11.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 243/1

11.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 243/3

(1)

Yhteisön aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2007 ja 2008 19 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2015/2006 (3) vahvistetaan kiintiöt vuosiksi 2007 ja 2008.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisessä liitteessä mainitun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2008 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

11.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 243/5

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2008 16 päivänä tammikuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/2008 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2008.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2008 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

11.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 243/7

(1)

Kreikan hallitus ilmoitti 11. elokuuta 2005 saapuneella kirjeellä Kreikan hallituksen aikeesta tukea taloudellisesti OTEn joillekin työntekijäryhmilleen tarjoamaa vapaaehtoista varhaiseläkejärjestelmää.

(2)

Komissio pyysi 23. syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä lisätietoja julkistetusta toimenpiteestä. Pyydettyään tietopyyntöön vastaamiselle asetetun määräajan pidentämistä ja saatuaan sen Kreikan hallitus toimitti lisätietoja komissioon 9. marraskuuta 2005 saapuneella kirjeellä. Kreikan hallitus täydensi edellä mainittua vastaustaan lisätiedoin 22. joulukuuta 2005.

(3)

Komissio ilmoitti 8. helmikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Kreikalle päätöksestään aloittaa kyseistä toimenpidettä koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely ja pyysi tietoja tietyistä teemoista.

(4)

Komission päätös aloittaa tutkintamenettely on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(5)

Kreikka esitti 3. toukokuuta 2006 huomautuksensa sekä tiedot, jotka siltä pyydettiin edellä mainitun päätöksen mukaisesti. Lisätietoja esitettiin myös 14. heinäkuuta 2006, 2. elokuuta 2006 ja 3.,5., 6., ja 9. lokakuuta 2006.

(6)

Komissio vastaanotti 31. heinäkuuta 2006 huomautukset asianomaiselta, joka pyysi henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä, ja toimitti ne edelleen Kreikalle huomioonottamista varten.

(7)

Kreikka toimitti 18. lokakuuta 2006 vastauksensa huomautuksiin, jotka edellä mainittu asianomainen toimitti. Kreikan suostumuksella komissio toimitti kyseisen vastauksen asianosaiselle.

(8)

Kreikan televiestintäyhtiö (OTE) perustettiin vuonna 1949 ja se on julkinen osakeyhtiö, joka on viety Ateenan arvopaperipörssiin sekä New Yorkin (NYSE) ja Lontoon (LSE) pörsseihin.

(9)

Kreikan televiestintämarkkinat vapautuivat täydellisesti 1. tammikuuta 2001. Siihen saakka OTE oli ainoa kiinteän televiestintä- ja tietoverkkopalvelujen tarjoaja Kreikassa, ja se huolehti kaupunkien sisäisestä ja ulkoisesta sekä kansainvälisestä televiestinnästä. Nykyään OTE toimii lähes kaikilla sähköisen televiestinnän sektorien (lanka- ja matkapuhelin, Internet, meri- ja satelliittiviestinnät) julkisilla markkinoilla verkonhaltijana ja palvelujen tarjoajana.

(10)

Vuonna 2001 tapahtuneen markkinoiden täydellisen vapautumisen jälkeen ja vaihtoehtoisten teleoperaattoreiden ilmestyttyä markkinoille OTEn osuus (kiinteän) televiestintäverkon markkinoilla putosi asteittain 92 prosentista vuonna 2002 73 prosenttiin vuoden 2005 lopulla (3). Samanaikaisesti markkinaosuuden väheneminen ja laajemmat teknologiset suhdannemuutokset, kuten siirtyminen lankapuhelimista matkapuhelimiin, aiheuttivat myös OTEn kiinteiden tulojen vähenemisen noin 3,4 miljoonasta eurosta vuonna 2001 noin 2,6 miljoonaan euroon vuonna 2005. Tulojen väheneminen ei johtanut toimintamenojen vähenemiseen, ja siksi yhtiö kirjasi vuonna 2004 ensimmäisen kerran historiansa aikana nettotappiota. Yllä mainitusta huolimatta OTE on edelleen tärkein kiinteän televiestintäverkon palvelujen tarjoaja ja sillä on lähes monopoliasema kiinteän televiestintäverkon markkinoilla (4).

(11)

Televiestintämarkkinoiden vapautuminen 1. tammikuuta 2001 ei johtanut OTEn täydelliseen yksityistämiseen Kreikassa. Tiedoksiannon hetkellä Kreikan hallituksella oli 38 prosentin osuus yhtiön osakepääomasta, ja loppu on kreikkalaisilla yhteisösijoittajilla (12 prosenttia), kansainvälisillä sijoittajilla (29 prosenttia), Hellenic Exchangeable Finance S.C.A.:lla (11 prosenttia) ja muilla sijoittajilla (10 prosenttia). Elokuussa 2005 Hellenic Exchangeable Finance myi Kreikan hallitukselle vaihdettavien määräaikaisbondien käytännön perusteella 11 prosentin ylimenevän osuuden OTEn osakkeistaan. Syyskuun 7 päivänä 2005 Kreikan hallitus myi 10 prosenttia osakkeistaan OTElle ja vähensi näin osuuttaan mainittuun 38,7 prosenttiin.

(12)

Huolimatta markkinoiden täydellisestä vapautumisesta ja osittaisesta yksityistämisestään OTE on edelleen sellaisten lakien ja ammattiyhdistyssopimusten alainen, jotka on säädetty ennen vapautumista. Lopputuloksena OTEen sovellettava oikeudellinen kehys sisältää lukuisia erityispiirteitä verrattuna sen kilpailijoiden julkisoikeudelliseen asemaan. Erityisesti: 1) OTEn työntekijät luetaan kuuluvaksi eräänlaiseen de facto pysyväisasemaan (5) ja 2) OTEa rasittavat ylimääräiset työkustannukset, nimittäin työnantajan ja työntekijöiden korkeammat sosiaaliturvamaksut, korkeammat palkat työntekijöille, joilla on alhainen pätevyys, ja korkeammat korvaukset, jos työntekijä siirretään eläkkeelle. Keskeisimmät OTEen sovellettavan työoikeudellisen aseman näkökohdat esitetään kohdissa 13–18.

(13)

OTE on edelleen joidenkin sellaisten erityislakien ja työehtosopimusten alainen, jotka on säädetty ennen markkinoiden vapautumista vuonna 2001 ja jotka poikkeavat voimassa olevasta työlainsäädännöstä, jota sovelletaan muihin osakeyhtiöihin Kreikassa. Tarkkaan ottaen OTEn velvoitteista työntekijöitään kohtaan määrätään a) Kreikan työlainsäädännössä, b) työehtosopimuksissa, joista OTE ja sen työntekijöiden ammattiyhdistys (OME-OTE) sopivat, pääsääntöisesti ennen markkinoiden vapautumista ja c) OTEn henkilökuntasäännöissä (GKP).

(14)

OTEen sovellettavassa työlainsäädännössä on erityispiirteitä verrattuna yleiseen julkisoikeudelliseen järjestelmään.

(15)

Ensinnäkin kaikki työntekijät katsotaan de facto vakinaisiksi. GKP:n 2 ja 17 pykälän mukaan OTE ei voi yksipuolisesti purkaa työsopimusta ja siten vähentää työvoimansa määrää. Kreikan lain n:o 2257/1994 mukaan OTEn GKP:n säännökset ovat yhtä sitovia kuin minkä tahansa muun kreikkalaisen lain. Lopputulos on, että OTEn työntekijöiden työoikeudellista asemaa ei voi muuttaa ilman työntekijöiden suostumusta ja sitä koskevan lain säätämistä.

(16)

Toiseksi OTE on velvollinen maksamaan ennen joulukuun 31 päivää 1992 (6) työhön otettujen työntekijöiden sosiaaliturvamaksut, jotka ovat korkeampia kuin yleisesti voimassa olevan työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön mukaiset maksut. OTEssa työnantajan sosiaaliturvamaksu on 25 prosenttia ja työntekijän 11 prosenttia, kun yksityissektorilla työnantajan sosiaaliturvamaksu on vain 13,33 prosenttia ja työntekijän 6,67 prosenttia. Tammikuun 1 päivän 1993 jälkeen työhön otettujen työntekijöiden sosiaaliturvamaksut vastaavat yksityissektorin sosiaaliturvamaksuja.

(17)

Kolmanneksi voimassa oleva GKP kieltää palkankorotukset muusta kuin työntekijän tutkintotodistuksin osoitettuun pätevyyteen ja virkaikään liittyvästä syystä. Näin ollen OTE ei voi myöntää palkankorotuksia työntekijöidensä tuottavuuden ja/tai suorituskyvyn perusteella. Vastanimitetyt otetaan työhön korkeammilla alkupalkoilla kuin yksityissektorilla ja johtavassa asemassa olevat kokeneet työntekijät saavat matalampaa palkkaa, mikä johtuu aikoinaan ammattiliittojen kanssa allekirjoitetuista sopimuksista.

(18)

Lisäksi OTEn on voimassa olevan oikeudellisen järjestelmän mukaan maksettava korkeampia kertamaksuja eläkkeensaajille. Eläkkeelle jäämisen yhteydessä OTEn työntekijät saavat kaksi kertamaksua: a) yhden lain säätämän kertamaksun, jonka suuruus on 11,6 kertaa työntekijän viimeisin bruttokuukausipalkka ja b) yhden OTEn ja ammattiyhdistysten keskenään sopiman kertamaksun, joka on korkeintaan 20 100 euroa sekä 9 bruttokuukausipalkkaa (verrattuna yksityisyritysten 9,6 palkkaan).

(19)

OTEn työntekijöiden on irtisanouduttava (pakollinen eläkkeelle siirtyminen), kun 1) he ovat olleet 35 vuotta kokopäivätyössä tai 2) kun he ovat olleet 30 vuotta kokopäivätyössä ja ovat täyttäneet 58 vuotta tai 3) kun he ovat täyttäneet 62 vuotta ja saavuttaneet laissa säädetyn minimiajan (15 vuotta tai 4 500 työpäivää) yhtiön palveluksessa. Kaikki ne, joilla on oikeus eläkkeeseen, mutta eivät ole saavuttaneet pakollista eläkeikää, voivat jatkaa töissä siihen asti.

(20)

Eläkejärjestelmän mukaan OTEn työntekijöillä on oikeus eläkkeeseen Kreikan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämien ehtojen mukaan, joita sovelletaan erityisiin eläkerahastoihin, mukaan lukien myös OTEn eläkerahasto. Tämä merkitsee, että OTEn työntekijöillä on oikeus saada ”täyseläke” eli 80 prosenttia viimeisestä palkastaan. OTEn työntekijöiden pääasiallinen eläke maksetaan OTEn henkilökunnan sosiaaliturvarahastosta (”TAP-OTE”) (7), joka on julkisoikeudellinen oikeushenkilö (NDPP). Suurin ylimääräinen lisäeläke eli 20 prosenttia viimeisestä palkasta maksetaan ylimääräisestä turvaohjelmasta, jota hoidetaan ”OTEn henkilökunnan avustusrahastosta”, joka myös on julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Pääasiallinen eläke (80 prosenttia) ja lisäeläke (20 prosenttia) ovat lakisääteisiä ja siksi pakollisia OTElle.

(21)

OTE halusi varmistaa yhtiön pitkäaikaisen elinkelpoisuuden ja toteutti toukokuussa 2004 konsulttiyhtiö McKinseyn laatiman tutkimuksen jälkeen useita uudistustoimenpiteitä. Yksi tärkeimmistä on varhaiseläkejärjestelmä. Sen avulla OTE pyrkii vähentämään vakinaista henkilökuntaansa, jotta se voisi ottaa palvelukseen uutta työvoimaa, jolla on haluttu pätevyys, mutta joka ei ole enää vakinaisen työntekijän asemassa.

