1.   Jäsenet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän sopimuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi ja tehdäkseen täysimääräistä yhteistyötä toistensa kanssa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; erityisesti jäsenet sitoutuvat toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot tämän sopimuksen toiminnan helpottamiseksi.

2.   Jäsenet tunnustavat, että alkuperätodistukset muodostavat tärkeän tietolähteen kahvikaupan alalla. Tästä syystä viejäjäsenet sitoutuvat varmistamaan sen, että alkuperätodistukset myönnetään ja että niitä käytetään asianmukaisesti neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti.

3.   Jäsenet tunnustavat myös, että myös jälleenvientiä koskevat tiedot ovat tärkeitä maailman kahvitalouden asianmukaisessa analysoinnissa. Tästä syystä tuojajäsenet sitoutuvat toimittamaan säännönmukaiset ja täsmälliset tiedot jälleenviennistä sellaisessa muodossa ja tavalla, jotka neuvosto määrittelee.

1.   Kukin sopimuspuoli on yksi järjestön jäsen.

2.   Jäsen voi neuvoston hyväksymillä ehdoilla muuttaa jäsenluokkaansa.

3.   Tässä sopimuksessa viittausta hallitukseen pidetään myös viittauksena Euroopan yhteisöön ja kaikkiin hallitustenvälisiin järjestöihin, joilla on yksinomainen toimivalta tämän sopimuksen neuvottelemisen, tekemisen ja soveltamisen osalta.

1.   Vuoden 1962 kansainvälisellä kahvisopimuksella perustettu Kansainvälinen kahvijärjestö jatkaa toimintaansa tämän sopimuksen määräysten toteuttajana ja sen toiminnan valvojana.

2.   Järjestön päämaja on Lontoossa, jollei neuvosto toisin päätä.

3.   Järjestön ylin toimielin on kansainvälinen kahvineuvosto. Neuvostoa avustavat tarpeen mukaan rahoitus- ja hallintokomitea, menekinedistämis- ja markkinakehityskomitea sekä hankekomitea. Neuvoston neuvonantajina toimivat myös yksityissektorin neuvoa-antava komitea, maailman kahvikonferenssi sekä kahvialan rahoituksen neuvoa-antava foorumi.

1.   Järjestö on oikeushenkilö. Sillä on erityisesti toimivalta tehdä sopimuksia, hankkia ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä panna vireille oikeudellisia menettelyjä.

2.   Järjestön, sen pääjohtajan, henkilöstön ja asiantuntijoiden sekä jäsenten edustajien asema, erioikeudet ja vapaudet heidän ollessaan isäntämaan alueella näissä tehtävissään määräytyvät isäntävaltion ja järjestön välillä tehdyn päämajaa koskevan sopimuksen mukaan.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päämajaa koskeva sopimus on riippumaton tästä sopimuksesta. Sen voimassaolo kuitenkin päättyy

4.   Järjestö voi tehdä yhden tai useamman jäsenen kanssa tämän sopimuksen asianmukaisen toiminnan kannalta tarvittavia erioikeuksia ja vapauksia koskevia sopimuksia, jotka neuvosto hyväksyy.

5.   Muiden jäsenmaiden kuin isäntävaltion hallitukset myöntävät järjestölle samat helpotukset valuutta- tai rahanvaihtorajoitusten, pankkitilien ja rahansiirtojen osalta kuin Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöille.

1.   Kansainväliseen kahvineuvostoon kuuluvat kaikki järjestön jäsenet.

2.   Kukin jäsen nimeää neuvostoon yhden edustajan sekä halutessaan tälle yhden tai useamman varamiehen. Jäsen voi myös nimetä edustajalleen tai tämän varamiehille yhden tai useamman neuvonantajan.

1.   Kaikki tämän sopimuksen nimenomaan antamat valtuudet kuuluvat neuvostolle, joka suorittaa tämän sopimuksen määräysten toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät.

2.   Neuvosto voi tarpeen mukaan perustaa tai lakkauttaa muita kuin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja komiteoita tai muita elimiä.

3.   Neuvosto vahvistaa tämän sopimuksen määräysten mukaiset ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat säännöt ja määräykset, mukaan luettuina oman työjärjestyksensä sekä järjestön taloudenhoitomääräykset ja henkilöstösäännöt. Neuvosto voi työjärjestyksessään määrätä sen tavan, jonka mukaan se voi kokoontumatta ratkaista erityisiä kysymyksiä.

4   Neuvosto laatii säännöllisesti työtään ohjaavan strategisen toimintasuunnitelman, jossa määritellään ensisijaiset tavoitteet, mukaan luettuina 28 artiklan mukaisesti toteutettavien projektitoimien sekä 34 artiklan mukaisesti toteutettavien tutkimusten, selvitysten ja kertomusten ensisijaiset tavoitteet. Toimintasuunnitelmassa määritellyt ensisijaiset tavoitteet otetaan huomioon myös neuvoston hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa.

5.   Neuvostolla on myös oltava tarvittava kirjanpito tämän sopimuksen mukaisten tehtäviensä suorittamista varten sekä muu aiheelliseksi katsoman kirjanpito.

1.   Neuvosto valitsee jokaiseksi kahvivuodeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka eivät saa korvauksia järjestöltä.

