I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

17.9.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 898/2008,

annettu 16 päivänä syyskuuta 2008,

vilja-alalla 16 päivänä syyskuuta 2008 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 896/2008 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Vilja-alalla 16 päivänä syyskuuta 2008 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 896/2008 (3).

(2)	Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EY) N:o 896/2008 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 896/2008 olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 896/2008 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 17 päivänä syyskuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä syyskuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125.

(3) EUVL L 247, 16.9.2008, s. 20.

LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 17 päivästä syyskuuta 2008 alkaen sovellettavat tuontitullit

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durum VEHNÄ, korkealaatuinen	0,00 (2)
	keskilaatuinen	0,00 (2)
	heikkolaatuinen	0,00 (2)
1001 90 91	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00 (2)
1002 00 00	RUIS	4,57 (2)
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	0,00
1005 90 00	MAISSI, muu kuin siemenvilja (3)	0,00 (2)
1007 00 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	9,56 (2)

(1) Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

—	3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä,

—	2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla.

(2) Tämän tullin kantaminen on suspendoitu asetuksen (EY) N:o 608/2008 mukaisesti.

(3) Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

15 päivänä syyskuuta 2008

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)
	Tavallinen vehnä (1)	Maissi	Durumvehnä, korkealaatuinen	Durumvehnä, keskilaatuinen (2)	Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)	Ohra
Pörssi	Minnéapolis	Chicago	—	—	—	—
Noteeraus	223,83	152,19	—	—	—	—
FOB-hinta USA	—	—	305,61	295,61	275,61	124,55
Palkkio Meksikon-lahdella	—	13,93	—	—	—	—
Palkkio Suurilla järvillä	4,68	—	—	—	—	—

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam	32,68 EUR/t
Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam:	27,91 EUR/t

(1) Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(2) Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(3) Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

17.9.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/8

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 900/2008,

annettu 16 päivänä syyskuuta 2008,

tiettyjä maataloustuotteista valmistettuja tavaroita koskevan tuontijärjestelmän soveltamiseksi tarvittavista määritysmenetelmistä ja muista teknisistä säännöksistä

(Kodifioitu toisinto)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyistä maataloustuotteista valmistettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 3033/80 soveltamiseksi tarvittavista analyysimenetelmistä ja muista teknisistä säännöksistä 22 päivänä joulukuuta 1987 annettua komission asetusta (ETY) N:o 4154/87 (2) on muutettu huomattavilta osilta (3). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus.

(2)

Tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä 6 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 (4) soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi yhteisöön tuonnin yhteydessä olisi määriteltävä määritysmenetelmät ja muut teknisluonteiset säännökset ottaen huomioon tieteen ja tekniikan kehitys.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean tariffi- ja tilastonimikkeistöjaoston lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa määritellään yhteisön määritysmenetelmät, jotka ovat tarpeen asetuksen (EY) N:o 3448/93 soveltamiseksi tuonnin osalta ja komission asetuksen (EY) N:o 1460/96 (5) soveltamiseksi, tai tällaisten menetelmien puuttuessa noudatettavien määritystoimenpiteiden luonne tai sovellettavan menetelmän periaate.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1460/96 liitteessä III esitettyjen tärkkelys/glukoosipitoisuuteen, ja sakkaroosi/inverttisokeri/isoglukoosipitoisuuteen liittyvien määritelmien mukaisesti ja mainitun asetuksen liitteiden II ja III soveltamiseksi tärkkelys/glukoosipitoisuuden ja sakkaroosi/inverttisokeri/isoglukoosipitoisuuden määrittämiseen käytetään seuraavia kaavoja, menettelyjä ja menetelmiä:

Tärkkelys/glukoosipitoisuus

(sellaisenaan olevan tavaran 100 % tärkkelyspitoisuutena ilmaistuna)

a)	(Z – F) × 0,9, kun glukoosipitoisuus on vähintään yhtä suuri kuin fruktoosipitoisuus, tai

b)	(Z – G) × 0,9, kun glukoosipitoisuus on pienempi kuin fruktoosipitoisuus

kun:

Z	=	tämän asetuksen liitteessä I kuvatulla menetelmällä määritetty glukoosipitoisuus;
F	=	HPLC:llä (suuren erotuskyvyn nestekromatografia) määritetty fruktoosipitoisuus;
G	=	HPLC:llä määritetty glukoosipitoisuus.

Kun laktoosihydrolysaatin esiintyminen on a alakohdan mukaisesti ilmeinen ja/tai havaitaan galaktoosimääriä, (HPLC:llä määritettyä) galaktoosipitoisuutta vastaava (HPLC:llä määritetty) glukoosipitoisuus vähennetään glukoosin kokonaispitoisuudesta (Z) ennen muita laskutoimenpiteitä.

Sakkaroosi/inverttisokeri/isoglukoosipitoisuus

(sellaisenaan olevan tavaran sakkaroosipitoisuutena ilmaistuna)

a)	S + (2F) × 0,95, kun glukoosipitoisuus on vähintään yhtä suuri kuin fruktoosipitoisuus;

b)	S + (G + F) × 0,95, kun glukoosipitoisuus on pienempi kuin fruktoosipitoisuus

kun:

S	=	HPLC llä määritetty sakkaroosipitoisuus;
F	=	HPLC llä määritetty fruktoosipitoisuus;
G	=	HPLC llä määritetty glukoosipitoisuus.

Kun laktoosihydrolysaatin esiintyminen on ilmeinen ja/tai havaitaan laktoosi- ja galaktoosimääriä, galaktoosipitoisuutta vastaava glukoosipitoisuus (HPLC:llä määritettynä) vähennetään glukoosipitoisuudesta (G) ennen muita laskutoimenpiteitä.

Maitorasvapitoisuus

a)	Jollei b alakohdan säännöksistä muuta johdu, sellaisenaan olevan tavaran maitorasvapitoisuus on määritettävä vetykloridihapolla tapahtuvan hydrolyysin jälkeen tapahtuvalla uuttomenetelmällä.

Kun tavaran koostumuksesta ilmoitetaan myös muita rasvoja kuin maitorasvoja, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

—	määritetään a alakohdan mukaisesti sellaisenaan olevan tavaran kokonaisrasvapitoisuus painoprosentteina,

—

maitorasvat määritetään käyttäen petrolieetterillä tapahtuvaa uuttomenetelmää, jota edeltää vetykloridihapolla tapahtuva hydrolyysi ja jota edelleen seuraa rasvahappojen metyyliestereiden käyttö kaasukromatografiaan. Jos maitorasvoja havaitaan, niiden suhteellinen osuus lasketaan kertomalla metyylibutyraatin suhteellinen osuus 25:llä, ja näin saatu arvo kerrotaan sellaisenaan olevan tavaran kokonaisrasvapitoisuuden painoprosentilla ja jaetaan 100:lla.

Maitovalkuaispitoisuus

a)	Jollei b alakohdan säännöksistä muuta johdu, sellaisenaan olevan tavaran maitovalkuaispitoisuus lasketaan kertomalla (Kjeldahlin menetelmällä määritetty typpipitoisuus) tekijällä 6,38.

Kun tavaran koostumuksesta ilmoitetaan myös muita kuin maitovalkuaista sisältäviä ainesosia:

—	kokonaistyppipitoisuus painoprosentteina määritetään Kjeldahlin menetelmällä,

—	maitovalkuaispitoisuus lasketaan a alakohdan mukaisesti vähentämällä kokonaistyppipitoisuudesta muita kuin maitovalkuaista vastaava typpipitoisuus.

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1460/96 liitteen I soveltamiseksi käytetään seuraavia menetelmiä ja/tai menettelyjä:

1.	CN-koodeihin 0403 10 51–0403 10 59, 0403 10 91–0403 10 99, 0403 90 71–0403 90 79 ja 0403 90 91–0403 90 99 kuuluvien tavaroiden luokitustarkoituksiin määritetään maitorasvapitoisuus tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menetelmällä;

CN-koodeihin 1704 10 11–1704 10 99 ja 1905 20 10–1905 20 90 kuuluvien tavaroiden luokitustarkoituksiin määritetään sakkaroosipitoisuus, sakkaroosina ilmaistu inverttisokeri mukaan lukien, HPLC-menetelmällä; (sakkaroosina ilmaistu inverttisokeri tarkoittaa yhtä suurten glukoosi- ja fruktoosimäärien summaa kerrottuna luvulla 0,95);

3.	CN-koodeihin 1806 10 10–1806 10 90 kuuluvien tavaroiden luokitustarkoituksiin määritetään sakkaroosi/inverttisokeri/isoglukoosi-pitoisuus tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa annetun kaavan, menetelmän ja menettelyjen mukaisesti;

4.	CN-koodeihin 3505 20 10–3505 20 90 kuuluvien tavaroiden luokitustarkoituksiin määritetään tärkkelyksen, dekstriinin tai muiden muunnettujen tärkkelysten pitoisuus tämän asetuksen liitteessä II annetulla menetelmällä;

5.	CN-koodeihin 3809 10 10–3809 10 90 kuuluvien tavaroiden luokitustarkoituksiin määritetään amylaasiset aineet tämän asetuksen liitteessä II annetulla menetelmällä;

6.	Joko CN-koodiin 1901 90 11 tai CN-koodiin 1901 90 19 kuuluvien tavaroiden luokitustarkoituksiin tehdään ero kuiva-aineeseen perustuen määritettynä kuivauksella 103 ± 2 °C lämpötilassa vakiopainoon;

7.	CN-koodeihin 1902 19 10 ja 1902 19 90 kuuluvien tavaroiden luokitustarkoituksiin käytetään tämän asetuksen liitteessä III annettua menetelmää makaronivalmisteissa esiintyvien tavallisesta vehnästä valmistettujen jauhojen ja suurimoiden esiintymisen testaamiseksi;

8.	CN-koodeihin 2905 44 11–2905 44 99 ja 3824 60 11–3824 60 99 kuuluvien tavaroiden sisältämän mannitolin ja D-glusitolin (sorbitolin) osuus määritetään HPLC:llä.

