17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 538/2008,

annettu 29 päivänä toukokuuta 2008,

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön sääntelyalueella sovellettavista säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1386/2007 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön sääntelyalueella sovellettavista säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1386/2007 (1) ja erityisesti sen 70 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 1386/2007 otetaan käyttöön eräitä Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön, jäljempänä ’NAFO’, hyväksymiä säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(2)

NAFO hyväksyi syyskuussa 2007 järjestetyssä 29. vuosikokouksessaan NAFOn säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteisiinsä useita muutoksia. Nämä muutokset liittyvät säännöksiin, jotka koskevat verkkojen silmäkokoa, jälleenlaivausta, kalastuskieltoalueita korallien suojelemiseksi, saalisilmoituksia, vakavan rikkomuksen määrittelyä, tuotekoodeja, satamatarkastuslomaketta sekä nousutikkaiden teknisiä vaatimuksia.

(3)	Asetuksesta (EY) N:o 1386/2007 on lisäksi löytynyt erheellisyyksiä, jotka on oikaistava: ristiviittauksissa on joitakin virheitä ja liitteessä VII olevasta 3 kohdasta puuttuu eräitä kohtia.

(4)	Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1386/2007 olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1386/2007 seuraavasti:

Lisätään 3 artiklaan kohta seuraavasti:

”20)	’Jälleenlaivauksella’ tarkoitetaan minkä tahansa aluksella pidetyn kalavarojen määrän tai siitä saatujen tuotteiden siirtoa laidan yli kalastusalukselta toiseen.”

2)	Lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti: ”4. Punasimpun pyyntiä alueella 3 O harjoittavien alusten, jotka käyttävät pelagisia trooleja, on käytettävä verkkoja, joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä.”

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Kalastusrajoitusalueet

1. Kalastaminen pohjakalastuksessa käytettävillä pyydyksillä on kiellettyä seuraavilla alueilla:

Alue

Koordinaatti 1

Koordinaatti 2

Koordinaatti 3

Koordinaatti 4

Orphan Knoll

50.00.30 N

45.00.30 W

51.00.30 N

45.00.30 W

51.00.30 N

47.00.30 W

50.00.30 N

45.00.30 W

Corner Seamounts

35.00.00 N

48.00.00 W

36.00.00 N

48.00.00 W

36.00.00 N

52.00.00 W

35.00.00 N

52.00.00 W

Newfoundland Seamounts

43.29.00 N

43.20.00 W

44.00.00 N

43.20.00 W

44.00.00 N

46.40.00 W

43.29.00 N

46.40.00 W

New England Seamounts

35.00.00 N

57.00.00 W

39.00.00 N

57.00.00 W

39.00.00 N

64.00.00 W

35.00.00 N

64.00.00 W

2. Kielletään kaikenlainen pohjapyydyksillä harjoitettava kalastustoiminta alueen 3 O seuraavassa määritellyllä alueella. Kalastuskieltoalue määritellään yhdistämällä seuraavat koordinaatit (numerojärjestyksessä ja palaten koordinaattiin 1).

Piste nro	Leveysaste	Pituusaste
1	42°53′00″N	51°00′00″W
2	42°52′04″N	51°31′44″W
3	43°24′13″N	51°58′12″W
4	43°24′20″N	51°58′18″W
5	43°39′38″N	52°13′10″W
6	43°40′59″N	52°27′52″W
7	43°56′19″N	52°39′48″W
8	44°04′53″N	52°58′12″W
9	44°18′38″N	53°06′00″W
10	44°18′36″N	53°24′07″W
11	44°49′59″N	54°30′00″W
12	44°29′55″N	54°30′00″W
13	43°26′59″N	52°55′59″W
14	42°48′00″N	51°41′06″W
15	42°33′02″N	51°00′00″W”

Korvataan 19 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jäsenvaltioiden on annettava kahden vuoden välein todistus kapasiteettikaavioiden paikkansapitävyydestä kaikkien niiden alusten osalta, joilla on lupa harjoittaa 14 artiklan mukaista kalastusta. Aluksen päällikön on varmistettava, että todistuksen jäljennös jää alukselle, jotta se voidaan esittää pyynnöstä tarkastajalle.”

Lisätään 21 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”f)

saalis ennen saapumista alueelle 3 L ja ennen poistumista siltä. Näiden ilmoitusten tekemistä edellytetään aluksilta, jotka kalastavat katkarapua alueella 3 L, ja ne on lähetettävä tuntia ennen kyseisen alueen rajan ylittämistä. Ilmoituksessa on ilmoitettava saaliit, jotka on otettu alukselle edellisen saalisilmoituksen jälkeen alueittain ja lajeittain (kolmikirjaiminen koodi), kilogrammoina, pyöristettyinä lähimpään 100 kilogrammaan.”

6)	Korvataan 30 artiklan 5 kohta seuraavasti: ”5. Tarkkailtavan aluksen päälliköllä on oikeus saada omasta pyynnöstään jäljennös 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tarkkailijan kertomuksesta.”

7)	Korvataan 32 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, jotka saavat 28 artiklan mukaisen tarkkailijan kertomuksen, arvioivat sen sisällön ja päätelmät.”

Muutetaan 47 artikla seuraavasti:

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)	tarjottava käyttöön nousutikkaat, jotka on rakennettu ja joita käytetään NAFOn säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteissä kuvatulla tavalla.”

lisätään alakohta seuraavasti:

”b a)

jos käytössä on mekaaninen nostolaite, varmistettava, että sen lisälaitteisto on kansallisten viranomaisten hyväksymää tyyppiä. Sen on oltava suunnittelultaan ja rakenteeltaan sellainen, että voidaan varmistaa, että tarkastaja voi tulla alukselle ja poistua siitä turvallisesti, myös nostolaitteesta kannelle ja takaisin. Edellä b alakohdan mukaisia nousutikkaita on pidettävä kannella nostolaitteen vieressä, ja niiden on oltava välittömästi käyttövalmiina.”

9)	Korvataan liite II tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.

10)	Muutetaan liite VII tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

11)	Korvataan liite XII tämän asetuksen liitteessä III olevalla tekstillä.

12)	Kumotaan liite XIII.

13)	Korvataan liite XIV b tämän asetuksen liitteessä IV olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. VIZJAK

(1) EUVL L 318, 5.12.2007, s. 1.

LIITE I

”LIITE II

Seuraava luettelo on luettelo niistä kannoista, jotka on ilmoitettava 22 artiklan mukaisesti.

ANG/N3NO	Lophius americanus	Amerikanmerikrotti
CAA/N3LMN	Anarhichas lupus	Merikissa
CAP/N3LM	Mallotus villosus	Villakuore
CAT/N3LMN	Anarhichas spp.	Kissakalat e.m.l.
HAD/N3LNO	Melanogrammus aeglefinus	Kolja
HAL/N23KL	Hippoglossus hippoglossus	Ruijanpallas
HAL/N3M	Hippoglossus hippoglossus	Ruijanpallas
HAL/N3NO	Hippoglossus hippoglossus	Ruijanpallas
HER/N3L	Clupea harengus	Silli
HKR/N2J3KL	Urophycis chuss	Punasuomuturska
HKR/N3MNO	Urophycis chuss	Punasuomuturska
HKS/N3LMNO	Merlucius bilinearis	Hopeakummeliturska
RNG/N23	Coryphaenoides rupestris	Lestikala
HKW/N2J3KL	Urophycis tenuis	Valkosuomuturska
POK/N3O	Pollachius virens	Seiti
PRA/N3M	Pandalus borealis	Pohjankatkarapu
RHG/N23	Macrourus berglax	Isolestikala
SKA/N2J3K	Raja spp.	Rauskut
SKA/N3M	Raja spp.	Rauskut
SQI/N56	Illex illecebrosus	Lyhyteväkalmari
VFF/N3LMN	—	Lajittelemattomat tai tunnistamattomat kalat
WIT/N3M	Glyptocephalus cynoglossus	Mustaeväkampela
YEL/N3M	Limanda ferruginea	Ruostekampela”

LIITE II

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1386/2007 liitteessä VII oleva 3 kohta seuraavasti:

”3. Saalisilmoitus

Tietoalkio	Kentän koodi	Pakollinen (P)/Vapaaehtoinen (V)	Huomautuksia:
Tietueen alku	SR	P	Järjestelmää koskeva tieto; osoittaa tietueen alun
Osoite	AD	P	Viestiä koskeva tieto; määräpaikka, NAFOn osalta ”XNW”
Lähettäjä	FR	P	Lähettävän osapuolen nimi
Järjestysnumero	SQ	P	Viestiä koskeva tieto; viestin järjestysnumero kuluvana vuonna
Viestityyppi	TM	P	Viestiä koskeva tieto; viestin tyyppi, saalisilmoitus ”CAT”
Radiokutsutunnus	RC	P	Aluksen rekisteröintiä koskeva tieto; aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus
Matkan numero	TN	V	Toimintaa koskeva tieto; kalastusmatkan järjestysnumero kuluvana vuonna
Aluksen nimi	NA	V	Aluksen rekisteröintiä koskeva tieto; aluksen nimi
Sopimuspuoli Sisäinen Viitenumero	IR	V	Aluksen rekisteröintiä koskeva tieto; sopimuspuolen ainutkertainen alusnumero ilmaistuna lippujäsenvaltion ISO-3-koodina ja numerona
Ulkoinen rekisterinumero	XR	V	Aluksen rekisteröintiä koskeva tieto; aluksen kylkinumero
Asianomainen alue	RA	P	NAFO-alue, jolle alus on saapunut
Leveysaste	LA	P (1)	Toimintaa koskeva tieto; sijainti tietojen toimitushetkellä
Pituusaste	LO	P (1)	Toimintaa koskeva tieto; sijainti tietojen toimitushetkellä
Saaliit	CA		Toimintaa koskeva tieto; aluksella pidetyt yhteenlasketut saaliit lajeittain, joko kalastuksen alkamisesta sääntelyalueella tai edellisestä saalisilmoituksesta lähtien, tarvittaessa pareittain
Lajit		P	FAO:n lajikoodi
Elopaino		P	Elopaino kilogrammoina, pyöristettynä lähimpään 100 kilogrammaan
Kalastuspäivät	DF	P	Toimintaa koskeva tieto; kalastuspäivien lukumäärä NAFO-sääntelyalueella kalastuksen alkamisesta tai edellisestä saalisilmoituksesta lähtien
Päivämäärä	DA	P	Viestiä koskeva tieto; tietojen toimituspäivä
Kellonaika	TI	P	Viestiä koskeva tieto; tietojen toimittamisen kellonaika
Tietueen loppu	ER	P	Järjestelmää koskeva tieto; ilmoittaa tietueen lopun

(1) Vapaaehtoinen, jos alukseen sovelletaan satelliittiseurantaa.”

LIITE III

”LIITE XII

Satamatarkastuskertomus

LIITE IV

”LIITE XIV b

Jalostusastekoodit

Koodi	Tuotetyyppi
A	Kokonaiset – Jäädytetyt
B	Kokonaiset – Jäädytetyt (Kypsennetyt)
C	Peratut, pää mukana – Jäädytetyt
D	Peratut, ilman päätä – Jäädytetyt
E	Peratut, ilman päätä – Evät poistettu – Jäädytetyt
F	Nahattomat fileet – Ruotoineen – Jäädytetyt
G	Nahattomat fileet – Ilman ruotoja – Jäädytetyt
H	Nahalliset fileet – Ruotoineen – Jäädytetyt
I	Nahalliset fileet – Ilman ruotoja – Jäädytetyt
J	Suolatut kalat
K	Kalat suolavedessä
L	Säilykkeet
M	Öljy
N	Kokonaisista kaloista valmistettu kalajauho
O	Kalanjätteistä valmistettu kalajauho
P	Muut (täsmennettävä)”

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/13

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 539/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (1) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 16 päivänä kesäkuuta 2008 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	MA	44,6
	MK	36,7
	TR	59,3
	ZZ	46,9
0707 00 05	JO	151,2
	TR	119,3
	ZZ	135,3
0709 90 70	TR	103,9
0709 90 70	ZZ	103,9
0805 50 10	AR	123,7
	EG	150,8
	US	132,6
	ZA	121,6
	ZZ	132,2
0808 10 80	AR	101,4
	BR	84,3
	CL	92,5
	CN	92,5
	MK	63,0
	NZ	111,5
	US	104,5
	UY	84,0
	ZA	82,9
	ZZ	90,7
0809 10 00	IL	124,0
	TR	230,0
	ZZ	177,0
0809 20 95	TR	401,5
	US	429,2
	ZZ	415,4
0809 30 10, 0809 30 90	EG	182,1
	US	239,8
	ZZ	211,0
0809 40 05	IL	190,0
	TR	223,9
	ZZ	207,0

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/15

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 540/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3051/95 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen II muuttamisesta asiakirjojen mallien osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3051/95 kumoamisesta 15 päivänä helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 336/2006 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) muutti kansainvälistä turvallisuusjohtamissäännöstöä, jäljempänä ’ISM-säännöstö’, 10 päivänä joulukuuta 2004 annetulla meriturvallisuuskomitean päätöslauselmalla MSC.179(79), jolla muutettiin vaatimustenmukaisuusasiakirjan ja turvallisuusjohtamistodistuksen malleja 1 päivästä heinäkuuta 2006 alkaen.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 336/2006 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti ISM-säännöstöllä tarkoitetaan mainitun asetuksen liitteenä I olevaa säännöstöä sen ajantasaistettuna toisintona.

(3)	Selkeyden ja luettavuuden vuoksi kyseiset mallit olisi saatettava ajan tasalle myös asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteessä II.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen II osan B jakso 5 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 64, 4.3.2006, s. 1.

LIITE

”5. Vaatimustenmukaisuusasiakirjojen ja turvallisuusjohtamistodistusten mallit

Jos alukset liikennöivät ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa, jäsenvaltioiden on käytettävä joko ISM-säännöstön liitteenä olevia mallilomakkeita tai jäljempänä olevien mallien mukaisesti laadittuja vaatimustenmukaisuusasiakirjoja, turvallisuusjohtamistodistuksia, väliaikaisia vaatimustenmukaisuusasiakirjoja ja väliaikaisia turvallisuusjohtamistodistuksia.

Jos sovelletaan 7 artiklan 1 kohdassa ja soveltuvissa tapauksissa 7 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta, myönnettävä todistus on erilainen kuin edellä tarkoitettu, ja siinä on selvästi ilmoitettava poikkeuksen myöntämisestä tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdan ja soveltuvissa tapauksissa 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Todistuksen on sisällettävä myös sovellettavat toiminnalliset rajoitukset.

VAATIMUSTENMUKAISUUSASIAKIRJA

(Virallinen leima)/(Valtio)

Todistuskirjan numero

Annettu [IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten ja] (1) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 säännösten nojalla

… hallituksen valtuuttamana

(valtion nimi)

…

(valtuutettu henkilö tai laitos)

Yhtiön nimi ja osoite:

…

(katso asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohta 1.1.2)

TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmä on tarkastettu ja että se täyttää alusten turvallista toimintaa sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) vaatimukset seuraavien alustyyppien osalta (tarpeeton yliviivataan):

Matkustaja-alus

Suurnopeusmatkustaja-alus

Suurnopeuslastialus

Irtolastialus

Öljysäiliöalus

Kemikaalisäiliöalus

Kaasusäiliöalus

Rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö

Muu lastialus

Ro-ro-matkustaja-alus

Tämä vaatimustenmukaisuusasiakirja on voimassa … asti edellyttäen, että sen pätevyys tarkastetaan määräajoin.

Tämä asiakirja perustuu tarkastukseen, joka on saatettu päätökseen …

(pp/kk/vvvv)

Annettu …

(asiakirjan antamispaikka)

Antamispäivä: …

…

(asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)

(asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)

Todistuskirjan numero

VUOSITARKASTUKSEN HYVÄKSYNTÄ

TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ [yleissopimuksen IX luvun 6.1 säännön ja ISM-säännöstön 13.4 kohdan ja] (2) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 6 artiklan mukaisessa määräaikaistarkastuksessa turvallisuusjohtamisjärjestelmän on todettu täyttävän ISM-säännöstön vaatimukset.

ENSIMMÄINEN VUOSITARKASTUS	Allekirjoitus: … (valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) Paikka: … Päiväys: …
TOINEN VUOSITARKASTUS	Allekirjoitus: … (valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) Paikka: … Päiväys: …
KOLMAS VUOSITARKASTUS	Allekirjoitus: … (valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) Paikka: … Päiväys: …
NELJÄS VUOSITARKASTUS	Allekirjoitus: … (valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) Paikka: … Päiväys: …

TURVALLISUUSJOHTAMISTODISTUS

(Virallinen leima)/(Valtio)

Todistuskirjan numero

Annettu [IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten ja] (3) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 säännösten nojalla

… hallituksen valtuuttamana

(valtion nimi)

…

(valtuutettu henkilö tai laitos)

Aluksen nimi: …

Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet: …

Rekisteröintisatama: …

Alustyyppi (4): …

Bruttovetoisuus: …

IMO-numero: …

Yhtiön nimi ja osoite: …

(katso asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohta 1.1.2)

TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ aluksen turvallisuusjohtamisjärjestelmä on tarkastettu ja että se täyttää alusten turvallista toimintaa sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) vaatimukset. Lisäksi on tarkastettu, että yhtiön vaatimustenmukaisuusasiakirja pätee tähän alustyyppiin.

Tämä turvallisuusjohtamistodistus on voimassa … asti edellyttäen, että sen pätevyys tarkastetaan määräajoin ja vaatimustenmukaisuusasiakirja on edelleen voimassa.

Tämä asiakirja perustuu tarkastukseen, joka on saatettu päätökseen …

(pp/kk/vvvv)

Annettu …

(asiakirjan antamispaikka)

Antamispäivä: …

…

(asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)

(asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)

Todistuskirjan numero

VÄLITARKASTUKSEN HYVÄKSYNTÄ JA (TARVITTAESSA) LISÄTARKASTUKSEN HYVÄKSYNTÄ

TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ [yleissopimuksen IX luvun 6.1 säännön ja ISM-säännöstön 13.8 kohdan ja] (5) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 6 artiklan mukaisessa määräaikaistarkastuksessa turvallisuusjohtamisjärjestelmän on todettu täyttävän ISM-säännöstön vaatimukset.

VÄLITARKASTUS (tehtävä toisen ja kolmannen vuosipäivän välillä)	Allekirjoitus: … (valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) Paikka: … Päiväys: …
LISÄTARKASTUS (6)	Allekirjoitus: … (valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) Paikka: … Päiväys: …
LISÄTARKASTUS (6)	Allekirjoitus: … (valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) Paikka: … Päiväys: …
LISÄTARKASTUS (6)	Allekirjoitus: … (valtuutetun viranomaisen allekirjoitus) Paikka: … Päiväys: …

VÄLIAIKAINEN VAATIMUSTENMUKAISUUSASIAKIRJA

(Virallinen leima)/(Valtio)

Todistuskirjan numero

Annettu [IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten ja] (7) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 säännösten nojalla

… hallituksen valtuuttamana

(valtion nimi)

…

(valtuutettu henkilö tai laitos)

Yhtiön nimi ja osoite:

…

(katso asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohta 1.1.2)

TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ yhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmän on katsottu vastaavan asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohdan 1.2.3 tavoitteita seuraavien alustyyppien osalta (tarpeeton yliviivataan):

Matkustaja-alus

Suurnopeusmatkustaja-alus

Suurnopeuslastialus

Irtolastialus

Öljysäiliöalus

Kemikaalisäiliöalus

Kaasusäiliöalus

Rannikon ulkopuolella toimiva liikkuva porausyksikkö

Muu lastialus

Ro-ro-matkustaja-alus

Tämä väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja on voimassa … asti.

Annettu: …

(asiakirjan antamispaikka)

Antamispäivä: …

(asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)

(asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)

VÄLIAIKAINEN TURVALLISUUSJOHTAMISTODISTUS

(Virallinen leima)/(Valtio)

Todistuskirjan numero

Annettu [IHMISHENGEN TURVALLISUUDESTA MERELLÄ VUONNA 1974 TEHDYN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN, sellaisena kuin se on muutettuna, määräysten ja] (8) ISM-säännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 336/2006 säännösten nojalla

… hallituksen valtuuttamana

(valtion nimi)

…

(valtuutettu henkilö tai laitos)

Aluksen nimi: …

Rekisterinumero tai tunnuskirjaimet: …

Rekisteröintisatama: …

Alustyyppi (9): …

Bruttovetoisuus: …

IMO-numero: …

Yhtiön nimi ja osoite: …

(katso asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohta 1.1.2)

TÄLLÄ ASIAKIRJALLA TODISTETAAN, ETTÄ asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen I osan A kohdan 14.4 vaatimukset on täytetty ja että yhtiön vaatimustenmukaisuusasiakirja / väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja (10) koskee tätä alusta.

Tämä väliaikainen turvallisuusjohtamistodistus on voimassa … asti edellyttäen, että vaatimustenmukaisuusasiakirja / väliaikainen vaatimustenmukaisuusasiakirja (10) on edelleen voimassa.

Annettu: …

(asiakirjan antamispaikka)

Antamispäivä: …

(asiakirjan antavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)

(asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)

Todistuskirjan numero

Tämän väliaikaisen turvallisuusjohtamistodistuksen voimassaoloaikaa jatketaan … asti.

Jatkamispäivä: …

(voimassaoloaikaa jatkavan asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen allekirjoitus)

(asiakirjan antavan viranomaisen sinetti tai leima)

(1) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.

(2) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.

(3) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.

(4) Alustyyppi valitaan seuraavista: matkustaja-alus; suurnopeusmatkustaja-alus; suurnopeuslastialus; irtolastialus; öljysäiliöalus; kemikaalisäiliöalus; kaasusäiliöalus; rannikon edustalla oleva liikkuva porausyksikkö; muu lastialus; ro-ro-matkustaja-alus.

(5) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.

(6) Soveltuvissa tapauksissa. Viitataan ISM-säännöstön kohtaan 13.8 ja kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön (ISM-säännöstön) täytäntöönpanoa varten hallinnoille annettujen ohjeiden kohtaan 3.4.1 (päätöslauselma A.913(22)).

(7) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.

(8) Voidaan poistaa, jos kyse on ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa liikennöivistä aluksista.

(9) Alustyyppi valitaan seuraavista: matkustaja-alus; suurnopeusmatkustaja-alus; suurnopeuslastialus; irtolastialus; öljysäiliöalus; kemikaalisäiliöalus; kaasusäiliöalus; rannikon edustalla oleva liikkuva porausyksikkö; muu lastialus; ro-ro-matkustaja-alus.

(10) Tarpeeton yliviivataan.”

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/23

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 541/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

eräiden vuoden 2008 kalakiintiöiden mukauttamisesta TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (2) ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan, 5 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2007 ja 2008 19 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2015/2006 (3), eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 11 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1941/2006 (4) ja yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (5) määritellään kalakannat, joihin voidaan soveltaa asetuksessa (EY) N:o 847/96 säädettyjä toimenpiteitä.

(2)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2015/2006, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2008 26 päivänä marraskuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1404/2007 (6) ja yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2008 16 päivänä tammikuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/2008 (7) vahvistetaan eräiden kalakantojen kiintiöt vuodeksi 2008.

(3)

Eräiden vuosien 2007–2012 kalakiintiöiden mukauttamisesta elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 23 artiklan 4 kohdan nojalla 15 päivänä helmikuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 147/2007 (8) pienennetään tiettyjä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kalakiintiöitä vuosina 2007–2012.

(4)	Eräät jäsenvaltiot ovat pyytäneet asetuksen (EY) N:o 847/96 nojalla, että osa niiden vuoden 2007 kiintiöistä siirrettäisiin seuraavaan vuoteen. Siirrettävät määrät olisi lisättävä vuoden 2008 kiintiöön kyseisessä asetuksessa mainituin rajoituksin.

(5)

Sallitut määrät ylittävät kalastetut määrät olisi asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 1 kohdan perusteella vähennettävä vuoden 2008 kansallisista kiintiöistä. Jos eräitä asetuksessa (EY) N:o 41/2007, asetuksessa (EY) N:o 2015/2006 ja asetuksessa (EY) N:o 1941/2006 määritettyjä kantoja on kalastettu yli sallitun puretun määrän vuonna 2007, painotetut vähennykset olisi asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtävä vuoden 2008 kansallisista kiintiöistä. Vähennyksiä sovellettaessa otetaan huomioon alueellisten kalastusjärjestöjen toimivaltaan kuuluvia kantoja koskevat erityismääräykset.

(6)	Eräät jäsenvaltiot ovat pyytäneet asetuksen (EY) N:o 847/96 nojalla lupaa saada purkaa lisämääriä tiettyjen kantojen kaloja vuonna 2007. Sallitut määrät ylittävät puretut saaliit olisi kuitenkin vähennettävä näiden jäsenvaltioiden vuoden 2008 kiintiöistä.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 40/2008, asetuksessa (EY) N:o 1404/2007 ja asetuksessa (EY) N:o 2015/2006 vahvistettuja kiintiöitä korotetaan liitteen I mukaisesti tai vähennetään liitteen II mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 147/2007 soveltamista.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen

(1) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

(2) EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

(3) EUVL L 384, 29.12.2006, s. 28. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1533/2007 (EUVL L 337, 21.12.2007, s. 21).

(4) EUVL L 367, 22.12.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 754/2007 (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 26.

(5) EUVL L 15, 20.1.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1533/2007 (EUVL L 337, 21.12.2007, s. 21).

(6) EUVL L 312, 30.11.2007, s. 1.

(7) EUVL L 19, 23.1.2008, s. 1.

(8) EUVL L 46, 16.2.2007, s. 10.

