11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 769/2002 (2) käyttöön 3 479 euroa/tonni suuruisen lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan kumariinin tuonnissa ja laajensi sen neuvoston asetuksella (EY) N:o 2272/2004 (3) koskemaan Intiasta ja Thaimaasta lähetettyä tuontia ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1650/2006 (4) Indonesiasta ja Malesiasta lähetettyä tuontia.

(2)

Komissio hyväksyi 3 päivänä tammikuuta 2005 tehdyllä päätöksellä (5) intialaisen tuottajan sitoumuksen, jonka se tarjosi polkumyyntitoimenpiteiden väitettyä kiertämistä tuomalla Intiasta ja Thaimaasta lähetettyä kumariinia koskevan tutkimuksen yhteydessä.

(3)

Pyynnön esitti 8 päivänä helmikuuta 2007 Euroopan kemianteollisuutta edustava CEFIC (European Chemical Industry Council), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, yhteisön ainoan tuottajan puolesta, jonka tuotanto muodostaa koko yhteisön kumariinin tuotannon.

(4)

Pyynnön esittäjä toimitti riittävän alustavan näytön siitä, että a) polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuva vahinko ovat todennäköisiä ja b) tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinan kansantasavallasta yhteisöön on jatkunut määrältään merkittävänä ja polkumyyntihinnoin.

(5)

Samoin väitettiin, että tarkasteltavana olevan tuodun tuotteen määrillä ja hinnoilla on muiden seurausten lisäksi kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan veloittamiin hintoihin, mikä puolestaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen ja työllisyyteen.

(6)

Pyynnön esittäjä huomautti vielä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaiset viejät/tuottajat ovat toimenpiteiden voimassaoloaikana heikentäneet voimassa olevien toimenpiteiden tehoa kiertämiskäytännöillä, joiden torjumiseksi toimenpiteiden soveltamisalaa laajennettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2272/2004 ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1650/2006.

(7)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, mistä syystä se pani vireille tutkimuksen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (6) Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(8)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2006 ja 31 päivän maaliskuuta 2007 välisen ajanjakson, jäljempänä ‘tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso‘. Vahingon jatkumisen tai toistumisen arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu koski 1 päivän tammikuuta 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välistä ajanjaksoa, jäljempänä ‘tarkastelujakso‘.

(9)

Komissio ilmoitti virallisesti tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäneelle yhteisön tuottajalle, kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä niiden edustajille, Kiinan viranomaisille sekä niille tuojille, käyttäjille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan. Komissio lähetti kyselylomakkeet vientiä harjoittaville tuottajille, yhdelle Intiassa toimivalle (johdanto-osan 26 kappaleessa mainittu vertailumaa) tuottajalle, ainoalle yhteisön tuottajalle, tiedossa olleille tuojille ja käyttäjille sekä osapuolille, jotka ilmoittautuivat tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(10)

Koska menettelyssä oli osallisena ilmeisen monia vientiä harjoittavia tuottajia, tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Otannan tarpeellisuudesta päättämiseksi ja tarvittaessa otoksen valitsemiseksi kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan ja toimittamaan tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa täsmennetyt perustiedot kumariiniin liittyvistä toiminnoista tutkimusajanjaksolla. Kaksi kiinalaista yritystä vastasi otantakyselyyn, mutta vain yksi ilmoitti halukkuudestaan tehdä yhteistyötä ja vastasi polkumyyntiä koskevaan kyselyyn:

(11)

Yhteisön tuottaja ja neljä tuojaa/käyttäjää vastasivat kyselyyn. Vertailumaassa Intiassa toimiva tuottaja, johon komission yksiköt olivat yhteydessä, kieltäytyi yhteistyöstä.

(12)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Komissio antoi myös osapuolille, joita asia suoraan koski, tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(13)

Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin tarkastuskäyntejä:

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli kumariini, joka on valkeahko kiteinen jauhe, jolle on ominaista vastaniitetyn heinän tuoksu. Sitä käytetään pääasiallisesti aromikemikaalina ja kiinnitteenä puhdistusaineiden, kosmetiikan ja hajuvesien tuotannossa käytettävien hajusteiden valmistuksessa.

(15)

Kumariini oli alun perin tonkapavuista saatu luonnontuote, mutta nykyisin sitä tuotetaan synteettisesti. Sitä saadaan salisyylialdehydin tuottamiseksi käytettävällä synteesillä fenolista (Perkinin reaktio) tai synteesillä ortokresolista (Raschigin reaktio). Kumariinin tärkein kemiallisfyysinen määre on sen puhtaus, jota osoittaa sulamispiste. Yhteisössä myytävän vakiolaatuisen kumariinin sulamispiste on 68–70 oC, mikä vastaa 99 prosentin puhtautta.

(16)

Tarkasteltavana oleva tuote kuuluu CN-koodiin ex 2932 21 00.

(17)

Kiinasta yhteisöön tuotu kumariini sekä yhteisön tuotannonalan tuottama ja yhteisön markkinoilla myymä kumariini todettiin fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisiksi, kuten alkuperäisessäkin tutkimuksessa, minkä vuoksi ne ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(18)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, esiintyikö polkumyyntiä kyseisellä hetkellä ja johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(19)

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti tässä tutkimuksessa käytettiin samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei tutkittu muuttuneita olosuhteita, ei harkittu uudelleen sitä, voitiinko tuottajille myöntää markkinatalouskohtelu.

(20)

Tilastotietojen mukaan EU:hun tuotiin kumariinia noin 214 tonnia kaikista lähteistä; tästä noin 137 tonnia oli peräisin Kiinasta, mikä edustaa noin 20:tä prosenttia EU:n kulutuksesta.

(21)

Aiemmassa tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin toukokuussa 2002, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei siis osallistunut yhteistyöhön eikä yhdellekään myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua.

(22)

Otantalomakkeet lähetettiin 21 potentiaaliselle kiinalaiselle tuottajalle/viejälle, mutta vastaus saatiin vain kahdelta yritykseltä, joista ainoastaan toinen teki tutkimuksessa yhteistyötä lähettämällä täydellisen vastauksen; otannalle ei näin ollen ollut perusteita. Tämä ainoa vastaus kattoi noin 5 prosenttia kiinalaisesta tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhteistyössä toimineen tuottajan osuus oli noin 17 prosenttia koko Kiinan kapasiteetista.

(23)

Kun otetaan tämä erittäin alhainen yhteistyön taso ja yhden yrityksen vähäinen edustavuus Kiinan markkinoilla ja tuotannossa, katsottiin, että vientiä harjoittavilta tuottajilta ei saatu suoraan kerättyä luotettavaa tietoa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista yhteisöön tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi ja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti komissio päätti käyttää saatavilla olevia tietoja eli CN-koodeihin liittyviä tietoja. Ainoassa vastauksessa olleita tietoja käytettiin kuitenkin siinä määrin kuin oli mahdollista, jotta voitiin tarkistaa saatavilla olevien tietojen perusteella 18 artiklan nojalla saadut tulokset.

(24)

CN-koodeista saatuja tietoja pidettiin parhaina käytettävissä olevina tosiseikkoina tutkimuksen useimpia näkökohtia varten. Taric-tiedot ja perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerätyt tiedot vahvistivat CN-koodeista saatujen lukujen paikkansapitävyyden.

(25)

Perustelluissa tapauksissa täydennyksenä käytettiin yhteistyössä toimineilta tuottajilta ja komission käytettävissä olleista Kiinan vientitilastoista (joihin sisältyi myös muita tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote) saatuja vientihintatietoja.

(26)

Kumariini on hajuste, jota tuotetaan vain muutamassa maassa koko maailmassa, ja sen vuoksi vertailumaaksi oli tarjolla vain erittäin harvoja vaihtoehtoja. Tutkimuksessa käytettävissä olleiden tietojen mukaan ainoat sitä tuottavat maat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat Ranska, Kiina ja Intia. Yhdysvaltoja käytettiin vertailumaana aiemmassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa, mutta kyseinen yritys on sittemmin lopettanut tuotantonsa. Tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa ehdotettiin Intiaa, mutta yksikään intialainen tuottaja ei suostunut tekemään yhteistyötä.