2.   Puheenjohtaja valitaan joko viejä- tai tuojajäsenten edustajien keskuudesta ja varapuheenjohtaja toisen jäsenluokan edustajien piiristä. Nämä toimet kuuluvat vuorotellen kahvivuoden kerrallaan kummallekin jäsenluokalle.

3.   Puheenjohtajalla tai puheenjohtajana toimivalla varapuheenjohtajalla ei ole äänioikeutta. Tällöin hänen varamiehensä käyttää asianomaisen jäsenen äänioikeutta.

1.   Neuvosto pitää sääntömääräiset istuntonsa kahdesti vuodessa ja ylimääräisiä istuntoja niin päättäessään. Ylimääräisiä istuntoja voidaan pitää myös silloin kun mitkä tahansa kymmenen jäsentä sitä pyytävät. Istuntoja koskeva kutsu on toimitettava vähintään 30 päivää etukäteen lukuun ottamatta hätätilanteita, jolloin kutsu on toimitettava vähintään 10 päivää etukäteen.

2.   Istunnot pidetään järjestön päämajassa, jollei neuvosto toisin päätä. Jos jäsen pyytää neuvostoa kokoontumaan alueellaan ja neuvosto suostuu siihen, kyseinen jäsen vastaa niistä lisäkustannuksista, joita järjestölle aiheutuu siitä, että istunto pidetään muualla kuin päämajassa.

3.   Neuvosto voi kutsua minkä tahansa muun maan kuin jäsenmaan tai minkä tahansa 15 ja 16 artiklassa tarkoitetun järjestön osallistumaan istuntoihinsa tarkkailijana. Neuvosto päättää kunkin istunnon alussa tarkkailijoiden osallistumisesta.

4.   Neuvoston istunto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet viejä- ja tuojajäsenistä molempien edustaessa vähintään kahta kolmasosaa kummankin jäsenluokan äänistä. Mikäli neuvoston istunto tai mikä tahansa täysistunto ei ole sen alkamisajankohtana päätösvaltainen, puheenjohtaja lykkää istunnon tai täysistunnon alkamista vähintään kahdella tunnilla. Mikäli kokous ei tällöinkään ole päätösvaltainen, puheenjohtaja voi lykätä istunnon tai täysistunnon alkamista uudestaan vähintään kahdella tunnilla. Mikäli kokous ei ole toisenkaan lykkäyksen päättyessä päätösvaltainen, päätöksiä edellyttävän asian käsittely siirretään neuvoston seuraavaan istuntoon.

1   Viejäjäsenillä on yhteensä 1 000 ääntä ja tuojajäsenillä yhteensä 1 000 ääntä, jotka jakautuvat kummassakin jäsenluokassa, toisin sanoen viejäjäsenten ja tuojajäsenten kesken, siten kuin tämän artiklan seuraavissa kohdissa määrätään.

2.   Kullakin jäsenellä on viisi perusääntä.

3   Viejäjäsenten jäljelle jäävät äänet jaetaan näiden jäsenten kesken niiden neljänä edeltävänä kalenterivuotena kaikkiin määräpaikkoihin tapahtuneen keskimääräisen kahvinviennin mukaisessa suhteessa.

4.   Tuojajäsenten jäljelle jäävät äänet jaetaan näiden jäsenten kesken niiden neljänä edeltävänä kalenterivuotena tapahtuneen keskimääräisen kahvintuonnin mukaisessa suhteessa.

5.   Tämän sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa määritellyillä Euroopan yhteisöllä ja hallitustenvälisillä järjestöillä on kullakin sama määrä ääniä kuin yksittäisellä jäsenellä; niillä on kullakin viisi perusääntä sekä lisä-ääniä suhteessa niiden neljänä edeltävänä kalenterivuotena tapahtuneeseen kahvintuontiin tai -vientiin.

6.   Neuvosto määrää äänten jakautumisen tämän artiklan määräysten mukaisesti kunkin kahvivuoden alussa, ja jako on voimassa sen vuoden ajan, jollei tämän artiklan 7 kohdassa toisin määrätä.

7.   Neuvosto toimittaa äänten uudelleenjaon tämän artiklan määräysten mukaisesti aina kun järjestön jäsenyydessä tapahtuu muutos tai jos jonkin jäsenen äänioikeus peruutetaan tai palautetaan 21 artiklan määräysten nojalla.

8.   Yksittäisellä jäsenellä saa olla korkeintaan kaksi kolmasosaa jäsenluokan äänistä.

9.   Ääniä ei saa jakaa osiin.

1.   Kukin jäsen on oikeutettu äänestämään sille kuuluvalla äänimäärällä, eikä sillä ole oikeutta jakaa ääniään. Jäsen voi kuitenkin äänestää eri tavalla niillä äänillä, jotka sillä on käytössään tämän artiklan 2 kohdan nojalla.

2.   Kukin viejäjäsen voi kirjallisesti valtuuttaa toisen viejäjäsenen ja kukin tuojajäsen voi valtuuttaa kirjallisesti toisen tuojajäsenen edustamaan etujaan ja käyttämään äänioikeuttaan yhdessä tai useammassa neuvoston kokouksessa.