LIITE I

SIIRROT VUODEN 2008 KIINTIÖIHIN

Maatunnus	Kalakannan tunnus	Laji	Alue	Mukautettu määrä 2007	Poikkeama	Saaliit 2007	EE saaliit 2007	Mukautus-%	Siirretty määrä	Alkuper. määrä 2008	Tarkistettu määrä 2008	Uusi koodi 2008
BEL	ANF/07.	Merikrotti	VII	2 255		928,7	121,9	46,6	225,50	2 595	2 821
BEL	ANF/8ABDE.	Merikrotti	VIIIa, b, d, e	101		20,9		20,7	10,10	0	10
BEL	COD/07A.	Turska	VIIa	133		65,7		49,4	13,30	16	29
BEL	HAD/5BC6A.	Kolja	EY:n vedet alueilla Vb ja VIa	17		0,2		1,2	1,70	7	9
BEL	HAD/6B1214	Kolja	VIb, XII, XIV	10		0,0		0,0	1,00	16	17
BEL	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	80		58,5		73,1	8,00	27	35
BEL	HKE/571214	Kummeliturska	VI, VII; Ey:n vedet alueella Vb, kansainväl. vedet alueilla XII ja XIV	26		10,6		40,8	2,60	278	281
BEL	HKE/8ABDE.	Kummeliturska	VIIIa, b, d, e	10		2,7		27,0	1,00	9	10
BEL	LEZ/8ABDE.	Silokampelat	VIIIa, b, d, e	6		3,3		55,0	0,60	0	1
BEL	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	926		194,1		21,0	92,60	1 368	1 461
BEL	PLE/07A.	Punakampela	VIIa	788		179,8		22,8	78,80	47	126
BEL	PLE/7FG.	Punakampela	VIIf,g	232		174,9		75,4	23,20	77	100
BEL	SOL/07A.	Meriantura	VIIa	599		288,6		48,2	59,90	326	386
BEL	SOL/07D.	Meriantura	VIId	1 846		1 345,3		72,9	184,60	1 775	1 960
BEL	SOL/24.	Meriantura	EY:n vedet alueilla II ja IV	1 497		936,7		62,6	149,70	1 059	1 209
BEL	SOL/7FG.	Meriantura	VIIf, g	590		538,9		91,3	51,10	603	654
DEU	ANF/07.	Merikrotti	VII	245		148,0		60,4	24,50	289	314
DEU	BLI/245-	Tylppäpyrstömolva	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla II, IV, V	7		0,0		0,0	0,70	6	7
DEU	BSF/1234-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla I, II, III, IV	5		0,0		0,0	0,50	5	6
DEU	BSF/56712-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII, XII	18		0,0		0,0	1,80	35	37
DEU	COD/3BC+24	Turska	Osa-alueet 22-24 (EY:n vedet)	8 341		7 626,6		91,4	714,40	4 102	4 816
DEU	DWS/56789-	Syvänmeren hait	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII, VIII, IX	7		0,1		1,4	0,70	39	40
DEU	GFB/1234-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla I, II, III, IV	10		0,0		0,0	1,00	10	11
DEU	GFB/567-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII	10		0,0		0,0	1,00	10	11
DEU	HAD/5BC6A.	Kolja	EY:n vedet alueilla Vb ja VIa	20		0,0		0,0	2,00	9	11
DEU	HAD/6B1214	Kolja	VIb, XII, XIV	12		0,0		0,0	1,20	19	20
DEU	HER/3BC+24	Silakka	Osa-alueet 22-24	26 749		22 903,0		85,6	2 674,90	24 579	27 254
DEU	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	107		95,9		89,6	10,70	126	137
DEU	JAX/578/14	Piikkimakrilli	VI, VII ja VIIIabde; EY:n vedet alueella Vb; kansainväl. vedet alueilla XII ja XIV	6 710		4 525,8		67,4	671,00	12 178	12 849
DEU	NEP/2AC4-C	Keisarimakrilli	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	676		580,2		85,8	67,60	20	88
DEU	PLE/3BCD-C	Punakampela	IIIbcd (EY:n vedet)	330		242,0		73,3	33,00	255	288
DEU	RNG/3A/BCD	Lestikala	IIIa ja EY:n vedet alueilla IIIbcd	6		0,0		0,0	0,60	5	6
DEU	RNG/5B67-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla Vb, VI, VIII	9		0,0		0,0	0,90	9	10
DEU	RNG/8X14-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX, X, XII, XIV	111		0,0		0,0	11,10	40	51
DEU	SOL/24.	Meriantura	EY:n vedet alueilla II ja IV	732		455,4		62,2	73,20	847	920
DEU	SOL/3A/BCD	Meriantura	IIIa; EY:n vedet alueilla IIIbcd	45		41,0		91,1	4,00	46	50
DEU	SPR/3BCD-C	Kilohaili	IIIbcd (EY:n vedet)	31 603		23 642,0		74,8	3 160,30	28 403	31 563
DEU	WHB/1X14	Mustakitaturska	EY:n ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, b, d, e, XII, XIV	37 819		33 978,8	744	91,8	3 096,20	10 416	13 512
DNK	BLI/03-	Tylppäpyrstömolva	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella III	9		0,4		4,4	0,90	6	7
DNK	BLI/245-	Tylppäpyrstömolva	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla II, IV, V	8		0,1		1,3	0,80	6	7
DNK	COD/3BC+24	Turska	Osa-alueet 22-24 (EY:n vedet)	13 713		12 105,0		88,3	1 371,30	8 390	9 761
DNK	HER/3BC+24	Silakka	Osa-alueet 22-24	8 961		5 445,9		60,8	896,10	6 245	7 141
DNK	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	1 153		389,8		33,8	115,30	1 096	1 211
DNK	HKE/3A/BCD	Kummeliturska	IIIa; EY:n vedet alueilla IIIb, IIIc ja IIId	1 575		311,8		19,8	157,50	1 499	1 657
DNK	JAX/578/14	Piikkimakrilli	VI, VII ja VIIIabde; EY:n vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	13 384		7 971,7		59,6	1 338,40	15 236	16 574
DNK	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	1 523		772,2		50,7	152,30	1 368	1 520
DNK	NEP/3A/BCD	Keisarihummeri	IIIa; EY:n vedet alueilla IIIbcd	4 063		2 916,6		71,8	406,30	3 800	4 206
DNK	PLE/3BCD-C	Punakampela	IIIbcd (EY:n vedet)	2 968		1 965,6		66,2	296,80	2 293	2 590
DNK	SOL/24.	Meriantura	EY:n vedet alueilla II ja IV	702		415,3		59,2	70,20	484	554
DNK	SOL/3A/BCD	Meriantura	IIIa; EY:n vedet alueilla IIIbcd	837		568,6		67,9	83,70	788	872
DNK	SPR/3BCD-C	Kilohaili	IIIbcd (EY:n vedet)	43 788		39 028,9		89,1	4 378,80	44 833	49 212
DNK	WHB/1X14	Mustakitaturska	EY:n ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, b, d, e, XII, XIV	43 257		40 643,8	176,1	94,4	2 437,10	26 789	29 226
ESP	ANF/07.	Merikrotti	VII	2 150		2 043,9		95,1	106,10	1 031	1 137
ESP	ANF/8ABDE.	Merikrotti	VIIIa, b, d, e	1 205		695,6		57,7	120,50	1 206	1 327
ESP	ANF/8C3411	Merikrotti	VIIIc, IX, X, EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	1 541		1 539,9		99,9	1,10	1 629	1 630
ESP	BSF/8910-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX, X	13		5,0		38,5	1,30	13	14
ESP	DWS/12-	Syvänmeren hait	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella XII	69		4,3		6,2	6,90	34	41
ESP	DWS/56789-	Syvänmeren hait	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII, VIII, IX	228		204,0		89,5	22,80	187	210
ESP	GFB/89-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX	225		220,0		97,8	5,00	242	247
ESP	HKE/571214	Kummeliturska	VI, VII; EY:n vedet alueella Vb, kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	10 871		9 342,3	10,9	86,0	1 087,10	8 926	10 013
ESP	HKE/8ABDE.	Kummeliturska	VIIIa, b, d, e	6 784		4 491,0		66,2	678,40	6 214	6 892
ESP	HKE/8C3411	Kummeliturska	VIIIc, IX ja X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	3 819		3 816,8		99,9	2,20	4 510	4 512
ESP	JAX/578/14	Piikkimakrilli	VI, VII ja VIIIabde; EY:n vedet alueella Vb; kansainväl. vedet alueilla XII ja XIV	1 642		978,7		59,6	164,20	16 631	16 795
ESP	JAX/8C9.	Piikkimakrilli	VIIIc, IX	29 622		29 597,6		99,9	24,40	31 069	31 093
ESP	LEZ/8ABDE.	Silokampelat	VIIIa,b,d,e	1 302		294,4		22,6	130,20	1 176	1 306
ESP	LEZ/8C3411	Silokampelat	VIIIc, IX, X, EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	1 310		960,7		73,3	131,00	1 320	1 451
ESP	NEP/07.	Keisarihummeri	VII	1 504		447,1		29,7	150,40	1 509	1 659
ESP	NEP/08C.	Keisarihummeri	VIIIc	115		84,3		73,3	11,50	119	131
ESP	NEP/5BC6.	Keisarihummeri	VI; EY:n vedet alueella Vb	43		2,0		4,7	4,30	40	44
ESP	NEP/8ABDE.	Keisarihummeri	VIIIa,b,d,e	55		0,4		0,7	5,50	259	265
ESP	NEP/9/3411	Keisarihummeri	IX ja X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	123		116,2		94,5	6,80	104	111
ESP	ORY/06-	Keltaroussi	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella VI	6		0,0		0,0	0,60	4	5	06C-
ESP	RNG/8X14-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX, X, XII, XIV	5 765		5 753,1		99,8	11,90	4 391	4 403
ESP	SBR/09-	Pilkkupagelli	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella IX	850		85,0		10,0	85,00	850	935
ESP	SBR/10-	Pilkkupagelli	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella X	10		0,0		0,0	1,00	10	11
ESP	WHB/8C3411	Mustakitaturska	VIIIc, IX, X, EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	43 707		26 953,3		61,7	4 370,70	25 686	30 057
EST	COD/3BC+24	Turska	Osa-alueet 22-24 (EY:n vedet)	174		73,3		42,1	17,40	186	203
EST	HER/03D.RG	Silakka	Osa-alue 28.1	19 164		12 763,8		66,6	1 916,40	16 668	18 584
FIN	HER/30/31.	Silakka	Osa-alueet 30-31	82 809		71 089,7		85,8	8 280,90	71 344	79 625
FRA	ALF/3X14-	Limapäät	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII, XIV	30		0,0		0,0	3,00	20	23
FRA	ANF/07.	Merikrotti	VII	17 055		12 703,5		74,5	1 705,50	16 651	18 357
FRA	ANF/8ABDE.	Merikrotti	VIIIa, b, d, e	7 333		5 835,3		79,6	733,30	6 714	7 447
FRA	ANF/8C3411	Merikrotti	VIIIc, IX, X, EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	34		23,3		68,5	3,40	2	5
FRA	BLI/245-	Tylppäpyrstömolva	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla II, IV, V	55		41,8		76,0	5,50	34	40
FRA	BLI/67-	Tylppäpyrstömolva	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VI, VII	2 140		1 960,1		91,6	179,90	1 518	1 698
FRA	BSF/1234-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla I, II, III, IV	5		1,6		32,0	0,50	5	6
FRA	BSF/56712-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII, XII	2 617		2 324,9		88,8	261,70	2 433	2 695
FRA	BSF/8910-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX, X	111		20,4		18,4	11,10	31	42
FRA	COD/07A.	Turska	VIIa	62		9,8		15,8	6,20	44	50
FRA	COD/561214	Turska	VI; EY:n vedet alueella Vb, kansainväliset vedet alueilla XII, XIV	101		91,5		90,6	9,50	64	74
FRA	DWS/56789-	Syvänmeren hait	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII, VIII, IX	1 311		929,1		70,9	131,10	676	807
FRA	GFB/1012-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla X, XII	10		0,0		0,0	1,00	10	11
FRA	GFB/1234-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla I, II, III, IV	10		1,1		11,0	1,00	10	11
FRA	GFB/567-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII	677		609,5		90,0	67,50	356	424
FRA	GFB/89-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX	26		22,5		86,5	2,60	15	18
FRA	HAD/5BC6A.	Kolja	EY:n vedet alueilla Vb ja VIa	803		218,7		27,2	80,30	366	446
FRA	HAD/6B1214	Kolja	VIb, XII, XIV	515		0,6		0,1	51,50	763	815
FRA	HER/7G-K.	Silli	VIIg, h, j, k	587		577,8		98,4	9,20	487	496
FRA	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	257		246,1		95,8	10,90	243	254
FRA	HKE/571214	Kummeliturska	VI, VII; EY:n vedet alueella Vb, kansainv. vedet: XII ja XIV	12 370		6 787,2	0,2	54,9	1 237,00	13 785	15 022
FRA	HKE/8ABDE.	Kummeliturska	VIIIa, b, d, e	14 349		4 708,0		32,8	1 434,90	13 955	15 390
FRA	HKE/8C3411	Kummeliturska	VIIIc, IX ja X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	251		179,0		71,3	25,10	433	458
FRA	JAX/578/14	Piikkimakrilli	VI, VII ja VIIIabde; EY:n vedet alueella Vb; kansainv. vedet alueilla XII ja XIV	21 839		12 413,8		56,8	2 183,90	8 047	10 231
FRA	JAX/8C9.	Piikkimakrilli	VIIIc, IX	415		12,2		2,9	41,50	393	435
FRA	LEZ/8ABDE.	Silokampelat	VIIIa, b, d, e	1 055		589,2		55,8	105,50	949	1 055
FRA	LEZ/8C3411	Silokampelat	VIIIc, IX, X, EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	72		12,8		17,8	7,20	66	73
FRA	NEP/07.	Keisarihummeri	VII	6 696		2 373,0		35,4	669,60	6 116	6 786
FRA	NEP/08C.	Keisarihummeri	VIIIc	32		14,5		45,3	3,20	5	8
FRA	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	44		0,0		0,0	4,40	40	44
FRA	NEP/5BC6.	Keisarihummeri	VI; EY:n vedet alueella Vb	176		0,8		0,5	17,60	161	179
FRA	NEP/8ABDE.	Keisarihummeri	VIIIa, b, d, e	4 444		3 093,5		69,6	444,40	4 061	4 505
FRA	ORY/06-	Keltaroussi	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella VI	33		11,0		33,3	3,30	22	25	06C-
FRA	ORY/07-	Keltaroussi	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella VII	147		136,9		93,1	10,10	98	108	07C-
FRA	ORY/1X14-	Keltaroussi	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla I, II, III, IV, V, VIII, IX, X, XII, XIV	31		24,3		78,4	3,10	15	18	1CX14C
FRA	PLE/07A.	Punakampela	VIIa	23		2,2		9,6	2,30	21	23
FRA	PLE/7FG.	Punakampela	VIIf, g	105		101,2		96,4	3,80	139	143
FRA	RNG/1245A-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla I, II, IV, Va	14		4,5		32,1	1,40	14	15
FRA	RNG/5B67-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla Vb, VI, VIII	3 841		1 868,0		48,6	384,10	3 789	4 173
FRA	RNG/8X14-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX, X, XII, XIV	202		30,5		15,1	20,20	202	222
FRA	SBR/678-	Pilkkupagelli	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VI, VII, VIII	94,5		89,7		94,9	4,80	12	17
FRA	SOL/07A.	Meriantura	VIIa	6		0,6		10,0	0,60	4	5
FRA	SOL/07D.	Meriantura	VIId	3 691		1 821,4		49,3	369,10	3 550	3 919
FRA	SOL/24.	Meriantura	EY:n vedet alueilla II ja IV	629		447,2		71,1	62,90	212	275
FRA	SOL/7FG.	Meriantura	VIIf,g	100		85,5		85,5	10,00	60	70
FRA	SOL/8AB.	Meriantura	VIIIa,b	4 023		3 605,6		89,6	402,30	3 823	4 225
FRA	WHB/1X14	Mustakitaturska	EY:n ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, b, d, e, XII, XIV	28 445		14 378,8		50,5	2 844,50	18 643	21 488
GBR	ANF/07.	Merikrotti	VII	5 468		4 470,1	82,9	83,3	546,80	5 050	5 597
GBR	COD/07A.	Turska	VIIa	724		425,6		58,8	72,40	345	417
GBR	COD/561214	Turska	VI; EY:n vedet alueella Vb, kansainväliset vedet: XII, XIV	360,8		303,3		84,1	36,08	241	277
GBR	COD/7X7A34	Turska	VIIb-k, VIII, IX, X, EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	601		569,5		94,8	31,50	328	360
GBR	HAD/5BC6A.	Kolja	EY:n vedet alueilla Vb ja VIa	6 080		2 761,7		45,4	608,00	4 743	5 351
GBR	HAD/6B1214	Kolja	VIb, XII, XIV	3 659		1 643,0		44,9	365,90	5 574	5 940
GBR	HER/07A/MM	Silli	VIIa	4 699		4 629,7		98,5	69,30	3 550	3 619
GBR	HER/7G-K.	Silli	VIIg, h, j, k	64		63,3		98,9	0,70	10	11
GBR	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	398		360,4		90,6	37,60	341	379
GBR	HKE/571214	Kummeliturska	VI, VII; EY:n vedet alueella Vb, kansainväliset vedet: XII ja XIV	5 775		3 322,7	0,3	57,5	577,50	5 442	6 020
GBR	JAX/578/14	Piikkimakrilli	VI, VII ja VIIIabde; EY:n vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	11 910		10 159,6		85,3	1 191,00	16 470	17 661
GBR	NEP/07.	Keisarihummeri	VII	9 119		7 044,7		77,3	911,90	8 251	9 163
GBR	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	24 462		20 923,2		85,5	2 446,20	22 644	25 090
GBR	NEP/5BC6.	Keisarihummeri	VI; EY:n vedet alueella Vb	21 178		16 055,6		75,8	2 117,80	19 415	21 533
GBR	PLE/07A.	Punakampela	VIIa	708		415,1		58,6	70,80	558	629
GBR	PLE/7FG.	Punakampela	VIIf, g	72		60,9		84,6	7,20	73	80
GBR	SOL/07A.	Meriantura	VIIa	204		70,5		34,6	20,40	146	166
GBR	SOL/07D.	Meriantura	VIId	1 315		780,1		59,3	131,50	1 268	1 400
GBR	SOL/24.	Meriantura	EY:n vedet alueilla II ja IV	1 406		1 190,7		84,7	140,60	545	686
GBR	SOL/7FG.	Meriantura	VIIf, g	272		244,1		89,7	27,20	271	298
GBR	WHB/1X14	Mustakitaturska	EY:n ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, b, d, e, XII, XIV	55 565		53 666,7		96,6	1 898,30	34 759	36 657
GBR	ALF/3X14-	Limapäät	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII, XIV	10		0,6		6,0	1,00	10	11
GBR	BLI/245-	Tylppäpyrstömolva	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla II, IV, V	19		5,5		28,9	1,90	20	22
GBR	BLI/67-	Tylppäpyrstömolva	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VI, VII	222		174,2		78,5	22,20	386	408
GBR	BSF/1234-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla I, II, III, IV	5		0,0		0,0	0,50	5	6
GBR	BSF/56712-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII, XII	93		56,4		60,6	9,30	173	182
GBR	DWS/56789-	Syvänmeren hait	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII, VIII, IX	467		83,1		17,8	46,70	375	422
GBR	GFB/1234-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla I, II, III, IV	16		2,2		13,8	1,60	16	18
GBR	GFB/567-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII	709		343,5		48,4	70,90	814	885
GBR	GFB/1012-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla X, XII	10		0,0		0,0	1,00	10	11
GBR	ORY/06-	Keltaroussi	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella VI	6		0,0		0,0	0,60	4	5	06C-
GBR	RNG/5B67-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla Vb, VI, VIII	170		4,3		2,5	17,00	222	239
GBR	RNG/8X14-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX, X, XII, XIV	18		0,0		0,0	1,80	18	20
GBR	SBR/10-	Pilkkupagelli	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella X	10		0,0		0,0	1,00	10	11
IRL	ANF/07.	Merikrotti	VII	3 162		2 938,7		92,9	223,30	2 128	2 351
IRL	BSF/56712-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII, XII	122		121,3		99,4	0,70	87	88
IRL	COD/07A.	Turska	VIIa	743		608,1		81,8	74,30	790	864
IRL	DWS/12-	Syvänmeren hait	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella XII	5		0,0		0,0	0,50	2	3
IRL	DWS/56789-	Syvänmeren hait	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla V, VI, VII, VIII, IX	9		7,3		81,1	0,90	109	110
IRL	HAD/5BC6A.	Kolja	EY:n vedet alueilla Vb ja VIa	1 105		759,4		68,7	110,50	995	1 106
IRL	HAD/6B1214	Kolja	VIb, XII, XIV	468		339,1		72,5	46,80	544	591
IRL	HER/07A/MM	Silli	VIIa	587		0,0		0,0	58,70	1 250	1 309
IRL	HER/6AS7BC	Silli	VIaS, VIIb, c	13 732		12 174,5		88,7	1 373,20	10 584	11 957
IRL	HER/7G-K.	Silli	VIIg, h, j, k	9 109		8 267,6		90,8	841,40	6 818	7 659
IRL	HKE/571214	Kummeliturska	VI, VII; EY:n vedet alueella Vb, kansainv. vedet: XII ja XIV	1 765		1 427,6		80,9	176,50	1 670	1 847
IRL	JAX/578/14	Piikkimakrilli	VI, VII ja VIIIabde; EY:n vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	34 297		29 133,5		84,9	3 429,70	39 646	43 076
IRL	NEP/5BC6.	Keisarihummeri	VI; EY:n vedet alueella Vb	383		161,2		42,1	38,30	269	307
IRL	ORY/06-	Keltaroussi	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella VI	7		0,0		0,0	0,70	4	5	06C-
IRL	ORY/1X14-	Keltaroussi	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla I, II, III, IV, V, VIII, IX, X, XII, XIV	6		0,0		0,0	0,60	4	5	1CX14C
IRL	PLE/07A.	Punakampela	VIIa	507		192,9		38,0	50,70	1 209	1 260
IRL	PLE/7FG.	Punakampela	VIIf, g	59		57,6		97,6	1,40	202	203
IRL	POK/561214	Seiti	VI; EY:n vedet alueella Vb, kansainv. vedet alueilla XII, XIV	514		321,5		62,5	51,40	483	534
IRL	RNG/5B67-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla Vb, VI, VIII	323		29,7		9,2	32,30	299	331
IRL	RNG/8X14-	Lestikala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX, X, XII, XIV	10		0,0		0,0	1,00	9	10
IRL	SAN/2A3A4.	Tuulenkala	IIIa; EY:n vedet alueilla IIa ja IV	148 972				0,0	14 897,20	0	14 897
IRL	WHB/1X14	Mustakitaturska	EY:n ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, b, d, e, XII, XIV	34 498		31 091,8		90,1	3 406,20	20 745	24 151
LTU	JAX/578/14	Piikkimakrilli	VI, VII ja VIIIabde; EY:n vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	6 437		3 466,7		53,9	643,70	0	644
LTU	SPR/3BCD-C	Kilohaili	IIIbcd (EY:n vedet)	22 027		14 773,5		67,1	2 202,70	22 745	24 948
LTU	WHB/1X14	Mustakitaturska	EY:n ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, b, d, e, XII, XIV	9 974		9 812,0		98,4	162,00	0	162
NLD	ANF/07.	Merikrotti	VII	112		13,6		12,1	11,20	336	347
NLD	COD/07A.	Turska	VIIa	5		0,0		0,0	0,50	4	5
NLD	COD/7X7A34	Turska	VIIb-k, VIII, IX, X, EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	51		46,6		91,4	4,40	25	29
NLD	HER/6AS7BC	Silli	VIaS, VIIb, c	258		254,4		98,6	3,60	1 058	1 062
NLD	HER/7G-K.	Silli	VIIg,h,j,k	473		461,8		97,6	11,20	487	498
NLD	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	47		29,9		63,6	4,70	63	68
NLD	HKE/571214	Kummeliturska	VI, VII; EY:n vedet alueella Vb, kansainv. vedet: XII ja XIV	201	1	63,6	1	32,0	20,10	180	200
NLD	JAX/578/14	Piikkimakrilli	VI, VII ja VIIIabde; EY:n vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	52 731		40 530,0		76,9	5 273,10	58 102	63 375
NLD	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	1 367		1 155,6		84,5	136,70	704	841
NLD	SOL/24.	Meriantura	EY:n vedet alueilla II ja IV	11 887		10 348,8		87,1	1 188,70	9 563	10 752
NLD	WHB/1X14	Mustakitaturska	EY:n ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, b, d, e, XII, XIV	88 561		79 699,6	69,9	90,1	8 791,50	32 666	41 458
POL	HER/3BC+24	Silakka	Osa-alueet 22-24	6 441		2 935,8		45,6	644,10	5 797	6 441
POL	SPR/3BCD-C	Kilohaili	IIIbcd (EY:n vedet)	121 135		57 801,8		47,7	12 113,50	133 435	145 549
PRT	BSF/8910-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla VIII, IX, X	3 876		3 466,6		89,4	387,60	3 956	4 344
PRT	BSF/C3412-	Mustahuotrakala	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet CECAF-alueella 34.1.2	4 285		3 086,9		72,0	428,50	4 285	4 714
PRT	DWS/10-	Syvänmeren hait	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella X	20		10,5		52,5	2,00	20	22
PRT	GFB/1012-	Luikeroturskat	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla X, XII	43		16,9		39,3	4,30	43	47
PRT	JAX/8C9.	Piikkimakrilli	VIIIc, IX	25 036		14 498,8		57,9	2 503,60	26 288	28 792
PRT	NEP/9/3411	Keisarihummeri	IX ja X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	328		267,8		81,6	32,80	311	344
PRT	SBR/09-	Pilkkupagelli	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella IX	230		187,2		81,4	23,00	230	253
SWE	BLI/03-	Tylppäpyrstö-molva	EY:n vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueella III	8		0,0		0,0	0,80	6	7
SWE	COD/3BC+24	Turska	Osa-alueet 22-24 (EY:n vedet)	3 602		2 960,2		82,2	360,20	2 989	3 349
SWE	HER/30/31.	Silakka	Osa-alueet 30-31	16 501		3 626,1		22,0	1 650,10	15 676	17 326
SWE	HER/3BC+24	Silakka	Osa-alueet 22-24	8 806		7 724,6		87,7	880,60	7 926	8 807
SWE	HKE/3A/BCD	Kummeliturska	IIIa; EY:n vedet alueilla IIIbcd	125		45,8		36,6	12,50	128	141
SWE	NEP/3A/BCD	Keisarihummeri	IIIa; EY:n vedet alueilla IIIbcd	1 509		1 462,7		96,9	46,30	1 359	1 405
SWE	PLE/3BCD-C	Punakampela	IIIbcd (EY:n vedet)	192		170,5		88,8	19,20	173	192
SWE	RNG/3A/BCD	Lestikala	IIIa ja EY:n vedet alueilla IIIbcd	52		0,0		0,0	5,20	49	54
SWE	SOL/3A/BCD	Meriantura	IIIa; EY:n vedet alueilla IIIbcd	46		44,3		96,3	1,70	30	32
SWE	SPR/3BCD-C	Kilohaili	IIIbcd (EY:n vedet)	94 970		86 272,2		90,8	8 697,80	86 670	95 368
SWE	WHB/1X14	Mustakitaturska	EY:n ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, b, d, e, XII, XIV	539		148,8		27,6	53,90	6 627	6 681

LIITE II

VÄHENNYKSET VUODEN 2008 KIINTIÖISTÄ

Maa	Lajin koodi	Alueen koodi 2007	Lajin nimi	Alueen nimi	Seuraa-muksia: 847/96 5(2) art.	Mukautettu määrä 2007	Poikkeama	Mukautettu määrä yht. 2007	EE saaliit 2007	Saaliit 2007	Saaliit yht. 2007	%	Vähennykset	Alkuper. määrä 2008	Tarkistettu määrä 2008	Alueen koodi 2008
BEL	COD	2AC4.	Turska	IV, EY:n vedet alueella IIa	k	937,00	0,0	937,00	0,0	998,60	998,60	106,6	–61,60	654,00	592	2A3AX4
BEL	COD	7X7A34	Turska	VII b-k, VIII, IX ja X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	k	172,00	0,0	172,00	0,0	180,40	180,40	104,9	–8,40	177,00	169
BEL	LEZ	2AC4-C	Silokampelat	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	k	4,00	0,0	4,00	0,0	5,60	5,60	140,0	–1,60	5,00	3
BEL	SOL	8AB.	Meriantura	VIII a ja b	k	393,00	0,0	393,00	0,0	396,00	396,00	100,76	–3,00	52,00	49
DEU	ANF	561214	Merikrotti	VI; EY:n vedet alueella Vb; kansainväl. vedet alueilla XII ja XIV (Norjan vedet)	k	213,00	0,0	213,00	0,0	227,80	227,80	106,9	–14,80	212,00	197
DEU	COD	03AN.	Turska	Kattegat	k	53,00	0,0	53,00	0,0	63,40	63,40	119,6	–10,40	64,00	54
DEU	COD	2AC4.	Turska	IV, EY:n vedet alueella IIa	k	1 828,00	0,0	1 828,00	0,0	1 922,60	1 922,60	105,2	–94,60	2 384,00	2 289	2A3AX4
DEU	LEZ	2AC4-C	Silokampelat	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	k	4,00	0,0	4,00	0,0	12,90	12,90	322,5	–8,90	4,00	–5
DEU	LIN	4AB-N.	Molva	Norjan vedet alueella IV	k	33,00	0,0	33,00	0,0	34,00	34,00	103,0	–1,00	21,00	20
DEU	HAL	514GRN	Ruijanpallas	Grönlannin alue: V & XIV	k			0,00		3,40	3,40	0,0	–3,40	0,00	–3
DEU	HKE	571214	Kummeli-turska	Vb (1), VI, VII, XII, XIV	k			0,00		4,00	4,00	0,0	–4,00	0,00	–4
DEU	PRA	03A.	Pohjankatkarapu	IIIa	k			0,00		0,50	0,50	0,0	–0,50	0,00	–1
DEU	SPR	2AC4-C	Kilohaili	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	k			0,00		2,70	2,70	0,0	–2,70	2 018,00	2 015
DNK	COD	1N2AB.	Turska	I, II (Norjan vedet)	k			0,00		11,00	11,00	0,0	–11,00	0,00	–11
DNK	MAC	2CX14-	Makrilli	VI, VII, VIIIa, b, d, e, EY:n vedet alueella Vb, kansainv. vedet alueilla IIa, XII ja XIV	k			0,00		8,00	8,00	0,0	–8,00	0,00	–8
DNK	NOP	2A3A4.	Harmaaturska	IIIa; EY:n vedet alueilla IIa ja IV	k			0,00		83,00	83,00	0,0	83,00	36 466,00	36 383
DNK	OTH	1N2AB.	Muut lajit	I, II (Norjan vedet)	k			0,00		14,70	14,70	0,0	–14,70	0,00	–15
DNK	POK	1N2AB.	Seiti	I, II (Norjan vedet)	k			0,00		0,50	0,50	0,0	–0,50	0,00	–1
ESP	BLI	67-	Tylppäpyrstömolva	VI, VII (yhteisön vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet)	e	72,00	0,0	72,00	0,0	211,00	211,00	293,1	– 139,00	67,00	–72
ESP	COD	1/2B.	Turska	I ja IIb	k	7 006,00	0,0	7 006,00	0,0	7 014,00	7 014,00	100,1	–8,00	7 349,00	7 341
ESP	HAD	1N2AB.	Kolja	Norjan vedet alueilla I ja II	k	60,00	0,0	60,00	0,0	65,00	65,00	108,3	–5,00	0,00	–5
ESP	POK	1N2AB.	Seiti	Norjan vedet alueilla I ja II	k	50,00	0,0	50,00	0,0	53,00	53,00	106,0	–3,00	0,00	–3
ESP	SBR	678-	Pilkkupagelli	VI, VII ja VIII (yhteisön vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet)	k	188,00	23,8	211,80	0,0	204,50	204,50	96,6	7,30	238,00	222	(x)
(x) saaliiden sallittu ylitys enintään 10 % – Asetuksen 847/96 3 artiklan 3 kohta
EST	PLE	3BCD-C	Punakampela	IIIb, c, d (1)- ei kuitenkaan MU3				0,0		0,80	0,80	0,0	–0,80	0,00	–1
FRA	COD	7X7A34	Turska	VIIb-k; VIII, IX ja X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	k	3 736,00	0,0	3 736,00	0,0	4 079,60	4 079,60	109,2	– 343,60	3 033,00	2 689
GBR	LEZ	2AC4-C	Silokampelat	EY:n vedet alueilla IIa ja IV	k	1 424,00	0,0	1 424,00	0,0	1 430,40	1 430,40	100,4	–6,40	1 537,00	1 531
GBR	NOP	2A3A4.	Harmaa-turska	IIIa; EY:n vedet alueilla IIa ja IV				0,00		4,30	4,30	0,0	–4,30	0,00	–4
IRL	COD	1/2B.	Turska	I, II b	k	57,00	100,0	157,00	0,0	201,80	201,80	128,5	–44,80	0,00	–45	(xx)
IRL	COD	561214	Turska	VI; EY:n vedet alueella Vb; EY:n ja kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	k	93,00	0,0	93,00	0,0	94,20	94,20	101,3	–1,20	241,00	240
IRL	COD	7X7A34	Turska	VIIb-k; VIII, IX ja X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1	k	737,00	0,0	737,00	0,0	792,00	792,00	107,5	–55,00	753,00	698
IRL	ORY	07-	Keltaroussi	VII (yhteisön vedet)	e	68,00	0,0	68,00	0,0	199,80	199,80	293,8	– 131,80	29,00	– 103
IRL	SOL	07A.	Meriantura	VIIa	k	111,00	0,0	111,00	0,0	115,20	115,20	103,8	–4,20	90,00	86
(xx) kaikkien jäsenvaltioiden kiintiö vain Irlannin käytössä
NLD	HER	1/2.	Silli	EY:n, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	k	27 651,00	0,0	27 651,00	0,0	28 125,70	28 125,70	101,7	– 474,70	12 117,00	11 642
POL	COD	3BC+24	Turska	EY:n vedet osa-alueella 22–24	k	2 287,00	0,0	2 287,00	0,0	2 360,70	2 360,70	103,2	–73,70	2 245,00	2 171
POL	GHL	514GRN	Grönlanninpallas	Grönlannin vedet alueilla V ja XIV	k	1 217,00	0,0	1 217,00	0,0	1 228,40	1 228,40	100,9	–11,40	0,00	–11
POL	HER	1/2.	Silli	EY:n, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	k	3 057,00	0,0	3 057,00	0,0	3 153,50	3 153,50	103,2	–96,50	1 714,00	1 618
POL	PRA	N3L.	Pohjankatkarapu	NAFO 3L	k	245,00	0,0	245,00	0,0	245,80	245,80	100,3	–0,80	278,00	277
POL	HAD	2AC4.	Kolja	IV; EY:n vedet alueella IIa				0,00		1,40	1,40	0,0	–1,40	0,00	–1
PRT	ALF	3X14-	Limapäät	III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII, XIV (yhteisön vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet)	e	214,00	0,0	214,00	0,0	224,40	224,40	104,9	–10,40	214,00	204
PRT	ANF	8C3411	Merikrotti	VIIIc, IX, X (CECAF34.1.1(EY:n vedet)	k	375,00	0,0	375,00	0,0	392,20	392,20	104,6	–17,20	324,00	307
PRT	COD	1/2B.	Turska	I ja Iib	k	1 479,00	0,0	1 479,00	0,0	1 490,30	1 490,30	100,8	–11,30	1 552,00	1 541
PRT	DWS	56789-	Syvänmeren hait	V, VI, VII, VIII, IX (yhteisön vedet ja kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet)	e	483,00	0,0	483,00	0,0	505,50	505,50	104,7	–22,50	254,00	232
PRT	HKE	8C3411	Kummeliturska	VIIIc, IX, X (CECAF34.1.1(EY:n vedet)	k	1 990,00	0,0	1 990,00	0,0	2 054,30	2 054,30	103,2	–64,30	2 104,00	2 040
PRT	COD	7X7A34	Turska	VIIb, c, d, e, f, g, h, j, k, VIII, IX, X; EY:n vedet CECAF-alueella 34.1.1				0,00		4,70	4,70	0,0	–4,70	0,00	–5
PRT	GHL	2A-C46	Grönlanninpallas	IIa (EY:n vedet), IV, VI (yhteisön vedet ja kansainväliset vedet)				0,00		17,70	17,70	0,0	–17,70	0,00	–18
PRT	HAD	1N2AB.	Kolja	I, II (Norjan vedet)				0,00		369,20	369,20	0,0	– 369,20	0,00	– 369
PRT	POK	1N2AB.	Seiti	I, II (Norjan vedet)				0,00		391,40	391,40	0,0	– 391,40	0,00	– 391

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/43

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 542/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteiden I ja II muuttamisesta syflutriinin ja tarhapavuista (Phaseolus vulgaris) saadun lektiinin osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 (1) ja erityisesti sen 2 ja 3 artiklan,

ottaa huomioon eläinlääkekomitean muotoileman Euroopan lääkeviraston lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kaikki farmakologisesti vaikuttavat aineet, joita yhteisössä käytetään elintarviketuotantoeläimille tarkoitetuissa eläinlääkkeissä, olisi arvioitava asetuksen (ETY) N:o 2377/90 mukaisesti.

(2)

Syflutriini sisältyy tällä hetkellä asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteeseen I naudan lihaksen, rasvan, maksan, munuaisten ja maidon osalta edellyttäen, että maidon osalta otetaan huomioon viljojen torjunta-ainejäämien enimmäismääristä ja eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta annettujen direktiivien 86/362/ETY ja 86/363/ETY liitteiden muuttamisesta 23 päivänä kesäkuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/29/EY (2) muut säännökset. On esitetty pyyntö laajentaa liitteessä I vahvistetut nautoihin sovellettavat syflutriinia koskevat tiedot koskemaan kaikkia märehtijöitä, ja tarkasteltuaan uudelleen syflutriinille aikaisemmin vahvistettuja jäämien enimmäismääriä eläinlääkekomitea totesi, että nykyisiä nautoihin sovellettavia jäämien enimmäismääriä ei voida ekstrapoloida kaikkiin märehtijöihin, koska lampaita koskevia jäämätietoja ei ollut käytettävissä. Eläinlääkekomitea totesi, että ekstrapolointi on mahdollista vain vuohien osalta. Tämän vuoksi katsotaan, että on aiheellista laajentaa asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteessä I vahvistetut nautoihin sovellettavat syflutriinia koskevat tiedot koskemaan vuohia ja vahvistaa niille samat jäämien enimmäismäärät kuin naudoille lihaksen, rasvan, maksan, munuaisten ja maidon osalta edellyttäen, että maidon osalta otetaan huomioon direktiivin 94/29/EY muut säännökset.

(3)

Tarhapavuista (Phaseolus vulgaris) saatu lektiini ei sisälly tällä hetkellä asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteisiin. Tarkasteltuaan hakemusta, joka koski jäämien enimmäismäärien vahvistamista tarhapavuista (Phaseolus vulgaris) saadulle lektiinille sikojen osalta, eläinlääkekomitea totesi, että tarhapavuista (Phaseolus vulgaris) saadulle lektiinille ei ole tarpeellista vahvistaa jäämien enimmäismäärää, ja suositteli kyseisen aineen sisällyttämistä liitteeseen II sikojen osalta ainoastaan suun kautta annettuna. Tämän vuoksi katsotaan aiheelliseksi lisätä kyseinen aine asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteeseen II sikojen osalta ainoastaan suun kautta annettuna.

(4)	Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 2377/90 olisi muutettava.

(5)

Olisi säädettävä riittävästä määräajasta ennen tämän asetuksen soveltamista, jotta jäsenvaltiot voisivat tehdä tämän asetuksen säännösten huomioon ottamiseksi tarvittavat mukautukset kyseisten eläinlääkkeiden markkinoille saattamista koskeviin lupiin, jotka on myönnetty eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY (3) mukaisesti.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän eläinlääkekomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä elokuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 203/2008 (EUVL L 60, 5.3.2008, s. 18).

(2) EYVL L 189, 23.7.1994, s. 67.

(3) EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/28/EY (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 58).

LIITE

Korvataan liitteen I (Luettelo farmakologisesti vaikuttavista aineista, joiden jäämien enimmäismäärät on määrätty) kohdassa 2.2.3 syflutriinia koskevat tiedot seuraavasti:

2.2.3 Pyretroidit

Farmakologisesti vaikuttava/t aine/aineet	Merkkijäämä	Eläinlajit	JEM	Kohdekudos	Muut määräykset
”Syflutriini	Syflutriini (isomeerien summa)	Nauta, vuohi	10 μg/kg	Lihas
			50 μg/kg	Rasva
			10 μg/kg	Maksa
			10 μg/kg	Munuaiset
			20 μg/kg	Maito	Direktiivin 94/29/EY muut säännökset on otettava huomioon”

Lisätään liitteessä II (Luettelo aineista, joiden jäämille ei ole tarpeellista määrätä enimmäismääriä) olevaan kohtaan 6 seuraava aine:

6. Kasviperäiset aineet

Farmakologisesti vaikuttava/t aine/aineet	Eläinlajit	Muut määräykset
”Tarhapavuista (Phaseolus vulgaris) saatu lektiini	Sika	Ainoastaan suun kautta annettuna”

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/46

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 543/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimusten osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 121 artiklan e alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Tietyistä siipikarjan kaupan pitämisen vaatimuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1906/90 (2) on kumottu 1 päivästä heinäkuuta 2008 alkaen asetuksella (EY) N:o 1234/2007.

