ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
51. vuosikerta |
Sisältö |
|
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
|
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
|
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista |
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
Komissio |
|
|
|
2008/551/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 11 päivänä joulukuuta 2007, valtiontuesta C 12/07 (ex N 799/06), jonka Slovakia aikoo myöntää Glunz&Jensen s.r.o. -yhtiölle (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6045) ( 1 ) |
|
|
|
2008/552/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 24 päivänä kesäkuuta 2008, päätöksen 2007/716/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä liha- ja maitoalan laitoksista Bulgariassa (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2931) ( 1 ) |
|
|
|
2008/553/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 30 päivänä kesäkuuta 2008, Slovakiassa esiintyvän klassisen sikaruton vastaisista tietyistä suojatoimenpiteistä tehdyn päätöksen 2008/377/EY kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3223) ( 1 ) |
|
|
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset |
|
|
|
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN VI OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET |
|
|
|
2008/554/YOS |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 637/2008,
annettu 23 päivänä kesäkuuta 2008,
asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta sekä puuvilla-alan kansallisten rakenneuudistusohjelmien käyttöönotosta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,
ottaa huomioon vuoden 1979 liittymisasiakirjan ja erityisesti siihen liitetyn puuvillasta tehdyn pöytäkirjan N:o 4, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 4’, 6 kohdan (1),
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (4) IV osaston 10 a luvussa, sellaisena kuin se on lisättynä neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2004 (5) 1 artiklan 20 kohdalla, vahvistetaan puuvillan lajikohtaista tukea koskevat säännöt. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 a luku kumottiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-310/04 7 päivänä syyskuuta 2006 antamalla tuomiolla (6) suhteellisuusperiaatteen vastaisena erityisesti sillä perusteella, että ”neuvosto asetuksen N:o 864/2004 antajana ei ole osoittanut yhteisöjen tuomioistuimessa, että tällä asetuksella käyttöön otettu puuvillan uusi tukijärjestelmä toteutettiin tosiasiallisesti sen harkintavallan rajoissa, mikä merkitsee kaikkien käsiteltävänä olevan asian kannalta merkityksellisten seikkojen ja olosuhteiden huomioon ottamista, ja näihin kuuluvat muun muassa kaikki puuvillan viljelyyn liittyvät palkkakustannukset ja siementenpoistoyritysten toimintakyky, joiden huomioon ottaminen oli tarpeen kyseisen viljelyn kannattavuuden arvioinnissa”, ja sillä perusteella, ettei yhteisöjen tuomioistuin voi ”tutkia, onko yhteisön lainsäätäjä voinut ilman, että se on ylittänyt sille tässä asiassa myönnetyn laajan harkintavallan rajoja, päätyä siihen, että puuvillan lajikohtaisen tuen määrän vahvistaminen 35 prosentiksi aikaisemmassa tukijärjestelmässä voimassa olleiden tukien määrästä riittää takaamaan asetuksen 864/2004 johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa esitetyn ja pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 2 kohdassa määrättyä tavoitetta heijastavan tavoitteen, joka koskee kannattavuuden ja siten kyseisen lajin viljelyn jatkumisen turvaamista”. Tuomioistuin määräsi myös, että kumoamisen vaikutukset on lykättävä kohtuullisen ajan kuluessa tapahtuvaan uuden asetuksen antamiseen saakka. |
(3) |
Tuomioistuimen asiassa C-310/04 antaman tuomion mukaisesti on tarpeen hyväksyä uusi puuvillan lajikohtainen tukijärjestelmä. |
(4) |
Kaikki puuvilla-alan erityistilanteeseen liittyvät seikat ja olosuhteet, myös kyseisen viljelyn kannattavuuden arvioimiseen tarvittavat seikat, olisi otettava huomioon. Tätä varten käynnistettiin arviointi- ja kuulemismenettely: laadittavan puuvillan tukijärjestelmän sosioekonomisista ja ympäristövaikutuksista yhteisön puuvilla-alalla tehtiin kaksi tutkimusta ja sidosryhmille järjestettiin erityisiä seminaareja ja internetin välityksellä toteutettu kuuleminen. |
(5) |
Uuden järjestelmän olisi vastattava pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 2 kohdassa asetettuja tavoitteita tukea puuvillan tuotantoa niillä yhteisön alueilla, joilla tällä tuotannolla on suuri merkitys maataloudelle, mahdollistaa kyseisille tuottajille kohtuulliset tulot ja vakauttaa markkinat parantamalla rakenteita tarjonnan ja markkinoille saattamisen kannalta. |
(6) |
Järjestelmän olisi myös oltava yhdenmukainen maataloustuottajien tulotukeen perustuvan järjestelmän kanssa, mikä on uudistetun yhteisön maatalouspolitiikan (YMP) johtava periaate. |
(7) |
YMP:n uudistuksen keskeisiä tekijöitä ovat suoran tuottajatuen irrottaminen tuotannosta sekä tilatukijärjestelmän käyttöönotto. Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 nämä toimenpiteet on otettu käyttöön useiden maataloustuotteiden osalta. |
(8) |
YMP:n uudistuksen perusteena olevien tavoitteiden samoin kuin pöytäkirjassa N:o 4 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi puuvillatuki olisi irrotettava pitkälti tuotannosta ja sisällytettävä tilatukijärjestelmään. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa näitä tavoitteita, vaan ne voidaan yhteisen toiminnan tarpeen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. |
(9) |
Jos puuvilla-alan tukijärjestelmä sisällytettäisiin kokonaan ja välittömästi tilatukijärjestelmään, yhteisön puuvillan tuotantoalueille muodostuisi merkittävä tuotannon keskeyttämisriski. Tämän vuoksi osa tuesta olisi edelleen sidottava puuvillan viljelyyn maksamalla tukikelpoisille hehtaareille lajikohtaista tukea. Sen määrä olisi laskettava siten, että pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 2 kohdassa asetetut tavoitteet saavutetaan, mutta puuvillajärjestelmä liitetään samalla YMP:n yleiseen uudistus- ja yksinkertaistusprosessiin. Tämän vuoksi on tehdyn arvioinnin mukaan perusteltua, että kunkin jäsenvaltion käytettävissä oleva kokonaistuki vahvistetaan 35 prosentiksi välillisesti tuottajille menevästä tuen kansallisesta osuudesta. Tällaisella tukiosuudella puuvilla-alasta tulee pitkällä aikavälillä kannattavaa, ja se edistää puuvillan tuotantoalueiden kestävää kehitystä ja varmistaa viljelijöiden kohtuulliset tulot. |
(10) |
Välillisesti tuottajille menevän tuen kansallisen osuuden jäljellä olevan 65 prosentin osuuden olisi oltava käytettävissä tilatukijärjestelmässä. |
(11) |
Ympäristöön liittyvistä syistä olisi vahvistettava tuottajajäsenvaltiokohtainen perusala. Lisäksi vain jäsenvaltioiden hyväksymien alojen olisi oltava tukikelpoisia aloja. |
(12) |
Kiinteä hehtaarikohtainen tuotos tuottajajäsenvaltiota kohden olisi vahvistettava. Se määrittää yhdessä perusalavaatimuksen, varojen yleisen ylärajan asettamisen ja pääosin tuotannosta irrotettuun tukeen perustuvan järjestelmän kanssa ohjelman tuotantoa rajoittavan luonteen samalla kun pöytäkirjan N:o 4 tavoitteet täytetään. |
(13) |
Siementenpoistoteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi tukikelpoisuuteen olisi liitettävä tosiasiallisesti korjatun puuvillan laadun vähimmäisvaatimusten noudattaminen. |
(14) |
Jotta tuottajat ja siementenpoistajat voisivat parantaa puuvillan laatua, olisi lisäksi edistettävä jäsenvaltioiden hyväksymien toimialakohtaisten organisaatioiden perustamista. Yhteisön olisi osallistuttava kyseisten organisaatioiden toiminnan rahoitukseen välillisesti korottamalla organisaatioiden jäseninä oleville viljelijöille maksettavaa tukea. |
(15) |
Asetus (EY) N:o 1782/2003 olisi sen vuoksi muutettava. |
(16) |
Uuden puuvillan lajikohtaisen tukijärjestelyn lisäksi vaikuttaisi olevan tarkoituksenmukaista hyväksyä säännöt, joiden tarkoituksena puuvilla-alan vakauttamista uudessa lainsäädännöllisessä ja markkinatilanteessa. |
(17) |
Siltä osin kuin siementenpoistoteollisuuden läsnäolo tuotantoalueilla vaikuttaa tarpeelliselta, kyseisen teollisuuden tarpeet täytettäisiin riittävällä tavalla muun muassa asettamalla tosiasiallisesti korjatulle puuvillalle laadun vähimmäisvaatimukset ja sallimalla toimialakohtaisten organisaatioiden parantaa puuvillan laatua. Siementenpoistoteollisuuden huomattavan ylikapasiteetin huomioon ottaen on lisäksi tarkoituksenmukaista säätää lisätoimenpiteistä teollisuuden rakenneuudistuksen tukemiseksi tavoitteena markkinasuuntautuneisuuden parantaminen. |
(18) |
Lisäksi vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ottaa käyttöön markkinasuuntautuneisuustoimenpiteitä, joilla tuetaan erityisiä laatujärjestelmiä ja asiaa koskevia menekinedistämistoimia. Tämän vuoksi puuvilla-alalla olisi perustettava kansallisia rakenneuudistusohjelmia. Vaikka asianomaisten toimenpiteiden rahoitus on yhteisön tehtävä, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus valita tarvittavat toimenpiteet omia alueitaan varten ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteensä. |
(19) |
Rakenneuudistusohjelmat olisi toimitettava komissiolle sen tarkistamiseksi, että toimenpiteet ovat tässä asetuksessa ja sen täytäntöönpanosäännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisia. Rakenneuudistusohjelmien täytäntöönpanon olisi oltava jäsenvaltioiden vastuulla. |
(20) |
Toimenpiteiden tulisi täydentää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (7) mukaisia jo olemassa olevia toimenpiteitä. |
(21) |
Kyseisten ohjelmien toimenpiteisiin voi kuulua se, että osa siementenpoistoon käytetyistä laitoksista lakkautetaan kokonaisuudessaan ja pysyvästi elinkelpoisemman siementenpoistoteollisuuden varmistamiseksi. Tukea voidaan antaa myös siementenpoistoteollisuudessa tehtäviin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yritysten taloudellista suorituskykyä sinällään. Lisäksi tukea voidaan antaa puuvilla-alan rakenneuudistuksen seurauksista kärsiville koneurakoitsijoille. |
(22) |
Eurooppalaisen puuvillan laadun edistämiseksi erityisiin laatujärjestelmiin osallistuvien viljelijöiden olisi tällaisten ohjelmien mukaisesti saatava erityistukea, joka kattaa tietyt asiaan liittyvät kustannukset. Vastaavasti olisi tuettava tiedotus- ja menekinedistämistoimia näiden laatujärjestelmien piiriin kuuluvan puuvillan osalta. |
(23) |
Määrärahojen kohdentamisen jäsenvaltioiden kansallisiin rakenneuudistusohjelmiin olisi perustuttava tärkeimpien puuvillantuotantoalueiden erityisiin rakenneuudistus- ja mukauttamistarpeisiin. Koska puuvilla-alan rakenneuudistuksen ja mukauttamisen on tarkoitus olla tilapäistä, ohjelmat voidaan päättää jäsenvaltioiden pyynnöstä, minkä jälkeen rakenneuudistusohjelmien vuotuiset määrärahat voidaan lisätä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VIII kyseisen jäsenvaltion tuotannosta irrotetulle tuelle vahvistettuun kansalliseen enimmäismäärään. |
(24) |
Koska Portugalissa ei ole siementenpoistoteollisuutta ja Bulgariassa sovelletaan tilatukijärjestelmää, näiden kahden jäsenvaltion kansallisia rakenneuudistusohjelmia varten ei ole tarpeen myöntää määrärahoja. |
(25) |
Tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2009, jotta uutta puuvillan tukijärjestelmää ja puuvilla-alan rakenneuudistusjärjestelmää voitaisiin soveltaa tuotantokauden alusta, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 LUKU
PUUVILLAN LAJIKOHTAINEN TUKI
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 1782/2003 seuraavasti:
1) |
Korvataan IV osaston 10 a luku seuraavasti: ”10 A LUKU PUUVILLAN LAJIKOHTAINEN TUKI 110 a artikla Kohde CN-koodiin 5201 00 kuuluvan puuvillan tuottajille myönnetään tukea tässä luvussa vahvistetuin edellytyksin. 110 b artikla Tukikelpoisuus 1. Tukea myönnetään puuvillan tukikelpoiselle viljelyalalle hehtaaria kohden. Jotta viljelyalalle voidaan myöntää tukea, sen on sijaittava jäsenvaltion puuvillan tuotantoon hyväksymällä maatalousmaalla ja sille on pitänyt kylvää hyväksyttyjä lajikkeita, jotka tosiasiallisesti korjataan tavanomaisissa kasvuolosuhteissa. Edellä 110 a artiklassa tarkoitettu tuki maksetaan virheettömästä ja hyvälaatuisesta myyntikelpoisesta puuvillasta. 2. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maa ja lajikkeet 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten mukaisesti. 110 c artikla Perusalat, vahvistetut satotasot ja viitemäärät 1. Vahvistetaan kansalliset perusalat seuraavasti:
2. Vahvistetaan viitekauden satotasot seuraavasti:
3. Tuen määrä tukikelpoista hehtaaria kohden vahvistetaan kertomalla 2 kohdassa vahvistetut satotasot seuraavilla viitemäärillä:
4. Jos puuvillan tukikelpoinen viljelyala ylittää jossain jäsenvaltiossa jonakin vuonna 1 kohdassa vahvistetun perusalan, kyseisen jäsenvaltion 3 kohdassa tarkoitettua tukea vähennetään suhteessa perusalan ylitykseen. 5. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 110 d artikla Hyväksytyt toimialakohtaiset organisaatiot 1. Tässä luvussa ’hyväksytyllä toimialakohtaisella organisaatiolla’ tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka muodostavat puuvillaa tuottavat viljelijät ja vähintään yksi siementenpoistaja ja jonka tehtävänä on muun muassa:
2. Jäsenvaltion, jonka alueelle siementenpoistajat ovat sijoittautuneet, on hyväksyttävä toimialakohtaiset organisaatiot, jotka noudattavat 144 artiklan 2 kohdassa perusteita, jotka hyväksytään tarkoitettua menettelyä noudattaen. 110 e artikla Tuen maksaminen 1. Viljelijöille myönnetään tukea tukikelpoista hehtaaria kohden 110 c artiklan mukaisesti. 2. Hyväksytyn toimialakohtaisen organisaation jäseninä oleville viljelijöille myönnetään 110 c artiklan 1 kohdassa säädetyn perusalan rajoissa tukea tukikelpoista hehtaaria kohden korotettuna kahdella eurolla.” |
2) |
Korvataan 156 artiklan 2 kohdan g alakohta seuraavasti:
|
2 LUKU
PUUVILLA-ALAN KANSALLISET RAKENNEUUDISTUSOHJELMAT
2 artikla
Kohde
1. Tässä luvussa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat yhteisön varojen myöntämistä jäsenvaltioille ja sitä, miten jäsenvaltioiden on käytettävä kyseisiä varoja kansallisissa rakenneuudistusohjelmissa, jäljempänä ’rakenneuudistusohjelmat’, puuvilla-alan erityisten rakenneuudistustoimenpiteiden rahoittamiseksi.
2. Tukea ei myönnetä:
a) |
tutkimushankkeisiin tai toimenpiteisiin tutkimushankkeiden tukemiseksi; |
b) |
toimenpiteisiin, jotka voivat saada yhteisön tukea asetuksen (EY) N:o 1698/2005 perusteella. |
3 artikla
Yleiset vaatimukset
1. Rakenneuudistusohjelmien on oltava yhteisön lainsäädännön mukaisia ja yhdenmukaisia yhteisön toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa.
2. Jäsenvaltiot ovat vastuussa rakenneuudistusohjelmista, ja niiden on varmistettava, että rakenneuudistusohjelmat ovat sisäisesti johdonmukaisia ja että ne laaditaan ja pannaan täytäntöön puolueettomasti ottaen huomioon asianomaisten tuottajien ja jalostajien taloudellinen tilanne ja tarve välttää tuottajien ja jalostajien perusteetonta eriarvoista kohtelua.
Jäsenvaltiot ovat vastuussa tarvittavia tarkastuksia ja seuraamuksia koskevien säännösten antamisesta ja näiden tarkastusten ja seuraamusten toteuttamisesta silloin, kun rakenneuudistusohjelmia ei ole noudatettu.
4 artikla
Rakenneuudistusohjelmien toimittaminen ja soveltaminen
1. Kunkin tuottajajäsenvaltion on toimitettava joka neljäs vuosi ja ensimmäisen kerran viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2009 komissiolle ehdotus nelivuotisesta rakenneuudistusohjelmasta, joka sisältää tämän luvun mukaisia toimenpiteitä.
Rakenneuudistusohjelmasta on ennen sen komissiolle toimittamista kuultava toimivaltaisia viranomaisia ja puuvilla-alan organisaatioita.
Kukin jäsenvaltio toimittaa yhden ohjelmaehdotuksen, joka voi olla mukautettu alueellisten erityispiirteiden mukaan.
2. Rakenneuuudistusohjelmaa voi soveltaa kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun se on toimitettu komissiolle.
Jos toimitettu ohjelma ei kuitenkaan ole tässä luvussa ja sen täytäntöönpanosäännöissä säädettyjen edellytysten mukainen, komissio ilmoittaa tästä asianomaiselle jäsenvaltiolle. Tällöin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tarkistettu ohjelma. Tarkistettua ohjelmaa voi soveltaa kahden kuukauden kuluttua sen toimittamisesta, paitsi siinä tapauksessa, että se ei edelleenkään täytä edellytyksiä, jolloin sovelletaan tätä kohtaa.
3. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin jäsenvaltioiden toimittamien rakenneuudistusohjelmien muutoksiin.
5 artikla
Määrärahat
1. Rakenneuudistusohjelman vuosittainen talousarvio jäsenvaltiota kohden varainhoitovuodesta 2010 alkaen on seuraava:
— |
Kreikka: 4,0 miljoonaa euroa, |
— |
Espanja: 6,134 miljoonaa euroa. |
2. Kukin jäsenvaltio voi päättää lopettaa rakenneuudistusohjelman käytön siirtääkseen pysyvästi tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen talousarvionsa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VIII määritettyyn kansalliseen enimmäismääräänsä. Tästä päätöksestä on ilmoitettava komissiolle viimeistään kyseisen vuoden 1 päivänä elokuuta, ja sitä sovelletaan myönnettyihin seuraavan kalenterivuoden suoriin tukiin. Ilmoituksessa on myös annettava tiedot rakenneuudistusohjelman täytäntöönpanosta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta.
3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu siirto sekä tämän artiklan 1 kohdan vastaava muutos on hyväksyttävä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen jälkeen, kun komissio on arvioinut rakenneuudistusohjelman täytäntöönpanoa sen tavoitteet huomioon ottaen.
6 artikla
Rakenneuudistusohjelmien rahoitusta koskevat yleiset säännöt
1. Yhteisön tukea voidaan myöntää ainoastaan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rakenneuudistusohjelman toimittamisen jälkeen aiheutuneisiin tukikelpoisiin menoihin.
