29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 130/2006 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ”Kiina”, peräisin olevan viinihapon tuonnissa, jäljempänä ”alkuperäinen tutkimus”. Voimassa olevat toimenpiteet muodostuvat 34,9 prosentin suuruisesta arvotullista sekä useisiin erikseen mainittuihin yrityksiin sovellettavista yksilöllisistä tulleista.

(2)

Komissio muutti perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun perusteella toimenpiteiden soveltamisalaa asetuksella (EY) N:o 150/2008 (3).

(3)

Lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen komissio vastaanotti pyynnön perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesta uutta viejää koskevasta tarkastelusta. Pyyntö perustui väitteelle, jonka mukaan vientiä harjoittava tuottaja Fuyang Genebest Chemical Industry Co Ltd, jäljempänä ”pyynnön esittäjä”,

(4)

Komissio tutki pyynnön esittäjän toimittaman alustavan näytön ja katsoi sen riittäväksi perusteeksi perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanolle. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa ja annettuaan kyseiselle yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden esittää huomautuksia komissio pani asetuksella (EY) N:o 1406/2007 (4) vireille asetukseen (EY) N:o 130/2006 liittyvän, pyynnön esittäjää koskevan tarkastelun.

(5)

Asetuksella (EY) N:o 130/2006 käyttöön otettu, pyynnön esittäjän tuottaman viinihapon tuonnissa sovellettava polkumyyntitulli kumottiin asetuksen (EY) N:o 1406/2007 2 artiklalla. Samanaikaisesti tulliviranomaiset velvoitettiin perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan nojalla ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin pyynnön esittäjän tuottaman viinihapon tuonnin kirjaamiseksi.

(6)

Tässä tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on viinihappo, sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, kuitenkin sellaisena kuin se on soveltamisalaltaan rajattuna asetuksen (EY) N:o 150/2008 mukaisesti.

(7)

Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti yhteisön tuotannonalalle, pyynnön esittäjälle ja viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja tulla kuulluiksi.

(8)

Komissio lähetti pyynnön esittäjälle lomakkeen markkinatalouskohtelun pyytämistä varten sekä kyselylomakkeen ja sai vastauksen annettuihin määräaikoihin mennessä.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tekemänsä analyysin kannalta tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja teki tarkastuskäynnin pyynnön esittäjän toimitiloihin.

(10)

Polkumyyntitutkimus käsitti 1 päivän huhtikuuta 2006 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välisen ajanjakson, jäljempänä ”tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso”.

(11)

Kyselylomakkeeseen annetussa vastauksessa ilmoitettiin useita vientimyyntitapahtumia, jotka vastasivat tarkastelupyynnössä esitettyjä tietoja ja joiden väitettiin suuntautuneen yhteisöön.

(12)

Tutkimus osoitti, että pyynnön esittäjä ei suoraan vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta (määritelmä edellä kohdassa 2.3) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vientitapahtumista vastasi Kiinassa toimiva riippumaton kauppias, jota pyynnön esittäjä laskutti kotimaan laskulla. Pyynnön esittäjä pystyi toimittamaan ainoastaan sellaisia tulliselvityslomakkeita, joista kävi ilmi, että tavarat vietiin Kiinasta, mutta joihin ei ollut merkitty viennin kohdetta. Kyseisen kauppiaan toimitiloissa tehtiin jatkotarkastus, jotta väitetystä yhteisöön suuntautuneesta viennistä saataisiin riittävä näyttö ja se voitaisiin todentaa.

(13)

Vientiasiakirjojen tarkastaminen ei osoittanut, että tavarat olisi laskettu vapaaseen liikkeeseen yhteisössä. Tavarat purettiin kahdessa yhteisön satamassa, mutta laskut oli osoitettu yhteisön ulkopuolisessa kolmannessa maassa sijaitsevalle asiakkaalle. Kauppias vahvisti, että tavaroiden lopullinen määränpää oli yhteisön ulkopuolella, mihin lopullinen asiakas oli sijoittautuneena.

(14)

Myös Eurostatin viinihappotilastot tutkittiin. Tuontitilastojen tutkinta vahvisti sen, että pyynnön esittäjän viemiä tavaroita ei laskettu vapaaseen liikkeeseen yhteisössä.