(27)

Näiden seikkojen vuoksi normaaliarvo oli vahvistettava perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti ”millä tahansa hyväksyttävällä perusteella”. Yhteisön tuotannonalan tietoja pidettiin asianmukaisina tätä varten.

(28)

Johdanto-osan 23 kappaleessa selitetyistä syistä polkumyyntimarginaalit laskettiin käyttäen CN-koodeista saatuja tietoja, jotka tarkistettiin ristiin niiden tietojen kanssa, jotka saatiin ainoalta kiinalaiselta yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta. Kiinasta peräsin olevan tuonnin vientihintoja oikaistiin sen varmistamiseksi, että ne olivat verrattavissa normaaliarvoon. Oikaisuilla varmistettiin, että laskelmat tehdään noudettuna lähettäjältä -tasolla ja että vientihinnan ja normaaliarvon välinen ero ilmaistaan prosentteina cif-vientihinnasta. Näin polkumyyntimarginaaliksi saatiin noin 45 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(29)

Oli selvää, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, se kannustaa kiinalaisia viejiä myymään suuria määriä erittäin laajoille EU:n markkinoille. Tämä päätelmä perustuu seuraaviin tutkimuksen aikana tehtyihin laskelmiin:

(30)

Toukokuussa 2002 suoritetussa aiemmassa tutkimuksessa vahvistettiin, että Kiinassa on valtava käyttämätön tuotantokapasiteetti (50–60 prosenttia tuotantokapasiteetista). Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien alhaisen yhteistyöasteen vuoksi tutkimukseen saatiin vain vähän tietoa tämänhetkisestä käyttämättömästä kapasiteetista ja varastoista Kiinassa.

(31)

Ainoan yhteistyössä toimineen tuottajan toimittaman vastauksen mukaan sillä oli kuitenkin merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Kyseisellä tuottajalla oli tuotetta varastossa noin 500 tonnia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättyessä, mikä edusti yli 70:ää prosenttia EU:n markkinoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuottajan osuus Kiinan tuotantokapasiteetista on siis vain noin 15–20 prosenttia, joten suurempiakin varastoja on todennäköisesti käytössä vietäviksi EU:n markkinoille, jos toimenpiteet kumotaan.

(32)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt hintavertailut sekä käyttämättömän kapasiteetin ja varastojen saatavuus, ei voida väittää, että kolmansien maiden markkinat ja Kiinan kotimarkkinat pystyisivät ottamaan vastaan Kiinan tuotannon. Kulutus kolmansien maiden markkinoilla on pysynyt suhteellisen vakaana viimeisten 10 vuoden aikana ja sen odotetaan pysyvän vakaana jatkossakin. Kun otetaan tämä huomioon, on ilmiselvää, että kiinalaisten tuottajien on jatkettava vientiä yhteisöön. Tämä johtuu siitä, että EU:n markkinat kuuluvat maailman houkuttelevimpien markkinoiden joukkoon kokonsa ja niillä saatavien suhteellisten korkeiden hintojen vuoksi. Jos toimenpiteet kumotaan, on selvää, että vieläkin suurempia määriä polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia suunnattaisiin EU:n markkinoille.

(33)

Kuten johdanto-osan 1 kappaleessa mainittiin, tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet on laajennettu koskemaan Intiaa, Thaimaata, Malesiaa ja Indonesiaa toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen seurauksena. Tämä osoittaa, että kiinalaiset tuottajat ovat erittäin kiinnostuneita yhteisön markkinoista ja ovat halukkaita pääsemään yhteisön markkinoille silloinkin, kun polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä on voimassa. Kiertämiskäytäntöjen esiintyminen tukee näin ollen päätelmää, jonka mukaan on erittäin todennäköistä, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti lisääntyy yhteisön markkinoilla, jos toimenpiteet kumotaan.

(34)

Edellä todetun perusteella on todennäköistä, että polkumyynti jatkuu, jos toimenpiteet kumotaan.

(35)

Pyynnön esittäjän edustama yritys oli ainoa kumariinin tuottaja yhteisössä tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi yhteisön tuottajan katsotaan muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(36)

Tarkastelun kohteena oleva tuote muodostaa osan yhdestä CN-koodista. Jotta voitaisiin vahvistaa tähän CN-koodiin kuuluvien sellaisten tuotteiden määrä, jotka eivät ole tarkasteltavana olevia tuotteita, komission yksiköt vertasivat CN-koodista saatuja tietoja muihin käytettävissä oleviin tilastotietoihin, kuten johdanto-osan 23 kappaleessa todettiin. Vertailu osoitti, että lähes 100 prosenttia tuotteista, jotka tuotiin tällä koodilla, olivat tarkasteltavana olevia tuotteita.

(37)

Näin ollen yhteisön kulutus määritettiin lisäämällä yhteisöön tuontia koskevat CN-koodista saadut täydelliset tiedot kyselylomakkeessa ilmoitettuun yhteisön tuotannonalan myyntimäärään yhteisön markkinoilla.

(38)

Kumariinin todettavissa oleva kulutus laski kaikkiaan 8 prosenttia tarkastelujaksolla niin, että laskua tapahtui vuoteen 2005 asti ja nousua sen jälkeen. Nyt vaikuttaa siltä, että kulutustasot ovat vakiintuneet.

(39)

Yhteisön kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

(40)

Kuten johdanto-osan 36 kappaleessa selitettiin, CN-koodia 2932 21 00 käytettiin tietolähteenä tutkittaessa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia yhteisöön.

(41)

Kiinalaisen tuonnin osalta on kiinnitettävä huomiota todettuihin kiertämiskäytäntöihin, joiden vuoksi toimenpiteet laajennettiin koskemaan kumariinin tuontia Intiasta, Thaimaasta, Indonesiasta ja Malesiasta. Hyväksyttyjen kiertämistä estävien toimenpiteiden seurauksena Kiinasta peräisin oleva tuonti sekä Kiinasta peräisin oleva mutta muista maista lähetetty tuonti ovat vähentyneet tarkastelujaksolla. Kiinasta peräisin oleva tuonti on edelleen määrältään merkittävä, mutta tuonnin väheneminen osoittaa, että kiertämisen estävät toimenpiteet ovat olleet tehokkaita.

(42)

Todettavissa oleva kulutus laski tarkastelujaksolla, kuten johdanto-osan 38 kappaleessa selitettiin. Kiinasta peräisin oleva tuonti väheni vieläkin enemmän suhteessa kulutukseen, minkä johdosta Kiinan markkinaosuus yhteisössä pieneni yhteisön tuotannonalan eduksi. Kolmansista maista yhteisöön tapahtuvan tuonnin määrä pysyi samalla tasolla tarkastelujakson aikana.

Taulukko 2

(43)

Kiinasta tuodun kumariinin keskimääräiset CIF-hinnat olivat huomattavasti alle yhteisön tuotannonalan hintojen tarkastelujaksolla.

(44)

Yhteisön tuotannonalan oli vähennettävä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon määrää 25 prosentilla vuoden 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä liittyy siihen, että vuodesta 2003 eteenpäin yhteisön tuotannonalan myyntimäärä pieneni kiertämiskäytäntöjen takia. Lisäksi yhteisön tuotannonalan vientimäärä kolmansiin maihin pieneni, koska kiinalainen halpavienti aiheutti hintapaineita myös kolmansien maiden markkinoilla.

(45)

Kuten johdanto-osan 36–39 kappaleessa todettiin, yhteisön tuotannonala myi tarkasteltavana olevaa tuotetta suhteellisen vakaasti tarkastelujaksolla. Samalla kaudella yhteisön tuotannonalan vientimäärä kolmansiin maihin kuitenkin laski voimakkaasti. Näissä olosuhteissa yhteisön tuotannonalan oli vähennettävä kapasiteettia voidakseen optimoida kapasiteetin käyttöasteen. Tästä huolimatta kapasiteetin käyttöaste oli suhteellisen alhainen.