2. Jäsenvaltiot eivät saa osallistua yhteisön rakenneuudistusohjelmissa rahoittamien toimenpiteiden kustannuksiin.
7 artikla
Tukikelpoiset toimenpiteet ja tuensaajat
1. Rakenneuudistusohjelmiin sisältyy ainoastaan yksi tai useampia seuraavista toimenpiteistä:
a) |
siementenpoistolaitosten täydellinen ja pysyvä sulkeminen; |
b) |
investoinnit siementenpoistoteollisuuteen; |
c) |
tuottajien osallistuminen puuvillan laatujärjestelmiin; |
d) |
tiedotus- ja menekinedistämistoimet; |
e) |
koneurakoitsijoille myönnettävä tuki, joka ei saa ylittää aiheutuneita tappioita. |
2. Rakenneuudistusohjelmien tuensaajia ovat:
a) |
tämän artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisen tuen osalta ne tuensaajat, joille maksetaan tukea puuvillan tuotantotuesta 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1051/2001 (8) IV luvun mukaisesti markkinointivuonna 2005/2006; |
b) |
tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisen tuen osalta ne tuensaajat, joille maksetaan tukea asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 a luvun mukaisesti; |
c) |
tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen mukaisen tuen osalta hyväksytyt toimialakohtaiset organisaatiot, jotka määritellään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 a luvussa; |
d) |
tämän artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen mukaisen tuen osalta koneurakoitsijat, jotka:
|
8 artikla
Rahoitusresurssit
Tässä luvussa säädettyjä toimenpiteitä pidetään yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (9) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtävänä interventiona.
9 artikla
Täytäntöönpanosäännöt
Yksityiskohtaiset säännöt tämän luvun täytäntöönpanosta hyväksytään maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (10) 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
10 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Luxembourgissa 23 päivänä kesäkuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
I. JARC
(1) EYVL L 291, 19.11.1979, s. 174, pöytäkirja sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1050/2001 (EYVL L 148, 1.6.2001, s. 1).
(2) Lausunto annettu 14. helmikuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(3) Lausunto annettu 8. toukokuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(4) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 479/2008 (EUVL L 148, 6.6.2008, s. 1).
(5) EUVL L 161, 30.4.2004, s. 48, oikaisu EUVL L 206, 9.6.2004, s. 20.
(6) Kok. 2006, s. I-7285.
(7) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 146/2008 (EUVL L 46, 21.2.2008, s. 1).
(8) EYVL L 148, 1.6.2001, s. 3. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 1782/2003.
(9) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 479/2008.
(10) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 510/2008 (EUVL L 149, 7.6.2008, s. 61).
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/7 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 638/2008,
annettu 4 päivänä heinäkuuta 2008,
tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus),
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta. |
(2) |
Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä heinäkuuta 2008.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä heinäkuuta 2008.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 510/2008 (EUVL L 149, 7.6.2008, s. 61).
(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.
LIITE
tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 4 päivänä heinäkuuta 2008 annettuun komission asetukseen
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmannen maan koodi (1) |
Tuonnin kiinteä arvo |
0702 00 00 |
MA |
39,1 |
MK |
32,3 |
|
TR |
90,8 |
|
ZZ |
54,1 |
|
0707 00 05 |
MK |
11,6 |
TR |
62,0 |
|
ZZ |
36,8 |
|
0709 90 70 |
TR |
84,4 |
ZZ |
84,4 |
|
0805 50 10 |
AR |
102,4 |
US |
79,5 |
|
ZA |
116,6 |
|
ZZ |
99,5 |
|
0808 10 80 |
AR |
85,3 |
BR |
98,5 |
|
CL |
99,1 |
|
CN |
93,8 |
|
NZ |
116,7 |
|
US |
88,2 |
|
UY |
135,9 |
|
ZA |
91,9 |
|
ZZ |
101,2 |
|
0808 20 50 |
AR |
96,9 |
CL |
98,1 |
|
CN |
96,2 |
|
NZ |
142,3 |
|
ZA |
118,0 |
|
ZZ |
110,3 |
|
0809 10 00 |
TR |
196,2 |
US |
284,0 |
|
ZZ |
240,1 |
|
0809 20 95 |
TR |
368,7 |
US |
486,8 |
|
ZZ |
427,8 |
|
0809 30 |
TR |
197,2 |
ZZ |
197,2 |
|
0809 40 05 |
IL |
154,1 |
ZZ |
154,1 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/9 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 639/2008,
annettu 24 päivänä kesäkuuta 2008,
neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1043/2005 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä 6 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Viimeaikaiset vientituen määrien vähennykset, jotka johtuvat sekä yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen että maataloushyödykkeiden maailmanmarkkinahintojen muutosten vaikutuksista, ovat johtaneet tukitodistushakemusten määrän alenemiseen ja siten vähentäneet yhteisön budjettiin kohdistuvaa painetta siltä osin kuin on kyse perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vientituesta. Olosuhteissa, joissa ei ole vaaraa siitä, että yhteisö rikkoisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, on aiheellista yksinkertaistaa tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmää ja siten vähentää kyseisiä tavaroita vievien toimijoiden hallinnollista taakkaa. |
(2) |
Komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 (2) 27 artiklan 1 kohdan nojalla tukitodistuksista johtuvat oikeudet voidaan siirtää tietyin edellytyksin. Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus todistusten käsittelyssä, olisi kyseisiä siirtoja koskeva menettely mahdollisuuksien mukaan saatettava vastaamaan niitä todistuksista johtuvien oikeuksien siirtoihin liittyviä säännöksiä, joista säädetään maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 376/2008 (3). |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 32 artiklan 2 kohdassa säädetään ajanjaksosta, jonka kuluessa maksajaviranomaisen on merkittävä pyydetty vientituen määrä tukitodistukseen. Kun kuitenkin otetaan huomioon asiakirjojen käsittelyyn tarvittava aika, kun on kyse vientituen erottelemisesta määränpään mukaan, tämä ajanjakso ei ehkä riitä, vaan sitä olisi sen vuoksi pidennettävä. |
(4) |
Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 38 a artiklan 2 kohdassa säädetään edellytyksistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle antamia ilmoituksia hakemuksista sekä niitä vastaavien tukitodistusten antamista. Koska tehokkaammat raportointi- ja viestintäjärjestelmät on otettu käyttöön, olisi asianomaisia määräaikoja mukautettava. |
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 33 artiklassa säädetään eriin perustuvasta järjestelmästä tukitodistusten myöntämistä varten. Mainitun asetuksen 39 artiklassa säädetään kyseisten tukitodistusten voimassaoloajasta. Tukitodistuksia koskevan järjestelmän toiminnan helpottamiseksi ensimmäisessä erässä myönnettyjen todistusten ja 38 a artiklan nojalla haettujen todistusten voimassaoloaikaa olisi pidennettävä. |
(6) |
Jotta olisi mahdollista hyötyä menetettävän vakuuden määrän alentamisesta, asetuksen (EY) N:o 1043/2005 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, että käyttämättömät todistukset ja todistusten otteet on palautettava todistuksen antaneelle viranomaiselle sen varainhoitokauden aikana, jolle todistukset ja otteet on annettu, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta kyseisenä kautena. Tehokkaampien raportointijärjestelmien käyttöönotto antaa mahdollisuuden pidentää tätä määräaikaa. |
(7) |
Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 47 artiklassa säädetään erityisistä edellytyksistä, joilla pienille viejille voidaan myöntää vientitukea. Yksinkertaistamisen vuoksi pienillä viejillä olisi oltava oikeus käyttää tukitodistuksia menettämättä pienen viejän asemaa, ja lisäksi maksukynnystä olisi nostettava. |
(8) |
Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden saamiseksi käyntiin hyvissä ajoin olisi tämän asetuksen tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(9) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1043/2005 olisi muutettava. |
(10) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia horisontaalisia kysymyksiä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1043/2005 seuraavasti:
1) |
Korvataan 27 artikla seuraavasti: ”27 artikla 1. Todistuksista johtuvat velvoitteet eivät ole siirrettävissä. Todistuksenhaltija voi siirtää todistuksesta johtuvat oikeudet todistuksen voimassaoloaikana, jos siirto tapahtuu ainoastaan yhden siirronsaajan hyväksi todistusta ja sen otetta kohden. Siirto koskee määriä, joita ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteisiin. 2. Siirronsaaja ei voi siirtää edelleen oikeuttaan, mutta voi palauttaa sen todistuksenhaltijalle. Palautus todistuksenhaltijalle koskee määriä, joita ei ole vielä merkitty todistukseen tai sen otteisiin. Tällaisessa tapauksessa todistuksen antavan viranomaisen on merkittävä todistuksen 6 kohtaan jokin liitteessä VIII vahvistetuista maininnoista.” |
2) |
Korvataan 32 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”Maksajaviranomainen merkitsee kyseisen määrän tukitodistukseen kuuden kuukauden kuluessa erityisen hakemuksen vastaanottopäivästä.” |
3) |
Korvataan 38 a artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tietyn viikon aikana jätetyt hakemukset komissiolle seuraavana maanantaina. Niitä vastaavat todistukset voidaan antaa ilmoitusta seuraavasta keskiviikosta alkaen edellyttäen, että komissio ei ole antanut muita ohjeita.” |
4) |
Korvataan 39 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Jollei toisesta ja kolmannesta alakohdasta muuta johdu, tukitodistus on voimassa sitä kuukautta, jona hakemus tehtiin, seuraavan viidennen kuukauden viimeiseen päivään tai varainhoitokauden loppuun, jos se päättyy aikaisemmin. Tukitodistus, jota on haettu 33 artiklan a alakohdan tai 38 a artiklan mukaisesti viimeistään 7 päivänä marraskuuta, on voimassa sitä kuukautta, jona hakemus tehtiin, seuraavan kymmenennen kuukauden viimeiseen päivään. Jäljempänä 40 artiklassa tarkoitettu tukitodistus on voimassa sitä kuukautta, jona hakemus tehtiin, seuraavan viidennen kuukauden viimeiseen päivään. Jos tuen määrät on vahvistettu ennakkoon 29 artiklan mukaisesti, ne ovat voimassa todistuksen voimassaoloajan viimeiseen päivään.” |
5) |
Korvataan 45 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan niihin todistuksiin ja todistusten otteisiin, jotka on palautettu todistuksen antaneelle viranomaiselle sen varainhoitokauden aikana, jolle todistukset on annettu, edellyttäen, että ne on palautettu viimeistään 31 päivänä elokuuta kyseisenä kautena.” |
6) |
Korvataan 47 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”2. Edellä olevaa 46 artiklaa sovelletaan vientitoimiin, joita koskevat hakemukset, jotka toimija on jättänyt 32 artiklan 1 kohdassa vahvistetuin edellytyksin varainhoitovuoden aikana kyseinen vientiä koskeva hakemus mukaan luettuna, saavat johtaa enintään 100 000 euron maksuihin.” |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2008.
Komission puolesta
Günter VERHEUGEN
Varapuheenjohtaja
(1) EYVL L 318, 20.12.1993, s. 18. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2580/2000 (EYVL L 298, 25.11.2000, s. 5).
(2) EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 246/2008 (EUVL L 75, 18.3.2008, s. 64).
(3) EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3.
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/11 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 640/2008,
annettu 4 päivänä heinäkuuta 2008,
oliiviöljyn ja uutetun oliiviöljyn ominaisuuksista sekä niiden määritysmenetelmistä annetun asetuksen (ETY) N:o 2568/91 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (1) ja erityisesti sen 113 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 121 artiklan h alakohdan sekä 4 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Oliiviöljyn ja uutetun oliiviöljyn ominaisuuksista sekä niiden määritysmenetelmistä 11 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2568/91 (2) määritellään oliiviöljyn ja uutetun oliiviöljyn (oliivin puristemassaöljyn) kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet sekä kyseisten ominaisuuksien arviointimenetelmät. |
(2) |
Asetuksen (ETY) N:o 2568/91 2 artiklan 1 kohdan kymmenennen luetelmakohdan mukaan neitsytoliiviöljyjen aistinvaraisten ominaisuuksien arviointi tehdään kyseisen asetuksen liitteen XII menetelmällä. |
(3) |
Kansainvälinen oliivineuvosto hyväksyi marraskuussa 2007 tarkistetun menetelmän neitsytoliiviöljyjen aistinvaraista arviointia varten. Tarkistuksella ajantasaistetaan neitsytoliiviöljyjen positiivisten ja negatiivisten ominaisuuksien kuvaukset sekä menetelmän kuvaus. Sillä myös muutetaan neitsytoliiviöljyn virheiden havaitsemisen ylärajaa. |
(4) |
Kansainvälisen oliivineuvoston neitsytoliiviöljyjä koskevassa tarkistetussa aistinvaraisessa arviointimenetelmässä määritellään lisäksi neitsytoliiviöljyjen aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvien tiettyjen termien ja ilmausten valinnaisen käytön edellytykset pakkausmerkinnöissä. On syytä säätää, että raatien puheenjohtajat voivat todistaa öljyjen vastaavan mainittujen termien ja ilmausten määritelmiä. |
(5) |
Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 2568/91 olisi muutettava. |
(6) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (ETY) N:o 2568/91 seuraavasti:
1) |
Korvataan liitteessä I olevan taulukon yhdennessätoista sarakkeessa (”Aistinvarainen arvio, Virheen mediaani (Md)”) oleva luku ”2,5” luvulla ”3,5” toisella rivillä, kolmannella rivillä ja alaviitteessä 2. |
2) |
Korvataan liite XII tämän asetuksen liitteellä. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2008.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä heinäkuuta 2008.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 510/2008 (EUVL L 149, 7.6.2008, s. 61).
(2) EYVL L 248, 5.9.1991, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 702/2007 (EUVL L 161, 22.6.2007, s. 11).
LIITE
LIITE XII
KANSAINVÄLISEN OLIIVINEUVOSTON MENETELMÄ NEITSYTOLIIVIÖLJYJEN AISTINVARAISTA ARVIOINTIA VARTEN
1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA
Tämä menetelmä perustuu kansainvälisen oliivineuvoston 16 päivänä marraskuuta 2007 tekemään päätökseen nro DEC-21/95-V/2007 tarkistetusta menetelmästä neitsytoliiviöljyn aistinvaraista arviointia varten. Sillä on tarkoitus vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XVI olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen neitsytoliiviöljyjen aistinvaraisten ominaisuuksien arvioinnissa käytettävä menettely ja vahvistaa menetelmä niiden luokittelemiseksi kyseisten ominaisuuksien perusteella. Menetelmässä annetaan myös valinnaisia pakkausmerkintöjä koskevia ohjeita.
Kuvattua menetelmää sovelletaan ainoastaan neitsytoliiviöljyihin ja niiden luokitteluun tai niiden pakkausmerkintöihin virheiden määrän, hedelmäisyyden ja muiden positiivisten ominaisuuksien perusteella, jotka määrittää raadin muodostava ryhmä valittuja, koulutettuja ja testattuja maistajia.
2. YLEISTÄ
Yleisen perussanaston, maistamishuoneen, öljyjen maistamislasin ja muiden tähän menetelmään liittyvien kysymysten osalta suositellaan noudatettavaksi kansainvälisen oliivineuvoston ohjeita, erityisesti 16 päivänä marraskuuta 2007 tehtyä päätöstä nro DEC-21/95-V/2007 tarkistetusta menetelmästä neitsytoliiviöljyn aistinvaraista arviointia varten.
3. ERITYISSANASTO
3.1 Positiiviset ominaisuudet
Hedelmäinen: oliivien lajikkeesta riippuvat, suoraan ja/tai jälkivaiheessa havaitut hajuaistimukset, jotka ovat ominaisia hyvänlaatuisista ja tuoreista, raaoista tai kypsistä oliiveista saadulle öljylle.
Hedelmäisyyteen liitetään määre raaka, jos hajuaistimukset muistuttavat raakoja hedelmiä ja ovat ominaisia raaoista hedelmistä saadulle öljylle.
Hedelmäisyyteen liitetään määre kypsä, jos hajuaistimukset muistuttavat kypsiä hedelmiä ja ovat ominaisia raaoista ja kypsistä hedelmistä saadulle öljylle.
Karvas: raaoista tai vielä kypsyvistä oliiveista saadun öljyn perusominaismaku, joka havaitaan kielen takaosan V:n muodostavilla vallinystyillä.
Pistävä: pistelevä suutuntuma, joka on ominainen kasvukauden alussa pääasiassa vielä raaoista oliiveista tuotetuille öljyille ja joka voidaan havaita koko suuontelossa, erityisesti kurkussa.
3.2 Negatiiviset ominaisuudet
Tunkkainen/sakkainen: maku, joka on ominainen öljylle, joka on saatu kasoina tai muutoin sellaisissa olosuhteissa varastoiduista oliiveista, että anaerobinen käyminen on päässyt pitkälle, tai öljylle, joka on ollut kosketuksissa niin ikään anaerobiseen käymisprosessiin joutuneen tynnyrien ja sammioiden pohjasakan kanssa.
Homeinen, kostea: maku, joka on ominainen sellaisista oliiveista saadulle öljylle, joita on säilytetty useita päiviä kosteissa olosuhteissa, joissa niihin on päässyt kasvamaan sienirihmastoa ja hometta.
Viinimäinen-etikkainen / hapan-karvas: eräille öljyille ominainen viiniä tai etikkaa muistuttava maku. Se johtuu pääasiassa oliivien tai huonosti pestyissä puristusmatoissa olevien oliivimassajäännösten aerobisesta käymisestä, joka johtaa etikkahapon, etyyliasetaatin ja etanolin muodostumiseen.
Metallinen: maku, joka muistuttaa metallia. Se on ominainen öljylle, joka on ollut pitkäaikaisessa kosketuksessa metallipintojen kanssa murskauksen, sekoituksen, puristuksen tai varastoinnin aikana.
Eltaantunut: vahvasti hapettuneiden öljyjen maku.
Paistunut tai palanut: öljyille ominainen maku, joka johtuu liiallisesta ja/tai liian pitkästä kuumentamisesta valmistuksen aikana, varsinkin kun tahnaa sekoitetaan ja kuumennetaan samanaikaisesti ja se tehdään sopimattomissa lämpöolosuhteissa.
Heinämäinen-puumainen: eräiden kuivista oliiveista saatujen öljyjen maku.
Karkea: eräiden vanhojen öljyjen aiheuttama paksu, tahmea tuntu suussa.
Rasvainen: öljyn maku, joka muistuttaa petrolia, rasvaa tai mineraaliöljyä.
Kasvisvesi: maku, joka syntyy, kun öljy on ollut kauan kosketuksissa käymisprosessiin joutuneen kasvisveden kanssa.
Suolavesi: suolaliemessä säilötyistä oliiveista saadun öljyn maku.
Espartoheinä: uusien espartomattojen läpi puristetun öljyn maku. Se voi olla erilainen sen mukaan, oliko mattojen esparto vihreää vai kuivaa.
Maa: pesemättömistä maahan pudonneista tai mutaisista oliiveista saadun öljyn maku.
Toukkainen: oliivikärpäsen (Bactrocera Oleae) toukkien pilaamista oliiveista saadun öljyn maku.
Kurkku: sellaisen öljyn maku, jota on säilytetty ilmatiiviissä peltiastioissa liian kauan; se johtuu 2,6-nonadienaalin muodostumisesta.
Puumainen, kostea: maku, joka on ominainen sellaisista oliiveista saadulle öljylle, jotka ovat jäätyneet puussa.
3.3 Valinnaiset termit pakkausmerkintöjä varten
Raadin puheenjohtaja voi pyynnöstä todistaa, että arvioidut öljyt ovat ominaisuuksien voimakkuuden ja havaitsemisen osalta seuraavia ilmauksia ja adjektiiveja vastaavien määritelmien ja vertailuvälien mukaisia:
a) |
Kunkin kohdassa 3.1 mainitun positiivisen ominaisuuden (hedelmäinen, johon liitetään tarvittaessa määre raaka tai kypsä, pistävä ja karvas) yhteydessä
|
b) |
Termiä ’tasapainoinen’ voidaan käyttää öljystä, joka ei ole epätasapainoinen. Epätasapainolla tarkoitetaan sellaisen öljyn haju- ja makuaistimusta sekä suutuntumaa, jossa karvauden ja/tai pistävyyden mediaani on yli kaksi yksikköä korkeampi kuin hedelmäisyyden mediaani. |
c) |
Ilmausta ’mieto öljy’ voidaan käyttää öljystä, jossa karvauden mediaani ja pistävyyden mediaani ovat 2 tai vähemmän. |
4. RAATI
Raatiin kuuluu puheenjohtaja ja 8–12 maistajaa.