4 artikla

1. Laaditaan määritysseloste.

2. Määritysselosteessa on oltava erityisesti:

—	kaikki näytteen tunnistamiseen liittyvät tiedot,

—	käytetty yhteisön menetelmä ja tarkka viittaus oikeudelliseen asiakirjaan, jossa siitä on säädetty tai tarvittaessa viittaus yksityiskohtaiseen menetelmään, jossa on eritelty tässä asetuksessa esitettyjen noudatettavien määritystoimenpiteiden luonne tai sovellettavan menetelmän periaate,

—	tuloksiin mahdollisesti vaikuttaneet tekijät,

—	määritystulokset ottaen huomioon käytetyssä menetelmässä sovellettu ilmaisumuoto sekä määrittämistä pyytäneiden tulli- tai hallintoviranomaisten tarpeiden saneleman ilmaisumuoto.

5 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 4154/87.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä syyskuuta 2008.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) EYVL L 392, 31.12.1987, s. 19.

(3) Katso liite IV.

(4) EYVL L 318, 20.12.1993, s. 18.

(5) EYVL L 187, 26.7.1996, s. 18.

LIITE I

Tärkkelyspitoisuuden ja tärkkelyksen hajoamistuotteiden, glukoosi mukaan luettuna, määritys

1 TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

a)	Menetelmällä on mahdollista määrittää tärkkelyspitoisuus sekä sen hajoamistuotteiden pitoisuus, glukoosi mukaan luettuna, jäljempänä ’tärkkelys’.

b)	Edellä a alakohdassa tarkoitettu ”tärkkelys” pitoisuus on yhtä suuri kuin arvo E laskettuna tämän liitteen 6 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2 PERIAATE

Näyte hajotetaan natriumhydroksidilla ja ”tärkkelys” jaetaan glukoosiyksiköihin amyloglukosidaasin avulla. Glukoosi määritetään entsymaattisesti.

3 REAGENSSIT

(Käytetään kahdesti tislattua vettä).

3.1 0,5 N Natriumhydroksidiliuos (0,5 mol/l).

3.2 (vähintään) 96 % jääetikka.

3.3 Amyloglukosidaasiliuos:

Välittömästi ennen käyttöä liuotetaan noin 10 mg amyloglukosidaasia (EC 3.2.1.3) (60 U/mg) 1 millilitraan vettä (1).

3.4 Trietanoliamiinipuskuriliuos:

Liuotetaan 14,0 g trietanoliamiinihydrokloridia [tris(2-hydroksietyyli)ammoniumkloridi] ja 0,25 g magnesiumsulfaattia (MgSO47H2O) 80 ml:aan vettä, lisätään noin 5 ml 5 N natriumhydroksidiliuosta (5 mol/l) ja säädetään pH:ksi 7,6 1 N natriumhydroksidiliuosta (1 mol/l) käyttäen.

Täytetään 100 ml:ksi vedellä. Puskuriliuosta voidaan säilyttää vähintään 4 viikkoa 4 °C:ssa.

3.5 NADP (nikotinamidiadeniinidinukleotidifosfaatti, dinatriumsuola) -liuos:

Liuotetaan 60 mg NADP 6 ml:aan vettä. Tätä liuosta voidaan säilyttää vähintään neljä viikkoa 4 °C:ssa.

3.6 ATP (adenosiini-5′-trifosfaatti, dinatriumsuola) -liuos:

Liuotetaan 300 mg ATP, 3H2O ja 300 mg natriumvetykarbonaattia (NaHCO3) 6 ml:aan vettä. Liuosta voidaan säilyttää vähintään 4 viikkoa 4 °C:ssa.

3.7 HK/G6P-DH [Heksokinaasi (EC 2.7.1.1) ja glukoosi-6-fosfaatti-dehydrogenaasi (EC 1.1.1.49)]-suspensio:

suspendoidaan 280 U HK ja 140 U G6P-DH 1 ml:ssa 3,2 M ammoniumsulfaattiliuosta. Suspensiota voidaan säilyttää vähintään vuosi 4 °C:ssa.

4 VÄLINEISTÖ

4.1 Magneettisekoittaja vesihauteessa 60 °C:ssa.

4.2 Magneettisauvoja.

4.3 UV-spektrofotometri 1 cm optisin kyvetein.

4.4 Pipettejä entsymaattista määritystä varten.

5 MENETELMÄ

5.1 Näyte uutetaan lämmittäen natriumhydroksidilla ja ”tärkkelys” hydrolysoidaan entsymaattisesti

5.1.1

Näytteen paino valitaan seuraavasti oletetun ”tärkkelys” pitoisuuden (”tärkkelys” pitoisuus saa olla enintään 0,4 g näytettä kohden) mukaisesti:

Tuotteen oletettu ”tärkkelys” pitoisuus,g/100 g	Näytteen paino grammoina noin (p)	Mittapullon tilavuus, ml	Laimennoskerroin yhdeksi litraksi (f)
> 70	0,35–0,4	500	2
20–70	enintään 0,5	500	2
5–20	enintään 1	250	4
< 5	enintään 2	200	5

5.1.2

Punnitaan näytettä täsmälleen 0,1 mg.

5.1.3

Lisätään 50 ml 0,5 N natriumhydroksidiliuosta (3.1 kohta) ja sekoitetaan jatkuvasti 30 minuuttia vesihauteessa (4.1 kohta) magneettisekoittajalla 60 °C:ssa.

5.1.4

Lisätään muutama ml väkevää etikkahappoa (3.2 kohta) ja saatetaan pH:ksi 4,6–4,8.

5.1.5

Asetetaan vesihauteeseen magneettisekoittajan kanssa (4.1 kohta) 60 °C:seen, lisätään 1,0 ml entsyymiliuosta (3.3 kohta) ja annetaan reagoida samalla jatkuvasti sekoittaen 30 minuuttia.

5.1.6

Jäähdytyksen jälkeen siirretään kvantitatiivisesti mittapulloon (5.1.1 kohta) ja täytetään merkkiin vedellä.

5.1.7

Tarvittaessa suodatetaan laskostetun suodattimen läpi (ks. huomautus 1).

5.2 Glukoosin kvantitatiivinen määritys

5.2.1

Koeliuoksessa on oltava 100–1 000 mg glukoosia litraa kohden, mikä vastaa ΔΕ340 -arvoa 0,1–1,0.

Koeliuoksen absorbanssi laimennoksena 1 + 30 veden kanssa ei saa olla suurempi kuin 0,4 (mitattuna suhteessa ilmaan) aallonpituudella 340 nm.

5.2.2

Saatetaan puskuriliuos (3.4 kohta) huoneenlämpöiseksi (20 °C).

5.2.3

Reagenssien ja näytteen lämpötilan on oltava 20–25 °C.

5.2.4

Mitataan absorbanssi aallonpituudella 340 nm suhteessa ilmaan (eli vertailuvälissä ei optista kyvettiä).

5.2.5

Pipetoidaan seuraavan taulukon mukaisesti:

Kaadetaan optisiin kyvetteihin:	Kontrolli (ml)	Koe (ml)
Puskuriliuos (3.4 reagenssi)	1,00	1,00
NADP (3.5 reagenssi)	0,10	0,10
ATP (3.6 reagenssi)	0,10	0,10
Koeliuos (5.1.6 tai 5.1.7)	—	0,10
Kahdesti tislattu vesi	2,00	1,90
Sekoitetaan ja noin 3 minuutin kuluttua mitataan liuosten absorbanssi (E1). Aloitetaan reaktio lisäämällä:
HK/G6P-DH (3.7 reagenssi)	0,02	0,02
Sekoitetaan, annetaan reaktion edetä loppuun (noin 15 minuuttia) ja mitataan liuosten absorbanssi (E2). Otetaan huomioon mahdolliset jatkoreaktiot. Jos reaktio ei ole pysähtynyt 15 minuutin kuluttua, absorbanssit luetaan 5 minuutin välein, kunnes nousunopeus on vakio. Tämän jälkeen ekstrapoloidaan taaksepäin 3.7 kohdassa tarkoitetun suspension lisäämishetkeen (ks. huomautus 2).

5.2.6

Lasketaan absorbanssierot nollareagenssille ja näytteelle (E2 – E1). Vähennetään nollareagenssin absorbanssiero (ΔΕnollareagenssi) näytteen vastaavasta (ΔΕnäyte):

ΔΕ = ΔΕnäyte – ΔΕnollareagenssi

Tämä erotus antaa koeliuoksen glukoosipitoisuuden:

Koeliuoksen sisältämä glukoosipitoisuus, g/l

Gl = ((3,22 × 180,16)/(6,3 × 1 × 0,1 × 1 000)) × ΔΕ340 = 0,921 × ΔΕ340

(3,22: mitattavan liuoksen tilavuus; 1: kyvetin paksuus; 0,1: näyteliuoksen tilavuus; Glukoosin moolimassa on 180,16 (g/mol).

5.2.7

Jos mittausta ei jostakin syystä voida tehdä aallonpituudella 340 nm, se voidaan tehdä aallonpituudella 365 nm tai 334 nm, luku 6,3 edellisessä Gl:n kaavassa on sitten korvattava luvulla 3,5 tai vastaavasti luvulla 6,18.

6 LASKUTAPA JA TULOSTEN ILMAISEMINEN

a)	E = ”Tärkkelys” pitoisuus ilmaistuna g/100 g: E = ((100 × 0,9 × Gl)/(p × f))

b)	Z = ”Glukoosi” pitoisuus ilmaistuna g/100 g: Z = ((100 × Gl)/(p × f))

joissa

Gl	=	glukoosi ilmaistuna g/l (5.2.6);
f	=	laimennoskerroin (5.1.1);
p	=	näytteen paino grammoina;
0,9	=	glukoosin muunnoskerroin tärkkelykseksi.

Huomautukset:

1)	Jos koeliuosta ei voida suodattaa 5.1.7 kohdan mukaisesti, on tehtävä asianmukaiset toimenpiteet.

2)	Jos esiintyy entsyymien inhibitiota, suositellaan käytettäväksi menetelmää, jossa lisätään tunnettuja määriä puhdasta tärkkelystä.

(1) U on entsyymiaktiivisuuden kansainvälinen yksikkö.