(2)	Eräitä asetuksen (ETY) N:o 1906/90 säännöksiä ja velvoitteita ei ole sisällytetty asetukseen (EY) N:o 1234/2007.

(3)

Sen vuoksi tietyt aiheelliset säännökset ja velvoitteet on vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettavassa asetuksessa, jotta varmistetaan yhteisen markkinajärjestelyn ja erityisesti kaupan pitämistä koskevien vaatimusten moitteettoman toiminnan jatkuminen.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädetään siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimuksista, ja niiden soveltaminen edellyttää sellaisten säännösten antamista, jotka koskevat erityisesti edellä mainitun asetuksen soveltamisalaan kuuluvien siipikarjanlihan ruhojen, niiden osien ja muiden eläimenosien määrittelyä, luokittelua rakenteen, ulkonäön ja painon mukaan, esillepanoa, kyseisten tuotteiden myyntinimikkeen merkitsemistä, jäähdytysmenetelmiä ja siipikarjan tuotantotapaa ilmaisevia vapaaehtoisia mainintoja, tietyn tyyppisen siipikarjanlihan säilytys- ja kuljetusolosuhteita ja säännöllistä valvontaa, jolla varmistetaan kyseisten säännösten yhdenmukainen soveltaminen yhteisössä. Komission asetus (ETY) N:o 1538/91 (3), jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1906/90 soveltamiseksi, olisi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.

(5)

Siipikarjan kaupan pitäminen rakenteeseen ja ulkonäköön perustuvina ryhminä edellyttää, että määritellään ruhon laji, ikä ja esillepano sekä palojen anatominen rakenne ja sisältö. ”Foie gras” -nimiselle tuotteelle on laadittava täsmälliset kaupan pitämisen vähimmäisvaatimukset, koska sen korkean hinnan vuoksi voi esiintyä väärinkäytöksiä.

(6)

Näitä vaatimuksia ei tarvitse soveltaa tiettyihin tuotteisiin tai esillepanoihin, joilla on ainoastaan paikallinen tai muuten rajoitettu merkitys. Tällaisten tuotteiden myyntinimikkeet eivät kuitenkaan saa johtaa kuluttajaa harhaan niin, että tämä sekoittaa nämä tuotteet tuotteisiin, joihin sovelletaan mainittuja vaatimuksia. Näitä vaatimuksia on sovellettava myös täydentäviin kuvaileviin ilmaisuihin, joita käytetään määrittelemään kyseisten tuotteiden nimityksiä.

(7)	Tämän asetuksen yhdenmukaiseksi soveltamiseksi olisi määriteltävä ”kaupan pitämisen” ja ”erän” käsitteet siipikarjanliha-alalla.

(8)	Säilytys- ja käsittelylämpötilalla on erittäin suuri merkitys korkeiden laatuvaatimusten ylläpitämiselle. Tämän vuoksi jäähdytetylle siipikarjanlihalle on syytä säätää vähimmäissäilytyslämpötila.

(9)

Tämän asetuksen säännöksiä ja erityisesti sen valvontaa ja noudattamista koskevia säännöksiä olisi sovellettava yhdenmukaisesti koko yhteisön alueella. Näitä tarkoituksia varten annettavien yksityiskohtaisten sääntöjen olisi myös oltava yhdenmukaiset. Tämän vuoksi on syytä laatia yhteiset säännöt näytteenottomenettelyjen ja poikkeamien osalta.

(10)

Kuluttajalle on annettava riittävästi yksiselitteistä ja puolueetonta tietoa kaupan pidettävistä tuotteista, ja tuotteiden vapaa liikkuvuus yhteisössä on taattava, minkä vuoksi olisi varmistettava, että siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimuksissa otetaan mahdollisimman paljon huomioon tiettyjen tuotteiden pakkaamista valmispakkauksiin painon tai tilavuuden mukaan koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä tammikuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/211/ETY (4) säännökset.

(11)

Merkinnöissä sallittuja vapaaehtoisia mainintoja ovat jäähdytysmenetelmää tai siipikarjan tuotantotapaa koskevat maininnat. Kuluttajan suojaamiseksi tuotantotavan merkitsemisen edellytyksenä on oltava täsmällisten hoito-olosuhteita ja teurasiän tai ruokintakauden ja tiettyjen rehun aineosien määrän ilmoittamisen määrällisiä raja-arvoja koskevien vaatimusten noudattaminen.

(12)

Kun rasvaisen maksan (”foie gras”) tuotantoon pidettävistä ankoista ja hanhista saadun lihan pakkausmerkinnässä on maininta vapaan laitumen kasvatustavasta, siinä on myös oltava kuluttajalle tarkoitettu rasvaisen maksan tuotantoon viittaava ilmaisu, jotta varmistetaan täydellisten tietojen antaminen tuotteen ominaisuuksista.

(13)

Komission on suotavaa valvoa pysyvästi näiden säännösten mukaisesti annettujen kansallisten säännösten sopusointuisuutta yhteisön oikeuden kanssa, kaupan pitämisen vaatimukset mukaan lukien. On erityisesti syytä säätää sellaisten yritysten rekisteröinnistä ja määräaikaisista tarkastuksista, jotka saavat käyttää tiettyjä siipikarjan tuotantotapoja tarkoittavia ilmaisuja. Kyseiset yritykset olisi tämän vuoksi velvoitettava pitämään yksityiskohtaista kirjanpitoa tätä tarkoitusta varten.

(14)	Näiden tarkastusten erityisen luonteen vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on voitava antaa ne pätevien ja asianmukaisesti kelpuutettujen ja hyväksyttyjen riippumattomien laitosten tehtäväksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta aiheellista valvontaa ja suojatoimenpiteitä.

(15)

Kolmansien maiden toimijat voivat haluta käyttää jäähdytysmenetelmää ja siipikarjan tuotantotapaa koskevia vapaaehtoisia mainintoja. Tätä varten on syytä antaa tarvittavat komission laatimaan luetteloon merkityt säännökset, jollei kyseisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen antamasta kelpuutuksesta muuta johdu.

(16)

Ottaen huomioon taloudellinen ja teknologinen kehitys sekä siipikarjan valmistamisen että tarkastusten tasolla samoin kuin sen, että vesipitoisuudella on erityinen merkitys jäädytetyn ja pakastetun siipikarjanlihan kaupan pitämisessä, olisi vahvistettava jäädytettyjen tai pakastettujen siipikarjan ruhojen enimmäisvesipitoisuus sekä määriteltävä tarkastusjärjestelmä niin teurastamoja kuin kaikkia kaupan pitämisen vaiheita varten rikkomatta tavaran vapaan liikkuvuuden periaatetta yhteismarkkinoilla.

(17)

On tärkeää tarkastaa veden imeytyminen tuotantolaitoksessa sekä ottaa käyttöön luotettavia menetelmiä jäädytettyjen tai pakastettujen siipikarjan ruhojen valmistuksen yhteydessä lisätyn veden pitoisuuden määrittämistä varten ja olla tekemättä eroa fysiologisen liuoksen ja siipikarjan ruhojen valmistuksesta syntyvän veden välillä, koska tällainen erottelu aiheuttaisi käytännön ongelmia.

(18)

On aiheellista kieltää säännösten vastaisina pidettävien jäädytettyjen tai pakastettujen siipikarjan ruhojen kaupan pitäminen ilman asianmukaista merkintää pakkauksen päällä. Tämän vuoksi on tarpeen antaa yksittäis- ja ryhmäpakkauksen määräpaikan mukaisia mainintoja koskevat yksityiskohtaiset käytännön säännöt valvonnan helpottamiseksi ja määräpaikan muuttamisen estämiseksi.

(19)	On tärkeää säätää toimista, jotka toteutetaan, jos tarkastuksessa todetaan lähetyksen säännösten vastaisuus tapauksessa, jossa tavara ei vastaa tämän asetuksen edellytyksiä. Olisi säädettävä menettelystä yhteisön sisäisistä lähetyksistä mahdollisesti syntyvien erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

(20)	Riitatapauksissa komission on voitava toimia erityisesti tekemällä käyntejä itse paikalle ja toteuttamalla tilanteen kannalta aiheellisia toimenpiteitä.

(21)	Vesipitoisuutta koskevien vaatimusten yhdenmukaistaminen edellyttää yhteisön ja kansallisten vertailulaboratorioiden nimeämistä.

(22)	Yhteisön rahoitustuki on tarpeen.

(23)	Yhteisön ja yhteisön vertailulaboratorion välillä on tehtävä sopimus tuen maksamisen edellytysten määrittämiseksi.

(24)

On aiheellista säätää, että jäsenvaltiot antavat jäädytetyn ja pakastetun siipikarjanlihan vesipitoisuuden tarkastuksia koskevat yksityiskohtaiset käytännön säännöt. Tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi säädettävä, että niiden on ilmoitettava nämä säännöt komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

(25)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 121 artiklan e alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut tuotteet määritellään seuraavasti:

Siipikarjan ruhot

KANAT (Gallus domesticus)

—	kananpoika, broileri: lintu, jonka rintalastan kärki on taipuisa (luutumaton),

—	kukko, kana, keittokana: lintu, jonka rintalastan kärki on jäykkä (luutunut),

—	salvukukko: nuori kukko, joka on kirurgisesti kastroitu ennen sukukypsyysikää ja teurastettu aikaisintaan 140 päivän iässä; salvaamisen jälkeen salvukukoilla on täytynyt olla vähintään 77 päivän pituinen lihottamiskausi,

—

nuori kanan- tai kukonpoika: lintu, jonka ruhon paino on vähemmän kuin 650 grammaa (ilman sisälmyksiä, päätä ja jalkoja); 650–750 gramman painoisia lintuja voidaan nimittää ”poikasiksi”, jos teurastusikä ei ylitä 28 päivää. Jäsenvaltiot voivat soveltaa 12 artiklan säännöksiä tämän teurastusiän tarkastamiseen,

—	nuori kukko: munijarotuinen urospuolinen kananpoika, jonka rintalastan kärki on jäykkä muttei kokonaan luutunut ja jonka teurasikä on vähintään 90 vuorokautta;

KALKKUNAT (Meleagris gallopavo dom.)

—	(nuori) kalkkuna: lintu, jonka rintalastan kärki on taipuisa (luutumaton),

—	kalkkuna: lintu, jonka rintalastan kärki on jäykkä (luutunut);

ANKAT JA SORSAT (Anas platyrhynchos dom., cairina muschata), myskisorsa-ankat (cairina muschata x Anas platyrhynchos)

—	(nuori) ankka tai ankanpoikanen, (nuori) myskisorsa, (nuori) myskisorsa-ankka: lintu, jonka rintalastan kärki on taipuisa (luutumaton),

—	ankka, myskisorsa, myskisorsa-ankka: lintu, jonka rintalastan kärki on jäykkä (luutunut);

HANHET (Anser anser dom.)

—	(nuori) hanhi tai hanhen poikanen: lintu, jonka rintalastan kärki on taipuisa (luutumaton). Ruhoa peittävä rasvakerros on ohut tai kohtalaisen ohut; nuoren hanhen rasvan väri voi olla erikoisravinnon mukainen,

—	hanhet: lintu, jonka rintalastan kärki on jäykkä (luutunut); kohtalaisen paksu tai paksu rasvakerros peittää ruhoa joka puolelta;

HELMIKANAT (Numida meleagris domesticus)

—	(nuori) helmikana: lintu, jonka rintalastan kärki on taipuisa (luutumaton),

—	helmikanat: lintu, jonka rintalastan kärki on jäykkä (luutunut).

Edellä a–e alakohdassa mainittujen ilmaisujen eri sukupuolta ilmaisevia rinnakkaismuotoja pidetään tässä asetuksessa kyseisiä ilmaisuja vastaavina.

Siipikarjan palat

a)	puolikas: ruhon puolikas, joka on saatu leikkaamalla ruho pitkittäissuunnassa rintalastan ja selkärangan läpi;

b)	neljännes: taka- tai etuneljännes, joka on saatu leikkaamalla puolikas poikittaissuunnassa;

c)	erottamattomat takaneljännekset: kummatkin takaneljännekset ja niitä yhdistävä osa selkää, joko peränipukan kanssa tai ilman;

d)	rintapala: rintalasta ja sen molemmanpuoliset kylkiluut, tai niiden osa, ja niitä ympäröivä lihaksisto. Rintapala voi koostua joko molemmista tai toisesta rintapuoliskosta;

e)	koipi-reisipala: reisi-, sääri- ja pohjeluu yhdessä niitä ympäröivän lihaksiston kanssa. Molemmat leikkausviillot on tehtävä nivelestä;

f)	koipi-reisipala, jossa on kiinni osa selkää: viimeksi mainitun paino ei saa olla suurempi kuin 25 prosenttia palan painosta;

g)	reisi: reisiluu yhdessä sitä ympäröivän lihaksiston kanssa. Molemmat leikkausviillot on tehtävä nivelestä;

h)	koipi: sääri- ja pohjeluu yhdessä niitä ympäröivän lihaksiston kanssa. Molemmat leikkausviillot on tehtävä nivelestä;

i)	siipi: olka-, kyynär- ja värttinäluu yhdessä niitä ympäröivän lihaksiston kanssa. Siiven kärki siihen kuuluvine kämmenluineen voidaan tarvittaessa poistaa. Kalkkunan siiven olkaluu tai kyynär- ja värttinäluut niitä ympäröivine lihaksineen voivat olla erikseen. Leikkausviillot on tehtävä nivelestä;

j)	erottamattomat siivet: molemmat siivet ja niitä yhdistävä osa selkää; viimeksi mainitun paino ei saa olla suurempi kuin 45 prosenttia koko palan painosta;

k)	rintafilee: luuton eli ilman rintalastaa ja kylkiluita oleva rintalihaksisto, joko molemmat puolet yhdessä tai erikseen. Kalkkunan rintafilee saa käsittää ainoastaan syvän pektoraalilihaksen;

l)	rintafilee solisluun kanssa: rintafilee ilman nahkaa solisluun ja rintalastan rustoisen osan kanssa; solisluun ja ruston paino ei saa olla suurempi kuin 3 prosenttia palan painosta;

m)	rintaliha (”magret”, ”maigret”): 3 kohdassa tarkoitettu ankan ja hanhen rintafilee, joka sisältää nahan ja rintalihasta peittävän ihonalaisen rasvan, ilman syvää rintalihasta;

n)	kalkkunan luuton koipi-reisiliha: luuton kalkkunan reisi ja/tai luuton koipi, eli ilman reisi-, sääri- ja pohjeluuta, kokonainen, kuutioiksi leikattu tai suikaleiksi leikattu.

Edellä e, g ja h alakohdassa lueteltujen tuotteiden osalta virkkeen osa ”leikkausviillot on tehtävä nivelestä” tarkoittaa, että leikkausviillot on tehtävä niveliä rajoittavien kahden viivan välistä liitteessä II olevan graafisen esityksen mukaisesti.

Tuotteet, jotka on lueteltu d–k alakohdassa, saavat olla joko ilman nahkaa tai nahan kanssa. Jos d–j alakohdassa mainitut tuotteet ovat ilman nahkaa tai jos k alakohdassa mainitussa tuotteessa on nahka, siitä on mainittava tuotteen merkinnöissä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY (5) 1 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Rasvainen maksa (”Foie gras”)

Hanhen tai ankkalajien Cairina muschata tai Cairina muschata x Anas platyrynchos maksa, kun lintuja on ruokittu niin, että tuloksena on maksasolujen rasvoittuminen ja maksan liikakasvu.

Linnuista, joista tällaiset maksat poistetaan, on veri laskettava täydellisesti, ja maksojen on oltava väriltään tasaiset.

Maksojen on oltava seuraavan painoiset:

—	ankkojen maksan nettopainon on oltava vähintään 300 grammaa,

—	hanhien maksan nettopainon on oltava vähintään 400 grammaa.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’ruholla’ 1 artiklan 1 kohdassa mainittujen lintulajien koko ruumista verenlaskun, kynimisen ja sisäelinten poiston jälkeen; munuaisten poisto on kuitenkin valinnaista; ruho, josta on poistettu sisäelimet, voidaan tarjota myytäväksi joko ilman sisälmyksiä tai siten, että muut eläimenosat, toisin sanoen sydän, maksa, lihasmaha ja kaula, on pantu vatsaontelon sisään;

b)	’ruhon paloilla’ siipikarjanlihaa, joka kokonsa ja lihaskudoksensa ominaisuuksien perusteella voidaan tunnistaa leikatuksi tietystä ruhon osasta;

c)	’valmiiksi pakatulla siipikarjanlihalla’ direktiivin 2000/13/EY 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetyin edellytyksin pakattua siipikarjanlihaa;

d)	’pakkaamattomalla siipikarjanlihalla’ vähittäismyyntiin tarjottavaa siipikarjanlihaa, jota ei ole valmiiksi pakattu tai joka pakataan myyntipaikalla ostajan pyynnöstä;

e)	’kaupan pitämisellä’ tavaran hallussa pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myyntiin asettamista, myyntiä ja toimittamista tai mitä tahansa muuta kaupan pitämisen muotoa;

’erällä’ saman lajin, tyypin ja luokan samalla tavoin valmistettua, samasta teurastamosta tai leikkaamosta tulevaa ja samaan paikkaan sijoitettua siipikarjanlihaa, joka on tarkastettava. Jäljempänä olevien 9 artiklan ja liitteiden V ja VI soveltamiseksi erään sisältyy ainoastaan samaan nimellispainoluokkaan kuuluvia valmispakkauksia.

3 artikla

1. Siipikarjan ruhojen kaupan pitäminen tämän asetuksen säännösten mukaisesti edellyttää niiden esillepanoa myyntiä varten seuraavissa muodoissa:

—	osittain suolistettuina (”effilé”, ”roped”),

—	muiden eläimenosien kanssa,

—	ilman muita eläimenosia.

Voidaan lisätä ilmaisu ”suolistettuina”.

2. Osittain suolistetut ruhot ovat ruhoja, joista ei ole poistettu sydäntä, maksaa, keuhkoja, lihasmahaa, kupua ja munuaisia.

3. Jos eläimen päätä ei poisteta, henkitorvi, ruokatorvi ja kupu saavat jäädä ruhoon.

4. Muihin eläimenosiin kuuluvat ainoastaan seuraavat elimet:

Sydän, kaula, lihasmaha ja maksa sekä kaikki muut sellaiset elimet, joita pidetään syötäväksi kelpaavina sillä markkina-alueella, jonka kuluttajille tuote on tarkoitettu. Maksoista on poistettava sappirakko, lihasmahasta on poistettava sarveiskalvo ja lihasmahan sisältö. Sydän saa olla joko ilman sydänpussia tai sen kanssa. Jos kaula on kiinni ruhossa, sitä ei pidetä muuna eläimenosana.

Jos jokin näistä neljästä elimestä ei tavallisesti sisälly kaupan pidettävään ruhoon, sen puuttumisesta on mainittava pakkausmerkinnässä.

5. Direktiivin 2000/13/EY mukaisesti annetuissa kansallisissa säännöissä edellytettyjen merkintöjen lisäksi on mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa kaupallisissa saateasiakirjoissa oltava seuraavat lisämerkinnät:

a)	asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan B osan III kohdan 1 kohdassa tarkoitettu luokka;

b)	muoto, jossa siipikarjanliha pidetään kaupan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan B osan III kohdan 2 kohdan mukaisesti, sekä suositeltu säilytyslämpötila.

4 artikla

1. Tässä asetuksessa tarkoitettuja tuotteita saa myydä direktiivin 2000/13/EY 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan mukaisesti tämän asetuksen 1 artiklassa mainituilla nimikkeillä sekä tämän asetuksen liitteessä I esitetyillä vastaavilla muiden yhteisön kielten ilmaisuilla, joita on täydennettävä viittaamalla

—	kokonaisten ruhojen osalta johonkin tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa mainittuun esillepanoon,

—	siipikarjan palojen osalta kyseiseen lajiin.

2. Edellä 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittuja nimikkeitä voidaan täydentää muilla ilmaisuilla, jos ne eivät johda kuluttajaa merkittävästi harhaan eikä niitä erityisesti sekoiteta 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittuihin muihin tuotteisiin tai 11 artiklassa säädettyihin mainintoihin.

5 artikla

1. Muita kuin 1 artiklassa määriteltyjä tuotteita voidaan pitää kaupan yhteisössä ainoastaan sellaisilla nimikkeillä, jotka eivät johda kuluttajaa merkittävästi harhaan niin, että ne voidaan sekoittaa 1 artiklassa tarkoitettuihin tuotteisiin tai 11 artiklassa säädettyihin mainintoihin.

2. Direktiivin 2000/13/EY mukaisesti annettujen kansallisissa säännöissä esitettyjen vaatimusten lisäksi on vähittäismyyntiin tarkoitetun siipikarjanlihan merkinnässä, esillepanossa ja mainonnassa noudatettava tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa esitettyjä lisävaatimuksia.

3. Tuoreen siipikarjanlihan vähimmäissäilyvyyden päivä on korvattava viimeisellä käyttöpäivällä direktiivin 2000/13/EY 10 artiklan mukaisesti.

4. Valmiiksi pakatun siipikarjanlihan pakkauksessa tai siihen kiinnitetyssä merkinnässä on esitettävä lisäksi seuraavat tiedot:

a)	asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan B osan III kohdan 1 kohdassa tarkoitettu luokka;

b)	tuoreen siipikarjanlihan kokonaishinta ja painoyksikköhinta vähittäismyynnissä;

c)	muoto, jossa siipikarjanliha pidetään kaupan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan B osan III kohdan 2 kohdan mukaisesti, sekä suositeltu säilytyslämpötila;

d)	teurastamon tai leikkaamon rekisteröintinumero Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (6) mukaisesti, paitsi jos lihat paloitellaan ja luut poistetaan myyntipaikalla mainitun asetuksen 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti;

e)	maininta kolmansista maista tuodun siipikarjanlihan alkuperämaasta.

5. Kun siipikarjanliha myydään pakkaamattomana, paitsi jos lihat paloitellaan ja luut poistetaan myyntipaikalla asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti, ja kun lihat paloitellaan ja luut poistetaan kuluttajan pyynnöstä ja tämän läsnä ollessa, direktiivin 2000/13/EY 14 artiklaa sovelletaan 4 kohdassa tarkoitettuihin merkintöihin.

6. Poiketen siitä, mitä 3 artiklan 5 kohdassa ja tämän artiklan 2–5 kohdassa säädetään, siipikarjanlihaa ei tarvitse luokitella eikä mainituissa artikloissa tarkoitettuja lisämerkintöjä tarvitse tehdä, jos kyseessä on toimitus leikkaamoon tai jalostuslaitokseen.

6 artikla

Seuraavia lisäsäännöksiä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan B osan II kohdan 3 kohdassa määriteltyyn jäädytettyyn siipikarjanlihaan.

Tässä asetuksessa tarkoitetun jäädytetyn siipikarjanlihan lämpötilan on oltava vakaa ja pysyttävä tuotteen kaikissa kohdissa – 12 °C:na tai alhaisempana, jolloin kuitenkin sallitaan lyhytaikainen enintään 3 °C:n lämpötilan nousu. Tämä tuotteen lämpötilan poikkeama hyväksytään hyvän säilytys- ja jakelutavan mukaisesti tapahtuvassa paikallisessa jakelussa ja vähittäismyyntipaikan lihatiskissä.

7 artikla

1. Tässä asetuksessa tarkoitettujen siipikarjan ruhojen ja palojen on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset, jotta ne voidaan luokitella A- tai B-luokkaan. Niiden on oltava

a)	kokonaisia, esillepano huomioon ottaen;

b)	puhtaita, vailla vieraita aineita, likaa ja verta;

c)	vailla vieraita hajuja;

d)	vailla näkyviä veritahroja, jolloin kuitenkin pienet, tuskin havaittavat tahrat sallitaan;

e)	vailla esiin työntyviä katkenneita luita;

f)	vailla suuria ruhjeita.

Tuoreessa siipikarjanlihassa ei saa olla jälkiä aikaisemmasta jäätymisestä.

2. Siipikarjan ruhojen ja palojen on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset, jotta ne voidaan luokitella A-luokkaan:

rakenteen on oltava hyvä. Lihan on oltava täyteläistä; rinnan on oltava hyvin kehittynyt, leveä, pitkä ja lihainen, ja jalkojen on oltava lihaiset. Kananpoikien, nuorien ankkojen tai ankanpoikien ja kalkkunoiden rinnan, selän ja reisien on oltava ohuen, tasaisen rasvakerroksen peittämät. Kukoilla, kanoilla, ankoilla ja nuorilla hanhilla sallitaan paksumpi rasvakerros. Hanhien koko ruhon on oltava kohtalaisen tai paksun rasvakerroksen peitossa;

b)	rinnassa, jaloissa, selässä, jalkojen nivelten alueella ja siivenkärjissä sallitaan muutama pieni höyhen, höyhentuppi (sulan tuppi) tai karva (rihmamainen sulka). Kukoilla, keittokanoilla, ankoilla, kalkkunoilla ja hanhilla sallitaan muutama höyhen myös ruhon muissa osissa;

c)	pieni määrä vaurioita, ruhjeita ja värjääntymistä sallitaan, jos ne ovat vähäisiä ja lieviä, ja jollei niitä esiinny rinnassa tai jaloissa. Siivenkärki saa puuttua. Siivenkärkien ja höyhenjuurituppien lievä punoitus sallitaan;

d)	pakastetussa tai syväjäädytetyssä siipikarjassa ei saa olla merkkejä jääpoltteesta (7), paitsi jos ne ovat satunnaisia, vähäisiä ja lieviä eivätkä esiinny rinnassa tai jaloissa.

8 artikla

1. Päätökset, jotka johtuvat 1, 3 ja 7 artiklan noudattamatta jättämisestä, voivat koskea ainoastaan tämän artiklan säännösten mukaisesti tarkastettua kokonaista erää.

2. Seuraavan suuruinen näyte otetaan satunnaisesti kustakin 1 artiklassa mainitusta tuotteesta jokaisesta teurastamossa, leikkaamossa, tukku- tai vähittäismyyntivarastossa tai missä tahansa muussa kaupan pitämisen vaiheessa, myös kuljetuksen aikana, tarkastettavasta erästä, tai kun kyseessä on tuonti kolmansista maista, tulliselvityksen yhteydessä:

Erän koko	Näytteiden määrä	Virheellisten yksiköiden sallittu lukumäärä
Erän koko	Näytteiden määrä	Yhteensä	1 artiklan 1 (8) ja 3 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan osalta
1	2	3	4
100–500	30	5	2
501–3 200	50	7	3
> 3 200	80	10	4

3. Tarkastettaessa A-luokkaan kuuluvaa siipikarjanlihaerää sovelletaan 2 kohdan taulukon sarakkeessa 3 tarkoitettua kokonaispoikkeamaa. Nämä virheelliset yksiköt voivat käsittää rintafileen tapauksessa myös fileitä, jotka sisältävät enintään 2 prosenttia rustoa (rintalastan taipuisa kärki).

Niiden virheellisten yksikköjen lukumäärä, jotka eivät ole 1 artiklan 1 ja 3 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisia, ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 2 kohdan taulukon sarakkeessa 4 ilmoitetut luvut.

Edellä olevan 1 artiklan 3 kohdan osalta mitään virheellistä yksikköä ei sallita, ellei sen paino ole vähintään 240 grammaa ankanmaksan osalta tai vähintään 385 grammaa hanhenmaksan osalta.

4. Tarkastettaessa B-luokkaan kuuluvaa siipikarjanlihaerää saa virheellisten yksiköiden määrä olla kaksinkertainen.

5. Jos tarkastettavaa erää ei hyväksytä, valvovan toimielimen on kiellettävä sen kaupan pitäminen, tai jos erä tuodaan kolmansista maista, sen maahantuonti, kunnes osoitetaan, että se on saatettu vastaamaan 1 ja 7 artiklan säännöksiä.

9 artikla

1. Direktiivin 76/211/ETY 2 artiklassa tarkoitettu valmiiksi pakattu jäädytetty tai pakastettu siipikarjanliha voidaan luokitella painon mukaan asetuksen (ETY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan B osan III kohdan 3 kohdan mukaisesti. Valmispakkaukset voivat olla

—	valmispakkauksia, joissa on yksi siipikarjan ruho, tai

—	valmispakkauksia, jotka sisältävät yhden tai useampia 1 artiklassa määriteltyjä samaan tyyppiin ja lajiin kuuluvan siipikarjan paloja.

2. Kaikissa valmispakkauksissa on oltava merkintä ”nimellispaino” tuotteen painosta, joka pakkauksissa on oltava 3 ja 4 kohdan säännösten mukaisesti.

3. Jäädytetyn tai pakastetun siipikarjanlihan valmispakkaukset voidaan luokitella nimellispainon perusteella seuraavasti:

ruhot:

—	< 1 100 grammaa: luokat 50 gramman välein (1 050 – 1 000 – 950 ja niin edelleen),

—	1 100 – < 2 400 grammaa: luokat 100 gramman välein (1 100 – 1 200 – 1 300 ja niin edelleen),

—	≥ 2 400 grammaa: luokat 200 gramman välein (2 400 – 2 600 – 2 800 ja niin edelleen);

palat:

—	< 1 100 grammaa: 50 gramman luokat (1 050 – 1 000 – 950 ja niin edelleen),

—	≥ 1 100 grammaa: luokat 100 gramman välein (1 100 – 1 200 – 1 300 ja niin edelleen).

4. Edellä 1 kohdassa mainitut valmispakkaukset on valmistettava niin, että ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)	tosiasiallinen sisältö ei saa olla keskimäärin pienempi kuin nimellispaino;

b)	niiden valmispakkausten osuuden, joiden negatiivinen virhe on suurempi kuin 9 kohdassa säädetty suurin sallittu negatiivinen virhe, on oltava riittävän pieni, jotta valmispakkauserä täyttää 10 kohdassa määriteltyjen tarkastusten vaatimukset;

c)	valmispakkauksia, joiden negatiivinen virhe on suurempi kuin kaksi kertaa 9 kohdassa säädetty suurin sallittu negatiivinen virhe, ei saa pitää kaupan.

Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivin 76/211/ETY liitteessä I vahvistettuja nimellispainon, tosiasiallisen sisällön ja negatiivisen virheen määritelmiä.

5. Jäädytetyn tai pakastetun siipikarjanlihan pakkaajan tai maahantuojan vastuuseen ja toimivaltaisen viranomaisen suorittamiin tarkastuksiin sovelletaan direktiivin 76/211/ETY liitteessä I olevaa 4, 5 ja 6 kohtaa soveltuvin osin.

6. Valmispakkaukset tarkastetaan näytteiden avulla kahdessa osassa

—	näytteen jokaisen valmispakkauksen tosiasiallinen sisältö tarkastetaan,

—	näytteen valmispakkausten tosiasiallisen sisällön keskiarvo tarkastetaan.

Valmispakkauserää pidetään hyväksyttävänä, jos molempien tarkastusten tulokset täyttävät 10 ja 11 kohdassa määritellyt hyväksymisperusteet.

7. Erän muodostavat kaikki ne valmispakkaukset, joilla on sama nimellispaino, jotka ovat samaa mallia ja samaa tuotantoa ja jotka on pakattu samassa paikassa ja tarkoitettu tarkastettaviksi.

Erän kokoa rajoittavat seuraavat säännöt:

—	kun valmispakkaukset tarkastetaan pakkauslinjan lopussa, erän koko on sama kuin pakkauslinjan enimmäisteho tunnissa, ilman eräkokoon liittyviä rajoituksia,

—	muissa tapauksissa eräkoko on rajoitettava 10 000 valmispakkaukseen.

8. Seuraavan suuruinen näyte otetaan satunnaisesti jokaisesta tarkastettavasta erästä:

Erän koko	Näytteiden määrä
100–500	30
501–3 200	50
> 3 200	80

Vähemmän kuin 100 valmispakkausta käsittäville erille suoritetaan direktiivin 76/211/ETY liitteen II mukainen ainetta rikkomaton testaus, silloin kun sen suorittamista pidetään aiheellisena, tutkimalla erä 100-prosenttisesti.

9. Valmiiksi pakatun siipikarjanlihan kohdalla sallitaan seuraavat negatiiviset virheet:

(grammaa)
Nimellispaino	Sallittu negatiivinen virhe grammoina
Nimellispaino	Ruhot	Palat
vähemmän kuin 1 100	25	25
1 100 – < 2 400	50	50
2 400 ja enemmän	100

10. Tarkastettaessa näytteen jokaisen valmispakkauksen tosiasiallinen sisältö lasketaan sallittu vähimmäissisältö vähentämällä valmispakkauksen nimellispainosta sitä vastaava suurin sallittu negatiivinen virhe.

Ne näytteeseen kuuluvat valmispakkaukset, joiden tosiasiallinen sisältö on pienempi kuin sallittu vähimmäissisältö, ovat virheellisiä.

Tarkastettua valmispakkauserää pidetään hyväksyttävänä, jos virheellisten näytteiden määrä näytteessä on pienempi tai sama kuin seuraavassa taulukossa esitetty hyväksymisraja; erä hylätään, jos virheellisten näytteiden määrä on sama tai suurempi kuin hylkäämisraja.