Puheenjohtajalla on oltava vankka koulutus ja asiantuntemus, ja hänen on tunnettava perusteellisesti kaikki öljytyypit. Hän on vastuussa raadista, sen järjestämisestä ja toiminnasta, näytteiden valmistelemisesta, koodauksesta ja esittelystä maistajille sekä tietojen keruusta ja niiden käsittelystä tilastollisesti.
Puheenjohtaja valitsee maistajat. Lisäksi hän huolehtii maistajien koulutuksesta ja näiden tehtävien valvonnasta varmistaakseen, että maistajien soveltuvuus tehtäväänsä säilyy asianmukaisena.
Oliiviöljyn aistinvaraisten ominaisuuksien tarkastukseen osallistuvat maistajat on kansainvälisen oliivineuvoston neitsytoliiviöljyn pätevien maistajien valintaa, koulutusta ja valvontaa koskevien ohjeiden mukaisesti valittava ja koulutettava sen mukaan, miten he pystyvät erottamaan toisistaan samankaltaisia näytteitä.
Raatien on havaintoja koskevien perusteiden säännölliseksi valvomiseksi ja yhdenmukaistamiseksi sitouduttava osallistumaan kansallisella, yhteisön tai kansainvälisellä tasolla suunniteltuihin aistinvaraisiin arviointeihin. Tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen raatien on lisäksi toimitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle vuosittain tiedot raadin kokoonpanosta ja hyväksyttynä raatina tehtyjen arviointien lukumäärästä.
5. AISTINVARAINEN ARVIOINTIMENETTELY JA LUOKITTELU
5.1 Miten maistaja käyttää profiililomaketta
Maistajan käyttämä profiililomake on tämän menetelmän lisäyksessä A.
Kunkin raatiin kuuluvan maistajan on haistettava ja maistettava tarkasteltavaa öljyä. Sen jälkeen hänen on merkittävä profiililomakkeessaan oleviin 10 cm:n asteikkoihin kunkin havaitsemansa negatiivisen ja positiivisen ominaisuuden voimakkuus (1). Jos maistaja havaitsee hedelmäisyyden olevan luonteeltaan raaka tai kypsä, hän merkitsee rastin vastaavaan ruutuun profiililomakkeessa.
Jos maistaja havaitsee negatiivisia ominaisuuksia, joita ei ole merkitty profiililomakkeeseen, ne on merkittävä kohtaan ’muut’ ja käytettävä määriteltyjen ilmausten joukosta niitä, jotka parhaiten kuvaavat kyseisiä ominaisuuksia.
5.2 Miten raadin puheenjohtaja käyttää tietoja
Raadin puheenjohtajan on kerättävä kunkin maistajan täyttämät profiililomakkeet ja tarkistettava eri ominaisuuksille osoitetut voimakkuusasteet. Jos havaitaan poikkeavuuksia, puheenjohtaja pyytää maistajaa tarkistamaan profiililomakkeensa ja tarvittaessa toistamaan kokeen.
Raadin puheenjohtaja voi viedä kunkin maistajan tiedot tietokonesovellukseen lisäyksen B mukaisen mediaanin laskemiseksi. Kutakin näytettä koskevat tiedot merkitään taulukkoon, jossa on sarakkeet kullekin 9 havainnoidulle ominaisuudelle ja maistajien lukumäärää vastaava määrä rivejä.
Jos vähintään 50 prosenttia raadin jäsenistä on merkinnyt havaitsemansa negatiivisen ominaisuuden kohtaan ’muut’, kyseisen virheen mediaani lasketaan ja öljy luokitellaan vastaavasti.
Raadin puheenjohtaja ei voi todistaa, että arvioitu öljy täyttää kohdan 3.3 a alakohdassa mainitut edellytykset ilmausten ’raaka’ ja ’kypsä’ osalta, ellei vähintään 50 prosenttia raadin jäsenistä ilmoita havainneensa hedelmäisyyteen liittyvää piirrettä raaka tai kypsä.
Jos kyse on vaatimustenmukaisuustarkastuksina tehdyistä analyyseistä, on tehtävä koe. Jos kyse on vasta-analyyseistä, raadin puheenjohtajan on teetettävä analyysi kahteen kertaan. Jos kyse on mitätöivistä analyyseistä, arviointi on tehtävä kolmeen kertaan. Tällaisissa tapauksissa ominaisuuksien mediaani lasketaan mediaanien keskiarvon perusteella. Kyseiset analyysit on aina toistettava erillisissä tilaisuuksissa.
5.3 Öljyjen luokittelu
Öljy luokitellaan jäljempänä esitettyihin luokkiin virheiden ja hedelmäisyyden mediaanin mukaan. Virheiden mediaanilla tarkoitetaan voimakkaimmin havaitun virheen mediaania. Virheiden mediaani ja hedelmäisyyden mediaani ilmaistaan yhden desimaalin tarkkuudella, ja niiden robustien variaatiokerrointen on oltava enintään 20 prosenttia.
Öljy luokitellaan vertaamalla virheiden mediaanin ja hedelmäisyyden mediaanin arvoa jäljempänä esitettyihin vertailuväleihin. Koska vertailuvälien rajoja määriteltäessä on otettu huomioon menetelmän virhe, niitä on pidettävä absoluuttisina. Luokittelu voidaan esittää tietokonesovelluksien avulla visuaalisesti tilastotiedoista koottuna taulukkona tai kaaviona.
a) Ekstra-neitsytoliiviöljy: virheiden mediaani on 0 ja hedelmäisyyden mediaani yli 0.
b) Neitsytoliiviöljy: virheiden mediaani on 0–3,5 ja hedelmäisyyden mediaani yli 0.
c) Oliivilamppuöljy: virheiden mediaani on yli 3,5 tai virheiden mediaani on korkeintaan 3,5 ja hedelmäisyyden mediaani on 0.
5.4 Erityistapaus
Jos jonkin muun positiivisen ominaisuuden kuin hedelmäisyyden mediaani on yli 5,0, raadin puheenjohtaja tekee siitä merkinnän öljyn arviointitodistukseen.
Lisäys A
Neitsytoliiviöljyn profiililomake
Lisäys B
MEDIAANIN JA LUOTTAMUSVÄLIN LASKUTAPA
Mediaani
Mediaanilla tarkoitetaan reaalilukua Xm, joka osoittaa, että todennäköisyys (P) siihen, että jakauman arvot (X) ovat pienempiä kuin Xm, on korkeintaan 0,5 ja että samanaikaisesti todennäköisyys (P) siihen, että jakauman arvot (X) ovat korkeintaan Xm, on vähintään 0,5. Toisen määritelmän mukaan mediaani on 50. prosenttipiste suuruusjärjestykseen asetetuista luvuista. Yksinkertaisemmin sanottuna mediaani on keskimmäinen suuruusjärjestykseen asetetuista luvuista, jos niitä on pariton määrä, tai kahden keskimmäisen luvun keskiarvo, jos suuruusjärjestykseen asetettuja lukuja on parillinen määrä.
Robusti keskihajonta
Jotta mediaanin variaatiosta saataisiin luotettava arvio, on käytettävä Stuartin ja Kendallin arviointimenetelmää robustin keskihajonnan määrittämiseksi. Seuraavalla kaavalla saadaan asymptoottinen keskihajonta eli kyseessä olevien tietojen variaation robusti arvio, jossa N on havaintojen lukumäärä ja IQR kvartiilivälin pituus, joka sisältää täsmälleen 50 prosenttia minkä tahansa todennäköisyysjakauman havainnoista.
Kvartiiliväli lasketaan laskemalla 75. ja 25. prosenttipisteen välinen poikkeama.
IQR = 75. prosenttipiste – 25. prosenttipiste
Prosenttipiste on arvo Xpc, joka osoittaa että todennäköisyys (P) siihen, että jakauman arvot ovat pienempiä kuin Xpc, on korkeintaan tietty prosentti, ja että samanaikaisesti todennäköisyys (P) siihen, että jakauman arvot ovat korkeintaan Xpc, on vähintään kyseinen prosentti. Prosentti ilmoittaa tietyn jakauman arvon. Kun kyseessä on mediaani, se on 50/100.
Käytännössä prosenttipiste on jakauman arvo, joka vastaa tiettyä aluetta, joka on määritelty jakauman tai tiheyden kaarelta. Esimerkiksi 25. prosenttipiste osoittaa jakauman arvoa, joka vastaa aluetta kohdassa 0,25 tai 25/100.
Robusti variaatiokerroin (%)
Robusti variaatiokerroin on puhdas eli dimensioton luku, joka osoittaa analysoitavan lukujoukon variaation prosenttiosuuden. Tämän vuoksi kyseinen kerroin on erittäin hyödyllinen raadin jäsenten luotettavuuden tarkistamiseksi.
95 prosentin luottamusväli suhteessa mediaaniin
95 prosentin luottamusväli (ensimmäisen lajin virheen arvo on 0,05 tai 5 prosenttia) kuvaa väliä, jolla mediaanin arvo voi vaihdella, jos koe olisi mahdollista toistaa lukemattomia kertoja. Käytännössä luottamusväli osoittaa kokeen vaihteluväliä valituissa toimintaolosuhteissa, jos oletetaan, että koe voitaisiin toistaa useita kertoja. Luottamusvälin kuten robustin variaatiokertoimenkin avulla voidaan arvioida kokeen luotettavuus.
ICsup = Me + (c.S*)
ICinf = Me – (c.S*)
jossa c on 1,96 kun luottamusväli on 0,95.
(1) Maistaja voi kieltäytyä maistamasta öljyä, jos hän havaitsee suoraan hajuaistimuksen perusteella jonkin äärimmäisen voimakkaan negatiivisen ominaisuuden. Hänen on merkittävä tällainen poikkeuksellinen tilanne profiililomakkeeseen.
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/17 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 641/2008,
annettu 4 päivänä heinäkuuta 2008,
neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta sellaisten alusten luettelon osalta, jotka ovat harjoittaneet laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta Pohjois-Atlantilla
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2008 16 päivänä tammikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/2008 (1) ja erityisesti sen liitteessä XIII olevan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan yhteisö on ollut vuodesta 1981 alkaen sopimuspuolena Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevassa yleissopimuksessa (2). |
(2) |
Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC) antoi maalikuussa 2008 suosituksen, jonka mukaan on muutettava luetteloa aluksista, joiden on vahvistettu harjoittaneen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta. Olisi varmistettava, että suositus pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädännössä. |
(3) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 40/2008 olisi muutettava, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 40/2008 liitteessä XIII oleva lisäys tämän asetuksen liitteellä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä heinäkuuta 2008.
Komission puolesta
Joe BORG
Komission jäsen
(1) EUVL L 19, 23.1.2008, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 541/2008 (EUVL L 157, 17.6.2008, s. 23).
(2) EYVL L 227, 12.8.1981, s. 21.
LIITE
Korvataan asetuksen (EY) N:o 40/2008 liitteessä XIII oleva lisäys seuraavasti:
”Liitteen XIII lisäys
Luettelo aluksista, joiden NEAFC ja NAFO ovat todenneet harjoittaneen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, ja näiden alusten IMO-tunnistenumerot
Aluksen IMO (1) tunnistenumero |
Aluksen nimi (2) |
Lippuvaltio (2) |
7436533 |
ALFA |
Georgia |
7612321 |
AVIOR |
Georgia |
8522030 |
CARMEN |
aik. Georgia |
7700104 |
CEFEY |
Venäjä |
8028424 |
CLIFF |
Kambodža |
8422852 |
DOLPHIN |
Venäjä |
7321374 |
ENXEMBRE |
Panama |
8522119 |
EVA |
aik. Georgia |
6719419 |
GORILERO |
Sierra Leone |
7332218 |
IANNIS I |
Panama |
8422838 |
ISABELLA |
aik. Georgia |
8522042 |
JUANITA |
aik. Georgia |
6614700 |
KABOU |
Guinea Conakry |
7385174 |
MURTOSA |
Togo |
8421937 |
NICOLAY CHUDOTVORETS |
Venäjä |
8914221 |
POLESTAR |
Panama |
8522169 |
ROSITA |
aik. Georgia |
7347407 |
SUNNY JANE |
|
8606836 |
ULLA |
aik. Georgia |
(1) International Maritime Organisation (Kansainvälinen merenkulkujärjestö).
(2) Kaikki nimiä ja lippuja koskevat muutokset sekä aluksia koskevat lisätiedot ovat saatavilla NEAFC:in sivustolta: www.neafc.org”
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/19 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 642/2008
annettu 4 päivänä heinäkuuta 2008
väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnissa
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,
on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Menettelyn aloittaminen
(1) |
Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä20. lokakuuta 2007 julkaistulla ilmoituksella (2) tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta. |
(2) |
Menettelyn aloittaminen perustui Espanjan hedelmä- ja vihannesjalostealan järjestöjen kansallisen liiton (FNACV), jäljempänä ’valituksen tekijä’, 6. syyskuuta 2007 sellaisten tuottajien puolesta tekemään valitukseen, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia tiettyjen valmistettujen tai säilöttyjen sitrushedelmien (kuten mandariinien) kokonaistuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetty näyttö tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen. |
(3) |
Komissio saattoi 9. marraskuuta 2007 Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkastelevana olevan tuotteen tuonnin 5. marraskuuta 2007 annetun asetuksen (EY) N:o 1295/2007 (3) mukaisen kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. |
(4) |
Huomautettakoon, että kyseistä tuotetta koskevat suojatoimenpiteet olivat voimassa 8. marraskuuta 2007 asti. Komissio otti käyttöön väliaikaiset suojatoimenpiteet tiettyjen sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnissa 7. marraskuuta 2003 annetulla asetuksella (EY) N:o 1964/2003 (4). Lopulliset suojatoimenpiteet otettiin käyttöön 7. huhtikuuta 2004 annetulla asetuksella (EY) N:o 658/2004 (”suojatoimenpiteistä annettu asetus”) (5). Sekä väliaikaiset että lopulliset suojatoimenpiteet muodostuivat tariffikiintiöistä, toisin sanoen tullia kannettiin vasta, kun tariffikiintiö oli käytetty loppuun. |
1.2 Menettelyn osapuolet
(5) |
Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tehneille yhteisön tuottajille ja niitä edustavalle järjestölle, vientiä harjoittaville tuottajille ja niitä edustavalle järjestölle, toimittajille ja tuojille sekä niitä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan kansantasavallan viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa. |
(6) |
Valituksen tehneet tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat ja niitä edustavat järjestöt esittivät kantansa. Kuuleminen järjestettiin kaikille niille asianosaisille, jotka sitä pyysivät ja jotka osoittivat, että niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä. |
(7) |
Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että polkumyynnin ja vahingon määrittämiseksi sovelletaan otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta (1. lokakuuta 2006 ja 30. syyskuuta 2007 väliseltä ajalta). |
(8) |
Jotta Kiinan kansantasavallan vientiä harjoittavat tuottajat voivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua (MET) tai yksilöllistä kohtelua (IT) koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen esittämistä varten niille kiinalaisille yrityksille, joita asian tiedettiin koskevan. Viisi yritystä/yritysryhmää pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaista markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, jos tutkimuksessa todetaan, etteivät ne täytä markkinatalouskohtelua koskevia vaatimuksia. Otokseen valittiin kuitenkin vain yksi markkinatalouskohtelua pyytänyt yritys (ks. jäljempänä johdanto-osan 26 kappale). Yhdeksän yritystä/yritysryhmää pyysi pelkästään yksilöllistä kohtelua. |
(9) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille yhteisön tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niitä edustaville järjestöille, kaikille otokseen valituille tuojille ja niitä edustaville järjestöille, kaikille toimittajille, joita asian tiedettiin koskevan, ja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. Lisäksi kyselylomakkeet lähetettiin kaikille komission yksilöimille mahdollisille vertailumaan tuottajille (ks. jäljempänä johdanto-osan 40–41 kappale). |
(10) |
Kyselylomakkeisiin saatiin vastaukset neljältä yhteisön tuottajalta, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta, kuudelta otokseen valitulta etuyhteydettömältä yhteisön tuojalta ja niitä edustavilta järjestöiltä. Lisäksi vastaukset saatiin kaikilta otokseen kuuluvilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja niihin etuyhteydessä olevilta yrityksiltä. Vastauksia saatiin myös kiinalaisten tuottajien järjestöltä ja yhdeltä tuojajärjestöltä. |
(11) |
Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
1.3 Tutkimusajanjakso
(12) |
Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimusajanjakso kattoi 1. lokakuuta 2006 ja 30. syyskuuta 2007 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1. lokakuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Yleisiä huomautuksia
(13) |
Mandariinit korjataan syksyllä ja talvella. Korjuu- ja säilömisaika alkaa varhain lokakuussa ja päättyy suunnilleen tammikuun lopussa seuraavana vuonna. Tuore tuote on tarkoitettu tuorehedelmämarkkinoille mehuja ja säilykkeitä varten. Mandariinien säilöntäteollisuudessa on käytäntönä käyttää vertailuperustana 1. lokakuuta ja seuraavan vuoden 30. syyskuuta välistä kautta, ja komissio on käyttänyt sitä omassa arviossaan. |
2.2 Tarkasteltavana oleva tuote
(14) |
Tarkasteltavana olevan tuotteen muodostavat valmistetut tai säilötyt lisättyä alkoholia sisältämättömät, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit, sellaisina kuin ne on määritelty CN-nimikkeessä 2008. Nämä luokitellaan tällä hetkellä seuraavasti: CN-koodi 2008 30 55 kattaa tarkasteltavana olevan tuotteen, joka ei sisällä lisättyä alkoholia mutta joka sisältää lisättyä sokeria, kun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on suurempi kuin 1 kg; CN-koodi 2008 30 75 kattaa tarkasteltavana olevan tuotteen, joka ei sisällä lisättyä alkoholia mutta joka sisältää lisättyä sokeria, kun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on enintään 1 kg. Lisäksi ex CN-koodi 2008 30 90 sisältää osittain mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset valmistetut tai säilötyt sitrushedelmähybribit, joissa ei ole lisätty alkoholia tai lisättyä sokeria (yleensä vedessä tai omassa mehussa). |
(15) |
Alustavan tutkimuksen mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta saadaan kuorimalla ja lohkomalla tiettyjä pieniä sitrushedelmiä (pääasiassa satsumia), jotka sen jälkeen säilötään sokerisiirappiin, mehuun tai veteen. Kuoriminen ja lohkominen voidaan suorittaa käsin tai koneella. |
(16) |
Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotetaan eri painoisena sekä kuluttajamarkkinoille että ateriapalvelualalle ja elintarviketeollisuudelle. Suurin osa kuluttajamarkkinoille tarkoitetuista tuotteista on nettopainoltaan 312 g (175 g valutettuna), vaikka 850 g (480 g) painavan tuotteen osuus myynnistä on kasvussa. Ateriapalveluala ja elintarviketeollisuus käyttävät suurempia pakkauskokoja, erityisesti 2,65 kg (1 500 g) ja 3,1 kg (1 700 g) painavia pakkauksia; näistä 2,65 kg on suosituin koko. |
(17) |
Satsumia, klementiinejä ja muita pieniä sitrushedelmiä kutsutaan yhteisellä nimellä ”mandariinit”. Useimmat näistä eri hedelmälajeista soveltuvat käytettäviksi tuoretuotteena tai mehuina tai säilykkeinä. Ne ovat samankaltaisia, ja niiden valmisteiden tai säilykkeiden katsotaan siten muodostavan yhden tuotteen. |
2.3 Samankaltainen tuote
(18) |
Yksi yhteisön tuoja väitti, että tarkasteltavana oleva Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuote oli parempilaatuinen, sillä kiinalaisissa mandariineissa on vähemmän siemeniä. |
(19) |
Samoin kuin suojatoimenpiteistä annetun asetuksen yhteydessä jotkin osapuolet väittivät, että tarkasteltavana oleva tuote ja yhteisön tuotannonalan tuote eroavat laadultaan. Yhteisön tuottajat väittivät, että kuluttajat suosivat niiden tuottamia tuotteita tiukempina pidettyjen säilöntävaiheen hygieniastandardien takia. |
(20) |
Komissio tutki näitä väitteitä ja totesi seuraavaa:
Koska samankaltaisuus ei edellytä, että tuotteet ovat täysin identtisiä, vähäiset erot eivät riitä muuttamaan tuontituotteen ja yhteisön tuotteen samankaltaisuudesta tehtyä päätelmää. |
(21) |
Komissio päättelee siten, että tuontituote ja yhteisön tuote katsotaan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuksi samankaltaiseksi tuotteeksi. |
3. OTOS
3.1 Kiinan tasavallassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otos
(22) |