LIITE II

CN-koodeihin 3505 20 10–3505 20 90 kuuluvien tavaroiden tärkkelysten tai dekstriinien tai muiden muunnettujen tärkkelysten pitoisuuden ja CN-koodeihin 3809 10 10–3809 10 90 kuuluvien tavaroiden amylaasisten aineiden pitoisuuden määritys

I PERIAATE

Tärkkelys muutetaan happohydrolyysilla pelkistäviksi sokereiksi, jotka määritetään tilavuuteen perustuen Fehlingin liuosta käyttäen.

II VÄLINEISTÖ JA REAGENSSIT

1.	Noin 250 ml:n pullo;

2.	200 ml mittapullo;

3.	25 ml mittabyretti;

4.	Vetykloridihappo, tiheys 1,19;

5.	Kaliumhydroksidiliuos;

6.	Väriä poistava puuhiili;

7.	Fehlingin liuos;

8.	Metyleenisininen liuos (1 %).

III MENETELMÄ

Noin 1 g tärkkelystä sisältävä näyte laitetaan 250 ml:n pulloon. Lisätään 100 ml tislattua vettä ja 2 ml vetykloridihappoa. Saatetaan kiehuvaksi ja refluksoidaan 3 tuntia.

Siirretään pullon sisältö ja huuhtelunesteet 200 ml:n mittapulloon. Jäähdytetään ja tehdään lähes neutraaliksi kaliumhydroksidiliuoksella. Lisätään tislattua vettä 200 ml:ksi ja suodatetaan pienen määrän väriä poistavan puuhiilen läpi.

Tämän jälkeen liuos kaadetaan mittabyrettiin ja pelkistetään 10 ml Fehlingin liuosta seuraavalla menetelmällä:

Noin 250 ml:n tasapohjaiseen pulloon kaadetaan 10 ml Fehlingin liuosta (5 ml liuosta A ja 5 ml liuosta B). Ravistetaan, kunnes liuos on kirkas ja lisätään 40 ml tislattua vettä ja pieni määrä kvartsia tai hohkakiveä.

Asetetaan pullo neliön muotoiselle asbestilevylle, jossa on halkaisijaltaan noin 6 cm pyöreä reikä keskellä, asbestin ollessa puolestaan metallilankaverkkopalan päällä. Kuumennetaan pulloa sellaisella nopeudella, että neste alkaa kiehua noin 2 minuutin kuluttua.

Byretistä lisätään kiehuvaan nesteeseen vähitellen sokeriliuosta, kunnes Fehlingin liuoksen sininen väri tulee tuskin havaittavaksi; sitten lisätään 2 tai 3 pisaraa metyleenisinistä liuosta indikaattoriksi ja titrataan loppuun lisäämällä edelleen sokeriliuosta tipoittain, kunnes indikaattorin sininen väri häviää.

Suurempaa tarkkuutta varten toistetaan titraus samoissa olosuhteissa, mutta lisäämällä katkoitta lähes koko määrä Fehlingin liuoksen pelkistämiseksi tarvittavasta sokeriliuoksesta. Tässä toisessa titrauksessa Fehlingin liuoksen olisi pelkistyttävä 3 minuutissa. Jatketaan kiehuttamista edelleen täsmälleen 2 minuuttia lisäten reagenssi minuutissa tipoittain kiehuvaan liuokseen, kunnes sininen väri katoaa.

Näytteen sisältämän tärkkelyksen painoprosentti määritetään seuraavalla kaavalla:

% tärkkelystä = ((T × 200 × 100)/(n × p)) × 0,95

jossa:

T	=	on vedettömän dekstroosin määrä grammoina, joka vastaa 10 ml Fehlingin liuosta (5 ml liuosta A ja 5 ml liuosta B). Tämä tiitteri vastaa 0,04945 g vedetöntä dekstroosia, kun liuos A sisältää 17,636 g kuparia litraa kohden;
n	=	on titraukseen käytetyn sokeriliuoksen ml-määrä;
p	=	on näytemäärän paino;
0,95	=	on vedettömän dekstroosin muunnostekijä tärkkelykseksi.

IV FEHLINGIN LIUOSTEN VALMISTUS

Liuos A	:	Mittapullossa liuotetaan 69,278 g puhdasta kiteistä kuparisulfaattia – analyysilaatua (CuSO4 5H2O) – jossa ei ole rautaa, veteen ja täytetään tilavuudeksi 1 litra tislatulla vedellä. Tämän liuoksen täsmällinen pitoisuus on tarkastettava kuparin kvantitatiivisella määrityksellä.
Liuos B	:	Mittapullossa liuotetaan 100 g natriumhydroksidia ja 346 g natriumkaliumtartraattia (Rochellen suolaa) tislattuun veteen ja täytetään tilavuudeksi 1 litra tislatulla vedellä.

Nämä kaksi liuosta A ja B sekoitetaan yhtä suurina määrinä välittömästi ennen käyttöä. 10 ml Fehlingin liuosta (5 ml liuosta A ja 5 ml liuosta B) pelkistetään täysin III kohdassa kuvatuissa olosuhteissa 0,04945 g:lla vedetöntä dekstroosia.

LIITE III

Hienojen tai karkeiden vehnäjauhojen havaitseminen makaronissa, spagetissa ja vastaavissa tuotteissa (pasta)

(Youngin ja Gillesin menetelmän mukaisesti, Bernaertsin ja Grunerin muuttamana)

I PERIAATE

Määritettävän pastanäytteen uute valmistetaan käyttäen polaaritonta liuotinta.

Tämä uute kromatografoidaan silikageelin ohutkerroksesta jakeiden eri vyöhykkeissä esiintyvien sterolien erottamiseksi.

Kirkkaanväristen vyöhykkeiden määrän mukaan on mahdollista määrittää, onko tutkittava tuote valmistettu ainoastaan durumvehnästä vai hienosta vehnäjauhosta vai näiden kahden seoksesta. On myös mahdollista määrittää, onko lisätty munia.

II VÄLINEISTÖ JA REAGENSSIT

1.	Homogenisaattori tai jauhin rouheen saamiseksi, joka läpäisee 0,200 mm silmäisen standardiseulan;

2.	Standardiseula, jossa 0,200 mm silmäkoko;

3.	Haihdutin vesihauteella alennetussa paineessa haihduttamiseksi;

Lasilevy, alumiinilevy tai muu soveltuva tausta kooltaan 20 cm × 20 cm, päällystettynä ohuella silikageelikerroksella. Jos ohutkerros on valmistettava, olisi käytettävä silikageeliä sekoitettuna noin 13 % kipsilaastin kanssa, ja se olisi levitettävä 0,25 mm kerroksena soveltuvan laitteen avulla valmistajan ohjeiden mukaisesti;

5.	Mikropipetti 20 mikrolitran mittaamiseksi;

6.	Kannellinen säiliö, joka soveltuu kromatogrammien kehittämiseen;

7.	Sumutuskoje;

8.	Petrolieetteriä, jonka kiehumispiste on välillä 40–60 °C, toistotislattuna ennen käyttöä;

9.	Vedetöntä etyylieetteriä määritystä varten;

10.	Hiilitetrakloridia kromatografiaa varten, toistotislattuna ennen käyttöä;

11.	Fosfomolybdeenihappoa määritystä varten;

12.	94° etyylialkoholia.

III MENETELMÄ

Jauhetaan noin 20 g määritettävää näytettä siten, että se läpäisee kokonaisuudessaan seulan. Laitetaan näyte Erlenmeyer-pulloon ja peitetään 150 ml:lla petrolieetteriä. Jätetään normaaliin lämpötilaan seuraavaksi päiväksi. Ravistellaan silloin tällöin.

Tämän jälkeen suodatetaan Buchner-suppilon läpi, jossa on suodatuksen apuainetta tai sintrattu suodatin. Näin saatu kirkas liuos siirretään asteittain 100 ml:n kalibroituun pulloon. Haihdutetaan liuotin alennetussa paineessa kuumentamalla pulloa vesihauteessa 40–50 °C:ssa. Kun liuotin on haihtunut, kuumennetaan alennetussa paineessa edelleen 10 minuuttia.

Kun pullo on jäähtynyt, määritetään uutteen paino. Laimennetaan uute etyylieetterillä suhteessa 1 ml etyylieetteriä 60 mg uutetta kohden.

Aktivoidaan ohutkerrokset nostamalla niiden lämpötila 130 °C:seen 3 tunniksi. Annetaan jäähtyä silikageeliä sisältävässä eksikaattorissa. Levyt, joita ei käytetä välittömästi voidaan säilyttää samassa eksikaattorissa.

Lisätään tipoittain 20 mikrolitraa kirkasta liuosta vakioleveyksisen vyöhykkeen muodostamiseksi, pituudeltaan 3 cm, mieluiten vasta aktivoidun kerroksen päälle. Annetaan liuottimen haihtua.

Kehitetään kromatogrammi normaalissa lämpötilassa hiilitetrakloridilla käyttäen kromatogrammisäiliötä, jonka seinämät on peitetty liuottimessa liotetulla suodatinpaperilla. Noin tunnin kuluttua liuotin saavuttaa 18 cm korkeuden. Poistetaan levy ja jätetään liuotin haihtumaan avonaisesti. Vyöhykkeiden paremmin erottamiseksi kromatogrammi kehitetään toiseen kertaan. Annetaan liuottimen jälleen haihtua avonaisesti.

Sumutetaan ohut silikageelikerros etyylialkoholissa olevalla 20 % fosfomolybdeenihappoliuoksella. Kerroksen värin on oltava tasaisen keltainen. Kehitetään vyöhykkeet kuumentamalla sumutettua levyä 110 °C:ssa 5 minuuttia.

IV KROMATOGRAMMIN TULKINTA

Jos kromatogrammissa esiintyy 1 pääasiallinen kirkasvärinen vyöhyke, jonka Rf on noin 0,4–0,5, kyseisen pastan valmistukseen käytetty vehnä on durumvehnää. Toisaalta, jos esiintyy 2 pääasiallista kirkkaudeltaan yhtäläistä vyöhykettä, käytetty raaka-aine on ollut hienoa vehnäjauhoa. Durumvehnän ja hienon vehnäjauhon seokset voidaan määrittää arvioimalla 2 vyöhykkeen suhteellista kirkkautta.