(22)

OTEssa työskentelee tällä hetkellä noin 16 000 vakinaista työntekijää. McKinseyn tutkimuksessa mainitaan, että OTE voisi toimia ja tarjota nykyisen tasoiset palvelut noin 30 prosenttia pienemmällä työvoimalla. Lisäksi tutkimuksessa painotettiin tarvetta erikoishenkilökuntaan, jolla on riittävä tietotekniikan, uusien teknologioiden, markkinoinnin, rahoituksen ja lainsäädännön tuntemus. OTEn henkilökunnan keski-ikä (47 vuotta) sekä se, että vain pienellä osalla nykyisestä työvoimasta (19 prosenttia) on yliopiston tai teknillisen korkeakoulun tutkinto, rasittaa vielä enemmän OTEn työvoiman joustavuutta.

(23)

OTEn nykyisen henkilökunnan vakinaisen työsuhteen lakkauttaminen – joka sallisi OTEn vähentää työvoimaansa, kuten mikä muu tahansa yritys – loisi Kreikan viranomaisten mukaan vakavia, luonteeltaan perustuslaillisia ongelmia, ja siksi ajatus hylättiin epärealistisena. OTEn työntekijöiden vakinainen työsuhde, koska se on lakisääteinen, aiheuttaa sen, että kaikenlainen henkilökunnan vähentäminen on mahdollista vain työntekijöiden ammattiyhdistyksen (OME-OTE) suostumuksella. Tämän vuoksi syyskuussa 2005 hyväksyttiin OTEn ja yhtiön ammattiyhdistyksen välillä ensiksi varhaiseläkejärjestelmä, joka saisi välttämättömän lainvoimaisuuden edellyttäen, että sitä koskeva lainsäädäntö hyväksyttäisiin. Toukokuussa 2005 OTE solmi myös rinnakkaisen ”työsopimuksen” ammattiyhdistyksen kanssa. Sen perusteella mitkään uudet työsuhteet eivät olisi enää vakinaisia.

(24)

Asiaa koskeva laki hyväksyttiin 14. heinäkuuta 2005 (laki n:o 3371/2005), ja sopimus varhaiseläkejärjestelmästä hyväksyttiin lopullisesti OTEn ja ammattiyhdistyksen välillä 20. heinäkuuta 2005. Tämä sopimus tarjosi OTElle tarvittavan oikeudellisen kehyksen, jotta se voi tarjota varhaiseläkkeen noin 6 000 työntekijälle ja sallia samalla uuden henkilökunnan ottamisen palvelukseen, noin 1 200 henkeä, jotka ovat yleisen työlainsäädännön alaisia ilman vakinaista työsuhdetta.

(25)

Oikeus varhaiseläkkeeseen myönnettiin työntekijöille, jotka saavuttavat vuoteen 2012 mennessä pakollisen eläkeiän eli 58 vuoden iän 30 vuoden työpalveluksen jälkeen tai 35 vuoden kokopäiväisen työpalveluksen tai 62 vuoden iän ja 15 vuoden työpalveluksen. Työntekijöille, jotka valitsisivat varhaiseläkkeen, myönnettäisiin puuttuvat palvelusvuodet (”näennäistyöskentelyaika”) ja heillä olisi oikeus eläkkeeseen saman tien (ks. jäljempänä). Näennäistyöskentelyajan myöntäminen kahdeksaan vuoteen asti on pohjana arvioon varsinaisista eläkkeistä ja lisäeläkkeistä sekä kahdesta maksettavasta kertamaksuisesta eläkkeestä, josta toinen tulee OTElta ja toinen lisäeläkerahastosta.

(26)

Muut, jo lähellä eläkeikää olevat ja yleiset täyteen eläkkeeseen vaadittavat ehdot täyttävät työntekijät ovat oikeutettuja vain yhteen kertamaksuun, jonka arvo on 5 000–30 000 euroa (8).

(27)

Kreikan hallituksen mukaan kyseisen varhaiseläkejärjestelmän ehtojen tulisi olla anteliaammat kuin muiden aikaisempien vastaavien varhaiseläkejärjestelyjen, jotta työntekijät suhtautuisivat siihen mahdollisimman myönteisesti (9).

(28)

Kun OTE ja ammattiyhdistys olivat sopineet varhaiseläkejärjestelmästä, parlamentti hyväksyi lain 14. heinäkuuta 2005 (laki N:o 3371/2005). Tämän lain 74 pykälän antaa varhaiseläkejärjestelmälle tarvittavan lainvoimaisuuden ja määrittää hallituksen rahoitusosuuden kyseisessä ohjelmassa.

(29)

Lain 74 pykälän mukaan sellaisilla vakituisilla työntekijöillä, jotka saavuttavat lakisääteisen eläkeiän 31. joulukuuta 2012 mennessä, on mahdollisuus anoa välitöntä työsopimuksen päättämistä siten, että heille myönnetään se eläke, jonka he saavuttaisivat, mikäli työskentelisivät OTEn palveluksessa mainittuun ajankohtaan saakka. Tämän takia työntekijöille myönnetään näennäistyöaika, joka on pakollinen sekä pääasiallisen että lisäeläkkeen yhteydessä. Irtisanoutuessaan palveluksesta työntekijöillä on oikeus tällä tavalla laskettavan eläkkeen välittömään maksuun.

(30)

OTE ja Kreikan hallitus vastaavat kuluista, jotka syntyvät näennäistyöajan myöntämisestä liittyen työntekijöiden ja työnantajan eläkemaksujen kokonaismäärään, sekä kuluista, jotka syntyvät TAP-OTEn myöntämistä eläkkeistä. Lisäeläkkeiden ja kertamaksujen kustannuksista vastaa ainoastaan OTE.

(31)

Lain N:o 3371/2005 74 pykälän 4 momentin a alamomentin mukaan Kreikan hallitus siirtää 4 prosenttia OTEn osakepääomasta TAP-OTElle. Kreikan hallituksen varhaiseläkejärjestelmän rahoitusosuuden arvo saadaan kertomalla OTEn osakkeiden kokonaismäärä (490 582 879) 4 prosentilla ja OTEn osakkeen Ateenan arvopaperipörssin markkinahinnalla. Lain mukaan talous- ja valtiovarainministeri valtuutetaan allekirjoittamaan kyseisen siirron toteuttamiseksi ja hallituksen kyseisiin osakkeisiin liittyvien oikeuksien rajoittamiseksi tehtävät sopimukset, mukaan lukien Kreikan hallituksen oikeus lunastaa halutessaan osakkeita takaisin (”call option”) ja velvollisuus lunastaa osakkeet takaisin niiden markkinoille siirtämisen ajankohdan mukaiseen sulkevaan kurssiin, mikäli eläkerahasto tarvitsee käteisvaroja rahoittaakseen eläkkeitä varhaiseläkejärjestelmän puitteissa (”put option”). Sovellustapoja ja muita näiden oikeuksien harjoittamiseen liittyviä yksityiskohtia ei ole vielä ennen komission arvioinnin valmistumista selvitetty.

(32)

Kreikan hallitus selvitti tiedonannossaan, että varhaiseläkejärjestelmän kustannukset olisivat noin 1,5 miljardia euroa, mikäli odotusten mukaisesti 6 000 työntekijää irtisanoutuu. Kustannukset jakautuisivat seitsemän vuoden jaksolle (2005–2012) niin, että suurin osa kustannuksista osuisi jaksolle v. 2005–2007. Vuonna 2005 ohjelman odotusten mukaiset kustannukset olisivat noin 500 miljoonaa euroa. Markkinahinnoilla kustannus nousisi noin 1,2 miljardiin euroon (10).

(33)

Kreikan hallitus ilmoitti 20. joulukuuta 2005 komissiolle, että varhaiseläkehakemuksen oli jättänyt hyväksytysti ja määräajassa yhteensä 5 525 työntekijää, mikä on 90 prosenttia siitä henkilöstöstä, joka alun perin suunniteltiin vähennettävän. Riippumatta siitä, että tarkkaa lukua ei voi olla saatavilla ennen kuin hakemusten täydellinen käsittely ja yksityiskohtainen arviointi on saatu päätökseen, Kreikan hallitus arvioi, että varhaiseläkejärjestelmän kokonaiskustannukset nousevat 1,1 miljardiin euroon (tai 863 miljoonaan euroon tämänhetkisenä nettoarvona).

(34)

Kuten edellä on mainittu, Kreikan valtio osallistuu siirtämällä 4 prosenttia hallussaan olevista yrityksen osakkeista TAP-OTE-eläkerahastoon.

(35)

Kun perusteena on OTEn osakkeen kurssi lain julkaisupäivänä (14. heinäkuuta 2005), hallitukselta eläkerahastoon siirrettävän 4 prosentin osakeosuuden arvo oli noin 315 miljoonaa euroa. Ottaen kuitenkin huomioon, että osakkeiden arvo määritellään siirtopäivänä, Kreikan hallituksen rahoitusosuus saattaa olla suurempikin. Tosiasia on, että heinäkuun 2005 jälkeen OTEn osakekurssi on noussut heinäkuun 2005 noin 16 eurosta tammikuun puolivälin 2006 noin 23 euroon ja helmikuun 2007 noin 22 euroon.

(36)

Kreikan hallitus katsoo, että valtion osallistuminen OTEn rahoitukseen ei ole valtiontukea. Rahoittaessaan varhaiseläkejärjestelmää Kreikan valtio toimi kuin markkinasijoittaja. Edelleen valtion panos säästi OTEn vain osittain varhaiseläkejärjestelmän ylimääräisiltä kustannuksilta verrattuna pienempiä kustannuksia aiheuttaviin vastaaviin järjestelyihin, joita on tarjottu vallitsevien lakien ja säädösten perusteella. Siten valtion rahoitusosuus tavoitteli yhtäläisten kilpailuasetelmien palauttamista eikä pyrkinyt vääristämään kilpailua.

(37)

Lisäksi Kreikan hallituksen kanta on, että OTE on huonommassa asemassa kuin kilpailijansa hiljattain vapautuneilla kiinteän televiestintäverkon markkinoilla. OTEn työntekijöiden vakinaisen työsuhteen vuoksi OTE ei ole kyennyt irtisanomaan yksipuolisesti henkilökuntaa, vaan sen täytyi turvautua vapaaehtoisiin eläkejärjestelyihin. Jotta tällainen tarjous olisi houkutteleva, OTEn oli tarjottava työntekijöilleen vapaaehtoiseen irtisanoutumiseen sellaiset ehdot ja edellytykset, jotka heijastavat heidän vakinaista asemaansa.

(38)

Hallituksen panos varhaiseläkejärjestelmään pyrkii kompensoimaan osittain vain kahdentyyppisistä rakenteellisista haitoista aiheutuvat lisäkustannukset, jotka periytyvät OTEn asemasta valtion monopolina: 1) lakisääteinen vakituinen ”lähes valtion virkamiehen” asema, joka OTEn työntekijöillä on, ja 2) korkeammat palkat (myös lakisääteiset), jotka kasvattavat merkittävästi järjestelyn kokonaiskustannuksia. Siten OTE on huonommassa asemassa kuin kilpailijansa vapautuneilla kiinteän televiestintäverkon markkinoilla. Siksi valtion panos on sopusoinnussa nykyisen oikeuskäytännön kanssa tällä sektorilla, samoin ensimmäisen oikeusasteen Combus  (11)-asiassa antaman päätöksen kanssa. Päätöksen mukaan valtiontukea ei ole julkisen sektorin yrityksen vapauttaminen rakenteellisista haitoista suhteessa kilpailijoihinsa yksityissektorilla; koskee myös yrityksiä, jotka kärsivät ”työntekijöiden lakisääteisestä ja korkeita kuluja aiheuttavasta työsuhteesta”.