(15)

Edellä mainittujen havaintojen perusteella pääteltiin, että pyynnön esittäjä ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaiset uutta viejää koskevat edellytykset.

(16)

Tämän tarkastelun tarkoituksena oli määrittää pyynnön esittäjän yksilöllinen polkumyyntimarginaali, jonka väitettiin eroavan siitä jäännösmarginaalista, jota tällä hetkellä sovelletaan tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevaan tuontiin. Pyyntö perustui pääosin väitteeseen, jonka mukaan pyynnön esittäjä oli aloittanut viinihapon viennin yhteisöön alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson päätyttyä ja että se harjoitti kyseistä vientiä yhteisöön tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(17)

Tutkimuksessa todettiin, että komissio ei voinut vahvistaa, että pyynnön esittäjän yksilöllinen polkumyyntimarginaali tosiasiassa erosi alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetusta jäännöspolkumyyntimarginaalista, koska vientiä yhteisöön ei ollut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi pyynnön esittäjän pyyntö olisi hylättävä ja uuden viejän tarkastelu päätettävä. Alkuperäisessä tutkimuksessa todettu 34,9 prosentin jäännöspolkumyyntitulli olisi näin ollen pidettävä voimassa pyynnön esittäjän osalta.

(18)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella pyynnön esittäjään sovellettava polkumyyntitulli kannetaan taannehtivasti tarkasteltavana olevan tuotteen sen tuonnin osalta, joka on velvoitettu kirjattavaksi asetuksen (EY) N:o 1406/2007 3 artiklan nojalla.

(19)

Pyynnön esittäjälle, yhteisön tuotannonalalle ja viejämaan edustajille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella päädyttiin edellä mainittuihin päätelmiin, ja niille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia. Huomautuksia, jotka antaisivat aihetta muuttaa edellä mainittuja päätelmiä, ei esitetty.

(20)

Tämä tarkastelu ei muuta sitä päivämäärää, jona asetuksella (EY) N:o 130/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 150/2008, käyttöön otettujen toimenpiteiden voimassaolon on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrä päättyä,

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/4

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/6

(1)

Puolan esittämät nimityksiä ”Czwórniak”, ”Dwójniak”, ”Półtorak” ja ”Trójniak” koskevat rekisteröintihakemukset julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EY) N:o 509/2006 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja mainitun asetuksen 19 artiklan 3 kohdan nojalla.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EY) N:o 509/2006 9 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitykset on rekisteröitävä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 509/2006 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua suojaa ei ole pyydetty,

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/8

(1)

Komissio on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja kyseisen asetuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla tarkastellut Portugalin pyynnön muuttaa komission asetuksella (EY) N:o 1107/96 (2) rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Carnalentejana” eritelmää.

(2)

Koska kyseessä eivät ole asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklassa tarkoitetut pienet muutokset, komissio julkaisi muutospyynnön mainitun asetuksen 6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissiolle ei ole esitetty vastaväitettä asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan mukaisesti, joten muutokset on hyväksyttävä,

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/10

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetään periaatteesta asettaa korkealaatuisen tavallisen vehnän tuonnin yhteydessä ylimääräinen erityisvakuus, joka täydentää vilja- ja riisialan tuonti- ja vientitodistusten järjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä 28 päivänä heinäkuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1342/2003 (3) säädettyjä vakuuksia. Kyseinen 95 euroa tonnilta oleva ylimääräinen vakuus on perusteltu tavallisen vehnän eri luokkien välillä voimassa olevien tuontitullien eron vuoksi sen mukaan, onko kyseessä korkealaatuinen vai heikko- ja keskilaatuinen vehnä.

(2)

Komission asetuksella (EY) N:o 608/2008 keskeytetään eräiden viljojen tuontitullien kantaminen markkinointivuonna 2008/2009 (4). Markkinointivuosi päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2009, ja tullit voidaan ottaa käyttöön uudelleen ennen kyseistä päivää, jos se on markkinatilanteen mukaan perusteltua.