Jos esiintyy 3 vyöhykettä (löydetään 2 vyöhykettä korkeudella, jossa hienon vehnäjauhon pääasialliset vyöhykkeet sijaitsevat, sekä vyöhyke näiden välissä), pastaan on lisätty munia. Tällöin käytetty raaka-aine on durumvehnää, jos keskimmäinen vyöhyke on kirkkaampi kuin ylempi vyöhyke. Toisaalta, jos ylempi vyöhyke on keskimmäistä vyöhykettä kirkkaampi, käytetty raaka-aine on ollut hienoa vehnäjauhoa.

LIITE IV

Kumottu asetus ja sen muutos

Komission asetus (ETY) N:o 4154/87	(EYVL L 392, 31.12.1987, s. 19).
Komission asetus (EY) N:o 203/98	(EYVL L 21, 28.1.1998, s. 6).

LIITE V

Vastaavuustaulukko

Asetus (ETY) N:o 4154/87	Tämä asetus
1–4 artikla	1–4 artikla
5 artikla	—
—	5 artikla
6 artikla	6 artikla
Liitteet I, II ja III	Liitteet I, II ja III
—	Liite IV
—	Liite V

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

17.9.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/19

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 4 päivänä kesäkuuta 2008,

valtiontuesta C 57/07 (ex N 843/06), jonka Slovakia aikoo myöntää Alas Slovakia s.r.o. -yritykselle

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2254)

(Ainoastaan slovakinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/734/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on edellä mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1)

Slovakian viranomaiset ilmoittivat EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle 15 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio kirjasi saapuneeksi 18 päivänä joulukuuta 2006 numerolla A/40324, aikomuksestaan myöntää tapauskohtaista alueellista investointitukea verohelpotuksena Alas Slovakia s.r.o. -yrityksen investointitoimintaan yhdeksässä eri toimipaikassa (2).

(2)

Lisätietoja pyydettiin kirjeitse 13 päivänä helmikuuta 2007 (D/50598), 8 päivänä toukokuuta 2007 (D/51936), 25 päivänä heinäkuuta 2007 (D/53139) ja 12 päivänä lokakuuta 2007 (D/54058). Slovakian viranomaiset toimittivat lisätiedot kirjeitse 12 päivänä maaliskuuta 2007 (A/32162), 4 päivänä kesäkuuta 2007 (A/34580), 13 päivänä elokuuta 2007 (A/36769) ja 31 päivänä lokakuuta 2007 (A/39017).

(3)	Komissio ilmoitti Slovakialle 11 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, aloittaa kyseisen tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(4)	Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3). Komissio pyysi asianosaisia esittämään huomautuksensa.

(5)	Komissio ei ole saanut huomautuksia asianosaisilta eikä Slovakialta.

II TOIMENPITEEN KUVAUS

2.1 Toimenpiteen tarkoitus

(6)

Tuella on määrä edistää aluekehitystä Nitran (4), Trnavan (5) ja Trenčínin (6) lääneissä. Läänit sijaitsevat Länsi-Slovakiassa, joka oli ilmoitusajankohtana EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen tukialue. Alueen tuki-intensiteetti on Slovakian aluetukikartassa 2004–2006 (7) enintään 50 prosenttia nettoavustusekvivalenttina ilmaistuna.

(7)

Ehdotetussa toimenpiteessä on kyse tapauskohtaisesta tuesta, josta Slovakian viranomaiset ovat tehneet ilmoituksen. Tukea ei toisin sanoen myönnetä mistään voimassa olevasta tukiohjelmasta, jollaista tarkoitetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 659/1999 (8).

2.2 Tuen muoto ja tyyppi

(8)

Ilmoitettu tuki on määrä myöntää vuotuisena verohelpotuksena kaudella 2007–2011. Vuotuinen verohelpotus on enintään 50 prosenttia Alas Slovakia s.r.o:n yhtiöverosta, ja sen kokonaismäärä on enintään 100 813 444 Slovakian korunaa nykyarvossa ilmaistuna (9) (noin 2,89 miljoonaa euroa). Tuki ei voi kasautua muista lähteistä samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseen saatavan tuen kanssa.

(9)	Ilmoitettua tukea edelsi verohelpotuksen muodossa myönnetty (tuloverolain 35 a pykälään perustuva) tuki, jonka Slovakian valtiontukivirasto hyväksyi ennen Slovakian liittymistä EU:hun (10).

(10)

Tuloverolain 35 a pykälän mukaan tuensaajan yhtiöveroa alennetaan (ns. yhtiöveron hyvitys) 100 prosenttia viitenä peräkkäisenä vuonna, minkä jälkeen tuensaajalla on mahdollisuus hakea 50 prosentin suuruista yhtiöveron hyvitystä seuraaviksi viideksi vuodeksi. Tehty ilmoitus koskee tätä toista viisivuotiskautta. Ilmoitettu tuki koskee myös muita tukikelpoisia menoja ja osittain myös muita toimipaikkoja kuin liittymistä edeltänyt tuki.

2.3 Tapauskohtaisen tuen oikeusperusta

(11)

Tuen oikeusperustan muodostavat valtiontukea koskeva laki 231/1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna; tuloverolaki 595/2003, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna; ja tuloverolaki 366/1999, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä joulukuuta 2003. Oikeusperustana on erityisesti tuloverolain 595/2003, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, 52 pykälän 3 momentti niiden ehtojen mukaisesti, jotka mainitaan tuloverolain 366/1999, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä joulukuuta 2003, 35 a §:ssä (11).

2.4 Tuensaajat

(12)

Tuensaaja Alas Slovakia s.r.o. on suuryritys. Yritys jatkaa toimintaa, jota aiemmin harjoittivat entiset valtionyhtiöt Západoslovenské kameňolomy a štrkopiesky ja Strmáč Comp. Ltd Yritys toimii kivi- ja maa-ainesten louhinta- ja jalostusalalla (tilastollisessa NACE-toimialaluokituksessa pääluokka 08, ryhmä 08.1, luokat 08.11 ja 08.12). Yritys toimii myös sementti- ja betonisekoitusten tuotanto- ja myyntialalla (NACEn pääluokka 23, ryhmä 23.6, luokka 23.63).

(13)	Yrityksen Internetsivuilla olevien tietojen mukaan Alas Slovakia s.r.o. on yksi Slovakian johtavista rakentamisen kivi- ja maa-ainesten tuottajista. Sillä on noin 15 prosentin markkinaosuus Slovakiassa.

(14)

Alas Slovakia s.r.o:n suurin osakas (67,45 %) on Alas International Baustoffproduktions AG, jäljempänä ’Alas International’, jonka päätoimipaikka on Ohlsdorfissa (Itävallassa) ja joka puolestaan kuuluu Asamer Holding -ryhmittymään. Alas International perustettiin vuonna 1998 holdingyhtiönä harjoittamaan kansainvälistä toimintaa betonin ja betonisoran alalla.

2.5 Investointihanke

(15)

Slovakian mukaan tuki koskee sekä kolmen uuden louhintapaikan perustamista (Červeník, Okoč ja Prievidza) että kuuden jo olemassa olevan tuotantolaitoksen nykyaikaistamista, rationalisointia ja monipuolistamista (Veľký Grob, Veľký Cetín, Komjatice, Kamenec pod Vtáčnikom, Hontianske Trsťany – Hrondín ja Nitra). Investointihankkeeseen kuuluu ajanmukaisten ja ympäristöä säästävien teknisten laitteiden hankinta kolmansilta osapuolilta sekä eri kohteiden rakentaminen ja parantaminen raaka-aineiden (kivi, sora ja hiekka) louhintaa varten. Kaikki nämä kohteet näyttävät olevan täysin riippumattomia toisistaan, koska niiden välillä ei ole toiminnallista yhteyttä tai mitään taloudellista kytköstä.

(16)

Yritys haluaa kyseisillä investointitoimilla parantaa tuotantonsa ja palvelujensa laatua ja taata rakennusinvestoijille vaadittujen tuotteiden ja määrien luotettavat toimitukset. Hankkeen tukikelpoiset kustannukset ovat arviolta 345 026 285 Slovakian korunaa nykyarvossa ilmaistuna (noin 9,90 miljoonaa euroa).

(17)

Ilmoituksen mukaan investointihankkeen töiden on määrä alkaa vuonna 2007. Hanke on tarkoitus saattaa päätökseen vuoteen 2011 mennessä. Tarkemmat tiedot ovat seuraavassa taulukossa.

Toimipaikka	Alkuinvestoinnin tyyppi	Investointiajanjakso	Uusien työpaikkojen määrä	Investointimäärä nimellisarvona (tuhatta Slovakian korunaa)
Veľký Grob	rationalisointi, nykyisen kohteen laajentaminen	2007, 2008	—	26 400
Veľký Cetín	nykyaikaistaminen	2007	—	9 000
Komjatice	nykyaikaistaminen	2008	—	10 200
Kamenec pod Vtáčnikom	nykyaikaistaminen, monipuolistaminen	2007, 2008 2010, 2011	27	151 000
Hontianske Trsťany – Hrondín	monipuolistaminen	2008, 2009	20	49 000
Červeník	uuden kohteen rakentaminen	2007, 2009	16	40 000
Okoč	uuden kohteen rakentaminen	2007	14	29 000
Nitra	monipuolistaminen	2008	—	14 000
Prievidza	uuden kohteen rakentaminen	2009, 2010	4	51 000
Yhteensä			81	379 600

III MENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT

(18)

Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään epäilevänsä tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (12) perusteella, jäljempänä ’vuoden 1998 suuntaviivat’, seuraavista syistä:

—

Ensinnäkin komissio epäili, onko alueellinen investointituki rajoitettu alkuinvestointeihin vuoden 1998 suuntaviivojen 4.4 kohdan mukaisesti. Vuoden 1998 suuntaviivojen 4.4. kohdan mukaan alkuinvestoinnit ovat investointeja kiinteään omaisuuteen, joka liittyy uuden laitoksen perustamiseen, olemassa olevan laitoksen laajentamiseen tai toimivan yrityksen tuotteen tai tuotantomenetelmän perusteelliseen muuttamiseen (rationalisoinnilla, monipuolistamisella tai nykyaikaistamisella). Korvaavat investoinnit eivät kuulu tämän määritelmän piiriin. Korvaaviin investointeihin tarkoitettu tuki katsotaan toimintatueksi, joka sallitaan vain erityisten ehtojen täyttyessä (ks. vuoden 1998 suuntaviivojen 4.15, 4.16 ja 4.17 kohta).