Taulukko 3

(46)

Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisössä kasvoi tarkastelujaksolla 36 prosenttia. Kehityksen mahdollistivat toimenpiteiden jatkaminen uudeksi viisivuotiskaudeksi ja kiertämiskäytäntöjen tehokas lakkauttaminen. Tämän seurauksena, kuten johdanto-osan 41 kappaleessa selitetään, kiinalainen tuonti väheni samalla ajanjaksolla. Intiasta, joka on ainoa toinen tiedossa oleva kumariinia tuottava kolmas maa, tapahtuva tuonti rajoittui sitoumuksen mukaiseen määrään.

(47)

Yhteisön tuotannonalan varastot pienenivät koko tarkastelujakson ajan.

(48)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla. Kuten johdanto-osan 41 ja 42 kappaleessa selitettiin, voimassa olevien toimenpiteiden tehokkuuden vuoksi yhteisön tuotannonala pystyi kasvattamaan markkinaosuuttaan. Sen kasvu 22 prosenttiyksiköllä tarkastelujaksolla liittyi selvästi kiertämiskäytäntöjen lakkauttamiseen.

(49)

Kumariinin keskimääräinen nettomyyntihinta EY:n markkinoilla laski 10 prosenttia vuonna 2004 verrattuna vuoden 2003 hintoihin. Vuoden 2004 jälkeen hinnat kohosivat vähitellen mutteivät yltäneet tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoden 2003 tasolle. Hinnat eivät siis palautuneet täysin entiselle tasolle, kuten odotettiin.

(50)

Hintatilanne osoittaa kiinalaisen tuonnin aiheuttaneen voimakkaan paineen. Kiinasta tuodun kumariinin keskimääräiset CIF-hinnat olivat huomattavasti alle yhteisön tuotannonalan hintojen tarkastelujaksolla. Kun toimenpiteet olivat voimassa, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta peräisin olevaa kumariinia myytiin samalla hinnalla kuin yhteisön tuotannonalan kumariinia. Näin ollen kiinalaisen viennin hinnat toimivat kattona ja pakottivat yhteisön tuotannonalan muuttamaan hintansa vastaaviksi. Sen seurauksena yhteisön tuotannonalan hinnat alenivat voimakkaasti ja sen kannattavuus oli heikko.

(51)

Jotta voitiin määrittää Kiinasta peräisin olevan kumariinin hintojen alittavuuden jatkuminen, yhteisön tuotannonalan etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia noudettuna lähettäjältä -hintoja verrattiin CIF yhteisön rajalla -hintoihin käyttäen CN-koodeista saatuja tietoja, kuten selitettiin johdanto-osan 23 kappaleessa. Vertailussa kävi ilmi, että vaikka hinta oli lähellä vahvistettua yhteisön tuotannonalan hintaa vahingollisten toimien puuttuessa, tuonnin hinnat eivät alittaneet yhteisön tuotannonalan hintoja.

Taulukko 4

(52)

Tarkasteltavana olevan tuotteen myynti etuyhteydettömille asiakkaille yhteisössä oli niukasti kannattavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kannattavuus oli negatiivista vuodesta 2004 eteenpäin, ja tilanne parani hieman vuodesta 2006 lähtien. Alhainen kannattavuus johtuu osittain alhaisista myyntihinnoista (ks. johdanto-osan 49 ja 50 kappale), joihin liittyi etenkin raaka-aineiden hinnoista johtuva kustannusten kohoaminen. Tuottavuuden paranemisella voitiin vain osittain kompensoida näiden tekijöiden negatiivista vaikutusta kannattavuuteen. Voitto oli kaiken kaikkiaan huomattavasti alle normaalin voiton koko tarkastelujaksolla.

(53)

Yhteisön tuotannonalan kassavirran kehitys suhteessa tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin EU:n markkinoilla heijastelee kannattavuuden kehitystä. On syytä huomata, että vaikka kassavirta oli alhainen, se säilyi positiivisena tarkastelujaksolla.

(54)

Tutkimuksessa vahvistui, että yhteisön tuotannonalalla ei ollut vaikeuksia hankkia pääomaa ja että pääomakustannukset olivat erittäin alhaiset koko tarkastelujakson ajan. Pääoman hankintakykyä ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä indikaattorina tutkimuksessa, koska yhteisön tuotannonalan muodostaa suuri yritysryhmä, jonka kokonaistuotannosta kumariinin tuotanto edustaa vain pientä osaa. Pääoman saantimahdollisuudet liittyvät tiiviisti koko yritysryhmän taloudelliseen tulokseen eikä niinkään tarkasteltavana olevan tuotteen yksittäiseen tulokseen.

(55)

Yhteisön tuotannonalan työllisyys laski tarkastelukaudella erityisesti vuodesta 2004 lähtien. Lasku liittyy kumariinin tuotantoprosessiin uudelleenjärjestelyihin, joita yhteisön tuotannonala teki. Yhteisön tuotannonalan tuottavuus työntekijäkohtaisena tuotantomääränä mitattuna kasvoi merkittävästi tutkimusajanjaksolla.

(56)

Palkkakustannukset vähenivät kokonaisuudessaan johdanto-osan 55 kappaleessa mainitun uudelleenjärjestelyn suorana seurauksena. Työntekijäkohtainen keskipalkka säilyi samalla tasolla tarkastelujakson ajan.

Taulukko 5

(57)

Tarkastelujaksolla investointien taso oli huipussaan vuonna 2004, jonka jälkeen se alkoi laskea. Nykyisissä markkinaolosuhteissa yhteisön tuotannonalalle on tärkeämpää säilyttää olemassa oleva tuotantolaitteisto kuin laajentaa tuotantokapasiteettia.

(58)

Tältä kannalta tarkasteltuna sijoitetun pääoman tuotto, joka ilmaistaan yhteisön tuotannonalan nettovoiton ja käyttöomaisuuden kirjanpitoarvon välisenä suhteena, heijastaa kannattavuuden suuntausta, jota selitettiin johdanto-osan 52 kappaleessa.

(59)

Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä EU:n markkinoilla on kasvanut huomattavasti, minkä ansiosta yhteisön tuotannonala on saanut takaisin merkittävän markkinaosuuden (ks. johdanto-osan 36 kappaleesta eteenpäin).

(60)

Polkumyyntimarginaalin suuruuden arvioinnissa otetaan huomioon, että voimassa on toimenpiteitä, joilla pyritään estämään vahingollinen polkumyynti. Kun kuitenkin otetaan huomioon tuonnin määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä havaitun polkumyynnin merkittävä taso (ks. johdanto-osan 28 kappale), näiden vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ei voida pitää vähäisenä.

(61)

On myös otettava huomioon, että yhteisön tuotannonala ei olisi pystynyt toipumaan aiemman polkumyynnin vaikutuksista vuonna 2002 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden jälkeen kiertämiskäytäntöjen vuoksi, joiden vastaiset toimenpiteet otettiin käyttöön vasta vuosina 2004 ja 2006. Ennen kuin neuvosto otti käyttöön kiertämisen vastaiset toimenpiteet Intian, Thaimaan, Indonesian ja Malesian osalta ja komissio hyväksyi sitoumuksen vuonna 2005, tuonti edellä mainituista neljästä maasta oli merkittävää ja esti yhteisön tuotannonalan toipumisen polkumyynnin vaikutuksista.

(62)

Kiinasta peräisin olevan kumariinin tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ja toimenpiteiden laajentamisella koskemaan maita, joissa havaittiin kiertämiskäytäntöjä, on vaikuttanut positiivisesti yhteisön tuotannonalaan niin, että se on osittain toipunut vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Yhteisön tuotannonalan toteuttamilla jatkuvilla toimilla, jotka kohdistuivat kustannusten leikkauksiin ja työntekijäkohtaisen tuottavuuden kasvattamiseen, pystyttiin vain vaivoin kompensoimaan raaka-aineiden hintojen nousun ja myyntihintojen laskun vaikutusta yhteisön markkinoilla.