(39)

Kreikan hallitus ehdotti, että laadittaisiin erillinen kustannusarvio 1) vakinaisen työsuhteen vuoksi OTElle aiheutuvista taloudellisista haitoista 2) korkeampien palkkojen vuoksi OTElle aiheutuvista taloudellisista haitoista.

(40)

OTEn taloudellinen rasite vakinaisen työsuhteen vuoksi lasketaan vertailemalla kustannuksia suunnitellun vapaaehtoisen irtisanoutumisen ja niiden kustannusten välillä, jotka koituisivat OTElle, jos se olisi yksityinen yritys ja pystyisi irtisanomaan henkilökuntaansa tarjoamalla lakisääteisen minimikorvauksen irtisanomistapauksessa. Koska joukkoirtisanomisia pitää edeltää Kreikan lainsäädännön mukaan ministerin päätös (12), Kreikan hallitus katsoi, että myös yksityisen yrityksen pitäisi todennäköisesti tarjota lakisääteistä minimitasoa anteliaammat ehdot toteuttaakseen laajamittaisen varhaiseläkejärjestelmän. Siksi Kreikan hallitus arveli, että yksityinen yritys tarjoaisi noin 1,5–2,5 kertaa lain säätämää minimiä suuremmat edut korvauksena irtisanotuille tai keskimäärin kaksinkertaisena sen, mitä irtisanomislaissa säädetään (13). Tässä tapauksessa vakinaisuuden aiheuttama lisäkustannus varhaiseläkejärjestelmästä olisi noin 269 miljoonaa euroa.

(41)

Kun arvioidaan OTEn kustannuksia varhaiseläkejärjestelmästä sellaisen varhaiseläkejärjestelmän perusteella, jonka perustana ovat OTEen verrattuna kokonaisuutena noin kolmanneksen pienemmät palkat yksityissektorilla, Kreikan hallitus arveli, että palkasta aiheutuu OTElle 193 miljoonan euron lisäkulut verrattuna OTEn kustannuksiin ja irtisanomislaissa säädettyyn kaksinkertaiseen minimikorvaukseen irtisanotuille. Kun lasketaan vakinaisesta työsuhteesta ja suuremmista palkoista aiheutuvat väitetyt lisäkustannukset yhteen, OTEn kokonaislisäkustannukset nousevat 462 miljoonaan euroon. Summa ylittää määrän (noin 315 miljoonaa euroa), joka on ilmoituksen hetkellä määritelty valtiolle.

(42)

Kreikan hallitus jätti komissiolle päivitetyn kustannusarvion 20. joulukuuta 2005. Se pohjautui lopulliseen varhaiseläkejärjestelmään hakeneiden työntekijöiden määrään. Tähän asiaan liittyen Kreikan hallitus pyysi komissiota ottamaan huomioon myös lopulliset lisäkustannukset, jotka lankesivat alun perin suunnitellun varhaiseläkejärjestelmän väistämättömän myöhästymisen vuoksi (”siirtokulut”) (14).

(43)

Virallisen tutkinnan aloittamispäätöksessään komissio epäilee Kreikan hallituksen yllä esittämien perusteluiden paikkansapitävyyttä alla mainituista syistä.

(44)

Komissio epäilee, että taloudellinen panos ei ollut yksityissijoittajaa koskevan periaatteen mukainen, sillä mikään muu yhtiön sijoittajista ei osallistunut varhaiseläkejärjestelmän rahoitukseen. Lisäksi kaikki sijoittajat hyötyisivät yhtiön arvon oletetusta kasvusta, eikä Kreikan valtio saisi panostaan vastaavaa osuutta. Kreikan valtio ei myöskään ole osoittanut, että se voisi odottaa saavansa kohtuullista tuottoa panokselleen.

(45)

Komissio epäilee, ettei Kreikan valtion taloudellinen panos rajoitu OTEn auttamiseen, jotta se selviäisi väitetyistä ylimääräisistä kustannuksista, joita sillä on muihin irtisanomis/varhaiseläkejärjestelyjä tarjoaviin toimijoihin verrattuna. Komissio suhtautui epäilevästi erityisesti siihen, että Kreikan valtion esittämän ainoan esimerkin mukaan normaali yhtiö tarjoaisi vapaaehtoisten irtisanomisjärjestelyjen yhteydessä noin kaksi kertaa suuremman korvauksen kuin mitä irtisanomisia koskevassa laissa säädetään. Komissio ei ole vakuuttunut siitä, että kyseistä esimerkkiä voidaan pitää sopivana vertailukohtana normaalien kustannuksien määrittämiseksi yritykselle, joka tarjoaa varhaiseläkejärjestelyjä noin 5 000–6 000 työntekijälle, joilla ei ole erityistä vakinaisen työntekijän asemaa.

(46)

Komissio epäili edelleen, että on olemassa vaara, että Kreikan valtion taloudellinen panos ylittää kyseisellä perusteella lasketut lisäkustannukset, jotka OTElle väitetään aiheutuvan, sillä panos ei ole kiinteä, vaan riippuu OTEn osakkeiden arvosta varsinaisella siirtohetkellä.

(47)

Komissio katsoi myös, että vaikka oltaisiin yhtä mieltä siitä, että OTElle koituu ylimääräisiä kustannuksia sen työntekijöiden työsuhteiden erityislaadun vuoksi, se ei välttämättä oikeuttaisi valtion taloudellista panosta, koska OTE on saattanut hyötyä (tai hyötyy edelleen) muista eduista, jotka kumoavat mahdolliset rakenteelliset haitat. Tällaiset edut voivat aiheutua OTEn työntekijöiden erityisasemasta, yleisesti OTEen sovellettavasta erityisestä oikeusperustasta tai erityistoimista (kuten vapautus työttömyysmaksuista tai eläkevelvoitteita koskevat huojennukset), jotka vähentävät OTEn työvoimakustannuksia siten, että ne alittavat sellaisten yritysten työvoimakustannukset, joihin sovelletaan työlainsäädännössä yleisesti asetettuja velvoitteita.

(48)

Lopuksi komissio halusi tietää, saako OTE aiemmasta monopoliasemastaan etua, joka kompensoi varhaiseläkejärjestelmän lisäkustannuksista aiheutuvia haittoja (erityisesti sen kiinteän televiestintäverkon osalta).

(49)

Huomautuksia teki asianajotoimisto, joka myös pyysi henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä sillä perusteella, että se on toisten kantajien nimissä mukana oikeustaistelussa OTEn kanssa. Asianajotoimiston esittämät näkökohdat voidaan tiivistää seuraavasti.

(50)

Ensinnäkin Kreikan hallituksen rahoitusosuus ei ole ollut markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukainen, koska varhaiseläkejärjestelmää ei koskaan ole asetettu OTEn osakkeenomistajien hyväksyttäväksi. Samoin Kreikan hallitus ei voinut todistaa, että kyseisestä rahoitusosuudesta voitaisiin odottaa kohtuullista tuottoa. Toiseksi vaikuttaa siltä, että hallitus vastaa joka vuosi OTEn sosiaaliturvarahaston, TAP-OTEn alijäämän osasta. Kolmanneksi ja ottaen huomioon OTEn aiemman monopoliaseman tuomat edut, asianajotoimisto tuo esiin näkemyksenään, että kansallisen sääntelyviranomaisen (ERA) riippumattomuus on heikentynyt, koska sen hallintoneuvoston nimittää Kreikan hallitus eli OTEn suurin osakkeenomistaja.

(51)

Asianajotoimiston mukaan ERA välttelee sellaisten päätösten tekemistä, joihin liittyy väitettyjä OTEn rikkomuksia peläten, että se heikentää yrityksen taloudellista tilannetta. OTE ei ole mainosveron alainen (ns. ilmoitusmerkki, joka nousee 20 prosenttiin mainoksen esitysmaksusta ja jota kaikki muut yritykset maksavat mainostaessaan missä tahansa mediassa). Tämän subvention arvoksi arvioidaan 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lopuksi, hallinnoimalla kansallista kiinteää televiestintäverkkoa OTE sekaantuu kilpailun kannalta sopimattomiin ja ristiriitaisiin toimiin sähköisten viestinten markkinoilla, eikä ERA ole puuttunut kaikkiin välttämättömin, korjaavin toimenpitein.

(52)

Tämän seurauksena asianajotoimisto pyytää, että tuen myöntämisen ehdot arvioidaan edellä kuvattujen asioiden osalta.

(53)

Kreikan hallitus toisti perusväitteenään, että Combus-päätöksen linjauksen mukaan hallituksen varhaiseläkejärjestelmän kustannuksiin antama tuki ei ohjaa minkäänlaista taloudellista etua OTElle. Ensinnäkään tuki ei vähennä tavanomaisia työllisyysmenoja OTEn talousarviossa ja se koskee ainoastaan aiemmin valtiollisen toimialan vapauttamista rakenteellisesta haitasta. Kreikan hallitus katsoo erityisesti, että OTEn työntekijöiden vakinainen työsuhde on yrityksen kannalta suuri rasite ja rakenteellinen este yksityistämisen etenemiselle (15). Mikäli hallituksen taloudellista panosta ei voida oikeuttaa rakenteellisen haitan kompensaationa tai katsotaan, että se ei ole markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukainen, kyseisen panoksen voidaan sitä vastoin katsoa olevan sopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen EDF-päätöksen (16) periaatteiden ja energiateollisuuden hukkakustannuksiin sovellettavien periaatteiden suhteen (17).

(54)

Kreikan hallituksen vastaus sisälsi riippumattomien asiantuntijoiden laatimat raportit, joita oli käytetty 1) varhaiseläkejärjestelmän talousarvioon ja kokonaiskustannusten todistamiseen, kun KPMG tarkasti OTEn vuoden 2005 tuloksen ja todisti varhaiseläkejärjestelmän kokonaiskustannusten määrän; 2) vakinaisuuden kustannusten arviointiin ja OTEn työntekijöiden korkeampien palkkojen kustannusten arviointiin käyttämällä Kreikassa käypää viitearvoa eli CRA Internationalin ja Hay Groupin tekemiä vastaavia tutkimuksia ja 3) yksityisiä toimialoja Kreikassa koskevien työsäännösten kuvaamiseen yleisesti sekä erikseen OTEn suhteen, erityisesti Ateenan yliopiston työoikeuden professori Levantísin laatimassa tutkimuksessa. Kreikan viranomaisten perustelut voidaan tiivistää seuraavasti.

(55)

Vastauksena komission vastalauseisiin siitä, olisiko OTEn rakenneuudistuksessa voitu käyttää muita keinoja, Kreikan hallitus korosti, että Kreikan perustuslaki nimenomaisesti suojaa työhön liittyvät oikeudet, jotka määritellään voimassa olevin työehtosopimuksin. Sen lisäksi ei olisi ollut mahdollista soveltaa lainsäädännön mukaisia pakollisia irtisanomisjärjestelyjä, jos niiden tavoitteena olisi ollut lakkauttaa OTEn työntekijöiden vakinaiset työsuhteet, koska sellaisen toimenpiteen seurauksena olisi varmaa, että lukuisia kanteita jätettäisiin perustuslaillisen, työ- ja sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädännön perusteella, ja lopputuloksena olisi OTEn henkilökunnan koko rakenneuudistusyrityksen kumoutuminen (18).

(56)

Kreikan hallitus vakuutti vastauksessaan, että 6 070 mahdollisen työntekijän joukosta OTE vastaanotti hakemuksen kaikkiaan 5 494 virkailijalta (osallistumisprosentti oli 91). Varhaiseläkejärjestelmään oikeutetut jakautuvat edelleen kahteen alaryhmään: 1) 4 859 heistä hyötyy näennäistyöskentelyajan myöntämisestä – nykyinen varhaiseläkejärjestelmä kattaa tämän ryhmän – ja 2) heistä 635 työntekijää on lähellä eläkeikää (ts. joilla oli täydet eläkeoikeudet mutta jotka eivät vielä olleet saavuttaneet pakollista eläkeikää) ja heille myönnetään lisäeläkehoukutin, jotta he irtisanoutuvat työstään (19) – tämän ryhmän kattaa ”normaali” varhaiseläkejärjestelmä.