—

Vaikutti siltä, että ainakin kolmessa toimipaikassa (Veľký Grob, Veľký Cetín ja Kamenec pod Vtáčnikom) tuensaaja aikoi hankkia samantyyppisiä koneita ja laitteita kuin joita se tällä hetkellä käyttää ja vuokraa. Voitiin epäillä, olisivatko hankittavat laitteet laadukkaampia tai tehostuisiko tuotanto merkittävästi – huolimatta tuensaajan ilmoituksesta, että uudet laitteet olisivat nykyaikaisempia kuin tällä hetkellä vuokrattavat.

—	Tuensaaja tarjoaa Nitran toimipaikassa asiakkailleen vain ”täydentävää” palvelua ”säilyttääkseen yrityksen markkinaosuuden, rahavirran ja taloudellisen tuloksen” (13). Tuen hyväksymistä olisi kuitenkin vaikea perustella, jos sitä ei ole tarkoitettu mihinkään uuteen toimintaan.

—

Toiseksi kyseessä on tapauskohtainen tuki, joka aiotaan myöntää raaka-aineiden louhinnan erityissektorilla toimivalle yritykselle. Siksi tukea on pidettävä valikoivana toimenpiteenä, jolla on suurempi vaikutus muihin kyseisellä sektorilla toimiviin yrityksiin. Vuoden 1998 suuntaviivojen 2 kohdan mukaan yhdelle yritykselle myönnetyllä yksittäisellä tapauskohtaisella tuella tai yhdelle toimialalle rajoittuvalla tuella voi olla huomattava vaikutus kilpailuun kyseisillä markkinoilla, samalla kun tällaisen tuen vaikutukset alueelliseen kehitykseen ovat todennäköisesti varsin rajoitetut. Sellaiset tuet kuuluvat yleensä erityisen tai alakohtaisen teollisuuspolitiikan alaan ja poikkeavat sen takia aluetukipolitiikan hengestä. Aluetukipolitiikassa ei pidä ottaa kantaa tuotantovoimavarojen toimialakohtaiseen ja toiminnalliseen jakautumiseen. Vuoden 1998 suuntaviivoissa suhtaudutaan kielteisesti tapauskohtaiseen tukeen, jollei voida osoittaa, että toimenpiteen alueellinen vaikutus on merkittävämpi kuin sen aiheuttama kilpailun vääristyminen ja vaikutukset kauppaan. Tässä tapauksessa komissio epäili, voidaanko hankkeen vaatimattomalla vaikutuksella alueelliseen kehitykseen riittävästi perustella tuen suhteellisen korkeaa määrää luotua työpaikkaa kohti.

—

Esitetyistä tiedoista käy ilmi, että uusia välittömiä työpaikkoja syntyisi vain 81 ja että 57:ää tuensaajan aiemmin luomaa välitöntä työpaikkaa pidettäisiin yllä tuetuilla investoinneilla. Uusia työpaikkoja syntyisi vain viiteen hankkeen yhdeksästä toimipaikasta (ks. taulukko edellä). Komissio pani merkille, että näistä 81 uudesta työpaikasta 34 oli määrä luoda kaavailtuihin kolmeen uuteen toimipaikkaan (14). Näistä syistä komissio epäili, onko tuen suhteellisen korkea määrä luotua välitöntä työpaikkaa kohti perusteltu etenkään matalapalkka-alalla (tuen määrä kutakin luotua välitöntä työpaikkaa kohti vastaisi noin seitsemää vuosipalkkaa).

—

Mitä tulee välillisten työpaikkojen määrään, Slovakian viranomaiset mainitsivat aluksi 17 päivänä helmikuuta 2007 päivätyssä kirjeessään, että välillisiä työpaikkoja syntyy 100. Toimittaessaan lisätietoja 4 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessään Slovakian viranomaiset ilmoittivat Euroopan kiviainesjärjestön UEPG:n tilastoihin viitaten, että välittömien työpaikkojen määrä olisi 414–690. Kyseisen selvityksen mukaan yrityksen toimialalla syntyy jokaista luotua uutta työpaikkaa kohti 3–5 muuta työpaikkaa. Slovakian viranomaiset viittasivat 13 päivänä elokuuta 2007 toimittamissaan tiedoissa Leobenin yliopiston (Itävalta) Alasille tekemään tutkimukseen, jonka mukaan mineraaliraaka-aineiden jalostuksen alalla uusi välitön työpaikka vastaa 30–40 välillistä työpaikkaa (15). Komissio epäili kuitenkin, päteekö tämä yleinen louhinta-alaa koskeva toteamus rakennusmateriaalien alalla vallitsevaan tilanteeseen.

—

Lisäksi tuki myönnetään louhintateollisuuden toimintaan, jonka sijainti ei määräydy tuen myöntämisen perusteella vaan mineraalien saatavuuden perusteella. Siihen eivät vaikuta niinkään alueelliset haitat, jotka yleensä jarruttavat aluekehitystä. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että raaka-aineiden louhinta olisi mahdollista myös ilman tukea. Koska Alas toimi jo useimmissa toimipaikoissaan pitkäaikaisen toimintaluvan perusteella, oli lisäksi syytä epäillä, olisiko alueellisella lisätuella kannustavaa vaikutusta.

—

Kolmanneksi tuen ennakoitua vaatimatonta alueellista vaikutusta on arvioitava suhteessa sen aiheuttamaan kauppavaikutukseen ja kilpailun vääristymiseen, joka Slovakian viranomaisten oletusten mukaan tulee olemaan niin ikään vähäinen. Alasin tuotteiden myyntisäde on pieni (noin 50 km teitse tai 150 km rautateitse) johtuen tuotteiden melko matalasta arvosta suhteessa kuljetuskustannuksiin. Slovakian viranomaisten mukaan vain yksi toimipaikka (Hontianske Trsťany – Hrondín) olisi sellaisessa asemassa, että se voi viedä osan tuotannostaan (enintään 50 000 tonnia rakennuskiveä 9 miljoonan Slovakin korunan arvosta vuodessa) Unkariin. Kolmen muun toimipaikan (Veľký Cetín, Okoč ja Komjatice) odotetaan kilpailevan Unkarista tulevan tuonnin kanssa. Alas Slovakia, s.r.o. ei ennakoi kilpailevansa muiden, Itävallassa ja Tšekissä mineraaleja louhivien ja jalostavien yritysten kanssa. Tämä näytti kuitenkin olevan ristiriidassa tuen ensimmäistä osaa koskevaan, Slovakian viranomaisille 16 päivänä huhtikuuta 2003 esitettyyn hakemukseen sisältyneiden tietojen kanssa, joissa mainitaan nimenomaisesti näistä kahdesta maasta tulevat mahdolliset kilpailijat.

Kyseisten toimipaikkojen sijainnin vuoksi komissiolle oli epäselvää, missä määrin kauppa muiden jäsenvaltioiden (kuten Itävallan ja Tšekin) kanssa vääristyy.

—

Kuten komissio mainitsee tiedonannossaan merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (16), myös siinä tapauksessa, että toimitukset tehtaalta rajoittuvat tiettyyn alueeseen tehtaan ympärillä, tehtaat voivat sijaita siten, että toimitusalueet ovat huomattavissa määrin päällekkäisiä. Tällöin on mahdollista, että kyseisten tuotteiden hinnoitteluun vaikuttaa korvaavien tuotteiden ketjureaktio, joka johtaa merkityksellisten markkinoiden määrittelemisen laajemmiksi.

Komissio epäili siksi, tasoittaako tuen odotettavissa oleva aluekehitysvaikutus sen kielteisiä vaikutuksia kauppaan.

IV SLOVAKIAN JA MUIDEN ASIANOSAISTEN HUOMAUTUKSET

(19)	Slovakian viranomaisilta tai kolmansilta ei saatu huomautuksia, jotka olisivat poistaneet muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen yhteydessä esitetyt epäilykset.

V TOIMENPITEEN ARVIOINTI

V.1 Toimenpiteen sääntöjenmukaisuus

(20)	Koska Slovakian viranomaiset ilmoittivat tukitoimenpiteestä ja standstill-lausekkeesta, jolla tuen täytäntöönpano keskeytettiin kunnes komissio on hyväksynyt sen, EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä koskevat vaatimukset täyttyvät.

V.2 Toimenpide on valtiontukea

(21)	Komissio katsoo, että toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea seuraavista syistä, jotka mainittiin jo menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä.

V.2.1 Valtion varojen käyttö

(22)	Tuki maksetaan valtion varoista, koska se toteutetaan yhtiöveron alennuksen muodossa.

V.2.2 Taloudellinen etu

(23)	Toimenpiteellä vapautetaan Alas Slovakia s.r.o. -yritys kustannuksista, jotka sille lankeaisivat tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Se saa näin ollen edun muihin yrityksiin nähden.

V.2.3 Valikoivuus

(24)	Toimenpide on valikoiva, koska se koskee ainoastaan yhtä yritystä.

V.2.4 Kilpailun ja kaupan vääristyminen

(25)	Tuotanto, jota tuki koskee, kuuluu kaupan alaan. Tuki vaikuttaa sen vuoksi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Lisäksi Slovakian viranomaisten Alas Slovakia, s.r.o. -yritykselle ja sen tuotannolle myöntämä etu vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua.

V.3 Soveltuvuus yhteismarkkinoille

(26)

Siltä osin kuin toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on arvioitava, soveltuuko se yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrättyjen poikkeusten nojalla. Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määrättyjä poikkeuksia, jotka koskevat yksittäisille kuluttajille myönnettävää sosiaalista tukea, tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä tukea tietyille Saksan liittotasavallan alueille, ei voida soveltaa tähän tapaukseen. Tukea ei voida myöskään pitää 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisena tukena, joka myönnetään Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai Slovakian taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Siihen ei liioin voida soveltaa 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta, jonka mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Toimenpiteen tavoitteena ei ole myöskään kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistäminen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti.

