euroopassa ennen investointia (eli vuonna 2003) on suurempi kuin AVL:n arvioima kokonaismyynti. Sen vuoksi hiukkassuodattimien markkinoiden osalta käytetään F&S:n tutkimuksessa esitettyjä tietoja, koska niistä ei aiheudu samanlaisia ristiriitoja. Lisäksi F&S:n ilmoittamat suuremmat luvut ovat edullisemmat tuensaajan kannalta. Tosin markkinaosuus ylittää siinäkin tapauksessa huomattavasti 25 prosentin ylärajan. F&S:n tutkimuksessa ilmoitetaan suoraan markkinoilla myytyjen tai todennäköisesti myytävien hiukkassuodattimien lukumäärä kaikkien hiukkassuodattimien valmistajien osalta. Mainittakoon, että vaikka tutkimus koskee hiukkassuodattimia eli lopputuotteita, myytyjen substraattien määrä vastaa käytännössä myytyjen hiukkassuodattimien määrää.

(32)  IBIDEN HU:n valmistama keraaminen substraatti on välituote, jota muokataan edelleen (esim. pinnoittamalla tai koteloimalla) arvoketjun myöhemmissä vaiheissa (riippumattomissa yrityksissä). Koska komissiolle toimitetuista tutkimuksista ilmenevät määrälliset tiedot koskevat ainoastaan valmiita hiukkassuodattimia, joiden hinta on huomattavasti korkeampi kuin IBIDENin tuotteen, ja koska komissiolle ei ole toimitettu luotettavia tietoja välituotteen hinnasta, komissio katsoo, että tässä tapauksessa markkinaosuutta on arvioitava määrien perusteella. Joka tapauksessa jos IBIDEN myy hiukkassuodattimen substraattia hinnalla, joka on hyvin lähellä keskimääräistä markkinahintaa, olisi määrällisten tietojen pohjalta laskettu markkinaosuus hyvin samankaltainen.

(33)  Saint-Gobainin toimittamien tietojen perusteella IBIDENin markkinaosuus myynnin arvolla mitattuna olisi Euroopan talousalueella yli 25 prosenttia myös hiukkassuodattimien ja katalysaattorien hypoteettisilla yhteisillä markkinoilla. AVL:n tutkimus (laadittu tuensaajan pyynnöstä) ei kuitenkaan tue tätä väitettä, sillä sen mukaan katalysaattorin hinta on huomattavasti korkeampi ja siten myynnin arvon perusteella laskettu markkinaosuus olisi yhteisillä markkinoilla alle 25 prosenttia (Näyttää kuitenkin, että AVL:n tutkimuksessa käytetty katalysaattorin markkinahinta on tuotteen hinta tasolla 2 tapahtuvan pinnoituksen jälkeinen. Tämä selittäisi, miksi AVL:n mainitsema hinta on huomattavasti korkeampi kuin Saint-Gobainin ilmoittama katalysaattorin substraatin hinta). Käytettävissä olevien tietojen pohjalta ei siis voida päätellä, olisiko myynnin arvon pohjalta laskettu IBIDENin osuus Euroopan talousalueen hypoteettisista yhteisistä markkinoista yli vai alle 25 prosenttia.

(34)  Käytännön syistä tässä on käytetty EU:n 27 jäsenvaltion BKT-tietoja.

(35)  CAGR: Compound Annual Growth Rate

(36)  HU 1/2003 ”Erityinen investointikannustinjärjestelmä” ja N 504/2004 (ex HU 3/2004) ”Kehittämistä tukeva verohuojennus”.

(37)  Strategic analysis of the European market for Diesel Particulate Filters, lokakuu 2006. Frost & Sullivan harjoittaa markkinoihin/teollisuuteen liittyvää konsultointia ja tutkimusta.


4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/50


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 31 päivänä lokakuuta 2008,

uudesta määräajasta, johon mennessä on jätettävä tiettyjä direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman puitteissa tutkittavia aineita koskeva asiakirja-aineisto

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 6266)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/831/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, IA tai IB.