(57)

Varhaiseläkejärjestelmän kokonaisnimelliskustannukset on tarkastanut ja vahvistanut OTEn valvojana toimiva KPMG. Kustannukset tarkastettiin OTEn vuoden 2005 tilintarkastuksen yhteydessä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (IFRS) (20). Osan varhaiseläkejärjestelmän kustannuksista, ts. varhaiseläkejärjestelmän kertamaksujen kustannukset, laski riippumaton konsulttiyritys, ”Prudential”. Prudential laati lain N:o 3371/2005 74 artiklan mukaisen vakuutusmatemaattisen tutkimuksen. Kreikan hallitus antoi edelleen raportin laatimisen kansainväliselle hallinnon konsulttiryhmittymälle, ”Hay Groupille”, joka painotti, että kerroin 1,5 on lailliselle irtisanomiskorvauspaketille normaali viitearvo sellaisen erorahapaketin arviolle, jota jokin toimiala tarjoaa normaaleissa olosuhteissa työntekijöilleen, jotta nämä irtisanoutuisivat yrityksestä.

(58)

Hayn edellä mainitun raportin pohjalta eräs toinen kansainvälinen talous- ja kartelliasiantuntijayritys, Charles River Associates International (”CRA International”), laati lopullisen raportin, jossa se laski OTElle aiheutuvat lisäkustannukset verrattuna yksityissektorin kilpailijoihin, eli vakinaisten työsuhteiden ja korkeampien palkkojen aiheuttamat kustannukset.

(59)

Perusjohtopäätökset raporteista, joista edellä on esitetty yhteenveto, voidaan tiivistää seuraavasti.

(60)

OTEn vuoden 2005 tarkastettujen tilien mukaan varhaiseläkejärjestelmän arvioidut kokonaiskustannukset maksujen suhteen nousevat 1 161 827 920 euroon. Varhaiseläkejärjestelmän tämänhetkisen nettoarvon arvioidaan olevan 939 607 196 euroa (21). Tämä summa on suhteutettu varhaiseläkejärjestelmän nimellisarvoon 3 prosentin diskonttokorolla, joka laskee nimellisarvoa 67,7 miljoonalla eurolla (22) ja josta on jätetty huomioimatta 154,4 miljoonaa euron hyvitykset, jotka on jo huomioitu OTEn vuoden 2004 tilinpäätöksessä (1 161,8 – 67.7 – 154.4 = 939.6). Varhaiseläkejärjestelmän tarkastetussa tämänhetkisessä nettoarvossa (939,6 miljoonaa euroa) ei myöskään oteta huomioon OTEn saamaa verohyötyä toimialojen vero-oikeuden perusteella (ks. CRA:n raportti edempänä).

(61)

Hay Group keräsi raporttiinsa viime vuosina henkilökuntaansa vähentäneiden yritysten tietoja Kreikasta ja muualta Euroopasta. Se tarkasteli yli 40 erilaista kreikkalaisessa omistuksessa olevaa yritystä tai monikansallisen yrityksen paikallistoimistoa. Hayn raportti todistaa Kreikan viranomaisten aiemmin tekemät huomautukset ja erityisesti sen, että 1) Kreikassa tai muualla Euroopassa ei ole OTEn varhaiseläkejärjestelmän kaltaista järjestelmää (ts. varhaiseläkejärjestelmää, joka sisältää ”rakenteellisia” kustannuksia kuten OTEn järjestelmä, esim. vakinaiset työsuhteet ja kiinteät korkeat palkat) ja 2) yksityisyritysten tavanomaisten varhaiseläkejärjestelmien keskimääräiset hyvityspaketit ovat todella 1,5-kertaisia verrattuna lain edellyttämään, etenkin 51-vuotiaiden ikäryhmässä (23).

(62)

Edellä mainittujen tutkimusten pohjalta CRA arvioi niiden kustannusten tämänhetkisen nettoarvon, jotka OTE ottaa vastuulleen, kun varhaiseläkejärjestelmää sovelletaan kaikkiaan 5 494 työntekijään.

(63)

Varhaiseläkejärjestelmän tämänhetkisen nettoarvon arvioimisessa eräs keskeinen asia oli sopivan diskonttokoron käyttö. CRA tunnustaa, että modernien rahoitusjärjestelyjen perusperiaate on, että pääoman liikkeissä sovellettavan diskonttokoron on kuvattava pääoman liikkeisiin sisältyvän markkinariskin tasoa. CRA:n mukaan tässä on siis erityistä hyötyä siitä, että käytetään yrityksen keskimääräistä pääomakustannusta (WACC), jota taloustieteilijät useimmiten käyttävätkin (24).

(64)

CRA:n näkemys on kuitenkin, että tässä tapauksessa jatkuvien kustannusten osuus siinä rasituksessa, jonka varhaiseläkejärjestelmä aiheuttaa, on vähäistä tai olematonta. Näin on siksi, että 1) OTEn työntekijöiden palkkakehitys on tiukan taulukon mukainen, mikä vähentää ajan myötä palkkojen muutosten aiheuttamia epävarmuustekijöitä ja 2) mikään epävarmuustekijä, joka saattaa esiintyä, ei ole yhteydessä OTEn tuottoon (palkkataulukon vuotuinen nousu ei ole yhteydessä OTEn koko taloudelliseen tuottoon). CRA:n mukaan soveltuvan diskonttokoron on siten kuvattava riskittömien arvopaperien tarjoamaa tuottoa. Käyttäen esimerkkinä kymmenvuotisia, 2,1 miljardiin euroon nousseita obligaatioita, jotka Kreikan hallitus myi 7. kesäkuuta 2005 (varhaiseläkejärjestelmävuonna) keskimääräisen tuoton ollessa 3,41 prosenttia, ja viisivuotista, 1,68 miljardiin euroon noussutta obligaatiota, joka myytiin kuukautta myöhemmin keskimääräisen tuoton ollessa 2,71 prosenttia, CRA pitää sitä riskittömänä näennäistuottona kaikille noin 3 prosentin termiinikaupoille (25).

(65)

Näiden oletusarvojen pohjalta CRA arvioi varhaiseläkejärjestelmän tämänhetkisen nettoarvon 1 086,2 miljoonaksi euroksi. Päinvastoin kuin KPMG:n arvioinneissa (ks. kohta 60), CRA ei arvioinneissaan ota huomioon niitä 154,4 miljoonaa euroa, joista on jo varaus vuoden 2004 tilien perusteella, mikäli ne eivät aiheudu tarkastajan logistisista rajoituksista. Edelleen CRA laski, että mikäli kaikista OTEn varhaiseläkejärjestelmään liittyvistä maksuista peritään verot Kreikan yrityslainsäädännön perusteella, varhaiseläkejärjestelmän todellinen tämänhetkinen nettoarvo verojen jälkeen nousee 784,3 miljoonaan euroon (26).

(66)

Edellä mainitun verojen jälkeisen summan perusteella CRA arvioi kustannukset, jotka OTE olisi ottanut vastuulleen, mikäli se olisi yksityinen yritys. Tätä tarkoitusta varten CRA teki myönnytyksen, että 1) Hay Groupin raportin johtopäätösten mukaan yksityinen yritys tarjoaisi normaalisti 1,5 kertaa lain edellyttämän hyvityspaketin irtisanoutuneille ja että 2) KPMG:n korkean teknologian alan palkkioita ja hyvityksiä Kreikassa koskevien vuoden 2004 tutkimustietojen mukaan tätä summaa sovellettaisiin palkkoihin, jotka ovat 33 prosenttia OTEn maksamia palkkoja matalampia. Sen perusteella, että OTEn pitäisi tarjota lain edellyttämään nähden 1,5-kertaista pakettia mutta perusteena olisivat yksityissektorin 33 prosenttia matalammat palkat, CRA totesi, että minkä tahansa muun yksityisyrityksen kohdalla varhaiseläkejärjestelmän realisointi aiheuttaisi 314,4 miljoonan euron kustannukset verojen jälkeen.

(67)

Jos verrataan varhaiseläkejärjestelmän nykyarvoa verojen jälkeen (784,3 miljoonaa euroa) kustannuksiin, jotka OTE ottaisi vastuulleen, mikäli se olisi tavallinen yksityisyritys (314,4 miljoonaa euroa), CRA arvioi, että OTElle koituvat lisäkustannukset varhaiseläkejärjestelmän realisoinnista olisivat 469,9 miljoonaa euroa (27).

(68)

CRA arvioi lisäkustannukset, jotka OTElle koituisivat, myös kahden vaihtoehtoisen näkymän perusteella. Ensimmäinen perustuu OTEn korkeimpaan WACC:n mukaiseen diskonttokorkoon (7,8 prosenttia). Tämän näkymän perusteella lisärasite laskisi 390,4 miljoonaan euroon. Toisessa näkymässä ei oteta huomioon verohelpotusta. Tässä näkymässä lisärasite nousee 540,2 miljoonaan euroon, mikäli käytetään OTEn WACC:tä ja 643,4 miljoonaan euroon, mikäli käytetään 3 prosentin riskitöntä diskonttokorkoa.

(69)

Ateenan yliopiston professori Levantísin tutkimuksen mukaan Kreikan hallitus korosti, että OTElle ei koidu minkäänlaisia työhön liittyviä etuja. Kreikan hallitus vahvisti erityisesti, että OTEa ei vapauteta työttömyysmaksujen maksamisesta (28). Kreikan hallitus korosti, että Combus-päätöksen linjauksen mukaisesti rakenteellisten etujen olemassaolo ei missään tapauksessa ollut tuomioistuimen selvityksen kohteena eikä komission Ranskan EDF:lle myöntämän tuen siirtämistä koskevan arvioinnin kohteena.

(70)

Mitä tulee etuihin, joita OTE saattaa saada aiemman monopoliasemansa perusteella, Kreikan hallitus korostaa, että kiinteän televiestintäverkon markkinat ovat vapautuneet kokonaan vuonna 2001 ja että OTEen kohdistuivat laajat ennakkojärjestelyt voimassa olevien sähköisiä viestintäpalveluita ja verkkoja koskevien säädösten määräysten mukaisesti. ERA:n ja Kreikan televiestintä- ja postivaliokunnan (EETT) OTElle määräämät kiinteiden verkkojen hankintaan liittyvät korjaustoimet johtivat vaihtoehtoisten toimijoiden tuloon kilpailumarkkinoille ja välillisesti OTEn markkinaosuuden pienenemiseen.

(71)

Kreikan hallitus perusti vastauksessaan arvionsa OTEn osakkeen sulkemishintaan 25. huhtikuuta 2006 eli 17,98 euroon. Näin ollen, 25. huhtikuuta 2006, 4 prosentin osakeosuuden arvo nousi 353 miljoonaan euroon. Kreikan hallituksen varhaiseläkejärjestelmään sijoittaman taloudellisen panoksen arvo 25. huhtikuuta 2006 oli vastaavasti 25 prosenttia matalampi kuin varhaiseläkejärjestelmän lisäkustannusten summa eli 469,9 miljoonaa euroa.

(72)

Jos kuitenkin oletetaan, että OTEn osakkeen hinta Ateenan arvopaperipörssissä on hintavaihtelun alainen, niin siinä tapauksessa, että 4 prosentin OTEn osakeosuuden kokonaisarvo ylittää OTElle koituvat lisäkustannukset, Kreikka sitoutuu selkeästi muuttamaan lain N:o 3371 74 artiklan rajoittaen siten valtion rahallista panosta.