(27)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Nitran, Trnavan ja Trenčínin läänit (Länsi-Slovakia) ovat tukikelpoisia tämän poikkeuksen nojalla.

(28)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio mainitsi syyt (jotka esitetään tiivistetysti tämän päätöksen III jaksossa) epäilyksiinsä siitä, voidaanko tuen katsoa täyttävän perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen poikkeuksen ehdot. Koska Slovakia tai kolmannet eivät ole esittäneet mitään huomautuksia, komissio voi päätellä, että sen epäilykset ovat saaneet vahvistuksen.

VI PÄÄTELMÄ

(29)

Komissio katsoo, että johdanto-osan 6–10 kappaleessa kuvattu Slovakian ilmoittama toimenpide ei sovellu yhteismarkkinoille perustamissopimuksessa määrättyjen poikkeusten nojalla, minkä vuoksi toimenpide on kiellettävä. Slovakian viranomaisten antamien tietojen mukaan tukea ei ole myönnetty, minkä vuoksi sitä ei tarvitse periä takaisin,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Ilmoitettu verohelpotus on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Kyseinen enimmillään 100 813 444 Slovakian korunan (noin 2,89 miljoonan euron) suuruinen valtiontuki, jonka Slovakia aikoo myöntää Alas Slovakia, s.r.o. -yhtiölle, ei sovellu yhteismarkkinoille

Tukea ei sen vuoksi saa myöntää.

2 artikla

Slovakian on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta päätöksen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Slovakian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Neelie KROES

Komission jäsen

(1) EUVL C 30, 2.2.2008, s. 13.

(2) Komissio pyysi 13 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Slovakian viranomaisia tekemään yhdeksän erillistä ilmoitusta, jotta komissio voisi arvioida erikseen kunkin hankkeen soveltuvuuden yhteismarkkinoille niiden erityisten ominaisuuksien perusteella. Slovakian viranomaiset selittivät komissiolle 12 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyssä vastauksessaan, että Alas Slovakia s.r.o. muodostaa yhden ainoan verosubjektin, jolla on useita yhteisesti verovelvollisia toimipaikkoja. Sovellettava Slovakian lainsäädäntö ei anna verovelvolliselle mahdollisuutta laskea verokantaa ja yhtiöveroa erikseen jokaiselle organisaatioyksikölle. Tästä syystä Slovakian viranomaiset katsovat, ettei yksittäisten yksikköjen saamaa tuen määrää ole mahdollista määrittää.

(3) Ks. alaviite 1.

(4) Kunnissa Nitra, Komjatice, Veľký Cetín ja Hontianske Trsťany-Hrondín.

(5) Kunnissa Červeník, Veľký Grob ja Okoč.

(6) Kunnissa Kamenec pod Vtáčnikom ja Prievidza.

(7) Valtiontuki SK 72/2003 – Slovakia – ”Slovakian aluetukikartta”.

(8) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(9) Ilmaistu vuoden 2007 arvoina ja laskettu käyttäen ilmoituksen ajankohtana voimassa ollutta 5,62 prosentin viitekorkoa.

(10) Slovakian valtiontukiviraston 25 päivänä elokuuta 2003 antamalla ilmoituksella nro 1108/2003 Alas Slovakia s.r.o -yritykselle hyväksyttiin vuosiksi 2003–2012 lain 472/2002, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, 35 a pykälän ja lain 366/1999 nojalla enintään 87 145 485 Slovakian korunan suuruinen valtiontuki. Väliaikaisen menettelyn puitteissa tämä tuki (SK 53/03) katsottiin ”voimassa olevaksi tueksi”.

(11) Zákon č. 231/1999 Z. z. o štátnej pomoci v znení neskorších predpisov, zákon č. 595/2003 Z. z. o dani z príjmov v znení neskorších predpisov a zákon č. 366/1999 Z. z. o daniach z príjmov v znení neskorších predpisov v znení účinnom k 31. decembru 2003, a najmä §52 ods. 3 zákona č. 595/2003 Z. z. o dani z príjmov v znení neskorších predpisov za podmienok uvedených v pykälässä zákona č. 366/1999 Z. z. o daniach z príjmov v znení účinnom k 31. decembru 2003.

(12) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.

(13) Slovakian talousministeriön 31 päivänä toukokuuta 2007 päivätty kirje nro MF/8790/2007–832.

(14) On huomattava myös, että näistä 81 uudesta työpaikasta 16 oli määrä luoda Červeníkin toimipaikkaan, jolle ei ole toistaiseksi myönnetty louhintalupaa.

(15) ”Mineraaleista valmistettujen lopputuotteiden alaa koskeva sosioekonominen selvitys osoittaa, että mineraalien jalostuksen alalla luotujen työpaikkojen määrä on 30–40 kertaa suurempi kuin työpaikkojen määrä louhinta-alalla.” (lainattu mineraalisektorin suunnittelupolitiikkaa Euroopassa koskevan selvityksen sivulla 31, tilaaja yritystoiminnan ja teollisuuden pääosasto).

(16) EYVL C 372, 9.12.1997, s. 5.

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

17.9.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/26

NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA 2008/736/YUTP,

hyväksytty 15 päivänä syyskuuta 2008,

Georgiassa toteutettavasta Euroopan unionin tarkkailuoperaatiosta, EUMM Georgia

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan sekä 25 artiklan kolmannen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Eurooppa-neuvosto toi 1 päivänä syyskuuta 2008 ilmi vakavan huolensa Georgiassa puhjenneesta avoimesta konfliktista ja ilmoitti Euroopan unionin olevan valmis ryhtymään toimiin tukeakseen kaikkia konfliktin rauhanomaiseen ja kestävään ratkaisuun tähtääviä pyrkimyksiä.

(2)

Eurooppa-neuvosto muistutti, että Georgian konfliktin rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun on perustuttava kansainvälisessä oikeudessa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa ja Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa tunnustettujen valtiollisen itsenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden periaatteiden täydelliseen noudattamiseen.

(3)	Euroopan unionin välitystoimien pohjalta 12 päivänä elokuuta 2008 aikaansaatu kuusikohtainen sopimus, jota täydentää 8 päivänä syyskuuta 2008 aikaansaatu sen täytäntöönpanoa koskeva sopimus, on edelleen vakautusprosessin perusta.

(4)

Eurooppa-neuvosto palautti 1 päivänä syyskuuta 2008 mieleen myös sen, että Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisellä Etelä-Kaukasiaan joulukuussa 2003 tiivistettiin entisestään suhteita Georgian ja alueen kahden muun maan (Armenian ja Azerbaidžanin) kanssa. Eurooppa-neuvosto päätti, että lisäksi olisi nimitettävä Euroopan unionin erityisedustaja, jonka vastuualueena on Georgian kriisi.

(5)

Georgiaan lähetetty tiedonkeruuvaltuuskunta aloitti toimintansa 2 päivänä syyskuuta 2008, ja sen tarkoituksena on kerätä tarvittavaa tietoa ja valmistella mahdollista Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) siviilioperaatiota. Tässä olisi otettava kokonaisvaltaisesti huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sekä Yhdistyneiden Kansakuntien Georgiassa tällä hetkellä läsnä olevien valtuuskuntien toimeksiannot ja täydennettävä niitä.

(6)	Neuvosto hyväksyi 3 päivänä syyskuuta 2008 mahdollista tulevaa ETPP-operaatiota koskevan valmistelutoimenpiteen.

(7)	Georgian hallitus kutsui 11 päivänä syyskuuta 2008 päivätyssä kirjeessään Euroopan unionin käynnistämään ETPP-siviilioperaation Georgiassa.

(8)	Kolmansien maiden osallistumisen operaatioon olisi tapahduttava Eurooppa-neuvoston määrittelemien yleisten suuntaviivojen mukaisesti.

(9)	Operaation johtamisjärjestelyllä ei saisi rajoittaa operaation talousarvion toteuttamista koskevia operaation johtajan sopimusvelvoitteita komissiota kohtaan.

(10)	Neuvoston pääsihteeristöön perustettu valvontavoimavara (Watch-Keeping Capability) olisi aktivoitava tätä operaatiota varten.

(11)	ETPP-operaatio toteutetaan tilanteessa, joka saattaa huonontua ja joka voi vaikuttaa haitallisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa määrättyihin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteisiin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:

1 artikla

Operaatio

1. Euroopan unioni perustaa Georgiassa toteutettavan Euroopan unionin tarkkailuoperaation (European Union Monitoring Mission in Georgia), jäljempänä ’EUMM Georgia’. EUMM Georgia toteutetaan vaiheittain siten, että toiminta alkaa syyskuussa 2008 ja operatiivinen vaihe viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2008.

2. EUMM Georgia toimii 2 artiklassa olevan tehtävänmäärittelyn mukaisesti ja toteuttaa 3 artiklassa esitetyt tehtävät.

2 artikla

Operaation tehtävänmäärittely

1. EUMM Georgia huolehtii osapuolten toiminnan ja myös kuusikohtaisen sopimuksen ja sen jälkeisten täytäntöönpanotoimenpiteiden täydellisen noudattamisen siviilitarkkailusta koko Georgian alueella ja työskentelee sovittaen toimintansa tiiviisti yhteen muiden kumppaneiden, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, kanssa sekä huolehtien johdonmukaisuudesta Euroopan unionin muun toiminnan kanssa myötävaikuttaakseen Georgian tilanteen vakauttamiseen, normalisoitumiseen ja luottamuksen rakentamiseen sekä samalla Georgian tilanteen kestävää poliittista ratkaisua tukevan eurooppalaisen politiikan edistämiseen.

2. Operaation erityiset tavoitteet ovat seuraavat:

a)	edistää pitkän aikavälin vakautta koko Georgiassa ja sen lähialueilla;

b)	vakauttaa tilanne lyhyellä aikavälillä sekä kuusikohtaista sopimusta ja sen jälkeisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä täysimääräisesti noudattaen siten, että riski vihollisuuksien alkamisesta uudelleen vähenee.

3 artikla

Operaation tehtävät

EUMM Georgian tehtävät operaation toteuttamiseksi ovat seuraavat:

Vakauttaminen:

Vakautusprosessiin liittyvän tilanteen seuraaminen, analysointi ja sitä koskeva raportointi, joissa keskitytään kuusikohtaisen sopimuksen täysimääräiseen noudattamiseen, joukkojen pois vetämiset mukaan lukien, liikkumisvapauteen, vakauttamista häiritseviin toimiin sekä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin.