Kiinan kansantasavallassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien suuren määrän takia menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän soveltamista polkumyynnin toteamiseksi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
(23) |
Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa tutkimuksen aloittamispäivästä ja toimittamaan perustiedot viennistä ja kotimaan myynnistä, tarkat tiedot niiden toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon osalta ja kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuvien niihin etuyhteydessä olevien yritysten nimet ja kuvauksen niiden toiminnasta. Myös Kiinan tasavallan viranomaisia ja tuottajajärjestöjä kuultiin. |
3.1.1 Yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien esivalinta
(24) |
16 Kiinan kansantasavallassa toimivaa yritystä tai etuyhteydessä olevien yritysten ryhmää ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Ne kaikki ilmoittivat vienneistä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana ja ilmaisivat olevansa halukkaita osallistumaan otokseen. |
(25) |
Niiden vientiä harjoittavien tuottajien, jotka eivät ilmoittautuneet edellä mainitun määräajan aikana tai jotka eivät toimittaneet pyydettyjä tietoja määräajassa, katsottiin olevan tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomia. Eurostatin tuontitietojen ja johdanto-osan 24 kappaleessa mainittujen yritysten ilmoittamien tutkimusajanjaksoa koskevien tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvien vientien määrän vertaileminen viittaa siihen, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyön aste oli hyvin korkea. |
3.1.2 Otoksen valinta
(26) |
Otoksen valinnassa otettiin huomioon perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti vientiä harjoittavien tuottajien koko yhteisöön suuntautuvien vientien osalta. Tämän kriteerin perusteella otokseen valittiin neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa, joista kahdella oli etuyhteys. Otosta koskevien tietojen perusteella todettiin, että valitut yritykset muodostivat tutkimusajanjaksona yli 60 prosenttia edellä johdanto-osan 24 kappaleessa mainittujen yritysten ilmoittamien tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvien vientien kokonaismäärästä. Lisäksi yksi näistä yrityksistä oli myynyt tarkasteltavana olevaa tuotetta huomattavia määriä kotimarkkinoilla tutkimusajanjakson aikana. Siksi katsottiin, että tällainen otos mahdollistaisi tutkimuksen rajoittamisen kohtuulliseen määrään vientiä harjoittavia tuottajia, joita voitaisiin tarkastella käytettävissä olevana aikana, siten että varmistetaan suuri edustavuus. Kaikkia asianosaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja niitä edustavia järjestöjä sekä Kiinan kansantasavallan viranomaisia kuultiin, eivätkä ne esittäneet huomautuksia tätä tarkoitusta varten asetetussa määräajassa. |
3.2 Yksilöllinen tarkastelu
(27) |
Yksikään otokseen kuulumattomista vientiä harjoittavista tuottajista ei vaatinut yksilöllisen polkumyyntimarginaalin vahvistamista toimittamalla asiaa koskevat tiedot asetetussa määräajassa perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi. Vientiä harjoittavia tuottajia ei siten tarkasteltu yksilöllisesti tässä tutkimuksessa. |
3.3 Tuojia koskeva otos
(28) |
Valituksessa esitetyissä tiedoissa ja edellisessä suojatoimenpidetutkimuksessa yksilöityjen tuojien suuren määrän takia menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ehdotettiin otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Monet tuojat tarjoutuivat tekemään yhteistyötä. Otokseen valittiin kuusi tuontimäärältään suurta tuojaa. Nämä tuojat edustavat hieman yli 60:tä prosenttia yhteisön kaikista tuonneista. |
4. POLKUMYYNTI
4.1 Markkinatalouskohtelu
(29) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tuonteja koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo määritetään mainitun artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt perusteet. |
(30) |
Markkinatalouskohtelua koskevat lyhyet ja ohjeelliset perusteet esitetään jäljempänä tiivistäen:
|
(31) |
Nyt esillä olevassa tutkimuksessa yksi otokseen kuuluvista vientiä harjoittavista tuottajista (ks. edellä johdanto-osan 22–26 kappale) pyysi markkinatalouskohtelua ja palautti sitä koskevan lomakkeen. |
(32) |
Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei voi saada markkinatalouskohtelua, sillä se ei kyennyt osoittamaan täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyn ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaatimuksen. Etenkin ensimmäisen vaatimuksen osalta toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että yrityksen työntekijät allekirjoittivat tyhjän työsopimuksen, jossa ei mainita korvauksia eikä työtunteja. Siksi oli mahdotonta määrittää työntekijöiden palvelukseenottoa ja palkkausta koskevia ehtoja ja näin ollen sitä, ilmentävätkö työvoimakustannukset tarjontaa ja kysyntää. Toisen vaatimuksen osalta toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että kansainvälisten kirjanpitonormien perusperiaatteita oli jätetty noudattamatta (esimerkiksi suoriteperusteisen kirjanpidon periaate, kuittaaminen, epäjohdonmukaisuudet kirjapidossa ilmoitettujen summien ja kirjanpidon perustana olevan varsinaisen aineiston välillä, puutteet liiketoimien todenmukaisessa esittämisessä) sekä tilinpäätöksessä että tilintarkastuksessa, mikä kyseenalaistaa yrityksen tilien luotettavuuden. Kolmannen vaatimuksen osalta todettiin, että yritys hyötyi useista valtiontuista (esimerkiksi sellaisen arvonlisäveron palautus, jota toimittajat/viljelijät eivät ole koskaan maksaneet, ja maakunnallisten ulkomaankaupan kehityshankkeiden rahastosta maksetut vientituet sekä vientibonus), mikä osoittaa, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä on yhä jäljellä vääristymiä. |
(33) |
Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että ainoa kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, joka on pyytänyt markkinatalouskohtelua, ei ole osoittanut täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, eikä sille sen vuoksi voitu myöntää markkinatalouskohtelua. |
4.2 Yksilöllinen kohtelu
(34) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt vaatimukset. |
(35) |
Ainoa otokseen kuuluva vientiä harjoittava tuottaja, joka pyysi markkinatalouskohtelua, pyysi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että sille ei myönnetä markkinatalouskohtelua. Myös muut otokseen kuuluvat vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät yksilöllistä kohtelua. |
(36) |
Asianosaisten yritysten yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen alustava tutkinta osoitti, että ne kaikki täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt vaatimukset. |
(37) |
Sen vuoksi pääteltiin, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä alustavasti seuraaville kiinalaisille vientiä harjoittaville yrityksille:
|
4.3 Normaaliarvo
(38) |
Edellä esitettyjen syiden takia yhdellekään kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua. |
(39) |
Normaaliarvo on siten määritettävä kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(40) |
Valituksessa esitettyjen tietojen mukaan kyseistä tuotetta ei tuoteta merkittäviä määriä yhteisön ulkopuolella eikä asianomaisessa maassa. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ehdotettiin siten, että normaaliarvon perustana käytettäisiin mitä tahansa muuta hyväksyttävää perustetta, esimerkiksi samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti yhteisössä maksettua tai maksettavaa hintaa. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään asiaa koskevat huomautuksensa. Komissio jatkoi menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen mahdollisten vertailumaiden etsintää. Komissio ehdotti yhteistyötä kahdelle thaimaalaiselle yritykselle. Toinen niistä lupautui alustavasti tekemään yhteistyötä tutkimuksessa, mutta se ei kuitenkaan vastannut myöhemmin kyselylomakkeeseen. Toinen yritys ei vastannut lainkaan. |
(41) |
Kaksi asianomaisen maan vientiä harjoittavaa tuottajaa ja yksi tuoja- ja tukkumyyjäjärjestö vastusti sitä, että normaaliarvon perustana käytettäisiin yhteisössä maksettuja tai maksettavia hintoja, mutta ne eivät esittäneet mitään muuta perusasetuksen mukaista ratkaisua. |
(42) |
Edellä esitetyn perusteella päätettiin alustavasti, että kaikkien otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien osalta normaaliarvon perustana käytetään mitä tahansa muuta hyväksyttävää perustetta, eli tässä tapauksessa samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti yhteisössä maksettua tai maksettavaa hintaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(43) |
Yhteisössä maksettua tai maksettavaa hintaa koskevan perusteen mukaisesti normaaliarvo laskettiin edellä johdanto-osan 11 kappaleessa lueteltujen yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien toimitiloissa tarkastettujen tietojen perusteella. |
(44) |
Yhteisössä toimivien samankaltaisen tuotteen tuottajien kotimaanmyynnin todettiin olevan edustava otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön viemään tarkasteltavana olevaan tuotteeseen verrattuna. |
(45) |
Koska yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat tappiollisia, niitä oli oikaistava kohtuullisella voittomarginaalilla, kuten perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädetään. Sovellettu 6,8 prosentin voittomarginaali oli sama kuin säilöntäkauden 2000/2001 voittomarginaali, sillä se oli viimeinen kausi ennen Kiinasta tapahtuvan tuonnin valtavaa kasvua, joka johti suojatoimenpiteiden käyttöönottoon, toisin sanoen viimeinen kausi, jolloin epätavallisen alhaiseen hintaan tapahtuneella vahingollisella tuonnilla ei ollut vielä vaikutusta markkinaolosuhteisiin. |
4.4 Vientihinnat
(46) |
Vientihintojen perustana käytettiin niitä todellisia hintoja, jotka riippumattomat asiakkaat maksoivat Kiinan kansantasavallasta yhteisöön tehdyistä vienneistä. |
4.5 Vertailu
(47) |
Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. |
(48) |
Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintoihin ja niiden vertailtavuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisut tehtiin tarpeen mukaan kuljetus- ja vakuutuskustannusten sekä kaikkien muiden kuljetukseen liittyvien kustannusten erojen mukaisesti. |
4.6 Polkumyyntimarginaali
(49) |
Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti polkumyyntimarginaali määritettiin kaikkien kiinalaisten viejien osalta vertailemalla tuotetyyppikohtaisesti normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja edellä kuvatun mukaisesti määritettyä ja oikaistua vientihinnan painotettua keskiarvoa. Etuyhteydessä olevia vientiä harjoittavia tuottajia varten polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo laskettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti. Otokseen kuulumattomia yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia varten polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo laskettiin otokseen kuuluvien yritysten polkumyyntimarginaalien pohjalta. Lisäksi koska vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöaste oli hyvin korkea (ks. edellä johdanto-osan 25 kappale), kaikille muille yrityksille polkumyyntimarginaaliksi määritettiin otokseen kuuluvien yritysten suurin yksittäinen polkumyyntimarginaali. |
(50) |
Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuna seuraavat:
|
5. VAHINKO
5.1 Yleiset huomautukset
(51) |
Huomautettakoon, että kyseessä olevaan tuotteeseen sovellettiin suojatoimenpiteitä lähes koko tarkastelujakson ajan. Tämä oli perusteltua siitä syystä, että suojatoimenpidetutkimuksen mukaan yhteisön teollisuudenalalle oli aiheutunut vakavaa vahinkoa tarkasteltavan jakson lopussa (toisin sanoen 1998/1999–2002/2003). |
5.2 Yhteisön tuotanto ja yhteisön tuotannonala
(52) |
Nyt esillä olevassa tutkimuksessa todettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta valmisti yhteisössä neljä yhteisön tuottajaa, joiden puolesta valitus esitettiin (Halcon Group SA, Murcia, Espanja; Cofrusa SA, Murcia, Espanja; Agriconsa SA, Valencia, Espanja; Videca SA, Valencia, Espanja). Yksikään näistä tuottajista ei ollut etuyhteydessä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaisiin viejiin tai tuojiin. |
(53) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuottajat olivat tuottaneet tarkasteltavana olevaa tuotetta noin 34 100 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Tämä vastaa 100:aa prosenttia yhteisössä tuotetun samankaltaisen tuotteen kokonaismäärästä. Edellä mainittujen yhteisön tuottajien katsotaan siten muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. |
(54) |
Huomattakoon, että suojatoimenpidetutkimuksessa oli mukana kahdeksan yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa. Se, että yhteisössä on jäljellä enää neljä tuottajaa, johtuu joidenkin yritysten sulkemisesta ja toisten sulautumisesta. |
5.3 Yhteisön kulutus
(55) |
Yhteisön kulutus kehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti.
|
(56) |
Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärän perusteella, johon lisättiin sellaisten aiempien yhteisön tuottajien myynti yhteisön markkinoilla, jotka eivät enää harjoittaneet tuotantoa tutkimusajanjaksolla, ja kaikista kolmansista maista tehdyt tuonnit. Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymä tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärä perustuu yhteisön tuottajilta saatuihin tarkastettuihin tietoihin. Aiempien yhteisön tuottajien myyntimäärä perustuu valituksen tekijän arvioihin, ja se on tarkastettu suojatoimenpidetutkimuksen tulosten pohjalta, mukaan lukien Euroopan unionin virallisessa lehdessä17. joulukuuta 2005 julkaistu ilmoitus 2005/C 322/06. Maahantuodut määrät perustuvat Eurostatin tietoihin. |
(57) |
Kuten edellä olevassa taulukossa esitetään, tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus on pysynyt yhteisössä suhteellisen vakaana tarkastelujakson aikana, lukuun ottamatta kaudella 2003–2004 havaittua kasvua. Tämä kulutuksen ilmeinen kasvu voi selittyä olennaisilta osin kyseisen tuotteen varastoinnilla, kuten esitetään edellä olevassa johdanto-osan kappaleessa mainitussa ilmoituksessa. Eurostatin tiedot vahvistavat tämän ilmiön todeksi uusissa jäsenvaltioissa ennen niiden liittymistä Euroopan unioniin toukokuussa 2004. Uusiin jäsenvaltioihin tehdyt tuonnit kasvoivat lähes 15 000 tonniin ennen niiden liittymistä yhteisöön (kaudella 2003/2004), ja ne pienenivät keskimäärin noin 4 000 tonniin vuodessa kausina 2004/2005, 2005/2006 ja 2006/2007. Tutkimusajanjakson kulutuksen voidaan katsoa olleen vakaa, ja sen taso vastasi edeltäviä kausia vuosina 2005 ja 2006. |
5.4 Tuonti Kiinan kansantasavallasta yhteisöön
5.4.1 Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä ja markkinaosuus
(58) |
Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:
|
(59) |
Samankaltainen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrän nousu on nähtävissä kaudella 2003/2004, kuten edellä esitetystä yhteisön kulutuksesta käy ilmi. Tuonti laski takaisin alemmalle tasolle kaudella 2004/2005 (uusien jäsenvaltioiden liittymisen jälkeen). Kiinasta tapahtuvan tuonnin markkinaosuus on pysynyt jatkuvasti suurena, sillä Kiina on tarkasteltavana olevan tuotteen suurin viejämaa niin yhteisössä kuin muuallakin maailmassa. |
5.4.2 Tuontihinnat ja hintojen alittavuus/alihinnoittelu
|
2002/2003 |
2003/2004 |
2004/2005 |
2005/2006 |
Tutkimusajanjakso |
Tuontihinnat Kiinasta Lähde: Eurostat (Euroa/tonni) |
595 |
525 |
531 |
612 |
596 |
Indeksi (2002 = 100) |
100 |
88 |
89 |
103 |
100 |
(60) |
Edellä esitetystä taulukosta käy ilmi Kiinan kansantasavallan keskimääräisten tuontihintojen kehittyminen. Hinnat laskivat tarkastelujakson aikana ainoastaan kaudella 2003/2004. Tutkimusajanjakson aikana hinnat nousivat takaisin alkuperäiselle kauden 2002/2003 tasolle. |
(61) |
Yhteisön markkinoiden tutkimusajanjakson myyntihintoja selvitettiin vertaamalla keskenään yhteisön tuotannonalan hintoja ja asianomaisen maan tuontihintoja. Kyseisillä markkinoilla tuontitoimitusten ja yhteisön tuotannon viitepaikkana käytetään Hampuria. Tästä syystä yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta perittyjä hintoja oikaistuna tarvittaessa toimitus Hampurissa -tasolle alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen. Näitä hintoja verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien perimiin myyntihintoihin, joista on vähennetty alennukset ja joita on oikaistu tarvittaessa cif Hampurissa -tasolle tullit ja tulliselvityskustannukset huomioon ottaen. Oikaisuihin sisältyy tarpeen mukaan maksettu suojatulli, joka on 301 euroa/mt kiintiön ulkopuolisten vientien osalta. |
(62) |
Vertailu osoitti, että tutkimusajanjaksolla kyseistä tuontituotetta myytiin yhteisön markkinoilla hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 19,6–35,2 prosentilla, ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista, kun perustana käytettiin otokseen kuuluvien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamia tietoja. Lisäksi yhteisön tuotannonalan hintakehityksen arviointi osoitti, että hinnankorotukset ovat estyneet merkittävästi (ja tutkimusajanjaksolla hinnat ovat laskeneet) (ks. jäljempänä). |
5.5 Yhteisön tuotannonalan tilanne
(63) |
Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia yhteisön tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja indikaattorit, joilla oli yhteyttä tuotannonalan tilanteeseen 1. lokakuuta 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. |
(64) |
Jäljempänä esitetyt yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot on koottu neljältä yhteisön tuottajalta. |
(65) |
Alla olevasta taulukosta käy ilmi yhteisön tuottajien tuotannon, tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen kehittyminen:
|
(66) |
Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, tuotanto vaihteli tarkastelujakson aikana kausina 2003/2004 ja 2005/2006 saatujen pienempien satojen takia. Tuotantokapasiteetti laski tarkastelujakson loppua kohden. Kapasiteetin käyttöaste pysyi satovaihteluista huolimatta hyvin alhaisena koko tarkastelujakson ajan. |
(67) |
Alla esitetyistä luvuista käy ilmi yhteisön tuotannonalan varastojen määrä kunkin kauden lopussa.
|
(68) |
Huomattakoon, että tarkasteltavana olevalla tuotteella on pitkä varastointi-ikä (yli kolme vuotta) ja tuotteen makuun ja väriin liittyvät ominaisuudet säilyvät pitkään. |
(69) |
Varastojen määrä on vaihdellut koko tarkastelujakson ajan, mutta niiden määrä on kasvanut merkittävästi tutkimusajanjaksolla. Tämä johtunee polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamista paineista ja siitä, että suojatoimenpiteiden odotettiin poistuvan käytöstä; tällä ennakoitiin sitä, että tuojat siirtyvät käyttämään tarkasteltavana olevan tuotteen hankintalähteenä kiinalaisia tuonteja yhteisön tuotannonalan sijasta. |
(70) |
Alla esitetyistä luvuista käy ilmi yhteisön tuotannonalan myyntimäärät, markkinaosuus ja keskimääräiset yksikkömyyntihinnat.