(63)

Kiinalaisten tuottajien kiertämiskäytännöt (ks. johdanto-osan 33 kappale) tukevat päätelmää, jonka mukaan kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat erittäin kiinnostuneita pääsemään yhteisön markkinoille.

(64)

Edellä esitetty analyysi huomioon ottaen yhteisön tuotannonalan tilanne on edelleen vaikea, vaikka toimenpiteillä onkin pystytty rajoittamaan polkumyynnin vahingollisia vaikutuksia. Jos polkumyyntihinnoin tapahtuva tuonti kasvaa, se erittäin todennäköisesti pahentaa tilannetta ja kumoaa kaikki yhteisön tuotannonalan ponnistukset, ja sen on mitä todennäköisimmin lopetettava kumariinin tuotanto.

(65)

Voimassa olevien toimenpiteiden päättymisen todennäköistä vaikutusta yhteisön tuotannonalaan tarkasteltaessa otettiin huomioon johdanto-osan 28–34 kappaleessa esitettyihin seikkoihin perustuvat tekijät.

(66)

Yhteisön tuotannonala on kasvattanut myyntiään yhteisön markkinoilla voimassa olevien toimenpiteiden ansiosta. Tietojen perusteella on selvää, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus on kasvanut merkittävästi markkinoilla, joilla kulutus laski 8 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhteisön tuotannonala kärsi kuitenkin jatkuvasti hintojen alenemisesta.

(67)

Kuten johdanto-osan 38 kappaleessa todettiin, vaikka kulutus laski 8 prosenttia, kumariinin kulutuksen koko maailmassa ei odoteta muuttuvan merkittävästi, vaikkakin siihen jossakin määrin vaikuttavat muotivirtaukset. Toimenpiteiden puuttuessa on selviä merkkejä siitä, että Kiinasta peräisin oleva merkittävä tuonti jatkuu polkumyyntihinnoin. Lisäksi Kiinassa vapaana oleva laaja tuotantokapasiteetti vaikuttaa osoittavan, että tuontimäärä yhteisöön varsin todennäköisesti lisääntyy, jos toimenpiteet kumotaan.

(68)

Kiertämiskäytännöt estävän menettelyn seurauksena toteutettu toimenpiteiden laajentaminen oli tehokasta, ja sillä saatiin lakkautettua Kiinasta peräisin olevaan mutta Intiasta, Thaimaasta, Indonesiasta ja Malesiasta lähetettyyn tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvät kiertämiskäytännöt. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien on todennäköisesti harjoitettava aggressiivista hinnoittelukäytäntöä yhteisössä saadakseen korvattua markkinaosuuden, joka menetettiin, kun kiertämiskäytännöt lakkautettiin.

(69)

Kuten johdanto-osan 29 kappaleessa todettiin, tutkimuksessa vahvistettiin, että kiinalaisilla viejillä on selvä kannustin suunnata suuria määriä yhteisöön, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tällä tavoin kiinalaiset viejät voisivat hyödyntää osan ylimääräistä kapasiteettiaan.

(70)

Tällaisen kehityksen todennäköisyyttä tukee vielä se, että hinnat yhteisössä ovat korkeammat kuin kiinalaisen viennin hinnat muihin kolmansiin maihin. Tämä todennäköisimmin kannustaisi kiinalaisia tuottajia lisäämään toimintaansa yhteisön markkinoilla.

(71)

Alhaisemmilla hinnoilla tapahtuvan tuonnin lisääntyminen, mikä olisi todennäköinen seuraus toimenpiteiden kumoamisesta, vaikuttaisi myös todennäköisesti erittäin haitallisesti yhteisön tuotannonalaan. Tällöin yhteisön tuotannonalan olisi joko myös laskettava hintoja voidakseen säilyttää markkinaosuutensa tai pidettävä myyntihinnat nykytasolla ja menetettävä asiakkaita ja myyntiä. Ensin mainitussa tapauksessa yhteisön tuotannonalan täytyisi toimia tappiollisesti ja jälkimmäisessä tapauksessa myynnin menetys johtaisi myöhemmin kustannusten nousuun ja tappioihin.

(72)

Jos siis tuonti lisääntyisi ennakoidulla tavalla toimenpiteiden lakkauttamisen vuoksi, tutkimuksessa kävi ilmi, että vahingon toistumisen todennäköisyys on erittäin selvä yhteisön tuotannonalalle, jonka tilanne jo nyt on heikko. Todellisuudessa tämä merkitsisi sitä, että yhteisön tuotannonala ei enää pystyisi jatkamaan kumariinin tuotantoa.

(73)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen kokonaisuudessaan yhteisön edun vastaista. Yhteisön edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten kumariinia tuottavan yhteisön tuotannonalan sekä sen tuojien/kauppiaiden ja käyttäjien eduista tehtyyn arviointiin. Voidakseen arvioida toimenpiteiden voimassa pitämisen tai kumoamisen todennäköisiä vaikutuksia komissio pyysi tietoja kaikilta edellä mainituilta asianomaisilta osapuolilta.

(74)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä ja vahingon todennäköistä toistumista koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei ole tässä erityistapauksessa yhteisön edun mukaista.

(75)

Olisi selvästikin yhteisön ainoan tuottajan edun mukaista pystyä jatkamaan kumariinin tuotantoa.

(76)

Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan, polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja lisääntyy, mikä heikentää jatkuvasti yhteisön tuotannonalan tilannetta, kunnes se mitä todennäköisimmin lopulta häviää.

(77)

Yleisesti voidaan päätellä, että toimenpiteiden jatkaminen olisi selvästi yhteisön tuotannonalan edun mukaista.

(78)

Yhteyttä otettiin 13 tuojaan ja 10 teolliseen käyttäjään, joille lähetettiin kyselylomakkeet. Komission yksiköt saivat neljä vastausta yrityksiltä, jotka suostuivat tekemään yhteistyötä.

(79)

Neljän vastauksen joukosta yksi tuoja ilmoitti vastustavansa toimenpiteitä, koska sitä kiinnosti ensisijaisesti hinta tarkasteltavana olevaa tuotetta hankittaessa. Yritys myös kuitenkin totesi, että kumariinin kustannusten vaikutus sen kokonaistuotantokustannuksiin on erittäin vähäinen.

(80)

Vaikka muutkin teollisuudenalat käyttävät tarkasteltavana olevaa tuotetta eikä sitä useinkaan voida korvata, sen merkitys lopputuotteen koostumuksessa on kuitenkin erittäin vähäinen sekä määrän että hinnan kannalta, useimmissa tapauksissa alle prosentti. Tullin vaikutus käyttäjiin ja loppukuluttajiin on näin ollen erittäin vähäinen.

(81)

Jotkin käyttäjät totesivat, että ne suosivat yhteisöstä peräisin olevaa kumariinia sen laadun vuoksi. Näihin käyttäjiin vaikuttaisi voimakkaasti, jos yhteisön tuotannonala lopettaisi tuotantonsa sen vuoksi, että toimenpiteet kumotaan.

(82)

Yhteisön edun analysoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin vinouttavat vaikutukset ja palauttaa tehokas kilpailu. Tältä osin on huomattava, että kumariinin maailmanmarkkinat ovat erittäin keskittyneet ja tuottajia on vain muutama, joista tärkeimmät ovat Kiinassa ja yhteisössä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna useiden hankintalähteiden (myös yhteisön tuotannonalan) turvaamista olisi pidettävä tärkeänä. On myös muistettava, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena ei ole rajoittaa tarjontaa yhteisön ulkopuolisista lähteistä ja että Kiinasta peräisin olevaa kumariinia voidaan edelleen tuoda yhteisöön riittäviä määriä.

(83)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat yhdessä alhaisen yhteistyössä toimimisen kanssa, voidaan vahvistaa, että tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet eivät vaikuttaneet erityisen negatiivisesti tuojien ja käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen. Tutkimuksessa ei myöskään käynyt ilmi, että mitkään tällaiset negatiiviset vaikutukset pahenisivat, jos toimenpiteitä jatketaan.