1.   Neuvosto pyrkii tekemään päätöksensä ja antamaan suosituksensa yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, neuvosto tekee päätökset ja antaa suositukset läsnä olevien äänestykseen osallistuvien viejäjäsenten ja läsnä olevien äänestykseen osallistuvien tuojajäsenten osalta erikseen lasketulla jaetulla vähintään 70 prosentin ääntenenemmistöllä.

2.   Jaetulla ääntenenemmistöllä tehtävissä neuvoston päätöksissä noudatetaan seuraavaa menettelyä:

3.   Jäsenet sitoutuvat hyväksymään kaikki neuvoston tämän sopimuksen määräysten nojalla tekemät päätökset itseään sitoviksi.

1.   Neuvosto voi toteuttaa toimia neuvottelujen ja yhteistyön järjestämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, muiden kysymykseen tulevien hallitustenvälisten järjestöjen sekä muiden toiminnan kannalta merkityksellisten kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa. Se hyödyntää täysimääräisesti perushyödykerahaston tarjoamia mahdollisuuksia ja muita rahoituslähteitä. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä rahoitusjärjestelyjä, jotka neuvosto katsoo asianmukaisiksi tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Järjestölle ei kuitenkaan aiheudu taloudellisia velvoitteita tällaisten toimenpiteiden yhteydessä toteutettavien hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvistä, yksittäisten jäsenten tai muiden tahojen antamista takuista. Järjestön jäsen ei jäsenyytensä perusteella ole vastuussa mistään toisen jäsenen tai tahon tällaisiin hankkeisiin liittyvän otto- tai antolainauksen yhteydessä syntyvästä sitoumuksesta.

2.   Järjestö voi mahdollisuuksien mukaan myös kerätä jäseniltä, muilta kuin jäseniltä sekä rahoittajatahoilta ja muilta elimiltä tietoja kahvialan kehityshankkeista ja -ohjelmista. Järjestö voi tarpeen mukaan ja asianomaisten osapuolten suostumuksella antaa näin hankitut tiedot muiden tällaisten järjestöjen sekä jäsenten käyttöön.

1.   Neuvosto nimittää pääjohtajan. Neuvosto vahvistaa pääjohtajaa koskevat nimittämisehdot, joiden tulee olla vertailukelpoisia muiden samankaltaisten hallitustenvälisten järjestöjen vastaaviin virkamiehiin sovellettaviin ehtoihin nähden.

2.   Pääjohtaja on järjestön ylin hallinnollinen virkamies ja vastuussa kaikista tämän sopimuksen hallintoon liittyvien, hänelle kuuluvien tehtävien suorittamisesta.

3.   Pääjohtaja nimittää järjestön henkilöstön neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti.

4.   Pääjohtajalla eikä kenelläkään henkilöstön jäsenellä saa olla taloudellisia etuja valvottavanaan kahvin tuotannossa, kaupassa tai kuljetuksessa.

5.   Pääjohtaja ja henkilöstö eivät saa tehtäviensä suorittamisessa pyytää tai vastaanottaa ohjeita jäseniltä eivätkä muulta järjestön ulkopuoliselta taholta. Heidän on pitäydyttävä kaikista sellaisista toimista, jotka saattaisivat vaikuttaa heidän asemaansa yksinomaan järjestölle vastuussa olevina kansainvälisinä virkamiehinä. Kukin jäsen sitoutuu kunnioittamaan pääjohtajan ja henkilöstön velvollisuuksien puhtaasti kansainvälistä luonnetta sekä olemaan pyrkimättä vaikuttamaan heihin heidän täyttäessä velvollisuuksiaan.

1.   Asianomaiset hallitukset vastaavat kustannuksista, jotka koituvat neuvoston kokouksiin osallistuville valtuuskunnille sekä neuvoston komiteoissa oleville edustajille.

2.   Muut tämän sopimuksen hallintoon tarvittavat menot katetaan jäsenten vuotuisilla maksuosuuksilla, jotka vahvistetaan 20 artiklan määräysten mukaisesti, yhdessä jäsenille tarjottavien erityisten palvelujen sekä 32 ja 34 artiklan määräysten mukaisesti hankittujen tietojen ja tutkimustulosten myynnistä saatavien tulojen kanssa.

3.   Järjestön varainhoitovuosi on sama kuin kahvivuosi.

1.   Neuvosto hyväksyy kunkin varainhoitovuoden jälkimmäisellä puoliskolla järjestön hallinnollisen talousarvion seuraavaa varainhoitovuotta varten sekä vahvistaa kunkin jäsenen tätä talousarviota varten suoritettavaksi tulevan maksuosuuden. Pääjohtaja laatii hallinnollisen talousarvioesityksen rahoitus- ja hallintokomitean alaisuudessa 18 artiklan mukaisesti.

2.   Jokaisen jäsenen maksuosuus kunkin varainhoitovuoden hallinnollista talousarviota varten määräytyy sen äänimäärän mukaisessa suhteessa kaikkien jäsenten kokonaisäänimäärään kyseisen varainhoitovuoden hallinnollisen talousarvion hyväksymisen ajankohtana. Jos jäsenten keskinäistä äänimäärien jakautumista kuitenkin muutetaan 12 artiklan 6 kohdan määräysten mukaisesti sen varainhoitovuoden alussa, jota varten maksuosuudet on vahvistettu, mukautetaan maksuosuuksiakin vastaavasti. Maksuosuuksia vahvistettaessa lasketaan mukaan kunkin jäsenen äänet ottamatta huomioon jonkin jäsenen äänioikeuden mahdollista peruuttamista taikka siitä johtuvaa äänten uudelleenjakamista.