|
(71) |
Sovelletuista suojatoimenpiteistä ja muutamien yhteisön tuottajien markkinoilta häviämisestä huolimatta (näiden markkinaosuus pieneni kauden 2002/2003 11,2 prosentista 8,1 prosenttiin kaudella 2004/2005, ja ne hävisivät myöhemmin kokonaan markkinoilta) yhteisön tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat lievästi absoluuttisesti mitattuna, mutta ne pysyivät alhaisina koko tarkastelujakson ajan. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi vain 4,7 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana. Keskimääräiset myyntihinnat ovat nousseet tarkastelujakson aikana mutta eivät kuitenkaan normaalivoiton edellyttämälle tasolle, mikä korostaa Kiinasta hyvin alhaisilla hinnoilla tapahtuneen mittavan tuonnin vaikutusta hintatasoihin. |
(72) |
On huomattava yleisesti, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi noin 5,2 prosenttia tarkastelukauden aikana, ja se ylsi tutkimusajanjaksolla vaatimattomaan 27,6 prosenttiin, mikä osoittaa, että Kiinasta tapahtuvan tuonnin aiheuttaman paineen takia yhteisön tuotannonala ei kyennyt parantamaan suoritustaan merkittävästi. |
(73) |
Alla esitetty voittomarginaali ennen veroja koskee yhteisön tuotannonalan myyntiä, ja siitä käy ilmi, että tuotannonala pysyi tappiollisena; myyntiä helpotettiin jossain määrin ottamalla käyttöön suojatoimenpiteitä, mutta samalla se vaarannettiin välttämällä toimenpiteitä samanaikaisesti tapahtuneen varastoinnin takia (ks. johdanto-osan 57 kappale). Suojatoimenpiteiden myönteinen vaikutus näkyy siten etenkin tarkastelujakson loppupuolella.
|
(74) |
Edellä esitetty sijoitetun pääoman tuotto osoittaa laskevaa kehityssuuntausta kauden 2003/2004 jälkeen. Sijoitetun pääoman tuoton heikentyminen ilmentää myös yhteisön tuottajien tilanteen heikentymistä. |
|
2002 |
2003 |
2004 |
2005 |
2006 |
Kassavirta (prosenttia kokonais-myynnistä) |
8,7 % |
–0,5 % |
–1,6 % |
–4,6 % |
3,2 % |
(75) |
Koska yhteisön tuottajat säilövät erilaisia hedelmiä, kassavirtaa voitiin tutkia ainoastaan yrityksen koko toiminnan tasolla eikä pelkästään tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Kyseinen indikaattori on sen vuoksi vähemmän merkittävä, ja se esitetään eri tilivuosilta (kalenterivuosi). Voidaan kuitenkin nähdä, että kassavirta pieneni asteittain vuoteen 2005 asti, ja tutkimusajanjaksolla ilmeni vain vähäistä elpymistä. |
(76) |
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan investointeja kuvaava kehityssuunta.
|
(77) |
Edellä esitetystä kannattavuuden laskusta huolimatta yhteisön tuotannonala on lisännyt tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tehtyjä investointejaan parantaakseen kilpailukykyään tarkasteltavana olevan tuotteen markkinoilla. Investoinnit tehtiin pääosin koneisiin. Näillä toimilla on edistetty merkittävästi otokseen kuuluvien yhteisön yritysten tehokkuutta. |
(78) |
On todisteita siitä, että tarkastelujakson aikana pääoman saanti heikkeni, mikä johtui muun muassa tuotannon negatiivisista voittomarginaaleista ja tuotteen merkityksestä kyseisten yritysten koko toiminnalle. |
|
2002/2003 |
2003/2004 |
2004/2005 |
2005/2006 |
Tutkimusajanjakso |
Työntekijöiden määrä |
1 975 |
1 965 |
1 837 |
1 546 |
2 091 |
Indeksi (2002/2003 = 100) |
100 |
99 |
93 |
78 |
106 |
Tuottavuus (työtunnit/tuotanto-tonni) |
17 |
16,8 |
16 |
16,5 |
15,5 |
Indeksi (2002/2003 = 100) |
100 |
99 |
94 |
97 |
91 |
Työtuntien kokonaismäärä kauden aikana |
531 000 |
386 000 |
462 000 |
266 000 |
529 000 |
Indeksi (2002/2003 = 100) |
100 |
74 |
88 |
60 |
116 |
(79) |
On syytä muistaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen säilöntä on kausiluonteista toimintaa, joka kestää 4–5 kuukautta, ja että kausityöntekijät tekevät suurimman osan tuotantotöistä. Siksi työntekijöiden määrää kuvaava suhdeluku on vähemmän merkityksellinen, ja kauden aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärää olisi pidettävä tärkeimpänä työllisyyttä kuvaavana indikaattorina. Kuten edellä olevassa taulukossa esitetään, yhteisön tuotannonala on parantanut tuottavuuttaan asteittain. Tuottavuus ylsi parhaimmalle tasolle koko tarkastelukauden aikana tutkimusajanjaksolla. Näin ollen tuotettua tonnia kohti tarvittavien työtuntien määrä laski kauden 2002/2003 17 tunnista tutkimusajanjakson 15,5 tuntiin (– 9 prosenttia). Työntekijöiden määrä nousi huippuunsa tutkimusajanjakson aikana, kun tuotantomäärät kasvoivat uudelleen kauden 2005/2006 alhaisten tuotantomäärien jälkeen. Tätä kuvastaa myös työtuntien määrän kasvu tutkimusajanjaksolla. Yhteisön tuotannonalan tuottavuuden kehitys tutkimusajanjaksolla ilmentää sen tehokkuuden parantamiseksi toteutettuja toimia Kiinasta peräisin olevan mittavan polkumyyntituonnin torjumiseksi. |
(80) |
Huomautettakoon, että absoluuttisesti ilmaistut palkkatiedot eivät ole merkityksellisiä tuotantotason suurien vaihtelujen takia. Palkkakustannukset tuotantotonnia kohti on merkityksellisempi indikaattori, joka osoittaa, että vaikka tuntipalkka on kasvanut luontaisesti inflaation takia, tuottavuuden lisääntymisen ansiosta yhteisön tuotannonala pystyi pienentämään palkkakustannuksia tuotantotonnia kohti kolmen prosenttiyksikön verran.
|
(81) |
Edellä johdanto-osan 50 kappaleessa määritetty koko maata koskeva väliaikainen polkumyyntimarginaali ylittää selvästi vähimmäistason. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei voida pitää vähäisenä. |
(82) |
Ei ole mitään todisteita tarkasteltavana olevan tuotteen aiemmasta polkumyynnistä tai sille myönnetystä valtiontuesta. On kuitenkin pantava merkille, että yhteisön tuotannonala on toipumassa merkittävästi kasvaneiden tuontimäärien vaikutuksista, jotka aiheuttivat sille vakavaa vahinkoa ja joiden takia komissio määräsi vuosina 2003 ja 2004 sekä väliaikaisia että lopullisia suojatoimenpiteitä (ks. johdanto-osan 4 kappale). Kuten edellä johdanto-osan 57 ja 70 kappaleessa todetaan, näillä suojatoimenpiteillä autettiin tuotannonalaa parantamaan hieman asemaansa kauden 2003/2004 varastointitoimista huolimatta, ja ilman vahingollista polkumyyntiä niiden olisi odotettu parantavan yhteisön tuotannonalan tilannetta merkittävästi enemmän. |
5.6 Vahinkoa koskeva päätelmä
(83) |
Edellä esitettyä arviota yhteisön tuotannonalan tilanteesta on tarkasteltava sen seikan valossa, että tarkastelujakson alussa yhteisön tuottajien määrä ja tuotantokapasiteetti olivat merkittävästi suurempia. Asetuksen (EY) N:o 658/2004 ja ilmoituksen C 322/06 mukaan tuotantokapasiteetti oli tuolloin 129 000 mt. Edellä kuvattu tuotannonalan rakenneuudistus johti tuotantokapasiteetin yli 45 prosentin laskuun. Tässä tilanteessa ja suojatoimenpiteiden käyttöönoton takia olisi odotettu, että jäljelle jääneiden neljän yhteisön tuottajan asema olisi yleisesti ottaen parantunut, jolloin ne olisivat muun muassa saaneet merkittävämmän osuuden markkinoilta poistuneiden yritysten myynnistä, lisänneet merkittävästi tuotantoa ja kapasiteetin käyttöastetta sekä hyötyneet paljon voimakkaammin suuremmista hintojen ja kustannusten eroista, jotka mahdollistivat voittojen kertymisen. |
(84) |
Vastoin odotuksia tuotanto on lisääntynyt vain 9 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste on pysynyt alhaisena (ja kasvoi vain itse kapasiteetin vähenemisen takia) ja myyntimäärät pysyivät vähäisinä sektorilla tapahtuneesta keskittymisestä huolimatta samalla kun varastot ovat kasvaneet jopa 66 prosentilla. Tappiot ovat jatkuneet (– 4,3 prosenttia), ja sijoitetun pääoman tuotto on kehittynyt entistä negatiivisemmaksi (– 28,9 prosenttia) huolimatta jatkuvista investoinneista kilpailukyvyn parantamiseksi ja tuottavuuden 9 prosentin kasvusta. |
(85) |
Huomautettakoon, että Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi tarkastelujakson aikana lähes 10 prosentilla, samalla kun myyntihinta pysyi käytännössä samana kuin vuonna 2002 raakamateriaalikustannusten kasvusta huolimatta. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksolla. |
(86) |
Kun kaikki nämä tekijät otetaan huomioon, päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
6. SYY-YHTEYS
6.1 Alustava huomautus
(87) |
Komissio on myös tutkinut perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, onko Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä syy-yhteys. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. |
6.2 Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin vaikutus
(88) |
On syytä huomata, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin osuus yhteisön markkinoista pysyi niinkin korkealla kuin 70 prosentissa. Kun otetaan huomioon Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin selvä määräävä markkina-asema, sitä voidaan käytännössä pitää epäilemättä merkittävänä syynä yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen. |
(89) |
Tätä käsitystä vahvistaa se, että kiinalaisten tuotteiden hinnat ovat jatkuvasti olleet alhaisempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat – ja tavoitteena on päästä yhteisön tuotannonalan kustannuksia merkittävästi alhaisemmalle tasolle – mikä viittaa saalistushinnoitteluun. Yhteisön tuotannonala vastasi hinnaltaan erittäin alhaisen tuonnin suuriin määriin yrittämällä ylläpitää kohtuullista markkinaosuutta ja kuromalla umpeen hintoja. Yhteisön tuotannonala ei siten yltänyt tavanomaiseen kannattavuuteen. |
(90) |
Siksi on selvää, että hinnaltaan yhä alhaisemman tuonnin voimakkaalla kasvulla ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on voimakas syy-yhteys. |
6.3 Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin vaikutus
(91) |
Muiden kuin kiinalaisten tuontien määrä oli tutkimusajanjaksolla alle kaksi prosenttia yhteisön kokonaistuonneista. Siksi niiden (mahdollista) vaikutusta on pidettävä vähäisenä. On väitetty, että tällainen tuonti on todellisuudessa kiinalaisten tuotteiden jälleenmyyntiä. Tätä näkemystä vahvistaa se, että muissa maissa ei ole riittävästi tuotantoa, kuten soveltuvien vertailumaiden puute osoittaa (ks. edellä johdanto-osan 40–41 kappale). |
6.4 Yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan muutosten vaikutus
(92) |
Kuten alla olevasta taulukosta voidaan nähdä, yhteisön tuotannonalan vientitoiminta väheni tarkastelujakson aikana.
|
(93) |
Yhteisön tuotannonala toimitti aiemmin tarkasteltavana olevaa tuotetta Yhdysvaltoihin perinteisille markkinoille. Nykyään Yhdysvaltoihin (ja useimpiin tuontimaihin) tehtävien vientien tärkein lähtömaa on Kiina, joka näyttää soveltavan samanlaista polkumyyntistrategiaa ja merkittävää hintojen alittavuutta Yhdysvaltoihin suuntautuvan yhteisön tuotannonalan viennin suhteen. |
(94) |
Vaikka yhteisön tuotannonala olisikin säilyttänyt vientimäärät ja -hinnat samalla tasolla, pelkästään kiinalaisen tuonnin markkinoilletulon aste ja hintojen alittavuuden laajuus viittaavat siihen, että edellä mainitulla tuonnilla on merkittävä vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan väheneminen ei poista syy-yhteyttä, vaan se pikemminkin ennakoi, mitä voi tapahtua yhteisön tuotannonalan myynnille, jos polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama paine jatkuu. |
6.5 Valuuttakurssien vaihtelujen vaikutus
(95) |
Toinen tekijä, jonka yhteisön tuotannonala väitti aiheuttaneen vahinkoa, on Kiinan renminbin (RMB) vaihtokurssin heikkeneminen euroon nähden. Lokakuun 2002 ja syyskuun 2007 välisenä aikana Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssi heikkeni yli 40 prosenttia euroon nähden. Koska Kiinan renminbi on sidottu Yhdysvaltain dollariin, kiinalaiset viejät saivat kilpailuetua tarkasteltavana olevan tuotteen eurooppalaisiin viejiin nähden. Tätä varten huomautettakoon, että tutkimuksessa on selvitettävä, onko polkumyynnillä tapahtunut tuonti (hintojen ja määrien osalta) aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle vai onko merkittävä vahinko aiheutunut muista tekijöistä. Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa todetaan tältä osin, että on osoitettava, aiheuttaako polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintataso vahinkoa. Siinä viitataan sen vuoksi pelkästään hintatasojen väliseen eroon, eikä vaadita analysoimaan hintatasoihin vaikuttavia tekijöitä. |
6.6 Raaka-aineiden tarjonta ja hinnat
(96) |
Useat osapuolet ovat väittäneet, että vahinko ei ole aiheutunut polkumyyntituonnista vaan riittämättömästä tarjonnasta ja raaka-aineiden korkeista hinnoista heikon sadon seurauksena. Vahinkoa koskeva tutkimusajanjakso kattaa useita erilaisia satoja – alhaisine ja korkeine raaka-ainetuotantotasoineen – ja eri hintoja. Nämä vaihtelut eivät kuitenkaan korreloi yhteisön tuotannonalan yleisen tilanteen kanssa, kuten voidaan nähdä esimerkiksi alla olevasta taulukosta. Yhteisön tuotannonalan tilanne on itse asiassa heikentynyt koko tarkastelujakson aikana raaka-aineiden tarjonnasta ja hinnoista riippumatta. Tämä viittaa siihen, että vahinko on aiheutunut muista tekijöistä.
|
(97) |
Edellä esitetyn perusteella ei ole viitteitä siitä, että tämä tekijä olisi ollut omiaan purkamaan syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan heikentyneen tilanteen välillä. |
6.7 Investoinnit
(98) |
Jotkin osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tilanne johtuu yli-investoinneista. Tämä väite vaikuttaa kuitenkin perusteettomalta. Yhteisön tuotannonalan tekemät investoinnit liittyvät lähinnä koneisiin ja laitteisiin tehtyihin parannuksiin tehokkuuden lisäämiseksi. Näillä investoinneilla myötävaikutettiin tuottavuuden paranemiseen, jolla voitaisiin kompensoida mahdollista lyhyen aikavälin yksikkökustannusten kasvua. Siksi näitä investointeja ei voida pitää vahinkoa aiheuttaneena tekijänä. Näin ollen väite hylätään. |
6.8 Laatuerot
(99) |
Jotkin osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tilanne johtuu yhteisön tuotteiden heikommasta laadusta. Kuten edellä johdanto-osan 18–21 kappaleessa todetaan, komissio tutki tuotteiden samankaltaisuutta ja totesi, että yhteisön tuote ja kiinalainen tuote ovat samankaltaisia tuotteita. Näiden kahden tuotteen välillä havaitut erot olivat vähäisiä, eivätkä ne tukeneet väitettä. Joka tapauksessa tällaiset mahdolliset pienet erot näyttäisivät hyödyttävän kiinalaisia tuotteita ja johtavan hinnan alittavuuden kasvuun. Siksi väite hylätään. |
6.9 Syy-yhteyttä koskeva päätelmä
(100) |
Johtopäätöksenä vahvistetaan, että yhteisön tuotannonalalle koitunut merkittävä vahinko, jota ilmentävät myynnin vähäisyys, alhainen kapasiteetin käyttöaste ja negatiivinen taloudellinen tulos, on aiheutunut tarkasteltavana olevasta polkumyyntituonnista. Muiden tuontien, yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan, valuuttakurssien vaihtelujen, raaka-aineiden tarjonnan, laatuerojen tai investointien mahdollinen vaikutus yhteisön tuotannonalan kielteiseen kehitykseen on ollut vain vähäinen. |
(101) |
Edellä esitetyssä arviossa on erotettu toisistaan asianmukaisesti kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, minkä perusteella voidaan vahvistaa, että kyseiset muut tekijät eivät muuta sitä tosiseikkaa, että arvioidun vahingon on katsottava johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. |
7. YHTEISÖN ETU
7.1 Yleiset huomautukset
(102) |
Komissio on tutkinut, onko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että polkumyyntitullin käyttöönotto Kiinan kansantasavallasta peräisin olevassa tuonnissa ei olisi yhteisön edun mukaista. Yhteisön edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista, kuten yhteisön tuotannonalan, tuojien ja toimittajien eduista, tehtyyn arviointiin. |
7.2 Yhteisön tuotannonalan etu
(103) |
Yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut vahinkoa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Muistutettakoon myös siitä, että edellä esitetyt yhteisön tuotannonalan taloudelliset indikaattorit osoittivat taloudellisten tulosten heikentyneen tarkastelujakson aikana. Käyttöönotetuilla suojatoimenpiteillä (ks. johdanto-osan 4 kappale) on lievennetty osittain joitakin Kiinasta peräisin olevan tuonnin vaikutuksia. Vahingon luonteen (kuten toistuvat tappiot, kotimaan myynnin heikkeneminen) takia yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenee edelleen merkittävästi, jos toimenpiteitä ei toteuteta. |
(104) |
Tutkimuksen mukaan yhteisön tuotanto muodostuu neljästä sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) alalla toimivasta tuottajasta, jotka työllistävät noin 2 000 henkilöä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa ja myynnissä. Tarkasteltavana olevan tuotteen osuus oli keskimäärin 30 prosenttia niiden tuotannosta. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, hinnat laskevat edelleen, ja yhteisön tuottajille aiheutuu jatkossakin suuria tappioita, jotka olisivat kestämättömiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tällä olisi kielteisiä vaikutuksia kyseisten yritysten muille toimille. Tuotantojärjestelmiin tehtyjen investointien takia voidaan odottaa, että osa yhteisön tuottajista ei toipuisi tekemistään investoinneista, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön. Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että yhteisön tuotannonala hyötyisi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta. |
(105) |
Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otetaan käyttöön, on hyvin todennäköistä, että yhteisön tuotannonala kykenee nostamaan myyntihintojaan sellaiselle tasolle, jolla varmistetaan kohtuullinen voittomarginaali. |
(106) |
Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat yhteisön tuotannonalan edun mukaisia. |
7.3 Etuyhteydettömien tuojien etu
(107) |
Osa tuojista vastusti toimenpiteitä. Toiset tuojat, ja etenkin kuusi etuyhteydetöntä tuojaa, jotka kuuluivat otokseen ja jotka vastasivat kyselylomakkeeseen, olivat samaa mieltä toimenpiteiden käyttöönottoa koskevasta periaatteesta, kun pidetään mielessä tarve säilyttää tällaisen mahdollisille satoon liittyville tuotantovaihteluille alttiin tuotteen kaksi hankintalähdettä. Ne korostivat myös vakaiden markkinoiden tärkeyttä. |
(108) |
Komissio tarkasteli myös yhteistyössä toimineiden tuojien kyselylomakkeen yhteydessä toimittamia tietoja. Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta on vain hyvin pieni osa niiden koko toiminnasta. Kiinasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevalla mahdollisella toimenpiteellä ei siten todennäköisesti olisi suhteetonta vaikutusta tuontialan tilanteeseen yhteisön tuotannonalan saamiin etuihin nähden. |
7.4 Käyttäjien edut
(109) |
On syytä muistaa, että tarkasteltavana olevaa tuotetta, jota käytetään ensisijaisesti yksityisessä elintarvikekulutuksessa jälkiruokana tai lisäkkeenä, myydään lähinnä vähittäiskaupan alalle. Isoissa säiliöissä olevaa tuotetta myydään etupäässä suoraan ateriapalvelualalle, jonka osuus kulutuksesta on 25 prosenttia. Tutkimukseen ei kuitenkaan osallistunut yhtään ateriapalveluyritystä. |
(110) |
Sekä vähittäiskaupan ala että ateriapalveluala ostavat asianomaisessa liiketoiminnassaan monenlaisia tuotteita, ja tarkasteltavana olevan tuotteen osuus niiden tarpeista ja näin ollen niiden kustannuksista on hyvin pieni. Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tapahtuvaa tuontia koskevalla mahdollisella toimenpiteellä ei siten todennäköisesti olisi suhteetonta vaikutusta tuotetta käyttävän alan tilanteeseen yhteisön tuotannonalan saamiin etuihin nähden. |
(111) |
Lisäksi on syytä muistaa, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toimenpiteiden käyttöön ottamatta jättäminen voisi hyvinkin johtaa yhteisön tuotannonalan toiminnan vähenemiseen tai jopa loppumiseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että hankintalähteitä olisi vain yksi – ja tämä lähde on lisäksi altis satoon liittyville tuotantovaihteluille. Tämä ei olisi käyttäjien edun mukaista. |
(112) |
Tutkimuksen aikana ei esitetty päinvastaista näyttöä. |
7.5 Kuluttajien etu
(113) |
Kuluttajajärjestöt eivät osallistuneet yhteistyöhön. Vaikka hintoihin kohdistuvat vaikutukset olisivatkin suuret, tarkasteltavana oleva tuote muodostaa niin pienen osuuden kotitalouksien elintarvikemenoista, että kuluttajiin kohdistuva vaikutus olisi merkityksetön. |
(114) |
Lisäksi on syytä muistaa, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toimenpiteiden käyttöön ottamatta jättäminen voisi hyvinkin johtaa yhteisön tuotannonalan toiminnan vähentymiseen tai jopa loppumiseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että hankintalähteitä olisi vain yksi – ja tämä lähde on lisäksi altis satoon liittyville tuotantovaihteluille. Tämä ei olisi kuluttajien edun mukaista. |
7.6 Raaka-aineen toimittajien edut
(115) |
Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kasvusta on haittaa raaka-aineen toimittajille, ja toimenpiteet ovat niiden etujen mukaisia. Raaka-aineen toimittajien yhteisön tuottajille toimittama raaka-aine on niille tärkeä liikevaihdon lähde. Jos tuotanto loppuisi, se johtaisi merkittäviin häiriöihin kyseisellä Espanjan alueella harjoitettavassa maataloustoiminnassa, etenkin koska säilöntä on tiettyjen sitruslajikkeiden tärkein myyntikeino niiden maun ja koostumuksen takia. |
7.7 Yhteisön etua koskeva päätelmä
(116) |
Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei tässä tapauksessa ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontiin sovellettavia polkumyyntitulleja. |
8. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET
8.1 Vahingon korjaava taso
(117) |
Väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä siten, että sillä poistetaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko muttei ylitetä todettuja polkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteillä pitäisi voida taata yhteisön tuotannonalalle mahdollisuus kattaa kustannuksensa ja saada sellainen ennen veroja laskettu myyntivoitto, jonka se voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa. Tässä laskennassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 6,8 prosenttia. Tämä oli yhteisön tuotannonalan voittomarginaali ennen tuonnin kasvua, joka aiheutti tuotannonalalle vakavaa vahinkoa. Tämän todettiin olevan voittotaso, joka vastaa yhteisön tuotannonalan kannattavuutta tarkasteltavana olevan tuotteen alalla ilman vahingollista polkumyyntiä. |
(118) |
Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä (ks. johdanto-osan 62–64 kappale) määritettyä keskimääräistä tuontihintaa ja yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamatonta hintaa. Vahinkoa aiheuttamaton hinta on saatu oikaisemalla yhteisön tuotannonalan myyntihintaa edellä mainitun voittomarginaalin huomioon ottamiseksi. Vertailun tuloksena saadut erot, jotka on ilmaistu prosentteina tuonnin cif-kokonaisarvosta ja jotka esitetään alla yritystä kohden, ovat alhaisempia kuin todettu polkumyyntimarginaali:
|
8.2 Väliaikaiset toimenpiteet
(119) |
Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti katsotaan, että väliaikainen polkumyyntitulli olisi otettava käyttöön alhaisimman polkumyyntimarginaalin ja todetun vahingon poistavan tason suuruisena alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Koska vahingon poistava taso on kaikissa tapauksissa alhaisempi kuin polkumyyntimarginaali, sen olisi oltava toimenpiteiden yleisen tason perustana. |
(120) |
Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena on poistaa vahingollisen polkumyynnin vaikutukset. Tätä tarkoitusta varten toimenpiteiden muodolla on keskeinen merkitys. Toimenpiteiden muoto olisi määritettävä kyseessä olevan tuotteen ja sen markkinoiden erityisyyden mukaan siten, että niillä voidaan poistaa tehokkaasti edellä mainitut vaikutukset. |
(121) |
Nyt tarkasteltavassa tapauksessa, kuten yhteisön tuottajat ja useat tuojat väittävät, tuotteen ja markkinoiden erityispiirteet, jotka on otettava huomioon, ovat seuraavat. |
(122) |
Toimenpiteiden muodolla olisi vältettävä suojatoimenpidetutkimuksessa tai suojatoimenpiteiden yhteydessä sekä nykyisessä tutkimuksessa havaittuja ilmiöitä. Nämä ilmiöt, joilla on taipumus vesittää toimenpiteet aina kun mahdollista, esitetään jäljempänä. |
(123) |
Ensimmäinen ilmiö liittyy uusissa jäsenvaltioissa juuri ennen yhteisöön liittymistä tehtyyn varastointiin, kuten edellä mainitaan. Ennen vuonna 2004 tapahtunutta Euroopan unionin laajentumista kiinalaiset viejät toimittivat merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta tuleviin jäsenvaltioihin; nämä tuotteet tuotiin siten yhteisön markkinoille ilman, että niihin sovellettiin suojatoimenpiteitä, kun kyseiset valtiot liittyivät Euroopan unioniin. |
(124) |
Toinen ilmiö liittyy sellaisten uusien tuotetyyppien käyttöönottoon, jotka jäivät nimellisesti suojatoimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle mutta joilla oli samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet kuin suojatoimenpiteiden alaisilla tuotteilla. Kuten edellä johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, ne sisältyvät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, jota esillä oleva polkumyyntitapaus koskee. |
(125) |
Kolmas ilmiö on hinnantasaus. Yhteisön toimijat hankkivat paitsi tarkasteltavana olevan tuotteen myös erityyppiset jalostetut elintarviketuotteet usein kiinalaisilta kauppiailta. |
(126) |
Tällöin vaarana on se, että arvotullin kaltaisen perinteisen toimenpiteen vaikutus voidaan kompensoida muista tuoduista elintarviketuotteista perittävillä korkeammilla hinnoilla. Edellä esitetyn valossa toimenpiteen on oltava muodoltaan sellainen, että sillä minimoidaan tällaiset ilmiöt, jotka heikentäisivät merkittävästi toimenpiteiden tehokkuutta. Tällaisissa olosuhteissa tulli olisi määrättävä tietyn suuruisena tonnia kohden, jotta varmistetaan toimenpiteiden tehokkuus ja ehkäistään polkumyynnin vastaisen toimenpiteen vesittyminen vientihintoja alentamalla. Tämä summa saadaan soveltamalla vahinkoa korjaavaa marginaalia polkumyynnin laskemisessa käytettyihin kunkin yrityksen vientihintoihin tutkimusajanjaksolla. Paljoustulli, jota sovelletaan kaikkiin otokseen kuulumattomiin yhteistyössä toimineisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, lasketaan kunkin otokseen kuuluvan yrityksen vastaavien tietojen keskiarvona. Kaikkien muiden yritysten paljoustulli on otokseen kuuluvien yritysten korkein yksittäinen tulli. Näillä perusteilla paljoustullin määrä on seuraava:
|
(127) |
Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset, sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. |
(128) |
Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle. Niihin on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tätä asetusta tarvittaessa neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle. |
(129) |
Yksilölliset tullit vaihtelevat määrältään merkittävästi, ja vientiä harjoittavia tuottajia on useita. Kaikki nämä tekijät voivat lisätä pyrkimyksiä kanavoida vientivirrat uudelleen perinteisten viejien kautta, joihin sovelletaan alhaisimpia tulleja. Näin ollen, jos alhaisemmista yksilöllisistä tulleista hyötyvän yrityksen viennin määrä kasvaa yli 30 prosenttia, kyseisten yksilöllisten toimenpiteiden katsotaan olevan todennäköisesti riittämättömiä havaitun vahingollisen polkumyynnin korjaamiseksi. Jos vaaditut näkökohdat täyttyvät, toimenpiteiden muodon tai tason korjaamiseksi voidaan siten käynnistää tutkimus. |
(130) |
Edellä esitetyn ja yhteisön tuotannonalan ja muutamien tuojien esittämien, toimenpiteiden muotoon sovellettavia yksityiskohtaisia sääntöjä koskevien huomautusten perusteella tätä asiaa voidaan tarkastella uudelleen lopullisessa vaiheessa, jos siihen on perusteet. |
(131) |
On syytä muistuttaa, että 5. marraskuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1295/2007 säädettiin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnin kirjaamisvelvoitteesta polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista taannehtivaa soveltamista varten perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yhteisön tuotannonala on pyytänyt toimenpiteiden soveltamista taannehtivasti. Asiaa tarkastellaan parhaillaan. Tässä vaiheessa on syytä panna merkille, että käytettävissä olevien tilastojen mukaan Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kasvoi yli 60 prosenttia marraskuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana edellisten vuosien vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (16 300 tonnista 27 300 tonniin). Samanaikaisesti tämän kasvun kanssa vastaavien tuontituotteiden keskimääräinen hinta laski 4 prosenttia. |
9. LOPPUSÄÄNNÖKSET
(132) |
Väliaikaiset toimenpiteet on otettava käyttöön kuudeksi kuukaudeksi perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan mukaisesti. |
(133) |
Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja että niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä. |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien CN-koodeihin 2008 30 55, 2008 30 75 ja ex 2008 30 90 (TARIC-koodit 2008309061, 2008309063, 2008309065, 2008309067, 2008309069) kuuluvien valmistettujen tai säilöttyjen alkoholia sisältämättömien, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävien mandariinien (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinien, wilkingien ja niiden kaltaisten sitrushedelmähybridien, sellaisina kuin ne on määritelty CN-nimikkeessä 2008, tuonnissa.
2 artikla
Sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on edellä 1 artiklassa esitettyjen ja seuraavissa yrityksissä valmistettujen tuotteiden osalta seuraava:
Yritys |
Euroa/tonni tuotteen nettopainosta |
Taric-lisäkoodi |
Yichang Rosen Foods Co., Ltd., Yichang, Zhejiang |
482,2 |
A 886 |
Huangyan No.1 Canned Food Factory, Huangyan, Zhejiang |
330 |
A 887 |
Zhejiang Xinshiji Foods Co., Ltd. ja siihen etuyhteydessä oleva tuottaja Hubei Xinshiji Foods Co., Ltd., Sanmen, Zhejiang |
440,7 |
A 888 |
Otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat |
455,1 |
A 889 |
Kaikki muut yritykset |
482,2 |
A 999 |
3 artikla
1. Jos tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, mistä syystä niistä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa on suhteutettu tullausarvon määrittämiseksi komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (6) 145 artiklan mukaisesti, polkumyyntitullia, joka lasketaan edellä olevan 2 artiklan mukaisesti, alennetaan prosenttimäärällä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteutusta.
2. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.
3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
4 artikla
Asianomaiset osapuolet voivat pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla komission kuulemiksi kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.
Kyseiset osapuolet voivat neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.
5 artikla
Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan asetuksen (EY) N:o 1295/2007 1 artiklan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.
Kerätyt tiedot tuotteista, jotka on luovutettu kulutukseen enintään 90 päivää ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on säilytettävä lopullisten toimenpiteiden voimaantuloon asti tai tämän menettelyn päättämiseen asti.
6 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä sovelletaan kuuden kuukauden ajan.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4 päivänä heinäkuuta 2008.
Komission puolesta
Peter MANDELSON
Komission jäsen
(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).
(2) EUVL C 246, 20.10.2007, s. 15.
(3) EUVL L 288, 6.11.2007, s. 22.
(4) EUVL L 290, 8.11.2003, s. 3.
(5) EUVL L 104, 8.4.2004, s. 67.
(6) EYVL L 253, 11.1.1993, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 214/2007 (EUVL L 62, 1.3.2007, s. 6).
LIITE
Otokseen kuulumattomat yhteistyöhön osallistuneet vientiä harjoittavat tuottajat
Hunan Pointer Foods Co., Ltd., Yongzhou, Hunan
Yichang Jiayuan Foodstuffs Co., Ltd., Yichang, Hubei
Huangyan No.2 Canned Food Factory, Huangyan, Zhejiang
Zhejiang Xinchang Best Foods Co., Ltd., Xinchang, Zhejiang
Guangxi Guiguo Food Co., Ltd., Guilin, Guangxi
Zhejiang Juda Industry Co., Ltd., Quzhou, Zhejiang
Zhejiang Iceman Group Co., Ltd., Jinhua, Zhejiang
Ningbo Guosheng Foods Co., Ltd., Ninghai
Yi Chang Yin He Food Co., Ltd., Yidu, Hubei
Yongzhou Quanhui Canned Food Co., Ltd., Yongzhou, Hunan
Ningbo Orient Jiuzhou Food Trade & Industry Co., Ltd., Yinzhou, Ningbo
Guangxi Guilin Huangguan Food Co., Ltd., Guilin, Guangxi
Ningbo Wuzhouxing Group Co., Ltd., Mingzhou, Ningbo
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
PÄÄTÖKSET
Komissio
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/38 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 11 päivänä joulukuuta 2007,
valtiontuesta C 12/07 (ex N 799/06), jonka Slovakia aikoo myöntää Glunz&Jensen s.r.o. -yhtiölle
(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6045)
(Ainoastaan slovakinkielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2008/551/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
on edellä mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomatuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,
sekä katsoo seuraavaa:
I. MENETTELY
(1) |
Slovakian viranomaiset ilmoittivat EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle 29 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä sähköisellä ilmoituksella, jonka komissio kirjasi saapuneeksi numerolla A/39718, aikomuksestaan myöntää Glunz&Jensen s.r.o. -yhtiölle tapauskohtaista alueellista investointitukea. |
(2) |
Komissio lähetti 26 päivänä tammikuuta 2007 tietopyynnön (D/50360). Slovakian viranomaiset vastasivat siihen 20 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (A/31585). |
(3) |
Komissio ilmoitti Slovakialle 24 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely. |
(4) |
Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio pyysi asianosaisia esittämään huomautuksensa. |
(5) |
Komissio ei ole saanut huomautuksia asianosaisilta eikä Slovakialta. |
II. TOIMENPITEEN KUVAUS
II.1 Toimenpiteen tarkoitus
(6) |
Toimenpiteen tarkoituksena on tukea Itä-Slovakiassa sijaitsevan Prešovin alueen aluekehitystä. Ilmoituksen ajankohtana voimassa olleen Slovakian aluetukikartan (3) mukaan alue kuului EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisiin tukialueisiin. Aluetuen nettoavustusekvivalentti alueella oli enintään 50 prosenttia. |
(7) |
Ehdotetussa hankkeessa on kyse tapauskohtaisesta tuesta, josta Slovakian viranomaiset ovat tehneet ilmoituksen. Tukea ei myönnetä mistään voimassa olevasta tukiohjelmasta (toisin sanoen sille ei mainita voimassa olevan tuen oikeusperustaa liittymissopimuksessa, sitä ei ole hyväksytty nk. väliaikaisen menettelyn mukaisesti eikä komissio ole hyväksynyt näihin määräyksiin perustuvaa tukiohjelmaa Slovakian EU:hun liittymisen jälkeen). |
II.2 Tuen muoto ja tyyppi
(8) |
Ilmoitettu tuki on tarkoitus myöntää vuotuisena verohelpotuksena vuosina 2007–2010. Verohelpotus on enimmillään 100 prosenttia tuensaajan Glunz&Jensen s.r.o -yhtiön yhtiöverosta. Verohelpotuksen kokonaismäärä on enintään 42 miljoonaa Slovakian korunaa nykyarvossa ilmaistuna (4) (noin 1,15 miljoonaa euroa). Tuki ei voi kasautua muista lähteistä samaan investointihankkeeseen saatavan tuen kanssa. |
II.3 Tapauskohtaisen tuen oikeusperusta
(9) |
Tapauskohtaisen tuen oikeusperustan muodostavat valtiontukea koskeva laki 231/1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna; tuloverolaki 595/2003, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna; ja tuloverolaki 366/1999, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä joulukuuta 2003. Oikeusperustana on erityisesti tuloverolain 595/2003, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, 52 pykälän 3 momentti niiden ehtojen mukaisesti, jotka mainitaan tuloverolain 366/1999, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä joulukuuta 2003, 35 a pykälässä (5). |
II.4 Tuensaajat
(10) |
Tuensaaja Glunz&Jensen s.r.o on suuryritys, toisin sanoen se ei ole yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001 (6) tarkoitettu pk-yritys. Glunz&Jensen s.r.o. on Glunz&Jensen A/S -yhtiön, jäljempänä ’Glunz&Jensen’, slovakialainen tytäryhtiö. Glunz&Jensenin päätoimipaikka on Ringstede (Tanska), ja sillä oli ilmoituksen ajankohtana tytäryhtiöt myös Virginiassa Yhdysvalloissa ja Thetfordissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. |
(11) |
Glunz&Jensen on maailman johtaviin kuuluva graafisessa offsetpainamisessa käytettävien prepress-käsittelylaitteiden ja oheislaitteiden valmistus- ja jakeluyhtiö, jolla on noin […] (7) prosentin markkinaosuus Euroopassa. |
II.5 Investointihanke
(12) |
Glunz&Jensen s.r.o. käynnisti alkuinvestoinnit Slovakiassa vuonna 2004. Investoinnit ovat yhteensä 213 miljoonaa Slovakian korunaa (noin 5,8 miljoonaa euroa). Slovakian viranomaisten mukaan investointihanke on määrä toteuttaa vuosina 2004–2009 kahdessa vaiheessa: 2004–2006 ja 2007–2009. |
(13) |
Hankkeen tarkoituksena on siirtää vuonna 2004 Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Tanskassa harjoitettu tuotantotoiminta Prešoviin. Siirron vuoksi Thetfordin laitoksen toiminta lopetettiin vuoden 2006 lopussa. |
(14) |
Prešovin tehtaasta on määrä tulla yrityksen pääasiallinen tuotantokeskus. Kuten Slovakian viranomaiset toteavat, kaikki Slovakian laitokseen asennettavat koneet ja laitteet siirretään suoraan Tanskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Hankkeen tukikelpoiset kustannukset kattavat siksi ainoastaan rakennukset ja tietyn lisälaitteiston. |
(15) |
Ensimmäinen toimenpide investointivaiheessa 2004–2006 oli hankkia tuotantohalli ja rakentamaton tontti tulevaa laajentamista varten. Toisena toimenpiteenä oli tilojen kunnostaminen ja (muun kuin tuotantoon välittömästi liittyvän) laitteiston hankinta. Nämä ensimmäiset investoinnit olivat 128 miljoonaa Slovakian korunaa (noin 3,5 miljoonaa euroa). Kuten ilmoituksiin liitetyissä lausumissa todetaan, Glunz&Jensen s.r.o. ei saanut tukea kyseiseen hankkeen osaan eikä tällaista tukea ole haettu. |
(16) |
Vuosina 2007–2009 toteutettava investoinnin toinen vaihe on hanke, jonka Slovakian viranomaiset ilmoittivat 29 päivänä marraskuuta 2006. Kyseessä on investoinnin jatkovaihe, johon kuuluu lisärakentaminen ja lisälaitteiston hankinta (tietotekniikka, kuljetuskalusto ja toimistovarustus) nykyarvossa yhteensä 84 miljoonalla Slovakian korunalla (noin 2,3 miljoonalla eurolla). |
(17) |
Slovakian tuotantoyksikkö avattiin huhtikuussa 2005. Tämän jälkeen tuotanto tehtaassa on merkittävästi kasvanut ja tuottavuus huomattavasti parantunut (8). |
III. MENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT
(18) |
Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että sillä on epäilyksiä tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (9) perusteella, jäljempänä ’vuoden 1998 suuntaviivat’, seuraavista syistä:
|
IV. SLOVAKIAN JA MUIDEN ASIANOSAISTEN HUOMAUTUKSET
(19) |
Slovakian viranomaisilta tai kolmansilta osapuolilta ei saatu huomautuksia, jotka olisivat hälventäneet muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen yhteydessä esitetyt epäilykset. |
V. TOIMENPITEEN ARVIOINTI
V.1 Toimenpiteen sääntöjenmukaisuus
(20) |
Koska Slovakian viranomaiset ilmoittivat tukitoimenpiteestä ja standstill-lausekkeesta, jolla tuen täytäntöönpano keskeytettiin kunnes komissio on hyväksynyt sen, EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä koskevat vaatimukset täyttyvät. |
V.2 Toimenpiteen tukiluonne
(21) |
Komissio katsoo, että toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea seuraavista syistä, jotka mainittiin jo menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. |
V.2.1 Valtion varojen käyttö
(22) |
Koska kyseessä on yhtiöveron maksusta vapauttaminen, toimenpiteeseen liittyy valtion varojen käyttöä. |
V.2.2 Taloudellinen etu
(23) |
Toimenpiteellä vapautetaan tuensaaja kustannuksista, jotka sille lankeaisivat tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Siksi se tarjoaa Glunz&Jensen s.r.o. -yhtiölle edun verrattuna muihin yrityksiin. |
V.2.3 Valikoivuus
(24) |
Toimenpide on valikoiva, koska se koskee ainoastaan yhtä yritystä. |
V.2.4 Kilpailun ja kaupan vääristyminen
(25) |
Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska i) tuensaaja toimii alalla, jolla kauppa on vahvaa yhteisössä, ja ii) toimintojen siirtämisellä Tanskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta on suuri vaikutus kauppavirtoihin kyseisellä alalla. |
V.3 Soveltuvuus yhteismarkkinoille
(26) |
Jos toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on arvioitava, soveltuuko se yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrättyjen poikkeusten nojalla. Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määrättyjä poikkeuksia, jotka koskevat yksittäisille kuluttajille myönnettävää sosiaalista tukea, tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä tukea tietyille Saksan liittotasavallan alueille, ei voida soveltaa tähän tapaukseen. Tukea ei voida myöskään pitää 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisena tukena, joka myönnetään Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai Slovakian taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Siihen ei liioin voida soveltaa 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta, jonka mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Toimenpiteen tavoitteena ei ole myöskään kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistäminen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti. |
(27) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Prešovin alue (Itä-Slovakia) on tämän poikkeuksen nojalla tukikelpoinen alue. |
(28) |
Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio mainitsi syyt (jotka esitetään tiivistetysti tämän päätöksen 3 jaksossa) epäilyksiinsä siitä, voidaanko toimenpiteen katsoa täyttävän perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisen poikkeuksen ehdot. Koska Slovakia tai kolmannet osapuolet eivät ole esittäneet mitään huomautuksia, komissio voi tehdä ainoastaan sen johtopäätöksen, että sen epäilykset ovat saaneet vahvistuksen. |
VI. PÄÄTELMÄ
(29) |
Komissio katsoo, että johdanto-osan 6–9 kappaleessa kuvattu Slovakian ilmoittama toimenpide ei sovellu yhteismarkkinoille perustamissopimuksessa määrättyjen poikkeusten nojalla, minkä vuoksi toimenpide on kiellettävä. Slovakian viranomaisten antamien tietojen mukaan tukea ei ole myönnetty, minkä vuoksi sitä ei tarvitse periä takaisin, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Ilmoitettu verohelpotus on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.