(73)

Kreikan hallitus painottaa, että osakeyhtiöistä annetun lain N:o 2190/1920 34 artiklan mukaan yhtiökokous ei ole toimivaltainen tekemään hallintopäätöksiä vaan toimivalta on hallintoneuvostolla (OTEn yhtiöjärjestyksen 9 artikla d kohta). Varhaiseläkejärjestelmästä siis keskusteltiin ja päätettiin hallintoneuvostossa, ja se esiteltiin myöhemmin yhteisösijoittajille.

(74)

Kreikan hallitus painottaa, että kommentit, jotka liittyvät siihen, että Kreikan valtio kattaa vuosittain osan TAP-OTEn vajeesta, perustuvat virheellisiin tietoihin Kreikan sosiaaliturvajärjestelmästä. Kreikan hallitus toistaa, että OTEn työntekijöiden pääasiallinen eläkerahasto, TAP-OTE, on itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, kuten kaikki muutkin Kreikan eläkerahastot. TAP-OTElla on oma hallintoneuvosto, hallitus, tulo- ja menoarvio sekä rahoitusosastot. Lähes kaikki olemassa olevat eläkerahastot ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, jotka ovat itsehallinnollisia, voittoa tavoittelemattomia ja riippumattomia niistä yrityksistä, joissa vakuutetut työtekijät työskentelevät. Eläkeoikeudet on vahvistettu Kreikan perustuslaissa (25 artikla). Kreikan sosiaaliturvajärjestelmän perusperiaate on sen velvoittavuus, julkisuus ja yleisyys. Kreikan eläkejärjestelmä on siis ”Pay as you Go” –tyyppinen järjestelmä. Julkisoikeudellisten yhteisöjen rahastojen vajeita eivät rahoita työnantajat tai työntekijät vaan valtio, sillä jälkimmäisellä on perustuslain määräämä velvoite taata kaikkien eläkkeiden täysi maksu.

(75)

Vuodesta 1994 vuoteen 2001 OTE, huolimatta asemastaan valtion valvomana yksityisoikeudellisena yrityksenä ja täysin itsenäisenä suhteessa julkisoikeudelliseen eläkerahastoon TAP-OTEen, oli erityislainsäädännön nojalla velvollinen työehtosopimusten muodossa kattamaan TAP-OTEn vajeen ja käyttämään eräänlaista sosiaaliturvajärjestelmää valtion puolesta. OTEn velvoite kattaa kyseiset TAP-OTEn ad hoc -vajeet lisäsi merkittävästi sen muita kuin palkkoihin liittyviä kustannuksia verrattuna sen kilpailijoihin ja vasta markkinoille tulleisiin ja oli selkeä haitta yritykselle.

(76)

Mitä tulee väitettyihin OTEn aiemman monopoliasemansa vuoksi saamiin etuihin, Kreikan hallitus korosti, että Kreikan televiestintämarkkinat vapautettiin täysin vuonna 2001 ja asetettiin EETT:n ja ERA:n ehkäisevän sääntelyn ja valvonnan alaiseksi. OTEn väitettyä sopimatonta toimintaa käsitellä kyseisen toimialan uusien säännösten erityismääräysten ja siihen liittyvien direktiivien pohjalta. Kreikan hallituksen ei voida vaatia täysin vapautettuihin markkinoihin liittyviin kompensoiviin toimenpiteisiin suostumista täysin toisella tavalla eli siten, että valtion vain työhön liittyvät toimenpiteet arvioidaan valtiontueksi.

(77)

Lopuksi, Kreikan hallitus hylkää virheellisenä kolmannen osapuolen lausuman siitä, että OTE olisi vapautettu mainosverosta (”ilmoitusmerkki”), kun muut Kreikan yritykset ovat velvollisia maksamaan sitä. Vaikka lain N:o 1264/1982 19 artiklan 2 kohdan mukaan julkistyyppiset tai yleishyödylliset toimialat kuten OTE on vapautettu mainosveron maksamisesta, ensimmäisen asteen hallinto-oikeuden tuoreessa päätöksessä (päätös 9564/2005) tulkittiin merkityksiä ”julkinen palvelu” ja ”yleishyödyllinen” sellaisina kuin ne on kuvattuna laissa N:o 1264/1982 siinä merkityksessä, että ei vain OTE vaan mikä tahansa televiestintäalan toimija vapautetaan maksamasta mainosveroa (29), riippumatta siitä, onko se julkinen vai yksityinen yritys (30).

(78)

Sopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa todetaan, että jäsenvaltioiden missä tahansa muodossa myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua joidenkin yritysten edullisen kohtelun vuoksi, ei sovi yhteismarkkinoille, koska se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(79)

Kansallisen toimenpiteen luokitteleminen valtiontueksi edellyttää, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: a) Jäsenvaltio myöntää toimenpiteen valtion varoista missä tahansa muodossa, b) etu on suuri ja c) toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(80)

Kyseessä olevassa tapauksessa ei ole epäilystä, että valtion esittämä 4 prosentin osakeomistuksen siirto TAP-OTElle, jonka se varaa OTElle avustukseksi yrityksen varhaiseläkejärjestelmän kokonaiskustannuksia varten, on toimenpide valtion varoista. Valtion 4 prosentin omistus OTEn osakepääomasta on taloudellisesti merkittävä omaisuus. Tämä omaisuus siirretään ilman minkäänlaista kompensaatiota markkinahinnassa. Näin ollen toimenpide on valtion varojen siirtoa.

(81)

Lisäksi huolimatta siitä, että välitön tuensaaja on julkisoikeudellinen eläkerahasto TAP-OTE, joka on osa laajempaa Kreikan sosiaaliturvaa, todellinen hyötyjä on OTE, koska yhtiö vapautetaan osasta pakollisista sosiaaliturvavelvoitteistaan, jotka ilmenevät kiistanalaisesta varhaiseläkejärjestelmästä. Mikään muu yritys ei nauti vastaavaa etua. Siten etu on luonteeltaan suuri.

(82)

Ei ole myöskään epäilystä siitä, että koska OTE on koko Kreikan kattava verkko-operaattori, joka toimii sähköisten televiestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen tarjoajana sekä kansainvälisten viestintäpalvelujen tarjoajana, mikä tahansa sille myönnetty tuki saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(83)

Kun pohditaan, tuoko valtion taloudellinen panos OTElle kilpailua vääristävää tai uhkaavaa etua, Kreikan hallitus painottaa 1), että se toimi kuin yksityinen markkinasijoittaja ja 2) että toimenpide ei anna OTElle mitään etua, koska se vain kompensoi rakenteellisia haittoja, jotka aiheutuivat viime kädessä työntekijöiden de fact vakinaisesta työsuhteesta ja korkeammista palkoista, jotka maksetaan ennen markkinoiden vapautumista säädetyn lain mukaan.

(84)

Jotta voitaisiin lain edellyttämällä tavalla todeta, onko Kreikan valtion taloudellista panosta varhaiseläkejärjestelmän kustannuksiin mahdollista pitää normaalien markkinasopimusten mukaisesti toimivan yksityisen sijoittajan käyttäytymisen kaltaisena vääristymiä korjaavana toimintana, on tarkastettava voisiko vastaavanlaisessa tapauksessa Kreikan valtion suuruinen yksityinen sijoittaja milloinkaan tarjota sen suuruista taloudellista panosta, nimittäin samanarvoista kuin 4 prosenttia OTEn osakepääomasta (31).

(85)

Tässä selvityksessä on pidettävä erillään valtion velvoitteet yhtiön osakepääoman omistajana ja sen velvoitteet hallintoviranomaisena (32). Koska OTE on osakeyhtiö, valtio on suurimpana osakkeenomistajana vastuussa yhtiön veloista vain sen osakkeiden myyntiarvoon asti. Sosiaaliturva ja vastaavanlaiset työoikeudelliset velvoitteet rasittavat tavallisesti yhtiötä, eivät sen osakkaita. On lisäksi painotettava, että OTE ei ole tällä hetkellä taloudellisissa vaikeuksissa eikä kykenemätön kantamaan yksin taloudellista vastuuta varhaiseläkejärjestelmästä.

(86)

Tämän vuoksi velvoitetta varhaiseläkejärjestelmän aiheuttamista kuluista ja muun vastaavan työhön liittyvän velvoitteen taloudellista kattamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena yksityisen sijoittajan periaatteena (33).

(87)

Edelleen, mikään muu osakas paitsi Kreikan valtio ei osallistu taloudellisesti OTEn suunnitellun rakenneuudistuksen lisäkustannuksiin, vaikka odotettavissa oleva OTEn parantunut tuotto on hyödyksi erotuksetta kaikille sijoittajille. Näillä ehdoilla Kreikan valtion käyttäytyminen eroaa muiden OTEn yksityisten sijoittajien käyttäytymisestä. Vaikka valtion asema suurimpana osakkaana voi oikeuttaa jossain määrin erilaiseen käyttäytymiseen, voitaisiin normaalisti odottaa, että kun yksi yhtiön osakkaista tarjoaa taloudellista apua muiden osakkaiden osallistumatta siihen, tämä osakas saisi jonkinlaisen korvauksen lisäosakkuuden muodossa yhtiössä tai jollakin muulla tavalla. Kuitenkaan tässä tapauksessa valtio ei saa minkäänlaista kompensaatiota yli sen, minkä kaikki muutkin yhtiön osakkaat saavat.

(88)

Vaikka OTEn osakkeen hinta nousi varhaiseläkejärjestelmän ilmoittamisen vuoksi, se ei välttämättä tarkoita, että valtion taloudellisen panoksen pitäisi ainoastaan tästä syystä olla sopusoinnussa yksityisen sijoittajan periaatteen kanssa. Ensinnäkin jokainen valtion taloudellinen panos pörssiyhtiön talouden parantamiseksi on todennäköisesti myös sen osakekurssia nostava toimenpide, ja tämä riippumatta siitä katsotaanko tämä panos valtiontueksi sopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(89)

Kaikista ylämainituista syistä Kreikan hallituksen perustelu, että valtion panos varhaiseläkejärjestelmän kustannuksiin täyttää yksityisen sijoittajan periaatteen ehdot, on hylättävä.

(90)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuen käsite sisältää etuja, joita valtio tarjoaa ja jotka jollakin tavalla keventävät tavallisesti yrityksen talousarvioon sisältyviä rasitteita (34). Tuomioistuin on päättänyt tähän asiaan liittyen, että yhtiötä rasittavien sosiaalisten maksujen osittainen vähentäminen on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista tukea, mikäli toimenpiteen tarkoituksena on yrityksen osittainen vapauttaminen taloudellisista rasitteista, jotka syntyvät yleisen sosiaaliturvajärjestelmän normaalista soveltamisesta vailla minkäänlaista syytä tähän vapauttamiseen mainitun järjestelmän luonteen tai yleisen muodon perusteella (35).

(91)

Kreikan hallitus on eri mieltä siitä, että OTEn varhaiseläkejärjestelmän kulujen osittainen vähentäminen antaa lisäetuja yhtiölle ja vaikuttaa haitallisesti kilpailuun, koska se vapauttaa OTEn rakenteellisesta haitasta ja varmistaa sen kuulumisen samaan, vähemmän hankalaan, työhön liittyvään oikeudelliseen asemaan, joka koskee kaikkia muita sähköisen televiestinnän yrityksiä Kreikan markkinoilla. Tämän lisäksi Kreikan hallitus tukeutuu ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätökseen Combus-asiassa. Tässä asiassa tuomioistuin katsoi, että valtion toimenpide, joka ”otettiin käytäntöön, jotta korvattaisiin työntekijöiden etuoikeutettu ja kallis asema, joka Combuksessa oli työsopimuksen tehneillä työntekijöillä verrattuna työntekijöiden asemaan toisissa Combuksen kanssa kilpailuasemassa olevien linja-autoalan kuljetusyrityksissä” ei ollut tukea, koska ”[Tanskan hallituksen] tarkoitus oli vapauttaa Combus rakenteellisesta haitasta suhteessa saman alan yksityisiin kilpailijoihinsa” (36).