3.   Sen jälkeen kun tämä sopimus on tullut voimaan 42 artiklan mukaisesti, neuvosto määrää järjestöön liittyvän jäsenen ensimmäisen maksuosuuden maalle annettavan äänimäärän perusteella ja kuluvasta varainhoitovuodesta jäljellä olevan ajan pituudesta riippuen, mutta muille jäsenille kuluvaa varainhoitovuotta varten vahvistettuja maksuosuuksia ei muuteta.

1.   Maksuosuudet kunkin varainhoitovuoden hallinnollista talousarviota varten on suoritettava vapaasti vaihdettavana valuuttana, ja ne erääntyvät maksettaviksi varainhoitovuoden ensimmäisenä päivänä.

2.   Jos jokin jäsen ei suorita täyttä maksuosuuttaan hallinnollista talousarviota varten kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona maksuosuus erääntyi maksettavaksi, sen äänioikeus sekä oikeus osallistua erityiskomiteoiden kokouksiin peruutetaan, kunnes maksuosuus on suoritettu täysimääräisenä. Jäseneltä ei kuitenkaan oteta pois mitään muita sille tämän sopimuksen nojalla kuuluvia oikeuksia eikä velvoitteita, ellei neuvosto toisin päätä.

3.   Jäsen, jonka äänioikeus on peruutettu tämän artiklan 2 kohdan määräysten nojalla, on siitä huolimatta edelleen vastuussa maksuosuutensa suorittamisesta.

1.   Järjestöllä ei 6 artiklan 3 kohdassa määritellyn mukaisesti toimiessaan ole valtuuksia sitoutua mihinkään tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuoliseen velvoitteeseen, eikä sillä katsota olevan jäsenten valtuutusta siihen; sillä ei etenkään ole lainanottovaltuuksia. Sopimuksentekovaltuuksiaan käyttäessään järjestön on sisällytettävä sopimuksiinsa tämän artiklan ehdot niin, että ne tulevat muiden sen kanssa sopimuksen tekevien osapuolten tietoon; ehtojen puuttuminen ei kuitenkaan johda sopimuksen pätemättömyyteen eikä järjestön sen johdosta katsota ylittäneen toimivaltuuksiaan.

2.   Jäsenen vastuuvelvollisuus rajoittuu sen maksuosuuksia koskeviin tässä sopimuksessa määrättyihin velvoitteisiin. Järjestön kanssa tekemisissä olevien kolmansien osapuolten katsotaan olevan tietoisia jäsenten vastuuvelvollisuutta koskevista tämän sopimuksen määräyksistä.

1.   Jäsenet pitävät tärkeänä kahvialan kestävää kehitystä, sitä nykyään haittaavien esteiden poistamista sekä kauppaa ja kulutusta hidastavien uusien esteiden välttämistä; samalla ne kuitenkin tunnustavat jäsenten oikeuden harjoittaa sääntelyä ja antaa uusia säännöksiä, kun tavoitteena on saavuttaa kansanterveyteen ja ympäristöpolitiikkaan liittyvät tavoitteet, jotka ovat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien jäsenten sitoumusten ja velvoitteiden mukaisia, mukaan luettuina kansainväliseen kauppaan liittyvät sitoumukset ja velvoitteet.

2.   Jäsenet ovat tietoisia siitä, että eräät tällä hetkellä voimassa olevat seikat saattavat vaihtelevassa määrin haitata kahvin kulutuksen kasvua, erityisesti:

3.   Edellä mainitut tavoitteet ja tämän artikla n 4 kohdan määräykset huomioon ottaen jäsenten on edelleen tavoiteltava kahvia koskevia tullinalennuksia ja toteutettava muita toimenpiteitä kahvin kulutuksen kasvun esteiden poistamiseksi.

4.   Jäsenet sitoutuvat keskinäiset etunsa huomioon ottaen etsimään tapoja ja keinoja, joilla tämän artiklan 2 kohdassa mainittuja kahvin kaupan ja kulutuksen kasvun esteitä voidaan asteittain vähentää ja lopulta, mikäli mahdollista, kokonaan poistaa tai joiden avulla näiden esteiden vaikutuksia voidaan olennaisesti vähentää.

5.   Ottaen huomioon kaikki tämän artiklan 4 kohdan määräysten mukaiset sitoumuksensa jäsenten on ilmoitettava vuosittain neuvostolle, mitä toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet tämän artiklan määräysten täytäntöönpanemiseksi.

6.   Pääjohtaja laatii määräajoin neuvoston tarkasteltavaksi selvityksen kulutuksen kasvun esteistä.

7.   Neuvosto voi tämän artiklan tarkoitusperien edistämiseksi antaa jäsenille suosituksia, ja jäsenten on ilmoitettava neuvostolle mahdollisimman pian, mitä toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet tällaisten suositusten täytäntöönpanemiseksi.