Näytteiden määrä	Virheellisten näytteiden määrä
Näytteiden määrä	Hyväksymisraja	Hylkäämisraja
30	2	3
50	3	4
80	5	6

11. Tarkastettaessa tosiasiallisen sisällön keskiarvoa valmispakkauserää pidetään hyväksyttävänä, jos näytteeseen kuuluvien valmispakkausten tosiasiallisen sisällön keskiarvo on suurempi kuin alla esitetyt hyväksymisrajat:

Näytteiden määrä	Keskimääräinen tosiasiallisen sisällön hyväksymisraja
30	x— ≥ Qn – 0,503 s
50	x— ≥ Qn – 0,379 s
80	x— ≥ Qn – 0,295 s

x—	=	valmispakkausten keskimääräinen tosiasiallinen sisältö
Qn	=	valmispakkauksen nimellispaino
s	=	erän valmispakkausten tosiasiallisen sisällön standardipoikkeama

Standardipoikkeama lasketaan kuten direktiivin 76/211/ETY liitteessä II olevassa 2.3.2.2 kohdassa esitetään.

12. Niin kauan kuin neuvoston direktiivin 80/181/ETY (9) säännöksissä sallitaan lisämerkintöjen käyttö, tässä artiklassa tarkoitettujen pakkausten nimellispainon merkintään voidaan liittää lisämerkintä.

13. Muista jäsenvaltioista lähtöisin olevan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan saapuvan siipikarjanlihan osalta tarkastukset tehdään sattumanvaraisesti eikä niitä tehdä rajalla.

10 artikla

Jäljempänä määriteltävien jäähdytysmenetelmien käyttöä koskevia merkintöjä ja niitä vastaavia liitteessä III lueteltuja ilmaisuja yhteisön muilla kielillä voidaan käyttää direktiivin 2000/13/EY 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa pakkausmerkinnöissä:

—	ilmajäähdytys: siipikarjan ruhojen jäähdyttäminen kylmällä ilmalla,

—	haihdutusjäähdytys: siipikarjan ruhojen jäähdytys kylmällä ilmalla ja jaksoittaisella vesisumulla tai hienojakoisella vesisuihkulla,

—	vesijäähdytys: siipikarjan ruhojen jäähdyttäminen vesialtaissa tai vesi- ja jääaltaissa vastavirtamenetelmällä.

11 artikla

1. Ilmoitettaessa tuotantotapaa, orgaanista ja biologista tuotantoa lukuun ottamatta, mitään muita kuin jäljempänä esitettyjä ilmaisuja ja niitä vastaavia liitteessä IV lueteltuja ilmaisuja yhteisön muilla kielillä ei saa käyttää direktiivin 2000/13/EY 1 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisissa merkinnöissä (niitä voidaan lisäksi käyttää ainoastaan, jos tämän asetuksen liitteessä V määritellyt edellytykset täyttyvät):

a)	”Ruokittu rehulla, joka sisältää …prosenttia …”;

b)	”Laajaperäinen sisäkasvatus”;

c)	”Vapaa laidun”;

d)	”Vapaa laidun – perinteinen kasvatustapa”;

e)	”Vapaa laidun – täydellinen liikkumavapaus”.

Näitä ilmaisuja voidaan täydentää kunkin siipikarjan tuotantotavan erityispiirteitä koskevilla merkinnöillä.

Kun rasvaisen maksan (”foie gras”) tuotantoon pidettävistä ankoista ja hanhista saadun lihan pakkausmerkinnässä on maininta vapaan laitumen kasvatustavasta (c, d ja e alakohta), siinä on oltava myös ilmaisu ”saatu rasvaisen maksan tuotantoon pidetystä siipikarjasta”.

2. Lintujen teurasikää tai kasvatuskautta koskeva maininta sallitaan ainoastaan käytettäessä jotakin 1 kohdassa tarkoitetuista ilmaisuista ja liitteessä V olevassa b, c tai d alakohdassa mainitun vähimmäisiän osalta. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettuihin eläimiin.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten kansallisten teknisten toimenpiteiden soveltamista, jotka ovat laajempia kuin liitteessä V mainitut vähimmäisvaatimukset ja jotka koskevat ainoastaan kyseisen jäsenvaltion tuottajia, jos kyseiset toimenpiteet ovat sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa ja siipikarjanlihan kaupan pitämisen yhteisten vaatimusten mukaiset.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut kansalliset toimenpiteet on toimitettava tiedoksi komissiolle.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava aina komission pyynnöstä kaikkia tässä artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevat tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, ovatko ne sopusoinnussa yhteisön oikeuden ja siipikarjanlihan kaupan pitämisen yhteisten vaatimusten kanssa.

12 artikla

1. Teurastamot, jotka saavat käyttää 11 artiklassa määriteltyjä ilmaisuja, on hyväksyttävä erityisellä menettelyllä. Niiden on kirjattava erikseen kunkin siipikarjan tuotantotavan osalta

a)	jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tarkastuksen jälkeen rekisteröitävien siipikarjan tuottajien nimet ja osoitteet;

b)	kunkin tuottajan jokaisen tuotantokierroksen lintujen lukumäärä, jos edellä mainittu viranomainen niin vaatii;

c)	tällaisten toimitettujen ja käsiteltyjen lintujen lukumäärä ja elo- tai teuraspaino yhteensä;

d)	myyntiä koskevat yksityiskohtaiset tiedot, mukaan luettuina ostajien nimet ja osoitteet vähintään lähettämistä seuraavien kuuden kuukauden ajan.

2. Edellä 1 kohdassa mainittuja tuottajia valvotaan säännöllisesti. Näiden on säilytettävä vähintään lähettämistä seuraavien kuuden kuukauden ajan kunkin tuotantotavan osalta ajan tasalla oleva luettelo lintujen määrästä, ja luettelosta on käytävä ilmi myös myytyjen lintujen määrä, ostajien nimet ja osoitteet sekä rehun määrät ja toimittajat.

Tämän lisäksi vapaan laitumen kasvatustapaa soveltavien tuottajien on myös pidettävä kirjaa päivämääristä, jolloin linnut päästettiin ensimmäisen kerran laitumelle.

3. Rehunvalmistajien ja -toimittajien on säilytettävä vähintään lähettämistä seuraavien kuuden kuukauden ajan kirjanpito, josta ilmenee, että 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tuottajille toimitetun rehun koostumus on ruokintaohjeiden mukainen.

4. Hautomoiden on säilytettävä vähintään lähettämistä seuraavien kuuden kuukauden ajan kirjanpito hitaasti kasvavaa tyyppiä olevista, 11 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettua tuotantotapaa käyttäville tuottajille toimitetuista linnuista.

5. Säännöllisiä 11 artiklan ja tämän artiklan 1–4 kohdan säännösten noudattamisen tarkastuksia on suoritettava

a)	tilalla: vähintään kerran kunkin tuotantokierroksen aikana;

b)	rehunvalmistajan ja -toimittajan tiloissa: vähintään kerran vuodessa;

c)	teurastamossa: vähintään neljä kertaa vuodessa;

d)	hautomossa: vähintään kerran vuodessa, kun kyseessä on 11 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettu siipikarjan tuotantotapa.

6. Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen rekisteröityjen teurastamojen luettelo, jossa on oltava teurastamon nimi, osoite ja sille annettu numero. Kaikki luetteloon tehtävät muutokset on toimitettava kunkin vuosineljänneksen alussa tiedoksi muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

13 artikla

Kun kyseessä on käytettyä tuotantotapaa koskevien, asetuksen (EY) N:o 1234/2007 121 artiklan e alakohdan v alakohdassa tarkoitettujen merkintöjen valvonta, jäsenvaltioiden nimeämien elinten on täytettävä 26 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa eurooppalaisessa standardissa nro EN/45011 asetetut vaatimukset ja oltava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä ja valvomia.

14 artikla

Kolmansista maista tuotu siipikarjanliha saa olla merkitty yhdellä tai useammalla vapaaehtoisella 10 ja 11 artiklassa säädetyllä merkinnällä, jos sen mukana on alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus siitä, että kyseinen tuote on tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten mukainen.

Komissio laatii kolmannen maan pyynnöstä luettelon edellä mainituista viranomaisista.

15 artikla

1. Rajoittamatta 16 artiklan 5 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan säännösten soveltamista, kaupan tai ammatillisen toiminnan kohteena olevia jäädytettyjä tai pakastettuja kananpoikia voidaan pitää kaupan yhteisön sisällä ainoastaan, jos vesipitoisuus ei ylitä liitteessä VI (valutuskoe) tai liitteessä VII (kemiallinen koe) kuvailtujen analyysimenetelmien avulla todettuja välttämättömiä teknisiä arvoja.

2. Kunkin jäsenvaltion nimittämien toimivaltaisten viranomaisten on valvottava, että teurastamot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 kohdan säännösten noudattamiseksi ja erityisesti että

—	otetaan näytteitä veden imeytymisen tarkastamiseksi jäähdytettäessä ja jäädytettyjen ja pakastettujen kananpoikien vesipitoisuuden tarkastamiseksi,

—	tarkastusten tulokset kirjataan ja säilytetään yhden vuoden ajan,

—	jokainen erä merkitään siten, että käsittelypäivä voidaan tunnistaa; kyseisen erämerkin on oltava myös tuotantoluettelossa.

16 artikla

1. Veden imeytyminen on tarkastettava säännöllisesti liitteessä IX annettujen ohjeiden mukaisesti tai liitteessä VI annettujen ohjeiden mukaisesti teurastamoissa vähintään kerran kahdeksan tunnin mittaisen työjakson aikana.

Kun näissä tarkastuksissa ilmenee, että imeytyvän veden määrä on tässä asetuksessa sallittua kokonaisvesipitoisuutta suurempi, ottaen huomioon niissä siipikarjan ruhojen valmistusvaiheissa tapahtuvan veden imeytyminen, joita tarkastus ei koske, ja joka tapauksessa kun veden imeytyminen on liitteessä IX olevassa 10 kohdassa tai liitteessä VI olevassa 7 kohdassa tarkoitettuja arvoja suurempi, teurastamojen on välittömästi toteutettava valmistusjärjestelmän kannalta välttämättömät tekniset toimenpiteet.

2. Kaikissa 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja joka tapauksessa vähintään joka toinen kuukausi 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut jäädytettyjen ja pakastettujen kananpoikien vesipitoisuuden tarkastukset suoritetaan toimivaltaisten viranomaisten toimesta tai niiden valvonnassa pistokokein kunkin valmistuslaitoksen osalta liitteessä VI tai VII annettujen ohjeiden mukaisesti jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten valinnan mukaan. Näitä tarkastuksia ei tule suorittaa niille ruhoille, joiden osalta esitetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä todiste siitä, että ne on tarkoitettu yksinomaan vientiin.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset suoritetaan kunkin jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten nimittämien toimivaltaisten viranomaisten toimesta tai niiden vastuulla. Toimivaltaiset viranomaiset voivat erityistapauksissa tiukentaa 1 kohdan säännöksiä ja erityisesti liitteessä IX olevan 1 ja 10 kohdan sekä tämän artiklan 2 kohdan ohjeita tietyn teurastamon osalta silloin, kun se osoittautuu tarpeelliseksi tässä asetuksessa sallitun kokonaisvesipitoisuuden noudattamiseksi.

Niiden on joka tapauksessa, jos jäädytettyjen tai syväjäädytettyjen siipikarjan ruhojen erä ei ole tämän asetuksen mukainen, jatkettava kokeiden tekemistä 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten vähimmäistiheydellä siihen asti, kun kolme peräkkäistä liitteen VI tai VII mukaista tarkastusta, jotka on tehtävä kolmen eri tuotantopäivän aikana neljän viikon kuluessa kerätyille näytteille, on antanut negatiivisen tuloksen. Kyseisen teurastamon on maksettava näiden tarkastusten kustannukset.

4. Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tulokset ovat ilmajäähdytyksen yhteydessä yhdenmukaisia liitteissä VI–IX asetettujen vaatimusten kanssa kuuden kuukauden ajan, 1 kohdassa tarkoitettu tarkastustiheys voidaan harventaa yhteen kertaan kuukaudessa. Jos kyseisissä liitteissä vahvistettuja vaatimuksia ei noudateta, tarkastukset on jälleen tehtävä 1 kohdan mukaisesti.

5. Jos 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tulos ylittää sallitut rajat, on katsottava, että kyseinen erä ei noudata tämän asetuksen säännöksiä. Tällöin kyseinen teurastamo voi kuitenkin pyytää, että jäsenvaltion vertailulaboratoriossa toteutetaan vastakkainen analyysi käyttämällä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen valitsemaa menetelmää. Tämän vastakkaisen analyysin kustannuksista vastaa erän haltija.

6. Jos, tarvittaessa vastakkaisen analyysin jälkeen, kyseistä erää pidetään tämän asetuksen säännösten vastaisena, toimivaltainen viranomainen toteuttaa aiheelliset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on mahdollistaa mainitun erän kaupan pitäminen yhteisössä sellaisenaan sillä edellytyksellä, että kyseisten ruhojen yksittäispakkaukset sekä ryhmäpakkaukset varustetaan teurastamossa toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa nauhalla tai etiketillä, jossa on vähintään yksi liitteessä X olevista maininnoista punaisin isoin kirjaimin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu erä pidetään toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa, kunnes se käsitellään tämän kohdan säännösten mukaisesti tai jollei asiasta toisin säädetä. Jos toimivaltaiselle viranomaiselle todistetaan, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu erä on tarkoitettu vientiin, toimivaltainen viranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen estämiseksi, ettei kyseistä erää pidetä kaupan yhteisössä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut maininnat on sijoitettava näkyvään paikkaan siten, että ne ovat selvästi nähtävissä, helposti luettavissa ja häviämättömiä. Muu merkintä tai kuvio ei saa millään tavalla peittää, merkitä tai katkaista niitä. Yksittäispakkauksissa kirjainten on oltava vähintään yhden senttimetrin ja ryhmäpakkauksissa kahden senttimetrin korkuisia.

17 artikla

1. Määräpaikkana oleva jäsenvaltio voi silloin, kun on painavia perusteita epäillä säännönvastaisuuksia, tarkastaa jäädytetyt tai pakastetut kananpojat tasapuolisin pistokokein sen tarkastamiseksi, että erä vastaa 15 ja 16 artiklassa säädettyjä edellytyksiä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset on suoritettava tavaran määräpaikassa tai muussa asianmukaisessa paikassa sillä edellytyksellä, että jälkimmäisessä tapauksessa tavaroiden kuljetus häiriintyy mahdollisimman vähän, että valittu paikka ei sijaitse rajalla ja että tavarat voidaan toimittaa tavanomaisesti määräpaikkaansa, kun tarvittava näyte on otettu. Kyseisiä tuotteita ei kuitenkaan voida tarjota vähittäismyyntiin ennen kuin tarkastuksen tulos on saatavilla.

Nämä tarkastukset on suoritettava mahdollisimman nopeasti siten, ettei tuotteiden markkinoille saattaminen aiheettomasti viivästy eikä aiheudu viivytyksiä, jotka saattaisivat vaikuttaa niiden laatuun.

Näiden tarkastusten tulokset ja kaikki myöhemmät päätökset sekä niiden perusteet on ilmoitettava viimeistään kahden työpäivän kuluttua näytteiden otosta lähettäjälle, vastaanottajalle tai näiden edustajalle. Määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tekemät päätökset ja niiden perusteet on ilmoitettava lähettäjäjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos lähettäjä tai tämän edustaja niin vaatii, mainitut päätökset ja niiden perusteet on toimitettava tälle tiedoksi kirjallisina, samoin kuin tiedot määräpaikkana olevassa jäsenvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaan tämän käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista sekä sovellettavista menettelyistä ja määräajoista.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tulos ylittää sallitut rajat, kyseisen erän haltija voi pyytää, että jossakin liitteessä XI luetelluista vertailulaboratorioista toteutetaan vastakkainen analyysi käyttämällä samaa menetelmää kuin ensimmäisessä testissä. Tästä vastakkaisesta analyysistä aiheutuneista menoista vastaa erän haltija. Vertailulaboratorioiden tehtävät ja valtuudet vahvistetaan liitteessä XII.

4. Jos 1 ja 2 kohdan säännösten mukaisesti suoritetun tarkastuksen ja tarvittaessa vastakkaisen analyysin jälkeen näyttää ilmeiseltä, että jäädytetyt tai pakastetut kananpojat eivät ole 15 ja 16 artiklan säännösten mukaisia, määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava 16 artiklan 6 kohdassa ilmoitettuja menettelyjä.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa säädetyissä tapauksissa määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi otettava yhteyttä lähettäjäjäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin. Näiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ja ilmoitettava ensiksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle suoritettujen tarkastusten luonne, tehdyt päätökset ja niiden perusteet.

Kun 1 ja 3 kohdassa säädetyissä tarkastuksissa ilmenee toistuvasti poikkeavuuksia tai kun nämä tarkastukset on lähettäjäjäsenvaltion mukaan suoritettu riittämättömin perustein, kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava asiasta tieto komissiolle.

Siinä määrin kuin tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen tai määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ja ottaen huomioon todettujen rikkomusten luonne, komissio voi

—	lähettää asiantuntijoita kyseiseen laitokseen ja suorittaa tarkastuksia itse paikalla yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, tai

—	pyytää lähettäjänä toimivan jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista tehostamaan näytteiden ottoa kyseisen laitoksen tuotannosta ja tarvittaessa soveltamaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 194 artiklan mukaisia seuraamuksia.

Komissio antaa jäsenvaltioille tiedon päätöksistään. Niiden jäsenvaltioiden, joiden alueella tarkastus tehdään, on annettava asiantuntijoille kaikki näiden tehtäviensä suorittamisessa tarvitsema apu.

Komission päätöksiä odotettaessa lähettäjäjäsenvaltion on määräpaikkana olevan jäsenvaltion pyynnöstä tehostettava kyseisestä laitoksesta lähtöisin olevien tuotteiden tarkastuksia.

Toteutettaessa näitä toimenpiteitä jonkin laitoksen osalta ilmenevien toistuvien poikkeavuuksien korjaamiseksi komissio veloittaa kaikki kolmannen alakohdan luetelmakohtien soveltamisesta aiheutuvat kustannukset kyseisen laitoksen tililtä.

18 artikla

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava viipymättä vastaavalle kansalliselle vertailulaboratoriolle tekemiensä tai niiden vastuulla tehtyjen 15, 16 ja 17 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten tuloksista.

Kansallisten vertailulaboratorioiden on toimitettava nämä tiedot 19 artiklassa tarkoitetulle asiantuntijaelimelle ennen kunkin vuoden 1 päivää heinäkuuta, jotta se voi suorittaa tarkemman arvioinnin ja käydä lähempää keskustelua kansallisten vertailulaboratorioiden kanssa näistä tiedoista. Tulokset on esitettävä hallintokomitealle lausuntoa varten asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on annettava 15, 16 ja 17 artiklassa säädettyjä tarkastuksia kaikissa kaupan pitämisen vaiheissa koskevat yksityiskohtaiset käytännön säännöt, jotka koskevat myös kolmansista maista tulevan tuonnin tarkastamista liitteiden VI ja VII mukaisen tulliselvityksen yhteydessä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöistä toisille jäsenvaltioille ja komissiolle. Kaikista sääntöihin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

19 artikla

Siipikarjanlihan vesipitoisuutta valvova asiantuntijaelin toimii kansallisten vertailulaboratorioiden testaustoimien koordinointielimenä. Se koostuu komission ja kansallisten vertailulaboratorioiden edustajista. Asiantuntijaelimen ja kansallisten vertailulaboratorioiden tehtävistä sekä asiantuntijaelimen organisaatiorakenteesta säädetään liitteessä XII.

Vertailulaboratoriolle maksetaan rahoitustukea yhteisön nimissä toimivan komission ja vertailulaboratorion välillä tehtävän sopimuksen ehtojen mukaisesti.

Maatalouden pääosaston pääjohtaja valtuutetaan allekirjoittamaan sopimus komission puolesta.

20 artikla

1. Seuraavia kaupan tai ammatillisen toiminnan kohteena olevia tuoreita, jäädytettyjä tai pakastettuja siipikarjanlihan paloja voidaan pitää kaupan yhteisön sisällä ainoastaan, jos vesipitoisuus ei ylitä liitteessä VIII (kemiallinen koe) tarkoitettujen analyysimenetelmien avulla todettuja teknisesti välttämättömiä arvoja:

a)	kanan rintafilee myös solisluun kanssa, ilman nahkaa;

b)	kananrinta, nahan kanssa;

c)	kanan reidet, koivet, koipi-reisipalat, koipi-reisipalat, joissa on kiinni osa selkää, koipi-reisipalojen neljännekset, nahan kanssa;

d)	kalkkunan rintafilee, ilman nahkaa;

e)	kalkkunanrinta, nahan kanssa;

f)	kalkkunan reidet, koivet, koipi-reisipalat, nahan kanssa;

g)	kalkkunan luuton koipi-reisiliha, ilman nahkaa.

2. Kunkin jäsenvaltion nimeämän toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että teurastamot ja leikkaamot, jotka voivat sijaita teurastamon yhteydessä, toteuttavat tarvittavat toimenpiteet 1 kohdan säännösten noudattamiseksi ja erityisesti, että

imeytynyt vesi tarkastetaan säännöllisesti 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti myös 1 kohdassa lueteltujen tuoreiden, jäädytettyjen tai pakastettujen palojen tuotantoon tarkoitettujen kananpojan- ja kalkkunanruhojen osalta. Tällaiset tarkastukset on tehtävä vähintään kerran yhtä kahdeksan tunnin työjaksoa kohti. Ilmajäähdytettyjen kalkkunanruhojen osalta imeytynyttä vettä ei tarvitse kuitenkaan tarkastaa säännöllisesti. Liitteessä IX olevassa 10 kohdassa vahvistettuja raja-arvoja sovelletaan myös kalkkunanruhoihin;

b)	tarkastusten tulokset kirjataan ja säilytetään yhden vuoden ajan;

c)	jokainen erä merkitään siten, että käsittelypäivä voidaan tunnistaa; kyseisen erämerkin on oltava myös tuotantoluettelossa.

Jos a alakohdassa ja 3 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tulokset ovat kananpoikien ilmajäähdytyksen osalta yhdenmukaisia liitteissä VI–IX asetettujen vaatimusten kanssa kuuden kuukauden ajan, a alakohdassa tarkoitettu tarkastustiheys voidaan harventaa yhteen kertaan kuukaudessa. Jos liitteissä VI–IX vahvistettuja vaatimuksia ei noudateta, tarkastukset on jälleen tehtävä a alakohdan mukaisesti.

3. Kaikista siipikarjanlihan paloja tuottavista leikkaamoista tulleiden jäädytettyjen tai pakastettujen palojen 1 kohdassa tarkoitettu vesipitoisuus on tarkastettava vähintään kolmen kuukauden välein liitteen VIII mukaisesti näytteitä ottamalla. Kyseisiä tarkastuksia ei tehdä sellaisten siipikarjanlihan palojen osalta, joista voidaan toimittaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla todiste, että ne on tarkoitettu yksinomaan vientiin.

Kun leikkaamo on noudattanut liitteessä VIII vahvistettuja vaatimuksia yhden vuoden ajan, tarkastustiheys voidaan harventaa yhteen kertaan kuudessa kuukaudessa. Jos kyseisiä vaatimuksia ei noudateta, tarkastukset on jälleen tehtävä ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

4. Edellä olevan 16 artiklan 3–6 kohtaa sekä 17 ja 18 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin tämän artiklan 1 kohdassa mainittuihin siipikarjanlihan paloihin.

21 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 1538/91 1 päivästä heinäkuuta 2008.

Viittauksia kumottuun asetukseen ja asetukseen (ETY) N:o 1906/90 pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

22 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 470/2008 (EUVL L 140, 30.5.2008, s. 1).

(2) EYVL L 173, 6.7.1990, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1029/2006 (EUVL L 186, 7.7.2006, s. 6).

(3) EYVL L 143, 7.6.1991, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1474/2007 (EUVL L 329, 14.12.2007, s. 14).

(4) EYVL L 46, 21.2.1976, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/45/EY (EUVL L 247, 21.9.2007, s. 17).

(5) EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.

(6) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22.

(7) Jääpolte: (laatua heikentävässä mielessä) paikallinen palautumaton ihon ja/tai lihan kuivuminen, joka voi ilmetä seuraavanlaisina muutoksina:

—	alkuperäisen värin muuttuminen (yleensä väri vaalenee) tai

—	maun tai hajun muuttuminen (mauton tai eltaantunut) tai

—	koostumuksen muuttuminen (kuiva, sienimäinen).

(8) Sallittu poikkeama kunkin lajin osalta, eikä eri lajien välillä.

(9) EYVL L 39, 15.2.1980, s. 40.

LIITE I

1 artiklan 1 kohta – Kokonaisten siipikarjan ruhojen nimet

	bg	es	cs	da	de	et	el	en	fr	it	lv
1.	Пиле, бройлер	Pollo (de carne)	Kuře, brojler	Kylling, slagtekylling	Hähnchen Masthuhn	Tibud, broiler	Κοτόπουλο Πετετνοί και κότες (κρεατοπαραγωγής)	Chicken, broiler	Poulet (de chair)	Pollo, ‘Broiler’	Cālis, broilers
2.	Петел, кокошка	Gallo, gallina	Kohout, slepice, drůbež na pečení, nebo vaření	Hane, høne, suppehøne	Suppenhuhn	Kuked, kanad, hautamiseks või keetmiseks mõeldud kodulinnud	Πετεινοί και κότες (για βράοιμο)	Cock, hen, casserole, or boiling fowl	Coq, poule (à bouillir)	Gallo, gallina Pollame da brodo	Gailis, vista, sautēta vai vārīta mājputnu gaļa
3.	Петел (угоен, скопен)	Capón	Kapoun	Kapun	Kapaun	Kohikukk	Καπόνια	Capon	Chapon	Cappone	Kapauns
4.	Ярка, петле	Polluelo	Kuřátko, kohoutek	Poussin, Coquelet	Stubenküken	Kana- ja kukepojad	Νεοσσός, πετεινάρι	Poussin, Coquelet	Poussin, coquelet	Galletto	Cālītis
5.	Млад петел	Gallo joven	Mladý kohout	Unghane	Junger Hahn	Noor kukk	Πετεινάρι	Young cock	Jeune coq	Giovane gallo	Jauns gailis
1.	(Млада) пуйка	Pavo (joven)	(Mladá) krůta	(Mini) kalkun	(Junge) Pute, (Junger) Truthahn	(Noor) kalkun	(Νεαροί) γάλοι και γαλοπούλες	(Young) turkey	Dindonneau, (jeune) dinde	(Giovane) tacchino	(Jauns) tītars
2.	Пуйка	Pavo	Krůta	Avlskalkun	Pute, Truthahn	Kalkun	Γάλοι και γαλοπούλες	Turkey	Dinde (à bouillir)	Tacchino/a	Tītars
1.	(Млада) патица, пате (млада) мускусна патица, (млад) мюлар	Pato (joven o anadino), pato de Barbaria (joven), pato cruzado (joven)	(Mladá) kachna, kachnê, (mladá) Pižmová kachna, (mladá) kachna Mulard	(Ung) and (Ung) berberiand (Ung) mulardand	Frühmastente, Jungente, (Junge) Barbarieente (Junge Mulardente)	(Noor) part, pardipoeg. (noor) muskuspart, (noor) mullard	(Νεαρές) πάπιες ή παπάκια, (νεαρές) πάπιες Βαρβαρίας, (νεαρές) παπιες mulard	(Young) duck, duckling, (Young) Muscovy duck (Young) Mulard duck	(Jeune) canard, caneton, (jeune) canard de Barbarie, (jeune) canard mulard	(Giovane) anatra (Giovane) Anatra muta (Giovane) Anatra ‘mulard’	(Jauna) pīle, pīlēns, (jauna) muskuspīle, (Jauna) Mulard pīle
2.	Патица, мускусна патица, мюлар	Pato, pato de Barbaria, pato cruzado	Kachna, Pižmová kachna, kachna Mulard	Avlsand Avlsberberiand Avlsmulardand	Ente, Barbarieente Mulardente	Part, muskuspart, mullard	Πάτιες, πάτιες Βαρβαρίας πάτιες mulard	Duck, Muscovy duck, Mulard duck	Canard, canard de Barbarie (à bouillir), canard mulard (à bouillir)	Anatra Anatra muta Anatra ‘mulard’	Pīle, muskuspīle, Mulard pīle
1.	(Млада) гъска, гъсе	Oca (joven), ansarón	Mladá husa, house	(Ung) gås	Frühmastgans, (Junge) Gans, Jungmastgans	(Noor) hani, hanepoeg	(Νεαρές) χήνες ή χηνάκια	(Young) goose, gosling	(Jeune) oie ou oison	(Giovane) oca	(Jauna) zoss, zoslēns
2.	Гъска	Oca	Husa	Avlsgås	Gans	Hani	Χήνες	Goose	Oie	Oca	Zoss
1.	(Млада) токачка	Pintada (joven)	Mladá perlička	(Ung) perlehøne	(Junges) Perlhuhn	(Noor) pärlkana	(Νεαρές) φραγκόκοτες	(Young) guinea fowl	(Jeune) pintade Pintadeau	(Giovane) faraona	(Jauna) pērļu vistiņa
2.	Токачка	Pintada	Perlička	Avlsperlehøne	Perlhuhn	Pärlkana	Φραγκόκοτες	Guinea fowl	Pintade	Faraona	Pērļu vistiņa

	lt	hu	mt	nl	pl	pt	ro	sk	sl	fi	sv
1.	Viščiukas broileris	Brojler csirke, pecsenyecsirke	Fellus, brojler	Kuiken, braadkuiken	Kurczę, broiler	Frango	Pui de carne, broiler	Kurča, brojler	Pitovni piščanec – brojler	Broileri	Kyckling, slaktkyckling (broiler)
2.	Gaidys, višta, skirti troškinti arba virti	Kakas és tyúk (főznivaló baromfi)	Serduk, tiġieġa (tal-brodu)	Haan, hen soep- of stoofkip	Kura rosołowa	Galo, galinha	Cocoș, găină sau carne de pasăre pentru fiert	Kohút, sliepka	Petelin, kokoš, perutnina za pečenje ali kuhanje	Kukko, kana	Tupp, höna, gryt-, eller kokhöna
3.	Kaplūnas	Kappan	Ħasi	Kapoen	Kapłon	Capão	Clapon	Kapún	Kopun	Chapon (syöttökukko)	Kapun
4.	Viščiukas	Minicsirke	Għattuqa, coquelet	Piepkuiken	Kurczątko	Franguitos	Pui tineri	Kurčiatko	Mlad piščanec, mlad petelin (kokelet)	Kananpoika, kukonpoika	Poussin, Coquelet
5.	Gaidžiukas	Fiatal kakas	Serduk żgħir fl-eta	Jonge haan	Młody kogut	Galo jovem	Cocoș tânăr	Mladý kohút	Mlad petelin	Nuori kukko	Ung tupp
1.	Kalakučiukas	Pecsenyepulyka, gigantpulyka, növendék pulyka	Dundjan (żgħir fl-eta)	(Jonge) kalkoen	(Młody) indyk	Peru	Curcan (tânăr)	Mladá morka	(Mlada) pura	(Nuori) kalkkuna	(Ung) kalkon
2.	Kalakutas	Pulyka	Dundjan	Kalkoen	Indyk	Peru adulto	Curcan	Morka	Pura	Kalkkuna	Kalkon
1.	Ančiukai, muskusinės anties ančiukai, mulardinės anties ančiukai	Pecsenyekacsa, Pecsenye pézsmakacsa, Pecsenye mulard-kacsa	Papra (żgħira fl-eta), papra żgħira (fellus ta’ papra) muskovy (żgħira fl-eta), papra mulard	(Jonge) eend, (Jonge) Barbarijse eend (Jonge) „Mulard”-eend	(Młoda) kaczka tuczona, (Młoda) kaczka piżmova, (Młoda) kaczka mulard	Pato, Pato Barbary, Pato Mulard	Rață (tânără), rață (tânără) din specia Cairina moschata, rață (tânără) Mulard	(Mladá kačica), káča, (Mladá) pižmová kačica, (Mladý) mulard	(Mlada) raca, račka, (mlada) muškatna raca, (mlada) mulard raca	(Nuori) ankka, (Nuori) myskiankka	(Ung) anka, ankunge (ung) mulardand (ung) myskand
2.	Antis, muskusinė antis, mulardinė antis	Kacsa, Pézsma kacsa, Mulard kacsa	Papra, papra muscovy, papra mulard	Eend Barbarijse eend „Mulard”-eend	Kaczka, Kaczka piżmowa, Kaczka mulard	Pato adulto, pato adulto Barbary, pato adulto Mulard	Rață, rață din specia Cairina moschata, rață Mulard	Kačica, Pyžmová kačica, Mulard	Raca, muškatna raca, mulard raca	Ankka, myskiankka	Anka, mulardand, myskand
1.	Žąsiukas	Fiatal liba, pecsenye liba	Wiżża (żgħira fl-eta), fellusa ta’ wiżża	(Jonge) gans	Młoda gęś	Ganso	Gâscă (tânără)	(Mladá) hus, húsa	(Mlada) gos, goska	(Nuori) hanhi	(Ung) gås, gåsunge
2.	Žąsis	Liba	Wiżża	Gans	Gęś	Ganso adulto	Gâscă	Hus	Gos	Hanhi	Gås
1.	Perlinių vištų viščiukai	Pecsenyegyöngyös	Farghuna (żgħira fl-eta)	(Jonge) parelhoen	(Młoda) perliczka	Pintada	Bibilică adultă	(Mladá) perlička	(Mlada) pegatka	(Nuori) helmikana	(Ung) pärlhöna
2.	Perlinės vištos	Gyöngytyúk	Fargħuna	Parelhoen	Perlica	Pintada adulta	Bibilică	Perlička	Pegatka	Helmikana	Pärlhöna