Normalisointi:

Siviilihallinnon normalisointiprosessiin liittyvän tilanteen seuraaminen, analysointi ja sitä koskeva raportointi, missä keskitytään oikeusvaltioperiaatteeseen, toimiviin lainvalvontarakenteisiin ja asianmukaiseen yleiseen järjestykseen. Operaatio seuraa myös liikenneyhteyksien, energiainfrastruktuurien ja -laitteistojen turvallisuutta, samoin kuin kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten paluuta koskevia poliittisia ja turvallisuusnäkökohtia.

3)	Luottamuksen lisääminen: Jännitteiden vähentämisen edistäminen toimimalla yhteydenpitäjänä, helpottamalla osapuolten välistä yhteydenpitoa ja muilla luottamusta lisäävillä toimenpiteillä.

4)	Myötävaikuttaminen eurooppalaisen politiikan edistämiseen ja Euroopan unionin tulevaan sitoutumiseen.

4 artikla

Operaation rakenne

1. EUMM Georgian rakenne on seuraava:

a)	Esikunta. Esikuntaan kuuluvat operaation johtajan toimisto ja esikunnan henkilöstö, jotka huolehtivat kaikista tarvittavista johto- ja valvontatehtävistä sekä tarkkailuoperaation tukemisesta. Esikunta sijaitsee Tbilisissä.

b)	Kentällä sijaitsevat toimipisteet. Maantieteellisesti sijoitetut kentällä sijaitsevat toimipisteet suorittavat tarkkailutehtäviä ja huolehtivat tarvittavista operaation tukitehtävistä.

c)	Tukiyksikkö. Tukiyksikkö sijaitsee neuvoston pääsihteeristössä Brysselissä.

2. EUMM Georgian yhteyteen perustetaan jäsenvaltioiden käyttöön antamista, ennalta varustetuista yksiköistä muodostuvat tarkkailijaryhmät, joita käytetään voimavarana operaation alkuvaiheessa.

3. Edellä mainittuja osia käsitellään tarkemmin operaatiosuunnitelman (Operation Plan, OPLAN) yksityiskohtaisissa järjestelyissä.

5 artikla

Siviilioperaation komentaja

1. Siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (Civilian Planning and Conduct Capability, CPCC) johtaja toimii EUMM Georgian siviilioperaation komentajana.

2. Siviilioperaation komentaja vastaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) poliittisen valvonnan ja strategisen johdon alaisena ja korkeana edustajana toimivan pääsihteerin yleisen toimivallan alaisuudessa EUMM Georgian strategisen tason johtamisesta ja valvonnasta.

3. Siviilioperaation komentaja vastaa siitä, että neuvoston ja PTK:n päätökset pannaan asianmukaisesti ja tehokkaasti täytäntöön, muun muassa antamalla operaation johtajalle tarvittaessa strategisen tason ohjeita sekä neuvoja ja teknistä tukea.

4. Kaikki lähetettyyn henkilöstön kuuluvat pysyvät täysin asianomaisen lähettäjävaltion viranomaisten tai asianomaisen Euroopan unionin toimielimen alaisina. Kansalliset viranomaiset siirtävät henkilöstöään, ryhmiä ja yksikköjä koskevan operatiivisen johtosuhteen (Operational Control, OPCON) siviilioperaation komentajalle.

5. Siviilioperaation komentajalla on kokonaisvastuu siitä, että Euroopan unionilla oleva huolellisuusvelvoite täytetään asianmukaisesti.

6. Siviilioperaation komentaja ja Euroopan unionin erityisedustaja kuulevat toisiaan tarvittaessa.

6 artikla

Operaation johtaja

1. Operaation johtaja vastaa operaatiosta ja sen johtamisesta ja valvonnasta toiminnan tasolla.

2. Operaation johtajalla on siviilioperaation komentajan hänelle osoittama vastuu osallistuvien valtioiden henkilöstön, ryhmien ja yksiköiden johtamisesta ja valvonnasta sekä hallinnollinen ja logistinen vastuu, johon kuuluu myös vastuu operaation käyttöön annetuista varoista, resursseista ja tiedoista.

3. Operaation johtaja antaa operaation koko henkilöstölle, mukaan lukien tässä tapauksessa Brysselissä sijaitseva tukiyksikkö, ohjeet EUMM Georgian toteuttamiseksi tehokkaalla tavalla sen toiminnan tasolla sekä vastaa operaation yhteensovittamisesta ja päivittäisestä hallinnoinnista sekä noudattaa siviilioperaation komentajan strategisella tasolla antamia ohjeita.

4. Operaation johtaja vastaa operaation talousarvion toteuttamisesta. Tätä varten hän allekirjoittaa sopimuksen komission kanssa.

5. Operaation johtaja vastaa henkilöstön kurinpidollisesta valvonnasta. Lähetetyn henkilöstön osalta asianomainen kansallinen tai Euroopan unionin viranomainen vastaa kurinpitotoimista.

6. Operaation johtaja edustaa EUMM Georgiaa operaatioalueella ja varmistaa operaation asianmukaisen näkyvyyden.

7. Operaation johtaja sovittaa toiminnan tarvittaessa yhteen muiden alueella olevien Euroopan unionin toimijoiden kanssa. Operaation johtaja saa Euroopan unionin erityisedustajalta paikallisia poliittisia ohjeita, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta johtamisjärjestelyyn.

8. Operaation johtaja laatii operaatiota varten operaatiosuunnitelman, jotta se voidaan toimittaa neuvoston hyväksyttäväksi. Neuvoston pääsihteeristö avustaa operaation johtajaa tässä tehtävässä.

7 artikla

Henkilöstö

1. EUMM Georgia muodostuu pääasiassa jäsenvaltioiden tai Euroopan unionin toimielinten lähettämästä henkilöstöstä. Kukin jäsenvaltio tai Euroopan unionin toimielin vastaa lähettämästään henkilöstöstä aiheutuvista kuluista, kuten matkakuluista asemapaikkaan ja takaisin, palkoista, terveydenhuollosta sekä kulukorvauksista, lukuun ottamatta asianomaisia päivärahoja sekä vaikeiden ja vaarallisten olosuhteiden perusteella maksettavia korvauksia.

2. Operaatio ottaa palvelukseen sopimussuhteista kansainvälistä siviilihenkilöstöä ja paikallista henkilöstöä tarpeen mukaan, jos jäsenvaltioiden lähettämää henkilöstöä ei ole huolehtimaan tarvittavista tehtävistä. Jos pätevää henkilöstöä ei ole saatavissa jäsenvaltioista, voidaan osallistuvien kolmansien maiden kansalaisia poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ottaa tarvittaessa palvelukseen sopimuspohjaisesti.

3. Kaikkien henkilöstöön kuuluvien on noudatettava operaatiokohtaisia turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia sekä kentällä tapahtuvan toiminnan turvallisuutta koskevaa Euroopan unionin politiikkaa tukevaa operaation turvallisuussuunnitelmaa. Kaikkien henkilöstöön kuuluvien on tehtävissään haltuunsa saamien EU:n turvaluokiteltujen tietojen suojaamisen osalta noudatettava neuvoston turvallisuussäännöissä (1) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

8 artikla

Operaation ja henkilöstön asema

1. Operaation ja sen henkilöstön asemasta, myös operaation toteuttamisen ja joustavan kulun kannalta välttämättömistä erioikeuksista, vapauksista ja muista takuista, sovitaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Puheenjohtajavaltiota avustava korkeana edustajana toimiva pääsihteeri voi neuvotella tällaisen sopimuksen puheenjohtajavaltion puolesta.

2. Henkilöstöön kuuluvan lähettänyt valtio tai Euroopan unionin toimielin vastaa kaikista tämän henkilön esittämistä tai häntä koskevista, lähettämiseen liittyvistä vaatimuksista. Kyseinen valtio tai Euroopan unionin toimielin on vastuussa sellaisten menettelyjen vireille panosta, joihin mahdollisesti ryhdytään lähetettyä henkilöä vastaan.

3. Kansainvälisen ja paikallisen siviilihenkilöstön työehdot sekä oikeudet ja velvollisuudet vahvistetaan operaation johtajan ja henkilöstön jäsenten välisissä sopimuksissa.

9 artikla

Johtamisjärjestely

1. EUMM Georgialla on kriisinhallintaoperaationa yhtenäinen komentoketju.

2. PKT huolehtii EUMM Georgian poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta neuvoston alaisuudessa.

3. Siviilioperaation komentaja toimii PTK:n poliittisen valvonnan ja strategisen johdon alaisena sekä korkeana edustajana toimivan pääsihteerin yleisessä valvonnassa EUMM Georgian strategisen tason komentajana ja antaa siinä ominaisuudessa operaation johtajalle ohjeita, neuvoja ja teknistä tukea.

4. Siviilioperaation komentaja raportoi neuvostolle korkeana edustajana toimivan pääsihteerin välityksellä.

5. Operaation johtaja vastaa EUMM Georgian johtamisesta ja valvonnasta toiminnan tasolla ja on suoraan vastuussa siviilioperaation komentajalle.

10 artikla

Poliittinen valvonta ja strateginen johto

1. PTK huolehtii operaation poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta neuvoston alaisuudessa. Neuvosto valtuuttaa PTK:n tekemään asiaankuuluvat päätökset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti. Tähän valtuutukseen sisältyy toimivalta nimittää operaation johtaja korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin ehdotuksesta sekä muuttaa operaation toiminta-ajatusta (Concept of Operations, CONOPS) ja operaatiosuunnitelmaa. Operaation tavoitteita ja sen lopettamista koskeva päätöksentekovalta kuuluu edelleen neuvostolle.

2. PTK raportoi neuvostolle säännöllisin väliajoin.

3. Siviilioperaation komentaja ja operaation johtaja raportoivat PTK:lle vastuullaan olevista asioista säännöllisin väliajoin ja aina tarvittaessa.