Määrältään 42 miljoonan Slovakian korunan (1,15 miljoonaa euroa) suuruinen valtiontuki, jonka Slovakia aikoo myöntää Glunz&Jensen s.r.o. -yhtiölle, ei sovellu yhteismarkkinoille.
Tukea ei sen vuoksi saa myöntää.
2 artikla
Slovakian on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta päätöksen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Slovakian tasavallalle.
Tehty Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 2007.
Komission puolesta
Neelie KROES
Komission jäsen
(1) EUVL C 189, 14.8.2007, s. 2.
(2) Ks. alaviite 1.
(3) SK 72/2003 – Slovakia – Slovakian aluetukikartta, K(2004) 1757/7, 28.4.2004.
(4) Ilmaistu vuoden 2007 arvoina ja laskettu käyttäen ilmoituksen ajankohtana voimassa ollutta 5,62 prosentin viitekorkoa.
(5) Zákon č. 231/1999 Z. z. o štátnej pomoci v znení neskorších predpisov, zákon č. 595/2003 Z. z. o dani z príjmov v znení neskorších predpisov a zákon č. 366/1999 Z. z. o daniach z príjmov v znení neskorších predpisov, v znení účinnom k 31. decembru 2003, najmä § 52 ods. 3 zákona č. 595/2003 Z. z. o dani z príjmov v znení neskorších predpisov, za podmienok uvedených v § 35a zákona č. 366/1999 Z. z. o daniach z príjmov, v znení účinnom k 31. decembru 2003.
(6) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33.
(7) Salassapidettävä tieto.
(8) Tiedot vuosikertomuksesta 2005–2006, saatavilla Glunz&Jensen -yhtiön internetsivuilla.
(9) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.
(10) Vaikuttaa siltä, että 2008 on tuensaajan hakemuksessaan tekemä lyöntivirhe. Kaikissa muissa esitetyissä asiakirjoissa mainitaan vuosi 2009 hankkeen viimeisenä vuotena.
(11) Verohelpotuksena myönnettävää valtiontukea koskevan hakemuksen kohta 3.
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/43 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 24 päivänä kesäkuuta 2008,
päätöksen 2007/716/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä liha- ja maitoalan laitoksista Bulgariassa
(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2931)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2008/552/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 42 artiklan,
ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission päätöksessä 2007/716/EY (2), tehty 30 päivänä lokakuuta 2007, vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EY) N:o 852/2004 ja (EY) N:o 853/2004 säädettyjä rakenteellisia vaatimuksia tietyissä liha- ja maitoalan laitoksissa Bulgariassa koskevat siirtymätoimenpiteet. Laitosten siirtymävaiheen aikana niistä peräisin olevia tuotteita saisi saattaa ainoastaan kotimaan markkinoille tai käyttää jatkojalostukseen siirtymävaiheessa olevissa Bulgarian laitoksissa. |
(2) |
Päätöstä 2007/716/EY on muutettu komission päätöksillä 2008/290/EY (3) ja 2008/330/EY. |
(3) |
Bulgarian toimivaltaisen viranomaisen virallisen ilmoituksen mukaan tietyt liha- ja maitoalan laitokset ovat lopettaneet toimintansa tai ovat saattaneet päätökseen tarvittavat uudistukset ja täyttävät nyt täysin yhteisön lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Kyseiset laitokset olisi siksi poistettava siirtymäajan piiriin kuuluvien laitosten luettelosta. |
(4) |
Päätöksen 2007/716/EY liitettä olisi sen vuoksi muutettava. |
(5) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Poistetaan tämän päätöksen liitteessä luetellut laitokset päätöksen 2007/716/EY liitteestä.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2008.
Komission puolesta
Androulla VASSILIOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/41/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33; oikaisu EUVL L 195, 2.6.2004, s. 12).
(2) EUVL L 289, 7.11.2007, s. 14. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2008/330/EY (EUVL L 114, 26.4.2008, s. 94).
(3) EUVL L 96, 9.4.2008, s. 35.
LIITE
Luettelo laitoksista, jotka poistetaan päätöksen 2007/716/EY liitteestä
Lihantuotantolaitokset
Nro |
Eläinlääkinnällinen hyväksymisnumero |
Laitoksen nimi |
Kaupunki / katu tai kylä / alue |
||
41. |
BG 1201006 |
„Monti-Miyt“ AD |
gr. Montana Nova promishlena zona |
||
53. |
BG 1601017 |
ET „Vet – 33 Gyokchen Rasim“ |
gr. Asenovgrad mestnost „Gorna voda“ kv. Gorni Voden obl. Plovdiv |
||
70. |
BG 2001021 |
ET „Iva Kris-Stayko Ivanov“ |
gr. Nova Zagora Kv.Industrialen |
||
78. |
BG 2501009 |
„Rodopa-2005“ OOD |
gr. Targovishte |
||
111. |
BG 0802043 |
„Ptitseklanitsa“ AD |
gr. Dobrich industrialna zona |
||
130. |
BG 2302002 |
„Polo Komers“ OOD |
gr. Kostinbrod IKHT |
||
154. |
BG 0805011 |
„Kati“ OOD |
|
||
245. |
BG 0804006 |
„Ani-I“ OOD |
|
||
298. |
BG 1604046 |
ET „Hristo Darakiev“ |
|
||
308. |
BG 1904002 |
„Aktual“ OOD gr. Silistra |
gr. Silistra Promishlena zona-Iztok |
||
319. |
BG 2204013 |
„Salam i KO“ OOD |
|
||
332. |
BG 2204087 |
ET „SIAT-Slavcho Iliev“ |
|
Maidontuotantolaitokset
Nro |
Eläinlääkinnällinen hyväksymisnumero |
Laitoksen nimi |
Kaupunki / katu tai kylä / alue |
||
1. |
BG 0112004 |
„Matand“ EOOD |
s. Eleshnitsa |
||
28. |
BG 1812002 |
„Laktis-Byala“ AD |
|
||
30. |
BG 1912004 |
„Merone – N“ EOOD |
gr. Alfatar |
||
49. |
BG 1212001 |
„S i S – 7“ EOOD |
|
||
82. |
BG 0712004 |
„Cheh-99“ OOD |
s. Sokolovo obsht. Dryanovo |
||
84. |
BG0712028 |
ET „Mik“ |
|
||
99. |
BG 1312002 |
„Milk Grup“ EOOD |
s. Yunacite |
||
162. |
BG 2312026 |
„Dyado Liben“ OOD |
gr. Koprivshtitsa bul. „H. Nencho Palaveev“ |
||
195. |
BG 0218009 |
„Helios milk“ EOOD |
gr. Aytos |
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/45 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 30 päivänä kesäkuuta 2008,
Slovakiassa esiintyvän klassisen sikaruton vastaisista tietyistä suojatoimenpiteistä tehdyn päätöksen 2008/377/EY kumoamisesta
(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 3223)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2008/553/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Slovakiassa on esiintynyt klassista sikaruttoa. |
(2) |
Slovakiassa esiintyvän klassisen sikaruton vastaisista tietyistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2008 tehdyn komission päätöksen 2008/377/EY (2) tavoitteena oli vahvistaa toimenpiteitä, joita Slovakia oli toteuttanut yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi 23 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/89/EY (3) nojalla. |
(3) |
Slovakian toimittamien tietojen mukaan kyseisessä jäsenvaltiossa esiintyneisiin klassisen sikaruton taudinpurkauksiin liittyvät tartunnat on hävitetty ja epidemiologisten tutkimusten tulokset osoittavat, ettei klassinen sikarutto ole levinnyt laajemmalle. |
(4) |
Sen vuoksi päätös 2008/377/EY olisi kumottava. |
(5) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Kumotaan päätös 2008/377/EY.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 30 päivänä kesäkuuta 2008.
Komission puolesta
Androulla VASSILIOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).
(2) EUVL L 130, 20.5.2008, s. 18. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/419/EY (EUVL L 147, 6.6.2008, s. 65).
(3) EYVL L 316, 1.12.2001, s. 5. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2007/729/EY (EUVL L 294, 13.11.2007, s. 26).
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN VI OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
5.7.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 178/46 |
Europolin vuoden 2009 talousarvio (1)
(2008/554/YOS)
Europol
Osasto Luku Momentti |
Kuvaus |
Talousarvion toteutuma 2007 (EUR) |
Vuoden 2008 talousarvio (EUR) |
Vuoden 2009 talousarvio (EUR) |
Selitysosa |
1 |
TULOT |
|
|
|
|
10 |
Maksuosuudet |
|
|
|
|
100 |
Jäsenvaltioiden maksuosuudet |
51 936 872 |
51 374 870 |
55 685 934 |
7 700 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun vuoden 2009 osalta. Varainhoitoasetuksen 38 artiklan 1 kohdan soveltamista haittaamatta summa pannaan maksuun vain, jos hallintoneuvosto niin yksimielisesti päättää. |
101 |
Varainhoitovuoden t–2 saldo |
9 472 669 |
9 193 630 |
6 672 066 |
|
|
Luku 10 yhteensä |
61 409 541 |
60 568 500 |
62 358 000 |
|
11 |
Muut tulot |
|
|
|
|
110 |
Korot |
1 542 845 |
1 150 000 |
650 000 |
|
111 |
Europolin henkilöstön verotuksesta saatavat tulot |
1 974 351 |
2 102 500 |
2 345 000 |
|
112 |
Sekalaiset |
50 340 |
100 000 |
55 000 |
|
|
Luku 11 yhteensä |
3 567 536 |
3 352 500 |
3 050 000 |
|
12 |
Rahoitus kolmansilta osapuolilta |
|
|
|
|
121 |
Hankerahoitus Euroopan komissiolta ja muilta osapuolilta |
— |
p.m. |
p.m. |
Europol-yleissopimuksen 35 artiklan ja varainhoitoasetuksen 16 artiklan säännösten soveltamista haittaamatta hallintoneuvosto voi yksimielisesti johtajan ehdotuksen pohjalta muuttaa määrärahojen summaa edellyttäen, että kokonaistulot kattavat kokonaismenot (ks. momentti 321). Tähän momenttiin voi sisältyä myös maksuosuuksia osallistujilta. Europolin oma osuus hankkeista rahoitetaan muilta momenteilta. |
122 |
Muu rahoitus kolmansilta osapuolilta |
— |
p.m. |
p.m. |
Europol-yleissopimuksen 35 artiklan ja varainhoitoasetuksen 16 artiklan säännösten soveltamista haittaamatta hallintoneuvosto voi yksimielisesti johtajan ehdotuksen pohjalta muuttaa määrärahojen summaa edellyttäen, että kokonaistulot kattavat kokonaismenot (ks. momentti 322). Tähän momenttiin voi sisältyä myös maksuosuuksia osallistujilta. Europolin oma osuus hankkeista rahoitetaan muilta momenteilta. |
|
Luku 12 yhteensä |
— |
p.m. |
p.m. |
|
|
OSASTO 1 YHTEENSÄ |
64 977 077 |
63 921 000 |
65 408 000 |
|
2 |
HENKILÖSTÖ |
|
|
|
|
20 |
Palkkoihin liittyvät menot |
|
|
|
Katso liite A. Tähän lukuun sisältyy myös ulkopuolelta palkattu väliaikainen henkilöstö, jos tämä henkilöstö tulee avoimiin toimiin ja harjoittelijoiksi. |
200 |
Europolin henkilöstö |
35 833 740 |
42 106 000 |
41 185 000 |
|
201 |
Paikallinen henkilöstö |
541 421 |
655 000 |
1 345 000 |
Tätä 650 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
202 |
Palkkojen tarkistus |
— |
380 000 |
395 000 |
|
|
Luku 20 yhteensä |
36 375 161 |
43 141 000 |
42 925 000 |
|
21 |
Henkilöstöön liittyvät muut menot |
|
|
|
|
210 |
Rekrytointi |
423 037 |
490 000 |
520 000 |
|
211 |
Europolin henkilöstön koulutus |
551 851 |
460 000 |
720 000 |
Tätä 30 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. See Article 100 and Annex C. |
|
Luku 21 yhteensä |
974 888 |
950 000 |
1 240 000 |
|
|
OSASTO 2 YHTEENSÄ |
37 350 049 |
44 091 000 |
44 165 000 |
Tätä 5 025 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
3 |
MUUT MENOT |
|
|
|
|
30 |
Toimintaan liittyvät menot |
|
|
|
|
300 |
Kokoukset |
650 702 |
710 000 |
762 500 |
Tätä 10 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
301 |
Käännökset |
911 112 |
500 000 |
669 000 |
|
302 |
Painotyöt |
177 695 |
160 000 |
212 000 |
Tätä 11 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
303 |
Matkat |
1 124 024 |
1 085 000 |
1 470 000 |
Tätä 86 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
304 |
Selvitykset, konsultointi (muu kuin tieto- ja viestintätekniikka) |
118 089 |
550 000 |
429 000 |
Tätä 40 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
305 |
Asiantuntijoiden koulutus |
50 308 |
65 000 |
79 500 |
|
306 |
Tekniset varusteet |
23 088 |
5 000 |
23 000 |
|
307 |
Varsinaiseen toimintaan liittyvät tuet |
120 659 |
150 000 |
150 000 |
|
|
Luku 30 yhteensä |
3 175 677 |
3 225 000 |
3 795 000 |
Tätä 147 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
31 |
Yleinen tuki |
|
|
|
|
310 |
Rakennuskustannukset |
889 158 |
860 000 |
1 040 000 |
Tätä 12 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
311 |
Ajoneuvot |
212 050 |
250 000 |
280 000 |
|
314 |
Dokumentaatio ja julkiset lähteet |
250 618 |
280 000 |
300 000 |
Tätä 1 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
315 |
Tuet |
468 298 |
480 000 |
545 000 |
Tätä 10 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
316 |
Muut hankinnat |
42 964 |
100 000 |
25 000 |
|
317 |
Muut juoksevat menot |
377 873 |
450 000 |
465 000 |
Tätä 25 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
318 |
Uusi rakennus |
269 799 |
— |
— |
Yhdenmukaisuuden takia uuden rakennuksen kustannukset on sisällytetty talousarvioon vuodesta 2008 lähtien niille momenteille, joihin nämä kulut liittyvät. |
|
Luku 31 yhteensä |
2 510 761 |
2 420 000 |
2 655 000 |
Tätä 48 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
32 |
Kolmansien osapuolten rahoittamat menot |
|
|
|
|
321 |
Euroopan komission ja muiden osapuolten rahoittamat hankkeiden kustannukset |
— |
p.m. |
p.m. |
Europol-yleissopimuksen 35 artiklan ja varainhoitoasetuksen 16 artiklan säännösten soveltamista haittaamatta hallintoneuvosto voi yksimielisesti johtajan ehdotuksen pohjalta muuttaa määrärahojen summaa edellyttäen, että kokonaistulot kattavat kokonaismenot (ks. momentti 121). Europolin oma osuus hankkeista rahoitetaan muilta momenteilta. Tämä momentti on tarkoitettu EU:n ohjelmista rahoitettujen hankkeiden menoihin. |
322 |
Kolmansien osapuolten rahoittamat menot |
— |
p.m. |
p.m. |
Europol-yleissopimuksen 35 artiklan ja varainhoitoasetuksen 16 artiklan säännösten soveltamista haittaamatta hallintoneuvosto voi yksimielisesti johtajan ehdotuksen pohjalta muuttaa määrärahojen summaa edellyttäen, että kokonaistulot kattavat kokonaismenot (ks. momentti 122). Europolin oma osuus hankkeista rahoitetaan muilta momenteilta. |
|
Luku 32 yhteensä |
— |
p.m. |
p.m. |
|
|
OSASTO 3 YHTEENSÄ |
5 686 438 |
5 645 000 |
6 450 000 |
Tätä 800 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
4 |
VIRASTOT JA ELIMET |
|
|
|
|
40 |
Palkkoihin liittyvät menot |
|
|
|