1 artiklan 2 kohta – Siipikarjan osista käytettävät nimet

	bg	es	cs	da	de	et	el	en	fr	it	lv
a)	Половинка	Medio	Půlka	Halvt	Hälfte oder Halbes	Pool	Μισά	Half	Demi ou moitié	Metà	Puse
b)	Четвъртинка	Charto	Čtvrtka	Kvart	(Vorder-, Hinter-)Viertel	Veerand	Τεταρτημόριο	Quarter	Quart	Quarto	Ceturdaļa
c)	Неразделени четвъртинки с бутчетата	Cuartos traseros unidos	Neoddělená zadní čtvrtka	Sammenhængende lårstykker	Hinterviertel am Stück	Lahtilõikamata koivad	Αδιαχώριστα τεταρτημόρια ποδιών	Unseparated leg quarters	Quarts postérieurs non séparés	Cosciotto	Nesadalītas kāju ceturdaļas
d)	Гърди, бяло месо или филе с кост	Pechuga	Prsa	Bryst	Brust, halbe Brust, halbierte Brust	Rind	Στήθος	Breast	Poitrine, blanc ou filet sur os	Petto con osso	Krūtiņa
e)	Бутче	Muslo y contramuslo	Stehno	Helt lår	Schenkel, Keule	Koib	Πόδι	Leg	Cuisse	Coscia	Kāja
f)	Бутче с част от гърба, прикрепен към него	Charto trasero de pollo	Stehno kuřete s částí zad	Kyllingelår med en del af ryggen	Hähnchenschenkel mit Rückenstück, Hühnerkeule mit Rückenstück	Koib koos seljaosaga	Πόδι από κοτόπουλο με ένα κομμάτι της ράχης	Chicken leg with a portion of the back	Cuisse de poulet avec une portion du dos	Coscetta	Cāļa kāja ar muguras daļu
g)	Бедро	Contramuslo	Horní stehno	Overlår	Oberschenkel, Oberkeule	Reis	Μηρός (μπούτι)	Thigh	Haut de cuisse	Sovraccoscia	Šķiņkis
h)	Подбедрица	Muslo	Dolní stehno (palička)	Underlår	Unterschenkel, Unterkeule	Sääretükk	Κνήμη	Drumstick	Pilon	Fuso	Stilbs
i)	Крило	Ala	Křídlo	Vinge	Flügel	Tiib	Φτερούγα	Wing	Aile	Ala	Spārns
j)	Неразделени крила	Alas unidas	Neoddělená křídla	Sammenhængende vinger	Beide Flügel, ungetrennt	Lahtilõikamata tiivad	Αδιαχώριστες φτερούγες	Unseparated wings	Ailes non séparées	Ali non separate	Nesadalīti spārni
k)	Филе от гърдите, бяло месо	Filete de pechuga	Prsní řízek	Brystfilet	Brustfilet, Filet aus der Brust, Filet	Rinnafilee	Φιλέτο στήθους	Breast fillet	Filet de poitrine, blanc, filet, noix	Filetto, fesa (tacchino)	Krūtiņas fileja
l)	Филе от гърдите с „ядеца“	Filete de pechuga con clavícula	Filety z prsou (Klíční kost s chrupavkou prsní kosti včetně svaloviny v přirozené souvislosti, klíč. kost a chrupavka max. 3 % z cel. hmotnosti)	Brystfilet med ønskeben	Brustfilet mit Schlüsselbein	Rinnafilee koos harkluuga	Φιλέτο στήθους με κλειδοκόκαλο	Breast fillet with wishbone	Filet de poitrine avec clavicule	Petto (con forcella), fesa (con forcella)	Krūtiņas fileja ar krūšukaulu
m)	Нетлъсто филе	Magret, maigret	Magret, maigret (filety z prsou kachen a hus s kůží a podkožním tukem pokrývajícím prsní sval, bez hlubokého svalu prsního)	Magret, maigret	Magret, Maigret	Rinnaliha („magret” või „maigret”)	Maigret, magret	Magret, maigret	Magret, maigret	Magret, maigret	Pīles krūtiņa
n)	Oбезкостен пуешки бут	Carne de muslo y contramuslo de pavo deshuesada	U vykostěných krůtích stehen	Udbenet kød af hele kalkunlår	Entbeintes Fleisch von Putenschenkeln	Kalkuni konditustatud koivaliha	Κρέας ποδιού γαλοπούλας χωρίς κόκαλο	Deboned turkey leg meat	Cuisse désossée de dinde	Carne di coscia di tacchino disossata	Atkaulotai tītara kāju gaļai

	lt	hu	mt	nl	pl	pt	ro	sk	sl	fi	sv
a)	Pusė	Fél baromfi	Nofs	Helft	Połówka	Metade	Jumătăți	Polená hydina	Polovica	Puolikas	Halva
b)	Ketvirtis	Negyed baromfi	Kwart	Kwart	Ćwiartka	Quarto	Sferturi	Štvrťka hydiny	Četrt	Neljännes	Kvart
c)	Neatskirti kojų ketvirčiai	Összefüggő (egész) combnegyedek	Il-kwarti ta’ wara tas-saqajn, mhux separati	Niet-gescheiden achterkwarten	Ćwiartka tylna w całości	Quartos da coxa não separados	Sferturi posterioare neseparate	Neoddelené hydinové stehná	Neločene četrti nog	Takaneljännes	Bakdelspart
d)	Krūtinėlė	Mell	Sidra	Borst	Pierś, połówka piersi	Peito	Piept	Prsia	Prsi	Rinta	Bröst
e)	Koja	Comb	Koxxa	Hele poot, hele dij	Noga	Perna inteira	Pulpă	Hydinové stehno	Bedro	Koipireisi	Klubba
f)	Viščiuko koja su neatskirta nugaros dalimi	Csirkecomb a hát egy részével	Koxxa tat-tiġieġa b’porzjon tad-dahar	Poot/dij met rugdeel (bout)	Noga kurczęca z częścią grzbietu	Perna inteira de frango com uma porção do dorso	Pulpă de pui cu o porțiune din spate atașată	Kuracie stehno s panvou	Piščančja bedra z delom hrbta	Koipireisi, jossa selkäosa	Kycklingklubba med del av ryggben
g)	Šlaunelė	Felsőcomb	Il-biċċa ta’ fuq tal-koxxa	Bovenpoot, bovendij	Udo	Coxa	Pulpă superioară	Horné hydinové stehno	Stegno	Reisi	Lår
h)	Blauzdelė	Alsócomb	Il-biċċa t’isfel tal-koxxa (drumstick)	Onderpoot, onderdij (Drumstick)	Podudzie	Perna	Pulpă inferioară	Dolné hydinové stehno	Krača	Koipi	Ben
i)	Sparnas	Szárny	Ġewnaħ	Vleugel	Skrzydło	Asa	Aripi	Hydinové krídelko	Peruti	Siipi	Vinge
j)	Neatskirti sparnai	Összefüggő (egész) szárnyak	Ġwienaħ mhux separati	Niet-gescheiden vleugels	Skrzydła w całości	Asas não separadas	Aripi neseparate	Neoddelené hydinové krídla	Neločene peruti	Siivet kiinni toisissaan	Sammanhängande vingar
k)	Krūtinėlės filė	Mellfilé	Flett tas-sidra	Borstfilet	Filet z piersi	Carne de peito	Piept dezosat	Hydinový rezeň	Prsni file	Rintafilee	Bröstfilé
l)	Krūtinėlės filė su raktikauliu ir krūtinkauliu	Mellfilé szegycsonttal	Flett tas-sidra bil-wishbone	Borstfilet met vorkbeen	Filet z piersi z obojczykiem	Carne de peito com fúrcula	Piept dezosat cu osul iadeș	Hydinový rezeň s kosťou	Prsni file s prsno kostjo	Rintafilee solisluineen	Bröstfilé med nyckelben
m)	Krūtinėlės filė be kiliojo raumens (magret)	Bőrös libamell-filé, (maigret)	Magret, maigret	Magret	Magret	Magret, maigret	Tacâm de pasăre, spinări de pasăre	Magret	Magret	Magret, maigret	Magret, maigret
n)	Kalakuto kojų mėsa be kaulų	Kicsontozott pulykacomb	Laħam tas-saqajn tad-dundjan dissussat	Vlees van hele poten/hele dijen van kalkoenen, zonder been	Pozbawione kości mięso z nogi indyka	Carne desossada da perna inteira de peru	Pulpă dezosată de curcan	Vykostené morčacie stehno	Puranje bedro brez kosti	Kalkkunan luuton koipi-reisiliha	Urbenat kalkonkött av klubba

LIITE II

Leikkausviilto, joka erottaa reiden selästä

—	lonkkanivelen rajalta

Leikkausviilto, joka erottaa reiden koivesta

—	polvinivelen rajalta

LIITE III

10 artikla – Jäähdytysmenetelmät

	bg	es	cs	da	de	et	el	en	fr	it	lv
1.	Въздушно охлаждане	Refrigeración por aire	Vzduchem (Chlazení vzduchem)	Luftkøling	Luftkühlung	Ōhkjahutus	Ψύξη με αέρα	Air chilling	Refroidissement à l'air	Raffreddamento ad aria	Dzesēšana ar gaisu
2.	Въздушно-душово охлаждане	Refrigeración por aspersión ventilada	Vychlazeným proudem vzduchu s postřikem	Luftspraykøling	Luft-Sprühkühlung	Ōhkpiserdusjahutus	Ψύξη με ψεκασμό	Air spray chilling	Refroidissement par aspersion ventilée	Raffreddamento per aspersione e ventilazione	Dzesēšana ar izsmidzinātu gaisu
3.	Охлаждане чрез потапяне	Refrigeración por immersión	Ve vodní lázni ponořením	Neddypningskøling	Gegenstrom-Tauchkühlung	Sukeljahutus	Ψύξη με βύθιση	Immersion chilling	Refroidissement par immersion	Raffreddamento per immersione	Dzesēšana iegremdējot

	lt	hu	mt	nl	pl	pt	ro	sk	sl	fi	sv
1.	Atšaldymas ore	Levegős hűtés	Tkessih bl-arja	Luchtkoeling	Owiewowa	Refrigeração por ventilação	Refrigerare în aer	Chladené vzduchom	Zračno hlajenje	Ilmajäähdytys	Luftkylning
2.	Atšaldymas pučiant orą	Permetezéses hűtés	Tkessih b'air spray	Lucht-sproeikoeling	Owiewowo-natryskowa	Refrigeração por aspersão e ventilação	Refrigerare prin dușare cu aer	Chladené sprejovaním	Hlajenje s pršenjem	Ilmasprayjäähdytys	Evaporativ kylning
3.	Atšaldymas panardinant	Bemerítéses hűtés	Tkessiħ b’immersjoni	Dompelkoeling	Zanurzeniowa	Refrigeração por imersão	Refrigerare prin imersiune	Chladené vo vode	Hlajenje s potapljanjem	Vesijäähdytys	Vattenkylning

LIITE IV

11 artiklan 1 kohta – Siipikarjan tuotantotavat

	bg	es	cs	da	de	et	el	en	fr	it	lv
a)	Хранена с … % … гъска, хранена с овес	Alimentado con … % de … Oca engordada con avena	Krmena (čím) … % (čeho) … Husa krmená ovsem	Fodret med … % … Havrefodret gås	Mast mit … % … Hafermastgans	Söödetud …, mis sisaldab … % … Kaeraga toidetud hani	Έχει τραφεί με … % … Χήνα που παχαίνεται με βρώμη	Fed with … % of … Oats fed goose	Alimenté avec … % de … Oie nourrie à l’avoine	Alimentato con il … % di … Oca ingrassata con avena	Barība ar … % … ar auzām barotas zosis
b)	Екстензивно закрито (отгледан на закрито)	Sistema extensivo en gallinero	Extenzivní v hale	Ekstensivt staldopdræt (skrabe …)	Extensive Bodenhaltung	Ekstensiivne seespidamine (lindlas pidamine)	Εκτατικής εκτροφής	Extensive indoor (barnreared)	Élevé à l’intérieur: système extensif	Estensivo al coperto	Turēšana galvenokārt telpās (“Audzēti kūtī”)
c)	Свободен начин на отглеждане	Gallinero con salida libre	Volný výběh	Fritgående	Freilandhaltung	Vabapidamine	Ελεύθερης βοσκής	Free range	Sortant à l’extérieur	All’aperto	Brīvā turēšana
d)	Традиционен свободен начин на отглеждане	Granja al aire libre	Tradiční volný výběh	Frilands …	Bäuerliche Freilandhaltung	Traditsiooniline vabapidamine	Πτηνοτροφείο παραδοσιακά ελεύθερης βοσκής	Traditional free range	Fermier-élevé en plein air	Rurale all’aperto	Tradicionālā brīvā turēšana
e)	Свободен начин на отглеждане – пълна свобода	Granja de cría en libertad	Volný výběh – úplná volnost	Frilands … opdrættet i fuld frihed	Bäuerliche Freilandhaltung Unbegrenzter Auslauf	Täieliku liikumisvabadusega traditsiooniline vabapidamine	Πτηνοτροφείο απεριόριστης τροφής	Free-range — total freedom	Fermier-élevé en liberté	Rurale in libertà	Pilnīgā brīvība

	lt	hu	mt	nl	pl	pt	ro	sk	sl	fi	sv
a)	Lesinta … % … Avižomis penėtos žąsys	…%-ban …-val etetett Zabbal etetett liba	Mitmugħa b’… % ta’ … Wiżża mitmugħa bil-ħafur	Gevoed met … % … Met haver vetgemeste gans	Żywione z udziałem … % … tucz owsiany (gęsi)	Alimentado com … % de … Ganso engordado com aveia	Furajate cu un % de … Gâște furajate cu ovăz	Kŕmené … % … Husi kŕmené ovsom	Krmljeno z … % … gos krmljena z ovsom	Ruokittu rehulla, joka sisältää … …% Kauralla ruokittu hanhi	Utfodrad med … % … Havreutfodrad gås
b)	Patalpose laisvai auginti paukščiai (Auginti tvartuose)	Istállóban külterjesen tartott	Mrobbija ġewwa: sistema estensiva	Scharrel … binnengehouden	Ekstensywny chów ściółkowy	Produção extensiva em interior	Creștere în interior sistem extensiv	Chované na hlbokej podstielke (chov v hale)	Ekstenzivna zaprta reja	Laajaperäinen sisäkasvatus	Extensivt uppfödd inomhus
c)	Laisvai laikomi paukščiai	Szabadtartás	Barra (free range)	Scharrel … met uitloop	Chów wybiegowy	Produção em semiliberdade	Creștere liberă	Výbehový chov (chov v exteriéri)	Prosta reja	Vapaa laidun – perinteinen kasvatustapa	Tillgång till utomhusvistelse
d)	Tradiciškai laisvai laikomi paukščiai	Hagyományos szabadtartás	Barra (free range) tradizzjonali	Boerenscharrel … met uitloop Hoeve … met uitloop	Tradycyjny chów wybiegowy	Produção ao ar livre	Creștere liberă tradițională	Chované navol'no	Tradicionalna prosta reja	Ulkoiluvapaus	Traditionell utomhusvistelse
e)	Visiškoje laisvėje laikomi paukščiai	Teljes szabadtartás	Barra (free range) – liberta totali	Boerenscharrel … met vrije uitloop Hoeve … met vrije uitloop	Chów wybiegowy bez ograniczeń	Produção em liberdade	Creștere liberă – libertate totală –	Úplne vol'ný chov	Prosta reja – neomejen izpust	Vapaa laidun – täydellinen liikkumavapaus	Uppfödd i full frihet

LIITE V

Asetuksen 11 artiklassa tarkoitetut edellytykset ovat seuraavat:

Ruokittu rehulla, joka sisältää … prosenttia …

Jäljempänä mainittujen rehujen ainesosien merkintä sallitaan seuraavilla edellytyksillä:

—

viljakasvit, jos niiden pitoisuus on vähintään 65 painoprosenttia rehuseoksessa, jota annetaan suurimman osan kasvatuskautta ja joka saa sisältää enintään 15 prosenttia viljan sivutuotteita. Jos kuitenkin erityisesti mainitaan tietty viljalaji, sen pitoisuuden käytetyssä rehuseoksessa on oltava vähintään 35 prosenttia ja vähintään 50 prosenttia maissin osalta,

—	palkokasvit ja vihannekset, jos niiden pitoisuus on vähintään 5 painoprosenttia rehuseoksessa, jota annetaan suurimman osan kasvatuskautta,

—	maitotuotteet, jos niiden pitoisuus on vähintään 5 painoprosenttia rehuseoksessa, jota annetaan loppuruokinnan aikana.

Ilmaisua ”kauralla ruokittu hanhi” saa kuitenkin käyttää silloin, kun hanhille kolmen viikon loppuvaiheen aikana annettu rehu sisältää vähintään 500 grammaa kauraa vuorokaudessa.

Laajaperäinen sisäkasvatus

Tätä ilmaisua saa käyttää ainoastaan

jos eläintiheys lattianeliömetriä kohti ei ylitä seuraavia lukuja:

—	kananpojat, nuoret kukot, salvukukot: 15 lintua, kuitenkin yhteensä enintään 25 elopainokiloa,

—	ankat, helmikanat, kalkkunat: 25 elopainokiloa,

—	hanhet: 15 elopainokiloa;

ii)

jos linnut ovat teurastettaessa seuraavan ikäisiä:

—	kananpojat: 56 vuorokautta tai vanhempia,

—	kalkkunat: 70 vuorokautta tai vanhempia,

—	hanhet: 112 vuorokautta tai vanhempia,

—	Pekingin ankat: 49 vuorokautta tai vanhempia,

—	myskisorsat: naaraat 70 vuorokautta tai vanhempia, urokset 84 vuorokautta tai vanhempia,

—	naaraspuoliset myskisorsa-ankat: 65 vuorokautta tai vanhempia,

—	helmikanat: 82 vuorokautta tai vanhempia,

—	nuoret hanhet (hanhenpojat): 60 vuorokautta tai vanhempia,

—	nuoret kukot: 90 vuorokautta tai vanhempia,

—	salvukukot: 140 vuorokautta tai vanhempia.

Vapaa laidun

Tätä ilmaisua saa käyttää ainoastaan

jos rakennuksen eläintiheys ja teurasikä eivät ylitä edellä b kohdassa esitettyjä rajoja, paitsi kananpoikien osalta, joita saa pitää enintään 13 kappaletta, kuitenkin enintään 27,5 elopainokiloa neliömetriä kohti, ja salvukukkojen osalta, joiden kohdalla eläintiheys ei saa ylittää 7,5 kappaletta eikä 27,5 elopainokiloa neliömetriä kohti;

ii)

jos linnuilla on ollut vähintään puolet elinajastaan mahdollisuus päästä jatkuvasti päivisin ulos alueelle, joka on suurimmalta osaltaan kasvillisuuden peitossa ja jonka pinta-ala on vähintään:

—	1 m2 kananpoikaa tai helmikanaa kohti,

—	2 m2 ankkaa tai salvukukkoa kohti,

—	4 m2 kalkkunaa tai hanhea kohti.

Helmikanoilla ulkolaiduntaminen voidaan korvata häkillä, jonka lattiapinta-alan on oltava vähintään rakennuksen lattiapinta-alan suuruinen ja korkeuden vähintään 2 metriä. Jokaiselle linnulle on oltava vähintään 10 senttimetriä kokonaisorsitilaa (rakennus ja häkki);

iii)	jos kasvatuskauden aikana annettu rehuseos sisältää vähintään 70 prosenttia viljaa;

iv)	jos rakennuksessa on ulosmenoluukut, joiden yhteenlaskettu pituus on vähintään 4 metriä rakennuksen pinta-alan 100 m2:ä kohti.

”Vapaa laidun – perinteinen kasvatustapa”

Tätä ilmaisua saa käyttää ainoastaan

jos eläintiheys sisätiloissa neliömetriä kohti ei ylitä seuraavia lukuja:

—	kananpojat: 12 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 25 elopainokiloa. Siirrettävissä rakennuksissa, joiden lattiapinta-ala on enintään 150 m2 ja jotka pidetään avoinna myös öisin, voidaan eläintiheys nostaa 20 kappaleeseen, kuitenkin niin, että elopaino on enintään 40 kg neliömetriä kohti,

—	salvukukot: 6,25 kappaletta (91 vrk:n ikään 12 kappaletta), kuitenkin yhteensä enintään 35 elopainokiloa,

—	myskisorsat ja Pekingin ankat: 8 urosta, kuitenkin yhteensä enintään 35 elopainokiloa tai 10 naarasta, kuitenkin yhteensä enintään 25 elopainokiloa,

—	myskisorsa-ankat: 8 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 35 elopainokiloa,

—	helmikanat: 13 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 25 elopainokiloa,

—	kalkkunat: 6,25 kappaletta (7 viikon ikään 10 kappaletta), kuitenkin yhteensä enintään 35 elopainokiloa,

—	hanhet: 5 kappaletta (6 viikon ikään 10 kappaletta), 3 kappaletta kolmen viimeisen kasvatusviikon aikana, jos se tapahtuu suljetussa tilassa, kuitenkin yhteensä enintään 30 elopainokiloa;

ii)	jos yksittäisen tuotantoyksikön siipikarjarakennusten kokonaiskäyttöpinta-ala ei ylitä 1 600 m2:ä;

iii)

jos kussakin siipikarjarakennuksessa on enintään

—	4 800 kananpoikaa,

—	5 200 helmikanaa,

—	4 000 naaraspuolista myskisorsaa tai Pekingin ankkaa, 3 200 urospuolista myskisorsaa tai Pekingin ankkaa tai 3 200 myskisorsa-ankkaa,

—	2 500 salvukukkoa, hanhea ja kalkkunaa;

iv)	jos rakennuksessa on ulosmenoluukut, joiden yhteenlaskettu pituus on vähintään 4 metriä rakennuksen pinta-alan 100 m2:ä kohti;

jos linnuilla on jatkuvasti vapaa pääsy päivisin ulos laitumelle, kun ne ovat vähintään seuraavan ikäisiä:

—	kananpojat ja salvukukot: 6 viikkoa,

—	ankat, hanhet, helmikanat ja kalkkunat: 8 viikkoa;

vi)

jos suurinta osaa laitumesta peittää kasvillisuus ja laidunpinta-ala on vähintään

—	2 m2 kananpoikaa, myskisorsaa, Pekingin ankkaa tai helmikanaa kohti,

—	3 m2 myskisorsa-ankkaa kohti,

—	4 m2 salvukukkoa kohti 92 vrk:n iästä (2 m2 91 vrk:n ikään),

—	6 m2 kalkkunaa kohti,

—	10 m2 hanhea kohti.

Helmikanoilla ulkolaiduntaminen voidaan korvata häkillä, jonka lattiapinta-alan on oltava vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin rakennuksen lattiapinta-ala ja korkeuden vähintään 2 metriä. Jokaisella linnulla on oltava vähintään 10 senttimetriä kokonaisorsitilaa (rakennus ja häkki);

vii)	kasvatettavien lintujen on oltava hitaasti kasvavaa tyyppiä;

viii)

kasvatuskautena annettavan rehuseoksen on sisällettävä vähintään 70 prosenttia viljaa;

ix)

teurasiän on oltava vähintään

—	81 vuorokautta kananpojilla,

—	150 vuorokautta salvukukoilla,

—	49 vuorokautta Pekingin ankoilla,

—	70 vuorokautta myskisorsanaarailla,

—	84 vuorokautta myskisorsauroksilla,

—	92 vuorokautta myskisorsa-ankoilla,

—	94 vuorokautta helmikanoilla,

—	140 vuorokautta kalkkunoilla ja kokonaisina kaupan pidettävillä paistiksi kasvatettavilla hanhilla,

—	98 päivää naaraspuolisilla, paloiteltaviksi tarkoitetuilla kalkkunoilla,

—	126 päivää urospuolisilla, paloiteltaviksi tarkoitetuilla kalkkunoilla,

—	95 vuorokautta hanhilla, jotka on tarkoitettu hanhenmaksan (”foie gras”) ja rintalihan (”magret”) tuotantoon,

—	60 vuorokautta nuorilla hanhilla (hanhenpojilla);

loppuvaihe suljetussa tilassa ei saa ylittää

—	yli 90 vuorokauden ikäisten kananpoikien osalta: 15:tä vuorokautta,

—	neljää viikkoa salvukukoilla,

—	yli 70 vuorokauden ikäisten, hanhenmaksan (”foie gras”) ja rintalihan (”magret”) tuotantoon tarkoitettujen hanhien ja myskisorsa-ankkojen osalta: neljää viikkoa.

Vapaa laidun – täydellinen liikkumavapaus

Käytettäessä tätä ilmaisua on d alakohdassa esitettyjen edellytysten lisäksi linnuilla oltava jatkuvasti vapaa pääsy päivisin ulos laitumelle, jonka alaa ei saa rajoittaa.

Jos siipikarjan laitumelle pääsyä rajoitetaan yhteisön oikeuteen perustuvilla rajoituksilla, eläinlääkinnälliset rajoitukset mukaan luettuina, jotka on asetettu kansanterveyden ja eläinten terveyden suojelemiseksi, ensimmäisen alakohdan c, d ja e alakohdassa kuvaillun tuotantotavan mukaan kasvatetun siipikarjan, häkeissä kasvatettuja helmikanoja lukuun ottamatta, kaupan pitämisen yhteydessä voidaan edelleen viitata tuotantotapaan rajoituksen keston ajan mutta kuitenkin enintään 12 viikon ajan.

LIITE VI

SULATETTAESSA TAPAHTUVAN VESIHÄVIÖN MÄÄRITYS

(Valutuskoe)

1. Tavoite ja soveltamisala

Tätä menetelmää käytetään jäädytettyjen tai pakastettujen kananpoikien sulatuksen yhteydessä syntyvän vesimäärän määritykseen. Jos valutuksesta syntyvä vesimäärä prosenttiosuutena ruhon painosta ilmaistuna, kaikki pakkauksessa olevat syötävät sivutuotteet mukaan lukien, on suurempi kuin 7 kohdassa vahvistettu raja-arvo, ruhoon katsotaan imeytyneen liikaa vettä käsittelyn aikana.

2. Määritelmä

Tämän menetelmän avulla määritetty vesimäärä ilmaistaan valuneen veden prosenttiosuutena painosta; tämä prosenttiosuus lasketaan suhteessa jäädytetyn tai pakastetun ruhon kokonaispainoon, syötävät sivutuotteet mukaan lukien.

3. Periaate

Jäädytetty tai pakastettu ruho, tarvittaessa syötävät sivutuotteet mukaan lukien, sulatetaan valvotuissa olosuhteissa, joissa on mahdollista laskea valuneen veden paino.

4. Välineistö

4.1	Vaaka, jolla pystytään punnitsemaan viiteen kilogrammaan saakka vähintään yhden gramman tarkkuudella.

4.2	Muovipusseja, jotka ovat riittävän suuria ruhoa varten ja joissa on varma kiinnitysmekanismi.

4.3	Termostaattisäätöinen vesiallas, joka on varustettu siten, että ruhoja voidaan pitää 5.5 ja 5.6 kohdassa ilmoitetulla tavalla ja joka voi sisältää vähintään 8-kertaisena tarkastettavaa siipikarjamäärää vastaavan vesimäärän ja jossa tämä vesi voidaan pitää 42 ± 2 °C:n lämpötilassa.

4.4	Suodatinpaperia tai muita imupaperipyyhkeitä.

5. Menettely

5.1	Otetaan tarkastettavasta siipikarjamäärästä sattumanvaraisesti 20 ruhoa. Odotettaessa 5.2–5.11 kohdassa kuvatun kokeen suorittamista ne säilytetään enintään – 18 °C:n lämpötilassa.

5.2	Pyyhitään kimpun ulkopinta siihen kiinnittyneen jään ja veden poistamiseksi. Punnitaan pakkaus ja sen sisältö pyöristäen lähimpään grammaan; tällä tavoin saadaan M0.

5.3	Irrotetaan ruho sekä tarvittaessa sen kanssa myytävät syötäväksi kelpaavat sivutuotteet ulommasta pakkauksesta. Pakkaus kuivataan ja punnitaan pyöristäen paino lähimpään grammaan; tällä tavoin saadaan M1.

5.4	Lasketaan jäädytettyjen ruhon ja sivutuotteiden paino vähentämällä M1 M0:sta.

5.5

Asetetaan ruho, syötävät sivutuotteet mukaan lukien, kestävään ja vedenpitävään muovipussiin siten, että vatsaontelo on pussin suljetun alaosan suuntaan. Pussin on oltava riittävän pitkä, jotta se voidaan kiinnittää tukevasti vesialtaassa, mutta se ei saa olla liian suuri, jotta ruhon pystysuora asento ei pääsisi muuttumaan.

5.6

Upotetaan ruhon ja syötävät sivutuotteet sisältävä pussin osa vesialtaaseen jättäen pussi auki siten, että mahdollisimman paljon ilmaa pääsee ulos. Pussi pidetään pystysuorassa asennossa tarvittaessa tukitankojen tai painojen avulla, jotta vesi ei pääse sen sisään. Pussit eivät saa koskettaa toisiaan.

5.7

Jätetään pussi vesihauteeseen tasaiseen 42 ± 2 °C:n lämpötilaan liikuttaen sitä ja/tai sekoittaen vettä jatkuvasti, kunnes ruhon termisen keskuksen (sijaitsee suolistetuilla kananpojilla rintalihaksen syvimmässä osassa lähellä rintalastaa ja suolistamattomilla kananpojilla sisäelinten keskellä) lämpötila, kahdelta sattumanvaraisesti valitulta eläimeltä mitattuna, saavuttaa vähintään + 4 °C:n lämpötilan. Ruhoja ei tulisi pitää vedessä kauemmin kuin + 4 °C:n lämpötilan saavuttamiseksi on tarpeen. Tarvittava upotusaika – 18 °C:ssa säilytetyille ruhoille on suunnilleen:

Painoluokka (g)	Ruhon ja sivutuotteiden paino (g)	Suositeltava aika minuutteina
Painoluokka (g)	Ruhon ja sivutuotteiden paino (g)	Kananpojat ilman sivutuotteita	Kananpojat sivutuotteineen
< 800	< 825	77	92
850	825–874	82	97
900	875–924	85	100
950	925–974	88	103
1 000	975–1 024	92	107
1 050	1 025–1 074	95	110
1 100	1 075–1 149	98	113
1 200	1 150–1 249	105	120
1 300	1 250–1 349	111	126
1 400	1 350–1 449	118	133

Yli 1 400 gramman osalta aikaa lisätään 7 minuutilla kokonaista tai vajaata sataa grammaa kohti. Jos ruhojen lämpötila ei ole +4 °C upotusajan jälkeen, sulatusta on jatkettava kunnes ruhojen terminen keskus saavuttaa tämän lämpötilan.

5.8	Otetaan pussi sisältöineen vesialtaasta; pussin pohja puhkaistaan siten, että sulatuksesta syntynyt vesi pääsee virtaamaan ulos. Pussia ja sen sisältöä valutetaan yhden tunnin ajan + 18 ja + 25 celsiusasteen välisessä huoneenlämmössä.

5.9

Nostetaan sulanut ruho pussista ja poistetaan mahdolliset teurastuksen sivutuotteet sisältävä pakkaus vatsaontelosta. Kuivataan ruhon sisä- ja ulkopuoli suodatinpaperilla tai paperipyyhkeillä. Puhkaistaan sivutuotteet sisältävä pakkaus ja veden valuttua ulos kuivataan pakkaus ja sulaneet sivutuotteet mahdollisimman hyvin.

5.10	Määritetään sulaneen ruhon, teurastuksen sivutuotteiden ja niiden pakkauksen yhteispaino pyöristäen lähimpään grammaan; tällä tavoin saadaan M2.

5.11	Määritetään teurastuksen sivutuotteet sisältäneen pakkauksen paino pyöristäen lähimpään grammaan; tällä tavoin saadaan M3.

6. Tuloksen laskeminen

Sulatuksesta syntyvä vesimäärä prosenttiosuutena jäädytetyn tai pakastetun ruhon (teurastuksen sivutuotteet mukaan lukien) painosta ilmaistuna saadaan seuraavaa kaavaa soveltaen:

((M0 – M1 – M2)/(M0 – M1 – M3)) ×100

7. Tuloksen arviointi

Jos sulatuksesta syntyvä keskimääräinen vesimäärä on 20 ruhon suuruisen näytteen osalta jäljempänä vahvistettuja prosenttiosuuksia suurempi, käsittelyn aikana imeytyneen veden määrän katsotaan ylittävän raja-arvon.

Nämä osuudet ovat

—	ilmajäähdytyksessä: 1,5 %,

—	haihdutusjäähdytyksessä: 3,3 %,

—	vesijäähdytyksessä: 5,1 %.

LIITE VII

KANANPOIKIEN KOKONAISVESIPITOISUUDEN MÄÄRITYS

(Kemiallinen koe)

1. Tavoite ja soveltamisala

Tätä menetelmää käytetään jäädytettyjen tai pakastettujen kananpoikien kokonaisvesipitoisuuden määrittämiseen. Se käsittää näiden lintujen homogenoiduista ruhoista otettujen näytteiden vesi- ja valkuaispitoisuuksien määrittämisen. Tällä tavoin määritettyä kokonaisvesipitoisuutta verrataan 6.4 kohdassa esitettyjen kaavojen mukaisesti laskettuun raja-arvoon sen määrittämiseksi, onko käsittelyn aikana imeytynyt ylimääräistä vettä. Jos määrityksen suorittava henkilö epäilee paloissa olevan aineita, jotka saattaisivat vaikuttaa arviointiin, tämän on toteutettava tarvittavat varotoimenpiteet.