11 artikla

Kolmansien valtioiden osallistuminen

1. Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuutta ja sen yhteistä toimielinjärjestelmän noudattamista rajoittamatta voidaan kolmansia valtioita pyytää osallistumaan operaatioon edellyttäen, että ne vastaavat lähettämästään henkilöstöstä aiheutuneista menoista, kuten palkoista, kaikki riskit kattavasta vakuutuksesta, päivärahoista sekä matkakuluista Georgiaan ja takaisin, ja että ne osallistuvat asianmukaisesti operaation toimintakuluihin.

2. Operaatioon osallistuvilla kolmansilla valtioilla on operaation päivittäisessä hallinnoinnissa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin Euroopan unionin jäsenvaltioilla.

3. Neuvosto valtuuttaa PTK:n tekemään asiaankuuluvat päätökset osallistumista koskevien ehdotusten hyväksymisestä ja perustamaan osallistujien komitean.

4. Kolmansien valtioiden osallistumista koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä tehdään sopimukset perustamissopimuksen 24 artiklan mukaisesti. Puheenjohtajavaltiota avustava korkeana edustajana toimiva pääsihteeri voi neuvotella tällaisia sopimuksia puheenjohtajavaltion puolesta. Jos Euroopan unioni ja kolmas valtio ovat tehneet sopimuksen puitteista, jotka koskevat kyseisen kolmannen valtion osallistumista Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin, tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan operaatioon.

12 artikla

Turvallisuus

1. Siviilioperaation komentaja ohjaa operaation johtajaa turvatoimien suunnittelussa ja varmistaa, että ne toteutetaan EUMM Georgia -operaation osalta asianmukaisesti ja tehokkaasti 5 ja 9 artiklan mukaisesti sekä yhteensovitetusti neuvoston turvallisuusyksikön kanssa.

2. Operaation johtaja vastaa operaation turvallisuudesta ja sen varmistamisesta, että operaatioon sovellettavia turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia noudatetaan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla operatiivisiin tehtäviin Euroopan unionin ulkopuolelle siirretyn henkilöstön turvallisuutta koskevan Euroopan unionin politiikan ja tätä tukevien asiakirjojen mukaisesti.

3. Operaation johtajaa avustaa turvallisuuspäällikkö (Mission Security Officer, MSO), joka raportoi operaation johtajalle ja joka on myös läheisessä toiminnallisessa suhteessa neuvoston turvallisuusyksikköön.

4. EUMM Georgian henkilöstöön kuuluvat osallistuvat operaatiosuunnitelman mukaisesti pakolliseen turvallisuuskoulutukseen ennen tehtäviensä aloittamista. MSO järjestää heille myös säännöllistä kertauskoulutusta toiminta-alueella.

5. Operaation johtaja huolehtii EU:n turvaluokiteltujen tietojen suojaamisesta neuvoston turvallisuussääntöjen mukaisesti.

13 artikla

Valvontavoimavara

Valvontavoimavara (Watch-Keeping Capability) aktivoidaan EUMM Georgiaa varten.

14 artikla

Rahoitusjärjestelyt

1. Operaatioon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje on 31 000 000 euroa.

2. Kaikkia menoja hallinnoidaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien yhteisön sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Operaation johtaja voi komission hyväksynnän saatuaan sopia Euroopan unionin jäsenvaltioiden, osallistuvien kolmansien valtioiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa teknisistä järjestelyistä, jotka koskevat EUMM Georgian tarvitsemien laitteiden ja palvelujen toimittamista ja toimitilojen tarjoamista. Kolmansien valtioiden kansalaisille annetaan mahdollisuus osallistua sopimuksia koskeviin tarjouskilpailuihin.

3. Operaation johtaja raportoi kaikilta osin komissiolle ja toimii tämän valvonnassa niiden toimien osalta, jotka hän toteuttaa sopimuksensa mukaisesti.

4. Rahoitusjärjestelyissä otetaan huomioon operaation operatiiviset vaatimukset, joihin sisältyy laitteiden yhteensopivuus ja operaation ryhmien yhteistoimintakyky.

5. Operaatioon liittyvät menot ovat rahoituskelpoisia tämän yhteisen toiminnan voimaantulopäivästä lähtien.

15 artikla

Yhteensovittaminen

1. Georgiaa tukevien Euroopan unionin toimien johdonmukaisuuden varmistamiseksi operaation johtaja sovittaa toimintansa komission edustuston kanssa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta johtamisjärjestelyyn.

2. Operaation johtaja sovittaa toimensa tiiviisti yhteen Euroopan unionin puheenjohtajavaltiota paikan päällä edustavan tahon sekä muiden Euroopan unionin operaatioiden johtajien kanssa.

3. Operaation johtaja toimii yhteistyössä muiden maassa vaikuttavien kansainvälisten toimijoiden, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kanssa.

16 artikla

Turvaluokiteltujen tietojen luovuttaminen

1. Korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä on valtuudet luovuttaa tarvittaessa ja operaation tarpeiden mukaisesti tähän yhteiseen toimintaan osallistuville kolmansille valtioille operaatiota varten laadittuja Euroopan unionin turvaluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja ”CONFIDENTIEL UE” -tasolle saakka neuvoston turvallisuussääntöjä noudattaen.

2. Korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä on myös valtuudet operaation operatiivisten tarpeiden mukaisesti luovuttaa Yhdistyneille Kansakunnille ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle operaatiota varten laadittuja Euroopan unionin turvaluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja ”RESTREINT UE” -tasolle saakka neuvoston turvallisuussääntöjä noudattaen. Tätä varten tehdään paikallisia järjestelyjä.

3. Jos siihen on tarkasti määritelty ja välitön operatiivinen tarve, korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä on myös valtuudet luovuttaa isäntävaltiolle operaatiota varten laadittuja Euroopan unionin turvaluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja ”EU RESTREINT” -tasolle saakka neuvoston turvallisuussääntöjä noudattaen. Kaikissa muissa tapauksissa tällaiset tiedot ja asiakirjat luovutetaan isäntävaltiolle isäntävaltion ja Euroopan unionin välisten asianmukaisten yhteistyömenettelyjen mukaisesti.

4. Korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä on valtuudet luovuttaa tähän yhteiseen toimintaan osallistuville kolmansille valtioille sellaisia tätä operaatiota koskeviin neuvoston keskusteluihin liittyviä Euroopan unionin turvaluokittelemattomia asiakirjoja, joita koskee neuvoston työjärjestyksen (2) 6 artiklan 1 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus.

17 artikla

Operaation arviointi

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle toimitetaan kuuden kuukauden kuluttua operaation alkamisesta operaation johtajan ja neuvoston pääsihteeristön laatimaan selvitykseen pohjautuva operaatiota koskeva arviointi.

18 artikla

Voimaantulo ja voimassaoloaika

Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään, ja sen voimassaoloaika on 12 kuukautta.

19 artikla

Julkaiseminen

1. Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Myös PTK:n 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemät operaation johtajan nimittämistä koskevat päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. KOUCHNER

(1) Neuvoston päätös 2001/24/EY. Tehty 19 päivänä maaliskuuta 2001, neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta (EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1).

(2) Neuvoston päätös 2006/683/EY, Euratom. Tehty 15 päivänä syyskuuta 2006, neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta (EUVL L 285, 16.10.2006, s. 47).

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 248

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 17. syyskuu 2008

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 897/2008, annettu 16 päivänä syyskuuta 2008, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		Komission asetus (EY) N:o 898/2008, annettu 16 päivänä syyskuuta 2008, vilja-alalla 16 päivänä syyskuuta 2008 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 896/2008 muuttamisesta	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 899/2008, annettu 15 päivänä syyskuuta 2008, Yhdistyneen kuningaskunnan lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä Norjan vesillä alueilla I ja II	6
	*	Komission asetus (EY) N:o 900/2008, annettu 16 päivänä syyskuuta 2008, tiettyjä maataloustuotteista valmistettuja tavaroita koskevan tuontijärjestelmän soveltamiseksi tarvittavista määritysmenetelmistä ja muista teknisistä säännöksistä (Kodifioitu toisinto)	8
	*	Komission asetus (EY) N:o 901/2008, annettu 16 päivänä syyskuuta 2008, eräiden teollisuudelle tarkoitettujen sokerimäärien tuontitullien kantamisen keskeyttämisestä markkinointivuodeksi 2008/2009	18

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	28,9
	TR	68,0
	ZZ	48,5
0707 00 05	EG	162,5
	MK	43,3
	TR	95,0
	ZZ	100,3
0709 90 70	TR	90,1
0709 90 70	ZZ	90,1
0805 50 10	AR	69,5
	TR	104,3
	UY	47,5
	ZA	88,3
	ZZ	77,4
0806 10 10	IL	248,7
	TR	101,8
	US	110,9
	ZZ	153,8
0808 10 80	AR	92,1
	AU	195,4
	BR	74,2
	CL	109,7
	CN	78,4
	NZ	107,1
	US	100,5
	ZA	80,5
	ZZ	104,7
0808 20 50	AR	76,1
	CN	90,5
	TR	139,0
	ZA	89,8
	ZZ	98,9
0809 30	TR	142,7
	US	150,3
	ZZ	146,5
0809 40 05	IL	122,2
	TR	82,5
	XS	62,1
	ZZ	88,9

Nro	36/T&Q
Jäsenvaltio	GBR
Kanta	COD/1N2AB.
Laji	Turska (Gadus morhua)
Alue	Norjan vedet alueilla I ja II
Päivämäärä	14.8.2008

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2008/734/EY
*	Komission päätös, tehty 4 päivänä kesäkuuta 2008, valtiontuesta C 57/07 (ex N 843/06), jonka Slovakia aikoo myöntää Alas Slovakia s.r.o. -yritykselle (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2254) ( 1 )	19
	2008/735/EY
*	Komission päätös, tehty 16 päivänä syyskuuta 2008, komission edustajan nimittämisestä Euroopan lääkeviraston hallintoneuvostoon	25

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
*	Neuvoston yhteinen toiminta 2008/736/YUTP, hyväksytty 15 päivänä syyskuuta 2008, Georgiassa toteutettavasta Euroopan unionin tarkkailuoperaatiosta, EUMM Georgia	26

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan välinen sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta (EUVL L 334, 19.12.2007)	32