(2)

Tässä luettelossa on useita aineiden ja tuotetyyppien yhdistelmiä, joiden tarkasteluun ilmoitetut osallistujat ovat kaikki vetäytyneet pois tai joista niiden arviointiin määrätty esittelijäjäsenvaltio ei ollut vastaanottanut mitään asiakirja-aineistoa asetuksen (EY) N:o 1451/2007 9 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettuun määräaikaan mennessä.

(3)

Komissio tiedotti asiasta jäsenvaltioille asetuksen (EY) N:o 1451/2007 11 artiklan 2 nojalla. Tämä tieto myös julkistettiin sähköisesti 8 päivänä marraskuuta 2007.

(4)

Kolmen kuukauden kuluessa kyseisen tiedon julkistamisesta muutamat yritykset ilmoittivat haluavansa osallistua joidenkin kyseisten aineiden ja tuotetyyppien tarkasteluun asetuksen (EY) N:o 1451/2007 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(5)

Tästä syystä olisi mainitun asetuksen 12 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti vahvistettava uusi määräaika näitä aineita ja tuotetyyppejä koskevan asiakirja-aineiston toimittamiselle.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Uusi määräaika liitteessä mainittuja aineita ja tuotetyyppejä koskevien asiakirja-aineistojen toimittamiselle on 1 päivä joulukuuta 2009.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 31 päivänä lokakuuta 2008.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(2)  EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3.


LIITE

Aineet ja tuotetyypit, joita koskevan aineiston toimittamisen uusi määräaika on 1 päivä joulukuuta 2009

Nimi

EY-numero

CAS-numero

Tuotetyyppi

Raportoiva jäsenvaltio

1,2-Bentsisotiatsol-3(2H)-oni

220-120-9

2634-33-5

2

ES

2,2′-Ditiobis[N-metyylibentsamidi]

219-768-5

2527-58-4

6

PL

2,2′-Ditiobis[N-metyylibentsamidi]

219-768-5

2527-58-4

13

PL

2-Butanoni, peroksidi

215-661-2

1338-23-4

1

HU

2-Butanoni, peroksidi

215-661-2

1338-23-4

2

HU

2-Butanoni, peroksidi

215-661-2

1338-23-4

3

HU

2-Butanoni, peroksidi

215-661-2

1338-23-4

6

HU

2-Klooriasetamidi

201-174-2

79-07-2

3

EE

2-Klooriasetamidi

201-174-2

79-07-2

6

EE

2-Klooriasetamidi

201-174-2

79-07-2

13

EE

Dodekyyliguanidiinimonohydrokloridi

237-030-0

13590-97-1

6

ES

Etyleenioksidi

200-849-9

75-21-8

2

NO

Glyoksaali

203-474-9

107-22-2

2

FR

Glyoksaali

203-474-9

107-22-2

3

FR

Glyoksaali

203-474-9

107-22-2

4

FR

Heksa-2,4-dieenihappo/sorbiinihappo

203-768-7

110-44-1

6

DE

Seos: cis- ja trans-p-mentaani-3,8-dioli / sitriodioli

255-953-7

42822-86-6

1

UK

Seos: cis- ja trans-p-mentaani-3,8-dioli / sitriodioli

255-953-7

42822-86-6

2

UK

Oligo(2-(2-etoksi)etoksietyyliguanidiniumkloridi)

Polymeeri

374572-91-5

1

FR

Oligo(2-(2-etoksi)etoksietyyliguanidiniumkloridi)

Polymeeri

374572-91-5

5

FR

Oligo(2-(2-etoksi)etoksietyyliguanidiniumkloridi)

Polymeeri

374572-91-5

6

FR

Oligo(2-(2-etoksi)etoksietyyliguanidiniumkloridi)

Polymeeri

374572-91-5

13

FR

Poly(heksametyleenidiamiiniguanidiniumkloridi)