1.   Jäsenet tunnustavat ne sekä viejä- että tuojajäsenille koituvat edut, joita saadaan kahvin kulutuksen edistämisestä, tuotteiden laadun parantamisesta ja kahvimarkkinoiden kehittämisestä, myös viejäjäsenten keskuudessa.

2.   Menekinedistämiseen ja markkinakehitystä edistäviin toimiin voivat kuulua tiedotuskampanjat, tutkimus, valmiuksien kehittäminen sekä kahvin tuotantoa ja kulutusta koskevat selvitykset.

3.   Tällaiset toimet voivat sisältyä neuvoston vuotuiseen työohjelmaan tai 28 artiklassa tarkoitettuihin järjestön hanketoimiin, ja ne voidaan rahoittaa jäsenten, muiden kuin jäsenten, muiden järjestöjen tai yksityisen sektorin vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla.

4.   Perustetaan menekinedistämis- ja markkinakehityskomitea. Neuvosto määrittää komitean kokoonpanon ja tehtävät.

1.   Jäsenet eivät saa pitää voimassa määräyksiä, joiden mukaan muita tuotteita on sekoitettava kahviin tai käsiteltävä tai käytettävä kahvin kanssa niiden myymiseksi edelleen kahvina. Jäsenten on pyrittävä kieltämään tuotteiden myynnin ja mainonnan kahvin nimellä, mikäli tällaiset tuotteet eivät sisällä perusraaka-aineena vähintään 95 prosenttia raakakahvia.

2.   Pääjohtaja antaa neuvostolle määräajoin kertomuksen tämän artiklan määräysten noudattamisesta.

1.   Jäsenet ja pääjohtaja voivat tehdä hanke-ehdotuksia, joilla pyritään edistämään tämän sopimuksen tavoitteita ja yhtä tai useampaa ensisijaista alaa, jotka on määritelty neuvoston 9 artiklan mukaisesti hyväksymässä strategisessa toimintasuunnitelmassa.

2.   Neuvosto määrittää menettelyt ja mekanismit hankkeiden esittämistä, tarkastelua, hyväksymistä, tärkeysjärjestykseen asettamista ja rahoitusta sekä niiden toteuttamista, seurantaa, arviointia ja tulosten laajaa levittämistä varten.

3.   Pääjohtaja antaa jokaisessa neuvoston istunnossa selvityksen kaikkien neuvoston hyväksymien hankkeiden tilanteesta, mukaan luettuina ne hankkeet, joiden rahoituksesta ei ole päätetty, joiden toteutus on kesken tai jotka on saatettu päätökseen neuvoston edellisen istunnon jälkeen.

4.   Perustetaan hankekomitea. Neuvosto määrittää komitean kokoonpanon ja tehtävät.

1.   Yksityissektorin neuvoa-antava komitea, jäljempänä ’PSCB’ (Private Sector Consultative Board) on neuvoa-antava elin, joka voi antaa suosituksia mistä tahansa neuvoston esittämästä asiasta ja pyytää neuvostoa pohtimaan tähän sopimukseen liittyviä kysymyksiä.

2.   PSCB koostuu kahdeksasta viejämaiden yksityissektorin edustajasta ja kahdeksasta tuojamaiden yksityissektorin edustajasta.

3.   PSCB:n jäsenten on oltava sellaisten yhdistysten tai elinten edustajia, jotka neuvosto nimeää joka toinen kahvivuosi ja jotka voidaan nimittää uudelleen. Näin toimiessaan neuvosto pyrkii nimeämään:

4.   Kukin PSCB:n jäsen voi nimetä yhden tai useamman neuvonantajan.

5.   PSCB valitsee jäsentensä joukosta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Näiden tehtävien haltijat voidaan valita uudelleen. Järjestö ei suorita korvauksia puheenjohtajalle eikä varapuheenjohtajalle. Puheenjohtaja kutsutaan osallistumaan neuvoston kokouksiin tarkkailijana.

6.   Tavallisesti PSCB kokoontuu järjestön päämajassa neuvoston sääntömääräisten istuntojen yhteydessä. Mikäli neuvosto hyväksyy jäsenen pyynnön pitää kokous alueellaan, myös PSCB kokoontuu sen alueella, jolloin kyseinen kokouksen järjestävä maa tai yksityissektorin järjestö vastaa niistä lisäkustannuksista, joita järjestölle aiheutuu siitä, että kokous pidetään muualla kuin järjestön päämajassa.

7.   PSCB voi järjestää ylimääräisiä kokouksia, mikäli neuvosto antaa siihen suostumuksensa.

8.   PSCB toimittaa säännöllisesti raportteja neuvostolle.

9.   PSCB vahvistaa oman työjärjestyksensä, joiden on olatava tämän sopimuksen määräysten mukaiset.

1.   Neuvosto huolehtii maailman kahvikonferenssin, jäljempänä ’konferenssi’, järjestämisestä sopivin väliajoin; konferenssi koostuu viejä- ja tuojajäsenistä, yksityissektorin edustajista sekä muista asiasta kiinnostuneista osallistujista, mukaan luettuina muista kuin jäsenmaista olevat osallistujat. Neuvosto huolehtii yhteistyössä konferenssin puheenjohtajan kanssa siitä, että konferenssi edistää osaltaan tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumista.