(92)

Tämän asian suhteen on pantava merkille, että oikeuskäytäntöä Combuksen tapauksessa ei ole vahvistettu tuomioistuimessa. Samoin tietyt asiat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä puhuvat sen hyväksymistä vastaan, että kompensaation tarjoaminen rakenteellisesta haitasta ei ole tukitoimenpide. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vakiintuneessa oikeuskäytännössään päättänyt, että on arvioitava missä määrin joku toimenpide on tukea sen periaatteen perusteella, mitkä sen seuraukset ovat, eikä sen syyn tai tarkoituksen perusteella (37). Tuomioistuin on myös päättänyt, että jokainen toimenpide, joka vapauttaa yrityksen sen talousarvioon normaalisti kuuluvasta rasitteesta, on valtiontukea (38). Tuomioistuin on selventänyt, että tähän periaatteeseen kuuluvat esimerkiksi työntekijöiden palkkakulut (39). Tämän ajatuksen perusteella tuomioistuin ei hyväksynyt sitä, että toimenpide ei tuo etuja kyseisen alan yritykselle vain ja ainoastaan koska se kompensoi jonkun ”haitan”, joka johtuu yrityksen menneisyydestä (40).

(93)

On tosiasia, että OTEn työhön liittyvä oikeudellinen asema eroaa siitä, mitä sovelletaan mihin tahansa muuhun yksityiseen yritykseen Kreikassa, koska OTEn työntekijöihin sovellettavaa vakinaista työsuhdetta ja korkeampia palkkoja ei voi muuttaa kuin uudella lainsäädännöllä ja sitä edeltävällä OTEn työntekijöiden suostumuksella. OTEn työsuhdetilanne lisää sen työhön liittyviä yleiskustannuksia ja sosiaaliturvaan liittyviä kustannuksia, koska se riistää yhtiöltä vapauden, joka sen yksityisillä kilpailijoilla on, kun pitää tehdä työkustannusuudistus markkinoilla voimassa olevien sopimusten mukaisesti.

(94)

Tältä kannalta käsillä oleva tapaus sisältää tiettyjä yhtymäkohtia Combus-asian kanssa. Combus-asiassa Tanskan valtio ei tarjonnut kompensaatiota mainitulle yhtiölle vaan sen palkkaamille työntekijöille. Myöskään Kreikan valtio ei tarjoa kompensaatiota OTElle vaan työntekijöiden eläkerahaston varhaiseläkejärjestelyjen kustannuksiin. Kuten Combuksessa, OTEn työntekijöiden vakinainen työsuhde on ”etuoikeutettu ja kallis asema” verrattuna yksityisen sektorin työntekijöiden asemaan. Kuten Combuksessa Kreikan valtion tarkoitus on vapauttaa OTE ”rakenteellisesta haitasta suhteessa saman alan yksityisiin kilpailijoihinsa”.

(95)

Edelleen kuten Combuksen tapauksessa valtion toimenpide ei kohdistu siihen, että maksetaan korvausta OTElle tai kevennetään sen eläkekustannuksia, jotka juontavat juurensa menneisyydestä, jolloin yhtiö oli omassa sui generis työhön liittyvässä oikeudellisessa kehyksessään (aikaisemmat velvoitteet), vaan se rajoittuu tiukasti oikaisemaan OTEn eläkerahoitustilanteen tulevaisuudessa samaksi kuin yksityisellä sektorilla.

(96)

Komissio ottaa huomioon yllä mainitun ja huomauttaa myös, että asiantilassa ja kyseessä olevassa oikeudellisessa kehyksessä on joitakin samoja erityispiirteitä kuin Combus-asiassa.

(97)

Combuksen tapauksessa Tanskan hallituksen kompensaation tarkoituksena oli helpottaa yhtiön aseman ennustettavissa olevaa muutosta valtion yhtiöstä yksityiseksi. Se oli Tanskan valtion Combuksen työsopimuksen tehneille työntekijöille tarjoaman vahingonkorvauksen (”bonuksen”) syynä. Siitä huolimatta OTEsta tuli osakeyhtiö 1994 ilman, että valtio olisi samanaikaisesti ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen yhtiön työntekoon liittyvän tilanteen oikaisemisen samanlaiseksi kuin normaalilla osakeyhtiöllä. Valtio ei puuttunut asiaan myöskään 2001, kun OTE menetti ehdottoman oikeutensa kiinteän televiestintäverkon palvelujen tarjoajana ja Kreikan sähköiset televiestintämarkkinat vapautuivat kokonaan.

(98)

Tältä kannalta katsoen ei voida kieltää, että on mahdollista, että suuri joukko työntekijöitä sallisi OTEn, varsinkin kriittisten vuosien aikana ennen ja jälkeen täyttä vapautumista, turvata ja säilyttää nykyisen hallitsevan markkina-asemansa ja jatkavan toimijana käytännössä kaikilla televiestinnän markkina-aloilla.

(99)

Lisäksi, kuten kappaleessa 93 mainitaan, Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukainen tuki kattaa vain toimenpiteet, jotka vähentävät merkittävästi rasitteita, jotka normaalisti sisältyvät yrityksen talousarvioon ja joita on pidettävä taloudellisina etuina, joita vastaanottava yritys ei saisi normaaleilla markkinasopimuksilla (41).

(100)

Tässä asiassa on muistettava, että oikeuskäytännön mukaan kustannukset, jotka ilmenevät yritykselle työehtosopimuksista, jotka sovitaan työnantajan ja ammattiyhdistysten välillä, jotka yritykset sitoutuvat hoitamaan, joko koska ovat liittyneet näihin sopimuksiin tai koska näitä sopimuksia on laajennettu asetuksella, sisällytetään luonteensa vuoksi yrityksen talousarvioon (42).

(101)

Vaikka kuten kappaleessa 93 viitataan, työnsuhteeseen liittyvä asema, joka on velvoittanut OTEa, poikkeaa tosiasiallisesti yleisestä työhön liittyvästä oikeudellisesta asemasta, jota sovelletaan nykyään mihin tahansa muuhun yksityiseen yritykseen Kreikassa, vakinainen työsuhde ja OTEn työntekijöiden korkeat palkat eivät kuitenkaan olleet lopputulos työehtosopimuksesta vapaiden neuvottelujen jälkeen, vaan pikemminkin valtio itse aiheutti ne yhtiölle. Komissio huomauttaa, että siitä lähtien, kun OTE vietiin pörssiin Kreikan hallitus ei ole edes vihjaissut, että OTEn velvoitteita ei työoikeuden perusteella pidä poistaa yhtiön yleisestä talousarviosta tai että valtion pitää korvata OTElle vakinaisuuden ja korkeiden palkkojen aiheuttamat lisäkustannukset, jotka se lain mukaan suorittaa. Mutta myös OTEn osakkeiden arvostus perustui sen myöntämiseen, että OTEn vakinaisen työsuhteen ja korkeiden palkkojen kustannukset sisältyvät normaalisti OTEn talousarvioon.

(102)

Edellä esitettyjen perustelujen ja Combus-asiaan sovellettavan oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että tarkasteltavaa toimenpidettä voidaan pitää valtiontukena. Lisätutkimuksia ei kuitenkaan tarvita, koska syistä, jotka selitetään yksityiskohtaisesti alempana, toimenpide soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisesti.

(103)

Komissio huomauttaa, että valtion suunniteltu panos OTEn varhaiseläkejärjestelmään on osa Kreikan hallituksen laajempaa suunnitelmaa OTEen sovellettavan työhön liittyvän aseman rakenteelliseksi korjaamiseksi, jotta turvataan sen pitkäikäinen elinvoimaisuus ja sähköisen viestinnän markkinoiden paraneminen. Siten varhaiseläkejärjestelmä on pakollinen askel OTEn tiellä yksityiseksi yritykseksi.

(104)

Komissio katsoo edelleen, että arvioinnin toimenpiteen soveltumisesta yhteismarkkinoiden vaatimuksiin pitää perustua suoraan Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaan, jonka mukaan: ”tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla” voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.

(105)

Jotta tukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, koska se edistää taloudellisen toiminnan tai tiettyjen talousalojen kehitystä, pitää joidenkin taloudellisten toimintatapojen parantua. Tuki soveltuu 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaan vain, jos se ei vääristä kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun vastaisesti. Arviointiaan varten komissio panee erityisesti painoa välttämättömyyden ja oikeasuhteisuuden kriteereille (43).

(106)

Ilmoitettu toimenpide vapauttaa OTEn ylimääräisistä kustannuksista, joista se kärsii entisenä valtionyhtiönä työntekijöidensä vakinaisen aseman ja korkeiden palkkojen vuoksi. Näin yhtiö voi toimenpiteen ansiosta toimia vapaasti täysin vapautetuilla sähköisen viestinnän markkinoilla ja toteuttaa välttämättömän sopeutumisen vastatakseen markkinoiden ja muiden teknologisten innovaatioiden vaatimuksiin, jotka hyödyttävät yhtiön elinkelpoisuutta pitkällä tähtäimellä.

(107)

OTEn henkilökunnan vähentäminen noin kolmasosan verran varhaiseläkejärjestelmän avulla ja OTEn työntekijöiden suostuminen siihen, että tulevaisuudessa työhön otettavat luopuvat vakinaisuudesta ja saavat vastavuoroisesti varhaiseläkepaketin, jonka OTE tarjoaa, ovat olennaisia aineksia OTEn uudelleenjärjestelyissä, joiden odotetaan turvaavan yhtiön tuottavuus, toiminnan tehokkuus ja edelleen yksityistäminen. OTEn työntekijöiden vakinainen asema, heidän liiallinen lukumääränsä ja kiinteät korkeat palkkansa luovat edelleen vakavia esteitä yhtiön yksityistämiselle ja lisäävät Kreikan valtion kuluja.

(108)

Käynnissä oleva OTEn muuttaminen entisestä monopolista yritykseksi, jolla on sama oikeudellinen asema kuin millä tahansa yksityisellä toimijalla Kreikassa ja yhtiön edelleen odotettavissa oleva siirtyminen pois valtion hallinnasta, parantaa Kreikan sähköisten viestintämarkkinoiden toimivuutta ja poistaa esteitä markkinoille pääsemiselle ja sieltä poistumiselle (44) ja palvelee pitkällä aikavälillä loppukäyttäjiä.

(109)

Kreikan valtion suunnittelema varhaiseläkejärjestelmän kustannusten rahoitusosuus palvelee siten yhteistä etua.

(110)

Virallisen tutkinnan alussa komissio ilmaisi varauksensa nykyisen varhaiseläkejärjestelmän tarpeellisuutta kohtaan suhteessa aiempiin varhaiseläkejärjestelmiin, jotka OTE on rahoittanut itse.

(111)

Tutkimus osoitti oikeaksi erityisesti sen sen, että vuodesta 1996 vuoteen 2004 OTE tarjosi mahdollisuutta varhaiseläkkeeseen 8 173 työntekijälleen. Näitä pienempiä vuosittaisia varhaiseläkejärjestelmiä (keskimäärin 900 työntekijää vuodessa) tarjottiin ainoastaan sellaisille työntekijöille, joilla oli jo oikeus eläkkeeseen mutta jotka olisivat voineet jatkaa työskentelyä, kunnes täyttäisivät pakollisen eläkkeen ehdot (45). Edelleen, näissä aiemmissa varhaiseläkejärjestelmissä ei otettu huomioon näennäistyöskentelyaikojen myöntämistä yhtiön työntekijöille, ja siten niitä ei voi verrata nykyiseen varhaiseläkejärjestelmään sovellusalaltaan ja -tasoltaan. Tässä mielessä aiemmat varhaiseläkejärjestelmät, joita OTE sovelsi eivät eronneet vastaavista minkä tahansa muun yksityisen yrityksen soveltamasta varhaiseläkejärjestelmästä tai OTEn nykyisestä ”normaalista” varhaiseläkejärjestelmästä (46).