Polymeeri

57028-96-3

1

FR

Poly(heksametyleenidiamiiniguanidiniumkloridi)

Polymeeri

57028-96-3

5

FR

Poly(heksametyleenidiamiiniguanidiniumkloridi)

Polymeeri

57028-96-3

6

FR

Poly(heksametyleenidiamiiniguanidiniumkloridi)

Polymeeri

57028-96-3

13

FR

Polyvinyylipyrrolidiinijodi

Polymeeri

25655-41-8

1

SE

Kalium-(E,E)-heksa-2,4-dienoaatti

246-376-1

24634-61-5

6

DE

Pyridiini-2-tioli-1-oksidi, natriumsuola

223-296-5

3811-73-2

2

SE

Pyridiini-2-tioli-1-oksidi, natriumsuola

223-296-5

3811-73-2

3

SE

Salisyylihappo

200-712-3

69-72-7

1

LT

Salisyylihappo

200-712-3

69-72-7

2

LT

Salisyylihappo

200-712-3

69-72-7

3

LT

Salisyylihappo

200-712-3

69-72-7

4

LT

Piidioksidi, amorfinen

231-545-4

7631-86-9

3

FR

Hopeakloridi

232-033-3

7783-90-6

3

SE

Hopeakloridi

232-033-3

7783-90-6

4

SE

Hopeakloridi

232-033-3

7783-90-6

5

SE

Hopeakloridi

232-033-3

7783-90-6

13

SE

Rikkidioksidi

231-195-2

7446-09-5

1

DE

Rikkidioksidi

231-195-2

7446-09-5

2

DE

Rikkidioksidi

231-195-2

7446-09-5

4

DE

Rikkidioksidi

231-195-2

7446-09-5

5

DE

Rikkidioksidi

231-195-2

7446-09-5

6

DE

Rikkidioksidi

231-195-2

7446-09-5

13

DE

Tiabendatsoli

205-725-8

148-79-8

2

ES

Tiabendatsoli

205-725-8

148-79-8

13

ES

Triklosaani

222-182-2

3380-34-5

3

DK

Polymeeri: formaldehydi ja akroleiini

Polymer

26781-23-7

3

HU


4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/53


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 3 päivänä marraskuuta 2008,

bromukonatsolin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja kyseistä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 6290)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/832/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltio voi 12 vuoden kuluessa kyseisen direktiivin tiedoksi antamisesta sallia, että markkinoille saatetaan kasvinsuojeluaineita, jotka sisältävät kyseisen direktiivin liitteeseen I kuulumattomia tehoaineita ja jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen, samalla kun kyseisiä tehoaineita tutkitaan asteittain työohjelman mukaisesti.

(2)

Komission asetuksissa (EY) N:o 451/2000 (2) ja (EY) N:o 1490/2002 (3) vahvistetaan direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava niiden mahdollista direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämistä varten. Luettelossa on mukana bromukonatsoli.

(3)

Bromukonatsolin vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu asetusten (EY) N:o 451/2000 ja (EY) N:o 1490/2002 säännösten mukaisesti ilmoittajan ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Kyseisissä asetuksissa nimetään myös esittelijöinä toimivat jäsenvaltiot, joiden on toimitettava asiaa koskevat arviointikertomukset ja suositukset Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1490/2002 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Bromukonatsolin osalta esittelevä jäsenvaltio oli Belgia, ja kaikki asiaa koskevat tiedot toimitettiin 14 päivänä marraskuuta 2005.

(4)

Kyseistä arviointikertomusta ovat tarkastelleet jäsenvaltiot vertaistarkasteluna ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen arviointia koskevassa työryhmässään, ja se on esitetty komissiolle 26 päivänä maaliskuuta 2008 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen bromukonatsolia koskevan tieteellisen kertomuksen muodossa (4). Jäsenvaltiot ja komissio ovat tarkastelleet kyseistä kertomusta elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa, ja komission tarkastelukertomus bromukonatsolista valmistui 11 päivänä heinäkuuta 2008.