(84)

Edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen päätellään, ettei ole olemassa sellaisia pakottavia syitä, joiden vuoksi toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi yhteisön edun vastaista.

(85)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiotaan suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(86)

Edellä esitetystä seuraa, että Kiinasta peräisin olevan kumariinin tuonnissa käytössä olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa olisi jatkettava.

(87)

Kuten johdanto-osan 1 kappaleessa todettiin, tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavat polkumyyntitullit laajennettiin koskemaan Intiasta, Thaimaasta, Indonesiasta ja Malesiasta lähetetyn kumariinin tuontia riippumatta siitä, oliko kumariinin alkuperämaaksi ilmoitettu Intia, Thaimaa, Indonesia tai Malesia. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin edelleen sovellettava polkumyyntitulli olisi laajennettava edelleen koskemaan Intiasta, Thaimaasta, Indonesiasta ja Malesiasta lähetetyn kumariinin tuontia riippumatta siitä, onko kumariinin alkuperämaaksi ilmoitettu Intia, Thaimaa, Indonesia tai Malesia. Johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitettu intialainen vientiä harjoittava tuottaja, joka vapautettiin toimenpiteistä komission hyväksymän sitoumuksen perusteella, olisi edelleen vapautettava tällä asetuksella käyttöön otettavista toimenpiteistä samoin edellytyksin,

a)

jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen yhteydessä kauppalasku, jossa on oltava ainakin liitteessä luetellut kohdat; ja

b)

tullille tulliselvitystä varten esitettävät tavarat vastaavat tarkoin kauppalaskussa esitettyä kuvausta.

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/13

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/15

(1)

Tšekin esittämä nimitystä ”Chamomilla Bohemica” koskeva rekisteröintihakemus, Belgian esittämä nimitystä ”Vlaams-Brabantse tafeldruif” koskeva rekisteröintihakemus, Slovakian esittämä nimitystä ”Slovenská parenica” koskeva rekisteröintihakemus ja Italian esittämä nimitystä ”Cipollotto Nocerino” koskeva rekisteröintihakemus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja mainitun asetuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitykset on rekisteröitävä,

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/17

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maidon ja tiettyjen maitotuotteiden toimittamiseksi koulujen oppilaille myönnettävän yhteisön tuen osalta 11 päivänä joulukuuta 2000 annettua komission asetusta (EY) N:o 2707/2000 (2) on muutettu useaan otteeseen merkittävällä tavalla (3). Koska uudet muutokset ovat tarpeen, kyseinen asetus olisi selkeyden ja järkevyyden vuoksi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.

(2)

Tuki maidon ja tiettyjen maitotuotteiden toimittamiseksi oppilaille olisi kohdennettava päiväkoteihin ja muihin esikoulutason sekä perus- ja keskiasteen oppilaitoksiin. Lihavuuden torjumiseksi ja terveellisten maitotuotteiden toimittamiseksi lapsille näitä oppilaitoksia olisi kohdeltava tasavertaisesti, ja niillä olisi oltava yhtäläinen pääsy järjestelmään. Hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi järjestelmän ulkopuolelle olisi jätettävä mainittujen koulujen oppilaiden maidonkulutus aikana, jonka he viettävät lomasiirtoloissa.

(3)

Tukijärjestelmän soveltamisen selkeyttämiseksi olisi korostettava, että oppilaiden olisi päästävä osallisiksi tuesta ainoastaan koulupäivinä. Kunkin jäsenvaltion opetusviranomaisen tai oppilaitoksen olisi lisäksi vahvistettava koulupäivien kokonaismäärä ja jätettävä lomapäivät sen ulkopuolelle.

(4)

Kokemuksen perusteella on olemassa valvontaongelmia, jotka liittyvät tuettujen maitotuotteiden käyttöön oppilaille tarjottavien aterioiden valmistuksessa. Se ei myöskään ole tehokas tapa varmistaa järjestelmän opetuksellisen tavoitteen saavuttaminen. Sen vuoksi aterioiden valmistusta olisi rajoitettava.

(5)

Maidon ja tiettyjen maitotuotteiden yhteisössä vallitsevien erilaisten kulutustottumusten huomioimiseksi sekä nykypäivän terveys- ja ravintosuuntauksiin vastaamiseksi tukikelpoisten tuotteiden luetteloa olisi laajennettava ja yksinkertaistettava, samalla kun jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus määritellä oma tuotevalikoimansa kyseisen luettelon mukaisesti.

(6)

Jotta voitaisiin varmistaa, että tukikelpoiset tuotteet tarjoavat korkeatasoisen terveydensuojan, tuotteet olisi valmistettava elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (4) säädettyjen vaatimusten mukaisesti, ja niissä olisi oltava eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (5) vaadittu tunnistusmerkki.

(7)

Tukijärjestelmän hallinnointia ja valvontaa varten olisi otettava käyttöön hakijoiden hyväksymismenettely.

(8)

Eri tukikelpoisten tuotteiden tuen määrä olisi vahvistettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1234/2007 102 artiklassa vahvistettu maidon tuen määrä sekä tuotteiden väliset tekniset suhteet.

(9)

Tuen maksamisen osalta olisi täsmennettävä vaatimukset, jotka hakijoiden on täytettävä, ja vahvistettava hakemusten jättämistä, toimivaltaisten viranomaisten tekemiä tarkastuksia ja soveltamia seuraamuksia sekä maksumenettelyä koskevat säännöt.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 102 artiklan 4 kohdan mukaan tukea myönnetään enintään 0,25 litralta maitoekvivalenttia oppilasta kohti päivässä. Olisi vahvistettava eri tuotteisiin sovellettavat maitoekvivalentit.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava tukijärjestelmän valvontasäännöt sen varmistamiseksi, että tuki heijastuu edunsaajien maksamaan hintaan ja että tuettujen tuotteiden käyttötarkoituksesta ei poiketa.

(12)

Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi olisi toteutettava riittäviä valvontatoimenpiteitä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi. Näiden toimenpiteiden olisi sisällettävä kaikki hallinnolliset tarkastukset ja niiden tueksi paikalla tehtävät tarkastukset. Olisi täsmennettävä valvontatoimenpiteiden laajuus, sisältö, aikataulu ja raportointi sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat järjestelmää soveltaessaan oikeudenmukaista ja yhdenmukaista lähestymistapaa. Olisi myös perittävä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja vahvistettava seuraamukset hakijoiden petollisen toiminnan estämiseksi.

(13)

Jäsenvaltioiden hallinnollisen työn yksinkertaistamiseksi tukikelpoinen enimmäismäärä olisi laskettava hakijan ilmoittaman luettelon mukaisesti opetukseen säännöllisesti osallistuvan oppilasmäärän perusteella.

(14)

Kokemus on osoittanut, etteivät edunsaajat tunne riittävästi Euroopan unionin merkitystä koulumaitojärjestelmässä. Sen vuoksi Euroopan unionin asema järjestelmän tukijana olisi osoitettava selkeästi kaikissa koulumaitojärjestelmään osallistuvissa oppilaitoksissa.