2.   Konferenssilla on puheenjohtaja, joille järjestö ei maksa korvauksia. Neuvosto nimeää puheenjohtajan sopivaksi ajanjaksoksi, ja hänet kutsutaan osallistumaan neuvoston kokouksiin tarkkailijana.

3.   Neuvosto päättää konferenssin muodosta, kulloisestakin teemasta, sen käsittelemistä asioista ja ajankohdasta yhteistyössä yksityissektorin neuvoa-antavan komitean kanssa. Tavallisesti konferenssi pidetään järjestön päämajassa neuvoston istunnon aikana. Jos neuvosto päättää hyväksyä jonkin jäsenen pyynnön pitää istunto alueellaan, myös konferenssi voidaan pitää sen alueella, jolloin kyseinen istunnon järjestävä maa vastaa niistä lisäkustannuksista, joita järjestölle aiheutuu siitä, että istunto pidetään muualla kuin järjestön päämajassa.

4.   Konferenssi rahoittaa toimintansa itse, jollei neuvosto toisin päätä.

5.   Puheenjohtaja raportoi neuvostolle konferenssin tekemistä päätelmistä.

1.   Neuvosto järjestää sopivin väliajoin ja yhteistyössä muiden asiaan liittyvien järjestöjen kanssa kahvialan rahoituksen neuvoa-antavan foorumin, jäljempänä ’foorumi’, helpottamaan kahvialan rahoitukseen ja riskienhallintaan liittyvistä aiheista käytäviä keskusteluja; erityisesti keskitytään pienten ja keskisuurten tuottajien ja paikallisyhteisöjen tarpeisiin kahvintuotantoalueilla.

2.   Foorumin jäseninä on jäsenten, kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten, yksityissektorin, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja asiasta kiinnostuneiden muiden kuin jäsenmaiden edustajia sekä muita asiantuntijoita. Foorumi rahoittaa toimintansa itse, jollei neuvosto toisin päätä.

3.   Neuvosto vahvistaa työjärjestyksen foorumin toimintaa, sen puheenjohtajan nimeämistä ja sen työn tulosten laajaa levittämistä varten käyttämällä mahdollisuuksien mukaan 34 artiklan mukaisia asianmukaisia menettelyjä. Puheenjohtaja antaa neuvostolle kertomuksen foorumin tekemistä päätelmistä.

1.   Järjestö toimii seuraavien tietojen keruu-, vaihto- ja julkaisukeskuksena:

2.   Neuvosto voi vaatia jäseniä antamaan toiminnalleen tarpeelliseksi katsomiaan tietoja, mukaan luettuina säännöllisesti annettavat kahvin tuotantoa, tuotantotrendejä, vientiä, tuontia ja jälleenvientiä, jakelua, kulutusta, varastoja, hintoja ja verotusta koskevat tilastolliset raportit; sellaisia tietoja ei saa julkistaa, joiden avulla voitaisiin saada selville kahvia tuottavien, jalostavien tai markkinoivien henkilöiden tai yritysten liiketoimet. Jäsenten on annettava pyydetyt tiedot niin yksityiskohtaisina, nopeasti ja täsmällisinä kuin mahdollista.

3.   Neuvosto luo osoitinhintajärjestelmän ja huolehtii päivittäisen painotetun osoitinhinnan julkaisemisesta; hinnan olisi perustuttava todellisiin markkinaolosuhteisiin.

4.   Jos jäsen ei anna neuvoston pyytämiä, järjestön asianmukaisen toiminnan kannalta tärkeitä tilasto- ja muita tietoja tai sillä on vaikeuksia niiden antamisessa kohtuullisen ajan kuluessa, neuvosto voi vaatia asianomaista jäsentä selvittämään syyt laiminlyöntiinsä. Jäsen voi myös ilmoittaa neuvostolle ongelmistaan ja pyytää teknistä apua.

5.   Jos tekninen apu todetaan tarpeelliseksi tai jos jäsen ei ole kahden peräkkäisen vuoden aikana toimittanut 2 kohdassa tarkoitettuja tilastotietoja eikä pyytänyt neuvostolta apua eikä antanut syitä velvoitteiden laiminlyömiselle, neuvosto voi toteuttaa toimia, joilla jäseneltä pyritään saamaan vaaditut tiedot.

1.   Helpottaakseen kansainvälisen kahvikaupan tilastotietojen keräämistä ja varmistuakseen kunkin viejäjäsenen viemistä kahvimääristä järjestö perustaa alkuperätodistuksia varten järjestelmän, jota hallinnoidaan neuvoston vahvistamin säännöin.

2.   Jokainen viejäjäsenen lähettämä kahvilähetys on varustettava voimassa olevalla alkuperätodistuksella. Alkuperätodistuksia antaa neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti jäsenen valitsema ja järjestön hyväksymä pätevä elin.

3.   Kunkin viejäjäsenen on ilmoitettava järjestölle, mikä valtion tai valtiosta riippumaton toimielin hoitaa tämän artiklan 2 kohdassa määritetyt tehtävät. Järjestön on erityisesti hyväksyttävä valtiosta riippumaton toimielin neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti.