2. Määritelmät

”Ruho”: siipikarjan ruho luineen ja rustoineen sekä mahdollisesti lisättyine syötävine sivutuotteineen.

”Muut eläimenosat”: sydän, maksa, lihasmaha ja kaula.

3. Periaate

Vesi- ja valkuaispitoisuudet määritetään ISO (International Organization for Standardization) -standardeissa kuvattujen menetelmien tai muiden neuvoston hyväksymien analyysimenetelmien mukaisesti.

Ruhon kokonaisvesipitoisuuden yläraja määritetään ruhon valkuaispitoisuuden perusteella, joka saattaa olla yhteydessä fysiologisen nesteen pitoisuuteen.

4. Välineistö ja reagenssit

4.1	Ruhojen ja niiden pakkausten punnitsemiseen tarkoitettu vaaka, jonka tarkkuus on vähintään yksi gramma.

4.2	Lihakirves tai -saha ruhon leikkaamiseen lihamyllyyn sopiviksi paloiksi.

4.3

Lihamylly ja suuritehoinen sekoitin, joiden avulla on mahdollista homogenisoida jäädytetyt tai pakastetut kokonaiset siipikarjan palat.

Huom.

Mitään tiettyä lihamyllyä ei suositella. Sen on oltava riittävän tehokas pakastetun lihan ja luiden jauhamiseen homogeenisten näytteiden saamiseksi, jotka vastaavat 4 millimetrin rei’illä varustetun levyn sisältävän lihamyllyn avulla saatavia näytteitä.

4.4	ISO 1442 -standardin mukaisesti tehtävään vesipitoisuuden määritykseen tässä menetelmässä määritelty välineistö.

4.5	ISO 937 -standardin mukaisesti tehtävään valkuaispitoisuuden määritykseen tässä menetelmässä määritelty välineistö.

5. Menetelmä

5.1	Otetaan tarkastettavasta siipikarjamäärästä sattumanvaraisesti seitsemän ruhoa ja säilytetään ne jäädytettyinä odotettaessa 5.2–5.6 kohdassa tarkoitetun analyysin aloittamista. Analyysi voidaan joko tehdä erikseen kunkin ruhon osalta tai analysoida seitsemästä ruhosta koostuva näyte.

5.2	Kokeen valmistelu aloitetaan ruhojen pakastimesta poistamista seuraavan tunnin aikana.

5.3

Pyyhitään kimpun ulkopinta siihen kiinnittyneen jään ja veden poistamiseksi. Kukin ruho punnitaan ja poistetaan pakkauksestaan. Kun ruho on leikattu pieniksi paloiksi, sivutuotteita ympäröivä pakkausmateriaali poistetaan mahdollisimman tarkasti. Määritetään ruhon kokonaispaino mukaan lukien sivutuotteet ja ruhossa oleva jää, mutta ei poistetun pakkausmateriaalin painoa, pyöristäen lähimpään grammaan, jolloin saadaan arvo P1.

b)	Koostenäytteen analyysissä määritetään seitsemän 5.3 kohdan a alakohdan mukaisesti valmistetun ruhon yhteispaino, jolloin saadaan arvo P7.

5.4

a)	Koko ruho, jonka paino antaa arvon P1, jauhetaan 4.3 kohdan mukaisesti määritellyssä lihamyllyssä (ja tarvittaessa sekoitetaan sekoittimen avulla) homogeenisen tuotteen aikaansaamiseksi, josta voidaan ottaa edustava näyte kunkin ruhon osalta.

Koostenäytteen analyysissä jauhetaan kaikki seitsemän ruhoa, joiden paino antaa arvon P7, 4.3 kohdan mukaisesti määritellyssä lihamyllyssä (ja tarvittaessa sekoitetaan sekoittimen avulla) homogeenisen tuotteen aikaansaamiseksi, josta voidaan ottaa kaksi edustavaa näytettä seitsemän ruhon osalta. Nämä kaksi näytettä analysoidaan 5.5 ja 5.6 kohdassa kuvatulla tavalla.

5.5	Otetaan näyte homogenisoidusta materiaalista ja määritetään välittömästi vesipitoisuus ISO 1442 -standardissa kuvatun menetelmän mukaisesti, jolloin saadaan vesipitoisuus (a %).

5.6	Otetaan myös näyte homogenisoidusta materiaalista ja määritetään välittömästi typpipitoisuus ISO 937 -standardissa kuvatun menetelmän mukaisesti. Tämä typpipitoisuus muunnetaan raakavalkuaispitoisuudeksi (b %) kertomalla se kertoimella 6,25.

6. Tulosten laskeminen

6.1

a)	Kunkin ruhon sisältämän veden paino (W) grammoina ilmaistuna saadaan kaavalla aP1/100 ja valkuaisen paino (RP) grammoina ilmaistuna kaavalla b P1/100. Määritetään seitsemän tutkitun ruhon veden painot (W7) ja valkuaisen painot (RP7) yhteensä.

b)	Koostenäytteen analyysissä määritetään kahden tutkitun näytteen keskimääräinen vesipitoisuus (a %) ja keskimääräinen valkuaispitoisuus (b %). Seitsemän ruhon veden paino (W7) grammoina ilmaistuna saadaan kaavalla aP7/100 ja valkuaisen paino (RP7) grammoina ilmaistuna kaavalla bP7/100.

6.2	Määritetään keskimääräinen veden paino (WA) ja keskimääräinen valkuaisen paino (RPA) jakamalla W7 ja RP7 seitsemällä.

6.3

Tämän menetelmän avulla määritetty fysiologisen veden teoreettinen pitoisuus grammoina ilmaistuna voidaan laskea seuraavaa kaavaa soveltaen:

—	kananpojat: 3,53 × RPA + 23.

6.4

Ilmajäähdytys

Jos valmistuksen yhteydessä imeytyneen veden väistämätön tekninen vähimmäismäärä on 2 prosenttia (1), kokonaisvesipitoisuuden sallittu yläraja (WG) grammoina ilmaistuna ja tämän menetelmän avulla määritettynä (mukaan lukien luotettavuusväli), saadaan seuraavaa kaavaa soveltaen:

—	kananpojat: WG = 3,65 × RPA + 42.

Haihdutusjäähdytys

Jos valmistuksen yhteydessä imeytyneen veden väistämätön tekninen vähimmäismäärä on 4,5 prosenttia (2), kokonaisvesipitoisuuden sallittu yläraja (WG) grammoina ilmaistuna ja tämän menetelmän avulla määritettynä (mukaan lukien luotettavuusväli), saadaan seuraavaa kaavaa soveltaen:

—	kananpojat: WG = 3,79 × RPA + 42.

Vesijäähdytys

Jos valmistuksen yhteydessä imeytyneen veden väistämätön tekninen vähimmäismäärä on 7 prosenttia (3), kokonaisvesipitoisuuden sallittu yläraja (WG) grammoina ilmaistuna ja tämän menetelmän avulla määritettynä (mukaan lukien luotettavuusväli), saadaan seuraavaa kaavaa soveltaen:

—	kananpojat: WG = 3,93 × RPA + 42.

6.5	Jos seitsemän ruhon vesipitoisuuden keskimääräinen arvo (WA), sellaisena kuin se on määritetty 6.2 kohdassa, ei ylitä 6.4 kohdassa säädettyjä rajoja (WG), tarkastettavaa siipikarjamäärää pidetään säännösten mukaisena.

(1) Ruhon perusteella laskettuna, lukuun ottamatta ulkopuolelta imeytynyttä vettä.

(2) Ruhon perusteella laskettuna, lukuun ottamatta ulkopuolelta imeytynyttä vettä.

(3) Ruhon perusteella laskettuna, lukuun ottamatta ulkopuolelta imeytynyttä vettä.

LIITE VIII

SIIPIKARJANLIHAN PALOJEN KOKONAISVESIPITOISUUDEN MÄÄRITYS

(Kemiallinen koe)

1. Tavoite ja soveltamisala

Tätä menetelmää käytetään tiettyjen siipikarjanlihan palojen kokonaisvesipitoisuuden määrittämiseen. Se käsittää homogenoiduista siipikarjanlihan paloista otettujen näytteiden vesi- ja valkuaispitoisuuksien määrittämisen. Tällä tavoin määritettyä kokonaisvesipitoisuutta verrataan 6.4 kohdassa esitettyjen kaavojen mukaisesti laskettuun raja-arvoon sen määrittämiseksi, onko käsittelyn aikana imeytynyt ylimääräistä vettä. Jos määrityksen suorittava henkilö epäilee paloissa olevan aineita, jotka saattaisivat vaikuttaa arviointiin, tämän on toteutettava tarvittavat varotoimenpiteet.

2. Määritelmät ja näytteenotto

Asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuihin siipikarjanlihan paloihin sovelletaan 1 artiklan 2 kohdassa annettuja määritelmiä. Näytteen kokojen olisi oltava vähintään seuraavat:

—	kananpojanrinta: puolet rinnasta,

—	kananpojan rintafilee: puolet luuttomasta ja nahattomasta rinnasta,

—	kalkkunanrinta, kalkkunan rintafilee ja luuton koipi-reisiliha: noin 100 gramman suuruiset näytteet,

—	muut palat: 1 artiklan 2 kohdan määritelmän mukaiset.

Jos kyseessä on jäädytetty tai pakastettu irtotavara (palat, joita ei ole pakattu yksittäin), suuret kimput, joista näytteet otetaan, voidaan pitää 0 °C:n lämpötilassa, kunnes yksittäiset palat voidaan erottaa.

3. Periaate

Siipikarjanlihan palojen suurin sallittu kokonaisvesipitoisuus määritetään palojen valkuaispitoisuuden perusteella, joka saattaa olla yhteydessä fysiologiseen vesipitoisuuteen.

4. Välineistö ja reagenssit

4.1	Palojen ja niiden pakkausten punnitsemiseen tarkoitettu vaaka, jonka tarkkuus on parempi kuin ± 1 g.

4.2	Lihakirves tai -saha palojen leikkaamiseen lihamyllyyn sopiviksi paloiksi.

4.3

Suuritehoinen lihamylly ja sekoitin, joiden avulla on mahdollista homogenisoida siipikarjanlihan palat tai niiden osat.

Huom.

Mitään tiettyä lihamyllyä ei suositella. Sen on oltava riittävän tehokas jäädytetyn ja pakastetun lihan ja luiden jauhamiseen sellaisten homogeenisten näytteiden saamiseksi, jotka vastaavat 4 millimetrin rei’illä varustetun levyn sisältävän lihamyllyn avulla saatavia näytteitä.

4.4	ISO 1442 -standardin mukaisesti tehtävään vesipitoisuuden määritykseen tässä menetelmässä määritelty välineistö.

4.5	ISO 937 -standardin mukaisesti tehtävään valkuaispitoisuuden määritykseen tässä menetelmässä määritelty välineistö.

5. Menetelmä

5.1

Otetaan tarkastettavien siipikarjalihan palojen määrästä sattumanvaraisesti viisi palaa ja säilytetään ne tapauskohtaisesti jäädytettyinä tai jäähdytettyinä odoteltaessa 5.2–5.6 kohdassa tarkoitetun analyysin aloittamista.

Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitetusta jäädytetystä tai pakastetusta irtotavarakimpusta otetut näytteet voidaan pitää 0 °C:n lämpötilassa analyysin aloittamiseen asti.

Analyysi voidaan joko tehdä erikseen kunkin viiden palan osalta tai viidestä palasta koostuvan näytteen osalta.

5.2	Kokeen valmistelu aloitetaan palojen pakastimesta tai jääkaapista poistamista seuraavan tunnin aikana.

5.3

Pyyhitään kimpun ulkopinta siihen kiinnittyneen jään ja veden poistamiseksi. Kukin pala punnitaan ja poistetaan mahdollisesta kääreestä. Sen jälkeen, kun liha on paloiteltu pienemmiksi paloiksi, määritetään siipikarjanlihan palojen paino vähentäen mahdollisen kääreen paino ja pyöristäen lähimpään grammaan, jolloin saadaan arvo P1.

b)	Koostenäytteen analyysissä määritetään viiden 5.3 kohdan a alakohdan mukaisesti valmistetun palan yhteispaino, jolloin saadaan arvo P5.

5.4

a)	Koko pala, jonka paino antaa arvon P1, jauhetaan 4.3 kohdassa määritellyssä lihamyllyssä (ja tarvittaessa myös sekoitetaan sekoittimen avulla) homogeenisen tuotteen aikaansaamiseksi, josta voidaan ottaa edustava näyte kunkin palan osalta.

b)	Koostenäytteen analyysissä jauhetaan kaikki viisi palaa, joiden paino antaa arvon P5, 4.3 kohdassa määritellyssä lihamyllyssä (ja tarvittaessa sekoitetaan sekoittimen avulla) homogeenisen tuotteen aikaansaamiseksi, josta voidaan ottaa kaksi edustavaa näytettä viiden palan osalta.

Nämä kaksi näytettä analysoidaan 5.5 ja 5.6 kohdassa kuvatulla tavalla.

5.5	Otetaan näyte homogenisoidusta materiaalista ja määritetään välittömästi vesipitoisuus ISO 1442 -standardissa kuvatun menetelmän mukaisesti, jolloin saadaan vesipitoisuus (a %).

5.6	Otetaan myös näyte homogenisoidusta materiaalista ja määritetään välittömästi typpipitoisuus ISO 937 -standardissa kuvatun menetelmän mukaisesti. Tämä typpipitoisuus muunnetaan raakavalkuaispitoisuudeksi (b %) kertomalla se kertoimella 6,25.

6. Tulosten laskeminen

6.1

a)	Kunkin palan sisältämän veden paino (W) grammoina ilmaistuna saadaan kaavalla aP1/100 ja valkuaisen paino (RP) grammoina ilmaistuna kaavalla bP1/100. Määritetään viiden tutkitun palan veden painot (W5) ja valkuaisen painot (RP5) yhteensä.

b)	Koostenäytteen analyysissä määritetään kahden tutkitun näytteen keskimääräinen vesipitoisuus (a %) ja keskimääräinen valkuaispitoisuus (b %). Viiden palan sisältämän veden paino (W5) saadaan kaavalla aP5/100 ja valkuaisen paino (RP5) grammoina ilmaistuna kaavalla bP5/100.

6.2	Lasketaan keskimääräinen veden paino (WA) jakamalla W5 viidellä ja keskimääräinen valkuaisen paino (RPA) jakamalla RP5 viidellä.

6.3

Tämän menetelmän avulla määritetty keskimääräinen fysiologinen W/RP-osuus voidaan laskea seuraavaa kaavaa soveltaen:

—	kananrinta ja rintafilee: 3,19 ± 0,12,

—	kanan koipi-reisipalat ja takaneljännes: 3,78 ± 0,19,

—	kalkkunanrinta ja rintafilee: 3,05 ± 0,15,

—	kalkkunan koipi-reisipalat: 3,58 ± 0,15,

—	kalkkunan luuton koipi-reisiliha: 3,65 ± 0,17.

6.4

Jos valmistuksen yhteydessä imeytyneen veden teknisesti väistämätön vähimmäismäärä on 2, 4 tai 6 prosenttia (1), tuotetyypistä ja käytetystä jäähdytysmenetelmästä riippuen, tämän menetelmän avulla määritelty suurin sallittu W/RP-osuus saadaan seuraavaa kaavaa soveltaen:

	Ilmajäähdytys	Haihdutusjäähdytys	Vesijäähdytys
Kanan rintafilee, ilman nahkaa	3,40	3,40	3,40
Kananrinta, nahan kanssa	3,40	3,50	3,60
Kanan reisi, koipi, koipi-reisipala, koipi-reisipala, jossa on kiinni osa selkää, takaneljännekset, nahan kanssa	4,05	4,15	4,30
Kalkkunan rintafilee, ilman nahkaa	3,40	3,40	3,40
Kalkkunanrinta, nahan kanssa	3,40	3,50	3,60
Kalkkunan reisi, koipi, koipi-reisipala, nahan kanssa	3,80	3,90	4,05
Kalkkunan luuton koipi-reisiliha, ilman nahkaa	3,95	3,95	3,95

Jos viiden palan keskimääräinen WA/RPA-osuus, sellaisena kuin se on laskettuna 6.2 kohdassa annettujen arvojen perusteella, ei ylitä 6.4 kohdassa annettua osuutta, tarkastettua siipikarjanlihan palojen määrää pidetään vaatimusten mukaisena.

(1) Palan perusteella laskettuna lukuun ottamatta ulkopuolelta imeytynyttä vettä. Kun kyseessä on filee (ilman nahkaa) ja kalkkunan luuton koipi-reisiliha, prosenttiosuus on 2 prosenttia kunkin jäähdytysmenetelmän osalta.

LIITE IX

VEDEN IMEYTYMISEN TARKASTAMINEN TUOTANTOLAITOKSESSA

(Teurastamokoe)

1.	Vähintään kerran kahdeksan tunnin mittaisen työjakson aikana: otetaan sattumanvaraisesti suolistuslinjalta 25 ruhoa välittömästi niiden täydellisen suolistuksen jälkeen ja ennen ensimmäistä pesua.

2.	Tarvittaessa leikataan kaula jättäen kaulan nahka kiinni ruhoon.

3.	Tunnusmerkitään kukin ruho yksitellen. Punnitaan kukin ruho ja kirjataan paino pyöristettynä lähimpään grammaan.

4.	Palautetaan tarkastuksen kohteena olevat ruhot suolistuslinjalle, jotta ne menevät normaalisti pesuun, jäähdytykseen, valutukseen jne.

5.	Otetaan merkityt ruhot uudelleen valutuslinjan lopussa, jotta niitä ei valuteta pidempään kuin sitä siipikarjaerää, josta näyte on lähtöisin.

6.	Näyte koostuu 20:stä ensimmäisenä poimitusta ruhosta. Nämä punnitaan uudelleen. Niiden lähimpään grammaan pyöristetty paino ilmoitetaan ensimmäisessä punnituksessa todetun painon rinnalla. Koe on mitätön, jos vähemmän kuin 20 tunnusmerkittyä ruhoa poimitaan.

7.	Poistetaan näytteeseen kuuluvien ruhojen tunnusmerkit ja pakataan ruhot tavanomaisesti.

8.	Määritetään veden imeytymisprosentti vähentämällä 20:n ennen pesua testatun ruhon kokonaispaino näiden samojen ruhojen kokonaispainosta pesun, jäähdytyksen ja valutuksen jälkeen, jakamalla erotus alkuperäisellä painolla ja kertomalla se sadalla.

Edellä 1–8 kohdassa kuvatun manuaalisen punnituksen asemesta voidaan käyttää automaattisia punnituslinjoja veden imeytymisprosentin määrittämiseksi samaa ruhomäärää käyttäen ja samoja periaatteita noudattaen edellyttäen, että toimivaltainen viranomainen on automaattisen punnituslinjan ennalta tähän tarkoitukseen hyväksynyt.

10.

Tulos ei saa olla suurempi kuin seuraavat ruhon alkuperäisen painon prosenttiosuudet eikä muu luku, joka mahdollistaa ulkopuolisen veden suurimman sallitun kokonaispitoisuuden noudattamisen:

—	:	ilmajäähdytys	:	0 %,
—	:	haihdutusjäähdytys	:	2 %,
—	:	vesijäähdytys	:	4,5 %.

LIITE X

16 ARTIKLAN 6 KOHDASSA TARKOITETUT MAININNAT

–	:	bulgariaksi	:	Съдържанието на вода превишава нормите на ЕО
–	:	espanjaksi	:	Contenido en agua superior al límite CE
–	:	tšekiksi	:	Obsah vody překračuje limit ES
–	:	tanskaksi	:	Vandindhold overstiger EF-Normen
–	:	saksaksi	:	Wassergehalt über dem EG-Höchstwert
–	:	viroksi	:	Veesisaldus ületab EÜ normi
–	:	kreikaksi	:	Περιεκτικότητα σε νερό ανώτερη του ορίου ΕΚ
–	:	englanniksi	:	Water content exceeds EC limit
–	:	ranskaksi	:	Teneur en eau supérieure à la limite CE
–	:	italiaksi	:	Tenore d’acqua superiore al limite CE
–	:	latviaksi	:	Ūdens saturs pārsniedz EK noteikto normu
–	:	liettuaksi	:	Vandens kiekis viršija EB nustatytą ribą
–	:	unkariksi	:	Víztartalom meghaladja az EK által előírt határértéket
–	:	maltaksi	:	Il-kontenut ta’ l-ilma superjuri għal-limitu KE
–	:	hollanniksi	:	Watergehalte hoger dan het EG-maximum
–	:	puolaksi	:	Zawartość wody przekracza normę WE
–	:	portugaliksi	:	Teor de água superior ao limite CE
–	:	romaniaksi	:	Conținutul de apă depășește limita CE
–	:	slovakiksi	:	Obsah vody presahuje limit ES
–	:	sloveeniksi	:	Vsebnost vode presega ES omejitev
–	:	suomeksi	:	Vesipitoisuus ylittää EY-normin
–	:	ruotsiksi	:	Vattenhalten överstiger den halt som är tillåten inom EG.

LIITE XI

KANSALLISTEN VERTAILULABORATORIOIDEN LUETTELO

Belgia

Instituut voor Landbouw- en Visserijonderzoek (ILVO)

Eenheid Technologie en Voeding

Productkwaliteit en voedselveiligheid

Brusselsesteenweg 370

B-9090 Melle

Bulgaria

Национален диагностичен научно-изследователски ветеринарно-медицински институт

(National Diagnostic Research Veterinary Medicine Institute)

бул. „Пенчо Славейков“ 15

(15, Pencho Slaveikov str.)

София–1606

(Sofia–1606)

Tšekki

Státní veterinární ústav Jihlava

Národní referenční laboratoř pro mikrobiologické,

chemické a senzorické analýzy masa a masných výrobků

Rantířovská 93

CZ-586 05 Jihlava

Tanska

Fødevarestyrelsen

Fødevareregion Øst

Afdeling for Fødevarekemi

Søndervang 4

DK-4100 Ringsted

Saksa

Bundesforschungsanstalt für Ernährung und Lebensmittel

Standort Kulmbach

E.C.-Baumann-Straße 20

D-95326 Kulmbach

Viro

Veterinaar- ja Toidulaboratoorium

Kreutzwaldi 30

EE-51006 Tartu

Irlanti

National Food Centre

Teagasc

Dunsinea

Castleknock

IE-Dublin 15

Kreikka

Ministry of Rural Development & Food

Veterinary Laboratory of Larisa

7th km Larisa-Trikalοn st.

GR-411 10 Larisa

Espanja

Laboratorio Arbitral Agroalimentario

Carretera de La Coruña, km 10,700

E-28023 Madrid

Ranska

SCL Laboratoire de Lyon

10, avenue des Saules

BP 74

F-69922 Oullins

Italia

Ministero Politiche Agricole e Forestali

Ispettorato centrale per il controllo della qualità dei prodotti agroalimentari

Laboratorio di Modena

Via Jacopo Cavedone n. 29

I-41100 Modena

Kypros

Agricultural Laboratory

Department of Agriculture

Loukis Akritas Ave; 14

CY-Lefcosia (Nicosia)

Latvia

Pārtikas un veterinārā dienesta

Nacionālais diagnostikas centrs

Lejupes iela 3,

Rīga, LV-1076

Liettua

Nacionalinė veterinarijos laboratorija

J. Kairiūkščio g. 10

LT-2021 Vilnius

Luxemburg

Laboratoire National de Santé

Rue du Laboratoire, 42

L-1911 Luxembourg

Unkari

Országos Élelmiszervizsgáló Intézet

Budapest 94. Pf. 1740

Mester u. 81.

HU-1465

Malta

Malta National Laboratory

UB14, San Gwann Industrial Estate

San Gwann, SGN 09

Malta

Alankomaat

RIKILT — Instituut voor Voedselveiligheid

Bornsesteeg 45, gebouw 123

6708 AE Wageningen

Nederland

Itävalta

Österreichische Agentur für Gesundheit und Ernährungssicherheit GmbH

Institut für Lebensmitteluntersuchung Wien

Abteilung 6 — Fleisch und Fleischwaren

Spargelfeldstraße 191

A-1226 Wien

Puola

Centralne Laboratorium Głównego Inspektoratu Jakości

Handlowej Artykułów Rolno-Spożywczych

ul. Reymonta 11/13

60-791 Poznań

Polska

Portugali

Autoridade de Segurança Alimentar e Económica — ASAE

Laboratório Central da Qualidade Alimentar — LCQA

Av. Conde Valbom, 98

P-1050-070 Lisboa

Romania

Institutul de Igienă și Sănătate Publică Veterinară

Str. Câmpul Moșilor, nr. 5, Sector 2

București

Slovenia

Univerza v Ljubljani

Veterinarska fakulteta

Nacionalni veterinarski inštitut

Gerbičeva 60

SI-1115 Ljubljana

Slovakia

Štátny veterinárny a potravinový ústav

Botanická 15

842 52 Bratislava

Slovenská republika

Suomi

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Mustialankatu 3

FI-00710 Helsinki

Ruotsi

Livsmedelsverket

Box 622

S-75126 Uppsala

Yhdistynyt kuningaskunta

Laboratory of the Government Chemist

Queens Road

Teddington

TW11 0LY

United Kingdom

LIITE XII

Siipikarjanlihan vesipitoisuutta valvovan asiantuntijaelimen tehtävät ja organisaatiorakenne

Asetuksen 19 artiklassa tarkoitetun asiantuntijaelimen tehtävänä on

a)	toimittaa kansallisille vertailulaboratorioille tietoja siipikarjanlihan vesipitoisuutta koskevista analyysimenetelmistä ja vertailukokeista;

b)	koordinoida a alakohdassa tarkoitettujen menetelmien soveltamista kansallisissa vertailulaboratorioissa järjestämällä vertailukokeita ja erityisesti pätevyyden testaamista;

c)	avustaa kansallisia vertailulaboratorioita pätevyyden testaamisessa antamalla tieteellistä tukea tilastotietojen arviointia ja raportointia varten;

d)	koordinoida uusien analyysimenetelmien tutkimusta ja antaa siitä tietoa kansallisille vertailulaboratorioille;

e)	antaa komission yksiköille teknistä ja tieteellistä apua erityisesti silloin, kun jäsenvaltioiden välillä on kiistaa määritysten tuloksista.

Asetuksen 19 artiklassa tarkoitetun asiantuntijaelimen organisaatio on seuraava:

Siipikarjanlihan vesipitoisuutta valvova asiantuntijaelin koostuu yhteisessä tutkimuskeskuksessa toimivan vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitoksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sekä kolmen kansallisen vertailulaboratorion edustajista. Vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitoksen edustaja toimii asiantuntijaelimen puheenjohtajana ja nimittää kansalliset vertailulaboratoriot vuorotteluperiaatteella. Valituksi tulleesta kansallisesta vertailulaboratoriosta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset nimittävät puolestaan asiantuntijaelimessä elintarvikkeiden vesipitoisuutta valvovat yksittäiset asiantuntijat. Vuosittaisessa vuorottelussa korvataan yksi osallistuva vertailulaboratorio kerrallaan, jotta asiantuntijaelimessä säilyy tietty jatkuvuus. Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja/tai kansallisten vertailulaboratorioiden tämän liitteen tämän jakson mukaisten tehtävien hoitamisesta syntyvistä kustannuksista vastaavat asianomaiset jäsenvaltiot.

Kansallisten vertailulaboratorioiden tehtävät

Liitteessä XI tarkoitettujen kansallisten vertailulaboratorioiden tehtävänä on

a)	koordinoida siipikarjanlihan vesipitoisuuden analyyseistä vastaavien kansallisten laboratorioiden toimintaa;

b)	avustaa jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista siipikarjanlihan vesipitoisuuden valvontajärjestelmän järjestämisessä;

c)	osallistua a alakohdassa tarkoitettujen eri kansallisten vertailulaboratorioiden vertailukokeisiin (pätevyyden testaaminen);

d)	jakaa asiantuntijaelimen toimittamaa tietoa jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja a alakohdassa tarkoitetuille kansallisille laboratorioille;

e)	tehdä yhteistyötä asiantuntijaelimen kanssa ja asiantuntijaelimen jäseneksi nimittämisen yhteydessä valmistella tarvittavat testinäytteet, myös homogeenisuuden testaamista varten, sekä järjestää soveltuva kuljetus.

LIITE XIII

Vastaavuustaulukko

Asetus (ETY) N:o 1906/90	Asetus (ETY) N:o 1538/91	Tämä asetus
	1 artikla	1 artikla
	1 a artiklan johdantolause	2 artiklan johdantolause
2 artiklan 2, 3 ja 4 kohta		2 artiklan a, b ja c alakohta
2 artiklan 8 kohta		2 artiklan d alakohta
	1 a artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	2 artiklan e ja f alakohta
	2 artikla	3 artiklan 1–4 kohta
4 artikla		3 artiklan 5 kohta
	3 artikla	4 artikla
	4 artikla	5 artiklan 1 kohta
5 artiklan 1–4 kohta		5 artiklan 2–5 kohta
6 artikla		5 artiklan 6 kohta
	5 artikla	6 artikla
	6 artiklan 1 kohdan johdantolause	7 artiklan 1 kohdan johdantolause
	6 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä kuudenteen luetelmakohtaan	7 artiklan 1 kohdan a–f alakohta
	6 artiklan 2 kohdan johdantolause	7 artiklan 2 kohdan johdantolause
	6 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä neljänteen luetelmakohtaan	7 artiklan 2 kohdan a–d alakohta
	7 artiklan 1 kohta	8 artiklan 1 kohta
	7 artiklan 3 kohta	8 artiklan 2 kohta
	7 artiklan 4 kohta	8 artiklan 3 kohta
	7 artiklan 5 kohta	8 artiklan 4 kohta
	7 artiklan 6 kohta	8 artiklan 5 kohta
	8 artiklan 1 kohta	9 artiklan 1 kohta
	8 artiklan 2 kohta	9 artiklan 2 kohta
	8 artiklan 3 kohdan johdantolause	9 artiklan 3 kohdan johdantolause
	8 artiklan 3 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	9 artiklan 3 kohdan a alakohta
	8 artiklan 3 kohdan toinen luetelmakohta	9 artiklan 3 kohdan b alakohta
	8 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause	9 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause
	8 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisestä kolmanteen luetelmakohtaan	9 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a–c alakohta
	8 artiklan 4 kohdan toinen alakohta	9 artiklan 4 kohdan toinen alakohta
	8 artiklan 5–12 kohta	9 artiklan 5–12 kohta
	8 artiklan 13 kohdan ensimmäinen alakohta	—
	8 artiklan 13 kohdan toinen alakohta	9 artiklan 13 kohta
	9 artikla	10 artikla
	10 artikla	11 artikla
	11 artiklan 1 kohdan johdantolause	12 artiklan 1 kohdan johdantolause
	11 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä neljänteen luetelmakohtaan	12 artiklan 1 kohdan a–d alakohta
	11 artiklan 2 kohta	12 artiklan 2 kohta
	11 artiklan 2 a kohta	12 artiklan 3 kohta
	11 artiklan 2 b kohta	12 artiklan 4 kohta
	11 artiklan 3 kohdan johdantolause	12 artiklan 5 kohdan johdantolause
	11 artiklan 3 kohdan ensimmäisestä neljänteen luetelmakohtaan	12 artiklan 5 kohdan a–d alakohta
	11 artiklan 4 kohta	12 artiklan 6 kohta
	12 artikla	13 artikla
	13 artikla	14 artikla
	14 a artiklan 1 ja 2 kohta	15 artikla
	14 a artiklan 3–5 kohta	16 artiklan 1–3 kohta
	14 a artiklan 5 a kohta	16 artiklan 4 kohta
	14 a artiklan 6 kohta	16 artiklan 5 kohta
	14 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale	16 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta
	14 a artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan luetelmakohdat	Liite X
	14 a artiklan 7 kohdan toinen ja kolmas alakohta	16 artiklan 6 kohdan toinen ja kolmas alakohta
	14 a artiklan 8–12 kohta	17 artiklan 1–5 kohta
	14 a artiklan 12 a kohta	18 artiklan 1 kohta
	14 a artiklan 13 kohta	18 artiklan 2 kohta
	14 a artiklan 14 kohta	19 artikla
	14 b artiklan 1 kohta	20 artiklan 1 kohta
	14 b artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause	20 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause
	14 b artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisestä kolmanteen luetelmakohtaan	20 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a–c alakohta
	14 b artiklan 2 kohdan toinen alakohta	20 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
	14 b artiklan 3 ja 4 kohta	20 artiklan 3 ja 4 kohta
	15 artikla	—
	—	21 artikla
	—	22 artikla
	Liite I	Liite I
	Liite I a	Liite II
	Liite II	Liite III
	Liite III	Liite IV
	Liite IV	Liite V
	Liite V	Liite VI
	Liite VI	Liite VII
	Liite VI a	Liite VIII
	Liite VII	Liite IX
	Liite VIII	Liite XI
	Liite IX	Liite XII
	—	Liite XIII

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/88

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 544/2008,

annettu 13 päivänä kesäkuuta 2008,

Espanjan lipun alla purjehtivien alusten grönlanninpallaksen kalastuksen kieltämisestä EY:n vesillä ICES-alueilla IIa ja IV sekä EY:n ja kansainvälisillä vesillä ICES-alueella VI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2008 16 päivänä tammikuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/2008 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2008.