(3)

Tuontitullien väliaikainen keskeyttäminen, jota sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 alkaen myönnettyjen tuontitodistusten perusteella tapahtuvaan tuontiin asetuksen (EY) N:o 608/2008 2 artiklan mukaisesti, johtaa siihen, että tuontitodistukseen liittyviä vakuuksia täydentävän erityisvakuuksien järjestelmän käyttöönoton perusteena olevat erityisolosuhteet ovat tilapäisesti lakanneet olemasta. Kun otetaan huomioon kyseiset tavalliseen vehnään asetuksen (EY) N:o 608/2008 voimaantulon jälkeen sovellettavat uudet edellytykset, asetuksen (EY) N:o 1249/96 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetty 95 euroa tonnilta oleva ylimääräinen vakuus ei ole enää perusteltu ennen tuontitullien ottamista uudelleen käyttöön.

(4)

Sen vuoksi asetuksesta (EY) N:o 1249/96 olisi poikettava, ja tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä lähtien kuin tuontitullien keskeyttämistä eli 1 päivästä heinäkuuta 2008 lähtien, jotta toimijoiden ei tarvitsisi asettaa ylimääräistä vakuutta.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/12

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. Luetteloon kuuluu IPBC.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 perusteella on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti IPBC:n käyttöä tuotetyypissä 8 (puunsuoja-aineet), siten kuin se on määritelty direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Tanska, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 29 päivänä syyskuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti tarkastelun tulokset 22 päivänä helmikuuta 2008 arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Tutkimukset osoittavat, että puunsuoja-aineina käytettävien IPBC:tä sisältävien biosidituotteiden voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. On aiheellista sisällyttää IPBC liitteeseen I sen varmistamiseksi, että kaikissa jäsenvaltioissa voidaan direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti myöntää, muuttaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat puunsuoja-aineina käytettäviä IPBC:tä sisältäviä biosidituotteita.

(6)

Arviointikertomuksen tulosten perusteella on aiheellista edellyttää, että lupamenettelyjen yhteydessä toteutetaan riskinhallintatoimenpiteitä, jotka koskevat puunsuoja-aineina käytettäviä IPBC:tä sisältäviä tuotteita, sen varmistamiseksi, että riskit vähenevät hyväksyttävälle tasolle direktiivin 98/8/EY 5 artiklan ja liitteen VI mukaisesti. Erityisesti olisi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä maaperän ja vesiympäristön suojelemiseksi tuotteiden käytön jälkeen, koska arvioinnissa näille ympäristön osille todettiin aiheutuvan riskejä, joita ei voida hyväksyä; lisäksi henkilöiden, jotka käyttävät teolliseen ja/tai ammattikäyttöön tarkoitettuja tuotteita, olisi varustauduttava asianmukaisin henkilösuojaimin, jollei tällaisille käyttäjille aiheutuvia riskejä voida vähentää muilla tavoilla.

(7)

Tämän direktiivin säännösten samanaikainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa on tärkeää, sillä siten varmistetaan IPBC:tä tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla ja edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(8)

Ennen tehoaineen sisällyttämistä liitteeseen I jäsenvaltioilla ja asianomaisilla osapuolilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen siirtymäaika uusiin vaatimuksiin valmistautumiseksi ja sen varmistamiseksi, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen.

(9)

Tehoaineen liitteeseen I sisällyttämisen jälkeen jäsenvaltioilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen määräaika direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanemiseksi ja erityisesti sellaisten lupien myöntämiseksi, muuttamiseksi tai peruuttamiseksi, jotka koskevat tuotetyyppiin 8 kuuluvia IPBC:tä sisältäviä biosidituotteita, jotta voidaan varmistaa direktiivissä 98/8/EY säädettyjen vaatimusten täyttyminen.

(10)

Sen vuoksi direktiiviä 98/8/EY olisi muutettava.

(11)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/15

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. Luetteloon kuuluu sykloheksyylihydroksidiatseeni-1-oksidi, kaliumsuola (K-HDO).

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 perusteella on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti K-HDO:n käyttöä tuotetyypissä 8 (puunsuoja-aineet), siten kuin se on määritelty direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Itävalta, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 22 päivänä maaliskuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen ja suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidituotteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti 22 päivänä helmikuuta 2008 tarkastelun tulokset arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Vaikka riskinarvioinnissa käsiteltiin hyvin erityisluonteisia sovellusjärjestelmiä, tutkimukset osoittavat, että puunsuoja-aineena käytettävien K-HDO:ta sisältävien biosidituotteiden voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. On aiheellista sisällyttää K-HDO liitteeseen I sen varmistamiseksi, että kaikissa jäsenvaltioissa voidaan direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti myöntää, peruuttaa tai muuttaa lupia, jotka koskevat puunsuoja-aineena käytettäviä K-HDO:ta sisältäviä biosidituotteita.