4.   Viejäjäsen voi poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustellussa tapauksessa toimittaa neuvoston hyväksyttäväksi pyynnön saada toimittaa alkuperätodistusten sisältämät, sen kahvinvientiä koskevat tiedot järjestölle vaihtoehtoista menetelmää käyttäen.

1.   Järjestö avustaa jäseniä edistämällä kahvialan kannalta merkityksellisten tutkimusten, selvitysten, teknisten raporttien ja muiden asiakirjojen laatimista.

2.   Tämä työ voi käsittää kahvintuotannon ja -jakelun taloudellisia kysymyksiä, kahvin arvoketjun analysointia, taloudellisten ja muiden riskien hallintaa koskevia lähestymistapoja, valtion toimien vaikutusta kahvin tuotantoon ja kulutukseen, kahvialan kestävää kehitystä, kahvin terveydellisiä vaikutuksia sekä mahdollisuuksia laajentaa kahvimarkkinoita perinteisten ja mahdollisten uusien käyttötapojen osalta.

3.   Kerättyihin, tilastoituihin, analysoituihin ja levitettäviin tietoihin voivat teknisten edellytysten puitteissa kuulua myös

4.   Tämän artiklan 1 kohdan määräysten noudattamiseksi neuvosto hyväksyy tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja koskevan vuotuisen työohjelman sekä arvion tarvittavista resursseista. Nämä toimet rahoitetaan joko hallinnollisen talousarvion varoista tai talousarvion ulkopuolisista varoista.

5.   Järjestön on kiinnitettävä erityisesti huomiota pienten kahvintuottajien tiedonsaannin helpottamiseen, jotta niitä voidaan auttaa taloudellisen tuloksellisuutensa parantamisessa, mukaan luettuina luottojen ja riskien hallinta.

1.   Neuvosto voi selvittää mahdollisuutta neuvotella uusi kansainvälinen kahvisopimus.

2.   Tämän määräyksen täytäntöönpanemiseksi neuvosto selvittää, miten järjestö on edistynyt tämän sopimuksen 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisessa.

1.   Jokainen tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riita, jota ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, on riidan osapuolena olevan jäsenen pyynnöstä annettava neuvoston ratkaistavaksi.

2.   Neuvosto laatii menettelyn riita-asioiden ja valitusten ratkaisua varten.

1.   Jollei toisin määrätä, tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten tallettajan päämajassa helmikuun 1 päivästä 2008elokuun 31 päivään 2008 saakka kaikille vuoden 2001 kansainvälisen kahvisopimuksen sopimuspuolille ja kaikille hallituksille, jotka kutsuttiin neuvoston istuntoon, jossa tämä sopimus hyväksyttiin.

2.   Allekirjoittajahallitusten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus lainsäädäntönsä edellyttämien menettelyjen mukaisesti.

3.   Jollei 42 artiklasta muuta johdu, ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjat on talletettava tallettajan huostaan viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2008. Neuvosto voi kuitenkin päättää lykkäyksen myöntämisestä allekirjoittajahallituksille, jotka eivät voi tallettaa ratifioimista tai hyväksymistä koskevia asiakirjojaan mainittuun päivään mennessä. Neuvosto toimittaa nämä päätökset tallettajalle.

4.   Allekirjoittamisen ja ratifioinnin, hyväksymisen tai väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen yhteydessä Euroopan yhteisö toimittaa tallettajalle julistuksen, jossa vahvistetaan sen yksinomainen toimivalta tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Euroopan yhteisön jäsenvaltioista ei voi tulla sopimuksen sopimuspuolia.

1.   Tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan, kun allekirjoittajahallitukset, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa viejäjäsenten äänistä, sekä allekirjoittajahallitukset, joilla on kaksi kolmasosaa tuojajäsenten äänistä, laskettuna syyskuun 28 päivän 2007 tilanteen mukaisesti ja ottamatta huomioon 21 artiklan ehtojen mukaisesti tehtyjä mahdollisia peruutuksia, ovat tallettaneet ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjansa. Vaihtoehtoisesti sopimus tulee lopullisesti voimaan, kun se on väliaikaisesti voimassa tämän artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti ja nämä prosentuaaliset vaatimukset on täytetty tallettamalla ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjat.

2.   Jos tämä sopimus ei ole tullut lopullisesti voimaan viimeistään 25 päivänä syyskuuta 2008, se tulee voimaan väliaikaisesti tuona päivänä tai 12 kuukauden kuluessa jonakin muuna päivänä sen jälkeen, jos allekirjoittajahallitukset, joilla on tämän artiklan 1 kohdan mukainen osuus äänistä, ovat tallettaneet ratifiointia tai hyväksymistä koskevat asiakirjat tai tehneet tallettajalle 41 artiklan mukaisen ilmoituksen.

3.   Jos tämä sopimus on tullut voimaan väliaikaisesti mutta ei lopullisesti viimeistään 25 päivänä syyskuuta 2009, sen väliaikainen voimassaolo päättyy, jolleivät ne hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjat tai tehneet tallettajalle 41 artiklan mukaisen ilmoituksen, keskenään sopimalla päätä, että sopimus on edelleen väliaikaisesti voimassa määrätyn ajan. Nämä allekirjoittajahallitukset voivat myös keskenään sopimalla päättää, että tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan niiden välillä.