(5)

Kyseisen tehoaineen arvioinnissa on havaittu joitakin huolenaiheita. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ole mahdollista arvioida pinta- ja pohjaveden mahdollista saastumista. Ekotoksikologian kannalta huolta aiheuttaa vesieliöihin kohdistuva merkittävä vaara. Edellä mainitun vuoksi käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ollut mahdollista määrittää, täyttyvätkö kriteerit bromukonatsolin sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I.

(6)

Komissio pyysi ilmoittajaa toimittamaan vertaisarvioinnin tuloksia koskevat huomautuksensa ja ilmoittamaan, aikooko se edelleen esittää tehoainetta koskevan hakemuksensa. Ilmoittajan toimittamat huomautukset on tutkittu huolellisesti. Edellä mainitut kysymykset ovat ilmoittajan esittämistä perusteluista huolimatta kuitenkin jääneet ratkaisematta, ja toimitettujen tietojen perusteella EFSAn asiantuntijakokouksissa tehdyt arvioinnit eivät ole osoittaneet, että bromukonatsolia sisältävien kasvinsuojeluaineiden voitaisiin odottaa yleisesti täyttävän ehdotetuissa käyttöolosuhteissa direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan vaatimukset.

(7)

Bromukonatsolia ei pitäisi tästä syystä sisällyttää direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I.

(8)

Olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että bromukonatsolia sisältäville kasvinsuojeluaineille myönnetyt luvat peruutetaan tietyn ajan kuluessa eikä niitä uusita ja että tällaisille tuotteille ei myönnetä enää uusia lupia.

(9)

Lisäaika, jonka jäsenvaltio voi myöntää bromukonatsolia sisältävien kasvinsuojeluaineiden olemassa olevien varastojen hävittämiselle, säilyttämiselle, markkinoille saattamiselle ja käytölle, olisi rajattava 12 kuukauteen niin, että olemassa olevia varastoja voitaisiin käyttää enää yhtenä kasvukautena, millä varmistetaan, että bromukonatsolia sisältäviä kasvinsuojeluaineita on saatavilla maanviljelijöille 18 kuukauden ajan tämän päätöksen hyväksymisestä.

(10)

Tällä päätöksellä ei rajoiteta mahdollisuutta esittää direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti hakemus bromukonatsolin mahdollisesta sisällyttämisestä liitteeseen I. Hakemusta koskevista täytäntöönpanosäännöistä on säädetty komission asetuksessa (EY) N:o 33/2008 (5).

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Bromukonatsolia ei sisällytetä tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)

bromukonatsolia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat peruutetaan viimeistään 3 päivänä toukokuuta 2009,

b)

bromukonatsolia sisältäville kasvinsuojeluaineille ei myönnetä lupia eikä niiden lupia uusita tämän päätöksen julkaisemispäivästä lähtien.

3 artikla

Jäsenvaltioiden direktiivin 91/414/ETY 4 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti mahdollisesti myöntämän lisäajan on oltava mahdollisimman lyhyt, ja sen on päätyttävä viimeistään 3 päivänä toukokuuta 2010.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 3 päivänä marraskuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(2)  EYVL L 55, 29.2.2000, s. 25.

(3)  EYVL L 224, 21.8.2002, s. 23.

(4)  EFSA Scientific Report (2008) 136, Conclusion regarding the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance bromuconazole, finalised 26 March 2008.

(5)  EUVL L 15, 18.1.2008, s. 5.


4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/s3


HUOMAUTUS LUKIJALLE

Toimielimet ovat päättäneet, ettei niiden säädöksissä enää viitata niissä mainittujen säädösten viimeisimpään muutokseen.

Ellei toisin mainita, julkaistuissa teksteissä mainituilla säädöksillä tarkoitetaan säädöksiä niiden tällä hetkellä voimassa olevassa muodossa.