(15)

Tietyt koulumaitojärjestelmään liittyvät tiedot olisi toimitettava komissiolle vuosittain seurantaa varten.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

100 kilogrammaa luokkaan II kuuluvia tuotteita vastaa 90:tä kilogrammaa maitoa;

b)

100 kilogrammaa luokkaan III kuuluvia tuotteita vastaa 300:aa kilogrammaa maitoa;

c)

100 kilogrammaa luokkaan IV kuuluvia tuotteita vastaa 899:ää kilogrammaa maitoa;

d)

100 kilogrammaa luokkaan V kuuluvia tuotteita vastaa 765:tä kilogrammaa maitoa.

a)

oppilaitos;

b)

oppilaitoksesta vastaava viranomainen, joka tekee tukihakemuksen toimialueensa oppilaille jaettavista tuotteista;

c)

tuotteiden toimittaja, jos jäsenvaltio niin määrää;

d)

tätä tarkoitusta varten perustettu organisaatio, joka tekee tukihakemuksen yhden tai useamman oppilaitoksen tai oppilaitoksesta vastaavien viranomaisten lukuun, jos jäsenvaltio niin määrää.

a)

tuotteet käytetään tämän asetuksen mukaisesti oppilaskäyttöön oppilaitoksessa tai oppilaitoksissa, jolle/joille tukea haetaan;

b)

aiheettomasti maksettu tuki palautetaan kyseisten määrien osalta, jos todetaan, että tuotteita ei ole luovutettu 2 artiklassa tarkoitetuille edunsaajille tai että tuki on maksettu muulle kuin 5 artiklaa soveltamalla saadulle määrälle;

c)

toimivaltaisten viranomaisten käyttöön annetaan näiden pyynnöstä tositteet;

d)

kaikkiin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päättämiin tarkastuksiin suostutaan, mukaan luettuina erityisesti kirjanpidon tarkastukset ja fyysiset tarkastukset.

a)

tuoteluokittain ja alaluokittain jaetut määrät;

b)

edellä a alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin liittyvän oppilaitoksen tai siitä vastaavan viranomaisen nimi ja osoite tai yksilöllinen tunnistenumero.

a)

5 prosenttia tuen määrästä, jos ylitys on enintään yksi kuukausi;

b)

10 prosenttia tuen määrästä, jos ylitys on enemmän kuin yksi kuukausi mutta vähemmän kuin kaksi kuukautta.

a)

kun esitetään kuitti tosiasiallisesti toimitetuista määristä; tai

b)

toimivaltaisen viranomaisen ennen tuen lopullista maksua tekemää tarkastusta koskevan raportin perusteella, jos siinä vahvistetaan, että maksamisen edellytykset tosiasiallisesti täyttyvät; tai

c)

jäsenvaltion suostumuksella muuta sellaista vaihtoehtoista todistetta vastaan, josta ilmenee, että tämän asetuksen mukaisesti toimitetut määrät on maksettu.

a)

tuen heijastumiseen edunsaajan maksamaan hintaan;

b)

edellä 9 artiklassa tarkoitettuun kirjanpitoon, liikekirjanpito, osto- ja myyntilaskut sekä pankin tiliotteet mukaan luettuina;

c)

tuettujen tuotteiden käyttöön tämän asetuksen säännösten mukaisesti erityisesti, jos ilmenee aihetta epäillä sääntöjenvastaisuuksia.

a)

yleinen osa, joka sisältää erityisesti seuraavat tiedot:

b)

osa, jossa eritellään tehdyt tarkastukset ja joka sisältää erityisesti seuraavat tiedot:

a)

luokittain ja alaluokittain eritellyt maidon ja maitotuotteiden määrät, joille on maksettu tukea edellisellä, 1 päivänä elokuuta alkaneella ja 31 päivänä heinäkuuta päättyneellä ajanjaksolla, sekä sallittu enimmäismäärä ja sen laskemismenettely;

b)

koulumaitojärjestelmään osallistuneiden oppilaiden arvioitu lukumäärä.

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/27

(1)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädetään, että kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Sokerin markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 ja 33 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 318/2006 vaatimukset.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/29

(1)

Valkoisen sokerin vientiä koskevasta pysyvästä tarjouskilpailusta vientitukien vahvistamiseksi markkinointivuoden 2007/2008 loppuun saakka 27 päivänä heinäkuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 900/2007 (2) edellytetään osittaisten tarjouskilpailujen järjestämistä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 900/2007 8 artiklan 1 kohdan ja 10 päivänä heinäkuuta 2008 päättyvässä osittaisessa tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tarkastelun perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/30

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1060/2007 annettu 14 päivänä syyskuuta 2007 (2), pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta Belgian, Tšekin, Espanjan, Irlannin, Italian, Unkarin, Puolan, Slovakian ja Ruotsin interventioelinten hallussa olevan sokerin myymiseksi uudelleen vientiä varten edellytetään osittaisten tarjouskilpailujen järjestämistä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2007 4 artiklan 1 kohdan ja 9 päivänä heinäkuuta 2008 päättyvässä osittaisessa tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tarkastelun perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/31

(1)

Euroopan unionin virkamiestuomioistuin, jäljempänä ’virkamiestuomioistuin’, on perustettu neuvoston päätöksellä 2004/752/EY, Euratom (1). Tätä varten mainitulla päätöksellä lisättiin liite yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehtyyn pöytäkirjaan, jäljempänä ’yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liite I’.

(2)

Neuvosto vahvisti päätöksellään 2005/150/EY, Euratom (2) Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen tuomarin tehtävään nimittämistä koskevien ehdokkuuksien esittämisen ja käsittelyn edellytykset ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt sellaisena kuin niistä säädetään yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevassa 3 artiklan 2 kohdassa.

(3)

Neuvosto vahvisti yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun komitean, jäljempänä ’komitea’, toimintasäännöt päätöksellään 2005/49/EY, Euratom (3).

(4)

Neuvosto on päätöksellään 2005/151/EY, Euratom (4) nimennyt komitean jäsenet.

(5)

Neuvosto nimitti päätöksellään 2005/577/EY, Euratom (5) komiteaa kuultuaan virkamiestuomioistuimeen seitsemän tuomaria. Mainitun päätöksen 2 artiklan mukaisesti kolme näistä tuomareista nimitettiin kolmeksi vuodeksi, 1 päivästä lokakuuta 2005 alkaen 30 päivään syyskuuta 2008 saakka. Neuvoston puheenjohtajan 12 päivänä lokakuuta 2005 pidetyssä istunnossa suorittaman arvonnan tuloksena tuomareiden Irena BORUTA, Horstpeter KREPPEL ja Sean VAN RAEPENBUSCH tehtävät päättyvät 30 päivänä syyskuuta 2008 (6).

(6)

Virkamiestuomioistuimen kolmea tuomarin virkaa toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta 2008 ja päättyy 30 päivänä syyskuuta 2014, koskeva julkinen viranhakuilmoitus julkaistiin 7 päivänä joulukuuta 2007 (7) ja hakuaika päättyi 25 päivänä tammikuuta 2008. Hakemuksia jätettiin 53, tehtävänsä päättävien tuomareiden hakemukset mukaan luettuina.

(7)

Komitea kokoontui 3 ja 4 päivänä maaliskuuta sekä 9 ja 10 päivänä huhtikuuta 2008. Näiden käsittelyjen jälkeen se antoi lausunnon ja laati yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon. Luettelossa on kuusi hakijaa.

(8)

Neuvosto nimittää virkamiestuomioistuimen tuomarit Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 a artiklan neljännen kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 140 b artiklan neljännen kohdan nojalla.

(9)

Edellä mainitussa luettelossa olevista henkilöistä on näin ollen nimitettävä kolme henkilöä ja huolehdittava siitä, että tuomioistuimessa on edustettuna tasapuolisesti mahdollisimman laaja maantieteellinen kirjo eri jäsenvaltioiden kansalaisia samoin kuin heidän edustamiaan kansallisia oikeusjärjestelmiä, siten kuin yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 3 artiklan 1 kohdassa määrätään.

(10)

Neuvosto tekee päätöksen nimittää virkamiestuomioistuimen kolme erovuorossa olevaa tuomaria uudeksi toimikaudeksi ottamalla huomioon sen poikkeuksellisen seikan, että he ovat olleet tehtävässään tosiasiallisesti kahden vuoden ajan. Päätöstä ei voida missään tapauksessa pitää ennakkoratkaisuna,

—

Irena BORUTA,

—

Horstpeter KREPPEL,

—

Sean VAN RAEPENBUSCH.

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/33

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/34

(1)

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemien ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymien riippumattomien ulkopuolisten tilintarkastajien on tarkastettava EKP:n ja eurojärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien tilit.

(2)

Coopers and Lybrandin (1998–2003) ja KPMG Deutsche Treuhand-Gesellschaft AG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin (2003–2007) toimikaudet ovat päättyneet tilikauden 2007 tilintarkastuksen jälkeen. Tämän vuoksi on tarpeen nimittää ulkopuolinen tilintarkastaja tilikaudesta 2008 alkaen.