(6)

Yhteisön tasolla ei ole arvioitu kaikkia mahdollisia käyttötarkoituksia. Siksi jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin ympäristölle ja väestölle aiheutuviin riskeihin, joita ei ole edustavasti käsitelty yhteisön tason riskinarvioinnissa, ja huolehdittava lupien myöntämisen yhteydessä siitä, että asianmukaisia toimenpiteitä toteutetaan tai erityisehtoja asetetaan, jotta todetut riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle.

(7)

Koska ympäristölle ja työntekijöille voi aiheutua riskejä, lupaa ei pitäisi myöntää muille tuotteille kuin niille, joita käytetään teollisissa, täysin automatisoiduissa ja suljetuissa järjestelmissä, jollei tuotteen lupahakemuksessa voida osoittaa, että riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle direktiivin 98/8/EY 5 artiklan ja liitteen VI mukaisesti.

(8)

Arviointikertomuksen löydösten perusteella on aiheellista vaatia, että K-HDO:ta sisältäviä tuotteita käyttävät henkilöt varustautuvat asianmukaisin suojaimin. Koska pikkulapsille on todettu aiheutuvan riskejä, on aiheellista vaatia myös, ettei K-HDO:lla saa käsitellä puuta, joka voi joutua suoraan kosketukseen pikkulasten kanssa.

(9)

On tärkeää, että tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan K-HDO:ta tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla ja edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(10)

Ennen tehoaineen sisällyttämistä liitteeseen I jäsenvaltioilla ja asianomaisilla osapuolilla olisi oltava käytettävissään kohtuullinen siirtymäaika uusiin vaatimuksiin valmistautumiseksi ja sen varmistamiseksi, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c) alakohdan ii) alakohdan mukaisesti alkaa päivästä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen.

(11)

Sen jälkeen kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi sallittava kohtuullinen määräaika panna täytäntöön direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohta ja erityisesti myöntää, muuttaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat tuotetyyppiin 8 kuuluvia K-HDO:ta sisältäviä biosidituotteita, sen varmistamiseksi, että ne ovat direktiivin 98/8/EY mukaisia.

(12)

Sen vuoksi direktiivi 98/8/EY olisi muutettava.

(13)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/18

(1)

EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään menettelystä, jossa yhteisöjen tuomioistuin käsittelee uudelleen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökset, joilla tämä ratkaisee lainkäyttölautakuntien päätöksiä koskevat muutoksenhaut tai ratkaisee ennakkoratkaisupyynnöt yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä määrätyissä erityisasioissa.

(2)

Uudelleenkäsittelyä koskevan menettelyn edellytyksistä ja rajoituksista määrätään yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 62–62 b artiklassa.

(3)

Työjärjestyksessä on täsmennettävä uudelleenkäsittelyä koskevan menettelyn kulkua ja tämän menettelyn tiettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä,

1)

Lisätään 123 artiklan jälkeen seuraava teksti:

”IV A   OSASTO

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖSTEN UUDELLEENKÄSITTELY

123 b artikla

Perustetaan erityisjaosto, jonka tehtävänä on päättää 123 d artiklassa määrätyin edellytyksin, onko yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös aiheellista käsitellä uudelleen perussäännön 62 artiklan mukaisesti.

Tähän jaostoon kuuluu yhteisöjen tuomioistuimen presidentti ja ne neljä viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajista, jotka nimetään noudattaen tämän työjärjestyksen 6 artiklassa määrättyä järjestystä.

123 c artikla

Heti kun EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 2 tai 3 kohdan tai Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla tehtävän päätöksen julistamispäivä on vahvistettu, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamo ilmoittaa siitä yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamolle. Ensin mainittu antaa viimeksi mainitulle kyseisen päätöksen tiedoksi heti sen julistamisen jälkeen.