4.   Jos tämä sopimus ei ole tullut lopullisesti tai väliaikaisesti voimaan viimeistään 25 päivänä syyskuuta 2009 tämän artiklan 1 tai 2 kohdan määräysten mukaisesti, ne allekirjoittajahallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjat lainsäädäntönsä mukaisesti, voivat keskenään sopimalla päättää, että sopimus tulee lopullisesti voimaan niiden välillä.

1.   Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestön jäsenvaltion hallitus tai 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu hallitustenvälinen järjestö voi liittyä tähän sopimukseen neuvoston vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

2.   Liittymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan. Liittyminen tulee voimaan, kun liittymisasiakirjat on talletettu.

3.   Liittymisasiakirjojen tallettamisen yhteydessä 4 artiklan 3 kohdassa määritelty hallitustenvälinen järjestö toimittaa julistuksen, jossa vahvistetaan tämän yksinomainen toimivalta tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällaisen järjestön jäsenvaltioista ei voi tulla tämän sopimuksen sopimuspuolia.

1.   Neuvosto päättää kaikista eronneen tai erotetun jäsenen kanssa tehtävistä loppuselvityksistä. Järjestö pitää kaikki eronneen tai erotetun jäsenen jo suorittamat maksut, ja asianomainen jäsen on edelleenkin velvollinen suorittamaan kaikki sen osalta eroamisen tai erottamisen voimaantulohetkellä järjestölle suoritettavaksi erääntyneet maksut, kuitenkin siten, että jos sopimuspuoli ei hyväksy sopimuksen jotakin muutosta ja lakkaa sen vuoksi olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli 49 artikla n 2 kohdan nojalla, neuvosto voi päättää sellaisesta loppuselvityksestä, jonka se katsoo kohtuudenmukaiseksi.

2.   Jäsen, joka on lakannut olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli, ei ole oikeutettu saamaan mitään osuutta järjestön loppuselvitys- tai muista varoista; se ei myöskään ole miltään osin vastuussa järjestön mahdollisesta alijäämästä tämän sopimuksen voimassaolon päättyessä.

1.   Sopimus on voimassa 10 vuotta sen tultua voimaan väliaikaisesti tai lopullisesti, jollei sen voimassaoloaikaa pidennetä tämän artiklan 3 kohdan nojalla tai sopimusta päätetä tämän artiklan 4 kohdan nojalla.

2.   Neuvosto tarkastelee tämän sopimuksen soveltamista viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja tekee tarvittavat päätökset.

3.   Neuvosto voi päättää pidentää tämän sopimuksen voimassaoloaikaa yhdellä tai useammalla perättäisellä jaksolla, joiden yhteenlaskettu kesto voi olla enintään kahdeksan vuotta. Jäsenen, joka ei hyväksy tällaista sopimuksen voimassaoloajan pidennystä, on ilmoitettava asiasta neuvostolle ja tallettajalle kirjallisesti ennen jatkoajan alkamista ja lakkaa olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli jatkoajan alusta lukien.

4.   Neuvosto voi milloin tahansa päättää tämän sopimuksen päättämisestä. Tällöin sopimuksen voimassaolo päättyy neuvoston määräämänä päivänä.

5.   Sopimuksen päättämisestä riippumatta neuvoston olemassaolo jatkuu niin kauan kuin se on tarpeen vaadittavien päätösten tekemiseksi sinä aikana, jonka järjestön varojen ja velkojen loppuselvitys edellyttää.

6.   Neuvoston on toimitettava kaikki tämän sopimuksen kestoa ja/tai päättämistä koskevat päätökset ja kaikki tämän artiklan nojalla saamansa ilmoitukset asianmukaisesti tallettajalle.

1.   Neuvosto voi ehdottaa muutoksen tekemistä tähän sopimukseen, ja sen on toimitettava ehdotuksensa kaikille sopimuspuolille. Muutos tulee voimaan kaikkien jäsenten osalta 100 päivän kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen muutoksen hyväksymisestä sopimuspuolilta, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa viejäjäsenten äänistä, sekä sopimuspuolilta, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa tuojajäsenten äänistä. Tässä mainittu kahden kolmasosan ääniosuus perustuu sopimuksen sopimuspuolten lukumäärään päivänä, jona muutosehdotus on toimitettu hyväksyttäväksi asianomaisille sopimuspuolille. Neuvosto asettaa määräajan, jonka puitteissa sopimuspuolten on ilmoitettava tallettajalle hyväksyvänsä muutoksen ja jonka neuvosto ilmoittaa kaikille sopimuspuolille ja tallettajalle. Mikäli muutoksen voimaantulon edellyttämää prosenttiosuutta ei ole määräajan umpeutuessa saavutettu, muutos katsotaan peruuntuneeksi.

2.   Jollei neuvosto toisin päätä, sopimuspuoli, joka ei neuvoston asettaman määräajan kuluessa ole ilmoittanut hyväksyvänsä muutosta, lakkaa olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli muutoksen voimaantulopäivästä lukien.

3.   Neuvosto ilmoittaa tallettajalle kaikista tämän artiklan nojalla sopimuspuolille toimitetuista muutoksista.