(112)

Tässä tapauksessa sellainen varhaiseläkejärjestelmä, joka tarjoaisi varhaiseläkkeen yksinkertaisesti ja ainoastaan eläkkeeseen oikeutetuille työntekijöille, jotka eivät ole vielä saavuttaneet pakollista eläkeikää, ei johtaisi edes korkeimpaan mahdolliseen osallistumiseen, koska tietty määrä työntekijöitä odottaisi paikallaan saadakseen korkeimman mahdollisen (47).

(113)

Näiden ehtojen vallitessa OTEn päätös myöntää aina seitsemään vuoteen asti näennäistyöskentelyaikaa kaikille työntekijöille, jotka tulisivat pakolliseen eläkeikään vuosien 2005 ja 2012 välillä ja tarjota heille mahdollisuutta varhaiseläkkeeseen täydellä eläkkeellä, näyttää ainoalta keinolta, joka saattaa ajoissa saattaa merkittävän määrän työntekijöitä varhaiseläkkeeseen. Käytännössä työntekijä, joka nauttii pysyvän kaltaista asemaa päättäisi irtisanoutua yhtiöstä vain, jos työnantaja tarjoaisi hänelle soveliaat lisähoukuttimet. OTEn tarvitsi siten tarjota vähintään sopiva kompensaatio taloudellisesta hyödystä, jonka työntekijä saisi edelleen, jos hän pysyisi vakinaisena. Seurauksena ollut onnistunut osallistuminen varhaiseläkejärjestelmään (noin 91 prosenttia soveltuvista työntekijöistä) vahvistaa sen, että OTE tarjosi työntekijöilleen sopivaa näennäistyöskentelyaikaa.

(114)

OTE ei kykenisi enää turvautumaan muihin edullisempiin toimenpiteisiin, kuten irtisanomisjärjestelyihin, koska OTEn työntekijöiden pitäisi suostua luopumaan vakinaisesta asemastaan kompensaationa irtisanomisen vuoksi saatavasta alhaisemmasta korvauksesta. Se ei myöskään voisi lakkauttaa takautuvasti työntekijöidensä vakinaista asemaa voidakseen soveltaa pakollisia irtisanomisjärjestelyjä, koska, kuten Kreikan hallitus selitti, tällaisella päätöksellä olisi vakavia oikeudellisia ja perustuslaillisia seuraamuksia, jotka tuhoaisivat yrityksen OTEn rakenteen uudistamisesta.

(115)

Voidaan lisäksi löytää yhdenmukaisuutta tämän tapauksen ja komission energia-alan hukkakustannuksia koskevan tiedonannon välillä (48). Hukkakustannuksia syntyy, kun vakiintunut toimija, siitä syystä, että on vakiintunut toimittaja, ottaa kantaakseen kustannuksia, joita ei voi enää vastaanottaa markkinoiden vapautumisen ja uusien kilpailijoiden markkinoille tulon takia.

(116)

Kreikan valtion panosta varhaiseläkejärjestelmään voidaan seuraavista syistä kohdella vastaavalla tavalla kuin hukkakustannusten kompensaatiota. OTEn työntekijöiden erityinen vakinainen asema liittyy aikaisempaan monopoliasemaan, jolloin markkinoita ei ollut vielä vapautettu. Tuolloin tämä erityisasema ei aiheuttanut ongelmia, koska OTE toimi monopolina. Sen kustannukset olivat korkeammat kuin muilla yrityksillä, mutta se oli suojattu kilpailua vastaan. Kreikan televiestintämarkkinoiden vapautumisesta lähtien tämä työhön liittyvä erityisasema alkoi asteittain haitata OTEn kilpailukykyä. Työntekijöiden erityinen vakinainen asema, eli valtion virkamiehen kaltainen asema, tuo OTElle lisäpalkkakustannuksia, joita sen kilpailijoilla ei ole (49).

(117)

Tämän vuoksi Kreikan hallituksen päätös rahoittaa varhaiseläkejärjestelmän kustannuksia, jotka johtuvat OTEn työntekijöiden vakinaisen aseman ja korkeiden palkkojen kustannuksista, on sopusoinnussa välttämättömyyden vaatimuksen kanssa, koska se antaa OTElle mahdollisuuden uudistaa rakenteellisesti toimintojaan samalla tavalla kuin yksityiset yritykset ilman, että sen pitää ottaa vastuulleen ylimääräisiä kustannuksia, jotka ovat seurausta ajalta ennen markkinoiden vapautumista.

(118)

Valtion panos korvaa OTElle vain kustannukset vakinaisesta työsuhteesta ja korkeista palkoista, jotka ilmenevät näennäistyöskentelyajasta, jota myönnetään työntekijöille, jotka tulevat pakolliseen eläkeikään vuosien 2005–2012 aikana. Kreikan valtio ei osallistu OTEn olemassa oleviin eläkekustannuksiin eikä kata minkäänlaista eläkevajetta, joka pitäisi poistaa yhtiöltä. OTE on maksanut kokonaisuudessaan kaikki aikaisemmat työnantajamaksunsa TAP-OTElle ja se kattaa kokonaan varhaiseläkejärjestelmän kustannukset sen voimaantulopäivään asti, lukuun ottamatta niitä kustannuksia, joita yksityisen yhtiön ei tarvitsisi ottaa kantaakseen, jos sen pitäisi ryhtyä työvoimansa saman suuruusluokan vähentämiseen.

(119)

Siten Kreikan valtio siirtää 4 prosenttia osakeosuudestaan OTEn eläkerahastoon rahoittaakseen varhaiseläkejärjestelmän kustannuksia, jotka ilmenevät siten, että varhaiseläkejärjestelmän piiriin kuuluvia työntekijöitä ei lasketa heidän todellisen eroamisensa perusteella, vaan sen vuoden perusteella, jolloin heidän pitäisi erota, mikäli he hyödyntäisivät vakinaisen työsuhteensa täydellisesti loppuun asti. Toisin sanoen valtio rahoittaa tulevaisuuden työnantajan ja työntekijän eläkekustannuksia, jotka vastaavat näennäistyöaikaa, jota myönnetään kaikille niille, jotka käyttävät varhaiseläkejärjestelmän tarjoukset hyväkseen.

(120)

Valtion panosta on arvioitava myös laajemmassa sopimuskehyksessä, joka on solmittu OTEn johdon ja sen työntekijöiden välillä. Sen perusteella varhaiseläkkeen anteliaiden houkutteiden vastapainoksi OTEn työntekijät ovat suostuneet luopumaan siitä, että tulevilla työntekijöillä ei ole vakinaisen työntekijän asemaa. Mikäli OTEn tulevien työntekijöiden työsuhdeasema säilyisi samana, valtion tuella ei olisi yhtiön pitkäaikaiseen toimintaan minkäänlaista vaikutusta, koska tulevat työhönotot tekisivät tyhjiksi kaikki lyhyen ajan säästöt kustannuksissa, jotka OTElla olisi ollut varhaiseläkejärjestelmästä.

(121)

Todistuksena yhtäläisestä luonteesta tarkastuksen kohteena olevassa tuessa on myös varmistettava, että 1) Kreikan hallitus on arvioinut oikein lisäkustannukset, jotka OTEn pitää ottaa kantaakseen sen henkilökuntansa vakinaisen työsuhteen ja korkeiden palkkojen vuoksi, jotka käyttävät hyväkseen varhaiseläkejärjestelmän tarjouksen ja 2) että valtion panos ei korvaa OTElle liian paljon.

(122)

Kreikan hallituksen antamien yksityiskohtaisten tietojen perusteella varhaiseläkejärjestelmän nimelliskustannukset ovat 1 161,8 miljoonaa euroa, kuten KPMG todistaa IFRS:n mukaisesta varmennetusta OTEn taloudellisesta tilanteesta vuodelta 2005.

(123)

CRAn laatiman tutkimuksen mukaan [ks. kappale 0], varhaiseläkejärjestelmän nettoarvo on tällä hetkellä 1 086,2 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon OTEn saama verotuksellinen hyöty, joka käy ilmi yhtiön tulevan verotuksen alenemisessa, CRA arvioi verojen jälkeisen varhaiseläkejärjestelmän nettoarvon olevan tällä hetkellä 784,3 miljoonaa euroa.

(124)

CRA käytti tämän hetken nettoarvionsa perustana 3 prosentin diskonttokorkoa, joka vastaa riskittömien arvopapereiden tuottoa. Tämä laskenta-arvio poikkeaa Kreikan hallituksen marraskuussa 2005 tekemästä, sillä se pohjautui OTEn WACCn 7,8 prosentin arvioon. CRA ei kiellä, että WACCtä voidaan käyttää kuten diskonttokorkoa. Se katsoo kuitenkin, että vaikka WACCn käyttö kuvaa normaalin riskin, johon yritys joutuu yritystoiminnassaan, tässä tapauksessa palkkojen ja eläkkeiden maksaminen OTEn työntekijöille ei ole minkään epävarmuuden alaisena, koska palkat seuraavat tiukasti palkka-asteikkoa ja niiden vuosittainen korotus ei ole suhteessa OTEn taloudellisen suorituskyvyn kanssa. CRA kuitenkin arvioi varmuuden vuoksi varhaiseläkejärjestelmän tämänhetkisen nettoarvon myös suhteessa OTEn WACChin ja oli sitä mieltä, että varhaiseläkejärjestelmän nettoarvo tällä hetkellä on 704,8 miljoonaa euroa.

(125)

Komissio katsoo, että WACC-pohjainen OTEn arvio (7,8 prosenttia) on sopusoinnussa alan yleisen käytännön kanssa (kuten CRA itsekin myöntää) mutta myös Kreikan hallituksen laskemien aikaisempien lukujen kanssa. Siten varhaiseläkejärjestelmän nettoarvo on tällä hetkellä 704,8 miljoonaa euroa.

(126)

Jos myönnetään, että OTE pystyisi tarjoamaan varhaiseläkepaketin, joka on arvoltaan 150 prosenttia lain määräämästä irtisanomiskorvauksesta, mutta yksityisen alan palkoilla (nimittäin 33 prosenttia OTEn palkkoja alhaisemmilla palkoilla) CRA päättelee, että sellaisen järjestelmän nettoarvo olisi tällä hetkellä 314,4 miljoonaa euroa. Yllä olevan perusteella OTEn lisäkustannukset ovat 390,4 miljoonaa euroa. (704,8 euroa – 314,4 euroa = 390,4 euroa).

(127)

Virallisen tutkinnan alussa komissio pyysi Kreikan hallitusta osoittamaan, että yksityiset yritykset tarjoaisivat irtisanomisten korvauspaketin, joka olisi 150 prosenttia lain sallimasta minimistä. Kreikan hallitus esitti Hay Groupin raportin [ks. kappale 0], joka perustui 40:ltä Kreikassa toimivalta yritykseltä koottuihin haastatteluihin ja tiedusteluihin. Niiden mukaan yksityisten yritysten korvauspaketti 51–62-vuotiaille työntekijöille (se on OTEn varhaiseläkejärjestelmään osallistuvien työntekijöiden keskimääräinen ikä) olisi noin 150 prosenttia lain säätämästä minimistä. Tulokseen tultiin siitä huolimatta, että Kreikassa tai muualla Euroopassa ei ole OTEn varhaiseläkejärjestelmän kaltaista järjestelmää. Koska komissio tutki Kreikan valtion antamat luvut, sillä ei ole syytä epäillä Hayn raportin johtopäätösten pätevyyttä.