Katso liite A. Tähän lukuun sisältyy myös ulkopuolelta palkattu väliaikainen henkilöstö, jos tämä henkilöstö tulee avoimiin toimiin ja harjoittelijoiksi. |
400 |
Europolin henkilöstö |
866 391 |
960 000 |
1 000 000 |
|
401 |
Paikallinen henkilöstö |
— |
p.m. |
p.m. |
|
402 |
Palkkojen tarkistus |
— |
10 000 |
10 000 |
|
|
Luku 40 yhteensä |
866 391 |
970 000 |
1 010 000 |
|
41 |
Muut juoksevat menot |
|
|
|
|
410 |
Hallintoneuvosto (HN) |
1 955 885 |
1 835 000 |
2 390 000 |
Tätä 450 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
411 |
Europolin yhteinen valvontaviranomainen |
376 705 |
600 000 |
610 000 |
Tätä 210 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. Momentti 100 sekä artikla 100 sekä liite C. |
412 |
Muutoksenhakukulut |
— |
p.m. |
p.m. |
Muutoksenhakukuluja varten on perustettu rahasto vuosien 2004 ja 2005 talousarvioista. Rahaston suuruutta tarkistetaan vuosittain (tällä hetkellä 170 000 euroa). |
413 |
Varainhoidon valvoja |
7 083 |
10 000 |
13 000 |
|
414 |
Yhteinen tilintarkastuskomitea |
35 943 |
45 000 |
45 000 |
|
415 |
Poliisipäälliköiden erityistyöryhmä |
42 186 |
100 000 |
50 000 |
|
|
Luku 41 yhteensä |
2 417 802 |
2 590 000 |
3 108 000 |
|
|
OSASTO 4 YHTEENSÄ |
3 284 193 |
3 560 000 |
4 118 000 |
Tätä 660 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
6 |
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA (MUKAAN LUKIEN TECS) |
|
|
|
|
62 |
Tieto- ja viestintätekniikka |
|
|
|
|
620 |
Tietotekniikka |
3 048 919 |
4 900 000 |
4 020 000 |
Tätä 625 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
621 |
Viestintätekniikka |
4 619 972 |
3 030 000 |
3 130 000 |
Tätä 210 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
622 |
Konsultointi |
2 221 146 |
1 615 000 |
1 515 000 |
Tätä 80 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
623 |
Analyysi-, yhteys-, hakemisto- ja turvajärjestelmät |
2 729 818 |
985 000 |
1 960 000 |
Tätä 300 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
624 |
Tietojärjestelmä |
551 |
95 000 |
50 000 |
|
|
Luku 62 yhteensä |
12 620 405 |
10 625 000 |
10 675 000 |
|
|
OSASTO 6 YHTEENSÄ |
12 620 405 |
10 625 000 |
10 675 000 |
Tätä 1 215 000 euron summaa ei panna välittömästi maksuun. Ks. momentti 100 ja liite C. |
|
TULOT YHTEENSÄ, OSA A |
64 977 077 |
63 921 000 |
65 408 000 |
|
|
MENOT YHTEENSÄ, OSA A |
58 941 085 |
63 921 000 |
65 408 000 |
|
|
SALDO |
6 035 992 |
— |
— |
|
Isäntämaa
Osasto Luku Momentti |
Kuvaus |
Talousarvion toteutuma 2007 (EUR) |
Vuoden 2008 talousarvio (EUR) |
Vuoden 2009 talousarvio (EUR) |
Selitysosa |
7 |
TULOT, ISÄNTÄVALTIO |
|
|
|
|
70 |
Maksuosuudet |
|
|
|
|
700 |
Isäntävaltion maksuosuus, turvallisuus |
2 193 652 |
2 412 872 |
2 430 485 |
Europol-yleissopimuksen 35 artiklan ja varainhoitoasetuksen 16 artiklan säännösten soveltamista haittaamatta hallintoneuvosto voi yksimielisesti johtajan ehdotuksen pohjalta muuttaa määrärahojen summaa edellyttäen, että kokonaistulot kattavat kokonaismenot (ks. momentti 80). Johtajan ehdotuksen on oltava Europolin ja isäntävaltion välisen sopimuksen mukainen. |
701 |
Isäntävaltion maksuosuus, rakennukset |
— |
p.m. |
p.m. |
Europol-yleissopimuksen 35 artiklan ja varainhoitoasetuksen 16 artiklan säännösten soveltamista haittaamatta hallintoneuvosto voi yksimielisesti johtajan ehdotuksen pohjalta muuttaa määrärahojen summaa edellyttäen, että kokonaistulot kattavat kokonaismenot (ks. momentti 810). Johtajan ehdotuksen on oltava Europolin ja isäntävaltion välisen sopimuksen mukainen. |
702 |
Varainhoitovuoden t–2 saldo |
266 348 |
111 128 |
162 515 |
|
|
Luku 70 yhteensä |
2 460 000 |
2 524 000 |
2 593 000 |
|
71 |
Muut tulot |
|
|
|
|
711 |
Sekalaiset |
— |
p.m. |
p.m. |
|
|
Luku 71 yhteensä |
— |
p.m. |
p.m. |
|
|
OSASTO 7 YHTEENSÄ |
2 460 000 |
2 524 000 |
2 593 000 |
|
8 |
MENOT, ISÄNTÄVALTIO |
|
|
|
|
80 |
Turvallisuus |
|
|
|
|
800 |
Turvallisuuskulut |
2 344 890 |
2 524 000 |
2 593 000 |
Europol-yleissopimuksen 35 artiklan ja varainhoitoasetuksen 16 artiklan säännösten soveltamista haittaamatta hallintoneuvosto voi yksimielisesti johtajan ehdotuksen pohjalta muuttaa määrärahojen summaa edellyttäen, että kokonaistulot kattavat kokonaismenot (ks. momentti 700). Johtajan ehdotuksen on oltava Europolin ja isäntävaltion välisen sopimuksen mukainen. |
|
Luku 80 yhteensä |
2 344 890 |
2 524 000 |
2 593 000 |
|
81 |
Rakennuskustannukset |
|
|
|
|
810 |
Rakennuskustannukset, isäntävaltio |
— |
p.m. |
p.m. |
Europol-yleissopimuksen 35 artiklan ja varainhoitoasetuksen 16 artiklan säännösten soveltamista haittaamatta hallintoneuvosto voi yksimielisesti johtajan ehdotuksen pohjalta muuttaa määrärahojen summaa edellyttäen, että kokonaistulot kattavat kokonaismenot (ks. momentti 701). Johtajan ehdotuksen on oltava Europolin ja isäntävaltion välisen sopimuksen mukainen. |
|
Luku 81 yhteensä |
— |
p.m. |
p.m. |
|
|
OSASTO 8 YHTEENSÄ |
2 344 890 |
2 524 000 |
2 593 000 |
|
|
TULOT YHTEENSÄ, OSA C |
2 460 000 |
2 524 000 |
2 593 000 |
|
|
MENOT YHTEENSÄ, OSA C |
2 344 890 |
2 524 000 |
2 593 000 |
|
|
SALDO, OSA C |
115 110 |
— |
— |
|
Huomautus: Summien pyöristämisen vuoksi vuoden 2007 yhteissummat saattavat erota yksittäisten lukujen summasta. |
(1) Neuvoston 5 päivänä kesäkuuta 2008 hyväksymä.
LIITE A
Henkilöstötaulukkosuunnitelma vuodelle 2008
Osasto 2
Palkkaluokka |
Vuoden 2008 talousarvio |
Uudelleenkohdennukset 2008 |
Uudet toimet |
Talousarvio vuodelle 2009 |
1 |
1 |
— |
— |
1 |
2 |
3 |
— |
— |
3 |
3 |
3 |
— |
— |
3 |
4 |
20 |
— |
1 |
21 |
5 |
61 |
— |
1 |
62 |
6 |
83 |
–2 |
4 |
85 |
7 |
108 |
+2 |
1 |
111 |
8 |
93 |
+1 |
3 |
97 |
9 |
45 |
–1 |
1 |
45 |
10 |
— |
— |
— |
— |
11 (1) |
3 |
— |
— |
3 |
12 (1) |
5 |
— |
— |
5 |
13 (1) |
— |
— |
— |
— |
Yhteensä |
425 |
— |
11 |
436 |
Osasto 4
Palkkaluokka |
Vuoden 2008 talousarvio |
Uudelleenkohdennukset 2008 |
Uudet toimet |
Talousarvio vuodelle 2009 |
1 |
— |
— |
— |
— |
2 |
— |
— |
— |
— |
3 |
— |
— |
— |
— |
4 |
2 |
— |
— |
2 |
5 |
2 |
— |
— |
2 |
6 |
— |
— |
— |
— |
7 |
2 |
— |
— |
2 |
8 |
2 |
— |
— |
2 |
9 |
— |
— |
— |
— |
10 |
— |
— |
— |
— |
11 (2) |
— |
— |
— |
— |
12 (2) |
— |
— |
— |
— |
13 (2) |
— |
— |
— |
— |
Yhteensä |
8 |
— |
— |
8 |
Yhteensä, osastot 2 ja 4
Palkkaluokka |
Vuoden 2008 talousarvio |
Uudelleenkohdennukset 2008 |
Uudet toimet |
Talousarvio vuodelle 2009 |
Yhteensä |
433 |
— |
11 |
444 |
(1) Toimet näissä palkkaluokissa ovat paikallisia niiltä osin kuin henkilöstösäännöt vaativat.
(2) Toimet näissä palkkaluokissa ovat paikallisia niiltä osin kuin henkilöstösäännöt vaativat.
LIITE B
|
BKTL 2007 miljoonaa EUR |
BKTL-osuus 2007 27 jäsenvaltiota % |
BKTL-osuus 2007 25 jäsenvaltiota % |
Saldo 2007 27 jäsenvaltiota EUR |
Romanian ja Bulgarian 5/12-osa EUR |
Romanian ja Bulgarian 7/12-osasaldo uudelleenjaettavaksi 25 jäsenvaltiolle EUR |
Tosiasiallinen 7/12-osasaldon uudelleenjakaminen 25 jäsenvaltiolle EUR |
Korjattu saldo 2007 - Kaikki 27 jäsenvaltiota EUR |
Maksuosuudet 2009 ennen vähentämistä 2007 Korjattu saldo 2007 EUR |
Vuoden 2009 maksu-osuudet vuoden 2007 vähennyksen jälkeen Korjattu saldo 2007 EUR |
|
a |
b = a/116 942 340 |
c = a/115 663 051 |
d = 6 672 066 × b |
e = d × 5/12 |
f = d – e |
g = 42 577 × c |
h = d – f + g |
i |
j = i – h |
Itävalta |
2 624 363 |
2,24 |
2,27 |
149 731 |
|
|
966 |
150 697 |
1 399 408 |
1 248 711 |
Belgia |
3 254 093 |
2,78 |
2,81 |
185 660 |
|
|
1 198 |
186 858 |
1 735 203 |
1 548 345 |
Bulgaria (1) |
250 734 |
0,21 |
|
14 305 |
5 961 |
8 345 |
|
5 961 |
133 701 |
127 740 |
Kypros |
147 960 |
0,13 |
0,13 |
8 442 |
|
|
54 |
8 496 |
78 898 |
70 402 |
Tšekin tasavalta |
1 101 606 |
0,94 |
0,95 |
62 851 |
|
|
406 |
63 257 |
587 417 |
524 160 |
Tanska |
2 259 663 |
1,93 |
1,95 |
128 924 |
|
|
832 |
129 755 |
1 204 936 |
1 075 181 |
Viro |
124 726 |
0,11 |
0,11 |
7 116 |
|
|
46 |
7 162 |
66 509 |
59 346 |
Suomi |
1 688 352 |
1,44 |
1,46 |
96 328 |
|
|
622 |
96 949 |
900 292 |
803 343 |
Ranska |
18 438 795 |
15,77 |
15,94 |
1 052 013 |
|
|
6 788 |
1 058 800 |
9 832 250 |
8 773 450 |
Saksa |
23 148 221 |
19,79 |
20,01 |
1 320 706 |
|
|
8 521 |
1 329 227 |
12 343 491 |
11 014 264 |
Kreikka |
2 032 580 |
1,74 |
1,76 |
115 967 |
|
|
748 |
116 716 |
1 083 847 |
967 131 |
Unkari |
878 113 |
0,75 |
0,76 |
50 100 |
|
|
323 |
50 423 |
468 242 |
417 819 |
Irlanti |
1 563 390 |
1,34 |
1,35 |
89 198 |
|
|
576 |
89 774 |
833 658 |
743 884 |
Italia |
14 678 365 |
12,55 |
12,69 |
837 464 |
|
|
5 403 |
842 867 |
7 827 050 |
6 984 182 |
Latvia |
166 638 |
0,14 |
0,14 |
9 507 |
|
|
61 |
9 569 |
88 858 |
79 289 |
Liettua |
244 476 |
0,21 |
0,21 |
13 948 |
|
|
90 |
14 038 |
130 364 |
116 325 |
Luxemburg |
260 122 |
0,22 |
0,22 |
14 841 |
|
|
96 |
14 937 |
138 707 |
123 770 |
Malta |
48 143 |
0,04 |
0,04 |
2 747 |
|
|
18 |
2 764 |
25 672 |
22 907 |
Alankomaat |
5 346 690 |
4,57 |
4,62 |
305 052 |
|
|
1 968 |
307 020 |
2 851 054 |
2 544 034 |
Puola |
2 639 229 |
2,26 |
2,28 |
150 579 |
|
|
972 |
151 551 |
1 407 335 |
1 255 784 |
Portugali |
1 544 415 |
1,32 |
1,34 |
88 116 |
|
|
569 |
88 684 |
823 539 |
734 855 |
Romania (1) |
1 028 555 |
0,88 |
|
58 684 |
24 451 |
34 232 |
— |
24 451 |
548 464 |
524 012 |
Slovakia |
454 120 |
0,39 |
0,39 |
25 910 |
|
|
167 |
26 077 |
242 154 |
216 077 |
Slovenia |
304 908 |
0,26 |
0,26 |
17 396 |
|
|
112 |
17 509 |
162 588 |
145 080 |
Espanja |
10 078 570 |
8,62 |
8,71 |
575 026 |
|
|
3 710 |
578 736 |
5 374 268 |
4 795 532 |
Ruotsi |
3 120 578 |
2,67 |
2,70 |
178 042 |
|
|
1 149 |
179 191 |
1 664 008 |
1 484 817 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
19 514 935 |
16,69 |
16,87 |
1 113 411 |
|
|
7 184 |
1 120 595 |
10 406 088 |
9 285 493 |
Kaikki yhteensä |
116 942 340 |
100,00 |
100,00 |
6 672 066 |
30 412 |
42 577 |
42 577 |
6 672 066 |
62 358 000 |
55 685 934 |
|
Saldo 2007 |
6 672 066 |
||||||||
Muut tulot 2009 |
3 050 000 |
|||||||||
Tulot yhteensä |
65 408 000 |
|||||||||
Huomautuksia: BKTL-luvut ovat samat, joita on käytetty EU:n yleisen vuoden 2007 talousarvion määrittämisessä (EUVL 3.8.2007 L 203, s. 46, taulukko 3). Mahdolliset poikkeamat edellä esitettyjen BKTL-lukujen ja todellisten vuoden 2007 BKTL-lukujen välillä korjataan vuoden 2011 talousarvion maksamisen yhteydessä. Jos neuvoston päätös korvaa Europol-yleissopimuksen, BKTL-luvut päivitetään ja tarvittaessa korjataan, kun jäsenvaltioille hyvitetään vuosien 2008 ja 2009 saldoa vuonna 2010. |
(1) On syytä todeta, että koska Romania ja Bulgaria olivat vain osittain osallisia vuoden 2007 talousarviossa ja siihen liittyvässä vuoden 2007 saldossa, vaatimus vuoden 2009 maksuosuuksien vähennyksestä voi koskea vain 5/12-osaa. 7/12-osan ero, joka on Bulgarian osalta 8 345 euroa ja Romanian osalta 34 232 euroa, on uudelleenjaettava muille jäsenvaltioille niiden painotetun BKTL-luvun mukaan.
LIITE C
Erittely summista, joiden maksamiseen vaaditaan hallintoneuvoston yksimielinen päätös
Otsikot talousarviossa |
||
Osasto |
Kuvaus |
Summa (EUR) |
2 |
Henkilöstö |
5 025 000 |
3 |
Muut menot |
800 000 |
4 |
Virastot ja elimet |
660 000 |
6 |
Tieto- ja viestintätekniikka (mukaan lukien TECS) |
1 215 000 |
|
Yhteensä |
7 700 000 |
LIITE D
Erittely määrärahojen välittömästä ja myöhemmästä maksamisesta vuoden 2009 talousarviossa
|
Maksuosuudet 2009 ja vuoden 2007 saldon vähennyksen jälkeen 2007 (EUR) |
Epävarmuustekijöiden mahdollinen maksaminen edellyttää hallintoneuvoston yksimielistä päätöstä (EUR) |
Mahdollinen maksaminen liittyy talousarvion osastojen 2, 3 ja 4 10 %:iin (ei kuitenkaan neuvoston päätösluonnokseen ja uuden päämajan ohjelmiin) ja edellyttää hallintoneuvoston yksimielistä päätöstä (EUR) |
Välittömästi maksettava summa 2009 (EUR) |
|
a = Liitteen B sarake j |
b = 2 540 000 × liitteen B sarake b |
c = 5 160 000 × liitteen B sarake b |
d = a – b – c |
Itävalta |
1 248 711 |
57 001 |
115 798 |
1 075 911 |
Belgia |
1 548 345 |
70 679 |
143 585 |
1 334 081 |
Bulgaria (1) |
127 740 |
5 446 |
11 063 |
111 231 |
Kypros |
70 402 |
3 214 |
6 529 |
60 659 |
Tshekin tasavalta |
524 160 |
23 927 |
48 608 |
451 626 |
Tanska |
1 075 181 |
49 080 |
99 706 |
926 395 |
Viro |
59 346 |
2 709 |
5 503 |
51 134 |
Suomi |
803 343 |
36 671 |
74 497 |
692 174 |
Ranska |
8 773 450 |
400 493 |
813 599 |
7 559 358 |
Saksa |
11 014 264 |
502 782 |
1 021 399 |
9 490 083 |
Kreikka |
967 131 |
44 148 |
89 686 |
833 297 |
Unkari |
417 819 |
19 073 |
38 746 |
360 000 |
Irlandi |
743 884 |
33 957 |
68 984 |
640 943 |
Italia |
6 984 182 |
318 816 |
647 673 |
6 017 694 |
Latvia |
79 289 |
3 619 |
7 353 |
68 317 |
Liettua |
116 325 |
5 310 |
10 787 |
100 228 |
Luxemburg |
123 770 |
5 650 |
11 478 |
106 642 |
Malta |
22 907 |
1 046 |
2 124 |
19 737 |
Alankomaat |
2 544 034 |
116 131 |
235 919 |
2 191 984 |
Puola |
1 255 784 |
57 324 |
116 454 |
1 082 006 |
Portugali |
734 855 |
33 545 |
68 146 |
633 164 |
Romania (1) |
524 012 |
22 340 |
45 384 |
456 288 |
Slovakia |
216 077 |
9 864 |
20 038 |
186 176 |
Slovenia |
145 080 |
6 623 |
13 454 |
125 003 |
Espanja |
4 795 532 |
218 908 |
444 710 |
4 131 914 |
Ruotsi |
1 484 817 |
67 779 |
137 693 |
1 279 344 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
9 285 493 |
423 866 |
861 083 |
8 000 544 |
Kaikki yhteensä |
55 685 934 |
2 540 000 |
5 160 000 |
47 985 934 |
(1) On syytä todeta, että koska Romania ja Bulgaria olivat vain osittain osallisia vuoden 2007 talousarviossa ja siihen liittyvässä vuoden 2007 saldossa, vaatimus vuoden 2009 maksuosuuksien vähennyksestä voi koskea vain 5/12-osaa. 7/12-osan ero, joka on Bulgarian osalta 8 345 euroa ja Romanian osalta 34 232 euroa, on uudelleenjaettava muille jäsenvaltioille niiden painotetun BKTL-luvun mukaan.