(3)

EKP:n neuvosto on suositellut, että PricewaterhouseCoopers Aktiengesellschaft Wirtschaftsprüfungsgesellschaft nimitetään EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi tilikausiksi 2008–2012,

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/35

(1)

Neuvosto teki 24 päivänä tammikuuta 2006 päätöksen 2006/116/EY (1) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2006 ja 25 päivän tammikuuta 2010 väliseksi kaudeksi.

(2)

Alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut António Paulino DA SILVA PAIVAn erottua,

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/36

(1)

Neuvosto teki 24 päivänä tammikuuta 2006 päätöksen 2006/116/EY (1) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2006 ja 25 päivän tammikuuta 2010 väliseksi kaudeksi.

(2)

Yksi jäsenen paikka on vapautunut Edgars ZALĀNSin toimikauden päätyttyä. Yksi varajäsenen paikka vapautuu, kun Indra RASSA nimetään alueiden komitean jäseneksi,

a)

jäseneksi:

sekä

b)

varajäseneksi:

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/37

(1)

Neuvosto teki 24 päivänä tammikuuta 2006 päätöksen 2006/116/EY alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2006 ja 25 päivän tammikuuta 2010 väliseksi kaudeksi (1).

(2)

Alueiden komiteassa on vapautunut yksi jäsenen paikka Franciszek WOŁODŹKOn toimikauden päätyttyä. Alueiden komiteassa on vapautunut yksi jäsenen paikka toimikauden päätyttyä Ludwik Kajetan WĘGRZYNin toimikauden muuttumisen seurauksena. Yksi varajäsenen paikka on vapautunut Marek TROMBSKIn toimikauden päätyttyä,

a)

jäseniksi:

ja

b)

varajäseneksi:

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/38

(1)

Yritys PhytoTrade Africa esitti 9 päivänä elokuuta 2006 Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen apinanleipäpuun kuivatun hedelmälihan saattamisesta markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana.

(2)

Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen elintarvikkeiden arviointielin antoi 12 päivänä heinäkuuta 2007 ensiarvioraporttinsa. Ensiarvioraportissaan viranomainen päättelee, että apinanleipäpuun kuivattu hedelmäliha on ehdotettuina määrinä turvallista ihmisten käytettäväksi.

(3)

Komissio toimitti ensiarviointikertomuksen kaikille jäsenvaltioille 1 päivänä elokuuta 2007.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 258/97 6 artiklan 4 kohdassa säädetyssä 60 päivän määräajassa esitettiin kyseisen kohdan mukaisia perusteltuja muistutuksia tuotteen saattamisesta markkinoille. Muistutuksissa ei kyseenalaistettu turvallisuutta. Asiasta on kuitenkin tehtävä yhteisön päätös 6 artiklan 4 kohdan säännösten mukaisesti.

(5)

Apinanleipäpuun kuivattu hedelmäliha vastaa asetuksen (EY) N:o 258/97 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/40

(1)

Direktiivissä 64/432/ETY säädetään, että jäsenvaltio tai sen osa voidaan julistaa naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaaksi, kun tietyt mainitussa direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät.

(2)

Luettelo naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaista jäsenvaltioiden alueista esitetään nautakarjojen tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaan aseman vahvistamisesta tiettyjen jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioiden alueiden osalta 23 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2003/467/EY (2) liitteessä III.

(3)

Mainitun päätöksen mukaan, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/404/EY, 12 Puolan hallintoaluetta (powiat), jotka kuuluvat Podkarpackien voivodikuntaan eli laajempaan hallinnolliseen yksikköön, katsotaan tällä hetkellä naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaiksi alueiksi.

(4)

Puola on toimittanut komissiolle asiakirjoja, joilla osoitetaan direktiivissä 64/432/ETY säädettyjen asianmukaisten edellytysten täyttyminen siten, että 13 muuta kyseiseen laajempaan hallinnolliseen yksikköön kuuluvaa hallintoaluetta (powiat) voidaan katsoa naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaiksi Puolan alueiksi.

(5)

Kyseisten asiakirjojen arvioinnin perusteella kyseiset Puolan alueet (powiat) olisi tunnustettava naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaiksi kyseisen jäsenvaltion alueiksi.

(6)

Sen vuoksi päätöksen 2003/467/EY liitettä III olisi muutettava.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

—

”Podkarpackien voivodikunta

11.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/41

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

Liite I

Liite II

Liite III

Liite IV

Liite V

Liite VI

Liite VII

lisäys 1 –

lisäys 2 –

Liite VIII

Liite IX

2.1

’ilmarengastyypillä’ ilmarenkaita, jotka eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta osin:

2.2

käyttöluokalla:

2.3

ilmarenkaan ’rakenteella’ renkaan rungon teknisiä ominaisuuksia. Erityisesti seuraavat rakenteet erotetaan:

2.4

’renkaan jalkaosalla’ ilmarenkaan osaa, joka on muodoltaan ja rakenteeltaan sellainen, että se sopii vanteeseen ja pitää renkaan vanteessa (2);

2.5

’koordilla’ säikeitä, jotka muodostavat koordikerrosten kudoksen ilmarenkaassa (2);

2.6

’koordikerroksella’ kumipäällysteisten samansuuntaisten koordien muodostamaa kerrosta (2);

2.7

’rungolla’ ilmarenkaan muuta rakenneosaa kuin kulutuspintaa ja sivupintojen ulointa kumia; täytettynä rakenneosa kannattaa kuormitusta (2);

2.8

’kulutuspinnalla’ sitä ilmarenkaan osaa, joka joutuu kosketukseen maanpinnan kanssa, joka suojaa renkaan runkoa mekaanisilta vaurioilta ja joka vaikuttaa renkaan kykyyn tarttua maanpintaan (2);

2.9

’sivupinnalla’ ilmarenkaan osaa, joka on kulutuspinnan ja sen alueen välissä, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän (2);

2.10

’alemmalla sivupinnalla’ aluetta, joka jää renkaan poikkileikkauksen enimmäisleveyttä vastaavan alueen ja sen alueen väliin, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän (2);

2.11

’kulutuspinnan uralla’ kulutuspinnan kuvion vierekkäisten kaarien ja/tai lohkojen väliin jäävää tilaa (2);

2.12

’poikkileikkauksen leveydellä (S)’ lineaarista etäisyyttä täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välillä ilman merkintöjen, koristeiden tai suojanauhojen taikka -kaarien aiheuttamia kohoumia (2);

2.13

’kokonaisleveydellä’ lineaarista etäisyyttä täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välillä, merkinnät, koristeiden tai suojanauhojen taikka -kaarien aiheuttamat kohoumat mukaan luettuina (2);

2.14

’poikkileikkauksen korkeudella (H)’ etäisyyttä, joka on puolet renkaan ulkohalkaisijan ja vanteen nimellishalkaisijan välisestä erosta;

2.15

’poikkileikkaussuhteella (Ra)’ satakertaisena sitä lukua, joka saadaan jakamalla poikkileikkauksen nimelliskorkeutta ilmaiseva luku (H) poikkileikkauksen nimellisleveyttä ilmaisevalla luvulla (S1), molemmat suuruudet samoina yksikköinä ilmaistuna;

2.16

’ulkohalkaisijalla (D)’ täytetyn uuden ilmarenkaan kokonaishalkaisijaa (2);

2.17

’renkaan kokomerkinnällä’

2.18

’vanteen nimellishalkaisijalla (d)’ sellaisen vanteen halkaisijaa, johon on suunniteltu asennettavaksi rengas (2);

2.19

’vanteella’ renkaan ja sisärenkaan yhdistelmän tai sisärenkaattoman renkaan kannatinta, johon renkaan jalkaosat istutetaan (2);

2.20

’teoreettisella vanteella’ vannetta, jonka leveys vastaisi x-kertaisesti renkaan poikkileikkauksen nimellisleveyttä; tyypin valmistaja määrittelee x:n arvon;