(128)

Siten CRAn arvio OTEn lisärasitteista (390,4 euroa) lisäkertoimella 1,5 jota esitetään Hayn raportissa on hyväksyttävä perusteiltaan oikeana.

(129)

Seuraavaksi on vastattava kysymykseen, ylittääkö Kreikan valtion panos OTEn lisärasitteen, joka arvioidaan 390,4 miljoonaksi euroksi.

(130)

Lain N:o 3371/2005 74 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaan Kreikan hallitus tarjosi 4 prosenttia OTEn osakepääomastaan TAP-OTElle. Valtion panoksen arvo varhaiseläkejärjestelmälle arvioidaan lisäämällä OTEn osakkeiden kokonaisarvoon (490 582 879) 4 prosenttia ja OTEn osakkeiden sulkevan kurssin hinnalla Ateenan pörssissä (50).

(131)

14. kesäkuuta 2005 annetun lain N:o 3371/2005 hyväksymishetkellä OTEn sulkevaan kurssiin -hinta oli 16,35 euroa. Tällöin valtion panos vastasi noin 315 miljoonan euron summaa. OTEn osakekurssin hinta nousi asteittain tästä lähtien kavuten 23 euroon tammikuun keskivaiheilla 2007. Siten 27. helmikuuta 2007 valtion omistamien 4 prosentin OTEn osakkeiden arvo oli noussut noin 410 089 618 euroon.

(132)

Kreikan hallituksen panoksen arvo sinä päivänä oli suurempi kuin se, mikä vastaa OTEn lisärasitetta (390,4 miljoonaa euroa).

(133)

Virallisen tutkinnan alussa antamassaan vastauksessa OTEn mahdottomuudesta ennustaa OTEn osakkeen tulevaa sulkevaan kurssiin -hintaa, Kreikan hallitus sitoutui kumoamaan lain n:o. 3371/2005 mikäli 4 prosentin osakemäärän arvo ylittää 390,4 miljoonan euron summan niiden siirtohetkellä eläkerahastoon ja ryhtyvän kaikkiin muihin välttämättömiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että niiden arvo siirrossa TAP-OTElle ei ylitä 390,4 miljoonaa euroa.

(134)

Tämän vuoksi komission arviointi perustuu kyseisessä asiassa Kreikan sitoutumiseen, jonka mukaan suunniteltu avustus TAP-OTElle ei ylitä 390,4 miljoonan euron summaa, mikä vastaa OTElle koituvia lisäkustannuksia varhaiseläkejärjestelmästä ja jonka mukaan laki N:o. 3371/2005 kumotaan mikäli välttämätöntä.

(135)

Virallisen tutkinnan alussa komissio totesi, että lisäkustannukset, jotka OTE otti hoitaakseen työntekijöidensä erityisen työsuhteen vuoksi eivät välttämättä oikeuta valtionavustusta, koska OTE on voinut hyötyä (ja mahdollisesti hyötyy edelleen) muista eduista, jotka tekevät tyhjiksi varhaiseläkejärjestelmän kustannukset (ks. kappale 47). Nämä edut voivat johtua OTEn työntekijöiden erityisestä työhön liittyvästä asemasta yleisesti tai erityistoimista, jotka vähentävät OTEn työhön liittyviä kustannuksia enemmän kuin niissä yhtiöissä, jotka ovat yleisesti voimassa olevan työlainsäädännön alaisia (erivapaus työttömyyskustannuksista ja vapautus eläkevelvoitteista). OTE saattaa myös hyötyä aikaisemmasta monopoliasemastaan, mikä voi kompensoida haitat, jotka johtuvat varhaiseläkejärjestelmän lisäkustannuksista (erityisesti liittyen kiinteään televiestintäverkkoon).

(136)

Komissio katsoo, että 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen arvio toimenpiteistä, joiden avulla pyritään korvaamaan aikaisemman monopoliasemassa olleen yrityksen ylimääräiset kustannukset, jotka johtuvat siltä ajalta, jolloin mainittu yhtiö toimi monopoliasemassa, pitää rajoittaa sen tutkimiseen, saiko viimemainittu hyötyä tai saako se edelleen hyötyä vain muista samankaltaisista eduista, kuten tässä tapauksessa eduista, jotka liittyvät OTEa sitovaan työlainsäädäntöön, ja jotka voivat tehdä tyhjäksi tutkinnan kohteena olevat kustannukset.

(137)

Tältä kannalta Kreikan valtion kustannuksella tehdyssä professori Levantísin tutkimuksessa todetaan, että OTE ei saa minkäänlaista työhön liittyvää etua ja että OTE toimii työoikeuden yleisissä olosuhteissa kuten mikä muu tahansa pörssiin viety osakeyhtiö. Sen lisäksi Kreikan hallitus vakuutti komission kysyttyä siltä virallisen tutkinnan alussa, että OTE on voimassa olevan sosiaaliturvalainsäädännön mukaisten työttömyysmaksujen alainen, kuten kaikki työnantajat Kreikassa.

(138)

Komissio halusi virallisen tutkinnan alussa saada tietää, oliko OTE saanut joskus aikaisemmin joitakin kevennyksiä eläkevelvollisuuksistaan. Kreikan hallituksen antamien tietojen mukaan OTE ei ole koskaan saanut poikkeuslupaa tai vapautusta työnantajaa velvoittavista eläkemaksuistaan (51).

(139)

Komissio katsoo, että kysymys siitä, pitääkö tutkia myös muita mahdollisia etuja, jotka johtuvat aikaisemmasta tutkinnan kohteena olevan yhtiön monopoliasemasta riippuvat ensisijassa siitä, ovatko sen toimintaan liittyvät markkinat kokonaan vapautuneet, eli onko olemassa sopivia lakeja ja säännöksiä, jotka varmistavat, että aikaisemmin monopoliasemassa olleella yhtiöllä ei enää ole minkäänlaisia erioikeuksia tai muita etuoikeuksia ja että mahdollisesti olemassa olevat vääristymät kilpailussa voidaan ratkaista ja korjata tehokkaasti käytettävissä olevilla, ennalta ehkäisevillä sääntelytoimenpiteillä tai/ja soveltuvilla kilpailulainsäädäntöön liittyvillä säännöksillä.

(140)

Kolmannen osapuolen asiaan esittämissä huomautuksissa keskityttiin ensisijaisesti väitteeseen, että OTEn käyttäytyminen oli ristiriidassa kiinteän televiestinnän markkinoiden kilpailun kanssa. Lisäksi siinä keskityttiin väitettyihin ERAn laiminlyönteihin sen järjestelyvelvollisuuksissa.

(141)

Komissio huomauttaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston 7 päivänä maaliskuuta 2002 sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä antaman direktiivin 2002/21/EY 7 ja 13 artiklan mukaisesti (52), ERA on jo luonnehtinut OTEn merkittäväksi toimijaksi kiinteiden televiestintäverkkojen markkinoilla, joita käsitellään komission suosituksessa näihin liittyvistä markkinoista. Tämän tuloksena OTE on tällä hetkellä tilanteessa, johon on sovellettu jo toteutuneita korjaavia sääntelytoimenpiteitä sekä tukku- että vähittäistasolla. OTE on edelleen velvollinen tarjoamaan kolmansille osapuolille 1) pääsyn kiinteään verkkoonsa tukkutasolla, 2) operaattorin valinnan ja esivalinnan 3) kauttakulkupalvelut sekä täydet verkkopalvelut yhdenvertaisuuden, kohtuullisuuden ja ajantasaisuuden periaatteiden mukaisesti. Merkittävänä verkonhaltijana kiinteiden televiestintäverkkojen markkinoilla OTE on velvollinen olemaan syrjimättä, olemaan läpinäkyvä, erilliseen kirjanpitoon ja tilintarkastukseen samalla kun sen pitää säädellä hintoja ja kustannuksia keskimääräisten pitkäaikaisten nykyarvoon perustuvien lisäkustannusten perusteella (53). Nämä korjaavat sääntelytoimenpiteet koskevat myös järjestelyjä kiinteiden yhteyksien (54) ja laajakaistapalvelujen markkinoilla (55). Edelleen ERA määräsi OTElle hinnat ”eriytetyille vuokratariffeille” (LLU) jotka ovat alhaisimmat Euroopan yhteisössä.

(142)

Yleisesti kustannuslaskennan ja erillisen kirjanpidon velvoitteet, jotka OTElle on määrätty, tähtäävät varmistamaan, että OTE ei voi aikaisempana monopolina saada sopivia etuja, jotka heikentävät ja vääristävät kilpailua markkinoilla (56).

(143)

Komissio huomauttaa edelleen, että virallisen tutkinnan alusta alkaen ERA on myös ottanut käyttöön erilaisia rauhoittavia toimenpiteitä OTEa vastaan rikkomuksista olemassa olevia säännöksiä ja kilpailumääräyksiä vastaan (57).

(144)

Yllämainittujen asioiden perusteella tehdään se johtopäätös, että voimassa oleva järjestely alalla turvaa jo suuressa määrin sähköisten viestintämarkkinoiden oikean toiminnan eikä OTE saa etua, joka johtuisi sen aikaisemmasta monopoliasemasta eikä joudu tekemisiin erityisjärjestelyjen kanssa, koska komissio ei missään tapauksessa havainnut eikä kolmas osapuoli kyennyt osoittamaan sellaisia etuja.

(145)

Kolmannen osapuolen väittämä, että OTElla on erivapaus mainosverosta, joka muiden yritysten pitää maksaa jokaisesta mainoksesta, jonka ne tekevät missä tahansa mediassa (”ilmoitusmerkki”), on komission mielestä senlaatuinen, että se pitää tutkia erikseen eikä tämän menettelyn yhteydessä. Komissio on vakuuttunut, että mainittu erivapaus ei kuitenkaan anna minkäänlaista etua OTElle (58).

(146)

Edellä mainitusta tehdään se johtopäätös, että suunniteltu Kreikan valtion 390 miljoonaksi euroksi arvioitu avustus, niin kauan kuin se ei ylitä OTEn lisärasitetta, joka aiheutuu sen työntekijöiden vakinaisesta työsuhteesta ja korkeista palkoista OTEn varhaiseläkejärjestelmän kustannuksiin, on tukea, joll pyritään toteuttamaan yhteisen edun mukaista tavoitetta välttämättömällä ja oikeasuhteisella tavalla vaikuttamatta haitallisesti liiketoiminnan edellytyksiin. Siksi se on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen.

(147)

On tarkoituksenmukaista painottaa, että tämä päätös on tehty Kreikan hallituksen nimenomaisen sitoumuksen perusteella, että laki N:o 3371/2005 lakkautetaan, mikäli sillä hetkellä, kun valtion 4 prosentin osakeosuus siirretään TAP-OTElle, siirrettävien osakkeiden arvo ylittää komission varmentamat ja hyväksymät OTEn lisäkustannukset varhaiseläkejärjestelmästä. Komissio toteaa päätelmässään edellä olevan perusteella, että varhaiseläkejärjestelmän lisäkustannukset OTElle, työntekijöiden erottamattoman vakinaisen aseman ja korkeiden palkkojen vuoksi, ovat 390,4 miljoonaa euroa.

(148)

Yllä mainitun sitoumuksen vuoksi komissio arvioi, että ilmoitettua toimenpidettä, joka on tutkittu siihen liittyvän relevantin lainsäädännön avulla mukaan lukien Combus-päätös, voidaan pitää tukena. Asiaa ei kuitenkaan tarvitse tutkia enempää, koska vaikka sitä tutkittaisiin tukena, se joka tapauksessa soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan,

11.9.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 243/s3