(2)	Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2008 kiintiön.

(3)	Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion kalastuskiintiö vuodeksi 2008 kyseisessä liitteessä tarkoitetulle kannalle katsotaan kokonaan käytetyksi liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Tämän asetuksen liitteessä mainitun kannan kalastus kielletään siinä mainitun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta tai siinä maassa rekisteröidyiltä aluksilta liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen. Kielletään aluksilta tuon päivämäärän jälkeen pyydetyn kannan hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Fokion FOTIADIS

Kalastus- ja meriasioiden pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

(2) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1967/2006 (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11), sellaisena kuin se on viimeksi oikaistuna, EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6.

(3) EUVL L 19, 23.1.2008, s. 1.

LIITE

Nro	11/T&Q
Jäsenvaltio	Espanja
Kanta	GHL/2A-C46
Laji	Grönlanninpallas (Reinhardtius hippoglossoides)
Alue	EY:n vedet alueilla IIa ja IV; EY:n ja kansainväliset vedet alueella VI
Päivämäärä	12.5.2008

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/90

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 545/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

asetuksessa (EY) N:o 1109/2007 markkinointivuodeksi 2007/2008 vahvistettujen tiettyjen sokerialan tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien määrien muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja tiettyjen siirappien edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2007/2008 vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1109/2007 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 526/2008 (4).

(2)	Tällä hetkellä komission käytettävissä olevien tietojen perusteella mainittuja määriä on muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden edustavat hinnat ja niiden tuonnissa sovellettavat lisätullit, jotka on vahvistettu markkinointivuodeksi 2007/2008 asetuksessa (EY) N:o 1109/2007, muutetaan tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1260/2007 (EUVL L 283, 27.10.2007, s. 1). Asetus (EY) N:o 318/2006 korvataan asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1) 1 päivästä lokakuuta 2008.

(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1568/2007 (EUVL L 340, 22.12.2007, s. 62).

(3) EUVL L 253, 28.9.2007, s. 5.

(4) EUVL L 155, 13.6.2008, s. 3.

LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 17 päivästä kesäkuuta 2008 alkaen

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta	Lisätulli 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta
1701 11 10 (1)	19,90	6,35
1701 11 90 (1)	19,90	12,02
1701 12 10 (1)	19,90	6,16
1701 12 90 (1)	19,90	11,50
1701 91 00 (2)	23,80	13,75
1701 99 10 (2)	23,80	8,81
1701 99 90 (2)	23,80	8,81
1702 90 95 (3)	0,24	0,40

(1) Vahvistetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1) liitteessä I olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3) Vahvistetaan 1 prosentin sakkaroosipitoisuutta kohden.

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/92

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 546/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 1399/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen Sveitsistä peräisin olevia eräitä lihatuotteita koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75 (1),

ottaa huomioon Sveitsistä peräisin olevia makkaroita ja eräitä lihatuotteita koskevan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 28 päivänä marraskuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1399/2007 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 1399/2007 avataan sianliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän kuluessa jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivän heinäkuuta ja 30 päivän syyskuuta 2008, määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joita varten ei ole jätetty hakemuksia, koska hakematta jääneet määrät lisätään seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määrät, joita varten ei ole jätetty kiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.4180, koskevia tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 1399/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseen osakauteen, ovat 1 390 000 kilogrammaa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 282, 1.11.1975, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2). Asetus (ETY) N:o 2759/75 korvataan asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1) 1 päivästä heinäkuuta 2008.

(2) EUVL L 311, 29.11.2007, s. 7.

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/93

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 547/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 1382/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 774/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sianlihan tuontijärjestelmän osalta 26 päivänä marraskuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1382/2007 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 1382/2007 avataan sianliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määrät, joita varten ei ole jätetty kiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.4046, koskevia tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 1382/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseen osakauteen, ovat 5 250 000 kilogrammaa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(2) EUVL L 309, 27.11.2007, s. 28.

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/94

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 548/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 812/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75 (1),

ottaa huomioon Amerikan yhdysvalloille myönnetyn sianlihaa koskevan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 812/2007 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 812/2007 avataan sianliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Kesäkuuna 2008 ensimmäisten seitsemän päivän kuluessa jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivän heinäkuuta30 päivän syyskuuta 2008, määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joita varten ei ole jätetty hakemuksia, koska hakematta jääneet määrät lisätään seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määrät, joita varten ei ole jätetty kiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.4170, koskevia tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 812/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseen osakauteen, ovat 600 500 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(2) EUVL L 182, 12.7.2007, s. 7.

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/95

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 549/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 979/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75 (1),

ottaa huomioon Kanadasta peräisin olevaa sianlihaa koskevan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista 21 päivänä elokuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 979/2007 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 979/2007 avataan sianliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määrät, joita varten ei ole jätetty kiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.4204, koskevia tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 979/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseen osakauteen, ovat 1 156 000 kilogrammaa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(2) EUVL L 217, 22.8.2007, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1564/2007 (EUVL L 340, 22.12.2007, s. 36).

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/96

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 550/2008,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008,

asetuksella (EY) N:o 806/2007 avatuissa tariffikiintiöissä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sianliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2759/75 (1),

ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sianliha-alalla 10 päivänä heinäkuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 806/2007 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 806/2007 avataan sianliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän kuluessa jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivästä heinäkuuta30 päivään syyskuuta 2008, joidenkin kiintiöiden määrät ylittävät käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin.

(3)

Kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän kuluessa jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivästä heinäkuuta30 päivään syyskuuta 2008, joidenkin kiintiöiden määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joita varten ei ole jätetty hakemuksia, koska hakematta jääneet määrät lisätään seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Tuontitodistushakemuksiin, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 806/2007 nojalla osakaudeksi 1 päivästä heinäkuuta30 päivään syyskuuta 2008, sovelletaan tämän asetuksen liitteessä esitettyjä jakokertoimia.

2. Määrät, joita varten ei ole jätetty hakemuksia asetuksen (EY) N:o 806/2007 nojalla ja jotka lisätään 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2008 väliseen osakauteen, vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(2) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 289/2007 (EUVL L 78, 17.3.2007, s. 17).

(3) EUVL L 181, 11.7.2007, s. 3.

LIITE

Ryhmän numero	Järjestysnumero	Osakaudeksi 1.7.2008-30.9.2008 jätettyihin tuontitodistushakemuksiin sovellettava jakokerroin (%)	Hakematta jääneet määrät, jotka lisätään osakauteen 1.10.2008-31.12.2008 (kg)
G2	09.4038	85,853052	—
G3	09.4039	(2)	738 000
G4	09.4071	(1)	750 500
G5	09.4072	(1)	1 540 250
G6	09.4073	(1)	3 766 750
G7	09.4074	(2)	1 119 750

(1) Ei sovelleta. Komissiolle ei ole toimitettu todistushakemuksia.

(2) Ei sovelleta. Haetut määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät.

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/98

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä toukokuuta 2008,

Tanskan tiedoksi antamista nitriitin lisäämistä tiettyihin lihatuotteisiin koskevista kansallisista säännöksistä

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2168)

(Ainoastaan tanskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2008/448/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

I TOSISEIKAT JA ASIAN KÄSITTELY

(1)

Tanskan kuningaskunta antoi tiedoksi 21 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä ja komission 23 päivänä marraskuuta 2007 vastaanottamalla pysyvän edustustonsa kirjeellä nitriitin lisäämistä tiettyihin lihatuotteisiin koskevat kansalliset säännöksensä Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tanskan kuningaskunta pitää tarpeellisena pitää voimassa kyseiset säännökset siitä huolimatta, että elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista annetun neuvoston direktiivin 95/2/EY ja elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista makeutusaineista annetun direktiivin 94/35/EY muuttamisesta 5 päivänä heinäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/52/EY (1) on tullut voimaan, ja se aikoo jättää saattamatta direktiivin 2006/52/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään siltä osin kuin se koskee nitriitin lisäämistä lihatuotteisiin.

1. YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNTÖ

1.1 EY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN 95 ARTIKLAN 4 JA 6 KOHDASSA MÄÄRÄTÄÄN SEURAAVAA:

(2)

EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdassa määrätään, että jos jäsenvaltio pitää tärkeistä 30 artiklassa tarkoitetuista taikka ympäristön tai työympäristön suojelua koskevista syistä tarpeellisena pitää voimassa kansalliset säännöksensä tai määräyksensä sen jälkeen, kun neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen, jäsenvaltio antaa nämä säännökset ja määräykset sekä perusteet niiden voimassa pitämiselle tiedoksi komissiolle.

(3)

EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdan mukaan komissio hyväksyy tai hylkää kyseiset kansalliset säännökset tai määräykset kuuden kuukauden kuluessa tiedoksi antamisesta todettuaan ensin, ovatko ne keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen ja muodostavatko ne esteen sisämarkkinoiden toiminnalle.

1.2. DIREKTIIVI 2006/52/EY

(4)

Elintarvikkeissa sallittuja lisäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/107/ETY (2) yleisperiaatteiden mukaisesti elintarvikkeen lisäaineen hyväksymisen edellytyksenä on riittävä tekninen tarve, hyväksyttävyys terveyden kannalta sekä se, että lisäaineen käyttö ei johda kuluttajaa harhaan.

(5)

Nitriittejä on käytetty lihassa ja lihatuotteissa useita vuosikymmeniä yhdessä muiden tekijöiden kanssa muun muassa varmistamaan lihatuotteiden ja erityisesti suolattujen lihatuotteiden säilyminen ja mikrobiologinen turvallisuus estämällä esimerkiksi hengenvaarallista botulismia aiheuttavien Clostridium botulinum -bakteerien lisääntyminen. Toisaalta tiedetään, että lihatuotteiden sisältämät nitriitit voivat muodostaa syöpää aiheuttavia nitrosamiineja. Alan lainsäädännössä on siksi pyrittävä saavuttamaan tasapaino lihatuotteissa olevista nitriiteistä johtuvan karsinogeenisten nitrosamiinien muodostumisriskin ja toisaalta sen suojaavan vaikutuksen välillä, joka nitriiteillä on erityisesti botulismia aiheuttavien bakteerien lisääntymisen estäjinä.

(6)

Elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista 20 päivänä helmikuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/2/EY (3), sellaisena kuin se alun perin hyväksyttiin, vahvistetaan nitriittien ja nitraattien jäämien enimmäismäärät eri lihatuotteissa samoin kuin niiden ”käyttömäärät”. Direktiivin 2006/52/EY liitteessä I olevalla 3 kohdan c alakohdalla muutetaan direktiivin 95/2/EY liitteessä III olevaa C osaa E 249:n (kaliumnitriitti) ja E 250:n (natriumnitriitti) osalta.

(7)

Sen sijaan direktiivi 2006/52/EY sisältää pääsääntöisesti kaliumnitriitin E 249 ja natriumnitriitin E 250 suurimmat sallitut valmistuksessa lisättävät määrät. Lisättävät enimmäismäärät ovat 150 mg/kg lihatuotteissa yleensä ja 100 mg/kg steriloiduissa lihatuotteissa. Joidenkin tietyissä jäsenvaltioissa perinteisesti valmistettavien suolattujen lihatuotteiden osalta enimmäismäärä on 180 mg/kg.

(8)

Tämä lähestymistapa noudattaa elintarvikealan tiedekomitean, jäljempänä ’tiedekomitea’, vuosina 1990 (4) ja 1995 (5) antamia lausuntoja sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, 26 päivänä marraskuuta 2003 antamaa lausuntoa (6), jossa todettiin, että lisätty nitriittimäärä pikemminkin kuin nitriittijäämä auttaa torjumaan C. botulinum -bakteeria ja jossa suositeltiin ”käyttömäärät” korvattavaksi ”lisättävillä enimmäismäärillä”. Lausunnossa otetaan huomioon myös yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-3/00 Tanska vs. komissio, joka koskee Tanskan aiempaa, EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaista pyyntöä ja jossa tuomioistuin totesi, että hylätessään Tanskan pyynnön nitriittien käytöstä lihatuotteissa komissio ei ottanut riittävässä määrin huomioon tiedekomitean vuosina 1990 ja 1995 antamia lausuntoja, joissa kyseenalaistettiin direktiivissä 95/2/EY sallittujen nitriittimäärien asianmukaisuus. (7)

(9)

Poikkeuksena yleissäännöstä direktiivi 2006/52/EY sisältää suurimmat sallitut jäämien määrät tiettyjen perinteisin menetelmin valmistettujen perinteisten suolattujen lihatuotteiden osalta. Jäämien enimmäismääriä 50 mg/kg, 100 mg/kg ja 175 mg/kg sovelletaan kyseisten tuotteiden eri ryhmiin, esimerkiksi 175 mg/kg tuotteisiin Wiltshire bacon ja dry cured bacon ja 100 mg/kg tuotteeseen Wiltshire ham ja vastaaviin tuotteisiin. Näiden tuotteiden osalta on vahvistettu jäämien enimmäismäärät, koska lihaan imeytyvän suolan määrää on kyseisten tuotteiden valmistusprosessin vuoksi mahdotonta valvoa. Näiden tiettyjen tuotteiden valmistusprosessi kuvataan direktiivissä, jotta ”vastaavat tuotteet” voidaan yksilöidä sekä täsmentää, mihin tuotteisiin eri enimmäismääriä sovelletaan. Seuraava taulukko sisältää direktiivissä 2006/52/EY (8) vahvistetut enimmäismäärät:

E N:o	Nimi	Elintarvike	Suurin sallittu valmistuksessa lisättävä määrä (NaNo3:na ilmaistuna)	Suurin sallittu jäämien määrä (NaNo3:na ilmaistuna)
E 249	Kaliumnitriitti (x)	Lihatuotteet	150 mg/kg
E 250	Natriumnitriitti (x)	Steriloidut lihatuotteet (Fo > 3,00) (y)	100 mg/kg
		Perinteiset upposuolatut lihatuotteet (1):
		Wiltshire bacon (1.1);
		Entremeada, entrecosto, chispe, orelheira e cabeça (salgados)		175 mg/kg
		Toucinho fumado (1.2);
		ja vastaavat tuotteet
		Wiltshire ham (1.1);		100 mg/kg
		ja vastaavat tuotteet
		Rohschinken, nassgepökelt (1.6);		50 mg/kg
		ja vastaavat tuotteet
		Cured tongue (1.3)		50 mg/kg
		Perinteiset kuivasuolatut lihatuotteet (2):
		Dry cured bacon (2.1);		175 mg/kg
		ja vastaavat tuotteet
		Dry cured ham (2.1);		100 mg/kg
		Jamón curado, paleta curada, lomo embuchado y cecina (2.2);
		Presunto, presunto da pá ja paio do lombo (2.3);
		ja vastaavat tuotteet
		Rohschinken, trockengepökelt (2.5);		50 mg/kg
		ja vastaavat tuotteet
		Muut perinteisesti suolatut lihatuotteet (3):
		Vysočina	180 mg/kg
		Selský salám
		Turistický trvanlivý salám
		Poličan
		Herkules
		Lovecký salám
		Dunajská klobása
		Paprikáš (3.5);
		ja vastaavat tuotteet
		Rohschinken, trocken-/nassgepökelt (3.1);		50 mg/kg
		ja vastaavat tuotteet
		Jellied veal and brisket (3.2)

(10)

Kuten asiaa koskevissa tiedekomitean ja elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnoissa suositellaan, direktiivi 2006/52/EY perustuu lisättäviin enimmäismääriin, ja siinä on otettu huomioon näissä tieteellisissä lausunnoissa tarkoitetut vaihteluvälit täsmentämällä, että steriloidut lihatuotteet saavat sisältää nitriittiä enintään 100 mg/kg ja muut lihatuotteet 150 mg/kg. Koska yhteisössä on paljon erilaisia (suolattuja) lihatuotteita ja valmistusmenetelmiä, yhteisön lainsäätäjä katsoi, että nykyisellään ei ole mahdollista yksilöidä kunkin tuotteen asianmukaista nitriittimäärää.

(11)

Lisättäviä enimmäismääriä koskevia poikkeuksia on rajallinen määrä. Poikkeuksia sovelletaan tiettyihin tuotteisiin, joita valmistetaan tietyissä jäsenvaltioissa perinteisin menetelmin ja joissa lihaan imeytyvän suolan määrää on näiden tuotteiden valmistusprosessin vuoksi mahdotonta valvoa. Perinteiset tuotteet, joihin poikkeuksia sovelletaan, on yksilöity kuvailemalla niiden valmistusmenetelmä.

(12)

Jäsenvaltioiden oli määrä saattaa direktiivi 2006/52/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2008 tämän direktiivin mukaisten tuotteiden kaupan ja käytön sallimiseksi sekä tämän direktiivin vastaisten tuotteiden kaupan ja käytön kieltämiseksi viimeistään 15 päivänä elokuuta 2008.

2. TIEDOKSI ANNETUT KANSALLISET SÄÄNNÖKSET

(13)

Tanskan tiedoksi antamat kansalliset säännökset ovat 11 päivänä tammikuuta 2005 elintarvikkeiden lisäaineista annettu asetus nro 22 (Bekendtgørelse nr 22 af 11.1.2005 om tilsætningsstoffer til fødevarer) sekä Tanskassa sallittujen elintarvikkeiden lisäaineiden luettelo (Liste over tilladte tilsætningsstoffer til fødevarer, ”Positivlisten”).

(14)

Asetus nro 22 sisältää periaatteen, jonka mukaan elintarvikkeissa saa käyttää ainoastaan sallittujen lisäaineiden luettelossa mainittuja lisäaineita tietyin edellytyksin ja rajoituksin ja tiettyihin tarkoituksiin (9). Lisäksi siinä säädetään, että ellei toisin täsmennetä, sallittujen lisäaineiden luettelossa vahvistetut enimmäismäärät tarkoittavat elintarvikkeessa olevaa lisäaineen enimmäismäärää siinä muodossa kuin kyseinen elintarvike myydään (10). Tämän vuoksi Tanskan markkinoilla saa myydä ainoastaan sellaisia elintarvikkeita, jotka ovat asetuksen nro 22 ja sallittujen elintarvikelisäaineiden luettelon mukaisia. Sallittujen elintarvikelisäaineiden luettelossa, jonka Tanskan eläinlääkintä- ja elintarvikehallinto on vahvistanut asetuksen nro 22 perusteella, määrätään, mitä lisäaineita yksittäisissä elintarvikkeissa saa käyttää ja kuinka suurina määrinä. Tiedoksi saatettua versiota alettiin soveltaa 29 päivänä tammikuuta 2005.

(15)

Lihan ja lihatuotteiden sisältämien nitriittien E 249 ja E 250 osalta Tanskassa sallittujen elintarvikelisäaineiden luettelossa vahvistetaan ainoastaan lisättävät määrät ja annetaan seuraavat enimmäismäärät:

Elintarvike

Lisättävien nitriittien määrä (mg/kg)

8.2.1

Lämpökäsittelemättömät, kokonaisista lihapaloista valmistetut lihajalosteet, myös viipaleet (yleensä)

Wiltshire-tyyppinen pekoni ja siitä valmistetut leikkeleet, myös suolattu kinkku

150

8.2.2

Lämpökäsitellyt, kokonaisista lihapaloista valmistetut lihajalosteet, myös viipaleet (yleensä)

Rullepølse (rullalle kääritty lihamakkara)

100

Täyssäilötyt ja puolisäilötyt tuotteet, Wiltshire-tyyppinen pekoni ja siitä valmistetut leikkeleet, myös suolattu kinkku

150

8.3.1

Lämpökäsittelemättömät, jauhelihasta valmistetut lihajalosteet, myös viipaleet (yleensä)

Fermentoitu salami

100

Lämpökäsittelemättömät, jauhelihasta valmistetut täyssäilötyt tai puolisäilötyt lihajalosteet

150

8.3.2

Lämpökäsitellyt, jauhelihasta valmistetut lihajalosteet

Lihapullat ja maksapasteija (kødboller, leverpostej)

Lämpökäsitellyt, jauhelihasta valmistetut täyssäilötyt tai puolisäilötyt lihajalosteet

150

(16)

Näin ollen vaikuttaa siltä, että rajaa 60 mg/kg (11) sovelletaan monentyyppisiin lihatuotteisiin, kun taas direktiivissä 2006/52/EY vahvistetut vastaavat enimmäisrajat ovat 100 tai 150 mg/kg. Tiettyjen makkaroiden osalta Tanskassa hyväksytty enimmäismäärä on 100 mg/kg. Tiettyjen säilöttyjen tai puolisäilöttyjen lihatuotteiden kohdalla, ”Wiltshire-tyyppinen pekoni ja siitä valmistetut leikkeleet” mukaan luettuina, enimmäismäärä on 150 mg/kg.

3. MENETTELY

(17)

Komissio vastaanotti 17 päivänä elokuuta 2007 Tanskan kuningaskunnan ensimmäisen, 14 päivänä elokuuta 2007 päivätyn tiedonannon, jossa Tanska kritisoi direktiivin 2006/52/EY eri aspekteja ja ilmoitti komissiolle, ettei se aikonut saattaa direktiiviä 2006/52/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään siltä osin kuin se koskee lihatuotteiden sisältämää nitriittiä. Tanska ei kuitenkaan antanut tiedoksi kansallisia säännöksiään, jotka se haluaa pitää voimassa. Komissio huomautti tästä Tanskan hallitukselle 13 päivänä marraskuuta 2007 päivätyssä kirjeessään. Tanskan kuningaskunnan pysyvä edustusto Euroopan unionissa antoi komissiolle tiedoksi asiaa koskevat kansalliset säännöksensä 21 päivänä marraskuuta 2007 päivätyssä kirjeessään, jonka komissio vastaanotti 23 päivänä marraskuuta 2007. Tanska perusteli pyyntönsä 22 päivänä marraskuuta 2007 päivätyssä lisäkirjeenvaihdossa, jonka komissio vastaanotti 27 marraskuuta 2007 ja joka sisälsi kansallisen elintarvikeinstituutin 30 päivänä lokakuuta 2007 päivätyn raportin.

(18)

Komissio ilmoitti 21 päivänä joulukuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, että se oli vastaanottanut tiedoksiannon ja että EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdan mukainen kuuden kuukauden tarkastelujakso oli alkanut 24 päivänä marraskuuta 2007, joka oli tiedoksiannon vastaanottamista seuraava päivä.

(19)	Tanska toimitti 31 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyllä kirjeellään tietoja lihatuotteiden kulutuksesta Tanskassa.

(20)

Komissio ilmoitti tiedoksiannosta 31 päivänä tammikuuta 2008 päivätyssä kirjeessään muille jäsenvaltioille ja EFTA-maille ja antoi niille mahdollisuuden toimittaa tiedoksiantoa koskevia huomautuksia 30 päivän kuluessa. Lisäksi komissio julkaisi tiedoksiantoa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (12) ilmoittaakseen muille asianosaisille kansalliset säännökset, jotka Tanska aikoo pitää voimassa, sekä esitetyt perustelut. Komissio sai pyyntöä koskevat huomautukset Virolta, Ranskalta, Unkarilta ja Norjalta. (13)

—	Tanskan lainsäädännön rajoittavan vaikutuksen vuoksi Viro pitää olennaisen tärkeänä seikkana sitä, että rajoitukset ovat tieteellisesti perusteltuja.

—

Ranska korostaa sitä, että nitriitit estävät tehokkaasti tiettyjen bakteerien kuten Clostridium botulinumin lisääntymistä, ja ruokamyrkytysten estämiseksi on siksi tärkeää, ettei lihatuotteiden osalta ole vaihtoehtoja. Ranska katsoo, että direktiivi 2006/52/EY perustuu elintarviketurvallisuusviranomaisen 26 päivänä marraskuuta 2003 antamaan lausuntoon ja siinä rajoitetaan mahdollisimman pitkälle nitrosamiinien pitoisuuksia varmentaen kuitenkin mikrobiologisen turvallisuuden. Elintarviketurvallisuusviranomaisen suosituksen mukaisesti direktiivissä säännellään lisättäviä määriä. Jäämien enimmäismääriin viitataan vain poikkeustapauksissa ja ainoastaan silloin, kun lisättävää enimmäismäärää ei ole mahdollista määrittää. Uusi analyysi olisi tehtävä vasta sen jälkeen, kun uusiin sääntöihin perustuvien lisäaineiden kulutusta koskevien jäsenvaltioiden tutkimusten tulokset ovat saatavilla.

—

Unkari tukee kaiken mahdollisin tavoin sitä, että vähennetään altistumista nitriiteille ja nitrosamiineille, mutta samalla se korostaa tarvetta säännellä asianmukaisia nitriittimääriä koko EU:ssa ja myös perinteisten suolattujen lihatuotteiden osalta, joissa määrät saattavat erota tanskalaisten lihatuotteiden sisältämistä määristä ja joissa suurempien nitriittimäärien lisääminen voi olla perusteltua. Unkari kyseenalaistaa Tanskan väitteen, jonka mukaan direktiivin 2006/52/EY saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä saattaisi lisätä nitriittien saannin Tanskassa 2,3–2,4-kertaiseksi, kun otetaan huomioon, että valmistajien on tarpeen lisätä nitriittiä vähemmän kuin sallittu enimmäismäärä, jos ne voivat taata vaaditun mikrobiologisen turvallisuustason. Eurooppalainen ruokakulttuuri köyhtyisi, jos perinteiset suolatut lihatuotteet olisi poistettava markkinoilta.

—

Norja pitää Tanskan toimenpidettä perusteltuna 30 artiklassa tarkoitetuista tärkeistä syistä. Norjan käsityksen mukaan toimenpiteen tarkoituksena on varmistaa tieteellisiin lausuntoihin perustuva korkeatasoinen ihmisen terveyden suojelu, eikä kyseessä ole keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen. Sen mukaan toimenpiteen aiheuttama sisämarkkinoiden toiminnan este on tarpeellinen ja oikeasuhtainen. Norja on Tanskan kanssa samaa mieltä siitä, että direktiivi 2006/52/EY ei lihatuotteiden osalta täysin heijasta tieteellisiä lausuntoja siinä mielessä, että direktiivissä ei varmisteta, että sovelletaan alinta tasoa, jolla toivottu vaikutus saadaan aikaan, eikä jäämien määrää joissain lihatuotteissa.

4. ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRANOMAISELLE ESITETTY PYYNTÖ

(21)

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto pyysi 10 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyllä kirjeellään elintarviketurvallisuusviranomaista antamaan tieteellisen lausunnon siitä, ovatko tiedekomitean vuosina 1990 ja 1995 sekä elintarviketurvallisuusviranomaisen vuonna 2003 antamat lausunnot edelleen päteviä, kun otetaan huomioon Tanskan toimittamat tiedot. Maaliskuun 28 päivänä 2008 päivätyssä vastauksessaan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että aiemmat tiedekomitean ja elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnot ovat Tanskan toimittamat tiedot huomioon ottaen edelleen päteviä.

(22)

Nitriittien/nitraattien vaikutusten osalta lihatuotteiden mikrobiologiseen turvallisuuteen elintarviketurvallisuusviranomainen viittasi biologisia vaaroja käsittelevän tiedelautakunnan 26 päivänä marraskuuta 2003 antamaan lausuntoon. Kyseisessä lausunnossa todettiin, että lihatuotteiden turvallisuutta edistävät monet tekijät (kuten keittäminen, suolapitoisuus, vesiaktiivisuus) ja että lisättyjen nitriittien määrä on mikrobiologisen turvallisuuden kannalta tärkeä, minkä vuoksi lisättyjä määriä on valvottava (pikemminkin kuin jäämien määrää). Elintarviketurvallisuusviranomainen toteaa lisäksi, että biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta oli elintarvikealan tiedekomitean kanssa samaa mieltä siitä, että 50–100 mg lisättyä nitriittiä lihatuotekiloa kohti voi monien lihatuotteiden kohdalla riittää, ja muihin tuotteisiin, joiden suolapitoisuus on pieni ja säilyvyysaika pitkä, on tarpeen lisätä nitriittiä 50–150 g/kg, jotta C. botulinumin kasvu estyy.

II ARVIOINTI

1. TUTKITTAVAKSI OTTAMINEN

(23)

EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti jäsenvaltio voi yhdenmukaistamistoimenpiteen hyväksymisen jälkeen pitää tärkeistä 30 artiklassa tarkoitetuista taikka ympäristön tai työympäristön suojelua koskevista syistä tarpeellisena pitää voimassa kansalliset säännöksensä tai määräyksensä, jos jäsenvaltio antaa nämä säännökset ja määräykset tiedoksi komissiolle ja jos komissio hyväksyy niiden soveltamisen.

(24)

Tanskan tiedoksianto koskee kansallisia säännöksiä, jotka poikkeavat direktiivin 2006/52/EY liitteessä I olevan 3 kohdan c alakohdan säännöksistä, joissa muutetaan direktiivin 95/2/EY liitteessä III olevaa C osaa E 249:n ja E 250:n osalta. Tanskan nykyiset säännökset olivat jo voimassa, kun direktiivi 2006/52/EY annettiin.

(25)

Asetuksen n:o 22 ja Tanskassa sallittujen elintarvikelisäaineiden luettelon säännökset lihassa ja lihatuotteissa käytettävistä nitriiteistä ovat direktiivin 2006/52/EY säännöksiä tiukempia, koska niissä vahvistetaan monille tuotetyypeille alemmat lisättävät enimmäismäärät (monissa tapauksissa 60 mg/kg) kuin direktiivissä 2006/52/EY ja koska niissä ei sallita, toisin kuin direktiivissä 2006/52/EY, tiettyjen perinteisten lihatuotteiden saattamista markkinoille jäämien enimmäismäärien perusteella.

(26)

Tiedoksiantoa täydentämään oli EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisesti liitetty myös perusteet, jotka liittyvät yhteen tai useaan 30 artiklassa määrättyyn tärkeään tarpeeseen tai ympäristön taikka työympäristön suojeluun, tässä tapauksessa ihmisen terveyden ja elämän suojeluun. Tanskan kanta selitetään yksityiskohtaisemmin Tanskan elintarvikeinstituutin 30 päivänä lokakuuta 2007 antamassa raportissa, joka toimitettiin komissiolle 27 päivänä marraskuuta 2007, sekä edellä olevassa johdanto-osan 17 ja 19 kappaleessa tarkoitetuissa muissa asiakirjoissa.

(27)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Tanskan toimittaman hakemuksen, jonka tarkoituksena on saada lupa lihassa ja lihatuotteissa käytettäviä nitriittejä koskevien kansallisten säännösten pitämiselle voimassa, katsotaan EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan nojalla täyttävän käsiteltäväksi ottamista koskevat ehdot.

2. PERUSTEIDEN ARVIOINTI

(28)

EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 ja 6 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan komission on varmistettava, että kaikki mainitussa artiklassa määrätyt edellytykset, joiden perusteella jäsenvaltio voi pitää yhteisön yhdenmukaistamistoimenpiteestä poikkeavat kansalliset säännökset voimassa, täyttyvät.

(29)

Komission on etenkin arvioitava, ovatko kansalliset säännökset perusteltuja EY:n perustamissopimuksen 30 artiklassa tarkoitetuista tärkeistä syistä tai ympäristön taikka työympäristön suojeluun liittyvistä syistä, ja varmistettava, etteivät ne ylitä sitä, mikä on tarpeen perustellun tavoitteen saavuttamiseksi. Kun komissio katsoo, että kansalliset säännökset täyttävät edellä tarkoitetut edellytykset, sen on lisäksi tutkittava 95 artiklan 6 kohdan mukaisesti, ovatko kansalliset säännöt keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen ja muodostavatko ne esteen sisämarkkinoiden toiminnalle.

(30)

On huomattava, että arvioidessaan, ovatko 95 artiklan 4 kohdan mukaisesti tiedoksi annetut kansalliset säännökset perusteltuja, komissio joutuu EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdassa asetetun määräajan vuoksi ottamaan perustaksi säännökset tiedoksi antaneen jäsenvaltion ilmoittamat syyt. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten toimenpiteiden aiheellisuuden osoittaminen on perustamissopimuksen määräysten mukaan pyynnön esittäneen ja toimenpiteiden voimassa pitämistä haluavan jäsenvaltion vastuulla. EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 ja 6 kohdassa määrätyn menettelyn ja etenkin päätöksen tekemiselle asetetun tiukan määräajan vuoksi komissio voi yleensä tutkia vain pyynnön esittäneen jäsenvaltion ilmoittamien seikkojen merkityksen asian kannalta ilman, että sen tarvitsee itse osoittaa perusteluiksi soveltuvia syitä.

(31)	Jos komissiolla on kuitenkin hallussaan tietoja, joiden perusteella voidaan joutua arvioimaan uudelleen yhteisön yhdenmukaistamistoimenpidettä, josta tiedoksi annetut kansalliset säännökset poikkeavat, se voi ottaa kyseiset tiedot huomioon arvioidessaan tiedoksi annettuja kansallisia säännöksiä.

2.1 TANSKAN KANTA

(32)

Tanskan kuningaskunta väittää, että sen lainsäädäntö takaa korkeamman tasoisen ihmisen terveyden ja elämän suojelun siltä osin kuin siinä vahvistetaan E 249:lle (kaliumnitriitti) ja E 250:lle (natriumnitriitti) alemmat lisättävät enimmäismäärät kuin direktiivissä 2006/52/EY eikä sen lainsäädännössä sallita sellaisten perinteisten lihatuotteiden saattamista markkinoille, joihin lisätyn nitraatin määrää ei pystytä määrittämään. Tanska katsoo, että sen määräykset ovat täysin sopusoinnussa elintarvikealan tiedekomitean vuosina 1990 ja 1995 antamien lausuntojen sekä elintarviketurvallisuusviranomaisen 26 päivänä marraskuuta 2003 antaman lausunnon kanssa, koska Tanskan säännöksiin ei sisälly poikkeuksia periaatteeseen, jonka mukaan vahvistetaan lisättävät enimmäismäärät eikä jäämien määriä, ja koska säännöksissä asetetaan vaihtelevammat enimmäismäärät eri lihatuoteryhmille.