123 d artikla

Ensimmäisen julkisasiamiehen ehdotus käsitellä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös uudelleen toimitetaan yhteisöjen tuomioistuimen presidentille, ja tästä toimituksesta ilmoitetaan samanaikaisesti kirjaajalle. Kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös on tehty EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 3 kohdan tai Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 3 kohdan nojalla, kirjaaja ilmoittaa välittömästi yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, kansalliselle tuomioistuimelle, kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian asianosaisille sekä perussäännön 62 a artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuille muille osapuolille uudelleenkäsittelyä koskevasta ehdotuksesta.

Uudelleenkäsittelyä koskevan ehdotuksen saatuaan presidentti nimeää esittelevän tuomarin 123 b artiklassa mainitun jaoston tuomareista.

Tämä jaosto päättää esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella, onko yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös aiheellista käsitellä uudelleen. Päätöksessä käsitellä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös uudelleen ilmoitetaan kysymykset, jotka ovat uudelleenkäsittelyn kohteena.

Kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös on tehty EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 2 kohdan tai Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 2 kohdan nojalla, kirjaaja ilmoittaa välittömästi yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, tämän tuomioistuimen käsittelemän asian asianosaisille sekä perussäännön 62 a artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuille muille osapuolille yhteisöjen tuomioistuimen päätöksestä käsitellä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös uudelleen.

Kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös on tehty EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 3 kohdan tai Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 3 kohdan nojalla, kirjaaja ilmoittaa välittömästi yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, kansalliselle tuomioistuimelle, kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian asianosaisille sekä perussäännön 62 a artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuille muille osapuolille yhteisöjen tuomioistuimen päätöksestä käsitellä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös uudelleen tai jättää käsittelemättä se uudelleen. Päätöksestä käsitellä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös uudelleen julkaistaan ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

123 e artikla

Päätös käsitellä uudelleen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös annetaan tiedoksi perussäännön 62 a artiklan toisessa kohdassa mainituille asianosaisille ja muille osapuolille. Jäsenvaltioille, ETA-sopimuksen muille sopimusvaltioille kuin jäsenvaltioille sekä EFTAn valvontaviranomaiselle toimitettavaan tiedoksiantoon liitetään käännös yhteisöjen tuomioistuimen päätöksestä tämän työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa määrätyin edellytyksin. Yhteisöjen tuomioistuimen päätös annetaan lisäksi tiedoksi yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle ja, kun kyse on EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 3 kohdan tai Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 3 kohdan nojalla tehdystä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksestä, kyseessä olevalle kansalliselle tuomioistuimelle.

Kuukauden kuluessa edellisessä kohdassa tarkoitetusta tiedoksiannosta asianosaiset ja muut osapuolet, joille yhteisöjen tuomioistuimen päätös on annettu tiedoksi, voivat jättää kirjelmiä tai kirjallisia huomautuksia kysymyksistä, jotka ovat uudelleenkäsittelyn kohteena.

Heti kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös on päätetty käsitellä uudelleen, ensimmäinen julkisasiamies nimeää uudelleenkäsittelystä vastaavan julkisasiamiehen.

Presidentti vahvistaa esittelevän tuomarin nimettyään päivän, jona esittelevä tuomari esittää alustavan kertomuksen yhteisöjen tuomioistuimen yleiskokoukselle. Tässä kertomuksessa on esittelevän tuomarin ehdotukset mahdollisten asian valmisteluun liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta, ratkaisukokoonpanosta, jolle uudelleenkäsittely on aiheellista siirtää, tarpeesta järjestää suullinen pääkäsittely sekä julkisasiamiehen kannanottoa koskevista menettelytavoista. Yhteisöjen tuomioistuin päättää julkisasiamiestä kuultuaan jatkotoimista, joihin esittelevän tuomarin on ehdotusten johdosta ryhdyttävä.

Kun uudelleenkäsittelyn kohteena oleva yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös on tehty EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 2 kohdan tai Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 2 kohdan nojalla, yhteisöjen tuomioistuin päättää oikeudenkäyntikuluista.”

2)

123 a artiklasta tulee 123 f artikla, ja 123 b artiklasta tulee 123 g artikla.