2.21

’mittavanteella’ vannetta, johon rengas asennetaan mittaamista varten;

2.22

’testausvanteella’ vannetta, johon rengas asennetaan kuormituksen-/nopeudensietotestien suorittamista varten;

2.23

’palojen irtoamisella’ kumipalojen irtoamista kulutuspinnasta;

2.24

’koordien irtoamisella’ koordien irtoamista niitä ympäröivästä päällyksestä;

2.25

’koordikerrosten irtoamisella’ vierekkäisten koordikerrosten irtoamista toisistaan;

2.26

’kulutuspinnan irtoamisella’ kulutuspinnan irtoamista renkaan rungosta;

2.27

’kuormitusindeksillä’ yhtä tai kahta numeroa, jotka osoittavat kuorman, jonka rengas pystyy kantamaan siihen liittyvää nopeustunnusta vastaavassa nopeudessa silloin, kun rengasta käytetään valmistajan määrittelemien huoltoedellytysten mukaisesti yksittäis- tai kaksoisasennuksessa; ilmarengastyypillä voi olla yhdet tai kahdet kuormitusindeksit sen mukaan, sovelletaanko 6.2.5 kohdan määräyksiä; kuormitusindeksien ja niitä vastaavien kuormien luettelo esitetään liitteessä IV;

2.28

’nopeusluokalla’:

2.29

’nopeudesta riippuvalla kantavuuden vaihtelulla’:

Liitteen VIII taulukossa esitetään kuormitusindeksien ja nimellisten nopeusluokkatunnusten funktiona kantavuuden vaihtelut, jotka ilmarengas kestää muilla kuin sen nimellisen nopeusluokkatunnuksen mukaisilla nopeuksilla. Kantavuuden vaihtelut eivät päde tilanteissa, joissa 6.2.5 kohdan soveltamisesta seuraa ylimääräinen kuormitustunnus ja nopeusluokka.

3.1.1

valmistajan nimi tai tavaramerkki,

3.1.2

renkaan kokomerkintä sellaisena kuin se määritellään tämän säännön 2.17 kohdassa,

3.1.3

ilmoitus rakenteesta seuraavasti:

3.1.4

nopeusluokkatunnus (tai -tunnukset),

3.1.5

merkintä ”M+S” tai ”M.S” tai ”M & S”, jos kyseessä on talvirengas,

3.1.6

kuormitusindeksit sellaisina kuin ne määritellään tämän säännön 2.27 kohdassa,

3.1.7

merkintä ”TUBELESS”, jos rengas on suunniteltu käytettäväksi ilman sisäkumia,

3.1.8

valmistuspäivämäärä neljästä numerosta muodostuvana ryhmänä, jonka kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat viikkoa ja kaksi seuraavaa numeroa tarkoittavat valmistusvuotta; tämä merkintä, joka voi olla vain toisella sivupinnalla, ei kuitenkaan ole pakollinen renkaissa, joille haetaan hyväksyntää ennen kuin tämän säännön voimaantulosta on kulunut kaksi vuotta (4),

3.1.9

3.1.10

PSI-indeksinä annettava ilmoitus kuormituksen-/nopeudensietotesteissä, sellaisina kuin ne esitetään tämän säännön liitteessä VII olevassa lisäyksessä 2, käytettävästä täyttöpaineesta. Tämä ilmoitus, joka voi olla vain toisella sivupinnalla, ei kuitenkaan ole pakollinen renkaissa, joille haetaan hyväksyntää ennen kuin tämän säännön voimaantulosta on kulunut kaksi vuotta.

3.1.11

Niissä renkaissa, jotka on hyväksytty ensimmäisen kerran aikaisintaan 1.3.2004, edellä 2.17.1.4 kohdassa tarkoitettu ilmoitus esitetään välittömästi 2.17.1.3 kohdassa tarkoitetun vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän jälkeen.

3.1.12

merkintä ”ET” tai ”ML” tai ”MPT” erikoiskäyttöön tarkoitetuissa renkaissa (5),

3.1.13

Loppuliite ”C” tai ”LT” edellä 2.17.1.3 kohdassa tarkoitetun vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän jälkeen ja tarvittaessa 2.17.1.4 kohdassa tarkoitetun renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon jälkeen:

3.1.14

Loppuliite ”CP” edellä 2.17.1.3 kohdassa tarkoitetun vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän jälkeen ja tarvittaessa 2.17.1.4 kohdassa tarkoitetun renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon jälkeen. Tämä merkintä on pakollinen, jos 5 °:n kourukeskuksisiin vanteisiin on asennettu renkaat, joiden kuormitusindeksi on yksittäisasennuksessa enintään 121 ja jotka on tarkoitettu erityisesti matkailuautoihin.

3.1.15

Ilmoitus ”FRT” (Free Rolling Tyre, vapaasti pyörivä rengas) renkaissa, jotka on tarkoitettu perävaunujen akseleihin ja moottoriajoneuvojen muihin akseleihin kuin etuohjausakseleihin ja vetoakseleihin.

4.1.1

renkaan kokomerkintä sellaisena kuin se määritellään tämän säännön 2.17 kohdassa,

4.1.2

valmistajan nimi tai tavaramerkki,

4.1.3

käyttöluokka (tavallinen käyttö tai erikoiskäyttö tai talvikäyttö),

4.1.4

rakenne: ristikudos- tai vyörengas,

4.1.5

nopeusluokka,

4.1.6

kuormitusindeksit,

4.1.7

onko rengas tarkoitettu käytettäväksi sisäkumin kanssa vai ilman sisäkumia,

4.1.8

kokonaismitat: poikkileikkauksen kokonaisleveys ja ulkohalkaisija,

4.1.9

edellä 2.20 kohdassa tarkoitettu x-tekijä,

4.1.10

vanteet, joihin rengas voidaan asentaa,

4.1.11

mittavanne ja testausvanne,

4.1.12

mittauspaine- ja testauspaineindeksi,

4.1.13

ylimääräiset kuormitus-/nopeusyhdistelmät tapauksissa, joissa sovelletaan jäljempänä esitettävää 6.2.5 kohtaa,

5.4.1

ympyrän sisällä oleva E-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (6) ja

5.4.2

hyväksyntänumero.

S

=

on poikkileikkauksen leveys millimetreinä mittavanteella mitattuna

S1

=

on nimellinen poikkileikkauksen leveys millimetreinä sellaisena kuin se esitetään renkaan sivupinnalla renkaan merkintämääräysten mukaisesti,

A

=

on mittavanteen leveys millimetreinä sellaisena kuin valmistaja esittää sen kuvauksessa, ja

A1

=

on teoreettisen vanteen leveys millimetreinä.

D

on ulkohalkaisija millimetreinä,

d

on edellä 2.17.1.3 kohdassa määritelty tavanomainen luku millimetreinä,

S1

on poikkileikkauksen nimellisleveys millimetreinä,

Ra

on poikkileikkaussuhde,

H

on poikkileikkauksen nimelliskorkeus millimetreinä ja vastaa arvoa S1 × 0,01 Ra.

Dmin = d + (2H × a)

Dmax = d + (2H × b)

6.1.5.1

Liitteessä V lueteltujen kokojen osalta ja sellaisissa renkaissa, jotka tunnistetaan ”renkaan ja vanteen asennuskokoonpanon” osalta (ks. 3.1.13 kohta) tunnuksella A, poikkileikkauksen nimelliskorkeus H on yhtä suuri kuin

H = 0,5 (D-d) – tarkemmat tiedot esitetään 6.1.2.1 kohdassa.

6.1.5.2

Muiden kuin liitteessä V lueteltujen kokojen osalta

”H” ja ”d” määritellään 6.1.2.1 kohdassa.

6.1.5.3

Kertoimet a ja b ovat

7.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että rengas joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

7.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

8.1

Tämän säännön nojalla hyväksytyt renkaat on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia edellä 6 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyn renkaan kanssa.

8.2

Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantolaitoksessa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tällaisia tarkastuksia tehdään kussakin tuotantolaitoksessa normaalisti kahden vuoden välein.