(33)

Tanska myöntää, että tietyssä mielessä direktiivi 2006/52/EY on tiedekomitean ja elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisten suositusten mukainen erityisesti siltä osin kuin siinä vahvistetaan, toisin kuin direktiivin 95/2/EY alkuperäisessä versiossa, lisätyt enimmäismäärät eikä jäämien määriä ja käyttömääriä. Se arvostelee kuitenkin periaatteen poikkeuksia, joiden takia monia perinteisesti valmistettuja lihatuotteita säännellään edelleen jäämien määrän perusteella, ja katsoo, että tämä voi vaarantaa ihmisen terveyden. Se korostaa, että nitriittijäämän konsentraatio on hyvin epävarma lisätyn nitriitin indikaattori ja viittaa tutkimuksiin, joissa on käynyt ilmi, että jäämäarvot saattavat jopa kätkeä taakseen hyvin korkeat lisätyn nitriitin määrät, mikä johtaa ennalta arvaamattoman suureen N-nitrosoyhdisteiden muodostumiseen.

(34)

Lisäksi Tanska korostaa sitä, että nitrosamiinit, joiden muodostuminen on sidoksissa lihatuotteissa olevaan nitriittiin, ovat perimää vaurioittavia ja syöpää aiheuttavia, minkä vuoksi nitriittejä pitäisi saada käyttää ainoastaan ehdottomasti tarvittavia määriä. Tanska katsoo, että direktiivissä 2006/52/EY vahvistetut lisättävät enimmäismäärät ovat terveyden kannalta liian suuria ja että kyseisten määrien teknistä tarvetta ei ole dokumentoitu. Yhteisön tieteellisten elinten antamat ohjeet huomioon ottaen Tanska katsoo, että Clostridium botulinum -bakteerin kasvu voitaisiin estää rajoittamalla nitriitin määrä vaihteluvälille 50–150 mg/kg ja täsmentämällä eri lihatuoteryhmiin sovellettavat rajoitukset tieteellisesti perusteltujen tarpeiden mukaisesti.

(35)

Koska Tanskassa noin 90 prosenttia suolattujen lihatuotteiden kulutuksesta koostuu tuotteista, joihin Tanskassa nykyisellään sovelletaan lisätyn nitraatin enimmäismäärää 60 mg/kg, Tanska korostaa, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kaikkia suolattuja lihatuotteita koskevan yleisrajan 150 mg/kg käyttöönotto saattaisivat kasvattaa tanskalaisten nitriitinsaannin 2,3–2,4-kertaiseksi, mikä puolestaan saattaa merkitä vastaavaa elintarvikkeisiin ennalta muodostuneiden nitrosamiinien määrän kasvua.

(36)

Tanska korostaa sitä, että säännöt, joiden mukaisesti lihatuotteisiin lisättäväksi sallittavat nitriittimäärät ovat pienempiä, ovat olleet voimassa jo vuosia ja määrät ovat osoittautuneet riittäviksi estämään botulismia. Tanskan hallitus huomauttaa, että näiden sääntöjen soveltaminen ei ole koskaan aiheuttanut ongelmia kyseisten tuotteiden säilytykselle ja että Tanskassa on muihin jäsenvaltioihin verrattuna hyvin vähän makkaroista aiheutuneita ruokamyrkytystapauksia. Tanskassa on vähemmän botulismitapauksia kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Eurosurveillance-katsauksen (eurooppalainen tartuntatautien seurantajulkaisu) tammikuussa 1999 julkaistun botulismia käsittelevän erikoisnumeron mukaan botulismi on Tanskassa hyvin harvinainen. Tanskan Statens Serum Institut -tutkimuslaitos toteaa verkkosivuillaan, että vuoden 1980 jälkeen Tanskan väestössä on ilmennyt vain viisi botulismitapausta, eikä yksikään niistä ollut lihatuotteiden aiheuttama.

(37)	Lisäksi Tanska katsoo, että sen nitriittiä koskevat säännökset eivät ole kaupan esteenä, ja viittaa lukuihin, joiden mukaan muista jäsenvaltioista on tuotu lihatuotteita ja niiden tuonti on viime vuosina jopa kasvanut.

(38)	Kaiken kaikkiaan Tanska katsoo, että oman lainsäädäntönsä soveltamista jatkamalla on oikeutettua vähentää nitrosamiineille altistumisesta aiheutuvaa riskiä ihmisen terveydelle enemmän kuin direktiivin 2006/52/EY vaatimukset edellyttävät.

2.2 TANSKAN KANNAN ARVIOINTI

2.2.1 EY 30 artiklassa tarkoitettuihin tärkeisiin tarpeisiin liittyvät perustelu

(39)

Tanskan lainsäädännön tavoitteena on saavuttaa ihmisen terveyden ja elämän korkeamman tasoinen suojelu, niiltä osin kuin kyseessä on nitriiteille altistuminen ja nitrosamiinien mahdollinen muodostuminen lihatuotteissa, määrittämällä nitriitille alemmat lisättävät enimmäismäärät monissa eri lihatuotteissa ja kieltämällä sellaisten lihatuotteiden markkinoille saattaminen, joiden osalta voidaan määrittää ainoastaan jäämien enimmäismäärät.

(40)

Arvioitaessa, onko Tanskan lainsäädäntö todellisuudessa riittävä ja tarpeellinen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, on otettava huomioon monia eri tekijöitä. Erityisesti on saavutettava tasapaino kahden terveydelle aiheutuvan riskin välillä, toisin sanoen lihatuotteissa esiintyvien nitrosamiinien aiheuttaman riskin ja lihatuotteiden mikrobiologisen turvallisuuden välillä. Näistä jälkimmäinen on enemmän kuin pelkkä tekninen tarve – se on sinällään hyvin merkityksellinen terveysuhka. Siitä huolimatta, että lihatuotteiden nitriittimäärien alentaminen myönnetään tarpeelliseksi, alemmat nitriittimäärät eivät automaattisesti paranna ihmisen terveyden suojelua. Optimaalinen nitriittimäärä riippuu monista tekijöistä, joiden merkitys tunnustetaan asiaa koskevissa tiedekomitean ja elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnoissa, esimerkiksi suolan lisäämisestä, kosteudesta, pH:sta, tuotteen säilyvyydestä, hygieniasta ja lämpötilan valvonnasta.

(41)

Edellä olevat näkökohdat samoin kuin 9 ja 10 kappaleessa esitetyt seikat huomioon ottaen komissio katsoo, että direktiivillä 2006/52/EY periaatteessa vastataan riittävässä määrin haasteeseen, jonka kahden keskenään ristiriidassa olevan terveysriskin yhteensovittaminen muodostaa, kun otetaan huomioon, kuinka paljon yhteisössä on erilaisia lihatuotteita.

(42)

Toisaalta komission on arvioitava Tanskan lainsäätäjän yksittäisiä valintoja ja jo kauan voimassa olleiden sääntöjen soveltamisesta saatuja kokemuksia. Tanska on toimittamillaan ruokamyrkytysten ja erityisesti botulismin esiintymistä koskevilla luvuilla osoittanut, että toistaiseksi maan lainsäädännön avulla on saavutettu tyydyttävät tulokset. Tiedoista käy ilmi, että Tanskan lainsäädännössä määritetyt enimmäismäärät näyttäisivät riittävän varmistamaan Tanskassa nykyisin valmistettavien lihatuotteiden ja niiden valmistusmenetelmien mikrobiologisen turvallisuuden.

(43)

Komissio panee merkille, että Tanskan lainsäädäntö on yhteisön tieteellisten elinten asiaa koskevien tieteellisten lausuntojen mukainen. Se perustuu lisättävien enimmäismäärien sääntelyyn ja siinä noudatetaan kyseisissä lausunnoissa esitettyjä lisättävien nitriittimäärien vaihteluväliä, joka on 50–150 mg/kg. Tanska on samalla vahvistanut direktiiviä täsmällisemmät lisättävät enimmäismäärät tietyille lihatuoteryhmille ottaen huomioon Tanskassa yleiset lihatuotetyypit ja valmistusmenetelmät.

(44)

Lisäksi on muistettava, että Tanskan toimittamien tietojen mukaan suurin osa, noin 90 prosenttia, tanskalaisten kuluttamista lihatuotteista kuuluu ryhmään, johon sovelletaan nykyisin rajaa 60 mg/kg, joka olisi korvattava rajalla 100 tai 150 mg/kg. Koska valmistajat Tanskassa sen enempää kuin muissakaan jäsenvaltioissa eivät joutuisi nostamaan tuotteisiinsa nykyisin lisättäviä nitriittimääriä direktiivissä 2006/52/EY tarkoitettuun enimmäismäärään, on epätodennäköistä, että tanskalaisten nykyinen altistumistaso lihatuotteiden sisältämille nitriiteille nousisi Tanskan väittämälle tasolle eli 2,3–2,4-kertaiseksi. Ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että Tanskan väestön todellinen altistuminen nitriiteille lisääntyisi.

(45)	Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella komissio katsoo, että direktiivin 2006/52/EY toimenpiteitä tiukempien toimenpiteiden voimassa pitämistä koskeva pyyntö voidaan toistaiseksi hyväksyä Tanskan kansanterveyden suojeluun liittyvien syiden perusteella.

2.2.2 Mielivaltainen syrjintä, jäsenvaltioiden välisen kaupan peitelty rajoittaminen ja sisämarkkinoiden toiminnan esteet

2.2.2.1 Ei mielivaltaista syrjintää

(46)

EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdassa komissio velvoitetaan varmistamaan, etteivät suunnitellut säännökset ole mielivaltaisen syrjinnän keino. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan syrjintää ei esiinny, kun samanlaisia tilanteita ei käsitellä eri tavoin ja erilaisia tilanteita ei käsitellä samalla tavoin.

(47)	Tanskan kansallisia sääntöjä sovelletaan sekä kotimaassa että muissa jäsenvaltioissa valmistettuihin tuotteisiin. Päätelmänä voidaan päinvastaisten todisteiden puuttuessa esittää, että kansalliset säännökset eivät ole keino mielivaltaiseen syrjintään.

2.2.2.2 Ei peiteltyä kaupan rajoittamista

(48)

Kansalliset säännökset, joilla rajoitetaan tuotteiden käyttöä enemmän kuin yhteisön direktiiveillä, muodostavat yleensä kaupan esteen silloin, kun on kyse laillisesti markkinoille saatetuista ja muualla yhteisössä käytössä olevista tuotteista, joita ei ole niiden käyttöä koskevan kiellon vuoksi tarkoitus saattaa markkinoille kyseisessä jäsenvaltiossa. EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdassa määriteltyjen edellytysten tarkoituksena on estää 4 ja 5 kohtaan perustuvien rajoitusten käyttäminen vääriin tarkoituksiin siten, että ne todellisuudessa ovat taloudellisia toimenpiteitä, jotka on otettu käyttöön muista jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden tuonnin estämiseksi, toisin sanoen kansallisen tuotannon välilliseksi suojelemiseksi.

(49)

Koska Tanskan säännöillä nitriittien lisäämisestä lihatuotteisiin asetetaan tiukemmat vaatimukset myös muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille toimijoille, vaikka alue on muutoin yhdenmukaistettu, tällaiset säännöt saattavat olla keino kaupan peiteltyyn rajoittamiseen tai muodostaa esteen sisämarkkinoiden toiminnalle. Tästä huolimatta myönnetään, että EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohta on ymmärrettävä siten, että ainoastaan sellaisia kansallisia toimenpiteitä, jotka estävät kohtuuttomasti sisämarkkinoiden toimintaa, ei voida hyväksyä. Tanska on tähän liittyen esittänyt lukuja, joista käy ilmi, että sen säännöksistä huolimatta maahan on tuotu lihatuotteita, ja niiden tuonti on jopa kasvanut viime vuosina.

(50)	Koska ei ole todisteita siitä, että kyseiset kansalliset säännökset ovat kansallisen tuotannon suojelemiseksi tarkoitettu toimenpide, päätelmänä voidaan todeta, että niiden tarkoituksena ei ole jäsenvaltioiden välisen kaupan peitelty rajoittaminen.

2.2.2.3 Ei esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle

(51)

Tätä ehtoa ei voida tulkita siten, että sillä suljetaan pois mahdollisuus kaikkien sellaisten kansallisten säännösten antamiseen, jotka voisivat vaikuttaa sisämarkkinoiden toteutumiseen. Itse asiassa kaikki kansalliset säännökset, jotka poikkeavat sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimivuuteen tähtäävästä yhdenmukaistamistoimenpiteestä, ovat sisällöltään toimenpiteitä, jotka todennäköisesti vaikuttavat sisämarkkinoihin. EY:n perustamissopimuksen 95 artiklassa määrätyn menettelyn hyödyllisyyden säilyttämiseksi sisämarkkinoiden toiminnan esteen käsite on näin ollen 95 artiklan 6 kohtaa sovellettaessa ymmärrettävä kohtuuttoman suureksi vaikutukseksi suhteessa asetettuun tavoitteeseen.

(52)

Ottaen huomioon Tanskan hallituksen mainitsemat terveyshyödyt, jotka saadaan vähennettäessä altistumista lihatuotteiden sisältämille nitriiteille, sekä se, että nykyisellään käytettävissä olevien tietojen perusteella säännöt eivät näytä vaikuttavan kauppaan joko lainkaan tai ainoastaan hyvin vähäisessä määrin, komissio katsoo, että Tanskan tiedoksi antamat säännöt voidaan pitää tilapäisesti voimassa ihmisen terveyden ja elämän suojeluun liittyvistä syistä, kun otetaan huomioon, että ne eivät ole kohtuuttomia eivätkä siksi muodosta EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua estettä sisämarkkinoiden toiminnalle.

(53)	Tämän analyysin perusteella komissio katsoo, että ehto, jonka mukaan säännökset eivät saa muodostaa estettä sisämarkkinoiden toiminnalle, täyttyy.

2.2.3 Aikarajoitus

(54)

Edellä esitetyt päätelmät perustuvat nykyisin käytettävissä olevaan tietoon ja erityisesti lukuihin, joista käy ilmi, että Tanska on kyennyt pitämään botulismin hallinnassa siitä huolimatta, että tiettyihin lihatuotetyyppeihin lisättävien nitraattien enimmäismäärät ovat alempia, aiheuttamatta kuitenkaan kohtuutonta häiriötä kaupankäynnille.

(55)	Toinen tärkeä tekijä on lihatuotteiden kulutusaste Tanskassa, minkä vuoksi direktiivin 2006/52/EY soveltaminen voisi lisätä Tanskan väestön altistumista nitriiteille ja siten myös nitrosamiineille.

(56)	Koska ei voida riittävällä varmuudella ennakoida, että nämä tekijät eivät muutu merkittävästi ajan kuluessa, komissio katsoo aiheelliseksi tarkastella tilannetta ajantasaistetun tiedon perusteella uudelleen viimeistään kahden vuoden kuluessa.

(57)	Näiden kahden vuoden aikana Tanskan hallituksella on mahdollisuus jättää uusi hakemus ja toimittaa lisänäyttöä siitä, että direktiivissä 2006/52/EY vahvistettuja määriä soveltamalla ei saavuteta vaadituntasoista suojaa, vaan soveltaminen aiheuttaa ihmisen terveydelle riskin, jota ei voida hyväksyä.

(58)

Voidakseen toimittaa tällaisia tietoja Tanskan on seurattava tilannetta erityisesti seuraavilta osin: botulismin torjunta; niiden lihatuotteiden osuus lihatuotteiden kokonaiskulutuksesta Tanskassa, joihin sovelletaan 60 mg/kg:n enimmäisrajaa, mukaan luettuna muut asiaan liittyvät tyypillisiin ravintotottumuksiin mahdollisesti liittyvät riskit; lihatuotteiden tuonti muista jäsenvaltioista.

(59)	Uusitussa hakemuksessaan Tanskan olisi perusteltava täydellisesti lainsäädäntönsä säilyttäminen voimassa.

(60)

Näiden kahden vuoden aikana komissio voi tarkistaa ja analysoida, miten direktiivi 2006/52/EY on saatettu osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, ja tarkastella direktiiviä 2006/52/EY uudelleen EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 7 kohdan mukaisesti sekä jatkaa jäsenvaltioiden ja elintarviketurvallisuusviranomaisen kuulemista.

(61)

Näistä syistä komissio katsoo, että kansalliset säännökset voidaan hyväksyä edellä esitetyssä laajuudessa määräajaksi. Hyväksynnän olisi oltava voimassa sen ajan, joka on tarpeen vaadittavien tietojen keräämiseksi ja perusteelliseksi arvioimiseksi. Komissio katsoo, että kaksi vuotta tämän päätöksen hyväksymisestä on tähän tarkoitukseen riittävä määräaika. Päätöksen voimassaolo päättyy kyseisenä päivämääränä.

(62)	Tanska on edelleen velvollinen saattamaan direktiivin 2006/52/EY muut säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään.

III PÄÄTELMÄT

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon muiden jäsenvaltioiden esittämät huomautukset Tanskan viranomaisten toimittamasta tiedoksiannosta komissio katsoo, että Tanskan 23 päivänä marraskuuta 2007 esittämä pyyntö, joka koskee nitriittien lisäämisestä annettuja direktiivin 2006/52/EY säännöksiä tiukempien kansallisten säännösten pitämistä voimassa, voidaan hyväksyä kahden vuoden ajaksi tämän päätöksen tekemisestä odotettaessa Tanskan viranomaisten näyttöä siitä, että direktiivissä 2006/52/EY vahvistetut rajat aiheuttavat riskin, jota ei voida hyväksyä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään nitriittien lisäämisestä lihaan ja lihatuotteisiin annetut kansalliset säännökset, jotka sisältyvät elintarvikkeiden lisäaineista 11 päivänä tammikuuta 2005 annettuun asetukseen nro 22 (Bekendtgørelse nr 22 af 11.1.2005 om tilsætningsstoffer til fødevarer) ja Tanskassa sallittujen elintarvikkeiden lisäaineiden luetteloon (Liste over tilladte tilsætningsstoffer til fødevarer, ”Positivlisten”), jotka Tanskan kuningaskunta antoi EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisesti tiedoksi komissiolle 21 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

2 artikla

Tämä päätös on voimassa 23 päivään toukokuuta 2010.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Tanskan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 10.

(2) EYVL L 40, 11.2.1989, s. 27. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(3) EYVL L 61, 18.3.1995, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/52/EY (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 10).

(4) Opinion on nitrates and nitrites expressed on 19 October 1990, European Commission – Reports of the Scientific Committee for Food (twenty-sixth series), s. 21.

(5) Opinion on nitrates and nitrite expressed on 22 September 1995, European Commission – Reports of the Scientific Committee for Food (thirty eighth series), s. 1.

(6) Opinion of the Scientific Panel on Biological Hazards on a request from the Commission related to the effects of Nitirtes/Nitrates on the Microbiological Safety of Meat Products, The EFSA Journal (2003) 14, s. 1–34.

(7) 20 päivänä maaliskuuta 2003 annettu tuomio, erityisesti 109–115 kohta.

(8) Direktiivi 2006/52/EY, oikaisu EUVL L 78, 17.3.2007, s. 32.

(9) Ks. asetuksessa nro 22 oleva 13 pykälä ”Lisäaineiden käyttö”.

(10) Ks. asetuksessa nro 22 oleva 20 pykälä.

(11) Nitriitin käyttö on kielletty lihapullissa ja maksapasteijassa (kødboller, leverpostej) päätöksen 292/97/EY mukaisesti.

(12) EUVL C 30, 2.2.2008, s. 5.

(13) Lisäksi komissio sai huomautuksen Irlannilta 1 päivänä toukokuuta 2008, toisin sanoen komission asettaman määräajan jälkeen.

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/108

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 10 päivänä kesäkuuta 2008,

päätöksen 2008/155/EY muuttamisesta tiettyjen Australiassa, Kanadassa ja Amerikan yhdysvalloissa toimivien alkionsiirtoryhmien ja alkiontuotantoryhmien osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2466)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/449/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 25 päivänä syyskuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/556/ETY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Naudansukuisten eläinten alkioiden yhteisöön suuntautuvaan tuontiin kolmansissa maissa hyväksyttyjen alkionsiirtoryhmien ja alkiontuotantoryhmien luettelosta 14 päivänä helmikuuta 2008 tehdyssä komission päätöksessä 2008/155/ETY (2) säädetään, että jäsenvaltiot saavat tuoda alkioita kolmansista maista ainoastaan, jos alkiot on kerännyt, käsitellyt ja varastoinut kyseisen päätöksen liitteenä olevassa luettelossa mainittu alkionsiirtoryhmä tai alkiontuotantoryhmä.

(2)	Australia on pyytänyt poistamaan luettelosta yhden alkionsiirtoryhmän Australian tietojen osalta.

(3)	Kanada ja Amerikan yhdysvallat ovat pyytäneet, että kyseiseen luetteloon tehtäisiin muutoksia näitä maita koskevien tietojen osalta siltä osin kuin on kyse tietyistä alkionsiirtoryhmistä.

(4)	Kanada ja Amerikan yhdysvallat ovat antaneet takeet direktiivissä 89/556/ETY vahvistettujen asianomaisten sääntöjen noudattamisesta, ja näiden maiden eläinlääkintäviranomaiset ovat virallisesti hyväksyneet kyseessä olevat alkionsiirtoryhmät yhteisöön suuntautuvaa vientiä varten.

(5)	Päätöstä 2008/155/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2008/155/EY liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 302, 19.10.1989, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2006/60/EY (EUVL L 31, 3.2.2006, s. 24).

(2) EUVL L 50, 23.2.2008, s. 51.

LIITE

Muutetaan päätöksen 2008/155/EY liite seuraavasti:

1)	Poistetaan Australian alkionsiirtoryhmää nro ETV0006 koskeva rivi.

Korvataan Kanadan alkionsiirtoryhmää nro E 1159 koskeva rivi seuraavasti:

”CA

E 1159

E 1719

Clinique vétérinaire de Saint-Georges

555, rue 130ième Est

Saint-Georges de Beauce, Québec G5Y 2T4

Dr. Michel Donnelly

Dr. Clermont Roy”

Lisätään seuraavat Kanadaa koskevat rivit:

”CA

E 1596

Optimum Genetics Ltd

4246 Albert Street, suite 407

Regina, Saskatchewan S4S 3R9

Dr. Stan Bychawski

E 1020

Progressive Dairy Techniques International Inc

1223 Cedar Creek Road, R.R. 4

Cambridge, Ontario N1R 5S5

Dr. John C. Draper

E 1732

Aylmer Veterinary Clinic

421 Talbot St. West

Aylmer, Ontario N5H 1K8

Dr. James Raddatz

E 1680

Oxford Bovine Veterinary Services

276311 27th Line, R.R. 3

Lakeside, Ontario, N0M 2G0

Dr. Frank Jongert”

Korvataan Amerikan yhdysvaltojen alkionsiirtoryhmää nro 99TX104 E874 koskeva rivi seuraavasti:

”US

99TX104

E1376

Ultimate Genetics/Camp Cooley

Rt 3 Box 745

Franklin, TX 77856

Dr. Dan Miller”

Korvataan Amerikan yhdysvaltojen alkionsiirtoryhmää nro 96TX088 E928 koskeva rivi seuraavasti:

”US

96TX088

E1376

Advanced Genetic Services

41402 OSR

Normangee, TX 77871

Dr. Dan Miller”

Lisätään seuraavat Amerikan yhdysvaltoja koskevat rivit:

”US

08TX138

E1376

Santa Elena Ranch

720 HWY 75 S

Madisonville, TX 77864

Dr. Dan Miller

08GA139

E795

Troy Yoder

5979 HWY 26

Montezuma, GA 31063

Dr. Mitchell Parks”

17.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/110

NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA 2008/450/YUTP,

hyväksytty 16 päivänä kesäkuuta 2008,

Euroopan unionin osallistumisesta edelleen Georgian ja Etelä-Ossetian konfliktin ratkaisemisprosessiin

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä kesäkuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/439/YUTP Euroopan unionin osallistumisesta edelleen Georgian ja Etelä-Ossetian konfliktin ratkaisemisprosessiin (1), ja tämän yhteisen kannan voimassaoloa jatkettiin yhteisellä toiminnalla 2007/484/YUTP (2)31 päivään joulukuuta 2007.

(2)

Yhteisen toiminnan 2006/439/YUTP nojalla annettu Euroopan unionin tuki on vahvistanut sen ja myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) osuutta Georgian ja Etelä-Ossetian konfliktin ratkaisemisessa. Erityisesti Euroopan unionin osallistuminen Etyjin valtuuskunnan tehtävien toteuttamiseen Georgiassa on tuottanut tulosta ja varmistanut Georgian ja Etelä-Ossetian edustajien pysyvien sihteeristöjen toiminnan Etyjin suojeluksessa sekä auttanut konfliktin ratkaisemisprosessin pääfoorumin, yhteisen valvontakomission, puitteissa pidettävien kokousten järjestämisessä.

(3)

Etyj on pyytänyt Euroopan unionilta saatavan avun jatkamista, ja Euroopan unioni on suostunut antamaan lisää rahoitusapua konfliktin ratkaisemisprosessiin Tässä rahoitusavussa olisi keskityttävä yhteisen valvontakomission puheenjohtajien kokousten, taloudellista jälleenrakentamisohjelmaa ja siihen liittyvää tiedotuslehteä käsittelevien ohjauskomitean kokousten, luottamusta lisääviä toimia koskevan seminaarin sekä lainvalvontaelimien edustajien kokouksen tukemiseen.

(4)

Euroopan unionin tämän yhteisen toiminnan puitteissa antama apu täydentää yhteisellä toiminnalla 2008/132/YUTP (3) Etelä-Kaukasiaan nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan työtä; erityisedustajan toimeksiantona on muun muassa osallistuminen konfliktien estämiseen, avustaminen konfliktien ratkaisemisessa ja Euroopan unionin ja alueen tärkeimpien asianomaisten toimijoiden välisen vuoropuhelun tehostaminen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:

1 artikla

1. Euroopan unioni osallistuu Etelä-Ossetian konfliktin ratkaisuprosessin tehostamiseen.

2. Tätä varten Euroopan unioni antaa osaltaan Etyjille tukea yhteisen valvontakomission kokousten ja muiden valvontakomission puitteissa toimivien mekanismien rahoittamiseen.

3. Euroopan unioni antaa osaltaan Etyjille tukea taloudellista jälleenrakennusohjelmaa käsittelevien ohjauskomitean kokousten, taloudellisen jälleenrakennusohjelman tiedotuslehden, luottamusta lisääviä toimia koskevan seminaarin ja lainvalvontaelimien edustajien kokouksen rahoittamiseen.

4. Osana tukea, jota se antaa Georgiassa toteutettaville luottamusta lisääville toimille, Euroopan unioni osallistuu Brysselissä tai puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion pääkaupungissa pidettävän valvontakomission epävirallisen kokouksen isännöimiseen.

2 artikla

Puheenjohtajavaltio vastaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajan toimivan neuvoston pääsihteerin avustamana tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanosta sen 1 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3 artikla

1. Tämän yhteisen toiminnan nojalla myönnetyn rahoitustuen maksaminen edellyttää, että 12 kuukauden kuluessa komission ja Etyjin valtuuskunnan välillä tehtävän rahoitussopimuksen voimaantulosta pidetään yhteisen valvontakomission ja yhteisen valvontakomission puitteissa toimivien muiden mekanismien säännöllisiä kokouksia sekä taloudellista jälleenrakennusohjelmaa käsitteleviä ohjausryhmän kokouksia ja julkaistaan ohjelmaa koskeva tiedotuslehti, pidetään luottamusta lisääviä toimia koskeva seminaari sekä valvontakomission epävirallinen kokous Brysselissä tai neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion pääkaupungissa. Sekä Georgian että Etelä-Ossetian olisi selkeästi pyrittävä todelliseen poliittiseen edistymiseen kohti niiden välisten erimielisyyksien pysyvää ja rauhanomaista ratkaisua.

2. Komissiolle annetaan tehtäväksi valvoa ja arvioida Euroopan unionin rahoitustuen toteutusta erityisesti edellä 1 kohdassa esitettyjen edellytysten osalta. Komissio tekee sitä varten Etyjin Georgian valtuuskunnan kanssa rahoitussopimuksen avustuksena annettavan Euroopan unionin rahoitusosuuden käyttämisestä. Komissio varmistaa myös, että avustus käytetään oikealla tavalla 1 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa määriteltyihin tarkoituksiin.

3. Etyjin Georgian valtuuskunta vastaa matkakulujen korvaamisesta, yhteisen valvontakomission suojeluksessa järjestettävien konferenssien organisoinnista ja tarvikkeiden asianmukaisesta hankkimisesta ja luovuttamisesta. Rahoitussopimuksessa on määrättävä, että Etyjin Georgian valtuuskunta huolehtii siitä, että Euroopan unionin osallistuminen hankkeeseen saa osakseen näkyvyyttä, ja että sen on toimitettava komissiolle neljännesvuosittain kertomukset sen täytäntöönpanosta.

4. Komissio työskentelee tiiviisti Etelä-Kaukasiaan nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan kanssa sekä läheisessä yhteistyössä Etyjin Georgian valtuuskunnan kanssa valvoakseen ja arvioidakseen Euroopan unionin rahoitustuen vaikutusta.

5. Komissio antaa puheenjohtajavaltion vastuulla sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin avustamana neuvostolle kertomuksen tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanosta. Komission kertomus perustuu erityisesti Etyjin Georgian valtuuskunnan 3 kohdassa säädetyllä tavalla neljännesvuosittain antamiin kertomuksiin.

4 artikla

1. Rahoitusohjeen kokonaismäärä 1 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua Euroopan unionin rahoitusosuutta varten on 223 000 euroa.

2. Edellä 1 kohdassa mainitulla määrällä rahoitettavia menoja hallinnoidaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien Euroopan yhteisön menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

5 artikla

1. Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 16 päivään kesäkuuta 2009.

2. Tätä yhteistä toimintaa tarkastellaan uudelleen 10 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. Tätä varten Etelä-Kaukasiaan nimitetty Euroopan unionin erityisedustaja arvioi yhdessä komission kanssa, tarvitaanko Georgian ja Etelä-Ossetian konfliktin ratkaisemisprosessia varten lisätukea, ja antaa tarvittaessa neuvostolle suosituksia.

6 artikla

Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä kesäkuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. RUPEL

(1) EUVL L 174, 28.6.2006, s. 9.

(2) EUVL L 181, 11.7.2007, s. 14.

(3) EUVL L 43, 19.2.2008, s. 30.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 157

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 17. kesäkuu 2008

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 538/2008, annettu 29 päivänä toukokuuta 2008, Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön sääntelyalueella sovellettavista säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1386/2007 muuttamisesta	1
		Komission asetus (EY) N:o 539/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	13
	*	Komission asetus (EY) N:o 540/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3051/95 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 336/2006 liitteen II muuttamisesta asiakirjojen mallien osalta	15
	*	Komission asetus (EY) N:o 541/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, eräiden vuoden 2008 kalakiintiöiden mukauttamisesta TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 nojalla	23
	*	Komission asetus (EY) N:o 542/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön menettelystä eläinlääkejäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläinperäisissä elintarvikkeissa annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 liitteiden I ja II muuttamisesta syflutriinin ja tarhapavuista (Phaseolus vulgaris) saadun lektiinin osalta ( 1 )	43
	*	Komission asetus (EY) N:o 543/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimusten osalta	46
	*	Komission asetus (EY) N:o 544/2008, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2008, Espanjan lipun alla purjehtivien alusten grönlanninpallaksen kalastuksen kieltämisestä EY:n vesillä ICES-alueilla IIa ja IV sekä EY:n ja kansainvälisillä vesillä ICES-alueella VI	88
		Komission asetus (EY) N:o 545/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, asetuksessa (EY) N:o 1109/2007 markkinointivuodeksi 2007/2008 vahvistettujen tiettyjen sokerialan tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien määrien muuttamisesta	90
		Komission asetus (EY) N:o 546/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 1399/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen Sveitsistä peräisin olevia eräitä lihatuotteita koskevien tuontitodistusten myöntämisestä	92
		Komission asetus (EY) N:o 547/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 1382/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä	93
		Komission asetus (EY) N:o 548/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 812/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä	94
		Komission asetus (EY) N:o 549/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 979/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä	95
		Komission asetus (EY) N:o 550/2008, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2008, asetuksella (EY) N:o 806/2007 avatuissa tariffikiintiöissä kesäkuun 2008 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen sianlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä	96

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
*	Neuvoston yhteinen toiminta 2008/450/YUTP, hyväksytty 16 päivänä kesäkuuta 2008, Euroopan unionin osallistumisesta edelleen Georgian ja Etelä-Ossetian konfliktin ratkaisemisprosessiin	110

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Komissio
	2008/448/EY
*	Komission päätös, tehty 23 päivänä toukokuuta 2008, Tanskan tiedoksi antamista nitriitin lisäämistä tiettyihin lihatuotteisiin koskevista kansallisista säännöksistä (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2168)	98
	2008/449/EY
*	Komission päätös, tehty 10 päivänä kesäkuuta 2008, päätöksen 2008/155/EY muuttamisesta tiettyjen Australiassa, Kanadassa ja Amerikan yhdysvalloissa toimivien alkionsiirtoryhmien ja alkiontuotantoryhmien osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2466) ( 1 )	108