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/20

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/22

(1)

Neuvoston päätöksellä 2005/183/EY (1), joka tehtiin perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti komission suosituksesta, todetaan, että Puolassa on liiallinen alijäämä. Neuvosto totesi, että julkisen talouden alijäämä oli 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003 eli yli perustamissopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon, ja julkinen bruttovelka oli 45,4 prosenttia suhteessa BKT:hen eli alle perustamissopimuksessa määrätyn 60 prosentin viitearvon. Neuvoston päätöksessä todetaan, että sekä alijäämää että velkaa koskevia arvioita on tarkistettava ylöspäin, jos Eurostatin tekemän, rahastoivien eläkejärjestelmien luokittelua koskevan päätöksen (2) mukaisesti katsotaan, etteivät rahastoivat eläkejärjestelmät kuulu julkiseen talouteen.

(2)

Neuvosto antoi 5 päivänä heinäkuuta 2004 perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (3) 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti Puolalle komission suositukseen perustuvan suosituksen liiallisen alijäämän poistamiseksi vuoteen 2007 mennessä. Suositus julkaistiin.

(3)

Neuvosto päätti 28 päivänä marraskuuta 2006 perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti komission suosituksesta, että Puolan viranomaisten siihen mennessä toteuttamat toimet olivat riittämättömiä (4). Neuvosto antoi 27 päivänä helmikuuta 2007 komission suosituksesta uuden 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen, jossa vahvistetaan vuoden 2007 määräaika alijäämän korjaamiselle. Suositus julkaistiin.

(4)

Neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kumotaan perustamissopimuksen 104 artiklan 12 kohdan mukaisesti, kun liiallinen alijäämä kyseisessä jäsenvaltiossa on neuvoston käsityksen mukaan korjattu.

(5)

Perustamissopimuksen liitteenä olevan liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan mukaan komissio toimittaa menettelyn täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 (5) 4 artiklan mukaisesti pöytäkirjan soveltamisen osana jäsenvaltioiden on annettava tiedot julkisen talouden alijäämistä ja veloista ja muista asiaan liittyvistä muuttujista kahdesti vuodessa, 1 päivään huhtikuuta ja 1 päivään lokakuuta mennessä.

(6)

Niiden tietojen perusteella, jotka komissio (Eurostat) on asetuksen (EY) N:o 3605/93 8 g artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittanut saatuaan Puolalta ilmoituksen ennen 1 päivää huhtikuuta 2008, ja komission kevään 2008 talousennusteen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

(7)

Neuvoston käsityksen mukaan Puolan liiallinen alijäämä on korjattu, ja päätös 2005/183/EY olisi sen vuoksi kumottava,

29.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/24

(1)

Päätöksessä 90/424/ETY säädetään menettelyistä, joita käytetään myönnettäessä yhteisön rahoitusta yksittäisiin eläinlääkinnällisiin toimiin, myös hätätoimenpiteisiin. Kyseisen päätöksen 4 artiklan 2 kohdan nojalla jäsenvaltiot saavat rahoitusta Newcastlen taudin hävittämiseksi toteutettavista tietyistä toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

(2)

Päätöksen 90/424/ETY 3 artiklan 5 kohdassa ja 4 artiklan 2 kohdassa säädetään säännöistä, jotka koskevat jäsenvaltioille aiheutuvien kulujen prosenttiosuutta, jonka yhteisön rahoitusosuus voi kattaa.

(3)

Newcastlen taudin hävittämiseksi toteutettuihin hätätoimenpiteisiin myönnettävän yhteisön rahoitusosuuden maksamiseen sovelletaan neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä 28 päivänä helmikuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 349/2005 (2) vahvistettuja sääntöjä.

(4)

Virossa todettiin vuonna 2007 Newcastlen taudin taudinpurkauksia. Taudin puhkeaminen aiheuttaa vakavan vaaran yhteisön kotieläinkannalle. Viro ryhtyi päätöksen 90/424/ETY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimenpiteisiin kyseisten taudinpurkausten torjumiseksi.

(5)

Viro on täyttänyt kaikilta osin päätöksen 90/424/ETY 3 artiklan 3 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 349/2005 6 artiklassa säädetyt tekniset ja hallinnolliset velvoitteet.

(6)

Viro on esittänyt 6 päivänä lokakuuta 2007 arvionsa Newcastlen taudin hävittämistoimenpiteiden aiheuttamista kuluista.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,